SOSIAALITURVA. Miltä näyttää ura sosiaalialalla? sosiaalialan riippumaton ammattilehti 14/05. Töitä riittää, mutta osalle vain pätkittäin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Miltä näyttää ura sosiaalialalla? sosiaalialan riippumaton ammattilehti 14/05. Töitä riittää, mutta osalle vain pätkittäin"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA sosiaalialan riippumaton ammattilehti 14/05 Töitä riittää, mutta osalle vain pätkittäin Opiskelija on rikkaus työpaikalla Opintolaina opiskelijoiden toimeentuloturvana Helsingissä opiskelijat saavat sosiaalista luottoa Miltä näyttää ura sosiaalialalla?

2 Pääkirjoitus 20. syyskuuta 2005 Sosiaalialalle tarvitaan tekijöitä ja kehittäjiä Määrät ja muodot painottuvat keskustelussa erilaisista rakenteista ja järjestelmistä. Päivittäin kuulemme miten meillä on liikaa lähes kaikkea: korkeakouluja, kuntia, pieniä palveluyksikköjä, liikaa asiakkaita hoidettavaksi, lapsia ylisuurissa ryhmissä, työttömiä ja tulevaisuudessa vanhuksia. Liian vähän taas on henkilökuntaa, osaamista ja kehittämistyötä. Työn sisältöön ja osaavaan henkilöstöön on täysi syy panostaa. Sosiaalipalvelut kantavat vain kuntien ja muiden palveluntuottajien henkilöstön osaamisen varassa. Sosiaalialan koulutuksessa on viime aikoina tapahtunut paljon. Euroopan maiden opetusministereiden vuonna 1999 aloittama Bologna-prosessi on yhtenäistänyt eurooppalaisia korkeakoulututkintoja ja tuonut yliopistoihin alemmat tutkinnot. Ammattikorkeakouluihin ovat taas tulleet ylemmät tutkinnot. Velvoite huolehtia henkilöstön täydennyskoulutuksesta on palautettu sosiaalihuoltolakiin ja sosiaalihuollon ammatilliselle henkilöstölle on säädetty kelpoisuusehdot. Uudistusten yhteydessä käyty keskustelu koulutuksesta on tuntunut kovin järjestelmälähtöiseltä. Liian vähälle huomiolle on jäänyt korkeakoulujen arviointineuvoston vuonna 2004 valmistunut arviointi sosiaalityön yliopisto- ja sosionomi (AMK) -koulutuksista. Sen mukaan suurimpia voimavaroja alan kehittymiselle ovat opintosisältöjen rinnalla ammatillisen kasvun ja ammattitaitokäsitystä vahvistavien oppimistapojen käyttäminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Sosiaalialan koulutuksessa ei ole vaikeita ongelmia. Alan korkeakoulutus on nuorille ja aikuisille edelleen vetovoimaista. Opintojen keskeyttäminen on vähäistä verrattuna muihin koulutusaloihin. Yhteistyö työelämän ja koulutuksen välillä on tiivistä ja sujuvaa. Sen kriittisiä pisteitä ovat harjoittelu- ja käytännön opetuksen jaksot ja opiskelijoiden ohjaus niiden aikana, opinnäytetöiden käytäntölähtöisyys, projektiharjoittelujen onnistuminen sekä työelämään siirtyminen ja perehdytys. Työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän kykyjä kehittää toimintoja ja keksiä sosiaalisia innovaatioita. Nämä kyvyt kehittyvät monipuolisen, laaja-alaisen ja kannustavan oppimiskäsityksen pohjalta. Opetus virittää opiskelijan ajattelemaan, kokeilemaan menetelmiä ja arvioimaan työtään. Koulutuksessa luodaan perusta ymmärtää asioita ja niiden välisiä yhteyksiä annetaan aineksia ajattelun kehitykselle eikä opeteta pelkkiä taitoja ja temppuja. Sosiaalialaa ei opita kirjekurssina vaan vuorovaikutusta ja ajattelun kehitystä tuetaan yhteistoiminnallisin keinoin. Yhteinen haasteemme kouluttajina, työnantajina, kehittäjinä, alalla toimivina ja sille tulevina kollegoina on vaikuttamistyö inhimillisten elinehtojen toteuttamiseksi kaikille. Leena Niemi Kirjoittaja on Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön johtaja sekä Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen. SOSIAALITURVA 14/ vsk Perustettu 1912 Riippumaton sosiaalialan ammatillinen aikakauslehti Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2005 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié p talouspäällikkö Yrjö Saarinen p Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Erja Saarinen p toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö p Taitto: Tero Valtonen, Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 47 /vuosi, opiskelijatilaus 26 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,58 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan sisältyy värillinen vaakuna tai logo. Hintaan lisätään alv. 22 % p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN SOSIAALITURVA 14/2005

3 Tässä numerossa Jouni Nummen mielestä perusturvajohtajan työ on hirvittävän mielenkiintoista ja sosiaalialan ihmiset mukavasti huumorintajuisia. Sosiaalialan ammattilaisten uravalintojen perusteluita s Helsingissä toimeentulotukea hakeneita opiskelijoita on velvoitettu hakemaan sosiaalista luottoa. Asiasta kertovat Marianne Rikama ja Jukka Riuttamäki Helsingin velkaneuvontayksiköstä s. 22. Vastavalmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri Taja Kiiskilä on aina halunnut kunnan sosiaalityöhön, koska se on hyvä ja vaativa oppimisen paikka. Kiiskilän haastattelu s Sosiaalialalle tarvitaan tekijöitä ja kehittäjiä Leena Niemi 4 Oikeissa töissä Erja Saarinen Lea Suoninen-Erhiö 6 Töitä riittää mutta osalle vain pätkittäin Erja Saarinen 6 Opastusta työelämään ja uralla eteenpäin 8 Ura alkaa kouluista ja sosiaalitoimistoista Synnöve Karvinen-Niinikoski & Tero Meltti 9 Tapahtumiin mukaan jo opiskeluaikana 9 Sosiaalialaa netissä 10 Millaisia ammattilaisia työnantajat etsivät? Erja Saarinen Lea Suoninen-Erhiö 12 Kunnan sosiaalityö on hyvä oppimisen paikka Erja Saarinen 13 Toimiiko yliopistojen valintajärjestelmä? Lea Suoninen-Erhiö 13 Väitöksiä 14 Ammattikorkeakoulut eivät anna riittäviä työelämävalmiuksia 15 Sosionomien näkemyksiä ammattinsa tulevaisuudesta Merja Borgman 16 Lähihoitajaksi oppisopimuksella Sirpa Andersson 18 Opiskelija on rikkaus työpaikalla Pirjo Havukainen 20 Pitääkö opintolainan käyttöä lisätä? Ilpo Lahtinen 22 Helsinkiläisopiskelijat saavat sosiaalista luottoa Kati Pitkänen 23 Kolumni Muutosten mahdollisuudet Tarja Kauppila 24 Juristin nurkkaus Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen voidaanko opiskelijan perusosaa pienentää? Tapio Räty 26 Uutisia Kannen kuva: Lehtikuva / Tuomas Marttila Seuraava Sosiaaliturva 15/05 postitetaan lukijoille 5. lokakuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksesssa viimeistään 28. syyskuuta SOSIAALITURVA 14/2005

4 Oikeissa töissä Onko sosiaalialalle haluttu vai ajauduttu? Onko ura edennyt suunnitelmien vai sattumien mukaan ja miltä alan työt maistuvat? Kysymyksiin vastasivat monenlaiset sosiaalialan ammattilaiset. Jouni Nummi Kauhajoen perusturvajohtaja, Sosiaalijohto ry:n puheenjohtaja Hirvittävässä väännössä hirvittävän mielenkiintoisessa tehtävässä erja saarinen Sattumalta löysin itseni Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitokselta sosiaalityötä lukemasta se ei ollut ihan looginen tarina. Valitsin kuitenkin harkitusti sosiaalityön enkä yleistä linjaa, sillä sosiaalityötä opiskelemalla valmistui oikeisiin töihin. Harjoittelupaikkaa kyselin pienen kunnan sosiaalijohtajalta vuotta ennen harjoittelua. Hän oli ensin ymmällään, mutta varasi palkkarahat budjettiin. Hallintoon siirryin, koska nälkä ajoi tikanpojan puuhun. Sosiaalityöntekijän palkalla on hankala elättää perhettä. Lähdin pienen kunnan sosiaalisihteeriksi ja sitten keskikokoiseen kuntaan sosiaalijohtajaksi. Kauhajoen asukkaan kaupunki sopii minulle erinomaisesti. Pitää olla hallittava kokonaisuus ja johtajalla mielekäs rooli. Olen hirvittävässä väännössä talous- ja muissa paineissa. Tehtävä on kuitenkin hirvittävän mielenkiintoinen, monipuolinen ja itsenäinen. Kunnassa perusturvan työtä myös arvostetaan kun tulee oikein hankala pulma, kysytään aina voisimmeko hoitaa sen. Tämä taitaa kuitenkin olla se ala, jolla pärjään. Huumori ja itseironia ovat alan ammattilaisilla vahvoja. Porukka ei ole tiukkapipoista. n Projektityössä oppii koko ajan uutta Merja Lyytikäinen Projektikoordinaattori, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry lea suoninen-erhiö Helsingin yliopistossa opiskellut Merja Lyytikäinen sai valtiotieteen maisterin paperit vuonna Mielenterveyshoitajaksi hän oli valmistunut jo 1990 ja tehnyt monta vuotta asiakastyötä mielenterveyskuntoutujien parissa. Tuo työ oli vähän liikaa vähän liian nuorena. Kun mieheni pääsi Helsinkiin opiskelemaan ja muutimme kaupunkiin, menin opiskelemaan avoimeen yliopistoon. Tarkoitukseni oli opiskella sosiaalipsykologiaa, mutta ryhmä olikin jo täynnä ja niin päädyin sosiaalipolitiikan peruskurssille. Kun seuraavana keväänä pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, hain ensisijaisesti opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa. Pääainevalintansa lisäksi Lyytikäinen on erityisen tyytyväinen opintoihinsa sisältyvästä viestintä ja yhteisöt -kurssista, jonka järjestivät yhdessä käytännöllisen teologian, viestinnän ja sosiaalipolitiikan laitokset. Silloin, 1990-luvun lopussa, puhuttiin paljon kolmannen sektorin vahvistumisesta. Kurssilla perehdyttiin kansalaisjärjestötoiminnan organisointiin ja hallinnointiin. Näistä opeista on ollut paljon hyötyä työelämässä. Opinnot antoivat muutenkin hyvät valmiudet hallita tietoa ja suuria kokonaisuuksia Jo ennen valmistumistaan Lyytikäinen pääsi töihin Helsingin Diakonissalaitokselle erikoissuunnittelijan sijaiseksi: Työ oli monipuolista: koordinoin tutkimustoimintaa, tein projektityöntekijöiden kanssa Raha-automaattiyhdistykselle projektien rahoitushakemuksia sekä suunnittelin projektien väli- ja loppuarviointeja. Projektityöhän on tunnusomaista kolmannelle sektorille. Työ Diakonissalaitoksella kesti reilut kolme vuotta. Keväällä oli edessä uuden työpaikan haku. Huomasin, että tällä koulutuksella ja työkokemuksella voin hakea aika moneen eri paikkaan. Monet työnantajat olivat kiinnostuneita. Valmistumassa oleville Lyytikäinen suosittelee realismia: kun vakituista työtä ei ole tarjolla, kannattaa innostua projekteista. Niistä oppii paljon ja saa verkostoja, joista voi aina poikia jotain uutta. Lyytikäinen aloitti kesällä koordinaattorina YTY:n kaksivuotisessa kilpailuttamisprojektissa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaville järjestöille, yhdistyksille ja pienille yrityksille kehitetään välineitä hankintalain mukaisen hankintaprosessin hallitsemiseen ja tarjousten tekemiseen. YTY toteuttaa hankkeen yhdessä TESO:n, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät ry:n kanssa. n 4 SOSIAALITURVA 14/2005

5 Ei tullutkaan tilintarkastajaa Kari Vuorinen Toiminnanjohtaja, Elämä on parasta huumetta ry erja saarinen Alun perin ajattelin, että minusta tulisi tilintarkastaja, mutta eipä tullutkaan. Melko pian merkonomiksi valmistumisen jälkeen nuoren miehen tie vei Rahaautomaattiyhdistykseen tarkastajaksi. Sinne kaivattiin nuoren ihmisen näkökulmaa avustusten käsittelyyn ja valvontaan. Muun muassa päihdejärjestöjen kanssa Vuorinen työskenteli alusta pitäen: Rahiksessa tilintarkastukseen tuli uusi ulottuvuus. Tuntui ihmeelliseltä päästä tekemään töitä järjestöjen kanssa. Vuorinen viihtyi eri tehtävissä RAY:ssä parin vuoden katkoa lukuun ottamatta lähes 15 vuotta. Samalla hän päivitti opintonsa ja valmistui tradenomiksi. Vuonna 2002 hänelle tarjottiin työtä kansanedustajaksi siirtyneen Arto Bryggaren seuraajana Elämä on parasta huumetta -järjestössä. Täytin tuolloin 40 ja päätin vielä tehdä elämässäni jotain uutta. Olen ehkäisevästä päihdetyöstä hyvin innostunut, mutta en pyri olemaan siinä mikään guru. Haluan kehittää itseäni sellaiseksi johtajaksi, joka pystyy johtamaan organisaatiota menestymään. Päihdetyössä sydäntäni lähellä ovat sellaiset innovaatiot, jotka toteutetaan hädänalaisimmassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Sosiaaliala on paljon innovatiivisempi kuin miltä se ulospäin näyttää. Meidän pitäisi tuoda ylpeinä työtämme esiin. n Olen tykännyt olla esimies Eila Kihlman eläkkeellä oleva, pitkän uran tehnyt sosiaalityön ammattilainen Elokuussa Sosiaali- ja terveysturvan päivillä Eila Kihlman palkittiin Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton korkeimmalla kunniamerkillä komeasta elämäntyöstään sosiaalihuollossa. Hän jäi viime helmikuussa eläkkeelle lastensuojelua kehittäneen Harava-hankkeen vetäjän tehtävistä. Muuten Kihlman loi uransa Jyväskylän sosiaalivirastossa. Aluksi olin sosiaalityöntekijänä. Hoidin kaikki lausunnot ja oman piirini. Työtä oli kamalasti melkein kellon ympäri päivällä asiakkaiden vastaanottoa ilman ajanvarausta ja paperitöitä, illalla kotikäynnit. Seitsemän vuotta tätä menoa riitti. Asiakastyörupeaman jälkeen lähes kaikki sosiaaliviraston osastot ja laitokset tulivat Kihlmanille päällikkönä tutuiksi: Kaikessa muussa olen ollut päällikkönä paitsi kotipalvelussa ja päivähoidossa. Olen tykännyt olla esimies. Johtajuudessa kiehtoi vastuu Lastenkodin ja yliopiston kautta portaalin kehittäjäksi erja saarinen Tero Meltti Erikoissuunnittelija, Stakes, Sosiaaliporttiportaali enemmän kuin valta. Olen pitänyt ihmisten kannustamisesta ja heidän voimavarojensa lisäämisestä, heidän tukemisestaan ottamaan uusia haasteita. Kummasti esimies voi saada ihmiset innostumaan. Sosiaalialalle Kihlman joutui sattumalta: Minulla ei ollut mieltymystä mihinkään suuntaan paitsi poispäin maalta. Tuttavasosiaalityöntekijän kanssa pakerrettiin hakemukset sosiaalihuoltajakoulutukseen. Alasta en tiennyt juuri mitään, mutta ehkä koettelemukset perheessämme valmistivat maaperää sille, että minusta saattoi tulla sosiaalityöntekijä. Olen miettinyt, olisiko alalle pitänyt olla intohimoinen kutsumus. Voi olla, että se on vähän kuin silmitön rakastuminen, joka ei välttämättä kanna pitkälle. Kutsumuksesta voi tulla taakka ja ies, jota kantaa vaan, vaikka pitäisi katsella ihan muita hommia. Tero Meltti aloitti elokuussa työnsä sosiaalialan ammattilaisille tarkoitetun Sosiaaliportti-portaalin ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Hän päätyi alun perin sosiaalialalle, koska halusi työn, jossa voi auttaa ihmisiä ja edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Sosiaaliala oli tullut tutuksi armeija-aikana, kun hän toimi varuskunnan opintososiaaliasiamiehenä. Sosiaalikasvattajaksi opiskelleen Meltin ura alkoi lastenkodin ohjaajana. Työt olivat kivoja, mutta jos halusi päästä eteenpäin ja saada enemmän mahdollisuuksia, oli hommattava yliopistokoulutus. Kolmessa vuodessa valmistuikin maisterintutkinto Helsingin yliopistossa sosiaalityö pääaineena. Opiskelu sujui ripeästi ja vielä lastenkotityön ohessa. Kun katselin sosiaalityötä lastenkodin ohjaajana, tunsin, että minulla olisi siihen Alaan sain lähituntuman opintoja edeltävissä harjoitteluissa muun muassa Hyvinkään sosiaalitoimistossa. Siellä legendaarinen sosiaalijohtaja Risto Vilkka sai minut innostumaan alasta. Se oli parempi korkeakoulu kuin varsinainen koulutus. Vaikka Kihlman on ollut hyvin aktiivinen ja monessa mukana, lisää tutkintoja hän ei ole suorittanut. En ole kokenut siihen tarvetta enkä ole tittelinkipeä. Välillä mietin, mitä esimerkiksi valmistuvien tohtorien tulva oikein palvelee. Tutkintojen sijaan olen lukenut valtavasti ammattikirjallisuutta ja -lehtiä. Koko ajan olen halunnut oppia uutta. n annettavaa. Valmistumisen aikaan avoinna ollut sosiaalityön lehtorin paikka Helsingin yliopistossa muutti urasuunnitelmat käytännön sosiaalityöstä tutkimukseen ja opettamiseen. Määräaikaisten yliopistopestien jälkeen taas kiinnosti vakituinen erikoissuunnittelijan paikka Stakesissa. Jotain menee hukkaan, kun en mennytkään asiakastyöhön. Sosiaalityötä pystyi kuitenkin kehittämään opetustehtävässä. Minusta on myös tärkeää, että nykyisessä työssäni on sosiaalityöhön ja sosiaalialaan sitoutunut ihminen ja niiden asioita voi tässä edistää. Ihmisten auttaminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus eivät ole tavoitteina hävinneet minnekään. n erja saarinen Erja Saarinen Lea Suoninen-Erhiö SOSIAALITURVA 14/2005 5

6 Töitä riittää mutta osalle vain pätkittäin Sosiaalialan korkeakoulutetut ovat alaan tyytyväisiä ja työtä on hyvin tarjolla. Etenkin sosionomeja sijoittuu kuitenkin koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. Töistä harmillisen suuri osa on edelleen määräaikaisia. Talentian valmistumassa oleva Urapolkuselvitys kertoo työmarkkinoiden rakenteellisista pulmista, jotka koskevat etenkin ammattikorkeakouluista valmistuvia sosionomeja. Heistä vain pieni osa sijoittuu heti valmistumisensa jälkeen pysyvään työsuhteeseen. Määräaikaisten työsuhteiden muuttaminen pysyviksi erityisesti julkisella sektorilla on ollut niin pitkään kestopuheenaihe, että luulin tässä tapahtuneen myönteistä muutosta, huokaa järjestökoordinaattori Jukka Lindberg Talentiasta. Hän on erityisasiantuntija Mervi Tolo- Talentialaiset korostavat, että valmistumisen jälkeen kannattaa hakeutua koulutustaan vastaavaan työhön. Lyhytkin jakso muunlaisessa tehtävässä voi hidastaa urakehitystä. Kuvassa vasemmalta Jukka Lindberg, uuden Työelämään-oppaan koonnut opiskelijasihteeri Mira Kokkonen ja Mervi Tolonen. Opastusta työelämään ja uralla eteenpäin Verkottuminen ja kontaktit tuntuvat olevan avainsanoja työpaikan saamisessa. Verkostoja pitää rakentaa aktiivisesti jo opiskeluajoista lähtien. Ole ajoissa, ole aktiivinen ja verkostoidu, neuvoo Talentian uusittu Työelämään-opas. Alan töitä kannattaa tehdä jo varhain opiskeluaikana. Näin syntyy verkostoja ja myös työnantajien arvostama työkokemus karttuu. Laajoista kontakteista huolimatta työpaikkaa ei yleensä tarjota tarjottimella. Omaa osaamistaan ja itseään pitää osata markkinoida. Koko ajan pitäisi kuulostella, millaisia mahdollisuuksia on avautumassa ja mihin suuntaan sosiaaliala ja oma sektori ovat kehittymässä. Osaamistaan kannattaa rakentaa tiettyyn suuntaan tulevien haasteiden mukaan. Työelämään-opasta on laajennettu edellisestä versiosta. Nyt siitä löytyy monipuolisesti apua ja neuvoja työelämäkysymyksiin ja työnhakuun. Opas on tarkoitettu vastavalmistuneille, mutta siitä on apua myös työpaikan vaihtoa harkitseville. Keski-ikäisiä työntekijöitä ei liene opintovaiheessa valmennettu nykyiseen tapaan hakea työtä ja markkinoida osaamistaan. Portfolio on voinut monelta jäädä tekemättä. Oppaan kattavat listaukset työnhakupalveluista ovat käyttökelpoisia kenelle tahansa. Samoin hyödyllisiä ovat vaikkapa ohjeet työhakemuksen laatimiseksi ja työpaikkahaastatteluun valmistautumiseksi. Brittiläisessä Community Care -lehdessä julkaistaan paljon kirjoituksia siitä, miten sosiaalialalla pääsee eteenpäin. Niissäkin korostuvat opintojen ja uran tarkka suunnittelu, verkostojen rakentaminen jo varhain ja oman itsensä ja osaamisensa markkinointi. Mukavalta kuulostaa neuvo hankkia itselleen mentori, jonka kanssa omaa uraa voi pohdiskella. Tätä mahdollisuutta toivoisi enemmän käytettävän meilläkin. LÄHTEET How to get ahead in social work. Community Care How to plan your career. Community Care Project the right image. Community Care Työelämään. Opas työuraa sosiaalialalla aloittelevalle. Talentia Community Care -lehden artikkelit löytyvät sen verkkopalvelusta Article search Erja Saarinen SOSIAALITURVA 14/2005

7 sen kanssa tehnyt Urapolkuselvityksen, joka tehdään joka toinen vuosi. Selvityksessä tutkitaan vastavalmistuneiden Talentian jäsenten, sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden, sijoittumista työelämään. Sosionomeista noin viidennes on sijoittunut koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. Tämä on Talentian mielestä liikaa. Mervi Tolonen toteaa, että yksi syy tilanteeseen on se, etteivät rakenteet ole työelämässä kohdallaan. Yksityinen sosiaalipalveluala kasvaa, mutta se työllistää ennen kaikkea lähihoitajia. Sosionomit eivät tyypillisesti pistä firmaa pystyyn. Sen tekevät esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset tai kaupallisen koulutuksen saaneet. Joka puolella toitotetaan, että sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa paljon, mutta ei eritellä minkä koulutuksen saaneita. Eniten tarvitaan varmasti lähihoitajia. Työttömyyttä ja etenkin pitkäaikaistyöttömyyttä on sosiaalialalla kuitenkin vähemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. Talentiaan kuuluvien sosiaalialan korkeakoulutettujen työttömyysaste oli viime keväänä noin 3,5 prosenttia. Lähes 60 prosenttia sosionomeista menee kunnan palvelukseen. Järjestöt ovat selvästi löytäneet sosionomit. Niihin sijoittuu noin 20 prosenttia vastavalmistuneista. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalveluyritykset työllistävät noin 14 prosenttia vastavalmistuneista sosionomeista. Sosionomeilla on lukuisia tehtävänimikkeitä. Yleisin on vastaava ohjaaja tai ohjaaja. Tämä nimike on noin neljänneksellä. 14 prosenttia sijoittuu lastentarhanopettajan tehtäviin. Esiopetusuudistus on vähentänyt näiden sosionomien määrää. Seuraavaksi yleisimpiä nimikkeitä ovat erilaiset projektityöntekijät, perhetyöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Yliopistosta hyvälle uralle Yliopistotutkinnon sosiaalityö pääaineenaan suorittaneet sijoittuvat hyvin koulutustaan vastaavaan työhön enimmäkseen kuntien sosiaalityöntekijöiksi. He myös etenevät perussosiaalityöstä esimerkiksi hallintoon tai erityistyöhön. Liki 90 prosenttia valmistuneista sijoittuu suoraan työmarkkinoille. Lindberg huomauttaa, että jossain vaiheessa monia alkaa kuitenkin vaivata niin sanottu suhteellinen kurjuus, kun muita yliopistotutkintoja suorittaneille on tarjolla selvästi paremmin palkattuja töitä. Heikkojen palkkojen vuoksi sosiaaliala menettää osan sisään otetuista opiskelijoista muille aloille. Vastavalmistunut sosiaalityöntekijä voi odottaa keskimäärin euron, sosiaaliohjaaja euron ja perhetyöntekijä euron kuukausipalkkaa. Luvut ovat säännöllisen työajan ansioita. Liikaa työtä alusta alkaen Sosiaalialalla ei tunnu olevan erityisen paljon työhyvinvoinnin ongelmia verrattuna muihin kunta-alan ammatteihin. Sairauslomia ei ole tavallista enemmän eivätkä sosiaalialan ammattilaiset jää työkyvyttömyyseläkkeelle muita palkansaajia yleisemmin. Lindberg kertoo, että työurat näyttävät olevan hieman pitenemässä uran loppupäästä. Nyt on jo sosiaalityöntekijöitä, joiden ikä alkaa kuutosella. Vastavalmistuneista työ on tärkeää ja mielekästä. Siinä saa käyttää osaamistaan ja kehittyä. Työtehtävät ovat monipuolisia, itsenäisiä, vastuullisia ja sopivasti haastavia. Noin 60 prosenttia Urapolkuselvityksen vastaajista näkee mahdollisuuksia edetä urallaan. Vain pieni osa vastaajista harkitsee alan vaihtoa. Useimmat ovat valinneet alan hyvin tietoisesti ja motivoituneina tai ainakin tyytyväisyys alan valintaan on vahvistunut opintojen aikana. Lindbergiä huolestuttaa kuitenkin se, että alalle tulevista sosiaalityöntekijöistä noin puolet sanoo jo heti työuran alussa, että heillä on liikaa työtä. Työ ei mahdu sovittuihin puitteisiin työaika ylittyy joka viikko muutamalla tunnilla. Vaarana on, että he uupuvat heti alkuunsa. Liiallisten työtehtävien kanssa kamppailevia ihmisiä loukkaavat yleiset puheet sosiaalialan työn heikosta tuottavuudesta. Alusta pitäen oikealle uralle Talentialaiset korostavat, että valmistumisen jälkeen kannattaa hakeutua koulutustaan vastaavaan työhön. Uralle pitää saada oikeanlainen alku. Ei kannata lähteä sosiaalistumaan koulutustaan vastaamattomaan ammattiin. On ymmärrettävää, että sosionomit sijaistavat sosiaalityöntekijöitä, jos eivät saa muita töitä. Tämän polun pää ei välttämättä ole kovin auvoinen. Miten siitä sitten siirtyy sosiaaliohjauksen tehtäviin? Erja Saarinen SOSIAALITURVA 14/2005

8 Synnöve Karvinen-Niinikoski & Tero Meltti Ura alkaa kouluista ja sosiaalitoimistoista Uusien sosiaalityöntekijöiden ura alkaa muita toimipaikkoja useammin kouluista ja sosiaalitoimistoista. He hankkivat useimmiten muutaman vuoden työkokemusta sosiaalitoimistojen perussosiaalityöstä, jonka perusteella he ratkaisevat jäävätkö alalle, ja jos jäävät, niin mille sosiaalityön toimintasaralle. Konstikas sosiaalityö -tutkimuksen valossa koulut ja sosiaalitoimistot näyttäisivät toimivan uusien sosiaalityöntekijöiden ensimmäisinä työpaikkoina muita toimipaikkoja useammin. Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella tehtävän tutkimuksen osana lähetettiin vuoden 2003 loppupuolella sosiaalityöntekijöille kysely, johon vastasi 716 sosiaalityöntekijää. Yhtenä tutkimuksen tavoitteena oli saada aiempaa parempi kuva suomalaisista sosiaalityöntekijöistä ja heidän urapoluistaan. Sisääntulotyöpaikan lisäksi toinen nuoria sosiaalityöntekijöitä yhdistävä tekijä on työsuhteiden katkoksellisuus ja määräaikaisuus. Vaikka pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa, oikea koulutuskaan ei takaa heti vakituista työpaikkaa. Kaikista sosiaalityöntekijöistä 85 prosentilla oli vakituinen työsuhde. Vastaajien nuorimmassa vuotiaiden ikäluokassa muodollisesti pätevistä vastaajista 42 prosenttia on vakituisessa työsuhteessa. Jo seuraavassa vuotiaiden ikäluokassa lähes yhdeksällä kymmenestä muodollisesti pätevällä on vakituinen työsuhde. Heikoimmassa asemassa ovat sosiaalityöntekijän työtehtäviä muodollisesti epäpätevinä hoitavat. Heidän työsuhteensa pysyvät määräaikaisina ja epäjatkuvina. Peruskoulutus on kirjavaa Sosiaalityöntekijöiden ammatillisen peruskoulutuksen taustat ovat kirjavia. Vaikka sosiaalityö oppiaineen maistereita on vain reilu neljännes vastaajista, sosiaalityöntekijöistä 85 prosenttia on sosiaalihuollon kelpoisuuslainsäädännön mukaisesti päteviä. Verrattuna Sosiaalityöntekijät Suomessa -selvitykseen vuodelta 1998 näyttäisi pätevien sosiaalityöntekijöiden määrä lisääntyneen seitsemällä prosentilla. Konstikas sosiaalityö -tutkimuksen vastaajat olivat valikoituneet Talentian jäsenrekisteristä. Tämä voi aiheuttaa vinoumaa, sillä useat sosiaalityöntekijöinä työskentelevät epäpätevät henkilöt eivät kuulu tähän ammattijärjestöön. Tutkimuksemme perusteella eri alueilla on vaihtelevasti päteviä ja epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä. Pätevää työvoimaa näyttävät saavan sosiaalityön koulutusta järjestävien yliopistojen sijaintikaupungit sekä niiden läheisyydessä sijaitsevat suuret tai keskisuuret kaupungit. Heikoimmassa asemassa ovat sijaintinsa takia pienet maaseutumaiset paikkakunnat, joiden uudet nuoret työntekijät näyttäisivät olevan lähes pelkästään sosiaalityöntekijän tehtäviin muodollisesti epäpäteviä ammattikorkeakouluista valmistuneita sosionomeja. Perheneuvolat ja A-klinikat vetovoimaisia Sosiaalityön toimipaikkojen suhteen voi vallita sisäinen vetovoimaisuushierarkia. Tästä antanee kuvaa se, että erityisesti perheneuvoloissa ja A-klinikoilla työskentelee muihin sosiaalityön työpaikkoihin verrattuna kokeneempia työntekijöitä. Niissä työskentely voidaan tulkita sosiaalityön työmarkkinoilla muita työpaikkoja halutummaksi. Perheneuvoloissa ja A-klinikoilla tuntuisi olevan enemmän mahdollisuuksia kehittää omaa asiantuntemustaan, ja myös sitä tukevia rakenteita. Esimerkiksi työnohjaus on hyvin järjestetty ja sen koetaan sekä vastaavan odotuksia että olevan omassa työssä hyödyksi useammin kuin esimerkiksi työnohjauksen sosiaalitoimistoissa. Kunnalliset sosiaalitoimistot ovat kuitenkin sosiaalityöntekijöiden merkittävin työnantaja. Ne työllistävät yli puolet kaikista sosiaalityöntekijöistä ja alan työvoiman saatavuuskysymykset kärjistyvätkin näissä tehtävissä. Sosiaalitoimistossa työpaikkauskollisia työntekijöitä Mielenkiintoista aineistossa on myös se, että sosiaalitoimistojen työntekijöistä lähes kolmannes on ollut nykyisessä työssään yli 30 vuotta. Toisissa työpaikoissa työskentelevissä vastaajissa vastaavia työpaikkauskollisia sosiaalityöntekijöitä ei ole. Kärjistäen tämä voi joko kertoa loistavasta työviihtyvyydestä tai siitä, että sosiaalitoimistoihin voi myös jämähtää. Siitä ei tiedetä, ovatko sosiaalitoimistot tarjonneet sisällöllisesti haastavan uran. Alan vetovoimaisuuden vaakakupiksi voi muodostua se, minkälaisia valintoja työvoiman pysyvyyden kannalta keskeinen ja 80- luvuilla syntyneiden sosiaalityöntekijöiden sukupolvi tekee tai voi ja haluaa tehdä. Tärkeää on myös, että vastavalmistuneiden rekrytointi onnistuu. Kun palkkarahaa ei tunnu olevan ratkaisijaksi asti, sisällöllisillä ja laadullisilla tekijöillä on suuri paino alan työmotivaation muovaajana. Sosiaalityö haastaa jo sinänsä tekijänsä oman asiantuntijuuden ja alan kehittämisen imuun. Sosiaalityön organisaatioista pitää löytyä riittävästi sellaisia jaksamisen, oppimisen, luovuuden ja työtehtävien rakenteita, joiden avulla sosiaalityöntekijä voi kasvaa itseänsä arvostavaksi, vastuulliseksi ja paikkansa ottavaksi alansa asiantuntijaksi ilman, että hänen tarvitsee haikailla palkitsevimmille aloille. Konstikas sosiaalityö -tutkimuksen esiin piirtämien urakehitysnäkymien perusteella voi todeta, että näihin rakenteisiin panostaminen on alan vetovoimaisuudelle ratkaisevan tärkeää. Synnöve Karvinen-Niinikoski on sosiaalityön professori Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Tero Meltti toimii erikoissuunnittelijana Stakesissa. Kirjoittajat kuuluvat Konstikas sosiaalityö -tutkijaryhmään, jossa tutkitaan suomalaista sosiaalityötä sekä sosiaalityön asiantuntijuutta ja ammattikäytäntöjä. SOSIAALITURVA 14/2005

9 Tapahtumiin mukaan jo opiskeluaikana Sosiaalialaan kannattaa uppoutua ja sen ihmisiin tutustua kunnolla jo opiskeluaikana. Keskeiset tapahtumat on hyvä poimia kalenteriinsa, varsinkin kun niistä osaan pääsee ilmaiseksi tai opiskelijahintaan. Sosiaali- ja terveysalan suurimman vuosittaisen tapahtuman, Stakesin järjestämän Terve-Sosin messuille pääsee ilmaiseksi. Niillä voi tutustua monipuolisesti sosiaali- ja terveysalaa edustaviin näytteilleasettajiin, kuten järjestöihin, valtion viranomaisiin ja yksityisiin palveluntuottajiin. Seuraavan kerran Tampereella ensi toukokuussa järjestettävän tapahtuman seminaareihin voi osallistua opiskelijahintaan. Joka toinen vuosi järjestettäville Sosiaali- ja terveysturvan päiville kokoontuu kolmeksi päiväksi sekä sosiaalialan ammattilaisia että luottamushenkilöitä. Seminaaritarjonta on monipuolista ja paljolti alan tulevaisuutta luotaavaa. Mukaan pääsee opiskelijahintaan. Myös vuosittaiset Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät avautuvat opiskelijoille muita edullisempaan hintaan. Molemmat tapahtumat järjestää Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Talentia kokoaa sosiaalialan ammattilaisia vuosittain Sosiaalialan asiantuntijapäiville. Opiskelijahinta päiville on edullinen. Omaa osaamisprofiilia kannattaa rakentaa opintojen alusta lähtien. Tässä ovat tukena oman kiinnostuksen kohteen mukaiset tapahtumat. Lastensuojelutyön suurimmat tapahtumat ovat joka toinen vuosi järjestettävät Lastensuojelupäivät ja niiden kanssa vuorottelevat Sijaishuollon päivät. Molemmat järjestää Lastensuojelun keskusliitto. Vanhustyön Hyvä ikä -tapahtuman kanssa taas vuorottelevat vuosittain Apuvälinemessut. Päihdetyöhön voi uppoutua vuosittain syyskuussa järjestettävillä Päihdepäivillä. Niillekin opiskelijat ovat tervetulleita alempaan hintaan. Päivät järjestää Terveyden edistämisen keskus. Sosiaaliturva-lehti julkaisee vuosittain vuoden ensimmäisessä numerossaan listan sosiaalialan tärkeimmistä tapahtumista. Tietoa tapahtumista löytyy myös Sosiaaliportti-portaalista. Tietoa netissä Lastensuojelun Keskusliitto Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Sosiaaliportti Stakes, Terve-Sos Talentia Terveyden edistämisen keskus Vanhustyön keskusliitto Sosiaalialaa netissä Viime keväänä avattiin Sosiaaliportti-verkkopalvelu sosiaalityön ja koko alan ammattilaisille. Siihen on koottu varsin kattava linkkilista teemoittain alan ammattilaisia kiinnostavista verkkosivuista. Tarjolla on myös uutisia ja keskustelua voi käydä sekä kaikille avoimella palstalla tai eri ryhmien muilta suljetuissa ekstraneteissä. Portaali on jo löytänyt paikkansa. Kuukausittain eri kävijöitä on noin Suosituimmat alueet ovat linkkihakemisto, keskustelut ja ajankohtaissisältö, kuten uutiset, tapahtumakalenteri ja toimituksen verkkopäiväkirja. Sosiaaliporttia vastaava palvelu Ruotsissa on Sociala nätet -portaali, jota tehdään yksityisin voimin. Sen vahvuus on runsas uutistarjonta ja laajat linkkilistat sekä erilaiset keskustelut. Sen yhteydessä toimii sosiaalityön etiikkaa käsittelevä sivusto Social Etik. Etiikasta soisi meilläkin keskusteltavan entistä enemmän. Hyödyllinen palvelu on myös sähköpostiin tilattava uutiskirje, joka muistuttaa aika ajoin portaalin uudesta tarjonnasta. Britanniassa tuotetaan hienoja verkkopalveluita sosiaalialan ammattilaisille. Community Care -lehden palvelu on varsin monipuolinen. Suomalaiselle kävijälle antoisa on laaja artikkeliarkisto. Suuri osa artikkeleista käsittelee Britannian tilannetta, mutta paljon on myös tietoa kenelle tahansa hyödyllisistä asioista, vaikkapa tiimityöstä, kokouskäytännöistä, nettiin kirjoittamisesta ja johtamisesta. Myös hyviä käytäntöjä muun muassa asiakastapausten kautta esittelevä Best practice -osio on kiinnostava. Toinen monipuolinen brittipalvelu on nimeltään Care and Health. Britanniaa vaivaa vakava pula sosiaalityöntekijöistä ja muista sosiaalialan ammattilaisista. Apua on etsitty näyttävällä rekrytointikampanjalla, jolla on tyylikäs verkkosivusto. Sieltä löytyvissä julisteissa kuvataan sosiaalialan työtä osuvasti ja konkreettisesti. Vaikka kampanja-aineisto näyttää komealta, suurta helpotusta työntekijäpulaan ei ole saatu. Jos sosiaaliala on osoittautunut raskaaksi valinnaksi, uupumuksesta saa tietoa, sen astetta voi testata ja hakea siihen kevyttä helpotusta kärvennetyn sosiaalityöntekijän, Fried social worker -sivustolta. Sinne on koottu muun muassa vitsejä vakavasta aiheesta. Kun amerikkalainen sivusto on kyseessä, tarjolla on kaikenlaisia sosiaalityötuotteita. Miten olisi pusero, jossa lukee ylityöllistetty ja alipalkattu tai I love socialwork T-paita? Erja Saarinen Nettiosoitteet Care and Health Community Care The Fried Socialwork Sociala Nätet Sosiaaliportti Sosiaalityön rekrytointikampanjan aineistoja SOSIAALITURVA 14/2005

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 hoitotieteen oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta koskevan kyselyn

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO. Kinnunen, Pekka Juhani, 140561 KOULUTUS ASEVELVOLLISUUS TYÖKOKEMUS. Peruskoulutus: Kuusiluodon lukio, Oulu Ylioppilastutkinto 31.5.

ANSIOLUETTELO. Kinnunen, Pekka Juhani, 140561 KOULUTUS ASEVELVOLLISUUS TYÖKOKEMUS. Peruskoulutus: Kuusiluodon lukio, Oulu Ylioppilastutkinto 31.5. ANSIOLUETTELO Kinnunen, Pekka Juhani, 140561 KOULUTUS Peruskoulutus: Kuusiluodon lukio, Oulu Ylioppilastutkinto 31.5.1980 Korkeakoulututkinto: Jyväskylän yliopisto/ yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA

ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA SEKSUAALISUUDEN SUUNTAUTUMINEN, 90 OP AIKA JA PAIKKA 22.10.2009 joulukuu 2012, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö, Piippukatu 3 / Keskussairaalantie

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016 Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta Ajankohtaista abien ohjauksessa OP1-kurssin abivuoden opotunnit ovat olleet 1. ja 3. jaksossa. Hakuinfo järjestetään

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

ympäristöalan opinto opas Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu yliopistossa

ympäristöalan opinto opas Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu yliopistossa opinto opas ympäristöalan 2015 Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu yliopistossa 06 30 58 ESIPUHE Ympäristöalan opinto-opas SUOMESSA YMPÄRISTÖ on ollut aina

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot