RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE

Transkriptio

1 RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE 2/ Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto Sisältö Kumppanuussopimus toimitettu komission hyväksyttäväksi 1 Kumppanuussopimus toimitettu komission hyväksyttäväksi 2 Kolumni Kaisa-Leena Lintilä 3 Ohjelmakauden edistymistilanne 4 Sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen koulutus käynnistyy Suomen kumppanuussopimus on toimitettu komission käsittelyyn Kumppanuussopimuksesta puuttuvat keskeneräisen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelman tiedot, joten niiden valmistuttua kumppanuussopimus toimitetaan uudestaan komissiolle. Yleisasetuksen mukaisesti komissiolla on neljä kuukautta aikaa käsitellä kumppanuussopimusta. Hyväksymistä voidaan odottaa siis aikaisintaan kesäkuussa Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma ei ole vielä toimitettu komission hyväksyttäväksi valtioneuvoston hyväksynnästä riippumatta. Syynä on ollut sekä asetusvalmistelun viimeistelyn viipyminen että komission ongelmat SFC-tietojärjestelmän kanssa, minkä kautta kaikki virallinen tiedonvaihto jäsenmaan ja komission kanssa käydään. Ohjelma voitaneen toimittaa hyväksyttäväksi maaliskuun aikana. z TEKSTI: Johanna Osenius, TEM 6 Vaikuttavaa vipuvoimaa rakennerahastojen jälkiä Pirkanmaalla 7 ESR-ohjelman nuorisotakuuta tukevat hankkeet 9 EU arjessa Jyväskylässä: Eurooppa nuorille! 11 Esteettömiä ratkaisuja JAMKin Älykodissa 12 Mahdollisuuksien maaseutu maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Lyhyesti Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. Se ilmestyy sähköisesti kerran kuukaudessa.

2 Kolumni Rakennerahastohallinnon uudistuksen toimeenpano etenee RR-elyjen organisointi ja henkilöstöjärjestelyt ovat tällä hetkellä kiivaassa valmistelussa. TEM kartoittaa osittain rr-tehtäviä tekevät ja tekee tarvittavia lisäsiirtoja RR-elyihin. Tarkoituksena on luoda kokonaisia tehtäväkuvia rrtehtäviin. Jos tämä ei ole mahdollista kaikissa tilanteissa, tehdään järjestelyt, joilla voidaan varmistaa päätös- ja maksatusprosessien toimivuus. Kaikkia ely-tehtäviä koskeva lakimuutos, joka mahdollistaa ns. ristiinesittelyn, on tarkoitus valmistella kevään aikana. Maakunnan liittojen rr-hallinnon uudistamista pohtivassa työryhmässä on sovittu, että liitot tekevät 14. maaliskuuta mennessä yhteisen esityksen siitä, minkä tehtävien hoitamisesta ne ovat valmiit sopimaan yhteistyössä suuralueittain. Tammikuussa voimaan tullutta lainsäädäntöä täydennetään kolmella asetuksella, jotka täsmentävät hallinnollisia menettelyjä. VN:n asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, rahoitusasetus ja tukikelpoisuusasetus lähtevät lausunnoille maaliskuun ensimmäisen viikon lopulla. Asetusten on tarkoitus tulla voimaan joko 15. huhtikuuta tai 1. toukokuuta. Teknisen tuen osalta selvitetään kauden käyttö, jotta varmistetaan rahojen riittäminen kaikkialla henkilöstöresurssien turvaamiseksi vuoden 2015 kesäkuuhun asti. Tarkoitus on tarvittaessa tasata viranomaisten välillä henkilöstöprojekteille osoitettuja varoja ja käyttää kaikki tekninen tuki täysimääräisesti. Uuden ohjelmakauden varat otetaan vasta sen jälkeen käyttöön. EURA2014 -tietojärjestelmän osalta valmistelu on edennyt niin, että hankehaut voidaan avata aiemmin sovitun mukaisesti 5. toukokuuta. Osana kaikkea uudistusta valmistellaan viestinnän uusia ratkaisuja mm. rakennerahastot.fi verkkosivuja. Uusi verkkopalvelu julkaistaan 1. huhtikuuta. Koko hallinnon uudistus ei ole täydellisesti valmis vielä toukokuussa, vaan olemme rrmaailmassakin siirtyneet ns. ketterään malliin, joka on tapa reagoida nopeasti ja jatkuvasti toimintaa muuttamalla. Uusi ohjelmakausi käynnistyy yritystukihankkeiden osalta heinäkuussa, millä on myös elyissä henkilöstö- ja organisointivaikutuksia. Järjestelyt näiltä osin ovat vielä kesken. z TEKSTI: Kaisa-Leena Lintilä, TEM 2

3 Ohjelmakauden edistymistilanne Vuoden 2014 ensimmäiset kuukaudet ovat kuluneet ennen kaikkea maksatusten merkeissä. EAKR- ja ESRohjelmien yhteenlaskettu julkisen rahoituksen sidonta-aste oli mennessä saavuttanut 100 %:n rajan, mutta yksittäisistä ohjelmista ESR-ohjelma sekä Itä- ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelmat jäävät edelleen sidonta-asteeltaan alle sadan prosentin. Tällä kertaa maksatusastettaan on viimeksi kuluneen kuukauden aikana eniten parantanut Länsi-Suomen EAKR-ohjelma, peräti 1,7 % -yksikköä. Uusia hankkeita on vielä vuoden 2014 aikana käynnistynyt 206 kpl, niistä 153 kpl EAKRohjelmissa ja 53 kpl ESR-ohjelmassa. ESR-ohjelman uusista hankkeista valtaosa (32 kpl) on käynnistynyt Etelä-Suomen alueosiossa. z TESKTI: Harri Ahlgren, TEM Rakennerahasto-ohjelmat; julkinen rahoitus yht (ml. Finnvera) Kehys Varattu* Sidottu* Maksettu Varattu Sidottu Maksettu Hankkeita EAKR-ohjelma (milj. euroa) (%) (%) (%) (kpl)** Etelä-Suomi 345, , , , ,0 % 103,7 % 71,9 % Länsi-Suomi 398, , , , ,9 % 99,8 % 70,2 % Itä-Suomi 731, , , ,414 99,4 % 98,3 % 67,6 % Pohjois-Suomi 622, , , , ,2 % 110,2 % 83,0 % EAKR yhteensä 2 097, , , , ,1 % 103,0 % 73,4 % ESR -ohjelma 1 414, , , ,956 97,3 % 95,5 % 77,4 % EAKR+ESR yht , , , , ,4 % 100,0 % 75,0 % *) Sulkemisen yhteydessä purkautuneet sidonnat ja muutetut varaukset huomioitu **) Lisäksi Finnveran EAKR-osarahoitteiset lainat: E-S: 913 kpl, L-S: kpl, I-S: kpl, P-S: kpl, yht kpl 3

4 Sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen koulutus käynnistyy Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma painottaa entistä vahvemmin sitä, että kaikissa rakennerahastohankkeissa tulee edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Siksi rakennerahastoviranomaisten on otettava entistä paremmin huomioon sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen hankkeiden valinnassa, ohjauksessa ja seurannassa. Viranomaisten tulee lisäksi olla entistä tietoisempia tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiasta ja tukea sen toteuttamista. Työ- ja elinkeinoministeriön johtama Valtava-kehittämisohjelma kouluttaa ELYkeskusten ja maakunnan liittojen rakennerahastoasiantuntijoita, vastuuvirkamiehiä, hanketoimi- joita sekä ministeriön virkamiehiä ja TE-toimistojen virkailijoita maaliskuussa käynnistyvissä koulutuksissa. Tarkoitus on tukea rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa sen eri tasoilla (hankehaut, projektityö, arviointi jne.) ja kehittää TE-toimistojen palveluja. Kahden ensimmäisen osion koulutukset järjestetään kolmella suuralueella (Etelä-Suomi, Länsi- Koulutus antaa vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mitä sukupuolten tasa-arvo on hanketyössä / mitä se on työ- ja elinkeinotoimistojen palveluissa? Mitä sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on käytännössä? Milloin ja miten tehdään sukupuolivaikutusten arviointi? Mitä tarkoittaa komission ja Suomen kansallisen politiikan edellyttämä tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategia käytännössä? Koulutuksessa hyödynnetään uusia tasa-arvon edistämisen välineitä, joita on kehitetty viime ohjelmakaudella Valtavakehittämisohjelmassa. Niistä esimerkkeinä ovat rahoittajaviranomaisille tarkoitettu projektihakemusten arviointiopas sekä minimistandardi sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta rakennerahastotoiminnassa. Osallistujien tiedon ja osaamisen tarpeet pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin. Kouluttajina toimivat Koulutusavain Oy:n ja WOM Oy:n osaavat asiantuntijat. 4

5 Hillevi Lönn Kolme eri koulutusta: A. Ensimmäisen osion osallistujat ovat hankkeiden rahoittajat ELYissä ja maakuntaliitoissa, muut rakennerahastoasiantuntijat, työvoimakoulutuksen järjestäjät sekä TE-toimistojen virkailijat. Sisältöinä on mm. sukupuolinäkökulma projekti- ja ohjelmatyössä ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, kuten koulutuksessa. B. Toisen muodostavat rakennerahastohankkeiden hakijaorganisaatioiden, (kuten yritykset, oppilaitokset ja kolmannen sektorin toimijat) työntekijät ja hanketoimijat. Tässä koulutuksessa perehdytään sukupuolten tasa-arvon edistämiseen erityisesti projekti-/hanketyössä, esim. EU-tason ja Suomen velvoitteet tasa-arvon edistämiselle hanketyön käytännöissä ja erilaisten hanketason tasa-arvotyökalujen hyödyntäminen. C. Kolmannen osion muodostavat työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rakennerahastotehtävissä toimivat virkamiehet. Osion sisällöt liittyvät sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen ohjelmatyössä sekä teorian että käytännön näkökulmasta ja kunkin omaan tehtävänkuvaan soveltaen Suomi ja Pohjois-Suomi). Suuralueilla koulutetaan yhteensä 90 osallistujaa (2 x 45). Koulutuksen laajuus on niissä sama: kaksi seitsemän tunnin lähiopetuspäivää, joiden välillä osallistujat tekevät omaan työhönsä liittyvän kehittämistehtävän. Kolmannen osion koulutus järjestetään pääkaupunkiseudulla kahtena puolen päivän jaksona, joiden väliaikana tehdään kehittämistehtävä. Koulutukset käynnistyvät maalis- huhtikuussa ja päättyvät syksyllä z TEKSTI: Hillevi Lönn, Valtava-kehittämisohjelma KUVA: Vivi Markkanen, TEM 5

6 Vaikuttavaa vipuvoimaa rakennerahastojen jälkiä Pirkanmaalla Mitä syntyy, kun otetaan tavoitteeksi vaikuttavuudesta viestiminen, 600 rakennerahastohanketta, kaksi rahoittajaviranomaista, viestintäalan yritys sekä vuoden verran aikaa? Pirkanmaalla näistä aineksista syntyi -sivusto. Pirkanmaan ELYkeskus ja Pirkanmaan liitto ovat tehneet ohjelmakaudella rakennerahastoviestintää tiiviissä yhteistyössä. Rakennerahastoviestinnän suunnittelu niin vuositasolla kuin pidemmälläkin perspektiivillä on tehty maakunnassa rahoittajien välisenä yhteistyönä jo usean vuoden ajan. Suunnitelmat ovat konkretisoituneet mm. yhteisinä koulutustilaisuuksina hanketoteuttajille. Viestintää on toimeenpantu kummankin rahoittajan teknisen tuen resursseilla sekä hyödyntämällä organisaatioiden omia viestintävälineitä ja -resursseja. Suurimpana ohjelmakauden viestintähankkeena Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto ovat toteuttaneet rakennerahastotoiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta esittelevän kokonaisuuden. Kilpailutuksen kautta hankkeen toteuttajaksi valittiin Tampereella toimiva Viestintätoimisto Selander & Co Oy. Työ viestintätoimiston kanssa käynnistyi alkuvuonna Viestintäyrityksen väen lisäksi keskeisiä sisällön määrittäjiä ja rakentajia hankkeessa ovat olleet rahoittajatehtävissä toimivat sekä ELY-keskuksessa että maakuntaliitossa. Myös viestintähankinnan toteutusta koordinoiville henkilöille on riittänyt tekemistä molemmissa organisaatioissa. Kokonaiskoordinaatio ja hallinnollinen vastuu hankkeesta on hoidettu ELY-keskuksessa. Vipua.fi -viestintäkokonaisuudessa kauden rakennerahastotoiminta on koottu kolmen erilaisen pyörän alle. Jokainen pyörä on jättänyt jälkensä joko pirkanmaalaiseen ympäristöön, elinkeinoelämään, palvelutarjontaan tai moneen muuhun asiaan. Jäljet kertovat EU:n rakennerahastoista hanke-, rahasto- ja viranomaiskohtaiset rajat häivyttäen, koska keskeistä viestintäkokonaisuudessa on ollut kertoa hankerahoituksen tuloksista ja pysyvistä vaikutuksista. Pyörät ja niiden jäljet löytyvät osoitteesta Sivustolla voit perehtyä viestintähankkeessa tuotettuihin seitsemään teemakohtaiseen Vipuajulkaisuun, kymmeneen videoon ja muuhun materiaaliin. Hankkeisiin suoraan linkittyvää materiaalia sivustolle ilmestyy vielä kevään 2014 mittaan. Uuden ohjelmakauden hankkeita suunnitteleville vipua.fi -sivusto on paikka, jossa pääsee laajasti tutustumaan rakennerahastojen vipuvoimalla aikaansaatuihin vaikutuksiin Pirkanmaalla. z TEKSTI: Tuula Isosuo, Pirkanmaan ELY-keskus 6

7 ESR-ohjelman nuorisotakuuta tukevat hankkeet Suomen rakennerahasto-ohjelmien yhtenä strategisena tavoitteena on alentaa työttömyyttä ja vaikuttaa työllisyyden kasvuun ja nostaa koulutustasoa. Nykyisen hallituksen hallitusohjelman kärkihankkeena on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. ESR-rahoituksella on voitu tukea nuorten yhteiskuntatakuun eli nuorisotakuun toteutumista. Suurina nuorten koulutukseen ja työelämään siirtymisen haasteina on ollut nuorten palvelumallien tehokkuus ja vaikuttavuus ja se, ettei osa nuorista ei saa perusasteen jälkeen koulutuspaikkaa tai he eivät suorita tutkintoa sekä se, että osa nuorista ei ole minkään aktiivisen toiminnan piirissä eivätkä he hakeudu työttömiksi työnhakijoiksi. Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita, joilla ei ole työtä tai ammatillista koulutusta, ja vuotiaita vastavalmistuneita nuoria, joiden valmistumisesta on kulut alle 12 kuukautta. Näille nuorille tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke (S11652) Nuorisolain mukaisen monialainen yhteistyö on paikallistasolla toteutettavaa eri toimialojen viranomaisten yhteistyötä. Tätä yhteistyötä varten on kunnassa oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys-, nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Ohjaus- ja palveluverkoston toiminta on tärkeä paikallistason nuorisotakuun toimi. Verkoston tehtävänä on parantaa nuorten elinoloja, lisätä nuorten osallisuutta, yhteensovittaa nuorille suunnattuja palveluja ja edistää niiden vaikuttavuutta, tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluun ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi ja edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta. Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishankkeessa on tutkittu ja parannettu mukana olevien kuntien monialaisten verkostojen työtä. Erityistä huomiota on kiinnitetty verkostojen sisäiseen toimintaan: mitä asioita käsitellään, miten niitä käsitellään ja miten tehtyjä asioita seurataan ja arvioidaan. Työntekijöiden verkostojen mahdollisuuksiin viedä tärkeäksi kokemiaan asioita kaupungin johdolle on tehty rakenteellisemmaksi ja selkeämmäksi. Yhteistyössä projekti näkee tärkeänä sellaisten rakenteiden luomisen, jossa työntekijöiden vaihtuvuus vaikuttaa toimintaan mahdollisimman vähän. ( monialaisten+yhteistyoverkostojen+kehittamis hanke+myk/) 7

8 Ammattiin valmentava työpajakoulutus Avartajat-hanke (S11266) Jo päättyneessä hankkeessa Silta-Valmennus ry ja Tampereen seudun ammattiopisto kehittivät yhdessä ammatillisen koulutuksen ja työpajan yhteistyötä ja työpajoja oppimisympäristönä. Yhdessä kehitetyn toimintamallin avulla työpajalla karttunut osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi ammatillista perustutkintoa. Nuoret, joilla vaikeuksia siirtyä koulutukseen tai työelämään on usein haasteita oppimisessa, arjentaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa. He voivat hyötyä työpainotteisesta valmennuksesta, opetuksesta ja ohjauksesta. Opinnollistamistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä oppilaitoksen ja työpajan kesken. Työpajojen oppimisympäristöt on tunnistettu ja niistä on valittu parhaiten soveltuvat tutkinnon osat opinnollistettaviksi. Tutkinnon osien arviointikriteerit ja ammattitaitovaatimukset on pajakohtaisesti avattu työpajalla tehtäviksi konkreettisiksi työtehtäviksi, joita tekemällä ammatillinen osaaminen kertyy. Työpajalla oppimista Opinnollistamistyö on tehty tiiviissä yhteistyössä työpajojen työvalmentajien ja ammatillisten opettajien kesken. Osaamistodistukset, avatut ammattitaitovaatimukset ja näytön kuvaukset ja arviointisuunnitelmat on viety Pirkanmaan ammattiopiston jaoksiin ja ammattiosaamisen näyttöjen toimielimeen hyväksyttäviksi. Hankkeen aikana on mallinnettu opinnollistamisen prosessi sekä opiskelijan ja valmentautujan osaamisen tunnistamisen ja kartuttamisen prosessi, jotka on kuvattu hankkeen toteuttamassa julkaisussa Osaamista yksilöllisillä poluilla Opinnollistaminen osana oppilaitos-työpajayhteistyötä ( Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Myös nuorten aikuisten osaamisohjelma tukee nuorisotakuun tavoitteita. Lähetin tammikuun 2014 alussa ESR-ohjelman suuraluekoordinaattoreille kyselyn ESRhankkeista, jotka ovat tukeneet nuorisotakuun toteutumista. Seuraavassa on kyselyntuloksia, joista puuttuu OPH:n rahoittamat hankkeet. Kyselyntuloksiin otettiin mukaan nuorisotakuun aikana meneillään olevat hankkeet. Kaikissa ESR-ohjelman osioissa sekä suuralueohjelmissa sekä myös joissakin valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa on rahoitettu nuorisotakuuta tukevia hankkeita. Rahoitettuja hankkeita oli yhteensä 168. Hankkeisiin varattu EUn ja valtion rahoitus oli yhteensä 81,8 milj. euroa, kunta ja muuta julkista rahoitus 17,1 milj. euroa ja yksityinen rahoitus 3,4 milj. euroa. Eniten hankkeita oli rahoitettu toimintalinjasta 2. Hallinnonaloittain tarkasteltuna oli varattu EUn ja valtion rahoitus: TEMn hallinnonala 55,2 milj. euroa; OKMn hallinnonala 24,7 milj. euroa ja STMn hallinnonala 1,2 milj. euroa. Hankkeissa on kehitetty mm. avointa ammattiopistomallia, oppisopimustyyppistä koulutusta, työpajatoiminnan opinnollistamista, verkostoyhteistyötä, URA-ohjausta, palveluportaaleja. z TEKSTI: Merja Hilpinen, OKM KUVA: Pekka Huttunen 8

9 EU arjessa Jyväskylässä: Eurooppa nuorille! Meneillään olevan europarlamenttikauden aikana Suomea kiertää EU-arjessa tapahtumien sikermä. Tapahtumilla halutaan edistää ja lisätä vuoropuhelua EU:n vaikutuksista kansalaisten arkeen. Jyväskylän EU Arjessa -tapahtuma oli vuorossa perjantaina 31. tammikuuta. Keski-Suomessa vieraili joukko EU-vaikuttajia. Euroopan parlamentin jäsenistä tapahtumaan osallistuvat Sari Essayah, Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Hannu Takkula. Kansanedustajista mukana ovat Outi Alanko-Kahiluoto, Miapetra Kumpula-Natri, Eila Tiainen, Kauko Tuupainen ja Sinuhe Wallinheimo. Finnkinon elokuvateatterissa järjestettettiin yleisölle avoimeen Eurooppa nuorille! -seminaariin, johon myös Euroopan parlamentin jäsenet ja kansanedustajat osallistuivat. Seminaarin aiheena oli EU ja sen tuomat mahdollisuudet ja vaikutukset nuorten elämään. Seminaarissa kuultiin muun muassa nuorisotakuun mahdollisuuksista. EU arjessa -kiertueen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat ulkoministeriön Eurooppatiedotus, Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, eduskuntatiedotus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä tapahtumien valtakunnallinen päämediayhteistyökumppani Yle. Jyväskylässä järjestelyissä olivat mukana myös paikalliset toi- Euroopan parlamentin jäsenet ja kansanedustajat saapuivat keskustelemaan EU:sta kauppakeskus Forumin lavalle. mijat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen TEtoimisto, Eurooppalainen Keski- Suomi ry, Jyväskylän Eurooppanuoret ry, Nuorten Keski-Suomi ry, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopiston kirjasto. Lisäksi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja pohjoismainen tiedotustoimisto Pohjola-Norden osallistuivat nuorisoon painottuvaan tilaisuuteen. Kiinnostus EU-asioihin jakaa keskisuomalaiset Euroopan komission Suomen edustuston Taloustutkimus Oy:llä teettämä kysely selvitti Keski-Suomessa asuvien suhtautumista Euroopan unioniin ja 9

10 mielipiteisiin EU:n vaikutuksista maakunnassa. Kyselyyn vastasi 654 henkilöä. Puolet vastaajista oli melko tai erittäin kiinnostunut EU:n toiminnasta. Toisaalta puolet vastaajista ilmoitti, että on vain vähän tai ei lainkaan kiinnostunut EU:sta. Vastaajista 45 prosenttia pitää Suomen EU-jäsenyyttä positiivisena ja 22 prosenttia huonona asiana. Työllisyys ja osaaminen sekä maaseudun kehittäminen ja asuttuna pitäminen ovat keskisuomaisten mielestä teemoja, joihin EU:lla pitäisi vaikuttaa maakunnassa. Maaseudun kehittämisen ja asuttuna pitämisen nosti tärkeimmäksi vaikuttamisen kohteeksi 61 prosenttia vastaajista. Liikenneyhteyksiin vaikuttaminen sai 41 ja turvallinen elintarviketuotanto 31 prosentin osuuden 1 2 tärkeimmän asian joukosta. Rakennerahastohankkeet esittäytyivät kauppakeskus Forumissa Jyväskylässä järjestettiin perinteiden mukaan rakennerahastonäyttely kauppakeskus Forumissa. Hankkeet esittäytyivät näyttelyosaston lisäksi haastateltavina lavaohjelmassa. z TEKSTI JA KUVAT: Leena Lyra, TEM Onnistumisia ja oivalluksia jyväskyläläisille nuorille (S11372) Voimalaitos-hankkeen työpajoille on osallistunut toiminnan aikana 400 nuorta. Työpajoilla nuoret ovat kehittäneet osaamistaan luovien toimintamenetelmien avulla ja saaneet ohjausta oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Pajatyön lisäksi on kehitetty yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa ja mallinnettu työpajatoimintaa. Projektin kohderyhmään kuuluvat vuotiaat työttömät jyväskyläläiset nuoret ja työpajojen henkilöstö. Voimalaitos Nuorten Taitopajat on Euroopan sosiaalirahaston ja Jyväskylän kaupungin rahoittama nuorten työpajatoiminnan kehittämishanke. Lisätiedot: Rakennerahastot ja maaseutuohjelma esittäytyivät näyttelyosastolla kumppanuussopimuksen hengessä. Paremmat työllisyysvalmiudet pitkään työttöminä olleille (S11699) VälittäjäPlus on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toteuttama välittäjäorganisaatiohanke, joka on hallinnoinut kuutta Keski-Suomen alueella toimivaa osahanketta. Osahankkeissa kehitettiin toimintoja, joilla parannettiin pitkään työttöminä olleiden työllistymisvalmiuksia. VälittäjäPlussan toiminta-aika Älykoti kohti esteetöntä ja turvallista asumista (A31229) Älykoti on esteettömän ja turvallisen asumisen kodinomainen oppimis-, kehittämis-, simulaatio- ja palveluympäristö Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä. Älykodissa on esillä erilaisia turvallisen asumisen ratkaisuja eri käyttäjäryhmille. Tavoitteena on edistää toimintakykyrajoitteisten ihmisten itsenäistä asumista ja välittää tietoa kodin esteettömistä vaihtoehdoista. Lisätiedot: Älykodista lisää sivun 11 jutussa. Osahankkeita ovat olleet: Välitän 2 (Hankasalmen 4Hyhdistys r.y.), Tulevaisuuden uudet tekijät, TUT (Jyvässeudun 4H-yhdistys ry), Kasi (Keski-Suomen MS-yhdistys ry), Open Ways (Jyväskylän Katulähetys ry), Tempo (Viitaseudun Kumppanuus ry) ja Etumatka (Äänekosken katulähetys ry) Älykoti-hankkeessa on kehitetty tuoli, jossa on mukava istua ja josta pääsee helposti ylös myös henkilöt, joilla on liikkumisvaikeuksia. 10

11 Esteettömiä ratkaisuja JAMKin Älykodissa Älykoti on Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa voidaan kehittää, oppia ja testata erilaisia turvallisen asumisen vaihtoehtoja. Älykodin tavoitteena on edistää toimintakykyrajoitteisten ihmisten itsenäistä elämistä ja välittää tietoa esteettömän asumisen ratkaisuista. Oppimis- ja kehittämisympäristö rakennettiin JAM- Kin hallinnoiman Älykoti-hankkeen puitteissa entiseen Jyväskylän maalaiskunnan kunnantaloon Puistokadulla. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa ja pilotoida Älykoti-ympäristö, joka mahdollistaa hyvinvointialan uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisen ja tutkimuksen. Lisäksi haluttiin arvioida innovatiivisten ratkaisujen käytettävyyttä, soveltuvuutta ja asiakaslähtöisyyttä kotia vastaavassa ympäristössä sekä edistää hyvinvointi- ja teknologia-alan yritysten, oppilaitosten ja tutkijoiden yhteistyötä ja osaamista. Älykoti-hanke toteutettiin Hanke oli EAKR-rahoitteinen päärahoittajanaan Keski-Suomen liitto. Osatoteuttajia olivat Harmonia Care Oy sekä Mobile Care and Safety Oy ja yhteistyökumppanina Invalidiliiton Jyväskylän Validia-palvelut. Älykotia hyödyntävät niin JAM- Kin henkilökunta, opiskelijat kuin alueen yrityksetkin. Sosiaali- ja terveysalan opinnoissa oppimisympäristö on mukana monin tavoin. Monialaiset opiskelijatiimit tekevät tiloissa projektitöitä ja opintoihin liittyviä harjoittelujaksoja sekä harjoittelevat teoriatiedon soveltamista käytäntöön. Yrityksille ja organisaatioille Älykoti tarjoaa uusien toimintatapojen ja teknologisten ratkaisujen kehittämisen ja testaamisen lisäksi mm. työhyvinvointipäiviä ja -arviointeja, teema- ja messupäiviä sekä etäesittelyjä ja -koulutuksia. Tilaa voi myös vuokrata yrityksen omiin tapahtumiin, esim. asiakastilaisuuksiin. z TEKSTI: Katri Kunelius, JAMK KUVAT: Petteri Kivimäki Älykoti on kodinomainen ympäristö, jossa voi testata erilaisia apuvälineitä ja esteettömän asumisen ratkaisuja. Kattonostimella asukas on helppo siirtää vuoteesta pyörätuoliin tai kylpyhuoneeseen. 11

12 Mahdollisuuksien maaseutu maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR hyväksyi maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vuosille Ohjelma on YTR:n toimintaohjelma ja kansallisen laajan maaseutupolitiikan väline. Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa maaseutu nähdään erottamattomana osana kansallista menestystä ja yhteiskuntaa. Ohjelmatyössä tunnistetun vision mukaan maaseutu on yritteliäisyyteen ja luovuuteen kannustava hyvä elämisen ympäristö. Kokonaisohjelman strategisena lähtökohtana oleva paikkaperustainen kehittäminen nojaa paikallisten voimavarojen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen huomioiden paikalliset tarpeet sekä erilaisten toimintaympäristöjen muutokset ja haasteet. Maaseutupolitiikassa korostetaan kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistamista. Tavoitteena on, että maaseutua kehitetään entistä enemmän siellä toimivien ihmisten ja yritysten tietoon, osaamiseen ja aktiivisuuteen perustuen. Maaseutu määritellään paikallisten mahdollisuuksien kautta monimuotoisena tilana, jonka kehittämiseen asukkaat osallistuvat. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman viisi teemaa ovat osallisuus ja lähidemokratia, asuminen ja palvelut, infrastruktuuri ja maankäyttö, elinkeinot ja osaaminen sekä ekosysteemipalvelut. Teemojen yhteyteen on laadittu konkreettisia toimenpitei- tä (yhteensä 63 kappaletta) ja kuhunkin toimenpiteeseen on kirjattu keskeisimmät toimenpiteen toteuttamisesta vastuussa olevat tahot. Teemat ovat poikkihallinnollisia ja toteuttaminen vaatii toimijoiden yhteistyötä eri tasoilla. Lisäksi ohjelmaan sisältyy maaseutupolitiikan verkoston kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia. Kokonaisohjelmatyön yhteydessä YTR kehittää myös toimintatapojaan entistä vaikuttavammaksi toimintojen ketjuksi. YTR:n toimintaohjelmaa viedään jatkossa eteenpäin teemaverkostoissa, joissa kohtaavat paikallis- ja aluetason toimijat sekä ministeriöiden virkamiehet. Tavoitteena on joustava ja muuttuviin tilanteisiin nopeasti reagoiva verkostotyömalli. Maaseutupolitiikan toimeenpanossa politiikka-, kehittäjä-, tutkija- ja viranomaistoimijoiden, yrittäjien sekä kansalaisyhteiskunnan yhteistyö on entistä tiiviimpää. Kuten YTR:n toiminta, myös sen toimintaohjelman valmistelu perustuu eri tahojen yhteistyöhön ja toimijoiden asiantuntemukseen. Syksyllä 2012 alkanutta kokonaisohjelman valmistelutyötä ovat vieneet eteenpäin strategiaryhmä, valmisteluryhmä ja YTR teemaryhmineen. Maaseutupolitiikan toimijoiden sekä poliittisten puolueiden näkemyksiä ohjelman sisällöistä on selvitetty laajan neuvottelukierroksen avulla. Kokonaisohjelmasta on pyydetty myös kattavasti eri tahojen lausuntoja ennen ohjelman viimeistelyä ja hyväksymistä. Nuorten näkökulman valmistelutyöhön ovat ansiokkaasti tuoneet monitieteisten maaseutuopiskelijoiden opiskelijat. Ohjelma ja maaseutupolitiikan teemaverkostojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta maaseutu Ohjelma julkaistaan myös suomeksi ja ruotsiksi (TEM:n julkaisuja 9/2014). z TEKSTI: Ritva Hakkarainen, TEM 12

13 RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE /14 2/14 Lyhyesti Yhteistyöllä menestystä Mahdollisuuksien maaseutu -seminaari Naantalissa Vuotuinen tilaisuus kokoaa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttajia ja maaseutupolitiikan ja Maaseutuverkoston toimijoita. Seminaarissa voit haastatella onnistuneiden hankkeiden toteuttajia ja pääset mukaan ideoimaan uuden ohjelmakauden valtakunnallista hanketoimintaa. Mukana ovat myös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n uudet teemaverkostot. Ohjelma ja ilmoittautumistiedot maaseutu. fi-tapahtumakalenterissa. Lisätietoja Laura Jänis, laura.janis(at)tem.fi, Rakennerahastrot.fi uusi sivu Facebookissa Kaikille rakennerahastotoimijoille tarkoitettu Facebooksivu julkaistiin joulun alla Tule keskustelemaan, verkostoitumaan, jakamaan kokemuksia ja oppimaan uutta. Tykkäämällä sivusta voit kirjoittaa sinne, julkaista linkkejä kuvamateriaaliin ja muuhun kiinnostavaan aineistoon. Voit lukea rakennerahastot.fi-sivua myös kirjautumatta Facebookiin. Tervetuloa: maaseutu.fi-tapahtumakalenteri Julkaisija: Toimitus: Taitto: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueosasto, rakennerahastoryhmä Leena Lyra, leena.lyra(at)tem.fi Edita Publishing Oy 13