SOSIAALITURVA. Miltä näyttää ura sosiaalialalla? sosiaalialan riippumaton ammattilehti 14/05. Töitä riittää, mutta osalle vain pätkittäin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Miltä näyttää ura sosiaalialalla? sosiaalialan riippumaton ammattilehti 14/05. Töitä riittää, mutta osalle vain pätkittäin"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA sosiaalialan riippumaton ammattilehti 14/05 Töitä riittää, mutta osalle vain pätkittäin Opiskelija on rikkaus työpaikalla Opintolaina opiskelijoiden toimeentuloturvana Helsingissä opiskelijat saavat sosiaalista luottoa Miltä näyttää ura sosiaalialalla?

2 Pääkirjoitus 20. syyskuuta 2005 Sosiaalialalle tarvitaan tekijöitä ja kehittäjiä Määrät ja muodot painottuvat keskustelussa erilaisista rakenteista ja järjestelmistä. Päivittäin kuulemme miten meillä on liikaa lähes kaikkea: korkeakouluja, kuntia, pieniä palveluyksikköjä, liikaa asiakkaita hoidettavaksi, lapsia ylisuurissa ryhmissä, työttömiä ja tulevaisuudessa vanhuksia. Liian vähän taas on henkilökuntaa, osaamista ja kehittämistyötä. Työn sisältöön ja osaavaan henkilöstöön on täysi syy panostaa. Sosiaalipalvelut kantavat vain kuntien ja muiden palveluntuottajien henkilöstön osaamisen varassa. Sosiaalialan koulutuksessa on viime aikoina tapahtunut paljon. Euroopan maiden opetusministereiden vuonna 1999 aloittama Bologna-prosessi on yhtenäistänyt eurooppalaisia korkeakoulututkintoja ja tuonut yliopistoihin alemmat tutkinnot. Ammattikorkeakouluihin ovat taas tulleet ylemmät tutkinnot. Velvoite huolehtia henkilöstön täydennyskoulutuksesta on palautettu sosiaalihuoltolakiin ja sosiaalihuollon ammatilliselle henkilöstölle on säädetty kelpoisuusehdot. Uudistusten yhteydessä käyty keskustelu koulutuksesta on tuntunut kovin järjestelmälähtöiseltä. Liian vähälle huomiolle on jäänyt korkeakoulujen arviointineuvoston vuonna 2004 valmistunut arviointi sosiaalityön yliopisto- ja sosionomi (AMK) -koulutuksista. Sen mukaan suurimpia voimavaroja alan kehittymiselle ovat opintosisältöjen rinnalla ammatillisen kasvun ja ammattitaitokäsitystä vahvistavien oppimistapojen käyttäminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Sosiaalialan koulutuksessa ei ole vaikeita ongelmia. Alan korkeakoulutus on nuorille ja aikuisille edelleen vetovoimaista. Opintojen keskeyttäminen on vähäistä verrattuna muihin koulutusaloihin. Yhteistyö työelämän ja koulutuksen välillä on tiivistä ja sujuvaa. Sen kriittisiä pisteitä ovat harjoittelu- ja käytännön opetuksen jaksot ja opiskelijoiden ohjaus niiden aikana, opinnäytetöiden käytäntölähtöisyys, projektiharjoittelujen onnistuminen sekä työelämään siirtyminen ja perehdytys. Työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän kykyjä kehittää toimintoja ja keksiä sosiaalisia innovaatioita. Nämä kyvyt kehittyvät monipuolisen, laaja-alaisen ja kannustavan oppimiskäsityksen pohjalta. Opetus virittää opiskelijan ajattelemaan, kokeilemaan menetelmiä ja arvioimaan työtään. Koulutuksessa luodaan perusta ymmärtää asioita ja niiden välisiä yhteyksiä annetaan aineksia ajattelun kehitykselle eikä opeteta pelkkiä taitoja ja temppuja. Sosiaalialaa ei opita kirjekurssina vaan vuorovaikutusta ja ajattelun kehitystä tuetaan yhteistoiminnallisin keinoin. Yhteinen haasteemme kouluttajina, työnantajina, kehittäjinä, alalla toimivina ja sille tulevina kollegoina on vaikuttamistyö inhimillisten elinehtojen toteuttamiseksi kaikille. Leena Niemi Kirjoittaja on Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön johtaja sekä Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen. SOSIAALITURVA 14/ vsk Perustettu 1912 Riippumaton sosiaalialan ammatillinen aikakauslehti Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2005 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié p talouspäällikkö Yrjö Saarinen p Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Erja Saarinen p toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö p Taitto: Tero Valtonen, Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 47 /vuosi, opiskelijatilaus 26 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,58 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan sisältyy värillinen vaakuna tai logo. Hintaan lisätään alv. 22 % p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN SOSIAALITURVA 14/2005

3 Tässä numerossa Jouni Nummen mielestä perusturvajohtajan työ on hirvittävän mielenkiintoista ja sosiaalialan ihmiset mukavasti huumorintajuisia. Sosiaalialan ammattilaisten uravalintojen perusteluita s Helsingissä toimeentulotukea hakeneita opiskelijoita on velvoitettu hakemaan sosiaalista luottoa. Asiasta kertovat Marianne Rikama ja Jukka Riuttamäki Helsingin velkaneuvontayksiköstä s. 22. Vastavalmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri Taja Kiiskilä on aina halunnut kunnan sosiaalityöhön, koska se on hyvä ja vaativa oppimisen paikka. Kiiskilän haastattelu s Sosiaalialalle tarvitaan tekijöitä ja kehittäjiä Leena Niemi 4 Oikeissa töissä Erja Saarinen Lea Suoninen-Erhiö 6 Töitä riittää mutta osalle vain pätkittäin Erja Saarinen 6 Opastusta työelämään ja uralla eteenpäin 8 Ura alkaa kouluista ja sosiaalitoimistoista Synnöve Karvinen-Niinikoski & Tero Meltti 9 Tapahtumiin mukaan jo opiskeluaikana 9 Sosiaalialaa netissä 10 Millaisia ammattilaisia työnantajat etsivät? Erja Saarinen Lea Suoninen-Erhiö 12 Kunnan sosiaalityö on hyvä oppimisen paikka Erja Saarinen 13 Toimiiko yliopistojen valintajärjestelmä? Lea Suoninen-Erhiö 13 Väitöksiä 14 Ammattikorkeakoulut eivät anna riittäviä työelämävalmiuksia 15 Sosionomien näkemyksiä ammattinsa tulevaisuudesta Merja Borgman 16 Lähihoitajaksi oppisopimuksella Sirpa Andersson 18 Opiskelija on rikkaus työpaikalla Pirjo Havukainen 20 Pitääkö opintolainan käyttöä lisätä? Ilpo Lahtinen 22 Helsinkiläisopiskelijat saavat sosiaalista luottoa Kati Pitkänen 23 Kolumni Muutosten mahdollisuudet Tarja Kauppila 24 Juristin nurkkaus Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen voidaanko opiskelijan perusosaa pienentää? Tapio Räty 26 Uutisia Kannen kuva: Lehtikuva / Tuomas Marttila Seuraava Sosiaaliturva 15/05 postitetaan lukijoille 5. lokakuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksesssa viimeistään 28. syyskuuta SOSIAALITURVA 14/2005

4 Oikeissa töissä Onko sosiaalialalle haluttu vai ajauduttu? Onko ura edennyt suunnitelmien vai sattumien mukaan ja miltä alan työt maistuvat? Kysymyksiin vastasivat monenlaiset sosiaalialan ammattilaiset. Jouni Nummi Kauhajoen perusturvajohtaja, Sosiaalijohto ry:n puheenjohtaja Hirvittävässä väännössä hirvittävän mielenkiintoisessa tehtävässä erja saarinen Sattumalta löysin itseni Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitokselta sosiaalityötä lukemasta se ei ollut ihan looginen tarina. Valitsin kuitenkin harkitusti sosiaalityön enkä yleistä linjaa, sillä sosiaalityötä opiskelemalla valmistui oikeisiin töihin. Harjoittelupaikkaa kyselin pienen kunnan sosiaalijohtajalta vuotta ennen harjoittelua. Hän oli ensin ymmällään, mutta varasi palkkarahat budjettiin. Hallintoon siirryin, koska nälkä ajoi tikanpojan puuhun. Sosiaalityöntekijän palkalla on hankala elättää perhettä. Lähdin pienen kunnan sosiaalisihteeriksi ja sitten keskikokoiseen kuntaan sosiaalijohtajaksi. Kauhajoen asukkaan kaupunki sopii minulle erinomaisesti. Pitää olla hallittava kokonaisuus ja johtajalla mielekäs rooli. Olen hirvittävässä väännössä talous- ja muissa paineissa. Tehtävä on kuitenkin hirvittävän mielenkiintoinen, monipuolinen ja itsenäinen. Kunnassa perusturvan työtä myös arvostetaan kun tulee oikein hankala pulma, kysytään aina voisimmeko hoitaa sen. Tämä taitaa kuitenkin olla se ala, jolla pärjään. Huumori ja itseironia ovat alan ammattilaisilla vahvoja. Porukka ei ole tiukkapipoista. n Projektityössä oppii koko ajan uutta Merja Lyytikäinen Projektikoordinaattori, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry lea suoninen-erhiö Helsingin yliopistossa opiskellut Merja Lyytikäinen sai valtiotieteen maisterin paperit vuonna Mielenterveyshoitajaksi hän oli valmistunut jo 1990 ja tehnyt monta vuotta asiakastyötä mielenterveyskuntoutujien parissa. Tuo työ oli vähän liikaa vähän liian nuorena. Kun mieheni pääsi Helsinkiin opiskelemaan ja muutimme kaupunkiin, menin opiskelemaan avoimeen yliopistoon. Tarkoitukseni oli opiskella sosiaalipsykologiaa, mutta ryhmä olikin jo täynnä ja niin päädyin sosiaalipolitiikan peruskurssille. Kun seuraavana keväänä pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, hain ensisijaisesti opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa. Pääainevalintansa lisäksi Lyytikäinen on erityisen tyytyväinen opintoihinsa sisältyvästä viestintä ja yhteisöt -kurssista, jonka järjestivät yhdessä käytännöllisen teologian, viestinnän ja sosiaalipolitiikan laitokset. Silloin, 1990-luvun lopussa, puhuttiin paljon kolmannen sektorin vahvistumisesta. Kurssilla perehdyttiin kansalaisjärjestötoiminnan organisointiin ja hallinnointiin. Näistä opeista on ollut paljon hyötyä työelämässä. Opinnot antoivat muutenkin hyvät valmiudet hallita tietoa ja suuria kokonaisuuksia Jo ennen valmistumistaan Lyytikäinen pääsi töihin Helsingin Diakonissalaitokselle erikoissuunnittelijan sijaiseksi: Työ oli monipuolista: koordinoin tutkimustoimintaa, tein projektityöntekijöiden kanssa Raha-automaattiyhdistykselle projektien rahoitushakemuksia sekä suunnittelin projektien väli- ja loppuarviointeja. Projektityöhän on tunnusomaista kolmannelle sektorille. Työ Diakonissalaitoksella kesti reilut kolme vuotta. Keväällä oli edessä uuden työpaikan haku. Huomasin, että tällä koulutuksella ja työkokemuksella voin hakea aika moneen eri paikkaan. Monet työnantajat olivat kiinnostuneita. Valmistumassa oleville Lyytikäinen suosittelee realismia: kun vakituista työtä ei ole tarjolla, kannattaa innostua projekteista. Niistä oppii paljon ja saa verkostoja, joista voi aina poikia jotain uutta. Lyytikäinen aloitti kesällä koordinaattorina YTY:n kaksivuotisessa kilpailuttamisprojektissa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaville järjestöille, yhdistyksille ja pienille yrityksille kehitetään välineitä hankintalain mukaisen hankintaprosessin hallitsemiseen ja tarjousten tekemiseen. YTY toteuttaa hankkeen yhdessä TESO:n, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät ry:n kanssa. n 4 SOSIAALITURVA 14/2005

5 Ei tullutkaan tilintarkastajaa Kari Vuorinen Toiminnanjohtaja, Elämä on parasta huumetta ry erja saarinen Alun perin ajattelin, että minusta tulisi tilintarkastaja, mutta eipä tullutkaan. Melko pian merkonomiksi valmistumisen jälkeen nuoren miehen tie vei Rahaautomaattiyhdistykseen tarkastajaksi. Sinne kaivattiin nuoren ihmisen näkökulmaa avustusten käsittelyyn ja valvontaan. Muun muassa päihdejärjestöjen kanssa Vuorinen työskenteli alusta pitäen: Rahiksessa tilintarkastukseen tuli uusi ulottuvuus. Tuntui ihmeelliseltä päästä tekemään töitä järjestöjen kanssa. Vuorinen viihtyi eri tehtävissä RAY:ssä parin vuoden katkoa lukuun ottamatta lähes 15 vuotta. Samalla hän päivitti opintonsa ja valmistui tradenomiksi. Vuonna 2002 hänelle tarjottiin työtä kansanedustajaksi siirtyneen Arto Bryggaren seuraajana Elämä on parasta huumetta -järjestössä. Täytin tuolloin 40 ja päätin vielä tehdä elämässäni jotain uutta. Olen ehkäisevästä päihdetyöstä hyvin innostunut, mutta en pyri olemaan siinä mikään guru. Haluan kehittää itseäni sellaiseksi johtajaksi, joka pystyy johtamaan organisaatiota menestymään. Päihdetyössä sydäntäni lähellä ovat sellaiset innovaatiot, jotka toteutetaan hädänalaisimmassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Sosiaaliala on paljon innovatiivisempi kuin miltä se ulospäin näyttää. Meidän pitäisi tuoda ylpeinä työtämme esiin. n Olen tykännyt olla esimies Eila Kihlman eläkkeellä oleva, pitkän uran tehnyt sosiaalityön ammattilainen Elokuussa Sosiaali- ja terveysturvan päivillä Eila Kihlman palkittiin Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton korkeimmalla kunniamerkillä komeasta elämäntyöstään sosiaalihuollossa. Hän jäi viime helmikuussa eläkkeelle lastensuojelua kehittäneen Harava-hankkeen vetäjän tehtävistä. Muuten Kihlman loi uransa Jyväskylän sosiaalivirastossa. Aluksi olin sosiaalityöntekijänä. Hoidin kaikki lausunnot ja oman piirini. Työtä oli kamalasti melkein kellon ympäri päivällä asiakkaiden vastaanottoa ilman ajanvarausta ja paperitöitä, illalla kotikäynnit. Seitsemän vuotta tätä menoa riitti. Asiakastyörupeaman jälkeen lähes kaikki sosiaaliviraston osastot ja laitokset tulivat Kihlmanille päällikkönä tutuiksi: Kaikessa muussa olen ollut päällikkönä paitsi kotipalvelussa ja päivähoidossa. Olen tykännyt olla esimies. Johtajuudessa kiehtoi vastuu Lastenkodin ja yliopiston kautta portaalin kehittäjäksi erja saarinen Tero Meltti Erikoissuunnittelija, Stakes, Sosiaaliporttiportaali enemmän kuin valta. Olen pitänyt ihmisten kannustamisesta ja heidän voimavarojensa lisäämisestä, heidän tukemisestaan ottamaan uusia haasteita. Kummasti esimies voi saada ihmiset innostumaan. Sosiaalialalle Kihlman joutui sattumalta: Minulla ei ollut mieltymystä mihinkään suuntaan paitsi poispäin maalta. Tuttavasosiaalityöntekijän kanssa pakerrettiin hakemukset sosiaalihuoltajakoulutukseen. Alasta en tiennyt juuri mitään, mutta ehkä koettelemukset perheessämme valmistivat maaperää sille, että minusta saattoi tulla sosiaalityöntekijä. Olen miettinyt, olisiko alalle pitänyt olla intohimoinen kutsumus. Voi olla, että se on vähän kuin silmitön rakastuminen, joka ei välttämättä kanna pitkälle. Kutsumuksesta voi tulla taakka ja ies, jota kantaa vaan, vaikka pitäisi katsella ihan muita hommia. Tero Meltti aloitti elokuussa työnsä sosiaalialan ammattilaisille tarkoitetun Sosiaaliportti-portaalin ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Hän päätyi alun perin sosiaalialalle, koska halusi työn, jossa voi auttaa ihmisiä ja edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Sosiaaliala oli tullut tutuksi armeija-aikana, kun hän toimi varuskunnan opintososiaaliasiamiehenä. Sosiaalikasvattajaksi opiskelleen Meltin ura alkoi lastenkodin ohjaajana. Työt olivat kivoja, mutta jos halusi päästä eteenpäin ja saada enemmän mahdollisuuksia, oli hommattava yliopistokoulutus. Kolmessa vuodessa valmistuikin maisterintutkinto Helsingin yliopistossa sosiaalityö pääaineena. Opiskelu sujui ripeästi ja vielä lastenkotityön ohessa. Kun katselin sosiaalityötä lastenkodin ohjaajana, tunsin, että minulla olisi siihen Alaan sain lähituntuman opintoja edeltävissä harjoitteluissa muun muassa Hyvinkään sosiaalitoimistossa. Siellä legendaarinen sosiaalijohtaja Risto Vilkka sai minut innostumaan alasta. Se oli parempi korkeakoulu kuin varsinainen koulutus. Vaikka Kihlman on ollut hyvin aktiivinen ja monessa mukana, lisää tutkintoja hän ei ole suorittanut. En ole kokenut siihen tarvetta enkä ole tittelinkipeä. Välillä mietin, mitä esimerkiksi valmistuvien tohtorien tulva oikein palvelee. Tutkintojen sijaan olen lukenut valtavasti ammattikirjallisuutta ja -lehtiä. Koko ajan olen halunnut oppia uutta. n annettavaa. Valmistumisen aikaan avoinna ollut sosiaalityön lehtorin paikka Helsingin yliopistossa muutti urasuunnitelmat käytännön sosiaalityöstä tutkimukseen ja opettamiseen. Määräaikaisten yliopistopestien jälkeen taas kiinnosti vakituinen erikoissuunnittelijan paikka Stakesissa. Jotain menee hukkaan, kun en mennytkään asiakastyöhön. Sosiaalityötä pystyi kuitenkin kehittämään opetustehtävässä. Minusta on myös tärkeää, että nykyisessä työssäni on sosiaalityöhön ja sosiaalialaan sitoutunut ihminen ja niiden asioita voi tässä edistää. Ihmisten auttaminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus eivät ole tavoitteina hävinneet minnekään. n erja saarinen Erja Saarinen Lea Suoninen-Erhiö SOSIAALITURVA 14/2005 5

6 Töitä riittää mutta osalle vain pätkittäin Sosiaalialan korkeakoulutetut ovat alaan tyytyväisiä ja työtä on hyvin tarjolla. Etenkin sosionomeja sijoittuu kuitenkin koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. Töistä harmillisen suuri osa on edelleen määräaikaisia. Talentian valmistumassa oleva Urapolkuselvitys kertoo työmarkkinoiden rakenteellisista pulmista, jotka koskevat etenkin ammattikorkeakouluista valmistuvia sosionomeja. Heistä vain pieni osa sijoittuu heti valmistumisensa jälkeen pysyvään työsuhteeseen. Määräaikaisten työsuhteiden muuttaminen pysyviksi erityisesti julkisella sektorilla on ollut niin pitkään kestopuheenaihe, että luulin tässä tapahtuneen myönteistä muutosta, huokaa järjestökoordinaattori Jukka Lindberg Talentiasta. Hän on erityisasiantuntija Mervi Tolo- Talentialaiset korostavat, että valmistumisen jälkeen kannattaa hakeutua koulutustaan vastaavaan työhön. Lyhytkin jakso muunlaisessa tehtävässä voi hidastaa urakehitystä. Kuvassa vasemmalta Jukka Lindberg, uuden Työelämään-oppaan koonnut opiskelijasihteeri Mira Kokkonen ja Mervi Tolonen. Opastusta työelämään ja uralla eteenpäin Verkottuminen ja kontaktit tuntuvat olevan avainsanoja työpaikan saamisessa. Verkostoja pitää rakentaa aktiivisesti jo opiskeluajoista lähtien. Ole ajoissa, ole aktiivinen ja verkostoidu, neuvoo Talentian uusittu Työelämään-opas. Alan töitä kannattaa tehdä jo varhain opiskeluaikana. Näin syntyy verkostoja ja myös työnantajien arvostama työkokemus karttuu. Laajoista kontakteista huolimatta työpaikkaa ei yleensä tarjota tarjottimella. Omaa osaamistaan ja itseään pitää osata markkinoida. Koko ajan pitäisi kuulostella, millaisia mahdollisuuksia on avautumassa ja mihin suuntaan sosiaaliala ja oma sektori ovat kehittymässä. Osaamistaan kannattaa rakentaa tiettyyn suuntaan tulevien haasteiden mukaan. Työelämään-opasta on laajennettu edellisestä versiosta. Nyt siitä löytyy monipuolisesti apua ja neuvoja työelämäkysymyksiin ja työnhakuun. Opas on tarkoitettu vastavalmistuneille, mutta siitä on apua myös työpaikan vaihtoa harkitseville. Keski-ikäisiä työntekijöitä ei liene opintovaiheessa valmennettu nykyiseen tapaan hakea työtä ja markkinoida osaamistaan. Portfolio on voinut monelta jäädä tekemättä. Oppaan kattavat listaukset työnhakupalveluista ovat käyttökelpoisia kenelle tahansa. Samoin hyödyllisiä ovat vaikkapa ohjeet työhakemuksen laatimiseksi ja työpaikkahaastatteluun valmistautumiseksi. Brittiläisessä Community Care -lehdessä julkaistaan paljon kirjoituksia siitä, miten sosiaalialalla pääsee eteenpäin. Niissäkin korostuvat opintojen ja uran tarkka suunnittelu, verkostojen rakentaminen jo varhain ja oman itsensä ja osaamisensa markkinointi. Mukavalta kuulostaa neuvo hankkia itselleen mentori, jonka kanssa omaa uraa voi pohdiskella. Tätä mahdollisuutta toivoisi enemmän käytettävän meilläkin. LÄHTEET How to get ahead in social work. Community Care How to plan your career. Community Care Project the right image. Community Care Työelämään. Opas työuraa sosiaalialalla aloittelevalle. Talentia Community Care -lehden artikkelit löytyvät sen verkkopalvelusta Article search Erja Saarinen SOSIAALITURVA 14/2005

7 sen kanssa tehnyt Urapolkuselvityksen, joka tehdään joka toinen vuosi. Selvityksessä tutkitaan vastavalmistuneiden Talentian jäsenten, sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden, sijoittumista työelämään. Sosionomeista noin viidennes on sijoittunut koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. Tämä on Talentian mielestä liikaa. Mervi Tolonen toteaa, että yksi syy tilanteeseen on se, etteivät rakenteet ole työelämässä kohdallaan. Yksityinen sosiaalipalveluala kasvaa, mutta se työllistää ennen kaikkea lähihoitajia. Sosionomit eivät tyypillisesti pistä firmaa pystyyn. Sen tekevät esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset tai kaupallisen koulutuksen saaneet. Joka puolella toitotetaan, että sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa paljon, mutta ei eritellä minkä koulutuksen saaneita. Eniten tarvitaan varmasti lähihoitajia. Työttömyyttä ja etenkin pitkäaikaistyöttömyyttä on sosiaalialalla kuitenkin vähemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. Talentiaan kuuluvien sosiaalialan korkeakoulutettujen työttömyysaste oli viime keväänä noin 3,5 prosenttia. Lähes 60 prosenttia sosionomeista menee kunnan palvelukseen. Järjestöt ovat selvästi löytäneet sosionomit. Niihin sijoittuu noin 20 prosenttia vastavalmistuneista. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalveluyritykset työllistävät noin 14 prosenttia vastavalmistuneista sosionomeista. Sosionomeilla on lukuisia tehtävänimikkeitä. Yleisin on vastaava ohjaaja tai ohjaaja. Tämä nimike on noin neljänneksellä. 14 prosenttia sijoittuu lastentarhanopettajan tehtäviin. Esiopetusuudistus on vähentänyt näiden sosionomien määrää. Seuraavaksi yleisimpiä nimikkeitä ovat erilaiset projektityöntekijät, perhetyöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Yliopistosta hyvälle uralle Yliopistotutkinnon sosiaalityö pääaineenaan suorittaneet sijoittuvat hyvin koulutustaan vastaavaan työhön enimmäkseen kuntien sosiaalityöntekijöiksi. He myös etenevät perussosiaalityöstä esimerkiksi hallintoon tai erityistyöhön. Liki 90 prosenttia valmistuneista sijoittuu suoraan työmarkkinoille. Lindberg huomauttaa, että jossain vaiheessa monia alkaa kuitenkin vaivata niin sanottu suhteellinen kurjuus, kun muita yliopistotutkintoja suorittaneille on tarjolla selvästi paremmin palkattuja töitä. Heikkojen palkkojen vuoksi sosiaaliala menettää osan sisään otetuista opiskelijoista muille aloille. Vastavalmistunut sosiaalityöntekijä voi odottaa keskimäärin euron, sosiaaliohjaaja euron ja perhetyöntekijä euron kuukausipalkkaa. Luvut ovat säännöllisen työajan ansioita. Liikaa työtä alusta alkaen Sosiaalialalla ei tunnu olevan erityisen paljon työhyvinvoinnin ongelmia verrattuna muihin kunta-alan ammatteihin. Sairauslomia ei ole tavallista enemmän eivätkä sosiaalialan ammattilaiset jää työkyvyttömyyseläkkeelle muita palkansaajia yleisemmin. Lindberg kertoo, että työurat näyttävät olevan hieman pitenemässä uran loppupäästä. Nyt on jo sosiaalityöntekijöitä, joiden ikä alkaa kuutosella. Vastavalmistuneista työ on tärkeää ja mielekästä. Siinä saa käyttää osaamistaan ja kehittyä. Työtehtävät ovat monipuolisia, itsenäisiä, vastuullisia ja sopivasti haastavia. Noin 60 prosenttia Urapolkuselvityksen vastaajista näkee mahdollisuuksia edetä urallaan. Vain pieni osa vastaajista harkitsee alan vaihtoa. Useimmat ovat valinneet alan hyvin tietoisesti ja motivoituneina tai ainakin tyytyväisyys alan valintaan on vahvistunut opintojen aikana. Lindbergiä huolestuttaa kuitenkin se, että alalle tulevista sosiaalityöntekijöistä noin puolet sanoo jo heti työuran alussa, että heillä on liikaa työtä. Työ ei mahdu sovittuihin puitteisiin työaika ylittyy joka viikko muutamalla tunnilla. Vaarana on, että he uupuvat heti alkuunsa. Liiallisten työtehtävien kanssa kamppailevia ihmisiä loukkaavat yleiset puheet sosiaalialan työn heikosta tuottavuudesta. Alusta pitäen oikealle uralle Talentialaiset korostavat, että valmistumisen jälkeen kannattaa hakeutua koulutustaan vastaavaan työhön. Uralle pitää saada oikeanlainen alku. Ei kannata lähteä sosiaalistumaan koulutustaan vastaamattomaan ammattiin. On ymmärrettävää, että sosionomit sijaistavat sosiaalityöntekijöitä, jos eivät saa muita töitä. Tämän polun pää ei välttämättä ole kovin auvoinen. Miten siitä sitten siirtyy sosiaaliohjauksen tehtäviin? Erja Saarinen SOSIAALITURVA 14/2005

8 Synnöve Karvinen-Niinikoski & Tero Meltti Ura alkaa kouluista ja sosiaalitoimistoista Uusien sosiaalityöntekijöiden ura alkaa muita toimipaikkoja useammin kouluista ja sosiaalitoimistoista. He hankkivat useimmiten muutaman vuoden työkokemusta sosiaalitoimistojen perussosiaalityöstä, jonka perusteella he ratkaisevat jäävätkö alalle, ja jos jäävät, niin mille sosiaalityön toimintasaralle. Konstikas sosiaalityö -tutkimuksen valossa koulut ja sosiaalitoimistot näyttäisivät toimivan uusien sosiaalityöntekijöiden ensimmäisinä työpaikkoina muita toimipaikkoja useammin. Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella tehtävän tutkimuksen osana lähetettiin vuoden 2003 loppupuolella sosiaalityöntekijöille kysely, johon vastasi 716 sosiaalityöntekijää. Yhtenä tutkimuksen tavoitteena oli saada aiempaa parempi kuva suomalaisista sosiaalityöntekijöistä ja heidän urapoluistaan. Sisääntulotyöpaikan lisäksi toinen nuoria sosiaalityöntekijöitä yhdistävä tekijä on työsuhteiden katkoksellisuus ja määräaikaisuus. Vaikka pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa, oikea koulutuskaan ei takaa heti vakituista työpaikkaa. Kaikista sosiaalityöntekijöistä 85 prosentilla oli vakituinen työsuhde. Vastaajien nuorimmassa vuotiaiden ikäluokassa muodollisesti pätevistä vastaajista 42 prosenttia on vakituisessa työsuhteessa. Jo seuraavassa vuotiaiden ikäluokassa lähes yhdeksällä kymmenestä muodollisesti pätevällä on vakituinen työsuhde. Heikoimmassa asemassa ovat sosiaalityöntekijän työtehtäviä muodollisesti epäpätevinä hoitavat. Heidän työsuhteensa pysyvät määräaikaisina ja epäjatkuvina. Peruskoulutus on kirjavaa Sosiaalityöntekijöiden ammatillisen peruskoulutuksen taustat ovat kirjavia. Vaikka sosiaalityö oppiaineen maistereita on vain reilu neljännes vastaajista, sosiaalityöntekijöistä 85 prosenttia on sosiaalihuollon kelpoisuuslainsäädännön mukaisesti päteviä. Verrattuna Sosiaalityöntekijät Suomessa -selvitykseen vuodelta 1998 näyttäisi pätevien sosiaalityöntekijöiden määrä lisääntyneen seitsemällä prosentilla. Konstikas sosiaalityö -tutkimuksen vastaajat olivat valikoituneet Talentian jäsenrekisteristä. Tämä voi aiheuttaa vinoumaa, sillä useat sosiaalityöntekijöinä työskentelevät epäpätevät henkilöt eivät kuulu tähän ammattijärjestöön. Tutkimuksemme perusteella eri alueilla on vaihtelevasti päteviä ja epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä. Pätevää työvoimaa näyttävät saavan sosiaalityön koulutusta järjestävien yliopistojen sijaintikaupungit sekä niiden läheisyydessä sijaitsevat suuret tai keskisuuret kaupungit. Heikoimmassa asemassa ovat sijaintinsa takia pienet maaseutumaiset paikkakunnat, joiden uudet nuoret työntekijät näyttäisivät olevan lähes pelkästään sosiaalityöntekijän tehtäviin muodollisesti epäpäteviä ammattikorkeakouluista valmistuneita sosionomeja. Perheneuvolat ja A-klinikat vetovoimaisia Sosiaalityön toimipaikkojen suhteen voi vallita sisäinen vetovoimaisuushierarkia. Tästä antanee kuvaa se, että erityisesti perheneuvoloissa ja A-klinikoilla työskentelee muihin sosiaalityön työpaikkoihin verrattuna kokeneempia työntekijöitä. Niissä työskentely voidaan tulkita sosiaalityön työmarkkinoilla muita työpaikkoja halutummaksi. Perheneuvoloissa ja A-klinikoilla tuntuisi olevan enemmän mahdollisuuksia kehittää omaa asiantuntemustaan, ja myös sitä tukevia rakenteita. Esimerkiksi työnohjaus on hyvin järjestetty ja sen koetaan sekä vastaavan odotuksia että olevan omassa työssä hyödyksi useammin kuin esimerkiksi työnohjauksen sosiaalitoimistoissa. Kunnalliset sosiaalitoimistot ovat kuitenkin sosiaalityöntekijöiden merkittävin työnantaja. Ne työllistävät yli puolet kaikista sosiaalityöntekijöistä ja alan työvoiman saatavuuskysymykset kärjistyvätkin näissä tehtävissä. Sosiaalitoimistossa työpaikkauskollisia työntekijöitä Mielenkiintoista aineistossa on myös se, että sosiaalitoimistojen työntekijöistä lähes kolmannes on ollut nykyisessä työssään yli 30 vuotta. Toisissa työpaikoissa työskentelevissä vastaajissa vastaavia työpaikkauskollisia sosiaalityöntekijöitä ei ole. Kärjistäen tämä voi joko kertoa loistavasta työviihtyvyydestä tai siitä, että sosiaalitoimistoihin voi myös jämähtää. Siitä ei tiedetä, ovatko sosiaalitoimistot tarjonneet sisällöllisesti haastavan uran. Alan vetovoimaisuuden vaakakupiksi voi muodostua se, minkälaisia valintoja työvoiman pysyvyyden kannalta keskeinen ja 80- luvuilla syntyneiden sosiaalityöntekijöiden sukupolvi tekee tai voi ja haluaa tehdä. Tärkeää on myös, että vastavalmistuneiden rekrytointi onnistuu. Kun palkkarahaa ei tunnu olevan ratkaisijaksi asti, sisällöllisillä ja laadullisilla tekijöillä on suuri paino alan työmotivaation muovaajana. Sosiaalityö haastaa jo sinänsä tekijänsä oman asiantuntijuuden ja alan kehittämisen imuun. Sosiaalityön organisaatioista pitää löytyä riittävästi sellaisia jaksamisen, oppimisen, luovuuden ja työtehtävien rakenteita, joiden avulla sosiaalityöntekijä voi kasvaa itseänsä arvostavaksi, vastuulliseksi ja paikkansa ottavaksi alansa asiantuntijaksi ilman, että hänen tarvitsee haikailla palkitsevimmille aloille. Konstikas sosiaalityö -tutkimuksen esiin piirtämien urakehitysnäkymien perusteella voi todeta, että näihin rakenteisiin panostaminen on alan vetovoimaisuudelle ratkaisevan tärkeää. Synnöve Karvinen-Niinikoski on sosiaalityön professori Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Tero Meltti toimii erikoissuunnittelijana Stakesissa. Kirjoittajat kuuluvat Konstikas sosiaalityö -tutkijaryhmään, jossa tutkitaan suomalaista sosiaalityötä sekä sosiaalityön asiantuntijuutta ja ammattikäytäntöjä. SOSIAALITURVA 14/2005

9 Tapahtumiin mukaan jo opiskeluaikana Sosiaalialaan kannattaa uppoutua ja sen ihmisiin tutustua kunnolla jo opiskeluaikana. Keskeiset tapahtumat on hyvä poimia kalenteriinsa, varsinkin kun niistä osaan pääsee ilmaiseksi tai opiskelijahintaan. Sosiaali- ja terveysalan suurimman vuosittaisen tapahtuman, Stakesin järjestämän Terve-Sosin messuille pääsee ilmaiseksi. Niillä voi tutustua monipuolisesti sosiaali- ja terveysalaa edustaviin näytteilleasettajiin, kuten järjestöihin, valtion viranomaisiin ja yksityisiin palveluntuottajiin. Seuraavan kerran Tampereella ensi toukokuussa järjestettävän tapahtuman seminaareihin voi osallistua opiskelijahintaan. Joka toinen vuosi järjestettäville Sosiaali- ja terveysturvan päiville kokoontuu kolmeksi päiväksi sekä sosiaalialan ammattilaisia että luottamushenkilöitä. Seminaaritarjonta on monipuolista ja paljolti alan tulevaisuutta luotaavaa. Mukaan pääsee opiskelijahintaan. Myös vuosittaiset Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät avautuvat opiskelijoille muita edullisempaan hintaan. Molemmat tapahtumat järjestää Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Talentia kokoaa sosiaalialan ammattilaisia vuosittain Sosiaalialan asiantuntijapäiville. Opiskelijahinta päiville on edullinen. Omaa osaamisprofiilia kannattaa rakentaa opintojen alusta lähtien. Tässä ovat tukena oman kiinnostuksen kohteen mukaiset tapahtumat. Lastensuojelutyön suurimmat tapahtumat ovat joka toinen vuosi järjestettävät Lastensuojelupäivät ja niiden kanssa vuorottelevat Sijaishuollon päivät. Molemmat järjestää Lastensuojelun keskusliitto. Vanhustyön Hyvä ikä -tapahtuman kanssa taas vuorottelevat vuosittain Apuvälinemessut. Päihdetyöhön voi uppoutua vuosittain syyskuussa järjestettävillä Päihdepäivillä. Niillekin opiskelijat ovat tervetulleita alempaan hintaan. Päivät järjestää Terveyden edistämisen keskus. Sosiaaliturva-lehti julkaisee vuosittain vuoden ensimmäisessä numerossaan listan sosiaalialan tärkeimmistä tapahtumista. Tietoa tapahtumista löytyy myös Sosiaaliportti-portaalista. Tietoa netissä Lastensuojelun Keskusliitto Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Sosiaaliportti Stakes, Terve-Sos Talentia Terveyden edistämisen keskus Vanhustyön keskusliitto Sosiaalialaa netissä Viime keväänä avattiin Sosiaaliportti-verkkopalvelu sosiaalityön ja koko alan ammattilaisille. Siihen on koottu varsin kattava linkkilista teemoittain alan ammattilaisia kiinnostavista verkkosivuista. Tarjolla on myös uutisia ja keskustelua voi käydä sekä kaikille avoimella palstalla tai eri ryhmien muilta suljetuissa ekstraneteissä. Portaali on jo löytänyt paikkansa. Kuukausittain eri kävijöitä on noin Suosituimmat alueet ovat linkkihakemisto, keskustelut ja ajankohtaissisältö, kuten uutiset, tapahtumakalenteri ja toimituksen verkkopäiväkirja. Sosiaaliporttia vastaava palvelu Ruotsissa on Sociala nätet -portaali, jota tehdään yksityisin voimin. Sen vahvuus on runsas uutistarjonta ja laajat linkkilistat sekä erilaiset keskustelut. Sen yhteydessä toimii sosiaalityön etiikkaa käsittelevä sivusto Social Etik. Etiikasta soisi meilläkin keskusteltavan entistä enemmän. Hyödyllinen palvelu on myös sähköpostiin tilattava uutiskirje, joka muistuttaa aika ajoin portaalin uudesta tarjonnasta. Britanniassa tuotetaan hienoja verkkopalveluita sosiaalialan ammattilaisille. Community Care -lehden palvelu on varsin monipuolinen. Suomalaiselle kävijälle antoisa on laaja artikkeliarkisto. Suuri osa artikkeleista käsittelee Britannian tilannetta, mutta paljon on myös tietoa kenelle tahansa hyödyllisistä asioista, vaikkapa tiimityöstä, kokouskäytännöistä, nettiin kirjoittamisesta ja johtamisesta. Myös hyviä käytäntöjä muun muassa asiakastapausten kautta esittelevä Best practice -osio on kiinnostava. Toinen monipuolinen brittipalvelu on nimeltään Care and Health. Britanniaa vaivaa vakava pula sosiaalityöntekijöistä ja muista sosiaalialan ammattilaisista. Apua on etsitty näyttävällä rekrytointikampanjalla, jolla on tyylikäs verkkosivusto. Sieltä löytyvissä julisteissa kuvataan sosiaalialan työtä osuvasti ja konkreettisesti. Vaikka kampanja-aineisto näyttää komealta, suurta helpotusta työntekijäpulaan ei ole saatu. Jos sosiaaliala on osoittautunut raskaaksi valinnaksi, uupumuksesta saa tietoa, sen astetta voi testata ja hakea siihen kevyttä helpotusta kärvennetyn sosiaalityöntekijän, Fried social worker -sivustolta. Sinne on koottu muun muassa vitsejä vakavasta aiheesta. Kun amerikkalainen sivusto on kyseessä, tarjolla on kaikenlaisia sosiaalityötuotteita. Miten olisi pusero, jossa lukee ylityöllistetty ja alipalkattu tai I love socialwork T-paita? Erja Saarinen Nettiosoitteet Care and Health Community Care The Fried Socialwork Sociala Nätet Sosiaaliportti Sosiaalityön rekrytointikampanjan aineistoja SOSIAALITURVA 14/2005

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden 29.9.2011 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden YKY Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaneessa yksikössä oppiaineita vanhoista

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Koulutus Aloitin opinnot Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteellisessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen Vuonna 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet yhteiskuntatieteiden maisterit PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016 Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta Ajankohtaista abien ohjauksessa OP1-kurssin abivuoden opotunnit ovat olleet 1. ja 3. jaksossa. Hakuinfo järjestetään

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012) Jyväskylän yliopistosta vuonna 27 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 212) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 47 valmistuneista) 1 Sukupuoli

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

1/5. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALAN HAKULOMAKE 2016

1/5. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALAN HAKULOMAKE 2016 1/5 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi/erko) tai selvällä käsialalla. Hakuprosessissa huomioidaan vain ne hakijat, jotka liittävät hakemuksensa oheen jäljennökset

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen KM Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Vuonna 2008 Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot