Digi sitä, digi tätä. Sivu 11. AUTOJEN KULJETUKSET RASKAS KALUSTO TiEpALvELUT OviEN AvAUKSET TANKiN TyhJENNyKSET SUORALASKUTUS vakuutusyhtiöihin

Transkriptio

1 Syyskuu l 5/ Ossin Pulla porskuttaa taas Ossin Pullan uusi leipomo pyörii taas täyttä päätä. Leipomo on luottanut paikallisuuteen niin leipomon rakennuksessa kuin pankkipalveluissakin. Sivu 14 Digi sitä, digi tätä Digitalisointi koskee jokaista yritystä, halusi sitä tai ei. Se ohjaa hintoja lentokoneissa, busseissa ja hotelleissa. Myös Hämeenlinnan Teatterissa digi nostaa päätään, vaikka perinteisestä lipunmyynnistä ei luovutakaan. Sivu 11 Laiva lastattiin täyteen yrittäjiä Hämeenlinnan Yrittäjien järjestämä Eloristeily oli jymymenestys ja laiva myytiin täyteen viikossa. Mukana uudella aluksella Silver Skylla seilaili 150 iloista yrittäjää. Sivu 10 Muhevaa seulottua multaa Tehdään henkilöstöstä kannattava sijoitus yrityksellesi. VMP on yksi Suomen johtavista henkilöstövuokraukseen ja rekrytointiin erikoistuneista yrityksistä. Lue lisää osoitteessa vmp.fi. VMP Group Hämeenlinna, Hallituskatu Forssa, Puistolinna, Hämeentie 2 (03) Loimaa, Väinämöisenkatu AUTOJEN KULJETUKSET RASKAS KALUSTO TiEpALvELUT OviEN AvAUKSET TANKiN TyhJENNyKSET SUORALASKUTUS vakuutusyhtiöihin HinauSkuljetuS Palm Oy Pertti Salminen ( 24h PYHÄnÄ ja arkena SKAL Laatukoulutetut Hinausliikkeet Tänään on mainio päivä laittaa toimeksi. Suunnitteletko yrityksen perustamista? Pidämme huolta sisä- ja ulkotilojen siisteydestä, asumisen viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Huoltosopimus räätälöidään aina talosi tarpeita vastaavaksi. Olemme toimineet Hämeenlinnan seudulla pitkään, vuodesta Paikallisena toimijana pystymme reagoimaan asiakkaan tarpeisiin nopeasti. Tiedustelut ja tarjouspyynnöt Kai Tervapuro Hattelmalantie 9 toimisto@khkiinteistoala.fi PÄIVYSTYS 24 h KANTA-HÄMEEN KIINTEISTÖALA Meiltä saat kattavat pankki- ja vakuutuspalvelut yrityksellesi, yrityksen starttipaketin. Paketti sisältää alkavan yrityksen maksuliikkeen hoitoon sekä yritystoiminnan ja yrittäjän itsensä vakuuttamiseen ja turvaamiseen liittyvät palvelut. Kaiken tarvittavan tuen ja turvan yrityksesi starttiin saat saman katon alta yhdellä kertaa. Ja lisäksi saat alkavana yrittäjänä vuodeksi etuja, joiden avulla voit keskittyä olennaiseen eli yrityksesi pyörittämiseen. Varaa aika tapaamiseen p Seuraa meitä facebookissa. Asiakkuuspäälliköt Heikki Hätönen, Hämeenlinna Mira Kiuru, Riihimäki

2 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 2 Jalkaterapia Helmi HÄMEEN Vankkaa vaikuttamista, verkottumista ja virkistäviä tapahtumia Paikallinen yrittäjäyhdistys tekee paljon asioita, joista osa näkyy ulospäin ja osa ei. Tekemisistämme yritämme kertoa laajasti mm. tämän lehden palstoilla. Hämeenlinnan Yrittäjille mennyt kesä oli monessa suhteessa vilkas: osallistuimme Hämeenlinnan keskustavision päivittämiseen, teimme kuntalaisaloitteen kesäteatterin puitteiden kohentamiseksi, tuimme hankintaklinikoiden käynnistämistä, painotimme kaupungin edustajille yrittäjyyskasvatuksen merkitystä opetussuunnitelmissa ja osallistuimme yrittäjyyskasvatuksen käytännön toteutukseen Ammattiopisto Tavastiassa. Osittain samoilla teemoilla jatketaan syksyn alettuakin: keskustavisiosta tehdään yritysvaikutusten arviointi ja sote-lain vaikutuksia pohditaan yhdessä virkamies- ten ja luottamushenkilöiden kanssa. Myös yrittäjyyskasvatusta viedään eteenpäin. Yritämme myös puurtaa työn alla olevan yhdistyksen 25-vuotishistoriikin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Toki arkeen mahtuu virkistystäkin. Valkeakosken kesäteatterissa kesäkuussa vieraili vajaat 150 henkeä ja Eloristeily ylitti kaikki odotukset. Uuden laivan myötä risteilylle osallistui vajaat 170 henkeä ja jonoon jäi noin 50 henkeä. Lisäksi uusia jäseniä on huomioitu eri tapahtumin. On hienoa huomata, että kotikaupungissamme viestiämme halutaan kuunnella ja sitä kautta voimme vaikuttaa. Myös jäsenet voivat vaikuttaa yhdistyksensä toimintaan osallistumalla mm. yhdistyksen kokouksiin. Päivitämme syksyn aikana strategiamme, johon liittyy myös jäsenkysely. Tässä on jäsenille yksi mahdollisuus vaikuttaa. Syksyllä on tarjolla koulutusta ja huipennuksena vuotuinen yrittäjäjuhla palkitsemisineen. Vuosi päättyy henkilövalintoihin syyskokouksessa, jossa kuulemma ainakin puheenjohtaja vaihtuu. Heikki Kokko puheenjohtaja PUUKUITUERISTYS OY Takuutyötä yli 30 vuoden kokemuksella PUUKUITUERISTE uuden sukupolven selluvilla puhallusasennukset ylä- ja alapohjat, seinät & HÄMEENLINNA Tuula Vihtilä Rekisteröity jalkojenhoitaja jalkojen perushoidot kynsihoidot silicon ortoosit pohjallishoidot lahjakortit Tervetuloa! Vastaanotto Fysiassa Aulangontie 35 p Vuokralle tarjotaan LIIKETILAA Hämeenlinnan torin varrella katutasossa Vaikuttavaa syksyä! Kysy lisää! Reetta-Maria Tolonen-Salo, Kalevi Lauronen toiminnanjohtaja HÄMEENTIEN KIRPPIS AVOINNA ma-to 10-18, pe 10-16, la-su HUONEKALUT, AUTOT, VENEET ja julkisen TiLAN KALUsTEET Tuotanto- ja varastotilat! Ne sopivat hyvin myös teollisuuskäyttöön ja myymälätiloiksi. verhoilemme Arviointi lla ja maalaamme ja kulj.! Huole esti! lakkaamme ilmainen edullis VERHOOMO TOPPINKI Melkkolantie 191, Tervakoski p x24m lämmin halli p Teräkset toimittaa KANTOLANKATU hämeenlinna puh. (03) temeko@temeko.fi ja kuvat Jenni Manninen (ent. Mankonen) ellei toisin mainita Hämeentie 11, Hml (Vanha Saarioisten tehdas) Puh m yllytu pvyöhyketerapia a@myllytupa.f Hieronta, Anjan Suvituuli Muista lahja kortilla! Anja Heinonen Dipl.vyöhyketerapeutti Koulutettu hieroja Hämeentie 2, HÄMEENLINNA Puh asennustaito.com myl lytupa@ myllytupa.f Myllärinkatu 9, Hml myllytupa@myllytupa.fi Avoinna ma-pe Lounas noutopöydästä klo Itse valmistettua, tuoreista raaka-aineista Tervetuloa puh ön ly t nta ö p hio Ilkka Suvala, lattiamestari ilkka.suvala@parkettisuvala.fi Neuvonta Myynti Asennus Neuvonta Myynti Asennus Hionnat sekä pintakäsittelyt Hionnat sekä pintakäsittelyt Öljykäsittelyt

3 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 3 NY-yritys Kamuapu tarjoaa edullista, nopeaa ja nuorekasta kanto- ja muuttoapua. Muuttolaatikoihin tarttuvat riuskat opiskelijat Tommi Harainen, Rasmus Karevaara, Jere Kemppainen, Juuso Kannel ja Jami Heikkilä. Poikabändi-lookia voisi hyödyntää markkinoinnissa, ideoi raadissa istunut imagokouluttaja Isa Karlsson (toinen oik.). Raadissa olivat mukana myös Pauliina Hatunen (vas.), Jarmo Palviainen ja Elina Haverinen (oik.). Ammattiopisto Tavastiassa innostetaan yrittäjyyteen Tavastian merkonomiopiskelijat kokivat jänniä hetkiä, kun he esittelivät yritysideoitaan Leijonanluolan yrittäjäraadille syyskuun alussa. NY-yrityksen perustaminen on osa yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyysopintoihin on kiinnitetty Tavastiassa huomiota jo 15 vuoden ajan. Vuonna 2002 yrittäjyysopinnot tulivat selkeäksi osaksi Tavastian ammatillisia perustutkintoja. Tämän jälkeen tutkintorakennetta on uudistettu. Tänä syksynä päätettiin hakea vielä uusi vaihde lisää koulutukseen. Yrittäjyyskasvatuksessa ei tähdätä siihen, että opiskelijasta tulisi yrittäjä. Yrittäjyydestä halutaan kuitenkin luoda positiivinen kuva, jotta se avautuisi opiskelijalle yhdeksi mahdollisuudeksi muiden rinnalla. Tärkeintä on yrittäjämäinen suhtautuminen ja yritteliäs asenne, oli kyseessä sitten palkkatyö tai yrittäjänä toimiminen. Yrittäjyysopinnot lisäävät opiskelijan työelämävalmiuksia, vuorovaikutustaitoja, yhteistyötaitoja ja ymmärrystä yrityksen toiminnan kokonaisuudesta. Innostunutta ei estä mikään Päätimme, että yrittäjyysopintoja on vielä kerran uudistettava radikaalisti. Mietimme, koulutuksen vaikuttavuutta ja mitä opiskelijat siitä saavat tulevaa työelämää varten. Innostus otettiin koulutuksen avainsanaksi, kertoo Tavastian lehtori Jaakko Valpio. Yritysyhteistyön lisääminen oli yksi kehittämisen kohde. Yhteistyötä tehdään muun muassa Hämeenlinnan Yrittäjien, Linnan Kehitys Oy:n ja Etelä- Vera Wilén (istumassa), Veera Kärki (vas.), Netta Hakkarainen ja Reetta Helminen halusivat raadilta mielipiteen kahden eri yritysidean välillä. Koulun kahvilan pyörittäminen olisi varma tapaus, mutta somistus- ja tapahtumapalvelu yrityksille taas oppimisen ja uusien kontaktien kannalta parempi ratkaisu, totesivat raatilaiset yksimielisesti. Hämeen Osuuspankin kanssa. Uutta on se, että koulu hankkii oppilaille kymmenen yrittäjämentoria. Yhteistyömuotoja haetaan myös NY-yritysten toimeksiantojen muodossa. Kolmannen vuoden merkonomiopiskelijat ovat aloittaneet syksyllä NY vuosi yrittäjänä -kurssin. Elokuussa koulutus potkaistiin reippaasti käyntiin Kick off -päivällä. Takana on myös kaupunkiseikkailu, jossa tavoitteena oli sisäisen yrittäjyyden ja yhdessä tekemisen kehittäminen. Syyskuun alussa opiskelijat pääsivät Leijonanluolaan, jossa punnittiin NY-yrityksen liikeideat oikeiden yrittäjien raadin edessä. Raadin yrittäjät toimivat matkan varrella mentoreina opiskelijaryhmien NY-yrityksille. Leijonanluolassa sparrattiin Leijonanluolan aamupäivän yrittäjäraatiin kuuluivat imagokouluttaja Isa Karlsson, Hatusen Liikenteen Pauliina Hatunen, Elina Haverinen Papurino Oy:stä sekä Jarmo Palviainen Suomen JYA Oy:stä. Iltapäivän raadissa mukana olivat Aija Harainen SP-koti Oy, Susanna Lohjelm Kopiotalo, Kalevi Lauronen Yrityskumppani ja Henri Purhonen Intersport. Lisäksi mentoreina toimivat Juha Ketola Kauppavalmennus Oy:stä ja Jarkko Gorski Neste Oil K- market Idänpäästä. Opiskelijat toimivat viiden hengen ryhmissä ja esittelivät raadille tuoreet ideansa. Raatilaiset puolestaan tekivät opiskelijoille tarkentavia kysymyksiä ja antoivat hyödyllisiä ideoita ja ajatuksia toiminnan kehittämiseen. Palautteen jälkeen ryhmät hioivat yrityksen lopullisen suunnan kohdalleen ennen varsinaisen liiketoimintasuunnitelman laatimista. Ny-yritysten palveluista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä lehtori Esa Hiltuseen tai lehtori Jaakko Valpioon. Ennakkoverot on syytä hoitaa kuntoon Ennakkoverojen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Yrittäjä, joka ei kuulu ennakkoverorekisteriin tekee palvelun ostajalle todellisen verokarhun palveluksen. Työn teettäjän kannattaakin aina tarkistaa rekisteriin kuuluminen, sillä esimerkiksi kotitalousvähennys voi jäädä saamatta, jos työ on teetetty ilman ennakkoveroa. Verohallinto merkitsee toimijat ennakkoperintärekisteriin heidän oman hakemuksensa perusteella. Rekisteriin ei siis ole pakko liittyä, mutta tällöin työn teettäjän tulee maksaa työstä ennakonpidätys. Rekisteriin ei pääse, jos taustalla on verotuksellisia laiminlyöntejä. Tällä perusteella ennakkoperintärekisteriin ei esimerkiksi merkitä yritystä, jonka johtavassa asemassa olevalla toimihenkilöllä, kuten toimitusjohtajalla tai määräävässä asemassa olevalla osakkaalla on verotuksessa ongelmia. Rekisteristä voidaan poistaa Verohallinto voi poistaa toimijan ennakkoperintärekisteristä laiminlyöntien vuoksi. Ennen poistamista rekisteriin merkitylle lähetetään kuulemiskirje ja annetaan tilaisuus korjata laiminlyönnit. Ennakkoperintärekisteristä voidaan poistaa tai siihen voidaan jättää merkitsemättä toimija, joka ei maksa verojaan tai ei hoida ilmoitus-, kirjanpito tai muita velvollisuuksiaan verottajalle. Rekisteristä voidaan poistaa tai siihen jättää merkitsemättä henkilö, jonka johtamat yritykset ovat aiemmin laiminlyöneet velvollisuutensa verotuksessa. Rekisteristä poistamista ei siis voi kiertää perustamalla uuden yrityksen. Rekisteristä poistettu toimija voidaan merkitä uudelleen rekisteriin. Ennakkoperintärekisteriin voi hakeutua uudelleen sen jälkeen, kun poistamisen perusteena olleet laiminlyönnit on oikaistu, eikä uusia ole Palvelun myyjän tulee kuulua ennakkorekisteriin tai ostajalle lankeaa ennakoiden maksajan osa. ilmennyt. Verohallinto voi poistaa toimijan ennakkoperintärekisteristä myös, jos toiminta on päättynyt, jos toimintaa ei ole edes aloitettu tai jos toiminta on jäänyt harrastustoiminnaksi. Ennen rekisteristä poistamista Verohallinto lähettää asiakkaalle kuulemiskirjeen. Jos toiminta myöhemmin aloitetaan, ennakkoperintärekisteriin voi hakeutua uudelleen. Tarkista helposti netissä Tieto ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta ja rekisteröinnin voimassaolosta on julkinen. Kannattaa huomioida, että työn teettäjällä tai palvelun ostajalla on velvollisuus tarkistaa, kuuluuko suorituksen saaja ennakkoperintärekisteriin. Rekisteröinnin tarkistusvelvollisuus ei kuitenkaan koske tavaran kauppaa tai vuokraustoimintaa. Tiedon voi tarkistaa maksutta yritys- ja yhteisötietojärjestelmän julkisesta tietopalvelusta tai puhelimitse Verohallinnon palvelunumerosta Yritykset voivat pyytää asiakkaidensa rekisteröintiä koskevia tietoja myös yksityisiltä palveluntarjoajilta. Palvelu on maksullinen. Verohallinnon sähköisellä tarkistuspalvelulla voi maksutta tarkistaa yhdellä kertaa useamman yrityksen ennakkoperintärekisteröintiä ja/ tai arvonlisäverovelvollisuutta koskevia tietoja. Jos sinulla on kysyttävää ennakkoverojen maksamisesta, soita maksamisen ja palauttamisen palvelunumeroon (pvm/mpm). Ennakkoveron määrään liittyvissä kysymyksissä sinua palvellaan palvelunumerossa (pvm/mpm).

4 4 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Hankintaklinikoilla kaivetaan kilpailutuksiin uusia ideoita Yrittäjiä pitkään vaivanneeseen julkisten hankintojen aiheuttamaan päänsärkyyn yritetään kehitellä lääkettä hankintaklinikalla. Kaupunki on valjastanut työtä toteuttamaan Linnan Kehitys Oy:n, jossa asiasta vastaa yrityskehittäjä Virpi Messman. Ensimmäinen klinikka järjestettiin tiistaina 16. syyskuuta Innoparkissa. Hankintojen kilpailutukseen osallistumisen vaikeus on otettu kaupungin taholla vakavasti, sillä Linnan Kehityksen kanssa tehdyssä palvelusopimuksessa on mukana hankintaklinikoiden järjestäminen. Kaupungin johdolta on tullut selkeä viesti, että hankintaprosessia on kehitettävä. Virpi Messman peräänkuuluttaa järkeä kilpailutusten toteuttamiseen. Tavoitteena on se, että pienetkin yritykset voisivat osallistua hankintoihin esimerkiksi osahankinnalla. Messmanin mukaan tarjouspyynnössä pitäisi olla vaihtoehtoja enemmän, vaikka se teettäisi tilaajalle lisää työtä, sillä muuten isot yritykset keräävät potin toisensa jälkeen. Pienillä yrityksillä on paljon haasteita kilpailutuksiin osallistumisessa. Jos osahankintaa ei sallita, niin pienyrityksellä ei ole mitään mahdollisuutta osallistua isoon kilpailutukseen. Innovatiivisessa hankinnassa annetaan enemmän vaihtoehtoja ja kiinnitetään hinnan lisäksi huomiota laadulliseen lopputulokseen, Messman sanoo. Pienet yritykset voisivat lähteä tarjoamaan tuotetta tai palvelua kimpassa, jos tarjouspyynnössä se sallittaisiin. Messman pohtii kuitenkin samaan hengenvetoon, taipuuko tarjouspyyntö käytännössä tällaiseen yhteistarjoukseen, sillä lomakkeet ovat usein erittäin jäykkiä työkaluja. Tätäkin asiaa voidaan pohtia ja kehittää yh Tavoitteena hyvä tulos Hyvällä kilpailutuksella lähdetään hakemaan tulosta. Esimerkiksi kirjanpitoa kilpailuttaessa ei osteta kirjauksia, vaan tavoitteena on hyvä kirjanpito. Täytyisi siirtyä suoritusperusteista tulosperusteisiin. Tähän haemme uusia ratkaisuja, Messman painottaa. Esimerkiksi sote-puolella uusia tapoja on jo otettu käyttöön Suomessa; palvelun tai tuotteen toimittajille jaetaan bonuksia ja sanktioita sen mukaan, minkälaista asiakaspalautetta kentältä saadaan. On tosin eri asia toimittaa perunoita tai hoivapalveluita. Laadun mittarit ovat toisinaan hankalia, Messman sanoo. Klinikoiden tarkoituksena on saattaa yhteen kilpailuttaja ja osallistujat jo hyvissä ajoin ennen kuin tarjouspyyntö on laadittu. Kysymyksiä on voinut tilaajalle esittää aiemminkin, mutta vasta siinä vaiheessa kun tarjouspyynnön kriteerit on jo päätetty. Klinikka on foorumi, jossa näistä asioista keskustellaan puolueettomasti. Tietenkin toimitaan hankintalain puitteissa. Asioista voi keskustella avoimesti, kunhan kaikki osapuolet saavat saman tiedon. Haemme klinikalla vastauksia siihen, miten laaditaan hyvä tarjous, mutta haluamme myös esiin yrittäjien uusia ideoita tarjouspyyntöjä ajatellen. Uskon myös hieman kirkasotsaisestikin, että molemminpuolisella ymmärryksellä vähennetään valitusten määrää. Onhan se kuntalaistenkin etu, että kilpailutukset saadaan toimimaan kunnolla, Messman sanoo. Linnan Kehitys on teettänyt EU-laajuisen kartoituksen siitä, minkälaisia tarjouspyyntöjä on tehty ja mitkä on todettu hyviksi käytänteiksi. Myös yrittäjien mielipiteitä kuunnellaan tarkalla korvalla, joten kannattaa olla aktiivisesti mukana kertomassa näkemyksiään. Innoparkin Stagella järjestettiin ensimmäinen hankintaklinikka tiistaina MDI:n Tommi Ranta (oik.) valaisi osallistujille innovatiivisia hankintoja. Hankintaklinikoille pyritään aina saamaan mukaan meneillään olevia kaupungin hankintoja, joita voidaan ideoida yhdessä yrittäjien kanssa jo ennen tarjouspyynnön jättämistä, kertoo Linnan Kehitys Oy:n yrityskehittäjä Virpi Messman. Palvelusetelit ovat suosiossa TNS Gallupin kyselyn mukaan palvelusetelit ovat kuluttajien mieleen. Suomalaiset haluaisivat lisätä palvelusetelien käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluissa, kertoo Sosiaalialan Työnantajien teettämä kysely. Noin 60 prosenttia vastaajista oli halukas valitsemaan sosiaalipalvelun tuottajan oman kotikuntansa ulkopuolelta. Nyt valinnanvapaus koskee vain terveyspalveluja. Palvelusetelin käyttöä kannattivat hieman muuta väestöä enemmän korkeasti koulutetut ja ylimpien tuloluokkien vastaajat, mutta myös alle euroa vuodessa ansaitsevista lähes 60 prosenttia kannatti palvelusetelin käytön laajentamista. Naiset kannattavat palvelusetelien käytön laajentamista miehiä enemmän. Myönteisimmin asiaan suhtautuvat vuotiaat. Kunnat ostivat palvelusetelillä palveluja noin 80 miljoonalla eurolla vuonna Tästä 30 miljoonaa käytettiin erityisryhmien asumiseen, kymmenen miljoonaa kotihoitoon ja saman verran terveydenhoitoon. Muita palveluja ostettiin 30 miljoonalla eurolla. Sosiaalialan Työnantajien mielestä palvelusetelien käyttöä tulisi lisätä. Järjestön mielestä käyttö on lisääntynyt hitaasti palveluseteleitä kohtaan tunnettujen epäluulojen ja asian politisoitumisen vuoksi. Tutkimusta varten haastateltiin viime heinäkuussa noin tuhat vuotiasta suomalaista.

5 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 5 Hattulassa yrittäjiä kuunnellaan tarkalla korvalla Hattulassa yrittäjillä ja kunnalla on yhteinen suunta ja yrittäjiä kuunnellaan päätöksenteossa, näin sanovat kunnanjohtaja Heidi Rämö ja Hattulan Yrittäjien puheenjohtaja Meiju Honkavuori. Mitä vähemmän on rahaa, sitä enemmän luovat ideat lentelevät toisinaan ne myös toteutuvat. Hattulan kunnanjohtaja Heidi Rämöllä on ollut juuri aamulla tapaaminen Hattulan Yrittäjien puheenjohtaja Meiju Honkavuoren kanssa. Tapaaminen koski Hattulan monitoimitalon suunnitelmia, johon Rämö halusi saada yrittäjien näkökulmaa. Honkavuori vahvistaa, että tapaamisessa ei ole kyseessä vain harvinainen sattuma, vaan yhteistyö on molempien osapuolien mukaan tiivistä ja toimivaa. Voin allekirjoittaa, että kunnalla ja yrittäjillä on yhteinen tahtotila. Kunnanjohto on yrittäjämyönteinen. Vaikka kunta on organisaationa jäykkä ja asiat saattavat kestää, täällä halutaan silti ottaa yrittäjät huomioon, Honkavuori sanoo. Eräs tapa kuunnella yrittäjiä on kerran kuussa kokoontuva kehittämistyöryhmä, jossa on mukana sekä yrittäjiä että kunnanhallituksen jäseniä. Mielestäni meillä on hyvää yhteistyötä. Keskustelemme yrittäjien kanssa siitä, mitä he toivovat kunnalta. Haluamme myös saada heiltä konkreettisia ideoita, sillä yrittäjät ovat luovia ja tarttuvat toimeen. Arvostan suuresti sitä, että he laittavat omaa aikaansa asioiden kehittämiseen, vaikka ovat kiireisiä, Rämö kiittelee. Puolustusvoimille alihankintaa Hattulassa on noin 600 yritystä, joista suurin osa on pienyrityksiä. Rakennus- ja suunnittelualan yrityksiä on runsaasti. Panssariprikaatin vuoksi kunnassa toimii paljon puolustusvoimien alihankintayrityksiä. Kunnan kokoon nähden panssariprikaati antaa paljon mahdollisuuksia myös yrittäjille. Esimerkiksi rakennuksiin on investoitu viime aikoina runsaasti. Puolustusvoimien uudistuksessa Hattulan kunta kuului voittajiin, sillä ensi vuonna meillä on Suomen suurin varuskunta, Rämö sanoo. Hattulassa on kaksi yritysaluetta Merve ja Ratasilta. Jälkimmäinen on erityisesti logistiikkayritysten suosiossa, sillä siellä on oma pistoraide. Merven alue on erikoistunut bioenergiaan ja sinne suunnitellaan bioenergian keskusta. Merve on keskellä puunhankinta-aluetta, mikä takaa raaka-aineen jatkuvan saannin. Liittymien kehittäminen on Hattulankin toivelistalla Tiehallinnon suuntaan, sillä raskas liikenne halutaan saada pois muun liikenteen seasta. Rahalla ei saa ideoita Hattulassa uudet yrittäjät saavat tarvittavat starttipalvelut Hämeen Uusyrityskeskuksen kautta. Kunnanjohtaja on itse paljon tekemisissä yrittäjien kanssa ja lisäksi kunnalla on yrittäjien asioita hoitamassa kehittämispäällikkö Simo Viertonen. Yrittäjäyhdistys on osaltaan tukemassa yrittäjien taivalta. Voimme tukea yrittäjiä ja mahdollistaa asioita, mutta kunta ei voi ottaa yrittäjäriskiä. Resurssit ovat rajalliset. Yhteisöveroa kunnassa maksetaan vuosittain alle miljoonan, mikä ei kohtaa yrittäjien tarpeita. Mutta sellaisessa tilanteessa, kun ei ole rahaa, nousee yleensä myös hyviä ideoita, Rämö sanoo. Yrittäjän ideasta on lähtöisin muun muassa Hattulan moottoritieliittymään katseenvangitsijaksi ja muistomerkiksi tuotu Leopard-taistelupanssarivaunu. Hattulassa päättäjät ja yrittäjät istuvat saman pöydän ääreen usein. Kunta haluaa kuulla yrittäjiä päätöksenteon yhteydessä. Yrittäjät ovat hyvin innovatiivisia ja he tarttuvat toimeen, sanoo kunnanjohtaja Heidi Rämö. Puola on mahdollisuus myös meille info@linnan.fi Jykesin Puolan edustaja, kansainvälistymisasioiden asiantuntija Izabela Janecka on myös hämeenlinnalaisten yritysten avain Puolan markkinoille. Pietari kutsuu Lähde mukaan Pietariin verkostoitumaan ja luomaan liikesuhteita. Pääset samalla esittäytymään ja markkinoimaan pietarilaiselle yleisölle. Linnan Kehitys Oy ja Hämeestä itään -hanke järjestävät Pietarissa markkinointitapahtuman. Lisätietoja Yrityskehittäjä Anastasia Kanervisto , anastasia.kanervisto@linnan.fi Puolan vetovoima on huomattu jo monissa maissa. Maan keskeinen sijainti Euroopassa, kasvava bruttokansantuote ja vakaa talous houkuttelevat maahan yrityksiä ympäri maailman. Puolassa toimii yli 200 suomalaista yritystä, esimerkkeinä Rautaruukki, Uponor ja Oras. Markkinarakoa löytyy myös pienemmille yrityksille. Puolan markkinoiden valloittamiseksi Linnan Kehitys Oy tekee yhteistyötä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykesin kanssa. Yhteyshenkilönä Puolassa toimii Jykesin edustaja Izabela Janecka, jolla on pitkä kokemus yritysten saattamisesta vieraille markkinoille. Poikkeuksellinen kasvutrendi Janeckan mukaan Puolan kuluttajien ostovoiman kasvu voisi olla mahdollisuus monelle hämeenlinnalaisellekin palveluiden tai tuotteiden myyjälle. Kasvutrendi on valloillaan myös yrityspuolella eli kysyntää voisi löytyä Puolasta niin kone-, rakennus-, hyvinvointi-, koulutus- kuin energia-aloillekin. Puola ottaa kehityksessä kovaa vauhtia kiinni muita EU-maita, ja osassa aloista se on jo nyt edistyksen kärjessä. Esimerkiksi maan uusiutuvasta energiasta yli 80 prosentissa lähteenä hyödynnetään ylijäämäpuuta. Puola on alue, joka saa runsaasti EU-tukia maan kehittämiseen lähivuosina, mikä tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös ulkomaisille yrityksille. Lisäksi Puolasta löytyy monia mahdollisuuksia yhteistyöhön alihankintayritysten kanssa, sillä tuotteiden valmistaminen siellä on usein varsin kilpailukykyistä ja työvoiman saanti ei ole este. Askel askeleelta Paikallisten markkinoiden tunteminen on ensimmäinen askel onnistumiseen. Koko kuvan markkinoista saa parhaiten markkinatutkimuksella, jonka jälkeen voidaan yhdessä miettiä seuraavaa siirtoa, Janecka sanoo. Hän kertoo, että haasteet Puolassa ovat samantyyppisiä kuin muillakin ulkomaan markkinoilla. Kommunikointitavat ja kulttuuriset erot on otettava huomioon bisnestä tehdessä. Tiedon ja kontaktien löytäminen saattaa olla vaikeaa, mutta niissäkin asioissa apua löytyy Janeckan kautta. Ota ensimmäinen askel nyt! Oli kyseessä sitten uusien asiakkaiden, alihankkijoiden tai myyntiedustajan etsiminen Puolasta, apua saa Linnan Kehitys Oy:stä. Jos Puolan markkinat kiinnostavat, ota yhteyttä yrityskehittäjä Anastasia Kanervistoon, puh tai anastasia.kanervisto@linnan.fi.

6 6 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Tukirahaa saisi Brysselistä suoraankin Yritykset eivät tarvitsisi rahanhakua varten välttämättä viranomaisvetoisia hankkeita EU-tukien hakeminen yrityksille ei pitäisi olla välttämättä niin hankalaa kuin se tällä hetkellä tuntuu olevan. Suomen Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Jukka Lassila kannustaa suomalaisiakin lähtemään suoraan Brysselin luukulle. Suomessa on kasvatettu julkista organisaatiota rahoitusten hakemiseen, mutta esimerkiksi hollantilaiset menevät suoraan Brysselin ely-keskukseen. Useimmat EU-maat tekevät samalla tavalla, hän huomauttaa. Lassila korostaa, että Suomessa on kyllä fiksuja virkamiehiä, jotka ovat saaneet maahan paljon kansallista rahoitusta, mutta suoran kanavan kautta tulevat rahat eivät olisi tuosta potista pois, vaan hyvänä lisänä siihen. Lisäksi suora tuki on yleensä nopeampaa kuin hankerahoitus. Löytyykö Hämeenlinnasta ryhmä? Suomen Yrityskehitys vetää suurimmissa kaupungeissa rahoituspaneeleita. Lassilan mukaan sellainen voitaisiin järjestää myös Hämeenlinnassa. Meidän kauttamme tukirahaa on hakenut noin 50 firmaa vuodessa, ja ne kaikki ovat saaneet jonkinlaista rahoitusta. Kun Jukka Lassila ja Seppo Laine Suomen Yrityskehityksestä kävivät kesällä kertomassa ajatuksiaan Hämeenlinnan yrittäjille ja elinkeinoviranomaisille. Jyväskylässä toimiva Lassila tuntee lukkarinrakkautta seutuun, sillä hän on Hämeenlinnasta kotoisin. yrityksen tilannetta selvitetään tuen saantia varten, myös rahoittava pankki saa samalla arvokasta tietoa itselleen. Yrityksen ei tarvitse olla vientivetoinen, kunhan se on kasvava ja luo uusia työpaikkoja, Lassila sanoo. Suomen Yrityskehityksellä on oma edustaja Brysselissä. Tavoitteena on saada yrityksiin rahoitusta sekä kasvattaa niiden toimintaa ja saavuttaa nopeasti jatkorahoituskelpoisuus. Jos esimerkiksi Hämeenlinnan seudulta löytyisi yritystä, voisimme katsoa, millaisia mahdollisuuksia niillä olisi hakea yhdessä suoraa rahoitusta, Lassila esittää. Muun muassa Jyväskylässä on saatu yrityksiä aktiivisiksi. Siellä on toimittu yritystehdaskonseptilla, jossa on yrittäjien lisäksi mukana julkisia toimijoita, kuten ammattikorkeakoulu ja uusyrityskeskus. Yritystehtaassa mietitään kokanaismallia, jolla uusia yrittäjiä voidaan tukea. On firmoja, jotka ovat hakeneet suoraa tukea jopa 1 2 miljoonaa euroa. Isoin pk-yrityksen hakema summa on ollut 9 miljoonaa euroa, josta yksittäistä suoraa sijoitusta on ollut 5 miljoonaa ja loput julkista rahaa, Lassila kertoo. ICT-hankkeille olisi nyt rahaa EU:ssa yrityksiä varten on erilaista tukimahdollisuutta, mutta vain noin 30 niistä saadaan Suomessa käyttöön Elyn kautta. Yritykset kokevat tukirahojen haun vaikeaksi suuren paperityön takia, ja jotkut ovat laistaneet tuen hakua jopa siksi, että se tuntuu häpeärahalta. Useimmiten asia kuitenkin kiikastaa siitä, että yritys itse ajattelee hakemisen hyödyttömäksi. Tällä hetkellä olisi oikein hyvä aika hakea rahoitusta esimerkiksi ITC-hankkeille. Kolmen vuoden päästä ne rahat on jo korkattu, Lassila patistaa. (LK) Hämeen alueella Suomen Yrityskehityksen asioita hoitaa senior advisor Seppo Laine, p , Jyväskylässä päätoimipaikkaansa pitävä Suomen Yrityskehitys Oy tarjoaa tukea ja osaamista yrityksille niiden toiminnan eri vaiheissa. Sen palveluita ovat muiden muassa markkinaselvitykset, liiketoimintasuunnittelu, yrityshautomopalvelut sekä neuvonta ja tuki rahoitusjärjestelyissä. Taloustietoa tuoreelle tai tulevalle yrittäjälle Kaipaatko lisää ymmärrystä kannattavuuteen, hinnoitteluun, talouden raporttien ymmärtämiseen tai budjetointiin? HAMK järjestää aloitteleville yrittäjille ja yrittäjyyden opiskelijoille Yrittäjän talouspassi 5 op -valmennuksen syksyn aikana. Ensimmäinen osa valmennuksesta käynnistyy keskiviikkona kustannus- ja kannattavuuslaskennalla klo Valmennus on maksuton ja se toteutetaan osana Saumaton kehittämispolku -hanketta. Valmennuksen teemat käsittelevät kustannus- ja kannattavuuslaskentaa, hinnoittelua, yrityksen tuloksen tarkastelua, talouden raporttien tarkastelua, budjetointia liiketoiminnan suunnittelun ja seurannan tukena. Valmennukseen voi osallistua kokonaisuudessaan tai vain itseä kiinnostavaan osaan. Valmennukseen sisältyy klinikkatapaamisia, johon voi tulla omien kysymysten kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: ly/yrittajan_talouspassi. ProHäme poistui, Synergia tilalle Oaikallinen maksuton yrityshakupalvelu ProHäme-palvelu päättyi. Palvelu poistui verkosta elokuun lopussa. ProHämeen korvaa Suomen Yrittäjien jäsenille maksuton yrityshakupalvelu Synergia. Se on uusi ja turvallinen yrityshaku, jossa on samoja ominaisuuksia kuin ProHämeessäkin, mutta tarjolla on paljon enemmän eli valtakunnallinen verkosto. Synergian avulla löydät kumppaneita, markkinoit yritystäsi sekä tarjoat palveluitasi ja tuotteitasi. Yrityshaku ja verkostoitumispalvelu yhdistävät yritykset, joita on jäseninä Suomen Yrittäjissä jo Omien ilmoitusten jättäminen, blogien kirjoittaminen sekä keskusteluihin ja ryhmiin osallistuminen edellyttävät palveluun rekisteröitymistä. Rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi palveluun osoitteessa: synergia.yrittajat.fi/kirjaudu/.

7 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 7 Engelinrannan Kristiina Koskiaho haluaa kirjavan sataman, joka kuhisee elämää Minkälainen on ollut ensimmäinen puolivuotinen Engelinrannan projektijohtajana? Kiitos kysymyksestä, mielenkiintoinen ja työntäyteinen. Olen saanut tutustua kaupunkilaisiin ja eri toimijoihin laajasti. Ihmiset ja tunnelma tekevät kaupungin ja yhteisön, tilat toimivat kulisseina mahdollistaen kanssakäymisen. Hämeenlinna on kaunis ja monipuolinen asuinpaikka ja kaupungilla ja sitä ympäröivällä maaseudulla on hieno historia. Hämeenlinnan kaupungilla on hyväntuulinen ja kannustava työilmapiiri, mikä on hyvä merkki tulevaisuutta ajatellen. Missä mennään Engelinrantaprojektissa tällä hetkellä? Osayleiskaava, joka on kaupungin toteutusvastuulla, on luonnosvaiheessa. Tällä hetkellä selvitämme kaavan pohjalla olevia taloudellisia kannattavuusasioita ja kuntatalouskysymyksiä, ja olemme yhteydessä sijoittajatahoihin laajasti toteutuksen kiinnostuksen selvittämiseksi. engelinranta Koskiaho on toiminut Engelinrannan projektinjohtajana huhtikuun alusta Engelinrantaa ovat suunnittelemassa arkkitehtien, kaavoittajien, rakentajien ja kaupungin päättäjien lisäksi aivan tavalliset kaupunkilaiset. Miten yrittäjät ovat olleet mukana yhteistyössä? Yrittäjät toimivat esimerkiksi Kaupunkikeskustayhdistyksen kautta ja ovat ilmaisseet kiinnostuksensa kysyttäessä tulla mukaan esimerkiksi kaupungin tutkimushankkeeseen, joka koskisi aluetta ja sen suunnittelua. Paikalliset yrittäjät ovat todella kiinnostuneita omasta toimintaympäristöstään ja näkevät jatkuvan kehittämisen ja parantamisen tarpeen välttämättömänä. Liike eteenpäin on tärkeää. Uudenlaisen ekologisesti kestävän asuinalueen suunnittelussa voi olla myös ennen näkemättömiä liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Miten mahdollistetaan se, että Engelinranta säilyy kaikkien kaupunkilaisten käytössä olevana viihtyisänä alueena? Alueen rantareitti säilyy. Alueelle tulee rantatori, kahvilamahdollisuus, vierasvenesatama, leveä ja turvallinen jalankulkuyhteys linja-autoaseman torilta, kivijalkakauppoja, läpikulkureitti alueen lävitse, urheilukenttä tai puistoalue sekä uimahallin laajennus. Mitkä ovat alueen kehittämisen suurimmat haasteet tai jopa esteet? Asiat on syytä selvittää perinpohjaisesti. Asuinaluetta rakennetaan ainakin sadaksiviideksikymmeneksi vuodeksi, joten tämän päivän kiireessä tehdyt ratkaisut voivat osoittautua vähemmän kestäviksi, jollei niitä punnita monipuolisesti. On tasapainoiltava myös sen kanssa, että alueen järkevä toteutus olisi taloudellisesti mahdollista ja että siihen saadaan rahoitusta. Lopulta ihmiset ja eri ikäpolvien ja ryhmien välinen sopuisa ja iloinen kanssakäyminen tekee Kristiina Koskiaho kaupungin viihtyisäksi ja hyväksi paikaksi elää. Kaupunki tarjoaa siihen puitteet torien, puistojen, aukioiden, kulkureittien ja rakennusten muodossa, mutta aidot hämäläiset ja muualta muuttaneet kaupunkilaiset luovat sen omaleimaisen sykkeen. Kotisivuillanne kysytään kaupunkilaisilta muun muassa sitä, millaista on maailman paras kaupunkiasuminen vuonna Millaista se on sinun mielestäsi? Kaunis luonto eri muodoissaan kaupunkitalojen välissä on Suomessa mahdollista ja on suuri etuoikeus saada nauttia siitä. Tähän pyritään myös Engelinrannassa. Lisäksi rauhallisuus, turvallisuus, mahdollisuus valita eri tapahtumien välillä vapaaajalla sekä yllätyksellisyys ovat Hämeenlinnassa tätä päivää ja kannattaa säilyttää. Engelinranta on ydinkeskustaa järven rannassa, jolloin kaupalliset palvelut ovat helposti saatavissa. Hämeenlinna kannattaisi brändätä Suomen parhaimpana kaupunkina asua ja yrittää, jotta muutkin kotimaassa sen huomaisivat, millainen helmi täällä linnavuorten kätköissä lymyää. Suunnitelmissa mukana olevat kelluvat talot ovat herättäneet niin ihastusta kuin vihastustakin. Kuinka todennä- Koskiaho on toiminut mm. johtavana asiantuntijana Senaattikiinteistöissä ja Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkönä. Hän on johtanut valtion mittavia peruskorjauksia useissa ministeriöissä ja tutkimuslaitoksissa. Senaatti-kiinteistöissä Koskiaho on viime vuosina vastannut suurista valtakunnallisista asiakkaista kuten esimerkiksi Verohallinto, Liikennevirasto ja Trafi. Aiemmin hän on toiminut teknologia-asiantuntijana Tekesissä ja arkkitehtina HUS-yhtymässä, Kiinteistökeskossa sekä ympäristöministeriössä luvulla Kristiina Koskiaho suunnitteli sosiaalista asuntotuotantoa arkkitehtitoimistoissa Saksassa. Projektijohtajan tehtävien lisäksi Kristiina Koskiaho hoitaa Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. köisenä pidät, että ne joskus toteutuvat? Koska muualle Engelinrannassa ei ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa pientaloja, joita ihmiset kuitenkin järven rannalta haluavat, niin niille on osoitettu paikka vedestä. Nykyrakennusteknologiaa käyttäen tämä on mahdollista. Jos päättäjät päättävät antaa mahdollisuuden kelluville pientaloille, niin todennäköisesti ne toteutuvat ensimmäisten joukossa suuren kysynnän perusteella. Vedessä kelluvat pienrakennukset ovat taloudellisesti paljon edullisempia rakentaa kuin maalle rakennettavat pientalot tai kerrostalot. On olemassa suomalainen keksintö, lauttarakenne, jonka päälle nostetaan talon seinät ja katto elementteinä ja lautta hinataan paikoilleen. Pois muuttaessaan voi viedä halutessaan seinät mukaan ja lautalle tehdään uusi talo. Talot voi toteuttaa suurelementteinä tai vaikka hirsitaloina. Tälle lauttarakenteelle voidaan tehdä myös uima-altaita tai muita matalia rakennelmia, ravintoloita, kahviloita yms. Alueella voi olla monipuolinen pohja omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Kelluvat talot voivat olla 2-kerroksisia engelinranta Tarkoitus on, että alueesta tulee monipuolinen kaupunkikeskusta veden äärellä, ei yhdestä sabluunasta puserrettu lähiö. Alueen toivotaan kuhisevan elämää sen kaikissa eri muodoissaan ja tarjoavan arjen kestävää kauneutta, sanoo Engelinrannan projektipäällikkö Kristiina Koskiaho. rivitaloja, paritaloja tai omakotitaloja. Kaikilla asukasryhmillä pitää voida olla mahdollisuus päästä kellumaan Vanajaveteen keskelle kaupunkia. Mainitset blogissasi kirjavan sataman omana mielikuvanasi Engelinrannasta. Kertoisitko tästä lisää? Vesielementtiä, Hämeenlinnan virtaavaa suonistoa, voitaisiin hyödyntää paljon lisää. Jos muutamia satamia tai peräti lisää kelluvia alueita rakennettaisiin Vanajaveden rannalle alueille, joissa luontoarvot sen sallivat, niin vesistössä voisi sulan veden aikaan liikkua vesibussi työssäkäyviä ja koululaisia varten. Kesällä se voisi viedä lomalaisia ja mökkiläisiä eri paikkoihin. Vesihän on ikivanha kulkureitti, elämästä nauttimista parhaimmillaan. Nykyelämä on liian autokeskeistä ja nopeuteen ja päämäärään keskittyvää, on unohdettu, että matka voi olla kiireetöntä ja myös itsetarkoitus. Engelinrannasta asunnon tavalla tai toisella hankkiva voisi samalla saada oikeuden myös älykkääseen kutsuliikenteeseen, jossa myös vesillä liikkuminen voisi olla yksi osa. Nuorten työllistäminen Nuorten osallistuminen työelämään on rikkauksia tuottavaa molemmille osapuolelle, sekä nuorelle että työnantajalle. Nuori oppii vastuuntuntoa, työntekoa ja saa tuntea kuuluvansa yhteisöön. Samalla työnantaja voi saada nuorelta uusia kehittämisideoita, ja nuoren johdattelu työelämään opettaa myös työnantajaa. Mutta miksi yhä useampi nuori on ilman töitä tai kesätyöpaikkaa? Nuoret ovat tulossa aikuisikään, jolloin heidän odotetaan tuntevan työelämän. Sehän on täysin mahdotonta, jos ei ole koskaan saanut olla osana työyhteisöä. Monet nuoret jäävät ilman opiskelupaikkaa eivätkä saa töitäkään. Näin ollen nuoret poistuvat kouluyhteisöstä eikä heillä ole työpaikkaakaan, ja niin osa heistä huomaamattaan eristäytyy. Ihminen on luotu osaksi yhteisöä, ja tarvitsee tunteen kuulua yhteisöön. Nuorten työllistäminen olisi etu yhteiskunnalle, ja sitä myötä nuoret kokisivat kuuluvansa edes jonkinlaiseen yhteisöön. Vaikka yhteiskunta tukeekin nuorten työllistämistä, kantavat siitä päävastuun aina työnantajat. Työnantaja päättää, tukeako nuorten kehitystä, vai pyyhitäänkö heidät heti pois listalta. Nuorilla ei ole välttämättä paljoa työkokemusta, minkä moni ajattelee heti huonona puolena. Todellisuudessa tämä voi kuitenkin olla myös hyvä asia, sillä työnantaja pystyy opettamaan kaikki asiat omalla tyylillään. Luulisi työnantajan olevan ylpeä siitä, että nuori työsuhteen päätyttyä jatkaa matkaansa kokemusta rikkaampana. Kokemattoman nuoren ohjastaminen työelämään opettaa jokaista prosessissa mukana olevaa ja voi parantaa muidenkin työntekijöiden yhteistyötä. Nuorilla on nykyaikainen ajattelutapa, ja monet ovatkin täynnä mahtavia ideoita. Tämä hyödyntäisi puolestaan työnantajaa. Nuoret viettävät aikaa netissä, ja sosiaalinen media onkin heille tuttua tutumpi sana. Heillä voisi olla ideoita yrityksen markkinointiin tai mainostamiseen. Netti elää nopeaa muutosten aikaa, jolloin eilinen suosittu sivusto voi olla tänään jo vanha. Nuoret pysyvät muutoksien perässä ja tietävät, mikä on suosittua milloinkin. Pieni uskallus kurkistaa nuoren näkökulmaan voi ollakin juuri se, mitä yritys tarvitsee. Kukaan ei ole valmis heti työelämään, vaan kaikki kokemukset ja ylä- ja alamäet ovat mukana osana oppimisprosessia. Kukaan ei ole koskaan valmis, vaan opittavaa löytyy vanhoille konkareillekin, joten antakaa nuorille mahdollisuus! Ira Hänninen Hämeenlinnan lyseon lukio Luovan yrittäjyyden linja

8 8 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Hämeenlinnan Yrittäjät toimii 2014 Mennyttä ja tulevaa Matka Valkeakoskelle Kesäillan valssin ensi-iltaan täytti kolme bussillista iloisilla yrittäjillä. Parhaat palat voit katsoa osoitteesta Ensi kesänä mennään Valkeakoskelle 11. kesäkuuta. Ole mukana! Yrittäjien Eloristeily yllätti positiivisesti ja veti laivan täyteen. Jonoon jäi 50 yrittäjää odottamaan ensi kesää, jolloin risteillään 20. elokuuta. Kuvia ja tunnelmia risteilystä löydät toisaalta lehdestämme. Uusien jäsenten aamukahvitilaisuus pidettiin tiistaina 9.9. klo Fennian toimistolla, Sibeliuksenkatu 9. Juttu aiheesta on viereisellä sivulla. Hyvä jäsenemme. Huolehdithan, että sähköpostisoitteesi on käytettävissämme ja se on ajan tasalla. Lähetämme jäsentiedotteet vain sähköpostitse. Seuraa myös kotisivujamme Puhtia bisnekseen -seminaari torstaina klo Palokunnantalolla. Puhtia bisnekseen tarjoilee tuoreita eväitä yrittäjän oman liiketoiminnan vauhdittamiseen. Seminaarin pääpuhujana on suomalaisen vaatedesignin kansainvälinen nimi Paola Suhonen. Lisäksi luvassa on yrittäjäpuheenvuoroja ja lyhyitä tietoiskuja yrittäjän liiketoimintaan liittyviltä toimijoilta (lisätietoa www. syo.fi). Ole mukana! Yrittäjäjuhlaa vietetään Vanajanlinnassa perjantaina klo 19. Tästä on erillinen kutsu lehdessämme. Hämeenlinnan Yrittäjäuutisten seuraava numero ilmestyy Lehdessä on juttuja mm. yrittäjäjuhlassa palkituista. Ilmoitusmyynnistä vastaa Hämeen Sanomat, puh Lehdet ovat luettavissa paitsi kotisivuiltamme myös näköislehtenä Hämeen Sanomien verkkosivuilla. Ne voi myös ladata ilmaisen sovelluksen kautta puhelimeen tai tablettiin. Seuraava uusien jäsenten aamukahvitilaisuus pidetään tiistaina klo Fennian toimistolla, Sibeliuksenkatu 9. Tervetuloa mukaan! Sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona klo 18 Danske Bankissa. Omistajanvaihdosklinikka Linnan Kehitys Oy:n omistajanvaihdosklinikka on tarkoitettu yrityksen myynti- tai sukupolvenvaihdostilanteissa oleville yrittäjille. Seuraava klinikka järjestetään ti Varaa Purkubileet Nuorisotakuun merkeissä! Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen TE-toimisto järjestävät yhdessä muiden nuorisotakuutoimijoiden kanssa nuorille vaikka heti aika itsellesi numerosta /Timo Kärkkäinen, sillä klinikat täyttyvät nopeasti. Klinikka järjestetään Visamäessä, Visamäentie 33, Hämeenlinna. Tervetuloa! suunnatun tapahtuman Hämeenkaaressa, Hämeenlinnassa ke kello Ohjelmassa mm. Jontte Valosaari ja breakdancea. Tilaisuus on maksuton. Nuorisotakuu koskee alle 25-vuotiaita tai alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita nuoria. Valmistaudu Sibelius-vuoteen! Sibelius 150-juhlavuoden tuotteiden ja palveluiden messutapahtuma ja koulutustapahtuma Sibelius Centerissä, Wetterhoffin talossa (Palokunnankatu 9) perjantaina Juhlavuoden visuaalisesta ilmeestä kertoo Markku Piri. Tarjolla on neuvoja, vinkkejä ja ideoita näyteikkunan, myymälän ja liiketilan koristukseen ja juhlavuoden graafisten elementtien käyttöön. Sibelius-juhlavuoden liputus ja kukkaistutukset, ohjeet ja neuvot taloyhtiöille ja yksityisille pue myös ympäristösi juhlaan! Klo Sibelius 150-juhlavuoden tuotteiden, oheistapahtumien ja palveluiden messutapahtuma 1 krs. Holvisalissa ja 2 krs. Wanha Kutomossa. Hämäläiset yritykset esittelevät juhlavuotta varten luomiaan tuotteita, palveluita ja oheistapahtumia. Päivä huipentuu klo Sibelius-fantasiaan torilla. Ilmoittautuminen näytteilleasettajaksi: hillevi.kaarlenkaski@projektistudio.fi tai Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Linnan Kehitys Oy:n LUOTA-hanke, Wetterhoff Oy, HML:n kaupunki ja Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiö. Hämeenlinnan Yrittäjien uudet jäsenet Tulitaitureita nähtiin kävelykatu Reskalla talvisessa Pimeän kaupan illassa vuonna Pimeän kaupan ilta on syksyn piristys Pimeää kauppaa käydään taas lokakuun 3. päivänä keskustan liikkeissä. Ammattiopisto Tavastia tarjoaa yrittäjien käyttöön apukäsiksi opiskelijoita. Tiedustelut Eerika Ketonen, eerika.ketonen@kktavastia.fi. Pimeän kaupan iltaan voi ilmoittautua sähköpostilla: info@ kaupunkikeskusta.fi. Lisätiedot Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys, palvelupäällikkö Sari Hagemeier, puh Alitalo Henna-Maija Design Question Oy, Tapio Lehtonen Hämeen Kiinteistövaranto Oy, Mika Kukkonen Hämeen Kotikuntoutus, Laukkanen Anja INNOITU, Hannu Myllärinen JesKia, Karoliina Lehtonen Kantamedia Oy, Juha Reinikainen Kauppatie Minna Koivisto Ky, Minna Koivisto Keittiö-Säe Oy, Anja Säe Linda Import Oy, Timo-Heikki Maula Minja K Oy, Minja Kilpeläinen MR-Musiikki, Marko Räsänen Muotoilutoimisto Siltanen & Sandberg Oy, Matti Sandberg NAVATION OY, Ville Ripatti PirkSun, Sundqvist Pirkko PRO BRODEERAUS, Ida Hartin Putkiasennus JJ, Janne Liukkonen Satu Leiponen Oy / R- Kioski Idänpää, Satu Leiponen Scorebyte Consulting Oy, Jouko Mikkola Siivous Häme Oy, Annika Ihamäki Simpan-Pesu, Simo Vuorinen Taksipalvelu Satellite Oy, Markku Salmi Terapiapalvelu Sininen hetki, Liisa Jyrämö Tmi Tarja Toikka/ Yömakkara, Tarja Toikka Tunne tutuksi, pari- ja perheterapia Virtanen, Jorma Virtanen VanajaCapital Oy, Juha Jekunen Viola&Max, Anu Iso-Kokkila-Vähänen Yhteistyössä

9 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 9 Hämeenlinnan Yrittäjien toiminnanjohtaja Kalevi Lauronen (vas.), kauppiaat Juha ja Anja Säe Noblessa-keittiöistä, puheenjohtaja Heikki Kokko, Fennian asiakaspäällikkö Hannu Räsänen, toimitusjohtaja Tapio Lehtonen Design Questionista, valmentaja Jouko Mikkola Terveyden Keskuksesta, toimitusjohtaja Juha Jekunen Vanaja Capitalista sekä Fennian asiakaspäällikkö Anne Kaleva viettivät aamun kahvitellen ja asiaa puhuen. Yhdistyksen uudet jäsenet kahvittelivat asian äärellä Hämeenlinnan Yrittäjien ja vakuutusyhtiö Fennian järjestämillä uusien jäsenten aamukahveilla tutustuttiin yhdistyksen toimintaan ja Fennian tarjoamiin etuihin yrittäjille. Toiminnanjohtaja Kalevi Lauronen muistutti jäseniä neuvontapalveluista, jotka ovat todellinen etu jäsenille. Kun ryhtyy yrittäjäksi, pitäisi muuttua myös 10-ottelijaksi yhdessä yössä. Esimerkiksi sopimusasioissa saattaa kyteä todellisia miinoja. Suomen Yrittäjiltä neuvoja saa lakiasioissa, sosiaaliturvassa, maksukyvyttömyystilanteessa tai vaikka kilpailuoikeudellisissa asioissa, Lauronen muistutti yhdistyksen uusia jäseniä. Neuvonnan lisäksi yhdistyksen jäsen saa osallistua koulutuksiin ja virkistystilaisuuksiin ilmaiseksi tai erittäin kohtuullisin kustannuksin. Yhdistyksen viestintä on moninaista ja tietoa tulee niin sähköisiä kanavia pitkin kuin printtinä postiluukustakin. Edunvalvontakin on jäsenetu Edunvalvonta kuuluu yhdistyksen tärkeimpiin tehtäviin. Tällä hetkellä ollaan muun muassa laatimassa lausuntoa, jossa otetaan kantaa soteuudistuksen yritysvaikutuksiin. Laurosen mukaan yrittäjät pääsevät ylipäänsä hyvin mukaan päättäjien pöytiin, jos vain omaa aktiivisuutta riittää. Yhdistys on mukana muun muassa elinkeinopoliittisessa neuvottelukunnassa, joka toimii foorumina kaupungin päättäjien suuntaan. Yhdistyksen toimintaa koskeva jäsenkysely on lähdössä osalle jäsenistä lähiaikoina. Siihen kannattaa vastata, sillä kyselyä käytetään pohjana uuden strategian luomisessa. Hämeenlinnan Yrittäjien pitkäaikainen yhteistyökumppani Fennia on mukana järjestämässä yrittäjille koulutuksia, tapahtumia ja seminaareja. Yhdistyksen jäsenille se tarjoaa omia etuja. Esimerkiksi sairaskuluvakuutukseen on mahdollista saada päivärahavakuutus puoleen hintaan. Etuja saa myös kodin vakuutuksiin ja henkilökohtaisiin autovakuutuksiin. Kannattaa kysyä eduista tarkemmin Fenniasta. Suomen Yrittäjien yhdistysinfoa Paikallisyhdistyksiä 400 (Hämeenlinnan Yrittäjät) Alueyhdistyksiä 20 (Hämeen Yrittäjät) Jäseniä Luottamushenkilöitä jäsenistössä Jäseniä kuntien valtuustoissa Neuvontapuhelin ESKELISELTÄ Ehdotan, että Aulanko haetaan Unescon maailmanperintökohteeksi. Se sopii hyvin kansallisen kaupunkipuiston jatkeeksi. Saadaan metsähallituskin paremmin huolehtimaan omasta osuudestaan. Sibelius ja Aulanko kun ovat kova sana vierailla mailla. Hämeenlinnan Goodmaniin tulee 600 uutta kolmen tunnin aikarajoitteista maksutonta autopaikkaa. Se on viesti hauholaisille ja muille entisille ympäristökuntalaisille, että keskustaan uskaltaa taas lähteä käymään. Olympiauimalan perusparantamisen myötä venetsialaiset ovat palanneet. Päivän voisi eri yhteisöjen kanssa kehittää kesän päättäväksi superlauantaiksi. Eri puolilla Hämeenlinnaa olisi ajoitettuja tapahtumia, joiden päätös on Ahvenistolla ilotulituksineen. Nyt tiedetään, että hallituksen ajama seutuliikenteen linja-autopolitiikka jättää monet maaseudulla asuvat kokonaan omien autojensa varaan muutaman vuoden sisällä. Virkamiehet pyytävät asukkailta jo nyt joustoa, vaikka monia linjoja lopettava kilpailutus ei toimi vielä täydellä teholla. Jätepuolella kunnan suunnittelema ns. kolmen kierto lopettaa maaseutuyrittäjien ja viljelijöiden tyhjennystulot. Moni eduskuntavaaliehdokas tulevissa vaaleissa kertoo pitävänsä tärkeänä maaseudun pysymistä elinvoimaisena. Tietää valehtelevansa. Hämeenlinnan tulisi vapauttaa aikarajoitteisiksi kiekkopaikoiksi torin ja sen ympäristön kaikki parkkipaikat siksi ajaksi, kun kaupunki saa valmiiksi oman pysäköintistrategiansa keskustassa sekä sen myös toteutettua. Parkkipaikoista puheenollen Kaivoparkin alakerta on buukattu täyteen. Lyhytaikapysäköintiin kannelle on jätetty tietoisesti tilaa. Muistan ne monet viisastelijat median hännystelijätoimittajia myöten, jotka epäilivät parkkipaikan tarpeellisuutta. Loppuosan rakentaminen Kaivoparkin ja Turuntien väliin lienee ajan kysymys. Tämän kokoisessa kaupungissa kesäteatterin kehnot puitteet lähentelevät sanonko mitä. Eräs vaikuttaja totesi minulle tapahtumapuiston vajaan kolmen miljoonan rakentamiskustannuksesta: Summa on niin pieni, että siihen ei olisi tarvittu edes valtuuston päätöstä. Siihen nähden kunnollisen kesäteatterin rakentaminen mennee kai virkamiespäätöksellä? Hämeenlinnassa kunnan palvelusetelijärjestelmä ei lähde käyntiin millään sektorilla, ellei ole pakko. Kunta suojelee omia palvelujaan. Kuluttajalle ei anneta mahdollisuutta valita, keneltä se palvelun haluaa. Ilmeisesti vain lainsäädännöllä palveluseteliasia saadaan kuntoon. Norjassa kunnilla on oikeus määrätä kerjäämiskielto. Kerääjien myötä ulkomailta tulevat varastelevat rikolliset. Eiköhän kerjäämiskielto tule ajan kanssa meillekin päätettäväksi. Olisi mukava katsoa, kenelle valtuustossa kiellon kannattaminen muodostuu omantunnon kysymykseksi. Virkamiehet haluavat Poltinahon kiertoliittymään liikennevalot keinolla millä hyvänsä. Oikeasti järjestetään vain ruuhkat, jotka tulevat valojen myötä. Kiertoliittymässä kevyen liikenteen turvallisuus paranee, jos siirtää ylitykset kauemmaksi risteyksestä, leveämmiksi ja näkyvämmiksi. Perusteluissa ilmoitettu hoitokulujen vähentyminen koskee varmaan liikenneympyrän nurmikon hoidon jäämistä pois. Sibeliuskodin ympäristö sai vuosituhannen vaihteessa kohdennettua hankerahaa. KOY Hämeentori ehdotti etukäteen SOKOKSEN kiinteistön ottamista mukaan ohjausryhmään. Yhdessä naapurukset olisivat pohtineet myös omalta kohdaltaan toimenpiteitä talon ympäristön meikkaamisessa. Osallistujien esittelyn jälkeen ryhmän ensimmäisessä kokouksessa toisesta huoneesta ilmestyivät Helsingistä palkatut suunnittelijat. Ehdottivat leveämpää jalkakäytävää, muutamaa kivipylvästä, suojatietä ja paria valoa. Toista kokousta ei tarvittu.

10 10 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Eloristeilyllä tehtiin taikoja kesäillassa Hämeenlinnan Yrittäjien Eloristeily lipui uuteen aikaan, kun yrittäjät astelivat Suomen Hopealinjan uudelle m/s Silver Sky -alukselle elokuun aurinkoisessa illassa. Liekö syy uuden aluksen, että risteily myytiin loppuun viikossa. Rannalle ensi vuotta jäi odottamaan lähes 50 yrittäjää. Erona vanhaan oli ainakin se, että koko risteilyväki mahtui ruokailemaan pöydissä. Laivalla toimii oma keittiö ja sen antimet saivat hyvää palautetta yrittäjiltä. Viihdyttäjinä nähtiin taikuriksikin ryhtynyt Katleena Kortesuo, joka nappasi viime vuonna lavataikuuden Suomen mestaruuden. Viestintäyrittäjänä paremmin tunnetun Katleenan treffipalvelusta yrittäjät löysivät lopulta aika yllättävän kumppanin. Musiikkipuolesta piti huolen trubaduuri Karri Salo, ja pikkulinnut tietävät kertoa, että laulu oli raikunut vielä risteilyn jälkeenkin Rantakasinon terassilla. Kiitos osallistujille, ensi vuotta odotellessa! Meidän kesken -palstalle kutsutaan kirjoittajia nimettöminä, jotta huomio kiinnittyy persoonan sijasta itse asiaan. MEIDÄN KESKEN Tuonti korvattava kotimaisella työllä EU on tuonut meille hienoja sanoja. Sellaisia kuten konvergenssi eli lähentyminen tai koheesiopolitiikka eli eri alueiden välisten kehityserojen ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentäminen. Tänä vuonna kaulaa meidän ja meistä jälkeenjääneiden välillä saatetaan kaventaa jopa yli miljardiin nousevalla EU-nettomaksulla. Jälkeenjäänyt maailma ei miljardilla paljoa nouse, mutta Suomi vajoaa vauhdilla. Lähennytty on muutenkin, tosin enemmän muuta maailmaa kuin EU:ta. Lyhyessä ajassa yli teollista työpaikkaa on joko kadonnut tai siirtynyt kehittyviin maihin. Jatkossa kehitysavuksi pitäisikin laskea jokaisen siirtyneen työpaikan mukanaan viemä osuus bruttokansantuotteesta. Kun suomalainen tavara ei kysynnän puutteesta käy maailmalla kaupaksi, se ei käy. Ennen, kun rahaa ei ollut, suomalainen teki tarvekalunsa itse. Jatkuva velan otto elvyttää ja tasapainottaa taloutta vain, jos velalla rahoitetaan tuontia korvaavaa kotimaista työtä. Suomi polttaa ulkomaista energiaa kahdeksalla miljardilla vuodessa. Olkiluoto 3:n MW teho tulee maksamaan n. 5 miljoonaa euroa megawatilta. Suomalaista bioenergiaa käyttävillä pienvoimaloilla saman tehon rakentaminen maksaisi vajaan neljänneksen Olkiluodon kustannuksista. Bioenergian keruu sekä tuotanto- ja jakelutekniikan kehittäminen ja valmistaminen tuottaisi valtavan määrän kotimaista työtä, eivätkä voitot valuisi ulkomaisten pörssiyhtiöiden taskuihin. Suomessa on myös huutava pula siirrettävistä väliaikaistiloista. Koulut, toimistot, terkkarit, sairaalat ja kunnantalotkin homehtuvat käsiin. Siirtotilojen markkinat käyvät kuumina kuin hellan koukku. Taloteollisuus, nyt töihin kotimaisin voimin. Myös rahan alkuperällä on väliä. Nykyään ei valtiolle tai kunnille kelpaa edes suomalainen raha, vaan lainataan ulkomailta. Miljardien pitää liikkua tehokkaasti, napin painalluksella. Viimeksi kansalle suunnattuja tuotto-obligaatioita on laskettu liikenteeseen toukokuussa Nyt velkavuoren korot kerätään suomalaisilta ja lähetetään ulkomaille 1,8 miljardin euron lähentymisavustuksena, vaikka suomalaisten nollakorkoisilla käyttelytileillä makaa valtava omaisuus. Kasvukäytävän keskellä Hämeenlinnan seutu on piikkipaikalla iskemään avautuneisiin markkinarakoihin. Kysyntää kotimaisen bioenergian keruu- ja tuotantotekniikalle tai vaikkapa siirrettäville väliaikaistiloille on loputtomasti, kunhan vain tuonti päätetään korvata kotimaisella työllä. Kohtapuoliin tuossa kaupungin pohjoispuolellakin vapautuu noin 30 hehtaaria yritysaluetta. Tilaa yrittämiseen on.

11 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 11 Digitaalisuus ohjaa teatteriakin Lipunmyynnin mekaaninen vaihe kesti 30 vuotta. Oli puhelin, kynä ja Airi Virtanen. Tietokoneet tulivat 1990-luvulla. Se oli alkuun aikamoista tuskaa, kone kaatui joskus juuri ennen esityksen alkua. Nyt 2010-luvulla ollaan rajun muutoksen keskellä, on verkko ja useita valtakunnallisia jakelukanavia, kertaa Hämeenlinnan Teatterin hallintojohtaja Jukka Jokinen lipunmyynnin vaiheita. Digitaalisuuden aiheuttama murros koskee teatterissa etenkin lipunmyyntiä. Digitaalisuus näkyy meillä myös teatterin esitystekniikassa. Ääni- ja valokalusto ovat digitaalisessa rekisterissä, josta seurataan esimerkiksi huoltoja ja ennakoidaan investointeja, digiuskovaiseksi tunnustautuva Jukka Jokinen kertoo. Digitaalisuuden tulisi olla keskeinen kehityskohde jokaiselle yritykselle ja julkiselle organisaatiolle. Toki on toimialasta kiinni, kuinka nopeasti ja millä tavalla digitaalisuus toimintaan vaikuttaa. Kuluttajaa lähimpänä olevat toimialat ja konevalmistajat ovat pisimmällä digitaalisuuden mahdollistaman analytiikan hyödyntämisessä. Mullistus, jossa matkalippujen myynti, lentoliput ja hotellit jo ovat, on tulossa lähivuosina kaikkeen lipunmyyntiin, Jokinen sanoo. Tekniikka on kehittynyt niin, että ensimmäisen Madonnan Suomen-konsertin aikaiset infran kaatumisetkin ovat mennyttä aikaa. Hämeenlinnan Teatterin asiakkaista vain noin 20 prosenttia ostaa lippunsa verkon kautta, mutta määrä lisääntyy koko ajan. Muun muassa Verkatehtaan suosituimpien konserttien liput myydään saman tien verkon kautta. Meillä verkkokauppa kaksinkertaistuu joka vuosi. Viime keväänä Kersantti Karoliinaan myytiin jo paljon lippuja verkossa, Jokinen kertoo. Oma lipunmyyntipiste, puhelinmyynti ja henkilökohtainen palvelu ovat meille edelleen tärkeitä, ja niistä ei luovuta jatkossakaan, Jokinen lupaa. Teatterin lipunmyynti puhelimitse ei ole vain myyntityötä. Asiakkaat haluavat kysyä lisätietoa esimerkiksi esityksen kestosta, tyylilajista tai näyttelijöistä. Big Data analyysissa Hämeenlinnan Teatteri saa käyttöönsä Lippupisteen kautta tilastollista tietoa koko Suomen kulttuuripalveluiden käyttäjistä. Asiakkuuksia profiloidaan esimerkiksi sukupuolen, ammattiaseman, asuinpaikan tai rahankäytön mukaan. Myös lipunostotavat ja -historia ovat saatavilla. Ostoprofiili kertoo esimerkiksi sen, että komedian ystävä käy harvoin klassisen musiikin konsertissa. Jääkiekkofani puolestaan on tilastojen mukaan kiinnostunut stand up -komiikasta. Tietoja voi käyttää hyväksi markkinoinnissa, jossa kohdennetut viestit ovat tehokas tapa löytää oikeita asiakkaita. Tulevaisuudessa salit voidaan viime hetkillä täyttää dynaamisella hinnoittelulla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että eri henkilöt maksavat samasta tuotteesta eri aikaan eri hinnan. Ilmiö on kuluttajille tuttu lentolippujen tai hotellihuoneiden nettimyynnistä. Hämeenlinnan Teatterissa digitaalista mediaa seurataan myös Meltwaterin palvelun avulla. Se vahtii sosiaalista mediaa ja nettiä haarukoimalla teatteriin liittyvät kommentit päivittäin. Teatterissa katsomon täyttöaste on lopulta se, millä perusteella esitystä jatketaan. Jos täyttöaste on keväällä 80 %, se on syksyllä 60 %, näin se vaan menee. Tauko vähentää kiinnostusta, Jokinen kertoo. Digi on vahvassa nosteessa Netti on läsnä suomalaisten arjessa yhä vahvemmin ja yhä useamman laitteen kautta. 70 % suomalaisista omistaa älypuhelimen ja 35 % tabletin, kertoo TNS:n tuore Connected Life -tutkimus. Perinteiset mediat pitävät edelleen kuitenkin pintansa ja mukana kulkevia laitteita hyödynnetään muiden medioiden ja toimien ohessa. Uudenlaiset digipalvelut ovat onnistuneet saamaan Suomessa suosiota. Mm. musiikki-, videoja e-kirjapalvelut sekä kuluttajien välinen kauppa ovat nyt tärkeä osa suomalaisten netin käyttöä. Viime aikoina laajasti uutisoitu kehon toimintojen mittaaminen ja kodin monitorointi ovat myös nostamassa päätään uudenlaisina digipalvelumuotoina. Suomalaiset kuluttajat ovat löytäneet mobiililaitteiden edut esimerkiksi TV:n katsomisen ohessa ja samanaikainen laitekäyttö onkin Suomessa maailman huippuluokkaa. Nettipalvelujen ja muiden medioiden yhteispeli on nyt tärkeämpää kuin koskaan, kertoo TNS Gallupin Digital-yksikön johtaja Niina Sauvolainen. Tarve ohjaa netin äärelle Siinä missä kehittyvissä maissa sosiaalisella medialla ja viihdesisällöllä on merkittävä rooli netin käytössä, korostuu Suomessa tiedontarpeeseen vastaaminen, ajansäästö ja sähköpostilla kommunikointi. Myös pikaviestipalveluiden käyttö on Suomessa selvästi muuta maailmaa, erityisesti Aasiaa, vähäisempää. Suomalaiset ovat varovaisia kuluttajia niin netissä kuin netin ulkopuolellakin. Tämä näkyy digiympäristössä niin, että suomalaiset keskittyvät enimmäkseen seuraamaan ja lukemaan muiden tuottamia sisältöjä sen sijaan, että he esimerkiksi lataisivat omia videoita tai kommentteja nettiin. Suomessa toimivan nettipalvelun on hyvä ottaa tämä huomioon, toteaa TNS Gallupin Consumer Insight -yksikön johtaja Tiitta Vaulos. reetta-maria tolonen-salo Puheiden ja huhujen valtaa Oletko kuullut? Tiedätkö sinä? Minä olen kuullut, mutta pidä omana tietonasi. Uskoisin, että Valtakunnan ministeri sanoo julkisuuteen harkitsemattomia sanoja ja löytää ne heti edestään. Media-alan toimijat kaivelevat kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Löytyy jotain, mutta niin vähän. Saadaan kuitenkin aikaan melkoinen mylläkkä laillisesta toiminnasta, mutta asia esitetään moraalisesti epäilyttävänä. Unohtuuko asia ja ihmisen työnteon mahdollisuudet? Täällä paikallistasolla myllertävät huhut ja varmat tiedot asiasta kuin asiasta liikkuvat nopeammin kuin ihminen itse. Yritysjohtajan auto on jatkuvasti parkissa ihan eri paikassa kuin pitäisi, valtuutettu käyttää aina taksia, talouspäällikkö on jatkuvasti baarissa, toimitusjohtaja lähti firmasta, miksi? Mitä merkitystä? Joku kohauttaa olkiaan ja joku taas erilaisissa kuppikunnissa pui asiaa monelta kannalta. Kohta on monta eri tarinaa. Toiset puhuvat huhuista, jotkut jopa juoruiksi niitä kutsuvat. Useimmiten asianomainen itse ei edes tiedä, mitä kaikkia juttuja selvitellään selän takana. Onneksi! Muistiko tai rohkeniko joku kysyä asianomaiselta itseltään? Niin, mitä tällä on sitten merkitystä tai vaikutusta? Pahimmassa tapauksessa asiat johtavat väärin tulkittuina vaikeuteen harjoittaa liiketoimintaa, tehdä päätöksiä, saada lainaa, perustaa yritystä. Se voi johtaa perheenjäsenten kiusaamiseen ja epäilyihin olemattomasta. Hankaloittaa elämää ja kuluttaa energiaa! Joku on sanonut, että pääasia on, että puhutaan. Silloin pysyy yrityksenä tai henkilönä asiakkaiden, sidosryhmien, kuntalaisten, äänestäjien, naapureiden ja sukulaisten mielessä hyvässä ja pahassa. Kiinnostaako, mitä henkilö oikeasti tekee? Kyseenalaistetaanko kerrottuja tietoja; onko auto todella sen henkilön? Olisiko mahdollista, että naisen ja miehen lounastaessa yhdessä tai käydessä kahvilla, onkin ihan puhtaat jauhot pussissa? Onko mahdollista, että joku tässä hetkessä haluaa vakituisesta palkkatyöstä isosta konsernista epävarmuuden markkinoille yrittäjäksi? Entä voiko joku puhua ihan palturia? Muistetaan asioiden monivaikutteisuus, kun pohdimme muiden asioita ääneen. Omissa asioissa on minulle ainakin ihan riittävästi. Minä palasin kesän kynnyksellä kiinteistöalan yrittäjäksi Majaniemen Kiinteistöt Oy:n leipiin omasta aloitteestani. En siis saanut potkuja. Rakkaudesta lajiin palvelen mielelläni teitä kaikkia!

12 12 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset KUMMISEDÄLTÄ Nalle herättelee ja ärsyttää Björn Wahlroos, tuttavallisemmin Nalle, Nordean ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja, sai taas ammattiyhdistysten napamiehet takajaloilleen. Wahlroos sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että työehtosopimukset ovat ajaneet Suomen 1990-luvun lamaakin pahempaan tilanteeseen. Suomen työmarkkinoilla tarvitaan uudenlaista ajattelua, jossa lähtökohtana tulee olla työn ja työvoiman parempi kohtaavuus ilman lisäkustannuksia. Lisäksi palkkojen tulisi entistä enemmän linkittyä yrityksen tulokseen ja tuottavuuden kasvuun. Työurienkin tulisi kestää nykyistä kauemmin, jotta kestävyysvajetta kyetään kuromaan umpeen. Ydinkysymyksiä tämä eipäs, juupas -väittely ei kuitenkaan avaa. Suomen kansainvälinen kilpailukyky on vieläkin kohtalaisen hyvä. Olemme eri mittareilla mitattuna viiden kilpailukykyisimmän maan joukossa. Ongelma tavaran valmistuksessa on se, ettei meillä ole riittävästi tuotteita, joille olisi maailmalla kysyntää. Nokian kännykkäbisnes meni ja kemiallisen metsäteollisuuden käännökset ovat olleet liian hitaita. Kartongin ja energian kysyntä kasvaa, mutta emme pysty vastaamaan haasteeseen siinä mitassa kuin pitäisi. Meille syntyy paljon uusia ICT-alan yrityksiä, mutta niitä pitää olla tuhansia, jotta ne korvaisivat Nokian kännykkäbisneksen menetykset. Kaiken lisäksi Suomen teollisuuden jalostusaste on laskenut. Se tarkoittaa sitä, että työn, raaka-aineen ja energian hinta korostuu. Kuvaavaa on, että maailmalla tietokonepelien valmistajat saavat parinsadan ihmisen voimin miljardin euron liikevaihdon. Perinteisessä teollisuudessa sama liikevaihto edellyttää tuhansia työntekijöitä. Kun suhde on tuollainen, ei ole merkitystä onko tuntipalkka 50 vai 100 euroa. Niin Wahlroosin kuin ay-johtajien sananvaihdosta paistaa menneeseen juuttuminen. Ei Suomen tulevaa menestystä rakenneta vain kymmenen tunnin työpäivien varaan tai sillä, että ihmiset tekevät seitsemänkymppiseksi hommia. Tällaiset ratkaisut toki auttaisivat, mutta eivät pelasta. Menestyksen takaa vain se, että kykenemme tekemään tarpeeksi pitkälle jalostettuja tuotteita ja ottamalla perinteisen teollisuuden käyttöön tietotekniikkaa entistä enemmän. Yksi esimerkki löytyy suomalaisesta metallialan yrityksestä, joka karttaa julkisuutta. Se kilpailee kiinalaisten yritysten kanssa ja vetää järjestään tilauksissa pidemmän korren. Yritys valmistaa pieniä metalliosia koneistoihin. Tarkkuus pitää olla sadasosamillejä. Yrityksessä sorvit pyörivät kolmessa vuorossa. Yksi henkilö hoitaa tietokoneella viittä, jopa kuutta sorvia. Tietotekniikka hoitaa automaattisesti mittauksen ja ohjaa reaaliaikaisesti valmistusprosessin kaikkia vaiheita aina raaka-aineen syötöstä lähtien. Kiinalaisilla ei ole mitään mahdollisuuksia kilpailla tämän yrityksen kanssa hinnoissa ja laadussa. Ratkaisu on tietotekniikan maksimoimisessa tuotantoprosesseissa. Meillä puhutaan paljon teollisesta murroksesta. Unohdetaan, että se on vasta tuloillaan. Internetin kautta tapahtuva tuotannon ohjaus, 3d-tulostukset jne. luovat ihan uusia mahdollisuuksia taistella halpatuotantoa vastaan. Kone on ihmistä nopeampi, tarkempi ja väsymättömämpi. Mihin sitten tarvitaan ihmistä? Tuotekehitykseen, tutkimukseen, palveluihin, markkinointiin Totuus on toki se, että yhä vähemmällä väellä kyetään tekemään yhä enemmän. Jos näin ei tehdä, ei tehdä sitten ollenkaan. Wahlroosien ja kumppanien tulisi kääntää katseet menneestä tulevaan ja nähdä niitä mahdollisuuksia, joita nykyinen ja tuleva tekniikka tarjoaa. Jatkuva nokittelu, menneitten virheiden luetteleminen ja syyllisten etsiminen ei tätä yhteiskuntaa kehitä. Seuraava Yrittäjäuutiset ilmestyy ti 4.11.

13 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 13 OffsetKolmiossa syttyi uusi tekemisen kipinä Hämeenlinnalainen luottopaino OffsetKolmio lyö 45 toimintavuoden jälkeenkin uutta vaihdetta silmään. Olemme hioneet palvelupaketin kohdilleen, kertoo puoli vuotta yrityksen toimitusjohtajana uudistuksia takonut Pekka Virta. Pekka Virta päätyi hämeenlinnalaisen painotalon toimitusjohtajaksi etsittyään uusia haasteita uralleen. Virran taustalta löytyy muun muassa oma yritys, jonka hän kasvatti 50 henkilön suuryritykseksi ja myi vuonna Tämän vuoden alussa hän tutki sopivaksi katsomiaan yrityksiä ja kiinnostui OffsetKolmiosta, jossa näki potentiaalia kasvuun ja kehittymiseen. OffsetKolmiossa on aina pidetty hyvää huolta taloudesta. Pää on pysynyt kaikki nämä vuodet veden pinnalla. Kävimme pitkään keskusteluja ja sain yrityksen pääomistaja Kimmo Jokisen innostumaan uusista ideoista, Virta kertoo. Työtä graafisen alan osaajille Virta on nopean toiminnan mies ja puolessa vuodessa on jo ehtinyt tapahtua paljon. Yrityksen visiona on työllistää viidestä kymmeneen graafisen alan työntekijää lisää Hämeenlinnan alueelta seuraavan kolmen vuoden aikana. Elokuussa rekrytoitiin taloon jo kaksi uutta paikallista osaajaa. Virta on huolissaan alueen graafisen alan työllisyystilanteesta; kortistosta löytyy lähialueelta noin 60 työtöntä graafisen alan työnhakijaa. Kasvun ja uusien ideoiden vanavedessä yritys muuttaa isompiin ja toimivampiin tiloihin vuoden lopussa. Pyrimme tekemään työn kaikki eri vaiheet itse, jotta voimme koordinoida tekemisen ja aikataulut paremmin. Kustannukset pystytään myös helpommin pitämään kurissa ja kilpailukykyisinä. Ja jos jokin menee pieleen, ei tarvitse syyttää muita, vaan katsoa peiliin, Virta sanoo. Puoli vuotta Hämeenlinnassa on herättänyt Virran mielessä toisenkin vision. Toivon, että saisimme aikaiseksi tehokasta ja hedelmällistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Kaikkien pitäisi hyödyntää enemmän oman kaupungin yrityksiä. Bisneksen tekeminen on tarpeeksi rankkaa muutenkin, miksi emme auttaisi toinen toisiamme winwin. Siitä hyötyvät kaikki, jos oikeasti käytämme toistemme palveluja. Se myös parantaa alueen työllisyyttä, hän muistuttaa. Investointeja ja uudet tilat Uudet investoinnit mahdollistavat tuotevalikoiman kasvattamisen ja erikoistumisen. Offset- Kolmio on painanut peruspainotuotteiden, kuten esitteiden ja lehtien, lisäksi muun muassa OffsetKolmio on toiminut Katisissa Kutalantiellä jo 45-vuoden ajan ja nyt on oikea aika vuoden lopussa muuttaa isompiin ja monipuolisempiin tiloihin Kariston vanhaan kiinteistöön Paroisiin, kertoo toimitusjohtaja Pekka Virta. pakkausteollisuuden kartonkituotteita ja postikortteja. Tietyt painotuotteet, joissa on muuttuvaa tietoa, esimerkiksi nimet ja osoitteet, kulkevat digipainon kautta. Palveluketjua on nyt hiottu vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Nyt meillä on mahdollista tarjota asiakkaalle itse alusta loppuun asti tehty tuote. Meiltä löytyy myös erikoisosaamista monikanavaisesta ja kohdennetusta markkinoinnista, jolla saadaan parhaat tulokset aikaan. Kun puhutaan printtisuorasta, on oikean kohderyhmän löytäminen tätä päivää, Virta sanoo. Tavastilassa tehdään kauppaa yhdessä Tavastilassa toivotaan, että kauppakeskus Goodmanin kupeessa asiakkaat löytävät erikoisliikkeisiin entistä paremmin. Kauppakeskuksen yrittäjien hyvä yhteishenki ja yhteiset markkinointiponnistukset ovat pitäneet käytävät vilkkaina isoveljeä odotellessakin. Tavastila on taistellut päättäväisesti keskustan elinvoiman säilyttämiseksi. Liikkeet pitää vilkkaina Kauppakeskus Tavastilan Yrittäjäyhdistys, joka suunnittelee toiminnan vuosikellon yhdessä ja tietyn budjetin mukaan. Yhdistyksessä on seitsemän kauppakeskuksen yritysten äänestämää edustajaa. Monia vastaavia yhdistyksiä on lopetettu, sillä ne eivät ole toimineet. Mutta meilläpä toimii, iloitsee Tavastilan markkinoinnista, tiedotuksesta ja tapahtumista yhdessä hallituksen jäsenien kanssa vastaava Miikka Anttila. Anttilan rooli yrittäjien kokoavana voimana on tärkeä, jotta he voivat keskittyä omaan ydintekemiseensä. Säpinää Tavastilan käytävillä Tuntuu, että yhteistyötä on ruvettu tekemään entistä enemmän koko keskustassa. Yrittäjät järjestävät oma-aloitteisesti myös keskenään kaikenlaisia kanta-asiakasiltoja, Anttila kertoo. Hän kiittelee myös Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen toimintaa. Se on vilkastuttanut keskustaa muun muassa tapahtumilla, jotka ovat Tavastilallekin tärkeitä myynnin buustaajia. Tavastilan omat tapahtumat eivät ole suljettuja talon ulkopuolisilta yrittäjiltä, vaan paikalle voi tulla sopimuksen mukaan vaikka esittelemään omia tuotteitaan. Asiakkaat ovat jo oppineet Tavastilan Yrittäjäyhdistys on saanut hommat toimimaan. Miikka Anttila hoitaa yrittäjien puolesta markkinointia, tiedotusta ja tapahtumajärjestelyjä. tietämään, mitä tapahtumia meillä vuoden sisällä on tulossa. On kesänavaus, syyssäpinät, joulunavaus ja ystävänpäivän tapahtuma. Osallistumme myös muun muassa Pimeän kaupan iltaan. Tämä helpottaa yrittäjien toiminnan suunnittelua, Anttila toteaa. Tänä syksynä osa liikkeistä on lähtenyt mukaan pidentämään aukioloaikojaan arkena kello 19:ään asti. Lauantaisin samat liikkeet ovat auki kello 16:een. Lisäarvoa asiakkaille antaa autohallin kahden tunnin ilmainen pysäköintimahdollisuus sekä langaton nettiyhteys, jonka tarjoaa Café Kukko. Kaipaatpa sitten uutta hiuslookia, kauneudenhoitoa, superfoodia, asuntoa tai vaatetusta löydät sen ja paljon muuta Kauppakeskus Tavastilasta. Katso Tavastilan liikkeet 1. kerros: S-Market, R-Kioski, Elmo Sport Urheilulinna, Fenno Optiikka Näkökeskus ja Käsityöliike Elämänlanka. 2. kerros: Kynsisalonki NaisLook, Aleksi 13, Gemina, Alusasuliike Siro, Habita, Eurokangas, VD Style, Ninja, Spirit, Beauty & Hair Bella Primavera, Sonera, Securitas, MyMilou, Parturi-Kampaamo Solei, The Body Shop, Luomuruokakauppa Ryytimaa, Café Kukko, Euro-Extra 3. kerros: vakuutusyhtiö Folksam Tavastilan Yrittäjäyhdistys Ry:n hallituksen jäsenet: Arja Weeraratne, puheenjohtaja, Ruokakauppa Ryytimaa Markku Ruohomäki, varapuheenjohtaja, Elmo Sport Urheilulinna Sirpa Nurminen, sihteeri, Gemina Anne Kallio-Lehtimäki, rahastonhoitaja, Alusasuliike Siro Merja Siitari, hallituksen jäsen, Ninja Mari Huhtamäki, hallituksen jäsen, My Milou Mari Kaaranen, hallituksen jäsen, VD Style

14 14 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Ossin Pulla luottaa paikalliseen myös pankkiasioissa ETELÄ-HÄMEEN Osuuspankki Ossin Pullan leipomosta nousee huumaava tuoreen leivän tuoksu. Sämpylät, pullat ja munkit löytävät taas tiensä malttamattomasti odottaneiden asiakkaiden pöytiin. Eniten asiakkaat kaipasivat tauon aikana leipomomme ruislimppua. Kyselyjä tuli paljon ja se tuntui kyllä hyvältä, yrittäjä Ossi Tamminen kertoo. Osaaja Palkkahallintoon? Laadukasta ja ammattitaitoista palkanlaskentaa kustannustehokkaasti. Haussa osaava ja joustava tilitoimisto? Ota yhteyttä, niin kartoitetaan teille sopiva palvelukokonaisuus! Meiltä saat halutessasi myös perinteistä kirjanpitopalvelua. Hämeenlinnan toimistossa meitä on jo 4, teitä palvelevat Emilia, Liisa, Päivi ja Tiina Tilistar Oy & Palkkastar Viipurintie 36 B (ilmaiset asiakasparkkipaikat) Puh / Miia Pajuoja hameenlinna@tilistar.fi 26 vuotta, 30 hengen tähtitiimi Hyvinkää Hämeenlinna Vantaa Pankin kannalta Ossin Pullan investointi on mennyt niin kuin pitääkin. Yrityksen tulevaisuuden näkymät ovat hyvät ja pitkän asiakassuhteen ansiosta tunnemme yrityksen historian ja toimintatavat, sanoo asiakkuusjohtaja Tom Lindberg (oik.). Virtaa Taloushallintoon? Sähköisen taloushallinnon ratkaisut ja palvelut. Luotettavasti ja helposti. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Tammikuun alussa palanut Ossin Pullan Aulangontien leipomo on vaihtunut uutuutta kiiltäviin tiloihin Ratasniityssä. Uudet tilat ja koneet ovat vaatineet isot investoinnit, joissa yhteistyökumppanina on ollut Etelä-Hämeen Osuuspankki. Paikallisuus on Ossi Tammiselle tärkeä asia. Leipomon rakentamisessakin apu on löytynyt omasta korttelista lähes kaikkiin töihin. Esimerkiksi peltityöt, kiinteistönhuolto, kalusteet, ilmastointi- ja rakennustyöt ovat hoituneet Ratasniityn yritysten palveluina, Tamminen iloitsee. Tässä on laitettu hyvä kiertämään. Investoinnista ovat hyötyneet monet yritykset naapurissa. Ja jos ei naapurissa niin ainakin tässä kaupungissa. Meillä on esimerkiksi Savumaxin piiput, jotka ottavat suurimman osan lämmöstä talteen, ekologisia ratkaisuja leipomossaan muutenkin suosinut Tamminen kertoo. Budjetti triplaantui Suuri osa leipomon laitteista on ostettu käytettyinä, sillä käytetyn ja uuden hinnassa on huima ero. Jos munkkirata maksaa käytettynä muutaman tonnin, saa siitä pulittaa uutena kymmeniä tuhansia euroja. Leipomon kokonaisinvestointi on hieman päälle miljoonan. Budjetti on ylittynyt kolmikertaisesti suunnitellusta, mutta silti huolta ei sen suhteen ole ollut ja asiat ovat hoituneet pankin kanssa, Tamminen kiittelee. Investoinnit ovat tuoneet leipomolle uusia kasvun mahdollisuuksia. Esimerkiksi pakastustunneli mahdollistaa tuotteiden pakastuksen niin nopeasti, että laatu ei kärsi. Myös työvaiheita on pystytty helpottamaan uusien koneiden avulla. Uudistuksen myötä on ollut tilaisuus jättää toiminnalle kasvunvaraakin. Uuden edessä oli mahdollisuus valita energianlähteeksi ympäristöystävällinen maakaasu. Luottamusta puolin ja toisin Pankkiasioissakin Tamminen ja yrityksen toinen omistaja sisko Tarja Lindell ovat luottaneet Verkatehdas LOUNGE Verkatehdas Lounge on Vanaja-salin tapahtumiin yhdistettävä palvelukokonaisuus, joka sisältää pääsylippujen lisäksi illallisen omassa tilassa. Se on täydellisen helppo ratkaisu niin asiakastilaisuuksien, pikkujoulujen kuin vaikkapa yhdistyksen vuosikokouksen järjestämiseen. Ryhmän minimikoko 10 henkilöä. kysy lisää ja pyydä tarjous: Anu Kärmeniemi, anu.karmeniemi@verkatehdas.fi paikalliseen palveluun vuosikymmenet. Tili osuuspankissa yrityksellä on ollut sen perustamisvuodesta 1982 asti. Yrityksen pääpankiksi osuuspankki tuli 1990-luvulla. Etelä-Hämeen Osuuspankin henkilökohtainen palveluote saa kiitosta yrittäjältä, ja yksi päätili helpottaa rahaliikennettä. Tänä aika meillä on ollut vain kaksi eri vastuuhenkilöä hoitamassa yrityksen pankkiasioita. Olemme aina saaneet hyvää palvelua. Käytämme pankin tilinpäätösanalyysipalvelua. kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas oy Paasikiventie 2, Hämeenlinna Tämä on luottamusta puolin ja toisin, Tamminen kertoo. Pankin kannalta ihannetilanne on se, että yritys on tuttu ja sillä on esittää selkeä investointisuunnitelma, jossa on huomioitu niin taloudellinen kuin toiminnallinenkin näkökulma. Lähtökohtana pankin kannalta on se, että yrityksellä perusasiat ovat kunnossa. Katsomme myös sitä, tuoko investointi jotain lisää yrityksen toimintaan. Joskus esimerkiksi toimitilat eivät vain enää vastaa yrityksen tarvetta. Uudistuksen Metsä-, Kiinteistö- ja Monipalvelu Oy Nyt kaksi 4000 m 2 :n tonttia turengissa, hyvällä paikalla! Me rakennamme teille talon avaimet käteen -periaatteella! Rakennustyöt kylpyhuoneremontit vesikatot ja ulkoverhoukset pohjatyöt ja muuraus jälkeen tuottavuus paranee ja yritys saa uusia asiakkaita. Kaikkea ei voi aina ennustaa, joten toki pitkä asiakassuhde ja yrityksen historian tunteminen helpottavat pankissa päätöksen tekoa. Aiempi onnistunut investointi kertoo yrityksestä jotain, Etelä-Hämeen Osuuspankin asiakkuusjohtaja Tom Lindberg sanoo. Kyllä investoida kannattaa tänäkin päivänä. Järkeviin investointeihin löytyy kyllä rahoitusta, Lindberg rohkaisee yrittäjiä. Rakennusmaalaukset sisä- ja ulkomaalaukset tapetoinnit kattojen maalaukset ja pesut Heikki Ojanen Jani Kilpiäinen Ilari Kiviharju

15 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 15 Skogsterin kulmassa on samaa ainutlaatuista jugend-ajan arkkitehtuuria kuin Piparkakkutalossa, jonka sisustuksen Karoliina Mäki-Kuutti suunnitteli anoppinsa avustuksella. Mykkä kulma herää pian henkiin Skogsterin kulmasta kuoriutuu parhaillaan kansainvälinen ravintolamaailma, joka henkii 1900-luvun alun aikaa, raikkautta ja ranskalaista atmosfääriä. Mikään hienostelupaikka lokakuun puolivälissä avattavasta Skogsterista ei tule, vaan tunnelma vaihtuu kellonajan mukaan päivän herkutteluhetkestä yön hurlumheihin. Ravintola Skogsterin takana ovat Tawastia Group ja ravintolamoguli Seppo «Sedu» Koskinen. Jäljittelemättömällä miljööllä on yllättävän suuri merkitys ihmisten viihtyvyyteen. Olemme huomanneet sen Piparkakkutalossa, jossa palautetta tulee juuri puitteista, vaikka yleensä asiakkaat kiinnittävät huomiota ruokaan ja palveluun, sanoo Tawastia Groupin toimitusjohtaja Karoliina Mäki-Kuutti. Ravintola Skogsterin sisustuksen suunnitteluun vaikuttaa suuresti se, että kyseessä on jugendrakennus 1900-luvun alusta. Katutason seinällä on värinäytteitä vieri vieressä: shaali, safari, vulkaniitti... Koskinen ja Mäki-Kuutti ovat päässeet helposti yhteisymmärrykseen siitä, että seinän väriksi tulee kahvimaidon sävyinen shaali. Skogsteriin on haettu 1900-luvun henkeä, johon on sekoitettu moderneja juttuja. Erikoislaattalattiasta tulee pariisilaishenkisesti mustavalkoinen, ja sisustusta täydennetään mustalla ja punaisella, Sedu Koskinen paljastaa. Rakennustelineiden ja ämpäreiden keskellä on vaikea kuvitella miltä tila tulee näyttämään, mutta Karoliina Mäki- Kuutti näkee lopputuloksen jo selkeänä edessään. Pääasiassa ravintolan sisustus tulee olemaan Koskisen luomus, mutta päätökset tehdään yhteistyössä. Meillä on samantyylisiä ajatuksia Sedun kanssa. On ollut helppo tehdä yhteistyötä ja monesta asiasta olen täysin samaa mieltä. Sedun mukanaolo on hieno juttu, sillä hänellä on paljon uusia näkemyksiä ja kontakteja, Mäki-Kuutti sanoo. Koskinen kertoo, että ruotsalainen yökerho Cafe Opera on ollut toiminnan ja tunnelman suunnittelussa jonkinlaisena aihiona. Toimintaa ei haluta kahlita ikärajoihin, vaan paikasta halutaan kansainvälinen kaiken ikäisille aikuisille sopiva irtiottopaikka. Tarkoitus on luoda sellainen lämminhenkinen tunnelma, että paikassa viihtyvät niin nuoret kuin kuusi-seitsemänkymppisetkin, Koskinen kertoo. Päivällä herkkuja, illalla korot kattoon Katutaso toimii päivällä herkkukahvilana, jossa voi nautiskella vaikka pientä suolaista, leivonnaisia, kuohuviiniä tai erikoiskahveja. Illalla sama tila muuntautuu baariksi, josta pääsee myös alakerran «rommikellariin» jatkamaan iltaa aamuneljään. Kahvila on auki joka päivä Baaripuoli on auki keskiviikosta sunnuntaihin. Hämyisessä punatiilten sävyttämässä kellarissa asiakkaat voivat rentoilla tilaa reunustavilla sohvilla tai menon yltyessä vaikka tanssia vankoilla puupöydillä. Skogsterissa pidetään hauskaa joko livebändien tai dj:n tahtiin. Luvassa on erilaisia tapahtumia ja yllättäviäkin teemoja. Musiikki ja tapahtumat valitaan hyvin pitkälle asiakkaiden toiveiden mukaan. Ranskassa asuneelle Mäki-Kuutille hyvä palvelu on sydämen asia. Meillä saa tanssia missä vain, ja musatoiveita suorastaan pitää esittää, Mäki-Kuutti nauraa. Skogsteriin rekrytoidaan parhaillaan henkilökuntaa, ja haussa on nimenomaan hyvän palveluasenteen omaavaa väkeä. Rohkea veto Moni yrittäjä empii nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tarpeellistenkin investointien edessä. Mäki-Kuutti kuitenkin uskoo Skogsteriin, vaikka esteitä ravintola-alalle on noussut ihan omiksi tarpeiksi. Ei voi liikaa jäädä miettimään, vaan on vain uskottava omaan juttuunsa. Ravintola-ala on kovilla, uudet säännökset ja veronkorotukset syövät toimintapohjaa. Jotain pitäisi tehdä, jotta kotimainen palveluala voisi toimia paremmin. Kotimaista kysyntää pitäisi tukea. Ala on iso työllistäjä, mutta tuntuu, että koko ajan toimintaedellytykset vaikeutuvat. Tämä on pudotuspeliä, hän tuskailee. Hyvä asia on se, että ulkona syöminen on ainakin meillä Piparkakkutalossa lisääntynyt viime aikoina. Ja on ollut ilo huomata, että asiakkaat arvostavat yksityistä perheyritystä entistä enemmän, Mäki-Kuutti kertoo. Sedu Koskinen uskalsi lähteä mukaan, koska uskoo Skogsterin kulman ravintoloiden uniikkiin kokonaisuuteen. Uskon, että Piparkakkutalo, Albertin Kellari ja Skogster kokonaisuutena kiinnostaa ihmisiä laajemminkin, hän sanoo. Huom! Skogsterin kulman jatkona olevasta toimistotalosta vapautuu tilaa yli 300 neliötä, kun Pohjantähti muuttaa muihin tiloihin. Lisätietoja OPKK:sta. Sedu Koskisen ja Karoliina Mäki-Kuutin yhteistyöstä syntyy uusi ravintolamaailma Skogster, johon halutaan luoda kansainvälinen tunnelma.

16 16 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset VARMISTA KIINTEISTÖSI ENERGIATEHOKKUUS JA PYSYVÄT SÄÄSTÖT Kiinteistösi kuluista jopa yli puolet koostuu tekijöistä, joista voit säästää avullamme 5 65 % suunnitelmallisesti, pysyvästi ja energiatehokkuutta parantaen. ENERGIAN KÄYTTÖ JA KULUT HALLINTAAN KAIKILLA OSA-ALUEILLA Säästökohteita mm. lämmitys, ilmanvaihto, vesi, sähkö ja kiinteistöautomaatio Avaimet käteen -palvelu suunnittelusta toteutukseen Jälkiseuranta etähallintapalvelun avulla Kiinteistön arvo nousee ja olosuhteet paranevat ASIAKASPALVELU Skapat Energia, Turuntie 2, Hämeenlinna puhelin faksi asiakaspalvelu@skapatenergia.fi Skapat Energia on puolueeton ja luotettava kumppani yritysten, kiinteistöjen ja kotitalouksien energia-asioissa. Tutkimuksen mukaan asiakkaistamme 96 % on tyytyväisiä ja voisi suositella palveluitamme myös muille. Yli hehtaarin varastot Ovia, Ikkunoita, keittiöitä, Lvi tavaraa, listoja, heloja ym. ym. rakennustavaraa. Valtavasti hävityshintaisia yksittäiskappaleita ja poistoeriä! Tervetuloa ostoksille! (Hinnat kiinteän verk snt/puh + 17,17 snt/min. Sis. alv:n 24%.) Keksikatu 4, Hämeenlinna Puh Kopijyvä on nyt Grano. Jatkossa saat tutut palvelumme joka puolelta Suomea. Viking Events ohjelmaa ryhmille kaikilla laivoilla! VISIOI VIISAASTI HELSINGISTÄ Helsinki Tukholma-kokous Viking Gabriella/Mariella Helsinki Tallinna-päiväkokous Viking XPRS VOIMMEKO OLLA AVUKSI? Jos tarvitset kokonaisvaltaista osaamista ryhmä- ja kokousmatkojen toteuttamisesta, me Viking Linella voimme auttaa. Me hoidamme puolestanne järjestelyt niin maissa kuin laivalla, jotta sinä ja ryhmäsi voitte keskittyä olennaiseen. Sydämellisesti tervetuloa! alk. 118, 50 e/hlö alk. 35 e/hlö SAARISTOSYNERGIAA TURUSTA Piknik-päiväkokous Turku M:hamina, Viking Amorella/Grace alk. 41 e/hlö Vuorokauden merikokous Turku Tukholma, Viking Grace alk. 59 e/hlö Päiväkokouspaketit sisältävät risteilyn, aterioita ja kokoustilan. Pidemmät kokouspaketit myös hytin. Digin ja printin toteuttaja. grano.fi Varaukset: Helsinki: (09) , ryhma@vikingline.com Tampere: (02) , ryhma.tampere@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.