RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE"

Transkriptio

1 RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE 2/ Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto Sisältö Kumppanuussopimus toimitettu komission hyväksyttäväksi 1 Kumppanuussopimus toimitettu komission hyväksyttäväksi 2 Kolumni Kaisa-Leena Lintilä 3 Ohjelmakauden edistymistilanne 4 Sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen koulutus käynnistyy Suomen kumppanuussopimus on toimitettu komission käsittelyyn Kumppanuussopimuksesta puuttuvat keskeneräisen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelman tiedot, joten niiden valmistuttua kumppanuussopimus toimitetaan uudestaan komissiolle. Yleisasetuksen mukaisesti komissiolla on neljä kuukautta aikaa käsitellä kumppanuussopimusta. Hyväksymistä voidaan odottaa siis aikaisintaan kesäkuussa Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma ei ole vielä toimitettu komission hyväksyttäväksi valtioneuvoston hyväksynnästä riippumatta. Syynä on ollut sekä asetusvalmistelun viimeistelyn viipyminen että komission ongelmat SFC-tietojärjestelmän kanssa, minkä kautta kaikki virallinen tiedonvaihto jäsenmaan ja komission kanssa käydään. Ohjelma voitaneen toimittaa hyväksyttäväksi maaliskuun aikana. z TEKSTI: Johanna Osenius, TEM 6 Vaikuttavaa vipuvoimaa rakennerahastojen jälkiä Pirkanmaalla 7 ESR-ohjelman nuorisotakuuta tukevat hankkeet 9 EU arjessa Jyväskylässä: Eurooppa nuorille! 11 Esteettömiä ratkaisuja JAMKin Älykodissa 12 Mahdollisuuksien maaseutu maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Lyhyesti Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. Se ilmestyy sähköisesti kerran kuukaudessa.

2 Kolumni Rakennerahastohallinnon uudistuksen toimeenpano etenee RR-elyjen organisointi ja henkilöstöjärjestelyt ovat tällä hetkellä kiivaassa valmistelussa. TEM kartoittaa osittain rr-tehtäviä tekevät ja tekee tarvittavia lisäsiirtoja RR-elyihin. Tarkoituksena on luoda kokonaisia tehtäväkuvia rrtehtäviin. Jos tämä ei ole mahdollista kaikissa tilanteissa, tehdään järjestelyt, joilla voidaan varmistaa päätös- ja maksatusprosessien toimivuus. Kaikkia ely-tehtäviä koskeva lakimuutos, joka mahdollistaa ns. ristiinesittelyn, on tarkoitus valmistella kevään aikana. Maakunnan liittojen rr-hallinnon uudistamista pohtivassa työryhmässä on sovittu, että liitot tekevät 14. maaliskuuta mennessä yhteisen esityksen siitä, minkä tehtävien hoitamisesta ne ovat valmiit sopimaan yhteistyössä suuralueittain. Tammikuussa voimaan tullutta lainsäädäntöä täydennetään kolmella asetuksella, jotka täsmentävät hallinnollisia menettelyjä. VN:n asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, rahoitusasetus ja tukikelpoisuusasetus lähtevät lausunnoille maaliskuun ensimmäisen viikon lopulla. Asetusten on tarkoitus tulla voimaan joko 15. huhtikuuta tai 1. toukokuuta. Teknisen tuen osalta selvitetään kauden käyttö, jotta varmistetaan rahojen riittäminen kaikkialla henkilöstöresurssien turvaamiseksi vuoden 2015 kesäkuuhun asti. Tarkoitus on tarvittaessa tasata viranomaisten välillä henkilöstöprojekteille osoitettuja varoja ja käyttää kaikki tekninen tuki täysimääräisesti. Uuden ohjelmakauden varat otetaan vasta sen jälkeen käyttöön. EURA2014 -tietojärjestelmän osalta valmistelu on edennyt niin, että hankehaut voidaan avata aiemmin sovitun mukaisesti 5. toukokuuta. Osana kaikkea uudistusta valmistellaan viestinnän uusia ratkaisuja mm. rakennerahastot.fi verkkosivuja. Uusi verkkopalvelu julkaistaan 1. huhtikuuta. Koko hallinnon uudistus ei ole täydellisesti valmis vielä toukokuussa, vaan olemme rrmaailmassakin siirtyneet ns. ketterään malliin, joka on tapa reagoida nopeasti ja jatkuvasti toimintaa muuttamalla. Uusi ohjelmakausi käynnistyy yritystukihankkeiden osalta heinäkuussa, millä on myös elyissä henkilöstö- ja organisointivaikutuksia. Järjestelyt näiltä osin ovat vielä kesken. z TEKSTI: Kaisa-Leena Lintilä, TEM 2

3 Ohjelmakauden edistymistilanne Vuoden 2014 ensimmäiset kuukaudet ovat kuluneet ennen kaikkea maksatusten merkeissä. EAKR- ja ESRohjelmien yhteenlaskettu julkisen rahoituksen sidonta-aste oli mennessä saavuttanut 100 %:n rajan, mutta yksittäisistä ohjelmista ESR-ohjelma sekä Itä- ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelmat jäävät edelleen sidonta-asteeltaan alle sadan prosentin. Tällä kertaa maksatusastettaan on viimeksi kuluneen kuukauden aikana eniten parantanut Länsi-Suomen EAKR-ohjelma, peräti 1,7 % -yksikköä. Uusia hankkeita on vielä vuoden 2014 aikana käynnistynyt 206 kpl, niistä 153 kpl EAKRohjelmissa ja 53 kpl ESR-ohjelmassa. ESR-ohjelman uusista hankkeista valtaosa (32 kpl) on käynnistynyt Etelä-Suomen alueosiossa. z TESKTI: Harri Ahlgren, TEM Rakennerahasto-ohjelmat; julkinen rahoitus yht (ml. Finnvera) Kehys Varattu* Sidottu* Maksettu Varattu Sidottu Maksettu Hankkeita EAKR-ohjelma (milj. euroa) (%) (%) (%) (kpl)** Etelä-Suomi 345, , , , ,0 % 103,7 % 71,9 % Länsi-Suomi 398, , , , ,9 % 99,8 % 70,2 % Itä-Suomi 731, , , ,414 99,4 % 98,3 % 67,6 % Pohjois-Suomi 622, , , , ,2 % 110,2 % 83,0 % EAKR yhteensä 2 097, , , , ,1 % 103,0 % 73,4 % ESR -ohjelma 1 414, , , ,956 97,3 % 95,5 % 77,4 % EAKR+ESR yht , , , , ,4 % 100,0 % 75,0 % *) Sulkemisen yhteydessä purkautuneet sidonnat ja muutetut varaukset huomioitu **) Lisäksi Finnveran EAKR-osarahoitteiset lainat: E-S: 913 kpl, L-S: kpl, I-S: kpl, P-S: kpl, yht kpl 3

4 Sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen koulutus käynnistyy Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma painottaa entistä vahvemmin sitä, että kaikissa rakennerahastohankkeissa tulee edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Siksi rakennerahastoviranomaisten on otettava entistä paremmin huomioon sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen hankkeiden valinnassa, ohjauksessa ja seurannassa. Viranomaisten tulee lisäksi olla entistä tietoisempia tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiasta ja tukea sen toteuttamista. Työ- ja elinkeinoministeriön johtama Valtava-kehittämisohjelma kouluttaa ELYkeskusten ja maakunnan liittojen rakennerahastoasiantuntijoita, vastuuvirkamiehiä, hanketoimi- joita sekä ministeriön virkamiehiä ja TE-toimistojen virkailijoita maaliskuussa käynnistyvissä koulutuksissa. Tarkoitus on tukea rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa sen eri tasoilla (hankehaut, projektityö, arviointi jne.) ja kehittää TE-toimistojen palveluja. Kahden ensimmäisen osion koulutukset järjestetään kolmella suuralueella (Etelä-Suomi, Länsi- Koulutus antaa vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mitä sukupuolten tasa-arvo on hanketyössä / mitä se on työ- ja elinkeinotoimistojen palveluissa? Mitä sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on käytännössä? Milloin ja miten tehdään sukupuolivaikutusten arviointi? Mitä tarkoittaa komission ja Suomen kansallisen politiikan edellyttämä tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategia käytännössä? Koulutuksessa hyödynnetään uusia tasa-arvon edistämisen välineitä, joita on kehitetty viime ohjelmakaudella Valtavakehittämisohjelmassa. Niistä esimerkkeinä ovat rahoittajaviranomaisille tarkoitettu projektihakemusten arviointiopas sekä minimistandardi sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta rakennerahastotoiminnassa. Osallistujien tiedon ja osaamisen tarpeet pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin. Kouluttajina toimivat Koulutusavain Oy:n ja WOM Oy:n osaavat asiantuntijat. 4

5 Hillevi Lönn Kolme eri koulutusta: A. Ensimmäisen osion osallistujat ovat hankkeiden rahoittajat ELYissä ja maakuntaliitoissa, muut rakennerahastoasiantuntijat, työvoimakoulutuksen järjestäjät sekä TE-toimistojen virkailijat. Sisältöinä on mm. sukupuolinäkökulma projekti- ja ohjelmatyössä ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, kuten koulutuksessa. B. Toisen muodostavat rakennerahastohankkeiden hakijaorganisaatioiden, (kuten yritykset, oppilaitokset ja kolmannen sektorin toimijat) työntekijät ja hanketoimijat. Tässä koulutuksessa perehdytään sukupuolten tasa-arvon edistämiseen erityisesti projekti-/hanketyössä, esim. EU-tason ja Suomen velvoitteet tasa-arvon edistämiselle hanketyön käytännöissä ja erilaisten hanketason tasa-arvotyökalujen hyödyntäminen. C. Kolmannen osion muodostavat työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rakennerahastotehtävissä toimivat virkamiehet. Osion sisällöt liittyvät sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen ohjelmatyössä sekä teorian että käytännön näkökulmasta ja kunkin omaan tehtävänkuvaan soveltaen Suomi ja Pohjois-Suomi). Suuralueilla koulutetaan yhteensä 90 osallistujaa (2 x 45). Koulutuksen laajuus on niissä sama: kaksi seitsemän tunnin lähiopetuspäivää, joiden välillä osallistujat tekevät omaan työhönsä liittyvän kehittämistehtävän. Kolmannen osion koulutus järjestetään pääkaupunkiseudulla kahtena puolen päivän jaksona, joiden väliaikana tehdään kehittämistehtävä. Koulutukset käynnistyvät maalis- huhtikuussa ja päättyvät syksyllä z TEKSTI: Hillevi Lönn, Valtava-kehittämisohjelma KUVA: Vivi Markkanen, TEM 5

6 Vaikuttavaa vipuvoimaa rakennerahastojen jälkiä Pirkanmaalla Mitä syntyy, kun otetaan tavoitteeksi vaikuttavuudesta viestiminen, 600 rakennerahastohanketta, kaksi rahoittajaviranomaista, viestintäalan yritys sekä vuoden verran aikaa? Pirkanmaalla näistä aineksista syntyi -sivusto. Pirkanmaan ELYkeskus ja Pirkanmaan liitto ovat tehneet ohjelmakaudella rakennerahastoviestintää tiiviissä yhteistyössä. Rakennerahastoviestinnän suunnittelu niin vuositasolla kuin pidemmälläkin perspektiivillä on tehty maakunnassa rahoittajien välisenä yhteistyönä jo usean vuoden ajan. Suunnitelmat ovat konkretisoituneet mm. yhteisinä koulutustilaisuuksina hanketoteuttajille. Viestintää on toimeenpantu kummankin rahoittajan teknisen tuen resursseilla sekä hyödyntämällä organisaatioiden omia viestintävälineitä ja -resursseja. Suurimpana ohjelmakauden viestintähankkeena Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto ovat toteuttaneet rakennerahastotoiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta esittelevän kokonaisuuden. Kilpailutuksen kautta hankkeen toteuttajaksi valittiin Tampereella toimiva Viestintätoimisto Selander & Co Oy. Työ viestintätoimiston kanssa käynnistyi alkuvuonna Viestintäyrityksen väen lisäksi keskeisiä sisällön määrittäjiä ja rakentajia hankkeessa ovat olleet rahoittajatehtävissä toimivat sekä ELY-keskuksessa että maakuntaliitossa. Myös viestintähankinnan toteutusta koordinoiville henkilöille on riittänyt tekemistä molemmissa organisaatioissa. Kokonaiskoordinaatio ja hallinnollinen vastuu hankkeesta on hoidettu ELY-keskuksessa. Vipua.fi -viestintäkokonaisuudessa kauden rakennerahastotoiminta on koottu kolmen erilaisen pyörän alle. Jokainen pyörä on jättänyt jälkensä joko pirkanmaalaiseen ympäristöön, elinkeinoelämään, palvelutarjontaan tai moneen muuhun asiaan. Jäljet kertovat EU:n rakennerahastoista hanke-, rahasto- ja viranomaiskohtaiset rajat häivyttäen, koska keskeistä viestintäkokonaisuudessa on ollut kertoa hankerahoituksen tuloksista ja pysyvistä vaikutuksista. Pyörät ja niiden jäljet löytyvät osoitteesta Sivustolla voit perehtyä viestintähankkeessa tuotettuihin seitsemään teemakohtaiseen Vipuajulkaisuun, kymmeneen videoon ja muuhun materiaaliin. Hankkeisiin suoraan linkittyvää materiaalia sivustolle ilmestyy vielä kevään 2014 mittaan. Uuden ohjelmakauden hankkeita suunnitteleville vipua.fi -sivusto on paikka, jossa pääsee laajasti tutustumaan rakennerahastojen vipuvoimalla aikaansaatuihin vaikutuksiin Pirkanmaalla. z TEKSTI: Tuula Isosuo, Pirkanmaan ELY-keskus 6

7 ESR-ohjelman nuorisotakuuta tukevat hankkeet Suomen rakennerahasto-ohjelmien yhtenä strategisena tavoitteena on alentaa työttömyyttä ja vaikuttaa työllisyyden kasvuun ja nostaa koulutustasoa. Nykyisen hallituksen hallitusohjelman kärkihankkeena on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. ESR-rahoituksella on voitu tukea nuorten yhteiskuntatakuun eli nuorisotakuun toteutumista. Suurina nuorten koulutukseen ja työelämään siirtymisen haasteina on ollut nuorten palvelumallien tehokkuus ja vaikuttavuus ja se, ettei osa nuorista ei saa perusasteen jälkeen koulutuspaikkaa tai he eivät suorita tutkintoa sekä se, että osa nuorista ei ole minkään aktiivisen toiminnan piirissä eivätkä he hakeudu työttömiksi työnhakijoiksi. Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita, joilla ei ole työtä tai ammatillista koulutusta, ja vuotiaita vastavalmistuneita nuoria, joiden valmistumisesta on kulut alle 12 kuukautta. Näille nuorille tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke (S11652) Nuorisolain mukaisen monialainen yhteistyö on paikallistasolla toteutettavaa eri toimialojen viranomaisten yhteistyötä. Tätä yhteistyötä varten on kunnassa oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys-, nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Ohjaus- ja palveluverkoston toiminta on tärkeä paikallistason nuorisotakuun toimi. Verkoston tehtävänä on parantaa nuorten elinoloja, lisätä nuorten osallisuutta, yhteensovittaa nuorille suunnattuja palveluja ja edistää niiden vaikuttavuutta, tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluun ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi ja edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta. Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishankkeessa on tutkittu ja parannettu mukana olevien kuntien monialaisten verkostojen työtä. Erityistä huomiota on kiinnitetty verkostojen sisäiseen toimintaan: mitä asioita käsitellään, miten niitä käsitellään ja miten tehtyjä asioita seurataan ja arvioidaan. Työntekijöiden verkostojen mahdollisuuksiin viedä tärkeäksi kokemiaan asioita kaupungin johdolle on tehty rakenteellisemmaksi ja selkeämmäksi. Yhteistyössä projekti näkee tärkeänä sellaisten rakenteiden luomisen, jossa työntekijöiden vaihtuvuus vaikuttaa toimintaan mahdollisimman vähän. (www.alli.fi/hankkeet+kampanjat/ monialaisten+yhteistyoverkostojen+kehittamis hanke+myk/) 7

8 Ammattiin valmentava työpajakoulutus Avartajat-hanke (S11266) Jo päättyneessä hankkeessa Silta-Valmennus ry ja Tampereen seudun ammattiopisto kehittivät yhdessä ammatillisen koulutuksen ja työpajan yhteistyötä ja työpajoja oppimisympäristönä. Yhdessä kehitetyn toimintamallin avulla työpajalla karttunut osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi ammatillista perustutkintoa. Nuoret, joilla vaikeuksia siirtyä koulutukseen tai työelämään on usein haasteita oppimisessa, arjentaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa. He voivat hyötyä työpainotteisesta valmennuksesta, opetuksesta ja ohjauksesta. Opinnollistamistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä oppilaitoksen ja työpajan kesken. Työpajojen oppimisympäristöt on tunnistettu ja niistä on valittu parhaiten soveltuvat tutkinnon osat opinnollistettaviksi. Tutkinnon osien arviointikriteerit ja ammattitaitovaatimukset on pajakohtaisesti avattu työpajalla tehtäviksi konkreettisiksi työtehtäviksi, joita tekemällä ammatillinen osaaminen kertyy. Työpajalla oppimista Opinnollistamistyö on tehty tiiviissä yhteistyössä työpajojen työvalmentajien ja ammatillisten opettajien kesken. Osaamistodistukset, avatut ammattitaitovaatimukset ja näytön kuvaukset ja arviointisuunnitelmat on viety Pirkanmaan ammattiopiston jaoksiin ja ammattiosaamisen näyttöjen toimielimeen hyväksyttäviksi. Hankkeen aikana on mallinnettu opinnollistamisen prosessi sekä opiskelijan ja valmentautujan osaamisen tunnistamisen ja kartuttamisen prosessi, jotka on kuvattu hankkeen toteuttamassa julkaisussa Osaamista yksilöllisillä poluilla Opinnollistaminen osana oppilaitos-työpajayhteistyötä (www.siltavalmennus.fi). Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Myös nuorten aikuisten osaamisohjelma tukee nuorisotakuun tavoitteita. Lähetin tammikuun 2014 alussa ESR-ohjelman suuraluekoordinaattoreille kyselyn ESRhankkeista, jotka ovat tukeneet nuorisotakuun toteutumista. Seuraavassa on kyselyntuloksia, joista puuttuu OPH:n rahoittamat hankkeet. Kyselyntuloksiin otettiin mukaan nuorisotakuun aikana meneillään olevat hankkeet. Kaikissa ESR-ohjelman osioissa sekä suuralueohjelmissa sekä myös joissakin valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa on rahoitettu nuorisotakuuta tukevia hankkeita. Rahoitettuja hankkeita oli yhteensä 168. Hankkeisiin varattu EUn ja valtion rahoitus oli yhteensä 81,8 milj. euroa, kunta ja muuta julkista rahoitus 17,1 milj. euroa ja yksityinen rahoitus 3,4 milj. euroa. Eniten hankkeita oli rahoitettu toimintalinjasta 2. Hallinnonaloittain tarkasteltuna oli varattu EUn ja valtion rahoitus: TEMn hallinnonala 55,2 milj. euroa; OKMn hallinnonala 24,7 milj. euroa ja STMn hallinnonala 1,2 milj. euroa. Hankkeissa on kehitetty mm. avointa ammattiopistomallia, oppisopimustyyppistä koulutusta, työpajatoiminnan opinnollistamista, verkostoyhteistyötä, URA-ohjausta, palveluportaaleja. z TEKSTI: Merja Hilpinen, OKM KUVA: Pekka Huttunen 8

9 EU arjessa Jyväskylässä: Eurooppa nuorille! Meneillään olevan europarlamenttikauden aikana Suomea kiertää EU-arjessa tapahtumien sikermä. Tapahtumilla halutaan edistää ja lisätä vuoropuhelua EU:n vaikutuksista kansalaisten arkeen. Jyväskylän EU Arjessa -tapahtuma oli vuorossa perjantaina 31. tammikuuta. Keski-Suomessa vieraili joukko EU-vaikuttajia. Euroopan parlamentin jäsenistä tapahtumaan osallistuvat Sari Essayah, Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Hannu Takkula. Kansanedustajista mukana ovat Outi Alanko-Kahiluoto, Miapetra Kumpula-Natri, Eila Tiainen, Kauko Tuupainen ja Sinuhe Wallinheimo. Finnkinon elokuvateatterissa järjestettettiin yleisölle avoimeen Eurooppa nuorille! -seminaariin, johon myös Euroopan parlamentin jäsenet ja kansanedustajat osallistuivat. Seminaarin aiheena oli EU ja sen tuomat mahdollisuudet ja vaikutukset nuorten elämään. Seminaarissa kuultiin muun muassa nuorisotakuun mahdollisuuksista. EU arjessa -kiertueen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat ulkoministeriön Eurooppatiedotus, Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, eduskuntatiedotus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä tapahtumien valtakunnallinen päämediayhteistyökumppani Yle. Jyväskylässä järjestelyissä olivat mukana myös paikalliset toi- Euroopan parlamentin jäsenet ja kansanedustajat saapuivat keskustelemaan EU:sta kauppakeskus Forumin lavalle. mijat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen TEtoimisto, Eurooppalainen Keski- Suomi ry, Jyväskylän Eurooppanuoret ry, Nuorten Keski-Suomi ry, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopiston kirjasto. Lisäksi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja pohjoismainen tiedotustoimisto Pohjola-Norden osallistuivat nuorisoon painottuvaan tilaisuuteen. Kiinnostus EU-asioihin jakaa keskisuomalaiset Euroopan komission Suomen edustuston Taloustutkimus Oy:llä teettämä kysely selvitti Keski-Suomessa asuvien suhtautumista Euroopan unioniin ja 9

10 mielipiteisiin EU:n vaikutuksista maakunnassa. Kyselyyn vastasi 654 henkilöä. Puolet vastaajista oli melko tai erittäin kiinnostunut EU:n toiminnasta. Toisaalta puolet vastaajista ilmoitti, että on vain vähän tai ei lainkaan kiinnostunut EU:sta. Vastaajista 45 prosenttia pitää Suomen EU-jäsenyyttä positiivisena ja 22 prosenttia huonona asiana. Työllisyys ja osaaminen sekä maaseudun kehittäminen ja asuttuna pitäminen ovat keskisuomaisten mielestä teemoja, joihin EU:lla pitäisi vaikuttaa maakunnassa. Maaseudun kehittämisen ja asuttuna pitämisen nosti tärkeimmäksi vaikuttamisen kohteeksi 61 prosenttia vastaajista. Liikenneyhteyksiin vaikuttaminen sai 41 ja turvallinen elintarviketuotanto 31 prosentin osuuden 1 2 tärkeimmän asian joukosta. Rakennerahastohankkeet esittäytyivät kauppakeskus Forumissa Jyväskylässä järjestettiin perinteiden mukaan rakennerahastonäyttely kauppakeskus Forumissa. Hankkeet esittäytyivät näyttelyosaston lisäksi haastateltavina lavaohjelmassa. z TEKSTI JA KUVAT: Leena Lyra, TEM Onnistumisia ja oivalluksia jyväskyläläisille nuorille (S11372) Voimalaitos-hankkeen työpajoille on osallistunut toiminnan aikana 400 nuorta. Työpajoilla nuoret ovat kehittäneet osaamistaan luovien toimintamenetelmien avulla ja saaneet ohjausta oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Pajatyön lisäksi on kehitetty yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa ja mallinnettu työpajatoimintaa. Projektin kohderyhmään kuuluvat vuotiaat työttömät jyväskyläläiset nuoret ja työpajojen henkilöstö. Voimalaitos Nuorten Taitopajat on Euroopan sosiaalirahaston ja Jyväskylän kaupungin rahoittama nuorten työpajatoiminnan kehittämishanke. Lisätiedot: Rakennerahastot ja maaseutuohjelma esittäytyivät näyttelyosastolla kumppanuussopimuksen hengessä. Paremmat työllisyysvalmiudet pitkään työttöminä olleille (S11699) VälittäjäPlus on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toteuttama välittäjäorganisaatiohanke, joka on hallinnoinut kuutta Keski-Suomen alueella toimivaa osahanketta. Osahankkeissa kehitettiin toimintoja, joilla parannettiin pitkään työttöminä olleiden työllistymisvalmiuksia. VälittäjäPlussan toiminta-aika Älykoti kohti esteetöntä ja turvallista asumista (A31229) Älykoti on esteettömän ja turvallisen asumisen kodinomainen oppimis-, kehittämis-, simulaatio- ja palveluympäristö Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä. Älykodissa on esillä erilaisia turvallisen asumisen ratkaisuja eri käyttäjäryhmille. Tavoitteena on edistää toimintakykyrajoitteisten ihmisten itsenäistä asumista ja välittää tietoa kodin esteettömistä vaihtoehdoista. Lisätiedot: Älykodista lisää sivun 11 jutussa. Osahankkeita ovat olleet: Välitän 2 (Hankasalmen 4Hyhdistys r.y.), Tulevaisuuden uudet tekijät, TUT (Jyvässeudun 4H-yhdistys ry), Kasi (Keski-Suomen MS-yhdistys ry), Open Ways (Jyväskylän Katulähetys ry), Tempo (Viitaseudun Kumppanuus ry) ja Etumatka (Äänekosken katulähetys ry) Älykoti-hankkeessa on kehitetty tuoli, jossa on mukava istua ja josta pääsee helposti ylös myös henkilöt, joilla on liikkumisvaikeuksia. 10

11 Esteettömiä ratkaisuja JAMKin Älykodissa Älykoti on Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa voidaan kehittää, oppia ja testata erilaisia turvallisen asumisen vaihtoehtoja. Älykodin tavoitteena on edistää toimintakykyrajoitteisten ihmisten itsenäistä elämistä ja välittää tietoa esteettömän asumisen ratkaisuista. Oppimis- ja kehittämisympäristö rakennettiin JAM- Kin hallinnoiman Älykoti-hankkeen puitteissa entiseen Jyväskylän maalaiskunnan kunnantaloon Puistokadulla. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa ja pilotoida Älykoti-ympäristö, joka mahdollistaa hyvinvointialan uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisen ja tutkimuksen. Lisäksi haluttiin arvioida innovatiivisten ratkaisujen käytettävyyttä, soveltuvuutta ja asiakaslähtöisyyttä kotia vastaavassa ympäristössä sekä edistää hyvinvointi- ja teknologia-alan yritysten, oppilaitosten ja tutkijoiden yhteistyötä ja osaamista. Älykoti-hanke toteutettiin Hanke oli EAKR-rahoitteinen päärahoittajanaan Keski-Suomen liitto. Osatoteuttajia olivat Harmonia Care Oy sekä Mobile Care and Safety Oy ja yhteistyökumppanina Invalidiliiton Jyväskylän Validia-palvelut. Älykotia hyödyntävät niin JAM- Kin henkilökunta, opiskelijat kuin alueen yrityksetkin. Sosiaali- ja terveysalan opinnoissa oppimisympäristö on mukana monin tavoin. Monialaiset opiskelijatiimit tekevät tiloissa projektitöitä ja opintoihin liittyviä harjoittelujaksoja sekä harjoittelevat teoriatiedon soveltamista käytäntöön. Yrityksille ja organisaatioille Älykoti tarjoaa uusien toimintatapojen ja teknologisten ratkaisujen kehittämisen ja testaamisen lisäksi mm. työhyvinvointipäiviä ja -arviointeja, teema- ja messupäiviä sekä etäesittelyjä ja -koulutuksia. Tilaa voi myös vuokrata yrityksen omiin tapahtumiin, esim. asiakastilaisuuksiin. z TEKSTI: Katri Kunelius, JAMK KUVAT: Petteri Kivimäki Älykoti on kodinomainen ympäristö, jossa voi testata erilaisia apuvälineitä ja esteettömän asumisen ratkaisuja. Kattonostimella asukas on helppo siirtää vuoteesta pyörätuoliin tai kylpyhuoneeseen. 11

12 Mahdollisuuksien maaseutu maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR hyväksyi maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vuosille Ohjelma on YTR:n toimintaohjelma ja kansallisen laajan maaseutupolitiikan väline. Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa maaseutu nähdään erottamattomana osana kansallista menestystä ja yhteiskuntaa. Ohjelmatyössä tunnistetun vision mukaan maaseutu on yritteliäisyyteen ja luovuuteen kannustava hyvä elämisen ympäristö. Kokonaisohjelman strategisena lähtökohtana oleva paikkaperustainen kehittäminen nojaa paikallisten voimavarojen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen huomioiden paikalliset tarpeet sekä erilaisten toimintaympäristöjen muutokset ja haasteet. Maaseutupolitiikassa korostetaan kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistamista. Tavoitteena on, että maaseutua kehitetään entistä enemmän siellä toimivien ihmisten ja yritysten tietoon, osaamiseen ja aktiivisuuteen perustuen. Maaseutu määritellään paikallisten mahdollisuuksien kautta monimuotoisena tilana, jonka kehittämiseen asukkaat osallistuvat. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman viisi teemaa ovat osallisuus ja lähidemokratia, asuminen ja palvelut, infrastruktuuri ja maankäyttö, elinkeinot ja osaaminen sekä ekosysteemipalvelut. Teemojen yhteyteen on laadittu konkreettisia toimenpitei- tä (yhteensä 63 kappaletta) ja kuhunkin toimenpiteeseen on kirjattu keskeisimmät toimenpiteen toteuttamisesta vastuussa olevat tahot. Teemat ovat poikkihallinnollisia ja toteuttaminen vaatii toimijoiden yhteistyötä eri tasoilla. Lisäksi ohjelmaan sisältyy maaseutupolitiikan verkoston kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia. Kokonaisohjelmatyön yhteydessä YTR kehittää myös toimintatapojaan entistä vaikuttavammaksi toimintojen ketjuksi. YTR:n toimintaohjelmaa viedään jatkossa eteenpäin teemaverkostoissa, joissa kohtaavat paikallis- ja aluetason toimijat sekä ministeriöiden virkamiehet. Tavoitteena on joustava ja muuttuviin tilanteisiin nopeasti reagoiva verkostotyömalli. Maaseutupolitiikan toimeenpanossa politiikka-, kehittäjä-, tutkija- ja viranomaistoimijoiden, yrittäjien sekä kansalaisyhteiskunnan yhteistyö on entistä tiiviimpää. Kuten YTR:n toiminta, myös sen toimintaohjelman valmistelu perustuu eri tahojen yhteistyöhön ja toimijoiden asiantuntemukseen. Syksyllä 2012 alkanutta kokonaisohjelman valmistelutyötä ovat vieneet eteenpäin strategiaryhmä, valmisteluryhmä ja YTR teemaryhmineen. Maaseutupolitiikan toimijoiden sekä poliittisten puolueiden näkemyksiä ohjelman sisällöistä on selvitetty laajan neuvottelukierroksen avulla. Kokonaisohjelmasta on pyydetty myös kattavasti eri tahojen lausuntoja ennen ohjelman viimeistelyä ja hyväksymistä. Nuorten näkökulman valmistelutyöhön ovat ansiokkaasti tuoneet monitieteisten maaseutuopiskelijoiden opiskelijat. Ohjelma ja maaseutupolitiikan teemaverkostojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta maaseutu Ohjelma julkaistaan myös suomeksi ja ruotsiksi (TEM:n julkaisuja 9/2014). z TEKSTI: Ritva Hakkarainen, TEM 12

13 RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE /14 2/14 Lyhyesti Yhteistyöllä menestystä Mahdollisuuksien maaseutu -seminaari Naantalissa Vuotuinen tilaisuus kokoaa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttajia ja maaseutupolitiikan ja Maaseutuverkoston toimijoita. Seminaarissa voit haastatella onnistuneiden hankkeiden toteuttajia ja pääset mukaan ideoimaan uuden ohjelmakauden valtakunnallista hanketoimintaa. Mukana ovat myös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n uudet teemaverkostot. Ohjelma ja ilmoittautumistiedot maaseutu. fi-tapahtumakalenterissa. Lisätietoja Laura Jänis, laura.janis(at)tem.fi, Rakennerahastrot.fi uusi sivu Facebookissa Kaikille rakennerahastotoimijoille tarkoitettu Facebooksivu julkaistiin joulun alla Tule keskustelemaan, verkostoitumaan, jakamaan kokemuksia ja oppimaan uutta. Tykkäämällä sivusta voit kirjoittaa sinne, julkaista linkkejä kuvamateriaaliin ja muuhun kiinnostavaan aineistoon. Voit lukea rakennerahastot.fi-sivua myös kirjautumatta Facebookiin. Tervetuloa: https://www.facebook.com/rakennerahastot maaseutu.fi-tapahtumakalenteri Julkaisija: Toimitus: Taitto: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueosasto, rakennerahastoryhmä Leena Lyra, leena.lyra(at)tem.fi Edita Publishing Oy 13

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko Ohjaamot Etelä-Savossa Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko 25. 31.1.2016 Mitä ovat Ohjaamot? Osa nuorisotakuuta: alle 30-vuotiaille 1) itsenäinen elämä 2) mahdollisuus työhön tai koulutukseen 3) ammattitaito

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Alueiden kehittäminen ja sen rahoitus koulutus ja keskustelutilaisuus Tampere 17.2.2010 Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes

Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen Elise Virnes Nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS 13.2.2014 Rahoituslähteitä kehittämishankkeisiin ja toiminnan toteuttamiseen Kansalliset

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Yhteenveto Johtaja Hannu Sirén 1. Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 2. Jatkotyö kärkihankemaailmassa

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Ohjelmien edistymistilanne 2.3.2011 2 10 9 8 7 6 5 4 3 10 9 8 7 6 5 4 3 Varattu (%) Sidottu (%) Maksettu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot