Itä-Savon terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Savon terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma 2013-2016"

Transkriptio

1 Itä-Savon terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma Itä-Savon sairaanhoitopiirin yhtymähallitus Jäsenkuntien lausunnot - Enonkosken kunnanhallitus Rantasalmen kunnanhallitus Savonlinnan kaupunginhallitus Sulkavan kunnanhallitus Itä-Savon sairaanhoitopiirin yhtymähallitus Itä-Savon sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto xx.xx.2013

2 1 I - TAUSTA Johdanto Itä-Savon väestön palvelutarpeiden arviointi Kuntatalouden kehitysnäkymät ja kuntien tarvevakioidut menot Nykytilan analyysi Yleistä Huoltosuhde Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Ikääntyneet Palveluiden kehittäminen Rakenteiden uudistaminen Palvelun laatu Henkilöstö... 9 II TUOTETTAVAT PALVELUT JA TYÖNJAKO Kiireellinen hoito Apteekkipäivystys Ensihoito Ympärivuorokautinen sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys Psykiatrinen päivystys Päihtyneiden päivystys/ selviämisasema Sosiaalipäivystys Ei-kiireelliset terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Geriatria Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälineet Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Työterveyshuollon palvelut Tukipalvelut Laboratoriopalvelut Kuvantamispalvelut Lääkehuolto Välinehuolto Kiinteistö- ja tekninen huolto Siivous ja vaatehuolto Hankintatoimi ja logistiikkapalvelut Tietohallinto Turvallisuuspalvelut Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sitä tukeva tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminta Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Järjestämissuunnitelmaan liittyvää lähdemateriaalia... 24

3 2 I - TAUSTA Itä-Savon terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 1 Johdanto Itä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkunnat käynnistivät terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laatimisen keväällä 2012 kuntajohtajaneuvottelukunnassa, tavoitteena järjestämissuunnitelman hyväksyminen vuonna Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien tulee laatia yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palveluiden yhteensovittamisessa. Suunnitelman avulla tiivistetään sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien ja eri toimijoiden yhteistyötä ja puretaan tarpeetonta hoidon porrastusta väestön tarpeita vastaavaksi. Kunnat ovat velvollisia laatimaan suunnitelman itse ja/tai yhteistoimintaorganisaatioidensa puitteissa. Terveydenhuoltolain tavoitteina ovat asiakaskeskeisyyden lisääminen, terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja perusterveydenhuollon vahvistaminen. Sosiaalihuoltolaki ja uusi, voimaan tullut vanhuspalvelulaki korostavat niin ikään asiakaskeskeisyyttä, kotiin annettavia palveluja ja laitoshoidon vähentämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskeva valmistelu puolestaan on järjestämissuunnitelmaa laadittaessa kesken, mikä on huomioitava palvelujen järjestämisen suunnittelussa. Järjestämissuunnitelma laaditaan valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ei ole kuntalain tai muun lain nojalla laadittavien suunnitelmien ja talousarvioiden yläpuolella. Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntien järjestämissuunnitelma käsittää alueen väestölle tuotettavien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden sekä näihin olennaisesti liittyvien sosiaalipalveluiden (pois lukien lasten päivähoito) järjestämisen keskeiset periaatteet. Tavoitteena on perustaa vuonna 2013 järjestämissuunnitelman seurantaryhmä, johon pyydetään kuntia, Itä-Savon sairaanhoitopiiriä, Mikkelin ammattikorkeakoulua, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoa, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta, Etelä-Savon ELY-keskusta ja Itä-Suomen aluehallintovirastoa nimeämään yksi edustaja ja varaedustaja/organisaatio. Seurantaryhmä kokoontuu vuosittain ja sen tehtävänä on arvioida järjestämissuunnitelman toteutumista sekä sopia suunnitelman toteuttamisen painopisteistä tulevan vuoden osalta. Tällä pyritään vastaamaan terveydenhuollon järjestämisen ajankohtaisiin ammattityövoiman saatavuuden, yhteistoiminnan kehittämisen ym. haasteisiin. 2 Itä-Savon väestön palvelutarpeiden arviointi Kunnan on terveydenhuoltolain mukaan laadittava valtuustokausittain kunnanvaltuustolle hyvinvointikertomus, johon kerätään tietoa asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista, terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijöistä sekä siitä, kuinka palvelujärjestelmä vastaa näihin tarpeisiin. Hyvinvointikertomuksen johtopäätökset toimivat kunnan strategisen suunnittelun perustana.

4 3 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat tekevät hyvinvointikertomuksen sähköisessä muodossa, Kanerva KASTE -hankkeessa THL:n ja kuntaliiton kanssa luotua pohjaa (www.hyvinvointikertomus.fi) hyödyntäen. Väestön hyvinvointia kuvataan mittareilla, joita seurataan vuosittain. Tähän suunnitelmaan on valittu mittareista keskeisimmät. Sähköiseen hyvinvointikertomukseen sisältyvän indikaattoritiedon lisäksi järjestämissuunnitelmaan sisällytetään myös tietoja perusterveydenhuollossa järjestetystä työterveyshuollosta. THL koordinoi alueellista terveys- ja hyvinvointitutkimusta (ATH), joka pyrki vastaamaan tietoperustaisen päätöksenteon haasteisiin mittavalla suomalaisen tutkimuskokonaisuudella vuosina Tutkimuksessa havaittiin, että sosioekonomisten ryhmien väliset erot hyvinvoinnissa, työkyvyssä, terveydentilassa ja niihin vaikuttavissa tekijöissä, kuten elinoloissa, ovat suuria. Vähemmän koulutusta saaneilla myös terveyttä vaarantavat elintavat sekä huonolle terveydelle altistavat tekijät kuten lihavuus ovat yleisempiä kuin korkeammin koulutetuilla. Ikääntyminen näytti vaikuttavan vain vähän kyselyyn vastanneiden itse kokemaan elämänlaatuun, sen sijaan sosiaalisella asemalla oli vaikutusta. Toiminta- ja työkyvyssä erot väestöryhmien välillä olivat jopa kaksinkertaisia. ATH -tutkimus laajenee kansalliseksi vuosina käsittäen yli suomalaista. 3 Kuntatalouden kehitysnäkymät ja kuntien tarvevakioidut menot Itä-Savon sairaanhoitopiirin alue kuuluu Etelä-Savon maakuntaan, jossa elää ikääntyvä ja samalla vähenevä väestö. Talouskasvu on heikentynyt ja talouden suunta on jo pitkään ollut epävarma. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kuitenkin kasvaa väestön ikääntyessä. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset rasittavat kuntien taloutta. Kunnissa laaditaan mittavia talouden tasapainotusohjelmia ja on selvää, että ilman rakenteellisia muutoksia toimintatavassa ja tehtävien organisoinnissa ei taloutta saada tasapainoon. Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö CHESS tuottaa THL:n, Tilastokeskuksen, Kelan ja muiden tiedontuottajien tilastoihin perustuen tietoja, joita voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa tutkimuksissa, arvioinneissa ja päätöksenteossa. Aineistoon on laskettu jokaiselle kunnalle tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin, jonka avulla voidaan arvioida, miten asukkaiden palvelutarpeet asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin alueisiin. Kun kunnan palveluihin käyttämät rahat (nettomenot) suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin, saadaan tietoa siitä, miten menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Vuoden 2011 tilastotiedon mukaan lähes kaikkien sairaanhoitopiirin kuntien, lukuun ottamatta Rantasalmea, tarvevakioidut menot ylittävät valtakunnan keskiarvon. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 sairaanhoitopiirin kunnissa Kunta Sairaanhoitopiiri Nettomenot Euroa/asukas Nettomenot, indeksi Koko maa=100 Tarvekerroin Koko maa=1,00 Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa=100 Enonkoski , Rantasalmi ,38 99 Savonlinna , Sulkava ,40 101

5 4 4 Nykytilan analyysi 4.1 Yleistä Vuonna 2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella oli asukasta, joista miehiä oli ja naisia Väestöennusteen mukaan alueen asukkaiden määrä pysynee ennallaan, vähentyen hiljalleen vuoteen 2030 mennessä, ollen silloin Vuonna 2040 väestömäärän ennustetaan olevan (Tilastokeskus). Sairastavuusindeksi- indikaattori ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko väestön keskiarvoon (= 100). Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntien sairastavuusindeksit ylittävät valtakunnan keskiarvon. Koulutustaso Itä-Savon sairaanhoitopiirin on alueella edelleen alhaisempi kuin valtakunnassa keskimäärin, etenkin korkea-asteen koulutuksen saaneissa. Kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden prosentuaalinen määrä on valtakunnallista tasoa alhaisempi. Yksityislääkäripalvelujen käyttö on koko alueella alle valtakunnallisen keskiarvon. Tämän johdosta julkisen terveydenhuollon asema alueen väestön terveydenhuollon palvelutuotannossa on merkittävä. 4.2 Huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (0-14 v.) ja vanhusten (yli 64 v.) yhteenlaskettua määrää suhteessa työikäisten (15-64 v.) määrään. Huoltosuhde heikkenee vuosi vuodelta. Vuonna 2011 se oli 62,5%. Vuonna 2015 huoltosuhteen arvioidaan olevan 71,6 % ja v ,8 %. Heikoimmillaan sen lasketaan olevan vuonna Vuonna 2040 huoltosuhde näyttäisi kääntyvän pieneen kasvuun ollen 97,6. Kuntakohtaiset erot huoltosuhteessa ovat kuitenkin varsin suuria: Enonkoskella ja Sulkavalla ovat huolestuttavimmat luvut. (Tilastokeskus.) 4.3 Lapset ja lapsiperheet Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäyntejä on alueella enemmän kuin valtakunnallisessa vertailuaineistossa. Perusterveydenhuollossa on panostettu tuntuvasti lapsiperheiden hyvinvointiin. Lapsiperheiden prosentuaalinen osuus kaikista perheistä on selvästi maan keskitasoa alhaisempi. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden suhteellinen osuus on vähän alle valtakunnan keskiarvon. Vanhemmuuden puutetta koetaan hiukan vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Yksinhuoltajaperheitä kaikista lapsiperheistä on viidennes, mikä vastaa kansallista tasoa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden määrä vastaa koko Suomen keskiarvoa. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä on vastaavanikäisestä väestöstä 4,6 %, mikä on koko maan keskiarvoa vähemmän. Lapsiperheiden pienituloisuusaste on selvästi valtakunnan tasoa suurempi, ja luku on negatiivisempi kuin myös Etelä-Savon sairaanhoitopiirin vastaava. Perheen heikon taloudellisen aseman tiedetään olevan terveyseroille ja syrjäytymiselle altistava riskitekijä.

6 5 Yksittäisistä sairausryhmistä lasten ja nuorten lihavuus on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kolminkertaistunut kansallisella tasolla ja samalla lihavuudesta on tullut merkittävä riskitekijä lasten ja nuorten terveydelle. Lihavuuteen liittyviä haittoja ja sairauksia todetaan aina jo kasvuiästä alkaen. 4.4 Nuoret Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon kaikkia käyntejä on alueella enemmän kuin valtakunnallisessa vertailuaineistossa. Kouluterveydenhuollon käynteihin tilastoidaan erikseen lääkärikäynneistä kaikki terveydenhuollon muut kuin lääkärin käynnit. Luvut kertovat sairaanhoitopiirin ymmärryksestä laajaan perusterveydenhuollon panostukseen, mitä valtioneuvosto tavoittelee suunnitteilla olevalla sote -uudistuksella. Ylipainoa esiintyy Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueen koululaisissa, ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelijoissa keskimäärin viidenneksellä ikäisistään. Kolmannes 8.- ja 9. -luokan oppilaista kertoo harrastavansa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan kerran viikossa. Heidän ikäisistään runsas kymmenesosa tupakoi päivittäin, mikä on valtakunnallisiin lukuihin verrattuna hieman vähäisempää. Tosi humalassa heistä on vähintään kerran kuukaudessa yhtä paljon kuin päivittäin tupakoiviakin. Runsas 15 % 8. - ja 9. -luokan oppilaista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi valtakunnallisen tason mukaisesti. Lukion 1. Ja 2. vuoden opiskelijoista terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi 18%, ja ammatillisten oppilaitosten 1. Ja 2. vuoden opiskelijoilla luku on liki 22 % - kansallista linjaa noudattaen. Nuorten koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden suhteellinen osuus on vähäisempää kuin valtakunnallisesti, mutta vähän korkeampi kuin lähialueen Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. Nuorisopsykiatristen avohoitokäyntien määrä erikoissairaanhoidossa on huomattavasti korkeampi kuin Etelä-Savossa ja kansallisesti. Myös nuorisotyöttömyys on alueellamme Etelä-Savon ja valtakunnan keskimääräistä tasoa korkeampi. Toimeentulotukea saaneiden nuorten (18-24-vuotiaat) osuus on kansallisella tasolla Työikäiset Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit kaikissa ikäryhmissä paitsi yli 65 vuotta täyttäneillä ovat vähentyneet ja tämä suuntaus on identtinen valtakunnan tilastojen kanssa. Valtakunnan tilastoissa myös yli 65 vuotta täyttäneiden avohoidon lääkärikäynnit ovat vähentyneet, mutta Itä- Savon sairaanhoitopiirin alueella määrä on kasvussa väestön ikääntymisen vuoksi. Enonkoskella määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2010 tilastoista vuoden 2011 tilastoon. Yksityislääkärikäynneistä korvausta saaneita on prosentuaalisesti kolmannes vähemmän koko maan tilastoihin verrattuna. Terveyskeskusten hammaslääkärikäynnit toteutuivat Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella liki kaksinkertaisesti (vuonna 2011) muuhun Suomeen verrattuna. Hammaslääkäripalveluja yksityissektorilla käyttäneitä vastaavasti on selkeästi vähemmän. THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi on maan keskitasoa korkeampi. Sitä on osaltaan nostamassa sepelvaltimotapahtumien määrä. Työttömiä on Itä-Savon työvoimasta selkeästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä v on neljännes, mikä on kansallista tasoa hieman korkeampi. Työkyvyttömyyseläkettä saa liki 10 % työikäisistä asukkaista. Mielenterveyden vuoksi työkyvyttö-

7 6 myyseläkkeellä ollaan jonkin verran yleisemmin kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvilla. Vuosien taantuma synkistänee tilastoja. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden suhteellinen osuus on valtakunnan keskiarvotasolla. Päihdehuollon avopalveluita käytetään alueella valtakunnan keskiarvoa enemmän. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat jäävät puoleen valtakunnan tasosta, mutta sairaalan ja vuodeosastoilla hoidettavat päihdepotilaat puolestaan ylittävät valtakunnallisen keskiarvon. Sama suhde on vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetuilla potilailla. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä muilla ammattiryhmillä kuin lääkäreillä on kolminkertaisesti enemmän kansallisesta määrästä. Psykiatrian avohoitokäynnit jäävät maan keskiarvon alapuolelle, samoin kuin aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on väestöstä prosentuaalisesti lähes kolmannes enemmän koko Suomen määrästä. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta asukasta kohden (v.2009) on maan keskiarvoa korkeampi ja suunta on ollut kasvavaa kun se koko maassa on ollut laskevaa. Myös itsemurhien vuoksi menetetyt elinvuodet (PYLL) saman ikäisissä ovat maan keskiarvoa korkeampia. 4.6 Ikääntyneet Vanhuspalvelulain mukaisesti tavoitteena on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Sairaanhoitopiirin organisaatiorakenne mahdollistaa palvelurakenteen tarkastelun kokonaisuutena, sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sen kaikki osa-alueet huomioiden. Palvelurakenteen tarkastelu on välttämätöntä tilanteessa, jossa valtakunnallinen suositus on, että perusterveydenhuollon osastoilla varaudutaan hoitamaan vain 1 % yli 75-vuotiaista keskittyen ikääntyneiden perustason akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Yksiportaisen hoitomallin suunnittelutyöllä haetaan vastausta Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntien nopeasti ikääntyvän väestön palvelujen järjestämisen haasteeseen. Erityisen tärkeää on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on palveluiden laadullinen ja määrällinen kehittäminen siten, että voidaan tukea kotona asumista ja ehkäistä ja myöhentää ympärivuorokautisten palvelujen tarvetta. Kiireellisessä hoidossa huomioidaan akuutisti sairastuneen iäkkään potilaan erityistarpeet. 5 Palveluiden kehittäminen 5.1 Rakenteiden uudistaminen Sote-linjaukset / Erikoissairaanhoidon rakennemuutos Valtakunnallisen hallitusohjelmaan sisältyvän sote -uudistuksen tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Vuoden 2015 alussa voimaan tuleva päivys-

8 7 tysasetus luo yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle. Asetuksen keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Tähän pyritään varmistamalla riittävät voimavarat ja asiantuntemus etenkin sairaanhoidon vaativilla erikoisaloilla. Edellä mainitut seikat huomioiden tulee Itä-Savon sairaanhoitopiirin toiminnassa edelleen voimakkaasti kehittää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden toimintaa lisäämällä toimialojen integraatiota. Tiivistämällä eri toimialojen yhteistyötä voidaan edelleen merkittävästi tehostaa potilaiden palveluprosesseja. Erikoissairaanhoidon toimintamallia suunnitellaan siten, että vuoden 2015 alusta voimaan tuleva asetus huomioidaan ja toiminta on tuolloin asetuksen mukaista. Erikoissairaanhoidon yhteyteen suunnitellaan ja toimintaan integroidaan yksiportaiseen palvelurakenteeseen sisältyvä akuutti- ja kuntoutusosasto toiminta. Siirtyminen yksiportaiseen palvelurakenteeseen Itä-Savon sairaanhoitopiirissä on aloitettu vaiheittainen siirtyminen yksiportaiseen palvelurakenteeseen. Tavoitteena ikääntyneiden hoidossa ja hoivassa on laitoshoitopainot-teisuuden vähentäminen. Perusterveydenhuollon pitkäaikaishoidon sijaan tulevassa palvelurakenteessa pääpaino on ikäihmisten kotona ja kodinomaisissa yksiköissä tai ryhmäkodeissa asumisessa. Siirryttäessä yksiportaiseen palvelurakenteeseen kotihoitoa kehitetään ja vahvistetaan. Toiminnassa hyödynnetään teknologisia ratkaisuja, joiden avulla lisätään asiakastyöhön käytettyä aikaa. Palveluiden rahoitus Kuntayhtymän jäsenkuntien vaikea taloustilanne vaikuttaa suoraan terveydenhuollon rahoitukseen. Taloudelliset resurssit tulee suunnitella palvelutuotannon ja toiminnan kautta tehtävin säästö- ja parannustoimin riittävän pitkällä aikavälillä. Menojen kasvua voidaan taittaa muuttaen palvelujen tuotantorakennetta ja - tapaa, vastaamaan väestömuutosta ja sen tarpeita. Kattavien palveluiden tuottaminen tulee edellyttämään yhteistyön syventämistä ja selkeitä strategisia linjauksia kunkin erikoissairaanhoidon yksikön palvelutuotantorakenteesta. Nykyinen palvelurakenne ja palvelujen tuottamisen tapa on alueen kuntien talouden näkökulmasta kallis. Rahoitusta tulee kohdistaa palvelurakenteen muutoksen myötä perusterveydenhuoltoon ja vanhustenhuollon palveluihin. Linjaukset: Koko kuntasektori, järjestöt ja kolmas sektori osallistuvat kuntien hyvinvointikertomuksen laadintaan. Terveydenhuollon rakenteita muutetaan vastaamaan väestön tarpeita ja kuntien kantokykyä. Sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteistyönä valmistellaan laajan perustason (= laaja perustaso ja erityistaso) palveluiden toiminta- ja rahoitusmalli, jolla turvataan väestön tarpeita vastaava palvelujen tuottaminen. Terveydenhuollon kustannusten nousun taittaminen mahdollistetaan toteuttamalla toiminnallinen rakennemuutos, henkilöstön joustavaa käyttöä koskeva muutos sekä näistä. seuraava rahoitusmuutos.

9 8 Lisätään kaikkien toimijoiden tietoisuutta palveluiden kokonaiskustannuksista. 5.2 Palvelun laatu Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Jokaisen terveydenhuollon toimintayksikön tulee terveydenhuoltolain mukaan laatia suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden edistämisestä. Sairaanhoitopiirissä on käytössä terveyspalvelujen laatuohjelma (SHQS), joka kattaa koko organisaation toiminnan ja palvelutuotannon. Organisaation palvelujärjestelmän rakenne, palveluprosessit ja vaikuttavuus arvioidaan ohjelman arviointikriteeristöä hyödyntäen. Potilaaseen kohdistuvien vaaratapahtumien ja läheltä piti -tapahtumien ilmoittamisen, käsittelyn ja raportoinnin työvälineeksi otettiin joulukuussa 2012 käyttöön HaiPro -vaaratapahtumien raportointija analysointiohjelma. Sairaanhoitopiirille on laadittu potilasturvallisuussuunnitelma ja se on mukana Potilasturvallisuutta taidolla -hankkeessa. Hankkeen verkkokoulutus on ollut Sosterissa käytettävissä marraskuusta 2012 alkaen. Tavoitteena on, että koko henkilöstö on suorittanut koulutuksen vuoden 2014 loppuun mennessä. HaiPro-järjestelmää on laajennettu yhdessä ohjelmiston kehittäjän kanssa potilasturvallisuuden lisäksi työturvallisuuteen, tietoturvallisuuteen ja toimintaympäristön turvallisuuteen liittyvien uhka- ja vaaratapahtumien raportointiin, analysointiin ja korjaavien toimenpiteiden määrittelyyn. Asiakas/potilaslähtöisyys Palvelun toimintaperiaatteena on asiakas-/potilaslähtöisyys. Asiakas/potilas voi omalla toiminnallaan, valinnoillaan ja päätöksillään vaikuttaa terveyteensä ja sosiaaliseen pärjäämiseensä. Tämän periaatteen mukaisesti toimien asiakkaan/potilaan tulee saada helposti tietoa terveysongelmistaan ja terveyspalveluista mm. verkosta ja puhelimitse. Jokaisen toimintayksikön vastuulla on ohjata asiakas tarpeidensa mukaisten terveys- ja sosiaalipalveluiden piiriin. Edelleen jokainen yksikkö vastaa toimintakäytäntöjensä rakentamisesta sellaisiksi, että asiakkaalla/potilaalla on mahdollisuus osallistua oman hoitosuunnitelmansa laadintaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu jokaiselle. Asiakasta/potilasta tuetaan ottamaan vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Terveyden edistäminen on osa kaikkien työtä ja siitä vastaa jokainen organisaatiossa toimiva oman toimialueensa asiantuntijuuden osalta. Toiminta on näyttöön perustuvaa. Työtä tehdään erityisesti niiden asiakas- ja potilasryhmien kanssa, joihin panostamisen tiedetään tuottavan myönteisiä terveysvaikutuksia ja jolla tiedetään olevan kustannusvaikuttavuutta. Esimerkkeinä tällaisista toiminnoista ovat kuntouttava työote, liikunnan lisääminen, ravitsemuksen terveellisyyden, painonhallinnan ja tupakoimattomuuden edistäminen, lääkehoidon ohjaus, alkoholin käytön vähentäminen ja perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen. Monisairaat ikäihmiset sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ovat ryhmiä, joiden kanssa työskentelyllä on todettu olevan kustannusvaikuttavuutta. Asiakas- ja potilaslähtöisessä terveyden edistämisen toiminnassa keskeistä on asiakkaan ja perheiden omien voimavarojen vahvistaminen. Voimavaroja kohdennetaan hyvinvointi- ja terveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja asiakkaiden omien ratkaisujen tukemiseen.

10 9 Terveyshyöty Uudistuvassa toimintaympäristössä palvelu on turvallista, sujuvaa ja joustavaa. Erityistä huomiota kiinnitetään prosesseihin ja toimintoihin, joissa keskeisenä tavoitteena on asiakkaalle ja potilaalle palveluprosessissa muodostuva hyvinvointi-/terveyshyöty. Potilaslähtöisissä prosesseissa on karsittu pois hukka-aika ja potilaalle lisäarvoa tuottamaton toiminta, kuten odottaminen ja etsiminen. Tähän pyritään mm. henkilöstön työajan tarkoituksenmukaisella kohdentamisella ja työtä ja tehtäviä uudelleen organisoimalla. Organisaation johto ja lähiesimiehet vastaavat toiminnan kehittämisestä ja henkilöstön osallistamisesta siihen. Palvelun laadun ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisen tueksi on Sosterissa laadittu hoito- ja hoivatyön toimintaohjelma. Sen pohjana ovat organisaation strategiset tavoitteet ja hoitotyön valtakunnalliset ja KYS-erva-alueen linjaukset. Yhteistyössä koko erva-alueella edistetään asiakaslähtöisiä ja potilaalle terveyshyötyä tuottavia käytäntöjä mm. henkilöstön osaamista ja asiantuntijarakenteita kehittämällä. Henkilöstöhallinnon alueella yhteistyötä tehdään koko Kys-erva-alueella mm. erilaisten palvelussuhteen ehtoihin liittyvien elementtien (työaika, palkkaus) ja niiden paikallisen soveltamisen yhtenäistämiseksi. Yhtenäisiä käytäntöjä pyritään kehittämään myös työnohjaukseen ja rekrytointiin sekä koulutus ja kehittämistoimintaan. 5.3 Henkilöstö Henkilöstötarpeen ennakointi Palveluiden turvaaminen alueella edellyttää niiden tuottamista koskevia rakenteellisia uudistuksia ja merkittäviä henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyviä ponnisteluja. Työvoimaa on jouduttu ja joudutaan todennäköisesti edelleen rekrytoimaan alalle myös Suomen ulkopuolelta. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoiman tarvetta ja tarjontaa koskevat arviot Etelä-Savon alueella osoittavat että eläkepoistuma on suurin sosiaali- ja terveysalalla (Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tarve Etelä-Savossa). Savonlinnan alueella vuonna 2013 työskentelevistä sairaanhoitajista 28 % jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. (Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, julkaisematon tilasto eläkepoistumasta vuosina ). Työvoiman tarve sairaanhoitopiirissä on korkea sekä työvoiman poistuman että palveluiden tarpeen kasvun myötä. Tilanne on samankaltainen myös tukipalveluiden ammattiryhmien, erityisesti laitoshuoltajien osalta. Samaan aikaan kunta- ja palvelurakennemuutoksen ja hoito- ja hoivatarpeen ennakoidun kasvun kanssa on käynnissä väestön ikääntymisestä johtuva sukupolven vaihdos. Yhtenä keinona tähän haasteeseen vastaamiseen on työurien pidentäminen. Työuria voidaan pidentää johtamisella, joka huomioi työhyvinvointia uhkaavat ja edistävät tekijät ja työkyvystä huolehtimisen. Ikääntyneiden yksiportaiseen palvelurakenteeseen siirryttäessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osastohoidossa käytettyä henkilöstöresurssia siirretään vahvistamaan kotihoitoa ja tehostettua palveluasumista. Toiminnan tehostaminen voidaan toteuttaa pääosin nykyisen henkilöstöresurssin puitteissa. Tavoitteena on, että vuonna 2017 perusterveydenhuollon osastohoidon tilalla ovat akuutti- ja kuntoutusosastot, joissa tulee olemaan noin 100 potilaspaikkaa. Palvelurakennemuutoksen myötä henkilöstön osaamisvaatimukset painottuvat akuuttihoitoon sekä psykogeriatriseen - ja saattohoitoon.

11 10 Jatko- ja täydennyskoulutuksen edellytysten turvaaminen Väestön ikääntyminen, työurien pidentyminen, kotiympäristöön tuotettavien lähipalveluiden kehittäminen tuovat muutoksia henkilöstön työnkuviin. Perusterveydenhuollon vahvistamiseen, sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien vastaanottotoiminnan lisäämiseen sekä lääkäripulaan liittyen, hoito- ja hoivahenkilöstön itsenäisen - ja kliinisen työn osaamisvaatimukset ovat lisääntyneet. Henkilöstön riittävät jatko- ja täydennyskoulutuksen edellytykset pyritään turvaamaan koulutusorganisaatioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Muun muassa alueellista täydennyskoulutusta yhdessä suunnittelemalla on mahdollista samalla rakentaa monialaista osaamista ja johdonmukaisia hoito- ja kuntoutuspolkuja sekä niitä tukevia, paikallisia asiantuntijaverkostoja. Yhteistyöllä koulutusorganisaatioiden kanssa edistetään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja sitä tukevan koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja koulutuksen jatkuvuutta alueella. Mahdollisuudella tutkintojen täydentämiseen amk -tutkinnoiksi ja ylemmiksi amk -tutkinnoiksi tai erikoistumisopintoihin hakeutumisella edistetään osaavan henkilöstön saatavuutta ja osaltaan myös palveluiden säilyttämistä laadukkaina ja kilpailukykyisinä. Koulutuksen tarjonta on välttämätön edellytys riittävälle työvoiman tarjonnalle terveydenhuoltopalveluiden järjestämiseksi.

12 11 II TUOTETTAVAT PALVELUT JA TYÖNJAKO Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävänä on perussopimuksen mukaisesti järjestää laissa säädetty erikoissairaanhoito sekä huolehtia laissa kuntayhtymälle säädetyistä muista tehtävistä. Erillisestä sopimuksesta kuntayhtymä voi tuottaa jäsenkuntien perusterveydenhuoltoon kuuluvia ja tarpeen mukaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia tehtäviä sekä sosiaalitoimen, ympäristöterveydenhuollon, sosiaaliasiamiestoiminnan tehtäviä sekä muitakin kunnan hyvinvointipalveluja. Erillisestä sopimuksesta kuntayhtymä voi tuottaa myös muiden kuin jäsenkuntien edellä tarkoitettuja tehtäviä. Sairaanhoitopiiri järjestää kaikille jäsenkunnille erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut, mukaan lukien työterveyshuolto, ympäristöterveydenhuolto ja sosiaaliasiamiestoiminta. Lisäksi Savonlinnan kaupungille tuotetaan sosiaalitoimen palveluita sekä Juvan ja Puumalan kunnille ympäristöterveydenhuollon palvelut. Enonkosken kunnalle sairaanhoitopiiri järjestää perusterveydenhuollon paikallispalvelut ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Lähtökohtana perusterveydenhuollon järjestämisessä osana sairaanhoitopiirin kokonaisuutta on saumattomasti toimiva yhteistyö ilman hallintokuntarajoja koko kuntayhtymän alueella myös erityistilanteisiin varautumisessa. 1 Kiireellinen hoito 1.1 Apteekkipäivystys Seudulla ei ole yöaikaan avoinna olevaa apteekkia. Apteekit noudattavat omia aukioloaikojaan. Päivystysalueelta annetaan potilaalle mukaan lääkitys seuraavaan päivään. 1.2 Ensihoito Terveydenhuoltolain mukaisesti vastuu ensihoidosta ja riittävän sairaankuljetusvalmiuden ylläpidosta siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille alkaen. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuusto on tehnyt alueen ensihoitoa koskevan palvelutasopäätöksen perustuen terveydenhuoltolakiin ( /1326), sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen ensihoitopalvelusta (340/2011) ja oppaaseen ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen tekemisestä (STM:n julkaisu 2011:11). Ensihoito toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa ja ensihoidon henkilökunta on kokonaisuudessaan ESPL:n henkilökuntaa lukuun ottamatta ensihoidon kenttäjohtajia. Alueella toimivien ambulanssien määrä ja valmius on määritelty palvelutasopääätöksessä. Ensihoitolääkäripäivystys toteutetaan yhdestä aktiivipäivystyspisteestä ympärivuorokautisella toimintamallilla siten että ensihoitolääkäri on käytettävissä koko ERVA- alueella operatiivisiin ensihoitopalvelun tehtäviin kunkin sairaanhoitopiirin kanssa laadittavalla hälytysohjeella, joka yhteen sovitetaan alueen hätäkeskuksille annettaviksi yhdessä muiden ensihoitokeskusten lääkäritasoisten yksikköjen kanssa.

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot