POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Taiteen harrastaminen voimaannuttaa ja herkistää tekijöitään s. 6 Tilinpäätös: Alijäämien kattaminen edessä s OYS:n lasten ja naisten sairaalan toteutussuunnittelu alkaa s. 22

2 Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias toteuttaa fysioterapiaa ja kuntoutusta kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti. Päätavoitteeseemme kuuluu palvella asiakkaitamme laadukkaalla ja luotettavalla toiminnalla. Tutustu uusiin verkkosivuihimme Kiviharjunlenkki 7, OULU Soita apua meiltä Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. kki i k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su Kuluuko työaikasi googlettamiseen? Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Palvelemme Sinua uudella sähköisellä Mediq tuoteluettelolla. Näet tuoteluettelosta laajan tuotevalikoimamme ja monipuoliset tuotetiedot. Katso lisää: Palvelemme terveydenhuollon ja laboratorioalan ammattilaisia. Mediq Suomi Oy, PL 115, Espoo. Puh , Faksi , Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , POHJANPIIRI 2/2015

3 Aino-Liisa Oukka pääkirjoitus Suunnitelmien ja tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2014 tilinpäätös ja toimintakertomus on esitelty hallitukselle. Potilaiden hoidon osalta strategisten tavoitteiden toteutuminen eteni vaihtelevasti; osin onnistuttiin mainiosti, osin huonommin. Toimintatapoja on kehitetty siten, että avohoidon osuus lisääntyi edelleen jopa suunniteltua voimakkaammin. Erityisesti päiväsairaalakonseptin laajentaminen on tuottanut tulosta. Yhä lyhenevät hoitoajat edellyttävät potilaan ohjauksen uudistamista. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi pitää tarjota ohjausmateriaalia myös muilla tavoilla kuten internet-sivustojen kautta. Hoidon saatavuuden osalta kehitys ei ollut tavoitteen mukainen. Hoidon tarpeen arvioinnin osana lähetteiden käsittely parani selkeästi parin vuoden takaisesta. Ensikäynnille pääsy ja hoidon aloittaminen kuitenkin hidastuivat, ja hoitotakuurajat ylittyivät osalla potilaista. Tavoitteesta, eli 2 kk ja 4 kk enimmäisodotusajoista jäätiin vielä, mutta sitä kohti jatkamme. Potilasturvallisuuden suhteen olemme edenneet hyvin. Potilasturvallisuussuunnitelma on valmistunut ja sen täytäntöönpano alkanut. Pääosa henkilöstöstämme on jo suorittanut potilasturvallisuuskoulutuksen. Käsihygieniaa on tehostettu ja hoitoon liittyvien infektioiden määrää on saatu vähennettyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke hyytyi viime metreillä. Se on todella harmi, olemmehan tehneet valtavasti työtä valmistelussa. Ensimmäinen versio laista tuli lausunnolle jo kahdeksan vuotta sitten. Yhteistä poliittista näkemystä ei kuitenkaan löytynyt, ja esitys kutistui sisältölaiksi, joka tuli voimaan v Terveydenhuoltolakina. Rakenteiden uudistaminen jäi tehtäväksi seuraavassa vaiheessa, joka nyt kirjavien vaiheiden jälkeen kaatui perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Tulevalla hallituksella on haastava tehtävä edessään. Minkälaisia ja minkä kokoisia sote-kokonaisuuksia muodostetaan? Missä määrin sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään? Hallinnollisten rakenteiden muuttumisesta huolimatta perustyö säilyy, potilaat on hoidettava. Mielenkiinnolla odotamme vaalien tulosta, uutta hallitusta ja hallitusohjelmaa. n kuva Tiina Mäki Aino-Liisa Oukka POHJANPIIRI 2/2015 3

4 sisältö Pohjanpiiri numero 2 / huhtikuu 2015 POHJANPIIRI 40. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa joka numerossa: 3 Pääkirjoitus: Suunnitelmien ja tavoitteiden toteutuminen 5 Työ ja tekijä: Sairaalahuoltajan työn päämääränä on puhdas ja turvallinen ympäristö 28 Ramppa kalakattaa: Tuotetestausta 32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Muuttuva maailma muuttuva työelämä 34 Jos minulta kysytään, niin...sairaalat ja yritykset tarvitsevat toisiaan 30 Kiitokset/Vapari tässä numerossa: 6 Taiteen harrastaminen voimaannuttaa mutta myös herkistää tekijöitään 11 Vapaalle Vaparissa 12 Suomen biopankkinäytteet digitalisoidaan Oulun yliopiston johdolla 13 OYS perusti palliatiivisen hoidon yksikön 13 Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö sai uuden nimen 14 Oululaista yleissairaalapsykiatriaa jo neljäkymmentä vuotta 16 Kausi-influenssarokotuksen kattavuus edellisvuotta parempi 16 Jaksotyöaikamääräykset muuttuvat 17 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014: Alijäämien kattaminen edessä 19 Potilasvakuutuksen korvausvastuu kasvoi merkittävästi 20 Laboratoriotoiminnan keskittäminen perustuu järkisyihin 21 Vuoden hyvinvointiteko Utajärvelle 22 OYS:n lasten ja naisten sairaalan toteutussuunnittelu alkaa 23 Oulu SoTe Labs sai rahoituksen 26 Sote-valmistelu jatkuu paikallisella tasolla 27 Neljä sairaanhoitopiiriä kilpailutti laaturekisteritoimittajat 29 Imetysohjaus auttaa äitejä imetyksen alkuvaiheessa 31 Hoitoketjut: Lapsen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö ja niiden epäily 33 Uudistettu peuhu kokous- ja virkistyskäytössä 35 Lastenklinikan lapset pääsivät musiikkimatkalle Afrikkaan JULKAISIJA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PÄÄTOIMITTAJA Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP TOIMITUS Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén Jaakko Ahlstén VALOKUVAAJAT Pirjo Pyhäluoto, PPSHP Sylvi Savolainen, PPSHP Tiina Mäki, PPSHP Pekka Huovinen, PPSHP Jukka Veijola, PPSHP SIVUNVALMISTUS Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) TOIMITUSNEUVOSTO Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik TOIMITUKSEN OSOITE Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS OSOITTEEN MUUTOKSET ILMOITUKSET Olavi Määttä POHJANPIIRI ILMESTYY V Nro Nro Nro Nro PAINOPAIKKA Erweko Oy KANNEN KUVA Tiina Mäki

5 TEKSTI Liisa Ahlstén KUVA Tiina Mäki työ ja tekijä Sairaalahuoltajan työn päämääränä on PUHDAS JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sairaalahuoltaja Ewe Silvennoisen työpäivä alkaa usein jo ennen kello seitsemää, jotta tilat tulisivat siivottua ennen kuin hoitohenkilökunta aloittaa työnsä. Lääkäreiden vastaanottohuoneet ja toimenpidehuoneet poliklinikalla on hyvä saada siivottua ennen kuin hoitohenkilökunta aloittaa työnsä. Ei meitä siihen velvoiteta, mutta jos haluaa tehdä siivouksen rauhassa, on parasta aloittaa ennen kuin varsinainen toiminta alkaa. Työaikamme alkaa virallisesti seitsemältä ja työn laadun on tarkoitus pysyä samana tuli sitten aiemmin tai vasta kun työ virallisesti alkaa, Ewe Silvennoinen selventää. Eri päiville on aina tietty siivousohjelma. Siivottaessa puhdistetaan kaikki tasot ja erilaiset pinnat esimerkiksi ovenkahvat, lamput yms. Kerran viikossa on niin sanottu viikkosiivous, jolloin siivotaan perusteellisemmin ja myös sellaiset paikat, jotka ovat vähemmällä käytöllä. Sairaalan eri vastuualueilla on omat sairaalahuollon työnjohtajansa. Ewe Silvennoisella ei ole vakituista sijoituspaikkaa, vaan hän tekee työtä määräyskirjalla eri puolilla sairaalaa. Eri osastoilla ja poliklinikoilla on toiminnasta riippuen vähän erilaiset siivoustyön ohjeet. Ohjeistus kertoo muun muassa, mitä kyseisessä kohteessa minäkin päivänä tehdään. Työ tekijäänsä opettaa Ewe Silvennoisella ei ole laitoshuoltajan koulutusta, mutta ennen OYS:iin tuloaan hän on työskennellyt Jorvin sairaalassa ja oppinut laitoshuoltotyön työtapoja ja sen vaatimuksia työtä tekemällä. Puhtaanapidon perusteita hän on opiskellut jo yläkoulussa. Koulun oppisisällöissä oli yhdistettynä sekä teoriaa että käytäntöä. OYS:iin tullessaan hän sai perehdytystä työskentelemällä ensimmäiset viikot kokeneemman työtoverin parina. Silloin oli mahdollisuus kysellä ja oppia talon toimintatavoille. Ewe Silvennoinen on tykännyt sairaalahuoltajan työstä. Asianmukaiset työvälineet helpottavat työtä, jossa kuitenkin on oltava jalkojen päällä koko päivä. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän on jonkin verran tehnyt töitä myös päiväkodissa lastenhoitajan sijaisena, mutta siivoustyö on ollut hänelle mieluisampaa. Kevään kuluessa häntä odottavat uudet haasteet. Toiveena on päästä lukemaan yliopistoon psykologiaa. Pääsykoekirjat on jo hankittuna. Koulun penkille hänellä on omien sanojensa mukaan jo kova hinku. n POHJANPIIRI 2/2015 5

6 6 POHJANPIIRI 2/2015

7 TEKSTI & KUVA Liisa Ahlstén Taiteen harrastaminen voimaannuttaa mutta myös herkistää tekijöitään Taide on kuin terapiaa niin hoitajalle kuin hoidettavallekin. Taiteen avulla voi sanoittaa tunteita ja tuntemuksia ja se antaa etäisyyttä kipeisiin asioihin. n Terttu Nyströmille maalaaminen on ollut tie ulos ujoudesta. POHJANPIIRI 2/2015 7

8 Vaparin kuvataidepiirin jäsenenä taidejaoston perustamisesta asti ollut Terttu Nyström kertoo, että hän oli hyvin ujo lapsi ja ajatteli, ettei hänestä ole mihinkään, mutta maalausharrastus on kohottanut itsetuntoa. Kun tauluistani on tykätty ja niitä on jopa ostettu, se on kannustanut myös jatkamaan maalaamista. Paljon Nyströmiä myöhemmin, vasta vuonna 2008, taidejaoston toimintaan mukaan tullut Kaarina Santala muistaa miten, hän oli hämmästynyt omasta osaamisestaan, kun ensimmäinen öljyvärityö tuli valmiiksi. En olisi koskaan uskonut, että saisin sellaisen luomuksen aikaiseksi. Löysin itsestäni uusia puolia. Raili Mäntyniemi kuuluu perustajajäseniin, mutta alkuvaiheessa saatu kritiikki oli lopettaa koko maalausharrastuksen heti alkuunsa. Tulin taidejaoston toimintaan mukaan jo silloin, kun kokoonnuimme vielä Peltolan sairaalan vanhassa sikalassa. Kun työni ei sopinut ensimmäisen näyttelyn tyyliin, otin kritiikin hyvin henkilökohtaisesti ja päätin lopettaa maalaamisen kokonaan, hän muistelee. Arvostelu kirpaisi, vuosikausiin en pystynyt tarttumaan pensseleihin. Taiteilija Lauri Arolan muotokuvamaalauskurssi oli 90-luvulla käänteentekevä. Sen käytyäni aloin taas maalata, enkä ole sen jälkeen lopettanut. Olen vähitellen oppinut ottamaan vastaan kritiikkiä, eikä arvostelu enää lannista. Öljyväreillä aloitin, mutta myöhemmin olen kokeillut akvarellivärejä ja pastellia. Nyt olen innostunut akryyliväreistä, niitä ei tarvitse kuivatella niin kuin öljyvärejä ja se sopii minulle, Raili Mäntyniemi toteaa. Maalaaminen kehittää myös hoitotyön taitoja Maalaaminen tuo käteenvakautta, jota tarvitaan mm. tippainfuusiota laitettaessa. TtM Rauni Lohilahti teki Pro gradu -työnsä kuvataiteen vaikutuksesta hoitotyöhön. Tutkielmaan haastatellut hoitajat kertoivat, miten kuvataiteen harrastaminen kehittää heidän hoitotyön taitojaan. Posliinimaalausta harrastanut esimerkiksi kertoi, miten maalaaminen tuo käteen vakautta, jota tarvitaan mm. tippainfuusiota laitettaessa tai verikoetta otettaessa. Taiteen tekeminen myös herkistää tietyllä tavalla. Kyky kuunnella potilaan tarpeita lisääntyy. Yksi haastatelluista kertoo, että hänellä on aina paperia ja värikyniä työhuoneessaan. Jos potilaalla ei ole sanoja jonkin asian ilmaisemiseen, saattaa piirtämisestä olla apua itseilmaisussa. Grafiikkaa Vaparissa tehnyt sosiaalityöntekijä Riikka Miettinen sanoo, että vaikkapa stressaavan työpäivän jälkeen taiteen kautta pystyy oman tunnetilansa tekemään näkyväksi ja sitä kautta asioita on mahdollista prosessoida tunnetasolla. >> kuva Liisa Ahlstén Aviopuolisolle syntymäpäivälahjaksi maalaamaansa taulua esittelevä Kaarina Santala löysi maalaamisen kautta itsestään uusia puolia. 8 POHJANPIIRI 2/2015

9 kuvat Liisa Ahlstén n Akryyliväreillä maalaaminen sopii Raili Mäntyniemen temperamentille. Työ kuivuu nopeasti ja valmista tulee nopeasti. POHJANPIIRI 2/2015 9

10 Musiikki antaa herkkyyttä havainnoida ja ymmärtää, mitä toisessa ihmisessä tapahtuu. kuvat Tiina Mäki Grafiikan harrastaminen ei Vaparissa ole jokaviikkoista, vaan kursseja järjestetään keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Grafiikan lisäksi taideharrastuksiin kuuluu hänellä maalaaminen kotosalla öljyväreillä, pastelleilla tai akryyliväreillä. Kuvataideharrastajien mielestä taiteen tekeminen on väline ihmisenä kasvamiseen, uuden oppimiseen sekä itseluottamuksen ja itsetunnon vahvistamiseen. Jaettu kokemus auttaa sanoittamaan tuntemuksia Musiikin on aivotutkimuksissa todettu aktivoivan laajoja aivoalueita. Musiikin erityispiirre on, että myös tunteet aktivoituvat. Musiikkiterapeutti Kari Pärkälle musiikki on aina ollut tärkeää. Sen kautta pystyy ilmaisemaan itseään ja se herättää tunteita. Musiikki myös tuo herkkyyttä havainnoida ja ymmärtää, mitä toisessa ihmisessä tapahtuu. Mutta pitää muistaa, että oma kokemus musiikista ei välttämättä ole sama kuin toisen. Musiikin kautta on kuitenkin mahdollista lähestyä esimerkiksi surua pehmeämmin ja sen kautta asioihin saa etäisyyttä. Yhdessä musisoiminen tai musiikin kuuntelu antaa asiakkaalle yhteisen kokemuksen terapeutin kanssa. Tällainen jaettu kokemus tarjoaa mahdollisuuden keskustella siitä, miten asiakas ongelmansa kokee tai mikä merkitys sillä hänelle on. Musiikista saattaa löytyä vastetta omille kokemuksille, sellaisille, joille hänellä ei ole ollut sanoja. Musiikkia voidaan käyttää tunteiden purkamiseen, huolien ja murheiden unohtamiseen, mutta myös tunteiden tunnistamiseen, säätelyyn ja hallintaan, Kari Pärkkä sanoo. Kiukku, viha, pettymys tai epävarmuus voivat hänen mukaansa näin saada musiikin kautta hallittavamman muodon. Nuoret käyttävät musiikkia arjessa viihdykkeenä ja rentoutumiseen. He haluavat saada musiikista elämyksiä, mutta musiikki on myös lääkettä ahdistuksen hallintaan. n 10 POHJANPIIRI 2/2015

11 TEKSTI L iisa A h lstén kuva Liisa Ahlstén Vapaalle VAPARISSA Muoti-ilmiöt näkyvät myös Vaparin toiminnassa. Varsinkin erilaiset liikuntalajit ovat kasvattaneet suosiotaan. Vaparin toiminta lähes kolmessakymmenessä eri jaostossa on monipuolista kulttuurista liikuntaan. Harrastaa voi sekä ulkona että sisällä. Vuosikymmenien aikana henkilökunnan kiinnostuksen koh- n Hirvijahdissa Telkkäsaaressa Savilammella. teet ovat vaihdelleet. Yksilöliikunta vetää nykyisin puoleensa. Vaparin puheenjohtaja Minna Keskitalon mukaan kuntosalikäyntien määrä on viimeisen vuoden kuluessa noussut, se on nyt yli käyntiä per vuosi. Kuntosali on auki aamusta kello 6 lähtien ja sulkee ovensa vasta kello 23. Suosion salaisuus piilee varmasti siinä, että salille voi mennä omaehtoisesti, silloin kuin se parhaiten sopii omiin aikatauluihin. Pilates ja jooga ovat olleet myös erittäin suosittuja ja niihin on ollut tulijoita enemmän kuin on pystytty ottamaan. Joukkuelajeissa on omat haasteensa. Saman lajin harrastajia voi olla vaikea saada kokoon riittävästi. Uusia jaostoja voidaan kiinnostuksen mukaan perustaa tai vanhoja lakkauttaa. Tämän kevään uutuus on bodypump, hän kertoo. Taidejaosto yksi vanhimmista kuva Raimo Karhu Taidejaosto on toiminut lähes kaksikymmentä vuotta. Jaostossa on mukana vielä niitäkin, jotka ovat olleet sen toimintaa aikoinaan käynnistämässä. Innostus maalaamiseen oli kova, yhdessä tekeminen inspiroi. Musiikki soi ja me maalasimme joka torstai, kuvataidejaoston perustajajäseniin kuuluva, nyt jo eläkkeellä oleva Terttu Nystöm muistelee. Kuvataideopetusta olemme voineet ostaa kahvilatuotoista jae tuilla varoilla. Järjestely on aivan poikkeuksellinen ja olemme siitä kiitollisia, toteaa Raili Mäntyniemi, joka on taidejaoston maalareiden ala-jaoston puheenjohtajuudesta pikku hiljaa irrottautumassa. Pääsääntöisesti kuvataiteilijoiden vetämät maalauskurssit ovat hänen mukaansa olleet viikonloppuisin. Jaostossa kokeiltiin opettajan opetusta myös torstai-illoille viimeksi viime syksynä, mutta osallistuminen niihin oli vähäisempää. Kun itse olin ensimmäisellä maalauskurssilla, meille opetettiin värien käyttöä ja sitä harjoiteltiin öljyväreillä, maalareiden puheenjohtajuuden haltuun ottava Kaarina Santala kertoo. Maalareiden työn tuloksia voi ihailla galleriakäytävällä olevissa näyttelyissä kaksi kertaa vuodessa. Pilkille, hirvijahtiin tai ampumaharjoituksiin Kala- ja eräjaoston perustoimintaa on jaoston puheenjohtaja Kauko Halmetojan mukaan aina ollut ilma-aseammunta. Tunnelissa on jo vuodesta 1975 lähtien pidetty leikkimielistä sarja-ammuntakilpailua, jossa on kolme ammuntalajia, pienoisja hirvikivääri ja pistooli 10 metristä. Lisäksi on pidetty henkilökunnan mestaruusammunnat. Maalatessa kaikki muu unohtuu, Kaarina Santala sanoo. Ilma-aseharrastus on sellainen, että sitä voi harrastaa perheellä. Kun omat lapset olivatpieniä, me kävimme aina porukalla ampumassa. Se oli yksi mukava sadepäivien harrastus, hän kertoo. Kala- ja eräjaosto järjestää joka kevät pilkkikilpailut, joihin niin ikään henkilökunnan perheenjäsenet voivat osallistua. Kesän koittaessa Värtön rantaan tuodaan vene, jota voi sopimuksen mukaan lainata. Vaparin suojissa kokoontuu myös OYS:n henkilökunnasta koottu hirviporukka. Paria viimeisintä vuotta lukuun ottamatta on hirviä saatu kaadettua kaatolupien verran. Hirviporukassa on ollut noin 15 henkilöä niin, että hirvenlihan maussa on juuri pysytty. Liikuntaa voi harrastaa lisäksi muun muassa hiihto-, jalkapallo-, tennis- ja salibandyjaostoissa. Vaparilassa toimiva taidejaosto jakautuu useampaan alajaostoon. Maalauksen, grafiikan, lasitaiteen, posliinin maalauksen ja keramiikan harrastajille on omat alajaostonsa. n POHJANPIIRI 2/

12 TEKSTI Martti Ahlstén KUVA Tiina Mäki Suomen biopankkinäytteet digitalisoidaan OULUN YLIOPISTON JOHDOLLA Suomeen luodaan uusi digitaalinen ekosysteemi kansalliseen biopankkitoimintaan. Biopankkitutkimuksen avulla on mahdollista kehittää hoidon laatua ja sen ympärille odotetaan syntyvän runsaasti myös uutta liiketoimintaa. Sairaalabiopankkien suurin näyteryhmä on patologian diagnostiset näytteet. Siksi juuri niiden digitalisoiminen on erityisen tärkeää. Sitä varten on käynnistetty Tekes-hanke, jossa tähän liittyvää tutkimustoimintaa johtaa Oulun yliopisto. Digipatologiahanke alkoi Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen yhteistyön tiimoilta. Lisäksi mukana ovat HUS:n, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit sekä kaksi terveysteknologiayritystä. Kokonaisuus on avoin myös uusille toimijoille. Digipatologiahanke on kärkihanke valtakunnallisessa INKAohjelmassa (Innovatiiviset kaupungit), jonka Tulevaisuuden terveys -osion vetovastuu on Oulun kaupungilla. Hanketta rahoittaa Tekes. Lisäksi Suomen Akatemia osallistuu digitalisoinnin infrastruktuurin kustannuksiin. Borealis on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun yliopiston, Nordlabin sekä Lapin, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiirien perustama biopankki, joka aloittaa toimintansa vuoden 2015 aikana. Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan (TUKIJA) puoltava lausunto toiminnalle on jo saatu. Valviran käsittely on vielä kesken. Kohti yksilöllisempiä hoitoja Biopankki on ihmisperäisistä näytteistä, kuten kudos-, solu- Biopankissa työskentelevät IT-suunnittelija Mikko Keränen (vas. takana), projektipäällikkö Pia Nyberg, laatukoordinaattori Tiina Pekkala ja biopankin johtaja Saila Kauppila. ja verinäytteistä koostuva kokoelma, jota käytetään lääketieteelliseen tutkimukseen potilaan suostumuksen perusteella. Borealiksen projektipäällikkö Pia Nyberg sanoo, että biopankkien avulla voidaan kehittää entistä yksilöllisempiä hoitoja. Hän mainitsee esimerkkinä syövän. Hoidamme nyt keskivertopotilasta. Kuitenkin samaa syöpää sairastavien potilaiden kohdalla jollekin hoito tehoaa, joku toinen saa vain ei-toivottuja haittavaikutuksia. Biopankkitutkimuksen avulla on mahdollista löytää tietystä syövästä uusia ominaisuuksia, joiden perusteella voidaan räätälöidä hoitoa yksilöllisesti ja saavuttaa entistä parempia hoitotuloksia. Biopankkinäytteiden digitalisoinnissa mikroskooppilaseilla olevat kudosleikkeet skannataan digitaaliseen muotoon ja niihin voidaan yhdistää myös muuta sähköistä terveystietoa. Digitalisaation myötä sopivia näytteitä ei enää tarvitse hakea manuaalisesti lasivarastoista, vaan näytteet voidaan hakea suoraan tietokoneelta. Digitalisointi tulee helpottamaan biopankkitutkimusta, kun värjättyjen kudospalojen mikroskopoinnin sijasta analysoidaan korkearesoluutioisia kuvia. Digitalisointi helpottaa myös etätyöskentelyä ja konsultointia, esimerkiksi patologipulasta kärsivissä pienemmissä sairaaloissa. Lisäksi tietoturva paranee, kun digitalisaation myötä näytteen luovuttajan henkilötiedot koodataan tunnisteettomiksi. Potilastiedon digitalisoinnilla on mahdollista siirtyä aiempaa vahvemmin ennaltaehkäisevään hoitoon. Digitaalista patologiaa on aiemmin hyödynnetty vain pienessä mittakaavassa tutkimuslähtöisesti, mutta ei näin laajojen näytemassojen skannaamiseen. Tämä on siis todella uraa uurtava projekti, sillä pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on skannata kaikki biopankkinäytteet digitaaliseen muotoon, Nyberg kertoo. Biopankkitutkimuksesta uutta liiketoimintaa Biologisten näytekantojen digitalisoiminen ja muuntaminen big dataksi eli suuriksi tietomassoiksi luo merkittävät tutkimus- ja liiketoimintamahdollisuudet globaalisti. Biopankkinäytteitä on kerätty jo vuosikymmeniä, ja aineiston digitalisoinnin myötä eri toimijoiden ulottuvilla on valtavat mahdollisuudet uusien hoitomuotojen, täsmälääkkeiden ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Haluamme rakentaa biopankkiekosysteemin, jossa on selkeät roolit eri toimijoiden välillä. Digitaalinen biopankki tarjoaa huikeat mahdollisuudet kansainvälisen tason tutkimusja liiketoimintaan, kun maantieteelliset rajoitteet häviävät. Erityisesti Oulun seudulla on hyvät mahdollisuudet lääketieteen ja ICT-alan yhteistyöhön, mikä kuuluu myös sairaanhoitopiirin ja yliopiston strategioihin, Pia Nyberg valottaa digitaalisen patologian mahdollisuuksia. Biopankkinäytteisiin liittyvään tiedon louhintaan ja säilöntään sisältyy uusien tutkimustulosten myötä myös huomattavaa kaupallista potentiaalia esimerkiksi lääkekehityksen, diagnostiikan ja terveysteknologian aloilla. Erityisesti big data -sovellusten kehittäminen, jonka digitalisointi mahdollistaa, on merkittävä kehitysala tulevaisuuden life science -alalla. n 12 POHJANPIIRI 2/2015

13 TEKSTI Martti Ahlstén KUVA Tiina Mäki OYS PERUSTI palliatiivisen hoidon yksikön Aikuispotilaiden vaikean syöpäkivun hoitoon ja konsultaatioon keskittyvä palliatiivisen hoidon yksikkö aloitti OYS:ssa vuoden alussa. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. OYS:iin perustettu uusi palliatiivinen yksikkö on vaativan oirehoidon yksikkö, joka auttaa ja tukee terveyskeskuksia, jos potilaan oirehoidossa tai saattohoidossa on ongelmia. Kyseessä on toiminnan uudelleenorganisointi, jonka tarkoituksena on tarjota selkeämpi reitti ja paikka terveyskeskuksista tuleville konsultaatiokysymyksille, kertoo erikoislääkäri Eeva Rahko Syöpätautien ja hematologian vastuualueelta. Uudelleen organisoinnilla tavoitellaan sitä, että syöpäpotilaat saisivat tarvitsemansa hoidon mieluiten kotiin tai oman kunnan terveyskeskukseen, kun oma lääkäri saa tarvitsemansa konsultaatiotuen erikoissairaanhoidosta. Palliatiivisen hoidon yksikköön voidaan oman lääkärin lähetteellä ottaa nopealla ajanvarauksella ne potilaat, jotka todella tarvitsevat erikoissairaanhoidon keinoja kivunhoitoon tai muuhun oirehoitoon. Tavoite on ehkäistä ennalta suunnittelemattomia päivystyskäyntejä ja vuodeosastosiirtoja. Syöpätautien vuodeosaston yhteydessä Palliatiivisella yksiköllä ei ole omaa osastoa vaan se toimii OYS:ssa syöpätautien vuodeosastolla 44B. Potilaat ovat sellaisia, joilla on vaikea syövästä johtuva kipuongelma tai muu oire johon tarvitaan erikoissairaanhoidon tutkimusta ja hoitoa. Toimintamalliin kuuluu myös poliklinikkavastaanotto kerran viikossa. Keskeinen osa toimintaa on vastata terveyskeskuksista tuleviin, syöpäpotilaiden hoitoa koskeviin kysymyksiin, mutta tarjota myös konsultaatiotukea OYS:n muilla vuodeosastoilla olevien potilaiden hoitoon. Yksikön toiminnassa ovat mukana onkologi ja anestesiologi sekä kivunhoidon ja palliatiivisen hoidon sairaanhoitaja. Sairaanhoitajat ohjeistavat terveyskeskuksia esimerkiksi kipupumppuihin liittyvissä asioissa myös puhelimitse jokaisena arkipäivänä kello 7 22, Eeva Rahko kertoo. Käytössä myös etävastaanotto Palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan syöpäpotilaan oirehoitoa voidaan tukea videokonsultaatioilla tapauskohtaisesti myös potilaan omaan terveyskeskukseen. Tällaisella etävastaanotolla voidaan välttää potilasta rasittavia sairaalasiirtoja ja myös omainen voi luontevasti osallistua keskusteluun, mikä on etu verrattuna lääkäreiden väliseen konsultaatiopuheluun. Palliatiivisen hoidon konsultaatiotarve on noussut esille kunnissa käydyissä keskusteluissa. Toisaalta myös sosiaali- ja terveysministeriön syöpähoitoa koskeva ohjeistus ja saattohoitostrategia lähtevät siitä, että vaativa oirehoito tarvitsee omat yksiköt. Syöpäpotilaita perusterveydenhuollossa hoitavat lääkärit myös kaipaavat vuoropuhelua toisen lääkärin kanssa. Palliatiivinen yksikkö tulee jatkossa hakemaan koulutuspaikkaoikeutta niille lääkäreille, jotka suorittavat palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyttä. n Eeva Rahko Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö sai uuden nimen Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö sai nimikilpailun tuloksena uuden nimen, Terttu. Nimikilpailu järjestettiin helmikuussa, Terttu-nimeä ehdotti peräti kuusi kilpailuun osallistunutta. Kilpailun tulosten perusteella tukisäätiön hallitus valisti nimeksi Tertun, joka otetaan käyttöön saman tien. Nimikilpailu on osa tukisäätiön viestinnän tehostamista ja visuaalisen ilmeen uudistamista. Terttu-tukisäätiön tarkoituksena on terveystieteellisen tutkimuksen tukeminen, terveydenhuollon palvelujen kehittäminen ja alan koulutuksen järjestäminen ja tukeminen. Säätiön järjestämien tilaisuuksien esitelmät ja tieteellisesti merkittävät tutkimustulokset ovat suomalaisten tutkijoiden käytettävissä. Terttu pyrkii tukemaan erityisesti alueella tehtävää tutkimusta ja kehitystyötä. Suomalaisen terveystieteellisen tutkimuksen rahoitus tulee verovarojen lisäksi merkittävältä osalta yksityisiltä lahjoittajilta, yrityksiltä ja säätiöiltä. Suomen Akatemia on merkittävin yksittäinen rahoittaja. n POHJANPIIRI 2/

14 Ayl Sami Räsäsen esittelemä musta kirja ei sisällä mustaa listaa, vaan se on Yleissairaalapsykiatrian pkl:n perinteinen vieraskirja, johon hän pyysi seminaariosallistujien nimikirjoituksia. LT, ayl Timo Laurin aiheena juhlaseminaarissa olivat konsultaatiopyynnöt. TEKSTI Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Oululaista yleissairaalapsykiatriaa JO NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA Yleissairaalapsykiatria on yhteistyötä somaattisessa hoidossa olevien potilaiden ja heidän hoidostaan vastaavien lääkäreiden kesken ja se tuo psykiatrista osaamista niiden potilaiden hyödyksi, jotka ovat sairaalassa tutkimuksissa ja hoidossa jonkun somaattisen sairauden vuoksi. OYS voi olla ylpeä yleissairaalapsykiatrian historiastaan. Yleissairaalapsykiatrisen toiminnan historiasta seminaarissa luennoinut psykiatrian erikoislääkäri LT Pirkko Hiltunen kiinnitti huomiota siihen, että yleissairaalapsykiatria saapui Suomeen eurooppalaisittain varhain, ja että Oulu oli yksi edelläkävijöistä. Ensimmäinen yleissairaalapsykiatrian yksikkö perustettiin USA:han 1920-luvulla. Toiminta vakiintui siellä 40-luvulla, kun huomattiin, että hoitotulokset paranivat, kun psykiatrian ja somatiikan kesken tehtiin yhteistyötä. Suomessa ensimmäinen yleissairaalapsykiatrian poliklinikka avattiin Turkuun OYS:ssa yleissairaalapsykiatria aloitti omana yksikkönä Yhteistyötä tarvitaan Pyydetään kohteliaimmin psykiatrin konsultaatiota, on pyyntö, joka varmasti toistuu jatkossakin, ehkä vain vähän vähemmän juhlallisesti kuin muutama vuosikymmen aikaisemmin. Ensihoidon ja päivystyksen vastuualueen apulaisylilääkäri, LT Timo Lauri kertoi juhlaseminaarissa esimerkkejä, joista voi päätellä, että aina ei ole helppoa ratkaista, miten hoito priorisoidaan. Joskus potilaalla voi olla vaikean somaattisen sairauden lisäksi vaikea psyykkinen ongelma. Siinä tilanteessa voi olla hankalaa ratkaista, kumpaa hoidetaan ensin, jos ei kyseessä ole somaattisen sairauden osalta kriittinen tilanne, hän sanoo. Vaikea masennus ja itsetuhoisuus voivat estää asianmukaisen lääkehoidon toteutumisen onnistuneen pallolaajennushoidon jälkeen. Jos potilas psyykkisen ongelmansa vuoksi esimerkiksi laiminlyö jatkolääkityksen, saattaa lääkityksen laiminlyönnin seurauksena tilanne muuttua pahimmassa tapauksessa henkeä uhkaavaksi tilanteeksi, hän kuvaa. Lyhentyneet hoitoajat haastavat Sydänpotilaiden hoitoajat ovat Timo Laurin mukaan kymmenessä vuodessa lyhentyneet huomattavasti. Kun potilas on sydäntoimenpiteen jälkeen sairaalassa vain kolme päivää, osa potilaista saattaa luulla, että he ovat kotiutuessaan aivan terveitä, eivätkä osaa ottaa huomioon riskejä oikealla tavalla. Osa taas näkee mörköjä sielläkin, missä niitä ei ole. Akuutti somaattinen hoito saattaa aiheuttaa potilaalle kriisin, jossa yleissairaalapsykiatrian konsultaatio ja hoito on tarpeen. Esimerkiksi sydäninfarktin sairastanut potilas toipui normaalisti leikkauksesta, mutta saattaa arastella lähteä liikkeelle fysioterapeuttien ohjeistuksesta huolimatta. Monien sairaalareissujen jälkeen potilas kuolee. Ei komplikaatioihin, vaan masennukseen. Hänen mielestään monet hyvät asiat, jotka sairaalassa on saatu alulle jäävät kesken, kun jatkohoito ontuu. Yleissairaalapsykiatriaa myös tulevaisuuden sairaalassa Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka tarjoaa paitsi perinteistä konsultaatiota myös laaja-alaisempaa yhteistyöpsykiatriaa. Yhteistyö on aina kaksisuuntaista ja siksi tulosaluejohtaja Outi Saarennon mielestä on luontevaa, että yleissairaalapsykiatrian poliklinikan 40-vuotisjuhlaseminaarissa oli edustettuna myös somaattisen puolen edustajia. Tulevaisuus rakentuu historiassa opitulle tietämykselle. Hänen mukaansa tulevaisuuden potilaskeskeisessä hoidossa on tärkeää, että siinä huomioidaan potillaan psyykkinen, somaattinen ja sosiaalinen kokonaistilanne. Yleissairaalapsykiatrilla on hänen mielestään tässä hyvin merkittävä rooli. OYS:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikan 40-vuotisjuhlaseminaarin teemana marraskuussa oli Oululaista yleissairaalapsykiatriaa nyt ja tulevaisuudessa. OYS:n Kuntoutustutkimus- ja erityispoliklinikoita edusti LT, el Anna-Maija Kauppila, hänen aiheenaan oli Konsultaatiota ja yhteistyötä. Psykiatrian professori Jukka Hintikka Tampereen yliopistosta puhui aiheesta Yleissairaalapsykiatrian asema terveydenhuollossa ja lääkärikoulutuksessa nyt ja tulevaisuudessa. n 14 POHJANPIIRI 2/2015

15 Turvallisesti arjen tyrskyissä Mukanasi kaikilla erikoisaloilla. POHJANPIIRI 2/

16 n Lahjakortin arvonnassa onnettarena toimi Pirjo Kejonen. Voittajalle, Markku Jaakkolalle, tieto välitettiin soittamalla. Lahjakortin luovuttivat Helena Ojanperä ja Hannu Syrjälä. TEKSTI Infektioiden torjuntayksikkö, OYS KUVAT Tiina Mäki Kausi-influenssarokotuksen kattavuus edellisvuotta parempi PPSHP:ssä henkilökunnalle tarjotun kausiinfluenssarokotuksen ottaneiden kesken järjestettiin 200 euron lahjakortin arvontatilaisuus infektioiden torjuntayksikössä maaliskuun alussa. Arvontatilaisuudessa työterveyshuolto Attendon edustajana toimi yksikönjohtaja Eija Kreivi-Kangas, joka piti huolen siitä, että henkilökunnan rokotustietoja käytettiin vain arvontaan. Onnettarena toimi hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen. Arvontaan osallistuivat kaikki ne henkilökuntaan kuuluvat, jotka olivat antaneet luvan kausiinfluenssarokotustietojensa käyttöön arvontatilanteessa. Lahjakortin voitti päivystysröntgenin apulaisosastonhoitaja Markku Jaakkola, joka sai välittömästi tiedon voitosta puhelimitse hallintoylihoitaja Pirjo Kejoselta. Lahjakortin kävivät hänelle ojentamassa infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkäri Hannu Syrjälä ja osastonhoitaja Helena Ojanperä. Lahjakortin voitto tuli Markku Jaakkolalle yllätyksenä, koska hän oli jo unohtanut koko asian. Kannustava esimies Markku Jaakkola kävi ottamassa henkilökunnalle tarjotun kausiinfluenssarokotteen, koska hän halusi esimiehenä olla kannustavana roolimallina yksikkönsä työntekijöille. Hän halusi myös osallistua omalta osaltaan OYS:n asettamaan 75 % rokotuskattavuustavoitteeseen kausi-influens- sarokotuksissa. Se on Euroopan neuvoston asettama tavoite terveydenhuollon henkilöstölle. Hoitohenkilökunnan rokotuskattavuudessa OYS ylsi parhaaseen tulokseen (OYS 70 %) pohjoisen ervan sairaaloista. Lääkäreiden rokotuskattavuudessa OYS (78 %) sijoittui toiseksi LKS:n (79 %) jälkeen. OYS:n hoitohenkilökunta otti kausi-influenssarokotetta huomattavasti edellisvuotta ahkerammin. Edellisvuonna rokotuskattavuus oli 32 %. Infektioiden torjuntayksikkö haluaa kiittää koko OYS:n henkilökuntaa erinomaisesta tuloksesta. n Jaksotyöaikamääräykset muuttuvat KVTES:n sopijaosapuolet ovat päässeet yksimielisyyteen KVTES:n jaksotyöaikaa koskevista muutoksista. Sopimusmuutokset tulevat voimaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikajakson alusta. Keskeiset muutokset koskevat työaikajakson pituutta, työaikasuunnittelua, keskeytyneen työaikajakson määräyksiä, vuosilomapäivien kulumista sekä lisä- ja ylityön määritelmää. Jaksotyöaikaa tekeviä, sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä on koko maassa noin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä muutokset tulevat voimaan alkavan työaikajakson alusta. Esimiehille ja muille vastuuhenkilöille on järjestetty neljä samansisältöistä koulutusta jaksotyöaikamääräysten muutosten vaikutuksista ja toimeenpanosta maaliskuun 2015 aikana. Jaksotyöaikamääräysten muutosten vaikutuksia on käsitelty sopijajärjestöjen edustajien kanssa. Tämä työskentely jatkuu edelleen. Muutosten vaikutuksista käydään paikallisen sopimisen periaatteiden mukaiset neuvottelut. Esimiehet tiedottavat muutosten vaikutuksista omissa yksiköissään. Tietoa muutoksesta ja sen vaikutuksista annetaan henkilökunnalle kevään aikana mm. tiistaitiimassa. Jaksotyöaikamuutokset aiheuttavat muutoksia myös henkilöstö- ja palkkahallinto-ohjelma Primassa ja Titania työvuorosuunnitteluohjelmassa. Päivitetyt ohjelmaversiot tulevat tuotantokäyttöön lähiaikoina. Ohjelmien käyttäjille annetaan tietoa ja järjestetään koulutusta myöhemmin ilmoitettavina ajankohtina. (OYS) n 16 POHJANPIIRI 2/2015

17 TEKSTI Liisa TEKSTI Ahlstén Martti KUVA Ahlstén Pekka KUVA Huovinen Juha Sarkkinen Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Alijäämien kattaminen edessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä on takanaan tyydyttävä vuosi. Talous jäi alijäämäiseksi kolmantena vuonna peräkkäin, mutta toiminta kehittyi tavoitteiden mukaisesti. n Sairaanhoidollinen toiminta kehittyi vuonna 2014 jokseenkin ennakoidusti. Avohoito lisääntyi ja vuodeosastohoito vähentyi, molemmat odotettua enemmän. POHJANPIIRI 2/

18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) johtaja Hannu Leskinen sanoo, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2014 toteutuivat vähintään tyydyttävästi. Kuntatalous ei käänny lähivuosina paremmaksi. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntä ja kustannukset tulevat kasvamaan kymmeniä prosentteja pelkästään väestön ikärakenteen muutoksen takia, hän valottaa tulevaisuuden näkymiä. PPSHP:n toiminnan turvaaminen edellyttää Leskisen mukaan muun muassa tilojen uudistamista ja prosessien tehostamista. Tuleviin vuosiin valmistaudutaan Tulevaisuuden sairaala -uudistamisohjelmalla. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 ohjelman yleissuunnitelman sekä lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman. Rakentamispäätös on tarkoitus tehdä tämän vuoden joulukuussa. Tahkokankaan palvelukeskus täytti 45 vuotta. Juhlaa vietettiin rakennemuutoksen tunnelmissa. Laitosasuminen vähenee ja entistä useampi asiakas tulee vain käymään erilaisilla jaksoilla. Hoitotyö kehittyi ennakoidusti Vuosi 2014 sujui sairaanhoidollisen toiminnan kannalta pääosin ennakoidusti. Lähetemäärä ja hoidettujen potilaiden määrä kasvoivat edellisvuosien vauhtia eli väestönkasvua nopeammin, mikä selittynee väestön ikääntymisellä. Avohoito lisääntyi ja vuodeosastohoito vähentyi, molemmat odotettua enemmän. Lähetteiden käsittely on nopeutunut ja tehostunut koko ajan. Vuonna 2014 keskiarvo oli yksi vuorokausi, kun muutama vuosi sitten oltiin yli kolmessa vuorokaudessa. Hoitoonpääsy hidastui hieman muun muassa leikkaussalien remontoimisen takia, johtajaylilääkäri Aino- Liisa Oukka kertoo. Päiväsairaalatoiminta laajeni ja OYS:iin perustettiin palliatiivisen hoidon yksikkö parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten hoitoa varten. Potilasturvallisuutta ja potilaskeskeisyyttä kehitettiin. Potilasturvallisuuden parantamiseksi sairaanhoitopiiriin perustettiin potilasturvallisuusryhmä. Sillä on jatkossa keskeinen rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa ja kehittämisessä. Ensihoidon palvelutasopäätös vuosille hyväksyttiin valtuustossa samantasoisena kuva Martti Ahlstén kuin aiemmin. Asetettuun tavoittamisprosenttiin ei täysin päästy, joten yksiköiden valmiutta lisättiin ja sijoittelua muokattiin. Ensihoidon kustannusten jaosta päätettiin, että se tapahtuu valtionosuuskriteerien perusteella. Kehitysvammahuollon toimintakonseptia ollaan kehittämässä. Sairaanhoitopiiri keskittyy jatkossa vaativampiin palveluihin ja tähän liittyen Tahkokankaan palvelukeskuksen viimeinen asumisyksikkö siirtyi vuoden 2014 lopussa pois sairaanhoitopiiriltä. Taustalla on valtioneuvoston periaatepäätös, jonka mukaan kehitysvammaisten laitosasuminen lopetetaan vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Suomeen biopankki Tutkimustoiminnan määrä supistui edellisestä vuodesta. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyöorganisaatio MRC Oulussa on 73 tutkimusryhmää, joista yhdeksän on valittu painopisteryhmiksi kaudelle MRC:n oma tohtorikoulutusohjelma sai uudessa Oulun yliopiston tohtoriohjelmahaussa 14 tohtorikoulutuspaikkaa. PPSHP, Oulun yliopisto, Nordlab ja OYS-erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit allekirjoittivat Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen perustamissopimuksen. Borealis sai valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan hyväksynnän loppuvuodesta. Valviran käsittely on vielä kesken. Yliopistosairaalan lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu opetus- ja koulutustoiminta, jota valtio rahoittaa erityisvaltionosuudella. Koulutuslaitosten kanssa tehdään tiiviistä yhteistyötä kehittämällä muun muassa moniammatillisia oppimisympäristöjä. Opiskelijat ovat mukana hoitotyössä valvotusti. Erikoistuvien lääkäreiden työpanos on merkittävä, vuonna 2014 noin 30 prosenttia lääkäreiden työpanoksesta. Erikoistuvat lääkärit ovat ensiarvoisen tärkeitä muun muassa päivystystoiminnan järjestämisessä. Edistysaskelia henkilöstöhallinnossa Henkilöstöhallinnossa otettiin viime vuoden aikana edistysaskelia ammatillisen työnjaon, kannustavan palkitsemisen ja työaikapankin käyttöönotossa. Operatiivisella tulosalueella siirrettiin virkapankkiin vuodeosastotoiminnan supistusten yhteydessä vapautuneita vakansseja odottamaan myöhemmin tehtäviä toiminimikemuutoksia ja siirtoja tulosalueille. 18 POHJANPIIRI 2/2015

19 kuva Martti Ahlstén Kehitysvammahuollon rakennemuutosten takia Tahkokankaan palvelukeskuksessa käytiin yt-neuvottelut henkilöstön kanssa. Niiden lopputuloksena kehitysvammahuollosta vähennetään 44,5 henkilön työpanos. Vähennykset toteutetaan siirtämällä 21 työntekijää sairaanhoitopiirissä vapautuneisiin muihin tehtäviin. Kahdeksan työntekijää siirtyy asukkaiden mukana liikkeenluovutuksella yksityiselle palveluntuottajalle. Muut vähennykset KASTE-ohjelman rahoittama Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke (TerPS) päättyi syksyllä. Kyseessä oli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, johtamisen sekä terveysvalmennuksen kehittämishanke, jonka veto vastuu oli PPSHP:lla. Hankkeessa muun muassa kehitettiin sähköinen hyvinvointikertomus, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Suomen kunnissa. TerPSin päätyttyä vastuun kertomuksen kehittämisestä otti Kuntaliitto. Hankkeen loppuseminaarissa sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Pasi Parkkila luovutti viestikapulan Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haataiselle. tapahtuvat muun muassa eläkeratkaisujen kautta. Irtisanomisia ei tullut, henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen kertoo. PPSHP:ssä toteutettiin hoitohenkilöstön mitoitushanke, joka perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n laskentamalliin. Hankkeessa käytiin läpi sairaanhoitopiirin kaikki yksiköt ja selvitettiin, onko henkilökunnan mitoitus oikealla tasolla suhteessa hoitopäivä- ja hoitokäyntitietoihin. Saatua tietoa verrattiin olemassa oleviin henkilöstöresurs- Potilasvakuutuksen korvausvastuu kasvoi merkittävästi Sairaanhoitopiirit saivat Potilasvakuutuskeskukselta vuoden 2014 päätyttyä lopulliset laskelmat potilasvakuutusvelan korvausvastuusta. Korvausvastuun kokonaistaso nousi viime vuoden aikana merkittävästi 177 miljoonalla eurolla 400 miljoonaan euroon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä korvausvastuu nousi 21,8 miljoonalla eurolla 41,0 miljoonaan euroon. Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi tarkentavan lausunnon potilasvakuutusvastuun kirjaamisohjeen muuttamisesta. Lausunnon perusteella sairaanhoitopiirien ei tarvitse kirjata kuluksi koko korvausvastuun nousua, vaan vammaispalvelulain mukaisten tulevien etuuksien osalta varaukset voidaan kirjata vastuiksi taseen liitetietoihin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kirjasi vuoden 2014 tilinpäätöksessään potilasvakuutuksen korvausvastuusta johtuvaa kulua 10,3 miljoonaa euroa. Sen seurauksena sairaanhoitopiirin vuoden 2014 tilikauden tulos muodostui 8,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Korvausvastuulla tarkoitetaan sitä kokonaissummaa, joka on varattava jo sattuneiden potilasvahinkojen maksamiseen tulevaisuudessa. Korvausvastuun taso on näin ollen suoraan suhteessa tapahtuneiden potilasvahinkojen määrään ja vakavuuteen. Korvausvastuun kasvu ei johdu vahinkojen määrän kasvusta vaan etupäässä siitä, että kunnat perivät potilasvakuutusjärjestelmästä niille aiheutuneita kuluja vaikeasti vammautuneiden potilaiden palveluasumisesta ja henkilökohtaisesta avustamisesta. Vammautuneiden potilaiden käyttämät palvelut ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti, kun niistä tuli subjektiivinen oikeus vammaispalvelulain muutoksen myötä vuonna n Talous vuonna 2014 milj. euroa Toimintatuotot 572,2 Toimintamenot 556,5 Tulos 8,1 Kertynyt alijäämä 18,3 Lainat 100 Henkilöstö vuoden 2014 lopussa OYS Oulaskangas ja Visala 498 Tahkokankaan palvelukeskus 215 Hoitohenkilökuntaa 56,4 % Lääkäreitä 11,2 % Huoltohenkiöstöä 12,9 % Vakinaisia 74,6 % Määräaikaisia 25,4 % Keski-ikä 44,1 vuotta Ammattinimikkeitä 250 seihin ja -rakenteeseen ja tämän pohjalta määritettiin yksiköille optimaalinen henkilöstömäärä. Mitoitushankkeen pohjalta ei lisätä resursseja, vaan niitä suunnataan uudelleen ja tehdään muita korjaavia toimenpiteitä. Työsuojeluorganisaation sekä työsuojelujaoston kokoonpanot uudistuivat. Työsuojelujaoston roolia laajennettiin käsittämään aiempaa enemmän työhyvinvointiin liittyvien asioiden käsittelyä. Myös nimi vaihtui. Uusi nimi on työhyvinvointi-/työsuojelujaosto. Talous heikkeni Talous heikkeni vuonna 2014, kun sairaanhoitopiiri teki kolmannen perättäisen tappiollisen tilinpäätöksen. Tärkein syy viime vuoden alijäämälle oli muutos potilasvahinkovelan kirjaustavassa. Talousjohtaja Jarkko Raatikainen kertoo, että uudessa kuntalaissa on määräys, jonka mukaan kuntayhtymien on katettava alijäämänsä kolmen vuoden kuluessa. PPSHP:lle alijäämää on kertynyt 18,3 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle onkin jo tehty ylijäämäinen talousarvio ja taloudelle on laadittu tasapainotusohjelma tuleville vuosille. Toimintaa pitää tehostaa ja hinnastoa tarkistaa. Tämän asian hoitaisi mielellään ennen kuin uusi sote-järjestelmä tulee voimaan ja organisaatiot muuttuvat, Raatikainen sanoo. n POHJANPIIRI 2/

20 TEKSTI JA KUVA L iisa A h lstén Laboratoriotoiminnan keskittäminen perustuu JÄRKISYIHIN Laboratoriolääketieteen trendit ovat vieneet kahteen eri suuntaan, toisaalta keskittämiseen, jolla saadaan hyödynnettyä kaikki suurtuotannon edut, niin että kustannukset yksikkötasolla laskevat. Toinen suunta on vieritestien kehittäminen yhä monipuolisemmiksi, koska nopeita hoito päätöksiä varten tarvitaan potilaan lähellä tehtäviä testejä. NordLab on ollut toiminnassa kaksi vuotta. Sen strategiassa tehtäväksi on, strategiatekstiä hieman yksinkertaistaen, määritelty saada laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja taloudellisesti kliinikkolääkäreille. Laboratoriolääketiede ei ole erotettavissa potilaan muusta hoitoprosessista. Sitä tarvitaan hoitavan lääkärin avuksi kliiniseen päätöksentekoon potilaan parhaaksi, totesi terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaarissa maaliskuussa puhunut NordLabin johtava lääkäri Leila Risteli. Leila Risteli Kun viisi erilaista toimijaa pantiin yhteen, syntyi iso organisaatio, jonka toiminnan yhtenäistämisessä on työtä riittänyt. Epäyhtenäiset työkalut ja toimintatavat ovat hänen mielestään hidastaneet siirtymävaiheen toiminnan kehittämistä. Vielä tätäkin suurempana ongelmana hän pitää yhteen liitettyjen organisaatioiden viittä erilaista laboratoriotietojärjestelmää, jotka eivät keskustele keskenään. Potilastietojärjestelmiä, joihin laboratoriotietojärjestelmät ovat yhteydessä, on alueella peräti 52. Vaikka hän johtavana lääkärinä vastaa NordLabin toiminnasta Oulussa, hänellä ei esimerkiksi ole ollut pääsyä muiden keskussairaaloiden laboratorioohjekirjaan saatikka potilastietojärjestelmään. Keskittäminen kannattaa Edellä mainitusta huolimatta olemme hyvin saavuttaneet meille yhdistymisessä asetetut kustannustehokkuuden vaatimukset. Asiakkaan kannalta on varmasti hyvä, että jatkossakin muodostetaan aikaisempaa isompia sairaanhoidollisten palveluiden kokonaisuuksia, Leila Risteli toteaa. Aika ajoin keskusteluun nousee laboratoriotutkimusten liikakäyttö. Hänen mielestään liikakäytöstä voidaan puhua vain siinä tapauksessa, että näytteenotto uusitaan siksi, että tietojärjestelmien yhteensopimattomuuden vuoksi ei tiedetä, että potilaasta on otettu tarvittava näyte, vaikkapa vain paria päivää aiemmin. NordLabissa kustannustehokkuutta on haettu ohjaamalla tutkimukset optimaalisiin tekopaikkoihin. Historiallisista syistä monissa terveyskeskusten laboratorioissa on edelleen erilaista laboratoriolaitteistoa, mutta jotta tulokset pysyvät luotettavina, edellyttää se riittävää näytemäärää, sisäistä ja ulkoista laadunvarmistusta ja tarvittavaa määrää laboratorioammattilaisia. Siksi vaativa analytiikka on järkevä keskittää. Keskittäminen on mahdollista mm. siksi että näytteiden säilytysvälineet ovat kehittyneet. Aikaisemmin näyte säilyi käyttökelpoisena muutaman tunnin, nyt muutaman vuorokauden. Kuljetusten parantuminen ja suuren kapasiteetin analysaattorit sekä NordLabin oma yhtenäinen laboratoriotietojärjestelmä takaavat nopean vastauksen. Laadukas näytteenotto koko prosessin lähtökohta Välittömiin hoitoratkaisuihin tarvittavat analyysit tehdään NordLabissa vieritesteinä. Myös vieritestien tulokset on nykyisin mahdollista tietojärjestelmien kautta siirtää osaksi potilaskertomusta. NordLab haluaa Leila Ristelin mukaan olla turvaamassa laadukasta lähipalvelua, jonka lähtökohtana, samoin kuin ylipäätään laboratoriolääketieteessä, on laadukas näytteenotto. Se on tärkein vaihe koko laboratoriotyön prosessissa ja siitä riippuu laboratoriotuloksen luotettavuus. Syystäkin hän on huolissaan laboratorioiden toimintaedellytyksistä, kun seuraavan kymmenen vuoden kuluessa esimerkiksi NordLabin laboratoriohoitajista kymmeniä siirtyy eläkkeelle ja koko Pohjois-Suomen alueella uusia bioanalyytikkoja koulutetaan vain Oulussa. Hänen mukaansa myös laboratoriolääkäreitä ja kliinisen kemian ja mikrobiologian ammattilaisia tarvittaisiin lisää ja erikoistumista on siksi pyritty tehostamaan. n 20 POHJANPIIRI 2/2015

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Taulukot kustannusten noususta vuonna 2016 verrattuna vuoden 2015 talousarvioon.

Taulukot kustannusten noususta vuonna 2016 verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. 1 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNILLE KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 JA TALOUSARVION VUOSIEN 2017 2018 TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUPERUSTEISTA Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 9/2014 1 (5) 2 Sosiaali- ja terveysviraston uudet virat ja virkanimikemuutokset 1.4.2014 lukien HEL 2014-000765 T 01 01 00 Päätösehdotus päättänee seuraavista sosiaali- ja

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Muutostyön tekeminen kunnassa

Muutostyön tekeminen kunnassa Muutostyön tekeminen kunnassa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 26.-27.3.2014 / Hakusessa päivät, Rovaniemi Kainuun keittämisosio Kainuun maakunta ja kunnat

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Sote ja maakuntauudistus

Sote ja maakuntauudistus Sote ja maakuntauudistus Pohjois Pohjanmaa 13.1.2017 1 P P liitto Ely PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset AVI TE toimisto Henkilöstöjärjestöt Viestintäryhmä Pj. Arja Hankivaara Pohjois Pohjanmaan maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Pohjois-Pohjanmaa 13.1.2017 P-P liitto Ely PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset AVI TE-toimisto Henkilöstöjärjestöt Viestintäryhmä Pj. Arja Hankivaara Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto Strategia 2017-2018 Siun sote hallitus 22.11.2016 Siun soten valtuusto 8.12.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Taustaa Suomi on satavuotisen historiansa aikana kehittynyt

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus. Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen

Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus. Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen LABORATORIOPALVELUT 2000-LUVULLA Noin 15 vuoden kuluessa

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh

Perusturvakuntayhtymä Akseli.  Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh 26.8.2015 118 Vuodeosastojen hoitopäivät TP-11 TP-12 TP-13 TP-14 TA-15 Maskun vuodeosasto Hoitopäivä 9322 8704 8439 6332

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANHALLITUS Nro 3 / 2016. KOKOUSAIKA 2.3.2016 kello 16.00-17.00

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANHALLITUS Nro 3 / 2016. KOKOUSAIKA 2.3.2016 kello 16.00-17.00 PÖYTÄKIRJA KUNNANHALLITUS Nro 3 / 2016 KOKOUSAIKA 2.3.2016 kello 16.00-17.00 KOKOUSPAIKKA: KUNNANTOIMISTO Jäsenet paikalla: Varajäsenet: paikalla: Nivala Kirsti, pj. x Keskikorpi Sointu - Sakko Antti,

Lisätiedot

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA 2016 Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Sisältö Tuotanto 2015 TTS haasteet Toiminnan kehittäminen Oulu yhteistyö Tavoitteet Mitä tehty, työn alla ja mielessä Muuta Shp:n toiminta

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 51. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 51. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 1 / 1 5100/06.00.00/2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 62 15.5.2012 Kaupunginhallitus 85 4.3.2013 51 Valtuustoaloite Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus

Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus Hallintojohtaja Sami Niemi, Vapaa-aikajohtaja Hannele Alanärä Liikunnan ajankohtaisseminaari Turku 22.9.2016 1 Liikkuva koulu -> Liikkuva Muurame 2014-

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista HYVINVOINTIKERTOMUS kuntajohtamisen työväline, joka tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, 225 kuntaa käyttää auttaa tarkastelemaan hyvinvointia

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? 24.9.2015 Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Mitä tavoitellaan = visio Hoidon ja diagnostiikan korkea

Lisätiedot