SODANKYLÄN KUNTA TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SODANKYLÄN KUNTA TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA"

Transkriptio

1 KH , liite nro 2 KH , liite nro 2 KV , liite nro 6 SODANKYLÄN KUNTA TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA VUOSILLE

2 2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. JOHDANTO 3 2. AIEMMAT TASAPAINOTUSHANKKEET KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA TALOUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. 4 Talouden nykytilanne Palkkakustannukset ja sairauslomat 2006 ja 2007 Toimintojen kustannusvertailu Väestökehityksen ja -rakenteen muutokset ja niiden vaikutus toimintaan ja talouteen Valtion toimenpiteet ja kuntatalous Henkilöstömäärän kehitys sekä eläköityminen Sodankylän kunnan eläkepoistuma vv TOIMINNAN JA TALOUDEN SOPEUTUSTARVE, TAVOITTEET JA AIKATAULU SOPEUTUSTOIMET. 16 Tulojen lisääminen Elinkeinojen kehittämisen merkitys kuntatalouteen Toimintamenojen hallinta Hallinto- ja elinkeinopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut 6. YHTEENVETO 40 L I I T T E E T Liite 1 Kiinteistöjä ja henkilöstöresursseja selvittävän toimikunnan muistio Liite 2 Taulukko: Kv:n hyväksymä tulos- ja rahoituslaskelma vuosille Liite 3 Taulukko: Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien kriteerit/ Pohjois-Lapin seutukunta

3 3 1. JOHDANTO 2. AIEMMAT TASAPAINOTUSHANKKEET Sodankylän kunnan taloudellinen tilanne on vaihdellut vuosittain. Vuoden 2008 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman yhteydessä todettiin, että kunnan normaali tulotaso ei takaa kustannusten nousun vuoksi tasapainoista taloutta, vaan suunnittelukauden jokaisena vuonna muodostui alijäämää. Kattamattomia alijäämiä kunnalla on vuoden 2007 tilinpäätöksen jälkeen ,01 euroa. Vuosikatteiden pienuus ja suhteellisen suuret investointikustannukset ovat aiheuttaneet sen, että kunta on velkaantunut. Taloussuunnitelmassa velkamäärän arvioidaan nousevan edelleen taloudellisen tuloksen heikentyessä. Vuoden 2008 talousarviossa valtuusto asetti tavoitteeksi "talouden tasapainottaminen ja henkilöstön mitoittaminen huomioiden mahdolliset palvelutuotannon muutokset." Tavoitteen saavuttamiseksi valtuusto hyväksyi toimenpiteeksi "Talouden tasapainottamisohjelman laatiminen. Kunnanhallitus esittelee yksilöidyn tasapainottamisohjelman toimenpide-ehdotuksen valtuustolle helmikuussa 2008." Valtuusto on hyväksynyt aikataulumuutoksen siten, että ohjelma hyväksytään kesäkuun valtuustossa. Ohjelman valmistelusta on vastannut kunnan johtoryhmä ja valmistelua on ohjannut kunnanhallitus, joka tekee esityksensä talouden sopeuttamisohjelmaksi valtuuston käsittelyä varten. Ohjelmaa on käsitelty kullakin toimialalla laajasti koko henkilöstön kanssa ja se on ollut lautakuntien ja yhteistyötoimikunnan käsittelyssä. Kunta on hoitanut vastuullisesti toimintaansa ja talouttaan ja niinpä kunnassa on tehty useita ohjelmia toimintojen sopeuttamiseksi talouden muutoksiin. Talouteen merkittävästi ovat vaikuttaneet mm. yhteisöveromuutokset, valtionosuusjärjestelmän muutokset, valtion säätämät uudet tehtävät kunnille sekä yleinen taloudellinen kehitys. Jo vuonna 1991 valtuusto hyväksyi ohjeiston kunnan talouden korjaavista toimenpiteistä. Kunta nosti veroäyrinhintaa 1 pennin 1992, käyttömenojen kasvu pysäytettiin, investointimenoja laskettiin, henkilökunnan määrää supistettiin ja hallintokunnat tekivät omissa toiminnoissaan erilaisia saneeraustoimia talouden korjaustoimenpiteiksi. Vuonna 1998 valtuusto käsitteli tasapainotusohjelman vuosille Efektia Oy:n toimesta laadittiin vuonna 1999 "Sodankylän kunnan hallintoja palveluselvitys, kunnan talouden tasapainottaminen vuoden 2002 loppuun mennessä". Vuonna 2005 kuntien luottamushenkilöistä koostuva työryhmä valmisteli raportin "Sodankylä 2010 vahva, vauras ja vireä".

4 4 Varsinaisten tasapainotusohjelmien lisäksi valtuusto on käsitellyt vuonna 2006 kunnan kouluverkkosuunnitelman, joka toteutuessaan vaikuttaa koulutuksen tason ja laadun turvaamisen lisäksi merkittävästi talouteen. Myös jokaiseen kunnan talousarvioon on sisältynyt erilaisia kehittämishankkeita, joilla on ollut taloudellista vaikutusta. Tasapainotusohjelmat eivät sellaisenaan ole kokonaisuudessaan toteutuneet, vaan niistä käytäntöön on useimmiten pystytty viemään joitakin osaalueita. Ohjelmiin on sisältynyt mm. tasapainotustoimia, joita ei loppujen lopuksi ole tarkemman valmistelun jälkeen pidetty toteuttamiskelpoisina. Toteuttamiseen ei myöskään ole aina saatu riittävää poliittista kannatusta. Sodankylä 2010 vahva, vauras ja vireä -raportin toteutuminen Liitteenä 1: Työryhmän laatima muistio toteutumisesta. 3. KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA TALOUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Talouden nykytilanne Kunnan taloudellinen tulos on luvulla vaihdellut vuosittain. Vuosikate on ollut negatiivinen vuosina 2000 ja 2001 ja alijäämää on muodostunut vuosina 2001, 2004 ja 2005 ja Vuosittaisiin suuriinkin vaihteluihin ovat pääasiassa vaikuttaneet valtion harkinnanvaraiset rahoitusavustukset, omaisuuden kirjanpidolliset myyntivoitot, osinkotulot sekä verotilitysten vuosittaiset suuret vaihtelut. Vuoden 2006 taseessa on ylijäämää yhteensä ,60 euroa. Vuoden 2007 tilinpäätös osoittaa alijäämää ,68 euroa. Kun taseen ylijäämään on tehty luonnonvarayksikön kaluston poistokirjaus ,93 euroa kunnallisen kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaisesti omaisuuden siirryttyä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omistukseen, jää vuoden 2007 taseeseen alijäämää ,01 euroa. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2008 on alijäämäksi arvioitu euroa, vuodelle euroa ja vuodelle euroa, joten koko suunnittelukaudelle on arvioitu alijäämäksi euroa. Huomattava on, että vuodelle 2008 on budjetoitu euron satunnainen tulo, joka ei toteudu muina vuosina. Jotta kunta pääsee nollatulokseen on menoja karsittava tai tuloja lisättävä vuositasolla lähes 1 milj. eurolla. Kunnan velkamäärä on vuoden 2006 tilinpäätöksessä 16,3 milj. euroa ja vuonna ,7 milj. euroa. Taloussuunnitelmassa vuosille investoinnit ovat vuosikatetta huomattavasti suuremmat ja tämä johtaa kunnan lisävelkaantumiseen. Suunnitelman mukaan vuoden 2010 lopussa kunnalla on velkaa 23,0 milj.euroa. Investointien määrä on sopeutettava käytettävissä oleviin varoihin eli vuosikatteeseen. Mikäli investoinnit ovat vuosikatteen suuruiset, lainamäärä ei enää nouse. Jos velkamäärää halutaan pienentää, tulee investointien olla vuosikatetta pienemmät. Velkaan-

5 5 tumiseen voidaan vaikuttaa myös kassaan saatavilla omaisuuden myyntituloilla. Velkaantumisen hillitseminen on tarpeellista. Kunnalla on velkaa huomattavasti enemmän kuin maassa keskimäärin ja viime vuosina on ylitetty myös Lapin keskiarvoluvut. Sisäasiainministeriö seuraa kuntien taloutta ns. Paras-hankkeessa. Paras - lain 9 :n mukaan "Jos tunnusluvut kahtena peräkkäisenä vuonna ovat heikommat kuin valtakunnalliset keskiarvoluvut, kunnan ja valtion on selvitettävä kunnan mahdollisuudet turvata palvelut". Vuosilta 2005 ja 2006 kootut tunnusluvut ja raja-arvot osoittavat, että Sodankylän kunta täyttää yhden raja-arvon kuudesta raja-arvosta. Kunnallisveroprosentissa raja-arvo on vuonna 2006 ollut 18,9 ja kunnan veroprosentti oli 19,5. Kunnan velkamäärän kasvu ja alijäämän muodostuminen voivat johtaa Sodankylän kriisikuntien joukkoon. Talouden heikkoon tulokseen ei ole johtanut palvelujen rahoittamiseen tarkoitettujen tulojen verotulojen ja valtionosuuksien keskiarvolukuja heikompi kertymä. Alla oleva taulukko osoittaa, että Sodankylän verorahoitus (=verotulot ja valtionosuudet) on ollut vuosina asukasta kohti laskettuna yli Lapin kuntien ja koko maan keskiarvojen. Taulukko 1. Verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) vertailu vuosilta /asukas Sodankylä, Lappi, koko maa vuosi Sodankylä Lappi Koko maa Verotuloillaan (kunnallisvero, kiinteistövero, yhteisövero) kunnat rahoittavat kuluistaan noin puolet ja vastaavasti palkkauskustannukset ovat kuluista noin puolet. Näin ollen kunnan taloustilanteen kehitys on riippuvainen suuressa määrin siitä, miten em. tekijät kuntakohtaisesti kehittyvät. Palkkauskustannusvertailu osoittaa, että Sodankylän ko. kustannukset ylittävät keskiarvoluvut. Vuoden 1998 tilastossa näkyy selkeästi ammattikoulutuskuntayhtymän purkautuminen ja 70 henkilön siirtyminen kunnan työntekijäksi. Vuonna 2004 Sodankylän henkilöstöön siirtyi 17 henkilöä muista kunnista hoitamaan maatalouslomitustöitä Pohjois-Lapin kuntien alueelta. Taulukko 2: Käyttötalouden palkat vv /asukas Sodankylä, as.kunnat, Lappi, Koko maa Lähde: Kuntaliitto Käyttötalouden palka Sodankylä as. kunna Lappi Koko maa

6 6 Taulukko 3. Käyttötalouden palkat vv /asukas Sodankylä. Vähennetty Skain henkilöstön ja maatalouslomittajien palkat yht. v ja v Käyttötalouden palk Sodankylä Kaavio 1: Käyttötalouden palkat vv /asukas Sodankylä, as.kunnat, Lappi, Koko maa Lähde: Kuntaliitto Käyttötalouden palkat, /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Palkkakustannukset ja sairauslomat 2006 ja 2007 Taulukko 4. Eri palkkalajien kustannukset (ei sisällä sosiaalivakuutusmaksuja) vuosina 2006 ja 2007 ovat seuraavat: (Vuoden 2006 luvut eivät sisällä ammatti-instituutin kuluja) P alkkalaji vuosi 2006 vuosi 2007 muutos % -viranhaltijoiden kk-palkat ,5 -työsuhteisten kk-palkat ,0 -erilliskorvaukset ,5 -sairaus- ja äitiyslom.sij ,0 -vuosilomasijaiset ,7 -muut sijaiset ,8 -jaksotetut palkat ,7 Yhteensä ,3

7 7 Taulukko 5: Henkilöstön poissaolot vuosina (kalenteripäivät) Sairauslomat Työtapaturmat Perhevapaat Yhteensä Taulukko 6: Henkilöstön poissaolojen muutos vuosina Sairauslomat Työtapaturmat Perhevapaat Yhteensä 2005/ pv pv pv pv + 8,3 % + 457,5 % - 23,6 % + 3,0 % 2006/ pv - 36 pv pv pv + 19,4 % - 5,7 % + 22,1 % + 19,1 % Edellä olevista tiedoista on nähtävissä kohonneet sairauslomasijaisten palkkakustannukset sekä sairauslomapäivien kasvu. Sairauslomia on ollut vuonna ,52 pv/työntekijä, vuonna ,17 päivää/työntekijä ja vuonna ,37 päivää/työntekijä. Sairauslomapäivien määrä ja sijaisten palkkakustannukset poikkeavat toi- sistaan ja sen perusteella on nähtävissä, että useimpiin sairauslomatapauksiin ei palkata sijaista, vaan sairauslomalla olevan henkilön tehtävät järjestetään muulla tavalla. Kunnan saamat sairauspäivärahakorvaukset ovat olleet v ja v Näin ollen sairauslomien kasvu on tapahtunut lyhyissä alle 7 pv:n sairaustapauksissa. Liitteenä 2. Valtuuston hyväksymän taloussuunnitelman tulos- ja rahoituslaskelma Liitteenä 3. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien kriteerit/pohjois-lapin seutukunta (tilinpäätöstiedot )

8 8 Toimintojen kustannusvertailu Taulukko 7: Palvelutuotannon nettokustannukset vuosina , Sodankylä, Lappi, koko maa. Lähde: Tilastokeskus Kunta Sosiaali- ja Lasten päivähoito Vanhusten Perus- Erikois- Opetus- ja Oma Oma terveys- laitos- terveyden- sairaan- kulttuuri- perus- lukiotoimi yht. palvelut huolto hoito toimi yht. opetus koulutus euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ asukas 0-6 v. asukas asukas asukas asukas asukas oppilas oppilas VUOSI 2006 Koko maa Lappi Sodankylä VUOSI 2005 Koko maa Lappi Sodankylä VUOSI 2004 Koko maa Lappi Sodankylä Taulukko 8: Käyttötalouden nettokustannukset euroa/asukas Lähde: Tilastokeskus SODANKYLÄ LAPPI KOKO MAA Edellä olevat taulukot osoittavat, että kunnan käyttötalouden nettokustannukset ovat asukasta kohti laskettuna korkeammat kuin Lapin läänissä ja koko maassa keskimäärin. Toiminnottaisesta vertailusta käy ilmi, että sosiaali- ja terveystoimen ja opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset ovat ylittäneet keskiarvoluvut koko tarkastelujakson ajan.

9 9 Kustannukset ovat keskiarvolukuja korkeammat mm. vanhusten laitospalveluissa, perusterveydenhuollossa, perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Ainoastaan päivähoidossa kustannukset ovat keskiarvoja pienemmät. Kaavio 2 : Kustannukset (tulot ja menot) toimialoittain vuonna 2008, Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Maaseutulautakunta Keskusvaalilautakunta Perusturvalautakunta Tulot (ml. sis.)) Menot (ml. sis.) Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kaavio 3: Toimintakate toimialoittain vuodelle 2008, Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Maaseutulautakunta Keskusvaalilautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kaavio 4: Toimintakate toimialoittain prosentteina vuodelle 2008

10 10 0 % 5 % 0 % 9 % 1 % 0 % 32 % 53 % Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Maaseutulautakunta Keskusvaalilautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Väestökehityksen ja väestörakenteen muutokset ja niiden vaikutus toimintaan ja talouteen Taulukko 9: Sodankylän väestö ikäryhmittäin vuosina henkeä ja arvio vuosille sekä 2020 Lähde: Tilastokeskus Yhteensä arv arv arv arv arv arv arv

11 11 Taulukko 10: Sodankylän kunnan väestön suhteellinen osuus (%) iän mukaan vuosina ja arvio sekä 2020 Lähde: Tilastokeskus ,9 11,3 67,1 8,9 4, ,2 11,0 67,3 9,3 5, ,9 10,9 66,7 10,0 5, ,9 10,9 66,3 10,5 5, ,6 10,3 65,9 10,9 6, ,1 10,2 66,0 10,9 6, ,6 10,0 65,8 11,4 7, arv. 5,4 9,7 66,1 11,3 7, arv. 5,4 9,1 66,0 11,6 7, arv. 5,3 8,6 66,2 11,4 8, arv. 5,4 8,2 65,9 11,6 8, arv. 5,5 8,1 64,7 12,4 9, arv. 5,6 7,9 63,8 12,7 10, arv. 5,9 7,1 56,3 17,7 13,0 Tilastokeskuksen ennusteet osoittavat selkeästi, että Sodankylän väestön määrä jatkaa laskuaan ja samalla väestön ikärakenne muuttuu. Ennusteen mukaan väestön määrä kasvaa vain yli 65-vuotiaitten ryhmässä. Vuoden 2006 tilanteeseen verrattuna yli 65-vuotiatten määrän kasvu on 222 henkilöä vuonna Vanhusväestön palvelujen tarpeen voi olettaa määrän kasvun perusteella nousevan suunnittelukautena. Millä tavalla palvelutarve hoidetaan on laaja ja monitahoinen kysymys. Valtio ja kunnat yhdessä joutuvat tulevina vuosina ratkaisemaan mikä on yhteiskunnan vastuu palvelujen järjestämisessä ja maksamisessa ja mikä vastuu jää yksilölle itselleen. Suunnitelmaa joudutaan kunnassa kuitenkin nyt tekemään nykyisen lain- säädännön ja näkemyksen mukaan. Ikäihmisten määrän kasvu ei suoraan johda vastaavaan palvelujen tarpeen kasvuun. Kasvua hillitsee mm. väestön terveydentilan paraneminen sekä uusien hoitomenetelmien käyttöönotto. Vanhusten hoitoa ei ratkaista lisäämällä hoitohenkilökunnan määrää, vaan kunnissa on parannettava työolosuhteita, työilmapiiriä ja työtapoja. Sodankylässä 0-6-vuotiaitten ja 7-14-vuotiaitten määrä tulee laskemaan merkittävästi. Määrinä tarkasteltuna lasku on suurempaa kuin yli 65 - vuotiaitten määrän kasvu vuotiaitten määrä laskee vuodesta henkilöä vuoteen 2012 verrattuna. Nuorten kuntalaisten väheneminen tulee eittämättä vaikuttamaan heille tarjottujen palvelujen järjestämiseen. Päivähoito ja koulutuspalvelut joutuu sopeuttamaan toiminnan pienemmälle

12 12 palveluja käyttävälle väestölle. Päivähoitotarpeeseen tosin vaikuttaa lasten määrän lisäksi kunnan työllisyystilanne ja työllisyyskurssit. Valtion toimenpiteet ja kuntatalous Valtio vaikuttaa monella tavalla ratkaisevasti kuntien toimintaan ja talou- teen. Eduskunta voi lainsäädännöllään määrätä kuntien hoidettavaksi erilaisia tehtäviä. Osa säännöstöstä oikeuttaa kunnat hoitamaan tiettyjä tehtäviä, mutta suurin osa lainsäädännöstä on kuntia velvoittavaa eli kuntien on annettava tietty palvelu kuntalaisilleen. Kuntien tehtäväksi jää päättää miten eli millä tavalla ns. lakisääteiset tehtävät hoidetaan. Palvelujen toteuttamistapaa ei valtio yksityiskohtaisesti määrittele. Tässä kohtaa juuri kunnat eroavat toisistaan ja tässä kohtaa pääasiallisesti kuntien väliset kustannuserot muodostuvat. Määräämiään tehtäviä valtio rahoittaa myöntämällä käyttötalouteen valtion- osuuksia ja jonkin verran myös rahoitusta investointeihin. Käyttötalouden valtionosuudet määräytyvät monien eri tekijöiden kuten asukasluvun, sairastavuuden, työttömyyden, oppilasmäärien jne perusteella. Valtionosuuksien määrään kunnalla ei ole suoraa vaikuttamismahdollisuutta, vaan ne määräytyvät laskennallisten tekijöiden pohjalta. Valtionosuusjärjestelmän uudistusta valmistellaan siten, että se otetaan käyttöön vuonna Miten se kohtelee yksittäistä kuntaa, ei ole vielä tiedossa. Uudistuksen tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat luvataan ratkaista erikseen. Uudistus ei kuitenkaan muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Verotuksen perusasiat päättää valtio eli mitä verotetaan, mitä vähennyksiä ja minkä suuruisina ne hyväksytään, mikä osuus verotuloista kuuluu kunnalle ja mikä valtiolle. Verotuloihin kuntatasolla vaikutetaan siten, että kunnanvaltuuston tehtävänä on määrätä kunnallisveroprosentti sekä kiinteistöveroporosentit. Kunnan kehittämistoimilla ja kunnan elinvoimaisuudella on vaikutuksensa veropohjaan.

13 13 Henkilöstömäärän kehitys sekä eläköityminen Taulukko 11: Henkilöstön määrä toimialoittain palvelussuhteen mukaan vuosina Hallinto- ja Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä elinkeinopalvelut Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Hallinto- ja elinkeinopalveluun sisältyy myös elinkeinotoimen sekä useiden projektien työntekijät. Luvuissa ei ole mukana sivutoimisia tuntiopettajia ja kerho-ohjaajia, perhe- ja omaishoitajia yms. Vuoden 2007 opetus- ja sivistystoimen luvuissa ei ole enää Sodankylän ammatti-instituutin henkilöt (yht. 44 hlöä). Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön kokonaismäärä (ilman työllistet- tyjä) on tarkastelujaksona pudonnut 702 henkilöstä 673 henkilöön. Perusturvan toimialalla henkilöstömäärä on kasvanut muilla toimialoilla on tapahtunut vähennystä. Erilaisille eläkkeille kunnasta on jääty seuraavasti: - vuonna henkilöä - vuonna henkilöä ja - vuonna henkilöä Vuosina nykyisestä vakituisesta henkilöstä tulee Kuntien Eläkevakuutuksen arvion mukaan jäämään erilaisille eläkkeille 149 henkilöä (vanhuuseläkkeelle 93, työkyvyttömyys tai varhennetulle eläkkeelle 56).

14 14 Sodankylän kunnan eläkepoistuma vv Vuosina suurimpia ammattiryhmiä Kuntien Eläkevakuutuksen eläkepoistuma-arviossa ovat seuraavat: -kodinhoit. ja kotiav. 42 % henkilöstöstä 7 henkilöä -siivoojat 40 % 11 -opetusal.johtajat ja rehtorit 39 % 3 -lehtorit, tuntiopettajat 30 % 2 -terveydenhoitajat 30 % 4 -ruokapalveluhenkilöstö 28 % 9 -lastenh. ja päiväk.apul. 26 % 7 Henkilöstön eläköityminen on työnantajalle suuri haaste. Se antaa mahdollisuuden käyttää hyväksi ns. luonnollista poistumaa talouden tervehdyttämiseen, mutta toisaalta se voi merkitä vaikeuksia saada ammattitaitoista henkilöstöä työtehtäviin ns. suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä.

15 15 4. TOIMINNAN JA TALOUDEN SOPEUTUSTARVE, TAVOITTEET JA AIKATAULU Kuntalain 65 :n mukaan "Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus)." Vuoden 2007 taseeseen jää alijäämää ,01 euroa eli kunnalla ei ole enää aikaisempien vuosien ylijäämää käytettäväksi tulevien vuosien alijäämien kattamiseen. Taloussuunnitelma osoittaa, että tulevina vuosina alijäämää kertyy lähes miljoona euroa vuosittain. Valtuuston hyväksymää taloussuunnitelmaa parantaa vuodelle 2008 arvioitu satunnainen myyntivoitto. Taloussuunnitelman mukaan kunta velkaantuu reippaasti. Tämä johtuu vaatimattomasta vuosikatteesta ja vuosikatteeseen nähden suurista investoinneista. Sodankylässä toiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin tuloihin on tarpeen estämään alijäämän muodostuminen ja velkaantumisen pysäyttäminen. Mikäli kunta haluaa pienentää velkamääräänsä on vuosikatteen oltava investointeja suurempi. Velkaantumisen pysäyttämiseen riittää se, että vuosikate on yhtä suuri kuin investoinnit. Ohjelman tavoitteena on Vuosikatteen nostaminen kattamaan minimissään investoinnit, suunnittelukauden lopussa vuosikatteen tulee olla investointeja suurempi, jotta velkamäärään voidaan pienentää alijäämän muodostumisen estäminen siten, että suunnittelukauden lopussa muodostuu ylijäämää ja suunnittelukauden alkuvuosien alijäämät pystytään kattamaan investointitason tarkistaminen siten, että velkaantuminen pysähtyy ja suunnittelukauden lopussa velkamäärän pystytään laskemaan vahva kuntatalous, jossa toiminta on sopeutettu käytettävissä oleviin tuloihin (maksutulot, verotulot ja valtionosuudet) Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisen suunnittelukautena. Näin ollen talouden sopeuttamisohjelma on syytä laatia siten, että neljän vuoden suunnittelukauden lopussa talous on siten tasapainossa ja tervehtynyt kuten tavoitteeksi edellä asetetaan.

16 16 5. SOPEUTUSTOIMET TULOJEN LISÄÄMINEN Verotulot Taulukko 12: Sodankylän eri verolajien vertailu vuosilta Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä Kunta pääasiallisesti voi vaikuttaa verotuloihin päättämällä kunnallisveroprosentin sekä kiinteistöveroprosentit. Kunnallisveroprosentti on vuodesta 2006 lukien ollut 19,5. Yhden prosentin nosto tuo kunnalle verotuloja nykyisellä verotulokertymällä n euroa. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2008 ovat seuraavat: -yleinen kiinteistövero 0,90 % (rajat 0,50-1,00) -yleishyödyllinen yhteisö 0,90 % ( 0,00-1,00) -vakituinen asuinrakennus 0,30 % ( 0,22-0,50) -muut asuinrakennukset 0,90 % ( 0,50-1,00) -voimalaitos 2,50 % ( 0,50-2,50) -rakentamaton maapohja 0,00 % ( 1,00-3,00) Nykyisillä verotusarvoilla kiinteistöveroa kertyisi kunnan kassaan n euroa/vuosi nykyistä enemmän, mikäli kiinteistöveroprosentit valtuusto vahvistaisi lain sallimaan ylärajaan. Toimenpiteet: Kunnan julkisuuskuvasta hyvänä asuinkuntana ja yrityksien sijoituspaikkana huolehditaan, päävastuu on kunnan luottamushenkilöillä ja johtavilla viranhaltijoilla. Verotulojen kasvuun kunta vaikuttaa aktiivisella elinkeinojen kehittämistoimilla, joilla laajennetaan veropohjaa. Veroprosentit pidetään nykytasolla. Mikäli korotus on välttämätön, on tavoitteena kuitenkin pitää ne Lapin läänin keskiarvojen tuntumassa. Rakentamattomille tonteille asemakaava-alueella määrätään kiinteistövero.

17 17 Valtionosuudet Taulukko 13: Valtionosuudet vuosilta Yleinen Sosiaali/terveystoimi Opetus/sivistystoimi *) (*Sis. koulupuolen hark.var. korotus) Hark.var.rahoitusavustus Yhteensä Huom! Vuoden 2007 sivistystoimen valtionosuudessa näkyy vähennyksenä SKAI:n siirryttyä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintaan. Valtionosuuksiin kunnalla ei ole mitään suoraan vaikuttavaa päätösvaltaa. Epäsuorasti vaikuttavat toimenpiteet, joilla kunnan väestömäärän vähentyminen saadaan pysähtymään. Valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa siten, että se tulee voimaan vuonna Toimenpiteet: Kunta vaikuttaa aktiivisesti valtionosuusjärjestelmän uudistuksen valmisteluun siten, että kunnan erityisolosuhteet otetaan uudistuksessa huomioon. Kehittämistoimilla vaikutetaan väestön muuttoliikkeeseen siten, että tilastokeskuksen ennusteet väestön vähentymisestä eivät toteudu, vaan kunnasta poismuutto vähentyy. Jokaisen koulun lakkautuspäätös tehdään tapauskohtaisesti erikseen. Myyntituotot, maksutuotot ja muut toimintatuotot Kunnan toimintatuotot (= myyntituotot, maksutuotot ja muut toimintatuotot) pois lukien tuet ja avustukset ovat olleet vuosina seuraavat: -vuonna vuonna vuonna vuonna euroa euroa euroa euroa Em. tulot ovat kunnan palveluista perittyjä maksuja ja ovat kertyneet pääasiassa perusturvan palveluista. Useissa kunnan perimissä maksuissa maksun perusteet määrätään laissa tai sen nojalla taksassa. Kunnan viranomaisella ei yleensä ole oikeutta sopia maksun perusteista. Osa maksuista on kunnan määriteltävissä.

18 18 Kunnallisten maksujen perusteita koskevaa yleistä, valtion maksuperustelaki vastaavaa lakia ei ole, mutta tiettyjen maksujen perusteiden määräämisestä on säädetty ao. erityislaissa esim. vesihuoltolaissa. Maksuissa, joita ei ole säännöksillä määrätty, lähtökohtana kunnissa yleensä pidetään sitä, että maksu saa tuottaa ylijäämääkin eli maksu kattaa tuotantokustannusten lisäksi myös investointi ja kehittämiskustannuksia. Maksu ei kuitenkaan saa olla silla tavalla kustannuksia vastaamaton, että se voitaisiin katsoa veroksi. Toimenpiteet: Pääomatulot Jokainen työyksikkö käy läpi palvelunsa ja siitä perittävät maksut. Maksut on tarkistettava siten, että ne kattavat vähintään palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Maksut tarkistetaan vuosittain. Laskutus suoritetaan ajallaan. Kunta on sijoittanut varoja osakeyhtiöihin osakepääomana sekä kuntayhtymiin peruspääomana. Vuoden 2007 taseessa nämä sijoitukset ovat yhteensä euroa. Osakepääoma euroa ja peruspääoma euroa. Osinkotuloja kunta sai ,88 euroa ja peruspääomankorkoa ,08 euroa. Sijoituksillaan kunta on useimmiten halunnut turvata ns. peruspalvelunsa kuntalaisilleen. Tavoitteena ei ole ollut saada sijoitukselle mahdollisimman suurta suoraa tuottoa. Hyötyä on tavoiteltu välillisesti kuntalaisten parempina elinolosuhteina. Nykyään yleisesti kunnissa kuitenkin ollaan siirtymässä toimintatapaan, jossa sijoituksille asetetaan tuottovaatimukset. Tällöin kustannukset kohdistuvat palveluja käyttävien maksettavaksi ja verorahoituksen osuus supistuu. Toimenpiteet: Kunta edellyttää, että yhtiöt ja kuntayhtymät, jotka rahoittavat toimintansa pääasiassa palveluistaan perimillä myyntituotoilla, tulouttavat kunnan sijoittamalle pääomalle vähintään 4 %:n tuoton. Tuottovaatimus toteutetaan siinä vaiheessa, kun se on yhtiön tai kuntayhtymän toimintaa ja taloutta vaarantamatta mahdollista. Myydään tai lakkautetaan yhtiöt, joitten tuottamat palvelut eivät kuulu kunnan toimialaan tai joitten tuottamat palvelut eivät ole kunnalle ja kuntalaisille strategisesti välttämättömiä. Myydään kunnan tarpeisiin huonosti soveltuvia maa-alueita sekä kunnan toimintaan sopimattomia metsämaita. Myydään rakennuksia, joita ei tarvita kunnan toimintaan ja jotka eivät ole tarpeen kuntalaisten palvelujen turvaamiseen. Laaditaan sijoitusohjeet.

19 19 ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN MERKITYS KUNTATALOUTEEN Elinkeinotoimi tasapainottaa kunnan taloutta kehittämällä yritystoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä, joita ovat huolehtiminen liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien jatkuvasta parantamisesta, varautumien teollisuus- ja asuntotonttien riittävyydestä ja niiden kunnallisteknisestä varustamisesta yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Elinkeinotoimi vastaa aloittavien yritysten sekä toimintaansa kehittävien ja laajentavien yritysten neuvonnasta yhteistyössä TE-keskuksen yritysosaston kanssa. Elinkeinotoimi auttaa toimitilojen hankinnassa sekä yritystoimintaverkoston luomisessa. Elinkeinotoimi osallistuu harkintansa mukaan yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen erilaisten EU-hankkeiden avulla, huolehtimalla hankkeiden kuntarahoitusosuuksista. Elinkeinotoimi toimii aktiivisesti myös hankkeiden hallinnoijana ja osallistuu erilaisten verkostojen rakentamiseen ja yhteistyöhön. Yritystoiminnan kasvun myötä työllisten osuus työvoimasta kasvaa, joka vastaavasti lisää aluetaloudessa liikkuvan rahan määrää, lisää kunnan ja valtion välittömiä ja välillisiä verotuloja sekä vastaavasti vähentää sosiaalihuollon kuluja. Sodankylässä uusia työpaikkoja voidaan synnyttää kansallisen ja kansainvälisen pääoman turvin, kansallisten ja kansainvälisten yritysten toimesta (mm. kaivostoiminta, matkailu, paikallisiin raaka-aineisiin perustuva tuotanto/jalostustoiminta). Sodankylän yrityskanta lisääntyy myös pienten palveluyritysten myötä, erityisesti hoiva- ja palveluala sekä teollisuutta palvelevat alihankintayritykset. Yleisesti voidaan sanoa, että työttömyyttä voidaan laskea elinkeinopoliittisin toimenpitein n. 5-6 %:iin. Siitä alemmaksi päästään sosiaalipolitiikan, ei elinkeinopolitiikan keinoin. Elinkeinotoimen tavoitteena on kunnan yritystoiminnan edistäminen siten, että kunnan verotulot lisääntyvät v ,5 milj., vuonna ,0 milj., vuonna 2011 ja siitä eteenpäin 2,0 milj.. Kunnan verotulojen kasvu edellyttää uusien yritysten saamista kuntaan. Lähitulevaisuuden näkymät ovat hyvät johtuen sekä Pahtavaaran kaivoksen avaamisesta syksyllä 2008 ja ennen kaikkea Kevitsan kaivoksen rakentamisen alkamisesta myös syksyllä Kevitsan kaivoksen suunniteltu avaaminen vuonna 2010 vääjäämättä tuo jo rakentamisvaiheessa uusia raskaan metalli- ja konepajateollisuuden yrityksiä Sodankylään. Vaikka yritysten varsinaiset kotipaikat säilynevätkin muualla, joutuvat ne avaamaan Sodankylään sivupisteitä, jotka luovat lisää työpaikkoja myös paikallisille ihmisille. Jotta elinkeinotoimi voi täyspainoisesti suorittaa uusien yritysten rekrytointia paikkakunnalle, tarvitaan sitä varten lisäpanostusta elinkeinotoimen budjettiin.

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013 Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tiedotustilaisuus KT:n henkilöstömenosäästötiedustelun tuloksista 17.12.2014 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA Talousarvio info 26.10.2010 Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala Vuoden 2010 määrärahat hallinto ja viranomaistoiminnot; tarkastusltk ja khall lautakuntien toiminta;

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti.

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti. Perusturvalautakunta 60 28.08.2014 Perusturvatoimen vuoden 2015 talousarvio (ohm 13 ja 14) Ptltk 60 Tase 28.4.2014 Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 aikataulun, jonka mukaan menoraamia

Lisätiedot

Henkilöstöpolitiikka

Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka Työ- ja virkasuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisia lukuun ottamatta sijaisia Lukuisia työsuhteita on vakinaistettu Tulevaisuuteen on varauduttu rekrytoimalla mahdollisimman monikelpoisia

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot