KAUPPAKAMARI. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 6 KANSAINVÄLISTUMIS- PALVELUJA TARJOAVA FINPRO UUDISTUI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPPAKAMARI. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 6 KANSAINVÄLISTUMIS- PALVELUJA TARJOAVA FINPRO UUDISTUI"

Transkriptio

1 Satakunnan KAUPPAKAMARI -lehti 6 KANSAINVÄLISTUMIS- PALVELUJA TARJOAVA FINPRO UUDISTUI 14 SUOMALAISILLA SOMEN SUHTEEN HYVÄ TYÖMORAALI 16 KAUPPAKESKUS PUUVILLA LISÄÄ TARJONTAA JA KILPAILUA Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti!

2 Eroon kuittisirkuksesta S-Business-kortilla. Kiven sisällä tehdään isoja asioita. Tutkimusta ja tekoja turvallisen tulevaisuuden puolesta. Posiva on ydinjätehuollon asiantuntijaorganisaatio, jonka omistavat Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power & Heat Oy. Posivan tehtävänä on valmistella loppusijoitusta omistajayhtiöidensä käytetylle ydinpolttoaineelle ja vastata käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimuksista, loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen. Lue lisää Kortti käy yhteensä yli 1600 S-ryhmän toimipaikassa. Hanki maksuton korttisi osoitteessa s-business.fi Myös BrandID luottaa KuvaBitin lähi-ilmakuvien laatuun Juha Heljakka, toimitusjohtaja, Brand ID Oy Uusi kuvakulma yritykseesi KuvaBitti Oy Antinkatu 5, Pori Kun haluat kiinnittää asiakkaidesi huomion, kannattaa käyttää sellaisia kuvia jotka todella erottuvat muun kuvatulvan joukosta. 2 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014

3 SISÄLTÖ 3/ Kansainvälistymispalveluja tarjoava Finpro uudistui 10 Tarvitaanko standardien normitalkoita Oppositio on kutsunut hallitusta ja hallitus oppositiota julkisen hallinnon normitalkoisiin eli purkamaan joidenkin mielestä loputonta lupa-, lomake-, säädös- ja tarkastusviidakkoa. Tavoitteena on kustannusten säästö ja toiminnan tehostaminen. Tavoitteet ovat tärkeitä myös yritystoiminnan edellytysten parantamisen kannalta. työpaikallaan työnantajan järjestämiä yhteyksiä edes ole. Huhujen mukaan joissakin yrityksissä jopa reklamaatioihin tulee nousupiikki esimerkiksi jonkun tärkeän urheilutapahtuman jälkeisillä viikoilla. 16 Kauppakeskus Puuvilla lisää tarjontaa ja kilpailua 26 Digitalisaatio -uhka ka mahdollisuus, osa 2 Viime numerossa käsittelimme sitä valtavaa uusien toimintamallien kehittämishaastetta, jonka toinen maailmansota heitti varsinkin länsiliittoutuneille. Sotatarvikkeiden massatuotanto, sotatoimien tehokas johto ja vaikutuksiltaan mahdollisimman kattava sodankäynti edellyttivät uusia keksintöjä, uutta ajattelutapaa ja viestinnän merkityksen ennen näkemätöntä kasvua. 14 Suomalaisilla somen suhteen hyvä työmoraali Varsinkin älypuhelimet ovat tehneet mahdolliseksi televisio-ohjelmien katselun ja yhteydenpidon sosiaalisessa mediassa myös työpaikoilla ja työaikana ilman oman työaseman yhteyksien käyttämistä. Kaikilla ei omalla 22 Täydennyskoulutusta löytyy jokaisen tarpeeseen Täydennyskoulutusta ammattitaidon kartuttamiseksi on Porin seudulla tarjolla alalle kuin alalle. Täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden täydentää työntekijän tai koko yrityksen osaamista työssäkäynnin ohella tai osana työtä. Opinnot voivat koostua esimerkiksi seminaareista, kursseista, laajemmista erikoistumiskoulutuksista ja ammattitutkinnoista. 28 Verkostosta ja tuotteistamisesta vauhtia Satakunnan maaseutumatkailun kehittämiseen SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 3

4 SISÄLTÖ PUHEENVUORO MURREJUTTU KOLUMNI 5 Juha Heljakka Myynnin edistäminen ja Google 29 Seija Oksa Elämise laatuu 33 Jouko Kauppila Tuleeko perintövero kumota? PROFIILI VIERASTUOLI JÄSENYRIYS 30 Teemu Niemelä: Ehkä minä olen semmoinen jokapäiväisen huumorin metsästäjä, pyrin aina löytämään arkipäivästä huumorin. Välillä sitä ei löydy, mutta ainakin yritän löytää, sillä se auttaa jaksamaan. 34 Vajaa kolme vuotta sitten Porin kaupungin keskushallintoon perustettiin kehittämispäällikön toimi, johon valittiin valtiotieteen tohtori Timo Aro. Hänen toimenkuvansa on väljästi määritelty, kuten kehittämistehtävissä tänä päivänä yleensäkin, mutta se pitää sisällään merkittävää kehittämis-, verkosto- ja tutkimustyötä sekä paikallisella että kansallisella tasolla. 36 Jäsenyritysesittelyssämme on tällä kertaa dementikoille ja vanhuksille palveluja tarjoava Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy, joka on vuoden 2009 alusta vastannut myös Porin Suomalaisen Palvelukodin palvelutoiminnasta. JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Kari Karpale, Juhani Saarikoski TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, Pori, puh. (02) ILMOITUSMYYNTI: Mediamyynti Viljanen, puh. (02) , , JAKELU: 4000 kpl, ISSN OSOITELÄHDE: Satakunnan kauppakamarin ja Fonecta Profinder -rekisterin mukaan OSOITTEENMUUTOKSET: TILAUSHINTA: 24 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, Pori PAINOPAIKKA: Brand ID Oy, Raumanjuovantie 2, Pori, puh. vaihde , SÄHKÖPOSTIOSOITE: TAITTO: Riitta Matomäki/Brand ID Oy KANNEN KUVA: Auli Aaltonen 4 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3 /2014

5 PUHEENVUORO JUHA HELJAKKA toimitusjohtaja Brand ID Oy Fespa Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Myynnin edistäminen ja Google Yritykset ovat nykyään haastavassa tilanteessa miettiessään myynnin edistämisen keinoja, jotta tarjonta löytäisi kysynnän. Kanavia viestimiseen on paljon ja periaatteessa asiakkaan tavoittaminen helpompaa kuin aiemmin. Ajalle on tyypillistä, että Googlen mainoksia myyvän yrityksen myyntiedustajan ei tarvitse edes opetella perinteistä myyntipuhetta, sillä kaikki ostavat Google-mainontaa, pitää vain ehtiä ensimmäisenä paikalle, väittää myyjä. Sähköinen viestintä on tehokasta, jos voi olla varma siitä, että viesti menee perille aiotulle kohderyhmälle. Kalliiksi se voi muuttua, jos mainoksesta pitää maksaa 5 euroa klikkaukselta päästäkseen Googlen haun ensimmäiselle tulossivulle. Millä tahansa medialla teetkin markkinointia, niin samat säännöt pätevät kuin ennenkin, eli tunne asiakkaasi ja ole kiinnostunut asiakkaastasi. Muussa tapauksessa rahaa voi polttaa vaikka kuinka paljon saamatta tuloksia. Toinen merkittävä asia myynnin edistämisessä on toimintaympäristön tunteminen ja etenkin kilpailijoiden analysointi. Joskus aktiivisen myynnillisen viestinnän esteenä on kilpailijoille vuotava tieto tuotteesta, palvelusta tai toimintamallista. Tällöin arvioidaan onko hyöty suurempi kuin haitta, mutta usein jälkimmäistä pelätään ja liioitellaan. Musiikkialan ammattilehdessä oli hiljattain artikkeli menestyneestä tuottajasta, jonka viesti oli kiteytettynä tämä: jos olet ulospäin suuntautunut myyntija markkinointihenkinen artisti, niin pystyt myymään huimia määriä Saksassa. Kyseinen artikkeli laittoi kovasti miettimään muusikon toimenkuvan lisäksi yleisellä tasolla kovan kilpailun ja yltäkylläisen tarjonnan kilpa-areenaa. Pitäisi näkyä ja kuulua joka paikassa, mutta mikään ei saisi maksaa yhtään mitään. Toimin suurkuva- ja erikoispainotaloja edustavassa liitossa puheenjohtana ja luonnollisesti tunnen hyvin alamme toimijat. Muutama vuosi sitten alalle tuli uusi maahantuontiyritys jo valmiiksi hyvin kilpailtuun laite- ja materiaalisegmenttiin. Uusi tulokas on kuitenkin pärjännyt hämmästyttävän hyvin. Miksi? Heidän paneutumisensa asiakkaan tarpeisiin on perusteellista ja heidän markkinointinsa on aktiivista ja ottaa hyvin huomioon kohderyhmänsä. Toimiva markkinointi ei siis ole Google-riippuvaista, vaan hyvin suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa. Meille on kysyntää, kunhan vain osaamme viestiä siitä oikein! SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 5

6 TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN Kansainvälistymispalveluja tarjoava Finpro uudistui Finpron aluepäällikkö Jukka Lohivuo. Porissa Satakunnan kauppakamarin tiloissa sijaitsee yksi Finpron Suomen kahdeksasta aluetoimistosta. Aluepäällikkö Jukka Lohivuon palvelualue käsittää Satakunnan lisäksi Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan. Finpro julkisti 3. syyskuuta palvelujen uudistuksen osana Team Finlandin palvelujen julkistusta. Me olemme nyt keskeinen osa isompaa kokonaisuutta, Team Finlandia, jota on kehitelty pari vuotta. Team Finland ei ole mikään erillinen organisaatio, vaan toimintamalli, jossa valtion kansainvälistymiseen liittyvät tahot tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoa kansainvälistymisen edistämiseksi. Siihen kuuluvat myös lähetystöt maailmalla ja laajasti ottaen myös kaikki kehitysyhtiöt, oppilaitokset ja muut organisaatiot, joiden palveluihin kuuluu kansainvälistymisen edistäminen. Uudistuksen jälkeen Finpron alla on kolme tukijalkaa: Export Finland, Visit Finland ja Invest in Finland. Lohivuon tarjoama viennin edistämispalvelu on nyt Export Finland -palvelua. Tämä on iso muutos organisaatiossamme. Jo edellisvuonna meihin liittyi Invest in Finland -organisaatio, jonka tehtävänä on houkutella ulkomaisia suoria investointeja Suomeen. Uutena tulee Visit Finland eli Matkailun edistämiskeskus liittyy osaksi Finpron toimintaa vuodenvaihteessa. Meillä on ollut matkailutoimiala aikaisemminkin kehityskohteena, ja nyt siihen yhdistetään MEKin toiminta. Kansainvälistymispalvelut maksuttomiksi Suurin muutos on se, että kansainvälistymiseen liittyvät neuvontapalvelut muuttuivat maksuttomiksi. Tähän saakka olemme toteuttaneet ja myyneet itse konsulttipalveluja yrityksille. Julkisen ja yksityisen raja on ollut hiukan epäselvä, toisaalta on myyty palveluja yrityksille ja toisaalta nautittu työ- ja elinkeinoministeriön tukea ja tehty yleishyödyllistä toimintaa. Nyt emme enää tee maksullista konsultointia. Aiemmin lähdimme miettimään yritysten kanssa, mitä tehdään, kun nyt lähdemme hakemaan konsultteja. Finpron palveluksesta lähti 42 henkilöä Sopranolle, joka on Suomen suurin kansainvälistymispalveluja tarjoava konsulttiyritys, mutta muitakin on käytettävissä. Lohivuo korostaa, että palvelut eivät vähentyneet, vaan nyt käytettävissä on sekä Suomessa että maailmalla entistä laajempi osaava konsulttijoukko. Enää ei ole tarvetta tehdä kaikkea Finpron voimin. Aluetoimistoille jää kansainvälistymisen neuvontapalvelu, me verkotamme yrityksiä ja autamme tarttumaan markkinamahdollisuuksiin. Olemme suora linkki maailmalle, Finprolla on nyt noin 40 maassa aluetoimisto ja niissä kaikkiaan 200 asiantuntijaa, joiden palvelut ovat käytettävissä. Tyypillistä palvelua on perusasioihin liittyvä neuvonta, kun yritys haluaa laajentaa johonkin markkinoille. Lähdemme sparraamaan, millaisia asioita kannattaa selvittää, miten markkina-alue kannattaa valita ja miten tuotetta kannattaisi testata markkinoilla. Partnerien kanssa verkottaminen kuuluu edelleen palveluihimme, mutta partnerin haku yhdelle yritykselle kuuluu jo konsulttien työhön. Jos meillä on valmiita verkostoja, niitä voidaan hyödyntää tai sitten opastamme konsulttien pakeille. Finpron Helsingin toimistossa on lisäksi iso joukko toimialaosaajia, joilta yritykset saavat tarvittaessa syvällisempää yrityskohtaista neuvontaa. Uusia palveluja Yksi tärkeä vastikään kehitetty työkalu löytyy Yrityssuomi- 6 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014

7 sivuilta. Se on nettipohjainen kansainvälistymistesti. Palvelu auttaa yritystä löytämään omat kehityskohteensa helpommin ja toimii keskustelun pohjana meidän kanssamme. Tarkoitus on ottaa testi laajasti käyttöön. Kansainvälistymiseen voi saada ajatuksia ja ideoita myös Finpron kotisivuilla julkaistavista menestystarinoista. Eri toimialoja edustavien yritysten kansainvälistymisprosesseista kerrotaan onnistumiset ja yleisimmät sudenkuopat. Olemme myös järjestäneet Venäjän kanssa kauppaa käyville yrityksille pakoteinfoja, joissa Venäjän kaupan asiantuntija on ollut alustamassa, minkä tyyppisiä pakotteita on ja miten niihin kannattaa varautua. Tilaisuudet ovat olleet suosittuja ja aiomme järjestää niitä jatkossakin. Lisäksi käynnistämme ensi vuoden alussa kansainvälistymisohjelmia, joihin yritykset pääsevät osallistumaan edullisesti. Lohivuo kertoo odottavansa mielenkiinnolla, miten yhteistyö Tekesin ja Finnveran kanssa jatkossa syvenee. Finpron, Tekesin ja Finnveran pääkonttorit on tarkoitus muuttaa yhteisiin tiloihin vuonna 2016, ja myös Porissa toimintojen tehostaminen on tarpeen. Nyt olemme vähän erillään ja kuitenkin teemme samojen asiakkaiden kanssa töitä. Team Finland on lähentänyt yhteistyön kehittämistä valtavasti, puhumme samoista asiakkaista ja kehitämme yhteisiä palvelumalleja asiakkaiden palvelemiseksi. Tavoitteena on saada kansainvälistymisessään apua tarvitsevalle yritykselle Team Finland -organisaatioiden yhteinen palvelusuunnitelma sen sijaan, että vielä nykyään jokainen organisaatio palvelee samoja asiakkaita lähinnä omien tuotteidensa ja tarjontansa näkökulmasta. Itä- ja Länsi-Afrikan liiketoimintamahdollisuudet nopeus on valttia! Team Finland -verkoston satakuntalaiset toimijat järjestivät Porissa syyskuun alussa seminaarin nousevan Afrikan markkinoista. Finpron Itäja Länsi Afrikan vientikeskusten edustajat olivat asiantuntijoina kertomassa omien alueidensa liiketoimintamahdollisuuksista. Afrikan taloudet kehittyvät vauhdilla, tämän vuoden osalta kasvun ennakoidaan olevan lähes kuuden prosentin luokkaa. Maanosa tarjoaa tulevaisuudessa yhä enemmän liiketoimintamahdollisuuksia. Afrikasta viime aikoina löytyneet luonnonvarat, kuten maakaasu ja öljy, ovat houkutelleet ulkomaalaisia sijoittajia Keniaan, Tansaniaan, Etiopiaan, Ghanaan ja Nigeriaan. Aasian maat ja erityisesti Kiina ovat jo löytäneet menestyksekkään tavan toimia Afrikan markkinoilla. Monet suomalaisyritykset ovat myös löytäneet sieltä uutta liiketoimintaa, mutta Suomessa ei vielä ole ymmärretty Afrikan tarjoamia valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Vain noin kaksi prosenttia Suomen kokonaisviennistä suuntautuu Afrikkaan. Muuttuva Afrikka kasvava keskiluokka Itä-Afrikan vientikeskuksen päällikkö Esa Rantanen on ollut Finpron Kenian toimistossa Nairobissa neljä vuotta toimittuaan sitä ennen Kiinassa kymmenen vuotta. Kenian toimisto vastaa myös Etiopian, Tansanian, Ruandan, Ugandan, Etelä-Sudanin ja Seychellien yhteydenottopyyntöihin. Kenia on Itä-Afrikan liike-elämän keskus. Afrikka on pinta-alaltaan käsittämättömän suuri, se on yhtä suuri kuin EU, Japani, Intia, Kiina, Brasilia ja Englanti yhteensä. Itä-Afrikassa on 12 maata, 332 miljoonaa asukasta ja sen pinta-ala on 6,5 milj. km². Afrikan kehitys on nyt erittäin nopeaa. Siitä huolimatta negatiiviset mielikuvat Afrikasta ovat voimakkaita. Afrikka ei enää ole villieläimiä, slummeja ja köyhyyttä, kuten meillä saattaa vielä olla mielikuva, vaan se on kasvavia kaupunkeja ja vaurastuvaa keskiluokkaa. Afrikan bruttokansantuote on noussut 90-luvun puolivälistä lähtien ja sen seurauksena infrastruktuuri-investoinnit ovat lisääntyneet: satamat, rautatiet, tiet, lentokentät, sähkö- ja valokuituverkot. Toimivalla infralla on suuri merkitys, sen myötä on tullut teollisuutta ja työpaikkoja lisää, mikä poistaa köyhyyttä. Afrikka alueellistuu ja kaupungistuu, kehitys tapahtuu kaupungeissa. Esimerkiksi Nairobiin muuttaa joka vuosi yli ihmistä. Autoistuminen on valtavaa, ja japanilaiset ja kiinalaiset Itä-Afrikan vientikeskuksen päällikkö Esa Rantanen. ovat perustaneet kokoonpanotehtaita. Lentäminen lisääntyy, koska se on järkevin tapa matkustaa isolla mantereella. Rantanen kertoo, että Afrikassa maksaminen kännykällä on erittäin yleistä. Tansania on maailman johtava maa mobiilirahan käytössä, noin 44% maan aikuisväestöstä käyttää m-pesaa. Afrikkalaiset ostavat meidän tekemää huipputeknologiaa, ei heitä kiinnosta vanhanaikainen teknologia. Kaupungeissa asuvilla ihmisillä on rahaa, he ovat merkkitietoisia ja hakevat samoja tuotteita kuin mekin. Keniassa lähes puolet väestöstä kuuluu jo keskiluokkaan, ja koska puolet väestöstä on alle 25-vuotiaita, SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 7

8 LogiWin Oy:n toimitusjohtaja Kari Veromaa ja Länsi-Afrikan vientikeskuksen päällikkö Olu Raheem keskustelivat seminaarin jälkeen. ostava keskiluokka tulee vaurastumaan ja lisääntymään. Supermarketteja ja kauppakeskuksia rakennetaan koko ajan, niitä tehdään paikalliselle keskiluokalle, ei turisteja varten. Elintarvikkeilla on hyvät markkinat, ja myös online-ostaminen on yleistä. Yksin Keniassa on 16,2 miljoonaa internetin käyttäjää. Kahviloita, terveysasemia, sairaaloita ja kuntosaleja on joka paikassa. Ruokaketjut, juustot, juomat ja terveysvaikutteiset tuotteet, näille on kysyntää. Rakentaminen on valtavaa ja siinä on eurooppalaisille yrityksille bisnesmahdollisuuksia: rakennusmateriaalit, nosturit ja muut rakentamisen mahdollisuudet, myös huonekalut. Isoja voimaloita ja sähköverkkoja rakennetaan ja vaihtoehtoisille energiaratkaisuille on kysyntää. Suomalaiset voisivat toimia yhteistyössä kiinalaisten kanssa, heillä on rahaa ja meillä teknologia. Rantasen mielestä Itä-Afrikan maista vaikein on Kongo. Sinne hän ei suosittele vielä menemään, eikä Burundiin. Mutta Ruanda on hyvä kohdemaa, siellä ei ole korruptiota. Vientikeskuksiin kannattaa olla yhteydessä, etenkin nyt, kun Finpron neuvontapalvelut ovat maksuttomia. Kaupanteko Afrikassa Länsi-Afrikan vientikeskuksen päällikkö Olu Raheem pitää toimistoaan Lagosissa, Nigeriassa. Nigerian toimisto vastaa myös Ghanaan, Kameruniin ja Senegaliin liittyviin yhteydenottopyyntöihin. Nigerian asukasluku on 170 miljoonaa, se on rikas maa ja Afrikan suurin talous. Maalla on valtavat luonnonvarat, pääasiassa öljy ja maakaasu, mutta on paljon muutakin. Maatalous, energia, kauppa, ICT, palvelut, rahoitus, kaikki nämä ovat kasvamassa ja myös viihdeteollisuus eli esimerkiksi Nigeriassa on nyt maailman 3. suurin elokuvateollisuus, Nollywood. Nigeriassa on suuri markkinapotentiaali, kasvava keskiluokka ja ostovoimaa riittää. Toimintaympäristö on hiukan vaativa, jonkin verran on turvallisuusongelmia ja korruptiota, ei pääkaupantekoalueilla mutta pohjoisessa parissa osavaltiossa, joita kuitenkin on yhteensä 36. Energiasektorilla ja infrastruktuurissa on puutteita, valtavat tuloerot ja kasvava köyhyys tuovat ongelmia. Raheem kertoo viime aikoina ebolan tuoneen lisää jännitteitä. Ghanan kohdalla sitä ei ole näkynyt, Nigeriassa on ollut jonkin verran. Vaikeuksista huolimatta Suomelle on mahdollisuuksia, isompia yrityksiä on jo tullut, mutta muut Pohjoismaat ovat huomattavasti edellä Suomea. Esimerkiksi kännyköille Nigeria on 3. suurin markkina-alue maailmassa Kiinan ja Intian jälkeen, Lumiat käyvät kaupaksi. Ghana on ehkä maanosan poliittisesti vakaimpia maita, siellä on 25 miljoonaa asukasta ja sen talous on kasvanut tasaisesti. Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat kulta ja kaakao, öljyäkin on löytynyt. Haasteena on infra, energiatuotanto on suhteellisen kallista vielä, mutta siihen panostetaan, Suomesta koneita ja laitteita vievät Outotec, Metso ja lukuisat pienet yritykset. Doing business index on 67/189, joka on paras Länsi-Afrikassa, eli Ghanassa on tuotteesta ja palvelumallista riippuen usein helpompi aloittaa liiketoiminta kuin Nigeriassa. Suomalaisille vinkiksi, että tuotetta ei kannata afrikkalaistaa. Monessa asiassa on hypätty yksi vaihe yli ja ollaan valmiita ottamaan uusi teknologia vastaan. Paikallinen kumppani on tärkeä lainsäädännön ja lakiasioiden hoitamisessa. Lupaavia aloja ovat melkein kaikki alat: energiasektori, terveysteknologia, ICT, maatalousteknologia, kaivosteollisuus eli alalla kuin alalla on mahdollisuuksia. Afrikka on suomalaisille suhteellisen helppo lähestyttävä, ainakin kielellisesti. Virallisina kielinä ja sopimus- ja bisneskielinä ovat pääosin englanti ja ranska. Kauppaneuvottelut käydään paikan päällä, suomalaisille tyypillinen sähköpostikauppa ei onnistu, vaan pitää olla läsnä luomassa luottamusta. Afrikassa on joka puolella hyvin ystävällistä porukkaa ja helposti pääsee keskustelemaan. Hyvän agentin tai kumppanin käyttäminen kannattaa, Finprosta voi myös kysellä yhteistyökumppaneita. Rahoitusasioissa kannattaa tutustua Finnfundin ja Finnpartnershipin resursseihin. Yleensä kaupanteko tapahtuu prepaid-kauppana, johon siellä on totuttu. Afrikan satamiin pääsee hyvin meriteitse, sisämaan tieverkko on vielä puutteellinen, ja joskus on halvempaa ja helpompaa lähettää lentoteitse. Tullitoiminta voi olla välillä haastavaa, vaikka onkin suhteellisen selkeää, ja ainakin Länsi-Afrikka on tulliagenttien ja -konsulttien luvattu alue. Raheem varoittelee nigerialaiskirjeistä, jotka ovat jo vakiintunut käsite. Halpa keino on olla Finpron toimistoon yhteydessä, jos epäilyttää. Afrikkaan kannattaa ja pitää tulla nyt. Olen nyt ollut neljä vuotta Finpron toimistossa Lagosissa ja sitä ennen tehnyt sinne suomalaisten firmojen kanssa kauppaa. Jokainen joka sinne on tullut, on positiivisesti yllättynyt, asiakkaat ovat todella kiinnostuneita ja innostuneita viemään yhteistyössä asioita eteenpäin. Kannattaa tulla paikan päälle katsomaan, yhdessä voimme löytää oikean toimintamallin, kehottaa Olu Raheem. 8 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 2/2014

9 Asiantuntijat palveluksessasi Tilintarkastus Veropalvelut Lakipalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritysjärjestelyt 2014 Ernst & Young OY. All Rights Reserved Ernst & Young OY. All Rights Reserved. Antinkatu 15 c Valtakatu Pori Rauma p p Työterveyshuollon luotettava kumppani Porissa ja Raumalla - 100% yritysasiakkaista valitsisi Porin Lääkäritalon todennäköisesti uudelleen kumppaniksi. - 99% suosittelisi Porin Lääkäritalon työterveyshuoltoa. - Onnistuneimmat tekijät: luotettavuus yhteistyökumppanina, kattava ja korkealaatuinen palvelutarjonta sekä hyvä sijainti. facebook.com/porinlaakaritalo Itsenäisyydenkatu 33, Pori p PE PORIN PROMENADISALISSA Viihteellinen konsertti täynnä säihkettä ja säteilyä! Mukana hurmuritenorit Tomi Metsäketo, Pentti Hietanen ja Jyrki Anttila Yhteistyössä: S-Etukortilla 63 (norm. 69 ) sis. ruokailun ennen konserttia Lähiravintola Satakunnassa pe klo 17 ja liput Tuliset Tenorit -konserttiin klo 19 Konserttipaketin liput myynnissä Sokos Satakunnan neuvonnassa. Toimi nopeasti, paikkoja rajoitetusti. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 2/2014 9

10 MATTI HYYPPÄ Tarvitaanko standardien normitalkoita? Oppositio on kutsunut hallitusta ja hallitus oppositiota julkisen hallinnon normitalkoisiin eli purkamaan joidenkin mielestä loputonta lupa-. lomake-, säädösja tarkastusviidakkoa. Tavoitteena on kustannusten säästö ja toiminnan tehostaminen. Tavoitteet ovat tärkeitä myös yritystoiminnan edellytysten parantamisen kannalta. Julkea sektori Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg on kohauttanut asioita seuraavaa yleisöä teoksellaan Julkea sektori. Näin byrokratia vaalii omia etujaan, Taloustieto Oy: Helsinki 2014, 84 sivua. Wiberg kirjoittaa: Ei byrokraatteja niinkään innoita kansalaisten etujen maksimointi, vaan omien etujensa mahdollisimman tehokas ja tuloksekas edistäminen. Seuraava lainaus tuntuu kummallisen tutulta Nykyajalle on ominaista administratium iksi nimetty tauti: kaiken hallinnoinnin viheliäinen lisääntyminen. Tähän läheisesti liittyvä kielteinen oheisilmiö on bureaucratium, kaiken virkavaltaistuminen. Tälle on ominaista negatiivinen puoliintumisaika: mitä enemmän aikaa kuluu, sitä massiivisemmaksi virkavaltaistuminen käy. Virkavalta vain kasvaa ja hidastuu. Onneksi elinkeinoelämän puolella asiat eivät ole väin kehnosti? Siellä asiat hoidetaan yksiselitteisen tehokkaasti? Hyvä tavoite Tämän jutun tarkoituksena on pohtia standardien (normien) merkitystä käytännön tasolla kolmen satakuntalaisen yrityksen toiminnassa. Wikipedia määrittelee standardin jonkin organisaation esittämäksi määritelmäksi siitä, miten jokin asia tulisi tehdä. Niin sanottuja virallisia standardisoimisjärjestöjä ovat muun muassa kansainväliset ISO ja IEC, saksalainen DIN, eurooppalaiset CEN, Cenelec ja ETSI sekä suomalainen SFS. Standardeja laativat myös yritysten yhteiset epäviralliset konsortiot ja foorumit. Standardi voi perustua joissakin tapauksissa pelkästään jokin menetelmän kehittäjän valintoihin. Standardeja on olemassa kaikilla aloilla. Niiden määrä liikkuu tuhansissa, jos ei kymmenissä tuhansissa. Tämän hetkistä yhteismäärää ei tiedä kukaan. Standardeja syntyy ja kuolee koko ajan. Yritysten kannalta tärkeimmät sertifikaatit liittyvät tuoteturvallisuuteen, laadun hallintaan ja ympäristöjohtamiseen. Sen enempää puuttumatta standardien määrittelyyn tai hakuun, voidaan todeta, että niiden tavoite on hyvä. Kuvitellaanpa, että Suomessa puolessa kunnista olisi käytössä vasemmanpuoleinen liikenne, puolessa oikeanpuoleinen. Joidenkin tuottajien ruuvit kiristyisivät, kun niitä kääntää vasemmalle, joitakin pitäisi vastaavasti kääntää oikealle. Yritykset käyttäisivät mittauksissa muun muassa metri-, jalka-, syli-, koipi- ja varvasjärjestelmiä. Tampereella vihreä liikennevalo tarkoittaisi seis. Turussa seis oli keltainen, Helsingissä violetti, Porissa punainen ja Raumalla violetti. Laatu arvioitaisiin 500 eri tavalla jne. Ruotsissa asiat olisivat eri tavalla. Euroopassa ja muualla maailmassa miten sattuu. Arkielämä olisi yhtä painajaista. Standardointi mahdollistaa muun muassa yhteistoiminnan, tuotteiden hajautetun valmistuksen, monien alihankkijoiden käytön ja yhteistyökumppanien toiminnan sekä tavaroiden ja palvelujen laadun arvioinnin. Standardit luovat yksinkertaisesti kaaokseen järjestystä. Pari termiä Kuten peppu ja paita, niin standardi ja sertifikaatti. Sertifikaatti osoittaa yrityksen täyttävän toiminnassaan standardin vaatimukset. Sertifikaatti on esimerkiksi ISO:n antama todistus vaatimusten täyttämisestä. Serifikaatti voi kohdistua järjestelmiin, tuotteisiin, palveluihin tai henkilöstöön laajasti ymmärrettynä. CE-merkintä on valmistajan vakuutus siitä, että se täyttää sitä koskevien direktiivien vaatimukset. 10 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 2/2014

11 Kukaan ei osaa tulkita Lehtosen Konepaja Oy Kokemäellä on raskaan metalliteollisuuden tilauskonepaja. Sen asiakkaina on useita energia-, kaivos-, kemian-, meri-, metalliprosessi- sekä puu- ja paperiteollisuuden tunnettuja yrityksiä. Yrityksellä on alalla toimimisen edellyttämät keskeiset sertifikaatit. Yrityksen suunnittelija/projektipäällikkö Juha Pere uskaltaa osin arastakin aiheesta huolimatta nostaa esiin myös joitakin ongelmia. - On selvää, että standardoinnin ja sertifikaatti-järjestelmän tavoitteet ovat perustaltaan hyviä ja kannatettavia. Joissakin tapauksissa määräysten tulkitseminen on yksityiskohtaisten ohjeiden puuttuessa pk-yritykselle lähes mahdotonta. Isot yritykset voivat irrottaa tarpeelliset henkilöresurssit, perustaa jopa oman osaston, standardien tulkintaan ja hallintaan. Pienemmissä yrityksissä sen sijaan standardeihin ja myös muihin viranomaismääräyksiin joudutaan perehtymään muun meneillään olevan työn ohessa ja tähän käytetty aika on pois jostain muusta. - Esimerkiksi voisi ottaa uuden SFS-EN 1090 standardin. Standardi on ollut valmisteluvaiheessa jo vuosia, mutta edelleenkään sen kattavuudesta ei ole kovinkaan yksiselitteisiä ohjeita. Mielestäni ei ole oikein, että standardin koskevuutta ja sen tulkinnanvaraisuuksia aletaan tosissaan selvittämään vasta standardin käyttöönottovaiheessa ja puuttuvien ja toisistaan eriävien viranomaistiedotteiden vuoksi kentällä toimintaa joudutaan kehittämään arvailujen varassa. - Voi kysyä miksi, vuosien valmistelusta huolimatta, esimerkiksi EN 1090 standardin kattavuutta koskeva ensimmäinen löytämäni virallinen julkaisu on päivätty ja suomen virallinen kanta vasta kesäkuun lopussa, kun standardin mukainen kantavien teräsrakenteiden CE-merkintä tuli pakolliseksi Kaiken aikaa on kuitenkin tiedetty ja tiedotettu, että standardin mukaisen toiminnan sertifiointiprosessiin voi kulua aikaa jopa vuosi. Pahimmassa tapauksessa yrityksissä on voitu saattaa toiminta asianmukaiseen kuntoon ja lopulta käy ilmi, että omat tuotteet eivät edes edellytä CE-merkintää Tällöin on hukattu kohtuuton määrä aikaa ja rahaa. - Tästä syystä olisi ensiarvoisen tärkeää hyvissä ajoin tietää, miksi standardi on laadittu ja mitä toimintoja tai asioita standardi todellisuudessa koskee. Tähän tutkimukseen ei varsinkaan pk-yritysten resurssit riitä ja siksi standardeja laativien tahojen tulisi huolehtia riittävästä ja riittävän ajoissa tapahtuvasta tiedottamisesta. - Vaikka pyrimme toiminnassamme standardinmukaisuuteen, käytännön tasolla törmätään usein ristiriitaisiin tulkintoihin. Jos valmistamme esimerkiksi jonkun tehdasrakennuksen yhteyteen tulevan kuljettimen, kyseessä on aina konedirektiivin mukainen kone tai sen osa, mutta emme aina tiedä tuleeko rakenteeseen soveltaa myös EN-1090 standardia - rakenteen kantavuutta koskevia määrittelyjä löytyy molemmista. Erään tulkinnan mukaan kyseessä on aina kone, kun taas toisen tulkinnan mukaan esimerkiksi kuljettimen yhteydessä oleva kulkutie tekee rakenteesta osan rakennusta. Äkkiä ajatellen asia tuntuu merkityksettömältä, mutta valmistuskustannuksia ajatellen asialla on merkitystä. Voi olla, että mikäli kyseinen rakenne tulkitaan osaksi rakennusta, valmistajan pätevyydet eivät yksinkertaisesti riitä rakenteen toteutukseen tai rakenteelle tehtävät tarkastukset nostavat oleellisesti kustannuksia. - Myös konedirektiivin mukaisen vaatimustenmukaisuusvakuutus hakee edelleen paikkaansa käytännön tasolla. Usein asiakkaan taholta edellytetään liittämisvakuutuksen sijaan täydellistä CE-merkintää koneen osalle, joka liitetään osaksi suurempaa kokonaisuutta, jonka toiminnan ainostaan asiakas itse osaa määritellä. Tässä tapauksessa CE-merkinnästä todellisuudessa vastaa lopulta asiakas itse. Vaatimus täydellisestä CE-merkinnästä saattaa kuitenkin olla ja pysyä kaupan sopimusehdoissa, kuka näissä tilanteissa lopulta asioista vastaa? - Esille ottamassani esimerkeissä taustalla on standardin valmistelun tai tiedottamisen keskeneräisyys. Ikävä kyllä sen vaikutukset tuntuvat käytännön työssä viiveinä, kasvavina kustannuksina ja epävarmuutena oikeasta tulkinnasta. Standardit ovat tärkeitä, juuri siksi ne on valmisteltava huolella. Yritykselle sertifikaatit ovat tärkeitä, mutta ne ovat vain edellytys. Yhtään asiakasta ne eivät itsessään ovelle tuo. Juha Pere. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 2/

12 Elina Marttila. Lasten turvallisuus etusijalla On olemassa kahdenlaisia standardeja - sekä yleisiä kaikilla aloilla vapaaehtoisesti sovellettavia, että lainsäädännön vaatimuksia täydentäviä standardeja. Käytännön elämässä näistä monista tulee pakollisia, jos esimerkiksi merkittävät asiakkaat vaativat niitä tai viranomaiset edellyttävät niiden noudattamista. Yhtenä esimerkkinä ovat leludirektiivin lainsäädännön vaatimuksia täydentävät EN71 lelustandardit. Vaatimuksista kertoo Tactic Gamesin laatupäällikkö Elina Marttila. -Osa valmistamistamme Tactic ajanvietepeleistä on suunniteltu alle 14 -vuotiaille lapsille eli tuotteet luokitellaan lainsäädännön mukaan leluiksi. Näille tuotteille meidän on siis suoritettava muun muassa vaatimustenmukaisuuden arviointi sekä turvallisuusarviointi, jossa kartoitamme kaikki lelussa mahdollisesti esiintyvät vaarat. Arviointiryhmämme kuuluu itseni lisäksi tuotesuunnittelun ja oston edustajat. Analysoimme säännöllisissä viikoittaisissa turvallisuusarviointipalavereissa vaarat, joita tuote saattaa aiheuttaa esimerkiksi fysikaalisten, mekaanisten ja kemiallisten ominaisuuksien osalta. Käytännössä arvioimme sitä, täyttääkö kyseinen lelu yhdenmukaistettujen EN71 lelustandardien vaatimukset. Turvallisuusarviointien perusteella määritämme sen, tarvitaanko riskinminimointia tai testauksia ulkopuolisissa laboratorioissa. Ulkopuoliset laboratoriot testaavat lelut lelustandardien vaatimuksia vasten. - Lelustandardien lisäksi meillä suoritetaan vuosittain auditointeja liittyen laatu- ja ympäristöstandardeihin sekä puun alkuperään liittyvään FSC standardiin. Nämä ovat niin sanottuja vapaaehtoisia standardeja, joiden noudattamista ulkopuolinen auditoija käy todentamassa. Yleisesti näiden sertifikaattien vuosittaiset ylläpitomaksut liikkuvat tuhansissa euroissa. Kustannusten hillitsemiseksi yrityksen pitää kriittisesti arvioida mitä sertifikaatteja kannattaa hankkia ja ylläpitää. Eräänlaista vapaan kilpailun rajoittamista on joidenkin toimijoiden vaatimukset tavallisuudesta poikkeavien sertifikaattien hankkimisesta. Ne lisäävät työtä ja kustannuksia ja vastaavasti varsinainen sertifikaatista saatava hyöty voi olla yritykselle vähäinen. 12 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 2/2014

13 Pienuudesta joskus myös etua Tiivis yhteenveto Satamaidon tuotekehitysja laatupäällikkö Anniina Honkanen suhtautuu serfikaatteihin myönteisesti. - Koska jalostamme maitoa elintarvikekäyttöön, on säännöllinen oma valvontamme luonnollisesti oman toimintamme kannalta erityisen tärkeää. Meillä on tuoteturvallisuuden takaamiseksi oma laboratorio, joka on hyväksytty sitä koskevan standardin mukaiseksi. - Suurasiakkaamme ovat yhä enemmän alkaneet vaatia sertifioitua elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmää (esimerkiksi FSSC sertifikaattia). Sen vaatimuksiin tarkemmin menemättä, on vaatimusten noudattaminen mielekästä, sillä suurin osa järjestelmän vaatimuksista täytetään jo noudattamalla Suomen lainsäädäntöä. On tärkeää ymmärtää standardin tulkinta ja vaatimusten soveltaminen käytäntöön. Työ toisaalta lisää kustannuksia, mutta tekee omasta toiminnastamme vastaavasti järjestelmällisempää, ja sitä kautta myös hyödyllistä - Vaikka sertifikaatit lisäävätkin vääjäämättä dokumentointia, lisäävät ne samalla avoimuutta ja jäljitettävyyttä. Tarvittava tieto ei ole yhden ihmisen takana. Elintarviketurvallisuussertifikaatti edellyttää yrityksen sisäistä yhteistyötä. Kun myynti, tuotanto, laitoshuolto ja ladunvalvonta pohtivat yhdessä asioita, syntyy keskustelun pohjalta usein käytännöllisiä ja toimivia ratkaisuja. Kun kaikki ovat mukana, vaatimukset pystytään täyttämään tehokkaasti. - Meidän kannaltamme pienuus on tässä tapauksessa etu. Aina ei tarvitse järjestää raskaita palavereja, vaan asiat hoituvat muun kommunikaation yhteydessä. Ihmiset tuntevat toisensa ja toiminnan tavoitteet. Tieto välittyy nopeasti. Anniina Honkanen. Standardisoinnin tavoitteet ovat kannatettavia. Sovellutusohjeissa on ainakin joskus yllättäviä puutteita. Niiden on oltava tarkkoja ja täsmällisiä. Sertifikaatteja käytetään joskus myös keinona rajoittaa kilpailua. Puutteellinen standardisointi puolestaan näkyy hävettävästi suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopimattomuutena. Sekä tilaajat että palvelujen tuottajat ovat kaikki touhunneet omiaan. Tuloksena on ollut ja on osin edelleenkin sekamelska, jonka takia olemme jääneet kehityksessä ikävällä tavalla takamatkalle. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/

14 MATTI HYYPPÄ Suomalaisilla somen suhteen hyvä työmoraali Varsinkin älypuhelimet ovat tehneet mahdolliseksi televisio-ohjelmien katselun ja yhteydenpidon sosiaalisessa mediassa myös työpaikoilla ja työaikana ilman oman työaseman yhteyksien käyttämistä. Kaikilla ei omalla työpaikallaan työnantajan järjestämiä yhteyksiä edes ole. Huhujen mukaan joissakin yrityksissä jopa reklamaatioihin tulee nousupiikki esimerkiksi jonkun tärkeän urheilutapahtuman jälkeisillä viikoilla. Jos vaikkapa teknologiateollisuudessa tai muussa prosessiteollisuudessa toisella silmällä seurataan urheilutapahtumaa ja toisella porataan kappaleeseen reikää, luulisi tämänkaltaisen toiminnan näkyvän myös työtapaturmien määrässä. Työterveyslaitos on paikka, jossa tällaisia asioita tutkitaan. Pelkällä nettihaulla ei tutkimustuloksia löydy. Laitoksen assistentti Sari Kareinen lupaa ystävällisesti tiedustella asiaa laitoksen sisällä alan asiantuntijoilta. Parissa päivässä selviää, ettei kukaan asiantuntijoista ole asiaa tutkinut, eikä edes kuullut juttuja somen käytön aiheuttamista työtapaturmista. Asia on silti kuulemma pohdinnan arvoinen, joten tällaistakaan mahdollisuutta ei suoralta kädeltä ammuttu alas. Ei ihan yksioikoinen asia Monet yritykset ovat itse mukana esimerkiksi Facebookissa. Some on niille osa yrityksen ja sen tuotteiden markkinointia. Somen viihdekäyttö työaikana ei tietenkään ole työnantajan kannalta toivottavaa. Asiaan liittyy myös muita sudenkuoppia. Some mielletään ehkä jotenkin yksityisemmäksi paikaksi kuin vaikkapa sanomalehtien yleisönosastot tai tekstiviestipalstat. Siksi somessa saatetaan kertoa oman työpaikan sisäistä asioista tai jopa työnantajayrityksen asiakkaiden toimista asiaan kuulumattomalla tavalla. Uusi teknologia ja uudet toimintatavat antavat uusia mahdollisuuksia myös virheille. Kirjalliset ohjeet Satakunnan Osuuskauppa työllistää noin 1300 työntekijää. Talousjohtaja Lauri Hirvola kertoo somen ja yleensäkin verkon käytön aiheuttaneen jonkin verran pohdintaa talon johtoryhmässä. - Alussa asiaa kierreltiin ja kaarreltiin varmaankin asian uutuuden takia. Toisaalta mietimme tiukkaa ja rajoittavaa linjaa. Toisaalta olemme yrityksenä itsekin mukana Facebookissa, joten päädyimme mielestäni melko sallivaan linjaan. Somea ja verkon muita palveluja saa käyttää työaikana työtehtävien suorittamiseen. Kahvi- ja ruokatunneilla myös viihdekäyttö on sallittua. - Päätimme kuitenkin laatia asiasta S-ryhmän yhteisiin ohjeisiin perustuvat kirjalliset ohjeet. Niissä annetaan verkon käyttöohjeita ja muistutetaan työntekijän lojaliteettivelvoitteesta. Työntekijät ovat myös vapaa-ajallaan työnantajan edustajia, joten korrekti käytös työnantajaa, asiakkaita ja muita somen käyttäjiä kohtaan on pidettävä ehdottomasti mielessä joka tilanteessa. Säännöt tehdään myös selviksi uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. - Kaiken kaikkiaan viihdekäyttö työaikana ei ole meillä mikään ongelma. Satakuntalaiset ovat ilmeisesti myös sen verran peruskonservatiiveja, ettei asiattomasta somekäyttäytymisestäkään ole havaintoja, eikä tällaisia tietoja ole ulkopuoleltakaan saatu. - Suhtaudumme asiaan vakavasti, kuten ohjeiden laatiminen osoittaa, mutta emme ole joutuneet olemaan siitä huolissamme. 14 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014

15 Kunnissa ei ongelmaa Kuntien työntekijöistä merkittävä osa työskentelee päätteellä. Kuten aiemmin todettiin, se ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys työaikaiseen viihdekäyttöön. Omalla älypuhelimella viihdettä kyllä löytyy näytön leveydeltä. Harjavallan kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa pohtii asiaa hetken ennen vastausta. - En ole itse törmännyt tällaiseen ongelmaan kertaakaan. Korviini ei ole kantautunut edes asiaa koskevia huhuja. Pomarkun kunnanjohtaja Eero Mattson on samoilla linjoilla. - En ole törmännyt ongelmaan. En ole kuullut asiasta edes keittiön kautta, vaikka pienessä kunnassa pienetkin asiat yleensä tulevat jotain kautta kunnanjohtajan tietoon. Ulvilan kaupunginjohtaja Jukka Moilanen pohtii asiaa laajasta perspektiivistä. - Kollegoiden tapaan en ole kuullut edes huhuja työajan käytöstä viihdetoimintoihin. Olisikohan tilanne se, että julkishallinnon, myös kuntien, nykyinen tilanne vaatii keskittymistä pelkästään työtehtäviin. Olen melko varma, että jos jollakin olisi työaikana merkittävästi mahdollisuuksia itsensä viihdyttämiseen, asia kyllä tulisi jotain kautta tietooni. Ei ongelmia Kankaanpään kuntoutuskeskuksen toimitusjohtaja Raimo Kalliokoski ja asiakkuuspäällikkö Esko Isohannu eivät ole törmänneet viihdekäytön aiheuttamiin ongelmiin. - Meillä on keskimäärin 160 työntekijää, jotka tekevät valtaosin työtään itsenäisesti, mutta kuitenkin määrätyn ohjelman mukaisesti. Emme pidä asiaa kuitenkaan minään suurena ongelmana. Meillä on toistasataa työasemaa ja läppäriä. Henkilöstöllä on käytössään tietenkin lisäksi omia älypuhelimia. Työmme luonteesta johtuen henkilökunta hakee koko ajan tietoja netistä. Somen kautta tietoja voi kysellä myös kollegoilta kautta maan, kunhan asiakasta ei kyselyn perusteella voi tunnistaa. - Olemme ohjeistaneet koko talomme verkkoyhteyksien ja tiedostojen käytön tekemällä jokaisen työntekijän kanssa tietosuojasopimuksen. Koska toimimme terveydenhuoltosektorilla, ovat tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksemme korkealla tasolla. Mikäli joku kaikesta huolimatta katsoisiasiakkaamme tietoja ilman hänen suostumustaan verkossamme, näkisimme aiheettoman katselun järjestelmämme lokitiedoista. Ei ihan näin ruusuista Jotkut yritykset eivät halunneet kommentoida asiaa julkisesti. Kukaan ei halua olla yksi niistä harvoista poikkeuksista, joissa viihdekäyttöä esiintyy. Tosiasia varmasti on, että jokaisessa työpaikassa esiintyy oman tai työnantajan päätelaitteen käyttöä muuhunkin kuin työntekoon. Eri asia on, kuinka paljon haittaa tästä sivutyöskentelystä on. Ennen käytiin työpäivän aikana monta kertaa tupakalla. Jokainen tähän toimintaa syyllistynyt tietää, että tupakkatauoista oli myös hyötyä. Tieto kulki ja myös työasioita pohdiskeltiin yhdessä. Monasti näistä epävirallisista palavereista oli monta kertaa enemmän hyötyä, kun niistä pitemmistä pölötyspalavereista, joissa yksi puhuu ja muut ovat kuuntelevinaan. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/

16 TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN Kauppakeskus Puuvilla lisää tarjontaa ja kilpailua enemmän kysyntää, on jouduttu yhdistämään kahta, jopa kolmea tilaa yhdeksi tilaksi. Sinänsä tiloja ei ole jäämässä vaille käyttöä, vuokrausaste on 95 prosentin luokkaa, mikä on erittäin hyvä tämänhetkisessä kaupallisen murroksen tilanteessa. Selkeä varovaisuus näkyy tietyllä tavalla toimijoissakin, mutta emme ole siitä huolestuneita, sillä keskuksella on kuitenkin niin monipuolinen ja hyvä kattaus, etteivät kuluttajatkaan missään nimessä pety. Kauppakeskus Puuvillan kauppakeskusjohtaja Pasi Välimaa. Satakunnan suurin kauppakeskus avataan Porin Puuvillassa 30. lokakuuta. Kauppakeskusjohtaja Pasi Välimaan mukaan rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Haastattelun alkaessa avajaisiin on aikaa tasan 42 päivää 52 minuuttia 41 sekuntia. Askeleet kiihtyvät avajaispäivän lähestyessä. Tilat luovutetaan vuokralaisille sovittuna ajankohtana 2. lokakuuta. Siitä alkaa vuokralaisten kova puristus, kun he lait- tavat omat konseptinsa ja myymälänsä kuntoon. Vuokraustilanne elää päivittäin viimeiseen asti. Välimaa arvelee, että määrä tulee asettumaan 70 vuokralaisen paikkeille. Suurimmalla vuokralaisella Citymarketilla on noin 7000 neliön tila. Pari isompaa tilakokonaisuutta sisätiloissa jätetään myynti- ja tapahtumatoriksi. Alun perin liikkeiden määrän arvioitiin olevan 80-90, mutta koska isommille tiloille on ollut Välimaa uskoo, että ensimmäiset kolme vuotta keskus vielä hakee asemaansa ja sen jälkeen toivottavasti myös suhdannetilanne on jo parempi. Keskuksen pysäköintikapasiteetti ja saavutettavuus ovat ihan ykkösjuttu ja toinen on tietysti runsas liikkeiden määrä. Yhdellä asioinnilla voi hoitaa kaikki asiat. Lisäksi alueella on julkisen terveydenhuollon palvelut ja Puuvilla on päivittäin jo nyt lähes viiden tuhannen ihmisen luontainen asiointi-, työssäkäynti- ja opiskelupaikka ja täällä käydään myös kulttuuri- ja liikuntaharrastuksissa. Entiset ja uudet toimijat mukaan lukien korttelissa tulee olemaan yli sata toimijaa. Puuvillan vetovoimaisuutta lisäävät kuntosali ja iso sisäleikkipuisto HopLop, samoin ruokapaikat ja kahvilat. Alueella on myös hyvät puitteet monenlaisten tapahtumien järjestämiseen. 16 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014

17 Sisätiloissa meillä on vaihtuvia teemoja varten iso Puuvilla Areena, joka mahdollistaa erilaiset esiintymiset. Pihaalueilla on myös kolme tori- ja aukioaluetta kesä- ja muiden sesonkitapahtumien järjestämistä varten. Puuvillan miljöö sinällään on aivan poikkeuksellinen, vanhaa tehdasmiljöötä on säilytetty ja sen ympärille on rakennettu uusi moderni kauppakeskus. Vanha ja uusi on aistittavissa kauppakeskuksen lähes 300 metriä pitkällä pääkäytävällä. Aika näyttää, onko tämä jopa niin kiinnostava miljöö ja kohde, että voidaan jollain aikavälillä puhua tästä matkailukohteena. Sen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimintoja, onko se sitten majoittumiseen, kylpemiseen vai muuhun liittyvää. Tontilla on joka tapauksessa rakennusoikeutta jäljellä, ja seuraavaksi aiomme järjestää arkkitehtikilpailun alueen asuntorakentamisen selvittämiseksi. Mitä ydinkeskustalle sitten tapahtuu, sen Välimaa kiteyttäisi niin, että Puuvillan kauppakeskus on osa luvun alussa tehtyä Promenadi- Pori suunnitelmaa. Pohjoisranta ja myös matkakeskus ja nyt toteutettava kampus muodostavat yhtenäisen keskusta-alueen, jossa on molemmissa päissä toimintoja ja sitä kautta se vahvistaa koko keskustan aluetta. Näyttää myös siltä, että Puuvilla on kirittänyt keskustan hankkeita ja moni liikepaikka on lähtenyt kohentamaan ulkoasuaan tai laittanut konseptiaan kuntoon. Samoin kampuksella ja matkakeskuksella on vauhti päällä. Toisaalta voi kysyä, onko nyt eletty yksi vaihe, jolloin marketalueet ovat sijoittuneet vain keskustojen ulkopuolelle ja on myös murehdittu sitä, miten käy ydinkeskustan erikoiskaupalle. Välimaan mukaan tavoitteena on kehittää Puuvillasta koko maakunnan yhteinen olohuone, josta löytyy sellainen kauppojen ja palveluiden tarjonta, että asiakkaita tulisi myös Porin ulkopuolelta koko maakunnan alueelta, Pohjanmaalta, jopa Pirkanmaalta ja Varsinais- Suomesta saakka. Kauppakeskuksen avajaisten jälkeen hän ei odottele leppoisia kauppakeskusjohtajan päiviä, vaan sitten alkaa uusi vaihe ja aletaan elää keskuksen arkea. Tällaisen keskuksen kehittämistarve on jatkuvaa. Kuluttajien suuntaan täytyy olla herkällä korvalla, jotta havaitaan mitä on parannettava ja korjattava. Jokainen hyvä tuote kehittyy yhdessä käyttäjien ja asiakkaiden kanssa. K-citymarket suurin vuokralainen Porin Puuvillan kauppakeskuksen veturina toimii K-citymarket. Vuokrattavaa pinta-alaa keskuksessa on neliömetriä, josta K-citymarketille tulee neliön liiketila. Muita K-ryhmän liikkeitä kauppakeskuksessa ovat Kookenkä ja Budget Sport. Kesko Lounais-Suomen aluejohtaja Olli Setänen pitää Puuvillan kauppakeskusta erittäin tervetulleena ja odottaa hyvillä mielin avajaisia. Satakunnastahan on puuttunut tällainen nykyaikainen kauppakeskus autopaikkoineen. Pori on kymmenenneksi suurin Suomen kaupungeista, joten tänne tarvitaan toimiva ja monipuolinen kauppakeskus. Näin kun katson kauempaa Porin ulkopuolelta, niin kauppakeskuksen sijainti on aivan keskeinen. Vaikka keskus onkin joen pohjoispuolella, se on kuitenkin kävelymatkan päässä Porin keskustasta. Iso kauppakeskus tuo Pohjois-Poriin lisää tarjontaa ja palvelua ja tukee Porin vetovoimaisuutta. Puuvillan vieressä oleva K-supermarket lopettaa toimintansa ja keväällä 2015 sen tilalle tulee pieni lähikauppa K-market, jolla on pitkät auki- oloajat. Tilaa jää vielä neliötä vuokrattavaksi. Setäsen mukaan selviää myöhemmin, mitä siihen tulee. Mikkolan alue taas muodostaa oman alueensa eikä uskoakseni Puuvillan keskuksella ole merkittävästi vaikutusta sen menestykseen. Muualta Satakunnasta tulee lisää ostovoimaa Kesko Lounais-Suomen aluejohtaja Olli Setänen. Puuvillaan, ja se ottaa myyntiä siitä. K-rauta ja Rautia palvelevat rakentajia ja säilyttävät asemansa omassa segmentissään, Puuvillaan tuleva Clas Ohlson ei kilpaile niiden kanssa rakentajista. Vaikka ajat ovat huonot, Setänen sanoo Puuvillassa olevan monta myönteistä asiaa, jotka vaikuttavat kauppakeskuksen menestymiseen. Yksi tärkeimmistä on Puuvillan hyvä tunnettuus. Yleensähän uudet kauppakeskukset rakennetaan johonkin tuntemattomaan paikkaan, mutta Puuvilla on jo kaikille tuttu paikka ja siellä on paljon toimijoita. KUVAAJA: TEIJA HAKULA, KESKO SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/

18 Millaisia mietteitä Puuvillan kauppakeskuksen tulo herättää Porin ydinkeskustan kauppiaissa? Sokos-tavaratalo Satakunnan Osuuskaupan market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Jussi Kaartinen pitää koko Satakunnan kannalta hyvänä asiana sitä, että kauppatoiminta kehittyy Porissa, joka on kuitenkin maakunnan keskus ja pääkaupunki. Jos asiaa tarkastellaan Puuvillan kauppakeskuksen ja siellä toimivien näkökulmasta, niin heillä on vahvat odotukset siitä, että Porin suuntaan tulee asiakkaita koko Satakunnan alueelta ja jopa kauempaakin, miksei vaikka Vaasasta, Turusta ja Tampereeltakin. Näen tässä mahdollisuuksiakin, esimerkiksi keskustan ja Sokoksen kannalta, jos osaamme kehittää omaa tarjontaamme vetovoimaiseksi. Kauppa elää siitä, että tarjonta kehittyy asiakaskysynnän mukaan. Olemme jatkuvasti tehneet kehitystyötä, että tuotteemme ja palvelumme olisivat mahdollisimman hyvässä kunnossa ja tietenkin toivomme, että asiakkaat ohjautuisivat meidänkin kauppoihin asiakkaaksi, kuten tähänkin asti. Kaupan alalla eletään mielenkiintoista aikaa tällä hetkellä, on taantuma ja kilpailu on kovaa ja kiristyy entisestään. Se tuo Kaartisen mukaan oman mausteensa tähän kuvioon. Haluamme elävöittää keskustaa omalla toiminnallamme, että se säilyisi houkuttelevana ja että siellä säilyisi palvelut niille asiakkaille, jotka siellä asuvat. Teemme tarjonnan kehittämiseksi jatkuvasti työtä. Sokos-tavaratalo on ihan Porin ydinkeskustassa ja vuosi sitten se avattiin uudistettuna. Koko tavaratalo uudistettiin mukaan lukien ravintolaliiketoiminta ja päivittäistavaraliiketoiminta. Uutta tarjontaa tuli joka osastolle, ja jo viime vuonna ilmoitimme, että Mark & Spencer -myymälä tulee Sokoksen yhteyteen vuoden 2015 syksyllä. Haluamme tuoda sellaista tarjontaa, mistä satakuntalaiset eivät ole ennen päässeet nauttimaan. Kaartinen arvelee, että vaikka Puuvillaan tulee satakuntalaisille uutta tarjontaa, uusia kansainvälisiäkin liikemerkkejä, on tarjonta kuitenkin hiukan erilaista kuin Sokoksella. Osittain tarjonnat jopa hieman tukevatkin toisiaan. Uskomme pärjäävämme uudessa tilanteessa ihan hyvin. Olemme kehittäneet myös palvelukonseptia kokonaisuudessaan, yhtenä osana siihen kuuluu asiakaspalvelu. Kuluttajahan asian loppupeleissä ratkaisee. Kaartinen näkee, että Puuvilla ei ole ihan ydinkeskusta-aluetta, se on oma kauppa-alueensa joen toisella puolella. Uskon, että valikoimalla ja monella muulla asialla on vaikutusta. Uusi on aina uutta ja kaikki menevät aluksi katsomaan, mutta mihin asiakas ohjautuu jatkossa, se on hyvä kysymys. Tietenkin odotamme aina mielenkiinnolla uusia toimijoita, kilpailuahan ei pidä pelätä. Kilpailu joka tapauksessa kiristyy uuden toimijan myötä, ja kuluttaja tästä hyötyy varmasti lyhyellä aikajänteellä. Kilpailu valikoimista ja hinnoista antaa kuluttajalle vaihtoehtoja. Toisaalta pitkällä aikajänteellä, löytyykö kaikille riittävä volyymi toiminnan ylläpitämiseksi? Eniten mietityttävät ihan pienet toimijat, joita en haluaisi menettää keskustasta. Aika näyttää onko liikaa tarjontaa. 18 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014 Satakunnan Osuuskaupan market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Jussi Kaartinen.

19 IsoKarhun kauppakeskuspäällikkö Tero Kormano. IsoKarhu Kauppakeskus IsoKarhun sisätilojen remontin valmistuminen osuu ajallisesti samaan ajankohtaan, jolloin Puuvillan kauppakeskus avataan. Kauppakeskuspäällikkö Tero Kormano ei näe tässä tarkoitushakuisuutta, vaan kyse on kiinteistön omistajan, Citycon Oyj:n investointien hyväksymisaikataulusta. IsoKarhun remontti on kaksivaiheinen eli ensi vaiheessa saimme investointipäätöksen julkisivun muutokseen ja sisäänkäyntien ajanmukaistamiseen. Ulkotilan valmistuttua lähdimme Cityconin brändikäsikirjan mukaisesti muuttamaan kauppakeskuksen värimaailmaa ja ilmettä kohteeseen sopivaksi. Ajallisesti tämä on jatkumoa ulkotilaremontille ja vuosien 2001 ja 2003 laajennuksille. Nyt olemme saattaneet talon 2010-luvulle siitä ilmeestä, joka sillä on ollut perustamisvuodesta -91 lähtien. Uuden kauppakeskuksen suhteen Kormano on odottavalla mielellä ja toivoo, että hanke onnistuisi, koska se vahvistaa Porin asemaa kauppapaikkana. Meidän pitää saada asiakkaita kauempaa nykyisen asiointialueen ulkopuolelta, jolloin Pori on kunnon vaihtoehto Tampereelle, Lempäälälle ja Raision ja Turun Skanssi-kauppakeskukselle eli Porista löytyy niin iso kauppakeskittymien kokonaisuus, että se pitää asiakkaat täällä ja tuo myös uusia asiakkaita laajemmalta. Uskon, että asiakkaita riittää kaikille. Kilpailutilanne toki syntyy, mutta näkisin että nyt Porin merkitys maakunnan veturina kasvaa kaupallisesti ihan oleellisesti. Näen Porin keskustan sikäli mielenkiintoisena, että etenkin jos maakunnasta lähdetään tänne, niin yleensä matkaan käytetään koko päivä ja käydään kaikki liikkeet läpi. Mikäli Puuvillaan tulee bussilasteittain porukkaa, niin se on tietyntyyppinen asiakasryhmä. Toivon mukaan saamme asiakaskuntaa kauempaakin Porin rajojen sisäpuolelle, kummalle puolen jokea sitten tulevatkin. IsoKarhussa on 40 vuokralaista, joista suurin osa on erikoismyymälöitä ja muutama toimistovuokralainen. Puuvillaan siirtyy neljä vuokralaista, mutta näistä kolmen liikkeen pinta-ala on yhteensä vain alle 100 neliötä. Isoin toimija meillä on Top Sport, joka teki päätöksen siirtyä Puuvillaan. Käymme kuitenkin vapautuvista tiloista jo neuvotteluja. Yksi liike poistui kokonaan Porin markkinoilta, tämä on normaalia kauppakeskustoimintaa, että vuokralaisia tulee ja menee. Tarkoituksemme on löytää tilalle sellaisia toimijoita, joita Porissa ei vielä ole. IsoKarhuun jäävistä suurin on H&M, jolle tulee kaksi myymälää Poriin, samoin Dressman avaa liikkeen myös Puuvillaan. Parhaillaan Dressmanille saneerataan myös meillä isompaa liiketilaa. Vasta pitkällä aikajänteellä näemme, onko Pori kahden vai kolmen vai vain yhden liikkeen kauppapaikka. Uskon kuitenkin, että useampia vuosia menee ennen kuin ketjut tekevät mitään käänteentekeviä päätöksiä, etenkin jos talous kääntyy kasvuun ja ostovoima sen myötä kasvaa. Miten IsoKarhu aikoo pärjätä kilpailussa, kun kakkua tulee jakamaan uusi iso toimija? Kormano ei ajattele asiaa pelkästään IsoKarhun kannalta vaan laajemmin koko keskustan kannalta eli miten kivijalkamyymälöiden käy, jos käytettävissä olevat eurot menevät tiettyihin paikkoihin. Keskustan elävöittäminen on ollut voimakasta viime vuosikymmenellä, aika näyttää säilyykö jatkumo. IsoKarhun osalta meillä ei ole mitään erityistä varautumissuunnitelmaa. Jokainen kauppakeskus elää omalla markkinointibudjetillaan, joka Puuvillalla isompana keskuksena on varmasti isompi. Meillä on kuitenkin vakiintunut asema tässä keskustassa. Tietysti liikkeet ovat valmistautuneet asiakaspalvelun edelleen parantamiseen ja tuotetuntemuksen lisäämiseen. Tuotetuntemuksen on todettu olevan jopa hintaa ja asiakaspalvelua tärkeämpi tekijä asiakkaan ostotilanteen kokemisessa. Kahvila- ja ravintolatoimintaa tulemme kehittämään, se on merkittävä tekijä asiakkaiden viihtymisessä ja viipymisessä. Elämme tilanteen mukaan ja sopeudumme siihen ja teemme mahdollisimman hyvin sen, mitä pystymme. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/

20 Muotitavaratalo Ratsula Muotitavaratalo Ratsulan toimitusjohtaja Matti Ratsula. Muotitavaratalo Ratsulan toimitusjohtajalla Matti Ratsulalla on koko kaupunkia ajatellen odottavat ja samalla hiukan huolestuneet tunnelmat Puuvillan uuden kauppakeskuksen suhteen. On loistava asia, jos Poriin investoidaan ja tulee esimerkiksi uusi teollisuuslaitos, joka tuo tuottoja kaupungille, mutta kauppakeskuksen tuottojen on tultava alueen sisältä. Myyntiä pikemminkin jaetaan useamman kesken. Uskoisin, että Porin ulkopuolelta ei kuitenkaan ole niin paljon odotettavissa uutta asiakasvirtaa. Pitäisi olla selvästi iso veturi, kuten IKEA, mitä Puuvillan kauppakeskuksessa ei ehkä ole. Puuvillan kauppakeskukseen tulee myös vaatetusliikkeitä, uutena muun muassa Halonen. Mikä merkitys niillä tulee olemaan Muotitavaratalo Ratsulalle? Totta kai jokainen lisäneliö lisää samalla myynnin jakokerrointa. Meidän täytyy vain keskittyä omaan tekemiseen ja yrittää entistä kovemmin. Kun tuollainen iso yksikkö avataan, on turha tehdä mitään ihmeempää. On selvää, että ensimmäiset pari kolme kuukautta ihmiset menevät tutustu- maan uuteen kauppakeskukseen ja tekevät sitten valinnan, miten jatkossa toimivat. Silloin kun avattiin kauppakeskus Icco, joka oli huomattavasti pienempi, niin kyllä se keskustaa rauhoitti viikonloppuisin parin ensimmäisen kuukauden ajan ja sen jälkeen tilanne normalisoitui. Puuvillan kauppakeskuksessa on paljon nähtävää ja koettavaa, joten sen vaikutus on varmaan paljon suurempi. Puuvillan kauppakeskukseen ei tule kovin paljon merkkimyymälöitä, kun taas Ratsulan tarjonta kattaa monet merkkituotteet. Uskon, että meillä on konsepti, jolla pärjäämme Puuvillan tarjonnalle. Meidän täytyy vain palvella paremmin ja ylläpitää sellaisia valikoimia, joita asiakkaat haluavat. Monessa kaupungissa suuret kauppakeskukset ovat näivettäneet kaupungin keskustan. Porin keskusta on erittäin toimiva, ja uskon, että se ei ehkä haavoitu tässä tilanteessa, mutta jotain vaikutusta sillä tulee olemaan, kun tavallaan kaksi keskustaa kilpailee keskenään. Porissa on Ratsulan mielestä jo liikaa tarjontaa, mutta täytyy tietenkin olla tyytyväinen, että tällainen yksikkö tulee Poriin. Puuvillan etu on uutuus ja uutuuden viehätys, mutta rasitteena taas se, että uuden käynnistäminen on aina hankalaa ja kallista. Kun uusi myymälä avataan, menee helposti pari vuotta, ennen kuin siitä tulee kannattava. Jos avataan uusi kauppakeskus, menee viisi vuotta ennen kuin se lyö itsensä läpi. Kauppaketjuille se ei tule niinkään yllätyksenä, mutta yksittäiselle myymälälle voi käydä niin, ettei se ehdi ajoissa saamaan liiketoimintaa kannattavaksi. Toivon mukaan tässä ei tapahdu sellaista. Ratkaisevaa on se, mihin asiakkaat kulkeutuvat etenkin viikonloppuisin. Puuvillan myyntitavoite on 115 miljoonaa ja koko keskustan 90 miljoonaa. Siinä kilpailussa ei oikein ole voittajia. Tilanne olisi toinen, jos olisi normaalia kasvua tiedossa. Ratsula mainitsee esimerkkinä tilanteen, kun IsoKarhu aikoinaan laajeni ja H&M tuli kaupunkiin. Se otti noin prosentin siivun keskustan myynnistä, mikä toisaalta saatiin takaisin kasvusta, jonka Porin lisääntynyt vetovoima toi. Osa porilaisistakaan ei enää lähtenyt muualle, kun Porin tarjonta parani. Aika näyttää miten käy. Joskus tuntuu siltä, että Isolinnankatu on liian leveä kaupallisessa mielessä porilaisille. Onko myös Kokemäenjoki liian leveä joki? Ihmiset käyttäytyvät joskus ihmeellisesti. Tietysti olisi toivottavaa, että sekä Puuvilla että keskusta menestyisivät eikä kumpikaan kärsisi. Muotitavaratalo Ratsulalla on nyt juhlavuosi. Perheyritys täyttää lokakuussa pyöreät 90 vuotta. Lähdemme avoimin mielin uudelle vuosikymmenelle. Maailma on muuttunut vuosikymmenten aikana. On ollut sotaa ja pula-aikaa, lamaa ja työttömyyttä, mutta kaikesta on selvitty. Kyllä tästäkin selvitään, niin että pystymme siirtämään viestikapulan seuraavalle sukupolvelle, toteaa Matti Ratsula. 20 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 3/2014

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen UUTISKIRJE lokakuu 2016 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Timo Soininen Pääarvioija, Tuotepäällikkö FSC CoC 1 Julkinen Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus Esittely Timo Soininen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi 2 Alankomaat loistava testimarkkinaalue 1. Erinomainen sijainti Yhteydet Alankomaiden

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Carisma Arkipäivää monitoimittajaympäristössä. Kimmo Juntunen

Carisma Arkipäivää monitoimittajaympäristössä. Kimmo Juntunen Carisma Arkipäivää monitoimittajaympäristössä Kimmo Juntunen 31.8.2016 Sisältö 1 Caruna lyhyesti 2 Matka kohti Carismaa 3 Carisma työkaluna 4 Integraatiot 5 Yhteistyö 6 Toimenpiteet, joilla tämä kaikki

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Citycon on monipuolinen kauppakeskusosaaja CITYCON on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja kehittäjä. Menestyvät ja kilpailukykyiset kauppakeskuksemme tarjoavat vuokralaisille

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Venäjän kaupan matkustajan muistilista. Elä matkusta Venäjälle!

Venäjän kaupan matkustajan muistilista. Elä matkusta Venäjälle! Venäjän kaupan matkustajan muistilista Elä matkusta Venäjälle! Elä lähde Venäjälle! Miksi? On helpompaa ja järkevämpää kutsua potentiaalinen asiakas ja tai/ammattimedia kotikentälle, jossa kaikki elementit

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Citycon Media b ook. Erityistehokkaita mainosratkaisuja siellä, missä ihmiset shoppaavat!

Citycon Media b ook. Erityistehokkaita mainosratkaisuja siellä, missä ihmiset shoppaavat! Citycon Media b ook Erityistehokkaita mainosratkaisuja siellä, missä ihmiset shoppaavat! 1 Mainonnalta vaaditaan nykyisin aivan erityistä tehokkuutta. Ratkaisuja, jotka yllättävät, osuvat ja tavoittavat

Lisätiedot