OHJELMAN TEHTÄVIEN JATKUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.5 23 2. OHJELMAN TEHTÄVIEN JATKUMINEN"

Transkriptio

1 Loppuraportti huhtikuu 2011

2 Sisältö Yhteenveto 3 Sammanfattning 5 Ohjelman taustat 7 1. TULOKSET Ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kasvattaminen Puhetta ruoasta Vastuullisia valintoja ja kestävää kehitystä Ruokaosaamista päiväkodeista yliopistoon Kansainvälistymisen edistäminen OHJELMAN TEHTÄVIEN JATKUMINEN HALLINTOMALLI 24 Liite 1 Sre:n toimenpiteitä 26 Liite 2 Sre:n ohjausryhmän jäsenet 29 Liite 3 Tiivistelmät Sre:n hankkeiden tuloksista 30 2

3 Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (Sre) Yhteenveto Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa toteutettiin valtion budjettirahalla (mom / /á, 1,5 htv) hallituksen vuosina Ohjelman tavoitteina oli kohottaa ruoan ja ruoan tekijöiden arvostusta, edistää lähi- ja luomuruokaa, ohjata ravitsemuskäyttäytymistä, kehittää laatua sekä edistää kansainvälistymistä. Ohjelman kohderyhmät olivat lapset ja nuoret, perheet sekä päättäjät. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (Sre) mahdollisti ruokakulttuuritoimijoiden monipuolisen yhteistyön. Ohjelmassa luotiin ja tuettiin monia yhteistyötä edistäviä areenoita suunnittelusta lopputilaisuuteen asti. Ensimmäistä kertaa lähes kaikki ruokaan liittyvät ministeriöt olivat saman pöydän ääressä. Tämä mahdollisti uuden ruoka-asioiden hallintomallin, jota Sre pilotoi. Koska ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kohottaminen oli ohjelman keskiössä, sitä myös mitattiin ennen ohjelmatoimien aloittamista. Sekä alkututkimus 2009 että loppututkimus 2011 todistivat, että suomalaiset arvostavat ruokakulttuuria ja pitävät ylipäänsä ruokaan liittyviä asioita tärkeinä. Ohjelman aikana suomalaisten arvoasenteet muuttuivat suopeammiksi pientuottajuutta, paikallista (lähi)ruokaa ja suomalaista luomuruokaa kohtaan. Sen sijaan asenteissa ruokakulttuuria ja ruokaketjun ammattilaisia kohtaan ei tapahtunut muutoksia. Lapset ja nuoret olivat ohjelman tärkein kohderyhmä. Heidän ruoka-osaamisensa syntyy paitsi kodeissa, myös päiväkodeissa ja koulussa. Suomalainen ylpeys, kouluruokailu, huolestutti kuitenkin yhä suurempaa osaa sitä seuraavia tahoja. Kouluruokailun taso on kuntapäättäjien käsissä. Siksi Sre aloitti toimintansa kokoamalla rivinsä tekemään työtä kouluruokailun puolesta: syksyllä 2008 pidetyt kuntavaalit valjastettiin kouluruoan asialle. Kouluruokavaalit-kampanjasta muodostui suurin kouluruoan hyväksi tehty yhteinen tempaus Suomessa. Kouluruoka säilyi tärkeänä teemana läpi ohjelman, ja hankkeissa kehitettiin uusia työkaluja paremman kouluruokailun puolesta. Asia nousi kuntapäättäjien tietoisuuteen ja valtuustosalien esityslistoille. Sre:lla julkisena toimijana oli mahdollisuus vaikuttaa päiväkotien, koulujen ja koulujen kerhojen ruokakasvatukseen. Se tehtiin levittämällä kaikkiin näihin kolmeen makukoulua, joka on yksi parhaista uusista ravitsemuskäyttäytymisen ja ruokaosaamisen menetelmistä. Ohjelma otti voimakkaasti kantaa myös kotitalousopetuksen puolesta tuntijakouudistuksen yhteydessä. Kotitalousopetuksen aloittamisen aikaistamiseen ja tuntimäärien kasvattamiseen on monia perusteita. Päättäjävaikuttamista tehtiin yhteistyössä useiden organisaatioiden kanssa etenkin julkisen ruokapalvelun puolella. Ydinviestinä oli, että julkisten ruokapalveluiden on toimittava esikuvana niin ympäristön, sosiaalisen kuin taloudellisenkin kestävyyden edistämisessä. Ruoan moninaisia merkityksiä ympäristön, työllisyyden, aluetalouden, huoltovarmuuden ja kansanterveyden kannalta alettiin ymmärtää paremmin päättäjien keskuudessa. Useat tahot tiedostivat julkisen puolen vallan ja vastuun, ja muutosprosessit suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin puolesta aloitettiin. Ruokakulttuuri nostettiin ohjelmassa osaksi julkisuusdiplomatiatyötä. Suomen edustustot ja kulttuuri-instituutit aloittivat ruokakulttuurihankkeita, edustustokokkeja ja protokollahenkilöitä koulutettiin ja aineistoa suomalaisesta ruokakulttuurista tuotettiin kansainvälisiin kohtaamisiin. Ohjelman kahden täyden toimintavuoden pääteemat, Yhdessä Yhdessä Yhdessä syöminen syöminen syöminen ja Kestävä, Kestävä, Kestävä, vastuullinen keittiö, löivät läpi mediassa. Keskustelu ruoasta, lähiruoasta ja kouluruoasta (julkisista ruokapalveluista) lisääntyi ohjelman aikana valtavasti. Mediayhteenveto sisältää yli 750 artikkelia. Ne jakautuivat 250 mediaan ja tavoittivat 140 miljoonaa toimituksellisen median kuluttajaa (lehdet, verkko, tv ja radio). Todellisuudessa puhe ruoasta ja ruokakulttuurista oli vieläkin laajempaa. Sre teki ruokakulttuurista arjen asian, ja ruoka tunnustettiin ohjelman aikana kulttuuriksi myös valtion puolesta. Eri puolille Suomea syntyi lukuisia slow food- ja ruokakulttuurikerhoja. Alueelli- 3

4 set toimijat aloittivat yhteistyön ja esiintyivät yhdessä maakunnallisen, omaleimaisen ruokakulttuurin puolesta. Ohjelman kanssa samaan aikaan toimi työryhmä ruokakulttuuriprofessuurin aikaansaamiseksi. Ohjelman lopuksi Sre lahjoitti puuttuvat varat ruokakulttuurin professuurin perustamiseen. Professuuri on yksi merkittävimmistä ruokakulttuurin kehittämiseen liittyvistä kansallisista panostuksista. 4

5 Programmet för främjande av finländsk matkultur (Sre) Sammanfattning Programmet för främjande av finländsk matkultur genomfördes under år med statens budgetmedel (mom / /á, 1,5 årsverke). Programmets målsättning var att förhöja uppskattning för mat och dess tillverkare, främja närproducerad mat och ekologisk mat, styra människornas näringsbeteende, utveckla kvalitet och gynna internationalisering. Programmets målgrupper var barn, ungdom och familjer samt beslutfattare. Programmet för främjande av finländsk matkultur möjliggjorde mångsidigt samarbete mellan olika aktörer i matkulturens verksamhet. Under programmet skapades flera samarbetsfrämjande arenor från förberedande planering till det sista evenemanget. För den första gången var nästan alla ministerier som har med mat att göra kring samma bord. Detta möjliggjorde skapande av en ny förvaltningsmodell för matrelaterade angelägenheter, som programmet Sre piloterade. En väsentlig del av programmet var höjning av uppskattning för mat och arbetare inom livsmedelsnäringen. Uppskattningen mättes därför redan innan de egentliga programfunktionerna börjades. Både det initial undersökning år 2009 och det senaste undersökning år 2011 bevisar att finländarna uppskattar matkulturen och tycker att matrelaterade saker i överhuvudtaget är viktiga. Inställningar mot småskalig livsmedelproduktion, närproducerad mat och ekologisk finsk mat blev positivare under programmet. Däremot hände det ingen förändring i attityder mot matkultur och professionella inom matkedjan. Programmets viktigaste målgrupper var barn och ungdom. Deras matkunnande bildas inte bara hemma, utan i dagis och skolan också. Skolmat, Finlands stolthet, väckte dock oro bland dem som iakttar ämnet. Skolmatens nivå är i kommunernas beslutfattares händer. Därför började programmet Sre sin verksamhet med att rada upp för att arbeta för skolmaten: Kommunalvalet på hösten 2008 selades för främjande av skolmatens kvalitet. Kampanjen Skolmatsvalet blev den största gemensam evenemang för skolmat i Finland. Skolmaten var ett viktigt tema genom hela programmet. Nya verktyg för att förbättra skolmaten utvecklades under olika projekten. Ämnet skolmat steg också till kommunens beslutfattares medvetenhet och till agendorna i fullmäktigesalar. Som en offentlig aktör hade programmet Sre möjligheten att inverka matuppfostring i dagis, skolor och skolornas klubbverksamhet. Detta genomfördes med att utbreda Smakskolan till alla tre ovannämnda. Smakskola är en av de bästa nya metoder som påverkar näringsbeteende och matkunnande. Undervisning i huslig ekonomi är en märkvärdig finsk stolthet. Det finns flera anledningar för att tidigarelägga dess undervisnings inledning i skolor och höja antalet timmarna. För det har arbetats under programmet. Sre presenterade starka ställningstaganden för undervisning i huslig ekonomi i samband med timfördelnings förnyelse. Samarbetet på beslutfattning gjordes mellan programmet och flera organisationer, särskilt hos den offentliga matservicesektorn. Det viktigaste meddelande var att den offentliga matservicesektorn bör agera som förebild på främjande av miljön och social och finansiell hållbarhet. Beslutfattare började bättre inse de mångfaldiga betydelser som maten har för miljön, sysselsättning, regionalekonomi, underhållsäkerhet och folkhälsan. Den offentliga sektorns makt och ansvar erkändes på flera håll, och förändringsprocesserna för finsk mat och matkultur inleddes. 5

6 Matkulturen blev en del av publicitetsdiplomatiarbetet. Finlands representationer och kulturinstitut startade projekten för matkultur, och representationskockar och protokollpersonal utbildades. Material om finsk matkultur producerades för internationella möten. De två huvudtemana under programmets två fullständiga verksamhetsår, Äta tillsammans och Hållbar, ansvarsfull kök, slog igenom i media. Enligt medieanalyserna blev båda temana viktiga diskussionsämnena. Diskussion kring mat, närproducerat mat och skolmat (den offentliga matservicesektorn) ökade enormt under programmet. Över 750 artiklar i 250 olika medier kan hittas i mediesammanfattningen. Artiklarna nådde 140 miljoner konsumenter av redaktionella medier (tidningar, Internet, tv och radio). I verkligheten var diskussion om mat och matkultur till och med mer vittgående. Detta kom fram i flera diskussioner med dem som följer verksamheten. Dessa diskussioner syns inte i mediesammanfattningar. Programmet Sre gjorde maten en vardaglig sak. Under programmet erkändes mat som kultur också från statens håll. Flera slow food- och matkulturklubbar såg dagens ljus runt hela landet. Regionala aktörer började samarbetet med varandra och framträdde tillsammans för landskaps särpräglad matkultur. Samtidigt med programmet agerade en arbetsgrupp för att åstadkomma professuren i matkultur till Helsingfors universitet. Till slutet av programmet donerade Sre de återstående kapital för att grunda professuren i matkultur. Denna professur är en av de mest märkvärdiga nationella insatser för utvecklande av matkulturen. 6

7 Ohjelman taustat Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sai alkunsa hallitusohjelmaan vuonna 2007 kirjatusta suomalaisen ruoan edistämisohjelmasta. Hallitusohjelman kirjaus laventui pian ruokakulttuurin edistämiseksi. Siihen, että ohjelma kirjattiin hallitusohjelmaan, vaikutti kaksi seikkaa: Ensinnäkin, ruoan ja sen tekijöiden arvostusta tuli saada nostettua. Toiseksi, ruoan tuli saada sen ansaitsema asema kulttuurisena tuotteena Suomessa. Sre syntyi ajatuksesta, että Suomessa on tarpeen lisätä ymmärrystä ruoan moninaisista vaikutuksista ja päästä pois teknisestä ruokakäsityksestä, vastakkainasettelusta ja hintalapun tuijotuksesta. Haluttiin siirtyä monipuoliseen ruokakulttuuriin, joka pitää sisällään maun, mielihyvän ja laaja-alaisen hyvinvoinnin aspektit niin ihmiselle, ympäristölle kuin taloudellekin. Ohjelma kirjoitettiin vuoden 2008 alussa ruoka-alan organisaatioiden ja vaikuttajien myötävaikutuksella. Sisällön synnyttämiseksi pidettiin kaksi työpajaa, joissa tunnistettiin muutostarpeet, määriteltiin toiminnan keinot ja ohjelman kohderyhmät. Ohjausryhmä ja muu organisaatio rakennettiin keväällä 2008, ja ensimmäinen ohjausryhmän kokous oli toukokuussa Ohjelman rakenteet, ulkoiset tunnusmerkit, viestintästrategia ja suunnitelma sekä kahden ensimmäisen vuoden sisältösuunnitelmat olivat valmiina alkusyksystä Sre:n visuaalinen ilme palkittiin arvostetulla kansainvälisellä red dot -designpalkinnolla elokuussa Koko ohjelmakauden ajan pysyttiin sovituissa tavoitteissa sekä keskityttiin valittuihin kohderyhmiin: lapsiin ja nuoriin, perheisiin sekä päättäjiin. Näin pystyttiin parhaiten käyttämään hyväksi rajalliset resurssit. Hankkeet velvoitettiin tekemään yhteistyötä ja etsimään synergiaetuja keskenään. Media huomioitiin alusta saakka. Mediasta poimittiin ruokaan keskittyneet tahot, joita palveltiin erityisesti. Myös kasvava sosiaalisen median ruokaan keskittyvä joukko huomioitiin ja sitä aktivoitiin. Viestintää toteutettiin proaktiivisesti, ja se pohjattiin tutkittuun tietoon. Sre teetti useita tutkimuksia, jotka antoivat uutta tietoa asioiden tilasta valituista aiheista. Viestinnässä hyödynnettiin kustannustehokkaita menetelmiä, kuten sähköisiä kanavia. Monet asiat tehtiin toisin kuin yleensä valtiojohtoisissa ohjelmissa; joustavuutta ja iloa ei unohdettu matkan varrella.ohjelmalla oli käytössään /á. Tästä maksettiin pääsihteerin (1 htv) ja tiedottajan (½ htv) henkilöstökulut. 7

8 1. TULOKSET 1.1 Ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kasvattaminen Ohjelman tärkein tavoite oli lisätä ruoan ja ruoan tekijöiden arvostusta. Suomalaisten arvoasenteita ruokakulttuuria, ruokaa ja sen tekijöitä kohtaan tutkittiin ohjelman alussa ja lopussa Arvoasenteet muuttuivat suopeammiksi lähi- ja luomuruokaa kohtaan Tutkimuksen mukaan ruokakulttuurin arvostus säilyi ohjelman ajan samana: kun suomalainen ruokakulttuuri rinnastetaan muihin suomalaisuuden aiheisiin, sitä pidetään lähes yhtä arvostettuna kuin esimerkiksi arkkitehtuuria. Tutkimuksen päällimmäinen huomio oli, että ylipäänsä ruokaan liittyviä asioita pidetään tärkeinä. Ruokailuun halutaan panostaa, suomalaiset haluavat syödä hyvin sekä nauttia ruokahetkistä ja yhdessä tekemisestä. Kahdessa vuodessa suomalaisten arvoasenteet ovat muuttuneet suopeammiksi pientuottajuuden, paikallisen ruoan ja suomalaisen luomuruoan suhteen (taulukko 1). Sre ja useat muut tahot ovat tehneet töitä näiden asioiden puolesta. Taulukko 1. Ruoan arvostus. Lähde: Ruokakulttuurin arvostustutkimus Kuule Oy / Taloustutkimus 2008 ja 2011 (n=2010, vuotiaat) Ruoan tekijöiden arvostuksen kasvattamisessa paljon työtä Kaikki Sre:n toimenpiteet tähtäsivät ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kasvattamiseen. Ohjelmakauden aikana puhuttiin kymmenissä seminaareissa ja ruokaketjun sidosryhmien tilaisuuksissa. Erityisesti haluttiin nostaa niiden ammattilaisten arvostusta, joilla on suuri vastuu suomalaisten jokapäiväisistä aterioista (ammattikeittiöt, suuri teollisuus ja kauppa). Sre:n teettämän tutkimuksen mukaan juuri näiden ruokaketjun osien työtä kannattaisi avata kuluttajalle paremmin, jotta kuluttaja osaisi arvostaa heidän työtään nykyistä enemmän. Sre:n ja yhteistyötahojen tilaisuuksissa välitettiin huoli siitä, että suomalaiset eivät tiedä, miten heidän ruokansa on valmistettu, millaisen reitin se on kulkenut ruokapöytään ja kuinka suurta osaamista ruoan tuotanto vaatii. Tämä heijastuu automaattisesti ruokaketjun ammattilaisten arvostukseen. Ammattiylpeys ja työn motivaation ylläpitäminen ovat niin elinvoimaisen ruokaketjun kuin ruokakulttuurinkin perusta. 8

9 1.1.3 Ruoka esille kuntapolitiikassa: Kouluruokavaalit-kampanja Ruoka nostettiin puheenaiheeksi kuntapolitiikassa. Sre Kenen vastuulla on kuntasi hyvä kouluruoka? aloitti toimintansa Kouluruokavaalit-kampanjalla, jolla haastettiin kunnallisvaaliehdokkaita, kuntapäättäjiä ja äänestäjiä toimiin hyvän kouluruoan puolesta. Kampanjalla muistutettiin, että kouluruokailun järjestäminen ja määrärahat ovat (Sre:n tiedote ) kuntien vastuulla. Ehdokkaita kehotettiin allekirjoittamaan kouluruokailun kohentamiseen liittyvät lupaukset Kouluruokavaalit-kampanjasta muodostui suurin kouluruoan hyväksi tehty yhteinen tempaus Suomessa. Vetoomuksen hyvän kouluruoan puolesta allekirjoitti viisi ministeriä, kaksi hallituksen politiikkaohjelmaa ja parikymmentä organisaatiota. Ohjelma teetti tutkimuksia julkisen ruokapalvelun tilasta. Tutkimuksissa selvitettiin esimerkiksi, miten paljon julkisissa ammattikeittiöissä käytetään suomalaisia raaka-aineita, mikä osuus on luomua ja kuinka hankinnat hoidetaan. Vaikka myös ruokaan liittyvien päätösten pitäisi huomioida kokonaisuuksia, huomattiin, että niin ei tapahdu. Tulokset ovat antaneet uutta perustietoa Syksyllä 2008 lähetettiin tietopaketti laadukkaan kouluruoan järjestämisestä Kouluruokavaalit-kampanjaan kunnallisvaalien alla osallistuneille henkilöille yli 200 eri kuntaan. Tietopaketin avulla heräteltiin kampanjaan osallistuneita ehdokkaita jatkotoimiin paremman kouluruokailun puolesta. Internet-sivuilla (www.sre.fi > tietoa päättäjille) julkaistu tietopaketti sisälsi mm. oppaan kouluruokailusuosituksista, kouluruokailukäsikirjan, kriteerit aterioiden ravitsemuksellisen laadun arvioimiseen, tiedot vuoden 2007 kouluruokailun kustannuksista ja elintarvikkeiden hankintaohjeistuksia. asioiden tilasta niin kuntapäättäjille kuin mediallekin. Ohjelman tutkimuksia on referoitu, kun kunnissa on käyty keskustelua ruokapalveluiden keskittämis- tai ulkoistamispäätöksistä Päättäjätyö konkretisoituu hitaasti Päättäjätyötä tehtiin monin erilaisin keinoin. Tärkein niistä oli henkilökohtainen vaikuttaminen. Lähes kolmen toimintavuoden aikana tavattiin henkilökohtaisesti satoja päättäjiä mm. kuntien ylimmiltä portailta, valtion organisaatioista, sairaaloista, ruokapalveluista sekä kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon sektoreilta. Yksi parhaista keinoista päättäjien tavoittamiseen oli Lähiruokaviesti, jolle osallistuttiin kaksi kertaa yhteistyökumppanina. Ydinviestinä päättäjätapaamisissa oli, että julkisen talouden ja etenkin ruokapalveluiden on toimittava esikuvana niin ympäristön, sosiaalisen kuin taloudellisenkin kestävyyden edistämisessä. Päättäjille tähdennettiin, että ruoka on arvovalinta ja pikemminkin investoin- 9 Julkisilla ruokapalveluilla harvoin strategisia tavoitteita (Sre:n uutinen )

10 ti tulevaisuuteen kuin pelkkä kulu. Eri puolilla Suomea saatiin pitkästä aikaa päättäjät ja ruokapalvelupäätöksentekijät yhteen pohtimaan, miten edistää suomalaista ruokakulttuuria juuri omalla alueella ja alueen omista lähtökohdista käsin. Yhteistyössä useiden organisaatioiden kanssa tehty päättäjätyö on kantanut hedelmää, mutta tulokset ovat vasta konkretisoitumassa. Muutos tulee viiveellä, ja muutosprosessit ovat pitkiä. Maakunta- ja kuntapäättäjätasolla on kuitenkin ohjelman aikana herätty paikallisen ruokakulttuurin tärkeyteen. Useilla tahoilla on tiedostettu suomalaisen ruokakulttuurin sisältö ja muutettu suhtautumista ruokapolitiikkaan ainakin jossain määrin Ruoka tunnustettiin kulttuuriksi ja ruokakulttuuri arjen asiaksi Ruoka on viimeisen kolmen vuoden aikana tunnustettu kulttuuriksi myös valtion taholta. Ruoan kulttuuristen arvojen ymmärtäminen lisää ruoan arvostusta. Mitä moninaisempia merkityksiä ruoalla ymmärretään olevan, sitä enemmän kiinnitetään huomiota mm. siihen, kuka ruoan tai juoman on tehnyt, miten ja missä se on tapahtunut ja millaisen reitin se on kulkenut lautaselle tai lasiin. Sre muistutti, että hyvä ruoka on osa hyvää arkea. Ohjelma vaikutti siihen, että yhdessä syömisen arvoa ja ruoan henkisiä vaikutuksia on alettu paremmin ymmärtää. Ilo ja mielihyvä ovat palaamassa ruokapöytään. Ruokakulttuurista on tullut arjen asia. Ravintolassa syöminen vaikuttaa lapsiperheen imagoon (Sre:n tiedote ) Ohjelman aikana vaalittiin monipuolista ruokakulttuuria ja yhdessä syömistä niin kodeissa, työpaikoilla kuin ravintoloissakin. Sre selvitti muun muassa suomalaisten lapsiperheiden kokemuksia ja toiveita ravintolasyömisestä. Perheiden ravintolasyöminen on Suomessa vielä vähänlaista, vaikka lapsiperheet ovat ravintolakulttuurille suuri mahdollisuus. Tutkimus kuitenkin paljasti, että Suomeen on nyt kasvamassa sukupolvi, jolle pikaruoan syöminen ulkona on arkea. Heidät tulisi tutustuttaa ruokaravintoloiden tarjonnan suureen kirjoon, jotta Suomessa tulevaisuudessa olisi ravintolapalveluita monipuolisesti käyttäviä kuluttajia. Sre:n selvitys otettiin mediassa vastaan erittäin kiinnostuneena, ja ainakin yksi ravintolaketju on aloittanut kampanjat perheiden ravintolasyömisen edistämiseksi. Perhe ravintolassa -tutkimus (2009) Suomessa lapsiperheen ravintolareissu ei ole itsestäänselvyys, ja siihen liitetään kielteisiäkin merkityksiä. Ravintolaillallisia harrastava perhe saa helposti varakkaan mutta myös tuhlaavaisen leiman. Lapsiperheet toivovat ravintolaretkeltä erityisesti lapsille maittavaa ruokaa, mutta myös henkilökunnan alttius palvella lapsiasiakkaita sekä rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri ratkaisevat yli 70 % vastaajista pitää näitä kolmea asiaa erittäin tärkeinä. Arveluttavinta on perheen aterioinnin hinta: 82 % pitää sitä esteenä ravintolaan tulolle. Lapsiperheille tärkein syy syödä ravintolassa on se, että matkalla ja menossa on syötävä. Vähiten tärkeä syy on ruokakulttuurin opettaminen lapsille. Niinpä ravintolavalinta osuu tyypillisesti pikaruokaravintolaan. Tutkimuksen vastaajat antoivat kuitenkin satoja vinkkejä, joilla kehittää perheravintoloita edelleen. Vinkkejä annettiin ruokalistoista, palvelun sävystä ja vauhdista, ravintolan kalustuksesta ja lasten pikkuviihdykkeistä. 10

11 1.1.6 Maakuntien ruokakulttuurit esiin Maakunnallista ruokakulttuuria marssitettiin ohjelmassa ylpeydellä esiin. Ruoka-Suomi -teemaryhmän ja alueellisten toimijoiden kanssa järjestettiin parikymmentä alueellista ruokakulttuuritapahtumaa ympäri Suomen. Tapahtumissa esiteltiin maakuntien lähiruokaa sekä tarjottiin tietoa sen tuottamisesta ja alueellisten ruokakulttuurien merkityksistä elinkeinoelämälle. Kaikkia järjestettyjä tapahtumia yhdisti järjestäjien halu nostaa paikallisen ruoan ja ruoan tekijöiden arvostusta. Samaan aikaan Suomessa julkaistiin useita maakuntaruokakirjoja ja perustettiin ruokakulttuurikerhoja. Maakuntien ruokakulttuuritapahtumat kehittäneet uusia yhteistyömuotoja ja -verkostoja (Sre:n tiedote ) 1.2 Puhetta ruoasta Yksi ruoan arvostuksen mittareista on se, miten paljon siitä puhutaan. Puhe ruoasta, lähiruoasta ja kouluruoasta (julkisista ruokapalveluista) lisääntyi vuosien aikana valtavasti. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sai eri medioissa aikaan runsaasti kirjoittelua ja juttuja. Ruokapuhetta medioissa ruokittiin Sre:n pääviestin Miten söit? mukaisesti. Puhetta heräteltiin eri näkökulmista: mitä syömme (maku), millä mielellä (syödään yhdessä) ja millä seurauksilla (kestävät valinnat)? 11

12 Ohjelman viestinnässä pitäydyttiin johdonmukaisesti näissä kolmessa teemassa koko ohjelmakauden ajan. Vuonna 2009 viestinnän pääteemana oli yhdessä syöminen, vuonna 2010 kestävä ja vastuullinen keittiö ja vuonna 2011 ruokaosaaminen ja kansainvälistyminen. Ohjelman toimenpiteet johdattivat suomalaiset miettimään, arvostammeko ruokaa. Mietimmekö, kuka ruoan on tehnyt ja mistä ruoka tulee? Annammeko ruoalle aikaa? Sre kysyi myös, millaisesta ruoasta suomalainen haluaa maksaa ja millaisia vaikutuksia ruokavalinnoilla on terveyteen, ympäristöön, työllisyyteen ja maamme ruokailmeeseen. Sre:n ruokapuhe vaali ja edisti ruoan monimuotoisuutta ja koko ruokaketjun toimivuutta Puhemiehet viestinviejinä Ohjelman alussa valittiin kuusi puhemiestä, jotka toimivat omissa sidosryhmissään suomalaisen ruokakulttuurin asialla. Kirjailija Kaari Utrio toi ruokakulttuuriin historiallista ulottuvuutta, europarlamentaarikko Mitro Repo keskittyi ruoan mielihyvään. Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus oli terveellisen ruoan asialla, ja hyvästä ruoasta pitävä raptähti Elastinen tartutti ruokainnostusta nuoriin. Puhemies Jaakko Nuutila oli yksi ohjelman perustamisen taustavaikuttajista ja edisti ruokakulttuuria työkseen MTK:n ruokakulttuuriasiamiehenä ja sittemmin Luomuliiton puheenjohtajana. Kuudes puhemies, tv-kuuluttaja Maria Jungner, toimi ja puhui erityisesti hyvän arjen ja syömisen ilon puolesta Ruokapuhe elää netissä Mitkä asiat ihmisiä ruoassa puhuttavat ja millaista ruokakeskustelua internetissä käydään? Sre:n selvitys paljasti, että ruoka on luultuakin merkittävämpi verkkokeskustelujen puheenaihe. Kahden kuukauden seuranta tuotti yli keskusteluosumaa. Tavalliset kuluttajat ja terveysintoilijat keskustelivat ruoka-aineista ja ruoan lisäaineista etupäässä terveellisyyden kannalta. Painonhallinnasta Ruokapuhe elää netissä ihmiset hakevat reseptejä ja vertaistukea (Sre:n tiedote ) ja kunnon kohotuksesta keskustelivat etupäässä laihduttajat ja nuoriso, enimmäkseen ruokailun näkökulmasta. Ruoan alkuperä liitettiin useimmiten vastuullisuuteen, mutta myös lähiruokaan ja kotimaisuuteen. Suomalainen ruoka elää netissä -tutkimus (2010) Ruoasta puhutaan paljon, ja ruokakeskusteluissa korostuvat erityisesti terveen elämän arvot. Ruoka-aiheet voidaan jakaa kolmeen isoon ryhmään: syömiseen, ruoka-aineisiin ja resepteihin. Ruoka-ohjeita kaikista verkkokeskusteluista on noin neljännes. Reseptejä jaetaan pääosin ruokablogeissa, mutta myös keskustelupalstoilla. Vertaistukea haetaan erityisesti laihduttamiseen ja terveyteen liittyvissä asioissa. Keskustelufoorumeista ruokaisimpia ovat Suomi24.fi sekä hieman yllättäen nuorten parissa suosittu Demi.fi ja Helsingin Sanomien keskustelupalsta. Ruoan terveellisyys on edelleen tärkeä arvo, ja maku puhuttaa aina. Ruoan hinta sen sijaan ei nouse keskusteluissa ylitse muiden edes lama-aikana. Ruokakeskustelut lähtevät useimmiten keskustelijan omasta mielenkiinnosta, eivät niinkään ulkopuolisista virikkeistä. Keskustelujen edetessä näkyy kuitenkin myös se, että ihmiset seuraavat ruokaan liittyvää uutisointia. Kouluruoka herättää keskustelua. Tarkastelujaksolla (joulukuu 2009 ja tammi-helmikuu 2010) laajaa nettikeskustelua syntyi esimerkiksi koulujen kasvisruokapäivästä ja broilerin alkuperästä. Myös natriumglutamaatti kirvoitti kirjoittamaan ja kommentoimaan. 12

13 1.2.3 Kuukauden ruokablogit Suomessa ruokatoimittajat ovat merkittävä ruokapuheeseen vaikuttava ryhmä. Heidän rinnalleen on 2010-luvulla noussut aktiivinen ruokabloggaajien joukko. Ruokablogeista on viime vuosien aikana tullut keskeinen foorumi ruoka-aiheiselle keskustelulle, sillä sosiaalinen media saavuttaa huomattavan määrän ihmisiä. Suomenkielisiä ruokablogeja on jo tuhansia, ja lisää syntyy koko ajan. Kirjoittajia ovat pääasiassa yksityiset ihmiset arkiruoan tekijät ja syöjät. Luetuimmista ruokabloggaajista on muotibloggajien tavoin tullut julkkiksia. Ohjelmassa haluttiin myös vahvistaa ruokapuhetta ja -blogaamista. Siksi vuoden 2009 alusta Sre aloitti valitsemaan Kuukauden ruokablogin suomalaisten blogien joukosta. Tunnustus annettiin blogille, joka on toiminnallaan edistänyt ruoasta käytävää keskustelua, kerännyt kiinnostuneita ruoka-aiheiden ympärille ja puhunut hyvänmakuisen ruoan puolesta. Ansioiksi laskettiin myös kestävän kehityksen huomioiminen ja yhdessä syömisen korostaminen aiheet, jotka olivat Sre:n agendalla. Sre:n Kuukauden ruokablogi -valinnasta tuli blogaajien keskuudessa ilmiö kahden vuoden aikana. Innostus bloggaamiseen lisääntyi, ja tunnustuksen saamista arvostettiin blogaajien keskuudessa. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmalla oli myös kaksi omaa blogia: Sanoja lautaselta ja Puolivirallista ruokaa. Myös niiden kautta ohjelma pääsi mukaan niin tavallisten ihmisten arjessa, ruokaharrastajien keskuudessa kuin virallisissa yhteyksissäkin käytäviin ruokakeskusteluihin. Kuukauden bloggaajat ovat herättäneet keskustelua paitsi ruokakulttuurimme hyvistä puolista myös epäkohdista. Ruokablogaajat toivovat, että ruoka-alan toimijat tulisivat mukaan keskusteluun ja altistaisivat tuotteensa avoimelle kommentoinnille. Tämä on uudenlaista viestintää, jossa elintarvikealan pitää laittaa itsensä peliin, blogaajat totesivat Sre:n järjestämässä blogaajien tapaamisessa. 13

14 1.2.4 Media innostui ruoasta Sre sai suomalaisessa mediassa aikaan yli 750 artikkelia/juttua maaliskuun 2008 ja joulukuun 2010 välisenä aikana. Jutut tavoittivat potentiaalisesti ainakin 140 miljoonaa toimituksellisen median kuluttajaa: printti- ja verkkolehtien lukijaa, radion kuuntelijaa ja television katselijaa. Ohjelma ja sen aiheet olivat esillä 250 eri mediassa (taulukko 2). Tämän lisäksi vuoden 2011 aikana on kertynyt kymmeniä mediaosumia. Ilman ohjelman toimenpiteitä on todennäköistä, ettei suomalaisessa mediassa olisi vuosina 2009 ja 2010 juurikaan keskusteltu tai ei ainakaan tässä määrin puhuttu yhdessä syömisestä, perheiden ravintolasyömisestä, kestävistä ruokavalinnoista julkisissa ammattikeittiöissä, kuluttajien vastuullisesta ja kestävästä syömisestä tai kouluruokailusta. Ainakaan ilman ohjelman panostuksia keskustelu ei olisi saavuttanut toteutunutta mittakaavaa, todetaan tutkimuslaitoksen tekemässä media-analyysissa. Taulukko 2. Lähde: Media-analyysi. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman julkisuus vuosina Oy Cision Finland Ab 2011 Kaiken kaikkiaan 80 prosentissa ohjelman saamasta julkisuudesta tuotiin esiin yksi tai useampi Sre:n pääkohdealueista. Useimmin viitattiin ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kohottamiseen, harvimmin taas laadun kehittämiseen. Pääkohdealueet nousivat median agendalle ensisijaisesti Sre:n hankkeiden, tiedotteiden ja uutisten yhteydessä (taulukko 3). Taulukko 3. Lähde: Media-analyysi. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman julkisuus vuosina Oy Cision Finland Ab

15 Suomi-brändin vahva luontoteema sai ainutlaatuista kansainvälistä huomiota, kun maailman huippukokit ja ruokakirjoittajat tuotiin Suomen Lappiin syksyllä Tämän mahdollisti maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston kansainvälisten asioiden yksikön tuki. Tapahtuman tuloksena syntyi yli 150 kansainvälistä lehtiartikkelia (mm. Time, New York Times, Vogue) ja radio- ja TV-ohjelmaa. Medianäkyvyys toi Suomen luonnolle, raaka-aineille ja luonnontuotteille valtavaa huomiota. Vogue Time El Universal 1.3 Vastuullisia valintoja ja kestävää kehitystä Hallitusohjelman linjaus edistää lähi- ja luomuruokaa laventui ohjelman aikana kestävän ja vastuullisen syömisen edistämiseksi. Tähän antoi selkänojan valtioneuvoston antama periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Ohjelman pääkohderyhmille kuluttajille (lapsille ja nuorille) sekä päättäjille tehtiin kummallekin omat suunnitelmat siitä, kuinka edistää vastuullista ja kestävää ruokailukulttuuria Hyvinsyöjä-kampanja kuluttajille Syksyllä 2010 käynnistettiin kampanja, jossa uudistettiin ruokaan liittyvää vastuullisuusviestintää ja siinä käytettävää termistöä sekä samalla helpotettiin kuluttajan valintoja. Kampanjan ytimessä oli ajatus siitä, että hyvästä ruoasta nauttiessaan voi myös tehdä hyvää ympäristölle. Kampanja toteutettiin, koska yksittäisen kuluttajan aiheuttamasta ympäristökuormituksesta kolmannes tulee syömisestä. Se on paljon, mutta samalla se on asia, johon jokainen voi vaikuttaa omilla päivittäisillä valinnoillaan ja teoillaan. Ihmiset toimivat mieluusti paremmin, kun vain tietävät, miten se on mahdollista. Vastuullisuus kiinnostaa, mutta koetaan vaikeaksi (Sre:n uutinen ) Hyvinsyöjä-kampanja rakennettiin vaiheittain. Ensin kysyttiin asiantuntijoilta, mitkä ovat tärkeimmät asiat, joilla yksityinen ihminen voi vaikuttaa ruoan ympäristökuormaan. Seuraavaksi nämä asiat alistettiin kuluttajatutkimukselle; kuluttajilta kysyttiin vastuullisesta syömisestä ja asiantuntijoiden tiivistämistä, konkreettisista keinoista. Kuluttajat vastasivat vastuullisuuden olevan vaikeaa. He toivoivat asioita yksinkertaistettavan ja neuvojen olevan konkreettisia ja helppoja toteuttaa. Näin syntyi viisi teesiä, joiden avulla tavallinen kuluttaja pääsee lähemmäs hyvää omaatuntoa ja tekee samalla hyvää niin ympäristölle kuin itselleen. 15

16 Vastuullinen syöminen ja ruokavalinnat -kuluttajatutkimus (2010) Yli puolet suomalaisista kuluttajista arvostaa ruokaa, joka huomioi kestävän kehityksen ja vastuullisuuden. Noin kolmannes ei ole juurikaan ajatellut asiaa. Tämä selvisi, kun Sre tutki, mitä vastuullisuus käytännössä ihmisille tarkoittaa ja miten se saataisiin mukaan tavallisen kuluttajan ruokavalintoihin. Tärkein tutkimuksesta saatu oppi oli se, että hyviä ruokavalintoja ei voi lähteä kommunikoimaan sanalla vastuullisuus. Termi koettiin synkkänä ja velvoittavana eikä se täysin auennut yhdellekään kuluttajaryhmistä. Siitä ei myöskään välity syömisen ilo ja nautinto. Tutkimuksen mukaan vastuullisuus yhdistetään kotimaisuuteen, kasvisruokaan ja terveellisyyteen. Myös ruoan alkuperän tietäminen sekä sesonkien ja kausien hyödyntäminen koetaan tärkeiksi asioiksi. Lähiruoka, luomu ja itse tekeminen miellettiin vastuullisuusteemaan kuuluviksi. Sanat vastuullisuus, hiilijalanjälki tai kestävä kehitys eivät ainakaan vielä kuulu tavallisen kuluttajan arkisanastoon ruoasta puhuttaessa. tiivistelma.pdf Hyvinsyöjä-kampanja tehtiin sähköisessä mediassa levitettäväksi, koska kohderyhmä (nuoret ja lapsiperheet) tavoitetaan parhaiten internetissä. Myös viestit ja viestinnän keinot rakennettiin sähköiseen kanavaan ja tavanomaisesta virkamiesviestinnästä erottuviksi. Kampanjan kotipesäksi rakennettiin Hyvinsyöjä-sivusto (www.hyvinsyöjä.fi), jonne koottiin Hyvinsyöjä-korttitilaukset, tietoaineisto, Facebook-linkki sekä YouTube-videot teeseistä. Hyvinsyöjä-teeseistä tehtiin YouTubeen videot ns. undergroundajatuksella. Niiden ilme oli humoristinen ja nuoria puhutteleva. Kampanjasta viestittiin myös Sre:n omalla Syödään yhdessä -Facebook-sivulla. Keskustelua ja kampanjan leviämistä aktivoitiin muutamien suomalaisten eturivin ruoka- ja lifestyleblogien avulla: bloggaajille kerrottiin kampanjan sisällöstä, heidän toivottiin nostavan kampanjateemaa esille omassa blogissaan ja heille tarjottiin mahdollisuutta toteuttaa blogissaan oma lukijakilpailu. Kampanja loi uuden termin Hyvinsyöjä, joka pitää sisällään kaiken olennaisen Sre:n työn ja tavoitteiden kannalta. Hyvinsyöjä arvostaa ruokaa ja sitä kautta myös ruoan tekijöitä. Hän haluaa pienentää ruoan aiheuttamia ympäristövaikutuksia mausta tinkimättä. Hyvinsyöjä haluaa tietää ruoan alkuperän, elää sesongissa, lisää kasvisten käyttöä eikä heitä ruokaa roskiin. Hyvinsyöjä myös kuskaa, kaapittaa ja kokkaa turhia kuormittamatta. Hyvinsyöjä-kampanjalle saatiin vaikutusvaltainen keulakuva marraskuussa 2010, kun Tasavallan presidentti Tarja Halonen vastaanotti Hyvinsyöjä-kortin numero 1. Syksyllä 2011 Kotitalousopettajien liitto levittää Hyvinsyöjä-kampanjan koulujen kotitalousopetukseen. Presidentti Halonen vastaanotti Hyvinsyöjäkortin numero 1 marraskuussa

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Media-analyysi: Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman julkisuus 2008-2010

Media-analyysi: Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman julkisuus 2008-2010 Media-analyysi: Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman julkisuus 2008-2010 10. helmikuuta 2011 Copyright Oy Cision Finland Ab Media Intelligence. Communication Insights. www.fi.cision.com Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Kotitalousopetus kotitalouksien omatoimisuuden edistäjänä

Kotitalousopetus kotitalouksien omatoimisuuden edistäjänä Kotitalousopetus kotitalouksien omatoimisuuden edistäjänä Anneli Rantamäki Kotitalousopettajien liitto Kotitalousopettajien liitto perustettu vuonna 1918 pedagoginen opettajajärjestö eri tehtävissä toimivien

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski Suomen sairaanhoitopiiri/

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa Markkinointi 2016 Oma media Sydänmerkki.fi 24 000 kävijää/kk Facebook 13 250 tykkääjää Instagram yli 900 seuraajaa Uutiskirje kuluttajille 1 krt/kk, lähes 6 000 tilaajaa oma kirje horecalle, teollisuudelle

Lisätiedot

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun?

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? 3.11.2009 Kotitalousopettajien liitto hushållslärarnas förbund ry Toiminnanohjaaja Anni-Mari Syväniemi Kuvat: Salapoliisi Sapere ja koekeittiö-hanke

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 30.1.2014 1 Hyvä kouluruokailu rakennetaan kestävällä tavalla eri toimijatahojen osaavassa,

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Ateria 2013 Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Julkisen ruokapalvelukonseptin historiaa Lähtökohtana taustalla aiempi

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -hanke kuuluu hallituksen rakenteellisiin uudistuksiin, eli reformeihin

Tulevaisuuden kunta -hanke kuuluu hallituksen rakenteellisiin uudistuksiin, eli reformeihin 1(5) Viestintäsuunnitelmaluonnos huhtikuu 2016 4.4.2016 Tulevaisuuden kunta -hanke kuuluu hallituksen rakenteellisiin uudistuksiin, eli reformeihin Valtiovarainministeriön vetovastuulla olevan hankkeen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uppgift / Tehtävä Schemat för beredningen i Österbotten Työlista valmistelulle

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa 15.9.2016 Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Näin uskomme Suomessa tehtävää työtä tulee uudistaa ennakkoluulottomasti

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma 24.11.2016 Paula Juvonen Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Vägkarta för beredningen i Österbotten Tiekartta valmistelulle Pohjanmaalla

Vägkarta för beredningen i Österbotten Tiekartta valmistelulle Pohjanmaalla Vägkarta för beredningen i Österbotten LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uppgift / Tehtävä Vägkarta för beredningen i Österbotten Fortsatta åtgärder angående de nationella utredningarna

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme? M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 JULKISUUSANALYYSI Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 e-mail: info@observer.fi www.observer.fi

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Ruoka2030 Miten ruualla elää?

Ruoka2030 Miten ruualla elää? Ruoka2030 Miten ruualla elää? Ruokapoliittisen selonteon valmistelua varten järjestetään viisi työpajaa. Ensimmäinen työpaja pidettiin 4.2.2016 otsikolla Miten ruualla elää? Työpajan osallistujat jaettiin

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta Opetushallitus Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta 16.6.2014 Halinen Irmeli Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnosta koskeva palaute ja perusteiden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

SUOMI SYÖ 2016 KASVAAKO KIINNOSTUS KOTIMAISEEN RUOKAAN EDELLEEN? VIELÄKÖ PROTEIINIMYÖNTEISYYS KASVAA? Suomi Syö 2016, Taloustutkimus Oy

SUOMI SYÖ 2016 KASVAAKO KIINNOSTUS KOTIMAISEEN RUOKAAN EDELLEEN? VIELÄKÖ PROTEIINIMYÖNTEISYYS KASVAA? Suomi Syö 2016, Taloustutkimus Oy SUOMI SYÖ 2016 KASVAAKO KIINNOSTUS KOTIMAISEEN RUOKAAN EDELLEEN? VIELÄKÖ PROTEIINIMYÖNTEISYYS KASVAA? 1 SUOMI SYÖ 2016 -TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ Ruokailuun liittyvät asenteet mm. ruoanlaittoon panostaminen,

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

HÄVIKIN HALLINTA RUOKAPALVELUISSA - PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Nordic Food Waste: Food banks and food redistribution työpaja 27.5.

HÄVIKIN HALLINTA RUOKAPALVELUISSA - PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Nordic Food Waste: Food banks and food redistribution työpaja 27.5. HÄVIKIN HALLINTA RUOKAPALVELUISSA - PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Nordic Food Waste: Food banks and food redistribution työpaja 27.5.2016 Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Lapset, ruoka ja terveys. Harriet Strandvik www.hsconsulting.ax

Lapset, ruoka ja terveys. Harriet Strandvik www.hsconsulting.ax Lapset, ruoka ja terveys 1 Luennon sisältö Kouluruokaprojekti, Operation skolmat Ny nordisk mat Uusi pohjoismainen ruoka Projekti lapset, ruoka ja terveys Konferenssi Oslossa 2 Perheeni 3 OPERATION SKOLMAT

Lisätiedot