Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Etelä-Savon älykään erikoistumisen strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2014 2017 Etelä-Savon älykään erikoistumisen strategia"

Transkriptio

1 Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Etelä-Savon älykään erikoistumisen strategia Esipuhe Älykkäällä erikoistumisella tarkoitetaan alueen omien vahvuuksien tunnistamista ja niiden saattamista alueen kilpailueduksi. Älykään erikoistumisen ydin on alueen innovaatiotoiminnan kärjissä ja näiden osaamisalojen ennakkoluulottomassa yhdistämisessä. Etelä-Savon Älykkään erikoistumisen strategia on laadittu osana maakuntaohjelman laadintaprosessia. Työskentelyyn osallistui kattava joukko maakunnan yritysten, kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden sekä oppilaitosten edustajia. Tämän lisäksi työskentelyä varten asiantuntiapanosta ostettiin Ramboll Oy:ltä, jonka vetovastuulla toteutettiin mm. Älykkään erikoistumisen työpajat. Kaiken kaikkiaan prosessiin osallistui yli 100 henkeä. Älykkään erikoistumisen strategiassa on määritelty Etelä-Savo innovaatiotoiminnan kärkialat sekä linjatta niiden tulevien vuosien kehittämissuunnat. Strategia linjaa myös keskeiset suuntaviivat, joiden pohjalta maakunnassa toteutetaan EU:n rakennerahastokauden hankehakuja innovaatiotoiminnan osalta. Älykkään erikoistumisen painopisteet ovat maakunnan vahvoja erityisosaamisen alueita, joilla halutaan profiloitua niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yleisperustelut Maakunnan menestyksen ja kestävän kasvun merkittävä osatekijä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. TKI-toiminnan tavoitteena on vahvistaa maakunnan osaamispohjaisia toimialoja sekä aktivoida ja kehittää uusia ja kasvavia erikoistumisaloja. Lähtökohtana on alueen elinkeino- ja työelämän tarpeista nouseva soveltava tutkimus, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän, tutkimuslaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tämä edellyttää valintoja, jotka pohjautuvat maakunnan pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen ja valikoituun älykkääseen erikoistumiseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittymistä edistävät tarkoituksenmukaiset ja toimivat TKI-ympäristöt. Etelä-Savossa on panostettu TKI-toiminnan kehittämiseen ja toimialakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen mm. merkittävien toimintaa tukevien infrastruktuuri-investointien muodossa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistämällä ja yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttamalla. Jatkossa TKI-toimintojen kehittämisen tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä seuraavilla Älykkään erikoistumisen aloilla: Innovaatiokärjet Metsäbiomassa uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Kehittyvät kärjet Digitaalinen tiedonhallinta Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot 1

2 Myös palvelualojen innovaatioympäristöä kehitettäessä tavoitteena on luoda käyttäjälähtöisiä, toimijoiden yhteisiä palveluprosesseja yritys- ja innovaatiopalveluiden tuottamiseen. Alueellisten TKI-organisaatioiden yhteyksiä kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja konsortioihin vahvistetaan. Maakunnan toimijoiden tiivis yhteistyö mahdollistaa myös yrityksille suunnattujen palveluiden kehittämisen. Etelä-Savo on TKI-toimintojen kehittämisessä sitoutunut laajalti eri yhteistyösuuntiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön ja strategisten liittoutumisten myötä koulutuksen vetovoima kasvaa ja maakunnan kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. 2

3 Innovaatiokärjet: Innovaatiokärjet pohjautuvat Etelä-Savossa tehtyyn pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Näillä kärjillä on tunnistettavissa nopeasti kaupallistettavia sovellutuksia. 1. Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Metsävarat muodostavat Suomen biotaloudesta suurimman osuuden. Kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaistaa biotalouden arvo 100 miljardiin euroon ja luoda uutta työpaikkaa. On arvioitu, että biotalouden mahdollisuuksia ei ole läheskään vielä täysimääräisesti hyödynnetty puubiomassojen osalta. Metsäbiomassan käyttöä edistäviä muutostekijöitä ovat muun muassa EU:n uusiutuvan energian käyttötavoitteet (38 % v. 2020), biopolttoaineita ja vähähiilisyyttä koskevat poliittiset linjaukset ja verotus, energian hinta, julkisten hankintojen rooli, uudet teknologiat ja niiden yhdistäminen, puun moderni rooli "high-techinä" ja cleantechinä sekä kansalaisten ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja kasvava valveutuneisuus ympäristöasioissa ja uusiutuvan energian käytöstä. Etelä-Savon paikallisena vahvuutena ovat runsaat metsävarat, hyvin kasvavat metsät sekä käyttämätön raaka-ainepotentiaali. Etelä-Savo onkin Suomen merkittävin maakunta puuntuotannossa ja puuvarojen hyödyntämisessä. Tavoitteena on edelleen lisätä metsäenergiavarojen käyttöä ja nostaa uusiutuvan energian osuutta. Älykkään erikoistumisen kannalta Etelä-Savon vahvuuksia ovat esimerkiksi metsän kasvatuksen ja metsäbiomassan hyödyntämisen pitkät perinteet, materiaalitekniikan osaaminen ja sen soveltaminen uusiin biopohjaisiin raaka-aineisiin, vahva kattilaosaaminen sekä logistiikkaosaaminen, kuitu- ja prosessiosaamisen teollisuusyhteistyö. Globaalissa kilpailutilanteessa Etelä-Savolla on maantieteellisen sijaintinsa puolesta erityisiä mahdollisuuksia Venäjän markkinoilla. Etelä-Savon haasteita ovat vähäiset TKI-resurssit, ohuet ja haavoittuvat osaamisrakenteet mm. konepajoissa, yhteistyökumppanien (tutkimusyksiköt, yritykset) alhainen määrä, toimijoiden pieni koko sekä kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön heikkous. Kärkiteemassa tavoitteena on saada metsäbiomassasta korkeampi jalostusarvo kasvattamalla nopeasti kasvavia puita eri käyttötarpeisiin sekä kehittämällä metsäbiomassasta uusia korkean jalostusarvon tuotteita. 1.1 Puutuotannon kehittäminen Painopisteen sisältönä on metsävarojen kestävän uusiutumisen turvaaminen, metsänviljelytaimien tuottaminen, saatavuus ja nopeakasvuisten puiden tuotanto käyttötarkoituksen mukaan. Tavoitteena on tuottaa laatuominaisuuksiltaan parempilaatuisia taimia (erityisesti uusi taimiaines ja metsänviljelytaimet) ja kehittää uusia tuotantomenetelmiä. Tällaisia ovat esim. lahonkestävyyden kehittäminen ja stilbeenien tutkiminen. Lisäksi kehitetään testausmenetelmiä puun hyvien ominaisuuksien löytämiseksi. laadukkaan metsänviljelyaineiston jalostukseen ja tuotantoon liittyvä TKI-toiminta liiketoiminnan kehittäminen puun tuotannon ja laadun varmistamiseksi metsäraaka-aineen saatavuuden varmistaminen 1.2 Puun jalostaminen Energiapuu on ainoa puutavaralaji, jonka kysyntä kasvaa kotimaassa ja EU:ssa. EU-tasolla on arvioitu että aikavälillä puun käyttö energiaksi tulee lisääntymään yli 60 %. Tämä muodostaa merkittävän kaupallisen potentiaalin energiapuun arvoketjuun liittyvälle teknologialle, koska kustannus- ja 3

4 maasto-olosuhdesyistä tehokkuuden ja automaatioasteen halutaan kaikkialla kasvavan. Etelä-Savossa on tavoitteena metsähakkeen käytön puolitoistakertaistaminen v mennessä ja kolminkertaistaminen v mennessä vuoden 2011 tasoon ( kiinto-m3) verrattuna. Painopisteen sisältönä on lisätä energiapuun kasvattamisen, korjaamisen ja logistiikan arvoketjun teknologiaratkaisuihin liittyvää liiketoimintaa. Toisena painopisteenä on mekaanisen puunjalostuksen sivuvirroista saatavien jalosteiden ja puurakentamisen kehittäminen. Tavoitteena on ICT:n kasvava integrointi ja lisääntyvä teknologiavienti hyödyntämällä olemassa olevaa osaamispohjaa ja energiapuun paikallista saatavuutta. ICT:n osalta on selkeä yhteys teemaan Digitaalinen tiedonhallinta, erityisesti Teollinen internet-painopisteeseen, sekä teemassa Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus kuvattuun mittausten ja monitoroinnin kehittämiseen. Puurakentamisen kehittämistä ja käyttöpotentiaalia kasvattavat kansallisen tason tavoitteet puukerrostalojen osuuden kasvattamiseksi 20 prosenttiin uusista asuin kerrostaloista ja viennissä tavoite 500 miljoonan lisäyksestä rakennuspuusepäntuotteiden viennissä. Lisäksi puutuoteteollisuudessa kysynnänlisäykset kohdistuisivat erityisesti sahatavaraan. Etelä-Savolla on hyvät edellytykset olla edelläkävijä ja kehittäjä puurakentamisessa. puun arvoketjun uudet ratkaisut huomioiden vähähiilisyyden edistäminen puun modifiointi ja uudet sovelluskohteet 1.3 Korkean jalostusasteen tuotteet ja tuotantoprosessit Tulevaisuuden biotaloudessa puusta tehdään edelleen paperia, kartonkia ja sahatavaraa, mutta yhä enemmän bioenergiaa, sellua, biopolttoaineita ja kemikaaleja sekä uudenlaisia jalostetumpia tuotteita. Vuoteen 2050 mennessä merkittävä osa metsäteollisuuden tuotannosta muodostuu uusilla toimialoilla. Arvioidaan, että globaalisti biotuotteiden ja biomassapohjaisen energian markkinapotentiaali yli kaksinkertaistuu vuosina noin miljardiin dollariin, kun perinteisillä metsäteollisuustuotteilla kasvu jää noin 10 %:iin, 495 miljardista 545 miljardiin dollariin. Uusien biopolttoaineiden käyttöpotentiaalia kasvattavat fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopohjaisilla jalosteilla. Tavoite on nostaa Etelä-Savon uusiutuvan energian osuutta. Maakunnassa on tarve kehittää uusia tuotteita perinteisten tuotteiden rinnalle. Lisäksi metsäteollisuuden murros ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden (sahat, vaneri- ja levyteollisuus) modernisoituminen ovat ajureina erilaisten korkean jalostusasteiden tuotteiden kehittämiseksi. Tarkoituksena on kehittää korkean jalostusasteen tuotteita sekä uusia sovelluksia polttoaineiden (biohiili, bioöljy, biokaasu) hyödyntämiseen. Tällä hetkellä Etelä-Savossa tehdään niihin liittyvää soveltavaa TKI-työtä ja valmistellaan pilotointeja. puun komponenttien erottaminen ja jalostaminen uusiksi tuotteiksi hajautetun energiantuotannon ja biopolttoaineiden käyttöönoton edistäminen pilotlaitoksien kehittäminen ja käynnistäminen esim. muuhun puunjalostukseen integroituna uudet kuitutuotteet ja -prosessit 2. Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Makean veden määrä on vain kolme prosenttia kaikesta maailman vedestä. Nyt 25 % käytetystä makeasta vedestä menee teollisuuden tarpeisiin, joiden ennustetaan entisestään kasvavan. Veden ja jäteveden käsittelyyn liittyvä markkina on voimakkaassa kasvussa, ja toimialan arvo-verkko monipuolistuu tämän 4

5 kasvun myötä. Nämä vesialan globaalit kasvunäkymät ovat kehittämistavoitteiden taustalla. Prosessivesien puhdistusosaamista voidaan soveltaa mm. kaivosvesiin sekä kotimaassa että ulkomailla nämä tarpeet lisääntyvät, kun mineraaleja tarvitaan yhä enemmän ja ympäristövaatimukset kiristyvät samanaikaisesti. Yhteiskuntarakenteen ja ihmisten asenteiden muutos sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö kasvattavat tarvetta materiaalikierrätyksen ja jätteen hyötykäytön ratkaisuille ja näihin liittyville liiketoiminnoille. Myös yhteiskunnan ympäristöturvallisuuteen liittyvien mittaus- ja valvontajärjestelmien tarve kasvaa avoimuuden vaatimusten ja tietoisuuden lisääntymisen myötä. Paikalliset markkinat ovat erityisesti teknologiaratkaisujen osalta pienet, mutta globaalisti cleantech-markkinat ovat nopeassa kasvussa. Cleantech on myös TEM-vetoisen kansallisen kehitysohjelman kärki. Etelä-Savossa on jo nykyään vahvaa teollisuus- ja yhdyskuntavesien puhdistusosaamista, ympäristöalan T&K&I-toimintaa ja tätä tukevia merkittäviä hankkeita sekä ympäristöalan yrityksiä. Etelä-Savossa ollaan alan kansallista kärkeä ja lähitulevaisuuden tavoitteena on nimenomaan kansainvälinen liiketoiminta. 2.1 Kestävä teollisuuden ja yhdyskuntien vesitalous Globaali väestönkasvu, kaupungistuminen, teollistuminen ja elintason nousu lisäävät puhtaan veden tarvetta samalla kun vesivarat niukkenevat. Teollisuuden ratkaisujen energia- ja kemikaalitehokkuuden vaatimukset tiukentuvat. Teollisuudessa yleistyvät suljetut" kierrot, haitta-aineiden / arvokomponenttien erottaminen vedestä, raaka-aineiden säästö, energiatehokkuus yms. Veden ja jäteveden käsittelyyn liittyvä markkina on voimakkaassa kasvussa, ja toimialan arvoverkko monipuolistuu tämän kasvun myötä. Kestävän vesitalouden valinta yhdeksi älykkään erikoistumisen painopisteeksi on hyvin perusteltua laajan soveltamisalueen, kasvavan markkinapotentiaalin ja mahdollisuuksia luovan alan arvoverkkomuutoksen johdosta. Painopisteen keskeistä sisältöä ovat veden puhdistukseen ja veden laadun hallintaan liittyvät uudet ratkaisut teollisuuden ja yhteiskunnan käyttöön. Näitä ovat esim. älykäs veden laadun monitorointi, vedenpuhdistusratkaisut, lietteiden käsittelytekniikat sekä lietteistä energiaa ja ravinteita -ratkaisut. Tavoitteena on kehittää ja myydä innovatiivisia, eri asioita yhdistäviä ratkaisuja ja kokonaistoimituksia yhdyskunnille sekä metsä- ja kaivosteollisuuteen. uusien innovatiivisten vedenpuhdistus- ja käsittelymenetelmien kehittäminen ja kaupallistaminen arvokomponenttien ja ravinteiden erottaminen ja talteenotto 2.2 Puhtaan ympäristön turvaamisen älykkäät kokonaisratkaisut Kiristyvä lainsäädäntö sekä yhteiskunnassa kasvava tiedon ja turvallisuuden tarve tukevat ympäristömonitoroinnin valintaa älykkään erikoistumisen strategian painopisteeksi. Teollisuusprosessien materiaalikäytön ja kunnossapidon tehostaminen taas vaatii entistä tarkempaa mittaustietoa tuekseen. Ruoka- ja elintarvikeketjun turvallisuuden valvonta vaatii aiempaa enemmän ketjusta mitattua spesifistä dataa. Painopisteellä on siis vahvoja liittymiä useaan kärkiteemaan. Painopisteen keskeistä sisältöä on materiaalikierrätyksen sekä sivuvirtojen ja jätteen hyötykäytön kehittäminen. Tavoitteena on paikallisten symbioosien liiketoiminnan merkittävä kasvattaminen innovatiivisia ratkaisuja hyödyntämällä. Yhteiskuntarakenteen ja ihmisten asenteiden muutos sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö kasvattavat tarvetta materiaalikierrätyksen ja jätteen hyötykäytön ratkaisuille sekä liiketoiminnoille. Alan arvoverkko monipuolistuu koko ajan materiaalin läpivirtauksen lisääntyessä. Painopisteen keskeistä sisältöä ovat myös vesi-, ilma- ja maaperämonitoroinnin uuden sukupolven sensorija anturiteknologia, monitorointijärjestelmät ja niihin liittyvä asiantuntemus. Painopisteeseen sisältyy teknologiaratkaisuja materiaalivirtojen ja -käytön sekä teollisuusprosessien mittauksiin ja elintarvikeketjun monitorointiin. Tavoitteena on vientiin tähtäävä liiketoiminta. 5

6 Painopisteeseen liittyy älykkäät ICT-pohjaiset kokonaisjärjestelmät ympäristöturvallisuuden hallintaan ja puhtaan ympäristön varmistamiseen. Tähän sisältyvät myös liittymät yhdyskunta- ja kiinteistökohtaiseen suunnitteluun sekä karttapohjaiseen tiedon hallintaan ja se kytkeytyy digitaalinen palveluliiketoiminta -teemaan. Tavoitteena on pitkälle integroitu ympäristönvalvontajärjestelmä joka yhdistää uudenlaisen monitoroinnin, prosessinvalvonnan, analyysin, tiedonhallinnan sekä tilanne-ennusteet. ympäristön ja prosessien monitoroinnin seuraava sukupolvi materiaalitehokkuuden ja kierrätyksen laaja-alainen edistäminen ympäristöanalytiikan kehittäminen ja kaupallistaminen 3. Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Älykkäillä pintamateriaaleilla ja pinnoitteilla tarkoitetaan esim. painettua älyä sekä pinnoituksella saatavia uusia sähköisiä ja kemiallisia ominaisuuksia. Ohuet pinnoitteet (nano ja ALD) muodostavat perustan näille toiminnallisuuksille. Sovelluskohteita ovat esim. voimalaitostekniikka, katalyyttiset pinnoitteet, anturit ja sensorit, aurinkokennot, älypakkaukset ja älykkäät tunnistin- ja indikaattorielementit. Uusien materiaaliyhdistelmien sovellus- ja käyttökohteita ovat esim. paperi, jonka selluloosakuituun lisätty älymateriaalipartikkeleja, älykkäät rakenteet ja laitteet, joissa materiaaliyhdistelmä on älykäs (esim. mo-nitoroiva painesäiliö, nopeampi venttiili) sekä pikavalmistuksen (esim. 3D-printtaus) vaatimat uudentyyppiset materiaalit. Hybridimateriaalit ovat materiaaleja, joissa yhdistetään useampaa ainesosaa. Kun materiaaleja yhdistetään, niin olennaista on miten eri materiaalit vuorovaikuttavat keskenään ja miten niiden välinen rajapinta toimii. Materiaaliteknologia erityisesti ohutkalvopinnoitteet ja lujitemuovit on ollut pitkään Etelä-Savossa kehittämispanostuksien kohteena. Haasteena on toiminnan kapeus ja TKI-painotteisuus sellaisella alueella, jossa markkinat, käyttökohteet ja kilpailu ovat vahvasti kansainvälistä. Maakunnan yritystoiminta ei voi hyödyntää kaikkia tutkimustuloksia, vaan hyödyntäjiä täytyy etsiä muualta. Painopisteen sisältönä on kehittää uusia lujite- ja metallimateriaaleja ja -rakenteita kone- ja laitevalmistuksen sekä kuljetusvälinetekniikan käyttöön sekä löytää kansallisia ja globaaleja arvoverkkoja hyödyntämään niitä. Keskeisenä tavoitteena on kaupallistaa nopeammin TKI-toiminnan tulokset paikallisten kone- ja laitevalmistajien vahvistuvaksi kilpailueduksi ja IPR-myynnin kautta kansainväliseksi liiketoiminnaksi. kehitetään vähähiilisyyttä ja materiaalitehokkuutta edistäviä kevyitä ja kestäviä materiaaleja kehitetään pintamateriaaleja ja pinnoitteita ja etsitään niille uusia sovelluskohteita Uusien materiaaliyhdistelmien kehittäminen ja kaupallistaminen Kehittyvät kärjet: Kehittyvien innovaatioalojen sovellutukset ovat vielä TKI-vaiheessa ja niiden kaupallistamisessa on vielä kartoittamattomia mahdollisuuksia. 4. Digitaalinen tiedonhallinta Digitaalisuudessa on kyse tuotanto- ja palveluprosessien tehostamisesta. Digitaalisilla prosesseilla pystytään tuottamaan aikaisempaa helpommin hallittavissa olevaa tietoa, joka mahdollistaa tiedon päälle rakennettavia uudenlaisia palveluita ja prosesseja. Digitaalinen tietojenhallinta edellyttää kuitenkin tiedonhallinnan prosessien (tiedon synty, varastointi, levittäminen) systematisointia. Teollinen internet voidaan nähdä uutena teollisena vallankumouksena, joka uudistaa erityisesti teollisuuden palveluliiketoimintaa ja tarkoittaa internetin mahdollisuuksien omaksumista teolliseen käyttöön. 6

7 Etelä-Savossa on panostettu digitaalisuuteen sähköisten arkistojen, digitoinnin, julkishallinnon digitaalisten palvelujen sekä verkkokoulutuksen muodossa. Etelä-Savo haluaa olla Suomessa edelläkävijä digitaalisten julkisten palvelujen kehittäjänä sekä avoimen datan hyödyntäjänä. Etelä-Savon digitaalinen palveluliiketoiminta perustuu siihen että yritykset, yhteisöt, 3.sektori, järjestöt, kodit ja ihmiset hyödyntävät avointa dataa digitalisaation mahdollistamin keinoin täysmääräisesti. 4.1 Teollisen internetin uusien sovellusten kehittäminen palveluliiketoiminnassa Teollinen internet tarkoittaa internetin hyödyntämistä teollisuuden tarpeisiin. Teollisessa internetissä korostuvat kolme näkökulmaa: älykkäät koneet, ihmiset työssä sekä älykäs analytiikka. Teollisen internetin konkreettisia kehittämisen kohteita ovat esim. älyn lisääminen konetuotteisiin, teknologian etävalvontaa ja etähuoltoa, koneissa lisättäviä apulaitteita, antureita ja mittareita sekä niitä yhdistäviä tietoliikenne- ohjaus- ja viestintäratkaisuja. Teollinen internet voidaan nähdä uutena teollisena vallankumouksena, joka uudistaa erityisesti teollisuuden palveluliiketoimintaa ja tarkoittaa internetin mahdollisuuksien omaksumista teolliseen käyttöön. Pelkkä teollisuuden monitorointi ei enää riitä, vaan on pystyttävä hyödyntämään nopeasti kehittyvää uutta pilvi-, sensori-, analytiikka- ja mobiili-teknologiaa. Kyse on digitalisaatiosta, jossa keskeistä on kyky verkottua millä tahansa toimialalla. Teollinen internet automatisoi prosesseja ja teollista palvelutuotantoa; automatisaatiota, analytiikkaa, prosessimittauksia, tiedonanalysointijärjestelmiä, ennustavuutta, optimointia, sijaintitietoja, koneiden välistä kommunikaatiota, datan visualisointia, asioiden ja kaiken internetiä. Sulautetut järjestelmät ovat kehittymässä laitepohjaiseksi älykkyydeksi; älykkäiksi ratkaisuiksi, palveluiksi ja sovelluksiksi. Teollisen internetin tavoitteena on luoda säästöjä ja alentaa tuotanto- ja ylläpitokustannuksia. Maakunnassa on teollisen internetin alueella toimivia yrityksiä, joilla on globaalit markkinat ja kansainväliset asiakkaat. markkinapotentiaalin hahmottaminen lähtien markkinatarpeista ja asiakkaista edistetään älykkään teollisen internet -klusteria Etelä-Savossa 4.2 Sähköisen tiedon hallinta ja jalostaminen hyötykäyttöön Avoimen datan periaatteita noudattavat organisaatiot jakavat keräämänsä datan avointen rajapintojen kautta kenen tahansa käytettäväksi ja muiden keräämään datan yhdistettäväksi. Avoimen datan määrän ja monipuolisuuden kasvaessa liittyy se yhä useammin Big Data käsitteeseen, jolla tarkoitetaan laajojen tekstimassojen yhdistelyn ja algoritmisen käsittelyn tuottamaa tietoa sekä sen tiedon avulla syntynyttä kykyä hahmottaa monimutkaisten asioiden trendejä ja kausaalisuhteita sekä poikkeamia. Tavoitteena on lisäarvon tuottaminen digitalisten aineistojen uudelleenkäyttöön ja käytettävyyden lisäämiseen. Digitaalisten aineistojen käytettävyyden kehittäminen sisältää mm. aineistojen rikastamisen, joukkoistamisen ja digitaalisen datan jakelun. Kun digitaalinen tietojenhallinta/-käsittely pohjautuu avoimeen dataan, sitä helpompaa tietojärjestelmien rakentaminen ja niiden yhteen toimivuus on. Avoimen datan tulisikin olla keskeinen osa digitaalista tiedonhallintaa. Suuri osa palveluista on tietoa, joka on palvelu/tuote sellaisenaan, tai tietoa voidaan hyödyntää muiden palveluiden/tuotteiden raaka-aineena. Etelä-Savon digitaalinen palveluliiketoiminta perustuu siihen että yritykset, yhteisöt, 3.sektori, järjestöt, kodit ja ihmiset hyödyntävät julkista avointa dataa digitalisaation mahdollistamin keinoin. kehitetään avoimen datan avaamisen toimintatapoja ja hyödyntämistä sähköisen säilyttämisen (arkistot, kirjastot, yritykset, luonnonvaratiedot) ja käytettävyyden kehittäminen uutta liiketoimintaa synnyttävien alustojen ja pilottien tukeminen 7

8 4.3 Arjen digitaaliset ratkaisut Etelä-Savon yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa :sta noin :een vuoteen 2030 mennessä. Koko Suomessa on tällä hetkellä noin miljoona eläkeläistä. Tulevaisuuden ikääntyneet pystyvät asumaan kotona pidempään ja heillä ostovoimaa käyttää yksityisiä palveluja tukemaan asumistaan ja elämistään. Arjen älykkyys liittyy asumiseen, liikkumiseen, asiointiin, yhteydenpitoon ja yhteisöllisyyden rakentumiseen. Tässä painopisteessä on liityntäpinta myös edelliseen älykkääseen avoimeen dataan. Älykkäässä arjessa näkökulma on erityisesti asiakkaassa kuinka varmistutaan kehitettävän digitaalisen palvelun asiakaslähtöisyydestä? Älykkään asumisen lisäksi tulee kehittää älykästä jätehuoltoa, energiankäyttöä, ja tehokkuutta, opetusmenetelmiä sekä muita älykkäitä julkisia palveluja. Älykkään liikenteen teknologiaa voidaan hyödyntää harvaanasutun alueen joukkoliikennekonseptissa; Joukko-liikenteen tarjoama kysynnän mukaan, älykkäät ja ennustavat algoritmit, joukkoliikenteen tietoa näkyväksi, sensorit ja monitorointi jne. asumisen ja infrastruktuurin tuottamiseen liittyvät sovellukset palveluiden tuottamiseen liittyvät sovellukset opetusteknologioiden kehittäminen 5. Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot Etelä-Savon profiili luomutuotannossa on kiistaton. Innovatiivisten yhteistyömallien luominen koko lähiluomuketjuissa on tärkeää monesta syystä. Tähän kytkeytyvät toimenpide-ehdotuksina innovatiiviset logistiikka- ja jakeluratkaisut sekä innovatiiviset, verkostomaiset liiketoimintamallit, joilla lyhyiden lähiluomuketjujen ja pidempien luomuelintarvikkeiden ketjujen kannattavuutta ja tehokkuutta lisätään. Älykkäät elintarviketurvallisuuden ratkaisut kattavat uudenlaiset ruokaturvallisuutta ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä sekä raaka-aineiden alkuperän tunnistamista edistävät ratkaisut, olivat ne sitten ohjelmistoja, sovelluksia, palveluita, toimintamalleja, pakkauksia tai viestinnällisiä ratkaisuja. Tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ruokaturvallisuuden innovaatioilla. Keskeisenä haasteena tavoitetilan saavuttamiseksi on paitsi lisätä alan uudistumiskykyä myös nostaa kehitystoiminnan innovatiivisuutta seuraavalle, kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Tämä edellyttää mm. uusien tuote-, palvelu- ja tuotantoinnovaatioiden kehittämistä lähiluomuketjuissa. Teeman kansainvälinen kärki ja kaupallinen potentiaali on lähiluomuun kytkeytyvissä ruokamatkailun ja ruokaturvallisuuden innovaatioissa. Vahva lähiluomutuotanto luo perustan, jolle voidaan rakentaa älykkäitä kokonaisratkaisuja, erityisesti ruokamatkailun, siihen linkittyvien markkinointi-innovaatioiden sekä elintarviketurvallisuutta lisäävien digitaalisten palvelujen ja etädiagnostiikan rajapinnoilla. Etelä-Savon älykäs erikoistuminen lähiluomuun merkitseekin ennen kaikkea toimialarajoilla syntyvien, asiakkaiden kokonaisvaltaisempaan ongelmanratkaisuun perustuvien, innovaatioiden monipuolista tukemista. 5.1 Luomun tuote- ja tuotantoinnovaatiot Eettisten, ekologisten ja sosiaalisten vaatimusten korostuminen markkinoilla sekä kansainvälinen terveellisyys- ja wellness-trendi luovat luomu- ja lähiruoalle sekä siihen linkittyville palveluille markkinoita ja kansainvälistä kaupallista potentiaalia. Kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperästä ja puhtaudesta on korostunut ruokakriisien myötä. Elintarviketurvallisuutta koskevat EU-standardit lisäävät osaamisvaatimuksia koko arvoketjussa. Elintarvikemarkkinoiden kiristyvä kilpailu ja hintakeskeisyys korostavat luomun laadullisia vaatimuksia; luomun erityislaatuisuus pitää tunnistaa ja säilyttää koko arvoketjun läpi käyttäjälle asti. Luomukysynnän ja -markkinoiden kasvun myötä luomuosaamiselle on myös tarvetta kansainvälisillä markkinoilla, erityisesti Venäjällä ja kolmansissa maissa, maiden oman luomutuotannon kehittämiseksi. Lähiluomun tuote- ja tuotantoinnovaatioiden kehittäminen muodostaa kärkiteeman ytimen. Painopiste pitää sisällään innovatiivisten tuotteiden, tuotantoprosessi-innovaatioiden sekä palveluinnovaatioiden ja 8

9 uudenlaisten toiminta- ja yhteistyömallien kehittämisen. Tuoteinnovaatioiden kehittäminen edellyttää kansainvälisten niche-kohderyhmien tunnistamista ja heidän tarpeidensa ja ostomalliensa tutkimista sekä kohdennettujen luomuelintarvikkeiden ja kansainvälisten luomu- ja lähiruoka-asiantuntijapalveluiden kehittämisen tukemista. lähiluomun tuote- ja tuotantoinnovaatioiden kehittäminen ja kaupallistaminen puhtautta korostavien ratkaisuiden kehittämien arvoketjussa uudet logistiikka- ja jakeluratkaisut sekä verkostomaiset liiketoimintamallit 5.2 Älykkäät elintarviketurvallisuuden ratkaisut Älykkäät elintarviketurvallisuuden ratkaisut, kattaa uudenlaiset ruokaturvallisuutta ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä sekä raaka-aineiden alkuperän tunnistamista edistävät ratkaisut, olivat ne sitten ohjelmistoja, sovelluksia, palveluita, toimintamalleja, pakkauksia tai viestinnällisiä ratkaisuja. Painopisteessä tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ruokaturvallisuuden innovaatioilla. Tämä pitää sisällään toimenpidesuosituksina erityisesti älykkäämpien, aktiivisempien ja ekologisempien pakkausten käyttäjäkeskeisen kehittämisen, uusien jäljitettävyysratkaisujen kehittämisen ja ruokaturvallisuutta parantavien palveluinnovaatioiden kehittämisen. Ruokakriisit ja eettisen, ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden korostaminen ovat vahvistaneet kuluttajien ja asiakkaiden kiinnostusta ruoan alkuperästä ja ruoan turvallisuudesta. Lainsäädännön kehittyminen luo omia vaatimuksiaan ruoan jäljitettävyydelle ja turvallisuudelle. Älykkäämpien ja ekologisempien pakkausten käyttäjäkeskeinen kehittäminen kehitetään uusia jäljitettävyysratkaisuja Ruokaturvallisuutta parantavien palveluinnovaatioiden kehittäminen 9

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Älykäs ja ekologinen

Älykäs ja ekologinen Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät Kierrolla kärkeen Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät 4.10.2016 Maailmanlaajuisesti uniikki tiekartta Hallitus: Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa 3 miljardin euron

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot