Harmu Halttunen. OVATKO KÄSITYKSE'r KESKUSPANKKIPOLI'I'IIKAN VAIKUTUKSISTA MUUTTUNEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harmu Halttunen. OVATKO KÄSITYKSE'r KESKUSPANKKIPOLI'I'IIKAN VAIKUTUKSISTA MUUTTUNEET"

Transkriptio

1 Harmu Halttunen OVATKO KÄSITYKSE'r KESKUSPANKKIPOLI'I'IIKAN VAIKUTUKSISTA MUUTTUNEET

2 .. Hannu Halttunen OVATKO KÄSITYKSET KESKUSPANKKIPOLITIIKAN VAIKUTUKSISTA MUUTTUNEET* Suomen Pankin tutkimusosasto TU 3/81 * Esitelmä Taloustieteellisen seuran järjestämillä "Kansantaloustieteen päivillä" Kiitän Juhani Hirvosta, Sixten Korkmania ja Juha Tarkkaa saaduista kommenteista sekä Ilkka Salosta tutkimusavusta ja Seija Leinoa esitelmän konekirjoituksesta. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia.

3 1 1. Johdanto Perinteisesti keskuspankin tärkeimmäksi tehtäväksi on uskottu vakaan rahanarvon säilyttäminen. Tämän tehtävän lisäksi Suomessa on keskuspankin harteille langennut myös monista muista talouspolitiikan tavoitteista, kuten talouden ulkoisesta maksuvalmiudesta, vaihtotaseesta ja velkaan~umisesta, huolehtiminen. Suomen sodanjälkeisessä talouden kehityksessä on myös valuuttakurssipolitiikka ollut keskeisessä asemassa. Tässä esitelmässä rajoitankin keskuspankkipolitiikan tarkoittamaan rahapolitiikkaa suppeassa mielessä eli lähinnä pankkien keskuspankkirahoituksen säätelyyn liittyvää välineistöä sekä valuuttakurssipolitiikkaa, olkoonkin että nykyään valuuttakurssipolitiikka lakisääteisesti edellyttää keskuspankin ja hallituksen välistä yhteistyötä. Vaikka rahapolitiikan ja valuuttakurssipolitiikan käsittely erikseen on jossain määrin mielivaltaista, teen sen kuitenkin seuraavassa pelkästään esitysteknisistä syistä. Tarkoitukseni ei ole esittää mitään laajaa katsausta siitä, millaisia aiemmat käsitykset keskuspankkipolitiikan vaikutuksista ovat olleet ja millaisiksi ne etenkin 1970-luvulla ovat muotoutuneet, vaan pyrin tiivistämään eräitä keskeisiä näkemyksiä raha- ja valuuttakurssipolitiikan osalta ja panen pääpainon

4 2 keskuspankkipolitiikan vaikutusten empiiriseen tarkasteluun. Aluksi käsittelen lyhyesti rahapolitiikkaa ja rahapolitiikan ja suhdannevaihteluiden välistä yhteyttä sekä erityisesti teemaa, joka liittyy "rahapolitiikan ns. suhdanteita voimistavaan vaikutukseen 1. sekä sitä, missä määrin rahapolitiikan "tehokkuus" eliminoituu ulkomaisten pääomanliikkeiden kautta. Tämän jälkeen tarkastelen valuuttakurssipolitiikan muutamaa keskeistä "normia" sekä pyrin näiden avulla arvioimaan 1970-luvulla suoritettujen kurssinmuutosten vaikutuksia. Tässä yhteydessä sivuan myös niitä korrunentteja, joita julkisuudessa on esitetty valuuttakurssipolitiikan vaikutuksia koskevia näkemyksiäni kohtaan. Lopuksi pyrin esittämään joitakin näkökohtia aiheesta, joka on mielestäni saanut liian vähäistä huomiota suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa, nimittäin keskuspankkipolitiikan välineiden kohdentamisesta. 2. Rahapolitiikka Konven tionaalinen käsitys Suomen rahoitusmarkkinoita tavataan luonnehtia "kehittymättömiksi". Markkinakorot ovat institutionaalisista syistä jäykät, eivätkä ne tasapainota rahoituksen kysyntää ja tarjontaa, mistä saattaa seurata pitkäaikainenkin rahoituksen liikakysyntä. Heikki Valvanne ilmaisi asian vuonna 1965 siten, että liikepankkien lähes krooninen keskuspankkivelka on ilmaus siitä, että luottojen kysyntä jatkuvasti ylittää luottojen tarjonnan annetulla hinnalla. l Tästä huolimatta - paradoksaalista kyllä - on vallalla ollut käsitys, että liikakysynnänkin oloissa pankit vain rajoitetussa määrin voivat vaikuttaa luotonantonsa toteutuvaan 1. Valvanne (1965).

5 3 määrään ja että mm. tämän johdosta rahapolitiikka on heikkotehoista ja sen vaikutusviiveet saattavat olla hyvinkin pitkiä. l Luotonsäännöste- Zyteoria Luotonsäännöstelyteoria on voimakkaasti vaikuttanut 1970-luvulla suomalaiseen rahateoreettiseen tutkimukseen. 2 Luotonsäännöstelyteoria olettaa, että jos luottojen kysyntä ylittää tarjonnan, pankit yksin päättävät luottojensa määrän. Politiikan kannalta sanoma on selvä: jos luotonsäännöstelyä esiintyy, niin rahapolitiikan pitäisi olla melko tehokasta ja vaikuttaa suhteellisen nopeasti kokonaiskysyntään. Teorian tasolla käsitys siten voimakkaasti poikkeaa konventionaalisesta viisaudesta. Empiiriset arviot Tuntuu jossain määrin hämmästyttäväitä, että rahapolitiikan vaikutuksia on empiirisesti pyritty mittaamaan suhteellisen vähän. Vuonna 1975 Pertti Kukkonen 3 arvioi Suomen Pankin neljännesvuosimallia simuloimalla rahapolitiikan vaikutuksia ja tuli siihen tulokseen, että vaikutusviiveet (investointeihin) ovat pitkiä, useamman vuoden mittaisia, kun taas muutamaa vuotta myöhemmin Heikki Oksanen 4 esitti, että pankkien likviditeetin muutokset johtavat suhteellisen lyhyellä viiveellä pankkien luotontarjonnan,muutoksiin ja tätä kautta kokonaiskysyntään. Oksanen toteaakin, että Suomen Pankki on aliarvioinut rahapolitiikan tehoa ja tämän johdosta Ylimitoittanut 1. Tässä yhteydessä yleensä viitataan Suomen Pankin käsityksenä Monthly Bulletinin (1978) artikkelikokoelmaan. 2. Mainittakoon erityisesti Erkki Koskelan väitöskirja (1976) ja hänen senjälkeinen tuotantonsa, ks. esim. Koskela (1978) ja (1979 ja tässä mainitut lähteet. 3. Ks. Kukkonen (1975). 4. Oksanen (1977 ja 1978).

6 4 toimenpiteensä, mistä on seurannut se, että rahapolitiikka on voimistanut suhdannevaihteluita. tila ja keskuspankkivelan Luottomarkkinoiden marginaalikustannus Luottojen liikakysynnän vallitessa voidaan rahapolitiikalla olettaa olevan suhteellisen suoran vaikutuksen pankkien luotonantoon. Jos taas lainamarkkinoilla on kysynnän määräämiä kausia, niin luotontarjonnan säätelyllä ei ole vaikutusta luottovolyymiin. Kysyntäja tarjontakausien esiintymistä on empiirisesti testannut Juha Tarkka (1979), ja hänen tulostensa mukaan ylikysyntäperiodien dominoivuus ei ole mikään itsestään selvä asia. Toisaalta ns. heterogeenisten lainamarkkinoiden tapauksessa tilanne voi kuitenkin olla sellainen, että aina löytyy jokin asiakasryhmä, joka on säännöstelyn kohteena. Rahapolitiikan vaikutukset riippuvat siten oleellisesti rahamarkkinoiden tilasta. l Koska keskuspankkivelka on pankkien rahoituksen marginaalierä, sen kustannus suhteessa lainanannosta Rahoitus(luottoJ- teen. Kun marginaalikorko esimerkiksi nousee saatuun tuottoon vaikuttaa luotonannon kannattavuu- (antomarkkinoiden tila lainauskoron pysyessä muuttumattomana), luotonannon ja talouden kannattavuus heikkenee ja pankit pyrkivät pienentäreaalikehitys mään lainanantoansa. 2 Tämän viiveen on årvioitu olevan keskimäärin noin vuoden mittaisen. Pienentyvä luotonanto myös heijastuisi kulutus- ja investointikysyntään ja näin jarruttaisi kokonaistuotannon kasvua. Tätä ajatusketjua valaisee kuvio 1, johon on piirretty BKT:n trendipoikkeama ja keskimäärin puoleilatoista vuodella viivästetty keskuspankkivelan marginaalikorko "Rahamarkkinoiden tilan" määrittelystä ks. Kostiainen - Tarkka (1980). 2. Tätä ajatusta kehitteli Oksanen (1974). 3. Keskuspankkivelan marginaalikoron arvioimisesta, ks. Huomo - Korkman (1979).

7 5 :ruvio BKT:~ ~rendipoikkeama 2. Keskus?ankkivelan marginaalikorko viivästettynä keskim~~rin puolellatoista vuodella ,~ - - J\ '- - / V\ / G\. ~ 10 "'- ~---./ ~ V -...,_.-.,, ,,'".... 1>"'---." -,' ". o , '-.".. "...,,...,,,' ,," GY ~ -.. ' ". '." Jos rahapolitiikan vaikutukset näkyvät selvästi kokonaiskysynnässä ja tuotannossa, niin missä kysyntäkomponenteissa vaikutus on selvintä? On esitetty, että rahapolitiikan vaikutukset näkyisivät voimakkaimmin kovan rahan asuinrakennusinvestoinneissa ja kestokulutushyödykkeiden kysynnässä ja suljetun sektorin investoinneissa, kun taas esim. suurin osa teollisuuden investoinneista olisi rahapolitiikan säännöstelymekanismin kautta kulkevan vaikutuksen ulottumattomissa, ja teollisuuden luotonotto määräytyisi pääasiassa kysynnän perusteella. Tällaisia näkemyksiä ovat esittäneet mm. Korkman (1980b) ja lähinnä teollisuuden kiinteiden investointien osalta Kostiainen (198l)~ Mainittakoon vielä, että jo ~ajaat 10 vuotta sitten Heikki Koskenkylä (1972) kiinnitti huomiota siihen, että rahapolitiikan vaikutukset

8 6 teollisuuden investointeihin kanavoituvat lähinnä luottokorkojen pikemminkin kuin luoton saatavuuden kautta. Rahoitusmarkkinoiden tila ja ulkoinen tasapaino Rahoitusmarkkinoiden kireyden (marginaalikorolla mitattuna) ja vaihtotaseen väl~den yhteys on Suomessa ollut voimakas (ks. kuvio 2) 0 Kun vaihtotase on ollut XUVIO Keskuspankkiyelan marginaalikorko 2. Vaihtotase suhteessa BKT:n arto on 3. Yksityisen sektorin "lyhytaikainen" Telka suhteessa BKT:n arto on ~ 38 -"r r-----; , :-I---+--~~ t:=---:-f----t---\--+_i-\-~~--~-~-.:::._.j la f f-~~-- l :;H--~_I I---.:lr.f---~-_+_- I,1-", -. ",1 ".., "".-.,.. '0,, "..,,,, -10-t------t------i------i '

9 7 vajauksellinen ovat rahamarkkinat kiristyneet ja päinvastoin. Tämä on tärkeä kanava, jota myöten ulkomaiset häiriöt voivat kanavoitua Suomen kansantalouteen. 1 Ajatuksen periaate on Suomessa vanha; siihen viittaa.mm. Reino Rossi v julkaistussa artikkelissaan. Asiaa voidaan havainnollistaa tarkastelemalla yksityisen sektorin (ml. pankkisektori) "likvidin" velkaportfolion koostumuksen määräytymistä, joka käsittää keskuspankkivelan ja lyhytaikaisen ulkomaisen velan. Koko portfolion muutos määräytyy vaihtotasekehityksen ja yksityisen sektorin pitkäaikaisen pääoman nettotuonnin ja valtion pääoman nettotuonnin sekä keskuspankkirahan muutoksen perusteella. 2 Portfolion jakautuminen taas riippuu siitä, kuinka ulkomainen korko ja keskuspankkivelan marginaalikorko muuttuvat. Ulkomaisen koron voidaan katsoa olevan Suomen kannalta annetun, kun taas keskuspankkivelan marginaalikorko 1. Ks. tarkemmin Halttunen - Korkman (1981a) ja Korkman (1980b). 2. Lähtökohtana on maksutaseyhtälö (i) B + LiK + LiK g + LiF ==LiR, jossa B =: vaihtotase, LiK =: yksityisen sektorin pitkän pääoman nettotuonti, LiK g =: valtion pääoman nettotuonti, LiF =: yksityisen sektorin lyhyen pääoman nettotuonti ja LiR = valuuttavarannon muutos sekä keskuspankin budjettirajoitus (ii) -LiH + LiC =: LiR, jossa ~H =: pankkien keskuspankkivelan muutos ja ~C =: keskuspankkirahan muutos Sijoittamalla keskuspankin budjettirajoitus maksutaseyhtälöön ja siirtämällä keskuspankkirahan muutos vasemmalle puolelle, saadaan (iii) B + LiK + Li Kg - LiC =: -LiH - LiF =: -LiZ, jossa ~Z on yksityisen sektorin "likvidin ll velkaportfolion muutos. ~un B määräytyy kauppavirtojen ja ulkomaisten korkomenojen perusteella, LiK on keskuspankinkin säädeltävissä, valtio päättää LiKg:stä, ja ~C:n oletetaan määräytyvän transaktiotarpeen perusteella, yksityisen sektorin lyhytaikaisen velan muutos määräytyy yhtälön (iii) mukaan.

10 8 Keskuspankkivelan ja lyhytaikaisen ulkomaisen velan korvattavuus määräytyy velan kasvavana funktiona ja keskuspankkivelan ehtoja koskevien keskuspankin päätösten perusteella. Jos nämä päätökset riippuvat vaihtotasekehityksestä siten, että keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa, kun vaihtotase on vajauksellinen ja päinvastoin, niin tätä kautta voidaan marginaalikorko ja lyhytaikainen ulkomainen velka redusoida ulkomaisen koron, lyhyen velkaportfolion tason ja vaihtotaseen funktioksi. Tällaiseen ajatukseen perustuen on suoritettu tentatiivinen empiirinen koe (Halttunen - Korkman, 1981b) estimoimalla emo yhtälöt vuosiaineistolla periodilta Näiden yhtälöiden estimoinnin perusteella voidaan tarkastella marginaaliko-ron ja lyhytaikaisen pääoman liikkeiden reagointia ulkomaisen koron, keskuspankkivelan ja vaihtotaseen muutoksiin. Saatujen tulosten mukaan (BKT:n tason ollessa 200 miljardia markkaa) yhden miljardin lisäys keskuspankrivelkaan nostaisi marginaalikustannusta kaksi prosenttiyksikköä, kun taas vaihtotaseen heikkeneminen yhdellä miljardilla nostaisi marginaalikorkoa yhden pros~nttiyksikön. Lyhyen pääomantuonnin korkojoustavuus Koska yksityisen sektorin likviditeettitilanne ja vaihtotase yleensä heikkenevät samanaikaisesti suh- 1. Estimoidut yhtälöt ~f =.62 z ~r* (7.31) (3.62) R2 =.93 DW = 1.59 ovat (t-arvot suluissa): ~b ~D ~D77 (0.79) (1.60) (3.45) r = 89.0z r* - l17.lb D D77 (1.55) (2.52) (1.66) (2.73) (0.76) R2 =.64 DW = 1.64 jossa f = ~' F = yksityisen sektorin lyhyt ulkomainen Z velka, Y = BKT:n arvo, z = y' ~ = H + F, H = pankkien. 'B keskuspankklvelka, b = y' B = vaihtotaseen ylijäämä, r* = 3 kk:n eurodollarikorko, r = keskuspankkivelan marginaalikorko ja D67, D77 devalvaatio-odotusdummyja (1967, 1977 = 1, muuten 0). Ks. tarkemmin Halttunen Korkman (198lb).

11 9 dannehuipun jälkeen, näiden tekijöiden yhteisvaikutus keskuspankkivelan marginaalikorkoon (tai päiväluottokorkoon) ja rahamarkkinoiden kireyteen voi olla huomattavankin suuri. Lyhytaikainen ulkomaisen paaoman nettotuonti reagoisi estimaattien mukaan korkojen muutoksiin seuraavasti: yhden prosenttiyksikön nousu ulkomaisissa koroissa (eurodollarikorossa) aiheuttaisi 500 miljoonan markan pääoman nettoviennin, kun taas marginaalikoron nousu yhdellä prosenttiyksiköllä saisi aikaan ainoastaan 100 miljoonan markan pääoman nettotuonnin (BKT:n tason ollessa 200 miljardia markkaa). Näiden estimaattien keskinäistä suuruutta punnittaessa on pidettävä mielessä, että marginaalikoron muutokset ovat historiassa olleet moninkertaiset ulkomaisen koron muutoksiin verrattuna. Rahapolitiikan autonomia Mitä edellä esitetyt arviot sitten merkitsevät "rahapolitiikan autonomian" kannalta? Eliminoidakseen ulkomaisen koron nousun aiheuttaman pääomavuoden keskuspankin pitäisi kiristää keskuspankkivelan "ehtoja" siten, että marginaalikorko nousisi viisinkertaisesti ulkomaisen koron nousuun verrattuna (edellyttäen että riippuvuudet ovat lineaarisia). Näin arvioiden pääomanliikkeiden joustavuus ulkomaisen koron suhteen tuntuisi melko suurelta, vaikka vaikutus osittain eliminoituukin marginaalikoron muutoksen johdosta. Historiallisessa katsanriossa lyhytaikaisen pääoman liikkeet (lukuun ottamatta muutamia 1970-luvulla valuuttakurssien muutosodotuksiin liittyneitä spekulatiivisia pääomanliikkeitä) tuskin ovat kuitenkaan merkittävästi hankaloittaneet kotimaisen rahapolitiikan hoitoa. Tähän on vaikuttanut se, että ulkomaiset korot korreloivat positiivisesti suomalaisen suhdannekehityksen kanssa (eli

12 10 molemmat reagoivat viiveellä ulkomaiseen suhdannekehitykseen). Tämän johdosta ulkomaisen koron nousun. indusoima pääomanvienti on yleensä eliminoitunut yksityisen sektorin velan kasvun aiheuttaman pääomantuonnin vaikutuksesta. Ulkomaisen kysyntäshokin Välittyminen "monetaarisen mekanismin" kautta Edellä kuvatun "monetaarisen mekanismin" kautta tapahtuvaa ulkomaisen kysyntäshokin välittymistä r~aalitalouteen ja suhdannevaihteluihin havainnollistetaan seuraavien kuvioiden avulla, jotka perustuvat yksinkertaisella redusoidun muodon makromallilla saatuihin tuloksiin. l Tässä mallissa kokonaiskysyntä ja -tuotanto reagoivat viiveellä keskuspankkivelan marginaalikorkoon, joka puolestaan määräytyy likimain edellä kuvatun prosessin tuloksena. Lisäksi malli sisältää yhtälöt kotimaisen hintatason muutoksille ja vaihtotaseelle. Inflaation vauhti määräytyy ulkomaisen inflaation ja kotimaisen kysyntätilanteen perusteella sekä vaihtotase suhteellisten hintojen sekä kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän perusteella. Kuvio 3A osoittaa marginaalikoron reagoinnin ulkomaiseen shokkiin, tässä tapauksessa 1 prosentin pysyvään nousuun ulkomaisen kysynnän tasossa. Samana vuonna ulkomaisen kysynnän lisäys saa aikaan tilapäisen vaihtotaseylijäämän, joka "keventää" rahamarkkinoita ja marginaalikorko laskee. Kotimaisen kysynnän kasvun myötä vaihtotase kuitenkin alkaa heiketä ja rahamarkkinat kiristyvät ja marginaalikorko saavuttaa huippunsa viiden vuoden kuluttua, jonka jälkeen se alkaa laskea. Kuvio 3B osoittaa, mitä mallin mukaan tapahtuu BKT:lle, kun ulkomaisen kysyntäshokin vaikutukset kanavoituvat "monetaarisen mekanismin" kautta talouteen (katkoviiva) ja vaihtoehtoisesti, kun rahapolitiikka "neu~raloi" ulkoisen 1. Ks. tarkemmin Halttunen - Korkman (1981a).

13 KUVIO 3,A. Yhden proeentin ulkomaisen kysynnän kastun vaikutus keskuspankkivelan marginaalikorkoon 11 % ~ I ~ - I \ I \ -\ ~., "' t O +10 aika vuosissa -. _._--_._- KUVIO ;B. % 1.ee e ge : j'" / I Yhden prosentin ulkomaisen kyeynnän kasvun Taikutus BIT:een rahapolitiikka eliminoi marginaalikoron vaihtelun : vaikutus rahapolitiikan automatiikan kanl!llsa, ' ' ~ ~...\ ~ '" - \ t O +10 aika vuosissa ~ '.. _ _.- "

14 12 häiriövaikutuksen rahamarkkinoiden tilaan (yhtenäinen viiva). Kuten kuviosta havaitaan monetaariseen välittymismekanismiin sisältyvä automatiikka ja "endogeeninen", vaihtotaseen vajaukseen reagoiva rahapolitiikka stabiloi talouden "sisäistä sykliä" siten, että se leikkaa mallissa kertaluonteisen shokin generoiman kysynnän huippua ja tasaa laakson pohjaa. Käyrien ero myös mittaa tässä mielessä rahapolitiikan "tehokkuutta": karkeasti ottaen viiden vuoden kuluessa vaihtotaseorientoitunut rahapolitiikka (yhdistettynä automatiikkaan) eliminoisi noin 10 % ulkomaisen kysyntäshokin aluelle panemasta kasvusysäyksestä. Rahapolitiikan suhdanteita voimistava vaikutus Mitä sitten tarkoitetaan rahapolitiikan suhdanteita voimistavalla vaikutuksella?,l Kuten edellä on esitetty, rahapolitiikan reaalitaloudelliset vaikutukset ilmenevät vasta viiveen jälkeen. Yleensä nousukauden alkaessa vaihtotase on ylijäämäinen, kun vienti on alkanut kasvaa mutta kotimainen aktiviteetti ja tuontikysyntä laimeaa. Tämä heijastuu rahamarkkinoiden kevenemisenä, joka vauhdittaa suhdannenousua. Kasvuvauhdin kiihtyessä kuitenkin vaihtotase heikkenee ja rahamarkkinat kiristyvät. Rahoituksen kireyden vaikutukset näkyvät vaiheessa, jossa vientikysyntä on jo lamassa ja kotimainenkin kysyntä kääntymässä laskuun, jota rahoituksen kireys edelleen voimistaa. Asiaa voi havainnollistaa kuvittelemalla kuvio 3 tyypillisen suhdannekierron osaksi. Nousun alussa rahapolitiikan automatiikka vauhdittaa suhdannenousua (vuosi 2) verrattuna ulkomaisen shokin "neutraloivaan" vaihtoehtoon). Vuosina 3 ja 4, jolloin talous jo alkaa kääntyä laskuun, rahamarkkinoiden kireys alkaa purra kotimaiseen kysyntään, mikä edelleen heikentää 1. Ongelman tarkemmasta erittelystä ks. Halttunen Korkman (198la) ja Korkman (1980b).

15 13 työllisyyskehitystä. Näin talouden "sisäistä" dynamiikkaa stabiloiva rahapolitiikan automatiikka saattaakin vaikuttaa talouden rakenteellisten tekijöiden johdosta suhdanteita kärjistävästi, mihin tulokseen politiikalla ei kai sinänsä ole pyritty. 3. Valuuttakurssipolitiikka Konventionaalinen näkemys Devalvaatiopolitiikan kritiikki Markan ulkoisen arvon muuttaminen on ollut Suomessa sodan jälkeen keskeinen talouspolitiikan väline. Suoritettuihin suuriin devalvaatioihin on oleellisena osana liittynyt tulopoliittinen vakautuskausi, jolla on pyritty turvaamaan devalvaatioiden suotuisat vaikutukset vientiteollisuuden kansainväliseen kil-.. pailukykyyn ja kannattavuuteen ja tätä kautta investointeihin ja taloudelliseen kasvuun pitkällä aikavälillä. Perimmäisenä näkemyksenä on ollut se, että devalvaatioilla ja niihin liittyvällä tulo- ja kysynnänsäätelypolitiikalla voitaisiin pysyvästi vaikuttaa reaalipalkkaan, tulonjakoon ja Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Devalvaatioiden keskeisenä kritiikkinä on esitetty, että ne aiheuttavat ainoastaan inflaatiota ja taloudellisen kasvun epävakaisuutta (aikaansaaden devalvaatiosyklin) vaikuttamatta pitkän aikavälin kasvutrendiin, joskin keskimääräinen kasvuvauhti saattaisi olla korkeampi tietyllä aikavälillä tosin kasvavien suhdanneongelmien kustannuksella. l 1. Itse devalvaatiosyklikeskusteluun ei tässä ole aihetta tarkemmin puuttua, koska siitä on olemassa erinomainen katsaus, ks. Korkman (1981a) ja ~iinä mainitut lähteet. Todettakoon vain Paunion aloitus v. 1969, Korpisen ja Kykkäsen voimakasvaikutteinen artikkeli vuodelta 1974 sekä Korkmanin (1978) ja Kourin (1979) teoreettiset työt.

16 14 UZkomainen kotimainen infzaatio ja Valuuttakurssipolitiikan suhteen tehtävät johtopäätökset riippuvatkin aivan oleellisesti siitä, kuinka suurella painolla ja nopeudella ulkomaan(kauppa)hinnat näkyvät kotimaisessa inflaatiossa. Eräissä tutkimuksissa saatujen tulosten mukaan kotimainen inflaatio sopeutuisi käytännöllisesti katsoen neljän vuoden kuluessa täysimääräisesti ulkomaiseen inflaatioon tai valuuttakurssien muutokseen. l Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, että lyhyellä aikavälillä inflaatioon voivat vaikuttaa myös kotimaiset kustannus- ja kysyntätekijät. Tätä näkemystä havainnollistaa kuviq 4, johon on piirretty kotimainen inflaatiovauhti (BKT:n deflaattorin prosenttinen muutos) sekä ulkomainen inflaatiovauhti (kotimaanrahamääräisten tuontihintojen ja Suomen' kilpailijamaiden vientihintojen % ' IUVIO Kotimainen inflaatiovauhti 2. Ulkomainen inflaatiovauhti Ti1Tästettynä keskimäärin puolellatoista TUodella e t. A f \,,.,,' i ~\ e ~/ 'tx'j./ ~V U',, o Ulkomaisen inflaation merkityksestä kotimaisen inflaation selittäjänä, ks. Korkman (1980c). Halttunen (1980) ja Halttunen - Korkman (1981a).

17 15 prosenttisten muutosten keskiarvo) viivästettynä keskimäärin puolellatoista vuodella. Kotimaisen inflaation poikkeamat ulkomaisesta inflaatiosta heijastavat siten satunnaistekijöiden ohella kysyntäpaineiden ja tulopolitiikan vaikutuksia. Devalvaation vaikutukset Tällaisen inflaationäkemyksen mukaan esimerkiksi devalvaatio parantaisi lyhyellä aikavälillä vientisektorin kansainvälistä kilpailukykyä ja kannattavuutta, mutta ajan myötä tilanne kääntyisi päinvastaiseksi, kun suljetun sektorin hinnat ja koko kansantalouden palkkataso olisi noussut vastavaikutuksena devalvaation johdosta muuttuneeseen tulonjakoon. Seuraava, edellä viitatun mallin l avulla suoritettu sirnulointi pyrkii kuvastamaan tätä devalvaation aikaansaamaa dynaamista prosessia, jota voitaisiin luonnehtia devalvaatiosyklin empiiriseksi todentamisyritykseksi. Kuviossa 5 on esitetty, kuinka tässä mallissa BKT, vaihtotase (suhtessa tuonnin arvoon), kotimainen hintataso ja kilpailukyky (ulkomainen hintataso suhteessa BKT:n hintaan) reagoivat 10 prosentin devalvaatioon. Devalvaatiovuonna kotimainen hintataso nousisi 3.5 prosenttia ja vaihtotase paranisi, kun taas vaikutus BKT:hen ei näkyisi välittömästi. Devalvaatiota seuraavana vuonna BKT nousisi 2 prosenttia (parantuneen kilpailukyvyn aikaansaaman viennin multiplikaattorivaikutusten kautta, jota vaihtotaseylijäämän aikaansaama rahamarkkinoiden keventyminen vielä vauhdittaisi). Kasvanut kysyntä ja ennen pitkää kotimaisen hintatason noususta seuraava kilpailukyvyn heikkeneminen kääntää vaihtotaseen vajaukselliseksi. Tämä kiristää rahamarkkinoita, ja BKT alkaa kääntyä laskuun. Neljäntenä vuonna kotimainen hintataso on noussut jo devalvaatioprosentin 1. Halttunen - Korkman (1981a).

18 16 verran ja kilpailukykyetu on menetetty. Tämän jälkeen kotimainen hintataso vielä jatkaa nousuaan devalvaation luoman kysyntäpaineen takia ja BKT sukeltaa "tasapainotasonsa" alapuolelle (heikenneen kilpailukyvyn ja rahamarkkinoiden kireyden johdosta). Pitkällä aikavälillä BKT ja vaihtq~ase pålautuvat alkuperäiselle tasolleen ja ainoa pysyvä vaikutus on 10 prosenttia korkeampi kotimainen hintataso. IUVIO 5. 10:n prosentin devalvaation vaikutus 1. BJ;.T:een 2. Vaihtotaaeeaeen (euhteesea BIT:n aryoon) o I II I -1 _. ~ I ''0 2 1 " ~,"...",' to+s t O +10 aika vuosissa 3. Kotimaiseen hintatasoon 4. Kilpailukykyyn % 10 5 o to+s to+10 aika vuosissa

19 17 On tietenkin selvää, ettei esitettyä simulointia pidä tulkita liian kirjaimellisesti, koska ko. malli ei ota huomioon esimerkiksi devalvaation vaikutuksia talouden rakenteen muovautumiseen ja ylipäätään talouden tarjontapuoleen (muuten kuin "Phillipskäyrän" kautta). Simuloinnin tarkoituksena on ainoastaan havainnollistaa kertaluonteisen devalvaation mahdollisia, joskin suhteellisen luontevalta tuntuvia vaikutuksia. Valuuttakurssipolitiikan" vaihtoehtoja Minkälaisia vaihtoehtoja valuuttakurssipolitiikalle sitten löytyisi ja minkälaisten tavoitteiden saavuttamiseksi sitä pitäisi käyttää~ kun Suomen kannalta tärkeät valuutat ja hyödykkeiden hinnat tulevaisuudessakin heilahtelevat voimakkaasti ja kun otetaan huomioon se tosiasia, että inflaatioprosessimme alkusysäyksenä on useimmiten vienti- ja tuontihintojen nousu, mikä luo kustannus- ja kysyntäpaineita sekä suoraan että ajan myötä. Pitäisiko tällöin valuuttaindeksi pysyttää suhteellisen vakaana, pitäisikö valuuttakurssipolitiikalla pääasiassa turvata ulkomainen kilpailukyky vaiko pyrkiä vaikuttamaan ainoastaan inflaatiokehitykseen? Näihin kysymyksiin on viimeaikaisessa valuuttakurssipoliittisessa keskustelussa otettu voimakkaasti kantaa. Seuraavassa tarkastelen tällaisten kurssipoliittisten "normien"l arvioituja vaikutuksia historiallista, 1970-luvulla suoritettujen kurssimuutosten taustaa vasten. Suomessa noudatetaan hyvin samankaltaista järjestelmää kuin useissa muissa pienissä avoimissa talouk- 1. Erilaisia normeja koskeva käsitteenmuodostus on esitetty Korkmanin väitöskirjassa. Niiden empiirisestä soveltamisesta ja kehittämisestä, ks. Halttunen (1980) ja Halttunen - Korkman (1981a ja 1981b).

20 18 sissa. Markan ulkoisen arvon kehityksen mittana sovelletaan valuuttaindeksiä, josta Suomessa on jo lähes vuosikymmenen kokemus. l Pääsääntöisenä pyrkimyksenä on ollut pitää indeksi suhteellisen vakaana tietyllä vaihteluvälillä, joskin esimerkkejä myös "joustavammasta" valuuttakurssipolitiikasta on esiintynyt. Öljykriisin jälkeinen tilanne ja kiinteät kurssit Aluksi tarkaste11aan tapausta, jossa valuuttaindeksi on pidetty vakaana, kun ulkomaankauppahinnat ovat voimakkaasti nousseet, kuten tapahtui "ensimmäistä öljykriisiä" seuranneena periodina. Suomen vaihtosuhde ei tällöin heikentynyt vaan parani vuonna 1975 raaka-aineiden ja metsäteollisuustuotteiden hintaboomin johdosta.. Ulkomaankauppahinnatnousivat vuonna 1974 lähes 40 %. Koska valuuttaindeksin tasossa ei tapahtunut oleellisia muutoksia, seuraavien vuosien aikana ulkomaankauppahintojen nousun vaikutus kanavoitui täysimääräisesti kotimaiseen kustannus- ja hintakehitykseen, mikä puolestaan merkitsi ajan mittaan kilpailukyvyn heikkenemistä ja markkinaosuuksien menetystä. Revalvaation vaikutukset Väitöskirjassani arvioitiin, mitä näiden ulkomaisten inflaatiosysäysten vaimentaminen markan 10 %:n revalvoinnilla vuonna 1974 olisi vaikuttanut inflaatioon, tuotannon kasvuvauhtiin ja vaihtotaseeseen. Suoritettujen laskelmien mukaan inflaatiovauhti olisi hidastunut ja 3-4 vuoden kuluttua kotimainen hintataso olisi ollut 10 % alhaisemmalla tasolla verrattuna tilanteeseen ilman revalvaatiota. Tämän hintana tuotannon kasvuvauhti olisi kuitenkin hidastunut ja työllisyys kärsinyt muutaman vuoden aikavälillä. Toisaalta vaihtotaseen vajaus olisi ollut pienempi ja 1. Valuuttaindeksistä, ks. Puro (1978).

21 19 näin ulkomainen velkaantuminen alhaisempi, mikä olisi lisännyt talouden käytettävissä olevia tuloja pienempien ulkomaisten korkomenojen kautta. Revalvaation vaikutukset ja Waris Näyttää siltä, että valuuttakurssipolitiikan vaikutusten empiirinen arviointi ja erityisesti ehdotukset kurssipolitiikan käyttämisestä ulkomaisen inflaation vaimentamiseen käsitetään usein siten, että ikään kuin revalvaatio olisi nähty ainoaksi oikeaksi kurssipoliittiseksi linjaksi ja keskustelu on käännetty pääasiassa "revalvaatiokeskusteluksi". Tähän viittaa myös tri Klaus Wariksen Liikesivistysrahaston tilaisuudessa pitämä esitelmä, joka julkaistiin Talouselämässä (6/1981) ja jota referoitiin värikkäästi lehdistössä. Allekirjoittaneelle jäi hiukan avoimeksi, mikä oli Wariksen perimmäinen sanoma, mutta olen pyrkinyt jäsentämään sen kolmeen kohtaan. Ensinnäkin hän tarkastelee väitöskirjassani esitettyä revalvaatiosimulointia, ja esittää sen suhteen joitakin varauksia ja huomautuksia. Toiseksi, osin tähän liittyen hän pohdiskelee, olivatko revalvaation edellytykset ensimmäisen öljykriisin jälkeen olemassa ja kuinka tällaiseen toimenpiteeseen ulkomailla olisi suhtauduttu. Kolmanneksi hän käsittelee argumenttia, jonka mukaan "kurssimuutoksilla on tähdättävä nimenomaan ulkomaisten hintojen heilahtelujen vaikutusten neutraloimiseen". Seuraavassa rajoitun tarkastelemaan Wariksen esittämiä näkökohtia lähinnä itseäni koske- '1. 1 Vl ta QSJ.n. Waris kritisoi mm. sitä, että mallissani viiveet ovat liian lyhyitä siinä mieless&, että (investointi)kysyntä reagoi "liian" nopeasti valuuttakurssin muutokseen. Hän voi olla oikeassa siinä suhteessa, että nämä viiveet saattavat keskimäärin ottaen olla liian 1. Vastauksena Wariksen kritiikkiin ks. myös Korkman (1981b).

22 20 lyhyitä. Kun kuitenkin otetaan huomioon silloinen (vuoden 1974 loppupuolisko ja vuosi 1975) rahoitusmarkkinoiden kireä tila, voitaneen otaksua, että revalvaatio olisi leikannut ainakin varastoinvestointeja. Lisäksi, vaikka avoimen sektorin kiinteät investoinnit olisi viety loppuun, niin ne todennäköisesti olisivat syrjäyttäneet osan suljetun sektorin investoinneista tai kotitalouksien kysynnästä (eikä kaikkia potentiaalisia investointeja olisi rahoitettu kasvattamalla ulkomaista velkaa, kuten Waris esittää), jos revalvoinnilla olisi leikattu osa avoimen sektorin voimakkaasti kasvaneesta tulovirrasta. Waris viittaa myös kysymykseen valuuttakurssipolitiikan uskottavuudesta. "Epävakailla valuuttamarkkinoilla korkeimmassa kurssissa on konservatismi ja sen valossa Suomen markan rev~lvaatio vuonna 1974 olisi ulkomailta käsin näyttänyt vähintään oudolta". Tähän asiaan on vaikea ottaa kantaa ja ylipäänsä väitöskirjssani revalvaatiosimuloinnin tarkoituksena oli ainoastaan esitellä hypoteettisen revalvaation kokonaistaloudellisia vaikutuksia eikä sitä, olisiko revalvaatio vuonna 1974 kansainvälistä taustaa vasten ollut liian radikaali toimenpide vai ei. Ruotsissa käydyssä keskustelussa on usein viitattu siihen, että Ruotsin kruunu olisi pitänyt revalvoida 1974, jotta osa ulkomaisesta inflaatiopaineesta olisi eliminoitu. l Oliko Suomen tilanne noina vuosina tässä suhteessa jotenkin erilainen kuin Ruotsin? Revalvaatio ja inflaatio Kun Waris siirtyy tarkastelemaan revalvaation vaikutusta palkkojen liukumaan ja raakapuun hintoihin ja tätä kautta inflaation taltuttamiseen, hänen näkemyksensä tuntuu tukevan,revalvaation käyttökelpoisuutta ulkoisen inflaatiosysäyksen vaimentamisessa: 1. Ks. esim. Meyerson (1979).

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Antti Suvanto Miksi markasta ei tullut kovaa valuuttaa? Rahapolitiikka Suomessa 1945-1998

Antti Suvanto Miksi markasta ei tullut kovaa valuuttaa? Rahapolitiikka Suomessa 1945-1998 Antti Suvanto Miksi markasta ei tullut kovaa valuuttaa? Rahapolitiikka Suomessa 1945-1998 Studia Generalia Suomen Pankin rahamuseo 7.12.2004 Rahapolitiikka Suomessa 1945-1998 Kahlittu raha Inflaatio-devalvaatiosyklit

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

BOFIT Kiina-ennuste 2011 2013

BOFIT Kiina-ennuste 2011 2013 BOFIT Kiina-ennuste 22.9.2011 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki Puh: 010 831 2268 Fax: 010 831 2294 bofit@bof.fi

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA

8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA 8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA RAHA JA SEN TEHTÄVÄT Rahavaranto: M 1 = suppea raha = yleisön hallussa olevat setelit ja kolikot + varat shekki-, käyttö- ja maksupalvelutileillä (demand deposits) M 2 = lavea

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Pekka Sutela 24.5.2010 Venäjä ja kriisi Venäjän BKT laski 2009 saman verran kuin Suomen, vajaat kuusi prosenttia, mutta maa putosi korkeammasta

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Suomen taloudesta

Suomen taloudesta Suomen Pankki Suomen taloudesta 1 Eräissä keskeisissä talouspolitiikan kysymyksissä arviossa yhdentymistä 1. Julkisen talouden sopeutustoimien mittaluokka ja ajoitus 2. Kustannuskilpailukyvyn parantamisen

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteosta

Valtioneuvoston selonteosta Valtioneuvoston selonteosta Valtiovarainvaliokunta 15.10.2015 Pertti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 15.10.2015 Keskeiset päätelmät Kysynnän vähyys Suomen ja euroalueen suurin ongelma, ei mitään uutta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Tiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011

Tiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011 1 Antti Kuusterä Juha Tarkka SUOMEN PANKKI JA SUOMEN TALOUDEN KANSAINVÄLISTYMINEN Tiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011 Suomen Pankin historian alkuvuosikymmenet

Lisätiedot