Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Etelä-Savon älykään erikoistumisen strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2014 2017 Etelä-Savon älykään erikoistumisen strategia"

Transkriptio

1 Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Etelä-Savon älykään erikoistumisen strategia Esipuhe Älykkäällä erikoistumisella tarkoitetaan alueen omien vahvuuksien tunnistamista ja niiden saattamista alueen kilpailueduksi. Älykään erikoistumisen ydin on alueen innovaatiotoiminnan kärjissä ja näiden osaamisalojen ennakkoluulottomassa yhdistämisessä. Etelä-Savon Älykkään erikoistumisen strategia on laadittu osana maakuntaohjelman laadintaprosessia. Työskentelyyn osallistui kattava joukko maakunnan yritysten, kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden sekä oppilaitosten edustajia. Tämän lisäksi työskentelyä varten asiantuntiapanosta ostettiin Ramboll Oy:ltä, jonka vetovastuulla toteutettiin mm. Älykkään erikoistumisen työpajat. Kaiken kaikkiaan prosessiin osallistui yli 100 henkeä. Älykkään erikoistumisen strategiassa on määritelty Etelä-Savo innovaatiotoiminnan kärkialat sekä linjatta niiden tulevien vuosien kehittämissuunnat. Strategia linjaa myös keskeiset suuntaviivat, joiden pohjalta maakunnassa toteutetaan EU:n rakennerahastokauden hankehakuja innovaatiotoiminnan osalta. Älykkään erikoistumisen painopisteet ovat maakunnan vahvoja erityisosaamisen alueita, joilla halutaan profiloitua niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yleisperustelut Maakunnan menestyksen ja kestävän kasvun merkittävä osatekijä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. TKI-toiminnan tavoitteena on vahvistaa maakunnan osaamispohjaisia toimialoja sekä aktivoida ja kehittää uusia ja kasvavia erikoistumisaloja. Lähtökohtana on alueen elinkeino- ja työelämän tarpeista nouseva soveltava tutkimus, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän, tutkimuslaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tämä edellyttää valintoja, jotka pohjautuvat maakunnan pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen ja valikoituun älykkääseen erikoistumiseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittymistä edistävät tarkoituksenmukaiset ja toimivat TKI-ympäristöt. Etelä-Savossa on panostettu TKI-toiminnan kehittämiseen ja toimialakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen mm. merkittävien toimintaa tukevien infrastruktuuri-investointien muodossa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistämällä ja yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttamalla. Jatkossa TKI-toimintojen kehittämisen tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä seuraavilla Älykkään erikoistumisen aloilla: Innovaatiokärjet Metsäbiomassa uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Kehittyvät kärjet Digitaalinen tiedonhallinta Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot 1

2 Myös palvelualojen innovaatioympäristöä kehitettäessä tavoitteena on luoda käyttäjälähtöisiä, toimijoiden yhteisiä palveluprosesseja yritys- ja innovaatiopalveluiden tuottamiseen. Alueellisten TKI-organisaatioiden yhteyksiä kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja konsortioihin vahvistetaan. Maakunnan toimijoiden tiivis yhteistyö mahdollistaa myös yrityksille suunnattujen palveluiden kehittämisen. Etelä-Savo on TKI-toimintojen kehittämisessä sitoutunut laajalti eri yhteistyösuuntiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön ja strategisten liittoutumisten myötä koulutuksen vetovoima kasvaa ja maakunnan kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. 2

3 Innovaatiokärjet: Innovaatiokärjet pohjautuvat Etelä-Savossa tehtyyn pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Näillä kärjillä on tunnistettavissa nopeasti kaupallistettavia sovellutuksia. 1. Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Metsävarat muodostavat Suomen biotaloudesta suurimman osuuden. Kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaistaa biotalouden arvo 100 miljardiin euroon ja luoda uutta työpaikkaa. On arvioitu, että biotalouden mahdollisuuksia ei ole läheskään vielä täysimääräisesti hyödynnetty puubiomassojen osalta. Metsäbiomassan käyttöä edistäviä muutostekijöitä ovat muun muassa EU:n uusiutuvan energian käyttötavoitteet (38 % v. 2020), biopolttoaineita ja vähähiilisyyttä koskevat poliittiset linjaukset ja verotus, energian hinta, julkisten hankintojen rooli, uudet teknologiat ja niiden yhdistäminen, puun moderni rooli "high-techinä" ja cleantechinä sekä kansalaisten ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja kasvava valveutuneisuus ympäristöasioissa ja uusiutuvan energian käytöstä. Etelä-Savon paikallisena vahvuutena ovat runsaat metsävarat, hyvin kasvavat metsät sekä käyttämätön raaka-ainepotentiaali. Etelä-Savo onkin Suomen merkittävin maakunta puuntuotannossa ja puuvarojen hyödyntämisessä. Tavoitteena on edelleen lisätä metsäenergiavarojen käyttöä ja nostaa uusiutuvan energian osuutta. Älykkään erikoistumisen kannalta Etelä-Savon vahvuuksia ovat esimerkiksi metsän kasvatuksen ja metsäbiomassan hyödyntämisen pitkät perinteet, materiaalitekniikan osaaminen ja sen soveltaminen uusiin biopohjaisiin raaka-aineisiin, vahva kattilaosaaminen sekä logistiikkaosaaminen, kuitu- ja prosessiosaamisen teollisuusyhteistyö. Globaalissa kilpailutilanteessa Etelä-Savolla on maantieteellisen sijaintinsa puolesta erityisiä mahdollisuuksia Venäjän markkinoilla. Etelä-Savon haasteita ovat vähäiset TKI-resurssit, ohuet ja haavoittuvat osaamisrakenteet mm. konepajoissa, yhteistyökumppanien (tutkimusyksiköt, yritykset) alhainen määrä, toimijoiden pieni koko sekä kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön heikkous. Kärkiteemassa tavoitteena on saada metsäbiomassasta korkeampi jalostusarvo kasvattamalla nopeasti kasvavia puita eri käyttötarpeisiin sekä kehittämällä metsäbiomassasta uusia korkean jalostusarvon tuotteita. 1.1 Puutuotannon kehittäminen Painopisteen sisältönä on metsävarojen kestävän uusiutumisen turvaaminen, metsänviljelytaimien tuottaminen, saatavuus ja nopeakasvuisten puiden tuotanto käyttötarkoituksen mukaan. Tavoitteena on tuottaa laatuominaisuuksiltaan parempilaatuisia taimia (erityisesti uusi taimiaines ja metsänviljelytaimet) ja kehittää uusia tuotantomenetelmiä. Tällaisia ovat esim. lahonkestävyyden kehittäminen ja stilbeenien tutkiminen. Lisäksi kehitetään testausmenetelmiä puun hyvien ominaisuuksien löytämiseksi. laadukkaan metsänviljelyaineiston jalostukseen ja tuotantoon liittyvä TKI-toiminta liiketoiminnan kehittäminen puun tuotannon ja laadun varmistamiseksi metsäraaka-aineen saatavuuden varmistaminen 1.2 Puun jalostaminen Energiapuu on ainoa puutavaralaji, jonka kysyntä kasvaa kotimaassa ja EU:ssa. EU-tasolla on arvioitu että aikavälillä puun käyttö energiaksi tulee lisääntymään yli 60 %. Tämä muodostaa merkittävän kaupallisen potentiaalin energiapuun arvoketjuun liittyvälle teknologialle, koska kustannus- ja 3

4 maasto-olosuhdesyistä tehokkuuden ja automaatioasteen halutaan kaikkialla kasvavan. Etelä-Savossa on tavoitteena metsähakkeen käytön puolitoistakertaistaminen v mennessä ja kolminkertaistaminen v mennessä vuoden 2011 tasoon ( kiinto-m3) verrattuna. Painopisteen sisältönä on lisätä energiapuun kasvattamisen, korjaamisen ja logistiikan arvoketjun teknologiaratkaisuihin liittyvää liiketoimintaa. Toisena painopisteenä on mekaanisen puunjalostuksen sivuvirroista saatavien jalosteiden ja puurakentamisen kehittäminen. Tavoitteena on ICT:n kasvava integrointi ja lisääntyvä teknologiavienti hyödyntämällä olemassa olevaa osaamispohjaa ja energiapuun paikallista saatavuutta. ICT:n osalta on selkeä yhteys teemaan Digitaalinen tiedonhallinta, erityisesti Teollinen internet-painopisteeseen, sekä teemassa Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus kuvattuun mittausten ja monitoroinnin kehittämiseen. Puurakentamisen kehittämistä ja käyttöpotentiaalia kasvattavat kansallisen tason tavoitteet puukerrostalojen osuuden kasvattamiseksi 20 prosenttiin uusista asuin kerrostaloista ja viennissä tavoite 500 miljoonan lisäyksestä rakennuspuusepäntuotteiden viennissä. Lisäksi puutuoteteollisuudessa kysynnänlisäykset kohdistuisivat erityisesti sahatavaraan. Etelä-Savolla on hyvät edellytykset olla edelläkävijä ja kehittäjä puurakentamisessa. puun arvoketjun uudet ratkaisut huomioiden vähähiilisyyden edistäminen puun modifiointi ja uudet sovelluskohteet 1.3 Korkean jalostusasteen tuotteet ja tuotantoprosessit Tulevaisuuden biotaloudessa puusta tehdään edelleen paperia, kartonkia ja sahatavaraa, mutta yhä enemmän bioenergiaa, sellua, biopolttoaineita ja kemikaaleja sekä uudenlaisia jalostetumpia tuotteita. Vuoteen 2050 mennessä merkittävä osa metsäteollisuuden tuotannosta muodostuu uusilla toimialoilla. Arvioidaan, että globaalisti biotuotteiden ja biomassapohjaisen energian markkinapotentiaali yli kaksinkertaistuu vuosina noin miljardiin dollariin, kun perinteisillä metsäteollisuustuotteilla kasvu jää noin 10 %:iin, 495 miljardista 545 miljardiin dollariin. Uusien biopolttoaineiden käyttöpotentiaalia kasvattavat fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopohjaisilla jalosteilla. Tavoite on nostaa Etelä-Savon uusiutuvan energian osuutta. Maakunnassa on tarve kehittää uusia tuotteita perinteisten tuotteiden rinnalle. Lisäksi metsäteollisuuden murros ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden (sahat, vaneri- ja levyteollisuus) modernisoituminen ovat ajureina erilaisten korkean jalostusasteiden tuotteiden kehittämiseksi. Tarkoituksena on kehittää korkean jalostusasteen tuotteita sekä uusia sovelluksia polttoaineiden (biohiili, bioöljy, biokaasu) hyödyntämiseen. Tällä hetkellä Etelä-Savossa tehdään niihin liittyvää soveltavaa TKI-työtä ja valmistellaan pilotointeja. puun komponenttien erottaminen ja jalostaminen uusiksi tuotteiksi hajautetun energiantuotannon ja biopolttoaineiden käyttöönoton edistäminen pilotlaitoksien kehittäminen ja käynnistäminen esim. muuhun puunjalostukseen integroituna uudet kuitutuotteet ja -prosessit 2. Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Makean veden määrä on vain kolme prosenttia kaikesta maailman vedestä. Nyt 25 % käytetystä makeasta vedestä menee teollisuuden tarpeisiin, joiden ennustetaan entisestään kasvavan. Veden ja jäteveden käsittelyyn liittyvä markkina on voimakkaassa kasvussa, ja toimialan arvo-verkko monipuolistuu tämän 4

5 kasvun myötä. Nämä vesialan globaalit kasvunäkymät ovat kehittämistavoitteiden taustalla. Prosessivesien puhdistusosaamista voidaan soveltaa mm. kaivosvesiin sekä kotimaassa että ulkomailla nämä tarpeet lisääntyvät, kun mineraaleja tarvitaan yhä enemmän ja ympäristövaatimukset kiristyvät samanaikaisesti. Yhteiskuntarakenteen ja ihmisten asenteiden muutos sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö kasvattavat tarvetta materiaalikierrätyksen ja jätteen hyötykäytön ratkaisuille ja näihin liittyville liiketoiminnoille. Myös yhteiskunnan ympäristöturvallisuuteen liittyvien mittaus- ja valvontajärjestelmien tarve kasvaa avoimuuden vaatimusten ja tietoisuuden lisääntymisen myötä. Paikalliset markkinat ovat erityisesti teknologiaratkaisujen osalta pienet, mutta globaalisti cleantech-markkinat ovat nopeassa kasvussa. Cleantech on myös TEM-vetoisen kansallisen kehitysohjelman kärki. Etelä-Savossa on jo nykyään vahvaa teollisuus- ja yhdyskuntavesien puhdistusosaamista, ympäristöalan T&K&I-toimintaa ja tätä tukevia merkittäviä hankkeita sekä ympäristöalan yrityksiä. Etelä-Savossa ollaan alan kansallista kärkeä ja lähitulevaisuuden tavoitteena on nimenomaan kansainvälinen liiketoiminta. 2.1 Kestävä teollisuuden ja yhdyskuntien vesitalous Globaali väestönkasvu, kaupungistuminen, teollistuminen ja elintason nousu lisäävät puhtaan veden tarvetta samalla kun vesivarat niukkenevat. Teollisuuden ratkaisujen energia- ja kemikaalitehokkuuden vaatimukset tiukentuvat. Teollisuudessa yleistyvät suljetut" kierrot, haitta-aineiden / arvokomponenttien erottaminen vedestä, raaka-aineiden säästö, energiatehokkuus yms. Veden ja jäteveden käsittelyyn liittyvä markkina on voimakkaassa kasvussa, ja toimialan arvoverkko monipuolistuu tämän kasvun myötä. Kestävän vesitalouden valinta yhdeksi älykkään erikoistumisen painopisteeksi on hyvin perusteltua laajan soveltamisalueen, kasvavan markkinapotentiaalin ja mahdollisuuksia luovan alan arvoverkkomuutoksen johdosta. Painopisteen keskeistä sisältöä ovat veden puhdistukseen ja veden laadun hallintaan liittyvät uudet ratkaisut teollisuuden ja yhteiskunnan käyttöön. Näitä ovat esim. älykäs veden laadun monitorointi, vedenpuhdistusratkaisut, lietteiden käsittelytekniikat sekä lietteistä energiaa ja ravinteita -ratkaisut. Tavoitteena on kehittää ja myydä innovatiivisia, eri asioita yhdistäviä ratkaisuja ja kokonaistoimituksia yhdyskunnille sekä metsä- ja kaivosteollisuuteen. uusien innovatiivisten vedenpuhdistus- ja käsittelymenetelmien kehittäminen ja kaupallistaminen arvokomponenttien ja ravinteiden erottaminen ja talteenotto 2.2 Puhtaan ympäristön turvaamisen älykkäät kokonaisratkaisut Kiristyvä lainsäädäntö sekä yhteiskunnassa kasvava tiedon ja turvallisuuden tarve tukevat ympäristömonitoroinnin valintaa älykkään erikoistumisen strategian painopisteeksi. Teollisuusprosessien materiaalikäytön ja kunnossapidon tehostaminen taas vaatii entistä tarkempaa mittaustietoa tuekseen. Ruoka- ja elintarvikeketjun turvallisuuden valvonta vaatii aiempaa enemmän ketjusta mitattua spesifistä dataa. Painopisteellä on siis vahvoja liittymiä useaan kärkiteemaan. Painopisteen keskeistä sisältöä on materiaalikierrätyksen sekä sivuvirtojen ja jätteen hyötykäytön kehittäminen. Tavoitteena on paikallisten symbioosien liiketoiminnan merkittävä kasvattaminen innovatiivisia ratkaisuja hyödyntämällä. Yhteiskuntarakenteen ja ihmisten asenteiden muutos sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö kasvattavat tarvetta materiaalikierrätyksen ja jätteen hyötykäytön ratkaisuille sekä liiketoiminnoille. Alan arvoverkko monipuolistuu koko ajan materiaalin läpivirtauksen lisääntyessä. Painopisteen keskeistä sisältöä ovat myös vesi-, ilma- ja maaperämonitoroinnin uuden sukupolven sensorija anturiteknologia, monitorointijärjestelmät ja niihin liittyvä asiantuntemus. Painopisteeseen sisältyy teknologiaratkaisuja materiaalivirtojen ja -käytön sekä teollisuusprosessien mittauksiin ja elintarvikeketjun monitorointiin. Tavoitteena on vientiin tähtäävä liiketoiminta. 5

6 Painopisteeseen liittyy älykkäät ICT-pohjaiset kokonaisjärjestelmät ympäristöturvallisuuden hallintaan ja puhtaan ympäristön varmistamiseen. Tähän sisältyvät myös liittymät yhdyskunta- ja kiinteistökohtaiseen suunnitteluun sekä karttapohjaiseen tiedon hallintaan ja se kytkeytyy digitaalinen palveluliiketoiminta -teemaan. Tavoitteena on pitkälle integroitu ympäristönvalvontajärjestelmä joka yhdistää uudenlaisen monitoroinnin, prosessinvalvonnan, analyysin, tiedonhallinnan sekä tilanne-ennusteet. ympäristön ja prosessien monitoroinnin seuraava sukupolvi materiaalitehokkuuden ja kierrätyksen laaja-alainen edistäminen ympäristöanalytiikan kehittäminen ja kaupallistaminen 3. Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Älykkäillä pintamateriaaleilla ja pinnoitteilla tarkoitetaan esim. painettua älyä sekä pinnoituksella saatavia uusia sähköisiä ja kemiallisia ominaisuuksia. Ohuet pinnoitteet (nano ja ALD) muodostavat perustan näille toiminnallisuuksille. Sovelluskohteita ovat esim. voimalaitostekniikka, katalyyttiset pinnoitteet, anturit ja sensorit, aurinkokennot, älypakkaukset ja älykkäät tunnistin- ja indikaattorielementit. Uusien materiaaliyhdistelmien sovellus- ja käyttökohteita ovat esim. paperi, jonka selluloosakuituun lisätty älymateriaalipartikkeleja, älykkäät rakenteet ja laitteet, joissa materiaaliyhdistelmä on älykäs (esim. mo-nitoroiva painesäiliö, nopeampi venttiili) sekä pikavalmistuksen (esim. 3D-printtaus) vaatimat uudentyyppiset materiaalit. Hybridimateriaalit ovat materiaaleja, joissa yhdistetään useampaa ainesosaa. Kun materiaaleja yhdistetään, niin olennaista on miten eri materiaalit vuorovaikuttavat keskenään ja miten niiden välinen rajapinta toimii. Materiaaliteknologia erityisesti ohutkalvopinnoitteet ja lujitemuovit on ollut pitkään Etelä-Savossa kehittämispanostuksien kohteena. Haasteena on toiminnan kapeus ja TKI-painotteisuus sellaisella alueella, jossa markkinat, käyttökohteet ja kilpailu ovat vahvasti kansainvälistä. Maakunnan yritystoiminta ei voi hyödyntää kaikkia tutkimustuloksia, vaan hyödyntäjiä täytyy etsiä muualta. Painopisteen sisältönä on kehittää uusia lujite- ja metallimateriaaleja ja -rakenteita kone- ja laitevalmistuksen sekä kuljetusvälinetekniikan käyttöön sekä löytää kansallisia ja globaaleja arvoverkkoja hyödyntämään niitä. Keskeisenä tavoitteena on kaupallistaa nopeammin TKI-toiminnan tulokset paikallisten kone- ja laitevalmistajien vahvistuvaksi kilpailueduksi ja IPR-myynnin kautta kansainväliseksi liiketoiminnaksi. kehitetään vähähiilisyyttä ja materiaalitehokkuutta edistäviä kevyitä ja kestäviä materiaaleja kehitetään pintamateriaaleja ja pinnoitteita ja etsitään niille uusia sovelluskohteita Uusien materiaaliyhdistelmien kehittäminen ja kaupallistaminen Kehittyvät kärjet: Kehittyvien innovaatioalojen sovellutukset ovat vielä TKI-vaiheessa ja niiden kaupallistamisessa on vielä kartoittamattomia mahdollisuuksia. 4. Digitaalinen tiedonhallinta Digitaalisuudessa on kyse tuotanto- ja palveluprosessien tehostamisesta. Digitaalisilla prosesseilla pystytään tuottamaan aikaisempaa helpommin hallittavissa olevaa tietoa, joka mahdollistaa tiedon päälle rakennettavia uudenlaisia palveluita ja prosesseja. Digitaalinen tietojenhallinta edellyttää kuitenkin tiedonhallinnan prosessien (tiedon synty, varastointi, levittäminen) systematisointia. Teollinen internet voidaan nähdä uutena teollisena vallankumouksena, joka uudistaa erityisesti teollisuuden palveluliiketoimintaa ja tarkoittaa internetin mahdollisuuksien omaksumista teolliseen käyttöön. 6

7 Etelä-Savossa on panostettu digitaalisuuteen sähköisten arkistojen, digitoinnin, julkishallinnon digitaalisten palvelujen sekä verkkokoulutuksen muodossa. Etelä-Savo haluaa olla Suomessa edelläkävijä digitaalisten julkisten palvelujen kehittäjänä sekä avoimen datan hyödyntäjänä. Etelä-Savon digitaalinen palveluliiketoiminta perustuu siihen että yritykset, yhteisöt, 3.sektori, järjestöt, kodit ja ihmiset hyödyntävät avointa dataa digitalisaation mahdollistamin keinoin täysmääräisesti. 4.1 Teollisen internetin uusien sovellusten kehittäminen palveluliiketoiminnassa Teollinen internet tarkoittaa internetin hyödyntämistä teollisuuden tarpeisiin. Teollisessa internetissä korostuvat kolme näkökulmaa: älykkäät koneet, ihmiset työssä sekä älykäs analytiikka. Teollisen internetin konkreettisia kehittämisen kohteita ovat esim. älyn lisääminen konetuotteisiin, teknologian etävalvontaa ja etähuoltoa, koneissa lisättäviä apulaitteita, antureita ja mittareita sekä niitä yhdistäviä tietoliikenne- ohjaus- ja viestintäratkaisuja. Teollinen internet voidaan nähdä uutena teollisena vallankumouksena, joka uudistaa erityisesti teollisuuden palveluliiketoimintaa ja tarkoittaa internetin mahdollisuuksien omaksumista teolliseen käyttöön. Pelkkä teollisuuden monitorointi ei enää riitä, vaan on pystyttävä hyödyntämään nopeasti kehittyvää uutta pilvi-, sensori-, analytiikka- ja mobiili-teknologiaa. Kyse on digitalisaatiosta, jossa keskeistä on kyky verkottua millä tahansa toimialalla. Teollinen internet automatisoi prosesseja ja teollista palvelutuotantoa; automatisaatiota, analytiikkaa, prosessimittauksia, tiedonanalysointijärjestelmiä, ennustavuutta, optimointia, sijaintitietoja, koneiden välistä kommunikaatiota, datan visualisointia, asioiden ja kaiken internetiä. Sulautetut järjestelmät ovat kehittymässä laitepohjaiseksi älykkyydeksi; älykkäiksi ratkaisuiksi, palveluiksi ja sovelluksiksi. Teollisen internetin tavoitteena on luoda säästöjä ja alentaa tuotanto- ja ylläpitokustannuksia. Maakunnassa on teollisen internetin alueella toimivia yrityksiä, joilla on globaalit markkinat ja kansainväliset asiakkaat. markkinapotentiaalin hahmottaminen lähtien markkinatarpeista ja asiakkaista edistetään älykkään teollisen internet -klusteria Etelä-Savossa 4.2 Sähköisen tiedon hallinta ja jalostaminen hyötykäyttöön Avoimen datan periaatteita noudattavat organisaatiot jakavat keräämänsä datan avointen rajapintojen kautta kenen tahansa käytettäväksi ja muiden keräämään datan yhdistettäväksi. Avoimen datan määrän ja monipuolisuuden kasvaessa liittyy se yhä useammin Big Data käsitteeseen, jolla tarkoitetaan laajojen tekstimassojen yhdistelyn ja algoritmisen käsittelyn tuottamaa tietoa sekä sen tiedon avulla syntynyttä kykyä hahmottaa monimutkaisten asioiden trendejä ja kausaalisuhteita sekä poikkeamia. Tavoitteena on lisäarvon tuottaminen digitalisten aineistojen uudelleenkäyttöön ja käytettävyyden lisäämiseen. Digitaalisten aineistojen käytettävyyden kehittäminen sisältää mm. aineistojen rikastamisen, joukkoistamisen ja digitaalisen datan jakelun. Kun digitaalinen tietojenhallinta/-käsittely pohjautuu avoimeen dataan, sitä helpompaa tietojärjestelmien rakentaminen ja niiden yhteen toimivuus on. Avoimen datan tulisikin olla keskeinen osa digitaalista tiedonhallintaa. Suuri osa palveluista on tietoa, joka on palvelu/tuote sellaisenaan, tai tietoa voidaan hyödyntää muiden palveluiden/tuotteiden raaka-aineena. Etelä-Savon digitaalinen palveluliiketoiminta perustuu siihen että yritykset, yhteisöt, 3.sektori, järjestöt, kodit ja ihmiset hyödyntävät julkista avointa dataa digitalisaation mahdollistamin keinoin. kehitetään avoimen datan avaamisen toimintatapoja ja hyödyntämistä sähköisen säilyttämisen (arkistot, kirjastot, yritykset, luonnonvaratiedot) ja käytettävyyden kehittäminen uutta liiketoimintaa synnyttävien alustojen ja pilottien tukeminen 7

8 4.3 Arjen digitaaliset ratkaisut Etelä-Savon yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa :sta noin :een vuoteen 2030 mennessä. Koko Suomessa on tällä hetkellä noin miljoona eläkeläistä. Tulevaisuuden ikääntyneet pystyvät asumaan kotona pidempään ja heillä ostovoimaa käyttää yksityisiä palveluja tukemaan asumistaan ja elämistään. Arjen älykkyys liittyy asumiseen, liikkumiseen, asiointiin, yhteydenpitoon ja yhteisöllisyyden rakentumiseen. Tässä painopisteessä on liityntäpinta myös edelliseen älykkääseen avoimeen dataan. Älykkäässä arjessa näkökulma on erityisesti asiakkaassa kuinka varmistutaan kehitettävän digitaalisen palvelun asiakaslähtöisyydestä? Älykkään asumisen lisäksi tulee kehittää älykästä jätehuoltoa, energiankäyttöä, ja tehokkuutta, opetusmenetelmiä sekä muita älykkäitä julkisia palveluja. Älykkään liikenteen teknologiaa voidaan hyödyntää harvaanasutun alueen joukkoliikennekonseptissa; Joukko-liikenteen tarjoama kysynnän mukaan, älykkäät ja ennustavat algoritmit, joukkoliikenteen tietoa näkyväksi, sensorit ja monitorointi jne. asumisen ja infrastruktuurin tuottamiseen liittyvät sovellukset palveluiden tuottamiseen liittyvät sovellukset opetusteknologioiden kehittäminen 5. Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot Etelä-Savon profiili luomutuotannossa on kiistaton. Innovatiivisten yhteistyömallien luominen koko lähiluomuketjuissa on tärkeää monesta syystä. Tähän kytkeytyvät toimenpide-ehdotuksina innovatiiviset logistiikka- ja jakeluratkaisut sekä innovatiiviset, verkostomaiset liiketoimintamallit, joilla lyhyiden lähiluomuketjujen ja pidempien luomuelintarvikkeiden ketjujen kannattavuutta ja tehokkuutta lisätään. Älykkäät elintarviketurvallisuuden ratkaisut kattavat uudenlaiset ruokaturvallisuutta ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä sekä raaka-aineiden alkuperän tunnistamista edistävät ratkaisut, olivat ne sitten ohjelmistoja, sovelluksia, palveluita, toimintamalleja, pakkauksia tai viestinnällisiä ratkaisuja. Tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ruokaturvallisuuden innovaatioilla. Keskeisenä haasteena tavoitetilan saavuttamiseksi on paitsi lisätä alan uudistumiskykyä myös nostaa kehitystoiminnan innovatiivisuutta seuraavalle, kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Tämä edellyttää mm. uusien tuote-, palvelu- ja tuotantoinnovaatioiden kehittämistä lähiluomuketjuissa. Teeman kansainvälinen kärki ja kaupallinen potentiaali on lähiluomuun kytkeytyvissä ruokamatkailun ja ruokaturvallisuuden innovaatioissa. Vahva lähiluomutuotanto luo perustan, jolle voidaan rakentaa älykkäitä kokonaisratkaisuja, erityisesti ruokamatkailun, siihen linkittyvien markkinointi-innovaatioiden sekä elintarviketurvallisuutta lisäävien digitaalisten palvelujen ja etädiagnostiikan rajapinnoilla. Etelä-Savon älykäs erikoistuminen lähiluomuun merkitseekin ennen kaikkea toimialarajoilla syntyvien, asiakkaiden kokonaisvaltaisempaan ongelmanratkaisuun perustuvien, innovaatioiden monipuolista tukemista. 5.1 Luomun tuote- ja tuotantoinnovaatiot Eettisten, ekologisten ja sosiaalisten vaatimusten korostuminen markkinoilla sekä kansainvälinen terveellisyys- ja wellness-trendi luovat luomu- ja lähiruoalle sekä siihen linkittyville palveluille markkinoita ja kansainvälistä kaupallista potentiaalia. Kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperästä ja puhtaudesta on korostunut ruokakriisien myötä. Elintarviketurvallisuutta koskevat EU-standardit lisäävät osaamisvaatimuksia koko arvoketjussa. Elintarvikemarkkinoiden kiristyvä kilpailu ja hintakeskeisyys korostavat luomun laadullisia vaatimuksia; luomun erityislaatuisuus pitää tunnistaa ja säilyttää koko arvoketjun läpi käyttäjälle asti. Luomukysynnän ja -markkinoiden kasvun myötä luomuosaamiselle on myös tarvetta kansainvälisillä markkinoilla, erityisesti Venäjällä ja kolmansissa maissa, maiden oman luomutuotannon kehittämiseksi. Lähiluomun tuote- ja tuotantoinnovaatioiden kehittäminen muodostaa kärkiteeman ytimen. Painopiste pitää sisällään innovatiivisten tuotteiden, tuotantoprosessi-innovaatioiden sekä palveluinnovaatioiden ja 8

9 uudenlaisten toiminta- ja yhteistyömallien kehittämisen. Tuoteinnovaatioiden kehittäminen edellyttää kansainvälisten niche-kohderyhmien tunnistamista ja heidän tarpeidensa ja ostomalliensa tutkimista sekä kohdennettujen luomuelintarvikkeiden ja kansainvälisten luomu- ja lähiruoka-asiantuntijapalveluiden kehittämisen tukemista. lähiluomun tuote- ja tuotantoinnovaatioiden kehittäminen ja kaupallistaminen puhtautta korostavien ratkaisuiden kehittämien arvoketjussa uudet logistiikka- ja jakeluratkaisut sekä verkostomaiset liiketoimintamallit 5.2 Älykkäät elintarviketurvallisuuden ratkaisut Älykkäät elintarviketurvallisuuden ratkaisut, kattaa uudenlaiset ruokaturvallisuutta ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä sekä raaka-aineiden alkuperän tunnistamista edistävät ratkaisut, olivat ne sitten ohjelmistoja, sovelluksia, palveluita, toimintamalleja, pakkauksia tai viestinnällisiä ratkaisuja. Painopisteessä tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ruokaturvallisuuden innovaatioilla. Tämä pitää sisällään toimenpidesuosituksina erityisesti älykkäämpien, aktiivisempien ja ekologisempien pakkausten käyttäjäkeskeisen kehittämisen, uusien jäljitettävyysratkaisujen kehittämisen ja ruokaturvallisuutta parantavien palveluinnovaatioiden kehittämisen. Ruokakriisit ja eettisen, ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden korostaminen ovat vahvistaneet kuluttajien ja asiakkaiden kiinnostusta ruoan alkuperästä ja ruoan turvallisuudesta. Lainsäädännön kehittyminen luo omia vaatimuksiaan ruoan jäljitettävyydelle ja turvallisuudelle. Älykkäämpien ja ekologisempien pakkausten käyttäjäkeskeinen kehittäminen kehitetään uusia jäljitettävyysratkaisuja Ruokaturvallisuutta parantavien palveluinnovaatioiden kehittäminen 9

Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2014-2017. Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategia

Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2014-2017. Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategia Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2014-2017 Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategia Etelä-Savon maakuntaliiton raportti 2014 Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Sisältö GFN yrityksenä Muuttuva toimintaympäristö Biojalostamon edut Mitä on bioöljy? Mikä on biojalostamo? Biojalostamoprosessi

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan

Lisätiedot

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Megatrendi Niukkenevat resurssit, kasvava kulutus väestön määrä kasvaa keskiluokka kasvaa kehittyvillä markkinoilla

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Teollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet. Tiina Pursula, Gaia Group Oy Teollisuuden vanhan kumous, 4.4.

Teollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet. Tiina Pursula, Gaia Group Oy Teollisuuden vanhan kumous, 4.4. eollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet iina ursula, Gaia Group Oy eollisuuden vanhan kumous, 4.4.2013 eollisten symbioosien markkinamahdollisuuksia Kehittyvien kaupunkien

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 EU:n RIS3 -ohjeistus Älykkään erikoistumisen lähestymistavassa (EU: RIS3) painotetaan: Alueellisia vahvuuksia ja kilpailukykyä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Avoin tieto muutostekijänä

Avoin tieto muutostekijänä Avoin tieto muutostekijänä Hannu Jaakkola, Porin yksikkö, Tietotekniikka http://www.tut.fi/pori/ Hannu Jaakkola 1 Tausta: Suomi 2015 Suomessa ICT-ratkaisuiden käytön taso on korkea, hyödyntämisen aste

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen

Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen Leija 15.2.2008 TkT Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Esityksen sisältö Havaintoja nykytilasta Ajatuksia tulevaisuudesta Strategia Alusta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot