Itä-Savon terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma

Transkriptio

1 Itä-Savon terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma Itä-Savon sairaanhoitopiirin yhtymähallitus Jäsenkuntien lausunnot - Enonkosken kunnanhallitus Rantasalmen kunnanhallitus Savonlinnan kaupunginhallitus Sulkavan kunnanhallitus Itä-Savon sairaanhoitopiirin yhtymähallitus Itä-Savon sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto xx.xx.2013

2 1 I - TAUSTA Johdanto Itä-Savon väestön palvelutarpeiden arviointi Kuntatalouden kehitysnäkymät ja kuntien tarvevakioidut menot Nykytilan analyysi Yleistä Huoltosuhde Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Ikääntyneet Palveluiden kehittäminen Rakenteiden uudistaminen Palvelun laatu Henkilöstö... 9 II TUOTETTAVAT PALVELUT JA TYÖNJAKO Kiireellinen hoito Apteekkipäivystys Ensihoito Ympärivuorokautinen sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys Psykiatrinen päivystys Päihtyneiden päivystys/ selviämisasema Sosiaalipäivystys Ei-kiireelliset terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Geriatria Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälineet Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Työterveyshuollon palvelut Tukipalvelut Laboratoriopalvelut Kuvantamispalvelut Lääkehuolto Välinehuolto Kiinteistö- ja tekninen huolto Siivous ja vaatehuolto Hankintatoimi ja logistiikkapalvelut Tietohallinto Turvallisuuspalvelut Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sitä tukeva tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminta Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Järjestämissuunnitelmaan liittyvää lähdemateriaalia... 24

3 2 I - TAUSTA Itä-Savon terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 1 Johdanto Itä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkunnat käynnistivät terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laatimisen keväällä 2012 kuntajohtajaneuvottelukunnassa, tavoitteena järjestämissuunnitelman hyväksyminen vuonna Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien tulee laatia yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palveluiden yhteensovittamisessa. Suunnitelman avulla tiivistetään sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien ja eri toimijoiden yhteistyötä ja puretaan tarpeetonta hoidon porrastusta väestön tarpeita vastaavaksi. Kunnat ovat velvollisia laatimaan suunnitelman itse ja/tai yhteistoimintaorganisaatioidensa puitteissa. Terveydenhuoltolain tavoitteina ovat asiakaskeskeisyyden lisääminen, terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja perusterveydenhuollon vahvistaminen. Sosiaalihuoltolaki ja uusi, voimaan tullut vanhuspalvelulaki korostavat niin ikään asiakaskeskeisyyttä, kotiin annettavia palveluja ja laitoshoidon vähentämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskeva valmistelu puolestaan on järjestämissuunnitelmaa laadittaessa kesken, mikä on huomioitava palvelujen järjestämisen suunnittelussa. Järjestämissuunnitelma laaditaan valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ei ole kuntalain tai muun lain nojalla laadittavien suunnitelmien ja talousarvioiden yläpuolella. Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntien järjestämissuunnitelma käsittää alueen väestölle tuotettavien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden sekä näihin olennaisesti liittyvien sosiaalipalveluiden (pois lukien lasten päivähoito) järjestämisen keskeiset periaatteet. Tavoitteena on perustaa vuonna 2013 järjestämissuunnitelman seurantaryhmä, johon pyydetään kuntia, Itä-Savon sairaanhoitopiiriä, Mikkelin ammattikorkeakoulua, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoa, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta, Etelä-Savon ELY-keskusta ja Itä-Suomen aluehallintovirastoa nimeämään yksi edustaja ja varaedustaja/organisaatio. Seurantaryhmä kokoontuu vuosittain ja sen tehtävänä on arvioida järjestämissuunnitelman toteutumista sekä sopia suunnitelman toteuttamisen painopisteistä tulevan vuoden osalta. Tällä pyritään vastaamaan terveydenhuollon järjestämisen ajankohtaisiin ammattityövoiman saatavuuden, yhteistoiminnan kehittämisen ym. haasteisiin. 2 Itä-Savon väestön palvelutarpeiden arviointi Kunnan on terveydenhuoltolain mukaan laadittava valtuustokausittain kunnanvaltuustolle hyvinvointikertomus, johon kerätään tietoa asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista, terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijöistä sekä siitä, kuinka palvelujärjestelmä vastaa näihin tarpeisiin. Hyvinvointikertomuksen johtopäätökset toimivat kunnan strategisen suunnittelun perustana.

4 3 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat tekevät hyvinvointikertomuksen sähköisessä muodossa, Kanerva KASTE -hankkeessa THL:n ja kuntaliiton kanssa luotua pohjaa ( hyödyntäen. Väestön hyvinvointia kuvataan mittareilla, joita seurataan vuosittain. Tähän suunnitelmaan on valittu mittareista keskeisimmät. Sähköiseen hyvinvointikertomukseen sisältyvän indikaattoritiedon lisäksi järjestämissuunnitelmaan sisällytetään myös tietoja perusterveydenhuollossa järjestetystä työterveyshuollosta. THL koordinoi alueellista terveys- ja hyvinvointitutkimusta (ATH), joka pyrki vastaamaan tietoperustaisen päätöksenteon haasteisiin mittavalla suomalaisen tutkimuskokonaisuudella vuosina Tutkimuksessa havaittiin, että sosioekonomisten ryhmien väliset erot hyvinvoinnissa, työkyvyssä, terveydentilassa ja niihin vaikuttavissa tekijöissä, kuten elinoloissa, ovat suuria. Vähemmän koulutusta saaneilla myös terveyttä vaarantavat elintavat sekä huonolle terveydelle altistavat tekijät kuten lihavuus ovat yleisempiä kuin korkeammin koulutetuilla. Ikääntyminen näytti vaikuttavan vain vähän kyselyyn vastanneiden itse kokemaan elämänlaatuun, sen sijaan sosiaalisella asemalla oli vaikutusta. Toiminta- ja työkyvyssä erot väestöryhmien välillä olivat jopa kaksinkertaisia. ATH -tutkimus laajenee kansalliseksi vuosina käsittäen yli suomalaista. 3 Kuntatalouden kehitysnäkymät ja kuntien tarvevakioidut menot Itä-Savon sairaanhoitopiirin alue kuuluu Etelä-Savon maakuntaan, jossa elää ikääntyvä ja samalla vähenevä väestö. Talouskasvu on heikentynyt ja talouden suunta on jo pitkään ollut epävarma. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kuitenkin kasvaa väestön ikääntyessä. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset rasittavat kuntien taloutta. Kunnissa laaditaan mittavia talouden tasapainotusohjelmia ja on selvää, että ilman rakenteellisia muutoksia toimintatavassa ja tehtävien organisoinnissa ei taloutta saada tasapainoon. Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö CHESS tuottaa THL:n, Tilastokeskuksen, Kelan ja muiden tiedontuottajien tilastoihin perustuen tietoja, joita voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa tutkimuksissa, arvioinneissa ja päätöksenteossa. Aineistoon on laskettu jokaiselle kunnalle tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin, jonka avulla voidaan arvioida, miten asukkaiden palvelutarpeet asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin alueisiin. Kun kunnan palveluihin käyttämät rahat (nettomenot) suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin, saadaan tietoa siitä, miten menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Vuoden 2011 tilastotiedon mukaan lähes kaikkien sairaanhoitopiirin kuntien, lukuun ottamatta Rantasalmea, tarvevakioidut menot ylittävät valtakunnan keskiarvon. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 sairaanhoitopiirin kunnissa Kunta Sairaanhoitopiiri Nettomenot Euroa/asukas Nettomenot, indeksi Koko maa=100 Tarvekerroin Koko maa=1,00 Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa=100 Enonkoski , Rantasalmi ,38 99 Savonlinna , Sulkava ,40 101

5 4 4 Nykytilan analyysi 4.1 Yleistä Vuonna 2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella oli asukasta, joista miehiä oli ja naisia Väestöennusteen mukaan alueen asukkaiden määrä pysynee ennallaan, vähentyen hiljalleen vuoteen 2030 mennessä, ollen silloin Vuonna 2040 väestömäärän ennustetaan olevan (Tilastokeskus). Sairastavuusindeksi- indikaattori ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko väestön keskiarvoon (= 100). Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntien sairastavuusindeksit ylittävät valtakunnan keskiarvon. Koulutustaso Itä-Savon sairaanhoitopiirin on alueella edelleen alhaisempi kuin valtakunnassa keskimäärin, etenkin korkea-asteen koulutuksen saaneissa. Kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden prosentuaalinen määrä on valtakunnallista tasoa alhaisempi. Yksityislääkäripalvelujen käyttö on koko alueella alle valtakunnallisen keskiarvon. Tämän johdosta julkisen terveydenhuollon asema alueen väestön terveydenhuollon palvelutuotannossa on merkittävä. 4.2 Huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (0-14 v.) ja vanhusten (yli 64 v.) yhteenlaskettua määrää suhteessa työikäisten (15-64 v.) määrään. Huoltosuhde heikkenee vuosi vuodelta. Vuonna 2011 se oli 62,5%. Vuonna 2015 huoltosuhteen arvioidaan olevan 71,6 % ja v ,8 %. Heikoimmillaan sen lasketaan olevan vuonna Vuonna 2040 huoltosuhde näyttäisi kääntyvän pieneen kasvuun ollen 97,6. Kuntakohtaiset erot huoltosuhteessa ovat kuitenkin varsin suuria: Enonkoskella ja Sulkavalla ovat huolestuttavimmat luvut. (Tilastokeskus.) 4.3 Lapset ja lapsiperheet Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäyntejä on alueella enemmän kuin valtakunnallisessa vertailuaineistossa. Perusterveydenhuollossa on panostettu tuntuvasti lapsiperheiden hyvinvointiin. Lapsiperheiden prosentuaalinen osuus kaikista perheistä on selvästi maan keskitasoa alhaisempi. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden suhteellinen osuus on vähän alle valtakunnan keskiarvon. Vanhemmuuden puutetta koetaan hiukan vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Yksinhuoltajaperheitä kaikista lapsiperheistä on viidennes, mikä vastaa kansallista tasoa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden määrä vastaa koko Suomen keskiarvoa. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä on vastaavanikäisestä väestöstä 4,6 %, mikä on koko maan keskiarvoa vähemmän. Lapsiperheiden pienituloisuusaste on selvästi valtakunnan tasoa suurempi, ja luku on negatiivisempi kuin myös Etelä-Savon sairaanhoitopiirin vastaava. Perheen heikon taloudellisen aseman tiedetään olevan terveyseroille ja syrjäytymiselle altistava riskitekijä.

6 5 Yksittäisistä sairausryhmistä lasten ja nuorten lihavuus on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kolminkertaistunut kansallisella tasolla ja samalla lihavuudesta on tullut merkittävä riskitekijä lasten ja nuorten terveydelle. Lihavuuteen liittyviä haittoja ja sairauksia todetaan aina jo kasvuiästä alkaen. 4.4 Nuoret Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon kaikkia käyntejä on alueella enemmän kuin valtakunnallisessa vertailuaineistossa. Kouluterveydenhuollon käynteihin tilastoidaan erikseen lääkärikäynneistä kaikki terveydenhuollon muut kuin lääkärin käynnit. Luvut kertovat sairaanhoitopiirin ymmärryksestä laajaan perusterveydenhuollon panostukseen, mitä valtioneuvosto tavoittelee suunnitteilla olevalla sote -uudistuksella. Ylipainoa esiintyy Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueen koululaisissa, ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelijoissa keskimäärin viidenneksellä ikäisistään. Kolmannes 8.- ja 9. -luokan oppilaista kertoo harrastavansa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan kerran viikossa. Heidän ikäisistään runsas kymmenesosa tupakoi päivittäin, mikä on valtakunnallisiin lukuihin verrattuna hieman vähäisempää. Tosi humalassa heistä on vähintään kerran kuukaudessa yhtä paljon kuin päivittäin tupakoiviakin. Runsas 15 % 8. - ja 9. -luokan oppilaista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi valtakunnallisen tason mukaisesti. Lukion 1. Ja 2. vuoden opiskelijoista terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi 18%, ja ammatillisten oppilaitosten 1. Ja 2. vuoden opiskelijoilla luku on liki 22 % - kansallista linjaa noudattaen. Nuorten koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden suhteellinen osuus on vähäisempää kuin valtakunnallisesti, mutta vähän korkeampi kuin lähialueen Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. Nuorisopsykiatristen avohoitokäyntien määrä erikoissairaanhoidossa on huomattavasti korkeampi kuin Etelä-Savossa ja kansallisesti. Myös nuorisotyöttömyys on alueellamme Etelä-Savon ja valtakunnan keskimääräistä tasoa korkeampi. Toimeentulotukea saaneiden nuorten (18-24-vuotiaat) osuus on kansallisella tasolla Työikäiset Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit kaikissa ikäryhmissä paitsi yli 65 vuotta täyttäneillä ovat vähentyneet ja tämä suuntaus on identtinen valtakunnan tilastojen kanssa. Valtakunnan tilastoissa myös yli 65 vuotta täyttäneiden avohoidon lääkärikäynnit ovat vähentyneet, mutta Itä- Savon sairaanhoitopiirin alueella määrä on kasvussa väestön ikääntymisen vuoksi. Enonkoskella määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2010 tilastoista vuoden 2011 tilastoon. Yksityislääkärikäynneistä korvausta saaneita on prosentuaalisesti kolmannes vähemmän koko maan tilastoihin verrattuna. Terveyskeskusten hammaslääkärikäynnit toteutuivat Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella liki kaksinkertaisesti (vuonna 2011) muuhun Suomeen verrattuna. Hammaslääkäripalveluja yksityissektorilla käyttäneitä vastaavasti on selkeästi vähemmän. THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi on maan keskitasoa korkeampi. Sitä on osaltaan nostamassa sepelvaltimotapahtumien määrä. Työttömiä on Itä-Savon työvoimasta selkeästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä v on neljännes, mikä on kansallista tasoa hieman korkeampi. Työkyvyttömyyseläkettä saa liki 10 % työikäisistä asukkaista. Mielenterveyden vuoksi työkyvyttö-

7 6 myyseläkkeellä ollaan jonkin verran yleisemmin kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvilla. Vuosien taantuma synkistänee tilastoja. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden suhteellinen osuus on valtakunnan keskiarvotasolla. Päihdehuollon avopalveluita käytetään alueella valtakunnan keskiarvoa enemmän. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat jäävät puoleen valtakunnan tasosta, mutta sairaalan ja vuodeosastoilla hoidettavat päihdepotilaat puolestaan ylittävät valtakunnallisen keskiarvon. Sama suhde on vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetuilla potilailla. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä muilla ammattiryhmillä kuin lääkäreillä on kolminkertaisesti enemmän kansallisesta määrästä. Psykiatrian avohoitokäynnit jäävät maan keskiarvon alapuolelle, samoin kuin aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on väestöstä prosentuaalisesti lähes kolmannes enemmän koko Suomen määrästä. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta asukasta kohden (v.2009) on maan keskiarvoa korkeampi ja suunta on ollut kasvavaa kun se koko maassa on ollut laskevaa. Myös itsemurhien vuoksi menetetyt elinvuodet (PYLL) saman ikäisissä ovat maan keskiarvoa korkeampia. 4.6 Ikääntyneet Vanhuspalvelulain mukaisesti tavoitteena on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Sairaanhoitopiirin organisaatiorakenne mahdollistaa palvelurakenteen tarkastelun kokonaisuutena, sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sen kaikki osa-alueet huomioiden. Palvelurakenteen tarkastelu on välttämätöntä tilanteessa, jossa valtakunnallinen suositus on, että perusterveydenhuollon osastoilla varaudutaan hoitamaan vain 1 % yli 75-vuotiaista keskittyen ikääntyneiden perustason akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Yksiportaisen hoitomallin suunnittelutyöllä haetaan vastausta Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntien nopeasti ikääntyvän väestön palvelujen järjestämisen haasteeseen. Erityisen tärkeää on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on palveluiden laadullinen ja määrällinen kehittäminen siten, että voidaan tukea kotona asumista ja ehkäistä ja myöhentää ympärivuorokautisten palvelujen tarvetta. Kiireellisessä hoidossa huomioidaan akuutisti sairastuneen iäkkään potilaan erityistarpeet. 5 Palveluiden kehittäminen 5.1 Rakenteiden uudistaminen Sote-linjaukset / Erikoissairaanhoidon rakennemuutos Valtakunnallisen hallitusohjelmaan sisältyvän sote -uudistuksen tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Vuoden 2015 alussa voimaan tuleva päivys-

8 7 tysasetus luo yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle. Asetuksen keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Tähän pyritään varmistamalla riittävät voimavarat ja asiantuntemus etenkin sairaanhoidon vaativilla erikoisaloilla. Edellä mainitut seikat huomioiden tulee Itä-Savon sairaanhoitopiirin toiminnassa edelleen voimakkaasti kehittää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden toimintaa lisäämällä toimialojen integraatiota. Tiivistämällä eri toimialojen yhteistyötä voidaan edelleen merkittävästi tehostaa potilaiden palveluprosesseja. Erikoissairaanhoidon toimintamallia suunnitellaan siten, että vuoden 2015 alusta voimaan tuleva asetus huomioidaan ja toiminta on tuolloin asetuksen mukaista. Erikoissairaanhoidon yhteyteen suunnitellaan ja toimintaan integroidaan yksiportaiseen palvelurakenteeseen sisältyvä akuutti- ja kuntoutusosasto toiminta. Siirtyminen yksiportaiseen palvelurakenteeseen Itä-Savon sairaanhoitopiirissä on aloitettu vaiheittainen siirtyminen yksiportaiseen palvelurakenteeseen. Tavoitteena ikääntyneiden hoidossa ja hoivassa on laitoshoitopainot-teisuuden vähentäminen. Perusterveydenhuollon pitkäaikaishoidon sijaan tulevassa palvelurakenteessa pääpaino on ikäihmisten kotona ja kodinomaisissa yksiköissä tai ryhmäkodeissa asumisessa. Siirryttäessä yksiportaiseen palvelurakenteeseen kotihoitoa kehitetään ja vahvistetaan. Toiminnassa hyödynnetään teknologisia ratkaisuja, joiden avulla lisätään asiakastyöhön käytettyä aikaa. Palveluiden rahoitus Kuntayhtymän jäsenkuntien vaikea taloustilanne vaikuttaa suoraan terveydenhuollon rahoitukseen. Taloudelliset resurssit tulee suunnitella palvelutuotannon ja toiminnan kautta tehtävin säästö- ja parannustoimin riittävän pitkällä aikavälillä. Menojen kasvua voidaan taittaa muuttaen palvelujen tuotantorakennetta ja - tapaa, vastaamaan väestömuutosta ja sen tarpeita. Kattavien palveluiden tuottaminen tulee edellyttämään yhteistyön syventämistä ja selkeitä strategisia linjauksia kunkin erikoissairaanhoidon yksikön palvelutuotantorakenteesta. Nykyinen palvelurakenne ja palvelujen tuottamisen tapa on alueen kuntien talouden näkökulmasta kallis. Rahoitusta tulee kohdistaa palvelurakenteen muutoksen myötä perusterveydenhuoltoon ja vanhustenhuollon palveluihin. Linjaukset: Koko kuntasektori, järjestöt ja kolmas sektori osallistuvat kuntien hyvinvointikertomuksen laadintaan. Terveydenhuollon rakenteita muutetaan vastaamaan väestön tarpeita ja kuntien kantokykyä. Sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteistyönä valmistellaan laajan perustason (= laaja perustaso ja erityistaso) palveluiden toiminta- ja rahoitusmalli, jolla turvataan väestön tarpeita vastaava palvelujen tuottaminen. Terveydenhuollon kustannusten nousun taittaminen mahdollistetaan toteuttamalla toiminnallinen rakennemuutos, henkilöstön joustavaa käyttöä koskeva muutos sekä näistä. seuraava rahoitusmuutos.

9 8 Lisätään kaikkien toimijoiden tietoisuutta palveluiden kokonaiskustannuksista. 5.2 Palvelun laatu Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Jokaisen terveydenhuollon toimintayksikön tulee terveydenhuoltolain mukaan laatia suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden edistämisestä. Sairaanhoitopiirissä on käytössä terveyspalvelujen laatuohjelma (SHQS), joka kattaa koko organisaation toiminnan ja palvelutuotannon. Organisaation palvelujärjestelmän rakenne, palveluprosessit ja vaikuttavuus arvioidaan ohjelman arviointikriteeristöä hyödyntäen. Potilaaseen kohdistuvien vaaratapahtumien ja läheltä piti -tapahtumien ilmoittamisen, käsittelyn ja raportoinnin työvälineeksi otettiin joulukuussa 2012 käyttöön HaiPro -vaaratapahtumien raportointija analysointiohjelma. Sairaanhoitopiirille on laadittu potilasturvallisuussuunnitelma ja se on mukana Potilasturvallisuutta taidolla -hankkeessa. Hankkeen verkkokoulutus on ollut Sosterissa käytettävissä marraskuusta 2012 alkaen. Tavoitteena on, että koko henkilöstö on suorittanut koulutuksen vuoden 2014 loppuun mennessä. HaiPro-järjestelmää on laajennettu yhdessä ohjelmiston kehittäjän kanssa potilasturvallisuuden lisäksi työturvallisuuteen, tietoturvallisuuteen ja toimintaympäristön turvallisuuteen liittyvien uhka- ja vaaratapahtumien raportointiin, analysointiin ja korjaavien toimenpiteiden määrittelyyn. Asiakas/potilaslähtöisyys Palvelun toimintaperiaatteena on asiakas-/potilaslähtöisyys. Asiakas/potilas voi omalla toiminnallaan, valinnoillaan ja päätöksillään vaikuttaa terveyteensä ja sosiaaliseen pärjäämiseensä. Tämän periaatteen mukaisesti toimien asiakkaan/potilaan tulee saada helposti tietoa terveysongelmistaan ja terveyspalveluista mm. verkosta ja puhelimitse. Jokaisen toimintayksikön vastuulla on ohjata asiakas tarpeidensa mukaisten terveys- ja sosiaalipalveluiden piiriin. Edelleen jokainen yksikkö vastaa toimintakäytäntöjensä rakentamisesta sellaisiksi, että asiakkaalla/potilaalla on mahdollisuus osallistua oman hoitosuunnitelmansa laadintaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu jokaiselle. Asiakasta/potilasta tuetaan ottamaan vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Terveyden edistäminen on osa kaikkien työtä ja siitä vastaa jokainen organisaatiossa toimiva oman toimialueensa asiantuntijuuden osalta. Toiminta on näyttöön perustuvaa. Työtä tehdään erityisesti niiden asiakas- ja potilasryhmien kanssa, joihin panostamisen tiedetään tuottavan myönteisiä terveysvaikutuksia ja jolla tiedetään olevan kustannusvaikuttavuutta. Esimerkkeinä tällaisista toiminnoista ovat kuntouttava työote, liikunnan lisääminen, ravitsemuksen terveellisyyden, painonhallinnan ja tupakoimattomuuden edistäminen, lääkehoidon ohjaus, alkoholin käytön vähentäminen ja perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen. Monisairaat ikäihmiset sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ovat ryhmiä, joiden kanssa työskentelyllä on todettu olevan kustannusvaikuttavuutta. Asiakas- ja potilaslähtöisessä terveyden edistämisen toiminnassa keskeistä on asiakkaan ja perheiden omien voimavarojen vahvistaminen. Voimavaroja kohdennetaan hyvinvointi- ja terveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja asiakkaiden omien ratkaisujen tukemiseen.

10 9 Terveyshyöty Uudistuvassa toimintaympäristössä palvelu on turvallista, sujuvaa ja joustavaa. Erityistä huomiota kiinnitetään prosesseihin ja toimintoihin, joissa keskeisenä tavoitteena on asiakkaalle ja potilaalle palveluprosessissa muodostuva hyvinvointi-/terveyshyöty. Potilaslähtöisissä prosesseissa on karsittu pois hukka-aika ja potilaalle lisäarvoa tuottamaton toiminta, kuten odottaminen ja etsiminen. Tähän pyritään mm. henkilöstön työajan tarkoituksenmukaisella kohdentamisella ja työtä ja tehtäviä uudelleen organisoimalla. Organisaation johto ja lähiesimiehet vastaavat toiminnan kehittämisestä ja henkilöstön osallistamisesta siihen. Palvelun laadun ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisen tueksi on Sosterissa laadittu hoito- ja hoivatyön toimintaohjelma. Sen pohjana ovat organisaation strategiset tavoitteet ja hoitotyön valtakunnalliset ja KYS-erva-alueen linjaukset. Yhteistyössä koko erva-alueella edistetään asiakaslähtöisiä ja potilaalle terveyshyötyä tuottavia käytäntöjä mm. henkilöstön osaamista ja asiantuntijarakenteita kehittämällä. Henkilöstöhallinnon alueella yhteistyötä tehdään koko Kys-erva-alueella mm. erilaisten palvelussuhteen ehtoihin liittyvien elementtien (työaika, palkkaus) ja niiden paikallisen soveltamisen yhtenäistämiseksi. Yhtenäisiä käytäntöjä pyritään kehittämään myös työnohjaukseen ja rekrytointiin sekä koulutus ja kehittämistoimintaan. 5.3 Henkilöstö Henkilöstötarpeen ennakointi Palveluiden turvaaminen alueella edellyttää niiden tuottamista koskevia rakenteellisia uudistuksia ja merkittäviä henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyviä ponnisteluja. Työvoimaa on jouduttu ja joudutaan todennäköisesti edelleen rekrytoimaan alalle myös Suomen ulkopuolelta. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoiman tarvetta ja tarjontaa koskevat arviot Etelä-Savon alueella osoittavat että eläkepoistuma on suurin sosiaali- ja terveysalalla (Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tarve Etelä-Savossa). Savonlinnan alueella vuonna 2013 työskentelevistä sairaanhoitajista 28 % jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. (Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, julkaisematon tilasto eläkepoistumasta vuosina ). Työvoiman tarve sairaanhoitopiirissä on korkea sekä työvoiman poistuman että palveluiden tarpeen kasvun myötä. Tilanne on samankaltainen myös tukipalveluiden ammattiryhmien, erityisesti laitoshuoltajien osalta. Samaan aikaan kunta- ja palvelurakennemuutoksen ja hoito- ja hoivatarpeen ennakoidun kasvun kanssa on käynnissä väestön ikääntymisestä johtuva sukupolven vaihdos. Yhtenä keinona tähän haasteeseen vastaamiseen on työurien pidentäminen. Työuria voidaan pidentää johtamisella, joka huomioi työhyvinvointia uhkaavat ja edistävät tekijät ja työkyvystä huolehtimisen. Ikääntyneiden yksiportaiseen palvelurakenteeseen siirryttäessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osastohoidossa käytettyä henkilöstöresurssia siirretään vahvistamaan kotihoitoa ja tehostettua palveluasumista. Toiminnan tehostaminen voidaan toteuttaa pääosin nykyisen henkilöstöresurssin puitteissa. Tavoitteena on, että vuonna 2017 perusterveydenhuollon osastohoidon tilalla ovat akuutti- ja kuntoutusosastot, joissa tulee olemaan noin 100 potilaspaikkaa. Palvelurakennemuutoksen myötä henkilöstön osaamisvaatimukset painottuvat akuuttihoitoon sekä psykogeriatriseen - ja saattohoitoon.

11 10 Jatko- ja täydennyskoulutuksen edellytysten turvaaminen Väestön ikääntyminen, työurien pidentyminen, kotiympäristöön tuotettavien lähipalveluiden kehittäminen tuovat muutoksia henkilöstön työnkuviin. Perusterveydenhuollon vahvistamiseen, sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien vastaanottotoiminnan lisäämiseen sekä lääkäripulaan liittyen, hoito- ja hoivahenkilöstön itsenäisen - ja kliinisen työn osaamisvaatimukset ovat lisääntyneet. Henkilöstön riittävät jatko- ja täydennyskoulutuksen edellytykset pyritään turvaamaan koulutusorganisaatioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Muun muassa alueellista täydennyskoulutusta yhdessä suunnittelemalla on mahdollista samalla rakentaa monialaista osaamista ja johdonmukaisia hoito- ja kuntoutuspolkuja sekä niitä tukevia, paikallisia asiantuntijaverkostoja. Yhteistyöllä koulutusorganisaatioiden kanssa edistetään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja sitä tukevan koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja koulutuksen jatkuvuutta alueella. Mahdollisuudella tutkintojen täydentämiseen amk -tutkinnoiksi ja ylemmiksi amk -tutkinnoiksi tai erikoistumisopintoihin hakeutumisella edistetään osaavan henkilöstön saatavuutta ja osaltaan myös palveluiden säilyttämistä laadukkaina ja kilpailukykyisinä. Koulutuksen tarjonta on välttämätön edellytys riittävälle työvoiman tarjonnalle terveydenhuoltopalveluiden järjestämiseksi.

12 11 II TUOTETTAVAT PALVELUT JA TYÖNJAKO Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävänä on perussopimuksen mukaisesti järjestää laissa säädetty erikoissairaanhoito sekä huolehtia laissa kuntayhtymälle säädetyistä muista tehtävistä. Erillisestä sopimuksesta kuntayhtymä voi tuottaa jäsenkuntien perusterveydenhuoltoon kuuluvia ja tarpeen mukaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia tehtäviä sekä sosiaalitoimen, ympäristöterveydenhuollon, sosiaaliasiamiestoiminnan tehtäviä sekä muitakin kunnan hyvinvointipalveluja. Erillisestä sopimuksesta kuntayhtymä voi tuottaa myös muiden kuin jäsenkuntien edellä tarkoitettuja tehtäviä. Sairaanhoitopiiri järjestää kaikille jäsenkunnille erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut, mukaan lukien työterveyshuolto, ympäristöterveydenhuolto ja sosiaaliasiamiestoiminta. Lisäksi Savonlinnan kaupungille tuotetaan sosiaalitoimen palveluita sekä Juvan ja Puumalan kunnille ympäristöterveydenhuollon palvelut. Enonkosken kunnalle sairaanhoitopiiri järjestää perusterveydenhuollon paikallispalvelut ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Lähtökohtana perusterveydenhuollon järjestämisessä osana sairaanhoitopiirin kokonaisuutta on saumattomasti toimiva yhteistyö ilman hallintokuntarajoja koko kuntayhtymän alueella myös erityistilanteisiin varautumisessa. 1 Kiireellinen hoito 1.1 Apteekkipäivystys Seudulla ei ole yöaikaan avoinna olevaa apteekkia. Apteekit noudattavat omia aukioloaikojaan. Päivystysalueelta annetaan potilaalle mukaan lääkitys seuraavaan päivään. 1.2 Ensihoito Terveydenhuoltolain mukaisesti vastuu ensihoidosta ja riittävän sairaankuljetusvalmiuden ylläpidosta siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille alkaen. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuusto on tehnyt alueen ensihoitoa koskevan palvelutasopäätöksen perustuen terveydenhuoltolakiin ( /1326), sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen ensihoitopalvelusta (340/2011) ja oppaaseen ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen tekemisestä (STM:n julkaisu 2011:11). Ensihoito toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa ja ensihoidon henkilökunta on kokonaisuudessaan ESPL:n henkilökuntaa lukuun ottamatta ensihoidon kenttäjohtajia. Alueella toimivien ambulanssien määrä ja valmius on määritelty palvelutasopääätöksessä. Ensihoitolääkäripäivystys toteutetaan yhdestä aktiivipäivystyspisteestä ympärivuorokautisella toimintamallilla siten että ensihoitolääkäri on käytettävissä koko ERVA- alueella operatiivisiin ensihoitopalvelun tehtäviin kunkin sairaanhoitopiirin kanssa laadittavalla hälytysohjeella, joka yhteen sovitetaan alueen hätäkeskuksille annettaviksi yhdessä muiden ensihoitokeskusten lääkäritasoisten yksikköjen kanssa.