Ilmastonmuutos ja haasteet energia-alalle

Transkriptio

1 Energiateollisuuden kevätseminaari Lappia-talo, Rovaniemi Ilmastonmuutos ja haasteet energia-alalle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

2 Pariisin sopimus Pariisin ilmastokokouksen lopputulos Kaksi asiakirjaa: Ilmastosopimus ja osapuolisopimus Lisäksi maiden päästövähennyslupaukset Ilmastosopimus Oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus ( ) Kattava: tulee voimaan, kun sen on ratifioinut vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä Sovelletaan 2020 jälkeen Sopimuksessa mukana 195 maata, yli 98 % maailman päästöistä, kaikki G20-maat ovat mukana 188 maat antanut päästövähennyslupauksen Annetut päästövähennyssitoumukset eivät arvioiden mukaan riitä rajoittamaan lämpenemistä alle kahden asteen (2.7 astetta) Sopimuksen on nyt allekirjoittanut YK:ssa 175 valtiota

3 Ilmastosopimuksen tärkein tavoite Maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahden asteen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen verrattuna esiteolliseen aikaan Koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla Toteutus: maiden vähennys lupaukset ja asteittain kiristyvät tavoitteet Viiden vuoden välein järjestetään arviointi- ja tiukennuskierros, jolloin maat sitoutuvat valmistelemaan ja toimittamaan uudet panokset, joita verrataan tavoitteisiin Toteutetut päästövähenemät verifioidaan aina ennen seuraavaa kierrosta Ensimmäinen tarkistus 2018

4 Päästöjen vähentämistä tukevat mekanismit Valtioiden välistä päästökauppaa voidaan käydä Taattava ympäristöintegriteetti, läpinäkyvyys ja kaksoislaskennan välttäminen Uusi mekanismi päästöjen vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen Edistetään kestävää kehitystä (köyhyys, tasa-arvo ym) ja samalla rajoitetaan päästöjä Mahdollinen kaikissa maissa, ei ainoastaan kehittyvissä maissa Muistuttaa Kioton pöytäkirjan mekanismeja, Kummallekin mekanismille Kehitetään säännöt YK:n prosessissa

5 Sopimuksen yleinen merkitys Varmuus hiilivapaan talouden luomisesta: sille on globaali poliittinen tahto Kehitys kulkee kohti kivihiilen aikakauden loppua Uusiutuvan energian ja öljyä korvaavien ratkaisujen kysyntä kasvaa Uusiutuvat voittavat ja fossiilinen häviää: energiasektorin rakennemuutos Kutsu siirtää investointeja ja rahoitusvirtoja pois fossiilisista energialähteistä (hiiliriski) uusiutuvaan energiaan Suunnitelmissa siirtää suuria summia uusiutuviin Esimerkkejä: Goldman Sachs 150 mrd USD; Bank of America 125 mrd USD, CITI 100 mrd USD Joel Makower (GreenBiz): 3000 mrd USD; 800 suurinta yritystä Kilpailukykyongelma lievenee ja hiilivuotoriski vähenee Keskeisten kilpailijamaiden tehostaessa ilmastotoimia kustannukset kasvavat sielläkin, jolloin kustannuskilpailukyky tasoittuu

6 Alle 2 vai 1,5 astetta? Alle 2 asteen tavoite edellyttää kehittyneiltä mailta: Hiilivapaata energiasektoria vuoteen 2050 mennessä Nieluja neutraloimaan jäljelle jäävät päästöt 2100 mennessä Huom: lupaukset nyt 2.7 O C 1,5 asteen tavoite edellyttää vielä nopeampaa päästöjen vähentämistä, hiilineutraalisuutta ehkä jo 2050 IPCC laatii analyysin 1.5 asteen tavoitteesta ,5 astetta: nielujen rooli kasvaa

7 Sopimuksen välitön vaikutus Ei aiheuta uusia talousrasitteita vuoteen 2030 EU on jo päättänyt yksipuolisesti 2030 tavoitteista ja ne siirtyivät sopimukseen EU:n INDC:nä (tarjouksena) Toistaiseksi EU ei ole osoittanut halua kiristää tavoitteitaan Suomen hallitus: EU:n tavoitteet 2020 saavutetaan etuajassa Ei-pk-sektori: 16% vähennys - saavutetaan Uusiutuva energia: 38% osuus - saavutetaan Hallitusohjelma Irti kivihiilestä ja öljyn kotimaisen kulutuksen puolittaminen Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen; biotalous Kehittyneet liikennepolttonesteet Kyllä turpeen käytölle

8 Ilmastopolitiikka & energian tuotanto Käännekohta energiamarkkinoilla: EU:n 2020 uusiutuvan energian tavoitteet Saksan energiewende Tukijärjestelmien rakentaminen tuulen, auringon ja biomassojen käytön lisäämiseksi Aloitti suuren muutoksen sähkömarkkinoilla Ilmastopolitiikka tunkeutuu yhä voimakkaammin energiamarkkinoille

9 Ilmastopolitiikka & energian tuotanto Merkittäviä poliittisia linjauksia tänä vuonna EU:n 2030 tavoitteet: taakanjakopäätös ja päästökauppadirektiivi EU:n LULUCF-päätös: metsäbiomassan käyttö Suomi: uusi energia- ja ilmasto strategia ja keskipitkän aikavälin ilmasto-ohjelma Vanhastaan: hallitusohjelman energiakirjaukset Samaan aikaan: sähkömarkkinoiden murros - mihin mennään

10 2030 tavoitteet Ohjaako päästökauppa investointeja ja tuotantoa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa?

11 Yleispiirteet kauppakausittain Kausi I ( ) Kausi II ( ) tavoite opettelu - 8% - 21% Kausi III ( ) maat EU-25 EU maata Kausi II + Croatia kaasut CO 2 CO 2, N 2 O CO 2, N 2 O, PFCs päästökatto 2181 Mt/v kansalliset katot 2083 Mt/v kansalliset katot 2084, %/v EU:n yhteinen katto alkujako ilmainen ilmainen Energiateollisuus: huutokauppa Hiilivuototeollisuus: ilmaisjako Lainaus/säästö säästö, ei lainaus säästö, ei lainaus säästö, ei lainaus sektorit Energia, Metalli Mineraalit, Metsä Kausi I, lentoliikenne Typpihapon tuottajat Kausi II, CCS laitokset, Petrokemikaalit, alumiini, EU: laitoksia , päästöistä 45%; Suomi: 500 laitosta yli 50% päästöistä

12 Päästöoikeuksien riittävyys KAUSI I: ylijäämä 146 miljoonaa tonnia Ylimääräiset oikeudet eliminoitiin KAUSI II: ylijäämä 1300 miljoonaa tonnia Ylijäämä siirtyi kaudelle 3 KAUSI III: ennuste ylijäämä 2300 miljoonaa tonnia Ylijäämä siirtyy kaudelle IV Backloading ja markkinavakautusreservi Oikeuksista ei ole ollut pulaa entä jatkossa?

13 Kausi IV (vähennys -43%) Vähennystavoite 40 % Päästöoikeuksien alkujako Päästöarvio Vuotuinen ylijäämä Kumulatiivinen ylijäämä Tulos: Markkina on ylijäämäinen 194 Mt - Niukkuus lisääntyy, mutta yritysten ei varsinaisesti tarvitse lisätä puhdistusta Laskelman 1800 Mt vuotuiset päästöt vastaavat nykyisiä BAU-päästöjä - Uusiutuvan energian osuus energiasektorissa kasvaa jatkuvasti - Jos vuotuiset päästöt ovat 1700 Mt, niin ylijäämä on jopa 1190 Mt Lopputulos: Vaikutus hintaan jää vähäiseksi ellei seuraavalla kaudella ( ) odoteta merkittävää niukkuutta

14 Suomalaisten yritysten odotukset EUA:n hinnasta Kuinka suureksi arvioitte päästöoikeuden hinnan vuosina 2020 ja 2030? Yli , ,6 11, ,0 19, ,8 36, ,8 57,9 Alle , % vastaajista Vertailu: Saksan KfW/ZEW (2014) 2020 hinta n hinta n (n=38) 2030 (n=36)

15 Päästöoikeuden hinnan kehitys /tco Hinta kovin alhainen investointien ohjaamiseksi Poliittinen tahto tiukentaa päästökattoa puuttuu

16 Yritysten uskomukset ilmastopolitiikasta Kysymys Prosessiteollisuus Energiateollisuus Suosituin päästövähennystoimenpide Energiatehokkuusinvestointi Uusiutuvan energian käyttö Onko EU:sta hiilivuotoa? Kyllä (86 %) Kyllä (55 %) Alkujako oikeudenmukaista? Ei (63 %) Ei (33 %) Päästöoikeuden hinta (31 %) Yli 31 (60 %) (44 %) Alle 30 (78 %) Epäsuorat kustannukset % tai enemmän (60 %) Alle 10 % tai ei lainkaan (65 %) Ohjauskeinon valinta Päästökauppa (31 %) Energiatehokkuustavoite (19 %) Uusiutuvan energian tuet (19%) Päästökauppa (48 %) Hiilivero (30 %) Uusiutuvan energian tuet (15%) Päästökaupasta vaikutus kilpailukyyn? Erittäin merkittävä (38 %) Erittäin merkittävä (4 %) Tärkeimmät syyt EU:n ulkopuolisille investoinneille Markkinan läheisyys (78 %) Markkinatilanne maailmalla (67%) Energian hinta (80 %)

17 Mitä päästöoikeuksien hinta kertoo? Hypoteesi: Päästöoikeuksien hinta riippuu kysyntää luonnehtivista markkinafundamenteista - polttoaineiden hinnat, talouskasvu, säätekijät, energia-mix ja hankeyksiköt Havaintoja ekonometrisista töistä: : forwardien hinnat seurasivat markkinafundamentteja (esim. hiilikaasu-hintaero) jälkeen: fundamentit, eli kysyntätekijät, selittävät hinnasta vain 10% - Esimerkiksi: tuulivoima ja aurinkovoima selittävät vain minimaalisen osan päästöoikeuden hinnasta 0,14% - 0,11%; (vaikutus hintaan negatiivinen) Kysymys: mikä sitten selittää päästöoikeuksien alhaista hintaa? Epäluottamus EU:n päätöksentekoon ja ilmastopolitiikan johdonmukaisuuteen

18 Mikä päästöoikeuden hinnan pitäisi olla? Taloudellisilla malleilla (12) on arvioitu optimaalista hintaura, joka kannustaa tarvittaviin investointeihin, jotta saavutetaan 80-95% päästöjen lasku 2050 Tulos Päästöoikeuden hinnan tulisi olla nyt vähintään 17, ja vuonna euroa Vertailun vuoksi ilmastohaitan arvo /tonni (Tol 2009, 2012) Knopf et al Nykyinen hinta liian alhainen tarjoamaan kannustimia tarvittaviin investointeihin

19 Opetukset EU ETS on staattisesti tehokas Päästötehokkuus: katto alitetaan selvästi Kustannustehokkuus: toteutuu Vaihdanta vilkasta ja markkina on likvidi EU ETS ei ole dynaamisesti tehokas Alhainen hinta on ongelma: ei johda tarvittaviin investointeihin Korjausliikkeistä ei odoteta apua Ratkaisuehdotuksia: tiukempi Cap, lattia- ja kattohinnat EU ETS on ollut esimerkki hyvässä ja pahassa Koko maailma on hyötynyt EU:n päästökaupasta Järjestelmän kehittäminen Ehkä nyt on aika oppia uutta hinnasta ja politiikan uskottavuudesta Pariisin sopimuksen toteuttamisen tulisi auttaa

20 Sekalaisia ajatuksia Mitä hallitusohjelman tavoitteet tarkoittavat?

21 Irti kivihiilestä: hiililauhde Sähkön erillistuotantoa harjoittaa Suomessa vain muutama laitos Meri-Pori on uusin (1994) ja suurin Sähkön hinta on nyt niin alhainen, että pääkäyttö on vain talvikauden aikana Markkinat syrjäyttämässä ne pois OLS3: lopullinen hiililauhteen poistuminen? Energiaremonttiryhmä: kivihiilen energiakäyttö on tarvittaessa kiellettävä Tuleva rooli: hiililauhdelaitokset varavoimalana

22 Irti kivihiilestä: CHP Kivihiiltä päätoimisesti käyttävien laitosten osuus 12.5% Suurten kaupunkien päätöksillä on tärkeä sija, jos kivihiili syrjäytetään Merkittäviä investointeja irti hiilestä tarvitaan Sähkön hinnan lasku ajaa myös CHP.tä alaspäin ja maalämpöpumppuja otetaan käyttöön siellä missä potentiaalia on Maalämpö, aurinko- ja tuulivoima, energiatehokkuus & geoterminen lämpö (?) Kuluttajalähtöisyys

23 Kotimaisen öljyn käytön puolittaminen Jos petrokemian tuotteet ja jalostamojen oma käyttö suljetaan ulos, niin käyttö on tonnia Tavoite tonnia Keinoja Plug-in hybridit ja sähköautot: määrän kasvattaminen Omakotitalojen irrottaminen öljylämmityksestä Keinoja Diesel: sekoitussuhteen kasvattaminen noin 40% Bensiini: sekoitussuhteen nostaminen

24 Ilmastosopimuksen tuomat mahdollisuudet Cleantech sektorin viennille uusia mahdollisuuksia - Energiatehokkuusratkaisujen kysyntä kasvaa - Uusiutuvan energian kysyntä kasvaa - Myös muiden puhtaiden ratkaisujen (vesi, jätehuolto) kasvaa Uutta pontta tutkimus- ja kehitystyöhön - Sähkön varastointi - Power to gas ratkaisut {vety, fossilinen öljy} - Energiajärjestelmien ICT-pohjaiset käyttäjälähtöiset ratkaisut - Älykkäät sähköverkot Prosessiteollisuuden kilpailukyky voimistuu - Tuotannon puhtaus, resurssi- ja energiatehokkuus suurempi kilpailuvaltti

25 Cleantechin globaalin kysynnän kasvu: energia Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kysynnän maailmanlaajuinen kasvu * Liikenteen energiatehokkuus -3,1 % 8,8 % 8,5 % Polttoaineiden tuotanto 25,3 % 2,3 % 3,0 % Polttoaineiden jakelu -12,7 % 35,3 % 5,8 % Rakentamisen energiatehokkuus 13,3 % 10,5 % 41,9 % Teollisuuden energiatehokkuus 9,0 % 15,5 % 6,1 % Sähkön tuotanto -32,4 % 1,8 % 16,4 % Sähkön jakelu ja johtaminen 84,7 % -21,8 % 32,7 % Keskimäärin -9,2 % 4,1 % 16,2 % * Ennakkoarvio Energiatehokkuus ja bioenergia kuuluvat Suomen Vahvuusalueisiin ja niiden kysynnän kasvu on voimakas

26 Energiasektorin cleantech-teknologiat Gaian selvitys: Lähes kaikissa teknologioissa globaali markkinapotentiaali on niin suuri, että se tarjoaa riittävän potentiaalin suomalaisten vientiponnisteluille Suurimmat talousvaikutukset saatavissa teknologioilla, joiden voidaan arvioida oleva kaupallisesti kypsiä 2030 mennessä Suurimmat vuotuiset investoinnit Suomessa kohdistumassa tuulivoimaan ja biomassakattiloihin Investointiluvut: (suomi/maailma): tuuli: 292M /191100M, biomassa: 388M /28300M Suurimmat päästövähennyspotentiaalit Keskitetty energia: maatuulivoima ja biomassakattilat Hajautettu energia: pienet biomassavoimalat ja keskikokoinen aurinkosähkö Biomassaan liittyvät markkinat selvästi pienemmät kuin muun energian markkinat Suurin työllistävyys Maatuulivoima ja biomassakattilat

27 Arvioita Suomen suhteellisesta edusta Pohjoismainen vertailu Suomi: energiatehokkuus, bioenergia, mittaus- ja monitorointilaitteet, ja cleantech-ict:ssä. Yritystasolla Suomen suhteellinen bioenergiaetu liittyy sellu- ja paperiteollisuuteen Muut Pohjoismaat: tuuleen, veteen, geotermiseen energiaan, vesivoimaan, aurinkoon tai jätteiden energiakäyttöön TANSKA paras vientimaana ja ylivoimainen todennettujen ratkaisujen markkinoija Paljastettu teknologinen etu (maan patentit suhteessa alan patentteihin): ICT teknologia dominoi, vaikka trendi on laskeva (Nokia efekti) Nousevia aloja: lääke- ja bioteknologia ICT - kuluttajat - energia

28 Fiksu voittaa tulevilla energiamarkkinoilla