Oikarinen Hannu klo lähtien jäsen Perttunen Jimmy. Suokanerva Hanne

Transkriptio

1 3 Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA 68 6/2008 KOKOUSAIKA Torstaina kello KOKOUSPAIKKA Hotelli Pyhätunturin kokoustiloissa SAAPUVILLA Honkanen Heikki jäsen OLLEET JÄSENET Hyttinen Reeta jäsen (ja merkintä siitä, kuka Hyötylä Pirkko jäsen toimii puheenjohtajana) Isojärvi Ahti jäsen Karila Juhani jäsen Kulpakko Aino jäsen Leinonen Panu jäsen Nyman Pekka jäsen Oikarinen Hannu klo lähtien jäsen Perttunen Jimmy jäsen Pesonen Eila jäsen Poikela Marko jäsen Suokanerva Hanne jäsen Tervo Jari jäsen Uusitalo Tapio jäsen MUUT SAAPUVILLA Parkkinen Erkki kunnanjohtaja OLLEET Kankaanranta Markku pöytäkirjanpitäjä ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pekka Nyman Markku kankaanranta PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU ALLEKIRJOITUKSET Aika ja paikka Pelkosenniemi Heikki Honkanen Reeta Hyttinen PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 39, 40 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 39 Kutsu valtuuston kokoukseen on työjärjestyksessä mainitussa ajassa ennen kokousta julkaistu kunnantoimiston ilmoitustaululla sekä lähetetty kullekin valtuutetulle ja kunnanhallituksen jäsenelle. Valtuuston päätöksen mukaan ( 13/2007) täydellinen kokouskutsu on toimitettava paikallisiin kauppaliikkeisiin ja pankkeihin. Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on ennen kokousta julkaistu sanomalehti Koillis-Lapissa. Kokous on päätösvaltainen Kuntalaki 58 :n mukaan, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Pelkosenniemellä tämä tarkoittaa vähintään kymmentä (10) valtuutettua. Kvalt: Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Kvalt 40 Kvalt: Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkistaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Mikäli pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy jonkin päätöksen sisältöä on asia saatettava valtuuston ratkaistavaksi. Työjärjestyksen 25 :n mukaan pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Marko Poikela esitti toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi Heikki Honkasta, Eila Pesonen esitti toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi Reeta Hyttistä.

3 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 41 MÄÄRÄRAHAN SIIRTO JA VARAUKSEN MUUTOS Khall 89 Talousarviossa 2008 on kaatopaikan lopettamiskustannuksiin varattu investointiosaan ( ) euroa ja vuodelle euroa. Kaatopaikan lopettaminen pitää kuitenkin käsitelle käyttötaloudessa ja siksi em. määrärahat tulee siirtää käyttötalouteen. Kaatopaikan lopettamiseen on taseessa merkitty pakolliseksi varaukseksi ,90 euroa. Lisäksi taseessa on investointivarausta ,64 euroa, josta euron käyttötarkoitusta voidaan muuttaa pakolliseksi varaukseksi, joka käytetään kaatopaikan lopettamiskustannuksiin. Eli toteutuneet lopettamiskustannukset vuosina 2008 ja 2009 katetaan pakollisella varauksella ( ). Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että: 1. kaatopaikan lopettamiseen vuosille 2008 ja 2009 varatut investointimäärärahat siirretään käyttötalouteen euron investointivarauksen käyttötarkoitus muutetaan pakolliseksi varaukseksi. Khall: Kvalt 41 Kvalt:

4 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 42 JUHA METTIÄISEN ERO TARKASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENYYDESTÄ Khall 93 Juha Mettiäinen on pyytänyt eroa tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja muista kunnallisista luottamustehtävistä. Liitteenä nro 3a kirje. Kuntalain 38 :n mukaan henkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä/erota luottamustehtävästä mm.: - aiemman vähintään neljän edeltävän vuoden toiminta samassa luottamustoimessa, - aiemman vähintään kahdeksan vuoden toiminta missä tahansa luottamustehtävässä. Juha Mettiäinen on toiminut lukuisissa luottamustoimissa aina vuodesta 1992 lukien. Viimeksi Juha Mettiäinen on toiminut tarkastuslautakunnan puheenjohtajana/varajäsenenä/jäsenenä yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 lukien. Kjoht: Khall: Kvalt 42 Kunnanhallitus esittää valtuustolle 1. että se myöntää Juha Mettiäiselle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja 2. että valtuusto valitsee Mettiäisen tilalle jäsenen tarkastuslautakuntaan ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Liitteenä nro 1 kirje. Kvalt: Hannu Oikarinen saapui klo Kohta 1: Tauko Kohta 2 Hannu Oikarinen esitti tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Panu Leinosta ja hänelle henkilökohtaiseksi jäseneksi Juhani Karilaa.

5 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 43 POLARIN ASEMAKAAVA Tekn.ltk 45 Liite 1. Kaavaehdotus Liite 2. Lausunnot ja muistutukset Suunnittelun tavoitteena on uudistaa Pyhätunturin aluetta vastaamaan maankäytön suunnittelun osalta kasvavan matkailun tarpeita. Suunnitteluin lähtökohtana on ollut 2006 hyväksytty yleiskaava ja 2000-luvun vaihteessa laadittu asemakaavaehdotus. Asemakaavaratkaisulla tiivistetään ja tehostetaan nykyistä yhdyskuntarakennetta. Rakennusoikeutta kaavaehdotuksessa on k-m2 ( Vahvistetussa ranta-asemakaavassa k-m2). Loma-asumisen kortteleita on 16, joista muodostuu 42 tonttia. Matkailua palvelevalla aluevarauksella ( RM-alue) on osoitettu korttelit 361 ja 331. Kortteli 388 on osoitettu KL-merkinnällä ( liikerakennusten korttelialue). Kaavan vaikutukset Asemakaava-alue on osa Pyhän matkailukeskuksen rakennettua ympäristöä. Muutoksen pääsuunta on matkailurakentamisen voimakas kasvu keskusta-alueella sekä yksityisen lomaasumisen muuttuminen kaupallisen loma-asumisen piiriin. Alueen maankäytön muutoksen kautta alueen toiminnallinen ilme tulee muuttumaan selkeästi laskettelurinnealueeseen tukeutuvaksi lomarakennuskyläksi. Kaavaratkaisulla luodaan mahdollisuuksia Pyhän kehittymiselle ja samalla vaikutetaan Pyhätunturin vetovoimaisuuteen ja ympäristön viihtyvyyteen. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä välisen ajan. Nähtävillä oloaikana tuli 3 lausuntoa ja yksi muistutus (Liite 3). Muistutuksessa korttelin 331 ja 361 maa-alueiden omistaja esittää Kimmeltien ja korttelin 331 välistä VL-aluetta muutettavaksi LP-alueeksi.

6 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 43 Edelllämainittu muutos koskee pelkästään muistuttajan etua, eikä edellä mainitun muutoksen vuoksi ole tarpeen laittaa muutosehdotusta uudelleen nähtäville. Alueen kaavatiet on osin ( Polartie ja Kimmeltie) maanomistajien toimesta rakennettu. Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 antaa mahdollisuuden kaavateiden toteuttamisvastuun siirron maanomistajalle. Jos asemakaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vuoksi loma- tai matkailuhanketta varten, voidaan kaavaan ottaa määräys, jolla kaavan toteuttamisvastuu kadun tai muun yleisen alueen osalta kokonaan tai osittain siirretään maanomistajalle. Kaavaehdotuksessa on määräys Katujen ja yleisten teiden toteuttamisesta ja hoitamisesta vastaa maankäyttö- ja rakennuslaki 91 :n mukaisesti maanomistajat tai haltijat. Kaavaselostus nähtävillä teknisessä toimistossa ja kunnan kotisivuilla. Rak.tarkastaja: Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle: Kunta hyväksyy Polarin asemakaavan ja kaavaselostuksen sillä muutoksella, että korttelin 331 ja Kimmeltien välinen VL-alue muutetaan LP-alueeksi. Tekn.ltk: Khall 109 Kjoht: Khall: Kvalt 43 Kvalt: Teknisen lautakunnan päätösesitys annetaan kunnanhallituksen kokouksessa. Liitteenä nro 9 Kaavaehdotus, lausunnot ja muistutukset. Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan päätösesityksen. Kunnanhallituksen päätösesitys annettaan kunnanvaltuuston kokouksessa. Liitteenä nro 2 Kaavaehdotus, lausunnot ja muistutukset.

7 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 44 ASEMAKAAVANMUUTOS KORTTELEISSA 622 JA 625 Tekn.ltk 46 Liite 3. Kaavaehdotus Liite 4. Lausunnot ja muistutukset Liite 5. Muistutuksen johdosta osallisille toimitettu kirje ja kirjeestä saatu vastine Asemakaavan muutoksella tutkittiin rakennusoikeuden kasvattamista korttelien tonttialueille sekä ranta-asemakaavan muuttamista asemakaavaksi. Tontilla 625/1 on yksi lomarakennus, muut alueen tontit ovat rakentamattomia, joskin tonteilla on rakennusten perustukset. Näiden tonttien rakennusluvat ovat vanhentuneet. Tonttien valmiit pohjaratkaisut ja alueen läheisyys tunturikeskuksesta puoltaa rakentamisen tiivistämistä kortteleissa Rakennusoikeudeksi kaavaehdotuksessa on esitetty 900 k-m2:ä. Kaavan vaikutukset Luonnonympäristöä muuttavat toimenpiteet ovat jo syntyneet korttelialueilla aiemmin suoritettujen rakennustoimenpiteiden yhteydessä. Muutoksen pääsuunta on enenevässä määrin yksityisen lomaasumisen muuttuminen kaupalliseksi loma-asumiseksi. Tiiviimmin rakentamalla saadaan yhdyskuntateknisen huollon verkosto ja liikenneverkko mahdollisimman tehokkaaseen ja taloudelliseen käyttöön. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä välisen ajan. Nähtävillä oloaikana Lapin ympäristökeskus huomautti Kortekankaantien ja Kotatien /yk-merkinnästä, ja se tulisi poistaa. Eero ja Lea Oksanen muistuttivat tontin 622/1 rakennusoikeudesta. Tontin rakennusoikeutta haluttiin lisättävän viereisen tontin mukaisesti 210 k-m2:iin. Edellä mainittu muutos koskee pelkästään muistuttajan etua, eikä edellä mainitun muutoksen vuoksi ole tarpeen laittaa muutosehdotusta uudelleen nähtäville. Osallisille on lähetetty kirje koskien muistutusta. Muistutusta vastustavia mielipiteitä ei ole tullut.

8 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 44 Tontin 622/3 tontin omistaja ilmoitti kirjeellään myös haluavansa rakennusoikeuden noston 210 k-m2:iin. Kaavan toteutumisen kannalta on kuitenkin tärkeämpää hyväksyä kaava huomioimatta tätä muutosehdotusta ja asiaan voidaan palata seuraavissa lähialueiden kaavanmuutoshankkeissa. Kaavaselostus nähtävillä teknisessä toimistossa ja kunnan kotisivuilla. Rak.tarkastaja: Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle: Kunta hyväksyy kaavaehdotuksen sillä muutoksella, että kortteliin 622/1 lisätään rakennusoikeus 210 k-m2:iin. Tekn.ltk: Rakennustarkastaja lisäsi päätösesitykseensä, että kaavasta poistetaan /yk-merkintä. Esitys lisäyksineen hyväksyttiin yksimielisesti. Teknisen lautakunnan päätösesitys annetaan kunnanhallituksen kokouksessa. Khall 110 Kjoht: Khall: Kvalt 44 Kvalt: Liitteenä nro 10 Kaavaehdotus, lausunnot, muistutukset, muistutuksen johdosta osallisille toimitettu kirje ja kirjeestä saatu vastine. Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan päätösesityksen. Kunnanhallituksen päätösesitys annetaan kunnanvaltuuston kokouksessa. Liitteenä nro 3 Kaavaehdotus, lausunnot, muistutukset, muistutuksen johdosta osallisille toimitettu kirje ja kirjeestä saatu vastine.

9 Kunnanvaltuusto Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 45 SOMPION KIRJASTO Sivistysltk 26 Kirjastot kuuluvat kunnan peruspalveluihin ja nykyisessä hallitusohjelmassakin painotetaan kirjastojen roolia lähipalveluina ja kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä, joten kirjastojen palvelut täytyy turvata ja niitä edelleen kehittää. Kirjastopalvelu on lakisääteinen peruspalvelu. Lain (904 / 1998) 3 toteaa: Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia. Kirjastoasetuksessa (1998/1078 4) määritellään kirjastohenkilöstön kelpoisuusvaatimukset: Kirjastolain (904/1998) 8 :n 1. momentissa tarkoitetusta henkilöstöstä vähintään 2/3:lla tulee olla korkeakoulututkinto, opistotutkinto tai ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Edellä mainitun vaatimuksen täyttää myös informaatioja kirjastopalvelualan ammattitutkinto. Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Opetusministeriö on tiukentamassa kirjastohenkilöstön kelpoisuusvaatimuksia, koska nykyajan tietopalvelukeskuksessa tulee olla koulutettu ja osaava henkilökunta. Kirjaston johtajapalveluiden ostopalvelua ei pidetä toivottavana ratkaisuna kirjastojen hallinnon järjestämisessä, koska tällaisissa ratkaisuissa kirjaston kehittämistyölle ei jää kylliksi resursseja. Suomessa on viime vuosina syntynyt lukuisia seutukirjastoja, yhdistyneitä kirjastoja. Osa yhteisistä kirjastolaitoksista on tulosta kuntaliitoksista, osa on kirjastojen omaehtoista yhteistyötä toiminnan ja palvelun turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

10 Kunnanvaltuusto Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 45 Lapin yliopistossa on alkamassa syksyllä informaatiotutkimuksen perusopinnot verkko-opintoina (25 op). Sompion kirjaston henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan opetukseen. Opetusministeriön apurahasta voidaan maksaa perusopintojen hinta. Kirjastohenkilöstön pätevyysvaatimuksia ollaan muuttamassa ja esimerkiksi yksittäisen isompaan kirjastokokonaisuuteen kuuluvan kirjastotoimipisteen vastuuhenkilöltä tullaan vaatimaan vähintään ammattikorkeakoulutasoinen koulutus. Opetushallituksen apurahaa käytetään myös tarvittavien tietokantamuutosten kuluihin. Opetushallitukselta tulee myös anoa lisää kehittämismäärärahaa syksyllä Selvitys kirjastoyhteistyöstä Pelkosenniemen, Savukosken ja Sodankylän kirjastojen kesken on tehty keväällä 2007 opetusministeriöltä saadun apurahan a vulla. Parhaana vaihtoehtona selvitystyössä nousi esille kolmen kunnan seutukirjasto, työnimeltään Sompion kirjasto, jossa yhteisen kirjaston hallinnoivana kuntana toimii Sodankylä. Liitteenä olevaa, kansalaisopistomallista, sopimusta on muokattu ko. kuntien yhteisissä virkamiesneuvotteluissa. Valmistelutyöstä on vastannut Tiina Heinänen. Yhteinen kirjastolaitos aloittaa toimintansa Tämä Sompion kirjasto takaa alueen kirjastotoiminnan säilymisen vähintään nykyisellä tasolla ja voi antaa paremmat resurssit toiminnan kehittämiseen. Kirjastoauton toiminta-aluettakin voitaisiin laajentaa Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien kyliin ja haja-asutusalueille. Näin saataisiin monipuoliset kirjastopalvelut kuntalaisten lähelle. Kaikkien kuntien yhteinen tahto on ollut, että käyttömenot eivät nouse yhdistymisestä johtuvista syistä toimintojen laajenemisen vuoksi. Joitakin pakollisia lisäkuluja aiheutuu mm. matkoista. Pelkosenniemen kirjasto ostaa nyt kirjastojohtajapalvelut Sodankylän kunnalta (10 %), saakka. Pelkosenniemen kunta suhtautuu positiivisesti Sompio kirjastoon ja siihen liittymiseen. Ennen lopullista liittymispäätöstä tulee kuitenkin saada selvyys siitä, mihin tulee sijoittumaan Sodankylän kirjaston va. kirjasto

11 Kunnanvaltuusto Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 45 johtaja Tiina Heinänen (virkavapaalla Pelkosenniemen kunnan kirjastosta saakka): Sodankylän kunnanhallitus on antanut luvan kirjastotoimenjohtajan viran täyttöön julkisen hakumenettelyn kautta. Mikäli Sompion kirjasto perustetaan alkavaksi ja Tiina Heinänen valitaan tämän uuden kirjastomallin kirjastotoimenjohtajaksi (hallinnoiva kunta Sodankylä), niin Pelkosenniemen kunnan nykyinen kirjastovirkailija voidaan siirtää ns. vanhana työntekijänä Sompion kirjaston uuteen kirjastovirkailijan virkaan alkaen ja toimipaikaksi määritellään Pelkosenniemi. Tämä siirto merkitsee sitä, että Elisa Tolppasen virka Pelkosenniemellä tulee vakinaistaa viimeistään Jos Heinästä ei valita em. kirjastotoimenjohtajaksi, palaako hän Pelkosenniemelle kirjastovirkailijaksi. Sompio kirjastoon liittymisen jälkeenhän Pelkosenniemellä ei enää olisi omaa kirjastonjohtajan virkaa. Mikä tulee olemaan kirjastovirkailija Elisa Tolppasen tilanne, jos Tiina Heinänen palaa Pelkosenniemelle. Tällöin emme voine vakinaistaa Tolppasen virkaa Elisa Tolppanen suhtautuu myönteisesti Sompion kirjasto suunnitelmaan, mutta sijaistaminen muissa toimipisteissä tulisi olemaan kiinni julkisten kulkuneuvoista ja niiden aikatauluista. Sijaisuuksien järjestämisestä Pelkosenniemellä vastaisi kuitenkin ensisijaisesti rehtori-sivistystoimenjohtaja ja hän vastaisi myös laskujen hyväksynnästä Pelkosenniemen osalta. Sivtoimjoht: Sodankylässä ja Savukoskella ei tällaisia virkajärjestelyihin liittyviä ongelmallisia seikkoja ole ollut Sompio kirjastosta päätettäessä ja siksi nämä kunnat ovat molemmat hyväksyneet Sompio kirjastosopimuksen. Sivistyslautakunta hyväksyy Sompio kirjastosopimuksen ja esittää sitä edelleen kunnanhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi siten, että Sompion kirjasto voi aloittaa toimintansa , mikäli Pelkosenniemen kuntaan liittyvät virkajärjestelyihin liittyvät ongelmakohdat saadaan ratkaistua ennen lokakuuta Hallinnoivana kuntana Sompio kirjastossa on Sodankylä. Sopimusluonnos vastaa kansalaisopiston toiminnan mukaista menettelyä. Liite no 1.

12 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 45 Sivltk: Khall 108 Liitteenä nro 7 sopimusluonnos. Todetaan, että Sodankylän kunta on hyväksynyt sopimuksen Sompion kirjastosta kh ja Savukosken kunta kv Kjoht: Khall: Kunnanhallitus hyväksyy lautakunnan päätösesityksen ja esittää sitä valtuuston hyväksyttäväksi. Hannu Oikarinen esitti, että selvitetään eläkemenoperusteiset maksut ennen sopimuksen allekirjoitusta. Pirkko Hyötylä kannatti Oikarisen esitystä. Hallitus hyväksyi Oikarisen lisäesityksen yksimielisesti. Kunnanhallituksen päätösesitys annetaan kunnanvaltuuston kokouksessa. Kvalt 45 Kvalt: Liitteenä nro 4 sopimusluonnos.

13 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 46 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Khall 49 Tilinpäätös vuodelta 2007 on valmistunut. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 70 :n mukaan on kunnanhallituksen toimintakertomuksen tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Allekirjoittamisen jälkeen tilinpäätös annetaan tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tarkastuslautakunnan tehtävän on valmistella valtuustolle tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen. Tilintarkastuskertomuksesta tarkastuslautakunta hankkii tarvittaessa asianomaisten selvitykset ja kunnanhallituksen lausunnon sekä tekee valtuustolle päätösehdotuksen. Kunnanhallitus vastaa tilinpäätöksen sisällöstä.

14 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 46 Tilinpäätös Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Pelkosenniemen kunnan vuosikate on ,33 euroa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilinpäätös osoittaa, että tilikauden tulos vuodelta 2007 on ,80 ylijäämäinen. Tulosta parantaa noin euron satunnainen tuotto liittyen vesi- ja viemärilaitoksen luovutukseen. Toimintakulut muodostuivat tilinpäätöksessä noin talousarviossa arvioitua pienemmiksi. Vähennystä edelliseen vuoteen 2006 verrattuna oli -6,87 %. Terveydenhuollon nettomenot alenivat vuoteen 2006 verrattuna noin (-6,1 %). Palkkamenot alenivat reaalisesti jo toisena vuonna peräkkäin. Edelliseen vuoteen verrattuna verotulot kasvoivat noin , prosenteissa 9,30 %. Valtionosuudet kasvoivat noin , prosenteissa 2,84 %. Vuonna 2007 uutta lainaa otettiin ja vanhaa lyhennettiin , lainojen nettolisäys Lainanoton nettolisäys käytettiin investointeihin. Lainakanta oli kertomusvuoden lopussa /asukas. Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat ,59 euroa. Näihin rahoitusosuuksia saatiin ,13 euroa ja käyttöomaisuuden myynnillä katettiin ,31 euroa, mikä sisältää luovutusvoittoa ,52 euroa. Merkittävimpiä investointeja olivat kirkonkylän kaukolämpöinvestoinnin liittymismaksut ja lämmönjakokeskukset, Pyhän matkailualueen kahden asuinrivitalon rakentaminen (osakkeet) ja Pyhän ensilumen ladun loppuunsaattaminen. Ennakoimatonta investointia oli Aittakurun rakenteiden hankinta noin

15 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 46 Kumulatiivinen alijäämä oli vuoden lopussa (v ). Kunnanvaltuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ylittyivät selkeästi toimintatuottojen ylittyessä ja toimintakulujen alittuessa. Edelliseen tilikauteen vertailtaessa tulee ottaa huomioon toiminnalliset muutokset ja taloudelliset vaikutukset niin tulo- kuin menopuolelle sekä vesi- ja viemärihuollossa että osin jätehuollossa ja lukion loppuminen (31.7.) sekä muutoin tilinpäätösten sisältöön vaikuttavina edellisenä vuonna toteutuneet takausvastuisiin ja elinkeinohankkeisiin liittyneet menot ja kuluneena vuonna saadut maankäyttökorvaukset. Hallintokunnittain nettomenot poikkesivat talousarviosta seuraavasti: Kunnanhallitus ,2 % (Terveydenhuolto) ,0 % Sosiaalilautakunta ,8 % Sivistyslautakunta ,5 % Tekninen lautakunta ,4 % (tulo) Käyttötalous ,0 % Tilinpäätös liitteenä nro 1. Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja talouden vertailutiedot esitellään kokouksessa. Kjoht: Kunnanhallitus 1. Allekirjoittaa vuoden 2007 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi, 2. Käsittelee tilinpäätöksen tilintarkastuksen jälkeen kuntalain 68 :n 1 momentin mukaisesti uudelleen ja saattaa sen valtuuston käsiteltäväksi,

16 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus esittää tilikauden ,80 euron ylijäämän käsittelystä ja talouden tasapainottamisesta seuraavaa: - Ylijäämä ,80 euroa siirretään kuluvan vuoden kirjanpidossa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille, - Edellisten tilikausien yli-/alijäämätilin alijäämä edellisiltä vuosilta on ,99 euroa, johon lisättynä vuoden 2007 ylijäämä ,80 euroa, jää edelleen katettavaksi alijäämää yhteensä ,10 euroa, - Vuoden 2007 talousarvio toteutui talouden tasapainotuksen kannalta erinomaisesti. Talousarvio ennakoi -372 tuhannen euron vuosikatetta kun tilinpäätöksessä vuosikate on +470 tuhatta euroa. Talousarvio ennakoi alijäämää 301 tuhatta, kun tilinpäätöksessä on ylijäämää 694 tuhatta euroa. Olennaisinta tasapainotusmielessä tilinpäätöksessä on toimintakulujen (- 6 %) ja toimintakatteen (-11 %) merkittävä aleneminen talousarviosta, - Laadittaessa vuoden 2008 talousarviota/ taloussuunnitelmaa , oli talouden tasapainotus- ja alijäämien kattamistoimenpiteissä arviona kertyneitä alijäämiä kattavaksi vuoden 2007 ylijäämäksi euroa. Kattamisvaikutus on tältä osin lähes 200 tuhatta euroa parempi. Vuodelle 2008 arvioitiin valtionapuja yli 200 tuhatta euroa liian pieniksi ja verotulot näyttävät kertyvän ainakin arvioidun suuruisina (kolmen kuukauden kertymässä ollaan edellä arviosta), - Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelman vuosille , joka sisältää toimenpiteet kertyneiden alijäämien kattamiseksi, - Lisäksi kunnanvaltuusto on hyväksynyt talousarvion 2008 ja taloussuunnitelman , joiden mukaisesti kertyneet alijäämät tulevat katetuiksi suunnittelukauden aikana ja - Maa- ja tonttialueiden realisointia jatketaan aktiivisesti ja myydään myös muuta perustoimintojen kannalta tarpeetonta käyttöomaisuutta, mutta myös hankitaan raakamaata, mitä maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella jalostetaan asumista varten ja myös edelleen myytäväksi matkailu- ja muuhun elinkeinotoimintaan.

17 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Päättää, että käsittelyn liitteeksi otetaan tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan lausunnot ja että tekniset kirjoitus- ja numerovirheet voidaan korjata ilman eri käsittelyä. Khall: Hanne Suokanerva saapui kokoukseen klo Khall 111 Tilinpäätös on jaettu kunnanhallitukselle kokouksessa. Tarkastuslautakunta on kokoontunut ja käsitellyt tili n- päätöksen vuodelta Tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan pöytäkirja liite nro 12. Lausunnossaan tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta puoltavat tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille toimielimille ja viranhaltijoille tilikaudelta Kjoht: Khall: Kvalt 46 Kvalt: Kunnanhallitus esittää valtuustolle esittämiensä asioiden lisäksi, että valtuusto päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä. Kunnanhallituksen päätösehdotus annetaan kunnanvaltuuston kokouksessa. Liitteenä nro 5 Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan pöytäkirja.

18 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 47 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODEN 2007 TOIMINNASTA Khall 112 Kuntalain 71 :n mukaan on tarkastuslautakunnan valmisteltava kunnanvaltuuston päätettävät tilintarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on laatinut arviointikertomuksen kokouksessaan Arviointikertomus liite nro 12. Arviointikertomuksessa todetaan mm., että tilinpäätös toimintakertomuksineen on hyvin laadittu, toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet ja tarpeelliset palvelut on onnistuttu järjestämään ja niiden laatu säilyttämään taloudellisen tilanteen kiristymisestä huolimatta, vahvistetussa talousarviossa on pysytty hyvin ja tulos on ennakoitua merkittävästi parempi ja että vanhoja alijäämiä on onnistuttu pienentämään. Ylijäämäisen tuloksen syntymisen pääosin vaikuttavana viitataan satunnaiseen tuloon ja ennakkoon tapahtuneeseen maankäyttösopimusten tulon kirjaamiseen ja niiden merkityksen huomioon ottamiseen tulosta arvioitaessa ja johtopäätöksiä kunnan taloudesta tehtäessä. Kertomuksessa viitataan myös lainamäärän kasvuun. Yhteenvetona tarkastuslautakunta toteaa, että kunnan talous on parantunut, mutta alijäämien olemassaolo edellyttää edelleenkin talouden tasapainottamistoimenpiteitä kunnanhallitukselta ja valtuustolta. Lautakunta korostaa myös yhteistyötä ja sen lisäämistä seutukunnan ja muiden kuntien kanssa ja yhteistyön avulla pyrkiä varmistamaan palvelutuotannon toimintaa. Kjoht: Khall: Kval 47 Kvalt: Kunnanhallitus saattaa arviointikertomuksen valtuuston käsiteltäväksi. Kunnanhallituksen päätösesitys annetaan kunnanvaltuuston kokouksessa. Liitteenä nro 6 arviointikertomus.

19 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 48 KUNNANVALTUUSTON JÄSENTEN LUKUMÄÄRÄ Khall 114 Kuntalain 10 :n mukaan kunnassa, jonka asukasluku on enintään 2000 (väestötietojärjestelmän tiedot vaalivuoden toukokuun 31. päivä), valtuusto voi vaalivuoden kesäkuun loppuun mennessä päättää valittavaksi valtuutettuja pienemmänkin parittoman lukumäärän kuin 17, ei kuitenkaan vähempää kuin 13. Lukumäärän muutoksista on viipymättä ilmoitettava valtionvarainministeriölle (kuntaosaston muutos sisäasianministeriöstä valtionvarainministeriöön). Valtuuston jäsenten lukumäärä on Pelkosenniemen kunnassa muutettu ja ollut vuodesta 2000 lukien 15, minkä tämä päätös / tehtävä ilmoitus edelleen vain vahvistaa. Kjoht: Khall: Kvalt 48 Kvalt: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuuston jäsenten lukumäärä Pelkosenniemen kunnassa on edelleen 15. Kunnanhallituksen päätösesitys annetaan kunnanvaltuuston kokouksessa. Reeta Hyttinen esitti kunnanvaltuuston jäsenten lukumääräksi 13. Eila Pesonen kannatti Hyttisen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys, päätöksen selville saamiseksi, asia ratkaistaan nimenhuutoäänestyksellä. Puheenjohtaja esitti seuraavaa äänestysmenettelyä: Ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen esitystä, sanovat JAA, ja ne jotka kannattavat Hyttisen esitystä, sanovat EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin kahdeksan (8) JAA-ääntä ( Honkanen, Hyötylä, Isojärvi, Kulpakko, Leinonen, Nyman, Poikela, Uusitalo) ja neljä EI-ääntä (Hyttinen, Oikarinen, Pesonen, Suokanerva).

20 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 48 Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tulee kunnanhallituksen esitys. Kokous päättyi klo