Harmu Halttunen. OVATKO KÄSITYKSE'r KESKUSPANKKIPOLI'I'IIKAN VAIKUTUKSISTA MUUTTUNEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harmu Halttunen. OVATKO KÄSITYKSE'r KESKUSPANKKIPOLI'I'IIKAN VAIKUTUKSISTA MUUTTUNEET"

Transkriptio

1 Harmu Halttunen OVATKO KÄSITYKSE'r KESKUSPANKKIPOLI'I'IIKAN VAIKUTUKSISTA MUUTTUNEET

2 .. Hannu Halttunen OVATKO KÄSITYKSET KESKUSPANKKIPOLITIIKAN VAIKUTUKSISTA MUUTTUNEET* Suomen Pankin tutkimusosasto TU 3/81 * Esitelmä Taloustieteellisen seuran järjestämillä "Kansantaloustieteen päivillä" Kiitän Juhani Hirvosta, Sixten Korkmania ja Juha Tarkkaa saaduista kommenteista sekä Ilkka Salosta tutkimusavusta ja Seija Leinoa esitelmän konekirjoituksesta. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia.

3 1 1. Johdanto Perinteisesti keskuspankin tärkeimmäksi tehtäväksi on uskottu vakaan rahanarvon säilyttäminen. Tämän tehtävän lisäksi Suomessa on keskuspankin harteille langennut myös monista muista talouspolitiikan tavoitteista, kuten talouden ulkoisesta maksuvalmiudesta, vaihtotaseesta ja velkaan~umisesta, huolehtiminen. Suomen sodanjälkeisessä talouden kehityksessä on myös valuuttakurssipolitiikka ollut keskeisessä asemassa. Tässä esitelmässä rajoitankin keskuspankkipolitiikan tarkoittamaan rahapolitiikkaa suppeassa mielessä eli lähinnä pankkien keskuspankkirahoituksen säätelyyn liittyvää välineistöä sekä valuuttakurssipolitiikkaa, olkoonkin että nykyään valuuttakurssipolitiikka lakisääteisesti edellyttää keskuspankin ja hallituksen välistä yhteistyötä. Vaikka rahapolitiikan ja valuuttakurssipolitiikan käsittely erikseen on jossain määrin mielivaltaista, teen sen kuitenkin seuraavassa pelkästään esitysteknisistä syistä. Tarkoitukseni ei ole esittää mitään laajaa katsausta siitä, millaisia aiemmat käsitykset keskuspankkipolitiikan vaikutuksista ovat olleet ja millaisiksi ne etenkin 1970-luvulla ovat muotoutuneet, vaan pyrin tiivistämään eräitä keskeisiä näkemyksiä raha- ja valuuttakurssipolitiikan osalta ja panen pääpainon

4 2 keskuspankkipolitiikan vaikutusten empiiriseen tarkasteluun. Aluksi käsittelen lyhyesti rahapolitiikkaa ja rahapolitiikan ja suhdannevaihteluiden välistä yhteyttä sekä erityisesti teemaa, joka liittyy "rahapolitiikan ns. suhdanteita voimistavaan vaikutukseen 1. sekä sitä, missä määrin rahapolitiikan "tehokkuus" eliminoituu ulkomaisten pääomanliikkeiden kautta. Tämän jälkeen tarkastelen valuuttakurssipolitiikan muutamaa keskeistä "normia" sekä pyrin näiden avulla arvioimaan 1970-luvulla suoritettujen kurssinmuutosten vaikutuksia. Tässä yhteydessä sivuan myös niitä korrunentteja, joita julkisuudessa on esitetty valuuttakurssipolitiikan vaikutuksia koskevia näkemyksiäni kohtaan. Lopuksi pyrin esittämään joitakin näkökohtia aiheesta, joka on mielestäni saanut liian vähäistä huomiota suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa, nimittäin keskuspankkipolitiikan välineiden kohdentamisesta. 2. Rahapolitiikka Konven tionaalinen käsitys Suomen rahoitusmarkkinoita tavataan luonnehtia "kehittymättömiksi". Markkinakorot ovat institutionaalisista syistä jäykät, eivätkä ne tasapainota rahoituksen kysyntää ja tarjontaa, mistä saattaa seurata pitkäaikainenkin rahoituksen liikakysyntä. Heikki Valvanne ilmaisi asian vuonna 1965 siten, että liikepankkien lähes krooninen keskuspankkivelka on ilmaus siitä, että luottojen kysyntä jatkuvasti ylittää luottojen tarjonnan annetulla hinnalla. l Tästä huolimatta - paradoksaalista kyllä - on vallalla ollut käsitys, että liikakysynnänkin oloissa pankit vain rajoitetussa määrin voivat vaikuttaa luotonantonsa toteutuvaan 1. Valvanne (1965).

5 3 määrään ja että mm. tämän johdosta rahapolitiikka on heikkotehoista ja sen vaikutusviiveet saattavat olla hyvinkin pitkiä. l Luotonsäännöste- Zyteoria Luotonsäännöstelyteoria on voimakkaasti vaikuttanut 1970-luvulla suomalaiseen rahateoreettiseen tutkimukseen. 2 Luotonsäännöstelyteoria olettaa, että jos luottojen kysyntä ylittää tarjonnan, pankit yksin päättävät luottojensa määrän. Politiikan kannalta sanoma on selvä: jos luotonsäännöstelyä esiintyy, niin rahapolitiikan pitäisi olla melko tehokasta ja vaikuttaa suhteellisen nopeasti kokonaiskysyntään. Teorian tasolla käsitys siten voimakkaasti poikkeaa konventionaalisesta viisaudesta. Empiiriset arviot Tuntuu jossain määrin hämmästyttäväitä, että rahapolitiikan vaikutuksia on empiirisesti pyritty mittaamaan suhteellisen vähän. Vuonna 1975 Pertti Kukkonen 3 arvioi Suomen Pankin neljännesvuosimallia simuloimalla rahapolitiikan vaikutuksia ja tuli siihen tulokseen, että vaikutusviiveet (investointeihin) ovat pitkiä, useamman vuoden mittaisia, kun taas muutamaa vuotta myöhemmin Heikki Oksanen 4 esitti, että pankkien likviditeetin muutokset johtavat suhteellisen lyhyellä viiveellä pankkien luotontarjonnan,muutoksiin ja tätä kautta kokonaiskysyntään. Oksanen toteaakin, että Suomen Pankki on aliarvioinut rahapolitiikan tehoa ja tämän johdosta Ylimitoittanut 1. Tässä yhteydessä yleensä viitataan Suomen Pankin käsityksenä Monthly Bulletinin (1978) artikkelikokoelmaan. 2. Mainittakoon erityisesti Erkki Koskelan väitöskirja (1976) ja hänen senjälkeinen tuotantonsa, ks. esim. Koskela (1978) ja (1979 ja tässä mainitut lähteet. 3. Ks. Kukkonen (1975). 4. Oksanen (1977 ja 1978).

6 4 toimenpiteensä, mistä on seurannut se, että rahapolitiikka on voimistanut suhdannevaihteluita. tila ja keskuspankkivelan Luottomarkkinoiden marginaalikustannus Luottojen liikakysynnän vallitessa voidaan rahapolitiikalla olettaa olevan suhteellisen suoran vaikutuksen pankkien luotonantoon. Jos taas lainamarkkinoilla on kysynnän määräämiä kausia, niin luotontarjonnan säätelyllä ei ole vaikutusta luottovolyymiin. Kysyntäja tarjontakausien esiintymistä on empiirisesti testannut Juha Tarkka (1979), ja hänen tulostensa mukaan ylikysyntäperiodien dominoivuus ei ole mikään itsestään selvä asia. Toisaalta ns. heterogeenisten lainamarkkinoiden tapauksessa tilanne voi kuitenkin olla sellainen, että aina löytyy jokin asiakasryhmä, joka on säännöstelyn kohteena. Rahapolitiikan vaikutukset riippuvat siten oleellisesti rahamarkkinoiden tilasta. l Koska keskuspankkivelka on pankkien rahoituksen marginaalierä, sen kustannus suhteessa lainanannosta Rahoitus(luottoJ- teen. Kun marginaalikorko esimerkiksi nousee saatuun tuottoon vaikuttaa luotonannon kannattavuu- (antomarkkinoiden tila lainauskoron pysyessä muuttumattomana), luotonannon ja talouden kannattavuus heikkenee ja pankit pyrkivät pienentäreaalikehitys mään lainanantoansa. 2 Tämän viiveen on årvioitu olevan keskimäärin noin vuoden mittaisen. Pienentyvä luotonanto myös heijastuisi kulutus- ja investointikysyntään ja näin jarruttaisi kokonaistuotannon kasvua. Tätä ajatusketjua valaisee kuvio 1, johon on piirretty BKT:n trendipoikkeama ja keskimäärin puoleilatoista vuodella viivästetty keskuspankkivelan marginaalikorko "Rahamarkkinoiden tilan" määrittelystä ks. Kostiainen - Tarkka (1980). 2. Tätä ajatusta kehitteli Oksanen (1974). 3. Keskuspankkivelan marginaalikoron arvioimisesta, ks. Huomo - Korkman (1979).

7 5 :ruvio BKT:~ ~rendipoikkeama 2. Keskus?ankkivelan marginaalikorko viivästettynä keskim~~rin puolellatoista vuodella ,~ - - J\ '- - / V\ / G\. ~ 10 "'- ~---./ ~ V -...,_.-.,, ,,'".... 1>"'---." -,' ". o , '-.".. "...,,...,,,' ,," GY ~ -.. ' ". '." Jos rahapolitiikan vaikutukset näkyvät selvästi kokonaiskysynnässä ja tuotannossa, niin missä kysyntäkomponenteissa vaikutus on selvintä? On esitetty, että rahapolitiikan vaikutukset näkyisivät voimakkaimmin kovan rahan asuinrakennusinvestoinneissa ja kestokulutushyödykkeiden kysynnässä ja suljetun sektorin investoinneissa, kun taas esim. suurin osa teollisuuden investoinneista olisi rahapolitiikan säännöstelymekanismin kautta kulkevan vaikutuksen ulottumattomissa, ja teollisuuden luotonotto määräytyisi pääasiassa kysynnän perusteella. Tällaisia näkemyksiä ovat esittäneet mm. Korkman (1980b) ja lähinnä teollisuuden kiinteiden investointien osalta Kostiainen (198l)~ Mainittakoon vielä, että jo ~ajaat 10 vuotta sitten Heikki Koskenkylä (1972) kiinnitti huomiota siihen, että rahapolitiikan vaikutukset

8 6 teollisuuden investointeihin kanavoituvat lähinnä luottokorkojen pikemminkin kuin luoton saatavuuden kautta. Rahoitusmarkkinoiden tila ja ulkoinen tasapaino Rahoitusmarkkinoiden kireyden (marginaalikorolla mitattuna) ja vaihtotaseen väl~den yhteys on Suomessa ollut voimakas (ks. kuvio 2) 0 Kun vaihtotase on ollut XUVIO Keskuspankkiyelan marginaalikorko 2. Vaihtotase suhteessa BKT:n arto on 3. Yksityisen sektorin "lyhytaikainen" Telka suhteessa BKT:n arto on ~ 38 -"r r-----; , :-I---+--~~ t:=---:-f----t---\--+_i-\-~~--~-~-.:::._.j la f f-~~-- l :;H--~_I I---.:lr.f---~-_+_- I,1-", -. ",1 ".., "".-.,.. '0,, "..,,,, -10-t------t------i------i '

9 7 vajauksellinen ovat rahamarkkinat kiristyneet ja päinvastoin. Tämä on tärkeä kanava, jota myöten ulkomaiset häiriöt voivat kanavoitua Suomen kansantalouteen. 1 Ajatuksen periaate on Suomessa vanha; siihen viittaa.mm. Reino Rossi v julkaistussa artikkelissaan. Asiaa voidaan havainnollistaa tarkastelemalla yksityisen sektorin (ml. pankkisektori) "likvidin" velkaportfolion koostumuksen määräytymistä, joka käsittää keskuspankkivelan ja lyhytaikaisen ulkomaisen velan. Koko portfolion muutos määräytyy vaihtotasekehityksen ja yksityisen sektorin pitkäaikaisen pääoman nettotuonnin ja valtion pääoman nettotuonnin sekä keskuspankkirahan muutoksen perusteella. 2 Portfolion jakautuminen taas riippuu siitä, kuinka ulkomainen korko ja keskuspankkivelan marginaalikorko muuttuvat. Ulkomaisen koron voidaan katsoa olevan Suomen kannalta annetun, kun taas keskuspankkivelan marginaalikorko 1. Ks. tarkemmin Halttunen - Korkman (1981a) ja Korkman (1980b). 2. Lähtökohtana on maksutaseyhtälö (i) B + LiK + LiK g + LiF ==LiR, jossa B =: vaihtotase, LiK =: yksityisen sektorin pitkän pääoman nettotuonti, LiK g =: valtion pääoman nettotuonti, LiF =: yksityisen sektorin lyhyen pääoman nettotuonti ja LiR = valuuttavarannon muutos sekä keskuspankin budjettirajoitus (ii) -LiH + LiC =: LiR, jossa ~H =: pankkien keskuspankkivelan muutos ja ~C =: keskuspankkirahan muutos Sijoittamalla keskuspankin budjettirajoitus maksutaseyhtälöön ja siirtämällä keskuspankkirahan muutos vasemmalle puolelle, saadaan (iii) B + LiK + Li Kg - LiC =: -LiH - LiF =: -LiZ, jossa ~Z on yksityisen sektorin "likvidin ll velkaportfolion muutos. ~un B määräytyy kauppavirtojen ja ulkomaisten korkomenojen perusteella, LiK on keskuspankinkin säädeltävissä, valtio päättää LiKg:stä, ja ~C:n oletetaan määräytyvän transaktiotarpeen perusteella, yksityisen sektorin lyhytaikaisen velan muutos määräytyy yhtälön (iii) mukaan.

10 8 Keskuspankkivelan ja lyhytaikaisen ulkomaisen velan korvattavuus määräytyy velan kasvavana funktiona ja keskuspankkivelan ehtoja koskevien keskuspankin päätösten perusteella. Jos nämä päätökset riippuvat vaihtotasekehityksestä siten, että keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa, kun vaihtotase on vajauksellinen ja päinvastoin, niin tätä kautta voidaan marginaalikorko ja lyhytaikainen ulkomainen velka redusoida ulkomaisen koron, lyhyen velkaportfolion tason ja vaihtotaseen funktioksi. Tällaiseen ajatukseen perustuen on suoritettu tentatiivinen empiirinen koe (Halttunen - Korkman, 1981b) estimoimalla emo yhtälöt vuosiaineistolla periodilta Näiden yhtälöiden estimoinnin perusteella voidaan tarkastella marginaaliko-ron ja lyhytaikaisen pääoman liikkeiden reagointia ulkomaisen koron, keskuspankkivelan ja vaihtotaseen muutoksiin. Saatujen tulosten mukaan (BKT:n tason ollessa 200 miljardia markkaa) yhden miljardin lisäys keskuspankrivelkaan nostaisi marginaalikustannusta kaksi prosenttiyksikköä, kun taas vaihtotaseen heikkeneminen yhdellä miljardilla nostaisi marginaalikorkoa yhden pros~nttiyksikön. Lyhyen pääomantuonnin korkojoustavuus Koska yksityisen sektorin likviditeettitilanne ja vaihtotase yleensä heikkenevät samanaikaisesti suh- 1. Estimoidut yhtälöt ~f =.62 z ~r* (7.31) (3.62) R2 =.93 DW = 1.59 ovat (t-arvot suluissa): ~b ~D ~D77 (0.79) (1.60) (3.45) r = 89.0z r* - l17.lb D D77 (1.55) (2.52) (1.66) (2.73) (0.76) R2 =.64 DW = 1.64 jossa f = ~' F = yksityisen sektorin lyhyt ulkomainen Z velka, Y = BKT:n arvo, z = y' ~ = H + F, H = pankkien. 'B keskuspankklvelka, b = y' B = vaihtotaseen ylijäämä, r* = 3 kk:n eurodollarikorko, r = keskuspankkivelan marginaalikorko ja D67, D77 devalvaatio-odotusdummyja (1967, 1977 = 1, muuten 0). Ks. tarkemmin Halttunen Korkman (198lb).

11 9 dannehuipun jälkeen, näiden tekijöiden yhteisvaikutus keskuspankkivelan marginaalikorkoon (tai päiväluottokorkoon) ja rahamarkkinoiden kireyteen voi olla huomattavankin suuri. Lyhytaikainen ulkomaisen paaoman nettotuonti reagoisi estimaattien mukaan korkojen muutoksiin seuraavasti: yhden prosenttiyksikön nousu ulkomaisissa koroissa (eurodollarikorossa) aiheuttaisi 500 miljoonan markan pääoman nettoviennin, kun taas marginaalikoron nousu yhdellä prosenttiyksiköllä saisi aikaan ainoastaan 100 miljoonan markan pääoman nettotuonnin (BKT:n tason ollessa 200 miljardia markkaa). Näiden estimaattien keskinäistä suuruutta punnittaessa on pidettävä mielessä, että marginaalikoron muutokset ovat historiassa olleet moninkertaiset ulkomaisen koron muutoksiin verrattuna. Rahapolitiikan autonomia Mitä edellä esitetyt arviot sitten merkitsevät "rahapolitiikan autonomian" kannalta? Eliminoidakseen ulkomaisen koron nousun aiheuttaman pääomavuoden keskuspankin pitäisi kiristää keskuspankkivelan "ehtoja" siten, että marginaalikorko nousisi viisinkertaisesti ulkomaisen koron nousuun verrattuna (edellyttäen että riippuvuudet ovat lineaarisia). Näin arvioiden pääomanliikkeiden joustavuus ulkomaisen koron suhteen tuntuisi melko suurelta, vaikka vaikutus osittain eliminoituukin marginaalikoron muutoksen johdosta. Historiallisessa katsanriossa lyhytaikaisen pääoman liikkeet (lukuun ottamatta muutamia 1970-luvulla valuuttakurssien muutosodotuksiin liittyneitä spekulatiivisia pääomanliikkeitä) tuskin ovat kuitenkaan merkittävästi hankaloittaneet kotimaisen rahapolitiikan hoitoa. Tähän on vaikuttanut se, että ulkomaiset korot korreloivat positiivisesti suomalaisen suhdannekehityksen kanssa (eli

12 10 molemmat reagoivat viiveellä ulkomaiseen suhdannekehitykseen). Tämän johdosta ulkomaisen koron nousun. indusoima pääomanvienti on yleensä eliminoitunut yksityisen sektorin velan kasvun aiheuttaman pääomantuonnin vaikutuksesta. Ulkomaisen kysyntäshokin Välittyminen "monetaarisen mekanismin" kautta Edellä kuvatun "monetaarisen mekanismin" kautta tapahtuvaa ulkomaisen kysyntäshokin välittymistä r~aalitalouteen ja suhdannevaihteluihin havainnollistetaan seuraavien kuvioiden avulla, jotka perustuvat yksinkertaisella redusoidun muodon makromallilla saatuihin tuloksiin. l Tässä mallissa kokonaiskysyntä ja -tuotanto reagoivat viiveellä keskuspankkivelan marginaalikorkoon, joka puolestaan määräytyy likimain edellä kuvatun prosessin tuloksena. Lisäksi malli sisältää yhtälöt kotimaisen hintatason muutoksille ja vaihtotaseelle. Inflaation vauhti määräytyy ulkomaisen inflaation ja kotimaisen kysyntätilanteen perusteella sekä vaihtotase suhteellisten hintojen sekä kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän perusteella. Kuvio 3A osoittaa marginaalikoron reagoinnin ulkomaiseen shokkiin, tässä tapauksessa 1 prosentin pysyvään nousuun ulkomaisen kysynnän tasossa. Samana vuonna ulkomaisen kysynnän lisäys saa aikaan tilapäisen vaihtotaseylijäämän, joka "keventää" rahamarkkinoita ja marginaalikorko laskee. Kotimaisen kysynnän kasvun myötä vaihtotase kuitenkin alkaa heiketä ja rahamarkkinat kiristyvät ja marginaalikorko saavuttaa huippunsa viiden vuoden kuluttua, jonka jälkeen se alkaa laskea. Kuvio 3B osoittaa, mitä mallin mukaan tapahtuu BKT:lle, kun ulkomaisen kysyntäshokin vaikutukset kanavoituvat "monetaarisen mekanismin" kautta talouteen (katkoviiva) ja vaihtoehtoisesti, kun rahapolitiikka "neu~raloi" ulkoisen 1. Ks. tarkemmin Halttunen - Korkman (1981a).

13 KUVIO 3,A. Yhden proeentin ulkomaisen kysynnän kastun vaikutus keskuspankkivelan marginaalikorkoon 11 % ~ I ~ - I \ I \ -\ ~., "' t O +10 aika vuosissa -. _._--_._- KUVIO ;B. % 1.ee e ge : j'" / I Yhden prosentin ulkomaisen kyeynnän kasvun Taikutus BIT:een rahapolitiikka eliminoi marginaalikoron vaihtelun : vaikutus rahapolitiikan automatiikan kanl!llsa, ' ' ~ ~...\ ~ '" - \ t O +10 aika vuosissa ~ '.. _ _.- "

14 12 häiriövaikutuksen rahamarkkinoiden tilaan (yhtenäinen viiva). Kuten kuviosta havaitaan monetaariseen välittymismekanismiin sisältyvä automatiikka ja "endogeeninen", vaihtotaseen vajaukseen reagoiva rahapolitiikka stabiloi talouden "sisäistä sykliä" siten, että se leikkaa mallissa kertaluonteisen shokin generoiman kysynnän huippua ja tasaa laakson pohjaa. Käyrien ero myös mittaa tässä mielessä rahapolitiikan "tehokkuutta": karkeasti ottaen viiden vuoden kuluessa vaihtotaseorientoitunut rahapolitiikka (yhdistettynä automatiikkaan) eliminoisi noin 10 % ulkomaisen kysyntäshokin aluelle panemasta kasvusysäyksestä. Rahapolitiikan suhdanteita voimistava vaikutus Mitä sitten tarkoitetaan rahapolitiikan suhdanteita voimistavalla vaikutuksella?,l Kuten edellä on esitetty, rahapolitiikan reaalitaloudelliset vaikutukset ilmenevät vasta viiveen jälkeen. Yleensä nousukauden alkaessa vaihtotase on ylijäämäinen, kun vienti on alkanut kasvaa mutta kotimainen aktiviteetti ja tuontikysyntä laimeaa. Tämä heijastuu rahamarkkinoiden kevenemisenä, joka vauhdittaa suhdannenousua. Kasvuvauhdin kiihtyessä kuitenkin vaihtotase heikkenee ja rahamarkkinat kiristyvät. Rahoituksen kireyden vaikutukset näkyvät vaiheessa, jossa vientikysyntä on jo lamassa ja kotimainenkin kysyntä kääntymässä laskuun, jota rahoituksen kireys edelleen voimistaa. Asiaa voi havainnollistaa kuvittelemalla kuvio 3 tyypillisen suhdannekierron osaksi. Nousun alussa rahapolitiikan automatiikka vauhdittaa suhdannenousua (vuosi 2) verrattuna ulkomaisen shokin "neutraloivaan" vaihtoehtoon). Vuosina 3 ja 4, jolloin talous jo alkaa kääntyä laskuun, rahamarkkinoiden kireys alkaa purra kotimaiseen kysyntään, mikä edelleen heikentää 1. Ongelman tarkemmasta erittelystä ks. Halttunen Korkman (198la) ja Korkman (1980b).

15 13 työllisyyskehitystä. Näin talouden "sisäistä" dynamiikkaa stabiloiva rahapolitiikan automatiikka saattaakin vaikuttaa talouden rakenteellisten tekijöiden johdosta suhdanteita kärjistävästi, mihin tulokseen politiikalla ei kai sinänsä ole pyritty. 3. Valuuttakurssipolitiikka Konventionaalinen näkemys Devalvaatiopolitiikan kritiikki Markan ulkoisen arvon muuttaminen on ollut Suomessa sodan jälkeen keskeinen talouspolitiikan väline. Suoritettuihin suuriin devalvaatioihin on oleellisena osana liittynyt tulopoliittinen vakautuskausi, jolla on pyritty turvaamaan devalvaatioiden suotuisat vaikutukset vientiteollisuuden kansainväliseen kil-.. pailukykyyn ja kannattavuuteen ja tätä kautta investointeihin ja taloudelliseen kasvuun pitkällä aikavälillä. Perimmäisenä näkemyksenä on ollut se, että devalvaatioilla ja niihin liittyvällä tulo- ja kysynnänsäätelypolitiikalla voitaisiin pysyvästi vaikuttaa reaalipalkkaan, tulonjakoon ja Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Devalvaatioiden keskeisenä kritiikkinä on esitetty, että ne aiheuttavat ainoastaan inflaatiota ja taloudellisen kasvun epävakaisuutta (aikaansaaden devalvaatiosyklin) vaikuttamatta pitkän aikavälin kasvutrendiin, joskin keskimääräinen kasvuvauhti saattaisi olla korkeampi tietyllä aikavälillä tosin kasvavien suhdanneongelmien kustannuksella. l 1. Itse devalvaatiosyklikeskusteluun ei tässä ole aihetta tarkemmin puuttua, koska siitä on olemassa erinomainen katsaus, ks. Korkman (1981a) ja ~iinä mainitut lähteet. Todettakoon vain Paunion aloitus v. 1969, Korpisen ja Kykkäsen voimakasvaikutteinen artikkeli vuodelta 1974 sekä Korkmanin (1978) ja Kourin (1979) teoreettiset työt.

16 14 UZkomainen kotimainen infzaatio ja Valuuttakurssipolitiikan suhteen tehtävät johtopäätökset riippuvatkin aivan oleellisesti siitä, kuinka suurella painolla ja nopeudella ulkomaan(kauppa)hinnat näkyvät kotimaisessa inflaatiossa. Eräissä tutkimuksissa saatujen tulosten mukaan kotimainen inflaatio sopeutuisi käytännöllisesti katsoen neljän vuoden kuluessa täysimääräisesti ulkomaiseen inflaatioon tai valuuttakurssien muutokseen. l Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, että lyhyellä aikavälillä inflaatioon voivat vaikuttaa myös kotimaiset kustannus- ja kysyntätekijät. Tätä näkemystä havainnollistaa kuviq 4, johon on piirretty kotimainen inflaatiovauhti (BKT:n deflaattorin prosenttinen muutos) sekä ulkomainen inflaatiovauhti (kotimaanrahamääräisten tuontihintojen ja Suomen' kilpailijamaiden vientihintojen % ' IUVIO Kotimainen inflaatiovauhti 2. Ulkomainen inflaatiovauhti Ti1Tästettynä keskimäärin puolellatoista TUodella e t. A f \,,.,,' i ~\ e ~/ 'tx'j./ ~V U',, o Ulkomaisen inflaation merkityksestä kotimaisen inflaation selittäjänä, ks. Korkman (1980c). Halttunen (1980) ja Halttunen - Korkman (1981a).

17 15 prosenttisten muutosten keskiarvo) viivästettynä keskimäärin puolellatoista vuodella. Kotimaisen inflaation poikkeamat ulkomaisesta inflaatiosta heijastavat siten satunnaistekijöiden ohella kysyntäpaineiden ja tulopolitiikan vaikutuksia. Devalvaation vaikutukset Tällaisen inflaationäkemyksen mukaan esimerkiksi devalvaatio parantaisi lyhyellä aikavälillä vientisektorin kansainvälistä kilpailukykyä ja kannattavuutta, mutta ajan myötä tilanne kääntyisi päinvastaiseksi, kun suljetun sektorin hinnat ja koko kansantalouden palkkataso olisi noussut vastavaikutuksena devalvaation johdosta muuttuneeseen tulonjakoon. Seuraava, edellä viitatun mallin l avulla suoritettu sirnulointi pyrkii kuvastamaan tätä devalvaation aikaansaamaa dynaamista prosessia, jota voitaisiin luonnehtia devalvaatiosyklin empiiriseksi todentamisyritykseksi. Kuviossa 5 on esitetty, kuinka tässä mallissa BKT, vaihtotase (suhtessa tuonnin arvoon), kotimainen hintataso ja kilpailukyky (ulkomainen hintataso suhteessa BKT:n hintaan) reagoivat 10 prosentin devalvaatioon. Devalvaatiovuonna kotimainen hintataso nousisi 3.5 prosenttia ja vaihtotase paranisi, kun taas vaikutus BKT:hen ei näkyisi välittömästi. Devalvaatiota seuraavana vuonna BKT nousisi 2 prosenttia (parantuneen kilpailukyvyn aikaansaaman viennin multiplikaattorivaikutusten kautta, jota vaihtotaseylijäämän aikaansaama rahamarkkinoiden keventyminen vielä vauhdittaisi). Kasvanut kysyntä ja ennen pitkää kotimaisen hintatason noususta seuraava kilpailukyvyn heikkeneminen kääntää vaihtotaseen vajaukselliseksi. Tämä kiristää rahamarkkinoita, ja BKT alkaa kääntyä laskuun. Neljäntenä vuonna kotimainen hintataso on noussut jo devalvaatioprosentin 1. Halttunen - Korkman (1981a).

18 16 verran ja kilpailukykyetu on menetetty. Tämän jälkeen kotimainen hintataso vielä jatkaa nousuaan devalvaation luoman kysyntäpaineen takia ja BKT sukeltaa "tasapainotasonsa" alapuolelle (heikenneen kilpailukyvyn ja rahamarkkinoiden kireyden johdosta). Pitkällä aikavälillä BKT ja vaihtq~ase pålautuvat alkuperäiselle tasolleen ja ainoa pysyvä vaikutus on 10 prosenttia korkeampi kotimainen hintataso. IUVIO 5. 10:n prosentin devalvaation vaikutus 1. BJ;.T:een 2. Vaihtotaaeeaeen (euhteesea BIT:n aryoon) o I II I -1 _. ~ I ''0 2 1 " ~,"...",' to+s t O +10 aika vuosissa 3. Kotimaiseen hintatasoon 4. Kilpailukykyyn % 10 5 o to+s to+10 aika vuosissa

19 17 On tietenkin selvää, ettei esitettyä simulointia pidä tulkita liian kirjaimellisesti, koska ko. malli ei ota huomioon esimerkiksi devalvaation vaikutuksia talouden rakenteen muovautumiseen ja ylipäätään talouden tarjontapuoleen (muuten kuin "Phillipskäyrän" kautta). Simuloinnin tarkoituksena on ainoastaan havainnollistaa kertaluonteisen devalvaation mahdollisia, joskin suhteellisen luontevalta tuntuvia vaikutuksia. Valuuttakurssipolitiikan" vaihtoehtoja Minkälaisia vaihtoehtoja valuuttakurssipolitiikalle sitten löytyisi ja minkälaisten tavoitteiden saavuttamiseksi sitä pitäisi käyttää~ kun Suomen kannalta tärkeät valuutat ja hyödykkeiden hinnat tulevaisuudessakin heilahtelevat voimakkaasti ja kun otetaan huomioon se tosiasia, että inflaatioprosessimme alkusysäyksenä on useimmiten vienti- ja tuontihintojen nousu, mikä luo kustannus- ja kysyntäpaineita sekä suoraan että ajan myötä. Pitäisiko tällöin valuuttaindeksi pysyttää suhteellisen vakaana, pitäisikö valuuttakurssipolitiikalla pääasiassa turvata ulkomainen kilpailukyky vaiko pyrkiä vaikuttamaan ainoastaan inflaatiokehitykseen? Näihin kysymyksiin on viimeaikaisessa valuuttakurssipoliittisessa keskustelussa otettu voimakkaasti kantaa. Seuraavassa tarkastelen tällaisten kurssipoliittisten "normien"l arvioituja vaikutuksia historiallista, 1970-luvulla suoritettujen kurssimuutosten taustaa vasten. Suomessa noudatetaan hyvin samankaltaista järjestelmää kuin useissa muissa pienissä avoimissa talouk- 1. Erilaisia normeja koskeva käsitteenmuodostus on esitetty Korkmanin väitöskirjassa. Niiden empiirisestä soveltamisesta ja kehittämisestä, ks. Halttunen (1980) ja Halttunen - Korkman (1981a ja 1981b).

20 18 sissa. Markan ulkoisen arvon kehityksen mittana sovelletaan valuuttaindeksiä, josta Suomessa on jo lähes vuosikymmenen kokemus. l Pääsääntöisenä pyrkimyksenä on ollut pitää indeksi suhteellisen vakaana tietyllä vaihteluvälillä, joskin esimerkkejä myös "joustavammasta" valuuttakurssipolitiikasta on esiintynyt. Öljykriisin jälkeinen tilanne ja kiinteät kurssit Aluksi tarkaste11aan tapausta, jossa valuuttaindeksi on pidetty vakaana, kun ulkomaankauppahinnat ovat voimakkaasti nousseet, kuten tapahtui "ensimmäistä öljykriisiä" seuranneena periodina. Suomen vaihtosuhde ei tällöin heikentynyt vaan parani vuonna 1975 raaka-aineiden ja metsäteollisuustuotteiden hintaboomin johdosta.. Ulkomaankauppahinnatnousivat vuonna 1974 lähes 40 %. Koska valuuttaindeksin tasossa ei tapahtunut oleellisia muutoksia, seuraavien vuosien aikana ulkomaankauppahintojen nousun vaikutus kanavoitui täysimääräisesti kotimaiseen kustannus- ja hintakehitykseen, mikä puolestaan merkitsi ajan mittaan kilpailukyvyn heikkenemistä ja markkinaosuuksien menetystä. Revalvaation vaikutukset Väitöskirjassani arvioitiin, mitä näiden ulkomaisten inflaatiosysäysten vaimentaminen markan 10 %:n revalvoinnilla vuonna 1974 olisi vaikuttanut inflaatioon, tuotannon kasvuvauhtiin ja vaihtotaseeseen. Suoritettujen laskelmien mukaan inflaatiovauhti olisi hidastunut ja 3-4 vuoden kuluttua kotimainen hintataso olisi ollut 10 % alhaisemmalla tasolla verrattuna tilanteeseen ilman revalvaatiota. Tämän hintana tuotannon kasvuvauhti olisi kuitenkin hidastunut ja työllisyys kärsinyt muutaman vuoden aikavälillä. Toisaalta vaihtotaseen vajaus olisi ollut pienempi ja 1. Valuuttaindeksistä, ks. Puro (1978).

21 19 näin ulkomainen velkaantuminen alhaisempi, mikä olisi lisännyt talouden käytettävissä olevia tuloja pienempien ulkomaisten korkomenojen kautta. Revalvaation vaikutukset ja Waris Näyttää siltä, että valuuttakurssipolitiikan vaikutusten empiirinen arviointi ja erityisesti ehdotukset kurssipolitiikan käyttämisestä ulkomaisen inflaation vaimentamiseen käsitetään usein siten, että ikään kuin revalvaatio olisi nähty ainoaksi oikeaksi kurssipoliittiseksi linjaksi ja keskustelu on käännetty pääasiassa "revalvaatiokeskusteluksi". Tähän viittaa myös tri Klaus Wariksen Liikesivistysrahaston tilaisuudessa pitämä esitelmä, joka julkaistiin Talouselämässä (6/1981) ja jota referoitiin värikkäästi lehdistössä. Allekirjoittaneelle jäi hiukan avoimeksi, mikä oli Wariksen perimmäinen sanoma, mutta olen pyrkinyt jäsentämään sen kolmeen kohtaan. Ensinnäkin hän tarkastelee väitöskirjassani esitettyä revalvaatiosimulointia, ja esittää sen suhteen joitakin varauksia ja huomautuksia. Toiseksi, osin tähän liittyen hän pohdiskelee, olivatko revalvaation edellytykset ensimmäisen öljykriisin jälkeen olemassa ja kuinka tällaiseen toimenpiteeseen ulkomailla olisi suhtauduttu. Kolmanneksi hän käsittelee argumenttia, jonka mukaan "kurssimuutoksilla on tähdättävä nimenomaan ulkomaisten hintojen heilahtelujen vaikutusten neutraloimiseen". Seuraavassa rajoitun tarkastelemaan Wariksen esittämiä näkökohtia lähinnä itseäni koske- '1. 1 Vl ta QSJ.n. Waris kritisoi mm. sitä, että mallissani viiveet ovat liian lyhyitä siinä mieless&, että (investointi)kysyntä reagoi "liian" nopeasti valuuttakurssin muutokseen. Hän voi olla oikeassa siinä suhteessa, että nämä viiveet saattavat keskimäärin ottaen olla liian 1. Vastauksena Wariksen kritiikkiin ks. myös Korkman (1981b).

22 20 lyhyitä. Kun kuitenkin otetaan huomioon silloinen (vuoden 1974 loppupuolisko ja vuosi 1975) rahoitusmarkkinoiden kireä tila, voitaneen otaksua, että revalvaatio olisi leikannut ainakin varastoinvestointeja. Lisäksi, vaikka avoimen sektorin kiinteät investoinnit olisi viety loppuun, niin ne todennäköisesti olisivat syrjäyttäneet osan suljetun sektorin investoinneista tai kotitalouksien kysynnästä (eikä kaikkia potentiaalisia investointeja olisi rahoitettu kasvattamalla ulkomaista velkaa, kuten Waris esittää), jos revalvoinnilla olisi leikattu osa avoimen sektorin voimakkaasti kasvaneesta tulovirrasta. Waris viittaa myös kysymykseen valuuttakurssipolitiikan uskottavuudesta. "Epävakailla valuuttamarkkinoilla korkeimmassa kurssissa on konservatismi ja sen valossa Suomen markan rev~lvaatio vuonna 1974 olisi ulkomailta käsin näyttänyt vähintään oudolta". Tähän asiaan on vaikea ottaa kantaa ja ylipäänsä väitöskirjssani revalvaatiosimuloinnin tarkoituksena oli ainoastaan esitellä hypoteettisen revalvaation kokonaistaloudellisia vaikutuksia eikä sitä, olisiko revalvaatio vuonna 1974 kansainvälistä taustaa vasten ollut liian radikaali toimenpide vai ei. Ruotsissa käydyssä keskustelussa on usein viitattu siihen, että Ruotsin kruunu olisi pitänyt revalvoida 1974, jotta osa ulkomaisesta inflaatiopaineesta olisi eliminoitu. l Oliko Suomen tilanne noina vuosina tässä suhteessa jotenkin erilainen kuin Ruotsin? Revalvaatio ja inflaatio Kun Waris siirtyy tarkastelemaan revalvaation vaikutusta palkkojen liukumaan ja raakapuun hintoihin ja tätä kautta inflaation taltuttamiseen, hänen näkemyksensä tuntuu tukevan,revalvaation käyttökelpoisuutta ulkoisen inflaatiosysäyksen vaimentamisessa: 1. Ks. esim. Meyerson (1979).

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Laskelmia Aino-mallilla

Laskelmia Aino-mallilla BoF Online 2008 No. 6 Suomen viennin odottamattomat vaihtelut, palkat ja kokonaistaloudellinen kehitys: Laskelmia Aino-mallilla Jukka Railavo, Anssi Rantala ja Antti Ripatti Tässä julkaisussa esitetyt

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista. Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Putin uhoaa, mutta mikä on muuttunut? Mikä on muuttunut? Investointiympäristö on entistä kehnompi Luottolaman uhka on todellinen Putinin suosio

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Suomen taloudesta

Suomen taloudesta Suomen Pankki Suomen taloudesta 1 Eräissä keskeisissä talouspolitiikan kysymyksissä arviossa yhdentymistä 1. Julkisen talouden sopeutustoimien mittaluokka ja ajoitus 2. Kustannuskilpailukyvyn parantamisen

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 allivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 6 (viikko 12) Tehtävä 1 Koska keskuspankki tarjoaa yön-yli-lainaa tietyllä korolla, ei yhdenkään pankin kannata ottaa lainaa tätä korkeammalla

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta.

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. TALOUSPOLITIIKKA Talouspolitiikka on politiikkaa Päätöksiä tekee eduskunta ja kunnan valtuusto Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. Valtio ja kunnat

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA

8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA 8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA RAHA JA SEN TEHTÄVÄT Rahavaranto: M 1 = suppea raha = yleisön hallussa olevat setelit ja kolikot + varat shekki-, käyttö- ja maksupalvelutileillä (demand deposits) M 2 = lavea

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymiä koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot

Euroalueen talousnäkymiä koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot Euroalueen talousnäkymiä koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot Eurojärjestelmän asiantuntijat ovat laatineet marraskuun 20. päivään 2004 mennessä saatavissa olleiden tietojen perusteella kokonaistaloudellisen

Lisätiedot

Essays in Monetary Economics *

Essays in Monetary Economics * Väitöksiä Kansantaloudellinen KAK 1/2000 aikakauskirja 96. vsk. 1/2000 Essays in Monetary Economics * PEKKA MANNONEN KTT Turun Kauppakorkeakoulu Kansantaloustieteen laitos Yleistä Väitöskirja koostuu kolmesta

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014 Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja Pasi Sorjonen 03/02/2014 Keskuspankit sekä työllisyys- ja luottamusluvut vievät huomion Viime viikon antia: Fed pienensi odotetusti ostoohjelmaansa Hyviä Q4 BKT-lukuja

Lisätiedot

Liite 1. Vesa Puttonen

Liite 1. Vesa Puttonen Liite 1 Eurokriisistä Talousneuvosto Vesa Puttonen 26.9.2012 2012 Millions USD USA:n liittovaltion velka & velkakatto 18 000 000 16 000 000 US DEBT LIMIT US TOTAL DEBT 14 000 000 12 000 000 10 000 000

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot