POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Taiteen harrastaminen voimaannuttaa ja herkistää tekijöitään s. 6 Tilinpäätös: Alijäämien kattaminen edessä s OYS:n lasten ja naisten sairaalan toteutussuunnittelu alkaa s. 22

2 Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias toteuttaa fysioterapiaa ja kuntoutusta kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti. Päätavoitteeseemme kuuluu palvella asiakkaitamme laadukkaalla ja luotettavalla toiminnalla. Tutustu uusiin verkkosivuihimme Kiviharjunlenkki 7, OULU Soita apua meiltä Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. kki i k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su Kuluuko työaikasi googlettamiseen? Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Palvelemme Sinua uudella sähköisellä Mediq tuoteluettelolla. Näet tuoteluettelosta laajan tuotevalikoimamme ja monipuoliset tuotetiedot. Katso lisää: Palvelemme terveydenhuollon ja laboratorioalan ammattilaisia. Mediq Suomi Oy, PL 115, Espoo. Puh , Faksi , Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , POHJANPIIRI 2/2015

3 Aino-Liisa Oukka pääkirjoitus Suunnitelmien ja tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2014 tilinpäätös ja toimintakertomus on esitelty hallitukselle. Potilaiden hoidon osalta strategisten tavoitteiden toteutuminen eteni vaihtelevasti; osin onnistuttiin mainiosti, osin huonommin. Toimintatapoja on kehitetty siten, että avohoidon osuus lisääntyi edelleen jopa suunniteltua voimakkaammin. Erityisesti päiväsairaalakonseptin laajentaminen on tuottanut tulosta. Yhä lyhenevät hoitoajat edellyttävät potilaan ohjauksen uudistamista. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi pitää tarjota ohjausmateriaalia myös muilla tavoilla kuten internet-sivustojen kautta. Hoidon saatavuuden osalta kehitys ei ollut tavoitteen mukainen. Hoidon tarpeen arvioinnin osana lähetteiden käsittely parani selkeästi parin vuoden takaisesta. Ensikäynnille pääsy ja hoidon aloittaminen kuitenkin hidastuivat, ja hoitotakuurajat ylittyivät osalla potilaista. Tavoitteesta, eli 2 kk ja 4 kk enimmäisodotusajoista jäätiin vielä, mutta sitä kohti jatkamme. Potilasturvallisuuden suhteen olemme edenneet hyvin. Potilasturvallisuussuunnitelma on valmistunut ja sen täytäntöönpano alkanut. Pääosa henkilöstöstämme on jo suorittanut potilasturvallisuuskoulutuksen. Käsihygieniaa on tehostettu ja hoitoon liittyvien infektioiden määrää on saatu vähennettyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke hyytyi viime metreillä. Se on todella harmi, olemmehan tehneet valtavasti työtä valmistelussa. Ensimmäinen versio laista tuli lausunnolle jo kahdeksan vuotta sitten. Yhteistä poliittista näkemystä ei kuitenkaan löytynyt, ja esitys kutistui sisältölaiksi, joka tuli voimaan v Terveydenhuoltolakina. Rakenteiden uudistaminen jäi tehtäväksi seuraavassa vaiheessa, joka nyt kirjavien vaiheiden jälkeen kaatui perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Tulevalla hallituksella on haastava tehtävä edessään. Minkälaisia ja minkä kokoisia sote-kokonaisuuksia muodostetaan? Missä määrin sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään? Hallinnollisten rakenteiden muuttumisesta huolimatta perustyö säilyy, potilaat on hoidettava. Mielenkiinnolla odotamme vaalien tulosta, uutta hallitusta ja hallitusohjelmaa. n kuva Tiina Mäki Aino-Liisa Oukka POHJANPIIRI 2/2015 3

4 sisältö Pohjanpiiri numero 2 / huhtikuu 2015 POHJANPIIRI 40. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa joka numerossa: 3 Pääkirjoitus: Suunnitelmien ja tavoitteiden toteutuminen 5 Työ ja tekijä: Sairaalahuoltajan työn päämääränä on puhdas ja turvallinen ympäristö 28 Ramppa kalakattaa: Tuotetestausta 32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Muuttuva maailma muuttuva työelämä 34 Jos minulta kysytään, niin...sairaalat ja yritykset tarvitsevat toisiaan 30 Kiitokset/Vapari tässä numerossa: 6 Taiteen harrastaminen voimaannuttaa mutta myös herkistää tekijöitään 11 Vapaalle Vaparissa 12 Suomen biopankkinäytteet digitalisoidaan Oulun yliopiston johdolla 13 OYS perusti palliatiivisen hoidon yksikön 13 Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö sai uuden nimen 14 Oululaista yleissairaalapsykiatriaa jo neljäkymmentä vuotta 16 Kausi-influenssarokotuksen kattavuus edellisvuotta parempi 16 Jaksotyöaikamääräykset muuttuvat 17 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014: Alijäämien kattaminen edessä 19 Potilasvakuutuksen korvausvastuu kasvoi merkittävästi 20 Laboratoriotoiminnan keskittäminen perustuu järkisyihin 21 Vuoden hyvinvointiteko Utajärvelle 22 OYS:n lasten ja naisten sairaalan toteutussuunnittelu alkaa 23 Oulu SoTe Labs sai rahoituksen 26 Sote-valmistelu jatkuu paikallisella tasolla 27 Neljä sairaanhoitopiiriä kilpailutti laaturekisteritoimittajat 29 Imetysohjaus auttaa äitejä imetyksen alkuvaiheessa 31 Hoitoketjut: Lapsen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö ja niiden epäily 33 Uudistettu peuhu kokous- ja virkistyskäytössä 35 Lastenklinikan lapset pääsivät musiikkimatkalle Afrikkaan JULKAISIJA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PÄÄTOIMITTAJA Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP TOIMITUS Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén Jaakko Ahlstén VALOKUVAAJAT Pirjo Pyhäluoto, PPSHP Sylvi Savolainen, PPSHP Tiina Mäki, PPSHP Pekka Huovinen, PPSHP Jukka Veijola, PPSHP SIVUNVALMISTUS Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) TOIMITUSNEUVOSTO Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik TOIMITUKSEN OSOITE Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS OSOITTEEN MUUTOKSET ILMOITUKSET Olavi Määttä POHJANPIIRI ILMESTYY V Nro Nro Nro Nro PAINOPAIKKA Erweko Oy KANNEN KUVA Tiina Mäki

5 TEKSTI Liisa Ahlstén KUVA Tiina Mäki työ ja tekijä Sairaalahuoltajan työn päämääränä on PUHDAS JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sairaalahuoltaja Ewe Silvennoisen työpäivä alkaa usein jo ennen kello seitsemää, jotta tilat tulisivat siivottua ennen kuin hoitohenkilökunta aloittaa työnsä. Lääkäreiden vastaanottohuoneet ja toimenpidehuoneet poliklinikalla on hyvä saada siivottua ennen kuin hoitohenkilökunta aloittaa työnsä. Ei meitä siihen velvoiteta, mutta jos haluaa tehdä siivouksen rauhassa, on parasta aloittaa ennen kuin varsinainen toiminta alkaa. Työaikamme alkaa virallisesti seitsemältä ja työn laadun on tarkoitus pysyä samana tuli sitten aiemmin tai vasta kun työ virallisesti alkaa, Ewe Silvennoinen selventää. Eri päiville on aina tietty siivousohjelma. Siivottaessa puhdistetaan kaikki tasot ja erilaiset pinnat esimerkiksi ovenkahvat, lamput yms. Kerran viikossa on niin sanottu viikkosiivous, jolloin siivotaan perusteellisemmin ja myös sellaiset paikat, jotka ovat vähemmällä käytöllä. Sairaalan eri vastuualueilla on omat sairaalahuollon työnjohtajansa. Ewe Silvennoisella ei ole vakituista sijoituspaikkaa, vaan hän tekee työtä määräyskirjalla eri puolilla sairaalaa. Eri osastoilla ja poliklinikoilla on toiminnasta riippuen vähän erilaiset siivoustyön ohjeet. Ohjeistus kertoo muun muassa, mitä kyseisessä kohteessa minäkin päivänä tehdään. Työ tekijäänsä opettaa Ewe Silvennoisella ei ole laitoshuoltajan koulutusta, mutta ennen OYS:iin tuloaan hän on työskennellyt Jorvin sairaalassa ja oppinut laitoshuoltotyön työtapoja ja sen vaatimuksia työtä tekemällä. Puhtaanapidon perusteita hän on opiskellut jo yläkoulussa. Koulun oppisisällöissä oli yhdistettynä sekä teoriaa että käytäntöä. OYS:iin tullessaan hän sai perehdytystä työskentelemällä ensimmäiset viikot kokeneemman työtoverin parina. Silloin oli mahdollisuus kysellä ja oppia talon toimintatavoille. Ewe Silvennoinen on tykännyt sairaalahuoltajan työstä. Asianmukaiset työvälineet helpottavat työtä, jossa kuitenkin on oltava jalkojen päällä koko päivä. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän on jonkin verran tehnyt töitä myös päiväkodissa lastenhoitajan sijaisena, mutta siivoustyö on ollut hänelle mieluisampaa. Kevään kuluessa häntä odottavat uudet haasteet. Toiveena on päästä lukemaan yliopistoon psykologiaa. Pääsykoekirjat on jo hankittuna. Koulun penkille hänellä on omien sanojensa mukaan jo kova hinku. n POHJANPIIRI 2/2015 5

6 6 POHJANPIIRI 2/2015

7 TEKSTI & KUVA Liisa Ahlstén Taiteen harrastaminen voimaannuttaa mutta myös herkistää tekijöitään Taide on kuin terapiaa niin hoitajalle kuin hoidettavallekin. Taiteen avulla voi sanoittaa tunteita ja tuntemuksia ja se antaa etäisyyttä kipeisiin asioihin. n Terttu Nyströmille maalaaminen on ollut tie ulos ujoudesta. POHJANPIIRI 2/2015 7

8 Vaparin kuvataidepiirin jäsenenä taidejaoston perustamisesta asti ollut Terttu Nyström kertoo, että hän oli hyvin ujo lapsi ja ajatteli, ettei hänestä ole mihinkään, mutta maalausharrastus on kohottanut itsetuntoa. Kun tauluistani on tykätty ja niitä on jopa ostettu, se on kannustanut myös jatkamaan maalaamista. Paljon Nyströmiä myöhemmin, vasta vuonna 2008, taidejaoston toimintaan mukaan tullut Kaarina Santala muistaa miten, hän oli hämmästynyt omasta osaamisestaan, kun ensimmäinen öljyvärityö tuli valmiiksi. En olisi koskaan uskonut, että saisin sellaisen luomuksen aikaiseksi. Löysin itsestäni uusia puolia. Raili Mäntyniemi kuuluu perustajajäseniin, mutta alkuvaiheessa saatu kritiikki oli lopettaa koko maalausharrastuksen heti alkuunsa. Tulin taidejaoston toimintaan mukaan jo silloin, kun kokoonnuimme vielä Peltolan sairaalan vanhassa sikalassa. Kun työni ei sopinut ensimmäisen näyttelyn tyyliin, otin kritiikin hyvin henkilökohtaisesti ja päätin lopettaa maalaamisen kokonaan, hän muistelee. Arvostelu kirpaisi, vuosikausiin en pystynyt tarttumaan pensseleihin. Taiteilija Lauri Arolan muotokuvamaalauskurssi oli 90-luvulla käänteentekevä. Sen käytyäni aloin taas maalata, enkä ole sen jälkeen lopettanut. Olen vähitellen oppinut ottamaan vastaan kritiikkiä, eikä arvostelu enää lannista. Öljyväreillä aloitin, mutta myöhemmin olen kokeillut akvarellivärejä ja pastellia. Nyt olen innostunut akryyliväreistä, niitä ei tarvitse kuivatella niin kuin öljyvärejä ja se sopii minulle, Raili Mäntyniemi toteaa. Maalaaminen kehittää myös hoitotyön taitoja Maalaaminen tuo käteenvakautta, jota tarvitaan mm. tippainfuusiota laitettaessa. TtM Rauni Lohilahti teki Pro gradu -työnsä kuvataiteen vaikutuksesta hoitotyöhön. Tutkielmaan haastatellut hoitajat kertoivat, miten kuvataiteen harrastaminen kehittää heidän hoitotyön taitojaan. Posliinimaalausta harrastanut esimerkiksi kertoi, miten maalaaminen tuo käteen vakautta, jota tarvitaan mm. tippainfuusiota laitettaessa tai verikoetta otettaessa. Taiteen tekeminen myös herkistää tietyllä tavalla. Kyky kuunnella potilaan tarpeita lisääntyy. Yksi haastatelluista kertoo, että hänellä on aina paperia ja värikyniä työhuoneessaan. Jos potilaalla ei ole sanoja jonkin asian ilmaisemiseen, saattaa piirtämisestä olla apua itseilmaisussa. Grafiikkaa Vaparissa tehnyt sosiaalityöntekijä Riikka Miettinen sanoo, että vaikkapa stressaavan työpäivän jälkeen taiteen kautta pystyy oman tunnetilansa tekemään näkyväksi ja sitä kautta asioita on mahdollista prosessoida tunnetasolla. >> kuva Liisa Ahlstén Aviopuolisolle syntymäpäivälahjaksi maalaamaansa taulua esittelevä Kaarina Santala löysi maalaamisen kautta itsestään uusia puolia. 8 POHJANPIIRI 2/2015

9 kuvat Liisa Ahlstén n Akryyliväreillä maalaaminen sopii Raili Mäntyniemen temperamentille. Työ kuivuu nopeasti ja valmista tulee nopeasti. POHJANPIIRI 2/2015 9

10 Musiikki antaa herkkyyttä havainnoida ja ymmärtää, mitä toisessa ihmisessä tapahtuu. kuvat Tiina Mäki Grafiikan harrastaminen ei Vaparissa ole jokaviikkoista, vaan kursseja järjestetään keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Grafiikan lisäksi taideharrastuksiin kuuluu hänellä maalaaminen kotosalla öljyväreillä, pastelleilla tai akryyliväreillä. Kuvataideharrastajien mielestä taiteen tekeminen on väline ihmisenä kasvamiseen, uuden oppimiseen sekä itseluottamuksen ja itsetunnon vahvistamiseen. Jaettu kokemus auttaa sanoittamaan tuntemuksia Musiikin on aivotutkimuksissa todettu aktivoivan laajoja aivoalueita. Musiikin erityispiirre on, että myös tunteet aktivoituvat. Musiikkiterapeutti Kari Pärkälle musiikki on aina ollut tärkeää. Sen kautta pystyy ilmaisemaan itseään ja se herättää tunteita. Musiikki myös tuo herkkyyttä havainnoida ja ymmärtää, mitä toisessa ihmisessä tapahtuu. Mutta pitää muistaa, että oma kokemus musiikista ei välttämättä ole sama kuin toisen. Musiikin kautta on kuitenkin mahdollista lähestyä esimerkiksi surua pehmeämmin ja sen kautta asioihin saa etäisyyttä. Yhdessä musisoiminen tai musiikin kuuntelu antaa asiakkaalle yhteisen kokemuksen terapeutin kanssa. Tällainen jaettu kokemus tarjoaa mahdollisuuden keskustella siitä, miten asiakas ongelmansa kokee tai mikä merkitys sillä hänelle on. Musiikista saattaa löytyä vastetta omille kokemuksille, sellaisille, joille hänellä ei ole ollut sanoja. Musiikkia voidaan käyttää tunteiden purkamiseen, huolien ja murheiden unohtamiseen, mutta myös tunteiden tunnistamiseen, säätelyyn ja hallintaan, Kari Pärkkä sanoo. Kiukku, viha, pettymys tai epävarmuus voivat hänen mukaansa näin saada musiikin kautta hallittavamman muodon. Nuoret käyttävät musiikkia arjessa viihdykkeenä ja rentoutumiseen. He haluavat saada musiikista elämyksiä, mutta musiikki on myös lääkettä ahdistuksen hallintaan. n 10 POHJANPIIRI 2/2015

11 TEKSTI L iisa A h lstén kuva Liisa Ahlstén Vapaalle VAPARISSA Muoti-ilmiöt näkyvät myös Vaparin toiminnassa. Varsinkin erilaiset liikuntalajit ovat kasvattaneet suosiotaan. Vaparin toiminta lähes kolmessakymmenessä eri jaostossa on monipuolista kulttuurista liikuntaan. Harrastaa voi sekä ulkona että sisällä. Vuosikymmenien aikana henkilökunnan kiinnostuksen koh- n Hirvijahdissa Telkkäsaaressa Savilammella. teet ovat vaihdelleet. Yksilöliikunta vetää nykyisin puoleensa. Vaparin puheenjohtaja Minna Keskitalon mukaan kuntosalikäyntien määrä on viimeisen vuoden kuluessa noussut, se on nyt yli käyntiä per vuosi. Kuntosali on auki aamusta kello 6 lähtien ja sulkee ovensa vasta kello 23. Suosion salaisuus piilee varmasti siinä, että salille voi mennä omaehtoisesti, silloin kuin se parhaiten sopii omiin aikatauluihin. Pilates ja jooga ovat olleet myös erittäin suosittuja ja niihin on ollut tulijoita enemmän kuin on pystytty ottamaan. Joukkuelajeissa on omat haasteensa. Saman lajin harrastajia voi olla vaikea saada kokoon riittävästi. Uusia jaostoja voidaan kiinnostuksen mukaan perustaa tai vanhoja lakkauttaa. Tämän kevään uutuus on bodypump, hän kertoo. Taidejaosto yksi vanhimmista kuva Raimo Karhu Taidejaosto on toiminut lähes kaksikymmentä vuotta. Jaostossa on mukana vielä niitäkin, jotka ovat olleet sen toimintaa aikoinaan käynnistämässä. Innostus maalaamiseen oli kova, yhdessä tekeminen inspiroi. Musiikki soi ja me maalasimme joka torstai, kuvataidejaoston perustajajäseniin kuuluva, nyt jo eläkkeellä oleva Terttu Nystöm muistelee. Kuvataideopetusta olemme voineet ostaa kahvilatuotoista jae tuilla varoilla. Järjestely on aivan poikkeuksellinen ja olemme siitä kiitollisia, toteaa Raili Mäntyniemi, joka on taidejaoston maalareiden ala-jaoston puheenjohtajuudesta pikku hiljaa irrottautumassa. Pääsääntöisesti kuvataiteilijoiden vetämät maalauskurssit ovat hänen mukaansa olleet viikonloppuisin. Jaostossa kokeiltiin opettajan opetusta myös torstai-illoille viimeksi viime syksynä, mutta osallistuminen niihin oli vähäisempää. Kun itse olin ensimmäisellä maalauskurssilla, meille opetettiin värien käyttöä ja sitä harjoiteltiin öljyväreillä, maalareiden puheenjohtajuuden haltuun ottava Kaarina Santala kertoo. Maalareiden työn tuloksia voi ihailla galleriakäytävällä olevissa näyttelyissä kaksi kertaa vuodessa. Pilkille, hirvijahtiin tai ampumaharjoituksiin Kala- ja eräjaoston perustoimintaa on jaoston puheenjohtaja Kauko Halmetojan mukaan aina ollut ilma-aseammunta. Tunnelissa on jo vuodesta 1975 lähtien pidetty leikkimielistä sarja-ammuntakilpailua, jossa on kolme ammuntalajia, pienoisja hirvikivääri ja pistooli 10 metristä. Lisäksi on pidetty henkilökunnan mestaruusammunnat. Maalatessa kaikki muu unohtuu, Kaarina Santala sanoo. Ilma-aseharrastus on sellainen, että sitä voi harrastaa perheellä. Kun omat lapset olivatpieniä, me kävimme aina porukalla ampumassa. Se oli yksi mukava sadepäivien harrastus, hän kertoo. Kala- ja eräjaosto järjestää joka kevät pilkkikilpailut, joihin niin ikään henkilökunnan perheenjäsenet voivat osallistua. Kesän koittaessa Värtön rantaan tuodaan vene, jota voi sopimuksen mukaan lainata. Vaparin suojissa kokoontuu myös OYS:n henkilökunnasta koottu hirviporukka. Paria viimeisintä vuotta lukuun ottamatta on hirviä saatu kaadettua kaatolupien verran. Hirviporukassa on ollut noin 15 henkilöä niin, että hirvenlihan maussa on juuri pysytty. Liikuntaa voi harrastaa lisäksi muun muassa hiihto-, jalkapallo-, tennis- ja salibandyjaostoissa. Vaparilassa toimiva taidejaosto jakautuu useampaan alajaostoon. Maalauksen, grafiikan, lasitaiteen, posliinin maalauksen ja keramiikan harrastajille on omat alajaostonsa. n POHJANPIIRI 2/

12 TEKSTI Martti Ahlstén KUVA Tiina Mäki Suomen biopankkinäytteet digitalisoidaan OULUN YLIOPISTON JOHDOLLA Suomeen luodaan uusi digitaalinen ekosysteemi kansalliseen biopankkitoimintaan. Biopankkitutkimuksen avulla on mahdollista kehittää hoidon laatua ja sen ympärille odotetaan syntyvän runsaasti myös uutta liiketoimintaa. Sairaalabiopankkien suurin näyteryhmä on patologian diagnostiset näytteet. Siksi juuri niiden digitalisoiminen on erityisen tärkeää. Sitä varten on käynnistetty Tekes-hanke, jossa tähän liittyvää tutkimustoimintaa johtaa Oulun yliopisto. Digipatologiahanke alkoi Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen yhteistyön tiimoilta. Lisäksi mukana ovat HUS:n, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit sekä kaksi terveysteknologiayritystä. Kokonaisuus on avoin myös uusille toimijoille. Digipatologiahanke on kärkihanke valtakunnallisessa INKAohjelmassa (Innovatiiviset kaupungit), jonka Tulevaisuuden terveys -osion vetovastuu on Oulun kaupungilla. Hanketta rahoittaa Tekes. Lisäksi Suomen Akatemia osallistuu digitalisoinnin infrastruktuurin kustannuksiin. Borealis on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun yliopiston, Nordlabin sekä Lapin, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiirien perustama biopankki, joka aloittaa toimintansa vuoden 2015 aikana. Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan (TUKIJA) puoltava lausunto toiminnalle on jo saatu. Valviran käsittely on vielä kesken. Kohti yksilöllisempiä hoitoja Biopankki on ihmisperäisistä näytteistä, kuten kudos-, solu- Biopankissa työskentelevät IT-suunnittelija Mikko Keränen (vas. takana), projektipäällikkö Pia Nyberg, laatukoordinaattori Tiina Pekkala ja biopankin johtaja Saila Kauppila. ja verinäytteistä koostuva kokoelma, jota käytetään lääketieteelliseen tutkimukseen potilaan suostumuksen perusteella. Borealiksen projektipäällikkö Pia Nyberg sanoo, että biopankkien avulla voidaan kehittää entistä yksilöllisempiä hoitoja. Hän mainitsee esimerkkinä syövän. Hoidamme nyt keskivertopotilasta. Kuitenkin samaa syöpää sairastavien potilaiden kohdalla jollekin hoito tehoaa, joku toinen saa vain ei-toivottuja haittavaikutuksia. Biopankkitutkimuksen avulla on mahdollista löytää tietystä syövästä uusia ominaisuuksia, joiden perusteella voidaan räätälöidä hoitoa yksilöllisesti ja saavuttaa entistä parempia hoitotuloksia. Biopankkinäytteiden digitalisoinnissa mikroskooppilaseilla olevat kudosleikkeet skannataan digitaaliseen muotoon ja niihin voidaan yhdistää myös muuta sähköistä terveystietoa. Digitalisaation myötä sopivia näytteitä ei enää tarvitse hakea manuaalisesti lasivarastoista, vaan näytteet voidaan hakea suoraan tietokoneelta. Digitalisointi tulee helpottamaan biopankkitutkimusta, kun värjättyjen kudospalojen mikroskopoinnin sijasta analysoidaan korkearesoluutioisia kuvia. Digitalisointi helpottaa myös etätyöskentelyä ja konsultointia, esimerkiksi patologipulasta kärsivissä pienemmissä sairaaloissa. Lisäksi tietoturva paranee, kun digitalisaation myötä näytteen luovuttajan henkilötiedot koodataan tunnisteettomiksi. Potilastiedon digitalisoinnilla on mahdollista siirtyä aiempaa vahvemmin ennaltaehkäisevään hoitoon. Digitaalista patologiaa on aiemmin hyödynnetty vain pienessä mittakaavassa tutkimuslähtöisesti, mutta ei näin laajojen näytemassojen skannaamiseen. Tämä on siis todella uraa uurtava projekti, sillä pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on skannata kaikki biopankkinäytteet digitaaliseen muotoon, Nyberg kertoo. Biopankkitutkimuksesta uutta liiketoimintaa Biologisten näytekantojen digitalisoiminen ja muuntaminen big dataksi eli suuriksi tietomassoiksi luo merkittävät tutkimus- ja liiketoimintamahdollisuudet globaalisti. Biopankkinäytteitä on kerätty jo vuosikymmeniä, ja aineiston digitalisoinnin myötä eri toimijoiden ulottuvilla on valtavat mahdollisuudet uusien hoitomuotojen, täsmälääkkeiden ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Haluamme rakentaa biopankkiekosysteemin, jossa on selkeät roolit eri toimijoiden välillä. Digitaalinen biopankki tarjoaa huikeat mahdollisuudet kansainvälisen tason tutkimusja liiketoimintaan, kun maantieteelliset rajoitteet häviävät. Erityisesti Oulun seudulla on hyvät mahdollisuudet lääketieteen ja ICT-alan yhteistyöhön, mikä kuuluu myös sairaanhoitopiirin ja yliopiston strategioihin, Pia Nyberg valottaa digitaalisen patologian mahdollisuuksia. Biopankkinäytteisiin liittyvään tiedon louhintaan ja säilöntään sisältyy uusien tutkimustulosten myötä myös huomattavaa kaupallista potentiaalia esimerkiksi lääkekehityksen, diagnostiikan ja terveysteknologian aloilla. Erityisesti big data -sovellusten kehittäminen, jonka digitalisointi mahdollistaa, on merkittävä kehitysala tulevaisuuden life science -alalla. n 12 POHJANPIIRI 2/2015

13 TEKSTI Martti Ahlstén KUVA Tiina Mäki OYS PERUSTI palliatiivisen hoidon yksikön Aikuispotilaiden vaikean syöpäkivun hoitoon ja konsultaatioon keskittyvä palliatiivisen hoidon yksikkö aloitti OYS:ssa vuoden alussa. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. OYS:iin perustettu uusi palliatiivinen yksikkö on vaativan oirehoidon yksikkö, joka auttaa ja tukee terveyskeskuksia, jos potilaan oirehoidossa tai saattohoidossa on ongelmia. Kyseessä on toiminnan uudelleenorganisointi, jonka tarkoituksena on tarjota selkeämpi reitti ja paikka terveyskeskuksista tuleville konsultaatiokysymyksille, kertoo erikoislääkäri Eeva Rahko Syöpätautien ja hematologian vastuualueelta. Uudelleen organisoinnilla tavoitellaan sitä, että syöpäpotilaat saisivat tarvitsemansa hoidon mieluiten kotiin tai oman kunnan terveyskeskukseen, kun oma lääkäri saa tarvitsemansa konsultaatiotuen erikoissairaanhoidosta. Palliatiivisen hoidon yksikköön voidaan oman lääkärin lähetteellä ottaa nopealla ajanvarauksella ne potilaat, jotka todella tarvitsevat erikoissairaanhoidon keinoja kivunhoitoon tai muuhun oirehoitoon. Tavoite on ehkäistä ennalta suunnittelemattomia päivystyskäyntejä ja vuodeosastosiirtoja. Syöpätautien vuodeosaston yhteydessä Palliatiivisella yksiköllä ei ole omaa osastoa vaan se toimii OYS:ssa syöpätautien vuodeosastolla 44B. Potilaat ovat sellaisia, joilla on vaikea syövästä johtuva kipuongelma tai muu oire johon tarvitaan erikoissairaanhoidon tutkimusta ja hoitoa. Toimintamalliin kuuluu myös poliklinikkavastaanotto kerran viikossa. Keskeinen osa toimintaa on vastata terveyskeskuksista tuleviin, syöpäpotilaiden hoitoa koskeviin kysymyksiin, mutta tarjota myös konsultaatiotukea OYS:n muilla vuodeosastoilla olevien potilaiden hoitoon. Yksikön toiminnassa ovat mukana onkologi ja anestesiologi sekä kivunhoidon ja palliatiivisen hoidon sairaanhoitaja. Sairaanhoitajat ohjeistavat terveyskeskuksia esimerkiksi kipupumppuihin liittyvissä asioissa myös puhelimitse jokaisena arkipäivänä kello 7 22, Eeva Rahko kertoo. Käytössä myös etävastaanotto Palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan syöpäpotilaan oirehoitoa voidaan tukea videokonsultaatioilla tapauskohtaisesti myös potilaan omaan terveyskeskukseen. Tällaisella etävastaanotolla voidaan välttää potilasta rasittavia sairaalasiirtoja ja myös omainen voi luontevasti osallistua keskusteluun, mikä on etu verrattuna lääkäreiden väliseen konsultaatiopuheluun. Palliatiivisen hoidon konsultaatiotarve on noussut esille kunnissa käydyissä keskusteluissa. Toisaalta myös sosiaali- ja terveysministeriön syöpähoitoa koskeva ohjeistus ja saattohoitostrategia lähtevät siitä, että vaativa oirehoito tarvitsee omat yksiköt. Syöpäpotilaita perusterveydenhuollossa hoitavat lääkärit myös kaipaavat vuoropuhelua toisen lääkärin kanssa. Palliatiivinen yksikkö tulee jatkossa hakemaan koulutuspaikkaoikeutta niille lääkäreille, jotka suorittavat palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyttä. n Eeva Rahko Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö sai uuden nimen Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö sai nimikilpailun tuloksena uuden nimen, Terttu. Nimikilpailu järjestettiin helmikuussa, Terttu-nimeä ehdotti peräti kuusi kilpailuun osallistunutta. Kilpailun tulosten perusteella tukisäätiön hallitus valisti nimeksi Tertun, joka otetaan käyttöön saman tien. Nimikilpailu on osa tukisäätiön viestinnän tehostamista ja visuaalisen ilmeen uudistamista. Terttu-tukisäätiön tarkoituksena on terveystieteellisen tutkimuksen tukeminen, terveydenhuollon palvelujen kehittäminen ja alan koulutuksen järjestäminen ja tukeminen. Säätiön järjestämien tilaisuuksien esitelmät ja tieteellisesti merkittävät tutkimustulokset ovat suomalaisten tutkijoiden käytettävissä. Terttu pyrkii tukemaan erityisesti alueella tehtävää tutkimusta ja kehitystyötä. Suomalaisen terveystieteellisen tutkimuksen rahoitus tulee verovarojen lisäksi merkittävältä osalta yksityisiltä lahjoittajilta, yrityksiltä ja säätiöiltä. Suomen Akatemia on merkittävin yksittäinen rahoittaja. n POHJANPIIRI 2/

14 Ayl Sami Räsäsen esittelemä musta kirja ei sisällä mustaa listaa, vaan se on Yleissairaalapsykiatrian pkl:n perinteinen vieraskirja, johon hän pyysi seminaariosallistujien nimikirjoituksia. LT, ayl Timo Laurin aiheena juhlaseminaarissa olivat konsultaatiopyynnöt. TEKSTI Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Oululaista yleissairaalapsykiatriaa JO NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA Yleissairaalapsykiatria on yhteistyötä somaattisessa hoidossa olevien potilaiden ja heidän hoidostaan vastaavien lääkäreiden kesken ja se tuo psykiatrista osaamista niiden potilaiden hyödyksi, jotka ovat sairaalassa tutkimuksissa ja hoidossa jonkun somaattisen sairauden vuoksi. OYS voi olla ylpeä yleissairaalapsykiatrian historiastaan. Yleissairaalapsykiatrisen toiminnan historiasta seminaarissa luennoinut psykiatrian erikoislääkäri LT Pirkko Hiltunen kiinnitti huomiota siihen, että yleissairaalapsykiatria saapui Suomeen eurooppalaisittain varhain, ja että Oulu oli yksi edelläkävijöistä. Ensimmäinen yleissairaalapsykiatrian yksikkö perustettiin USA:han 1920-luvulla. Toiminta vakiintui siellä 40-luvulla, kun huomattiin, että hoitotulokset paranivat, kun psykiatrian ja somatiikan kesken tehtiin yhteistyötä. Suomessa ensimmäinen yleissairaalapsykiatrian poliklinikka avattiin Turkuun OYS:ssa yleissairaalapsykiatria aloitti omana yksikkönä Yhteistyötä tarvitaan Pyydetään kohteliaimmin psykiatrin konsultaatiota, on pyyntö, joka varmasti toistuu jatkossakin, ehkä vain vähän vähemmän juhlallisesti kuin muutama vuosikymmen aikaisemmin. Ensihoidon ja päivystyksen vastuualueen apulaisylilääkäri, LT Timo Lauri kertoi juhlaseminaarissa esimerkkejä, joista voi päätellä, että aina ei ole helppoa ratkaista, miten hoito priorisoidaan. Joskus potilaalla voi olla vaikean somaattisen sairauden lisäksi vaikea psyykkinen ongelma. Siinä tilanteessa voi olla hankalaa ratkaista, kumpaa hoidetaan ensin, jos ei kyseessä ole somaattisen sairauden osalta kriittinen tilanne, hän sanoo. Vaikea masennus ja itsetuhoisuus voivat estää asianmukaisen lääkehoidon toteutumisen onnistuneen pallolaajennushoidon jälkeen. Jos potilas psyykkisen ongelmansa vuoksi esimerkiksi laiminlyö jatkolääkityksen, saattaa lääkityksen laiminlyönnin seurauksena tilanne muuttua pahimmassa tapauksessa henkeä uhkaavaksi tilanteeksi, hän kuvaa. Lyhentyneet hoitoajat haastavat Sydänpotilaiden hoitoajat ovat Timo Laurin mukaan kymmenessä vuodessa lyhentyneet huomattavasti. Kun potilas on sydäntoimenpiteen jälkeen sairaalassa vain kolme päivää, osa potilaista saattaa luulla, että he ovat kotiutuessaan aivan terveitä, eivätkä osaa ottaa huomioon riskejä oikealla tavalla. Osa taas näkee mörköjä sielläkin, missä niitä ei ole. Akuutti somaattinen hoito saattaa aiheuttaa potilaalle kriisin, jossa yleissairaalapsykiatrian konsultaatio ja hoito on tarpeen. Esimerkiksi sydäninfarktin sairastanut potilas toipui normaalisti leikkauksesta, mutta saattaa arastella lähteä liikkeelle fysioterapeuttien ohjeistuksesta huolimatta. Monien sairaalareissujen jälkeen potilas kuolee. Ei komplikaatioihin, vaan masennukseen. Hänen mielestään monet hyvät asiat, jotka sairaalassa on saatu alulle jäävät kesken, kun jatkohoito ontuu. Yleissairaalapsykiatriaa myös tulevaisuuden sairaalassa Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka tarjoaa paitsi perinteistä konsultaatiota myös laaja-alaisempaa yhteistyöpsykiatriaa. Yhteistyö on aina kaksisuuntaista ja siksi tulosaluejohtaja Outi Saarennon mielestä on luontevaa, että yleissairaalapsykiatrian poliklinikan 40-vuotisjuhlaseminaarissa oli edustettuna myös somaattisen puolen edustajia. Tulevaisuus rakentuu historiassa opitulle tietämykselle. Hänen mukaansa tulevaisuuden potilaskeskeisessä hoidossa on tärkeää, että siinä huomioidaan potillaan psyykkinen, somaattinen ja sosiaalinen kokonaistilanne. Yleissairaalapsykiatrilla on hänen mielestään tässä hyvin merkittävä rooli. OYS:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikan 40-vuotisjuhlaseminaarin teemana marraskuussa oli Oululaista yleissairaalapsykiatriaa nyt ja tulevaisuudessa. OYS:n Kuntoutustutkimus- ja erityispoliklinikoita edusti LT, el Anna-Maija Kauppila, hänen aiheenaan oli Konsultaatiota ja yhteistyötä. Psykiatrian professori Jukka Hintikka Tampereen yliopistosta puhui aiheesta Yleissairaalapsykiatrian asema terveydenhuollossa ja lääkärikoulutuksessa nyt ja tulevaisuudessa. n 14 POHJANPIIRI 2/2015

15 Turvallisesti arjen tyrskyissä Mukanasi kaikilla erikoisaloilla. POHJANPIIRI 2/

16 n Lahjakortin arvonnassa onnettarena toimi Pirjo Kejonen. Voittajalle, Markku Jaakkolalle, tieto välitettiin soittamalla. Lahjakortin luovuttivat Helena Ojanperä ja Hannu Syrjälä. TEKSTI Infektioiden torjuntayksikkö, OYS KUVAT Tiina Mäki Kausi-influenssarokotuksen kattavuus edellisvuotta parempi PPSHP:ssä henkilökunnalle tarjotun kausiinfluenssarokotuksen ottaneiden kesken järjestettiin 200 euron lahjakortin arvontatilaisuus infektioiden torjuntayksikössä maaliskuun alussa. Arvontatilaisuudessa työterveyshuolto Attendon edustajana toimi yksikönjohtaja Eija Kreivi-Kangas, joka piti huolen siitä, että henkilökunnan rokotustietoja käytettiin vain arvontaan. Onnettarena toimi hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen. Arvontaan osallistuivat kaikki ne henkilökuntaan kuuluvat, jotka olivat antaneet luvan kausiinfluenssarokotustietojensa käyttöön arvontatilanteessa. Lahjakortin voitti päivystysröntgenin apulaisosastonhoitaja Markku Jaakkola, joka sai välittömästi tiedon voitosta puhelimitse hallintoylihoitaja Pirjo Kejoselta. Lahjakortin kävivät hänelle ojentamassa infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkäri Hannu Syrjälä ja osastonhoitaja Helena Ojanperä. Lahjakortin voitto tuli Markku Jaakkolalle yllätyksenä, koska hän oli jo unohtanut koko asian. Kannustava esimies Markku Jaakkola kävi ottamassa henkilökunnalle tarjotun kausiinfluenssarokotteen, koska hän halusi esimiehenä olla kannustavana roolimallina yksikkönsä työntekijöille. Hän halusi myös osallistua omalta osaltaan OYS:n asettamaan 75 % rokotuskattavuustavoitteeseen kausi-influens- sarokotuksissa. Se on Euroopan neuvoston asettama tavoite terveydenhuollon henkilöstölle. Hoitohenkilökunnan rokotuskattavuudessa OYS ylsi parhaaseen tulokseen (OYS 70 %) pohjoisen ervan sairaaloista. Lääkäreiden rokotuskattavuudessa OYS (78 %) sijoittui toiseksi LKS:n (79 %) jälkeen. OYS:n hoitohenkilökunta otti kausi-influenssarokotetta huomattavasti edellisvuotta ahkerammin. Edellisvuonna rokotuskattavuus oli 32 %. Infektioiden torjuntayksikkö haluaa kiittää koko OYS:n henkilökuntaa erinomaisesta tuloksesta. n Jaksotyöaikamääräykset muuttuvat KVTES:n sopijaosapuolet ovat päässeet yksimielisyyteen KVTES:n jaksotyöaikaa koskevista muutoksista. Sopimusmuutokset tulevat voimaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikajakson alusta. Keskeiset muutokset koskevat työaikajakson pituutta, työaikasuunnittelua, keskeytyneen työaikajakson määräyksiä, vuosilomapäivien kulumista sekä lisä- ja ylityön määritelmää. Jaksotyöaikaa tekeviä, sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä on koko maassa noin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä muutokset tulevat voimaan alkavan työaikajakson alusta. Esimiehille ja muille vastuuhenkilöille on järjestetty neljä samansisältöistä koulutusta jaksotyöaikamääräysten muutosten vaikutuksista ja toimeenpanosta maaliskuun 2015 aikana. Jaksotyöaikamääräysten muutosten vaikutuksia on käsitelty sopijajärjestöjen edustajien kanssa. Tämä työskentely jatkuu edelleen. Muutosten vaikutuksista käydään paikallisen sopimisen periaatteiden mukaiset neuvottelut. Esimiehet tiedottavat muutosten vaikutuksista omissa yksiköissään. Tietoa muutoksesta ja sen vaikutuksista annetaan henkilökunnalle kevään aikana mm. tiistaitiimassa. Jaksotyöaikamuutokset aiheuttavat muutoksia myös henkilöstö- ja palkkahallinto-ohjelma Primassa ja Titania työvuorosuunnitteluohjelmassa. Päivitetyt ohjelmaversiot tulevat tuotantokäyttöön lähiaikoina. Ohjelmien käyttäjille annetaan tietoa ja järjestetään koulutusta myöhemmin ilmoitettavina ajankohtina. (OYS) n 16 POHJANPIIRI 2/2015

17 TEKSTI Liisa TEKSTI Ahlstén Martti KUVA Ahlstén Pekka KUVA Huovinen Juha Sarkkinen Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Alijäämien kattaminen edessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä on takanaan tyydyttävä vuosi. Talous jäi alijäämäiseksi kolmantena vuonna peräkkäin, mutta toiminta kehittyi tavoitteiden mukaisesti. n Sairaanhoidollinen toiminta kehittyi vuonna 2014 jokseenkin ennakoidusti. Avohoito lisääntyi ja vuodeosastohoito vähentyi, molemmat odotettua enemmän. POHJANPIIRI 2/

18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) johtaja Hannu Leskinen sanoo, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2014 toteutuivat vähintään tyydyttävästi. Kuntatalous ei käänny lähivuosina paremmaksi. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntä ja kustannukset tulevat kasvamaan kymmeniä prosentteja pelkästään väestön ikärakenteen muutoksen takia, hän valottaa tulevaisuuden näkymiä. PPSHP:n toiminnan turvaaminen edellyttää Leskisen mukaan muun muassa tilojen uudistamista ja prosessien tehostamista. Tuleviin vuosiin valmistaudutaan Tulevaisuuden sairaala -uudistamisohjelmalla. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 ohjelman yleissuunnitelman sekä lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman. Rakentamispäätös on tarkoitus tehdä tämän vuoden joulukuussa. Tahkokankaan palvelukeskus täytti 45 vuotta. Juhlaa vietettiin rakennemuutoksen tunnelmissa. Laitosasuminen vähenee ja entistä useampi asiakas tulee vain käymään erilaisilla jaksoilla. Hoitotyö kehittyi ennakoidusti Vuosi 2014 sujui sairaanhoidollisen toiminnan kannalta pääosin ennakoidusti. Lähetemäärä ja hoidettujen potilaiden määrä kasvoivat edellisvuosien vauhtia eli väestönkasvua nopeammin, mikä selittynee väestön ikääntymisellä. Avohoito lisääntyi ja vuodeosastohoito vähentyi, molemmat odotettua enemmän. Lähetteiden käsittely on nopeutunut ja tehostunut koko ajan. Vuonna 2014 keskiarvo oli yksi vuorokausi, kun muutama vuosi sitten oltiin yli kolmessa vuorokaudessa. Hoitoonpääsy hidastui hieman muun muassa leikkaussalien remontoimisen takia, johtajaylilääkäri Aino- Liisa Oukka kertoo. Päiväsairaalatoiminta laajeni ja OYS:iin perustettiin palliatiivisen hoidon yksikkö parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten hoitoa varten. Potilasturvallisuutta ja potilaskeskeisyyttä kehitettiin. Potilasturvallisuuden parantamiseksi sairaanhoitopiiriin perustettiin potilasturvallisuusryhmä. Sillä on jatkossa keskeinen rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa ja kehittämisessä. Ensihoidon palvelutasopäätös vuosille hyväksyttiin valtuustossa samantasoisena kuva Martti Ahlstén kuin aiemmin. Asetettuun tavoittamisprosenttiin ei täysin päästy, joten yksiköiden valmiutta lisättiin ja sijoittelua muokattiin. Ensihoidon kustannusten jaosta päätettiin, että se tapahtuu valtionosuuskriteerien perusteella. Kehitysvammahuollon toimintakonseptia ollaan kehittämässä. Sairaanhoitopiiri keskittyy jatkossa vaativampiin palveluihin ja tähän liittyen Tahkokankaan palvelukeskuksen viimeinen asumisyksikkö siirtyi vuoden 2014 lopussa pois sairaanhoitopiiriltä. Taustalla on valtioneuvoston periaatepäätös, jonka mukaan kehitysvammaisten laitosasuminen lopetetaan vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Suomeen biopankki Tutkimustoiminnan määrä supistui edellisestä vuodesta. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyöorganisaatio MRC Oulussa on 73 tutkimusryhmää, joista yhdeksän on valittu painopisteryhmiksi kaudelle MRC:n oma tohtorikoulutusohjelma sai uudessa Oulun yliopiston tohtoriohjelmahaussa 14 tohtorikoulutuspaikkaa. PPSHP, Oulun yliopisto, Nordlab ja OYS-erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit allekirjoittivat Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen perustamissopimuksen. Borealis sai valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan hyväksynnän loppuvuodesta. Valviran käsittely on vielä kesken. Yliopistosairaalan lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu opetus- ja koulutustoiminta, jota valtio rahoittaa erityisvaltionosuudella. Koulutuslaitosten kanssa tehdään tiiviistä yhteistyötä kehittämällä muun muassa moniammatillisia oppimisympäristöjä. Opiskelijat ovat mukana hoitotyössä valvotusti. Erikoistuvien lääkäreiden työpanos on merkittävä, vuonna 2014 noin 30 prosenttia lääkäreiden työpanoksesta. Erikoistuvat lääkärit ovat ensiarvoisen tärkeitä muun muassa päivystystoiminnan järjestämisessä. Edistysaskelia henkilöstöhallinnossa Henkilöstöhallinnossa otettiin viime vuoden aikana edistysaskelia ammatillisen työnjaon, kannustavan palkitsemisen ja työaikapankin käyttöönotossa. Operatiivisella tulosalueella siirrettiin virkapankkiin vuodeosastotoiminnan supistusten yhteydessä vapautuneita vakansseja odottamaan myöhemmin tehtäviä toiminimikemuutoksia ja siirtoja tulosalueille. 18 POHJANPIIRI 2/2015

19 kuva Martti Ahlstén Kehitysvammahuollon rakennemuutosten takia Tahkokankaan palvelukeskuksessa käytiin yt-neuvottelut henkilöstön kanssa. Niiden lopputuloksena kehitysvammahuollosta vähennetään 44,5 henkilön työpanos. Vähennykset toteutetaan siirtämällä 21 työntekijää sairaanhoitopiirissä vapautuneisiin muihin tehtäviin. Kahdeksan työntekijää siirtyy asukkaiden mukana liikkeenluovutuksella yksityiselle palveluntuottajalle. Muut vähennykset KASTE-ohjelman rahoittama Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke (TerPS) päättyi syksyllä. Kyseessä oli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, johtamisen sekä terveysvalmennuksen kehittämishanke, jonka veto vastuu oli PPSHP:lla. Hankkeessa muun muassa kehitettiin sähköinen hyvinvointikertomus, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Suomen kunnissa. TerPSin päätyttyä vastuun kertomuksen kehittämisestä otti Kuntaliitto. Hankkeen loppuseminaarissa sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Pasi Parkkila luovutti viestikapulan Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haataiselle. tapahtuvat muun muassa eläkeratkaisujen kautta. Irtisanomisia ei tullut, henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen kertoo. PPSHP:ssä toteutettiin hoitohenkilöstön mitoitushanke, joka perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n laskentamalliin. Hankkeessa käytiin läpi sairaanhoitopiirin kaikki yksiköt ja selvitettiin, onko henkilökunnan mitoitus oikealla tasolla suhteessa hoitopäivä- ja hoitokäyntitietoihin. Saatua tietoa verrattiin olemassa oleviin henkilöstöresurs- Potilasvakuutuksen korvausvastuu kasvoi merkittävästi Sairaanhoitopiirit saivat Potilasvakuutuskeskukselta vuoden 2014 päätyttyä lopulliset laskelmat potilasvakuutusvelan korvausvastuusta. Korvausvastuun kokonaistaso nousi viime vuoden aikana merkittävästi 177 miljoonalla eurolla 400 miljoonaan euroon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä korvausvastuu nousi 21,8 miljoonalla eurolla 41,0 miljoonaan euroon. Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi tarkentavan lausunnon potilasvakuutusvastuun kirjaamisohjeen muuttamisesta. Lausunnon perusteella sairaanhoitopiirien ei tarvitse kirjata kuluksi koko korvausvastuun nousua, vaan vammaispalvelulain mukaisten tulevien etuuksien osalta varaukset voidaan kirjata vastuiksi taseen liitetietoihin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kirjasi vuoden 2014 tilinpäätöksessään potilasvakuutuksen korvausvastuusta johtuvaa kulua 10,3 miljoonaa euroa. Sen seurauksena sairaanhoitopiirin vuoden 2014 tilikauden tulos muodostui 8,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Korvausvastuulla tarkoitetaan sitä kokonaissummaa, joka on varattava jo sattuneiden potilasvahinkojen maksamiseen tulevaisuudessa. Korvausvastuun taso on näin ollen suoraan suhteessa tapahtuneiden potilasvahinkojen määrään ja vakavuuteen. Korvausvastuun kasvu ei johdu vahinkojen määrän kasvusta vaan etupäässä siitä, että kunnat perivät potilasvakuutusjärjestelmästä niille aiheutuneita kuluja vaikeasti vammautuneiden potilaiden palveluasumisesta ja henkilökohtaisesta avustamisesta. Vammautuneiden potilaiden käyttämät palvelut ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti, kun niistä tuli subjektiivinen oikeus vammaispalvelulain muutoksen myötä vuonna n Talous vuonna 2014 milj. euroa Toimintatuotot 572,2 Toimintamenot 556,5 Tulos 8,1 Kertynyt alijäämä 18,3 Lainat 100 Henkilöstö vuoden 2014 lopussa OYS Oulaskangas ja Visala 498 Tahkokankaan palvelukeskus 215 Hoitohenkilökuntaa 56,4 % Lääkäreitä 11,2 % Huoltohenkiöstöä 12,9 % Vakinaisia 74,6 % Määräaikaisia 25,4 % Keski-ikä 44,1 vuotta Ammattinimikkeitä 250 seihin ja -rakenteeseen ja tämän pohjalta määritettiin yksiköille optimaalinen henkilöstömäärä. Mitoitushankkeen pohjalta ei lisätä resursseja, vaan niitä suunnataan uudelleen ja tehdään muita korjaavia toimenpiteitä. Työsuojeluorganisaation sekä työsuojelujaoston kokoonpanot uudistuivat. Työsuojelujaoston roolia laajennettiin käsittämään aiempaa enemmän työhyvinvointiin liittyvien asioiden käsittelyä. Myös nimi vaihtui. Uusi nimi on työhyvinvointi-/työsuojelujaosto. Talous heikkeni Talous heikkeni vuonna 2014, kun sairaanhoitopiiri teki kolmannen perättäisen tappiollisen tilinpäätöksen. Tärkein syy viime vuoden alijäämälle oli muutos potilasvahinkovelan kirjaustavassa. Talousjohtaja Jarkko Raatikainen kertoo, että uudessa kuntalaissa on määräys, jonka mukaan kuntayhtymien on katettava alijäämänsä kolmen vuoden kuluessa. PPSHP:lle alijäämää on kertynyt 18,3 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle onkin jo tehty ylijäämäinen talousarvio ja taloudelle on laadittu tasapainotusohjelma tuleville vuosille. Toimintaa pitää tehostaa ja hinnastoa tarkistaa. Tämän asian hoitaisi mielellään ennen kuin uusi sote-järjestelmä tulee voimaan ja organisaatiot muuttuvat, Raatikainen sanoo. n POHJANPIIRI 2/

20 TEKSTI JA KUVA L iisa A h lstén Laboratoriotoiminnan keskittäminen perustuu JÄRKISYIHIN Laboratoriolääketieteen trendit ovat vieneet kahteen eri suuntaan, toisaalta keskittämiseen, jolla saadaan hyödynnettyä kaikki suurtuotannon edut, niin että kustannukset yksikkötasolla laskevat. Toinen suunta on vieritestien kehittäminen yhä monipuolisemmiksi, koska nopeita hoito päätöksiä varten tarvitaan potilaan lähellä tehtäviä testejä. NordLab on ollut toiminnassa kaksi vuotta. Sen strategiassa tehtäväksi on, strategiatekstiä hieman yksinkertaistaen, määritelty saada laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja taloudellisesti kliinikkolääkäreille. Laboratoriolääketiede ei ole erotettavissa potilaan muusta hoitoprosessista. Sitä tarvitaan hoitavan lääkärin avuksi kliiniseen päätöksentekoon potilaan parhaaksi, totesi terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaarissa maaliskuussa puhunut NordLabin johtava lääkäri Leila Risteli. Leila Risteli Kun viisi erilaista toimijaa pantiin yhteen, syntyi iso organisaatio, jonka toiminnan yhtenäistämisessä on työtä riittänyt. Epäyhtenäiset työkalut ja toimintatavat ovat hänen mielestään hidastaneet siirtymävaiheen toiminnan kehittämistä. Vielä tätäkin suurempana ongelmana hän pitää yhteen liitettyjen organisaatioiden viittä erilaista laboratoriotietojärjestelmää, jotka eivät keskustele keskenään. Potilastietojärjestelmiä, joihin laboratoriotietojärjestelmät ovat yhteydessä, on alueella peräti 52. Vaikka hän johtavana lääkärinä vastaa NordLabin toiminnasta Oulussa, hänellä ei esimerkiksi ole ollut pääsyä muiden keskussairaaloiden laboratorioohjekirjaan saatikka potilastietojärjestelmään. Keskittäminen kannattaa Edellä mainitusta huolimatta olemme hyvin saavuttaneet meille yhdistymisessä asetetut kustannustehokkuuden vaatimukset. Asiakkaan kannalta on varmasti hyvä, että jatkossakin muodostetaan aikaisempaa isompia sairaanhoidollisten palveluiden kokonaisuuksia, Leila Risteli toteaa. Aika ajoin keskusteluun nousee laboratoriotutkimusten liikakäyttö. Hänen mielestään liikakäytöstä voidaan puhua vain siinä tapauksessa, että näytteenotto uusitaan siksi, että tietojärjestelmien yhteensopimattomuuden vuoksi ei tiedetä, että potilaasta on otettu tarvittava näyte, vaikkapa vain paria päivää aiemmin. NordLabissa kustannustehokkuutta on haettu ohjaamalla tutkimukset optimaalisiin tekopaikkoihin. Historiallisista syistä monissa terveyskeskusten laboratorioissa on edelleen erilaista laboratoriolaitteistoa, mutta jotta tulokset pysyvät luotettavina, edellyttää se riittävää näytemäärää, sisäistä ja ulkoista laadunvarmistusta ja tarvittavaa määrää laboratorioammattilaisia. Siksi vaativa analytiikka on järkevä keskittää. Keskittäminen on mahdollista mm. siksi että näytteiden säilytysvälineet ovat kehittyneet. Aikaisemmin näyte säilyi käyttökelpoisena muutaman tunnin, nyt muutaman vuorokauden. Kuljetusten parantuminen ja suuren kapasiteetin analysaattorit sekä NordLabin oma yhtenäinen laboratoriotietojärjestelmä takaavat nopean vastauksen. Laadukas näytteenotto koko prosessin lähtökohta Välittömiin hoitoratkaisuihin tarvittavat analyysit tehdään NordLabissa vieritesteinä. Myös vieritestien tulokset on nykyisin mahdollista tietojärjestelmien kautta siirtää osaksi potilaskertomusta. NordLab haluaa Leila Ristelin mukaan olla turvaamassa laadukasta lähipalvelua, jonka lähtökohtana, samoin kuin ylipäätään laboratoriolääketieteessä, on laadukas näytteenotto. Se on tärkein vaihe koko laboratoriotyön prosessissa ja siitä riippuu laboratoriotuloksen luotettavuus. Syystäkin hän on huolissaan laboratorioiden toimintaedellytyksistä, kun seuraavan kymmenen vuoden kuluessa esimerkiksi NordLabin laboratoriohoitajista kymmeniä siirtyy eläkkeelle ja koko Pohjois-Suomen alueella uusia bioanalyytikkoja koulutetaan vain Oulussa. Hänen mukaansa myös laboratoriolääkäreitä ja kliinisen kemian ja mikrobiologian ammattilaisia tarvittaisiin lisää ja erikoistumista on siksi pyritty tehostamaan. n 20 POHJANPIIRI 2/2015

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015 Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö johtava lääkäri 26.3.2015 1 Laboratoriotutkimus on osa potilaan hoitoprosessia 2 Tavoitteenamme on taata kliinikkolääkärille laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti,

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE

LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE ERVA- SAIRAANHOITOPIIRIEN HALLINTOYLIHOITAJIEN, YLIHOITAJIEN JA LABORATORIOIDEN OSASTONHOITAJIEN KANNANOTTO ALUSTAVAAN

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OYS, Syövänhoidon vastuualue Saattohoidon kehittäminen

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Vuoden 2014 toteuma Vuoden 2015 talousarvio

Vuoden 2014 toteuma Vuoden 2015 talousarvio Vuoden 2014 toteuma Vuoden 2015 talousarvio Valtuusto 28.10.2014 talousjohtaja Jarkko Raatikainen Shp:n toiminta 1-9/2014 Hoidetut potilaat 104.048 (+0,7 %) Jäsenkuntien potilaat 94.346 (+0,3%) Avohoitokäynnit

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 8/2012 1 Kokousaika Ke 21.11.2012 klo 17.00-18.36. Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Esityksen sisältö Taustaa Tavoitteet Osahankkeiden toteuttaminen ja aikataulu

Lisätiedot

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN LAKU-PROJEKTI 2003-2005 2005 Hallinnollinen apulaisylilääkäri Timo Kouri OYS, Laboratorio Terveydenhuollon

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toiminta 2014

Tilinpäätös ja toiminta 2014 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tilinpäätös ja toiminta 2014 Aino-Liisa Oukka Sisältö Toiminnan tavoitteet ja strategiamittarit Toimintaluvut Opetus ja tutkimus Potilaskeskeisyyden toteutuminen Ajankohtaista

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Keskushallinto 3.6.2013 1(5)

Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Kolarin ja Lapin sairaanhoitopiirin välinen neuvottelu 2013 Aika ma 3.6.2013 klo 9.00-12.05 Paikka Kolari, Kunnantalo Osallistujat: Eija Koivuranta, Kolarin kunta Sakari Lipponen,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

19.3.2015. 3 Väliraportin käsittely, Liite Hyväksyttiin väliraportin runko oheisen liitteen mukaisesti.

19.3.2015. 3 Väliraportin käsittely, Liite Hyväksyttiin väliraportin runko oheisen liitteen mukaisesti. Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 19.3.2015 PoSoTe talous ja rahoitus työryhmä/ 2. kokous Aika keskiviikko 18.3.2015 klo 13.00 13.55 Paikka Läsnä Poissa KYS/ rak. 10, 1. krs. hallituksen kokoushuone Vesa Lötjönen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone

Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone MUHOKSEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSKUTSU A KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no 17 18 19 Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone Asia Sosiaali- ja

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANHALLITUS Nro 3 / 2016. KOKOUSAIKA 2.3.2016 kello 16.00-17.00

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANHALLITUS Nro 3 / 2016. KOKOUSAIKA 2.3.2016 kello 16.00-17.00 PÖYTÄKIRJA KUNNANHALLITUS Nro 3 / 2016 KOKOUSAIKA 2.3.2016 kello 16.00-17.00 KOKOUSPAIKKA: KUNNANTOIMISTO Jäsenet paikalla: Varajäsenet: paikalla: Nivala Kirsti, pj. x Keskikorpi Sointu - Sakko Antti,

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot