1 (25) Saarijärven. keskustan. yleiskaava Luonnos ja. Vastineet. Saarijärven ( )

Transkriptio

1 1 (25) Saarijärven keskustan yleiskaava Luonnos ja valmisteluaineisto nähtävillä n Saarijärven kaupunginhallitus Vastineet Mielipiteitä ja lausuntojaa ovat esittäneet seuraavat tahot (22 kpl): 1. Hakkarainen Esa ( ) 2. Säntti Risto ( ) 3. Lampinen Eeva-Maija, Lampinen Jukka-Pekka, Varvikko Kalle ( ) 4. Niemi Jorma (2012) 5. Saarijärven Kokoomus ry / Lehtinen Harri ( ) 6. Lampinen Hanna ( ) 7. Veikko Tarvainen, Saara Tarvainen, Aaro Lahtinen, Terttu Lahtinen, Pentti Saastamoinen, Jaana Saas- tamoinen, Tarmo Pohjonen,, Pia Rantala, Henna Parhiala, Jan Parhiala, Janana Viikilä, Esa Viikilä, Orvo Helin, Ritva Helin, Helena Parhiala, Rainer Parhiala, Monika Kinnunen ( ) 8. Saarijärvi-Seuraa r.y. ( ) 9. Rahkonen Raijaa ja Veikko ( ) 10. Meriala Anja ( ) 11. FC Saarijärvi / Messala Janne ( ) 12. Karisto Ari-Pekka (xx.xx.2012) 13. Koiraurheilualuee / Paananenn Sirkka ( ) 14. Rautiainen Ari ( ) 15. Koskinen Lauri (2012) 16. Keski-Suomen museo ( ) 17. Liikennevirasto ( ) 18. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry ja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ryy ( )) 19. Perusturvaliikelaitos Saarikka ( ) 20. Metsäkeskus ( ) 21. Keski-Suomen liitto ( ) 22. Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( )

2 2 (25) 1. Hakkarainen Esa ( ), mielipide Mielipiteessä esitetään useita hyviä ja varteenotettavia näkökulmia Ilolantien ja Kauppaka- dun välisten kortteleiden maankäytöstä, liikennejärjestelyistä, kaupunkikuvallisesta olemuk- sesta ja kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Yleiskaavakartalle ne eivät aiheuta muutok- päivityksessä (2014) ja myöhemmin keskustan asemakaavoituksessa (Saarijärven kaavoi- tusohjelman mukaan vuosina ). sia, mutta osa niistä voidaan ottaa huomioon keskustan täydennysrakentamissuunnitelman Yleiskaavassaa ydinkeskusta säilyy keskusta-alueen merkinnällää (punainen aluevaraus, kir- Rakentaminenn suunnitellaan tarkemmin asemakaavamuutoksilla, joita tehdään yleiskaavan tultua hyväksytyksi. Yleiskaavaa tarkemmin rakentamistehokkuutta, rakentamistapaa ja kaupunkikuvaaa ohjaavan asemakaavoituksen yhteydessä kuullaan maanomistajien ja jaintunnus C), joka mahdollistaa monenlaisia käyttötarkoituksiaa ja rakentamistehokkuuksia. asukkaiden ja kiinteistönomistajien näkemyksiä. Mielipiteessä esitetyt kommentit koskevat enimmäkseen yleiskaavan taustaselvityksiin ja valmisteluaineistoon kuuluvaan kaupunkikeskustann täydennysrakentamissuunnitelmaa (2011), jota päivitetään vuonna 2014 tämän mielipiteen ja muunn saadun palautteen pohjal- taan kokonaisuutta asuntovaltaisen täydennysrakentamisen suuntaan. Tämä ideasuunni- telma ei ole päivitettynäkään rakentamissuunnitelma, vaan yksi mahdollinen visio vuosi- kymmenten myötä mahdollisesti tehostuvasta kaupunkirakenteesta. Vasta Saarijärven kes- ta. Päivityksessä 2014 vähennetään ydinkeskusta n liikerakentamisen määrää ja muoka- kustan asemakaavamuutokset luovat lopullisen pohjan keskustan kaupunkiympäristön ke- hittämiselle. Kirkkoympäristöön liittyvänn Ilolantien asutus- ja kulttuurihistoriallinen merkitys keskustan vanhasti asuttuna alueenaa on kaavan laatijoiden l tiedossa, kuten myös jälleenrakennuskau- den rakennusperintöarvot osana kansallista kulttuuriperintöä. Näiden vaalimiseksi on yleis- sijoitetut valtatie ja rautatiee hankaloittavat kuitenkinn historiallisen kokonaisuuden kaupunki- kuvallista hahmottumista nykyisin ja auttamatta myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi pit- kaavassa omat merkintänsä, joiden kehittämisessää otetaan huomioon erityisesti Keski- halkomaan Suomen museon lausunnossaan esittämät näkemykset. Saarijärven keskustaa källä aikavälillää voi olla järkevää kaupunkikehitystä rakentaa kaupungille uusi ja samallaa meluvaikutustaa lieventävä rakennettu reuna edelleen vilkastuvien liikenneväylien suuntaan ja myös jokaisen kaupungin merkittäviin julkisiin ulkotiloihin kuuluvan torin tuntumaan. t Yksi- tyiskohdat ratkaistaan kuitenkin siis vasta asemakaavoituksen keinoin. Keskustan liikennejärjestelyt osoitetaan Keski-Suomen ELY-keskuksen vuonna 2013 teke- tulevat joka tapauksessa rauhoittamaan Nahkurintien valtatieliittymän poistuminen. Tämän lisäksi Ilolantien liikennettää saattaa rauhoittaa mahdollisesti muuttuva linja-autoaseman si- män, valtatietä 13 koskevan selvityksen pohjalta. Tämän T perusteella Ilolantien liikennettä jainti, josta neuvottelut ovat meneilläänn loppuvuodesta Näiden muutosten jälkeen avautuu mahdollisuus kehittää Ilolantien rakennettua ympäristöä ja kevyen liikenteen ympä- ristöä pienipiirteisempään suuntaan.

3 3 (25) 2. Säntti Risto ( ), mielipide Mielipiteessä suhtaudutaa n myönteisesti kaupunkikeskustan rakennetun ympäristön tiivis- tämiseen ja tehostamiseen, myös Lahdenperä-yhtymän omistamilla kiinteistöillä. Yleiskaa- vakartalla kokoo kaupunkikeskustan ydin on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (punai- nen aluevarausmerkintä C). Merkintä mahdollistaa monipuoliset käyttötarkoitukset. Raken- tamisen tehokkuus ja korttelikohtaiset yksityiskohd at ratkaistaan tarkemmin vasta asema- kaavoituksen keinoin, ei yleiskaavalla. Keskustan asemakaavaa amuutosten aikanaan käyn- tontti- ja korttelikohtaisiin yksityiskohtiin. Saarijärven kaupunginn kaavoitusohjelman mukaan keskustan asemakaavojenn päivitys on tarkoitus tehdä vuosina Mielipiteessä esitetyt kuvat ja kommentit viittaavat yleiskaavan valmisteluaineistoon kuulu- vaan erilliseen selvitykseen, joka ei siiss ole yleiskaava eikä asemakaava, vaan tulevaisuutta visioiva ideasuunnitelma yleiskaavan rakentamisen n määriin liittyvien mahdollisuuksien ja kaupunkikuvallisten muutosten hahmottamiseksi. Yleiskaavan Y valmisteluvaiheessa (luon- nosvaiheessa) ) saadun muun palautteen perusteella täydennysrakentamisen ideasuunni- telmaa päivitetään vuonnaa 2014 ja aluetta laajennetaan Asemankannakselle. Ydinkeskus- tassa kokonaisrakennetta kevennetäänn ja kaupan alueita a muutetaan asumiselle. Kaupunkikeskustan toiminnalliseen ja liikenteelliseen rakenteeseen tulee myös muita muu- nistyessä Saarijärven kaupunki kuuleee maanomistajia yleiskaavavaihetta tarkemmin, liittyen toksia, jotka johtuvat valtatien 13 keskustan liittymäjärjestelyissä tapahtuvista muutoksista. Näiden seurauksena myöss ydinkeskustan toiminnalliset painopisteet ja liikenteen pääverk- saattaa muuttua, tätä koskevat neuvottelut ovat meneillään vuoden 2013 lopulla. ko muuttuvat jossakin määrin. Myös linja-autoaseman ja yleisten pysäköintialueiden sijainti

4 4 (25) 3. Lampinen Eeva Maija, Varvikko Kalle, Lampinen Jukka-Pekka ( ), mielipide Mielipiteessä toivotaan, t että yleiskaavassa osoitettu maankäyttö korjattaisiin valmisteillaa olevan Luhdan asemakaavan mukaiseksi. Mielipidee on perusteltu ja voidaan ottaa huomi- oon. Asumisen aluevaraukset (A) korjataan maanomistajan toivomalla kohdalla vastaa- maan Luhdan asemakaavan aluevarauksia.

5 5 (25) 4. Niemi, Jorma (2012), mielipidee Mielipiteessä toivotaan t Matosalmen sillalle johtavaa kevyen liikenteen väylää. Mielipidee on hyvin perusteltu ja voidaann ottaa huomioon. Ranta-Hännilän tien varressa oleva ulkoilureit- Matosalmen silta (punainen palloviiva). timerkintä (vihreä palloviiva) muutetaan uudeksi kevyen liikenteen väyläksi välillä Paavontie

6 6 (25) 5. Saarijärven Kokoomus ry / Lehtinen Harri ( ), mielipide Mielipiteessä kiinnitetään huomiota keskustan pysäköintiratkaisuihin, valtatien sijaintiin, asuntorakentamisen kerroslukuihin, rakennustapaan ja väljyyteen. Yleiskaavaluonnoksen valtatieratkaisua (siirto radan varteen) pidetään hyvänä ja asukaslukuennusteita liian opti- mistisina. Yleiskaavaa havainnollistavan ideasuunnitelman rakennustapaa pidetään kerros- luvuiltaan liian korkeana jaa Saarijärven kaupunkiin huonosti sopivana. Vastauksena esitetään seuraavaa: Yleiskaava mahdollistaa keskustassa monenlaisia py- säköinnin, asuntorakentamisen ja kaupunkikuvan ratkaisuja. r Vaikka yleiskaavan valmiste- yleiskaavalla. Yleiskaavann tärkein tehtävä on osoittaa maankäytön ja liikenteen suuret lin- jat. Yksityiskohtia tarkennetaan asemakaavoituksen ja muun tarkemman suunnittelun kei- luaineistossa esitellään mahdollisia kaupunkikuvallisia rakentamisvisioita, ei niitä ratkaista noin. Lisäksi todetaan, ettää erityisesti valtion viranomaisten yleiskaavaluonnoksesta anta- mien lausuntojen johdostaa valtatietä ei yleiskaavaluonnoksestaa poiketen siirretä Aseman- myös ydinkeskustan ja Asemankannaksen liikennejärjestelyihinn ja täydennysrakentamis- visioihin. kannaksella radan varteen, vaan sitä parannetaan nykyisellä paikallaan. Tämä vaikuttaa

7 7 (25) 6. Lampinen Hanna ( ), mielipide Palaavasalmen/Palvasalmen liittymä (Vt13/Paavontie) on maisemallisesti hieno ja kulttuuri- sisääntuloporttina kaupunkikeskustaan. Yleiskaavaa tarkemmat maankäyttökysymykset to- historiallisesti merkittävä sisääntuloalue Saarijärven keskustaan. Se voi jatkossakin toimia teutetaan asemakaavoituksen, tiesuunnittelun ja katusuunnittelun keinoin. Yleiskaavassaa esitettävät valtatien 13 sijainti- ja liittymäratkaisut ovat riippuvaisia ensisijai- lii- sesti valtion ja alueviranomaisten näkemyksistä, joihin Saarijärven kaupungin paikalliset kennejärjestelyt joudutaann sovittamaan. Yhteisen näkemyksen n edelleen kirkastamiseksi ovat Keski-Suomen ELY-keskus ja Saarijärven kaupunki vuonna 2013 tehneet uuden selvi- tyksen valtatien 13 liikenneratkaisuista. Tämä on pohjana yleiskaavaehdotuksessa esitettä- mänä. Nykyinen asemakaavallinen tilanne liikennealuevarauksineen on alueella voimassa, koska (laadinnassa oleva) yleiskaava on hierarkisesti alempiarvoinen kaavatyyppi. Valtatien 13 osalta laaditunn toimenpidesuunnitelman toteutuminen edellyttää merkittäviää in- ville liikenneverkolle. Palaavasalmen risteysaluee on merkitty yleiskaavaehdotukseenn parannettavana tasoliitty- vestointivarojaa sekä valtionn että kaupungin taholta ennen kuin risteyksen muutossuunni itel- Asemakaavan ajantasaisuutta tulee kunnan arvioida vähintäänn 13 vuoden välein (MRL 60 ma voitaisiin huomioida asemakaavoituksessa. Hankerahoitusta kohteelle ei ole tiedossa. ).

8 8 (25) 7. Veikko Tarvainen, Saara Tarvainen, Aaro Lahtinen, Terttu Lahtinen, Pentti Saastamoinen, Jaana Saastamoinen, Tarmo Pohjonen, Pia Rantala, Henna Parhiala, Jan Parhiala, Janana Viikilä, Esa Viikilä, Or- on osoitettu uusi kevyen liikenteen reitti. Kukonhiekantie on hallinnollisesti valtion ylläpitä- mä maantie (nro 16843) jaa toiminnalliselta luokaltaan yhdystie. Kukonhiekantien hoidon hal- vo Helin, Ritva Helin, Helena Parhiala, Rainer Parhiala, Monika Kinnunen K ( ), mielipide Kukonhiekantien liikenneturvallisuus on yleiskaavan tavoitteena, minkä vuoksi sen varteen linnollinen vastuu on tähänn saakka kuulunut valtiolle, minkä takia tien hoidosta ei ole vas- tannut Saarijärven kaupunki. Mielipiteessä esitetty palaute on välitetty Keski-Suomen ELY- keskukselle ja Saarijärven kaupungin kunnallistekn niikkapalveluille.

9 9 (25) 8. Saarijärvi-Seura r.y. ( ), mielipidee Saarijärvi-Seuran yleiskaavaluonnoksesta esittämät näkemykset ovat rakentavia ja voidaan enimmäkseen ottaa huomioon kaavan jatkossuunnittelussa. Vastauksina Saarijärvi-Seu uran esiin nostamiinn näkökohtiinn esitetään seuraavaa: Kansallisen kaupunkipuiston tai vastaavan kokonaisuuden tavoite säilyy yleiskaavassa, ja sitä voidaan tarvittaessa selventää kaavaselostuksessa ja teemakartalla. Keltaisella osa- aluerajauksellaa on merkittyy kaupunkipuistovyöhykkeen osuus keskusta-alueella (matkailun ja virkistyspalvelujen kehittämisvyöhyke). Rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen liit- Kaava-aineistoon liittyvä täydennysrakentamisselvitys ja sen vuonna 2014, yleiskaavaluon- noksesta saadun palautteen pohjalta laadittava päivitys on vainn yksi mahdollinen visio yleis- tyviä yleiskaavamääräyksiä kehitetään. Kerrostalorakentamisen sijaintia ei ole tarpeen yksityiskohtaisesti ratkaista yleiskaavalla. ja asemakaavoituksen tueksi, ei vielä rakentamisee en johtava suunnitelma. Yleiskaavass sa oleva ydinkeskustan C-merkintä (punainen aluevaraus C) ja yleiskaavan A-merkinnät (rus- kea aluevarausmerkintä A) mahdollistavat kerrostalorakentamisen mutta eivät pakota sii- hen. Asuntorakentamisen tarkempi luonne sopii tarkemmin ratkaistavaksi myöhemmin, asema- uusia kerrostaloalueita mm. Ketunniemeen ja Sivulanpellolle. Autiolahden kerrostaloalue on vanhastaann suosittu eikä liian etäällä keskustasta. Myös Saarijärven väestön ikäraken- teissa ennakoitujen muutosten takia sijainniltaan hyvää tehokasta asuntorakentamista tarvi- kaavoituksen keinoin. Keskustan asemakaavojen uusiminen u onn Saarijärven kaupungin kaavoitusohjelmassa ajoitettu vuosille Ydinkeskustaan on muodostumassaa taan keskustaan tai sen untumaan, lähelle palveluja. Valtatien13 melunsuojaustarve on ilmeinen Saarijärven keskustassa. Valtatien ja radan häi- riövaikutusta koskevia kaavamääräyksiä on tarpeen tarkentaa. Olemassa olevan taajama- rakenteen sisällä meluntorjunta-asiat kuuluvat ensisijaisesti valtiolle. Yleiskaavassa osoitet- on tavien uusien rakentamis- ja muiden häiriöherkkienn maankäyttömuotojen osalta vastuu ensisijaisesti Saarijärven kaupungin. Maamme rataverkosta vastaava Liikennevirasto ei yleiskaavasta antamassaan lausunnos- sa pidä mahdollisena henkilöliikenneaseman toteutumista Saarijärven keskustan läpi kul- julkinen joukkoliikenne hoituu siis jatkossakin vain kevalle radalle, minkä takiaa varaus poistetaan kaavakartalta. Saarijärven pitkämatkainen linja-autoin.

10 10 (25) 9. Rahkonen Raija ja Veikko ( ), mielipide Mielipide koskee ensisijaisesti Ilolantien rakennettua ympäristöä ja sen tulevaisuutta. Ilo- lantie 11 kuuluu yleiskaavakartalla keskustatoimintojen alueeseen (punainen aluevaraus ja kirjain C). Yleiskaava mahdollistaa rakentamisenn tehostumisen ja käyttötarkoitusmuutokset keskus- liikerakentamisen sijoittumista ydinkeskustassa. Merkinnällä M onn osoitettu se ydinkeskustan alue, jossa käyttötarkoitukset ja rakentamisen tehokkuus voivatt joustavasti ja tarpeen mu- tassa, muttei mitenkään pakota siihen. Yleiskaavann C-merkinnällä ei ratkaista esimerkiksi kaan vaihdellaa yleiskaavaaa tarkentavassa, rakennetun ympäristön yksityiskohdat, maan- kaavoitusohjelmassa ajoitettu vuosille Kaava-aineistoon liittyvä täydennysrakentamisselvitys ja sen vuonna 2014, yleiskaavaluon- noksesta saadun palautteen pohjalta laadittava päivitys taas onn vain yksi mahdollinen visio omistajien toiveet tarkemmin huomioon ottavassa, käytännön rakentamista ohjaavassa asemakaavoituksessa. Keskustan asemakaavojen uusiminen on Saarijärven kaupunginn yleis- ja asemakaavoituksen tueksi, ei vielä rakentamiseen johtava suunnitelma. Päivityk- sessä 2014 Ilolantietä on kehitetty asumisen ympäristönä, ei enää tehokaan liikerakentami- 13 ja keskustan pääliikenneverkon rakenteissa. sen alueena. Tähän ovat vaikuttaneet asukkailta saatu palaute ja myös muutokset valtatien

11 11 (25) 10. Merialaa Anja ( ), mielipide Mielipide sekä siinä ansiokkaasti esitetyt perustelut taustatietoineen otetaan huomioon yleiskaavan jatkosuunnittelussa. Yleiskaavaluonnoksessa esitetty uusi yhteys keskustan länsiosasta Koiralammentien kautta valtatielle poistetaan. Sen sijaan liikenneturvallisuudeltaan huonoa liittymäää esitetään parannettavaksi nykyisen sijaintinsa tienoilla, Keski-Suomen ELY-keskuksen Muilta osin yleiskaavassa osoitet- tu maankäyttö jää ennalleen ja toteutettavaksi myöhemmin tehtävän asemakaavoituksen kautta. Siinä yhteydessä ympäristöä koskevat selvitykset ja maankäyttösuunnitelmat tar- kentuvat. Asemakaavoituksen yhteydessä ympäristön arvot ja erityispiirteet, kuten myös maanomistajien toiveet voidaan ottaa suunnittelun lähtökohdiksi. Mielipiteessä esitetty näkemys Koiralammentien maisemallisista arvoista ja historiallisesta merkityksestä on oikeaan osunut. Jatkosuunnittelussa voidaan harkita Paavontien- Koiralammentien ja mahdollisesti myös joidenkin muiden m teidenn osoittamista esimerkiks maisema- ja matkailutienä ä. Tämä tukisi erittäin hyvin ajatusta yleiskaavoituksen yhteydessä esiin nostetusta ja yleiskaavassa kehittämismerkinnällä osoitetusta Summassaaren ja Kol- vuonna 2013 teettämän valtatietä 13 koskevan selvityksen mukaisesti. kanlahden välisestä matkailu- ja virkistysvyöhykkeestä sekä siihen liittyvästä kaupunkipuis- tokokonaisuudesta. Toteutuessaan matkailutiet on mahdollista osoittaa maastoon liikenne- merkein. Ne voidaan ottaaa huomioon Saarijärven seudun s matkailun kehittämisessä ja markkinoinnissa.

12 12 (25) 11. FC Saarijärvi / Messala Janne ( ), mielipide Mielipiteessä toivotaan, t että yleiskaavassa osoitettaisiin uuden jalkapallokentän sijainti. Yleiskaavassaa on pyritty mahdollistamaan vapaa-ajan toimintojen ja harrastusmahdolli- suuksien kehittäminen keskustassa lähellä asutusta ja olemassa olevia vapaa-ajan palvelu- ja, mikä mahdollistaisi kaikkien ikäryhmien liikunnan ja urheilunn näillä alueilla. Yleiskaavas- sa ei yleispiirteisyytensä vuoksi ole tarkoituksenmukaista osoittaa käyttötarkoituksia tarkas- ti, vaan mahdollistaa näiden toteuttaminen asemakaavoituksenn tai muun tarkemman suun- a nittelun keinoin. Luonnoksesta poiketen yleiskaavaehdotuksessa esimerkiksi Kusiaismäen urheilualueita kohtuullisen lähellä oleva Asemankannaksen pohjoisranta varataan vapaa-ajan ja virkistystoimintaa palve- levia kenttiä, halleja ja huoltorakennuksia, rakennelmia sekä paikoitustiloja. Aluetta voi ke- urheilu- ja virkistysalueeksi (VU). Alueelle on mahdollista rakentaa urheiluhittää esim. vesiurheilun, kalastusharrastuksen, palloilukenttälajien, lemmikkien koulutus- Asemankannaksen pohjoisranta paljon tilaa vaativille jalkapallotoiminnoille vai olisiko jokin muu paikka tähän tarkoitukseen parempi. Selvää on, o ettei ainakaan mielipiteessä esitetyn kokoinen tekonurmikenttä (120x85 m) mahdu Asemankannaksen pohjoisrannan alueelle. Pienempikokoinen kenttä voi olla mahdollinen, mutta vaatii sekin yleiskaavaa tarkempaa suunnittelua ja ympäristöllisten reunaehtojen varmistamista (mm. mahdolliset pilaantuneet maat rautatietoimintojen jäljiltä). Mielipiteessä esitetty sijainti Husuahon suunnalla on o yleiskaavan puolesta mahdollinen A- alueiden ja muiden ulkourheilulajien kohteena. Asemakaavoituksessa tai muussa tarkemmassa suunnittelussaa tulee varmistaa, riittäisikö kortteleiden sisällä. Tällöinn kentän tarkka sijaintiratkaisu ja maankäytöllinenn liittyminen muuhun ympäristöön voitaisiin suunnitella asemakaavoituksen yhteydessä.

13 13 (25) 12. Karisto Ari-Pekka (2012), mielipide Mielipiteessä toivotaan t Ranta-Hänniläntien reunaan kevyen liikenteen väylää välille Koira- Ranta-Hännilän tien varressa oleva ulkoilureittimerkintä (vihreää palloviiva) muutetaan uu- deksi kevyen liikenteen l väyläksi välillä Paavontie Matosalmenn silta (punainen palloviiva). lammentie - Matosalmen silta. Mielipide on hyvin perusteltu jaa voidaan ottaa huomioon.

14 14 (25) 13. Koiraurheilualue / Paananen Sirkka ( ), mielipide Mielipiteessä toivotaan t yleiskaavaan alueita koiraurheilulle ja harrastukselle. Asiasta kes- kusteltiin myös kaavaluonnoksen yleisötilaisuudessa. Tällöin todettiin, että nämä kasvatta- vat suosiotaan ja Saarijärvi voisi olla seudullinenkinn koiraharrastuskeskus. Yleiskaavaehdotuksessa on pyritty mahdollistamaan vapaa-ajan toimintojenn ja harrastus- pohjoisranta on varattu keskustan yleiskaavassa vapaa-ajan urheilu- ja virkistysalueeksi (VU). Alueelle on mahdollista rakentaaa urheilu- ja virkistystoimiv ntaa palvelevia kenttiä, hal- mahdollisuuksien monipuolinen ja joustava kehittäminen. Esimerkiksi Asemankannaksen leja ja huoltorakennuksia, rakennelmiaa sekä paikoitustiloja. Aluetta voi kehittää esim. ve- siurheilun, kalastusharrastuksen, palloilukenttälajien, lemmikkien koulutusalueiden ja mui- den ulkourheilulajien kohteena. Kusiaismäen alueelle on varattu P-1 ja VU-alueet, osoittaaa tarkasti virkis- tykseen tai urheiluun varattujen alueiden käyttötarkoitusta kovinn tarkasti, vaan jättää asia asemakaavoituksen, yleisten alueiden suunnittelunn tai muun tarkemman suunnittelun vai- heeseen. jotka mahdollistavatt myös kyseisen toiminnan sijoittamisen. Yleiskaavassaa ei yleispiirteisyyden vuoksi ole tarkoituksenmukaista

15 15 (25) 14. Rautiainen Ari ( ), mielipide Mielipiteessä esitetty toivee asuntoalueen laajennuksesta Sara-ahon ja Rajalan välisellä alueella voidaan ottaa osittainn huomioon. Asuntoalue osoitetaan lammen kaakkoispuolelle. Yleiskaavallisen kokonaisrakenteen kannalta ja viher- ja ulkoilureittiyhteyksien turvaami- seksi lammen rantaviiva jaa lammen eteläreuna jätetään rakentamisesta vapaaksi. Maan- käyttö tarkentuu myöhemmin, yleiskaavaa tarkentavassa ja toteuttavassa asemakaavoi ituk- sessa.

16 16 (25) 15. Koskinen Lauri (2012), mielipide Mielipide läntisen hautausmaan pysäköintitarpeistaa on perusteltu, mutta sen perusteella ei tehdä muutoksia yleiskaavakarttaan. Yleiskaavass a koko ydinkeskusta on C-aluetta, joka mahdollistaa joustavasti erilaista maankäyttöä eikää ota kantaa yksittäisten kortteleiden tai tonttien käyttötarkoitukseen tai rakentamistapaan. Mielipiteessä olevan paikan käyttö ratkaistaan tarkemmin MRL:n mukaisellaa asemakaavoi- käyttötarkoituksia (mm. asuin- ja liikerakentaminen, linja-autoasema). Säästökeskuksen, vanhan hautausmaan sekää korttelin 136 pysäköimisongelmat pyritään kuitenkin ratkaise- maan laadinnassa olevilla asemakaavahankkeilla. Saarijärven kaupungin kaavoitusohjelmassa on myös keskustan asemakaavojen uusiminen kokonaisuutena aikavälillää Sekä yleiskaavoituksenn että asemakaavoituksen taustaksi tehtyä ydinkeskustan täydennysrakentamista visioivaaa selvitystä päivitetään vuonna tuksella. Kyseisestä alueesta on esitetty yleiskaavoituksen yhteydessä myös toisenlaisia 2014.

17 17 (25) 16. Keski-Suomen museo ( ), lausunto Lausunnossaan Keski-Suomen museo pitää myönteisenä monia yleiskaavan kulttuuriym- päristömerkintöjä ja niihin liittyviä kehittämismerkintöjä. Ne on kehitetty pohjautuen Saari- järven kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin, vahvuuksiin ja niiden pohjalta yleiskaavan ta- voitevaiheessaa tunnistettuihin strategisiin kehittämismahdollisuuksiin. Saarijärvellä ympäris- sopii tältä osin hyvin työkaluksi ympäristölliseen kehittämiseen.. tön kehittäminen ja hoito sopii hyvin paikkakunnan kulttuurikaupunki-imagoon. Yleiskaava Keski-Suomen museon kaava-aineistossa huomaamat puutteet täydennetään. Kaavakar- talle lisätään suojeltuihin kiinteisiin muinaisjäännöksiin nykyisinn kuuluvat Kunniavuoren tais- telukaivannot, joita ei ollut vielä mukana Museoviraston kaavaluonnosta varten toimitta- massa paikkatietoaineistossa. Kaavaselostukseen täydennetään Keski-Suomen Museon M rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva selvitys (Silén 2009). Rakennettua kulttuuriympäristöää koskevia kaavamääräyksiä kehitetään lausunnossa toivotun mukaisesti seuraavilta osin: taustaselvityksissä mainittujen yksittäisten kohteiden tai rakennusryhmien asemakaavallinen ohjaus, suojeluasemakaavo- jen tarpeellisuus, uudisrakentamisen ohjaus kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan sovit- tamisen osalta. Kaavaselostuksessa esitettyä vaikutusten arviointiaa täydennetään: erityisen huolella arvioi- daan liikennerakentamisenn vaikutuksett rakennettuun kulttuuriympäristöön. Sen sijaan Keskehitystä 1900-luvun lopulla kuvaavien piirteiden esiin nostaminen sopii yksityiskohtaisuu- tensa vuoksi yleiskaavaa paremmin asemakaavatasolle. Keskustan asemakaavojen päivi- tys on ohjelmoitu vuosille Kyseisessä asemakaavatyössä tarkastellaan suoje- lumerkinnät keskusta-alueella. Keski-Suomen museon lausunnossaann esittämien seikkojen lisäksi kulttuuriympäristöön liit- ki-suomen museon toivoma modernin rakennusperinnön ja erityisesti rakennustekniikan tyen harkitaan kulttuurihistoriallisesti merkittävien ja/tai maisemallisesti edustavien teiden merkitsemistä kaavaan esim. matkailu- ja maisemateiden kehittämismerkinnällä (esim. Paavontie - Koiralammintie, Pietari Brahen tien väyläosuus Lumperon harjulla), mikäli näis- tä löytyy riittävästi pohjatietoa ja/tai perusteita.

18 18 (25) 17. Liikennevirasto ( ), lausunto Yleiskaavassaa esitettävät rautatiehen liittyvät l liikenne- ja maankäyttöratkaisut ovat sidok- sissa valtatien 13 sijaintiratkaisuun ja Saarijärven kaupungin k maankäyttötavoitteisiin. Näitä on yleiskaavaprosessin aikana sovitettu yhteen ensisijaisesti Saarijärven kaupungin ja Kesviranomaisyhteistyöllä. Valtion liikenneviranomaisten valtatiehen liittyvät tavoitteet ovatt muuttuneett yleiskaavapro- sessin aikana,, vaikeuttaenn ja hidastaen merkittävällä tavalla Saarijärven kaupungin yleis- kaavasuunnittelua. Kaavaluonnoksessa esitetystä valtatien siirrosta radan viereen luovu- taan kaavaehdotuksessa. Uudet rataan liittyvät liikenneratkaisut keskustassa ja Aseman- kannaksella perustuvat vuonna 2013 tehtyyn erillisselvitykseenn (Keski-Suomen ELY-keskus ja Saarijärven kaupunki). ki-suomen ELY-keskuksenn teettämin selvityksin ja suunnitelminn sekä neuvotteluin ja muulla Liikenneviraston lausunnon johdosta keskustan henkilöliikenneasemaan merkintä poiste- taan yleiskaavakartalta, vaikka siihen varautuminen n olisi valtakunnallisten alueidenkäytt töta- puunkuormausalueen korvaava mahdollinen uusi sijainti s osoitetaan Linnan pysäkin teolli- suusalueen kohdalle. Asemakannaksen kohtauspaikka ja tarvittavat huoltoraiteet samalla kohtaa otetaan huomioon "kehitettävä rataosuus" -merkinnällä.-. Tämä mahdollistaa puun- kuormaustoimintojen siirron ja muun kehittämisen Liikenneviraston tarpeiden mukaisesti. Samalla merkinnällä mahdollistetaan rataan liittyvien kuormaus- tai muiden rataan tukeutu- vien yritystoimintojen kehittäminen Linnan kylän teollisuusalueella. Sekä Asemankannaksen että Linnan alueen raiteistoalueen kehittäminen saattaa vaatiaa asemakaavatason suunnittelua aluevarausten riittävyyden ja toiminnallisuuden varmistami- seksi. Radan melu- ja tärinävaikutukset huomioidaan ensisijaisesti asemakaavojen tai voitteiden mukaista pitkän aikavälin varautumista raideliikenteen kehittämiseen. Yleisen liikenne- ja muun turvallisuuden kannalta erittäin e vaarallisen Asemankannaksenn asemakaavamuutosten laadinnan yhteydessä. Myös maaperäselvitykset ja pilaantuneiden maa-alueiden selvitykset laaditaan asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavalla ei muodosteta merkittävästi uusia asuinalueita radan läheisyyteen, joten eril- tään seuraavasti: "Radan mahdolliset melu- ja tärinähaitat on otettava huomioon asema- kaavoja laadittaessa." linen melu- ja tärinäselvityksen laadintaa ei ole tarpeen. Yleiskaavamääräyksiä täydenne-

19 19 (25) 18. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry ja Metsänomistajien liitto Järvi-SuomiJ i ry ( ), mielipide Lausunto-nimellä annettu mielipide koskee otsikkonsa mukaisesti Pylkönmäen keskustan yleiskaavaa. Sen sisältö eii ilmeisesti koske a. Vastaukse- et- na mielipiteessä esitettyihin asiasisältöihin todetaan kuitenkin seuraavaa: Liittyen luonnoltaan arvokkaiden alueiden aluevaraus- ja osa-aluemerkintöihin todetaan, tä yleiskaavoissa aluevarausmerkintä on pääsääntöisesti vahvempi maankäytön ohjauskei- maanomistajille on lähetetty tai lähetetään tiedotteet luonnos- jaa ehdotusvaiheessa. Työ- ryhmiin ei ole valitettavasti i mahdollistaa kutsua kaikkia osallisia, mutta laajalla tiedottamisella aktivoidaan eri osallistahott ottamaan kantaa hankkeeseen. -alueen liito-oravareviireistä tehtiin päivittävä tarkistussel- vitys vuonna 2013 (Ahlman, Lausunto n liito- oravareviireistä 2013, Ahlman Group Oy). Selvityksen yhteydessä ilmeni mm., että osa no kuin osa-aluerajaus. Aluevaraus- ja osa-aluemerkinnät täydentävät toisiaan. Yleiskaavasta tiedotetaan Saarijärvellää laajemmin kuin laki vaatii: kaikille yleiskaava-alueen yleiskaavaluonnoksessa esitetyistä liito-orava-alueista on hakkuiden seurauksena tuhoutu- nut. Saarijärven kaavoituksessa luonnonsuojelun vastuuviranomv maisena toimii Keski- yleiskaa- Suomen ELY- keskus, jonka ohjeiden mukaan liito-oravaesiintymät merkitään vaan.

20 20 (25) 19. Perusturvaliikelaitos Saarikkaa ( ), lausunto Terveystarkastajan lausunnon mukaan kaavassa on o hyvin huomioitu saastuneet maa- täyden- netään seuraavasti: "Radan mahdolliset melu- ja tärinähaitat onn otettava huomioon asema- kaavoja laadittaessa." alueet, suojavyöhykkeet jaa liikenteen aiheuttamat ongelmat. o Yleiskaavamääräyksiä

21 21 (25) 20. Metsäkeskus ( ), mielipide Metsäkeskus kommentoi lausunnossaan luonnonympäristöltään arvokkaiden metsäaluei- den merkitsemistapoja yleiskaavassa (luo-merkinn ät yleisesti, liito-oravaa koskevat merkin- in nät, metsälain tarkoittamatt erityisen tärkeät elinympäristöt). Vastauksena kommentteih esitetään seuraavaa: Yleiskaavan tärkein maankäytön ohjaus tapahtuu pääkäyttötarkp koitusta osoittavien alueva- rausmerkintöjen kautta, osa-aluemerkinnät täydentävät ja tarkentavat niiden sisältöä. Alue- varaus- ja luo-merkinnät tarvittaessa tarkistaa. Liito-oravan elinympäristött tarkistetaan vuonna 2013 tehdyn täydentävän ja päivitysluontei- sen selvityksen pohjalta (Ahlman, Lausunto n liito- ovat siis toisiaan täydentäviä, ja niidenn keskinäistää suhdetta voi- daan oravareviireistä 2013, Ahlman Group Oy). Selvityksen yhteydessä ilmeni, että osa yleiskaa- valuonnoksessa esitetyistää liito-orava-alueista on hakkuiden h seurauksena tuhoutunut. t Kaik- suojelun vastuuviranomaisena toimivan Keski-Suomen ELY-keskuksen ohjeita. kien arvokkaiden luontokohteiden ja -alueiden merkitsemistavassa noudatetaan luonnon-

22 22 (25) 21. Keski-Suomen liitto ( ), lausunto Keski-Suomen liitto pitää yleiskaavaluonnosta pääpiirteissään maakuntakaavan mukaise- kaavamerkintään (P-2). Maakuntakaavassa alue on o teollisuusaluetta (T). Maakuntakaa avan na. Muutoksia toivotaan mm. alueen itäosassa olevien paljon tilaa vaativien kaupan alueiden ohjaus tarkentui lausunnonn jälkeen tältä osin 4. vaihemaakuntakaavassa, jonka Keskivaativan kaupan uusille yksiköille ja myös muiden uusien vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittaminen jo pääosin toteutuneeseen kaupunkirakenteeseen on haasteellista. Kun vielä nykyinen Nah- kurintien liittymä valtatieltää sulkeutuneee tulevaisuudessa, kaupan suuryksiköt hakeutuvat entistä enemmän valtatienn varrelle Asemankannakselle. Asemankannas sijoittuu lähellee nykyistä ydinkeskusta-aluetta eikä sen kehittyminen monipuolisena kaupan alueena aiheu- ta yhdyskuntarakenteeseen haitallista vaikutusta. AsemankannA nakselle maakuntakaava oh- Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi Saarijärven keskustassa (C-alueella) ei ole hyviä korttelialueitaa paljon tilaa jaa kuitenkin vain tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksikköjen rakentamista, mutta tarve myös muun erikoiskaupann suuryksiköiden sijoittamismahdollisuuksille on olemassa seuraa- van vuoden kuluessa. Kaupparakentamiseen soveltuvaaa maa-aluetta on yksinker- taisesti vähän vesistöjen rajaamalla ydinkeskustan ja Asemankannaksen alueilla. Kaupun- naksen kehittymistä osaksi ydinkeskustan tyyppistää kaupparakentamista, vaikka tähän gin huolena on, että mahdollisesti maakuntakaavann 4. vaihekaava rajoittaa Asemankan- suuntaan selkeästi kehityss on jo edennyt. Isot autokaupat, rautakaupan sekä maatalouskaupan palvelut, joita nyt on mm. Hietalah- ei tulevaisuudessa enää löydy maata isommille kaupan yksiköille. Yleiskaavassa tulisi olla dessa (osa Asemankannasta) erittäin ahtailla alueilla, olisi hyvää voida sijoittaa myös edemmäs Jyväskylän tien varrelle, mikäli ydinkeskustan C-alueelta tai Asemankannakselta joustavuutta myös kaupparakentamisen tulevaisuuden ratkaisuille, joita emme täysin voi tänä päivänä tietää. t Tätä ajatusta palveli yleiskaavaluonnoksenn P-2 merkintä, mikä nyt eh- dotuskaavassaa on korvattuu TP-1 merkinnällä. Lähtökohtaisesti Saarijärven tulee voida kehittyä oman lähiseutunsa monipuolisena palve- lukeskuksena myös kaupan osalta, mikä vähentää pitkämatkaista ja paikallisesta näkökul- kaavassa tietoinen valinta moniin maanhankintaan liittyvien epävarmuustekijöiden takia. Lievällä ylimitoituksella kaupunki haluaa varmistaa asemakaavoitettavaksi tarkoitetun t raa- kamaan riittävyyden ja toteuttamismahdollisuudet pitkällä p aikavälillä. Joidenkin taajaman reunamilla olevien asuntokortteleiden muuttamista reservialueiksi voidaan kuitenkin harkita. Yleiskaavan liikenneratkaistu maakuntaliitto toteaa vahvistettujen maakuntakaavojen mu- masta turhaa asiointiliikenn nöintiä Jyväskylän tai Tuurin suuntaan. Keski- Suomen liitto pitää asumisen aluevarauksia hieman ylimitoitettuna, mikä on yleis- kaisiksi, mutta toteutettavuudeltaan epävarmoiksi suurista s investointitarpeista johtuen. Mi- edellyttää liitto että yleiskaavassa osoitetaan toimivat rinnakkaistie- ja kokoojakatujärjeste- lyt. Yleiskaavaehdotuksessa liikennejärjestelyt toteutetaan vuonna 2013 laaditun selvityk- sen pohjalta (Keski-Suomen ELY-keskus, Saarijärven kaupunki / A-Insinöörit Suunnittelu käli valatietä 13 päätetäänn yleiskaavaluonnoksestaa poiketen kehittää nykyisellä paikallaan,