Suvianna Hakalehto. VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS Syksy 2015

Transkriptio

1 Suvianna Hakalehto VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS Syksy 2015

2 YK:N IHMISOIKEUS- JÄRJESTELMÄSTÄ LYHYESTI

3 Yhdistyneet kansakunnat (YK) YK:n peruskirja (UN Charter) 1945 Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (UDHR) 1948 KP-sopimus, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (ICCPR) 1966 TSS-sopimus, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (ICESCR) 1966 Lapsen oikeuksien sopimus (CRC) 1989

4 KP-SOPIMUS Vastaa monelta osin sisällöltään Euroopan ihmisoikeussopimusta (EIOS) KP-sopimus menee joltain osin pidemmälle: esim. kansojen itsemääräämisoikeus (1 artikla), vähemmistöjen oikeudet (27 artikla), lasten vähimmäisoikeudet (24 artikla) Valvontamekanismi: ei oikeudellisesti velvoittavia ratkaisuja Ei tuomioistuinta, vaan ihmisoikeuskomitea (Human Rights Committee, HRC) Valtioiden kertomukset (pakollinen, 40 artikla) Yksilöiden valitusmenettely ( valinnainen pöytäkirja)

5 TSS-SOPIMUS Sisältää kaikki olennaisimmat tss-oikeudet Mm. oikeus työhön (6 artikla), oikeus tyydyttävään elintasoon (11 artikla) Periaatteessa samalla tasolla KP-oikeuksien kanssa Käytännössä valitut sanamuodot valtion velvollisuuksista on TSS-sopimuksessa paljon heikommat kuin vastaavat KP-sopimuksessa ( käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan, oikeuksiensa toteuttamiseksi asteittain, 2 artikla) Valvontamekanismina valtioiden kertomukset + valinnainen yksilövalitusta koskeva lisäpöytäkirja

6 LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS samoja oikeuksia kuin TSS- ja KP-sopimuksessa lisäksi erityisiä lapsille kuuluvia oikeuksia lapsen oikeuksien komitea valvoo: kertomukset + valinnainen valitusmenettely valtion levitettävä tietoa lapsen oikeuksista

7 EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS

8 Euroopan ihmisoikeussopimus Euroopan neuvoston puitteissa tehty yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta, EIS (SopS 18-19/1990) voimaan 1953 Euroopan neuvostolla 10 perustajajäsentä, nyt jäseniä on 47 (Suomi jäseneksi v. 1990) Euroopan neuvoston piirissä tehty myös muita ihmisoikeussopimuksia, kuten Euroopan sosiaalinen peruskirja (SopS 78/2002)

9 Euroopan ihmisoikeussopimus oikeus elämään kidutuksen kielto orjuuden ja pakkotyön kielto oikeus vapauteen ja turvallisuuteen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kielto tuomita teosta, jota ei ole tekohetkellä säädetty rikokseksi oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus sananvapaus kokoontumis- ja yhdistymisvapaus oikeus avioliittoon Esityksen nimi / Tekijä

10 oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon oikeus avioliittoon oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon syrjinnän kielto omaisuuden suoja oikeus koulutukseen oikeus vapaisiin vaaleihin velkavankeuden kielto liikkumisvapaus kansalaisen karkottamisen kielto ulkomaalaisten joukkokarkotusten kielto kuolemanrangaistuksen kielto Esityksen nimi / Tekijä

11 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin - tuomioiden luonne ja vaikutukset 44 artikla: EIT:n päätös lopullinen 46 artikla: sopimusvaltiot sitoutuvat noudattamaan tuomioistuimen lopullista tuomiota jutuissa, joiden osapuolina ne ovat (ministerikomitea valvoo) 41 artikla: EIT voi määrätä kohtuullisen hyvityksen (rahallinen korvaus) suoritettavaksi oikeuksien loukkauksen kohteeksi joutuneelle henkilölle EIT ei ole muutoksenhakutuomioistuin

12 RYHMÄKESKUSTELU kertokaa ryhmässä lyhyesti lukemastanne EITratkaisusta miten ratkaisun kirjoitustyyli/perustelutyyli erosi KKO:n/KHO:n ratkaisuista? Esityksen nimi / Tekijä

13 EIS:n tulkintaperiaatteet Lähtökohtana: EIS on kansainvälinen yleissopimus Wienin yleissopimus (SopS 33/1980) Sanamuoto Tarkoitus ja päämäärä Tehokkuusperiaate Oikeudet käytännöllisiä ja tehokkaita Positiiviset velvoitteet

14 EIS:n tulkintaperiaatteet Dynaaminen tulkintatapa EIS elävä asiakirja, jota tulkittava tämän päivän olosuhteiden valossa Oikeusvertaileva tulkintatapa lainsäädäntö EN jäsenvaltioissa kansainvälinen oikeus (mm. KP-sopimus, ILO:n sopimukset, lapsen oikeuksien sopimus)

15 REGUIREMENTS OF THE JUDICIAL LEGITIMACY OF THE ECHR (Maija Dahlberg: Do You Know It When You See It? A Study on the Judicial Legitimacy of the European Court of Human Rights) form sources of law methods of interpretation nature of reasoning Esityksen nimi / Tekijä

16 EIS:n rajoitusedellytykset 1. Lainmukaisuus (in accordance with law / prescribed by law) 2. Hyväksyttävä peruste (legitimate aim) 3. Rajoituksen tulee olla välttämätön demokraattisessa yhteiskunnassa (necessary in a democratic society) Kaikkien kolmen edellytyksen tulee täyttyä, jotta rajoitus olisi EIS:n vaatimusten mukainen

17 Harkintamarginaali (Margin of Appreciation) rajoitusten oltava välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa EIT jättää valtioille tietyn marginaalin, jonka sisällä liikkua rajoitusten kanssa jos asiassa olemassa yhteinen eurooppalainen mittapuu (konsensus sopimusvaltioiden kesken) => kapea harkintamarginaali

18 KHO 2014:1 Oliko Suomen kannabisyhdistyksen rekisteröinti voitu laillisesti evätä sillä perusteella, että yhdistyksen sääntöjen mukainen tarkoitus oli hyvien tapojen vastainen? Esityksen nimi / Tekijä

19 VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS JA MUUT OIKEUDENALAT

20 VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS JA MUUT OIKEUDENALAT perus- ja ihmisoikeudet sijaitsevat alueella, jossa oikeus, moraali ja politiikka leikkaavat toisiaan perus- ja ihmisoikeudet asettavat kaikille oikeudenaloille yleisen ja yhteisen oikeudellis-eettisen horisontin Esityksen nimi / Tekijä

21 VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS JA MUUT OIKEUDENALAT valtiosääntöoikeuden vaikutus läpäisee koko oikeusjärjestyksen perus- ja ihmisoikeudet ulottavat valtiosääntöoikeuden vaikutuksen koko järjestelmään lainsäätäjän toiminta hallintoviranomaisten toiminta tuomioistuinten toiminta laillisuusvalvonta Esityksen nimi / Tekijä

22 VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS JA MUUT OIKEUDENALAT perusoikeusperiaatteet saaneet Suomessa lisääntyvää merkitystä eri oikeudenalojen yleisten oppien kehittelyssä (rikosoikeus, ympäristöoikeus, siviilioikeus) eri oikeudenalojen yleisiä oikeusperiaatteita pyritään justifioimaan perus- ja ihmisoikeuksilla ja periaatteille annetaan yhä keskeisempi asema pintatason oikeudellisen aineiston tulkinnassa ja systematisoinnissa Esityksen nimi / Tekijä

23 Valtiosääntöoikeus ja kansainvälinen oikeus Kv-oikeus: valtioiden väliset suhteet kansainvälisellä tasolla Kv-oikeudella suuri merkitys valtiosääntöoikeudessa Tärkeimpiä ihmisoikeussopimuksia mm. EIOS/EIS, YK:n TSS-sopimus, KP-sopimus ja Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Ihmisoikeussopimukset täydentävät perustuslain perusoikeussäännöksiä Esityksen nimi / Tekijä

24 Valtiosääntöoikeus ja EU-oikeus Jäsenvaltiot luovuttaneet osan suvereniteetistaan: Unionilla lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa Unionin asetusten, direktiivien ja päätösten noudattamisvelvoite EU-oikeudessa säännellään valtiösääntöisiä asioita kuten EU-elinten toimivaltakysymykset, normihierarkia, perusoikeudet Esityksen nimi / Tekijä

25 Valtiosääntöoikeus ja EU-oikeus Unionin oikeuden hierarkiakysymys valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen: onko kaiken kansallisen normiston yläpuolella? EUTI: unionin oikeuden etusijaperiaate: Costa v. ENEL 1964 Unionin jäsenyydestä suora maininta PL:ssa vasta 2012: Suomi on Euroopan unionin jäsen Esityksen nimi / Tekijä

26 PERUS- JA IHMISOIKEUDET EU:SSA EU-tuomioistuimen ratkaisu Costa v. ENEL (1964) : EU-oikeudella ristiriitatilanteessa etusija kaikkeen kansalliseen oikeuteen nähden katsottiin että perusoikeudet sisältyvät EU-oikeuden kirjoittamattomiin, yleisiin oikeusperiaatteisiin ja ne velvoittavat jäsenvaltiota niiden soveltaessa EU-oikeutta Maastrichtin sopimus 1993: EU pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia sellaisina kuin ne taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa Esityksen nimi / Tekijä

27 PERUS- JA IHMISOIKEUDET EU:SSA Euroopan Unionin perusoikeuskirja 2000 (ei sitova) Lissabonin sopimus 2009: perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitova ihmisoikeuksien kunnioittaminen yksi unionin jäsenyyskriteeri sopimuspuoli YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa Esityksen nimi / Tekijä

28 Valtiosääntöoikeus ja hallinto-oikeus Hallinto-oikeus on konkretisoitua valtiosääntöoikeutta Hallintolaki (434/2003) on PL 21 :n konkretisointilaki PL:ssa on hallinto-oikeuden ydinsäännökset, mm. perussäännökset julkisen vallan hallinto-organisaatiosta julkisen vallan tehtävänä on huolehtia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta: viranomaistoiminta keskeinen näiden oikeuksien toteuttaja Esityksen nimi / Tekijä

29 VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS JA MUUT OIKEUDENALAT oikeusjärjestyksen valtiosääntöistyminen (konstitutionalisoituminen) perusoikeudet toimivat pirstoutunutta oikeudellista kenttää yhdistävänä tekijänä Esityksen nimi / Tekijä

30 KIITOS JA TSEMPPIÄ TENTTIIN! Esityksen nimi / Tekijä