Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöystin esitelmä oikeuslaitospäivässä (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Johdanto: perustuslaki sisältää oikeusturvatakuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöystin esitelmä oikeuslaitospäivässä (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Johdanto: perustuslaki sisältää oikeusturvatakuun"

Transkriptio

1 Oikeuslaitospäivä Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöystin esitelmä oikeuslaitospäivässä (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Oikeusturvatakuu ja taloudelliset realiteetit: millaiseen oikeusturvaan ja oikeuslaitokseen Suomella on varaa? Johdanto: perustuslaki sisältää oikeusturvatakuun Perustuslain 21 :n perusoikeussäännös sisältää oikeusturvatakuun vaatimuksen. Tätä oikeutta vahvistaa myös perustuslain 22 :n säännös julkisen velvoitteesta turvata perusoikeuksien toteutuminen käytännössä. Tämä säännös velvoittaa eduskuntaa lainsäädäntö- ja budjettivallan käyttäjänä, hallitusta sen valmistellessa lainsäädäntöä ja talousarvioesitystä sekä ohjatessa oikeushallinnon järjestämistä. Perustuslain 21 perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja sen tulkintakäytäntöön ja oikeuteen oikeusturvaan kuuluu myös se, ettei oikeudenkäynnissä saa ilmetä kohtuuttomia viivytyksiä. Oikeus oikeusturvaan on yksilön subjektiivinen oikeus, joka johtuu jo suoraan perustuslaista. Oikeus oikeussuojaan on turvattava myös käytännössä. Se ei ole tarkoitettu eikä sen ole lupa jäädä pelkäksi ohjelmajulistukseksi tai tavoitesäännökseksi. Perustuslaissa subjektiivisina oikeuksina turvatuille oikeuksille on myös annettava asianmukainen prioriteetti harkittaessa julkisen vallan käytössä olevien resurssien kohdentamista valtiontaloudellisessa päätöksenteossa. Valtiosääntödoktriinissa on nimenomaisesti todettu ja tunnustettu sekin sinänsä jä r- keenkäypä seikka, että perusoikeuksia sovellettaessa ja kehitettäessä saadaan ottaa huomioon myös julkista taloutta koskevat seikat. Esityksessä tarkastelen perustuslaillisen oikeusturvatakuun käytännön toteuttamista ja sitä, mitä tämä vaatii lainsäädännöltä ja oikeuslaitoksen johtamiselta ja ohjaukselta kun otetaan huomioon julkisen talouden tulevien näkymien asettamat reunaehdot. Julkista taloutta ja samalla valtiontaloutta kokonaisuutena koskevat menojen ja kustannusten hillinnän ja tuottavuuden nostamisen tarve, jotta julkinen talous ja julkisten palveluiden sekä valtion toiminnan rahoitus olisi pitkällä tähtäimellä kestävällä pohja l- la. Myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vaatimus edellyttää kestävää jul-

2 Taloudellisia realiteetteja kista taloutta ja siten tuottavuuden parantamista ja menojen ja kustannusten hillintää. Väestön ikääntyminen korostaa voimakkaasti taloudellisuudesta ja tuottavuudesta huolehtimisen merkitystä. Esitykseni on laadittu perustuslain 90 :n 2 momentissa säädetyn, eduskunnan lainsäädäntö- ja valtiontaloudellista valtaa palvelevan ja eduskunnan yhteydessä olevan riippumattoman valtiontalouden ja -hallinnon ulkoisen tarkastajan, valtiontalouden tarkastusviraston, näkökulmasta. Valtiontalouden tarkastusvirasto ulkoisena tarkastajana tukee eduskuntaa sille perustuslain mukaan kuuluvan lainsäädäntö- ja valtiontaloudellisen vallan sekä valvontavallan käytössä. Tarkastusviraston tavoitteena on tuottaa eduskunnalle, valtioneuvostolle sekä hallinnolle objektiivista, oikea-aikaista sekä valtiontaloudellisessa päätöksenteossa hyödyllistä ja luotettavaa valvonta- ja tarkastustietoa valtion taloudenhoidon laillisuudesta, talousarvion noudattamisesta sekä valtion taloudenhoidon ja siihen liittyen valtion toiminnan taloudellisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Julkisessa taloudessa on pitkällä tähtäimellä kestävyysvajetta Julkisen talouden pitkän tähtäimen näkymät ovat heikommat tai vähintäänkin sisältävät huomattavia riskejä kuin tämän hetken pitkään jatkuneeseen korkeasuhdanteeseen pohjautuva hyvä tilanne. VM:n arvioiden mukaan Suomen julkinen talous ei ole pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla eli ilman merkittävää velkaantumista tai veroasteen nostamista julkinen talous ei voi hoitaa vastattavana olevia velvoitteitaan. Vastaavan suuntaiset tulokset sisältyvät myös Euroopan komission laskelmiin ja analyyseihin julkisen talouden kestävyydestä ja kestävyyslaskelmien herkkyydestä virheille. Riidatonta on, että julkisen talouden kestävyys ja siten sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus edellyttävät, että julkisen toiminnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta tulee nostaa. Julkiseen talouteen kohdistuu merkittävä velkaantumispaine siinä tilanteessa, jos tuottavuutta parantamalla ja kehittämällä uusia innovaatioita, jotka saadaan menestyksellisesti kaupalliseen käyttöön, ei voida ylläpitää korkeaa talouskasvua ja jos menoja aiheuttavaa politiikkaa jatketaan nykyiseen tapaan.

3 Kaavio 1: Julkisen talouden rahoitusjäämän ja velan kehitys tilanteessa, jossa talouskasvu hiipuu hiljalleen 2 %:n tasolle ja nykyistä toimintapolitiikkaa ja lainsäädäntöä sovelletaan ilman muutoksia. Lähde: Valtiovarainministeriö Julkiseen toimintaan ja laajemminkin palvelusektorin toimintaan liittyy kansantaloustieteilijä Baumolin tutkimusten perusteella Baumolin taudiksi nimetty ongelma. Baumolin taudissa on kyse siitä, että työvoimavaltaisella palvelusektorilla tuottavuuden kasvu on hitaampaa kuin teknologiaintensiivisillä aloilla mutta taas palkkakustannukset pyrkivät nousemaan samaan tahtiin kuin niillä aloilla, joilla vastaavasti tuottavuus on kasvanut nopeammin. Varsinkin julkisissa palveluissa ja hallinnossa Baumolin tauti tarkoittaa sitä, että julkisen palvelutuotannon kustannusten osuus bruttokansantuotteesta kasvaa vähitellen. Pitkään jatkuessaan ja ilman korjaavia toimia tämä johtaa vaikeuksiin kustannusten rahoittamisessa. Valtion toiminta kokonaisuutena ja siten myös oikeuslaitoksen toiminta on tässä taloustieteellisellä käsitteistöllä julkista palvelutuotantoa, johon kohdistuu Baumolin taudin riski tai jota Baumolin tauti suoraan vaivaa. Tarkasteltaessa valtion menoja kokonaisuutena voidaan havaita, että valtion menojen ja kuntien hintakehitys on ollut nopeampaa kuin koko bruttokansantuotteen hintakehitystä kuvaavan indeksin kehitys.

4 Kaavio 2: BKT:n, valtion ja kuntien hintakehitys, 2000=100 Valtion toiminnan tuottavuus on kääntynyt vuoden 2005 tietojen perusteella lievään nousuun. Tuottavuutta mitataan tässä tilastokeskuksen tuottavuustilastointiin perustuvassa tarkastelussa kokonaistuotoksen (loppusuoritteet) ja kokonaispanoksen välisenä suhteena kansantalouden tilinpidon kehikossa. Lievästi myönteinen tuottavuuskehitys johtuu erityisesti siitä, että valtion menojen hillinnässä on onnistuttu. Voidaan siis sanoa, että vuonna 2003 uudistettu va ltiontalouden kehysmenettely on tässä suhteessa osoittautunut toimivaksi: Kaavio 3: Valtion tuottavuus kehitys

5 On kuitenkin huomattava, että myönteinen tuottavuuskehitys on ollut erittäin maltillista eli tuottavuuden nousu on 1 % kokonaistuottavuuden ja 1,1 % työn tuottavuuden osalta. Asian arviointia vaikeuttaa kuitenkin tuottavuustilastoinnin puutteellisuus mutta luku on hyvin suuntaa antava. Pitkällä tähtäimellä julkisen talouden haasteena on erityisesti väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuvat kustannuspaineet. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla on siten odotettavissa runsaasti kysyntää ikääntyvän väestön palveluissa. Kustannuspaineita syntyy myös työvoiman saatavuuden todennäköisestä vaikeutumisesta ja siitä aiheutuvasta palkkakilpailusta erityisesti aloilla, joilla ei voida odottaa saatavan merkittävästi maahanmuuton kautta saatavaa työvoimaa. Työvoiman saatavuusongelmat, joita esiintyy jo nyt, voivat häiritä julkisten ja yksityisten organisaatioiden toimintaa sekä myös rajoittaa kansantalouden kasvua. On olemassa useita julkisen talouden sektoreita, joilla on laskennallisesti osoitettavissa painetta henkilöstön lisäyksiin palveluiden kysynnän lisääntyessä ja jos samalla ei synny merkittäviä tuottavuutta lisääviä uudistuksia. Varsinkin kuntien sosiaali- ja terveystoimen ikääntyville suuntautuvissa palveluissa on kyse myös hoivasta, jossa työvoiman tarvetta vähentävien uudistusten mahdollisuudet ovat rajallisemmat kuin monissa muissa valtion ja kuntien toiminnoissa. Kaavio 3: Kuntien henkilöstön laskennallinen lisäystarve Julkisen sektorin ja siten myös valtionhallinnon tuottavuustyössä on osaksi kyse juuri siitä, että luodaan liikkumavaraa niille julkisen toiminnan lohkoille, jotka tulevat hyvin kipeästi tarvitsemaan mahdollisuuksia myös lisäresursseihin. Tämä on myös hallituksen päättämän tuottavuuden toimenpideohjelman lä htökohdista. Ajatuksena on, että väestön ikääntymiseen ja työvoiman tarjonnan muutoksiin olisi varauduttava ennakoidusti. Tällöin ei myöskään synny niin suuria ja rajuja sopeuttamisongelmia kuin siinä tilanteessa, että ongelmiin reagoidaan vasta niiden ilmettyä. Varautumisen ja sitä koskevan päätöksenteon aikajänne ei ole kovin pitkä. Valtiovarainministeriö kuvaa tilannetta seuraavasti:

6 Kaavio 4: VM:n käsitys niin sanotusta mahdollisuuks ien ikkunasta. Valtiovarainministeriön arvio perustuu oletukseen, ettei työperäinen maahanmuutto pysty riittävästi korvaamaan väestön ikääntymisestä johtuvaa työssä olevan väestön supistumista. Arvio lienee oikeansuuntainen vaikka sekä syntyvyydessä että maahanmuutossa on ollut yleensä arvioitua myönteisempi kehitys. Oikeuslaitoksen taloudellisten voimavarojen kehityslinjat Tarkasteltaessa valtion talousarvion momentin muiden tuomioistuinten toimintamenot, jolle budjetoidaan muiden tuomioistuimien kuin korkeimpien oikeuksien toimintamenot, kehitystä 2000 luvulla, voidaan havaita, että kustannuskehitys ja budjetoitujen toimintamenojen kasvu on ollut yleistä valtion menojen hintakehitystä nopeampaa.

7 Muiden tuomioistuinten toimintamenot , , , ,00 Sarja ,00 0, Kaavio 5: Muille tuomioistuimille kuin korkeimmille oikeuksille budjetoitujen määrärahojen kehitystrendi Yksityiskohtaisemman kehityskuvan saa seuraavasta taulukosta. Vuodet BKT käypiin hintoihin, milj. euroa BKT viitevuoden 2000 hintoihin, milj. euroa BKT:n arvon muutos, % BKT:n volyymin muutos, % BKT:n hinnan muutos, % Valtion hintaindeksin muutos % Momentin muiden tuomioistuinten toimintam e- not määrärahan muutos % ,8 5,0 2, ,7 2,6 3,0 3,3 5, ,9 1,6 1,3 2,6 4, ,4 1,8-0,4 2,3 4, ,4 3,7 0,6 2,3 4, * ,2 2,9 0,2 1,7 2, * ,8 5,5 1,3 1,7-0,98 (-0,68) Taulukko 1: Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan , valtion menojen hintaindeksin muutos sekä talousarvion momentin muiden tuomioistuinten toimintamenot nimellismuutos %.* Tuomioistuinten toimintamenoja on siten kasvatettu vuotta 2006 lukuun ottamatta talousarvioissa hieman nopeammin mitä on valtion menojen hintakehitys yleisesti ottaen on ollut ja vuosia 2006 ja 2005 lukuun ottamatta nopeammin mikä on ollut BKT:n hinnan muutos. Vuoden 2006 osalta kyse on yhtäältä siitä, että vuonna 2005 osoitettiin muun muassa autoverotuksen ruuhkien purkamiseen kertaluonteinen määräraha. Lisäksi oikeushallinnon tietotekniikkakeskukseen ja oikeushallinnon palvelukeskukseen siirtyi tukipalveluita minkä vuoksi momentille tehtiin noin euron vähennys siirtona palvelukeskuksen momentille. Johtopäätöksenä lähinnä voidaan esittää, etteivät tuomioistuinten toimintaedellytykset ole siinä mielessä heikentyneet, että niiden jakosuhdeosuutta talouden kokonaisuudesta olisi pienentynyt.

8 Tuomioistuinten toimintamenoista suurin osa on henkilöstökuluja, vuonna 2005 henkilöstökuluja oli yhteensä euroa, mikä on noin 76 % kaikista tuomioistuinten toimintamenoista. Menokehitys johtuukin pitkälti oikeuslaitoksen henkilöstön palkkauksen jälkeenjääneisyyden tarkistuksesta, joten menojen kasvuun ei ole liitetty oletusta vastaavan suuruisesta tuottavuuden kasvusta. Oikeustilastojen valossa näyttää siltä, ettei kokonaistuotoksissa ole tapahtunut aivan vastaavaa ratkaistujen asioiden määrän kasvua. Ikääntymisen haaste koskee vahvasti myös oikeuslaitosta. Yleisten tuomioistuinten henkilöstön keski-ikä vuonna 2005 oli 46,5 vuotta ja arvio vuodelle 2007 osalta on 47,5 vuotta. Hallintotuomioistuinten henkilöstön keski-ikä vuonna 2005 oli 47,7 vuotta ja vuonna 2007 sen arvioidaan olevan 48,5 vuotta. Tuomioistuinten henkilöstö ikääntyy siten vääjäämättä. Suhteellisen pian onkin suuri joukko tuomareita siirtymässä eläkkeelle. Pätevän työvoiman saatavuudesta huolehtiminen on siten väistämättä keskeisellä sijalla tuomioistuinlaitoksen strategisessa johtamisessa. Vaativasta työstä pitää maksa kunnon palkka mutta julkisen talouden kehitysnäkymät kokonaisuutena johtavat siihen, että on varsin vaikeaa lähteä radikaalisti kasvattamaan oikeuslaitoksen toimintamenoja kokonaisuutena nopeammin kuin mitä julkisen talouden liikkumavara yleensä sallii. Oikeuslaitoksen tulevista voimavaranäkymistä Yleisistä julkisen talouden kehitysskenaarioista ei voida viedä tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä oikeuslaitoksen tulevien resurssien suhteen. On huomattava, että julk i- suudessa valtiontalouden kehysmenettelyn jäykkyyteen kohdistuvasta kritiikistä 'haukkuu väärää puuta' sillä tosiasiassa jäykkyys johtuu muista syistä kuin kehysmenettelystä, erityisesti haluttomuudesta kohdentaa uudelleen voimavaroja hallinnonalojen ja talousarvion lukujen välillä. Valtiontalouden kehysmenettelyn kova ydin on Suomessa vuodesta 2003 sovelletussa kehysjärjestelmässä finanssipoliittinen sääntö, joka on eri hallinnonalojen kehykseen luettavien menojen loppusumma. Tämän kokonaismenotason puitteissa voimavarojen kohdentaminen on poliittinen päätös. Sen oikeellisuuden peruskriteerinä voidaan pitää sitä, että suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon nykytilasta, tavoitteista ja eri toimenpidevaihtoehtojen todennäköisistä vaikutuksista. Oikeellisuuden kriteereihin kuuluu myös se, että perustuslain perusoikeussäännöksiin sisältyviä arvovalintoja ja prioriteetteja koskevia kantavia periaatteita kunnioitetaan. Taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta onnistuneen voimavarojen kohdentamisen kriteereihin kuuluu myös se, että tuottavuutta voidaan nostaa vähintäänkin samassa tahdissa yleisen tuottavuuskehityksen kanssa. Tällöin toimialan muita heikompi innovaatiokyky ei siirry rasittamaan koko julkista taloutta asianomaisen sektorin kustannusosuuden tai BKT -osuuden nousun muodossa. Tällä tavoin voidaan vastata julkista taloutta ja toimintaa ja usein laajemminkin palvelutoimintaa vaivaavaan Baumolin tautiin. Minkälaiseen oikeussuojaan ja oikeusturvaan Suomella siten on varaa Tehokas oikeussuoja liittyy olennaisena osana oikeusvaltioon. Perustuslain mukaisena tavoitetilana, jonka mahdollisimman optimaalinen turvaaminen on perustuslain aset-

9 tama velvoite, professori Ahti Saarenpään ajatuksia edelleen kehittäen voidaan nähdä oikeusvaltio, jossa on: 1. oikeudenmukainen lainsäädäntö 2. oikeus toteutetaan ja oikeussuojaa annetaan riittävän aikaisin 3. turvattu oikeus oikeudenmukaiseen ja viivytyksettömään oikeudenkäyntiin Perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen oikeussuojan tavoitetila on, että oikeussuojan tulisi olla oikeusriitaan tai oikeuksien loukkaukseen nähden riittävän ajantasaista sekä nopeasti ja halvalla saatavissa. Tuottavuuden parantaminen ja tehokkaan oikeusturvan vaatimus eivät ole ristiriidassa vaan oikeus oikeusturvaan perusoikeutena - oikeusturvatakuu - edellyttää oikeussuojan prosessien ja eri prosessien kokonaisuuden tehokkuutta ja siten prosessien mahdollisimman hyvää tuottavuutta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomea vastaan antamissa langettavissa tuomioissa on keskeisenä ongelmana ollut oikeudenkäynnin kokonaiskesto oikeudenkäyntiasian vireille tulosta lainvoimaiseen tuomioon. Rikosasioissa kestoa arvioitaessa otetaan huomioon myös esitutkintaan ja syyteharkintaan kulunut aika. Varsinkin laajoissa talousrikosasioissa on ollut havaittavissa useita tapauksia, joissa syyttäjälaitoksella ja tuomioistuimella on ollut vaikeuksia hallita oikeudenkäyntiaineiston ja prosessin kokonaisuutta, mikä on osaltaan johtanut jopa ihmisoikeussopimuksen vastaisiin viivästyksiin. Prosessien kokonaiskeston näkökulma olisi kuitenkin selkeästi otettava nykyistä systemaattisemmin huomioon päätettäessä eri politiikkalinjauksista ja myös lainsäädännöstä. Tämä näkökulma on tullut esille valtiontalouden tarkastusviraston eri tarkastuksissa, muun muassa turvapaikkaprosessiin kohdistuneessa tarkastuksessa. Prosessien kokonaiskeston hallinta ja sujuvuudesta huolehtiminen on yleensä myös taloudellisesti tarkoituksenmukaista; se säästää sekä asianosaisten että valtion menoja. Kokonaisprosessin näkökulma tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että päätettäessä tehostaa poliisin talousrikostutkintaa, on samalla huolehdittava siitä, että syyttäjä - ja tuomioistuinlaitoksella on edellytykset käsitellä näin tulevat uudet ja yleensä laajat jutut. Näyttää myös siltä, että eräät yksittäiset tuomioistuimet ovat olleet aika lailla ''tukossa'' kohdalle sattuneiden poikkeuksellisen suurten talousrikosjuttujen kanssa. Näyttäisi myös siltä, että olisi aihetta arvioida rikosasiain oikeudenkäyntimenettelyiden toimivuutta suurten ja paljon aineistoa sisältävien talousrikosoikeudenkäyntien osalta. On viitteitä siitä, ettei siviili- ja rikosasiain oikeudenkäyntimenettelyiden uudistukset kaikilta osin ole vastanneet tavoitteita ainakaan oikeudenkäyntien keston suhteen. Tuottavuuden ja taloudellisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että asia käsite l- lään ensimmäisessä asteessa kerralla kunnolla ja ettei samaa asiaa käsiteltäisi kokona i- suudessaan uudestaan useissa asteissa. Tämä on ymmärtääkseni myös sopusoinnissa ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden kanssa. Jos ja kun voimavarat ovat niukkoja, on tarpeen turvata yksi kunnollinen oikeudenkäynti kuin useita peräkkäisiä mutta niukasti toteutettuja käsittelyjä. Ajatus yhden kunnollisen käsittelyn takaamisesta johtaa tarkastelemaan erityisesti käräjäoikeuksien ja hallinto-oikeuksien, vakuutusoikeuden ja markkinaoikeuden toimintaa. Oikeusturvatakuun idea edellyttää, että ensimmäisen asteen käsittelyn riittävä la a-

10 tu on taattava ja samalla on huolehdittava, että ensimmäisessä asteessa on riittävät resurssit ja osaaminen asian käsittelyyn. Taloustieteellisestä näkökulmasta voidaan esittää joitakin varsin yleisluonteisia havaintoja siitä, minkälainen ja miten säännelty prosessi on yleensä tehokas sekä läpivirtausajan että kustannusten näkökulmasta. Liian yksityiskohtaiset prosessisäännöt näyttäisivät oikeustaloustieteellisten tutkimusten mukaan pikemminkin heikentävän kuin vahvistavan oikeusturvaa ja mitä yks ityiskohtaisemmin prosessi on säännelty, sitä hitaampaa sen toteuttaminen yleensä on. Prosessissa pitää siten olla asian laadun mukaan joustavuutta ja prosessia johtavalla tuomarilla sopivasti harkintavaltaa. Lisäksi tarvitaan jämäkkää prosessin johtamista ja systemaattista osaamisen kehittämistä ja tehokasta osaamisen soveltamista. Yksinkertaisesti sanottuna: hyvä tuomari on parempi kuin keittokirjaa muistuttava laki. Hovioikeuteen tapahtuvan valittamisen nykyistä laajempi rajoittaminen laajentamalla seulontamenettelyä tai ottamalla käyttöön valituslupamenettely on niin ikään harkinnan arvoista. Olisi vältettävä sitä, että samat kysymykset käsitellään kahteen kertaan. Näyttö olisi luotettavasti voitava käsitellä ja arvioida ensimmäisessä asteessa. Oikeussuojan laadun kannalta on kuitenkin tärkeää, että samanaikaisesti systemaattisesti kehitetään ensimmäisenä asteena toimivien käräjäoikeuksien toimintaa. Käsittelyaikojen erot uhkaavat yhdenvertaisuusperiaatetta Merkittävimpiä oikeussuojan ongelmia ja samalla yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen ongelmia tällä hetkellä suomalaisessa oikeuslaitoksessa on, että eri tuomioistuinten välillä on huomattavia eroja asioiden käsittelyajoissa Kaavio 6: Hovioikeuksien keskimääräinen käsittelyaika ja käsittelyaikaero (lähde OM)

11 Kaavio 7: Hallinto-oikeuksien keskimääräinen käsittelyaika ja käsittelyaikaero (Lähde OM) Hankalin tilanne käsittelyaikojen suhteen on Helsingin hovioikeudessa (käsittelyaika keskimäärin vuonna ,2 kk kun Kouvolan hovioikeudessa se oli samaan aikaan 5,1), vakuutusoikeudessa (keskimääräinen käsittelyaika kk) ja osaksi Helsingin käräjäoikeudessa ja Helsingin hallinto-oikeudessa sekä Kouvolan hallintooikeudessa (keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2005 Kouvolassa 11,7 kk kun se oli Turun hallinto-oikeudessa 6,3 kk). Helsingin hallinto-oikeuden tilanne näyttäisi kuitenkin oleva helpottumassa. Vakuutusoikeuteen tehdyt lisäresurssoinnit eivät ole ainakaan vielä käytännössä näkyneet myönteisenä kehityksenä. Pelkät keskimääräiset käsittelyajat eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Ohjauksessa ja tulosraportoinnissa olisi katsottava myös asioiden prosentuaalista jakautumista eri käsittelyajoille sekä ääripäiden ilmiöitä. Käräjäoikeusverkoston rakenteellinen kehittäminen on taloudellisuuden ja kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä Oikeussuojan laadun ja oikeuslaitoksen taloudellisen tehokkuuden kannalta tärkeä seikka on käräjäoikeusverkoston rakenteellinen kehittäminen. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuksessa Käräjäoikeuksien tulosohjaus ja johtaminen (tarkastuskertomus 125/2006). Tarkastusviraston käsityksen mukaan tehokkaan johtamisen ja laadunhallinnan sekä riittävän sisäisen synergian saavuttamiseksi käräjäoikeuden vähimmäiskoon tulisi olla merkittävästi nykyistä suurempi. Käräjäoikeuden vähimmäiskoon tulisi olla myös selvästi suurempi kuin mitä vuonna 2000 valmistuneessa alioikeusjaon kehittämisehdotuksessa on ehdotettu. Oikeusministeriö onkin nyt asettanut tavoitteeksi maakuntajakoon perustuvan alioikeusjaon, jossa olisi noin 30 käräjäoikeutta (OM:n toiminta- ja taloussuunnitelma ). Sijaisuusjärjestelyt, tarvittavien kokoonpanojen muodostaminen, riittävien rutiinien kehittäminen sekä henkilöstön kehittäminen ja laatutyön tehokas järjestäminen ovat muun muassa seikkoja, jotka puoltaisivat nykyistä huomattavasti voimakkaampaa käräjäoikeuksien yhdistämistä.

12 Tarkastus ei sinänsä osoittanut selkeää yhteyttä käsittelyaikojen ja tuloksellisuuden kokonaisuutena ja yksikkökoon välillä. Tämä riippuu olennaisesti kunkin käräjäoikeuden toimintaympäristöstä ja voimavaroista. Myös laamannin henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus. Käräjäoikeuksien nykyinen yhdistäminen on johtanut sivukanslioiden säilyttämiseen lakkautetulla käräjäoikeuspaikkakunnalla. Tämä ja se, että monet nykyisin yhdistetyistäkin käräjäoikeuksista ovat pieniä, lisäävät kustannuksia ja heikentävät suuremman yksikkökoon mahdollistamien synergiaetujen toteuttamista. Suurempi yksikkökoko ja sivukanslioiden määrän rajoittaminen antaisi mahdollisuuksia myös puhtaasti kustannussäästöihin muun muassa vähäisempinä vuokramenoina Yksikkökoon kasvattaminen ja sivukanslioiden määrän vähentäminen on mahdollista oikeusturvan saatavuutta vaarantamatta kun erilaisia sähköisen asioinnin menettelyitä, mukaan lukien videoneuvottelua, kehitetään edelleen. Jo nyt tilanne on se, ettei yle i- nen tarve henkilökohtaiseen asiointiin oman paikkakunnan sivukansliassa ole erityisen suuri. Kysymys käräjäoikeuksien lukumäärästä ja sivukanslioista on luonnollisesti sekä poliittisesti että henkilöstön kannalta hankala. Ratkaisu on sinänsä poliittinen ja perustuu eri näkökohtien punnintaan. On kuitenkin tarpeen tiedostaa, että hajautetulla verkolla on hintansa, joka myös osaltaan heijastuu oikeussuojan laatuun ja saatavuuteen. Käräjäoikeusverkoston kehittämiseen vaikuttaa osaltaan se, että maassa on käynnissä merkittävä maansisäinen muuttoliike, jossa aktiiviväestöä keskittyy kasvukeskuksiin. Tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan ja se on jopa oletuksena mukana muun muassa VM:n julkisen talouden kestävyyslaskelmiin liittyvissä työllisyysasteen kehitystä koskevissa oletuksissa. Tämä osaltaan vaikuttaa tulevaisuudessa siihen, että jos käräjäoikeusverkostoa ei riittävän radikaalisti uudisteta, on eri käräjäoikeuksien työmäärä ja resurssointi yhä enemmän epätasapainossa. Oikeusturvan saatavuuteen ja viivytyksettömyyteen kohdistuvana riskinä voidaan pitää sitä, ettei käräjäoikeusverkostoa ja käräjäoikeuksien voimavarojen jakoa pystytä uudistamaan samassa tahdissa muuttoliikkeen ja sen seurauksena asioiden keskittymisen kanssa. Alueellisen toimivallan joustavuus Muuttoliikkeen seurauksena on edelleen kehitettävä menettelyitä tasata eri tuomioistuinten työmäärää. Osaksi tämä voidaan tehdä budjettiratkaisuin. Tarvitaan kuitenkin myös suurempaa joustavuutta siten, että asioita voitaisiin siirtää toisen hovioikeuden tai hallinto-oikeuden tai myös käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Menettelyn täytyy kuitenkin perustua tarkasti lakiin. Sähköisten menettelyiden kehittäminen sekä keskittyminen oikeusturvan antamiseen on toinen taloudellisuuden kannalta tärkeä kysymys Onnistuminen sähköisissä menettelyissä antaa yleensä mahdollisuuksia tuottavuuden merkittäväänkin parantamiseen. Sähköisen toimintalogiikan toteuttaminen oikeussuojan prosesseissa mahdollisimman täysimääräisesti eikä pelkästään vanhojen menettelyiden mallintaminen sähköisiksi on siten huomattava mahdollisuus. Sähköisissä menettelyissä olisi tärkeää luoda valtakunnallinen yksi palvelukokona i- suus ja prosessi eikä joukkoa erilaisia alueellisia prosesseja. Summaaristen asioiden

13 osalta olisi mahdollisesti harkittava myös esimerkiksi Tanskan mallin mukaan keskittämistä yhteen tai kahteen käräjäoikeuteen taikka vähintäänkin ohjata saumattomasti asiat joustavasti työtilanteen mukaan eri käräjäoikeuksiin. Tehokkuuden kannalta on tärkeää, että prosessin kehittämiselle on yksi vastuutaho ja sähköinen prosessi on mahdollisimman saumaton, yhtenäinen ja standardoitu, Tuottavuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että kukin organisaatio keskittyy ydintehtäviinsä. Tuomioistuinten osalta tämä tarkoittaa sitä, että niiden tulee voida keskittyä oikeusturvan antamiseen. Kirjaamisasioissa ei ole kysymyksessä varsinainen oikeusturvan antaminen vaan enemmänkin historiallisista syistä tuomioistuinlaitokselle kuuluvasta hallintotehtävästä. Kirjaamisasioiden käsittelyn uudistus on oikeusministeriön työryhmässä parhaillaan pohdittavana. Tuottavuuden kehittämisen kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että kirjaamisasiat siirrettäisiin maanmittauslaitokselle. Tämän mahdollisen uudistuksen toteutus vaatii henkilöstöjärjestelyitä, muun muassa osan kansliahenkilökunnasta siirtämistä maanmittauslaitoksen palvelukseen. Maanmittauslaitoksen alueellinen verkosto antaa sinänsä perustan hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisiin ratkaisuihin henkilöstön osalta. Siirrossa on otettava lisäksi myös huomioon, että kiinteistöasioiden tuloilla on osaksi voitu rahoittaa myös oikeuslaitoksen infrastruktuuria, mikä täytyy ottaa osaltaan resurssisiirtoina huomioon. Siirron ei voida arvioida, jos se toteutetaan asianmukaisesti, vaarantavan oikeusturvaa, sillä nykyiselläänkin maanmittaustoimituksissa ratkaistaan keskivertoa kirjaamisasiaa usein vaikeampia oikeudellisia kysymyksiä. Johtamisen merkitys korostuu Hyvän johtamisen merkitys korostuu annettaessa prosessiin joustavuutta asian laadun mukaan ja pyrittäessä hyödyntämään suurempien yksiköiden synergiaetuja. Suuri yksikkökoko ei sinänsä vielä takaa laatua eikä tehokkuutta. Tuomioistuimet ovat asiantuntijaorganisaatioita, joiden johtamisen tulisi tästä näkökulmasta olla olennaisesti tietojohtamista tiedon systemaattista hankintaa ja kartuttamista sekä tehokasta soveltamista. Tärkeää on koko tuomioistuinyksikön tieto ja sille pohjautuvat yhtenäiset käytännöt. Käräjätuomari ei saisi olla yksinäinen susi vaan käräjäoikeusyhteisön jäsen, joka toki itsenäisesti ratkaisee istuttavanaan olevat asiat. Tiedon jakamisen tulisi olla osa tavanomaista toimintaa ja tällöin voidaan edistää oikeuskäytännön yhtenäisyyttä ja laatua sekä siihen kohdistuvaa luottamusta. Johtamisen merkitys korostuu vielä enemmän hallinto-oikeuksissa. Hallintolainkäyttölain mukainen prosessi ei juuri sisällä säännöksiä siitä, että vaatimus tulisi esittää tai asia esittää tietyssä vaiheessa prosessia sen uhalla, ettei asiaa saa ottaa myöhemmin enää esille. Virallisperiaatteen mukaisesti tuomioistuimen asiana on huolehtia selv i- tyksen pyytämisestä. Prosessin tehokkuuden tuottavuuden kannalta on ongelmallista, jos vireillepano tehdään huomattavan puutteellisilla asiakirjoilla, jolloin aikaa ja samalla resursseja kuluu selvitys- ja täydennyspyyntöihin ja niistä kuulemiseen. Hallintoprosessissa tuomioistuimella on virallisperiaatteen mukaisesti toisaalta enemmän harkintavaltaa järjestää käsittelyn kulku tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä osaltaan korostaa hyvän tuomioistuimen ja hyvän prosessin johtamisen merkitystä. Tuomioistuimen johtamisessa olisikin systemaattisesti kehitettävä työtapoja, joilla tehokkuuden ja taloudellisuuden sekä ratkaisutoiminnan laadun vaatimukset voidaan mahdollisimman optimaalisesti yhdistää. Tämä tarkoittaa samalla tavoin kuin käräjäoikeuksissa systemaattisen tieto-

14 johtamisen ja laatutyön sekä toimintatapojen tehokkuuden arvioinnin ja kehittämisen vaatimusta. Tässä voidaan todeta, että valtiontalouden tarkastusvirasto on käynnistänyt hallintotuomioistuinten johtamiseen kohdistuvan tarkastuksen. Tarkoituksena on muun muassa tunnistaa tuloksellisuutta edistäviä johtamisen tapoja. Onko hallituksen tuottavuusohjelma uhka oikeusturvalle Hallituksen tuottavuusohjelman tavoitteena on se, että jos taloustieteellisesti ymmärrettyä tuottavuutta parannetaan rakenteellisilla ja toimintatapoihin pureutuvilla uudistuksilla, voidaan julkisen palvelutoiminnan sopeuttaminen väestön ikääntymiseen ja heikompaan työvoiman saatavuuteen tehdä myös ilman, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus heikentyvät. Perustuslaki asettaa tuottavuustoimien toteuttamistavalle kuitenkin selkeästi reunaehtoja. Tuottavuusohjelmaa ei ole lupa toteuttaa tavalla, joka johtaisi perustuslaissa taattujen perusoikeuksien, mukaan lukien oikeus oikeusturvaan, vaarantumiseen. Toisaalta tuottavuusohjelmaa ei voida sellaisenaan pitää perusoikeuksia tavoitteiltaan vaarantavana. Haaste onkin ohjelman viisaassa toimeenpanossa. Viisautta on myös riittävän ripeä toiminta. Tuottavuusohjelman toteuttaminen oikeuslaitoksessa on mahdollista vain säätämällä suhteellisen runsaasti uudistuksia lainsäädäntöön. Tuottavuustyö ei siten ole hallinnollista työtä ja ohjausta vaan keskeisesti myös lainsäädäntöohjelma. Valtioneuvoston sisäinen sektoriajattelu saattaa tuottaa oikeussuojariskejä Lainvalmistelun ja tuottavuusohjelman valmistelun välillä on ollut katkoksia, jotka johtavat oikeussuojan vaarantumisen riskiin. Riski näyttää osaksi jo toteutuneen. Osaksi tämä näyttää johtuvan liian sektoroituneesta ajattelutavasta valtioneuvoston eri ministeriöissä. VM tahtoo oman ''mahdollisuuksien ikkunanäkökulman'' ajamana parantaa nopeasti tuottavuutta kun taas OM:n lainvalmisteluosaston valmistelussa tehokkuus- ja tuottavuusnäkökulmia ei ole aina riittävästi otettu huomioon. Sektoriministeriöiden lainvalmistelussa ja hallinnon toiminnassa tuomioistuinten tehtävää oikeussuojan antajana ja tähän liittyviä voimavarakysymyksiä on jopa vielä huonommin otettu huomioon. Oikeussuojan tehokkaan toteuttamisen ja tuottavuuden perusteet on luotava lainsäädännössä. Tuottavuusohjelman toteuttamisen ja oikeussuojaa koskevan lainsäädännön kehittämistä täytyisi tehdä rinnakkain ja koordinoidusti. Talousarviolainsäädäntö ja tuomioistuimet Talousarviolainsäädäntöön perustuvan ohjausjärjestelmän ja tuomioistuinten riippumattomuuden välinen suhde on herättänyt keskustelua. Keskustelussa on jossain määrin jäänyt havaitsematta talousarviolainsäädännön ja siihen perustuvan tuloksellisuusseurannan yhteydet eduskunnan budjetti- ja lainsäädäntövaltaan. Perustuslain 3 mukaan lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle, joka päättää myös valtiontaloudesta. Talousarviolainsäädännössä on pyritty konkretisoimaan ja turvaamaan tämän eduskunnan vallan tehokkuutta nykyaikaisen yhteiskunnan sekä julkisen hallinnon ja pa l- velutuotannon oloissa säätämällä laajasta tulosperusteisesta ohjaus-, raportointi ja ar-

15 viointijärjestelmästä. Tarkoituksena ja tavoitteena on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan valtion tilinpäätöskertomuksesta antaman mietinnön mukaisesti, että valtion talousarvioesityksen perusteluissa esitetään oikeat ja riittävät tiedot määrärahojen käyttötarkoituksista ja niistä tavoitteista, joilla määrärahoilla pyritään. Talousarviolainsäädännön tarkoituksena sen sijaan ei ole, että tuomioistuinten lainkäyttötoimintaa ryhdyttäisiin ohjaamaan talousarviopäätöksillä tai varsinkaan ministeriön hallinnollisilla päätöksillä. Talousarviosta annetun lain esitöissä todetaan selkeästi se perustuslaista, mukaan lukien vallanjakoa koskeva johtuva periaate, jonka mukaan tuomioistuinten taloudellisten voimavarojen jakoa koskevilla päätöksillä ja talousarviopäätöksenteon yhteydessä esitettävillä vaikuttavuustavoitteilla ja tulostiedoilla ei ole lupa ohjata sisällöllisesti lainkäyttötoimintaa. Vastaavasti talousarviosta annetun lain 17 ja 18 :ssä edellytetään, että perustuslain 46 :ssä säädetyssä valtiontaloudellisessa kertomuksessa eduskunnalle annetaan oikeat ja riittävät tiedot valtion toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehityksen kannalta tärkeimmistä seikoista, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehityksestä ja toiminnallisesta tuloksellisuudesta ministeriöiden toimialoilla sekä talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista ja taloudellisesta asemasta. Selvää on, että lainkäyttötehtävässään tuomioistuimet perustuvat toimintansa yksinomaan lakiin eivätkä hallinnon strategioihin tai vaikuttavuusanalyyseih in. Oikeusturvatakuun reaalinen toteuttaminen edellyttää kuitenkin, että tuomioistuinten toiminnan tuloksellisuutta, ml. käsittelyajat, seurataan ja tuomioistuinten resursseja koskevat päätökset voidaan perustaa oikeaan ja riittävään tietoon päätösten vaikutuksista oikeusturvan saatavuudelle ja laadulle. Tämä on talousarviolainsäädännön mukainen tarkoitus. Varsinkin tuomioistuinten tuloksellisuusraportointia ja voimavarojen kohdentamista tuomioistuimille koskevilta osiltaan talousarviolainsäädäntö toteuttaa näin valtiosääntömme perusperiaatteisiin kuuluvaa tilivelvollisuutta ja vastuunalaisuutta julkisen viran hoidosta ja julkisten varojen käytöstä. Vallan kolmijako-oppi ei ole tälle este, vastuunalaisuus koskee myös tuomareita ja tuomioistuimia. Lainkäyttötehtävän osalta kyse ei kuitenkaan ole hallinnollisesti osoitetun tehtävän hoitamisesta vaan lakiin perustuvasta tehtävästä. Hyvät kuulijat, Suomella on varaa moderniin oikeussuojaan. Tarvitaan oikeudenmukaista lainsäädäntöä, oikeuksien riittävän aikaista toteuttamista ja oikeudenmukaista ja viivytyksetöntä oikeudenkäyntiä. Julkisen talouden kehitysnäkymien valossa olisi syytä painottaa nimenomaan kahta ensimmäistä ulottuvuutta. Tämä on myös perustuslain perusoikeussäännöksien sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ideaali. Suomella on myös varaa toimivaan oikeuslaitokseen, jossa oikeussuojaa saadaan tarvittaessa helposti, nopeasti ja halvalla. Muulle yhteiskunnalle tulee kuitenkin kohtuutonta ja tarpeetonta rasitusta, jos oikeuslaitoksen rakenteet ja prosessit eivät mahdollista mahdollisimman tehokasta ja laadukasta toimintaa. Tehottomat rakenteet ja proses-

16 sit myös uhkaavat itse oikeusturvaa, joten tältä osin kyse ei ole oikeusturvan ja talouden realiteettien välisestä vastakkainasettelusta. Oikeuslaitoksen rakenteita ja johtamista tuleekin kehittää siten, toiminnan tuottavuutta voidaan parantaa selkeästi. Tämä edellyttää ensisijaisesti lainsäätäjän toimenpiteitä. Tuottavuuden parantaminen ja tuottavuusohjelman toteuttaminen edellyttävät nimenomaan lainsäädäntöratkaisuja ja henkilöstömäärien sopeuttaminen voidaan tehdä oikeusturvaa vaarantamatta vain samassa tahdissa lainsäädännöllisten uudistusten kanssa. Tarvitaan myös tietoista otetta oikeuslaitoksen sisällä sen yksiköiden johtamisessa ja jokaiselta oikeuslaitoksen tehtävissä työskentelevältä aktiivista otetta oman työnsä kehittämiseen oikeusyhteisön jäsenenä.

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti /VTV 20.11.2007 Sisältö VTV:n perustuslaillinen tehtävä

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

VATUn menestystarinoita Elvis-hanke /ulkoasiainministeriö AIPA-hanke /oikeusministeriö

VATUn menestystarinoita Elvis-hanke /ulkoasiainministeriö AIPA-hanke /oikeusministeriö VATUn menestystarinoita Elvis-hanke /ulkoasiainministeriö AIPA-hanke /oikeusministeriö Valtio Expo 20.5.2014 ohjelmapäällikkö Tero Meltti VM tietohallintojohtaja Ari Uusikartano UM ohjelmajohtaja, Marko

Lisätiedot

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio Johtamisen haasteet julkisella sektorilla Kauppatieteellisen yhdistyksen visiopäivä Juhani Turunen 28.1.2009 Valtiovarainministeriön visio Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Tulevaisuuden hallinnot - kommentteja strategisen hallinnan kehittämiseen. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti, valtiontalouden tarkastusvirasto

Tulevaisuuden hallinnot - kommentteja strategisen hallinnan kehittämiseen. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti, valtiontalouden tarkastusvirasto Tulevaisuuden hallinnot - kommentteja strategisen hallinnan kehittämiseen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti, valtiontalouden tarkastusvirasto 20.11.2013 Governments for the Future -hankkeen raportit Pääraportti

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle. HE 74/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 246 138 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 254 823 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Valtion rakenteet ja konsernipalvelut kehittyvät. Seija Petrow Valtiovarainministeriö

Valtion rakenteet ja konsernipalvelut kehittyvät. Seija Petrow Valtiovarainministeriö Valtion rakenteet ja konsernipalvelut kehittyvät Seija Petrow Valtiovarainministeriö Rakennepoliittinen ohjelma Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAITOS

KAINUUN PELASTUSLAITOS KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 27.9.2016 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Tuomioistuinten

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Merkittävä merkillinen kysymys. Ylijohtaja Marjatta Kimmonen / VTV

Merkittävä merkillinen kysymys. Ylijohtaja Marjatta Kimmonen / VTV Merkittävä merkillinen kysymys Ylijohtaja Marjatta Kimmonen / VTV 6.5.2015 Valtion taloudenhoidossa aina kyse myös valtion taloudenhoidon laillisuudesta ja talousarvion noudattamisesta oikeiden ja riittävien

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen. Jukka Pekkarinen

Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen. Jukka Pekkarinen Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen Jukka Pekkarinen 20.11.2013 Budjettidirektiivi-työryhmän ehdotuksia Julkista taloutta tarkastellaan hallituksen päätöksenteossa kokonaisuutena, ei keskitytä

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 11.10.2016 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti:

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Kestävän kuntatalouden johtaminen

Kestävän kuntatalouden johtaminen Kestävän kuntatalouden johtaminen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 11.3.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Talouspoliittiset ja taloudelliset lähtökohdat kuntatalouden johtamiselle ovat poikkeuksellisen

Lisätiedot

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 SÄÄNTELYN KEHITYSPIIRTEITÄ SUOMESSA Voimassaolevia lakeja n. 2000 1169 uutta säädöstä

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi

Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.2.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Kokonaistasetarkastelu: - Mitä? - Miksi? - Miten? 2 Mistä on

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet

Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet MUISTIO Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS Rakennemuutoksen yleiset perusteet Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu, että riittävän

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Maria Nikkilä ja Markus Rahkola, VM, 3.5.2017 ValtioExpo @VM_MariaNikkila Digitalisaatio ja julkinen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE. Asiantuntijakuuleminen eduskunnan lakivaliokunnassa / esikuntapäällikkö Tytti Yli-Viikari

EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE. Asiantuntijakuuleminen eduskunnan lakivaliokunnassa / esikuntapäällikkö Tytti Yli-Viikari VNS 7/2009 vp. 1 (7) EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE 20.11.2009 Asiantuntijakuuleminen eduskunnan lakivaliokunnassa / esikuntapäällikkö Tytti Yli-Viikari NÄKÖKOHTIA VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA SUOMEN IHMISOIKEUSPOLITIIKASTA

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomuksen tietojen oikeellisuuden ja riittävyyden varmistaminen valtiovarain controller -toiminnossa

Hallituksen vuosikertomuksen tietojen oikeellisuuden ja riittävyyden varmistaminen valtiovarain controller -toiminnossa Ohje 1 (6) VM/778/00.00.00/2017 12.04.2017 Valtiovarain controller -toiminto Hallituksen vuosikertomuksen tietojen oikeellisuuden ja riittävyyden varmistaminen valtiovarain controller -toiminnossa Hallituksen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot