tlyzn T:TEIIN, AI\IIDA ,,4 n:o I rqift

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tlyzn T:TEIIN, AI\IIDA ,,4 n:o I rqift"

Transkriptio

1 tlyzn T:TEIIN, N AI\IIDA,, n:o I rqift

2 qielon ANI {,Ä lio.8 Turun Lintut ieteel finen Maallskuu'9? Yhdlstys ry:n ornilofoginen julkaisu Toinltuskunta: Ari Linia, Raino Pijnni, Ari Vlenone! Ssällys: RnNTARUOFO?llrteitä Jurnon lintuasenan toiroinnaste vuonna PErKAIÄ S, Huuhkaiien poj-kasista ia niiden siirtoistutuksesta...'..... ' KIRJONEN J. & PÖNtrI R. Kataus Kaarinan Kolislon talvillnnudtood l97o-luvun alkupuotefla.'...',... IIANTÄRUOI'O }tuonloita l,fl:n ko tkakokour(s e s ta Oulussa....O RSP Otaitologiselr lledon Äotaiia.. ' ',. ' Ka!i: Ål Jos Rantaruoho iakaakln kostean kevään pelosaa trieoad pjryhkel,tär ei siltrel ol'e toinituksella pientäkää alhetta. TänA vaaleanpuaai.en (?) ksinalossa ähtee toiroitug kevytrnlelld kånssasl todistatnaan sitä tuttua keväån hyökyä' tlrpueten Ja kdaekkoj D nuutossa niin helposti havaittavaa' Ja kutr Päåsiälnen on haåhkaicnoien ia pähkinäpensaan urpuien aikaad ja jo piad, tolvotankid näke!0siin, tietty, Kökalissa ViileiBeBtå TI:r Offset-painon henkilökuntaa Ja IÅ: D tolnittajl'a kiittäen AL

3 PIIRTAIIÄ JUN-i,IOi I]If UAS.EXI/iAN TOI}IIIIIiASTA VUONNA 9T Rantaruoho Aj.heeta on julkaistu nuutama yllnalksinen huonio Lintumies_ lehden numeroesa /97 ( HARJU t9?, HILDII{ 97 ). Lienoe kuitenkin perueteltuå, että myös fly:n ons sa lehdeesä kä_ sitelääh asemslla tehtyä tjötä - valfankln kun veltekunnsllinen katsåus on pinnalistaansa lukbdot+anetta hyvln yleisllrontoinen. Koska havainnointl j aksot eteilkään syksyllä eivät olleet pitkiä ja yhtenäisiä, olen tevanomalson fenologialietan sijåsta ottanut raporttiin vain muutamla nielenklintoisia i.- miöitä. Mielenkllntoisulrdon arvloirnissa ja tulosten tulkinnaeea ovat hyvä!ä tukena olleet Signilskärln ja Rönnskärln vlrosirapoxtit ( ANDmSSON 97, TALTGRIIII 9? ). Sitton pikku pätkä tuota jo tåvaksi tullutte i. kasanko,j ournal lstkka: pexetl ka eaa on olut ueskella kaavakkdita, - joiden sivulia ' puutlltvat kaikki arviot tavallisten vorkkolajien eslintyniseetä havalntoalueella, vaikka rengestuksla on tulfut ruh ae st ikln - o! jopa kaksi () Lajia, jotka elvät ole valniiksi kaavakkeelle painettuinå, mutta slti sivulle ei ole sanåakean tekstiä (vaikka olisi olfut lunsaåsti nuutekln sefitettävää) - sivulla leveilee mm. aeemalrhoitajån nlhl- Todeakt, on huolehdittava eiitä, että klroisnäkln aikoina mm. toukokuun lopulla jää rlttävästl aikea havaintojen huolelfiseen muistiinklrjolttalieeen kaavakkeelle. Aseman toiminnan tårkoitus ei nyt ofe veln se, että jotkut epiir0ää- rälset bongarit saisivat sieltä määrättönästi bonksia eliirnän-, vuoden-, kuukaden-, redgastus-, käsi-, iatka-, nenä-, haju- yn. pinnalistoihlnea. Jos asemae toiminran laadusta tingitään, niin tapettakoon se kurja. Havainnoint iaktiivisuus pvä ri r rv V VI VII VII] IX X XI r{ ri '... 7, ', A f0 3 ) 3 3 9, 9 3B 7 0 B A A ) 3 l8 3 8 'l '3 0 L L ' 39 3 A t.l 7 7 '8 ' ' vrk A Kevä?ilä 8/9, syksylläi 00/A, yhteensä 388/A, HevainEot ajalta 0.-.o.9' ovat vuoden 97J raportissa. Lvhvesti sääståi 'talvi oli eritt,.iid ä.,iiin. Jurnon rennat pysyiv:it veltaosiltran sulina liipi talven, eikä )rmpiiröivr:n iiieren iä:itynistä I A )7 a A,i

4 Tarvinnut vakavasti edes epäillä. Xevättalven rotkellii saari ofi u,'neton. Xevään tarkkeilujskson alun kunniaksi iski roantereella.0. paha takatafvi. XIyös Jurmossa satoi tlrolloin koko paivi;n räntää je järvikin jäätyi. I[itään påluunuuttorynnäkköä ei kuitenkaan näin ulkona sa rlstoesa enää voinut todeta. t:inän purkauksen jälkeenkin kytnää riltti alvån nuhtikuun lopufle astl, jofloin lauha etelävirtaus hoitti saaren täyteen punarintoj a. Toukokuukin jå.i valtaosaltaan normaalie kylmerunäke, vain kuun puofivälin vaiheilla oi hetkellinen lämpöaetto. Selvemliln lämpötila kohosi vasta tarkkailun loppuessa keäkulrlfa. Jos oli kevät kolea ja muuten kaunis, niin Byky oi sitten ärunin ja todella märkä, foppuvuodeata lieäksi vlofä myrskyinen. Eir0erkkinä tyypillisestä hyvän onnen eoturista: vaste neljästoista syksyllä 97 saerella vlettärnäni päivä ofi. onsirunäinen sateeton. Vuodenvaihteen tarkkallua haittasivat nopesna sarjana to- siasn lounsabt seuraavien liinlpimlen natalien ja pohjoisesta rynnlvän kyldän rlntellan väliset ylenatkaal myrskyinä purkautuvat yhteenotot. Syksyn polkkeuksel-ista leutoutta luonnehtinee tieto, että sa,ren onsimräinen lumisade saatiin \asta 7,. Mitä tehtiin Lähes koko vuoden toiminnan pääpeino oll saareffa ja ähivesilä lepäilevien lintujen laskenna]la. Rengastue oi pääesialnen toininta vain huhtlkuun loppupälvl!]ä, toukokuun loppupuolells' ja syyskuun loppupuolella. ohinuuttoa tarkkailtiln aktiivi.simnin huhtlkuusss' toukokuun I jå.lklpuoel]a, elokuusså ja syyskuun alussa. llyös Iokekuun alkupäivinä, nrerraskuussa ja vuodenvaihteen havaintoiaksola tnuutontarkkailu oli melko tehok.ista. Takseeraustyössä keskityttiin kesäkuussa searen pesinälinnlrstoon, hein:;-elokuulfa ja syyskuun allrssa kahlaajij.n sekä loppuvuodes!a 'rer:sir' ej r'.. Repaastuksesta: Verkot: käyttöpäivät.0.,.-'a.a.,.-.o,,.-?'o.a,, 08.0.,.-9.0., 07.0,, 0,08,, 0.08.,..Aa,,,-.O9.,.09.. l'hteensä kevä:]lä 3 vrk, sykeyll. vrk. itnin]rniflään verki{oja lii'trtössä, v:thinrrillään, kest(imä:irin. T vallisesti verkot olivat.lji/rriissä liipi vuoaokeuden. g!fe!e!, käyttöpi;iviit.-s.a., 7.to.a7., ,..,,., 3,-,!., lhteensä kevä;äl]ä 3, syksyllä v"k. Dninmilläiin katisko,ja pyynnis;ä, v.jhirll,riär:!n, keskimä:irin 0 ker.rafla. Tavalli!resti kstiskat ofivat vedossa äpi vuorok uden. r:igg-!gi!g! r.0, tsllari käsin liiinni pöntösti, tamr,ikuulta '97 lisäksi haukkahäkkejä ja kaanet:ttiverkkoa kokeiltiin. ys9!q-9 - {crb99nq -r9!c99! 9!c!_lt!!s!, :rji ACC nie Vrlll van ch.a hia ARri int SCO rus TRf ga TitI hyp CAL can kevät syksy sumrr,a - ) lsii CAL nin CAi alp ol\l fer LI.- fa] r:',li pug UUo cirn CAP eur DcjN maj kevät syksy sunr:ra - j 0 r ? 'l

5 faj i fltr tor D,.L urb CoA lru CoIl mon PAR maj P-qR ate CXR fslr TRo tro TUit pll TUII phi TUR i]i TUR tor TUR ner' 0m{ oen SAX rub PHo pho l,us lus IUS sve DRf rub ACR eci ACR sch iiip ict SYL atl SYI nis SYl, bor SYL com kevät 'l A 37 0?B syksy suruna 7 a 7 ' 3B A 3 9, 't 7 A ) 38 A 9 9 f a j i SYI cur PHI trus Pl{Y tres?hy col PHY sib RDG reg I{ltS str FIC hyp FIg per PRU nod ANT tri INT pra I0T ab l,an exc LAN col STU vul CAR ch - CAR spi,,lyr,. pyr CAB,ery FRI coe IRf mon ltijb ci.t ititib hor rx{b rus rlib ech kevät B 7 z 'l 98 9 syksy su.nna 983 'l 'I ' z 0 I ' a spp 3't 33 99o 79 Vaef La.lis ta Jull!osss vrronna 97 Jurmon syyevaeftajietå on kolne ylitse muidon: afkukaudeffa käpytikka ja vi.hervarpunen, loppuvuonna tunturipöllö. Ilmeisesti njös hipptäisten ja kuusitlaisten nuutto oli voimakasta, mutta k tkonalnen r0iehitys esti hyvän yleiskuvan taamisenr Pa"haiten kartoitettiin tunturipölöjen muutto. Se alkoi 7.O. yksilöä, ja saavutti huippunsa nelkein heti tämälr jälkeen. Parhaat todetut päivät olivet 03.. ) 0.'. 0, c.. ja 0.', yksilöä. Huipun jölkeen havaittujen nä:irä vakiintui - ykslö'n päiviissä, ja vaeluta jatkui läpi koko seulaavan talven. Vaefluksen ålklrveihelssa todetut linnut 0lvat valtaosaksi lyhytalkaisia lepäilijötä, myös muirta,nia havalntoja NTi-i/S7 muuttavista yksilöietä tehtiin. Myöhemi,j.n muutanat yksilöt sasttolvat jäiidä saareflo useiksikin piiiviksi. äöinkin saaren ohi ilvreisesti nuutti iatkuvasti yksöit:i' ko.ikapa alna kovan nyrskyn jälkeen ildrestyi sa reffe ulrsie yksi_ löitä tuulta pitiinään. Parin havainr,on perusteella voi srvioidä rnu.rttosuunnan olfeen saoa kuin muutorl alussekin. l,int rjen ikää ja sukupxolta pldettiin valsin hj/vin sinraillri, seura.vassa torlettu Jakeulrla våell.uksen alussra je toisaelta huiplrr lasa.nj.ultua: r ad. koira 0 ad. naåras juv ei määr. sunma 9 r ^; t -rr ^ Voi todeta aikuisten koiraidcn keskit ir,'viin tijsin tiuxton afklrun ja hjipljbvaiheeseen, nenon tas.iånl uttua n:lkyi val- 7? tsosalta nuoria ilr tui a, Kåtsauksen ki.lsittelem:j.n:i.ikana llavaiitiin sar:rela keik-

6 kiasn noin 0 eri yksilöä. a Vaelluksen alkuvaiheissa pööjen ei todettu syövän mitä in. Totesinpa jppa kerren er:iin i:iniksen lehrniä peläs*yttyään juoksevan pa?insadan rnetrin pä,istä suorean Rkulin vieree! katajafensar,seen, pöö vain silniään räpytteli ja kuonissa.rn katseli.i vaikka verenhömoinen lintuhalrastaja kulnka sclitli, ettli syötäviä ne ovat: Vaelluksen edistyeesä tyy- i huitenkin muuttui täysin toiseksi: joulu- ta.rnlrlikuulta lrertyi jo ueeita havaintoja lejin saalistukeesta. Såalisfajelna todettiin heinäsorsia, harmaelokkeja, nuorl teerikoirås ja aff i. Todettakoon is:iksi nuutamå mlrukln mielenkiintoinen huomio. 0-'. klo 0 tuli idästä nuorehko nerikotka natelalla liitäin jiirvel e, ja aiheutti täydellisen sekasorron muuten ty.l,stin flegmaatti esss pööpoputastiossa: kaikki jä"ven ja ähitlenoiden ukut () tensivät patvena kauhun vallassa morikokon alta pois järved tolslfe aldale! 0.. ko 0 tuli saarelle lounaaeta ad. naakotka. Pöl- öt järvelä () seurasivat klinteästi elkeitään vaan eivät ähteneet pekosille. Selvästi vaivautuneita moiesta seurasta ne kuitenkln ofivat. Pelotin itse nyöheiryrin toisen ifnaån. Se lensi tällöin suoraan kohti toista yksilöä, joka istul korkealla kivelfä kofmensadan netr"in päässä. Lentäjän tultua n.0 metrin päähän vihelsi istuja täe pitkän, korkean, väräjävän vihellyksen PIIIfII.., Lntäjä jatkoi kiven ohi näkyvästi reagolmatta, nyös vihelrijt jäi paikall oen istrudean. 0.. Jäeen,i'i.rvettä j.rv., Satt.rival, ker"ran häiri!täessä lentaimään peräkanaa samaan påikkaån istunean. l,[olommat päästlvät täl]öin samanlaisen äänen kuin ylä on kuvattu, kisallivat hetken ilmassa näyte- en toisilleen kynsiään ja istuivat sitten maahan n. metrin päähän toisistaan. Jo alle minuutin kuluttua toinen siirtyi rnuutaman kynnenen metrlä foit omrnaa. Usein totesin ukulien kinastelevan keskenään hyvietä tähysty paikolsta kynoitiän venytelfen, nutta ikinä ennen en oe kuuflut pööien mitään sanovan. tunturipöllöflä tlrntuu olevan hyvin selkeä kuva hyvästä tarkkailupaikasta, siä vuodebta toiseen vaeltavat pöiöt föytyvät aina samojen kivien päätä tel katai ien katveesta nikä lienee vaivannut sitä iuvia, jota ornitolooki pääsi neliän () metrln päähän. I:inän iälkeen käyttis nornaalia, K:. rytikat pysyttelivait odotetusti kevääl]-ä mltei kokonaen pois..a, vain 8,0. ja 0.0. todetiiin yksinäinen fintu. Syksyn mllrtcsta tuli sen sijaen ilneise$ti voietakkain tä- ä vuos:ikym'renee todettu. iinsimrnäiset tikat todettiin hetl toiininnan alkaessa heinijkuun opulla, ja nä:iri:t olivat suurehkoi. alusta lähtien.!euraavassa kalkki y 0 yksitön paivät: 3.O7. A, ,.Aa. a,.ot:., 3A.AA. 0, 3.AA. 00, , 0,09, 0, 3.9.,.C9. AA,.O9, BO- Viimeiset muuttajat jaksoivet narraskllrlfe ast, 08., todettiin vielä, mutta ei enä;i t ijnälr jätkeen. Todet.rt huiptruvaiheet elokuun lrroliväis,rä, -.lo-syyskulln vaihtees..a ja syyskuun puoliviillssä sopivat hyvin veltakunr alllseen kokonaiskuvaan (vrt, llilrliil! 97). illulrttosuunrista on kuitenkin syytii trkentaa se, että Jumossa todetun itiiisen valtaeuunnan selitykseksi ei nilhdäkdeni kelpaa paikalll}]en topografia. -0simerkiksi vuonna 97 vahvan vaellukeen valtesuunta oi NW, joka lyö t:iysin korvalle paikålsta topografiaa. Valtekunnalkisten havaintoi en suunt akiri av ulrs viitennee siihen, että Suoni oslili täffä kertea vaelluksen kääntymiialu--ee.!oikkeukselllsen vaelfusreitin tåi talvehtimisaluee puolesta puhuvat mn. keväänä 9? todetut enrennäkemättömät tik^anä."rät. iduuten, eri loiien kåyttäytynisessä vaelluksella on todela hi mnästyttävi:i eroia' Jos esirnerkiksi vertae käpytikkaa edeä kjslteltyyn tunturipöföijn, on ero suorastaan tyrtnijävä. Ukuftt kyttäytyvät iopa vaelluk en huippuaikanakin täysin "normaalisti", viileän ralrhallisebti. Vaelta et tlkat een siiaan vaikuttavat aiven'!iäriettömiltä',, niiden käytijs on usein aiven päinvestaista 9

7 kuin metsissä asuvan paikallisen suklrlaisensa. Niinpä vaellusten kufrnlna.tloaikaan tikkoja tapaa taeaisesti joka puolella saarta, ne kiipellevät yhtä hyvin kanerr.issa j.r kivi$aä kuin puis:rakin, r]o eivät juu"i pelkää ihnlist.i, riyiis käpytlkkojen kuolev[ua vaelfuksilla on hyvir suuri. S.elvästikln käpytikka ei ole aopeutunut yaeltan.an, se o! paik;ialintu, ja vaeltavat yksilöt saavat t +e++ hefk:ietl neurooseja. Sen ijaan tunturipöö on todelfinen "na a i lmankansal a inen'r, e on paikassa kuin 0 paikassa kotonaan, ja käyttäytyy slis sen mukaan, Kuvaavin havainto kåpytikan rauhallisuudesta ja harkintakyvystä tehtiln 3.OB. Rynnäkkö oi tosi vaikea tikoillekin: plrut eivät enää riittäneet, saaren kivet, katajat ja kanervat olivat täysin tikkojen vaftaarnat, yrittit)ä yksi toukkia etsiä fintwniehen jalastekin. ornarin sraijatessa putkelfa founalsrir-rtan kiirjestä muuttefl nereltä tikka ia pahaeti pelästytti tarkkalliian laskeutumafla euoraan reidele, Kstselihe siinä hetken, totesi ravintoköyhäksi ja lähti muuttamaan edeeen. viherva?plrsen muutto afkoi 30.07, yhdellä yksilöllä. Seuraavj.a saatlin odottas kuitenkin '.08, asti' &utta tänän muutto vilkastui nopeaeti. Parhaina pälvinä todettlin.08, l0o' o, o ia.o9. OO yksilöä. IlTuuton valtasuunta oli loulas, vähäinen os lensi nyös etelään. Parvlen lentokorkeus o] useln melkoinen, Joten varsinkln kauniina asmuina muuttail n näärä jäi hankalasta havaittavuudesllo iohtuen pieneksi. Vaellusta jatkui säännölsestl marraskltu]e' mn..''j' vielä 30. Tzimän Jälkeen ei laiia enää todettu vlroden 97 puololl a, Kuusitiaieen syysvaellus iäi erlttäin heikosti tunne- tuksi, sillä katkot havainroinnissa tuntuvat sortevan juuri tätä lajia paholn. Seura.vaese kaikki hevainnot: 9.09.,.9. A,.O9.,.09., 3.A9.,.A9. A,,,, A., 3. Vaefluksen mahdofllseste vahvuudesta voi s noa vain, että ainakin rrnn. SlgniSskäriä todetun elokl-risen huippu.nuuton aikaan ei Juttlossa or-ut yhtään kuueitiai.ta. Syyskuun lopussa useilla asemilla todetun huipun aikana Jurnossa ei olfut niehltystä, ainut oire täetä oti.09.. Syksyinen hippiälsmuutto afkoi tavan nltkaan elokuun lopuife, ensinrnäinae todettiin dnelnnäisenä hyvänä pälvänä todettiin.09. jo 00, tiidän jälkeen muutto hirjeni hetkeksi, js sedr.aavåt huippupi;lvät olivsi,- kin sitten ainoat öökakuun åun tarkkaillut päivät. Näitä paras oi 09.0, 0. }luuttoa jatkui varsin myöhään, viimeinen todettiin vaste Muist.a veeltajista ei ole paljoa sanomiata. oudonrnista vaeltajista voi mainita våin todettu kirjosiipikäpy]lntu. Pölöistä sarvipöllö nähtiin syksyllä kerran, suopöö kolmesti, määritt:imätön ASI0 myös kolnesti. Helnipö]]ö todettiin 0.. ja 09.. löytyi tisäksi tuore raaio. Hi Lri- jr varpusoö'löjä e i todettu. Tikoista käpytikan lisäksi todettiin syksyllii vain,08. pikkutikka. Pähkinähakkia tai närhed ei todettu lainkaan. Talitiaisvaeflus oi syksyllä kohtuullinen, Se alkol sjjsku r lopr.lta, ja parlailen LintuJa 0j fo,(akuun a- kupuolelr-a: l ja 09.o, 0. ltluutto iatklri aineahkona yfi vuodenvaihtee-n, Tali- je klrlreitiaista paitsi ei nuita tiaisia syksyllä Jumossa tavattu. '

8 Puukiipljän syysvaelllrksesta ei havaintokatkojen vuoksi saåtu kunnon sefkoa. dn ihavalnnot olivat rrlelko varhaisiar 8. ja 9,08.. SyJEkuussa havaintoja ei tehty yhtäänl n{uuttåjia todettiin melko usein lokakuun lopulla ja rnarragkuussa, nrutta ei enää joulukl.ruesa. Vii-raeinen hevainto tehtiin.. ' Tllhlä todettlin A eäännöisestl pikkuparvin, elriten 'l9,0, A ia 7.O. 8. Loppuvuonna tajia nähtiln vajn.. ja 9.. irtoyksilöitä. lhsihavalnto urpiaisista t,ehtiin.09.. Parae kaavakkeil- e nerkitty tieto on.o. 90. L(uuttoa jatkui äpi marraskllun havaintojakson, nutta t:,inän jälkeen todettiin vain 8... Punatulkkuja on kaavakreilfe merkitty vain väliselfe ajale. Päiväsumrat kohosivat enimmi]lään 30 yksilöön, Käpyllntuja tavattiin jo kevääi!ä neljästi irtoyksilö, syksyllä havslntoja tehtiin fl.d7.-.. välisenä aikana 3, enintään 8 ykilöstä. Nälstä nääråtettldx pikkukäpylintua ja edellä mainittu kirjoeiipikäpyl irlu ".08,. Vaeftajien kevätliikkeeetä kannattanee mainita våhva hippiäisten kevätmulrtto! lodettuja hu.ippupäiviä olivat'.0. (80),.0. (OO) ja 9.0. (0). Viimeleet todettlln.o. (3) ja vlelä.0.?ilhiä todettiin aaiele Jo kevättalve! retklfä päivitiäin (enlten 8,0- ), Kevää]ä lajita tehtiln lo O havaintoa, nuulloin -, nutta "O" 9. Myös puukiipijäbtä tehtiin kevääiä runsaasti havaintojar.-.0. enintään B yksilöstä, suuri oea tämän lajin kuten myös esiro. hippiäisen kevätmuutosta lä tarkkailun puutteessa toteamatta. Xev:itkE iri--n.7eisiirteet lievilt v'ronr a 97 ali kolea..li.ltei iiaikliien fintitl.j,-n nl-rrtto alkoi no!:raalie nyöhei,;in. Setrellå lepi.ilevien hy;jnteissyjjien näll.rlit jäiyät runseesti iaverromaisie piener:xniksi. riiiloa todella selvli poikkeus oli!unerintå, ionka massat täjttivljt sarrell hlrhtlkuun lop:upi:ivin., j. jonka vehva nuutio jatkui pitkäl-le toukckuun jiilkipuotellekin, tarheina punf,rintap:iivinä erottuvat 7.-AiC. AA, 9.O. i)o paikalliseflaan je.. 90 ren,;astuksellean. i,ulrton klrlku oli läl'ieisell:; Rönisk::rin lintirasenialla hyvijl senanlainen (f,,r,,g{jn 97 ).,.:,is liihisirkulr.inen sinirinta efiintyi toukokulrss.. hyvin v hvana. Ajalte,C.-.0. on havaintoje enlnt::in yksilöstä, enlten.0. l0 ja,o,. Yleisten lajien tyjlistä poiketen ullrrt.r,at herviraisuu(let olivat tänä kevä:"nä tavanomar'-sta paljon lukuis.npie. l.erdnetsosta tehtlin havaii]toa, p rheana päiv:in::.0. O yksilöriän. Tiinä on kyseisenä pailvt:.n:i ) suurin.,htaikae niihty parvi, ioten annettu llrklrnäilrai on miniliarvio. Har-riaehaikaroita tevattiin Judnosoa,0, väisenå aikans neljästi yksin:iiner intu. ;,erisirrin kev:it-^siintjninen oli voiri,irknaiinpac kuin yhbenäkciin aiemp..ne ti-rn.ietlluna vlronra.?arh.ina piivinä. ja 9.0. todettiin saaren rennoil a 0 yksilöä.,.uutlo oi rir-ös poikkeukselr isen.ikein,-n, vii --inenkin havalnto tehtiin jo.0..,,evlittalvefle voitiin todentae lajin talvehtii,-,ln-.n Jurnos.a, iå otaksuttavasti i:in: voinakas vari'iskev-ij'in n'r-rtto oli vltos,:hsi joei nyt aivan Juflrorl :r::ari.stos:. tr-lvet ineia.,rn, lli ii ri i.-::hirr It:il'rerel l: ta-

9 vensa viettäneiden ähtöä takaisin tuntureilte. Lähes joka kevät todettu toukokuinen merisirrimuutto jäi tänä vuonna kokonaar puuttludaan. Arktinen vesilirtulriuutto jäi tänä kevtiänä e"ittäin viihäiseksl. riflejar tavatjiin toukokuussa parhaanakin päivänä vain C, viineinen havaintokin tehtiin jo l{uetalintua ei tddettu toukokuussa lainkaan. IvläärättZiriättä jd:ineit?i vesilintuja tatattiin myös toukokuussa hyvin vähän, parhaiten aflien 'r huip up:i ivänä( 'l.0.00, Vesilintumu,rton kokhnaismäärä jäi veivaieeen 000 yksilöön. rlyös Rönnskiiriflä arktibten vesililrtujen muutto oli hyvin helkkoa ( Tril,l,clilJN 97) ja suuria nassoja todettiin vsir- Suonenlahden itäosissa (HÄRI0 97). Vesilintujen päämuutto kulki siis keväill..ä 97 polkkeuksellisen ulkona Suomeilahdella, Saaristomerelle parvia ekeyi hyvin vähän. l.iyöe arktine! kuikkien je ka kku"ier nuutto oi tavallista niukempaa, Iluuton afkoivat 9.. kuikka, 0.0, GAVII ja 3.O. keakkuri. iluip!,upäivinä todettiin kuikkaa sekä GnVIAa, 9.O, kuikkaa ja cavf-aa. lluuttajien kokonaismäärä jäi n-700 yksilöön, näistä mä:iritettijn 0 kdjkka ja kaekkdri. Arktiset hanhet ovat Jurnosså harvinaisuuksia. Tänäkn keväjnä todettiin vain J valkoposkihanhea Pikkukuovien nuuttoa toalettiin 9.0,-9.0-, noin 30 yksilöä laekettiin, näistä.o,.?unakuireja nähtiin O pävänä 0 ykeiröä. Selvä huippupäivti 0.0. jol.r-oin todettiin l8 yksilöä parvena ent:.;rnässä hne fähinnä klo 0OO-00- Tundrakurmitsamuuttoa todettiin, , elnoa hieman parempi muuttopäivä oli 0.0. jolloilr todettiln 3 määritettyä eekä ll? to- dennäködistä. Suosirrien muutto öö kohtaleista. llnsirdiälset nidrirotuiset todettiin.ö., HulppLtpäi.viträ todettiin.o. 0,.A, 700 ia iluuttoa todettiin havaintoj kson opue asti. Parheara päiv:inii.0. nuuton huippu todettiin klo , tuolloin nähtiin kaikkiaan parves, yhteensa 870 Jksilöä lennossa d, (evään ko konal smeiräks i saatiin n.000 yksilöä. Kevättafven Ietkellä todettu lajisto ol-i y]lättävan monipuofinen. Niinpä kannattanee fyhyesbi todete muutadan laj in parhaat noteeraukset. Kuikka 8.0,, ilkkiuikku 0.03,, härkälirtu 7,-A.A. ', heinäsorsa.a. AO, ali 7.0., pikku vesifintll.0. ), haahka 8,0., tukkakoskelo 0.0J. 7, ibokoske).o 7.O., kybrnyjoutsen 0.0. l - llileisesti f.'r ji!) muutto 0i jo täöin alkalrös. Kanahaukka A.0.-A.3., Ivlerisirri 7.O., näi8tä 'l oli värir-.ngsstetta.o. -q73, s ma yksifö oli kolrtrofloitu monesti afkutelvella, ja on ilrnelstä, että se on talvehtinut koko ajan eaaren vaiheifra. I'lerilokki 7.O. - tuntuivat eettuneen jo täysin revlireie, harmaalokki laja io nuutto käynniss'i' kslalokki A Riskilä?.0.. Kiuru 8.0. nuuttajia näkyi päivittäi!. Varis 0,0. - ilmeisesti muutto jo alkanut. Kotterainen A.O3. - lsjia tavattiin päivittäin, lienevät +åveht ineita. Viherpeippo päivittäin aarela' talvehtirreitako? Huomloita lintujen syysrnllutosta Jurmossa 97 I{eeästä tuli kylmä ja kostea. Niinpä lintuien pesintä oi tavaffista nyöhälsenpää ja sa.noin tietysti syysnuuttokin. S teinen kesä lienee nryös aiheuttanut nomaalia raskesrmat pesintätappiot hyönteis.yöii]e' silä useiden faiien todetut huiput jäivät hlvin vsetimattomikei. Samå huonio tehtiin nyös Rönnskärillä, lnisat tehokkaasta relrsastuksesta huplinatts kokonaisträärät iäivåt hyvin pieniksi ( TAl,l,GiidN- 9?). iioko syksystij tlrli varsin äjiin ie sateinerl. liun

10 nyös Iesint.ii oli jl-rjnjt taval iste rjöhecrai{si, jl ryksyn tuulisuhteet..in olivat varsin hironot, ei oll.ut odotta,ratonia, etl:.i pibkir syksyi todattiin runsaasti noi'jileafista rnjöh:istyn3itri lintui å. y'rirsiikilr inarr?s- j ouf ul(uusca n.iii : klr rl ri:- jei:ia tod.:ttrin noniå.!eurå.rve luettelo -.sittiiä nurtanien : jien viireis,öi havainnot: t:\l 3.., tukkesotka 08.., rrrerihenhi 3.O9,, vair'ruslr,:'lrklrir l.., oehili:i3h ukka.09., sinisuoherukka 0.,, kelaöij.!eki 0.., tunrlrekuri. ts 0.T'l.J taivarnvlrchi,., muetaviklo 0.0., nerj.kilu.09., pikitulokli.'., tlira.09., oeul{lfoinen 0t.0T,, rrlk:itti 9.., p unaky l killsta.r ).., nrustira,rrji:e (0.0.), klvj.ta ku.., leptätintu OB.i., punerinte C7.., niitlykirvinen 0.0., hemppo 8.., keftasirkiru 0.0., lapineirkku 0.., pulnunen 9,.. Huonoista s;isti.i huoli$atta muutanat syksyn päiv:it ofivat muutoltaijn erittäin hienojs. dsirierkiksi'.09. nuuttl sa rerl yli runsaastl petoja, parhaiten varpushalrkkoja (0), nutta myös hiiri- j. sinislrorrauki(o:ia (a )a ), IrJös viherverpueben ja kdpy, ik,ojerl nurtro ööi vilkaste (00 j., 00). Lokskuun alkupi.:ivin.: todet-iin voirnakaste kiuruj3n, restaider, ja niittykirvister pii./i{nruuttoa; parhåine Lukemina kiurufla 03,0, 000, kulorastas Oa.0, 0, räkätti , punakjft<irestes 0J j niittykirvinen O0O. Lokakuussir todett,iln nyös Juroon ol-oissa ennåtyksellinen h nhirr,u,-ttto - perheana päiviinii joka Luultavasti oii h--ijastusta tuolloin koho eteliiisen Suonon yf I:jt tän:. stri tlrndrehenhien rynl:;ltöatå, Koko iifkusyksyn päliasiafllsena ioinintaiilllotona oli lepdifevier] kahlaejien laskenta. Valrarkin hein:ikr-rlln lopulla ja --Iokuua elklrpuo.lella vedenplnt! oli hjvin rlatelaa, esinerkiksi jiirvi oli liihes kuiva. l;äin paljastllleet fr:rjat lietteet ker.isivi:t Dagneetin t.voin kahleajia, ioiden? lajirlrnsaus olikin poikkeuksefflnen. Esinerkiksi 8.O?. ja 0.07, nähtlin kumpanakin päivänä lajia: Seuraavassa yksityiskohtaiseninin eräitä erikoisia ilniöitä kahlaaj&nuut03ta: Irleiiharakka: hulppupäivät A.07. 9A )a jo.a7...etokuussa nuutto jo heikkoa, viimeinen Töyhtöhyyppär huippuina C.OA. ) js.08. J, viineinen håvainto 9.A,. Tyfl.i: muutto 0i voimakasta. r\ikuishuippuina m,n,.0. 00, nuorisohuiput , A.09, 7, Viineinen Pikkutyllir vain 0,08, ja.0a.. Ty)pillisen hsrvinåinen. enirer.0o. J,B r.a9. -, vi'na;s.t io 0... Kapustarinte: huippuluvut ilmeleesti keikki aikuisista; eniten.08. 8, ia , Virmeinen jo 9.T0.. Ker:jkurnibsa:, hl3vaintoa n, eri Jksilöstä. Karikukko: huiput!ieniäi 9.O'l- ia Viimelnen 0.09,. Taiva.nvuohi: eniten ',08. l0 ia 0.08, 0, Viimeiiä pitkin lopi,usyksyä: 0.-0.'-,08.,, 3.,. Jänkäkurppa: f.08,, 9,0.,08... l,ehtokurppa: vain J.08.,0.09., A,,,,,. Isokuovi: parhaiten.o., viimeinen.09.. Pikkukuovi: huippu tarkkaifulr alkaessa, eniten 7., 9 ja a.cjl. BO, toiner hulppu.08.. viimeinen jo,08.. Punakuiri: huippu myös tarkkaifun afassa' eniten 7.O7.. i,läärät pienlä, v.i]itä.-3o.08. ei yhtään hevointoal Viimeisetkin jo varhain li'uorten lintujer] muutto eiittäin niukkaa. I,{etsäviko: vai}: 7,o7. ja Liro: huiprit A,0A, 3 iå Hoippupäivä iäi hyvin ykeiniiiseksi. Viimeinen jo 0,09.. itantasipi: Huippuina a.a7., 3a,o'7' 7 ia 0.08,. xtää- Puneialkavjklo: parhaa. Lod'tul mu.rl oo':iv ' 8.O7,a' lo.o?. 0 ia viimeisinä todettuina ja idustaviklo: todettulne huippuina ja.08. 0' ilmeisestl nuorista. lf.ä:irät ovat tavanomaista sekvästi koneampia, rryös muutto jatkui pitkään: 3.9. ' ja 0,0., Vakoviklo: huippuilra A,O7., 30.a7, '.. '..08. l ja , ljuorten yksilöiden muutto sekä runllasta että myöheistä. Isosiir.i: kornea aikuishuippu lö Nuoret yksilöt sen sijean lähes täysin kateissa, viineisinä :i;n9.. r;lerieirrlr liuuton afku rnyajhäinen' enslhavainto vasta 0.A.. l{yös n[llton huippu kuukauden rnyöhässä, parhaiten llulrten -,. kontrolloitiil,] jäfleen 973A-u rengastettu koiras, ioks ilmeisesti talvehti vdotta aierirrin Junnossa (ks. sivu ).

11 r8?ikkusirri: ensimmäisinli ).. ja 0,0.. 0i koko syksttn erittäln nlukka, todetut huippupäivätkln peräti pikkuislai 0.08., Ilmiö liittyneelnuidenkin nlrorten sirrien tijydefliseen plruttumiseen. Viinehavalntokin naurettavan varhainenr O).09. 3, Lapinsirri: eniten saaressa 7.A7. 3,.08. )a 3., 3. Niukkaa esiintlnnistä, viineisinä Suosirri: Aikuishuippuja A.A7, 39 ja , nuorten parhhet päivät Q3.09, 00 ja Lail oi muista sirreietä poiketen nelko runsas koko sykeyn. Viimehavainto sifti varhainen: Eteliiistä schinzii-rotua tavattiin vain a.a7. ja 3O.O7.. Kuovisirri: naarashuippua 9.A7. 0 ja ILroret i3ivät kokonaan frulrttunaan. Viineisinä todettulna 9.O., j" '8.09. r. N arps',li9dn mi ir'-l reilusti tevaronaiset ylit h äviä, Pulmussirri: 7.O7.3.09, havaintoa enintään 9, todennäkiidsinn,in n. eri yksllaetä' eniten ja Nuoria ei tästäkään ]ajista todettu monia' mutta sen siiaan aikuiset olivai tavallista palion lukuisanpia. Jänkäsirriäinrn': 7.o7.-9.AA. 0 havaintoa enintään B yksilöstä, eniten Tavalfista pafion runsaanpi. Snoknkko: h,ripprina?.a7. al, rj.0a. 0 ia ) ii kovin runsäs, vallankin nuoria vähänlaisesti. viineinen 0.0." VesiDääskv: 7.A7.-.AA. 0 havaintoa, enintään ' todennäköisesti n.l eri yksilöstä. Paras pi'iivaj 9.o7. V. lavar]' omaista palj on runsaalnpl. -amoi,/idlo: JO.O/. p.i (al-s'na CrLrndvidissa- Raniakurvi: A.A7. rauhaton aa,nuseffa länsipäässä. Vuodenvaihteen tarkkailu Jlrrmoss on io perinteisesti olut hyvin vahvaa. i!ilnpä tänäkin vuonns llntuien muuton viime hetkiä seuratti.in tiivilsti A.-3.. sekä..-.o.. l{uutoltaan nyöhdstyneibtä finnuista on io puhdttu alemmin' r[utta lienee hyväksi tutustua myös muuta.niin tyypilfisen-.- piin LoPf uvuoden -Lmonln. GAVIA:,,-,O, J havaintoa yksin:iisestä linnlrsta' lliärinetso:..-,0' havaintoa 7 yksilöstä, tavalfietia lukuisaitrpi. Håinäsorsa:_satamien tyhieneninen näkyy muuttona vuodenvaihteessa, parhaina päivinä 3.. 7A ia.. '. Telkkä: iikkuparvet åi:jnnöllsiä' eniten.. 9' Ai: eaären vesiå vain niukastl paikalfisia' eniten,.?3 ja 0,.0...:r-L-oa e; voilu fodete. tlaahka: iaivtkanta 0i tavallista niukenipi, ia väheni koko havainnointiiakson aiån' Tanuriku[n ålussa saaren rannoilta öytyi myös iuoreeltäan kuofleita yl(sif'jit3. Kurios-Lteettin.""åin'ir"oo-, ellä '0.0, s"r ':. ainn r'ni a la (isir iiii""i'-"ort ""u 'i-v' koiras. Sek:i uhr:i dtt:i pvvdyetäiiit pånoiu - iälkinmitiset siksl' -'ttä fuulivat "aiii.jnti"ri erlelfistä raadoltsi' 9 Tukkåkoskelo; eniten,, B, 0?.0. B ja ?ikkuparvet ovat säännölfislä vuodenvaihte:ssa saere vesill. lsokoskelo: eniter,3.- ia A.O. 7. Pientä nuuttoa eräännöisesti vuoalenvaihteeei:i. K[rhnyjoutsen:,,-.. n,9 paika]lista tai rnuuttsvaa yksilöä aaren ve s ilfä. ianahaukka: jotakuinkin räännölisesti jäfeen aikuj-nen raår s saareffa vuodenv. ihteen tienoif.la.?eeri: talvikannan peras noteeraus 'l. ja 9-, 3. lferilokki: murttoa ei julri voi todenbaa, paras vuodenvaihteen päivä 3.. jt 0,0., Harmaalokki: Pikku muuti,oealto todettiin jolrlukuun opulla, perhaiten 3.. 3, pienen tauon j:keen nyös 0,0p 9. Kalalokki: Inuutto ofi poikkeuksellisen vahvaa vuodenvaihteebsa. Parhaina päiivinä 0.0, 00 (+ f0 todennäköstä), , O lavåisina tålvina laji on tithijn a i kaar JJrmossakjr.-\oin-: pjnna. Riskilii: varsin eä:innöllinen saeren vesillä, eniten... l{iuru: pientä nuuttoa vielä vuoalenvaihteessa, ainakin yksilö alkoi talvehtlå. Varis: tänä vuonta ei paikallisia, valn vähäisiä muuton iippeitä vuodenvalhteesra, eniten ).. 3. Talitiainen: nlruttoa tapahtui vielä vuodenvaihteessa, selvää talvehtlvaa kantaa oi vaikea todeta. Kottarainen: vuodenvaihteen tienoil-la saarella talvehti yksilöä. Vlherpeippo: nuutto tänä vuodenvaihteena varsin vähäistä, eniten 9,,. Ifmeisesti laji talvehti tuolloln viefä runsaelra mantereelf a. Kirj aflisuus ANDr,RSSON, C. l9?: Slanildsk:irs fågelstation '9?. - Åands IågelskyddEf örening (moniste ). HARI0,l,'. 97: Tuloksia valtakunnaflisesta kevätnuuttokyselystii Llntunie t-. HAIJU,T. 97: Katsaus fintuasenien toiminta n 97, - Lintunies 0:-0. IILDEli,0. 97: \raelluslintujen esiintjnninen lintuåsemila lintunie s 0t)-9. l,lt.lri,i. 97: Tolninta Säpin fintuasemalla Satakunnan Linnut 0:3-0. Lri,f,Crt,n,!. q7: Verksamheten vid Rönnskärs fågefståtion lel sirki (noniste).

12 SEPPO PEKIIALA I{IIIIHKA,]TIIN POTKASISTA 0 JA NIIDE}I SIIRTOTSTUTUKSESTA Lintuja, varslnkio petofintuia' otetaan silfoin tälföin nääräysten vastaisesti kasvateiksir hoidetaan ionkun aikaa, kyl-lästytään ja ei tiedetä mitä puolikasvuisifls linnui.il-. tehtäisiin. Poikasen pesälle vi3mistä ei juuri harkita, koska enojen epäiflään haisllavan tulckkaasta ihmisen hajun. Haistaminen lienee linnuille r0ahdotonta' nhtta sen sijaan jotkuir lajit kykeneväi taiuanaan iälke-lälstensä suuloäärän ja näin havaitseliaan ottopoian. Huuhkajan poikasia iorrtuu vuosittaill "kilttien" ihrnistel boiviin ja ealelfeen Kotkeaeaareen tai fuontoon sopeulrunattomiksi häkkilinnuiksi tai topatuiksi pdlyn kerääiiksi pil- Tongin pääl]e, kun "avutbomia, emoien hylkäämlä, suloisia pöilönloikia" ]öydetään "pesästäån pudonneina" yksinäisinä rne'lsästä ja oteltaån hyväe hyvltttään ihrisen hoilroon. Poikasten ryöslrö pesältäkään ei ce viefä halvinainen ilniö,^lintaso-suoressa. Cafteenoteliuli poikaset elvät tevallisestl o-le oleet hylättyiä, vaan enoi, ovalt huolehtineet niistä normaallsti. blllo on o]luii poikaslren fäheisyydessä ihmisen saapuessa ja lentänyt läheiseen purrhun, ulieid vatisten saatossa, tarkkailemaan kutsunatltoman vieraan liikkeitä' Tätä kaikkea ei kaupunkilaisliunut Lhllin-'n tiedå eikä huomaa' vaan otillaa poia, huostaansa ia vaarantaa niiden fuonno]lisen kehityksen ia aiheuttaa itsefleen runsaasiti töitä poikasten kasvaltukses:ia. Pelrolintujen poikasten ruokki$inen ja kasvatbanlnen täysikasvuisiksi, itsenäisesl'i ioineentu- Leviksi linnuiksi ei ole viinon tai kahden asi!!' Se vaatii kasvattaiallra suhteeflisen palion aikaa, mutta tulos ei ole fäheskään alna Luonnonvaraisesti toineenltuleva petolidtu' vaan ihrnisestä rilppuva efävä höyhentoppa' Joiflskin ihnisillä voi olla mielessä huuhkaian kasvattaminen 'äysikasvui- a seksi, sen iappaminen ja siiltäninen iropattuna olohuoneen kåapirr pääte pdlyä keräänään lral aidantolpalfe variste houkuttineksi. Myös elävää huuhkajaa on käytetty syöttinä varisten amlunise$sa. O:LeeLir;ta asiassa on huitenkin huuhkajan poikasten talteenoton lalttobuus ja rangaasltavuus, olkoon lroimenpiteen syy tal terkoiius Dikä tahansa. Vain sairaide.l e -äinten talteenottoa voidaan pitää aihee-llisena ja si.l oinkln on vamrinta ifnrolttaa asiasta vaavovall viranordaiselle, Kyflä fuonto omistaan huolen pitää, kuihan ihninen ei fyö asioita sotkevaa könpelöä ia åbnasta hät_ tään joka väiiin. Keväällä 97a erä.s henkilö Turussa oli ottanut haltuunsa kaksi Itav.rfLa båi toisella orpoonltunutta huuhkai anpo ika s - lra. Asia tuli naa- ja netsätalou$nilisteiiön tietoon ja se käybti viranonaisvaitaansa asian s:lvlttäniseksi' Salrasssa yhteyclessä se nääräsi minuli poikasten uudelisi kasvatusisäksi. Sain poikaset haltuuni toukokuull fopulla (8,t.), jolloin ne cfivat år'vioni mukaell iefiän-vliden rriikon ikäisiä. Poikaset sljoitettiin tilapäisesti Turun kaupungin puutarhar, l initutal oon. Saatuani tiedon poikasten siirtämijiestä kasvateiks.ni o'lin alkanul, rojettiä erifaisia hoito- ia kasvätusr,ahdoll i$ruksia, jotta pitkällisen hoidon iälkeen niitä "i tufjsi puolikesy.iä peltolinnun i-rvikuvia. Osittain täsbä sjystä iå osittain halultlronuude slrani uhiata koko kesää lastenhoido]- Le nousi esiin aiatus poiiiasl,en istuttaniseslta huuhkaian pesäffer jossa olisi io f uonrronvaraisia pcrkasia. lstutukse onnis turnismahalolli suuks ia af e Itti irr tutkiske]la nuutaioien turkulalsten pet o j n'runrie sten ke sken. Xf)ävarroa Itielto keitoi, että kålesääsken poikast,en istutus oli onnistunut Ihdysveflois:ta, Poikaset olival, kuulema olfeelt tyvin nuo- Iia ja toisaafta såäksi!"sii puihin. Mcidän loikase x0e.jlivat kuiterrkin jo niid suuria, että ne pystyisiväi,.jiirtj'roään helposti k:iuaskin tesä$tå' v.r'sin}'in l'_un huuhkelia!e3ii rnaaban ia sen poikäset LSein lähtevät Jalkaisin pois Iresästään io melko aikai'eessa vaiheessa' Muita tietoia pe_ t ol inliuj eir siirt oistul,uksis ta e i pysl'ytty hanl'(kinå an muuta-

13 loassa päivässä. Toisaafta päädyr,tii: jchr,rpäätökseen, että huuhkaja ei kykene faskeruaan poikaslrensa mää:rää ja jos kykenisikin niin ruokkisi kaikkia poikar.iia, ictka keriääväi ruokaa. Kasvatt ip oi kasenrne olisival, irodennäköiseslti viefä jonkin aikaa enofinnr-rn ruuan paloilttelusta täysin riippuvaisia. VaikKa tiedolt aleomista istuiruksislra olivatkin vähåisiä Ja epäselvyys istultuslren onnisltunisesta suurir päädyttiin istulruksr,in, koska onnistuessaan ne loisivat ehdcttomasti parhaalt tuloks,rit suhlieeflisen pierlellä vaivåfa veraiitua poikaften kodokesäi.reen tar'haukseen ia saalisltuhscn opeltuk_ seen. fstuiitanlista varten laadiitltiin suunnitefna t ionha nukaan: -?oikaset istutetaan!:r.ikseen yhden tai kahden poikasen pesilfr, jotta poikasten tanvitsenan ravinnon kokoaisrnää"ä ei kasvaisi kovin suu?eks. Tåöin kuitenkin pienipoikueisilfa pesiflä ravinnon suhbeellinen lasäys olisi suurenpi kuin suuripoik,leisilla pesilfå. - Poikaseb fieiäisiin pesälle iilalle ja nlokilttaisiin enien ähtdä puolikylläisiksi. Täöin kasvaltrtlpoikasiten oletettiin keriäävän r'uokaa nuiden poikasten tavoin io en- i[tnäisenä yönä. Poil(asille ofi ho].tomne aikana anne iiu ruuaksi rottia ia teurastamoflia saatua sydäniihaa. Ruokinta 0 uoritettu aamuin sekä i-ifoin. - Poikanen iätettäisrlin maastoon vaanr ios fuonnonvaraiset poikarset olisivalt vielå pesällä tai reen vålj-ttöeässä läheisjtdessä ia lisäksi kaikki yhdessä. - Taikas ItuskåJmt e i ä tehtäisiln pesäfle tarpeen mukaan päiviirbäin. Isiiulteiitu poikanen ruokittalsiin puolikyflåi$eksi, jos se olisi nåiissään. Mlkä]i poikaset ofisivai' kaukana toisislraan' siirrettäisiin ne yhteen' - Jos tarkastuskäynnit osoilttaisivalt eittä kasvattipoikanen ' ei opeudu noin kahalessa viikossa uudelfeen luonnon olosuhtei iin, poikanen palaul,eiriiaisiin tarhaan' - Toinen kasval, t ip oikanen istul,ettaisiin ensin ia toinen vasta ios ensinrnäinen istutus näyttäisi onnistuvan' Turkufaislien petofintuniesiren tiedossa oli keveål]ä'97j I Ensin istutetun ia kastuneen poikasen offersa edeffeen tarkkaillravana, lstutettiin toinen poikanen.. kahden poikaeen pesäfe. Pesän omalt poikaset ofivat noin viikon kasvåttia nuorempia. Poikasel oflvel, io liikkeeffä' ia?-a neirin päässä peästä' mutta ne palauljettiin pesäle' Poikasten käyttäytyminen ofi samanlaista kuin ede f L åfiråinltul la epäonnistuneefla stuirukselfakin. Ensiomäinen tarkastuskäyntl tehtiin vaste kaksi vrrorokautta istuituksen iälkeen (7..). Täföin kasvatti oli yhdessä toisten loikasten kanssa pesällä' Ne ofivat noin netrin etäisltdelfä toisisi I t rouutana huuhkajan pesä Varsinais-Suomen afueelfa, Sopivien istutuspesien ldytänisellä ofi kiire, sillä kevät oli ol]uii aikainen ja samoln rdyös huuhkajien pesinnät. Istubuksen onnistumiseksi poikasten pesääflä oloa pidebjriin välttärnåttö nänä. Jo lari påivää poikasten haljlitrunsaamin jåkeen aio,- tiin suorittaa ensimnäisen poikasen istutus, nutta se jäi vain suunnitefr0aksi. Poikanen kuljetettiin kahdeflekin er-l pesioäpiirilfe, rnutta pesien oma, poikaset olivat lähteneet peiflrään elkä nlitä ]öytyayt fähiympärietöstäkään' (aksi päivää myöhemnin poikanen istute,tiin suuinitelnien nukaisesti yhden poikasen pesäle. Luonnonvaraien poikanen sähisi ja suhtautui epäilen paikafle aapuneisiin ihmisiin. Kasvattipoikaset olivat jo tässä vaiheessa tåysin itottuneita ihnisiin, keinoeeoihinsa. Ne katselivat luottavaslri nii tä ruokkimaan saapuvaa ihnistä. NlIn kasvaltltipoikanen iäi hienan levotboaoaarkana oiilropoikana luonnonvaraisen poikasen kera pesälle. Yöf]ä alkoi raiu kaairosade. Se sai istuttajien nielelr apej-ksi ja odolttamaan pahi-nta. Seuraavana il.- tapäivänä, vajaa vuorokausl istutuksen iäkeen, tehtiin tarkastuskäynti pesäffe, iolfoin kasvairtipoikaen löytyi pahoin kastuneena pesäa välilrtijnästä äheisnrdesti,i. Pesän ornaa poikasta ei näl<jr\yt eikä iatkuva sade ia mälkä kasvattipoika suoneet nahdolliguuksia tarkempaan etsintään. Poikanen kuivairtiln länminilnapuhaftinefla ia säilytettirn yön yfi lämpiroisså sisätifoissa. Se oli pari vuorokaultta apaattlnen eikä syönyt kuin väkisin pieniä lihapaloia. Toj puninen nordaalikuntoon tapahtui kuitenkin nuutamassa päivässä.

14 t taan. Kasvattipoikanen olti vain vähen iuokaa syöttärnisyriiryksistä huolimatta. Se ei olfult agressiivinen muidel poikesten tjavoin, Seuraava,a:rkastuskäynti oli 9.. Kas- \at ipoi{;rnen j Io:'n p'sän loirås.std o jve o'ssä äh,-iä pesäå, kolnes oi noin t netrin päässä. Kaikki silriettiin jäfeen yhteen. Kasvalrti söi hafuttonasti yhden fihanpalan. Molemmi:Lla tarkasl,uskäynnei-llä voirtiin viefä jotenkln käyttäytymisen perusteella tuntea pesän onista!ojista, Kasvattipoikasen ruokinta huuhkaiaenon boinesta näytti suiuneen toiveiden tnukaan koska poikaselfe el juuri kelvannut ihmisten tuorna tukiravinto. Kofnas lrarkastuskäynti tehlriin vasta.' Täöin poikaset olivai; kal-li0l,:r noin sada]l metrin påässä pesästä. Kaikki poikaset sähisivät hurjasti ia liisivät iinnettå alas kun niitä yritettiin koskea. Tämän käynnin iålkeen oflriin varnojå kasvatl,ipoikasen sopeu'lumiseslia takaisin Luonnon olosuhteisiin ja poikaset iätettiin omiin ofoihinsa. Tolsen poikasen ensimnäinen islrutusyritys epäonnistui kuten edelä kerlottiin. Poikanen oli sen iäfkeen tarhasba hoideirl,avana kurlnes toisen poikasen istutus näytti onnistuvan. Kastumiseetaan toipunut poikanen vietiin '!' '' kahalen poikasen pesäle erääfe pienefle s3arele. Tär0än pe sän poikaset olivat myös ionkln verran kasvattipoikasta pienempiä, Ne oleskelivat viefä p"säkuopaffaan. Ensinmäinen tarka siruskäynlt i iälfe istutuspaikalle tehtlln - ) joffoin kasvalrtipoikanen o yhdessä toisen poikasen kans sa ja söi neliä lihapalaa. Kolr0aitta poikaslia ei nåkyr\yt ' Toiselfa talkestuskäynniliä -.. kasl/al,liipoikanen söi kaksi llhapalaa ia kofnannen puofiväkisin' Kaikki poikaset ofivat iäfleen yhdesä. Kolmanneffa tarkasl'uskäynnillä?.. kasvalrtipoikanen ei huofinul, ruokaa ia näyljti r0uute.kin sopeulruneen luonnonvaraiseen elänään Viineisellä tarkastuskäyrui I\ä?. kasvatliipoikaaen pysi'yi io liitänään, Muut poikaset olivat hienan kasvattia pieoospiä ' Kaikki poikaset sähisivät ' Molemnat istutuksel, näyttivåt olulisi,uvan hjrvln Noin kuu- ' kauden ihnisl.n 'oivissa ollae- poikasat sopflluivar nbpeasti, vajaassa viikossa, uudelfeen fuonnon olosuhteisiin. Etukät e i s suunnilt e lnan nulaiset toinet näyttivät tarkoiljul(senruukaisifta. Melko tärkeä seikka lienee of\rt kasvattien ikä pesän afkuperäisten poikasten ikään verrattunar silfä vanhimmait poikaset näyttävät poikueissa näälääväo pesästä poissiirrytlräessä vauhdin ia osiltltain myös suunian. Kasvattipoikaset olival, pesie ornia poikasia vanhebpia ja vaikulrtival, ifneisesti vankeusaikanaan saaroansa hjrvän ruokinnan takia ikäisekseen kookkailta. Istuirukset tapahtuival, nefko viine ltingassa' sillä pari viik_ koa rbyöhemr0in poikrreiden löytäloinen olisi varnaankin ollut hyvin vaikeaa, Lisäksi suurlten poikaslren Liikkuvuus olisi nahdoff isesti häirinnyt kasvalrin sopeulrunista.luonnon ofosuhteisiin ja vaik uttanut lrarkåstuksien yhteydessä suoritettrra ruokintaa. Siirtoistulruksenne osoltliivat, että huuhkaian poikasia voialaan rietyissä ofosuhteisa siirtää vieraaseen poikueeseen. Siirron onnistumiseksi poikasten tufisi oa mefko pieniä, mieluiten vielä pesäkuopassaan pysyviä. Siirtoistutus osoittaulrui yhdeksi mahdoff isuualeksi pafauttaa l,a-lteenotettuja tai ryösltettyiä poikasia takaisln fuontoon. Kasvalitlpoikaset, samoinkuin pesien alkuperäisetkin poikaset, rengastettiin. Ensin istutelltu polkanen löydeittiin vuoden'97 f opulla f entolqrvyttömänä istutuepaikan naapurikunnaslra, noin,o kilomeltrin päästä. Se ofi ifneisesti syönyt iotain myrkkyä, r0uirta toipui lentokykyiseksi vaiaassa viikossa. Se päästettiin takaisin luontoon ia se todl- taa rolrille ia va?iksille joka yö siirtoistultuksen ormistumlen. Huuhkajien poikasten hoido ia isitutuksen nahdollisti turkulai sen peliolintumie sryhnän akti ivinen t oiminl'a' Poikasten ravinto saetiin lahioltuksina Lounais-Suomen Osuusteurasl;anosira ia Turun yliopiston eläintieteen laitokselta' Näilfe kaikille kiitos kahden iäfleen fuoinosea efävän huuhkaian puolesta.

15 KATSAUS KAÄRITAN KONISION I,A.],VII ITM'S IOOtr 970-IUYUN AIJTUfl'OI,EIIÅ Jorea Kirjone & Ealno PönnL Alnei s to Ha_vainnot on kerätty tayanonaista tafvilaskentaaenetelnää käyttäen; reittilaskenta, jossa kaikki havainnot od otettu nukaan. f,askentatalvla ovat ol-'leet 7O/7, 7/7 ja 7/7. Kunakin tal.vena leittl kaytiln läpl - keltaa sikana, jotå rajoittavat peivlinädråt 0.. ja 0.. KåariEelr kulnassa ei. j altsevaa laskenta-al-uetta ra joittavat yaltatie, Paralsten ti.e, KuusiatolrsalBl ja Rauyola. Al"LreeEeen klrulllvat lltn" Hovirinta, trol.isto ja Auvaisberg. troi! l:o pitkä reitti halkoo velratea Eattu-naq]/arai e s ti slueen kaikkia blotooppeja ja kulkee osaksi pitkin Kuualstonsalmen rantaa. Laskentaan käytetty aika pysyttell nelko terkkaan - h:n paikkeilla. Reitti kuljettiin kalkkiaan kertaa ja nääritykstä tuli 0:te laji.sta Doin 800. fulokset ou koottu taolukkooa. faul-ukosba on eeltetty e.i lajlen tal]/lkobtalset keskiaryot yksikkönä yk8ilöä per laskentakerta. Erlttäa noninuotoisesta naa tosta johtllen suo ltettu yksikkö yk/k! ei täseä oe tarkoitukseneukainea. KeskiarloJa eeuraå. : s9ä ]askednasaa sas.vutettu laakentakohtained [åkslnidäerä. LaltieElaisessa sarakkeessa on nilaleu l-askentspäivie! luku, joina ko. Iejia on tavattu. Iälrda sarakkeen DqhdolLiuen ldak i.oi- on Bils. [oita naksinln saavuttaqeita ajeja \'olsl kutsua vaikkapa alueeu tyyppilajelkgi; ne oyat rllttäviin runsaslukui-sia tullak8eeu Joka kerta havaituiksl ja kabnåt oyat pysyvät. Älueen linnusto'a on tarkoitlrs seurata vli sivuoti skallsl t tain, &käj. eahdollista, ja efviteilä aslrtuksen våikutlrsta; ko. alue kaupulgistuu \ arsln nopeaa tahtia. SatunnaisteD kannanvalhtetuiden ( eslrr. kiipytikka tauf ukossa ) valkutukse! ellminoilriseksi Lasketaan reitti useanplna talvha. Jotta nukaan saataisiin alueen linnusto koko talveo ajalta jouaiutaan joka talvi euorittamaan useita laskentoja. lässä siis tuloksia edsinmäisen viisivuotiskauden ajalta. raul,llko '. Ane ple Buc cla Uea eer Cyg ol,o But lag Äcc lis Äcc ge! lal col tå,l tlu Irtr iet let bon Per ler?hå col Lar arg Lax calr Plc ca! De! loåj Den mid Plc tri Dry Dar Ere alp Cor cor Cor Don Pc pic Oar gla Par naj Par cae Par ato Par cri Par mon Aeg cau Cer fan flrr pl f\rr oer Reg reg Lan olc Coc coc Car ch.l Cat oar Car spl Car can Car flå,d Car flay Pf! pyr Pin ouu Lor gp F! coe Fri mou Ehb cit Pae aloe yht. lakedtakertoja? Vuotuieet keskla.ryot, lajien &akblmll uku-niiärät ja bayåintoke rto j ee näärä. 7o/7 7/7 :: :: o,t 0,, o,z oll 0, 0, - A t:o :t ::, o, o, 0, 8, 87,, 't,, ',O o, 0, 7,,,0 a, o, 't, 8,7 0,0 7, a, - ' o,, 0,8 0,, o' t9, 0, 0, _,,0 o:" o:,'l to, - o' 7,,,8 0, o, o, 98,, ts,, 9 9a 7 /7 o't o,t o'8 o,t o, o, o o:u ',0,, o,, o' o' o,3, a', 't,t 0,,0 B,,0, z,g o o' to, o' o',o a't o'8 o]a t,,,8 78, 9, 9 lllai. hav,k. 3 'to 't0 I 9 'to,l 'tt t to + t '0 ' 0 7 ' ', 7 't ' 7 t

16 A TyyppiLajit lajela, Jotka on bavalttu jokaisesså :asä laskennas a on kslkklaare kpf. triimä rrtyyppilajit! jakautuyat nelko selväbti kahteen ryb.eäen, nirolttäin asutuksen ähistöfle etålylln kul tlruurllal eibj^! Ja tlaispaivien l-ajeihln. Varsinkin talvella tyypilllsiä kulttuurilajeja ovat vari, valpuaon, keltaslrkku ja taliltiainen. Näiden neljän osale tulee pexä.ti % kaikista havainnoista. I{lmenonaan tavela nyös barakka kuuluu asutuq alueen kuyaan. lyyppil"ajeista yain punatul-kutr asena on epiixoeäräiaen, nutta tunnetusti Bokiu käyttää pnljoa ihmisten tarjoania tilalsubksla. Eavaltuista kulttuurilajeista valn fasaani ja naakka eiyät yitäneet kjrnnenen ylei joukkood. Naakoistakin suurl! osa lensi allrse! yl Turun Ja Palal-sten (?) vä]iä. Kesykyyhk)'] täydeuinen puuttuminea todiataa, että kulttudrilajiguqaste huol-inatta kyseeosä sittenkia od lehionii Eaaseutu, Joki!. talltlainen on edsisijaisesti kulttuurllajl,!iid e on kototaa! qyö Lä,hinpien rnetsien ti-aieparylssa. Ei slls ib[e, ettd juurl P nal on alueen yleisld lidtu, joka yksi- Eään nuodostaa 'joj'rl 0* ellreed lintuks.ndasta. (aikkl r0uut tlaieet Ja hippiähen yhdessä päebeviit valn l3%:in. tiaispatvl-sa yleisin laji talj.tintln Jälkee! on hlppiäinen, eitten hönö- ja ainltialnd! sekä peråinpitäj!ä töyhtö- Ja k*lrsltlalnen. Hiinniinbuj"puksi Jää puqkiipijä, joka vähistä ykllönääri8tei n h[olidatta on päeesyt nuksad ylättävän moneen laakentaan. Ye slllului Uererx Ja ojie! JäätJrElnon asettaa luondoflisen eteen veeiä,isten tolneedtulol-le. TalvolLe 7/7 \e'"i leiityf Tasta tanmlklrun o9ua, Eike sellttää veeillntu- ja lokklhavaitrnot. Petollrtnut Vabistä havainnoista huoli!0atta yarlus-, kara- ja adrpuhaukka lienevät oleelllden osa lntruetoa tslvislnkid. teutola talvela 7/7 FI yksi tuulihaukkakin åfueen qyyile kiusaanaan. Sanan tal-ven syyapuofefla todettu p j. ekana kuuluu iyh&åiän nulrt tonatkalta nyöhästjmee t. Harvalukui-set /9 Eräät alueea vakituiset åsukit ovat niin harvalukulsia, ette niihin törnäiieinen on todellista sattuflankauppaa, Näitd lajeja ovat nm. pyy, palokärki, ja tietysti petofinnlrt sekd yltättäen teeri ja närhikin, Yakituisiksi. lajit on yoltu todeta lreej.ion]iten jätökistä, joita esim. harnaapdätikan kohdalla öytyi nyös kahtena ensinmäisenä talvena, vaikkei lintu itse suvainnutkaad näyttäytyä. Lunrislua talvina nyös pef topyjrn oler,assaolo selviää yleensa eusitrlloäiseksi tunijäljistä- falvel:-a 7j/7 ainoa, todiste kåpytikan ofenassaolosta oi pajansa juurelfe kuollut D naj. Norioaalitalvi a reitltte eksyy Joku)ten yksilö nilloin mltäkin Carduelista tai peippollntua, näin rl.yös 70/7 ja 7/7.?olkkeukseLliseua talvena,l/7 reitille ouj. ta-nmikuussa pereti n.0 yke käslttävä sekaparvi, johon kuului satakuntja henppoa, s ulan verran viherpeipcoja eekä lisäksl peippoja ja järripeippoja. linnut oleskelivat tlettävästi koko alkutalven lumettomalla rypsipelloifa ja sen ynpäristössä, pääosaksi laskentareitln ulottunattonissa. fåfurä alue oi Jrnmätrettävästi nlyös arnpu_ js varpushaukkojen sllosiossa. Uuut Eteläisen Suonen talvinaisenaan kuuluu joukko pohjoisesta ja idästä saapuneita vieralta. Näistä on reltille eks},nyt pohjantikka, laplnharakka, taviokuurna, vuorlhenppo ja tie_ tysti urplainen. Pyrstötiainen nuistuttåa oikkuiluiltaan kovin näitii lajeja, vaikka pesiikin etelasbä. l,aiskolksj. nuuttajikt volsl haukkua ai.itä Euuttolintu_ yksilöitä, joita! kee yielä alkutalyesta, esin. tetkkii, j-sokoskelo, kyhrnyjoutsen ja pohjoisen lajeiste piekana sekä tuntuiikiurlr. Todelfiia nullttopinnareita ovatkin sitten seflaiset tajit kuin sinlsorså, tuuliheukka, Eustaraotas, r:ikättj., järri ja peippo. Ainoa varsinainen rari,teellti oli nokkavardunen.

17 HiJOI'iIb ITA i,yl: ].I hottiati.okouksrlsta OULUSSA RAn taruoho,o Seuraava pikkll kertomus luonnehtii lyhyesti otsikon kokouksessa pidettyiä alustuksia. Yhdessä ne ainakin paik n pää- ä kuultuina antoivat valsin hyvän kuvan rnaakotkienee tänränhetkisestä tilasta, suoielun tarpeesta sekä käynnissä olevlsta s uoj e llrt oimis ta. P, Salminen: naakotkan p e! e!,sl!-9-l-9-?r. Kuluneena kesänä tarkastettiin BB reviiriä (vuonna 97 n.oo), Teho ofi siis vilmevuotista selviisti huononpi. lääni asunratta korist. Keski-S Vaasa Oulu Lappi f- rr 0 a rrr s urnma tuhout, aelrttu/isoja Pull i /3 (B) / 0/7 /7 9/0 3/ (l,appl I = etefä-],., ff = i{eekl-l.' III = Pohioie-I'. ) Poikastuotoksi koko maasta såadaan taulukon tiedoin sumlna ',' aslrttua pesää kohti tal 0. asuttua/koristeltuå pesää kohti. TarkkailLrn puutteelfisuus on saattanut jättää pois esim. asuttuja vaihtopesiä. P.SLr.Lkava,(annan kehjlvs '90- is 970-Iuvuilla Vuonna 9 inventoitiin kotkakanta ensi kerran välttävälä tarkkuudefla. Linkofan arvlon nukaan maassa toolloin ofi 0-OO paria, iolsta yli IOO pesi vuosittain' åiärä ia levinneisyys tlrntuivat pysyneen pitkään aielli]nin vakiona' Ko' vuonna kotka rauhoitett iin. Vuonna 98 suoritettu uusi tutkimus o oitti levinneisyy'len eteläraian siirtyneen pohioisenuaksi' 90-uYua kotkien A aa, pesimietä olivat voimakkasbti häirinneet mahtavat metsänhakkuut sekä muut mat ravlntotilanteeltaan ankarat vuodet, Pesiviä pareja ei tuolfoin ollut vuosittain sataakean, joskln Lappi oli tutklnukselle vielä outoe afuetta. Poronhoitoalueella oli Ilsäksi oronia poikkeusluvilla toimivia kotkantappajia, joilfe paliskunnat lisäkei maksoivåt vahvaa vaivanpalkkaa. Vuonna 970 saavutettiin ilmeisesti aallonpohja, pesiviä pareja oli fuultevasti vain n,0. llrolloin tohostettiin tarkkailua Lapissa voimakkaasti. Useina 970- luvlrn ålkuvuosina oli lisäksi hyvä ravintotilanne, vsltio poisti tapporahalsa ja fähetti metsänholtt.jille kotkanpesien suojeluohjeet. Erälllti reviireillii o i lisäksi pesimäaikaan vartija. Nlinpä vuoai 97 ilmeisestl oi huippuvrlosi - poikastlrotto 0i ähes aeuttua pesää kohti. l,evinneibyyden etelärajafla ei kuitenkaan todettu kilstatonta kannan isääntynitä. Nykytilasta voidaan todeta, että fevinneisyyden supistunlnen on ilroeisesti pyeähtynyt,,sajnoin kannan väheneninen, Seuraava taulukko esittää eadå nykyisin tunnetun revilrin tilan viime vuos ina: vuosl musl Ia 3 korlst. 3 aeut t Lr 3 a 3 tuhout isot pulli 8 ei tuf,kittu 9 8 eurnma o0 t = luvuste pullttuvat joka vuonna mustana pyayneet. TuDtemattomia revilrejä on arviolts n.0, vuoeittain peeinee?0-80 parla. Kun poikastuotto on hieloan åle asuttua tai koristeltua pesää kohti' lähteo suonalalsista peslstä n.0 poikasta vuosittain lentoon. Nykyisin tunnetllista reviireistä 8 "el'ävää' on Lapin Lää-

18 t nis: :, OLlfLtn äiini!;, -i J, etei':i.jrr,,,issä ä'ineissi- 9' l,':ist,: ct3.iisin.!-iet:i on hyvin tunn-tillinf l970-luvirn vuosin :jhl:3nyt?ntoon -B poikesta vuositlaln.!rfviä nuuioiisie aslrilstine:tdes-qä tai poikstuotosse ei voi tod-'ta' ii8nr nvaihrslu,ien luotettava tulkinb. vaatisi tietois iiyii: :,lr.iittiisttn parien pesimärytnistä ja siitii' voiko i't :jik.'svuin-.n kotka vaihtsa reviiriä eri pesin:ikeusina' ii.,luhtate: m. akqlle!,!3]-l!!9q!g :laakotken rfvirrtoe on tutkittu io n.0 vuotta" Saelisi:itieiti; on ker:itty heudcnte-aj.k.r.rn feiin ruokailukivilt'i' pobl'.esaik.fn iresilt; :iek.i lhistö! istirilf-iluiden'fta' Vain v::lin or -'r::i'tj rcviirilt:: lentopoikesajan revienosta. geura.,vaslrc y]delnlis-rri on ccit 3tty - :irkeiirrri:it neaitot.ki:n r:rvintokohteet tuorei.cen j!' venlloi:n iittej'len r...n leskettaina( koko masssa). Luvut prosentiaia' luor. t anha Yhteens i )or"o '0 9. I ni:: )t..). äi. "r...'i ;t t I. 0. o iire t so 7. ). re-rl 9.. ka.ålintu l;. e.a.7 7.e.9 3.O A. 0.o 9 l A.7 T.0...i.7 OrAA Sp. kurki linr, ut aineistoe :o!'sr:flnii ista luolet on t''letslihanhia, ia nijist:; rtiiii ruol,. t.i,r.nkes':isi i iolkania' rroi.,. koiiiir! saa Lisefiiiminii orr k:r":'ltt)r :icdrli.vo tii"'u' '.af v t'rp 'o r -i'!-i I 7<. - t J't ätle I tr,!.l '. ti' _il(.^ Jo rt (* = tiiysika.vuiee! 3''inenlrvanhoj:' llrit'r' '"' iilrl ta' {X = erädt yksilöt s':'ltlitncet el'i'ici'':tl-r:'r l'er"i:;'"i 'n n iit :),t Voidaan tod-.ta, että poronvasan ehdittyä n.kuokauden ikäiseksi se on täysin kotkalta turvassa. l,aajassa tutkimuksesea paljastuu useite nelko kiinnostaviakin ravintokohteita. Va"islintuja kotka sieppaa varsin usein, niiden kokonaisosr.llts an.o eineisl,osta, joukosea 3 korppie, varista, närheä ia kuukkeli, Pölöjäkin löytyy silloin täöln, tut,rijoue tavoltti suopööä, viirupööä ja lapinpöbööä kokon saaliina. Haukoista todottiill vain tyhmä kanahaukka. Ravinnon alueeflisesta vaihtelusta eri osissa maata voi todeta, että odotetusti poroia löytyy eniten pohioisimmitta reviiroilte, nlin ikän r0yöe iänis on eräa pohjoisten kotkien valiaravint o kohde. Kanalintuia syödään tasaisen rlrnbaasti loka puolella pesinäafuetta. lutkimukseen, joka kerää vair iätteitä, sisältyy muutamia hankslia virheläht eitä. Xotka paloltteloe säännölisesti suuret saåliit, usein iopa vain iäniksenkin kokoiset' Poronvasoista hyvin suuri oa ioutuu "saaliiksirr håaskoina, lieäksi saalisiätteistä suur'i osa häviää pesltä varsin nopeastl - yfeistäen itä tlopeadqin, mitä plenikokoisempi eaalis on. Slksi edel-ä taufukoissa iaottelu kahteen!yhnääd, P.Saurofa: kuollnsvistä renssslövtöjen valossa Tehän nennessä öytöiä rengastetulsta kotki ta o! kertynyt nelko vähän. Syynä kertj,'nään on rengasl]lstoininnan he i kkolrs vielä '90-luvul akin, Kaikkiaan 7.7% r:eagaetetnista kotkista on löydetty, löytöprosentti on varein korkea. Renkaen on todettu keetävän lukukelpoisena kotkån Jalassa vuottakin' osa kuiten[in puoonnee pojs io palion ajenmin'

19 , vuos 9 ) ' r97 '' 97 :97? t97 ) 97 re ng. 9 B 0 ih:i (ti;yttä vuotta ) 0) ATV -I, A A],? ]!-AS J ltii n 0 (A0 r AA ( 3 ) VlL r\-a (9) r?a O3 a B tll fyhenteet: A = ammuttu V = vangittu I'l = nyrkyt et ty T = t ap ettu J = J ät te itä L = öydetty kuolleena S = sairas? = ei ilmoitusta öytötavastå. S u]nlrra I Ihnisen toiiilnta on Lryvit selvi; useinrtrls '_a tepäuksissa' Surmen kotkat mlruttavat valtaosin kaakkoon' Seurarva tilesto erittelee l{euvostofiitosta saadut öydöt: vuod et 9A o-7 ilr,'nlnen mlru syy AAAV i, t ILI,],IKK? B IöYtöiL Skanalinaavista suhtautuniba kotkean heiiastelee seuraava rrotsalaisten rengåstusten löytötilasto: anrnuttua, tapettu, sähköliniaen lentrinyttä' sairasta' 3 "öydettjii"' pitkäle maatunlrtta. LöJdöistä on 0 Ruotsista' }lorjesta ia Suomesta. Löytöprosentti on n'b' Vaikuttaa silt:i, että suhtautunisessa ei oe rrykyisin s'_nottevaa eroa 0 9 "-i al Jei der vn lil rd. S.Saari: pesien hlivitvksestl iå ailcuismet ästvksest:i iii Puhuia selosti tj.r'pilist; metsiifappafaista suhialttumista kotkaan. Havaintoja ssitellliin pitäjdlii oli!eljältä vuodelta alueelta, jolla pesii paria, ja jol.la on isäksi muuta asuttua revi iriä. ilänä aikana tuhottiin todetusta pesinnästä ihmisen tolmesta. Iiletkut ovat toimessa rnonet. Hyvin yleinen tapå on nitistää poikaset pesään, tåimä on help!io tehdä, siä lajin pesäpoikasalka on pitkä. lhojen.npurninen on hankalempae, rirutta jo naaraan ampuminen riittää tappanaan poikasetkin nälkäälr - kotkapaiistahan koireg :lankkii saaliit, ja naares paloittelee ne poikasille, Myös.lunia rikotaan tai viedään pesätä eäännölliseeti. Isokokoinen poikanen on myös helppo pudottsa kepiflä pesestä, jolloin se usein joutuu eslnr. ketun saaliiksi. Peslmäpuita on nyös kaadettu. Pe!äti vaaralfiseksi yhdistel,näksi on osoittautulrut poronieb ja noottorikelkka. Useat peeät ovat nj.ln syrjäisiä, että ilnan moottorikelkkaa ne todennäköisesti olisivat Jääneet löytjnnättä pebäntuhoojifta. Nyt ätjät etjvät talvefla kelkoilla pesät ja käjl.9ät eitten keväärurää ne tuhoanaeea, läriä toijninta oli erityisen järjestelmällistä vuonna 97, ja tätä kesältii eaaniaan kokenuksia esitelmöitslträ laajasti ositti ylelsöe danoin ja kuvi!. Vertijan asettamiata reviirllle pesimäaikaan oli kokeiltu jonkin verran. Keino todettlin yllättävän hyväkei, teho ei rajoittunut edes yhteen vuot een, M.Helninen: suojelutoinet valtlon nailla Nykyi.rl tunnetuista pegitii n.7% on valtlon maill"a. Näiä al-ueilla kotkan slroielu on eäädännölisesti helponpaa koin yksitylsten tai yhteisöjen mafa olevien pesien. Hyvänä perusratkaisuna esitemän pitäiä tariosi uhanalaisten

20 eteliimmäs, nissi tuhot vielä melkoiset" Ioiminta on lant7 lajien suojeflrn ottaeista lalnsäädännöllisesti valtion tehtäväksi, esimerkiksi budietin kautta. Täimä käytäntö on mir' USA:sea. Ulkoilun ia retkeilyn kanavointiin on myös kiinnitettävd huoniota. l{etsähalfitus antoi vuonna 9?Ö roaiseman:- ja luonnonhoitokirieen metsänholt iilfeen, iossa oli m,n, ohjeet maaeton käsittefystä kotkan pesän Jrnpäristössä' ohjeita tarkennettiin vuonna 97. 'IäI7ä hetkellä on tarkoitus kyseylä kartolttaa annettuien ohieiden vaikutr'rs' Muitå elroielutoimia, iotka on helppo säädännöflisesti toteuttaa v tion maila, ovst mrl. tekopesien rakentaminen, pesinäråuhan vartiointi, maastoajoneuvofaki' todettujen peeätuhoien pollisltutkinnan tehoete$nen' I{yös vaetoin yleistä luuloa metsäautotiet - viiltionkin - voialaan sulkee yleiseltä liikenteeltä' Y. (ari alaincn! keinopesistä Keinopes iä e s ite hnö itsii ä mlt[t man nuun as ianharrastai an kanssa on rakentanut pääasiassa vuosina 97-7 kappaletta? reviirilfe' Soimi-nta oi vuonna '9? suunnitelrnalfista: keinopesä rakennettiin rauhattomille peslnäpaikoille (mn). kolnfronittaustorneilfe)' reviireille' ioif- a kotkat oleskelivat' mutta pesintää el tepahtunut' idu;ltamia rakennettiin aivan ulreilfe paikoilfe' Pesistä råkennettiin valtion maille' 8 plilotettiin yksitylsten nets iin. täl]ä erää tarkastetlrieta pesäståi B oi koristeltua tai aeuttua. i{. ilario t ranr,ikon tafviruokinnaeta Ruoki.nnan talkoitlrksena on estää Euorten kotkien nu'rtto nlkolla tiiviisti kytkeytynyt nerikotkan suojelur.rn. Seu-raave kuvio eeittelee haaskojen ja niilä todettujen meri- ja naakotkie! alueellisen j akautumise!. vuodet, 97/ Ja 97/ on laskettu yhteen. ylin luku on haaskojen mäårä, keskimmäinen ruokaifevielr merikotklen määrä, afin ruokallevlen maakotkien mäiir!i. (* = poikkeuksell isen slluri määrä on harha, tal,tella 97)/ Slgnilskärilä erään haaskan liepeillä asusteli kotkaa, niimä elivät kuitenkin saariston runsealla iäniskannala. lduilla haaskoilla todeitiin ko. talvena ja seuraevana kålkia yhteensä maakotkaa), Ku,vlosta todennee, että maakotkaar ei ruokinnållakaan saa Jäiturtiän euele, nissä se ei luontaiesti esilnny. Signin poikkeushavainnot poitukisl paliastlru laiin se- västi kaakkoinen muut [oauunta. Toiminnan tehostalriseelr on vietä runsaasti mahdollieuuksia etenkin Uudetla,naEla. Vain varovasti kokeiltu idea on nm. "ruoklntakeskus'r: yhden ison haåskan lähijnnpdristöön sijoitetaan useita pienempiä' ioila pystyvät ruokailena rn mjös hiererkiasea alentrille portaille siiolttuvat yksilöt" o,rr\ Uudeftaflaalts haaskoilta on kerätty kotkiata ikåinääri-

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Marko Ruti EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin aurinkoisessa säässä lauantaina 23.4.2011. Yhtään sellaista havainnointipaikkaa,

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Poron lisääntyminen. Nimeni:

Poron lisääntyminen. Nimeni: Poron lisääntyminen Nimeni: Luonto on tarkoituksenmukainen ja sen tapahtumat mielekkäitä. Eläinten lisääntymiskierron eri vaiheet tapahtuvat kokonaisuuden kannalta parhaaseen aikaan. Mieti poron lisääntymistä

Lisätiedot

8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN

8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN 8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN Matti Aalto 2005 Mitä on tehty? Vuodesta 1997 asti minulla veljieni kanssa on ollut 120-180 linnunpönttöä maastossa Keuruun seudulla. Pääosa pöntöistä on

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

HANGON LINTUASEMAN VUOSIKERTOMUS 2008. Aleksi Lehikoinen

HANGON LINTUASEMAN VUOSIKERTOMUS 2008. Aleksi Lehikoinen HANGON LINTUASEMAN VUOSIKERTOMUS 2008 Aleksi Lehikoinen Vuosi 2008 oli aseman 30. toimintavuosi. Vuosi oli täynnä aktiivista toimintaa, vaikka varsinainen pyöreiden vuosien juhlistaminen Tringan kuukausikokouksen

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

Lausunto vesiliikennelain mukaisesta hakemusasiasta / Nopeusrajoitus Airismaan länsikärjen ja Väliluodon väliseen kapeikkoon

Lausunto vesiliikennelain mukaisesta hakemusasiasta / Nopeusrajoitus Airismaan länsikärjen ja Väliluodon väliseen kapeikkoon Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 29 12.03.2015 Lausunto vesiliikennelain mukaisesta hakemusasiasta / Nopeusrajoitus Airismaan länsikärjen ja Väliluodon väliseen kapeikkoon 114/10.05.01/2015 Kaavoitus-

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 M IT E N O S A A M IS T A V O I J O H T A A? jo ita k in a ja tu k s ia J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 E s ity

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014 Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014 Marko Ruti EKLY:n kevätyhteishavainnointi vietettiin pääsiäisviikonlopun lauantaina 19.4.2014. Tällä kertaa havaintopaikat olivat

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi. PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l

Lisätiedot

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Hannu Kormano (kirj.), Tom Lindroos, Tapani Missonen, Mikko Viljamaa

Hannu Kormano (kirj.), Tom Lindroos, Tapani Missonen, Mikko Viljamaa Unkari 25.7.-1.8.2000 Hannu Kormano (kirj.), Tom Lindroos, Tapani Missonen, Mikko Viljamaa Retkipäivät 25.7. Kuumaa, max. +36 C, pilvetöntä - puolipilvistä Laskeuduimme klo 11 Budapestiin Ferihegyn kentälle.

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815 Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Kaakkuri ja kuikka. Kaakkuri. Tunnettujen pesimäpaikkojen tarkastukset. Lisätietoa 1/6

Kaakkuri ja kuikka. Kaakkuri. Tunnettujen pesimäpaikkojen tarkastukset. Lisätietoa 1/6 Kaakkuri ja kuikka BirdLife Suomen vuoden linnut 2010 ohjeita havainnoijille Kuikka ja kaakkuri ovat pitkäikäisiä hitaasti lisääntyviä lintulajeja joiden kannat ovat maailmanlaajuisesti taantuneet, Suomessa

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta 158 17.11.2015 Kaupunginhallitus 315 07.12.2015 Etevan kuntayhtymän perussopimuksen muutokset 1764/00.04.01/2012 Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh.

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

PIENEN PIENI RUSAKONPOIKANEN

PIENEN PIENI RUSAKONPOIKANEN Julkaistu aiemmin Harakanvarpaat 1/07-numerossa. PIENEN PIENI RUSAKONPOIKANEN Joka vuosi ihmiset ottavat turhaan kotiin turvaan rusakon- ja jäniksenpoikasia, koska niitä luullaan kaninpoikasiksi tai että

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010

Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010 Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010 Tekijät: Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola ja kaavasuunnittelija Sakari Tanttari Kohteena oli tila 10-401-3-292 valtatie 18:n

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015 Perusturvalautakunta 15 21.01.2015 Perusturvalautakunta 68 27.05.2015 Perusturvalautakunta 96 23.09.2015 Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti

Lisätiedot

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin. Lu8 LUONNONVARAKESKUS 16.2.2015 Luke 251100 04 05/2015 Maa- ja metsitalousministerio Luonnonvaraosasto Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi Viite: Maa- ja metsfitalousministeridn ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus2ol*2019,

Lisätiedot

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK Ympäri stönsu o j e l u päi v ät 20 0 5 Kaupat ja kunnalliset määräy kset C a se j a k e l u a se ma t Juhani Ilmola y mpäristöpäällik k ö SO K S-ry h män rakenne S-ry h m ä Osuusk a up a t SOK -y h ty

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Suo metsäkanalinnun silmin

Suo metsäkanalinnun silmin Suo metsäkanalinnun silmin Teerikana syö tupasvillan tähkiä Suomen riistakeskus Arto Marjakangas 18.12.2014 1 Soiden merkitys metsäkanalinnuille koko vuodenkierrossa: (metsä)riekko teeri metso pyy Esityksen

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Pet jr t Kvm Kr Hyyr yl Sr m Hm Ko e o LIITE.. Mtede melelvty 0 Yömelto (etore: m) Ortmp Petmo Immo Kop Rto Tehr Rö Voe Lepelto Pr Ptlh Rm Kymht Netytem Vroj Prorp Sem Rto Tlllo Vtter Sotmp It-Sto M Korvet

Lisätiedot

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI Järvilinnut matkailun myötätuulessa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI JOHDANTO Luonnon arvojen huomioon ottaminen on monin tavoin tullut velvoitteeksi meille kaikille. Lainsäädäntömme

Lisätiedot

Kaavanlaatija on todennut tekniselle lautakunnalle antamassaan kaa vaa koskevassa vastineessa liikenneturvallisuudesta seuraavaa:

Kaavanlaatija on todennut tekniselle lautakunnalle antamassaan kaa vaa koskevassa vastineessa liikenneturvallisuudesta seuraavaa: Kunnanhallitus 4 13.01.2014 Kunnanvaltuusto 6 19.02.2014 Vuoden 2013 aloitteet Khall 4 Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnal le aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Loimaa SOP IM U S LU ONN OS. Sopimusluonnos. Loimaan kaupungin ja Yri tys Oy:n välinen, talteenotettujen eläinten tilapäistä hoitoa koskeva,

Loimaa SOP IM U S LU ONN OS. Sopimusluonnos. Loimaan kaupungin ja Yri tys Oy:n välinen, talteenotettujen eläinten tilapäistä hoitoa koskeva, lyvör6 Loimaa tulevaisuudesta 7 Loimaan kaupungin ja Yri tys Oy:n välinen, talteenotettujen eläinten tilapäistä hoitoa koskeva, SOP IM U S LU ONN OS Loimaa lyvöllö tulevaisuudesta SISÄLL YSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista

Lisätiedot

Vaimeneeko allin laulu?

Vaimeneeko allin laulu? Vaimeneeko allin laulu? Tahalliset pienet öljypäästöt ovat hälyttävä ongelma Itämerellä: tutkijoiden mukaan Gotlannissa on kuollut öljyyn kymmenessä vuodessa 150 000 allia. teksti juha kauppinen kuvat

Lisätiedot

Yhteishavainnointi 3.5.2008 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.2008 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ

Yhteishavainnointi 3.5.2008 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.2008 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ Yhteishavainnointi 3.5.8 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.8 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ Esa Partanen 1 Versio 1 Huhtikuu 9 Uusi kokeilu - neljä paikkaa mukana Keväällä 8 kokeiltiin

Lisätiedot

KUNTIEN TILAKARTOITUS LAAJAMITTAISEN MAAHANMUUTON VARALLE / TILANNEKATSAUS

KUNTIEN TILAKARTOITUS LAAJAMITTAISEN MAAHANMUUTON VARALLE / TILANNEKATSAUS Kaupunginhallitus 242 14.09.2015 Kaupunginhallitus 251 28.09.2015 Kaupunginhallitus 7 18.01.2016 KUNTIEN TILAKARTOITUS LAAJAMITTAISEN MAAHANMUUTON VARALLE / TILANNEKATSAUS Kaupunginhallitus 14.09.2015

Lisätiedot

MARKO RANTASEN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MARKO RANTASEN VALITUKSESTA TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE

MARKO RANTASEN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MARKO RANTASEN VALITUKSESTA TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE Ympäristölautakunta 161 06.10.2015 Ympäristölautakunta 222 26.11.2015 MARKO RANTASEN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MARKO RANTASEN VALITUKSESTA TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE

Lisätiedot