KAUPPAKAMARI. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 6 KANSAINVÄLISTUMIS- PALVELUJA TARJOAVA FINPRO UUDISTUI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPPAKAMARI. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 6 KANSAINVÄLISTUMIS- PALVELUJA TARJOAVA FINPRO UUDISTUI"

Transkriptio

1 Satakunnan KAUPPAKAMARI -lehti 6 KANSAINVÄLISTUMIS- PALVELUJA TARJOAVA FINPRO UUDISTUI 14 SUOMALAISILLA SOMEN SUHTEEN HYVÄ TYÖMORAALI 16 KAUPPAKESKUS PUUVILLA LISÄÄ TARJONTAA JA KILPAILUA Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti!

2 Eroon kuittisirkuksesta S-Business-kortilla. Kiven sisällä tehdään isoja asioita. Tutkimusta ja tekoja turvallisen tulevaisuuden puolesta. Posiva on ydinjätehuollon asiantuntijaorganisaatio, jonka omistavat Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power & Heat Oy. Posivan tehtävänä on valmistella loppusijoitusta omistajayhtiöidensä käytetylle ydinpolttoaineelle ja vastata käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimuksista, loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen. Lue lisää Kortti käy yhteensä yli 1600 S-ryhmän toimipaikassa. Hanki maksuton korttisi osoitteessa s-business.fi Myös BrandID luottaa KuvaBitin lähi-ilmakuvien laatuun Juha Heljakka, toimitusjohtaja, Brand ID Oy Uusi kuvakulma yritykseesi KuvaBitti Oy Antinkatu 5, Pori Kun haluat kiinnittää asiakkaidesi huomion, kannattaa käyttää sellaisia kuvia jotka todella erottuvat muun kuvatulvan joukosta. 2 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014

3 SISÄLTÖ 3/ Kansainvälistymispalveluja tarjoava Finpro uudistui 10 Tarvitaanko standardien normitalkoita Oppositio on kutsunut hallitusta ja hallitus oppositiota julkisen hallinnon normitalkoisiin eli purkamaan joidenkin mielestä loputonta lupa-, lomake-, säädös- ja tarkastusviidakkoa. Tavoitteena on kustannusten säästö ja toiminnan tehostaminen. Tavoitteet ovat tärkeitä myös yritystoiminnan edellytysten parantamisen kannalta. työpaikallaan työnantajan järjestämiä yhteyksiä edes ole. Huhujen mukaan joissakin yrityksissä jopa reklamaatioihin tulee nousupiikki esimerkiksi jonkun tärkeän urheilutapahtuman jälkeisillä viikoilla. 16 Kauppakeskus Puuvilla lisää tarjontaa ja kilpailua 26 Digitalisaatio -uhka ka mahdollisuus, osa 2 Viime numerossa käsittelimme sitä valtavaa uusien toimintamallien kehittämishaastetta, jonka toinen maailmansota heitti varsinkin länsiliittoutuneille. Sotatarvikkeiden massatuotanto, sotatoimien tehokas johto ja vaikutuksiltaan mahdollisimman kattava sodankäynti edellyttivät uusia keksintöjä, uutta ajattelutapaa ja viestinnän merkityksen ennen näkemätöntä kasvua. 14 Suomalaisilla somen suhteen hyvä työmoraali Varsinkin älypuhelimet ovat tehneet mahdolliseksi televisio-ohjelmien katselun ja yhteydenpidon sosiaalisessa mediassa myös työpaikoilla ja työaikana ilman oman työaseman yhteyksien käyttämistä. Kaikilla ei omalla 22 Täydennyskoulutusta löytyy jokaisen tarpeeseen Täydennyskoulutusta ammattitaidon kartuttamiseksi on Porin seudulla tarjolla alalle kuin alalle. Täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden täydentää työntekijän tai koko yrityksen osaamista työssäkäynnin ohella tai osana työtä. Opinnot voivat koostua esimerkiksi seminaareista, kursseista, laajemmista erikoistumiskoulutuksista ja ammattitutkinnoista. 28 Verkostosta ja tuotteistamisesta vauhtia Satakunnan maaseutumatkailun kehittämiseen SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 3

4 SISÄLTÖ PUHEENVUORO MURREJUTTU KOLUMNI 5 Juha Heljakka Myynnin edistäminen ja Google 29 Seija Oksa Elämise laatuu 33 Jouko Kauppila Tuleeko perintövero kumota? PROFIILI VIERASTUOLI JÄSENYRIYS 30 Teemu Niemelä: Ehkä minä olen semmoinen jokapäiväisen huumorin metsästäjä, pyrin aina löytämään arkipäivästä huumorin. Välillä sitä ei löydy, mutta ainakin yritän löytää, sillä se auttaa jaksamaan. 34 Vajaa kolme vuotta sitten Porin kaupungin keskushallintoon perustettiin kehittämispäällikön toimi, johon valittiin valtiotieteen tohtori Timo Aro. Hänen toimenkuvansa on väljästi määritelty, kuten kehittämistehtävissä tänä päivänä yleensäkin, mutta se pitää sisällään merkittävää kehittämis-, verkosto- ja tutkimustyötä sekä paikallisella että kansallisella tasolla. 36 Jäsenyritysesittelyssämme on tällä kertaa dementikoille ja vanhuksille palveluja tarjoava Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy, joka on vuoden 2009 alusta vastannut myös Porin Suomalaisen Palvelukodin palvelutoiminnasta. JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Kari Karpale, Juhani Saarikoski TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, Pori, puh. (02) ILMOITUSMYYNTI: Mediamyynti Viljanen, puh. (02) , , JAKELU: 4000 kpl, ISSN OSOITELÄHDE: Satakunnan kauppakamarin ja Fonecta Profinder -rekisterin mukaan OSOITTEENMUUTOKSET: TILAUSHINTA: 24 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, Pori PAINOPAIKKA: Brand ID Oy, Raumanjuovantie 2, Pori, puh. vaihde , SÄHKÖPOSTIOSOITE: TAITTO: Riitta Matomäki/Brand ID Oy KANNEN KUVA: Auli Aaltonen 4 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3 /2014

5 PUHEENVUORO JUHA HELJAKKA toimitusjohtaja Brand ID Oy Fespa Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Myynnin edistäminen ja Google Yritykset ovat nykyään haastavassa tilanteessa miettiessään myynnin edistämisen keinoja, jotta tarjonta löytäisi kysynnän. Kanavia viestimiseen on paljon ja periaatteessa asiakkaan tavoittaminen helpompaa kuin aiemmin. Ajalle on tyypillistä, että Googlen mainoksia myyvän yrityksen myyntiedustajan ei tarvitse edes opetella perinteistä myyntipuhetta, sillä kaikki ostavat Google-mainontaa, pitää vain ehtiä ensimmäisenä paikalle, väittää myyjä. Sähköinen viestintä on tehokasta, jos voi olla varma siitä, että viesti menee perille aiotulle kohderyhmälle. Kalliiksi se voi muuttua, jos mainoksesta pitää maksaa 5 euroa klikkaukselta päästäkseen Googlen haun ensimmäiselle tulossivulle. Millä tahansa medialla teetkin markkinointia, niin samat säännöt pätevät kuin ennenkin, eli tunne asiakkaasi ja ole kiinnostunut asiakkaastasi. Muussa tapauksessa rahaa voi polttaa vaikka kuinka paljon saamatta tuloksia. Toinen merkittävä asia myynnin edistämisessä on toimintaympäristön tunteminen ja etenkin kilpailijoiden analysointi. Joskus aktiivisen myynnillisen viestinnän esteenä on kilpailijoille vuotava tieto tuotteesta, palvelusta tai toimintamallista. Tällöin arvioidaan onko hyöty suurempi kuin haitta, mutta usein jälkimmäistä pelätään ja liioitellaan. Musiikkialan ammattilehdessä oli hiljattain artikkeli menestyneestä tuottajasta, jonka viesti oli kiteytettynä tämä: jos olet ulospäin suuntautunut myyntija markkinointihenkinen artisti, niin pystyt myymään huimia määriä Saksassa. Kyseinen artikkeli laittoi kovasti miettimään muusikon toimenkuvan lisäksi yleisellä tasolla kovan kilpailun ja yltäkylläisen tarjonnan kilpa-areenaa. Pitäisi näkyä ja kuulua joka paikassa, mutta mikään ei saisi maksaa yhtään mitään. Toimin suurkuva- ja erikoispainotaloja edustavassa liitossa puheenjohtana ja luonnollisesti tunnen hyvin alamme toimijat. Muutama vuosi sitten alalle tuli uusi maahantuontiyritys jo valmiiksi hyvin kilpailtuun laite- ja materiaalisegmenttiin. Uusi tulokas on kuitenkin pärjännyt hämmästyttävän hyvin. Miksi? Heidän paneutumisensa asiakkaan tarpeisiin on perusteellista ja heidän markkinointinsa on aktiivista ja ottaa hyvin huomioon kohderyhmänsä. Toimiva markkinointi ei siis ole Google-riippuvaista, vaan hyvin suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa. Meille on kysyntää, kunhan vain osaamme viestiä siitä oikein! SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 5

6 TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN Kansainvälistymispalveluja tarjoava Finpro uudistui Finpron aluepäällikkö Jukka Lohivuo. Porissa Satakunnan kauppakamarin tiloissa sijaitsee yksi Finpron Suomen kahdeksasta aluetoimistosta. Aluepäällikkö Jukka Lohivuon palvelualue käsittää Satakunnan lisäksi Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan. Finpro julkisti 3. syyskuuta palvelujen uudistuksen osana Team Finlandin palvelujen julkistusta. Me olemme nyt keskeinen osa isompaa kokonaisuutta, Team Finlandia, jota on kehitelty pari vuotta. Team Finland ei ole mikään erillinen organisaatio, vaan toimintamalli, jossa valtion kansainvälistymiseen liittyvät tahot tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoa kansainvälistymisen edistämiseksi. Siihen kuuluvat myös lähetystöt maailmalla ja laajasti ottaen myös kaikki kehitysyhtiöt, oppilaitokset ja muut organisaatiot, joiden palveluihin kuuluu kansainvälistymisen edistäminen. Uudistuksen jälkeen Finpron alla on kolme tukijalkaa: Export Finland, Visit Finland ja Invest in Finland. Lohivuon tarjoama viennin edistämispalvelu on nyt Export Finland -palvelua. Tämä on iso muutos organisaatiossamme. Jo edellisvuonna meihin liittyi Invest in Finland -organisaatio, jonka tehtävänä on houkutella ulkomaisia suoria investointeja Suomeen. Uutena tulee Visit Finland eli Matkailun edistämiskeskus liittyy osaksi Finpron toimintaa vuodenvaihteessa. Meillä on ollut matkailutoimiala aikaisemminkin kehityskohteena, ja nyt siihen yhdistetään MEKin toiminta. Kansainvälistymispalvelut maksuttomiksi Suurin muutos on se, että kansainvälistymiseen liittyvät neuvontapalvelut muuttuivat maksuttomiksi. Tähän saakka olemme toteuttaneet ja myyneet itse konsulttipalveluja yrityksille. Julkisen ja yksityisen raja on ollut hiukan epäselvä, toisaalta on myyty palveluja yrityksille ja toisaalta nautittu työ- ja elinkeinoministeriön tukea ja tehty yleishyödyllistä toimintaa. Nyt emme enää tee maksullista konsultointia. Aiemmin lähdimme miettimään yritysten kanssa, mitä tehdään, kun nyt lähdemme hakemaan konsultteja. Finpron palveluksesta lähti 42 henkilöä Sopranolle, joka on Suomen suurin kansainvälistymispalveluja tarjoava konsulttiyritys, mutta muitakin on käytettävissä. Lohivuo korostaa, että palvelut eivät vähentyneet, vaan nyt käytettävissä on sekä Suomessa että maailmalla entistä laajempi osaava konsulttijoukko. Enää ei ole tarvetta tehdä kaikkea Finpron voimin. Aluetoimistoille jää kansainvälistymisen neuvontapalvelu, me verkotamme yrityksiä ja autamme tarttumaan markkinamahdollisuuksiin. Olemme suora linkki maailmalle, Finprolla on nyt noin 40 maassa aluetoimisto ja niissä kaikkiaan 200 asiantuntijaa, joiden palvelut ovat käytettävissä. Tyypillistä palvelua on perusasioihin liittyvä neuvonta, kun yritys haluaa laajentaa johonkin markkinoille. Lähdemme sparraamaan, millaisia asioita kannattaa selvittää, miten markkina-alue kannattaa valita ja miten tuotetta kannattaisi testata markkinoilla. Partnerien kanssa verkottaminen kuuluu edelleen palveluihimme, mutta partnerin haku yhdelle yritykselle kuuluu jo konsulttien työhön. Jos meillä on valmiita verkostoja, niitä voidaan hyödyntää tai sitten opastamme konsulttien pakeille. Finpron Helsingin toimistossa on lisäksi iso joukko toimialaosaajia, joilta yritykset saavat tarvittaessa syvällisempää yrityskohtaista neuvontaa. Uusia palveluja Yksi tärkeä vastikään kehitetty työkalu löytyy Yrityssuomi- 6 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014

7 sivuilta. Se on nettipohjainen kansainvälistymistesti. Palvelu auttaa yritystä löytämään omat kehityskohteensa helpommin ja toimii keskustelun pohjana meidän kanssamme. Tarkoitus on ottaa testi laajasti käyttöön. Kansainvälistymiseen voi saada ajatuksia ja ideoita myös Finpron kotisivuilla julkaistavista menestystarinoista. Eri toimialoja edustavien yritysten kansainvälistymisprosesseista kerrotaan onnistumiset ja yleisimmät sudenkuopat. Olemme myös järjestäneet Venäjän kanssa kauppaa käyville yrityksille pakoteinfoja, joissa Venäjän kaupan asiantuntija on ollut alustamassa, minkä tyyppisiä pakotteita on ja miten niihin kannattaa varautua. Tilaisuudet ovat olleet suosittuja ja aiomme järjestää niitä jatkossakin. Lisäksi käynnistämme ensi vuoden alussa kansainvälistymisohjelmia, joihin yritykset pääsevät osallistumaan edullisesti. Lohivuo kertoo odottavansa mielenkiinnolla, miten yhteistyö Tekesin ja Finnveran kanssa jatkossa syvenee. Finpron, Tekesin ja Finnveran pääkonttorit on tarkoitus muuttaa yhteisiin tiloihin vuonna 2016, ja myös Porissa toimintojen tehostaminen on tarpeen. Nyt olemme vähän erillään ja kuitenkin teemme samojen asiakkaiden kanssa töitä. Team Finland on lähentänyt yhteistyön kehittämistä valtavasti, puhumme samoista asiakkaista ja kehitämme yhteisiä palvelumalleja asiakkaiden palvelemiseksi. Tavoitteena on saada kansainvälistymisessään apua tarvitsevalle yritykselle Team Finland -organisaatioiden yhteinen palvelusuunnitelma sen sijaan, että vielä nykyään jokainen organisaatio palvelee samoja asiakkaita lähinnä omien tuotteidensa ja tarjontansa näkökulmasta. Itä- ja Länsi-Afrikan liiketoimintamahdollisuudet nopeus on valttia! Team Finland -verkoston satakuntalaiset toimijat järjestivät Porissa syyskuun alussa seminaarin nousevan Afrikan markkinoista. Finpron Itäja Länsi Afrikan vientikeskusten edustajat olivat asiantuntijoina kertomassa omien alueidensa liiketoimintamahdollisuuksista. Afrikan taloudet kehittyvät vauhdilla, tämän vuoden osalta kasvun ennakoidaan olevan lähes kuuden prosentin luokkaa. Maanosa tarjoaa tulevaisuudessa yhä enemmän liiketoimintamahdollisuuksia. Afrikasta viime aikoina löytyneet luonnonvarat, kuten maakaasu ja öljy, ovat houkutelleet ulkomaalaisia sijoittajia Keniaan, Tansaniaan, Etiopiaan, Ghanaan ja Nigeriaan. Aasian maat ja erityisesti Kiina ovat jo löytäneet menestyksekkään tavan toimia Afrikan markkinoilla. Monet suomalaisyritykset ovat myös löytäneet sieltä uutta liiketoimintaa, mutta Suomessa ei vielä ole ymmärretty Afrikan tarjoamia valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Vain noin kaksi prosenttia Suomen kokonaisviennistä suuntautuu Afrikkaan. Muuttuva Afrikka kasvava keskiluokka Itä-Afrikan vientikeskuksen päällikkö Esa Rantanen on ollut Finpron Kenian toimistossa Nairobissa neljä vuotta toimittuaan sitä ennen Kiinassa kymmenen vuotta. Kenian toimisto vastaa myös Etiopian, Tansanian, Ruandan, Ugandan, Etelä-Sudanin ja Seychellien yhteydenottopyyntöihin. Kenia on Itä-Afrikan liike-elämän keskus. Afrikka on pinta-alaltaan käsittämättömän suuri, se on yhtä suuri kuin EU, Japani, Intia, Kiina, Brasilia ja Englanti yhteensä. Itä-Afrikassa on 12 maata, 332 miljoonaa asukasta ja sen pinta-ala on 6,5 milj. km². Afrikan kehitys on nyt erittäin nopeaa. Siitä huolimatta negatiiviset mielikuvat Afrikasta ovat voimakkaita. Afrikka ei enää ole villieläimiä, slummeja ja köyhyyttä, kuten meillä saattaa vielä olla mielikuva, vaan se on kasvavia kaupunkeja ja vaurastuvaa keskiluokkaa. Afrikan bruttokansantuote on noussut 90-luvun puolivälistä lähtien ja sen seurauksena infrastruktuuri-investoinnit ovat lisääntyneet: satamat, rautatiet, tiet, lentokentät, sähkö- ja valokuituverkot. Toimivalla infralla on suuri merkitys, sen myötä on tullut teollisuutta ja työpaikkoja lisää, mikä poistaa köyhyyttä. Afrikka alueellistuu ja kaupungistuu, kehitys tapahtuu kaupungeissa. Esimerkiksi Nairobiin muuttaa joka vuosi yli ihmistä. Autoistuminen on valtavaa, ja japanilaiset ja kiinalaiset Itä-Afrikan vientikeskuksen päällikkö Esa Rantanen. ovat perustaneet kokoonpanotehtaita. Lentäminen lisääntyy, koska se on järkevin tapa matkustaa isolla mantereella. Rantanen kertoo, että Afrikassa maksaminen kännykällä on erittäin yleistä. Tansania on maailman johtava maa mobiilirahan käytössä, noin 44% maan aikuisväestöstä käyttää m-pesaa. Afrikkalaiset ostavat meidän tekemää huipputeknologiaa, ei heitä kiinnosta vanhanaikainen teknologia. Kaupungeissa asuvilla ihmisillä on rahaa, he ovat merkkitietoisia ja hakevat samoja tuotteita kuin mekin. Keniassa lähes puolet väestöstä kuuluu jo keskiluokkaan, ja koska puolet väestöstä on alle 25-vuotiaita, SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 7

8 LogiWin Oy:n toimitusjohtaja Kari Veromaa ja Länsi-Afrikan vientikeskuksen päällikkö Olu Raheem keskustelivat seminaarin jälkeen. ostava keskiluokka tulee vaurastumaan ja lisääntymään. Supermarketteja ja kauppakeskuksia rakennetaan koko ajan, niitä tehdään paikalliselle keskiluokalle, ei turisteja varten. Elintarvikkeilla on hyvät markkinat, ja myös online-ostaminen on yleistä. Yksin Keniassa on 16,2 miljoonaa internetin käyttäjää. Kahviloita, terveysasemia, sairaaloita ja kuntosaleja on joka paikassa. Ruokaketjut, juustot, juomat ja terveysvaikutteiset tuotteet, näille on kysyntää. Rakentaminen on valtavaa ja siinä on eurooppalaisille yrityksille bisnesmahdollisuuksia: rakennusmateriaalit, nosturit ja muut rakentamisen mahdollisuudet, myös huonekalut. Isoja voimaloita ja sähköverkkoja rakennetaan ja vaihtoehtoisille energiaratkaisuille on kysyntää. Suomalaiset voisivat toimia yhteistyössä kiinalaisten kanssa, heillä on rahaa ja meillä teknologia. Rantasen mielestä Itä-Afrikan maista vaikein on Kongo. Sinne hän ei suosittele vielä menemään, eikä Burundiin. Mutta Ruanda on hyvä kohdemaa, siellä ei ole korruptiota. Vientikeskuksiin kannattaa olla yhteydessä, etenkin nyt, kun Finpron neuvontapalvelut ovat maksuttomia. Kaupanteko Afrikassa Länsi-Afrikan vientikeskuksen päällikkö Olu Raheem pitää toimistoaan Lagosissa, Nigeriassa. Nigerian toimisto vastaa myös Ghanaan, Kameruniin ja Senegaliin liittyviin yhteydenottopyyntöihin. Nigerian asukasluku on 170 miljoonaa, se on rikas maa ja Afrikan suurin talous. Maalla on valtavat luonnonvarat, pääasiassa öljy ja maakaasu, mutta on paljon muutakin. Maatalous, energia, kauppa, ICT, palvelut, rahoitus, kaikki nämä ovat kasvamassa ja myös viihdeteollisuus eli esimerkiksi Nigeriassa on nyt maailman 3. suurin elokuvateollisuus, Nollywood. Nigeriassa on suuri markkinapotentiaali, kasvava keskiluokka ja ostovoimaa riittää. Toimintaympäristö on hiukan vaativa, jonkin verran on turvallisuusongelmia ja korruptiota, ei pääkaupantekoalueilla mutta pohjoisessa parissa osavaltiossa, joita kuitenkin on yhteensä 36. Energiasektorilla ja infrastruktuurissa on puutteita, valtavat tuloerot ja kasvava köyhyys tuovat ongelmia. Raheem kertoo viime aikoina ebolan tuoneen lisää jännitteitä. Ghanan kohdalla sitä ei ole näkynyt, Nigeriassa on ollut jonkin verran. Vaikeuksista huolimatta Suomelle on mahdollisuuksia, isompia yrityksiä on jo tullut, mutta muut Pohjoismaat ovat huomattavasti edellä Suomea. Esimerkiksi kännyköille Nigeria on 3. suurin markkina-alue maailmassa Kiinan ja Intian jälkeen, Lumiat käyvät kaupaksi. Ghana on ehkä maanosan poliittisesti vakaimpia maita, siellä on 25 miljoonaa asukasta ja sen talous on kasvanut tasaisesti. Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat kulta ja kaakao, öljyäkin on löytynyt. Haasteena on infra, energiatuotanto on suhteellisen kallista vielä, mutta siihen panostetaan, Suomesta koneita ja laitteita vievät Outotec, Metso ja lukuisat pienet yritykset. Doing business index on 67/189, joka on paras Länsi-Afrikassa, eli Ghanassa on tuotteesta ja palvelumallista riippuen usein helpompi aloittaa liiketoiminta kuin Nigeriassa. Suomalaisille vinkiksi, että tuotetta ei kannata afrikkalaistaa. Monessa asiassa on hypätty yksi vaihe yli ja ollaan valmiita ottamaan uusi teknologia vastaan. Paikallinen kumppani on tärkeä lainsäädännön ja lakiasioiden hoitamisessa. Lupaavia aloja ovat melkein kaikki alat: energiasektori, terveysteknologia, ICT, maatalousteknologia, kaivosteollisuus eli alalla kuin alalla on mahdollisuuksia. Afrikka on suomalaisille suhteellisen helppo lähestyttävä, ainakin kielellisesti. Virallisina kielinä ja sopimus- ja bisneskielinä ovat pääosin englanti ja ranska. Kauppaneuvottelut käydään paikan päällä, suomalaisille tyypillinen sähköpostikauppa ei onnistu, vaan pitää olla läsnä luomassa luottamusta. Afrikassa on joka puolella hyvin ystävällistä porukkaa ja helposti pääsee keskustelemaan. Hyvän agentin tai kumppanin käyttäminen kannattaa, Finprosta voi myös kysellä yhteistyökumppaneita. Rahoitusasioissa kannattaa tutustua Finnfundin ja Finnpartnershipin resursseihin. Yleensä kaupanteko tapahtuu prepaid-kauppana, johon siellä on totuttu. Afrikan satamiin pääsee hyvin meriteitse, sisämaan tieverkko on vielä puutteellinen, ja joskus on halvempaa ja helpompaa lähettää lentoteitse. Tullitoiminta voi olla välillä haastavaa, vaikka onkin suhteellisen selkeää, ja ainakin Länsi-Afrikka on tulliagenttien ja -konsulttien luvattu alue. Raheem varoittelee nigerialaiskirjeistä, jotka ovat jo vakiintunut käsite. Halpa keino on olla Finpron toimistoon yhteydessä, jos epäilyttää. Afrikkaan kannattaa ja pitää tulla nyt. Olen nyt ollut neljä vuotta Finpron toimistossa Lagosissa ja sitä ennen tehnyt sinne suomalaisten firmojen kanssa kauppaa. Jokainen joka sinne on tullut, on positiivisesti yllättynyt, asiakkaat ovat todella kiinnostuneita ja innostuneita viemään yhteistyössä asioita eteenpäin. Kannattaa tulla paikan päälle katsomaan, yhdessä voimme löytää oikean toimintamallin, kehottaa Olu Raheem. 8 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 2/2014

9 Asiantuntijat palveluksessasi Tilintarkastus Veropalvelut Lakipalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritysjärjestelyt 2014 Ernst & Young OY. All Rights Reserved Ernst & Young OY. All Rights Reserved. Antinkatu 15 c Valtakatu Pori Rauma p p Työterveyshuollon luotettava kumppani Porissa ja Raumalla - 100% yritysasiakkaista valitsisi Porin Lääkäritalon todennäköisesti uudelleen kumppaniksi. - 99% suosittelisi Porin Lääkäritalon työterveyshuoltoa. - Onnistuneimmat tekijät: luotettavuus yhteistyökumppanina, kattava ja korkealaatuinen palvelutarjonta sekä hyvä sijainti. facebook.com/porinlaakaritalo Itsenäisyydenkatu 33, Pori p PE PORIN PROMENADISALISSA Viihteellinen konsertti täynnä säihkettä ja säteilyä! Mukana hurmuritenorit Tomi Metsäketo, Pentti Hietanen ja Jyrki Anttila Yhteistyössä: S-Etukortilla 63 (norm. 69 ) sis. ruokailun ennen konserttia Lähiravintola Satakunnassa pe klo 17 ja liput Tuliset Tenorit -konserttiin klo 19 Konserttipaketin liput myynnissä Sokos Satakunnan neuvonnassa. Toimi nopeasti, paikkoja rajoitetusti. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 2/2014 9

10 MATTI HYYPPÄ Tarvitaanko standardien normitalkoita? Oppositio on kutsunut hallitusta ja hallitus oppositiota julkisen hallinnon normitalkoisiin eli purkamaan joidenkin mielestä loputonta lupa-. lomake-, säädösja tarkastusviidakkoa. Tavoitteena on kustannusten säästö ja toiminnan tehostaminen. Tavoitteet ovat tärkeitä myös yritystoiminnan edellytysten parantamisen kannalta. Julkea sektori Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg on kohauttanut asioita seuraavaa yleisöä teoksellaan Julkea sektori. Näin byrokratia vaalii omia etujaan, Taloustieto Oy: Helsinki 2014, 84 sivua. Wiberg kirjoittaa: Ei byrokraatteja niinkään innoita kansalaisten etujen maksimointi, vaan omien etujensa mahdollisimman tehokas ja tuloksekas edistäminen. Seuraava lainaus tuntuu kummallisen tutulta Nykyajalle on ominaista administratium iksi nimetty tauti: kaiken hallinnoinnin viheliäinen lisääntyminen. Tähän läheisesti liittyvä kielteinen oheisilmiö on bureaucratium, kaiken virkavaltaistuminen. Tälle on ominaista negatiivinen puoliintumisaika: mitä enemmän aikaa kuluu, sitä massiivisemmaksi virkavaltaistuminen käy. Virkavalta vain kasvaa ja hidastuu. Onneksi elinkeinoelämän puolella asiat eivät ole väin kehnosti? Siellä asiat hoidetaan yksiselitteisen tehokkaasti? Hyvä tavoite Tämän jutun tarkoituksena on pohtia standardien (normien) merkitystä käytännön tasolla kolmen satakuntalaisen yrityksen toiminnassa. Wikipedia määrittelee standardin jonkin organisaation esittämäksi määritelmäksi siitä, miten jokin asia tulisi tehdä. Niin sanottuja virallisia standardisoimisjärjestöjä ovat muun muassa kansainväliset ISO ja IEC, saksalainen DIN, eurooppalaiset CEN, Cenelec ja ETSI sekä suomalainen SFS. Standardeja laativat myös yritysten yhteiset epäviralliset konsortiot ja foorumit. Standardi voi perustua joissakin tapauksissa pelkästään jokin menetelmän kehittäjän valintoihin. Standardeja on olemassa kaikilla aloilla. Niiden määrä liikkuu tuhansissa, jos ei kymmenissä tuhansissa. Tämän hetkistä yhteismäärää ei tiedä kukaan. Standardeja syntyy ja kuolee koko ajan. Yritysten kannalta tärkeimmät sertifikaatit liittyvät tuoteturvallisuuteen, laadun hallintaan ja ympäristöjohtamiseen. Sen enempää puuttumatta standardien määrittelyyn tai hakuun, voidaan todeta, että niiden tavoite on hyvä. Kuvitellaanpa, että Suomessa puolessa kunnista olisi käytössä vasemmanpuoleinen liikenne, puolessa oikeanpuoleinen. Joidenkin tuottajien ruuvit kiristyisivät, kun niitä kääntää vasemmalle, joitakin pitäisi vastaavasti kääntää oikealle. Yritykset käyttäisivät mittauksissa muun muassa metri-, jalka-, syli-, koipi- ja varvasjärjestelmiä. Tampereella vihreä liikennevalo tarkoittaisi seis. Turussa seis oli keltainen, Helsingissä violetti, Porissa punainen ja Raumalla violetti. Laatu arvioitaisiin 500 eri tavalla jne. Ruotsissa asiat olisivat eri tavalla. Euroopassa ja muualla maailmassa miten sattuu. Arkielämä olisi yhtä painajaista. Standardointi mahdollistaa muun muassa yhteistoiminnan, tuotteiden hajautetun valmistuksen, monien alihankkijoiden käytön ja yhteistyökumppanien toiminnan sekä tavaroiden ja palvelujen laadun arvioinnin. Standardit luovat yksinkertaisesti kaaokseen järjestystä. Pari termiä Kuten peppu ja paita, niin standardi ja sertifikaatti. Sertifikaatti osoittaa yrityksen täyttävän toiminnassaan standardin vaatimukset. Sertifikaatti on esimerkiksi ISO:n antama todistus vaatimusten täyttämisestä. Serifikaatti voi kohdistua järjestelmiin, tuotteisiin, palveluihin tai henkilöstöön laajasti ymmärrettynä. CE-merkintä on valmistajan vakuutus siitä, että se täyttää sitä koskevien direktiivien vaatimukset. 10 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 2/2014

11 Kukaan ei osaa tulkita Lehtosen Konepaja Oy Kokemäellä on raskaan metalliteollisuuden tilauskonepaja. Sen asiakkaina on useita energia-, kaivos-, kemian-, meri-, metalliprosessi- sekä puu- ja paperiteollisuuden tunnettuja yrityksiä. Yrityksellä on alalla toimimisen edellyttämät keskeiset sertifikaatit. Yrityksen suunnittelija/projektipäällikkö Juha Pere uskaltaa osin arastakin aiheesta huolimatta nostaa esiin myös joitakin ongelmia. - On selvää, että standardoinnin ja sertifikaatti-järjestelmän tavoitteet ovat perustaltaan hyviä ja kannatettavia. Joissakin tapauksissa määräysten tulkitseminen on yksityiskohtaisten ohjeiden puuttuessa pk-yritykselle lähes mahdotonta. Isot yritykset voivat irrottaa tarpeelliset henkilöresurssit, perustaa jopa oman osaston, standardien tulkintaan ja hallintaan. Pienemmissä yrityksissä sen sijaan standardeihin ja myös muihin viranomaismääräyksiin joudutaan perehtymään muun meneillään olevan työn ohessa ja tähän käytetty aika on pois jostain muusta. - Esimerkiksi voisi ottaa uuden SFS-EN 1090 standardin. Standardi on ollut valmisteluvaiheessa jo vuosia, mutta edelleenkään sen kattavuudesta ei ole kovinkaan yksiselitteisiä ohjeita. Mielestäni ei ole oikein, että standardin koskevuutta ja sen tulkinnanvaraisuuksia aletaan tosissaan selvittämään vasta standardin käyttöönottovaiheessa ja puuttuvien ja toisistaan eriävien viranomaistiedotteiden vuoksi kentällä toimintaa joudutaan kehittämään arvailujen varassa. - Voi kysyä miksi, vuosien valmistelusta huolimatta, esimerkiksi EN 1090 standardin kattavuutta koskeva ensimmäinen löytämäni virallinen julkaisu on päivätty ja suomen virallinen kanta vasta kesäkuun lopussa, kun standardin mukainen kantavien teräsrakenteiden CE-merkintä tuli pakolliseksi Kaiken aikaa on kuitenkin tiedetty ja tiedotettu, että standardin mukaisen toiminnan sertifiointiprosessiin voi kulua aikaa jopa vuosi. Pahimmassa tapauksessa yrityksissä on voitu saattaa toiminta asianmukaiseen kuntoon ja lopulta käy ilmi, että omat tuotteet eivät edes edellytä CE-merkintää Tällöin on hukattu kohtuuton määrä aikaa ja rahaa. - Tästä syystä olisi ensiarvoisen tärkeää hyvissä ajoin tietää, miksi standardi on laadittu ja mitä toimintoja tai asioita standardi todellisuudessa koskee. Tähän tutkimukseen ei varsinkaan pk-yritysten resurssit riitä ja siksi standardeja laativien tahojen tulisi huolehtia riittävästä ja riittävän ajoissa tapahtuvasta tiedottamisesta. - Vaikka pyrimme toiminnassamme standardinmukaisuuteen, käytännön tasolla törmätään usein ristiriitaisiin tulkintoihin. Jos valmistamme esimerkiksi jonkun tehdasrakennuksen yhteyteen tulevan kuljettimen, kyseessä on aina konedirektiivin mukainen kone tai sen osa, mutta emme aina tiedä tuleeko rakenteeseen soveltaa myös EN-1090 standardia - rakenteen kantavuutta koskevia määrittelyjä löytyy molemmista. Erään tulkinnan mukaan kyseessä on aina kone, kun taas toisen tulkinnan mukaan esimerkiksi kuljettimen yhteydessä oleva kulkutie tekee rakenteesta osan rakennusta. Äkkiä ajatellen asia tuntuu merkityksettömältä, mutta valmistuskustannuksia ajatellen asialla on merkitystä. Voi olla, että mikäli kyseinen rakenne tulkitaan osaksi rakennusta, valmistajan pätevyydet eivät yksinkertaisesti riitä rakenteen toteutukseen tai rakenteelle tehtävät tarkastukset nostavat oleellisesti kustannuksia. - Myös konedirektiivin mukaisen vaatimustenmukaisuusvakuutus hakee edelleen paikkaansa käytännön tasolla. Usein asiakkaan taholta edellytetään liittämisvakuutuksen sijaan täydellistä CE-merkintää koneen osalle, joka liitetään osaksi suurempaa kokonaisuutta, jonka toiminnan ainostaan asiakas itse osaa määritellä. Tässä tapauksessa CE-merkinnästä todellisuudessa vastaa lopulta asiakas itse. Vaatimus täydellisestä CE-merkinnästä saattaa kuitenkin olla ja pysyä kaupan sopimusehdoissa, kuka näissä tilanteissa lopulta asioista vastaa? - Esille ottamassani esimerkeissä taustalla on standardin valmistelun tai tiedottamisen keskeneräisyys. Ikävä kyllä sen vaikutukset tuntuvat käytännön työssä viiveinä, kasvavina kustannuksina ja epävarmuutena oikeasta tulkinnasta. Standardit ovat tärkeitä, juuri siksi ne on valmisteltava huolella. Yritykselle sertifikaatit ovat tärkeitä, mutta ne ovat vain edellytys. Yhtään asiakasta ne eivät itsessään ovelle tuo. Juha Pere. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 2/

12 Elina Marttila. Lasten turvallisuus etusijalla On olemassa kahdenlaisia standardeja - sekä yleisiä kaikilla aloilla vapaaehtoisesti sovellettavia, että lainsäädännön vaatimuksia täydentäviä standardeja. Käytännön elämässä näistä monista tulee pakollisia, jos esimerkiksi merkittävät asiakkaat vaativat niitä tai viranomaiset edellyttävät niiden noudattamista. Yhtenä esimerkkinä ovat leludirektiivin lainsäädännön vaatimuksia täydentävät EN71 lelustandardit. Vaatimuksista kertoo Tactic Gamesin laatupäällikkö Elina Marttila. -Osa valmistamistamme Tactic ajanvietepeleistä on suunniteltu alle 14 -vuotiaille lapsille eli tuotteet luokitellaan lainsäädännön mukaan leluiksi. Näille tuotteille meidän on siis suoritettava muun muassa vaatimustenmukaisuuden arviointi sekä turvallisuusarviointi, jossa kartoitamme kaikki lelussa mahdollisesti esiintyvät vaarat. Arviointiryhmämme kuuluu itseni lisäksi tuotesuunnittelun ja oston edustajat. Analysoimme säännöllisissä viikoittaisissa turvallisuusarviointipalavereissa vaarat, joita tuote saattaa aiheuttaa esimerkiksi fysikaalisten, mekaanisten ja kemiallisten ominaisuuksien osalta. Käytännössä arvioimme sitä, täyttääkö kyseinen lelu yhdenmukaistettujen EN71 lelustandardien vaatimukset. Turvallisuusarviointien perusteella määritämme sen, tarvitaanko riskinminimointia tai testauksia ulkopuolisissa laboratorioissa. Ulkopuoliset laboratoriot testaavat lelut lelustandardien vaatimuksia vasten. - Lelustandardien lisäksi meillä suoritetaan vuosittain auditointeja liittyen laatu- ja ympäristöstandardeihin sekä puun alkuperään liittyvään FSC standardiin. Nämä ovat niin sanottuja vapaaehtoisia standardeja, joiden noudattamista ulkopuolinen auditoija käy todentamassa. Yleisesti näiden sertifikaattien vuosittaiset ylläpitomaksut liikkuvat tuhansissa euroissa. Kustannusten hillitsemiseksi yrityksen pitää kriittisesti arvioida mitä sertifikaatteja kannattaa hankkia ja ylläpitää. Eräänlaista vapaan kilpailun rajoittamista on joidenkin toimijoiden vaatimukset tavallisuudesta poikkeavien sertifikaattien hankkimisesta. Ne lisäävät työtä ja kustannuksia ja vastaavasti varsinainen sertifikaatista saatava hyöty voi olla yritykselle vähäinen. 12 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 2/2014

13 Pienuudesta joskus myös etua Tiivis yhteenveto Satamaidon tuotekehitysja laatupäällikkö Anniina Honkanen suhtautuu serfikaatteihin myönteisesti. - Koska jalostamme maitoa elintarvikekäyttöön, on säännöllinen oma valvontamme luonnollisesti oman toimintamme kannalta erityisen tärkeää. Meillä on tuoteturvallisuuden takaamiseksi oma laboratorio, joka on hyväksytty sitä koskevan standardin mukaiseksi. - Suurasiakkaamme ovat yhä enemmän alkaneet vaatia sertifioitua elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmää (esimerkiksi FSSC sertifikaattia). Sen vaatimuksiin tarkemmin menemättä, on vaatimusten noudattaminen mielekästä, sillä suurin osa järjestelmän vaatimuksista täytetään jo noudattamalla Suomen lainsäädäntöä. On tärkeää ymmärtää standardin tulkinta ja vaatimusten soveltaminen käytäntöön. Työ toisaalta lisää kustannuksia, mutta tekee omasta toiminnastamme vastaavasti järjestelmällisempää, ja sitä kautta myös hyödyllistä - Vaikka sertifikaatit lisäävätkin vääjäämättä dokumentointia, lisäävät ne samalla avoimuutta ja jäljitettävyyttä. Tarvittava tieto ei ole yhden ihmisen takana. Elintarviketurvallisuussertifikaatti edellyttää yrityksen sisäistä yhteistyötä. Kun myynti, tuotanto, laitoshuolto ja ladunvalvonta pohtivat yhdessä asioita, syntyy keskustelun pohjalta usein käytännöllisiä ja toimivia ratkaisuja. Kun kaikki ovat mukana, vaatimukset pystytään täyttämään tehokkaasti. - Meidän kannaltamme pienuus on tässä tapauksessa etu. Aina ei tarvitse järjestää raskaita palavereja, vaan asiat hoituvat muun kommunikaation yhteydessä. Ihmiset tuntevat toisensa ja toiminnan tavoitteet. Tieto välittyy nopeasti. Anniina Honkanen. Standardisoinnin tavoitteet ovat kannatettavia. Sovellutusohjeissa on ainakin joskus yllättäviä puutteita. Niiden on oltava tarkkoja ja täsmällisiä. Sertifikaatteja käytetään joskus myös keinona rajoittaa kilpailua. Puutteellinen standardisointi puolestaan näkyy hävettävästi suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopimattomuutena. Sekä tilaajat että palvelujen tuottajat ovat kaikki touhunneet omiaan. Tuloksena on ollut ja on osin edelleenkin sekamelska, jonka takia olemme jääneet kehityksessä ikävällä tavalla takamatkalle. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/

14 MATTI HYYPPÄ Suomalaisilla somen suhteen hyvä työmoraali Varsinkin älypuhelimet ovat tehneet mahdolliseksi televisio-ohjelmien katselun ja yhteydenpidon sosiaalisessa mediassa myös työpaikoilla ja työaikana ilman oman työaseman yhteyksien käyttämistä. Kaikilla ei omalla työpaikallaan työnantajan järjestämiä yhteyksiä edes ole. Huhujen mukaan joissakin yrityksissä jopa reklamaatioihin tulee nousupiikki esimerkiksi jonkun tärkeän urheilutapahtuman jälkeisillä viikoilla. Jos vaikkapa teknologiateollisuudessa tai muussa prosessiteollisuudessa toisella silmällä seurataan urheilutapahtumaa ja toisella porataan kappaleeseen reikää, luulisi tämänkaltaisen toiminnan näkyvän myös työtapaturmien määrässä. Työterveyslaitos on paikka, jossa tällaisia asioita tutkitaan. Pelkällä nettihaulla ei tutkimustuloksia löydy. Laitoksen assistentti Sari Kareinen lupaa ystävällisesti tiedustella asiaa laitoksen sisällä alan asiantuntijoilta. Parissa päivässä selviää, ettei kukaan asiantuntijoista ole asiaa tutkinut, eikä edes kuullut juttuja somen käytön aiheuttamista työtapaturmista. Asia on silti kuulemma pohdinnan arvoinen, joten tällaistakaan mahdollisuutta ei suoralta kädeltä ammuttu alas. Ei ihan yksioikoinen asia Monet yritykset ovat itse mukana esimerkiksi Facebookissa. Some on niille osa yrityksen ja sen tuotteiden markkinointia. Somen viihdekäyttö työaikana ei tietenkään ole työnantajan kannalta toivottavaa. Asiaan liittyy myös muita sudenkuoppia. Some mielletään ehkä jotenkin yksityisemmäksi paikaksi kuin vaikkapa sanomalehtien yleisönosastot tai tekstiviestipalstat. Siksi somessa saatetaan kertoa oman työpaikan sisäistä asioista tai jopa työnantajayrityksen asiakkaiden toimista asiaan kuulumattomalla tavalla. Uusi teknologia ja uudet toimintatavat antavat uusia mahdollisuuksia myös virheille. Kirjalliset ohjeet Satakunnan Osuuskauppa työllistää noin 1300 työntekijää. Talousjohtaja Lauri Hirvola kertoo somen ja yleensäkin verkon käytön aiheuttaneen jonkin verran pohdintaa talon johtoryhmässä. - Alussa asiaa kierreltiin ja kaarreltiin varmaankin asian uutuuden takia. Toisaalta mietimme tiukkaa ja rajoittavaa linjaa. Toisaalta olemme yrityksenä itsekin mukana Facebookissa, joten päädyimme mielestäni melko sallivaan linjaan. Somea ja verkon muita palveluja saa käyttää työaikana työtehtävien suorittamiseen. Kahvi- ja ruokatunneilla myös viihdekäyttö on sallittua. - Päätimme kuitenkin laatia asiasta S-ryhmän yhteisiin ohjeisiin perustuvat kirjalliset ohjeet. Niissä annetaan verkon käyttöohjeita ja muistutetaan työntekijän lojaliteettivelvoitteesta. Työntekijät ovat myös vapaa-ajallaan työnantajan edustajia, joten korrekti käytös työnantajaa, asiakkaita ja muita somen käyttäjiä kohtaan on pidettävä ehdottomasti mielessä joka tilanteessa. Säännöt tehdään myös selviksi uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. - Kaiken kaikkiaan viihdekäyttö työaikana ei ole meillä mikään ongelma. Satakuntalaiset ovat ilmeisesti myös sen verran peruskonservatiiveja, ettei asiattomasta somekäyttäytymisestäkään ole havaintoja, eikä tällaisia tietoja ole ulkopuoleltakaan saatu. - Suhtaudumme asiaan vakavasti, kuten ohjeiden laatiminen osoittaa, mutta emme ole joutuneet olemaan siitä huolissamme. 14 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014

15 Kunnissa ei ongelmaa Kuntien työntekijöistä merkittävä osa työskentelee päätteellä. Kuten aiemmin todettiin, se ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys työaikaiseen viihdekäyttöön. Omalla älypuhelimella viihdettä kyllä löytyy näytön leveydeltä. Harjavallan kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa pohtii asiaa hetken ennen vastausta. - En ole itse törmännyt tällaiseen ongelmaan kertaakaan. Korviini ei ole kantautunut edes asiaa koskevia huhuja. Pomarkun kunnanjohtaja Eero Mattson on samoilla linjoilla. - En ole törmännyt ongelmaan. En ole kuullut asiasta edes keittiön kautta, vaikka pienessä kunnassa pienetkin asiat yleensä tulevat jotain kautta kunnanjohtajan tietoon. Ulvilan kaupunginjohtaja Jukka Moilanen pohtii asiaa laajasta perspektiivistä. - Kollegoiden tapaan en ole kuullut edes huhuja työajan käytöstä viihdetoimintoihin. Olisikohan tilanne se, että julkishallinnon, myös kuntien, nykyinen tilanne vaatii keskittymistä pelkästään työtehtäviin. Olen melko varma, että jos jollakin olisi työaikana merkittävästi mahdollisuuksia itsensä viihdyttämiseen, asia kyllä tulisi jotain kautta tietooni. Ei ongelmia Kankaanpään kuntoutuskeskuksen toimitusjohtaja Raimo Kalliokoski ja asiakkuuspäällikkö Esko Isohannu eivät ole törmänneet viihdekäytön aiheuttamiin ongelmiin. - Meillä on keskimäärin 160 työntekijää, jotka tekevät valtaosin työtään itsenäisesti, mutta kuitenkin määrätyn ohjelman mukaisesti. Emme pidä asiaa kuitenkaan minään suurena ongelmana. Meillä on toistasataa työasemaa ja läppäriä. Henkilöstöllä on käytössään tietenkin lisäksi omia älypuhelimia. Työmme luonteesta johtuen henkilökunta hakee koko ajan tietoja netistä. Somen kautta tietoja voi kysellä myös kollegoilta kautta maan, kunhan asiakasta ei kyselyn perusteella voi tunnistaa. - Olemme ohjeistaneet koko talomme verkkoyhteyksien ja tiedostojen käytön tekemällä jokaisen työntekijän kanssa tietosuojasopimuksen. Koska toimimme terveydenhuoltosektorilla, ovat tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksemme korkealla tasolla. Mikäli joku kaikesta huolimatta katsoisiasiakkaamme tietoja ilman hänen suostumustaan verkossamme, näkisimme aiheettoman katselun järjestelmämme lokitiedoista. Ei ihan näin ruusuista Jotkut yritykset eivät halunneet kommentoida asiaa julkisesti. Kukaan ei halua olla yksi niistä harvoista poikkeuksista, joissa viihdekäyttöä esiintyy. Tosiasia varmasti on, että jokaisessa työpaikassa esiintyy oman tai työnantajan päätelaitteen käyttöä muuhunkin kuin työntekoon. Eri asia on, kuinka paljon haittaa tästä sivutyöskentelystä on. Ennen käytiin työpäivän aikana monta kertaa tupakalla. Jokainen tähän toimintaa syyllistynyt tietää, että tupakkatauoista oli myös hyötyä. Tieto kulki ja myös työasioita pohdiskeltiin yhdessä. Monasti näistä epävirallisista palavereista oli monta kertaa enemmän hyötyä, kun niistä pitemmistä pölötyspalavereista, joissa yksi puhuu ja muut ovat kuuntelevinaan. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/

16 TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN Kauppakeskus Puuvilla lisää tarjontaa ja kilpailua enemmän kysyntää, on jouduttu yhdistämään kahta, jopa kolmea tilaa yhdeksi tilaksi. Sinänsä tiloja ei ole jäämässä vaille käyttöä, vuokrausaste on 95 prosentin luokkaa, mikä on erittäin hyvä tämänhetkisessä kaupallisen murroksen tilanteessa. Selkeä varovaisuus näkyy tietyllä tavalla toimijoissakin, mutta emme ole siitä huolestuneita, sillä keskuksella on kuitenkin niin monipuolinen ja hyvä kattaus, etteivät kuluttajatkaan missään nimessä pety. Kauppakeskus Puuvillan kauppakeskusjohtaja Pasi Välimaa. Satakunnan suurin kauppakeskus avataan Porin Puuvillassa 30. lokakuuta. Kauppakeskusjohtaja Pasi Välimaan mukaan rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Haastattelun alkaessa avajaisiin on aikaa tasan 42 päivää 52 minuuttia 41 sekuntia. Askeleet kiihtyvät avajaispäivän lähestyessä. Tilat luovutetaan vuokralaisille sovittuna ajankohtana 2. lokakuuta. Siitä alkaa vuokralaisten kova puristus, kun he lait- tavat omat konseptinsa ja myymälänsä kuntoon. Vuokraustilanne elää päivittäin viimeiseen asti. Välimaa arvelee, että määrä tulee asettumaan 70 vuokralaisen paikkeille. Suurimmalla vuokralaisella Citymarketilla on noin 7000 neliön tila. Pari isompaa tilakokonaisuutta sisätiloissa jätetään myynti- ja tapahtumatoriksi. Alun perin liikkeiden määrän arvioitiin olevan 80-90, mutta koska isommille tiloille on ollut Välimaa uskoo, että ensimmäiset kolme vuotta keskus vielä hakee asemaansa ja sen jälkeen toivottavasti myös suhdannetilanne on jo parempi. Keskuksen pysäköintikapasiteetti ja saavutettavuus ovat ihan ykkösjuttu ja toinen on tietysti runsas liikkeiden määrä. Yhdellä asioinnilla voi hoitaa kaikki asiat. Lisäksi alueella on julkisen terveydenhuollon palvelut ja Puuvilla on päivittäin jo nyt lähes viiden tuhannen ihmisen luontainen asiointi-, työssäkäynti- ja opiskelupaikka ja täällä käydään myös kulttuuri- ja liikuntaharrastuksissa. Entiset ja uudet toimijat mukaan lukien korttelissa tulee olemaan yli sata toimijaa. Puuvillan vetovoimaisuutta lisäävät kuntosali ja iso sisäleikkipuisto HopLop, samoin ruokapaikat ja kahvilat. Alueella on myös hyvät puitteet monenlaisten tapahtumien järjestämiseen. 16 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014

17 Sisätiloissa meillä on vaihtuvia teemoja varten iso Puuvilla Areena, joka mahdollistaa erilaiset esiintymiset. Pihaalueilla on myös kolme tori- ja aukioaluetta kesä- ja muiden sesonkitapahtumien järjestämistä varten. Puuvillan miljöö sinällään on aivan poikkeuksellinen, vanhaa tehdasmiljöötä on säilytetty ja sen ympärille on rakennettu uusi moderni kauppakeskus. Vanha ja uusi on aistittavissa kauppakeskuksen lähes 300 metriä pitkällä pääkäytävällä. Aika näyttää, onko tämä jopa niin kiinnostava miljöö ja kohde, että voidaan jollain aikavälillä puhua tästä matkailukohteena. Sen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimintoja, onko se sitten majoittumiseen, kylpemiseen vai muuhun liittyvää. Tontilla on joka tapauksessa rakennusoikeutta jäljellä, ja seuraavaksi aiomme järjestää arkkitehtikilpailun alueen asuntorakentamisen selvittämiseksi. Mitä ydinkeskustalle sitten tapahtuu, sen Välimaa kiteyttäisi niin, että Puuvillan kauppakeskus on osa luvun alussa tehtyä Promenadi- Pori suunnitelmaa. Pohjoisranta ja myös matkakeskus ja nyt toteutettava kampus muodostavat yhtenäisen keskusta-alueen, jossa on molemmissa päissä toimintoja ja sitä kautta se vahvistaa koko keskustan aluetta. Näyttää myös siltä, että Puuvilla on kirittänyt keskustan hankkeita ja moni liikepaikka on lähtenyt kohentamaan ulkoasuaan tai laittanut konseptiaan kuntoon. Samoin kampuksella ja matkakeskuksella on vauhti päällä. Toisaalta voi kysyä, onko nyt eletty yksi vaihe, jolloin marketalueet ovat sijoittuneet vain keskustojen ulkopuolelle ja on myös murehdittu sitä, miten käy ydinkeskustan erikoiskaupalle. Välimaan mukaan tavoitteena on kehittää Puuvillasta koko maakunnan yhteinen olohuone, josta löytyy sellainen kauppojen ja palveluiden tarjonta, että asiakkaita tulisi myös Porin ulkopuolelta koko maakunnan alueelta, Pohjanmaalta, jopa Pirkanmaalta ja Varsinais- Suomesta saakka. Kauppakeskuksen avajaisten jälkeen hän ei odottele leppoisia kauppakeskusjohtajan päiviä, vaan sitten alkaa uusi vaihe ja aletaan elää keskuksen arkea. Tällaisen keskuksen kehittämistarve on jatkuvaa. Kuluttajien suuntaan täytyy olla herkällä korvalla, jotta havaitaan mitä on parannettava ja korjattava. Jokainen hyvä tuote kehittyy yhdessä käyttäjien ja asiakkaiden kanssa. K-citymarket suurin vuokralainen Porin Puuvillan kauppakeskuksen veturina toimii K-citymarket. Vuokrattavaa pinta-alaa keskuksessa on neliömetriä, josta K-citymarketille tulee neliön liiketila. Muita K-ryhmän liikkeitä kauppakeskuksessa ovat Kookenkä ja Budget Sport. Kesko Lounais-Suomen aluejohtaja Olli Setänen pitää Puuvillan kauppakeskusta erittäin tervetulleena ja odottaa hyvillä mielin avajaisia. Satakunnastahan on puuttunut tällainen nykyaikainen kauppakeskus autopaikkoineen. Pori on kymmenenneksi suurin Suomen kaupungeista, joten tänne tarvitaan toimiva ja monipuolinen kauppakeskus. Näin kun katson kauempaa Porin ulkopuolelta, niin kauppakeskuksen sijainti on aivan keskeinen. Vaikka keskus onkin joen pohjoispuolella, se on kuitenkin kävelymatkan päässä Porin keskustasta. Iso kauppakeskus tuo Pohjois-Poriin lisää tarjontaa ja palvelua ja tukee Porin vetovoimaisuutta. Puuvillan vieressä oleva K-supermarket lopettaa toimintansa ja keväällä 2015 sen tilalle tulee pieni lähikauppa K-market, jolla on pitkät auki- oloajat. Tilaa jää vielä neliötä vuokrattavaksi. Setäsen mukaan selviää myöhemmin, mitä siihen tulee. Mikkolan alue taas muodostaa oman alueensa eikä uskoakseni Puuvillan keskuksella ole merkittävästi vaikutusta sen menestykseen. Muualta Satakunnasta tulee lisää ostovoimaa Kesko Lounais-Suomen aluejohtaja Olli Setänen. Puuvillaan, ja se ottaa myyntiä siitä. K-rauta ja Rautia palvelevat rakentajia ja säilyttävät asemansa omassa segmentissään, Puuvillaan tuleva Clas Ohlson ei kilpaile niiden kanssa rakentajista. Vaikka ajat ovat huonot, Setänen sanoo Puuvillassa olevan monta myönteistä asiaa, jotka vaikuttavat kauppakeskuksen menestymiseen. Yksi tärkeimmistä on Puuvillan hyvä tunnettuus. Yleensähän uudet kauppakeskukset rakennetaan johonkin tuntemattomaan paikkaan, mutta Puuvilla on jo kaikille tuttu paikka ja siellä on paljon toimijoita. KUVAAJA: TEIJA HAKULA, KESKO SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/

18 Millaisia mietteitä Puuvillan kauppakeskuksen tulo herättää Porin ydinkeskustan kauppiaissa? Sokos-tavaratalo Satakunnan Osuuskaupan market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Jussi Kaartinen pitää koko Satakunnan kannalta hyvänä asiana sitä, että kauppatoiminta kehittyy Porissa, joka on kuitenkin maakunnan keskus ja pääkaupunki. Jos asiaa tarkastellaan Puuvillan kauppakeskuksen ja siellä toimivien näkökulmasta, niin heillä on vahvat odotukset siitä, että Porin suuntaan tulee asiakkaita koko Satakunnan alueelta ja jopa kauempaakin, miksei vaikka Vaasasta, Turusta ja Tampereeltakin. Näen tässä mahdollisuuksiakin, esimerkiksi keskustan ja Sokoksen kannalta, jos osaamme kehittää omaa tarjontaamme vetovoimaiseksi. Kauppa elää siitä, että tarjonta kehittyy asiakaskysynnän mukaan. Olemme jatkuvasti tehneet kehitystyötä, että tuotteemme ja palvelumme olisivat mahdollisimman hyvässä kunnossa ja tietenkin toivomme, että asiakkaat ohjautuisivat meidänkin kauppoihin asiakkaaksi, kuten tähänkin asti. Kaupan alalla eletään mielenkiintoista aikaa tällä hetkellä, on taantuma ja kilpailu on kovaa ja kiristyy entisestään. Se tuo Kaartisen mukaan oman mausteensa tähän kuvioon. Haluamme elävöittää keskustaa omalla toiminnallamme, että se säilyisi houkuttelevana ja että siellä säilyisi palvelut niille asiakkaille, jotka siellä asuvat. Teemme tarjonnan kehittämiseksi jatkuvasti työtä. Sokos-tavaratalo on ihan Porin ydinkeskustassa ja vuosi sitten se avattiin uudistettuna. Koko tavaratalo uudistettiin mukaan lukien ravintolaliiketoiminta ja päivittäistavaraliiketoiminta. Uutta tarjontaa tuli joka osastolle, ja jo viime vuonna ilmoitimme, että Mark & Spencer -myymälä tulee Sokoksen yhteyteen vuoden 2015 syksyllä. Haluamme tuoda sellaista tarjontaa, mistä satakuntalaiset eivät ole ennen päässeet nauttimaan. Kaartinen arvelee, että vaikka Puuvillaan tulee satakuntalaisille uutta tarjontaa, uusia kansainvälisiäkin liikemerkkejä, on tarjonta kuitenkin hiukan erilaista kuin Sokoksella. Osittain tarjonnat jopa hieman tukevatkin toisiaan. Uskomme pärjäävämme uudessa tilanteessa ihan hyvin. Olemme kehittäneet myös palvelukonseptia kokonaisuudessaan, yhtenä osana siihen kuuluu asiakaspalvelu. Kuluttajahan asian loppupeleissä ratkaisee. Kaartinen näkee, että Puuvilla ei ole ihan ydinkeskusta-aluetta, se on oma kauppa-alueensa joen toisella puolella. Uskon, että valikoimalla ja monella muulla asialla on vaikutusta. Uusi on aina uutta ja kaikki menevät aluksi katsomaan, mutta mihin asiakas ohjautuu jatkossa, se on hyvä kysymys. Tietenkin odotamme aina mielenkiinnolla uusia toimijoita, kilpailuahan ei pidä pelätä. Kilpailu joka tapauksessa kiristyy uuden toimijan myötä, ja kuluttaja tästä hyötyy varmasti lyhyellä aikajänteellä. Kilpailu valikoimista ja hinnoista antaa kuluttajalle vaihtoehtoja. Toisaalta pitkällä aikajänteellä, löytyykö kaikille riittävä volyymi toiminnan ylläpitämiseksi? Eniten mietityttävät ihan pienet toimijat, joita en haluaisi menettää keskustasta. Aika näyttää onko liikaa tarjontaa. 18 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 Satakunnan Osuuskaupan market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Jussi Kaartinen.

19 IsoKarhun kauppakeskuspäällikkö Tero Kormano. IsoKarhu Kauppakeskus IsoKarhun sisätilojen remontin valmistuminen osuu ajallisesti samaan ajankohtaan, jolloin Puuvillan kauppakeskus avataan. Kauppakeskuspäällikkö Tero Kormano ei näe tässä tarkoitushakuisuutta, vaan kyse on kiinteistön omistajan, Citycon Oyj:n investointien hyväksymisaikataulusta. IsoKarhun remontti on kaksivaiheinen eli ensi vaiheessa saimme investointipäätöksen julkisivun muutokseen ja sisäänkäyntien ajanmukaistamiseen. Ulkotilan valmistuttua lähdimme Cityconin brändikäsikirjan mukaisesti muuttamaan kauppakeskuksen värimaailmaa ja ilmettä kohteeseen sopivaksi. Ajallisesti tämä on jatkumoa ulkotilaremontille ja vuosien 2001 ja 2003 laajennuksille. Nyt olemme saattaneet talon 2010-luvulle siitä ilmeestä, joka sillä on ollut perustamisvuodesta -91 lähtien. Uuden kauppakeskuksen suhteen Kormano on odottavalla mielellä ja toivoo, että hanke onnistuisi, koska se vahvistaa Porin asemaa kauppapaikkana. Meidän pitää saada asiakkaita kauempaa nykyisen asiointialueen ulkopuolelta, jolloin Pori on kunnon vaihtoehto Tampereelle, Lempäälälle ja Raision ja Turun Skanssi-kauppakeskukselle eli Porista löytyy niin iso kauppakeskittymien kokonaisuus, että se pitää asiakkaat täällä ja tuo myös uusia asiakkaita laajemmalta. Uskon, että asiakkaita riittää kaikille. Kilpailutilanne toki syntyy, mutta näkisin että nyt Porin merkitys maakunnan veturina kasvaa kaupallisesti ihan oleellisesti. Näen Porin keskustan sikäli mielenkiintoisena, että etenkin jos maakunnasta lähdetään tänne, niin yleensä matkaan käytetään koko päivä ja käydään kaikki liikkeet läpi. Mikäli Puuvillaan tulee bussilasteittain porukkaa, niin se on tietyntyyppinen asiakasryhmä. Toivon mukaan saamme asiakaskuntaa kauempaakin Porin rajojen sisäpuolelle, kummalle puolen jokea sitten tulevatkin. IsoKarhussa on 40 vuokralaista, joista suurin osa on erikoismyymälöitä ja muutama toimistovuokralainen. Puuvillaan siirtyy neljä vuokralaista, mutta näistä kolmen liikkeen pinta-ala on yhteensä vain alle 100 neliötä. Isoin toimija meillä on Top Sport, joka teki päätöksen siirtyä Puuvillaan. Käymme kuitenkin vapautuvista tiloista jo neuvotteluja. Yksi liike poistui kokonaan Porin markkinoilta, tämä on normaalia kauppakeskustoimintaa, että vuokralaisia tulee ja menee. Tarkoituksemme on löytää tilalle sellaisia toimijoita, joita Porissa ei vielä ole. IsoKarhuun jäävistä suurin on H&M, jolle tulee kaksi myymälää Poriin, samoin Dressman avaa liikkeen myös Puuvillaan. Parhaillaan Dressmanille saneerataan myös meillä isompaa liiketilaa. Vasta pitkällä aikajänteellä näemme, onko Pori kahden vai kolmen vai vain yhden liikkeen kauppapaikka. Uskon kuitenkin, että useampia vuosia menee ennen kuin ketjut tekevät mitään käänteentekeviä päätöksiä, etenkin jos talous kääntyy kasvuun ja ostovoima sen myötä kasvaa. Miten IsoKarhu aikoo pärjätä kilpailussa, kun kakkua tulee jakamaan uusi iso toimija? Kormano ei ajattele asiaa pelkästään IsoKarhun kannalta vaan laajemmin koko keskustan kannalta eli miten kivijalkamyymälöiden käy, jos käytettävissä olevat eurot menevät tiettyihin paikkoihin. Keskustan elävöittäminen on ollut voimakasta viime vuosikymmenellä, aika näyttää säilyykö jatkumo. IsoKarhun osalta meillä ei ole mitään erityistä varautumissuunnitelmaa. Jokainen kauppakeskus elää omalla markkinointibudjetillaan, joka Puuvillalla isompana keskuksena on varmasti isompi. Meillä on kuitenkin vakiintunut asema tässä keskustassa. Tietysti liikkeet ovat valmistautuneet asiakaspalvelun edelleen parantamiseen ja tuotetuntemuksen lisäämiseen. Tuotetuntemuksen on todettu olevan jopa hintaa ja asiakaspalvelua tärkeämpi tekijä asiakkaan ostotilanteen kokemisessa. Kahvila- ja ravintolatoimintaa tulemme kehittämään, se on merkittävä tekijä asiakkaiden viihtymisessä ja viipymisessä. Elämme tilanteen mukaan ja sopeudumme siihen ja teemme mahdollisimman hyvin sen, mitä pystymme. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/

20 Muotitavaratalo Ratsula Muotitavaratalo Ratsulan toimitusjohtaja Matti Ratsula. Muotitavaratalo Ratsulan toimitusjohtajalla Matti Ratsulalla on koko kaupunkia ajatellen odottavat ja samalla hiukan huolestuneet tunnelmat Puuvillan uuden kauppakeskuksen suhteen. On loistava asia, jos Poriin investoidaan ja tulee esimerkiksi uusi teollisuuslaitos, joka tuo tuottoja kaupungille, mutta kauppakeskuksen tuottojen on tultava alueen sisältä. Myyntiä pikemminkin jaetaan useamman kesken. Uskoisin, että Porin ulkopuolelta ei kuitenkaan ole niin paljon odotettavissa uutta asiakasvirtaa. Pitäisi olla selvästi iso veturi, kuten IKEA, mitä Puuvillan kauppakeskuksessa ei ehkä ole. Puuvillan kauppakeskukseen tulee myös vaatetusliikkeitä, uutena muun muassa Halonen. Mikä merkitys niillä tulee olemaan Muotitavaratalo Ratsulalle? Totta kai jokainen lisäneliö lisää samalla myynnin jakokerrointa. Meidän täytyy vain keskittyä omaan tekemiseen ja yrittää entistä kovemmin. Kun tuollainen iso yksikkö avataan, on turha tehdä mitään ihmeempää. On selvää, että ensimmäiset pari kolme kuukautta ihmiset menevät tutustu- maan uuteen kauppakeskukseen ja tekevät sitten valinnan, miten jatkossa toimivat. Silloin kun avattiin kauppakeskus Icco, joka oli huomattavasti pienempi, niin kyllä se keskustaa rauhoitti viikonloppuisin parin ensimmäisen kuukauden ajan ja sen jälkeen tilanne normalisoitui. Puuvillan kauppakeskuksessa on paljon nähtävää ja koettavaa, joten sen vaikutus on varmaan paljon suurempi. Puuvillan kauppakeskukseen ei tule kovin paljon merkkimyymälöitä, kun taas Ratsulan tarjonta kattaa monet merkkituotteet. Uskon, että meillä on konsepti, jolla pärjäämme Puuvillan tarjonnalle. Meidän täytyy vain palvella paremmin ja ylläpitää sellaisia valikoimia, joita asiakkaat haluavat. Monessa kaupungissa suuret kauppakeskukset ovat näivettäneet kaupungin keskustan. Porin keskusta on erittäin toimiva, ja uskon, että se ei ehkä haavoitu tässä tilanteessa, mutta jotain vaikutusta sillä tulee olemaan, kun tavallaan kaksi keskustaa kilpailee keskenään. Porissa on Ratsulan mielestä jo liikaa tarjontaa, mutta täytyy tietenkin olla tyytyväinen, että tällainen yksikkö tulee Poriin. Puuvillan etu on uutuus ja uutuuden viehätys, mutta rasitteena taas se, että uuden käynnistäminen on aina hankalaa ja kallista. Kun uusi myymälä avataan, menee helposti pari vuotta, ennen kuin siitä tulee kannattava. Jos avataan uusi kauppakeskus, menee viisi vuotta ennen kuin se lyö itsensä läpi. Kauppaketjuille se ei tule niinkään yllätyksenä, mutta yksittäiselle myymälälle voi käydä niin, ettei se ehdi ajoissa saamaan liiketoimintaa kannattavaksi. Toivon mukaan tässä ei tapahdu sellaista. Ratkaisevaa on se, mihin asiakkaat kulkeutuvat etenkin viikonloppuisin. Puuvillan myyntitavoite on 115 miljoonaa ja koko keskustan 90 miljoonaa. Siinä kilpailussa ei oikein ole voittajia. Tilanne olisi toinen, jos olisi normaalia kasvua tiedossa. Ratsula mainitsee esimerkkinä tilanteen, kun IsoKarhu aikoinaan laajeni ja H&M tuli kaupunkiin. Se otti noin prosentin siivun keskustan myynnistä, mikä toisaalta saatiin takaisin kasvusta, jonka Porin lisääntynyt vetovoima toi. Osa porilaisistakaan ei enää lähtenyt muualle, kun Porin tarjonta parani. Aika näyttää miten käy. Joskus tuntuu siltä, että Isolinnankatu on liian leveä kaupallisessa mielessä porilaisille. Onko myös Kokemäenjoki liian leveä joki? Ihmiset käyttäytyvät joskus ihmeellisesti. Tietysti olisi toivottavaa, että sekä Puuvilla että keskusta menestyisivät eikä kumpikaan kärsisi. Muotitavaratalo Ratsulalla on nyt juhlavuosi. Perheyritys täyttää lokakuussa pyöreät 90 vuotta. Lähdemme avoimin mielin uudelle vuosikymmenelle. Maailma on muuttunut vuosikymmenten aikana. On ollut sotaa ja pula-aikaa, lamaa ja työttömyyttä, mutta kaikesta on selvitty. Kyllä tästäkin selvitään, niin että pystymme siirtämään viestikapulan seuraavalle sukupolvelle, toteaa Matti Ratsula. 20 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel Toimitusjohtajan katsaus Marcel Kokkeel Hyvät naiset ja herrat, osakkeenomistajat ja hallituksen jäsenet, Tervetuloa Cityconin yhtiökokoukseen! Cityconin tärkeimmät tavoitteet vuonna 2012 olivat kannattavuuden

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa?

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Toteutimme syksyllä 2013 yhdessä Taloustutkimuksen kanssa laajan selvityksen, jossa kartoitimme palveluun liittyviä odotuksia ja mieli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Taustaa Ulkoiset tekijät Maailman moninapaisuus Haastavampi kansainvälinen kilpailu Sisäiset tekijät

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät?

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? Tervetuloa! Atomitie 5, pitäjänmäki Suomalainen Mirasys Oy on kansainvälisesti

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 9/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Since 1969 Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Kansainvälistymisen edellytykset Kansainvälistyminen on yritykselle haastava askel, jonka onnistumista oikea tieto ja asiantunteva apu edistävät. Kansainvälistä

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Verkkoviestintäsuunnitelma

Verkkoviestintäsuunnitelma Mikko Hernesmaa & Tuomas Lahtomäki L801SNA Verkkoviestintäsuunnitelma Raportti Liiketalous Huhtikuu 2012 SISÄLTÖ 1 ENERGY GYM... 1 2 ASIAKASKOHDERYHMÄT... 1 3 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 2 4 VÄLINEET,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA. Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus

AJANKOHTAISTA. Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus AJANKOHTAISTA Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus Boknäs laajentaa Toistakymmentä sisustusliikettä, ying, yang, feng shui ja Hong Kong. -Liilassa on kaikki! Boknäs laajentaa parhaillaan Liilassa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Kauppakeskus Myyrmanni: Paluu tulevaisuuteen

Kauppakeskus Myyrmanni: Paluu tulevaisuuteen Kauppakeskus Myyrmanni: Paluu tulevaisuuteen Kilpailukykyä kokonaisvaltaisella kasvojen kohotuksella 20.3.2013 Kauppakeskus Myyrmanni Vantaalla Myyrmannin vaikutusalue Primäärivaikutusalueella 50.000 kuluttajaa,

Lisätiedot

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Text Kuvamestari Kalefoto Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Jukka Liukas - valokuvaaja PK-yrittäjä Syntynyt 1948 1970 Jukka aloitti valokuvausalan yrittäjänä 1970 Foto Mäenpää 1981 FotoForum 1991

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Citycon on monipuolinen kauppakeskusosaaja CITYCON on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja kehittäjä. Menestyvät ja kilpailukykyiset kauppakeskuksemme tarjoavat vuokralaisille

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot