TOIMINTAKERTOMUS 2005

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 VAPAAN SIVISTYSTYÖN YHTEISJÄRJESTÖ - SAMVERKANDE BILDNINGSORGANISATIONERNA RY y

2 Sisällysluettelo PÄÄSIHTEERIN KATSAUS VUODESTA TOIMINTAKERTOMUS VAPAAN SIVISTYSTYÖN EDISTÄMINEN Edunvalvonta Sidosryhmäyhteistyö 5 2. KANSALLINEN YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN Seminaarit ja tapahtumat Tiedotus SOFIA-hanke Muu ajankohtainen yhteistyö 6 3. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Eurooppalainen aikuiskoulutusyhteistyö Pohjoismainen yhteistyö 7 4. VSOP-OHJELMA VSOP-ohjelman I-vaiheen toteutus VSOP-ohjelman II-vaiheen suunnittelu VSOP-ohjelman hallinnointi ja tiedotus 9 5. TALOUS JÄSENET, HALLINTO JA HENKILÖSTÖ JÄSENYYDET 11 LIITTEET 12 Liite 1: VSY:n kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö vuonna 2005 Liite 2: VSOP-koulutus vuonna 2005 Liite 3: Vapaan sivistystyön tutkimusapurahojen 2005 saajat ja aiheet Liite 4: Kansalaisopintojen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien pilottikokeilut Liite 5: Tasekirja 2

3 pääsihteerin katsaus vuodesta 2005 Vuonna 2005 vapaan sivistystyön toimialaa puhuttivat rahoitusuudistukset, jotka eduskunta hyväksyi vuoden lopussa. Uudistukset koskivat pitkään valmistelussa ollutta kansalais- ja työväenopistojen asutusrakenneryhmitystä, vammaisille opiskelijoille suunnatun koulutuksen valtionosuutta kansanopistoissa sekä opintokeskusten saaman järjestömäärärahan ja suoritepohjaisen valtionavustuksen suhdetta. Vaikka valmistelu oli ollut pitkä ja monivaiheinen prosessi, oltiin uudistukseen kohtuullisen tyytyväisiä. Valtion rahoitusuudistusten rinnalla on oppilaitoksien toimintaympäristössä käynnissä niin monia muutoksia, että uudistukset otettiin vastaan melko helposti. Oppilaitosten yhdistyminen ja yhdistäminen kuin myös oppilaitosten omistajajärjestelyt ovat henkilöstöä voimallisesti askarruttavia kysymyksiä. Yhdistymisistä aiheutuvat taloudelliset ongelmat jatkuvat edelleen. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön hallitus asetti vuoden 2005 tavoitteiksi työstää koko vapaan sivistystyön toimialan tulevaisuuden visiota sekä uudistaa yhdistyksen säännöt. Sääntömuutoksen valmistelussa pyrittiin keventämään voimassa olevaa hallintomallia ja ennakoimaan jäsenpohjan mahdollinen laajentuminen. Vuoden 2005 alusta oli Suomen Setlementtiliitto tullut järjestön jäseneksi ja alustavia keskusteluja oli käyty myös muita vapaan sivistystyön oppilaitoksia edustavien järjestöjen kanssa. Oli mielenkiintoista havaita, että VSY:n jäsenjärjestöt päätyivät valmistelussa malliin, jossa yhdistyksen kokouksia on vuosittain kaksi: kevät- ja syyskokous. Haluttiin siis edelleen säilyttää kohtuullisen tiivis yhteys järjestön toiminnan seuraamiseksi ja ohjaamiseksi. Eräänä perusteluna tälle mallille oli se, että uusien sääntöjen mukaan hallituksen jäsenten lukumäärä on selvästi aiempaa pienempi. Esitys uusiksi säännöiksi on jätetty yhdistysrekisteriin tarkastettavaksi ja ne astunevat voimaan vuoden 2007 alusta. Vapaan sivistystyön koko toimialan yhteisen vision rakentaminen aloitettiin keväällä 2005 ja työ jatkuu edelleen. VSY järjesti kolme tuloksekasta työpajaa, joissa alan asiantuntijat pohtivat vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita, määrittelivät alan kehittämistarpeita ja tuottivat yhden ehdotuksen vapaan sivistystyön visioksi vuonna Valmistelu jatkuu vuonna 2006 läänikohtaisilla keskustelutilaisuuksilla. Tavoitteena on kuulla oppilaitosten edustajien kommentteja ja näkemyksiä tehtyyn visioehdotukseen ja tukea oppilaitosten omaa visio- ja strategiatyötä. VSY:n toimintaa vuonna 2005 leimasi kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen. VSY otti vastaan useita ulkomaisia vierailijaryhmiä, joille kerrottiin niin suomalaisesta aikuiskoulutusjärjestelmästä kuin myös vapaan sivistystyön nykytilasta. EAEA:n kautta VSY:n toimihenkilöitä kutsuttiin toimijoiksi kansainvälisiin konferensseihin ja projekteihin. Suomi edustaa aikuiskoulutuksen paratiisia ja toisaalta myös Euroopan unionin pieniä valtioita, joten se on tervetullut kumppani moniin verkostoihin. VSY:n jäsenjärjestöt ovat osoittaneet aktiivista kiinnostusta yhteisjärjestöä kohtaan. Toivottavaa on, että kiinnostus johtaa entistä vahvempaan yhteistyöhön ja yhteisjärjestön toiminnan tukemiseen. Vapaa sivistystyö voi vahvistaa identiteettiään ja lisätä tuloksellisen toiminnan näkyvyyttä puhaltamalla yhteen hiileen ja rakentamalla yhdessä vapaan sivistystyön loistavaa tulevaisuutta. Helsinki Eeva-Inkeri Sirelius Pääsihteeri 3

4 VSY:N TOIMINTAKERTOMUS 2005 Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö on sääntöjensä mukaisesti 1) pitänyt yhteyttä vapaan sivistystyön järjestöjen kesken, 2) edistänyt vapaata sivistystyötä yhteiskunnassa, 3) hoitanut ja kehittänyt yhteyksiä vapaan sivistystyön ulkomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja 4) edistänyt alan pedagogista kehitystä. taa aikataulua tai siirtää toimintoja seuraavalle vuodelle. VSOP-ohjelmassa oli eräänlainen murrosvaihe. Ensimmäisestä VSOP-ohjelmakaudesta tehty ulkoinen arviointi ja sen tulokset johtivat hyvin huolelliseen toisen vaiheen ohjelman suunnitteluun. Suunnittelun vaatima aika ja työpanos veivät resursseja esimerkiksi uuden perehdyttämiskoulutuksen suunnittelulta ja toteutukselta. Vuodelle 2005 laadittu toimintasuunnitelma on toteutunut hyvin. Joidenkin tehtävien osalta on ollut tarpeellista laven- Seuraavassa tarkastellaan vuoden 2005 toimintoja VSY:n sääntöjen mukaisten tavoitteiden toteutumisen kannalta. 1. VAPAAN SIVISTYSTYÖN EDISTÄMINEN 1.1. Edunvalvonta Edunvalvonnan kohteina olivat rahoitusjärjestelmien uudistamistoimet, suuntaviivaohjauksen kehittäminen, opintosetelin käyttöönoton valmistelu sekä yliopistojen avautuminen aikuiskoulutuksen suuntaan. Keskusteluja sävytti huoli aliedustettujen väestöryhmien tavoittamisen keinoista, huoli aikuisten taloudellisista edellytyksistä osallistua koulutukseen sekä kiinnostus seurata Noste-ohjelman onnistumista ja tuloksellisuutta. Koulutuksen arviointineuvoston yhtenä arviointikohteena oli vuonna 2005 vapaan sivistystyön oppilaitosrakenne ja palvelukyky. Arviointiryhmän tukena toimivan suunnitteluryhmän työskentely osoittautui pikemminkin edunvalvontatyöksi kuin arviointiryhmän tukemiseksi. Lausuntojen antaminen, kuulemistilaisuuksiin ja työryhmätyöskentelyyn osallistuminen sekä asiantuntijana toimiminen ovat vakiintuneita edunvalvonnan työmenetelmiä. VSY oli vuonna 2005 kuultavana eduskunnassa seuraavasti: Eduskunnan sivistysvaliokunta Hallituksen esitys 112/2005 Esitys koski vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamista Eduskunnan hallintovaliokunta HE 88/2005 ja HE 112/2005 sekä LA 91/2005 ja LA 98/2005 Hallituksen esitys lain vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Lausuntoja annettiin: Opetusministeriölle: Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkon, laadun ja rahoituksen kehittäminen (Työryhmämuistio 2004:39) Yliopistojen aikuiskoulutustyöryhmä, kuulemistilaisuus kansalaisopistojen, kesäyliopistojen, kansanopistojen ja opintokeskusten rahoitusjärjestelmien uudistaminen, kuulemistilaisuus Opetushallitukselle: Kielitutkintotoimikunnan asettaminen Puheenjohtaja ja pääsihteeri vierailivat opetushallituksen pääjohtajan Kirsi Lindroosin luona Keskustelun aiheina olivat vapaan sivistystyön oppilaitosten tulevaisuuden 4

5 uhat ja mahdollisuudet. Hänelle vietiin Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön VSY - Visio esite. Opetushallituksen ja opetusministeriön virkamiesten kanssa on ollut säännölliset keskustelu- ja tapaamisyhteydet. Vapaan sivistystyön yhteistyöryhmä (YTR) kokoontui muutamia kertoja ja opetusministeriön aikuiskoulutusyksikön virkamiehet kävivät kunkin järjestön kanssa erilliset neuvottelut toiminnan tuloksista joulukuussa Sidosryhmäyhteistyö Edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen eräs muoto on turvata vapaan sivistystyön näkyvyys ja edustus mahdollisimman monessa koulutusta ja oppimista käsittelevässä työryhmässä ja yhteistyöverkostossa. Mukanaolo antaa mahdollisuuden tuoda esille vapaan sivistystyön merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille ja tehdä näkyväksi vapaan sivistystyön sektorin rooli osana suomalaista koulutusjärjestelmää. (Liite 1) Vuonna 2005 VSY oli edustettuna: Eeva-Inkeri Sirelius: - Aikuiskoulutusneuvosto - Aikuiskoulutusneuvoston työjaosto - EAEA:n hallitus (varapuheenjohtaja) - Vapaan sivistystyön yhteistyöryhmä YTR - Vapaan sivistystyön arvioinnin suunnitteluryhmä - Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto - UNESCOn kasvatusjaosto - Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtokunta - Aikuisopiskelijan viikko 2005 kampanjatoimikunta - Opintosetelin käyttöönottoa valmisteleva työryhmä Leena Saloheimo: - Aikuiskasvatuslehden toimituskunta Johanni Larjanko: - Grundtvig -verkosto 2. KANSALLINEN YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN 2.1. Seminaarit ja tapahtumat Yhteisjärjestö oli omassa toimintaohjelmassaan suunnitellut vuodelle 2005 muutamia vapaan sivistystyön yhteisiä tapahtumia. Päätapahtumana oli joulukuussa järjestetty Virtapiiri-seminaari, joka järjestettiin kansalaiskasvatuksen teemavuoden kunniaksi uusissa Svenska folkskolans vänner -järjestön omistamissa G18 tiloissa. Tilaisuus toteutettiin yhteistyössä Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman kanssa. Tilaisuuteen osallistui yli 100 vapaan sivistystyön ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijaa, ja ilmapiiri oli positiivinen ja osallistujia vahvistava. Ajatus uusista vapaan sivistystyön Virtapiiri-seminaareista sai kannatusta. sen tutkijatapaamisen järjestelyissä yhteistyössä Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran kanssa, Aikuisopiskelijan viikon 2005 päätapahtumassa yhteistyössä Erilaisten oppijoiden liiton kanssa ja Suolahti -seminaarin järjestäjänä yhdessä Keski-Suomen opiston ja opetusministeriön kanssa. Seminaariohjelmat käsittelivät ajankohtaisia teemoja: kansalaiskasvatus ja aktiivinen kansalaisuus, monikulttuurisuus ja erilaisuuden kohtaaminen, vapaa sivistystyö tutkimusalueena ja globalisaation haasteet suomalaiselle sivistys- ja osaamispolitiikalle Tiedotus VSY:n avoimet ovet Muista tapahtumista mainittakoon NVL-verkoston ja VSY:n yhdessä järjestämä avoimet ovet -tilaisuus uusissa toimitiloissa Annankadulla ja monikulttuurisuutta käsittelevä seminaari Kulttuurikeskus Caisassa. Omien tilaisuuksien lisäksi VSY oli mukana kumppanina aikuiskasvatuk- VSY:n tiedostustoimintaa parannettiin tuottamalla ajankohtaistiedotteita VSY:n kotisivuille. Henkilöstö työsti VSY:n tiedotussuunnitelmaa ja päätti kohdentaa tiedotustoimintaa jatkossa erityisesti VSY:n jäsenjärjestöille. Päätettiin ottaa käyttöön sähköisesti jaettava jäsentiedote, joka sisältää uutisia ja ajankohtaisia asioita kaikista VSY:n toiminnoista: edunvalvonta, EAEA, NVL ja VSOP-ohjelma ja muut projektit. Toteutus siirtyi vuodelle

6 2.3. SOFIA-hanke Vapaan sivistystyön yhteistyötä toteutettiin VSY:n koordinoimassa SOFIA-hankkeessa. SOFIA (Suomalaisten opiskelu Finnish Adult Education) -hanke alkoi keväällä 2005 opetusministeriön myöntämällä tuella ja tavoitteena on kehittää ulkosuomalaisia palveleva ja heidän opiskeluaan tukeva toimintamalli. SOFIA -hankkeen koordinaattorina aloitti FM,KTM Minna Kantola, joka asuu ja työskentelee Fuengirolassa, Espanjassa. Hanke aloitettiin kartoittamalla Aurinkorannikolla asuvan aikuisväestön koulutustarpeita ja selvittämällä alueella olevat kouluttajaresurssit. Toiminta käynnistyi lokakuussa pidettävillä SOFIA-keskuksen avajaisilla. Hankkeen väliraportti toimitettiin opetusministeriölle Muu ajankohtainen yhteistyö Vuonna 2005 perustettiin toimikunta valmistelemaan J.V. Snellmanin juhlavuotta. Toimikunnassa vapaata sivistystyötä edusti rehtori Ville Marjomäki. Toimikunnan sihteeri hyödynsi VSY:n avulla vapaan sivistystyön oppilaitosten verkostoa levittääkseen juhlavuoden ohjelmakalenteria ja tietoa Snellmanin sivistyskäsityksistä. Eduskunta valmistautui myös omaan 100-vuotisjuhlaansa ja Eduskunnan kirjasto pyysi VSY:n tukea, jotta oppilaitokset huomioisivat juhlavuoden omassa suunnittelussaan ja järjestäisivät keskustelutilaisuuksia eduskuntalaitoksen historiasta ja nykyisestä toiminnasta. Aktiivista kansalaiskeskustelua ja keskustelutilaisuuksien järjestämistä tuettiin lähettämällä ilmainen cd-rom -esitys eduskunnan toiminnasta kaikkiin oppilaitoksiin. SOFIA-keskuksen avajaiset Vasemmalta alkaen Ansa Ollila, Liisa Leskinen, Minna Kantola, Linda Alrubaie 3. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 3.1. Eurooppalainen aikuiskoulutusyhteistyö VSY:n rooli EAEA:n tiedotusyksikön ylläpitäjänä on merkittävä niin aineellisten resurssien kuin osaamisvarannon kannalta. VSY on EAEA:n jäsenjärjestöistä ainoa, joka opetusministeriön myötävaikutuksella tukee EAEA:n toimintaa vuosittain yli eurolla. Suomi tarjoaa tärkeätä asiantuntijuutta EAEA:lle antamalla yhden henkilön työpanoksen niin tiedotus- kuin myös ATK-tukitehtäviin. EAEA:n julkikuva on paljolti riippuvainen hyvin hoidetusta sähköisestä tiedottamisesta ja toimivista kotisivuista. EAEA:n jäsenmäärä on kasvanut 115 jäseneen 40 eri Euroopan maassa. Samalla tarpeet tuottaa tiedotusmateriaalia usealla kielellä ovat kasvaneet. Suomen toimistossa työskenteli kolmen kuukauden ajan saksalainen korkeakouluharjoittelija Vera Sperling. Harjoittelu toteutettiin Leonardo-ohjelman puitteissa. Vera valmisteli järjestön tiedotusstrategiaa, osallistui uutisaineiston tuottamiseen ja käänsi EAEA:n kotisivuille saksankielistä aineistoa. Henkilöstö oli tyytyväinen ulkomaisen harjoittelijan työpanokseen ja hänen läsnäolonsa tarjosi kaikille erinomaisen kielikylvyn. EAEA:n vuosikokous pidettiin marraskuussa Norjassa, Lillehammerissa, missä hyväksyttiin järjestölle uudet säännöt. VSY:n pääsihteeri oli EAEA:n varapuheenjohtajan roolissa mukana sääntömuutostyöryhmässä. Sääntömuutoksilla täsmennettiin jäsenten kategorioitumista varsinaisiksi (ordinary) tai ulkojäseniksi (associate). EAEA siirtyi samalla kahden vuoden kokousrytmiin siten, että vuosikokous pidetään joka toinen vuosi ja hallituksen jäsenet valitaan 2-vuotiskaudeksi. 6

7 EAEA on vahvistanut suhdettaan Euroopan unioniin ja komissio käyttää EAEA:ta keskustelu- ja yhteistyökumppanina. Huhtikuussa järjestettiin vastaanotto EU:n parlamentin tiloissa ja paikalle saapui noin 80 henkilöä: parlamentin jäseniä kuin myös EAEA:n omia jäseniä eri Euroopan maista. Samalla kun tehtävät Euroopassa ovat laajentuneet, on järjestöllä pyrkimyksiä rakentaa aiempaa tiiviimpiä yhteyksiä maailmanlaajuisesti toimiviin aikuiskoulutusjärjestöihin. Suomen edustajan tehtävänä on viestittää EAEA:n hallitukselle niistä painotuksista ja priorisoinneista, joita suomalaiset jäsenet pitävät tärkeinä. Ennen EAEA:n vuosikokousta VSY kutsui koolle kaikki viisi EAEA:n suomalaista jäsentä ja neuvottelussa linjattiin jäsenten yhteiset tavoitteet seuraavalle toimintavuodelle. Aikuiskoulutusalan lehtien laajamittainen yhteistyö- ja verkostohanke INFONET käynnistyi Grundtvig 4 -projektina. Hankkeessa on viisi partneria Suomesta ja EAEA:ta edustaa Johanni Larjanko, VSY:n kansainvälisen asioiden sihteeri. On aloitettu kaksi uutta hanketta, joissa suomalaiset ovat vahvasti mukana. DEMOS-hankkeen tavoitteena on luoda pohjoismainen dokumentti demokratiasta, aktiivisesta kansalaisuudesta ja elinikäisestä oppimisesta. Monimuotooppimisen työryhmä kehittää hankkeessa IT ja demokratia työmuotoja, jotka edistävät aktiivista kansalaisuutta ja demokraattista osallistumista. JAVAL-projekti VSY on koordinaattorina opitun tunnustamista työstävässä projektissa nimeltä JAVAL (Joint Action for Valuing Learning). Hanke saa rahoituksen Nordplus NABO -ohjelmasta ja siinä on mukana Pohjoismaiden lisäksi Baltian maat. JAVAL-projekti järjesti onnistuneen seminaarin Lillehammerissa marraskuussa. Siellä esiteltiin esimerkkejä eri maiden käytänteistä, joilla opitun tunnustamista toteutetaan tai aiotaan toteuttaa. 70 osallistujan joukossa oli viisi suomalaista ja työpajoissa esiteltiin kaksi suomalaista esimerkkiä. Hanke jatkuu vuonna Pohjoismainen yhteistyö NVL - Aikuisen oppimisen pohjoismainen verkosto Aikuiskoulutuksen pohjoismainen yhteistyö organisoitiin uudella verkostomallilla alkaen. Pohjoismaisen ministerineuvoston alainen SVL (Styringsgruppen for Voksnes läring) päätti antaa pohjoismaisen verkoston päävastuun Ruotsiin Center för Flexibelt Lärande (CFL) -järjestölle. Tämän lisäksi jokaiseen maahan valittiin kansallinen koordinaattori ja hänelle työnantajan tehtävistä ja työtiloista huolehtiva vastuutaho. Suomessa NVL (Nordisk Nätverk för Vuxnas Lärande) -verkoston kansallisena kotipesänä aloitti VSY ja koordinaattorina KM Carola Lindholm. Uusi hallinnollinen organisoitumistapa kuin myös Nordplus-ohjelmat ovat onnistuneet lisäämään pohjoismaista yhteistyötä kiitettävällä tavalla. On nähtävissä, että mm. suomenkieliset oppilaitokset ovat tulleet aiempaa enemmän mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Suomalaisten määrä oli 21 % kaikista NVL-verkoston järjestämiin tapahtumiin osallistuneista henkilöistä. Suomen koordinaattori keskittyi vuonna 2005 rekrytoimaan suomalaisia asiantuntijoita erilaisiin verkostoihin, jotka koskivat koulutuksen laatua, opitun tunnustamista ja työssä oppimista. Kansallisella tasolla on aloitettu laatuverkoston luominen ja aikuisen ohjaukseen liittyvä verkosto on myös alullaan. Verkostoihin on kutsuttu edustajia työelämästä, aikuiskoulutuksesta, vapaasta sivistystyöstä kuin myös tutkimuksen alalta. Pohjoismainen pääsihteerikokous Vapaan sivistystyön sektorilla on ollut tapana järjestää ns. pääsihteerikokouksia vuosittain. Vuonna 2005 kokouksia oli kaksi. Toinen oli tarkoitettu vain Pohjoismaiden pääsihteereille ja toiseen olivat kutsuttuina myös Baltian maiden pääsihteerit. Perinteen jatkamista pidettiin välttämättömänä, jotta voitaisiin kuulla raportteja kussakin maassa tapahtuvista lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyvistä mahdollisista muutoksista sekä valmistella yhteispohjoismaista näkemystä muilla Euroopan foorumeilla. Pohjoismainen matka-apuraha VSY sai opetusministeriöltä avustusta, jolla voidaan taloudellisesti tukea vapaan sivistystyön toimijoiden osallistumista seminaareihin ja kokouksiin Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Matka-apurahoja myönnetään hakemuksesta ja haku on jatkuvaa. Mahdollisuudesta tiedotetaan VSY:n kotisivuilla. Vuonna 2005 avustusta käytettiin korvaamaan useiden henkilöiden matkakuluja heidän osallistuessaan Lillehammerissa järjestettyyn JAVAL-konferenssiin (Opitun tunnustaminen) marraskuussa

8 4. VSOP-OHJELM A VSY:n hallinnoima VSOP-ohjelma sisältää kolme kehittämisaluetta: henkilöstön täydennyskoulutuksen, vapaan sivistystyön tutkimuksen ja erilliset kehittämishankkeet, jotka ovat tukeneet suuntaviivaohjauksen toimeenpanoa. Täydennyskoulutusohjelmat tarjoavat tietojen ja taitojen uusintamisen ja päivittämisen mahdollisuuksia aikuispedagogian lisäksi myös muilla alueilla kuten johtaminen, työyhteisön kehittyminen, tiedotus- ja viestintä, monikulttuurisuuden kohtaaminen jne VSOP-ohjelman I-vaiheen toteutus TÄYDENNYSKOULUTUS Vuoden kuluessa järjestettiin kymmenen (10) Opisto muutoksessa -ohjelmaa. Kaksi näistä oli aloitettu vuonna 2004 ja kolme jatkui vuoden 2006 puolelle. Ohjelmaan osallistui 92 vapaan sivistystyön oppilaitoksen työntekijää tai luottamushenkilöä. Ohjelman tavoitteina oli mm. työyhteisöjen toimintastrategioiden ja työkyvyn vahvistaminen sekä yhteisten käytänteiden kehittäminen. Ohjelma koostui kuudesta tapaamisesta ja välitehtävistä, joissa työstettiin osallistuja- ja ongelmalähtöisesti yhdessä sovittuja kysymyksiä. Mukana oli sekä yhden että useamman opiston työyhteisön muodostamia ryhmiä. Monet ryhmistä muodostuivat yhdistämisprosessissa olevien opistojen henkilöstöistä. Koulutuksen vetäjä oli koulutuspäällikkö Erkki Takatalo Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta. Yksittäisille osallistujille tarkoitettuja täydennyskoulutuskursseja (2 5 ov) toteutettiin kymmenen (10), joista neljä (4) oli vuonna 2004 aloitettuja ja kaksi (2) vuodelle 2006 jatkuvaa koulutusta. Sisällöt liittyivät mm. johtamiseen, oppimismenetelmiin, erityisesti oppimiseen verkossa, viestintään ja markkinointiin sekä monikulttuurisuuteen. Osallistujia kursseilla oli kaikkiaan 171. VSOP-koulutuksen toteuttajien joukkoa vahvistettiin vapaan sivistystyön toimijoilla: vapaan sivistystyön etäopettajien täydennyskoulutuksen toteuttaja oli Etäopisto, Monikulttuurisuuden kohtaaminen -koulutuksen toteuttivat Viittakiven opisto ja Työväen Sivistysliitto. Muita koulutuksien toteuttajia olivat Lapin yliopisto, Eduta-instituutti Tampereelta, Palmenia Helsingistä ja Johtamistaidon Opisto JTO sekä Åbo Akademi. Koulutuksista yksi oli ruotsinkielinen. Kolme kurssia jouduttiin peruuttamaan ilmoittautuneiden vähyyden takia, yksi koulutus siirrettiin vuoden 2006 puolelle. ruotsinkielinen yhteisöllisyysopintoryhmä, toteuttajana oli aikaisempaan tapaan Åbo Akademi. Opiskelijoita oli 28. VSOP-koulutukseen osallistui kaikkiaan 291 henkilöä vuonna Yhteenvetotaulukko koulutuksista on liitteenä (liite 2). VAPAAN SIVISTYSTYÖN TUTKIMUKSEN VAHVISTAMINEN Vapaan sivistystyön tutkimusapurahojen hakuaika oli keväällä maalis-huhtikuussa ja jatkohaku elokuun loppuun. Apurahoja haki kaikkiaan 27 henkilöä. Tutkija-apuraha (1 600 e/kk) myönnettiin kahdeksalle (8) tutkijalle, kannustusrahoja (900 e) myönnettiin viisi (5). Tutkimusapurahoja jaettiin yhteensä euroa. Lisäksi myönnettiin yksi matka-apuraha kansainväliseen tutkijaseminaariin osallistumiseen. Lista apurahojen saajista ja heidän aiheistaan on liitteessä (liite 3). Vapaan sivistystyön tutkijatapaaminen 2005 järjestettiin Harjattulassa Turussa. Tilaisuus oli yksipäiväinen, koska osallistujilla oli mahdollisuus siirtyä suoraan Turussa pidettyyn pohjoismaiseen aikuiskasvatuksen tutkijatapaamiseen. Harjattulassa oli 19 osallistujaa vapaan sivistystyön oppilaitoksista ja järjestöistä. Esillä oli kahdeksan (8) erilaista tutkimustyötä gradusta väitöskirjatutkimukseen. Aikuiskasvatuksen tutkimuksen asiantuntijana tapaamisessa oli yliassistentti, KT Petri Salo Åbo Akademista. Vapaan sivistystyön tutkimustietokanta päivitettiin mm luvulla tehdyillä opinnäytetöillä kevätkaudella. Päivitystyön tekivät kasvatustieteiden opiskelijat Mari Nuutinen ja Hannele Sirkkanen. Tietokanta on verkossa osoitteessa Suomalaisen aikuiskasvatuksen kenttiä ja kerrostumia (SAKKE) esittelevän ja niitä koskevaa tutkimusta kokoavan oppikirjasarjan toimituskunnalle koottiin tukiryhmä, joka on kokoontunut kerran. Seppo Niemelä, Juha Sihvonen ja Aki Ojakangas/Tytti Liinakoski edustavat tukiryhmässä vapaata sivistystyötä. Sarjan päätoimittaja on Anja Heikkinen ja se tuotetaan Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran, KVS:n ja VSY:n yhteistyönä. VSOP-suunnittelija toimii toimituskunnan ja tukiryhmän yhteyshenkilönä ja hallinnoi toimituskunnan virtuaalista kotipesää. Toistaiseksi viimeinen yhteisöllisyysopintoryhmä (10 ov) saatiin päätökseen vuoden alkupuolella. Ryhmä oli kolmas 8

9 KEHITTÄMISHANKKEET Aktiivinen kansalaisuus ja tietoyhteiskuntavalmiudet Vapaan sivistystyön Kansalaisopintojen ja Tietoyhteiskuntavalmiudet-opintojen opetussuunnitelmasuosituksien kokeilua jatkettiin. Kansalaisopintosuositusta kokeiltiin pilottituen turvin kymmenessä (10) oppilaitoksessa ja Tietoyhteiskuntavalmiudet-opintojen suositusta viidentoista (15) oppilaitoksen (joissa 18 opintoryhmää). Pilottioppilaitosten edustajille järjestettiin seminaaripäivä Helsingin Aikuisopistossa Lista pilottikoulutusryhmistä on liitteenä (liite 4). Sekä ensimmäisen ( ) että toisen ( ) pilottikierroksen kokeilut on raportoitu ja niistä tehtiin yhteenvetoraportit. Piloteista koottiin myös esite Ties vaikka tällä menolla ollaan kansanedustajia koko sakki, jossa on kuvattu kahdeksan (8) erilaista suositusten pohjalta toteutettua koulutusta. Kansalaisopintojen suositus käännettiin englanniksi. Kansalaisopintojen verkkoversiota varten tehtiin hankesuunnitelma (KOVERA), joka esiteltiin opetusministeriössä syksyllä. Virtuaalisten kansalaisopintojen oppimisympäristön valmisteluun ryhdyttiin Discendum OY:ssä työskentelevän KT Lauri Jäntin kanssa. Loppusyksyllä järjestettiin Helsingissä Aktiivisen kansalaisuuden areenat -seminaari. Aktiivisen kansalaisuuden teemaa tutkittiin osallisuuden, ihmisoikeuksien ja aktiivisen kansalaisuuden taitojen oppimisen näkökulmista alustuksissa, muissa esityksissä ja työpajoissa. Alustajina olivat mm. rehtori Björn Wallèn, ohjelmajohtaja Seppo Niemelä, filosofi Eero Ojanen, vuoden 2005 pakolaisnainen Amran Mohamed Ahmed, EU:n Sudanin erityisasiantuntija Pekka Haavisto ja kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä vapaan sivistystyön oppilaitoksista ja järjestöistä sekä kansalaisjärjestöistä. Seminaari liittyi ainoana suomalaisena aikuiskasvatusalan tilaisuutena EU:n vuositeemaan, joka oli The Year of Learning for Democratic Citizenship. Monikulttuurisuus Kulttuurienvälinen vapaa sivistystyö KUVASI-hankkeessa järjestettiin valtakunnallinen seminaari Kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä Seminaarissa nostettiin esiin monikulttuuristuvassa ympäristössä toimimiseen ja erilaisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä Amran Mohamed Ahmed esiteltiin KUVASI-hankkeessa kehitetty Monikulttuurisuuden kohtaaminen MOK-koulutusohjelma. Seminaarin osallistujat olivat pääasiassa vapaan sivistystyön oppilaitosväkeä. Heitä oli paikalla 59 henkilöä. Varsinainen MOKkoulutusohjelma toteutettiin yhteistyössä Viittakiven opiston ja Työväen sivistysliiton kanssa. Osallistujien määrä jäi, odotettua alhaisemmaksi, 15 henkilöön. Opitun tunnustaminen Vuosi oli kaksivuotiseksi suunnitellun, Euroopan unionin rahoittaman REFINE-hankkeen (Recognising Formal, Informal and Non-formal Education) toinen vuosi. Hankkeessa on testattu mm. nonformaalissa koulutuksessa opitun tunnistamisen ja tunnustamisen välineitä. VSY:n koordinoimassa ryhmässä ovat olleet mukana Jalasjärven ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, Lapin yliopisto, TSL ja Nuorten Akatemia. Ryhmä tapasi kolme kertaa vuoden aikana, raportoi kokeilunsa ja tuotti suosituksen opitun tunnustamisen välineiden kehittämisestä. Kaikkien suomalaisten partnerien edustajat (5 henkilöä) osallistuivat hankkeen loppuseminaariin, joka pidettiin Roomassa katolisen avoimen yliopiston LUMSA:n tiloissa. Hankkeen koordinaattorina toimi tohtori Pat Davies ja koordinoivana laitoksena Lillen tekninen yliopisto Ranskasta VSOP-ohjelman II -vaiheen suunnittelu Vuonna 2005 laadittiin VSOP-ohjelman II-vaiheen ( ) projektisuunnitelma, joka hyväksyttiin VSY:n hallituksessa joulukuussa. Ohjelman tavoitteiden suunnittelussa hyödynnettiin mm. Vapaan sivistystyön visio prosessissa syntyneitä tuloksia sekä opetushallinnon vapaata sivistystyötä koskevia ohjelma-asiakirjoja ja selvityksiä. Suunnitelmassa otettiin huomioon myös vuonna 2004 toteutetun ohjelma-arvioinnin tulokset VSOP-ohjelman hallinto ja tiedotus Virtapiiri-seminaarin ryhmätyöskentelyä VSY:n työvaliokunnan VSOP-ryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi (6) kertaa. Ryhmän jäsenet ovat olleet Heljä Nur- 9

10 mela (KTOL), Tytti Liinakoski (SKY), Anneli Bauters (OKS) ja Maria Bäck (Bildningsforum r.f.). VSOP-ohjelman verkkosivustoa on ylläpidetty ja laajennettu. Verkkolehti Sivistys.netissä on ollut VSOP-uutisia omassa osiossaan sekä linkitys VSOP-ohjelman sivustolle. Aikuiskoulutuksen maailma -lehteen on tehty kaksi nelisivuista VSOP-vekkariliitettä. Lisäksi oppilaitoksille on lähetetty suoraan kaksi (2) VSOPkoulutusta ja -hankkeita koskevaa tiedotekirjettä. Tiedotteita on toimitettu myös KTOL:n ja Kansanopistoyhdistyksen jäsenkirjeiden ja sähköisten ajankohtaiskirjeiden mukana. VSOP-ohjelmassa tuotettuja kirjallisia aineistoja on toimitettu tilausten mukaan oppilaitoksille ja järjestöille yli 600 kpl syksyn 2005 aikana. 5. TALOUS Tilikauden tulos on 842,69 euroa ja se vastaa vuodelle 2005 tehtyä talousarviota tyydyttävästi. Taloushallintopalvelut on ostettu Tilitoimisto Kansallispalvelu Oy:ltä. 6. JÄSENET, HALLINTO JA TOIMIHENKILÖT Yhteisjärjestön jäseninä olivat seuraavat yhteisöt: Hallitus vuonna 2005 Demokraattinen Sivistysliitto Kansalais- ja työväenopistojen liitto Kansallinen Sivistysliitto Kansan Sivistystyön Liitto Kansanvalistusseura Kirkkopalvelut Maaseudun Sivistysliitto Opintotoiminnan Keskusliitto Sivistysliitto Kansalaisfoorumi Suomen Kansanopistoyhdistys Suomen Setlementtiliitto ( alkaen) Svenska Folkskolans Vänner Svenska Studiecentralen Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto Työväen Sivistysliitto Vihreä Sivistysliitto Jäsenmaksu oli 1514 euroa, paitsi pienten jäsenjärjestöjen DSL:n ja Vision 840 euroa vuodessa. Hallinto Järjestön puheenjohtajana on toiminut toiminnanjohtaja Pekka Sallila Kansanvalistusseurasta. Varapuheenjohtajina ovat toimineet Jyrki Ijäs ja Martti Markkanen. hallituksen jäsen Seppo Ruotsalainen Martti Markkanen Markku Pyykkölä Anneli Kajanto Erkki Koskiniemi Heikki Toivola Paula Yliselä Voitto Mäkipää Jyrki Ijäs Risto Pontela Matts Granö Björn Wallén Merja Hanhela Jorma Turunen Jaakko Rantala Anneli Bauters varajäsen Leo Partanen Heljä Nurmela Pirkko-Liisa Ollila Eeva Siirala Tapani Kaakkuriniemi Satu Kantola Varpuliisa Korpivaara Ahti Valke Tytti Liinakoski Elina Varjonen Hedvig Stenman Stefan Andersson Inka Ukkola Mervi Ylitalo Aaro Harju Sulevi Riukulehto Hallituksen jäsenten esittämisjärjestys vastaa jäsenjärjestöjen listaa, jossa esittämistapa noudattaa aakkosjärjestystä. Hallitus piti neljä kokousta. Hallituksen sihteerinä toimi VSY:n viestintäsihteeri. 10

11 Hallituksen työvaliokunta Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Pekka Sallila, varapuheenjohtajat Jyrki Ijäs ja Martti Markkanen sekä Heljä Nurmela, Heikki Toivola ja Jorma Turunen sekä pääsihteeri Eeva-Inkeri Sirelius. Työvaliokunnan sihteerinä toimi järjestön pääsihteeri. Työvaliokunta piti 10 kokousta. Kevät- ja syyskokous Järjestön kevätkokous pidettiin ja sääntömääräinen syyskokous Ravintola Pääpostin tiloissa. Syyskokous hyväksyi VSY:n uudet säännöt jätettäväksi yhdistysrekisteriin tarkastettavaksi. Sääntömuutos koski erityisesti hallituksen kokoonpanoa, minkä tarkoituksena olisi keventää nykyistä hallintomallia. Sen sijaan, että kukin jäsen olisi edustettuna hallituksessa, rajataan uusissa säännöissä hallituksen jäsenten lukumäärä kolmen puheenjohtajan lisäksi 4 6 muuhun jäseneen. Hallituksen kokoonpanoa käsittelevään pykälään on lisätty maininta, että kaikki jäsenistöä edustavat vapaan sivistystyön oppilaitosmuodot tulee olla hallituksessa edustettuina. Tilintarkastajat Tilintarkastajina ovat olleet KHT Keijo Kauppinen ja hänen varallaan KHT Ilkka Sipilä sekä Timo Tuomi (OK) ja hänen varallaan Aila Jussila (TJS). Henkilöstö Henkilöstöön ovat kuuluneet pääsihteeri Eeva-Inkeri Sirelius, kansainvälisten asioiden sihteeri Johanni Larjanko, NVL-koordinaattori Carola Lindholm ja VSOPsuunnittelijat Anne Kotonen ja Leena Saloheimo sekä toimistosihteeri Marika Kaarlela, jonka toimenkuva muuttui viestintäsihteeriksi. SOFIA-hankkeen projektikoordinaattorina aloitti FM, KTM Minna Kantola. Henkilöstö teki opintomatkan sisarjärjestöön ENAEA (Estonian Nonformal Adult Education Association) Tallinnaan kesäkuussa Sääntömuutoksen yhteydessä täsmennettiin myös järjestön tarkoitus- ja toimintapykäliä. Henkilöstön täydennyskoulutus vuonna 2005 Optima -koulutuspäivä Anne Kotonen, Leena Saloheimo Projektisuunnittelun perusteet verkkokurssi Leena Saloheimo helmi-maaliskuu Looginen viitekehys, perusteet -verkkokurssi Leena Saloheimo maalis-huhtikuu Verkkokirjoittamisen verkkokoulutus Marika Kaarlela, Anne Kotonen JÄSENYYDET VSY on kansainvälisten järjestöjen European Association for the Education of Adults (EAEA) ja International Council for Adult Education (ICAE) jäsen. Yhteisjärjestö on jäsenenä Informaatio-osuuskunta Katto- Menyssä ja Opetusalan työnantajaliitossa. 11