OHJELMAN TEHTÄVIEN JATKUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.5 23 2. OHJELMAN TEHTÄVIEN JATKUMINEN"

Transkriptio

1 Loppuraportti huhtikuu 2011

2 Sisältö Yhteenveto 3 Sammanfattning 5 Ohjelman taustat 7 1. TULOKSET Ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kasvattaminen Puhetta ruoasta Vastuullisia valintoja ja kestävää kehitystä Ruokaosaamista päiväkodeista yliopistoon Kansainvälistymisen edistäminen OHJELMAN TEHTÄVIEN JATKUMINEN HALLINTOMALLI 24 Liite 1 Sre:n toimenpiteitä 26 Liite 2 Sre:n ohjausryhmän jäsenet 29 Liite 3 Tiivistelmät Sre:n hankkeiden tuloksista 30 2

3 Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (Sre) Yhteenveto Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa toteutettiin valtion budjettirahalla (mom / /á, 1,5 htv) hallituksen vuosina Ohjelman tavoitteina oli kohottaa ruoan ja ruoan tekijöiden arvostusta, edistää lähi- ja luomuruokaa, ohjata ravitsemuskäyttäytymistä, kehittää laatua sekä edistää kansainvälistymistä. Ohjelman kohderyhmät olivat lapset ja nuoret, perheet sekä päättäjät. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (Sre) mahdollisti ruokakulttuuritoimijoiden monipuolisen yhteistyön. Ohjelmassa luotiin ja tuettiin monia yhteistyötä edistäviä areenoita suunnittelusta lopputilaisuuteen asti. Ensimmäistä kertaa lähes kaikki ruokaan liittyvät ministeriöt olivat saman pöydän ääressä. Tämä mahdollisti uuden ruoka-asioiden hallintomallin, jota Sre pilotoi. Koska ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kohottaminen oli ohjelman keskiössä, sitä myös mitattiin ennen ohjelmatoimien aloittamista. Sekä alkututkimus 2009 että loppututkimus 2011 todistivat, että suomalaiset arvostavat ruokakulttuuria ja pitävät ylipäänsä ruokaan liittyviä asioita tärkeinä. Ohjelman aikana suomalaisten arvoasenteet muuttuivat suopeammiksi pientuottajuutta, paikallista (lähi)ruokaa ja suomalaista luomuruokaa kohtaan. Sen sijaan asenteissa ruokakulttuuria ja ruokaketjun ammattilaisia kohtaan ei tapahtunut muutoksia. Lapset ja nuoret olivat ohjelman tärkein kohderyhmä. Heidän ruoka-osaamisensa syntyy paitsi kodeissa, myös päiväkodeissa ja koulussa. Suomalainen ylpeys, kouluruokailu, huolestutti kuitenkin yhä suurempaa osaa sitä seuraavia tahoja. Kouluruokailun taso on kuntapäättäjien käsissä. Siksi Sre aloitti toimintansa kokoamalla rivinsä tekemään työtä kouluruokailun puolesta: syksyllä 2008 pidetyt kuntavaalit valjastettiin kouluruoan asialle. Kouluruokavaalit-kampanjasta muodostui suurin kouluruoan hyväksi tehty yhteinen tempaus Suomessa. Kouluruoka säilyi tärkeänä teemana läpi ohjelman, ja hankkeissa kehitettiin uusia työkaluja paremman kouluruokailun puolesta. Asia nousi kuntapäättäjien tietoisuuteen ja valtuustosalien esityslistoille. Sre:lla julkisena toimijana oli mahdollisuus vaikuttaa päiväkotien, koulujen ja koulujen kerhojen ruokakasvatukseen. Se tehtiin levittämällä kaikkiin näihin kolmeen makukoulua, joka on yksi parhaista uusista ravitsemuskäyttäytymisen ja ruokaosaamisen menetelmistä. Ohjelma otti voimakkaasti kantaa myös kotitalousopetuksen puolesta tuntijakouudistuksen yhteydessä. Kotitalousopetuksen aloittamisen aikaistamiseen ja tuntimäärien kasvattamiseen on monia perusteita. Päättäjävaikuttamista tehtiin yhteistyössä useiden organisaatioiden kanssa etenkin julkisen ruokapalvelun puolella. Ydinviestinä oli, että julkisten ruokapalveluiden on toimittava esikuvana niin ympäristön, sosiaalisen kuin taloudellisenkin kestävyyden edistämisessä. Ruoan moninaisia merkityksiä ympäristön, työllisyyden, aluetalouden, huoltovarmuuden ja kansanterveyden kannalta alettiin ymmärtää paremmin päättäjien keskuudessa. Useat tahot tiedostivat julkisen puolen vallan ja vastuun, ja muutosprosessit suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin puolesta aloitettiin. Ruokakulttuuri nostettiin ohjelmassa osaksi julkisuusdiplomatiatyötä. Suomen edustustot ja kulttuuri-instituutit aloittivat ruokakulttuurihankkeita, edustustokokkeja ja protokollahenkilöitä koulutettiin ja aineistoa suomalaisesta ruokakulttuurista tuotettiin kansainvälisiin kohtaamisiin. Ohjelman kahden täyden toimintavuoden pääteemat, Yhdessä Yhdessä Yhdessä syöminen syöminen syöminen ja Kestävä, Kestävä, Kestävä, vastuullinen keittiö, löivät läpi mediassa. Keskustelu ruoasta, lähiruoasta ja kouluruoasta (julkisista ruokapalveluista) lisääntyi ohjelman aikana valtavasti. Mediayhteenveto sisältää yli 750 artikkelia. Ne jakautuivat 250 mediaan ja tavoittivat 140 miljoonaa toimituksellisen median kuluttajaa (lehdet, verkko, tv ja radio). Todellisuudessa puhe ruoasta ja ruokakulttuurista oli vieläkin laajempaa. Sre teki ruokakulttuurista arjen asian, ja ruoka tunnustettiin ohjelman aikana kulttuuriksi myös valtion puolesta. Eri puolille Suomea syntyi lukuisia slow food- ja ruokakulttuurikerhoja. Alueelli- 3

4 set toimijat aloittivat yhteistyön ja esiintyivät yhdessä maakunnallisen, omaleimaisen ruokakulttuurin puolesta. Ohjelman kanssa samaan aikaan toimi työryhmä ruokakulttuuriprofessuurin aikaansaamiseksi. Ohjelman lopuksi Sre lahjoitti puuttuvat varat ruokakulttuurin professuurin perustamiseen. Professuuri on yksi merkittävimmistä ruokakulttuurin kehittämiseen liittyvistä kansallisista panostuksista. 4

5 Programmet för främjande av finländsk matkultur (Sre) Sammanfattning Programmet för främjande av finländsk matkultur genomfördes under år med statens budgetmedel (mom / /á, 1,5 årsverke). Programmets målsättning var att förhöja uppskattning för mat och dess tillverkare, främja närproducerad mat och ekologisk mat, styra människornas näringsbeteende, utveckla kvalitet och gynna internationalisering. Programmets målgrupper var barn, ungdom och familjer samt beslutfattare. Programmet för främjande av finländsk matkultur möjliggjorde mångsidigt samarbete mellan olika aktörer i matkulturens verksamhet. Under programmet skapades flera samarbetsfrämjande arenor från förberedande planering till det sista evenemanget. För den första gången var nästan alla ministerier som har med mat att göra kring samma bord. Detta möjliggjorde skapande av en ny förvaltningsmodell för matrelaterade angelägenheter, som programmet Sre piloterade. En väsentlig del av programmet var höjning av uppskattning för mat och arbetare inom livsmedelsnäringen. Uppskattningen mättes därför redan innan de egentliga programfunktionerna börjades. Både det initial undersökning år 2009 och det senaste undersökning år 2011 bevisar att finländarna uppskattar matkulturen och tycker att matrelaterade saker i överhuvudtaget är viktiga. Inställningar mot småskalig livsmedelproduktion, närproducerad mat och ekologisk finsk mat blev positivare under programmet. Däremot hände det ingen förändring i attityder mot matkultur och professionella inom matkedjan. Programmets viktigaste målgrupper var barn och ungdom. Deras matkunnande bildas inte bara hemma, utan i dagis och skolan också. Skolmat, Finlands stolthet, väckte dock oro bland dem som iakttar ämnet. Skolmatens nivå är i kommunernas beslutfattares händer. Därför började programmet Sre sin verksamhet med att rada upp för att arbeta för skolmaten: Kommunalvalet på hösten 2008 selades för främjande av skolmatens kvalitet. Kampanjen Skolmatsvalet blev den största gemensam evenemang för skolmat i Finland. Skolmaten var ett viktigt tema genom hela programmet. Nya verktyg för att förbättra skolmaten utvecklades under olika projekten. Ämnet skolmat steg också till kommunens beslutfattares medvetenhet och till agendorna i fullmäktigesalar. Som en offentlig aktör hade programmet Sre möjligheten att inverka matuppfostring i dagis, skolor och skolornas klubbverksamhet. Detta genomfördes med att utbreda Smakskolan till alla tre ovannämnda. Smakskola är en av de bästa nya metoder som påverkar näringsbeteende och matkunnande. Undervisning i huslig ekonomi är en märkvärdig finsk stolthet. Det finns flera anledningar för att tidigarelägga dess undervisnings inledning i skolor och höja antalet timmarna. För det har arbetats under programmet. Sre presenterade starka ställningstaganden för undervisning i huslig ekonomi i samband med timfördelnings förnyelse. Samarbetet på beslutfattning gjordes mellan programmet och flera organisationer, särskilt hos den offentliga matservicesektorn. Det viktigaste meddelande var att den offentliga matservicesektorn bör agera som förebild på främjande av miljön och social och finansiell hållbarhet. Beslutfattare började bättre inse de mångfaldiga betydelser som maten har för miljön, sysselsättning, regionalekonomi, underhållsäkerhet och folkhälsan. Den offentliga sektorns makt och ansvar erkändes på flera håll, och förändringsprocesserna för finsk mat och matkultur inleddes. 5

6 Matkulturen blev en del av publicitetsdiplomatiarbetet. Finlands representationer och kulturinstitut startade projekten för matkultur, och representationskockar och protokollpersonal utbildades. Material om finsk matkultur producerades för internationella möten. De två huvudtemana under programmets två fullständiga verksamhetsår, Äta tillsammans och Hållbar, ansvarsfull kök, slog igenom i media. Enligt medieanalyserna blev båda temana viktiga diskussionsämnena. Diskussion kring mat, närproducerat mat och skolmat (den offentliga matservicesektorn) ökade enormt under programmet. Över 750 artiklar i 250 olika medier kan hittas i mediesammanfattningen. Artiklarna nådde 140 miljoner konsumenter av redaktionella medier (tidningar, Internet, tv och radio). I verkligheten var diskussion om mat och matkultur till och med mer vittgående. Detta kom fram i flera diskussioner med dem som följer verksamheten. Dessa diskussioner syns inte i mediesammanfattningar. Programmet Sre gjorde maten en vardaglig sak. Under programmet erkändes mat som kultur också från statens håll. Flera slow food- och matkulturklubbar såg dagens ljus runt hela landet. Regionala aktörer började samarbetet med varandra och framträdde tillsammans för landskaps särpräglad matkultur. Samtidigt med programmet agerade en arbetsgrupp för att åstadkomma professuren i matkultur till Helsingfors universitet. Till slutet av programmet donerade Sre de återstående kapital för att grunda professuren i matkultur. Denna professur är en av de mest märkvärdiga nationella insatser för utvecklande av matkulturen. 6

7 Ohjelman taustat Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sai alkunsa hallitusohjelmaan vuonna 2007 kirjatusta suomalaisen ruoan edistämisohjelmasta. Hallitusohjelman kirjaus laventui pian ruokakulttuurin edistämiseksi. Siihen, että ohjelma kirjattiin hallitusohjelmaan, vaikutti kaksi seikkaa: Ensinnäkin, ruoan ja sen tekijöiden arvostusta tuli saada nostettua. Toiseksi, ruoan tuli saada sen ansaitsema asema kulttuurisena tuotteena Suomessa. Sre syntyi ajatuksesta, että Suomessa on tarpeen lisätä ymmärrystä ruoan moninaisista vaikutuksista ja päästä pois teknisestä ruokakäsityksestä, vastakkainasettelusta ja hintalapun tuijotuksesta. Haluttiin siirtyä monipuoliseen ruokakulttuuriin, joka pitää sisällään maun, mielihyvän ja laaja-alaisen hyvinvoinnin aspektit niin ihmiselle, ympäristölle kuin taloudellekin. Ohjelma kirjoitettiin vuoden 2008 alussa ruoka-alan organisaatioiden ja vaikuttajien myötävaikutuksella. Sisällön synnyttämiseksi pidettiin kaksi työpajaa, joissa tunnistettiin muutostarpeet, määriteltiin toiminnan keinot ja ohjelman kohderyhmät. Ohjausryhmä ja muu organisaatio rakennettiin keväällä 2008, ja ensimmäinen ohjausryhmän kokous oli toukokuussa Ohjelman rakenteet, ulkoiset tunnusmerkit, viestintästrategia ja suunnitelma sekä kahden ensimmäisen vuoden sisältösuunnitelmat olivat valmiina alkusyksystä Sre:n visuaalinen ilme palkittiin arvostetulla kansainvälisellä red dot -designpalkinnolla elokuussa Koko ohjelmakauden ajan pysyttiin sovituissa tavoitteissa sekä keskityttiin valittuihin kohderyhmiin: lapsiin ja nuoriin, perheisiin sekä päättäjiin. Näin pystyttiin parhaiten käyttämään hyväksi rajalliset resurssit. Hankkeet velvoitettiin tekemään yhteistyötä ja etsimään synergiaetuja keskenään. Media huomioitiin alusta saakka. Mediasta poimittiin ruokaan keskittyneet tahot, joita palveltiin erityisesti. Myös kasvava sosiaalisen median ruokaan keskittyvä joukko huomioitiin ja sitä aktivoitiin. Viestintää toteutettiin proaktiivisesti, ja se pohjattiin tutkittuun tietoon. Sre teetti useita tutkimuksia, jotka antoivat uutta tietoa asioiden tilasta valituista aiheista. Viestinnässä hyödynnettiin kustannustehokkaita menetelmiä, kuten sähköisiä kanavia. Monet asiat tehtiin toisin kuin yleensä valtiojohtoisissa ohjelmissa; joustavuutta ja iloa ei unohdettu matkan varrella.ohjelmalla oli käytössään /á. Tästä maksettiin pääsihteerin (1 htv) ja tiedottajan (½ htv) henkilöstökulut. 7

8 1. TULOKSET 1.1 Ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kasvattaminen Ohjelman tärkein tavoite oli lisätä ruoan ja ruoan tekijöiden arvostusta. Suomalaisten arvoasenteita ruokakulttuuria, ruokaa ja sen tekijöitä kohtaan tutkittiin ohjelman alussa ja lopussa Arvoasenteet muuttuivat suopeammiksi lähi- ja luomuruokaa kohtaan Tutkimuksen mukaan ruokakulttuurin arvostus säilyi ohjelman ajan samana: kun suomalainen ruokakulttuuri rinnastetaan muihin suomalaisuuden aiheisiin, sitä pidetään lähes yhtä arvostettuna kuin esimerkiksi arkkitehtuuria. Tutkimuksen päällimmäinen huomio oli, että ylipäänsä ruokaan liittyviä asioita pidetään tärkeinä. Ruokailuun halutaan panostaa, suomalaiset haluavat syödä hyvin sekä nauttia ruokahetkistä ja yhdessä tekemisestä. Kahdessa vuodessa suomalaisten arvoasenteet ovat muuttuneet suopeammiksi pientuottajuuden, paikallisen ruoan ja suomalaisen luomuruoan suhteen (taulukko 1). Sre ja useat muut tahot ovat tehneet töitä näiden asioiden puolesta. Taulukko 1. Ruoan arvostus. Lähde: Ruokakulttuurin arvostustutkimus Kuule Oy / Taloustutkimus 2008 ja 2011 (n=2010, vuotiaat) Ruoan tekijöiden arvostuksen kasvattamisessa paljon työtä Kaikki Sre:n toimenpiteet tähtäsivät ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kasvattamiseen. Ohjelmakauden aikana puhuttiin kymmenissä seminaareissa ja ruokaketjun sidosryhmien tilaisuuksissa. Erityisesti haluttiin nostaa niiden ammattilaisten arvostusta, joilla on suuri vastuu suomalaisten jokapäiväisistä aterioista (ammattikeittiöt, suuri teollisuus ja kauppa). Sre:n teettämän tutkimuksen mukaan juuri näiden ruokaketjun osien työtä kannattaisi avata kuluttajalle paremmin, jotta kuluttaja osaisi arvostaa heidän työtään nykyistä enemmän. Sre:n ja yhteistyötahojen tilaisuuksissa välitettiin huoli siitä, että suomalaiset eivät tiedä, miten heidän ruokansa on valmistettu, millaisen reitin se on kulkenut ruokapöytään ja kuinka suurta osaamista ruoan tuotanto vaatii. Tämä heijastuu automaattisesti ruokaketjun ammattilaisten arvostukseen. Ammattiylpeys ja työn motivaation ylläpitäminen ovat niin elinvoimaisen ruokaketjun kuin ruokakulttuurinkin perusta. 8

9 1.1.3 Ruoka esille kuntapolitiikassa: Kouluruokavaalit-kampanja Ruoka nostettiin puheenaiheeksi kuntapolitiikassa. Sre Kenen vastuulla on kuntasi hyvä kouluruoka? aloitti toimintansa Kouluruokavaalit-kampanjalla, jolla haastettiin kunnallisvaaliehdokkaita, kuntapäättäjiä ja äänestäjiä toimiin hyvän kouluruoan puolesta. Kampanjalla muistutettiin, että kouluruokailun järjestäminen ja määrärahat ovat (Sre:n tiedote ) kuntien vastuulla. Ehdokkaita kehotettiin allekirjoittamaan kouluruokailun kohentamiseen liittyvät lupaukset Kouluruokavaalit-kampanjasta muodostui suurin kouluruoan hyväksi tehty yhteinen tempaus Suomessa. Vetoomuksen hyvän kouluruoan puolesta allekirjoitti viisi ministeriä, kaksi hallituksen politiikkaohjelmaa ja parikymmentä organisaatiota. Ohjelma teetti tutkimuksia julkisen ruokapalvelun tilasta. Tutkimuksissa selvitettiin esimerkiksi, miten paljon julkisissa ammattikeittiöissä käytetään suomalaisia raaka-aineita, mikä osuus on luomua ja kuinka hankinnat hoidetaan. Vaikka myös ruokaan liittyvien päätösten pitäisi huomioida kokonaisuuksia, huomattiin, että niin ei tapahdu. Tulokset ovat antaneet uutta perustietoa Syksyllä 2008 lähetettiin tietopaketti laadukkaan kouluruoan järjestämisestä Kouluruokavaalit-kampanjaan kunnallisvaalien alla osallistuneille henkilöille yli 200 eri kuntaan. Tietopaketin avulla heräteltiin kampanjaan osallistuneita ehdokkaita jatkotoimiin paremman kouluruokailun puolesta. Internet-sivuilla (www.sre.fi > tietoa päättäjille) julkaistu tietopaketti sisälsi mm. oppaan kouluruokailusuosituksista, kouluruokailukäsikirjan, kriteerit aterioiden ravitsemuksellisen laadun arvioimiseen, tiedot vuoden 2007 kouluruokailun kustannuksista ja elintarvikkeiden hankintaohjeistuksia. asioiden tilasta niin kuntapäättäjille kuin mediallekin. Ohjelman tutkimuksia on referoitu, kun kunnissa on käyty keskustelua ruokapalveluiden keskittämis- tai ulkoistamispäätöksistä Päättäjätyö konkretisoituu hitaasti Päättäjätyötä tehtiin monin erilaisin keinoin. Tärkein niistä oli henkilökohtainen vaikuttaminen. Lähes kolmen toimintavuoden aikana tavattiin henkilökohtaisesti satoja päättäjiä mm. kuntien ylimmiltä portailta, valtion organisaatioista, sairaaloista, ruokapalveluista sekä kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon sektoreilta. Yksi parhaista keinoista päättäjien tavoittamiseen oli Lähiruokaviesti, jolle osallistuttiin kaksi kertaa yhteistyökumppanina. Ydinviestinä päättäjätapaamisissa oli, että julkisen talouden ja etenkin ruokapalveluiden on toimittava esikuvana niin ympäristön, sosiaalisen kuin taloudellisenkin kestävyyden edistämisessä. Päättäjille tähdennettiin, että ruoka on arvovalinta ja pikemminkin investoin- 9 Julkisilla ruokapalveluilla harvoin strategisia tavoitteita (Sre:n uutinen )

10 ti tulevaisuuteen kuin pelkkä kulu. Eri puolilla Suomea saatiin pitkästä aikaa päättäjät ja ruokapalvelupäätöksentekijät yhteen pohtimaan, miten edistää suomalaista ruokakulttuuria juuri omalla alueella ja alueen omista lähtökohdista käsin. Yhteistyössä useiden organisaatioiden kanssa tehty päättäjätyö on kantanut hedelmää, mutta tulokset ovat vasta konkretisoitumassa. Muutos tulee viiveellä, ja muutosprosessit ovat pitkiä. Maakunta- ja kuntapäättäjätasolla on kuitenkin ohjelman aikana herätty paikallisen ruokakulttuurin tärkeyteen. Useilla tahoilla on tiedostettu suomalaisen ruokakulttuurin sisältö ja muutettu suhtautumista ruokapolitiikkaan ainakin jossain määrin Ruoka tunnustettiin kulttuuriksi ja ruokakulttuuri arjen asiaksi Ruoka on viimeisen kolmen vuoden aikana tunnustettu kulttuuriksi myös valtion taholta. Ruoan kulttuuristen arvojen ymmärtäminen lisää ruoan arvostusta. Mitä moninaisempia merkityksiä ruoalla ymmärretään olevan, sitä enemmän kiinnitetään huomiota mm. siihen, kuka ruoan tai juoman on tehnyt, miten ja missä se on tapahtunut ja millaisen reitin se on kulkenut lautaselle tai lasiin. Sre muistutti, että hyvä ruoka on osa hyvää arkea. Ohjelma vaikutti siihen, että yhdessä syömisen arvoa ja ruoan henkisiä vaikutuksia on alettu paremmin ymmärtää. Ilo ja mielihyvä ovat palaamassa ruokapöytään. Ruokakulttuurista on tullut arjen asia. Ravintolassa syöminen vaikuttaa lapsiperheen imagoon (Sre:n tiedote ) Ohjelman aikana vaalittiin monipuolista ruokakulttuuria ja yhdessä syömistä niin kodeissa, työpaikoilla kuin ravintoloissakin. Sre selvitti muun muassa suomalaisten lapsiperheiden kokemuksia ja toiveita ravintolasyömisestä. Perheiden ravintolasyöminen on Suomessa vielä vähänlaista, vaikka lapsiperheet ovat ravintolakulttuurille suuri mahdollisuus. Tutkimus kuitenkin paljasti, että Suomeen on nyt kasvamassa sukupolvi, jolle pikaruoan syöminen ulkona on arkea. Heidät tulisi tutustuttaa ruokaravintoloiden tarjonnan suureen kirjoon, jotta Suomessa tulevaisuudessa olisi ravintolapalveluita monipuolisesti käyttäviä kuluttajia. Sre:n selvitys otettiin mediassa vastaan erittäin kiinnostuneena, ja ainakin yksi ravintolaketju on aloittanut kampanjat perheiden ravintolasyömisen edistämiseksi. Perhe ravintolassa -tutkimus (2009) Suomessa lapsiperheen ravintolareissu ei ole itsestäänselvyys, ja siihen liitetään kielteisiäkin merkityksiä. Ravintolaillallisia harrastava perhe saa helposti varakkaan mutta myös tuhlaavaisen leiman. Lapsiperheet toivovat ravintolaretkeltä erityisesti lapsille maittavaa ruokaa, mutta myös henkilökunnan alttius palvella lapsiasiakkaita sekä rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri ratkaisevat yli 70 % vastaajista pitää näitä kolmea asiaa erittäin tärkeinä. Arveluttavinta on perheen aterioinnin hinta: 82 % pitää sitä esteenä ravintolaan tulolle. Lapsiperheille tärkein syy syödä ravintolassa on se, että matkalla ja menossa on syötävä. Vähiten tärkeä syy on ruokakulttuurin opettaminen lapsille. Niinpä ravintolavalinta osuu tyypillisesti pikaruokaravintolaan. Tutkimuksen vastaajat antoivat kuitenkin satoja vinkkejä, joilla kehittää perheravintoloita edelleen. Vinkkejä annettiin ruokalistoista, palvelun sävystä ja vauhdista, ravintolan kalustuksesta ja lasten pikkuviihdykkeistä. 10

11 1.1.6 Maakuntien ruokakulttuurit esiin Maakunnallista ruokakulttuuria marssitettiin ohjelmassa ylpeydellä esiin. Ruoka-Suomi -teemaryhmän ja alueellisten toimijoiden kanssa järjestettiin parikymmentä alueellista ruokakulttuuritapahtumaa ympäri Suomen. Tapahtumissa esiteltiin maakuntien lähiruokaa sekä tarjottiin tietoa sen tuottamisesta ja alueellisten ruokakulttuurien merkityksistä elinkeinoelämälle. Kaikkia järjestettyjä tapahtumia yhdisti järjestäjien halu nostaa paikallisen ruoan ja ruoan tekijöiden arvostusta. Samaan aikaan Suomessa julkaistiin useita maakuntaruokakirjoja ja perustettiin ruokakulttuurikerhoja. Maakuntien ruokakulttuuritapahtumat kehittäneet uusia yhteistyömuotoja ja -verkostoja (Sre:n tiedote ) 1.2 Puhetta ruoasta Yksi ruoan arvostuksen mittareista on se, miten paljon siitä puhutaan. Puhe ruoasta, lähiruoasta ja kouluruoasta (julkisista ruokapalveluista) lisääntyi vuosien aikana valtavasti. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sai eri medioissa aikaan runsaasti kirjoittelua ja juttuja. Ruokapuhetta medioissa ruokittiin Sre:n pääviestin Miten söit? mukaisesti. Puhetta heräteltiin eri näkökulmista: mitä syömme (maku), millä mielellä (syödään yhdessä) ja millä seurauksilla (kestävät valinnat)? 11

12 Ohjelman viestinnässä pitäydyttiin johdonmukaisesti näissä kolmessa teemassa koko ohjelmakauden ajan. Vuonna 2009 viestinnän pääteemana oli yhdessä syöminen, vuonna 2010 kestävä ja vastuullinen keittiö ja vuonna 2011 ruokaosaaminen ja kansainvälistyminen. Ohjelman toimenpiteet johdattivat suomalaiset miettimään, arvostammeko ruokaa. Mietimmekö, kuka ruoan on tehnyt ja mistä ruoka tulee? Annammeko ruoalle aikaa? Sre kysyi myös, millaisesta ruoasta suomalainen haluaa maksaa ja millaisia vaikutuksia ruokavalinnoilla on terveyteen, ympäristöön, työllisyyteen ja maamme ruokailmeeseen. Sre:n ruokapuhe vaali ja edisti ruoan monimuotoisuutta ja koko ruokaketjun toimivuutta Puhemiehet viestinviejinä Ohjelman alussa valittiin kuusi puhemiestä, jotka toimivat omissa sidosryhmissään suomalaisen ruokakulttuurin asialla. Kirjailija Kaari Utrio toi ruokakulttuuriin historiallista ulottuvuutta, europarlamentaarikko Mitro Repo keskittyi ruoan mielihyvään. Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus oli terveellisen ruoan asialla, ja hyvästä ruoasta pitävä raptähti Elastinen tartutti ruokainnostusta nuoriin. Puhemies Jaakko Nuutila oli yksi ohjelman perustamisen taustavaikuttajista ja edisti ruokakulttuuria työkseen MTK:n ruokakulttuuriasiamiehenä ja sittemmin Luomuliiton puheenjohtajana. Kuudes puhemies, tv-kuuluttaja Maria Jungner, toimi ja puhui erityisesti hyvän arjen ja syömisen ilon puolesta Ruokapuhe elää netissä Mitkä asiat ihmisiä ruoassa puhuttavat ja millaista ruokakeskustelua internetissä käydään? Sre:n selvitys paljasti, että ruoka on luultuakin merkittävämpi verkkokeskustelujen puheenaihe. Kahden kuukauden seuranta tuotti yli keskusteluosumaa. Tavalliset kuluttajat ja terveysintoilijat keskustelivat ruoka-aineista ja ruoan lisäaineista etupäässä terveellisyyden kannalta. Painonhallinnasta Ruokapuhe elää netissä ihmiset hakevat reseptejä ja vertaistukea (Sre:n tiedote ) ja kunnon kohotuksesta keskustelivat etupäässä laihduttajat ja nuoriso, enimmäkseen ruokailun näkökulmasta. Ruoan alkuperä liitettiin useimmiten vastuullisuuteen, mutta myös lähiruokaan ja kotimaisuuteen. Suomalainen ruoka elää netissä -tutkimus (2010) Ruoasta puhutaan paljon, ja ruokakeskusteluissa korostuvat erityisesti terveen elämän arvot. Ruoka-aiheet voidaan jakaa kolmeen isoon ryhmään: syömiseen, ruoka-aineisiin ja resepteihin. Ruoka-ohjeita kaikista verkkokeskusteluista on noin neljännes. Reseptejä jaetaan pääosin ruokablogeissa, mutta myös keskustelupalstoilla. Vertaistukea haetaan erityisesti laihduttamiseen ja terveyteen liittyvissä asioissa. Keskustelufoorumeista ruokaisimpia ovat Suomi24.fi sekä hieman yllättäen nuorten parissa suosittu Demi.fi ja Helsingin Sanomien keskustelupalsta. Ruoan terveellisyys on edelleen tärkeä arvo, ja maku puhuttaa aina. Ruoan hinta sen sijaan ei nouse keskusteluissa ylitse muiden edes lama-aikana. Ruokakeskustelut lähtevät useimmiten keskustelijan omasta mielenkiinnosta, eivät niinkään ulkopuolisista virikkeistä. Keskustelujen edetessä näkyy kuitenkin myös se, että ihmiset seuraavat ruokaan liittyvää uutisointia. Kouluruoka herättää keskustelua. Tarkastelujaksolla (joulukuu 2009 ja tammi-helmikuu 2010) laajaa nettikeskustelua syntyi esimerkiksi koulujen kasvisruokapäivästä ja broilerin alkuperästä. Myös natriumglutamaatti kirvoitti kirjoittamaan ja kommentoimaan. 12

13 1.2.3 Kuukauden ruokablogit Suomessa ruokatoimittajat ovat merkittävä ruokapuheeseen vaikuttava ryhmä. Heidän rinnalleen on 2010-luvulla noussut aktiivinen ruokabloggaajien joukko. Ruokablogeista on viime vuosien aikana tullut keskeinen foorumi ruoka-aiheiselle keskustelulle, sillä sosiaalinen media saavuttaa huomattavan määrän ihmisiä. Suomenkielisiä ruokablogeja on jo tuhansia, ja lisää syntyy koko ajan. Kirjoittajia ovat pääasiassa yksityiset ihmiset arkiruoan tekijät ja syöjät. Luetuimmista ruokabloggaajista on muotibloggajien tavoin tullut julkkiksia. Ohjelmassa haluttiin myös vahvistaa ruokapuhetta ja -blogaamista. Siksi vuoden 2009 alusta Sre aloitti valitsemaan Kuukauden ruokablogin suomalaisten blogien joukosta. Tunnustus annettiin blogille, joka on toiminnallaan edistänyt ruoasta käytävää keskustelua, kerännyt kiinnostuneita ruoka-aiheiden ympärille ja puhunut hyvänmakuisen ruoan puolesta. Ansioiksi laskettiin myös kestävän kehityksen huomioiminen ja yhdessä syömisen korostaminen aiheet, jotka olivat Sre:n agendalla. Sre:n Kuukauden ruokablogi -valinnasta tuli blogaajien keskuudessa ilmiö kahden vuoden aikana. Innostus bloggaamiseen lisääntyi, ja tunnustuksen saamista arvostettiin blogaajien keskuudessa. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmalla oli myös kaksi omaa blogia: Sanoja lautaselta ja Puolivirallista ruokaa. Myös niiden kautta ohjelma pääsi mukaan niin tavallisten ihmisten arjessa, ruokaharrastajien keskuudessa kuin virallisissa yhteyksissäkin käytäviin ruokakeskusteluihin. Kuukauden bloggaajat ovat herättäneet keskustelua paitsi ruokakulttuurimme hyvistä puolista myös epäkohdista. Ruokablogaajat toivovat, että ruoka-alan toimijat tulisivat mukaan keskusteluun ja altistaisivat tuotteensa avoimelle kommentoinnille. Tämä on uudenlaista viestintää, jossa elintarvikealan pitää laittaa itsensä peliin, blogaajat totesivat Sre:n järjestämässä blogaajien tapaamisessa. 13

14 1.2.4 Media innostui ruoasta Sre sai suomalaisessa mediassa aikaan yli 750 artikkelia/juttua maaliskuun 2008 ja joulukuun 2010 välisenä aikana. Jutut tavoittivat potentiaalisesti ainakin 140 miljoonaa toimituksellisen median kuluttajaa: printti- ja verkkolehtien lukijaa, radion kuuntelijaa ja television katselijaa. Ohjelma ja sen aiheet olivat esillä 250 eri mediassa (taulukko 2). Tämän lisäksi vuoden 2011 aikana on kertynyt kymmeniä mediaosumia. Ilman ohjelman toimenpiteitä on todennäköistä, ettei suomalaisessa mediassa olisi vuosina 2009 ja 2010 juurikaan keskusteltu tai ei ainakaan tässä määrin puhuttu yhdessä syömisestä, perheiden ravintolasyömisestä, kestävistä ruokavalinnoista julkisissa ammattikeittiöissä, kuluttajien vastuullisesta ja kestävästä syömisestä tai kouluruokailusta. Ainakaan ilman ohjelman panostuksia keskustelu ei olisi saavuttanut toteutunutta mittakaavaa, todetaan tutkimuslaitoksen tekemässä media-analyysissa. Taulukko 2. Lähde: Media-analyysi. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman julkisuus vuosina Oy Cision Finland Ab 2011 Kaiken kaikkiaan 80 prosentissa ohjelman saamasta julkisuudesta tuotiin esiin yksi tai useampi Sre:n pääkohdealueista. Useimmin viitattiin ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kohottamiseen, harvimmin taas laadun kehittämiseen. Pääkohdealueet nousivat median agendalle ensisijaisesti Sre:n hankkeiden, tiedotteiden ja uutisten yhteydessä (taulukko 3). Taulukko 3. Lähde: Media-analyysi. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman julkisuus vuosina Oy Cision Finland Ab

15 Suomi-brändin vahva luontoteema sai ainutlaatuista kansainvälistä huomiota, kun maailman huippukokit ja ruokakirjoittajat tuotiin Suomen Lappiin syksyllä Tämän mahdollisti maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston kansainvälisten asioiden yksikön tuki. Tapahtuman tuloksena syntyi yli 150 kansainvälistä lehtiartikkelia (mm. Time, New York Times, Vogue) ja radio- ja TV-ohjelmaa. Medianäkyvyys toi Suomen luonnolle, raaka-aineille ja luonnontuotteille valtavaa huomiota. Vogue Time El Universal 1.3 Vastuullisia valintoja ja kestävää kehitystä Hallitusohjelman linjaus edistää lähi- ja luomuruokaa laventui ohjelman aikana kestävän ja vastuullisen syömisen edistämiseksi. Tähän antoi selkänojan valtioneuvoston antama periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Ohjelman pääkohderyhmille kuluttajille (lapsille ja nuorille) sekä päättäjille tehtiin kummallekin omat suunnitelmat siitä, kuinka edistää vastuullista ja kestävää ruokailukulttuuria Hyvinsyöjä-kampanja kuluttajille Syksyllä 2010 käynnistettiin kampanja, jossa uudistettiin ruokaan liittyvää vastuullisuusviestintää ja siinä käytettävää termistöä sekä samalla helpotettiin kuluttajan valintoja. Kampanjan ytimessä oli ajatus siitä, että hyvästä ruoasta nauttiessaan voi myös tehdä hyvää ympäristölle. Kampanja toteutettiin, koska yksittäisen kuluttajan aiheuttamasta ympäristökuormituksesta kolmannes tulee syömisestä. Se on paljon, mutta samalla se on asia, johon jokainen voi vaikuttaa omilla päivittäisillä valinnoillaan ja teoillaan. Ihmiset toimivat mieluusti paremmin, kun vain tietävät, miten se on mahdollista. Vastuullisuus kiinnostaa, mutta koetaan vaikeaksi (Sre:n uutinen ) Hyvinsyöjä-kampanja rakennettiin vaiheittain. Ensin kysyttiin asiantuntijoilta, mitkä ovat tärkeimmät asiat, joilla yksityinen ihminen voi vaikuttaa ruoan ympäristökuormaan. Seuraavaksi nämä asiat alistettiin kuluttajatutkimukselle; kuluttajilta kysyttiin vastuullisesta syömisestä ja asiantuntijoiden tiivistämistä, konkreettisista keinoista. Kuluttajat vastasivat vastuullisuuden olevan vaikeaa. He toivoivat asioita yksinkertaistettavan ja neuvojen olevan konkreettisia ja helppoja toteuttaa. Näin syntyi viisi teesiä, joiden avulla tavallinen kuluttaja pääsee lähemmäs hyvää omaatuntoa ja tekee samalla hyvää niin ympäristölle kuin itselleen. 15

16 Vastuullinen syöminen ja ruokavalinnat -kuluttajatutkimus (2010) Yli puolet suomalaisista kuluttajista arvostaa ruokaa, joka huomioi kestävän kehityksen ja vastuullisuuden. Noin kolmannes ei ole juurikaan ajatellut asiaa. Tämä selvisi, kun Sre tutki, mitä vastuullisuus käytännössä ihmisille tarkoittaa ja miten se saataisiin mukaan tavallisen kuluttajan ruokavalintoihin. Tärkein tutkimuksesta saatu oppi oli se, että hyviä ruokavalintoja ei voi lähteä kommunikoimaan sanalla vastuullisuus. Termi koettiin synkkänä ja velvoittavana eikä se täysin auennut yhdellekään kuluttajaryhmistä. Siitä ei myöskään välity syömisen ilo ja nautinto. Tutkimuksen mukaan vastuullisuus yhdistetään kotimaisuuteen, kasvisruokaan ja terveellisyyteen. Myös ruoan alkuperän tietäminen sekä sesonkien ja kausien hyödyntäminen koetaan tärkeiksi asioiksi. Lähiruoka, luomu ja itse tekeminen miellettiin vastuullisuusteemaan kuuluviksi. Sanat vastuullisuus, hiilijalanjälki tai kestävä kehitys eivät ainakaan vielä kuulu tavallisen kuluttajan arkisanastoon ruoasta puhuttaessa. tiivistelma.pdf Hyvinsyöjä-kampanja tehtiin sähköisessä mediassa levitettäväksi, koska kohderyhmä (nuoret ja lapsiperheet) tavoitetaan parhaiten internetissä. Myös viestit ja viestinnän keinot rakennettiin sähköiseen kanavaan ja tavanomaisesta virkamiesviestinnästä erottuviksi. Kampanjan kotipesäksi rakennettiin Hyvinsyöjä-sivusto (www.hyvinsyöjä.fi), jonne koottiin Hyvinsyöjä-korttitilaukset, tietoaineisto, Facebook-linkki sekä YouTube-videot teeseistä. Hyvinsyöjä-teeseistä tehtiin YouTubeen videot ns. undergroundajatuksella. Niiden ilme oli humoristinen ja nuoria puhutteleva. Kampanjasta viestittiin myös Sre:n omalla Syödään yhdessä -Facebook-sivulla. Keskustelua ja kampanjan leviämistä aktivoitiin muutamien suomalaisten eturivin ruoka- ja lifestyleblogien avulla: bloggaajille kerrottiin kampanjan sisällöstä, heidän toivottiin nostavan kampanjateemaa esille omassa blogissaan ja heille tarjottiin mahdollisuutta toteuttaa blogissaan oma lukijakilpailu. Kampanja loi uuden termin Hyvinsyöjä, joka pitää sisällään kaiken olennaisen Sre:n työn ja tavoitteiden kannalta. Hyvinsyöjä arvostaa ruokaa ja sitä kautta myös ruoan tekijöitä. Hän haluaa pienentää ruoan aiheuttamia ympäristövaikutuksia mausta tinkimättä. Hyvinsyöjä haluaa tietää ruoan alkuperän, elää sesongissa, lisää kasvisten käyttöä eikä heitä ruokaa roskiin. Hyvinsyöjä myös kuskaa, kaapittaa ja kokkaa turhia kuormittamatta. Hyvinsyöjä-kampanjalle saatiin vaikutusvaltainen keulakuva marraskuussa 2010, kun Tasavallan presidentti Tarja Halonen vastaanotti Hyvinsyöjä-kortin numero 1. Syksyllä 2011 Kotitalousopettajien liitto levittää Hyvinsyöjä-kampanjan koulujen kotitalousopetukseen. Presidentti Halonen vastaanotti Hyvinsyöjäkortin numero 1 marraskuussa

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 6.-7.11.2007 Liisanpuiston auditorio, PORI Lehtori, tiedottaja Irma Kärkkäinen

Lisätiedot

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Analyysi Kouluruoka teemasta mediassa 10/2008 10/2010 Kuule Oy Sisältö Paljonko tarjolla Tavoitteet Kokit Aineksia ja mausteita Makua pilaamassa Yleiskuva Meillä

Lisätiedot

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Hallituksen lähiruokalinjaukset Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Edistämme kestäviä valintoja Kohderyhmänä ammattikeittiöiden sekä oppilaitosten päätöksentekijät

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Media-analyysi: Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman julkisuus 2008-2010

Media-analyysi: Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman julkisuus 2008-2010 Media-analyysi: Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman julkisuus 2008-2010 10. helmikuuta 2011 Copyright Oy Cision Finland Ab Media Intelligence. Communication Insights. www.fi.cision.com Sisällysluettelo

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014

KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014 KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014 EKOCENTRIA JA KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen kehittämisyksikkö - Tavoitteena kestävän

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN KOKOUS. 18.3.2013 Hanne Husso

OHJAUSRYHMÄN KOKOUS. 18.3.2013 Hanne Husso OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 18.3.2013 Hanne Husso KeHa:n TAVOITE julkisten ruokapalveluiden hankintaosaamisen edistäminen tuottaa malleja kestävien elintarvikevalintojen kilpailutusprosesseista 27.3.2013 2 HANKKEEN

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski Suomen sairaanhoitopiiri/

Lisätiedot

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 Sari Väänänen Valtakunnallinen asiantuntijayksikkö, taustaorganisaatio Savon koulutuskuntayhtymä Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista

Lisätiedot

Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä?

Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus KOULURUOKAILU ARVOONSA - sijoitus tulevaisuuteen 19.11.2013 klo 13.00 15.30 MIKKELI

Lisätiedot

Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla

Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla Ateria 13 5.11.2013 Seija Lintukangas Filosofian tohtori Edutaru Oy www.edutaru.fi Kansakuntien kohtalo riippuu niiden tavasta ruokailla. - Brillat-Savarin

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa. 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria

Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa. 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria kuuluu Savon ammatti ja aikuisopistoon kehittää ympäristövastuullisia ruokapalveluita kohderyhmänä ammattikeittiöt

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin!

Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin! Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin! Loppuraportti Sisältö: 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 3 2. Hankkeen osapuolet ja yhteistyö 3 3. Hankkeen vaiheet lyhyesti

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa

Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa www.korsholm.fi www.mustasaari.fi 3.10.2011 1 Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa Kirsti Mylläri www.korsholm.fi www.mustasaari.fi 3.10.2011 2 Mustasaari Mustasaari sijaitsee pohjanmaalla

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun

Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Kouluruokailu arvoonsa sijoitus tulevaisuuteen seminaari 19.11.2013 Eliisa Kotro, Teija Rautiainen, Heidi Piskonen, Mikkelin amk Saara Pentikäinen,

Lisätiedot

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kuluttajien riittävän tiedonsaannin varmistaminen fokuksessa Kuluttajapoliittinen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun?

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? 3.11.2009 Kotitalousopettajien liitto hushållslärarnas förbund ry Toiminnanohjaaja Anni-Mari Syväniemi Kuvat: Salapoliisi Sapere ja koekeittiö-hanke

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

HANKKEEN TILANNEKATSAUS. OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 19.3.2014 Hanne Husso

HANKKEEN TILANNEKATSAUS. OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 19.3.2014 Hanne Husso HANKKEEN TILANNEKATSAUS OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 19.3.2014 Hanne Husso KeHa:n TAVOITE julkisten ruokapalveluiden hankintaosaamisen edistäminen tuottaa malleja kestävien elintarvikevalintojen kilpailutusprosesseista

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Luomualan koordinaatiohanke

Luomualan koordinaatiohanke Luomualan koordinaatiohanke austaa Kansalliset tavoitteet lähtökohtana: Maaseutuohjelman tavoitteet luomulle Luomualan kehitysohjelma (julkaistu 1.10): Keskeistä kysynnän luominen. Oletus: koordinaation

Lisätiedot

Suomesta lasten ruokamaa!

Suomesta lasten ruokamaa! Marjaana Manninen Suomesta lasten ruokamaa! Marjaana Manninen KM, KtaO; opetusneuvos Opetushallitus Kasvaako porkkana puussa? Lasten ruokakulttuuriviikko 3.-9.9.2012 4.9.2012 Keski-Suomen museon auditorio,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 1 Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista kouluruokailua lapset eri puolella Suomea ja eri ikäryhmissä toivovat. Miten

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 30.1.2014 1 Hyvä kouluruokailu rakennetaan kestävällä tavalla eri toimijatahojen osaavassa,

Lisätiedot

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Ateria 2013 Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Julkisen ruokapalvelukonseptin historiaa Lähtökohtana taustalla aiempi

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Lähiruuan kilpailutus. Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Lähiruuan kilpailutus. Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Lähiruuan kilpailutus Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut nettobudjetoitu yksikkö, liikevaihto v. 2012 11,4 Meur 25 kpl erikokoista

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi!

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! KOULURUOKA-AGENTIT: OPPILAAT MUKAAN KEHITTÄMÄÄN KOULURUOKAILUA 3.11.2015 ATERIA 2015 MINTTU VIRKKI, RUOKATIETO YHDISTYS RY. MENUSSAMME

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot