PÄÄTÖKSENTEON ILMIÖT JOHTAMISESSA, KEHITTÄMISESSÄ JA ASIAKASTYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄTÖKSENTEON ILMIÖT JOHTAMISESSA, KEHITTÄMISESSÄ JA ASIAKASTYÖSSÄ"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA PÄÄTÖKSENTEON ILMIÖT JOHTAMISESSA, KEHITTÄMISESSÄ JA ASIAKASTYÖSSÄ LIIKETALOUDEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TRADENOMI (YLEMPI AMK) MASTER OF BUSINESS ADMINISTRATION 90 op

2 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Toimintaympäristön osaamistarpeet Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen Laureassa Laurean toiminta-ajatus Osaamisen kehittyminen YAMK-koulutuksessa Oppimisen osaaminen ja arviointi Tutkinnon kansainvälinen vertailtavuus Tutkintorakenne ja koulutuksen opintojaksot Ydinosaamismoduuli päätöksenteon ilmiöistä (30 op) Opinnäytetyö-moduuli (30 op) Täydentävä vapaavalintainen kokonaisuus Laurean yhteisestä tarjonnasta (30 op). 9 5 Lähteet... 12

3 3(12) 1 Johdanto Tämän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on vahvistaa esimiestasolla jo työskentelevien tai esimiestason taitoja tavoittelevien henkilöiden osaamista päätöksentekijänä, valintatilanteiden muotoilijana sekä esimiehenä. Tietointensiivisessä ja moniulotteisessa yhteiskunnassa yhtenä johtamisen keskeisistä tavoitteista on tukea yksilöiden voimavarojen riittämistä ja luovuutta ongelmien ratkaisussa. Kyky havainnoida alaisten, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden päätösten taustalla olevia tekijöitä, sekä ymmärrys ympäristön vaikutuksesta päätöksentekoon, edesauttavat tuottavan toimintakulttuurin ylläpitoa organisaation sisällä ja asiakkaiden tarpeita tyydyttävien ratkaisumallien ja palvelujen kehittämistä. Tämä koulutusohjelma tukee opiskelijoiden asiantuntijuuden kasvua johtamisessa ja kehittämisessä syventämällä heidän ymmärrystään päätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä. Koulutusohjelman taustalla on psykologiaan, talous- ja käyttäytymistieteisiin pohjautuvaa tietoa, joka liittyy sekä organisaation sisäiseen päätöksentekoon että yksilön päätöksentekoon työyhteisössä ja kuluttajana. Koulutuksessa kannustetaan opittujen ilmiöiden havainnointiin työelämässä ja tutustutaan erilaisen kerätyn tiedon hyödyntämiseen palvelukehityksessä. 2 Toimintaympäristön osaamistarpeet Päätöksenteon ilmiöiden merkitys johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä on kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan. Vuonna 2010 brittiläinen Gartner-tutkimusyhtiö ennusti tulevaisuuden työn sisältävän yhä enemmän ei-rutiininomaisia työtehtäviä, joita tehdään spontaanisti hyvin moniulotteisissa sosiaalisissa verkostoissa. Sitran asiantuntija Tiina Heinilä kirjoitti loppuvuodesta 2014 Sitran trendilistalle valikoituneesta vakaan työn murenemisesta ja perinteisten töiden korvautumisesta yrittäjyydellä, moninaisemmilla työnkuvilla ja jatkuvilla muutoksilla. Muuttuvassa työskentelyympäristössä tarvitaan uudenlaisia kykyjä oman ja muiden motivaation ylläpitämisessä ja yhteistyökykyjen kehittämisessä. Yhteistä näille tulevaisuuden työelämätarpeille on työnkuvan sisällöllinen joustavuus, tietosisällön jatkuva päivittyminen, toistuvien päätösten tekeminen työn sisällöstä ja sosiaalisten verkostojen luominen. Visiot tulevaisuuden työympäristöistä perustuvat henkilökohtaiseen motivaatioon, kykyyn tehdä toistuvia isoja päätöksiä, taito luoda tehokkaita valintaympäristöjä sekä toimimisesta osana laajempia verkostoja. Työnsisällön jatkuvasti muuttuessa oleellisia työelämässä tarvittavia taitoja ovat uusien toimintatapojen omaksuminen, luovuus sekä päätöksenteon dynamiikan ymmärtäminen. Tulevaisuuden menestyvä työntekijä hyötyy sopeutumiskyvystä ja taidoista toimia monimutkaisissa päätöksentekoympäristöissä. Päätöksenteon ilmiöiden tunteminen sekä kyky arvioida ja analysoida sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia kehittää päätöksentekijän taitoa ennakoida tulevia muutostarpeita. Oletus ihmisistä taloudellisesti rationaalisina päätöksentekijöinä on osoittautunut useissa asiayhteyksissä virheelliseksi. Päätöksenteosta on viime vuosikymmenien tutkimuksen tuloksena raportoitu runsaasti epärationaalisia, vaikkakin säännönmukaisia käytösmalleja (Ariely, 2010; Frey & Stutzer, 2010; Kahneman, 2013; Thaler & Sunstein, 2009). Edes päätöksenteon ammattilaiset eivät ole immuuneja inhimillisyyden tuomille epärationaalisuuksille. Niin treidaajien ja nettipokerin ammattilaisten kuin terveydenhuollon ammattilaisten tekemät päätökset ovat toisinaan objektiivisesti tarkastellen virheellisiä. He esimerkiksi antavat nykyisen päätöksen kannalta epäoleellisten aikaisempien tapahtumien vaikuttaa päätöksentekoonsa (Coval & Shumway, 2005; G.B. Chapman, A.S. Elstein, 2000; McGlothlin, 1956). Päätöksentekotilanteet voidaan jakaa kahteen eri ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat päätökset, joissa päätöksentekijä toimii itsenäisesti. Esimerkkinä tällaisesta päätöksestä voi olla vaikkapa opiskelupaikan valinta tai tiettyyn osakkeeseen sijoittaminen. Toiseen ryhmään kuuluvat tilanteet, joissa päätökset tehdään sosiaalisessa ympäristössä. Useat kulutuspäätökset ovat sosiaalisia ja niillä halutaan myös viestiä muille: monet haluavat esimerkiksi ostaa uusimman ja hienoimman version suosikkipuhelimesta heti kun se saapuu markkinoille. Toisinaan taas eri vaihtoehtojen

4 4(12) lopputulemat voivat olla riippuvaisia toisten ihmisten päätöksistä. Molemman tyyppisiä päätöstilanteita on tutkittu runsaasti jopa aivojen tasolla ja nykyään ymmärrämmekin jo paljon niistä tekijöistä, jotka ohjaavat päätöksiämme (Halko, M-L. & Hytönen, K., 2011, 2014). Päätöksenteon ilmiöt eivät ole satunnaisia, vaan niihin liittyvien syy-seuraus -suhteiden analyysin kautta pystytään myös soveltamaan ja testaamaan tietoa erilaisissa päätöksentekotilanteissa. Työ päätösilmiöiden soveltamisessa uusien tuotteiden, palvelujen ja hallinnollisten menettelytapojen osalta on kansainvälisestikin katsoen vasta alkutekijöissä ja yhtenä tämän opetusohjelman tavoitteena on kehittää tätä osaamispääomaa Suomessa yhteistyössä opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Laureassa päätöksenteon ilmiötä sovelletaan osana kehittämishankkeita, joita toteutetaan yhteistyössä eri yliopistojen, kansainvälisten asiantuntijoiden ja yhteistyöyritysten kanssa. Laurea on toteuttanut hankkeita esimerkiksi seuraavista aihepiireistä: eurooppalaisessa Emphatic Products projektissa Laurea kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan paremmin huomioida kuluttajien emootioita ja intentioita tuotteita ja palveluita kehitettäessä. TEKES-rahoitteinen NeuroServiceprojekti puolestaan tutkii kuluttajien mieltymyksiä ja tunnereaktiota osana tuotteiden ja palveluiden suunnitteluprosessia. Kuluttajien mieltymyksiä selvitetään aivotutkimuksen keinoin ja hyödynnetään monipuolisesti uusinta tietoja ihmisten aivojen toiminnasta. Päätöksenteon ilmiöitä on viime vuosina alettu laajemminkin soveltaa käytännön haasteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kehitetty uusia eläkesäästämispaketteja päätöksenteon ilmiöiden pohjalta, joita käyttämällä ihmisten eläkekarttumat saadaan suuremmiksi kuin perinteisillä ratkaisuilla (Payne, Sagara, Shu, Appelt, & Johnson, 2013; Thaler & Benartzi, 2004). Sosiaaliseen päätöksentekoon liittyvien ilmiöiden avulla voidaan puolestaan edistää ekologisesti kestäviä käyttäytymismalleja hotelleissa tai edesauttaa kotitalouksia energiansäästämisessä (Schultz, Nolan, Cialdini, Goldstein, & Griskevicius, 2007; Schultz et al., 2007). Britanniassa Behavioral Insights Team (2012, 2013) on hyödyntänyt päätöksenteon ilmiöitä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa ja on saanut suunnittelemillaan käytännöillä aikaiseksi mm. 15% lisäyksen verorästien maksamisessa ja lähes henkilön lisäyksen vuositasolla uusien elinluovutusrekisteriin kirjautuneiden henkilöiden määrässä. Päätöksenteon ilmiöiden soveltaminen käytännön tilanteisiin edellyttää huolellisen suunnittelun ja taustatyön lisäksi myös vaikutusten seurantaa ja tutkimusta. Toisinaan vastaus soveltamisidean toimivuuteen on saatavissa jo kerätyistä luonnollisista aineistoista, eikä erillisiä kalliita aineiston keräämistä vaativia tutkimuksia näin ollen tarvitse toteuttaa. Sitran Megatrendien 2014/2015 mukaan saatavilla oleva tieto itsestämme ja asiakkaistamme lisääntyy valtavasti, kun tieto- ja viestintäteknologioiden käyttö yleistyy osana normaalia elämää lähes kaikilla elämän alueilla. Esimerkiksi verkkokaupat saavat runsaasti tietoa kuluttajien ostopäätösten etenemisestä seuraamalla heidän liikkeitään sivustoilla ja mobiililaitteiden avulla on mahdollista seurata kuluttajien liikeratoja fyysisissä kauppapaikoissa. Tämä kerääntyvän tiedon määrä mahdollistaa hyvin tarkan analyysin kuluttajakäyttäytymisestä, mutta moniulotteisen tietoaineiston tehokas hyödyntäminen vaatii myös tarkkaa kysymysten valikoimista ja rajaamista. Kaiken tämän saatavissa olevan runsaan tietomäärän keskellä tiedolla johtamisen kehittäminen vaatii oman panostuksensa organisaatioissa. 3 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen Laureassa 3.1 Laurean toiminta-ajatus Laurea on opiskelijakeskeinen, kansainvälinen, innostava ja uutta kehittävä ammattikorkeakoulu, jonka tehtävä on kouluttaa, tutkia, kehittää, innovoida ja tuottaa uudenlaista osaamista soveltamalla kehittämispohjaisen oppimisen periaatteita (Learning by Developing, LbD).

5 5(12) Laurean painoalat ovat palveluliiketoiminta, hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen sekä turvallisuus ja yhteiskuntavastuu. Näihin vahvoihin painoaloihin perustuu Laurean tarjoama koulutussekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Läpileikkaavana painoalana on opiskelijayrittäjyys. Opiskelijayrittäjyys näkyy toiminnassa yrittäjämäisenä asenteena, yritysyhteistyönä sekä opiskelijoiden perustamina uusina yrityksinä, joiden perustamista tuetaan opintojen aikana. Laurean brändilupaus Yhdessä enemmän - Laurea Uudellamaalla kuvastaa pyrkimystämme vaikuttavuuteen koko Uudenmaan alueella, Uudenmaan yhteisenä ammattikorkeakouluna. Uudenmaan vaikuttava ammattikorkeakoulu on samaan aikaan vaikuttava painoaloillaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti, mikä luo edellytykset koulutuksen ja TKI-toiminnan kansainväliselle kehittämiselle. Laurea on sitoutunut opiskelijakeskeiseen ammattikorkeakoulutoimintaan, jota ilmentää opiskelijoille antamamme palvelulupaus: Me Laureassa olemme juuri sinua varten. 3.2 Osaamisen kehittyminen YAMK-koulutuksessa Laurean kehittämispohjaisen oppimisen eli Learning by Developing (LbD) -mallin lähtökohtana ovat aidot kohtaamiset työelämän kanssa. LbD:n ominaispiirteet ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus. Kehittämispohjaisessa oppimisessa yhdistyvät osaamista tuottava oppiminen sekä uuden luominen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. YAMK-koulutuksessa oppimisprosessi on tulevaisuussuuntautunut tutkimisen ja kehittämisen prosessi, jonka aikana osaamista kehitetään tuottamalla uutta tietoa ja osaamista sellaisiin kysymyksiin, joita ei voida ratkaista pelkästään aikaisemmin hankitun tiedon ja osaamisen varassa. Oppiminen on uuden tiedon ja osaamisen luomisen tapa, joka liittää oppimisen osaksi alan ja alueen innovaatiotoimintaa. Koulutusaika on henkilökohtainen ja kollektiivinen asiantuntijuuden kehittämisen ja itsensä kehittämisen ja ylittämisen projekti, jossa haetaan relevanttia ja käyttökelpoista osaamisen yhdistelmää tulevaisuuden työelämän vaatimusten näkökulmasta. Osaamisen kehittymisen perustana toimii osaamista rikastava yhteisö. Yhteisö on jaetun asiantuntijuuden ympäristö, jossa oppijan rooli on toimia asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana. Oppija kehittää osaamistaan toimien vuorovaikutuksessa ympäristöönsä ja toimialaansa. Osaamisen kehittymisen voimavaroja ovat luovuutta ja tavoitteellisuutta suosiva oppimiskulttuuri, asiantunteva ohjaus ja opetus sekä osaamisen kehittymistä tukeva oppimisympäristö. Osaamisen ohjaus on osallistuvaa. Jokainen opettaja on ohjaaja, joka asiantuntijuudellaan ja toimintatavoillaan tukee asiantuntijuuden vahvistumista. Oppimis-ympäristön muodostaa osaamisen verkosto, innovaatioympäristö, osaamisen kehittymisen kehitysalusta ja oppimista tukevat rakenteet. Oppimisympäristöjen rakentamisessa painotetaan ihmisten, heidän innostuksensa ja vuorovaikutuksensa mahdollistamista luovuuden aikaansaamiseksi. Opetuksessa ei keskitytä tietojen esittämiseen, toistamiseen ja kontrollointiin, vaan pyritään oppimisprosessiin, joka ilmenee progressiivisena ongelman-ratkaisuna, jatkuvana oppimisena ja itsensä kehittämisenä ja ylittämisenä. Tavoitteena on saavuttaa osaaminen, joka on käyttökelpoista osaamisintensiivisissä organisaatioissa, joissa työ on yhä enemmän luovuuden funktio ja joiden johtamisen edellytyksenä on kyky luoda vastuullinen tulosorientoitunut johtamiskulttuuri, joka perustuu tilan antamisena yksilön luovuudelle. Osaaminen ilmene vaikuttavuutena ja kehittämisosaamisena. 3.3 Oppimisen osaaminen ja arviointi Opetussuunnitelman osaamistavoitteet on kuvattu oppijan toimintana niin, että osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin voidaan arvioida. Osaaminen tunnistetaan tieto, taito- ja arvo-osaamisena sekä kokemuksellisena osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen.

6 6(12) 3.4 Tutkinnon kansainvälinen vertailtavuus Laureassa toimitaan osaamisperustaisesti ja osaaminen tunnistetaan kokonaisvaltaisena. Tutkinnon sisällöissä on huomioitu valtakunnallisesti määritellyt yleiset työelämävalmiudet, joita on Laureassa täsmennetty. Tutkinnon taso vastaa kansallisen tutkintojen viitekehyksen (National Qualifications Framework, NQF) mukaista tasoa 7 ja eurooppalaisen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasoa 7. 4 Tutkintorakenne ja koulutuksen opintojaksot Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 90 opintopistettä. Tutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin 1,5-2,5 vuotta. Yksi opintopiste vastaa kansainvälisen ECTS-mitoituksen mukaan 26,7 tuntia keskiverto-opiskelijan tekemää työtä. Ylemmän AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen tutkintorakenne muodostuu Laureassa ydinosaamisen moduulista, täydentävän osaamisen opintojaksoista ja opinnäytetyöstä. Pakollinen ydinosaamisen moduuli on YAMK-koulutuksessa laajuudeltaan 30 opintopistettä ja opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Vapaavalintaiset täydentävät opintojaksot mahdollistavat osaamisen syventämisen tai laajentamisen. Täydentävät opintojaksot on jaoteltu osaamisalueensa mukaisiin moduuleihin, mutta opiskelijat voivat vapaasti koostaa oman yksilöllisen opintopolkunsa ja osaamisensa opintojaksoista. Täydentävän osaamisen moduuleja tarjotaan Laurean eri kampuksilla. Täydentävän osaamisen laajuus YAMK-tutkinnossa on 30 opintopistettä. Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä koulutuksen ydinosaamiseen kuuluvat kuusi opintojaksoa voidaan karkeasti jakaa kahteen osakokonaisuuteen. Ensimmäisessä osakokonaisuudessa perehdytään päätöksenteon malleihin, psykologisiin ulottuvuuksiin sekä päätöksenteon tutkimusmenetelmiin (kolme ensimmäistä ydinosaamisen kurssia taulukossa 1). Toisessa osakokonaisuudessa keskeisessä roolissa ovat päätöksenteon ilmiöiden soveltaminen johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä (kolme viimeistä ydinosaamisen kurssia taulukossa 1). Tutkintorakenne opintojaksoineen on kuvattu kokonaisuudessaan taulukossa 1.

7 7(12) YDINOSAAMINEN 30 op PÄÄTÖKSENTEON ILMIÖT MODUULI 30 OP Ihminen taloudellisten päätösten tekijänä 5 op TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN 30 op TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN - MODUULI (3 x 5 op): Toimintatutkimus ja osallistavat menetelmät 5 op Päätöksenteko sosiaalisissa tilanteissa ja markkinaympäristössä 5 op Tulevaisuuksien ennakointimenetelmät 5 op Päätöskäyttäytymisen tutkimisen menetelmiä 5 op Tutkimusviestintä 5 op Päätöskäyttäytymisen ilmiöt myynnissä ja markkinointijohtamisessa 5 op Vaikuttavuustutkimus 5 op Tuottavuuden parantaminen ja palvelukehitys käyttäytymistaloustieteen keinoin 5 op ASIANTUNTIJAYHTEISÖJEN JOHTAMINEN MODUULI (3 X 5 OP) Tiedolla johtamisen vahvistaminen organisaatiossa 5 op Muutosjohtaminen 5 op OPINNÄYTETYÖ 30 op Henkilöstön voimavarojen johtaminen modernissa organisaatiossa 5 op Verkostojen johtaminen 5 op Yhteiskuntavastuullinen johtaminen 5 op KÄYTTÄJÄKESKEINEN PALVELUSUUNNITTELU -MODUULI (5+10 op): Digitaalisuus palveluliiketoiminnassa 5 op Digitaalisten palvelujen käyttäjäkeskeisen suunnittelu 10 op Yrityksen kasvuun johtaminen 5 op Taulukko 1. Ydin- ja täydentävän osaamisen moduulit ja opintojaksot

8 8(12) 4.1 Ydinosaamismoduuli päätöksenteon ilmiöistä (30 op) A9393 Ihminen taloudellisten päätösten tekijänä, 5 op : arvioida käytännön työelämässä olevia päätöksenteon ilmiöitä, tunteiden ja rationaalisuuden merkitystä, esimerkiksi riskipäätöksenteossa ja tulevaisuuteen suuntaavassa päätöksenteossa arvioida ja analysoida päätöksenteon ilmiöitä sekä käyttäytymistaloustieteen että psykologian näkökulmista tunnistaa eettisen johtamisen periaatteita päätöksenteon ilmiöiden soveltamisessa A9394 Päätöksenteko sosiaalisissa tilanteissa ja markkinaympäristössä, 5 op : tunnistaa yksilön päätöksentekotilanteita, joissa päätöksentekijä toimii osana ryhmää tai vuorovaikutuksessa muiden kanssa syventää tietojaan ja osaamistaan sosiaalisen päätöksenteon eri aihepiireistä, kuten luottamuksesta, kilpailusta ja yhteistyöstä, sitoutumisesta, sosiaalisista normeista, laumakäyttäytymisestä, ryhmäytymisestä sekä sosiaalisesta hierarkiasta analysoida päätöksentekijän sosiaalisia käyttäytymismalleja yhteisöissä ja organisaatioissa sekä sosiaalipsykologian että peliteorian näkökulmista A9395 Päätöskäyttäytymisen tutkimisen menetelmiä, 5 op : soveltaa keskeisiä käyttäytymistaloustieteen menetelmiä hyödyntää liiketoiminnasta kerättyä aineistoa (big data) ja osaa tarvittaessa laatia ja toteuttaa kokeellisia tutkimusasetelmia käyttää erilaisia menetelmiä kehittämistyössä ja analysoida interventioiden seuraamuksia A9396 Päätöskäyttäytymisen ilmiöt myynnissä ja markkinointijohtamisessa, 5 op : soveltaa käyttäytymistaloustieteen teorioita ja menetelmiä myynnissä ja markkinoinnissa, esimerkiksi hinnoittelussa, tuotesijoittelussa ja brändinhallinnassa soveltaa käyttäytymistieteiden näkökulmaa asiakkaiden arvonmuodostuksessa ja pitkäkestoisen asiakassuhteen syntymisessä arvioida tekijöitä, joita toimintaympäristö tuo myyntitilanteisiin kulttuurierojen ja erilaisten sosiaalisten normien myötä A9397 Tuottavuuden parantaminen ja palvelukehitys käyttäytymistaloustieteen keinoin, 5 op : analysoida ihmisten käyttäytymistä, joka aiheuttaa käytännönongelmia niin yksityisen kuin julkisen sektorin toiminnassa soveltaa käyttäytymistieteellisiä perusperiaatteita käytännönongelmien ratkaisemiseksi

9 9(12) arvioida kriittisesti erilaisten mallien, teorioiden ja lähestymistapojen sopivuutta palvelukehityksessä sekä tehostaa niitä käyttäytymistaloustieteellisellä ymmärryksellä A9398 Tiedolla johtamisen vahvistaminen organisaatiossa, 5 op : esittää konkreettisia muutosehdotuksia ja viedä ne läpi käytännön tilanteissa toimintojen johtamisessa arvioida tiedolla johtamista ja laatia kehittämisehdotuksia oppivan organisaation mallin mukaisesti soveltaa käyttäytymistieteellistä näkökulmaa organisaation johtamiseen ja muutostarpeisiin 4.2 Opinnäytetyö-moduuli (30 op) A9399 Opinnäytetyö, 30 op tehdä itsenäisesti oman alan kehittämistyötä ja soveltavaa tutkimusta soveltaa hankittua tutkimustietoutta omassa opinnäytetyössä kriittisesti ja analyyttisesti soveltaa kehittämistehtävään soveltuvia tiedonhankintamenetelmiä valitun soveltavan tutkimus- ja kehitysmenetelmän ja siihen perustuvan dokumentoinnin ja raportoinnin toimia asiantuntijana soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tekevässä yhteisössä hakea itsenäisesti tietoa sekä seurata, eritellä ja arvioida kriittisesti oman alansa ammattikäytäntöjen ja tutkimustiedon kehittymistä tuottaa ja soveltaa tietoa itsenäisesti 4.3 Täydentävä vapaavalintainen kokonaisuus Laurean yhteisestä tarjonnasta (30 op) Tutkimus- ja kehittämisosaaminen moduuli (4 x 5 op) A9322 Toimintatutkimus ja osallistavat menetelmät 5 op syventää tietojaan ja osaamistaan toimintatutkimuksen lähestymistavasta ja sen luonteesta suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintatutkimukseen perustuvan tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaa yhdessä eri toimijoiden kanssa systemaattisesti etenevän kehittämisprosessin arvioida toimintatutkimuksen ja kehittämisprosessin eri vaiheita arviointimenetelmiä hyödyntämällä käyttää käyttäjälähtöisiä, osallistavia ja luovia menetelmiä kehittämistyössä A9323 Tulevaisuuksien ennakointimenetelmät 5 op osallistaa organisaation toimijat, sidosryhmät ja kumppanit tulevaisuuksia avaavan tiedon tunnistamiseen ja systemaattiseen kartoittamiseen selvittää millaisia mahdolliset, toivottavat tai todennäköiset kohdeorganisaation tulevaisuudet voisivat olla perustella valintoja ja tunnistaa niiden potentiaalisia hyötyjä ja haittoja

10 10(12) tunnistaa ennakointitutkimuksen avulla toimintaympäristössä tapahtuvia megatrendejä, heikkoja signaaleja ja toimialan kehityssuuntia arvioida tunnistettujen muutostekijöiden ja muutosprosessien vaikutusta tutkittavaan toimialaan tai elinkeinoelämän klusteriin A9324 Tutkimusviestintä, 5 op toimia erilaisissa tutkimuksellisen kehittämistyön edellyttämissä viestintätilanteissa argumentoinnin kielelliset keinot tulkita ja tarkastella kriittisesti tieteellisiä artikkeleja ja tutkimuksellisia tekstejä arvioida toisten tutkimus- tai kehittämishankkeita ja esittää niistä perusteltuja ja asianmukaisia kehittämisideoita laatia tutkintoon kuuluvan tutkimus- tai kehittämishankkeen A9325 Vaikuttavuustutkimus, 5 op arvioida yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa laatia arviointisuunnitelman ja käyttää erilaisia arvioinnin lähestymistapoja ja menetelmiä arvioida toimintatapojen tai käytäntöjen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä asiakas- ja ympäristövaikutuksia hyödyntää vaikuttavuus- ja arviointitietoja toimintojen kehittämisessä Asiantuntijayhteisöjen johtaminen moduuli (3 x 5 op) A9326 Muutosjohtaminen 5 op tuottaa arvoankkuroidun tahtotilan toiminnan suuntaamiseksi tunnistaa kuilun organisaation kyvykkyyksien ja toimintaympäristön mahdollisuuksien välillä sekä vahvistaa organisaation osaamista ja yksilölähtöistä muutosvalmiutta johtaa proaktiivisesti ja tavoitteellisesti ryhmän luovaa kehittämistoimintaa A9385 Henkilöstön voimavarojen johtaminen modernissa organisaatiossa 5 op : analysoida erilaisia motivaatioita arvioida organisaatiokulttuurin merkitystä henkilöstöjohtamisessa toimia työelämän laadun kehittäjänä A9327 Verkostojen johtaminen 5 op tunnistaa eri tasoiset systeemit toimintaympäristöissä analysoida ja hyödyntää systeemistä lähestymistapaa verkostojen johtamisessa toimia sekä fyysisessä että virtuaalisessa ympäristössä sekä näiden yhdistelmissä toimia ja johtaa monikulttuurisissa ympäristöissä luoda, johtaa ja kehittää toimijaverkostoja kansallisesti ja kansainvälisesti

11 11(12) A9328 Yhteiskuntavastuullinen johtaminen 5 op analysoida muuttuvaa yhteiskuntaa kestävän kehityksen näkökulmasta käynnistää ja ohjata eettistä keskustelua työyhteisössä soveltaa oikeudenmukaisia menettelytapoja työyhteisön johtamisessa arvioida ja perustella tekemiään ratkaisuja yksilön, organisaation ja yhteiskunnan näkökulmasta toimia proaktiivisesti oman alansa arvoja edistäen ja puuttua havaitsemaansa epäeettiseen toimintaan Käyttäjäkeskeinen palvelusuunnittelu moduuli (5+10 op) A9329 Digitaalisuus palveluliiketoiminnassa 5 op hahmottaa teknologian tarjoamat mahdollisuudet palveluliiketoiminnalle ja uusille innovatiivisille liiketoimintamalleille analysoida organisaation strategiaa digitaalisten palvelujen suunnittelun näkökulmasta A9330 Digitaalisten palvelujen käyttäjäkeskeisen suunnittelu, 10 op soveltaa käyttäjäkeskeisen suunnittelun yleisiä toimintatapoja oman alansa kehittämisessä integroida käyttäjän ja asiakkaan asiantuntemuksen suunnitteluprosessin eri vaiheisiin hahmottaa käyttöliittymäsuunnittelun ja vuorovaikutussuunnittelun perusperiaatteet hyödyntää palvelumuotoilun menetelmiä ja tekniikoita digitaalisen palvelun suunnittelussa hahmottaa digitaalisen palvelun käytettävyyden varmistamisen periaatteen toimia avoimissa innovaatioverkostoissa ja -ympäristöissä kehittäjänä A9386 Yrittäjyys osana uraa 5 op : Kehittää omaa liiketoimintaa Analysoida omaa yrittäjyysmieltä ja -rohkeutta

12 12(12) 5 Lähteet Ariely, D. (2010). Predictably Irrational, Revised and Expanded Edition: The Hidden Forces That Shape Our Decisions (1 Exp Rev edition.). New York: Harper Perennial. Behavioral Insights Team. (2012). Fraud, error and debt: behavioural insights team paper. Retrieved from Behavioral Insights Team. (2013). Applying Behavioural Insights to Organ Donation. Retrieved from Coval, J. D., & Shumway, T. (2005). Do Behavioral Biases Affect Prices? The Journal of Finance, 60(1), doi: /j x Frey, B. S., & Stutzer, A. (Eds.). (2010). Economics and Psychology: A Promising New Cross- Disciplinary Field. Cambridge, Mass.: The MIT Press. G.B. Chapman, A.S. Elstein. (2000). Cognitive processes and biases in medical decision making. In G.B. Chapman, F.S. Sonnenberg (Eds.), Decision making in health care: theory, psychology and applications (pp. pp ). Cambridge: Cambridge University Press. Halko, M-L., & Hytönen, K. (2011). Poikkeavaa käyttäytymistä. Kansantaloudellinen Aikakauskirja, 107(4), Halko, M-L., & Hytönen, K. (2014). Sosiaalinen ympäristö ja kuluttajien käyttäytyminen. Kansantaloudellinen Aikakauskirja, tulossa. Heinilä, Tiina. (2014, November 3). Sitran trendit: Vakaa työ murenee. Sitran trendit -artikkelisarja. Retrieved from Kahneman, D. (2013). Thinking, Fast and Slow (Reprint edition.). New York: Farrar, Straus and Giroux. McGlothlin, W. H. (1956). Stability of Choices among Uncertain Alternatives. The American Journal of Psychology, 69(4), 604. doi: / Payne, J. W., Sagara, N., Shu, S. B., Appelt, K. C., & Johnson, E. J. (2013). Life expectancy as a constructed belief: Evidence of a live-to or die-by framing effect. Journal of Risk and Uncertainty, 46(1), doi: /s Schultz, P. W., Nolan, J. M., Cialdini, R. B., Goldstein, N. J., & Griskevicius, V. (2007). The Constructive, Destructive, and Reconstructive Power of Social Norms. Psychological Science, 18(5), doi: /j x Thaler, R. H., & Benartzi, S. (2004). Save More Tomorrow (TM): Using Behavioral Economics to Increase Employee Saving. Journal of Political Economy, 112(S1), S164 S187. Thaler, R. H., & Sunstein, C. R. (2009). Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth, and Happiness (Revised & Expanded edition.). New York: Penguin Books.

PÄÄTÖKSENTEON ILMIÖT JOHTAMISESSA, KEHITTÄMISESSÄ JA ASIAKASTYÖSSÄ

PÄÄTÖKSENTEON ILMIÖT JOHTAMISESSA, KEHITTÄMISESSÄ JA ASIAKASTYÖSSÄ 31.8.2016 OPETUSSUUNNITELMA PÄÄTÖKSENTEON ILMIÖT JOHTAMISESSA, KEHITTÄMISESSÄ JA ASIAKASTYÖSSÄ LIIKETALOUDEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TRADENOMI (YLEMPI AMK) MASTER OF BUSINESS ADMINISTRATION 90

Lisätiedot

KRIISI- JA ERITYISTILANTEIDEN JOHTAMINEN

KRIISI- JA ERITYISTILANTEIDEN JOHTAMINEN OPETUSSUUNNITELMA 1(10) OPETUSSUUNNITELMA KRIISI- JA ERITYISTILANTEIDEN JOHTAMINEN SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO FYSIOTERAPEUTTI (YAMK) SAIRAANHOITAJA (YAMK) TERVEYDENHOITAJA

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖJEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN

SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖJEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖJEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIONOMI (YLEMPI AMK) MASTER OF SOSIAL SERVICES 90 op Syksy 2016 Opetussuunnitelma 2(11) Sisällys

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAMINEN SOSIAALI-JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAMINEN SOSIAALI-JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAMINEN SOSIAALI-JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SAIRAANHOITAJA (YLEMPI AMK) SOSIONOMI (YLEMPI AMK) FYSIOTERAPEUTTI (YLEMPI AMK) TERVEYDENHOITAJA

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN INNOVATIIVISET DIGITAALISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN INNOVATIIVISET DIGITAALISET PALVELUT Opetussuunnitelma 1(12) OPETUSSUUNNITELMA TULEVAISUUDEN INNOVATIIVISET DIGITAALISET PALVELUT LIIKETALOUDEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TRADENOMI (YLEMPI AMK) MASTER OF BUSINESS ADMINISTRATION 90

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA. Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Tulevaisuuden johtaminen ja asiakaskeskeinen palveluliiketoiminta

OPETUSSUUNNITELMA. Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Tulevaisuuden johtaminen ja asiakaskeskeinen palveluliiketoiminta OPETUSSUUNNITELMA Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tulevaisuuden johtaminen ja asiakaskeskeinen palveluliiketoiminta Kevät 2017 2 Sisällys 1 Tulevaisuuden ennakointi ja asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

PALVELUJEN ASIAKASKESKEINEN KEHITTÄMINEN

PALVELUJEN ASIAKASKESKEINEN KEHITTÄMINEN OPETUSSUUNNITELMA PALVELUJEN ASIAKASKESKEINEN KEHITTÄMINEN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO RESTONOMI (YLEMPI AMK) MASTER OF HOSPITALITY MANAGEMENT 90 op Syksy 2016

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS

YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS Master s Degree Programme in Entrepreneurial and Business Competence YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS 90 op OPS 2014 2016 Tradenomi (ylempi amk) Koulutuksesta valmistuu tradenomi (ylempi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op

Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op TKUVA OPPIMINEN MUUTOKSEN JOHTAMINEN MAASEUTU YRITTÄMINEN KESTÄVÄ KEHITYS Tavoitteena henkilökohtainen kehittyminen Ylemmän

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti. Muotoilun koulutusohjelma

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti. Muotoilun koulutusohjelma OPINTO-OPAS 2008-2009 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Muotoilun koulutusohjelma Design business ja muotoilun tutkimus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Päivitetty 5.9.2008 1 (6) Tutkintoon

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Selvittelyhankkeen tavoitteet vuodelle 2010 käynnistää pedagogisen johtamisen kehittäminen kollegiaalisena

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot