Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöystin esitelmä oikeuslaitospäivässä (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Johdanto: perustuslaki sisältää oikeusturvatakuun
|
|
- Juho-Matti Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oikeuslaitospäivä Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöystin esitelmä oikeuslaitospäivässä (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Oikeusturvatakuu ja taloudelliset realiteetit: millaiseen oikeusturvaan ja oikeuslaitokseen Suomella on varaa? Johdanto: perustuslaki sisältää oikeusturvatakuun Perustuslain 21 :n perusoikeussäännös sisältää oikeusturvatakuun vaatimuksen. Tätä oikeutta vahvistaa myös perustuslain 22 :n säännös julkisen velvoitteesta turvata perusoikeuksien toteutuminen käytännössä. Tämä säännös velvoittaa eduskuntaa lainsäädäntö- ja budjettivallan käyttäjänä, hallitusta sen valmistellessa lainsäädäntöä ja talousarvioesitystä sekä ohjatessa oikeushallinnon järjestämistä. Perustuslain 21 perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja sen tulkintakäytäntöön ja oikeuteen oikeusturvaan kuuluu myös se, ettei oikeudenkäynnissä saa ilmetä kohtuuttomia viivytyksiä. Oikeus oikeusturvaan on yksilön subjektiivinen oikeus, joka johtuu jo suoraan perustuslaista. Oikeus oikeussuojaan on turvattava myös käytännössä. Se ei ole tarkoitettu eikä sen ole lupa jäädä pelkäksi ohjelmajulistukseksi tai tavoitesäännökseksi. Perustuslaissa subjektiivisina oikeuksina turvatuille oikeuksille on myös annettava asianmukainen prioriteetti harkittaessa julkisen vallan käytössä olevien resurssien kohdentamista valtiontaloudellisessa päätöksenteossa. Valtiosääntödoktriinissa on nimenomaisesti todettu ja tunnustettu sekin sinänsä jä r- keenkäypä seikka, että perusoikeuksia sovellettaessa ja kehitettäessä saadaan ottaa huomioon myös julkista taloutta koskevat seikat. Esityksessä tarkastelen perustuslaillisen oikeusturvatakuun käytännön toteuttamista ja sitä, mitä tämä vaatii lainsäädännöltä ja oikeuslaitoksen johtamiselta ja ohjaukselta kun otetaan huomioon julkisen talouden tulevien näkymien asettamat reunaehdot. Julkista taloutta ja samalla valtiontaloutta kokonaisuutena koskevat menojen ja kustannusten hillinnän ja tuottavuuden nostamisen tarve, jotta julkinen talous ja julkisten palveluiden sekä valtion toiminnan rahoitus olisi pitkällä tähtäimellä kestävällä pohja l- la. Myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vaatimus edellyttää kestävää jul-
2 Taloudellisia realiteetteja kista taloutta ja siten tuottavuuden parantamista ja menojen ja kustannusten hillintää. Väestön ikääntyminen korostaa voimakkaasti taloudellisuudesta ja tuottavuudesta huolehtimisen merkitystä. Esitykseni on laadittu perustuslain 90 :n 2 momentissa säädetyn, eduskunnan lainsäädäntö- ja valtiontaloudellista valtaa palvelevan ja eduskunnan yhteydessä olevan riippumattoman valtiontalouden ja -hallinnon ulkoisen tarkastajan, valtiontalouden tarkastusviraston, näkökulmasta. Valtiontalouden tarkastusvirasto ulkoisena tarkastajana tukee eduskuntaa sille perustuslain mukaan kuuluvan lainsäädäntö- ja valtiontaloudellisen vallan sekä valvontavallan käytössä. Tarkastusviraston tavoitteena on tuottaa eduskunnalle, valtioneuvostolle sekä hallinnolle objektiivista, oikea-aikaista sekä valtiontaloudellisessa päätöksenteossa hyödyllistä ja luotettavaa valvonta- ja tarkastustietoa valtion taloudenhoidon laillisuudesta, talousarvion noudattamisesta sekä valtion taloudenhoidon ja siihen liittyen valtion toiminnan taloudellisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Julkisessa taloudessa on pitkällä tähtäimellä kestävyysvajetta Julkisen talouden pitkän tähtäimen näkymät ovat heikommat tai vähintäänkin sisältävät huomattavia riskejä kuin tämän hetken pitkään jatkuneeseen korkeasuhdanteeseen pohjautuva hyvä tilanne. VM:n arvioiden mukaan Suomen julkinen talous ei ole pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla eli ilman merkittävää velkaantumista tai veroasteen nostamista julkinen talous ei voi hoitaa vastattavana olevia velvoitteitaan. Vastaavan suuntaiset tulokset sisältyvät myös Euroopan komission laskelmiin ja analyyseihin julkisen talouden kestävyydestä ja kestävyyslaskelmien herkkyydestä virheille. Riidatonta on, että julkisen talouden kestävyys ja siten sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus edellyttävät, että julkisen toiminnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta tulee nostaa. Julkiseen talouteen kohdistuu merkittävä velkaantumispaine siinä tilanteessa, jos tuottavuutta parantamalla ja kehittämällä uusia innovaatioita, jotka saadaan menestyksellisesti kaupalliseen käyttöön, ei voida ylläpitää korkeaa talouskasvua ja jos menoja aiheuttavaa politiikkaa jatketaan nykyiseen tapaan.
3 Kaavio 1: Julkisen talouden rahoitusjäämän ja velan kehitys tilanteessa, jossa talouskasvu hiipuu hiljalleen 2 %:n tasolle ja nykyistä toimintapolitiikkaa ja lainsäädäntöä sovelletaan ilman muutoksia. Lähde: Valtiovarainministeriö Julkiseen toimintaan ja laajemminkin palvelusektorin toimintaan liittyy kansantaloustieteilijä Baumolin tutkimusten perusteella Baumolin taudiksi nimetty ongelma. Baumolin taudissa on kyse siitä, että työvoimavaltaisella palvelusektorilla tuottavuuden kasvu on hitaampaa kuin teknologiaintensiivisillä aloilla mutta taas palkkakustannukset pyrkivät nousemaan samaan tahtiin kuin niillä aloilla, joilla vastaavasti tuottavuus on kasvanut nopeammin. Varsinkin julkisissa palveluissa ja hallinnossa Baumolin tauti tarkoittaa sitä, että julkisen palvelutuotannon kustannusten osuus bruttokansantuotteesta kasvaa vähitellen. Pitkään jatkuessaan ja ilman korjaavia toimia tämä johtaa vaikeuksiin kustannusten rahoittamisessa. Valtion toiminta kokonaisuutena ja siten myös oikeuslaitoksen toiminta on tässä taloustieteellisellä käsitteistöllä julkista palvelutuotantoa, johon kohdistuu Baumolin taudin riski tai jota Baumolin tauti suoraan vaivaa. Tarkasteltaessa valtion menoja kokonaisuutena voidaan havaita, että valtion menojen ja kuntien hintakehitys on ollut nopeampaa kuin koko bruttokansantuotteen hintakehitystä kuvaavan indeksin kehitys.
4 Kaavio 2: BKT:n, valtion ja kuntien hintakehitys, 2000=100 Valtion toiminnan tuottavuus on kääntynyt vuoden 2005 tietojen perusteella lievään nousuun. Tuottavuutta mitataan tässä tilastokeskuksen tuottavuustilastointiin perustuvassa tarkastelussa kokonaistuotoksen (loppusuoritteet) ja kokonaispanoksen välisenä suhteena kansantalouden tilinpidon kehikossa. Lievästi myönteinen tuottavuuskehitys johtuu erityisesti siitä, että valtion menojen hillinnässä on onnistuttu. Voidaan siis sanoa, että vuonna 2003 uudistettu va ltiontalouden kehysmenettely on tässä suhteessa osoittautunut toimivaksi: Kaavio 3: Valtion tuottavuus kehitys
5 On kuitenkin huomattava, että myönteinen tuottavuuskehitys on ollut erittäin maltillista eli tuottavuuden nousu on 1 % kokonaistuottavuuden ja 1,1 % työn tuottavuuden osalta. Asian arviointia vaikeuttaa kuitenkin tuottavuustilastoinnin puutteellisuus mutta luku on hyvin suuntaa antava. Pitkällä tähtäimellä julkisen talouden haasteena on erityisesti väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuvat kustannuspaineet. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla on siten odotettavissa runsaasti kysyntää ikääntyvän väestön palveluissa. Kustannuspaineita syntyy myös työvoiman saatavuuden todennäköisestä vaikeutumisesta ja siitä aiheutuvasta palkkakilpailusta erityisesti aloilla, joilla ei voida odottaa saatavan merkittävästi maahanmuuton kautta saatavaa työvoimaa. Työvoiman saatavuusongelmat, joita esiintyy jo nyt, voivat häiritä julkisten ja yksityisten organisaatioiden toimintaa sekä myös rajoittaa kansantalouden kasvua. On olemassa useita julkisen talouden sektoreita, joilla on laskennallisesti osoitettavissa painetta henkilöstön lisäyksiin palveluiden kysynnän lisääntyessä ja jos samalla ei synny merkittäviä tuottavuutta lisääviä uudistuksia. Varsinkin kuntien sosiaali- ja terveystoimen ikääntyville suuntautuvissa palveluissa on kyse myös hoivasta, jossa työvoiman tarvetta vähentävien uudistusten mahdollisuudet ovat rajallisemmat kuin monissa muissa valtion ja kuntien toiminnoissa. Kaavio 3: Kuntien henkilöstön laskennallinen lisäystarve Julkisen sektorin ja siten myös valtionhallinnon tuottavuustyössä on osaksi kyse juuri siitä, että luodaan liikkumavaraa niille julkisen toiminnan lohkoille, jotka tulevat hyvin kipeästi tarvitsemaan mahdollisuuksia myös lisäresursseihin. Tämä on myös hallituksen päättämän tuottavuuden toimenpideohjelman lä htökohdista. Ajatuksena on, että väestön ikääntymiseen ja työvoiman tarjonnan muutoksiin olisi varauduttava ennakoidusti. Tällöin ei myöskään synny niin suuria ja rajuja sopeuttamisongelmia kuin siinä tilanteessa, että ongelmiin reagoidaan vasta niiden ilmettyä. Varautumisen ja sitä koskevan päätöksenteon aikajänne ei ole kovin pitkä. Valtiovarainministeriö kuvaa tilannetta seuraavasti:
6 Kaavio 4: VM:n käsitys niin sanotusta mahdollisuuks ien ikkunasta. Valtiovarainministeriön arvio perustuu oletukseen, ettei työperäinen maahanmuutto pysty riittävästi korvaamaan väestön ikääntymisestä johtuvaa työssä olevan väestön supistumista. Arvio lienee oikeansuuntainen vaikka sekä syntyvyydessä että maahanmuutossa on ollut yleensä arvioitua myönteisempi kehitys. Oikeuslaitoksen taloudellisten voimavarojen kehityslinjat Tarkasteltaessa valtion talousarvion momentin muiden tuomioistuinten toimintamenot, jolle budjetoidaan muiden tuomioistuimien kuin korkeimpien oikeuksien toimintamenot, kehitystä 2000 luvulla, voidaan havaita, että kustannuskehitys ja budjetoitujen toimintamenojen kasvu on ollut yleistä valtion menojen hintakehitystä nopeampaa.
7 Muiden tuomioistuinten toimintamenot , , , ,00 Sarja ,00 0, Kaavio 5: Muille tuomioistuimille kuin korkeimmille oikeuksille budjetoitujen määrärahojen kehitystrendi Yksityiskohtaisemman kehityskuvan saa seuraavasta taulukosta. Vuodet BKT käypiin hintoihin, milj. euroa BKT viitevuoden 2000 hintoihin, milj. euroa BKT:n arvon muutos, % BKT:n volyymin muutos, % BKT:n hinnan muutos, % Valtion hintaindeksin muutos % Momentin muiden tuomioistuinten toimintam e- not määrärahan muutos % ,8 5,0 2, ,7 2,6 3,0 3,3 5, ,9 1,6 1,3 2,6 4, ,4 1,8-0,4 2,3 4, ,4 3,7 0,6 2,3 4, * ,2 2,9 0,2 1,7 2, * ,8 5,5 1,3 1,7-0,98 (-0,68) Taulukko 1: Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan , valtion menojen hintaindeksin muutos sekä talousarvion momentin muiden tuomioistuinten toimintamenot nimellismuutos %.* Tuomioistuinten toimintamenoja on siten kasvatettu vuotta 2006 lukuun ottamatta talousarvioissa hieman nopeammin mitä on valtion menojen hintakehitys yleisesti ottaen on ollut ja vuosia 2006 ja 2005 lukuun ottamatta nopeammin mikä on ollut BKT:n hinnan muutos. Vuoden 2006 osalta kyse on yhtäältä siitä, että vuonna 2005 osoitettiin muun muassa autoverotuksen ruuhkien purkamiseen kertaluonteinen määräraha. Lisäksi oikeushallinnon tietotekniikkakeskukseen ja oikeushallinnon palvelukeskukseen siirtyi tukipalveluita minkä vuoksi momentille tehtiin noin euron vähennys siirtona palvelukeskuksen momentille. Johtopäätöksenä lähinnä voidaan esittää, etteivät tuomioistuinten toimintaedellytykset ole siinä mielessä heikentyneet, että niiden jakosuhdeosuutta talouden kokonaisuudesta olisi pienentynyt.
8 Tuomioistuinten toimintamenoista suurin osa on henkilöstökuluja, vuonna 2005 henkilöstökuluja oli yhteensä euroa, mikä on noin 76 % kaikista tuomioistuinten toimintamenoista. Menokehitys johtuukin pitkälti oikeuslaitoksen henkilöstön palkkauksen jälkeenjääneisyyden tarkistuksesta, joten menojen kasvuun ei ole liitetty oletusta vastaavan suuruisesta tuottavuuden kasvusta. Oikeustilastojen valossa näyttää siltä, ettei kokonaistuotoksissa ole tapahtunut aivan vastaavaa ratkaistujen asioiden määrän kasvua. Ikääntymisen haaste koskee vahvasti myös oikeuslaitosta. Yleisten tuomioistuinten henkilöstön keski-ikä vuonna 2005 oli 46,5 vuotta ja arvio vuodelle 2007 osalta on 47,5 vuotta. Hallintotuomioistuinten henkilöstön keski-ikä vuonna 2005 oli 47,7 vuotta ja vuonna 2007 sen arvioidaan olevan 48,5 vuotta. Tuomioistuinten henkilöstö ikääntyy siten vääjäämättä. Suhteellisen pian onkin suuri joukko tuomareita siirtymässä eläkkeelle. Pätevän työvoiman saatavuudesta huolehtiminen on siten väistämättä keskeisellä sijalla tuomioistuinlaitoksen strategisessa johtamisessa. Vaativasta työstä pitää maksa kunnon palkka mutta julkisen talouden kehitysnäkymät kokonaisuutena johtavat siihen, että on varsin vaikeaa lähteä radikaalisti kasvattamaan oikeuslaitoksen toimintamenoja kokonaisuutena nopeammin kuin mitä julkisen talouden liikkumavara yleensä sallii. Oikeuslaitoksen tulevista voimavaranäkymistä Yleisistä julkisen talouden kehitysskenaarioista ei voida viedä tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä oikeuslaitoksen tulevien resurssien suhteen. On huomattava, että julk i- suudessa valtiontalouden kehysmenettelyn jäykkyyteen kohdistuvasta kritiikistä 'haukkuu väärää puuta' sillä tosiasiassa jäykkyys johtuu muista syistä kuin kehysmenettelystä, erityisesti haluttomuudesta kohdentaa uudelleen voimavaroja hallinnonalojen ja talousarvion lukujen välillä. Valtiontalouden kehysmenettelyn kova ydin on Suomessa vuodesta 2003 sovelletussa kehysjärjestelmässä finanssipoliittinen sääntö, joka on eri hallinnonalojen kehykseen luettavien menojen loppusumma. Tämän kokonaismenotason puitteissa voimavarojen kohdentaminen on poliittinen päätös. Sen oikeellisuuden peruskriteerinä voidaan pitää sitä, että suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon nykytilasta, tavoitteista ja eri toimenpidevaihtoehtojen todennäköisistä vaikutuksista. Oikeellisuuden kriteereihin kuuluu myös se, että perustuslain perusoikeussäännöksiin sisältyviä arvovalintoja ja prioriteetteja koskevia kantavia periaatteita kunnioitetaan. Taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta onnistuneen voimavarojen kohdentamisen kriteereihin kuuluu myös se, että tuottavuutta voidaan nostaa vähintäänkin samassa tahdissa yleisen tuottavuuskehityksen kanssa. Tällöin toimialan muita heikompi innovaatiokyky ei siirry rasittamaan koko julkista taloutta asianomaisen sektorin kustannusosuuden tai BKT -osuuden nousun muodossa. Tällä tavoin voidaan vastata julkista taloutta ja toimintaa ja usein laajemminkin palvelutoimintaa vaivaavaan Baumolin tautiin. Minkälaiseen oikeussuojaan ja oikeusturvaan Suomella siten on varaa Tehokas oikeussuoja liittyy olennaisena osana oikeusvaltioon. Perustuslain mukaisena tavoitetilana, jonka mahdollisimman optimaalinen turvaaminen on perustuslain aset-
9 tama velvoite, professori Ahti Saarenpään ajatuksia edelleen kehittäen voidaan nähdä oikeusvaltio, jossa on: 1. oikeudenmukainen lainsäädäntö 2. oikeus toteutetaan ja oikeussuojaa annetaan riittävän aikaisin 3. turvattu oikeus oikeudenmukaiseen ja viivytyksettömään oikeudenkäyntiin Perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen oikeussuojan tavoitetila on, että oikeussuojan tulisi olla oikeusriitaan tai oikeuksien loukkaukseen nähden riittävän ajantasaista sekä nopeasti ja halvalla saatavissa. Tuottavuuden parantaminen ja tehokkaan oikeusturvan vaatimus eivät ole ristiriidassa vaan oikeus oikeusturvaan perusoikeutena - oikeusturvatakuu - edellyttää oikeussuojan prosessien ja eri prosessien kokonaisuuden tehokkuutta ja siten prosessien mahdollisimman hyvää tuottavuutta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomea vastaan antamissa langettavissa tuomioissa on keskeisenä ongelmana ollut oikeudenkäynnin kokonaiskesto oikeudenkäyntiasian vireille tulosta lainvoimaiseen tuomioon. Rikosasioissa kestoa arvioitaessa otetaan huomioon myös esitutkintaan ja syyteharkintaan kulunut aika. Varsinkin laajoissa talousrikosasioissa on ollut havaittavissa useita tapauksia, joissa syyttäjälaitoksella ja tuomioistuimella on ollut vaikeuksia hallita oikeudenkäyntiaineiston ja prosessin kokonaisuutta, mikä on osaltaan johtanut jopa ihmisoikeussopimuksen vastaisiin viivästyksiin. Prosessien kokonaiskeston näkökulma olisi kuitenkin selkeästi otettava nykyistä systemaattisemmin huomioon päätettäessä eri politiikkalinjauksista ja myös lainsäädännöstä. Tämä näkökulma on tullut esille valtiontalouden tarkastusviraston eri tarkastuksissa, muun muassa turvapaikkaprosessiin kohdistuneessa tarkastuksessa. Prosessien kokonaiskeston hallinta ja sujuvuudesta huolehtiminen on yleensä myös taloudellisesti tarkoituksenmukaista; se säästää sekä asianosaisten että valtion menoja. Kokonaisprosessin näkökulma tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että päätettäessä tehostaa poliisin talousrikostutkintaa, on samalla huolehdittava siitä, että syyttäjä - ja tuomioistuinlaitoksella on edellytykset käsitellä näin tulevat uudet ja yleensä laajat jutut. Näyttää myös siltä, että eräät yksittäiset tuomioistuimet ovat olleet aika lailla ''tukossa'' kohdalle sattuneiden poikkeuksellisen suurten talousrikosjuttujen kanssa. Näyttäisi myös siltä, että olisi aihetta arvioida rikosasiain oikeudenkäyntimenettelyiden toimivuutta suurten ja paljon aineistoa sisältävien talousrikosoikeudenkäyntien osalta. On viitteitä siitä, ettei siviili- ja rikosasiain oikeudenkäyntimenettelyiden uudistukset kaikilta osin ole vastanneet tavoitteita ainakaan oikeudenkäyntien keston suhteen. Tuottavuuden ja taloudellisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että asia käsite l- lään ensimmäisessä asteessa kerralla kunnolla ja ettei samaa asiaa käsiteltäisi kokona i- suudessaan uudestaan useissa asteissa. Tämä on ymmärtääkseni myös sopusoinnissa ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden kanssa. Jos ja kun voimavarat ovat niukkoja, on tarpeen turvata yksi kunnollinen oikeudenkäynti kuin useita peräkkäisiä mutta niukasti toteutettuja käsittelyjä. Ajatus yhden kunnollisen käsittelyn takaamisesta johtaa tarkastelemaan erityisesti käräjäoikeuksien ja hallinto-oikeuksien, vakuutusoikeuden ja markkinaoikeuden toimintaa. Oikeusturvatakuun idea edellyttää, että ensimmäisen asteen käsittelyn riittävä la a-
10 tu on taattava ja samalla on huolehdittava, että ensimmäisessä asteessa on riittävät resurssit ja osaaminen asian käsittelyyn. Taloustieteellisestä näkökulmasta voidaan esittää joitakin varsin yleisluonteisia havaintoja siitä, minkälainen ja miten säännelty prosessi on yleensä tehokas sekä läpivirtausajan että kustannusten näkökulmasta. Liian yksityiskohtaiset prosessisäännöt näyttäisivät oikeustaloustieteellisten tutkimusten mukaan pikemminkin heikentävän kuin vahvistavan oikeusturvaa ja mitä yks ityiskohtaisemmin prosessi on säännelty, sitä hitaampaa sen toteuttaminen yleensä on. Prosessissa pitää siten olla asian laadun mukaan joustavuutta ja prosessia johtavalla tuomarilla sopivasti harkintavaltaa. Lisäksi tarvitaan jämäkkää prosessin johtamista ja systemaattista osaamisen kehittämistä ja tehokasta osaamisen soveltamista. Yksinkertaisesti sanottuna: hyvä tuomari on parempi kuin keittokirjaa muistuttava laki. Hovioikeuteen tapahtuvan valittamisen nykyistä laajempi rajoittaminen laajentamalla seulontamenettelyä tai ottamalla käyttöön valituslupamenettely on niin ikään harkinnan arvoista. Olisi vältettävä sitä, että samat kysymykset käsitellään kahteen kertaan. Näyttö olisi luotettavasti voitava käsitellä ja arvioida ensimmäisessä asteessa. Oikeussuojan laadun kannalta on kuitenkin tärkeää, että samanaikaisesti systemaattisesti kehitetään ensimmäisenä asteena toimivien käräjäoikeuksien toimintaa. Käsittelyaikojen erot uhkaavat yhdenvertaisuusperiaatetta Merkittävimpiä oikeussuojan ongelmia ja samalla yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen ongelmia tällä hetkellä suomalaisessa oikeuslaitoksessa on, että eri tuomioistuinten välillä on huomattavia eroja asioiden käsittelyajoissa Kaavio 6: Hovioikeuksien keskimääräinen käsittelyaika ja käsittelyaikaero (lähde OM)
11 Kaavio 7: Hallinto-oikeuksien keskimääräinen käsittelyaika ja käsittelyaikaero (Lähde OM) Hankalin tilanne käsittelyaikojen suhteen on Helsingin hovioikeudessa (käsittelyaika keskimäärin vuonna ,2 kk kun Kouvolan hovioikeudessa se oli samaan aikaan 5,1), vakuutusoikeudessa (keskimääräinen käsittelyaika kk) ja osaksi Helsingin käräjäoikeudessa ja Helsingin hallinto-oikeudessa sekä Kouvolan hallintooikeudessa (keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2005 Kouvolassa 11,7 kk kun se oli Turun hallinto-oikeudessa 6,3 kk). Helsingin hallinto-oikeuden tilanne näyttäisi kuitenkin oleva helpottumassa. Vakuutusoikeuteen tehdyt lisäresurssoinnit eivät ole ainakaan vielä käytännössä näkyneet myönteisenä kehityksenä. Pelkät keskimääräiset käsittelyajat eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Ohjauksessa ja tulosraportoinnissa olisi katsottava myös asioiden prosentuaalista jakautumista eri käsittelyajoille sekä ääripäiden ilmiöitä. Käräjäoikeusverkoston rakenteellinen kehittäminen on taloudellisuuden ja kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä Oikeussuojan laadun ja oikeuslaitoksen taloudellisen tehokkuuden kannalta tärkeä seikka on käräjäoikeusverkoston rakenteellinen kehittäminen. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuksessa Käräjäoikeuksien tulosohjaus ja johtaminen (tarkastuskertomus 125/2006). Tarkastusviraston käsityksen mukaan tehokkaan johtamisen ja laadunhallinnan sekä riittävän sisäisen synergian saavuttamiseksi käräjäoikeuden vähimmäiskoon tulisi olla merkittävästi nykyistä suurempi. Käräjäoikeuden vähimmäiskoon tulisi olla myös selvästi suurempi kuin mitä vuonna 2000 valmistuneessa alioikeusjaon kehittämisehdotuksessa on ehdotettu. Oikeusministeriö onkin nyt asettanut tavoitteeksi maakuntajakoon perustuvan alioikeusjaon, jossa olisi noin 30 käräjäoikeutta (OM:n toiminta- ja taloussuunnitelma ). Sijaisuusjärjestelyt, tarvittavien kokoonpanojen muodostaminen, riittävien rutiinien kehittäminen sekä henkilöstön kehittäminen ja laatutyön tehokas järjestäminen ovat muun muassa seikkoja, jotka puoltaisivat nykyistä huomattavasti voimakkaampaa käräjäoikeuksien yhdistämistä.
12 Tarkastus ei sinänsä osoittanut selkeää yhteyttä käsittelyaikojen ja tuloksellisuuden kokonaisuutena ja yksikkökoon välillä. Tämä riippuu olennaisesti kunkin käräjäoikeuden toimintaympäristöstä ja voimavaroista. Myös laamannin henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus. Käräjäoikeuksien nykyinen yhdistäminen on johtanut sivukanslioiden säilyttämiseen lakkautetulla käräjäoikeuspaikkakunnalla. Tämä ja se, että monet nykyisin yhdistetyistäkin käräjäoikeuksista ovat pieniä, lisäävät kustannuksia ja heikentävät suuremman yksikkökoon mahdollistamien synergiaetujen toteuttamista. Suurempi yksikkökoko ja sivukanslioiden määrän rajoittaminen antaisi mahdollisuuksia myös puhtaasti kustannussäästöihin muun muassa vähäisempinä vuokramenoina Yksikkökoon kasvattaminen ja sivukanslioiden määrän vähentäminen on mahdollista oikeusturvan saatavuutta vaarantamatta kun erilaisia sähköisen asioinnin menettelyitä, mukaan lukien videoneuvottelua, kehitetään edelleen. Jo nyt tilanne on se, ettei yle i- nen tarve henkilökohtaiseen asiointiin oman paikkakunnan sivukansliassa ole erityisen suuri. Kysymys käräjäoikeuksien lukumäärästä ja sivukanslioista on luonnollisesti sekä poliittisesti että henkilöstön kannalta hankala. Ratkaisu on sinänsä poliittinen ja perustuu eri näkökohtien punnintaan. On kuitenkin tarpeen tiedostaa, että hajautetulla verkolla on hintansa, joka myös osaltaan heijastuu oikeussuojan laatuun ja saatavuuteen. Käräjäoikeusverkoston kehittämiseen vaikuttaa osaltaan se, että maassa on käynnissä merkittävä maansisäinen muuttoliike, jossa aktiiviväestöä keskittyy kasvukeskuksiin. Tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan ja se on jopa oletuksena mukana muun muassa VM:n julkisen talouden kestävyyslaskelmiin liittyvissä työllisyysasteen kehitystä koskevissa oletuksissa. Tämä osaltaan vaikuttaa tulevaisuudessa siihen, että jos käräjäoikeusverkostoa ei riittävän radikaalisti uudisteta, on eri käräjäoikeuksien työmäärä ja resurssointi yhä enemmän epätasapainossa. Oikeusturvan saatavuuteen ja viivytyksettömyyteen kohdistuvana riskinä voidaan pitää sitä, ettei käräjäoikeusverkostoa ja käräjäoikeuksien voimavarojen jakoa pystytä uudistamaan samassa tahdissa muuttoliikkeen ja sen seurauksena asioiden keskittymisen kanssa. Alueellisen toimivallan joustavuus Muuttoliikkeen seurauksena on edelleen kehitettävä menettelyitä tasata eri tuomioistuinten työmäärää. Osaksi tämä voidaan tehdä budjettiratkaisuin. Tarvitaan kuitenkin myös suurempaa joustavuutta siten, että asioita voitaisiin siirtää toisen hovioikeuden tai hallinto-oikeuden tai myös käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Menettelyn täytyy kuitenkin perustua tarkasti lakiin. Sähköisten menettelyiden kehittäminen sekä keskittyminen oikeusturvan antamiseen on toinen taloudellisuuden kannalta tärkeä kysymys Onnistuminen sähköisissä menettelyissä antaa yleensä mahdollisuuksia tuottavuuden merkittäväänkin parantamiseen. Sähköisen toimintalogiikan toteuttaminen oikeussuojan prosesseissa mahdollisimman täysimääräisesti eikä pelkästään vanhojen menettelyiden mallintaminen sähköisiksi on siten huomattava mahdollisuus. Sähköisissä menettelyissä olisi tärkeää luoda valtakunnallinen yksi palvelukokona i- suus ja prosessi eikä joukkoa erilaisia alueellisia prosesseja. Summaaristen asioiden
13 osalta olisi mahdollisesti harkittava myös esimerkiksi Tanskan mallin mukaan keskittämistä yhteen tai kahteen käräjäoikeuteen taikka vähintäänkin ohjata saumattomasti asiat joustavasti työtilanteen mukaan eri käräjäoikeuksiin. Tehokkuuden kannalta on tärkeää, että prosessin kehittämiselle on yksi vastuutaho ja sähköinen prosessi on mahdollisimman saumaton, yhtenäinen ja standardoitu, Tuottavuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että kukin organisaatio keskittyy ydintehtäviinsä. Tuomioistuinten osalta tämä tarkoittaa sitä, että niiden tulee voida keskittyä oikeusturvan antamiseen. Kirjaamisasioissa ei ole kysymyksessä varsinainen oikeusturvan antaminen vaan enemmänkin historiallisista syistä tuomioistuinlaitokselle kuuluvasta hallintotehtävästä. Kirjaamisasioiden käsittelyn uudistus on oikeusministeriön työryhmässä parhaillaan pohdittavana. Tuottavuuden kehittämisen kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että kirjaamisasiat siirrettäisiin maanmittauslaitokselle. Tämän mahdollisen uudistuksen toteutus vaatii henkilöstöjärjestelyitä, muun muassa osan kansliahenkilökunnasta siirtämistä maanmittauslaitoksen palvelukseen. Maanmittauslaitoksen alueellinen verkosto antaa sinänsä perustan hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisiin ratkaisuihin henkilöstön osalta. Siirrossa on otettava lisäksi myös huomioon, että kiinteistöasioiden tuloilla on osaksi voitu rahoittaa myös oikeuslaitoksen infrastruktuuria, mikä täytyy ottaa osaltaan resurssisiirtoina huomioon. Siirron ei voida arvioida, jos se toteutetaan asianmukaisesti, vaarantavan oikeusturvaa, sillä nykyiselläänkin maanmittaustoimituksissa ratkaistaan keskivertoa kirjaamisasiaa usein vaikeampia oikeudellisia kysymyksiä. Johtamisen merkitys korostuu Hyvän johtamisen merkitys korostuu annettaessa prosessiin joustavuutta asian laadun mukaan ja pyrittäessä hyödyntämään suurempien yksiköiden synergiaetuja. Suuri yksikkökoko ei sinänsä vielä takaa laatua eikä tehokkuutta. Tuomioistuimet ovat asiantuntijaorganisaatioita, joiden johtamisen tulisi tästä näkökulmasta olla olennaisesti tietojohtamista tiedon systemaattista hankintaa ja kartuttamista sekä tehokasta soveltamista. Tärkeää on koko tuomioistuinyksikön tieto ja sille pohjautuvat yhtenäiset käytännöt. Käräjätuomari ei saisi olla yksinäinen susi vaan käräjäoikeusyhteisön jäsen, joka toki itsenäisesti ratkaisee istuttavanaan olevat asiat. Tiedon jakamisen tulisi olla osa tavanomaista toimintaa ja tällöin voidaan edistää oikeuskäytännön yhtenäisyyttä ja laatua sekä siihen kohdistuvaa luottamusta. Johtamisen merkitys korostuu vielä enemmän hallinto-oikeuksissa. Hallintolainkäyttölain mukainen prosessi ei juuri sisällä säännöksiä siitä, että vaatimus tulisi esittää tai asia esittää tietyssä vaiheessa prosessia sen uhalla, ettei asiaa saa ottaa myöhemmin enää esille. Virallisperiaatteen mukaisesti tuomioistuimen asiana on huolehtia selv i- tyksen pyytämisestä. Prosessin tehokkuuden tuottavuuden kannalta on ongelmallista, jos vireillepano tehdään huomattavan puutteellisilla asiakirjoilla, jolloin aikaa ja samalla resursseja kuluu selvitys- ja täydennyspyyntöihin ja niistä kuulemiseen. Hallintoprosessissa tuomioistuimella on virallisperiaatteen mukaisesti toisaalta enemmän harkintavaltaa järjestää käsittelyn kulku tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä osaltaan korostaa hyvän tuomioistuimen ja hyvän prosessin johtamisen merkitystä. Tuomioistuimen johtamisessa olisikin systemaattisesti kehitettävä työtapoja, joilla tehokkuuden ja taloudellisuuden sekä ratkaisutoiminnan laadun vaatimukset voidaan mahdollisimman optimaalisesti yhdistää. Tämä tarkoittaa samalla tavoin kuin käräjäoikeuksissa systemaattisen tieto-
14 johtamisen ja laatutyön sekä toimintatapojen tehokkuuden arvioinnin ja kehittämisen vaatimusta. Tässä voidaan todeta, että valtiontalouden tarkastusvirasto on käynnistänyt hallintotuomioistuinten johtamiseen kohdistuvan tarkastuksen. Tarkoituksena on muun muassa tunnistaa tuloksellisuutta edistäviä johtamisen tapoja. Onko hallituksen tuottavuusohjelma uhka oikeusturvalle Hallituksen tuottavuusohjelman tavoitteena on se, että jos taloustieteellisesti ymmärrettyä tuottavuutta parannetaan rakenteellisilla ja toimintatapoihin pureutuvilla uudistuksilla, voidaan julkisen palvelutoiminnan sopeuttaminen väestön ikääntymiseen ja heikompaan työvoiman saatavuuteen tehdä myös ilman, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus heikentyvät. Perustuslaki asettaa tuottavuustoimien toteuttamistavalle kuitenkin selkeästi reunaehtoja. Tuottavuusohjelmaa ei ole lupa toteuttaa tavalla, joka johtaisi perustuslaissa taattujen perusoikeuksien, mukaan lukien oikeus oikeusturvaan, vaarantumiseen. Toisaalta tuottavuusohjelmaa ei voida sellaisenaan pitää perusoikeuksia tavoitteiltaan vaarantavana. Haaste onkin ohjelman viisaassa toimeenpanossa. Viisautta on myös riittävän ripeä toiminta. Tuottavuusohjelman toteuttaminen oikeuslaitoksessa on mahdollista vain säätämällä suhteellisen runsaasti uudistuksia lainsäädäntöön. Tuottavuustyö ei siten ole hallinnollista työtä ja ohjausta vaan keskeisesti myös lainsäädäntöohjelma. Valtioneuvoston sisäinen sektoriajattelu saattaa tuottaa oikeussuojariskejä Lainvalmistelun ja tuottavuusohjelman valmistelun välillä on ollut katkoksia, jotka johtavat oikeussuojan vaarantumisen riskiin. Riski näyttää osaksi jo toteutuneen. Osaksi tämä näyttää johtuvan liian sektoroituneesta ajattelutavasta valtioneuvoston eri ministeriöissä. VM tahtoo oman ''mahdollisuuksien ikkunanäkökulman'' ajamana parantaa nopeasti tuottavuutta kun taas OM:n lainvalmisteluosaston valmistelussa tehokkuus- ja tuottavuusnäkökulmia ei ole aina riittävästi otettu huomioon. Sektoriministeriöiden lainvalmistelussa ja hallinnon toiminnassa tuomioistuinten tehtävää oikeussuojan antajana ja tähän liittyviä voimavarakysymyksiä on jopa vielä huonommin otettu huomioon. Oikeussuojan tehokkaan toteuttamisen ja tuottavuuden perusteet on luotava lainsäädännössä. Tuottavuusohjelman toteuttamisen ja oikeussuojaa koskevan lainsäädännön kehittämistä täytyisi tehdä rinnakkain ja koordinoidusti. Talousarviolainsäädäntö ja tuomioistuimet Talousarviolainsäädäntöön perustuvan ohjausjärjestelmän ja tuomioistuinten riippumattomuuden välinen suhde on herättänyt keskustelua. Keskustelussa on jossain määrin jäänyt havaitsematta talousarviolainsäädännön ja siihen perustuvan tuloksellisuusseurannan yhteydet eduskunnan budjetti- ja lainsäädäntövaltaan. Perustuslain 3 mukaan lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle, joka päättää myös valtiontaloudesta. Talousarviolainsäädännössä on pyritty konkretisoimaan ja turvaamaan tämän eduskunnan vallan tehokkuutta nykyaikaisen yhteiskunnan sekä julkisen hallinnon ja pa l- velutuotannon oloissa säätämällä laajasta tulosperusteisesta ohjaus-, raportointi ja ar-
15 viointijärjestelmästä. Tarkoituksena ja tavoitteena on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan valtion tilinpäätöskertomuksesta antaman mietinnön mukaisesti, että valtion talousarvioesityksen perusteluissa esitetään oikeat ja riittävät tiedot määrärahojen käyttötarkoituksista ja niistä tavoitteista, joilla määrärahoilla pyritään. Talousarviolainsäädännön tarkoituksena sen sijaan ei ole, että tuomioistuinten lainkäyttötoimintaa ryhdyttäisiin ohjaamaan talousarviopäätöksillä tai varsinkaan ministeriön hallinnollisilla päätöksillä. Talousarviosta annetun lain esitöissä todetaan selkeästi se perustuslaista, mukaan lukien vallanjakoa koskeva johtuva periaate, jonka mukaan tuomioistuinten taloudellisten voimavarojen jakoa koskevilla päätöksillä ja talousarviopäätöksenteon yhteydessä esitettävillä vaikuttavuustavoitteilla ja tulostiedoilla ei ole lupa ohjata sisällöllisesti lainkäyttötoimintaa. Vastaavasti talousarviosta annetun lain 17 ja 18 :ssä edellytetään, että perustuslain 46 :ssä säädetyssä valtiontaloudellisessa kertomuksessa eduskunnalle annetaan oikeat ja riittävät tiedot valtion toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehityksen kannalta tärkeimmistä seikoista, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehityksestä ja toiminnallisesta tuloksellisuudesta ministeriöiden toimialoilla sekä talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista ja taloudellisesta asemasta. Selvää on, että lainkäyttötehtävässään tuomioistuimet perustuvat toimintansa yksinomaan lakiin eivätkä hallinnon strategioihin tai vaikuttavuusanalyyseih in. Oikeusturvatakuun reaalinen toteuttaminen edellyttää kuitenkin, että tuomioistuinten toiminnan tuloksellisuutta, ml. käsittelyajat, seurataan ja tuomioistuinten resursseja koskevat päätökset voidaan perustaa oikeaan ja riittävään tietoon päätösten vaikutuksista oikeusturvan saatavuudelle ja laadulle. Tämä on talousarviolainsäädännön mukainen tarkoitus. Varsinkin tuomioistuinten tuloksellisuusraportointia ja voimavarojen kohdentamista tuomioistuimille koskevilta osiltaan talousarviolainsäädäntö toteuttaa näin valtiosääntömme perusperiaatteisiin kuuluvaa tilivelvollisuutta ja vastuunalaisuutta julkisen viran hoidosta ja julkisten varojen käytöstä. Vallan kolmijako-oppi ei ole tälle este, vastuunalaisuus koskee myös tuomareita ja tuomioistuimia. Lainkäyttötehtävän osalta kyse ei kuitenkaan ole hallinnollisesti osoitetun tehtävän hoitamisesta vaan lakiin perustuvasta tehtävästä. Hyvät kuulijat, Suomella on varaa moderniin oikeussuojaan. Tarvitaan oikeudenmukaista lainsäädäntöä, oikeuksien riittävän aikaista toteuttamista ja oikeudenmukaista ja viivytyksetöntä oikeudenkäyntiä. Julkisen talouden kehitysnäkymien valossa olisi syytä painottaa nimenomaan kahta ensimmäistä ulottuvuutta. Tämä on myös perustuslain perusoikeussäännöksien sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ideaali. Suomella on myös varaa toimivaan oikeuslaitokseen, jossa oikeussuojaa saadaan tarvittaessa helposti, nopeasti ja halvalla. Muulle yhteiskunnalle tulee kuitenkin kohtuutonta ja tarpeetonta rasitusta, jos oikeuslaitoksen rakenteet ja prosessit eivät mahdollista mahdollisimman tehokasta ja laadukasta toimintaa. Tehottomat rakenteet ja proses-
16 sit myös uhkaavat itse oikeusturvaa, joten tältä osin kyse ei ole oikeusturvan ja talouden realiteettien välisestä vastakkainasettelusta. Oikeuslaitoksen rakenteita ja johtamista tuleekin kehittää siten, toiminnan tuottavuutta voidaan parantaa selkeästi. Tämä edellyttää ensisijaisesti lainsäätäjän toimenpiteitä. Tuottavuuden parantaminen ja tuottavuusohjelman toteuttaminen edellyttävät nimenomaan lainsäädäntöratkaisuja ja henkilöstömäärien sopeuttaminen voidaan tehdä oikeusturvaa vaarantamatta vain samassa tahdissa lainsäädännöllisten uudistusten kanssa. Tarvitaan myös tietoista otetta oikeuslaitoksen sisällä sen yksiköiden johtamisessa ja jokaiselta oikeuslaitoksen tehtävissä työskentelevältä aktiivista otetta oman työnsä kehittämiseen oikeusyhteisön jäsenenä.
HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle
HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta
LisätiedotJulkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys
Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotValtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?
Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2
LisätiedotValtion ja kunnan suhde
Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien
LisätiedotTalous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki
Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi
LisätiedotJulkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011
Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja
VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»
LisätiedotHelsinki, Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B Helsinki. Oikeusministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010)
Helsinki, 27.9.2012 Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B 00120 Helsinki Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010) Lausuntonaan oikeusministeriön luonnokseen Hallituksen
LisätiedotHE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotYleiskuva maakuntien ohjauksesta ja rahoituksesta. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.
Yleiskuva maakuntien ohjauksesta ja rahoituksesta Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.2017 1 Maakuntien rahoitus Yleistä maakuntien rahoituksesta 2 3 Maakuntien
LisätiedotMaakuntauudistus ja VTV:n tarkastustehtävä
Maakuntauudistus ja VTV:n tarkastustehtävä Valtiontalouden tarkastusvirasto Maakunnan muutosjohtajien verkostotapaaminen 15.2.2018 Marko Männikkö Anna-Liisa Pasanen Mikä on VTV? Mikä on tarkastusmandaatti
LisätiedotHALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta
HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia
LisätiedotSuomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja?
Suomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja? Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 4.4.2019 1 8.1.2019 Uudistukset Pääministeri Matti Vanhasen
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotKohti Suomi strategiaa. Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti
Kohti Suomi 2030 -strategiaa Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti 15.9.2010 Suomen pirulliset haasteet Valtiontalouden tasapainottaminen ja kestävyys vaatii pidemmän ohjelman Kilpailukyvystä ja osaamisesta huolen
LisätiedotFinanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen
Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 37/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion liikelaitoksista annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion liikelaitoksista
LisätiedotKuntatalouden hallinta
Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät
LisätiedotHE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotO 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta
O 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta 1990-2020 Leena Juvonen 19.4.2017 Valtiontalouden tarkastusvirasto Eduskunnan tulee omaksua aiempaa merkittävästi aktiivisempi rooli budjetti- ja valvontavallan
LisätiedotHE 270/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Tuomas Ojanen 1.3.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 270/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotUusi Valtion lupa- ja valvontavirasto
Uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 30.3.2017 Margit Päätalo Johtaja, PohjoisSuomen aluehallintovirasto
LisätiedotYliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta
Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti /VTV 20.11.2007 Sisältö VTV:n perustuslaillinen tehtävä
LisätiedotInnovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012
Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista
LisätiedotVATUn menestystarinoita Elvis-hanke /ulkoasiainministeriö AIPA-hanke /oikeusministeriö
VATUn menestystarinoita Elvis-hanke /ulkoasiainministeriö AIPA-hanke /oikeusministeriö Valtio Expo 20.5.2014 ohjelmapäällikkö Tero Meltti VM tietohallintojohtaja Ari Uusikartano UM ohjelmajohtaja, Marko
LisätiedotLausunto. Tuomioistuinvirastotoimikunnan esityksessä ehdotetaan perustettavaksi tuomioistuinvirasto, joka huolehtisi tuomioistuinlaitoksen
Lausunto 13.06.2017 2017/165/31 Asia: OM 9/021/2016 Tuomioistuinviraston perustaminen Lausunnonantajan lausunto Kannatatteko vai vastustatteko tuomioistuinviraston perustamista? Kannatan Mikä on yleinen
LisätiedotEduskunnan budjetti- ja valvontavalta
Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta 1990 2020 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan kuuleminen ke 26.4.2017 klo 11.30 Elli Aaltonen Pääjohtaja Kansaneläkelaitos 1. Kelaan kohdistuva budjettiohjaus- ja valvontamekanismit
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS laamanni Tuomas Nurmi osaston johtaja, käräjätuomari Matti Palojärvi Eduskunnan lakivaliokunnalle
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS laamanni Tuomas Nurmi osaston johtaja, käräjätuomari Matti Palojärvi 27.9.2017 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle
LisätiedotTyöryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä
Lausunto 04.12.2017 168 K Asia: OM 21/41/2016 Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä 1 LUKU.
LisätiedotJohtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio
Johtamisen haasteet julkisella sektorilla Kauppatieteellisen yhdistyksen visiopäivä Juhani Turunen 28.1.2009 Valtiovarainministeriön visio Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous,
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotTIETOTILINPÄÄTÖS TILINTARKASTAJAN SILMIN. Ylijohtaja Marjatta Kimmonen VTV
TIETOTILINPÄÄTÖS TILINTARKASTAJAN SILMIN Ylijohtaja Marjatta Kimmonen VTV 28.1.2010 TILINPÄÄTÖS TIEDETÄÄN MUTTA MISTÄ TILAUS TIETOTILINPÄÄTÖKSELLE? Viraston ja laitoksen tulee antaa tilinpäätöksessä ja
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO
TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon
LisätiedotMietintö Tiedustelutoiminnan valvonta. Lausunnonantajan lausunto. Helsingin käräjäoikeus. Lausunto K. Asia: OM 15/41/2016
Helsingin käräjäoikeus Lausunto 08.06.2017 94 K Asia: OM 15/41/2016 Mietintö Tiedustelutoiminnan valvonta Lausunnonantajan lausunto Lausuntonne mietinnöstä Tiedustelutoiminnan valvonta Oikeusministeriölle
LisätiedotHO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja
HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta alustavia pohdintoja 17.6.2019 Mikko Martikainen Yleisiä lähtökohtia Talouskasvua, kestävyyttä, tuottavuutta ja innovaatioita korostava ohjelma Nämä
LisätiedotSisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari
Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus
LisätiedotAsiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen
Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Iiro Clouberg Lausunto 27.09.2018 HAK2018659 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
LisätiedotSote-uudistus ja perusoikeudet
Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotKEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN
KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion liikelaitoksista annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion liikelaitoksista annetun lain
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 254 823 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista
LisätiedotKH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
LisätiedotMitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella
Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja
LisätiedotFinanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp
Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp Budjettivalvontapäällikkö, KTT Heidi Silvennoinen Ekonomisti, KTT Jenni Jaakkola 20.10.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotKorkeimman oikeuden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotMaakuntien ohjaus. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Kuntamarkkinat
Maakuntien ohjaus Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Kuntamarkkinat 13.9.2017 1 Uudistuksen tavoitteet Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointi ja terveyseroja,
LisätiedotToimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto
Toimintaedellytysten turvaaja uusi Valtion lupa ja valvontavirasto 1 Ydinviestit Valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtäviä kootaan uudenlaiseen, monialaiseen virastoon. Viraston toimialat ovat varhaiskasvatus,
LisätiedotKansliapäällikön puheenvuoro
Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun
LisätiedotVaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä
Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotLaki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö
Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin
LisätiedotOIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN
ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotRahoitusperiaate erityisasiantuntija Hanna Talka Etunimi Sukunimi
Rahoitusperiaate 16.11.2017 erityisasiantuntija Hanna Talka 1 Etunimi Sukunimi Sisältö Taloustieto siirtymisen yhteydessä Maakuntien taloustietojen ryhmittely Talous rahoitusperiaatteen toteutumisen osana
LisätiedotValtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde
Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden
LisätiedotHE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.
HE 74/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotMiksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)
Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Korkein oikeus Lausunto 26.09.2018 OH2018/203 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotTulevaisuuden hallinnot - kommentteja strategisen hallinnan kehittämiseen. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti, valtiontalouden tarkastusvirasto
Tulevaisuuden hallinnot - kommentteja strategisen hallinnan kehittämiseen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti, valtiontalouden tarkastusvirasto 20.11.2013 Governments for the Future -hankkeen raportit Pääraportti
LisätiedotEläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä
Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.
LisätiedotTietosuojavaltuutetun toimisto
Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja
LisätiedotKuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen
Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen Kestävä julkinen talous kuntapalvelujen turvaajana Kuntien tuottavuusseminaari Savoy-teatteri 16.6.2011 Ylijohtaja Päivi Laajala Tuottavuuden parantaminen
LisätiedotTarkastus- ja arviointitoimijoiden roolit ja tehtävät maakuntakonsernissa sekä sisäisen valvonnan järjestäminen
20.2.2018 1 (6) Muistio Kuntatarkastajat ry Sisäiset Tarkastajat ry Suomen Tilintarkastajat ry Valtionhallinnon Tarkastajat ry Valtiontalouden tarkastusvirasto Tarkastus- ja arviointitoimijoiden roolit
Lisätiedot70. Viestintävirasto
70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen
LisätiedotEduskunnan budjetti- ja valvontavalta eduskunnan tarkastusvaliokunta
Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta 1990-2020 eduskunnan tarkastusvaliokunta 22.9.2016 Eduskunnan budjettivallan kaventuminen Eduskunnan budjettivallan tosiasialliseen kaventumiseen johtaneet keskeiset
LisätiedotTarkastus- ja arviointitoimijoiden roolit ja tehtävät maakuntakonsernissa sekä sisäisen valvonnan järjestäminen
5.3.2018 1 (6) Muistio Kuntatarkastajat ry Sisäiset Tarkastajat ry Suomen Tilintarkastajat ry Valtionhallinnon Tarkastajat ry Valtiontalouden tarkastusvirasto Tarkastus- ja arviointitoimijoiden roolit
LisätiedotMaakunnan talous ja omaisuus
Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään
LisätiedotValvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta
1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotNäkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan
Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden
LisätiedotMaakuntien talouden ohjaus. Hallintovaliokunta Neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen, VM
Maakuntien talouden ohjaus Hallintovaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen, VM 1 27.3.2017 Etunimi Sukunimi Maakuntatalouden ohjaus Tavoitteena varmistaa samanaikaisesti rahoitusperiaatteen
LisätiedotKeskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012
Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano
LisätiedotHallituksen esityksessä esitetään kolmea muutosta:
T U R U N H O V I O I K E U D E N PRESIDENTTI Turussa, maaliskuun 6. päivänä 2018 Viite: HE 190/2017 vp LAKIVALIOKUNNALLE Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotKorkein hallinto-oikeus
Korkein hallinto-oikeus Korkeimman hallinto-oikeuden toimiala on erittäin laaja. Korkeimman hallinto-oikeuden ja yleisesti hallintotuomioistuinten yhteiskunnallinen tehtävä ulottuu kaikille yhteiskuntaelämän
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 246 138 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista
LisätiedotTehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet
Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.
LisätiedotEuroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN PUHE Luxemburg, 21. marraskuuta 2013 ECA/39/13 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe Varainhoitovuoden 2012 vuosikertomusten esittely
LisätiedotAsia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotHE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä
HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä
LisätiedotKuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen. Jukka Pekkarinen
Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen Jukka Pekkarinen 20.11.2013 Budjettidirektiivi-työryhmän ehdotuksia Julkista taloutta tarkastellaan hallituksen päätöksenteossa kokonaisuutena, ei keskitytä
LisätiedotTILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki
TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain
LisätiedotSISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET
SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET 2019-2022 Tarkastustoimikunta 3.12.2018 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 YLEISTÄ... 3 MISSIO... 4 VISIO... 4 ARVOT... 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 STRATEGISET PAINOPISTEET
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 27.9.2016 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Tuomioistuinten
LisätiedotToisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat
Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
LisätiedotAHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAA-KOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 14.09.2017 EOAK/4022/2017 Asia: OM 60/08/2013 AHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAAKOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ Lausuntopyyntö 1 luku Ahvenanmaan
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007 JULKAISUSARJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen
LisätiedotOmaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen
Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ
KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta
Lisätiedot