pohjois-savon taidetoimikunnan tiedotuslehti 2/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pohjois-savon taidetoimikunnan tiedotuslehti 2/2009"

Transkriptio

1 pohjois-savon taidetoimikunnan tiedotuslehti 2/2009 1

2 sisällys 2/2009 Heinäkuu Oranssi on Pohjois-Savon taidetoimikunnan oma internetissä julkaistava tiedotuslehti, joka ilmestyy 3-4 -kertaa vuodessa. Oranssissa kerrotaan taidetoimikunnan toiminnasta sekä tapahtumista ja hankkeista, joita taidetoimikunta tukee. Lisäksi esitellään taidetoimikunnasta apurahan saaneiden taiteilijoiden ja järjestöjen työskentelyä ja toimintaa. Oranssi on luettavissa osoitteessa: taidetoimikunta.fi Pääkirjoitus: Kasvun aika 3 Taidetoimikuntien myöntämä tuki vuonna Arviointia taidetoimikunnan työskentelystä 5 Pohjois-Savon taidetoimikunnan pääsihteerin virka 7 Folk-klubien syyskausi 7 Art Hub -hanke 8 Kirjoittajat tässä numerossa: Jussi Mattila Jyri Wuorisalo Eija Tanninen Anna-Maria Heikkinen Taiteilijaesittely: Ääniä elämästä, estetiikkaa rumuudesta 10 Palstaviljelyä-kolumni: Vihreää vandalismia 14 Taiteilijaesittely: Vinoa huumoria ja kaistale iloa 16 Tuotanto, toimitus, ulkoasu ja taitto: Anna-Maria Heikkinen puh Taiteilijaesittely: Niin harvoinhan yhdessä laulella saa Kasvava kunnianosoitus 22 Lyhyesti 23 Pohjois-Savon taidetoimikunta Vuorikatu 34 A 4, Kuopio puh Hurraat ja haukut 24 Kalenterissa 24 Pohjois-Savon taidetoimikunta Kuvasarja: Kasvava kunnianosoitus 26 Kannen kuva: Johanna Väisäsen Tie - kesäyö -videoinstallaatiosta 2

3 Pääkirjoitus Kasvun aika Suomen suvi on täynnä tapahtumia joka makuun. Eikä Pohjois-Savo tee tässä poikkeusta. Kesän kuluessa on jo tanssittu ja soitu, mutta myös keski- ja loppukesä tarjoavat nähtäväksi, kuultavaksi ja koettavaksi monenlaisia kulttuurielämyksiä kuten kuvataidetta, sirkusta, tanssia ja teatteria. Kesästä ja lomasta voi nauttia myös ihan itsenään ja olla tekemättä yhtikäs mitään. Pohjois-Savon taidetoimikunta ja henkilöstö pitävät myös lomaa. Toimistossa kuitenkin palvellaan koko kesän ajan tosin lyhennetyllä aukioloajalla yhdeksästä viiteentoista. Talviaikaan palataan 14. elokuuta. Oranssin kesänumerossa esittelevät näkemyksensä taidetoimikunnan toiminnasta ja oman taiteen alansa asemasta Pohjois-Savossa sävel- ja mediataiteen edustajat. Tässä numerossa luodaan myös katsaus Taiteen keskustoimikunnan julkaisemaan tilastoon taidetoimikuntien myöntämästä tuesta vuonna 2008 sekä esitellään laaja Art Hub -hanke. Esittelemme myös kolmen taiteilijan elämää ja työtä sekä aloitamme kuvasarjan, jossa seurataan kasvavaa ympäristöteosta kesästä syksyyn. Palstaviljelyä-kolumnissa tutustutaan sissitoimintaan. Oranssin ensimmäinen numero sai mukavasti palautetta. Siitä lyhyt kooste lehden loppupuolella. Palaute on edelleen tervetullutta, onhan se oivaa kasvunainesta Oranssille. Nauttikaamme ihanasta kulttuurikesästä ja kasvun ihmeestä! Anna-Maria Heikkinen assistentti, Oranssi-tiedotuslehden tuottaja Pohjois-Savon taidetoimikunta 3

4 Taidetoimikuntien myöntämä tuki vuonna 2008 Eija Tanninen Taiteen keskustoimikunta on julkaissut tilastoja Taidetoimikuntien myöntämästä tuesta vuonna Seuraavassa otteita tilastoista, jotka koskevat myös alueellisia taidetoimikuntia: Taiteen keskustoimikunnan tuki taiteelliseen toimintaan oli vuonna 2008 yhteensä 25,3 miljoonaa euroa. Tukea myönnettiin apurahoina, avustuksina, palkintoina sekä taiteilijaprofessorien ja läänintaiteilijoiden palkkioina. Valtion toimikuntien tuki oli 21,2, miljoonaa euroa ja alueellisten taidetoimikuntien 4,1, miljoonaa euroa. Suurin osa valtion toimikuntien tuesta suuntautui kirjallisuudelle (23%) ja kuvataiteelle (18 %). Alueellisten toimikuntien tuesta yli neljännes (27%) myönnettiin kuvataiteelle ja seuraavaksi suurimmat saajat olivat näyttämötaide (18%) ja säveltaide (10%). Apurahojen ja avustusten lisäksi alueelliset taidetoimikunnat käyttivät taiteen edistämiseen määrärahaa eri taiteenalojen hakkeisiin lähes euroa. Alueellisten taidetoimikuntien hankkeita oli vuonna 2008 kaikkiaan yli 200. Eri yhteistyötahojen kanssa toteutettuja hankkeita näistä oli 70 % ja kansainvälisiä, ulkomaille suuntautuvia hankkeita runsas kymmenesosa. Kaiken kaikkiaan 41 prosenttia taiteen keskustoimikunnan apurahojen ja avustusten hakijoista sai tukea vuonna Valtion taidetoimikuntien tukea sai 44 prosenttia hakijoista ja alueellisten taidetoimikuntien tukea 29 prosenttia hakeneista. Vaihtelu alueellisten taidetoimikuntien välillä on melko suuri. Alueellisilta taidetoimikunnilta haki apurahaa ja avustusta kaikkiaan 3826 hakijaa., joista 60 prosenttia oli yksityishenkilöitä, 10 prosenttia työryhmiä ja 30 prosenttia yhteisöjä. Alueellisten taidetoimikuntien apurahojen ja avustusten hakijoiden suurimmat ryhmät olivat kuvataiteen (31%) ja säveltaiteen (19%) aloilta. Alueellisten taidetoimikuntien apurahoja ja avustuksia sai kaikkiaan 1100 henkilöä, työryhmää tai yhteisöä. Valtion työskentelyapurahoja (taiteilija-apurahat) sai vain noin kymmenesosa hakeneista. Alueellisten taidetoimikuntien työskentelyapurahoja hakeneista apurahan sai 23 prosenttia. Kohde- apurahoja sai valtion taidetoimikuntien hakijoista 33 prosenttia ja alueellisten taidetoimikuntien hakijoista 24 prosenttia. Yhteisöille suunnattua tukea (valtionavustus) sai 55 prosenttia valtion taidetoimikuntien hakijoista ja 40 prosenttia alueellisten taidetoimikuntien hakijoista. Yksityishenkilöiden saamat apurahasummat vaihtelivat parista sadasta eurosta enimmillään euroon. Saatujen apurahojen mediaani oli 3000 euroa (valtion taidetoimikunnat 3000 euroa ja alueelliset taidetoimikunnat 2200 euroa). Taiteen keskustoimikunnan kaikkien apurahojen hakijoiden keski-ikä vuonna 2008 oli 45 vuotta (alueellisten taidetoimikuntien 43 vuotta). Nuorimpia olivat tanssitaiteen (keski-ikä 37 vuotta), säveltaiteen (40 v.) ja ryhmä muut hakijat (40v.) Vanhimpia olivat kirjallisuuden hakijat (52 v.) sekä arvostelijat (50v.). Alle 35 -vuotiaita hakijoita alueellisten taidetoimikuntien hakijoista oli 29 prosenttia. Alueellisten taidetoimikuntien apurahan saajien keski-ikä oli 44 vuotta. Naisten osuus sekä taiteen keskustoimikunnan apurahan hakijoista että apurahan saajista oli noin puolet. Alueellisten taidetoimikuntien hakijoiden joukosta naisten osuus oli hieman suurempi kuin valtion taidetoimikuntien. Suurimmillaan naisten osuus hakijoista oli tanssissa ja taideteollisuudessa ja pienimmillään säveltaiteessa ja elokuvassa. Naisten osuus apurahan saajista oli useimmilla taiteenaloilla heidän hakijaosuutta vastaava tai hieman suurempi. Paula Karhunen: Tilastotiedote -sarja 1/2009 Taiteen keskustoimikunta 4

5 Arviointia taidetoimikunnan työskentelystä Kuluvan vuoden alussa taidetoimikunnan jäseniä pyydettiin kommentoimaan edustamansa taiteen alan näkymiä ja asemaan Pohjois-Savossa. Edellisessä Oranssin numerossa näkemyksensä esittivät taidetoimikunnan puheenjohtaja Jaakko Hendolin sekä jäsenet Reijo Myllynen, Anniina Aunola, Pekka Kekäläinen ja Olli Lähdesmäki sekä varapuheenjohtaja Taina Kontio. Seuraavassa taidetoimikunnan jäsenten Jyri Wuorisalon ja Jussi Mattilan kommentit. Tätä kysyttiin: 1. Miten kohde- ja projektirahat ovat näkyneet alueen taiteen ja kulttuurin saavutettavuudessa? 2. Onko näkymä toimikunnan linjausten mukainen? 3. Kuinka ja mitä taiteilijoille jaetut taidetyöhön suunnatut työskentelyapurahat ovat tuottaneet? 4. Läänintaiteilijoiden työ: tuloksia, näkyvyyttä, saavutettavuutta? 5. Aluenäyttelyiden merkitys kuvataidekentässä? 6. Taidetoimikunnan rooli taiteenedistämistyössä? 7. Edustamansa taiteen asema alueella? Kuva: Miia Maaninen Jyri Wuorisalo, toimitusjohtaja Elokuva- ja mediataiteen tilanteesta Pohjois-Savossa Elokuvataide on viettänyt hiljaiseloa vuosikausia ja mediataide on vasta aktivoitumassa, joten taidetoimikunnan tuet ja toiminta ei ole pystynyt vaikuttamaan paljoa alan kehittymiseen. Muutama media- ja kuvataiteen rajamailla työskentelevä on saanut tukea taidetoimikunnasta ja on näin pystynyt edistämään edes hiukan uuden taiteen alueen näkyvyyttä. Ammattimaiset elokuvahankkeet ovat olleet perinteisesti niin suuria, että alan harvat ammattilaiset kohdistavat rahoitushakemuksensa Elokuvasäätiölle, AVEK:lle ja Yleisradiolle. Taidetoimikunta on sen sijaan vaikuttanut merkittävästi elokuvien ja mediataideteosten esittämiseen laajalle yleisölle tukemalla mm. alueellisen elokuvakeskuksen ISAK ry:n toimintaa erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Seminaarien, elokuvakiertueiden ja poikkitaiteellisten tapahtumien jne. tukeminen edistää elokuva- ja mediataiteen saavutettavuutta. Elokuva- ja mediataiteen aktivoimiseen panostetaan jatkossa enemmän. Hankesalkussa on huomioitu alan taiteilijoiden verkottamisen tarve sekä koulutustarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen. Taidetoimikunnan resusrssit eivät yksin tähän riitä, joten yhteistyöstä on sovittu keskeisten toimijoiden kanssa. Taidetoimikunnan tehtävä taiteen eri alojen edistämisessä ja tunnetuksi tekemisessä on paljolti riippuvainen alan taiteilijoiden määrästä ja aktiivisuudesta. Elokuva- ja mediataiteen kenttä Pohjois-Savossa on niin kapea, että linjauksia on ollut vaikea tehdä. 5

6 Elokuva- ja mediataiteen näymään ollaan aktiivisesti puuttumassa lisäämällä perinteisten taiteenlajien taiteilijoiden ja liikkuvan kuvan taiteilijoiden kohtaamisia. Näistä kohtaamisista syntyy toivottavasti uudenlaista yhteistyötä ja siten elokuva- ja mediataiteen aseman vahvistumista. Läänintaiteilijoiden työ ei ole varsinaisesti kohdistunut elokuva- ja mediataiteen kenttään mutta välillisesti heidän työnsä on vaikuttanut poikkitaiteellisten tapahtumien ja projektien kautta. Taiteen rahoituksen sekä taiteen ja kulttuurin sektorin kehittäminen ovat muutoksen tilassa. Taidetoimikunnan rooli alueellisena kehittäjäorganisaationa tulee olemaan entistä keskeisempi luovien alojen merkityksen kasvaessa. Paljon riippuu taidetoimikunnan kyvystä verkostoitua tehokkaasti muiden vaikuttajaorganisaatioiden kanssa. Tässä työssä viestinnän ammattimainen hoitaminen on avainasemassa. Taidetoimikunnan on mahdollista olla tulkki ja sovittelija perinteisten kehitys- ja rahoitusorganisaatioiden ja luovan sektorin välillä. Taiteen tekemisen muuttuessa taidetoimikunnan rohkeus rahoittaa poikkitaiteellisia projekteja on tärkeää, jotta taidetoimikunta pysyy kehityksen eturintamassa. Elokuva- ja mediataiteen vaikutus koko taiteen kenttään tule kasvamaan digitaalisen kulttuurin merkityksen vahvistuessa. Internet taiteen uutena jakelukanavana ja työskentely-ympäristönä on vasta oivallettu ja tämän mahdollisuuden suunnannäyttäjinä tulevat olemaan elokuva- ja mediataiteen ammattilaiset. Elokuva- ja mediataiteen yhteiskunnallisen arvostuksen nousua kuvaa hyvin se, että mediataiteilija Eija-Liisa Ahtila sai talvella 2009 akateemikon arvonimen. Opetusministeriö teetti alkuvuodesta 2009 selvityksen mediataiteen mahdollisuuksista. Selvityksen tavoitteena on mediataiteen itsenäisen aseman vahvistaminen ja toimintaedellytysten lisääminen tukirakenteen vakiinnuttamisen avulla. Myönteisen kehityksen hyödyntäminen Pohjois-Savossa tarvitsee entistä vahvempaa verkostoitumista ja työ- ja koulutusmahdollisuuksien lisäämistä elokuva- ja mediataiteen kentällä. Taidetoimikuna voisi olla koordinoimassa elokuva- ja mediataiteen kehittämisstrategian toteuttamista. Jussi Mattila, muusikko ja musiikkitoimittaja Katsaus Pohjois-Savon säveltaiteeseen Vuonna 2008 toteutettiin taidetoimikunnan ja kesäyliopiston yhteistyönä onnistunut lauluntekijöiden koulutus Miltä tähdet tuoksuu?. Laululyriikkaa opetti muusikko Heikki Salo, sävellystä ja sovitusta muusikko Olli Heikkinen. Kurssin tuloksia saatiin kuulla Trubaduurit lavalla -illassa Kirjakantti-kirjallisuustapahtuman yhteydessä. Säveltaiteen problematiikka on osittain siinä, että kenttä on yksi monimuotoisimpia. Säveltaide ottaa syliinsä kaiken populaarikulttuurin ääri-ilmiöistä tanssilavojen helmiin ja länsimaisen taidemusiikin muotoihin. Tämä on nimenomaan saavutettavuuden ongelma: kentällä toimivia taiteilijoita kiinnostavat hyvinkin erilaiset asiat. Yhtenäistä, koko kentän kattavaa projekti-ideaa on käytännössä mahdotonta löytää. Aloittaessani kolmivuotiskautta Pohjois-Savon Taidetoimikunnassa, vastaani tuli - useissakin yhteyksissä lause Musiikilla on niin vahvat rakenteet. Säveltaide ikään kuin rullaa omillaan. Aivan näin yksinkertainen ei asia ole. Pohjois-Savossa on toki vahva oppilaitosverkosto: Kuopiossa toimii Sibelius-Akatemian osasto, Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikki ja Tanssiakatemia, Kuopion Konservatorio, Kuopion Musiikinystäväin musiikkiopisto sekä pari muuta pienempää alan oppia tarjoavaa yksikköä. Viitostien kaupungit, Iisalmi ja Varkaus, ovat hyvin edustettuina omilla alueellisilla musiikkiopistoillaan. Kuitenkin, saamani tuntuman mukaan, jokainen näistä yksiköistä taistelee lähes vuosittain rahoituksensa ja olemassaolonsa puolesta. Kuopion kaupungista löytyy ammattiorkesteri kuten lähes kaikista muistakin maamme maakuntakeskuksista. Säveltaiteen kenttä on kuitenkin laajempi kuin oppilaitosverkostot tai ammattiorkesteri. Itse asiassa säveltaiteessa maanlaajuinen ongelma nykyään alkaa olla se, että oppilaitokset kouluttavat muusikoita opettajiksi musiikkioppilaitoksiin. Pahimmillaan ammatikseen opettava muusikko ei ole koskaan käynyt maistamassa esiintyvän taiteilijan elämää. Tämä on mielestäni säveltaiteen kannalta vaarallinen ja tuhoisa tie. Taidetoimikunnan ja muittenkin apurahaorganisaatioiden työskentelyssä on yksi hälyttävä piirre. Puhutaan napanuorien katkaisusta monen vuoden 6

7 apurahahistoria saattaa vaikuttaa negatiivisesti apurahan saantiin. Tarkoitus on kaunis: sitä pientä hyvää mitä on jaettavana, pyritään jakamaan tasapuolisesti mahdollisimman monelle. Kuitenkin tämä menettely voi johtaa siihen, että jonain vuonna ahkera kovan luokan tekijä, yhteisö, tapahtuma tai freelance-taiteilija, saattaa tippua kokonaan kaiken apuraharahoituksen ulkopuolelle. Jos toiminta taloudellisten resurssien puuttuessa tyrehtyy vuodeksi, voi se tyrehtyä täysin. Taidetoimikuntavuosieni varrella olenkin kasvanut ajattelemaan, että ehdottomasti pätevin ja kestävin apurahan myöntämisperuste on puhtaasti avustettavan kohteen taiteellinen arvo. Millä se sitten määritellään, onkin toinen juttu. Muusikot ovat vuosien varrella oppineet ehkä joitakin muita taidemuotoja paremmin työllistämään itseään eri tavoin erilaisissa projekteissa tai opetustehtävissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei taidemuoto tarvitsisi tukea. Alueellisen taidetoimikunnan säveltaiteen apurahat ovat kohdistuneet pääasiassa kohdeapurahoihin ja valtionapuihin yhdistyksille. Työskentelyapurahoja on saatu lähinnä puolivuotisena, niitäkin harvakseen. Ehkä muusikoiden keskuuteen on jopa levinnyt ajatus, ettei pitkiä apurahoja voi saada ainakaan niitä ei kovin paljon haeta. Toistaisin tässä yhteydessä apurahan hakemista koskevan neuvon, jonka sain aikanaan itse eräältä tuttavaltani: Apurahan saamisen ehdoton edellytys on sen hakeminen. Kotiin ei tulla palkitsemaan. Kuluvan vuoden alussa Pohjois-Savossa aloitti työssään uusi esittävien alojen läänintaiteilija. Valinnassa painotettiin säveltaidetta, joskin muittenkin taiteenalojen tuntemus koettiin tärkeänä. Vaikka meillä ei siis ole säveltaiteen läänintaiteilijaa, oli valinta selkeä panostus säveltaiteen saralle. Uusi läänintaiteilijamme on koulutukseltaan kansanmusiikkipedagogi. Valintaa on jo ennätetty ihmetelläkin: eihän kansanmusiikki ole Pohjois-Savossa mikään keskeinen säveltaiteen muoto? Ehkäpä juuri siinä onkin yksi syy. Kansanmusiikki, Folk, elää kyllä maakunnassamme omaa hiljaiseloaan. Jos taidetoimikunta omilla panostuksillaan voi luoda tähän säveltaiteen kenttään lisänostetta, ollaan mielestäni oikealla tiellä. Savolainenkin säveltaide tarvitsee monimuotoisuutta. Pohjois-Savon taidetoimikunnan pääsihteerin virka Pohjois-Savon taidetoimikunnan pääsihteerin avoinna olleeseen virkaan tuli määräaikaan mennessä 20 hakemusta. Taidetoimikunta haastatteli hakijoista kuusi ja esitti Taiteen keskustoimikunnalle pääsihteerin virkaan nimitettäväksi FM Mikael Karikoskea Järvenpäästä ja hänen varalleen FM Anna Vilkunaa Jyväskylästä. Taiteen keskustoimikunta nimitti virkaan FM Mikael Karikosken ja hän aloittaa työnsä Virkaa hakivat: Sirkka Antiala, Mikael Karikoski, Kreeta Leponiemi, Eeva Mäkinen, Mikko Nortela, Matti Oikarinen, Mikko Orpana, Ilkka Paajanen, Arja Seppälä, Saija Sillanpää, Kari Silvennoinen, Niina Simanainen, Eija Tanninen-Komulainen, Anna Thuring, Heikki Timonen, Jouni Uhlgren, Virpi Veskoniemi, Anna Vilkuna. Kaksi hakijoista ei halua nimeään julkisuuteen. Folk-klubien syyskausi Pohjois-Savon taidetoimikunnan järjestämät Folk-klubit jatkavat syksyllä Apteekkari-ravintolassa (Kauppakatu 18, Kuopio). Elokuussa Taiteiden juhlan iltana kokoonnutaan jamitunnelmissa paikallisten kansanmusiikin ystävien kanssa. Syyskuussa alkavat jälleen Kansanmusiikkiliiton valtakunnalliset kiertueet, jotka tuovat paikkakunnalle hyviä artisteja ympäri Suomen. Lauantaina teemana on monikulttuurinen Suomi ja pääesiintyjänä tämän vuoden EtnoEmman voittaja, mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors. Lokakuun klubiaika on vielä toistaiseksi auki liiton kiertueyhtyeenä on Teija Nikun balkanilaiseen musiikkiin erikoistunut yhtye. Maakunnan omaa ääntä edustaa samana iltana varkautelainen Rimpsaus. Syyskauden päättää arkaaisen kiireettömyyden lähettiläs Trepaanit. 7

8 ART HUB -hanke Eija Tanninen Pohjois-Savon taidetoimikunta on saanut hallinnoitavakseen ART HUB -hankkeen ( ). Hankeen rahoittaa Itä-Suomen lääninhallitus ESR ohjelmasta ja kuntarahoittajana on Kuopion kaupunki. Osahankkeet Pohjois-Savon taidetoimikunnan lisäksi hankkeella on kolme osatoteuttajaa: Sibelius-Akatemia, Kuopion Yliopisto ja Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Libera. Jokaisella osahankkeella on hankesuunnitelmassa määrätty oma tehtävä seuraavasti: Art Hub Osahankkeen toteutuksesta vastaa Pohjois-Savon taidetoimikunta. Hankkeen vastuuhenkilönä toimii projektipäällikkö Niila Tamminen. Projektiassistenttina toimii Piia Julkunen. Art Hub osahankkeen tehtävä on lisätä kehittäjäorganisaatioiden verkottumista ja palveluiden kehittämistä sekä rakentaa palvelupolku luovien toimialojen kehittämiseksi. Hanke on osa valtakunnallista Art Hub luovien alojen osaamisyhteisö hanketta. Valtakunnallisessa Art Hub -hankkeessa Pohjois-Savon vastuualueena on uusien rahoitusmallien kehittäminen luovalle alalle. Art 360 Osahankkeesta vastaa Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Libera ja siinä projektikoordinaattorina toimii MuM Ilona Sares. Osahankkeen taloushallinnosta vastaa Anna Korhonen. Osahankeen tavoitteena on kuvataiteilijoiden liiketoimintaosaamisen ja manageritaitojen kehittäminen. Painopiste on kuvataiteen aluekeskuksen sisällön rakentamisessa. Hanke on osa valtakunnallista Art 360 hanketta. Luovain Osahankkeesta vastaavat yhdessä Sibelius-Akatemia ja Kuopion yliopisto. Hankkeessa vastuuhenkilönä on Kuopion yliopistosta Päivi Voutilainen. Molemmilla osatoteuttajilla on oma erillinen hankekirjanpitonsa. Osahanke on Pohjois-Savon alueen luovien alojen tutkimus- ja tilastotietoa tuottava hanke. Luovain osahanke laatii mittareita joilla voidaan tutkia toimialan vaikuttavuutta. Art Hub -hankekokonaisuudella on yhteinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on projektisuunnitelman toteutumisen seuranta, toiminnan ohjaus projektipäätöksen mukaisesti sekä itsearviointi. Ohjausryhmä ohjaa tiedottamista projektista ja sen tuloksista sekä tulosten levittämistä. Ohjausryhmän varsinaisia jäseniä ovat Pekka Vähäkangas, Kirsi Moisander, Kari Virranta, Elina Laakso, Jouko Laitinen, Riitta Topelius, Hanna Korvela, Kirsi Pitkänen, Risto Löf, Mervi Niskanen, Hanna Susitaival, Riitta Moisander, Eija Tanninen sekä lisäksi asiantuntijajäsenenä rahoittajan edustaja Tuija Tuomela ja hankehenkilöinä Niila Tamminen, Ilona Sares, Paula Kosunen, Päivi Voutilainen sekä Oili Kinnunen. Ohjausryhmä voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita ja ryhmää voidaan täydentää projektin aikana. Ohjausryhmä kokoontuu hankkeen aikana n. kolme kertaa vuodessa myöhemmin sovittavina ajankohtina. Hanketiimi Keskeisenä toimintaelimenä on hanketiimi joka koostuu mukana olevien osahankkeiden vastuuhenkilöistä ja hanketoimijoista: Niila Tamminen, Eija Tanninen, Ilona Sares, Paula Kosunen, Päivi Voutilainen, Oili Kinnunen sekä Sampsa Wulff. Hanketiimi kokoontuu säännöllisesti koko hankkeen ajan. Sen jäsenet jakavat yhdessä osaamista ja tietoa osatoteuttajien kesken sekä suunnittelevat hankkeissa tehtävät toimenpiteet. Hanketiimi vastaa yhdessä projektipäällikön kanssa hankkeen resurssien käytön suunnittelusta ja aikataulun, arvioinnin sekä dokumentoinnin suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Projektiryhmät Hanketiimin lisäksi osahankkeille perustetaan tarpeen mukaan projektiryhmät, jotka toimivat osahankkeiden projektikoordinaattoreiden asiantuntija-apuna tukena kunkin osahankeen tavoitteiden mukaisesti. Kunkin osahankkeen vetäjä kokoaa tarvittaessa toiminnan tueksi projektiryhmän. Projektiryhmän kokoonpano voi vaihdella hankkeen aikana. Niiden tehtäviin kuuluu painopisteiden mukaiset, erilaiset asiantuntijatehtävät, mm. toimintojen ideointi, suunnittelu, tutkimus, testaus, arviointi ja tiedottaminen. 8

9 9

10 Ääniä elämästä, estetiikkaa rumuudesta Teksti: Anna-Maria Heikkinen Kuvat: Johanna Väisänen Taiteilijana minulla on mahdollisuus itseilmaisuun, itsenäisyyteen ja omaan vapauteen. Tuuli puhaltaa pohjoisesta ja ilma tuntuu viileältä vaikka pitäisi olla yksi alkavan kesän lämpimimmistä päivistä. Tapaan kuva- ja mediataiteilija Johanna Väisäsen VB-valokuvakeskuksen takapihalla, jonne häneltä on tulossa kesän ajaksi videoteos Tie - kesäyö. Viereisen päiväkodin lapset kirmaavat kiljuen ympäri pihaa ja keinujen ketjut naukuvat, hiljaista hetkeä ei ole. Kun tuuli alkaa heittää puista roskaa, eivätkä paperit tahdo pysyä otteessa, siirrymme sisätiloihin. Taiteilijaelämää Taiteilijaksi Johanna kertoo tulleensa ikään kuin vahingossa. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa venäjän kieltä ja kirjallisuutta, ja työskenteli Yleisradiossa, mutta yhdeksästä-neljään-työaika ei kuitenkaan tuntunut omalta työskentelyn muodolta. Taiteilijana minulla on mahdollisuus itseilmaisuun, itsenäisyyteen ja omaan vapauteen. Johanna kuvailee. Hän myöntää, että myös puolisolla, kuvataiteilija Arto Väisäsellä, on ollut vaikutusta uravalintaan. Tuleehan siinä synergiaetua. Johanna naurahtaa. Taiteilijan elämä on monessa suhteessa samanlaista arjen pyörittämistä kuin kenen tahansa tavallisen duunarin. On mietittävä miten hankitaan se jokapäiväinen leipä perheelle ja lemmikeille. Johanna toteaakin, että elämän eri roolien, perhe-elämän ja taiteilijana toimimisen, yhteen sovittaminen vaatii joustavuutta ja sopeutumista erilaisiin tilanteisiin. Johanna kertoo taiteen tekemisensä kulkevan sykleissä: Näennäistä toimettomuutta seuraavat suorittavat tekemiset hetket, jolloin asiat tapahtuvat. Tyhjät hetket ovat tärkeitä voimien keräämiseksi ja tilaisuus latautumiselle. Rumuuden estetiikkaa Monipuolisen taiteilijan teoksissa esiintyy rujoja purettuja rakennuksia, sameita ikkunoita, sateisia maisemia ja solakoita, nopealiikkeisiä koiria. Ääniteoksissa ihmisten annetaan kertoa tarinansa kaunistelematta, omalla äänellään. Minua kiinnostavat ihmisen, kulttuurin ja elävän luonnon väliset suhteet. Johanna kertoo. Johanna toivoo teostensa kestävän aikaa ja koskettavan monitasoisesti. Hän vierastaa ajatusta taiteella vaikuttamisesta vaikkapa poliittisessa mielessä ja haluaa välttää asioiden kiiltokuvamaista päälleliimaamista. Hänen mielestään taide on enemmän yksilökokemus, oman turhautuneisuuden ja toivottomuuden purkautumiskeino vaikka esille nostettaisiinkin laajalti koskettavia aiheita kuten ilmastonmuutos tai sodat. Johanna kertoo ääniteoksen olevan omalla kohdallaan kiinnostavin väline kuvata ihmisten välisiä suhdeverkostoja ja ihmisten toimintaa. Ääni on ennakko-odotuksista ja ulkoisesta olemuksesta riisuttua ilmaisua, joka kuitenkin kertoo paljon teoksessa esiintyvästä henkilöstä. Videon ja valokuvan keinoin Johanna kuvaa mieluiten eläimiä, erityisesti koiria. Franciscus-videoteos (2005) kuvaa koiria ehtoollisella. Johannaa kiehtovat eläinten ennakoimattomat ja osittain myös kontrolloimattomat liikkeet, ilmeet ja reaktiot. Tarinoita tästä elämästä VB-valokukeskuksen pihaan on tuotu tummanharmaa autonromu. Se on Tie kesäyö -videoinstallaatio näyttämö, jonka sisälle istuuduttuaan katsoja pääsee mukaan sumuisen hämyiseen road movie 10

11 Deir el-balah, , digitaalinen värivedos, 60x90cm, 2009 Tehdas 1-10, digitaalinen värivedos, 30x40 cm,

12 -tunnelmaan. Teoksen äänenä on vanha savolaismies, joka kertoo tarinaa omasta lapsuudestaan ja elämästään. Videoinstallaatio on aiemmin ollut esillä Outokummun Vanhassa kaivoksessa Muistissamme Itä-Suomen aluenäyttelyssä vuonna Nykyistä kotiseutuaan Johanna on tallentanut videoteoksessaan Factory (2006). Siinä hän kuvaa pohjoissavolaista katoavaa kulttuuriperinnekohdetta, Itkonniemen vaneritehdasta. Tehtaan näkymät esiintyvät myös hänen Tehdas valokuvasarjassaan. Yhdeksi tärkeimmistä teoksistaan Johanna mainitsee Arkki-ääni-installaation. Teos oli esillä Kuopiossa Puijon tornin rappukäytävässä vuoden 2006 Bonus Pohjois-Savon aluenäyttelyssä. Arkin äänimaailma koostui eri kulttuurien muun muassa uskonnollisesta äänimateriaalista sekä eläinten äänistä sulauttaen ne yhteen. Rappukäytävässä teoksen kokija ikään kuin liikkui äänen sisällä ja vaikutti omalla sijainnillaan teokseen. Kuvissa on rauniotaloja, joiden rei itetyistä seinistä sähköjohdot ja vesiputket lohduttomina roikkuvat. Kirkas auringon valo tekee seinien rosot entistä karheammiksi, palaneet seinät kupruilevat. Kuvia katsellessa mieleen nousee kysymyksiä: Mitä on tapahtunut? Miksi rakennukset on hylätty? Ovatko vihollisen pommikoneet tehneet selvää kaupungista? Kuinka paljon siviiliuhreja on? Miten tästä eteenpäin? Kyseiset valokuvat ovat esillä Galleria 12:sta, kolmen Ars Liberaan kuuluvan taiteilijan ja kolmen itsenäisen näyttelyn kokonaisuudessa. Johannan näyttely kantaa nimeä Rauniot. Hämmästyttävää kyllä Rauniotnäyttelyn valokuvat eivät ole maailman katastrofialueilta vaan kuvattu Kuopion seudulla. Rumuuden kauneus tulee lähes käsinkosketeltavaksi. Vehreimmän kesän keskellä kuvat pysäyttävät ja hiljentävät miettimään olennaista. Rauniot-näyttelyn tekemisen on osaltaan mahdollistanut Pohjois-Savon taidetoimikunnan myöntämä puolivuotinen työskentelyapuraha. Kiireinen taiteilija Alkukesän näyttelyt saavat jatkoa jo heinäkuussa kun Johanna osallistuu Savonrannalla Vuokala 09 soittaa -tapahtuman yhteydessä järjestettävään yhteisnäyttelyyn yhdessä 11 muun taiteilijan kanssa. Elokuussa kun Johanna vie teoksiaan esille Tilitoimisto Anna Korhosen tiloihin sekä osallistuu Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Liberan Videoteospäivään. Lisäksi luvassa on teos Anti Contemporary Art Festivalin aikaan Galleria 12:sta vasta-avatussa videotilassa. Ensi vuoden ohjelmassa on muun muassa yksityisnäyttely Galleria Jangvassa Helsingissä sekä yhteisnäyttely VB-valokuvakeskuksessa Kuopiossa. Aikomuksena on myös tehdä yhteistyötä kuopiolaisen kuvataiteilija Ulla-Mari Lindströmin kanssa. Tulevaisuudessa Johannan toiveissa on toteuttaa Arkin kaltainen ääniteos isoon tilaan sekä tehdä monikanavaisia videoteoksia. Johannan arkistoissa odottaa paljon materiaalia; kuvia, videoita ja valokuvia. Aika näyttää mitä aineistosta muotoutuu. tuottelias mediataiteilija toteaa. Ääniteoksia voi kuunnella Johanna Väisäsen kotisivuilla: Tie kesäyö -videoinstallaatio saakka VB-valokuvakeskuksen pihalla Kuninkaankatu 14-16, Kuopio Rauniot saakka Galleria 12 Kauppakatu 12, Kuopio Vuokala 09 soittaa -näyttely Savonranta Kuka kyseessä? - kuva- ja mediataiteilija Johanna Väisänen s. 1972, Pyhäselkä - kotipaikka: Kuopio - yksityisnäyttelyt: Vantaan taiteilijaseuran näyttelytila Galleria Gjutars (2005), Galleria Sitruuna, Kuopio (2004), Artsi, Siilinjärvi (2004) - yhteisnäyttelyt: mm. Taiteilijat 2008, Suomen taiteilijain 113. näyttely, Kuntsin Modernin taiteen museo (2008), EVVIVA! Kuopion kuvataiteilijoiden 50-vuotisjuhlanäyttely, Kuopion taidemuseo (2008), Dokumentti Pohjois-Savon valokuvan aluenäyttely, Kuopio (2008), Muistissamme Itä-Suomen aluenäyttely (2008), Höhler Biennale, Gera, Saksa (2007), New Terrortory, PAK////T Gallery, Amsterdam, Hollanti (2006), Bonus Pohjois-Savon aluenäyttely, Kuopio (2006), Iisalmen kuvataideseuran juhlanäyttely, Lapinlahden taidemuseo (2005), Rotinat Pohjois-Savon aluenäyttely, Iisalmi, (2004) - jäsenyydet: Muu ry, Iisalmen seudun kuvataideseura, Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Libera 12

13 Arkki, ääni-installaatio Puijon tornin rappukäytävässä, 2006 Kuvamateriaalia videoteoksesta Franciscus, 2005, 8 min. 13

14 Vihreää vandalismia Illan pimetessä päättäväisesti liikkuva joukko etenee kohti päämääräänsä. Asianmukaisesti varustautuneina he saapuvat tämäniltaiseen kohteeseensa keskikaupungille. Katuvalojen kelmeässä loisteessa The Green Thumbs -sissiliike aloittaa tehtävänsä. Joukkoon kuuluu eri-ikäisiä, taustoiltaan ja ammateiltaan erilaisia ihmisiä. Heitä yhdistää halu ja innostus vaikuttaa asioihin ja asenteisiin, halu saada aikaan muutos, vaikka pienikin sellainen. Lapiot heiluvat ja maa-aines vaihtaa paikkaa. Kasvien taimet asetellaan istutusasemiin ja niille varatut kuopat lannoitetaan ja kastellaan huolella. Vielä eilen niin karulta näyttänyt maapläntti katujen kulmauksessa saa aamulla töihinsä kiirehtivät ihmiset hetkeksi hengähtämään ja ihastelemaan yön aikana tapahtunutta ihmettä. Tämä sissiliike ei kylvä ympärilleen kauhua ja sekasortoa, vaan kauneutta ja palasen luontoa urbaaniin betoniviidakkoon. Ei lupaa kasvattaa Edellä kerrottu on fiktiota, mutta on hyvinkin totta monissa maailman suurissa kaupungeissa, joissa joukko ihmisiä on päättänyt ottaa ohjat omiin käsiinsä ja vaikuttaa elinympäristönsä viihtyisyyteen. Kysymyksessä on Yhdysvalloissa 1970-luvulla alkunsa saaneesta guerilla gardening -aatteesta, joka voitaisiin vapaasti suomentaa sissipuutarhuroinniksi. Tämän vihreän vandalismin periaatteeseen kuuluu, että kuka tahansa voi kasvattaa kasveja esimerkiksi joutomailla, tyhjillä tonteilla tai katujen ja teiden varsilla. Lupia ei tietenkään kysellä, maata ei itse omisteta, mutta siinä kasvatetaan kasveja. Sissipuutarhuroinnin yksi tavoite on nähdä kaupunkiympäristö uusin silmin. guerillagardening.org -sivuston perustaja ja sissipuutarhuri Richard Reynolds onkin sanonut: Mutainen maatilkku voi olla kukoistava kukkapenkki. Guerilla gardening voi olla myös yleisten ja yhteisten ympäristöjen siistimistä roskista, rikkaruohosta ja puskista tai järeimmillään peltomaiden valtausta rikkailta maanomistajilta kuten joissakin maissa köyhät viljelijät henkipitimikseen ovat tehneet. Palstaviljelyä Anna-Maria Heikkinen Viljelyä huviksi ja hyödyksi Maailmassa ei liene kovinkaan monta maata tai kansaa, joita lamaluudan maailmanlaajuinen pyyhkäisy ei olisi koskettanut. Eräät tahot pitävät taantumaa jopa hyvänä asiana ihmisten palatessa perusasioiden pariin ja miettiessään useamman kuin yhden kerran kulutustottumuksiaan ja arkipäivän valintoja. Taantuman myötä myös ruoan hinta on kohonnut. Ja niinpä ihmiset ovat havahtuneet kasvattamaan kasviksiaan itse. Näin erityisesti talouslaman runtelemassa Yhdysvalloissa, jossa puutarhainnostus on tarttunut tavallisten kansalaisten lisäksi myös valtakunnan ykkösperheeseen. Obaman perheellä tuskin olisi polttavaa tarvetta kasvattaa itse ruokaansa, mutta niinpä vain Valkoisen talon puutarhassa viljellään muutakin kuin kukkasia silmän iloksi. Kansalaisliikkeet ja ympäristöjärjestöt ovat nostaneet kasvisten kotikasvatuksen esille myös Suomessa. Ja onhan kiinnostus puutarhanhoitoa kohtaan muutenkin ollut kovassa kasvussa viime vuosina. Ainakin mikäli netti- ja lehtikirjoittelusta sekä television ohjelmatarjonnasta nyt jotain voi päätellä. Mutta mitä tehdä kun omaa maata ei ole? Kasvaako peruna kumisaappaan varressa? Pitäisikö ryhtyä sissipuutarhuriksi? Helsingin Sanomat uutisoi taannoin Ympäristöjärjestö Dodon tempauksesta, jossa istutettiin muun muassa sipulia, maissia ja kesäkurpitsaa eripuolille Helsinkiä. Viljelmien perustamisella haluttiin rohkaista kaupunkilaisia viljelemään ruokaa omassa lähiympäristössään ja miettimään miten kauaksi olemmekaan etääntyneet ruoan alkuperästä. Tietenkin taustalla ovat myös maailmanlaajuiset ympäristö- ja oikeudenmukaisuuskysymykset, jotka liittyvät jokapäiväisen leipämme tuottamiseen: Mistä näitä ruokia oikein tulee? Kasvata niin kasvat itse Urbanisoituneessa maailmassa puutarhurointia on pitkään pidetty vain höpsäneiden eläkeläismummojen ja -pappojen puuhasteluna. Mutta onkohan kukaan tullut kysyneeksi, ovatko nämä puutarhansa parissa puurtavat viherpeukalot onnellisia? Tutkimustulosten valossa he ovat, ja tuskin puutarhaharrastajat sitä itsekään kieltävät. 14

15 Puutarhanhoidolla on todettu olevan monenlaisia terveysvaikutuksia; saahan viljelysten äärellä paljon ulkoilmaa ja monipuolista liikuntaa sekä mielenrauhaa, terveellisestä sadosta puhumattakaan. Tosin tässä kohtaa on huomioitava, ettei syötäväksi tarkoitettuja kasveja pidä kasvattaa aivan liikenteen vierellä. Tutkimuksissa on myös huomattu jo pelkän luontoa tai puutarhaa esittävän valokuvan lievittävän stressiä ja rauhoittavan. Kasvien viljely auttaa myös suhteuttamaan asioita ja ajan kulumista. Kasvi tarvitsee kasvaakseen vettä, valoa, lämpöä, ravinteita ja aikaa. Puutarhanhoito kehittää kärsivällisyyttä ja antaa tilaisuuden miettiä omaa paikkaansa osana ympäristöä. Se kehittää myös kykyä sietää pettymyksiä sillä niitä puutarhanhoidossa väistämättäkin välillä tulee. Puutarhurointi on siis mitä parhain kasvatusmenetelmä niin meille aikuisille kuin lapsillekin. Monissa päiväkodeissa ja kouluissa laitetaankin keväisin kasvamaan siemeniä, joiden kasvua sitten seurataan ja samalla opitaan jotain. Ehkä näistä pienistä puutarhureista kasvaa aikuisia, jotka ymmärtävät viihtyisän asuinympäristön merkityksen sekä osaavat kunnioittaa luontoa. Viihtyisä yhteinen olohuoneemme Guerilla gardening ei ole vielä kovin tunnettua Suomessa, mutta tuloaan se tekee. Ja mikäs sen parempi jos kaupunkilaiset ja kyläläiset näin aktivoituvat toimimaan asuinympäristönsä viihtyisyyden eteen. Puistot ja muut viheralueet ovat kaupunkien keuhkot ja tarjoavat tilaisuuden virkistäytymiseen luonnon helmassa, yhteisessä olohuoneessamme. Itselläni on ilo ja etuoikeus kulkea työmatkallani kahden puiston läpi. Mikä olisikaan parempi aloitus päivälle kuin kuulla linnunlaulua ja nähdä kauniita istutuksia. Valitettavaa kuitenkin on, että varsinkin ihanien ja lämpimien kesäviikonloppujen jälkeen ovat puistot, kadut ja pientareet täynnä roskaa, rikottuja pulloja ja tärveltyjä istutuksia. Tajuavatkohan nämä roskaajat ja sotkijat, etteivät puistot ja istutukset pysy kunnossa itsestään vaan niiden ylläpitoon tarvitaan paljon työtä ja veroeuroja. Ja lisää niitä veroeuroja tarvitaan sotkujen siivoukseen, jolloin ne ovat poissa jostakin muusta yhteishyvästä. Vai onko kysymys pelkästä välinpitämättömyydestä, kun omalla elämälläkään ei tunnu olevan merkitystä, mitäpä sitä sitten välittämään mistään muustakaan... Ainakin Helsingin ja Tampereen kaupungeissa on jo aloitettu siisteyskampanjat, joiden tavoitteena on saada kaupunkilaiset ottamaan vastuuta ympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä sekä ymmärtämään sen vaikutus kaupungin imagoon ja vetovoimaisuuteen. Voisikohan guerilla gardening -aatteen pohjalta luoda toimintaa, johon myös kunnat ja kaupungit sekä yksityiset maanomistajat voisivat antaa suostumuksensa esimerkiksi tarjoamalla sopivia maatilkkuja viljelytoiminnalle. Ehkä toiminnasta olisi silloin laittomuuden jännitys poissa, mutta luvan perästä voitaisiin saada enemmän aikaan, jos asukkaat aatteen nimissä toimivat ja sitoutuvat yhteisen hyvän eteen. Tai jos viheralueilla vaikka järjestettäisiin kunnon vanhan ajan talkootoimintaa ja esimerkiksi istutettaisiin syksyllä kukkasipuleita kevättä odottamaan. Ehkäpä osallistumalla oman asuinympäristönsä suunnitteluun ja muovaamiseen, oppii myös näkemään sen uudella tavalla, kunnioittamaan sitä ja ymmärtämään viihtyisyyden arvon. Kirjallisuutta: David Tracey: Guerilla Gardening A Manualfesto (engl.) Richard Reynolds: On Guerilla Gardening (engl.) Kokeile sissipuutarhurointia : Siemenpommien valmistus 8-10 pommia n. 4 dl hienonnettua savea n. 3 dl multaa (villikasvien) siemeniä vettä 1. Sekoita multa ja savi 2. Lisää seokseen siemenet 3. Lisää vesi tipoittain, ettei seoksesta tule savivelliä 4. Pyöritä seoksesta iso pallo ja kauli litteäksi levyksi 5. Leikkaa tasakokoisiin paloihin 6. Pyörittele palloiksi 7. Anna pommien kuivua auringossa 8. Heitä siemenpommeja huomaamatta joutomaille ja tienvarsille Käytä vain sellaisten kasvien siemeniä, joista ei ole uhkaa luonnonkasvillisuudelle, eläimille ja ihmisille. 15

16 Vinoa huumoria ja kaistale iloa Teksti: Anna-Maria Heikkinen Teoskuvat: Jyrki Heikkinen Huumori voi olla parhaimmillaan vapauttava elementti taiteessa, se täysvalo, missä elämä näkyy kokonaisena kaikkineen. Hyvä mieli soutaa, paha mieli huopaa. todetaan sarjakuvataiteilija ja runoilija Jyrki Heikkisen kuvarunossa Jossain. Elävä, lähestulkoon animoidun oloinen viiva kuljettaa tarinaa Jyrkin sarjakuvissa ja kuvarunoissa, joissa sana ja kuva saavat vauhtia toisistaan assosioiden yllättävillä tavoilla. Lopputulosta lukiessa hymyn on helppo nousta huulille. Mutkaisten vaiheiden kautta taiteilijaksi Jyrki aloitti kirjoittamisen ja piirtämisen jo kouluaikoina ja opettajat kannustivat lahjakasta nuorta taiteilijaa. Ensimmäinen runokokoelma julkaistiin 1980-luvulla. Kirjoittaminen ja piirtäminen kuitenkin hiipuivat noin kymmeneksi vuodeksi kun toista runokokoelmaa ei julkaistukaan. Ajan kuluessa ja lasten syntymän myötä Jyrki löysi rennomman otteen taiteen tekemiseen ja alkoi piirtää ja kirjoittaa ilman paineita. Hän kertoo kypsyneensä pikku hiljaa taiteilijaksi kun antoi itselleen ensin luvan ajatella itseään taiteilijana. Traumaattisista kokemuksistaan huolimatta hän arvostaa työtään ja toteaa: Teen työni, sen mitä mun pitää vaan tehdä, koska kukaan muu ei sitä tee. Sarjakuvien, runojen ja kuvarunojen lisäksi Jyrki on tehnyt yksittäisiä maalauksia. Hän on tyytyväinen uravalintaansa ja mahdollisuuteen tehdä taidetta ja toimia taiteen alalla. Vastakohtien taidetta Jyrki kertoo ajatuksen kaaoksesta ja järjestyksestä olevan lähtökohta taiteensa tekemiselle. Häntä kiehtovat sanaparit ja vastakohdat, ja niiden välinen alue. Taide ei varsinaisesti ole hänelle järjestyksenpitoväline, mutta sen avulla hän kertoo toimivansa tuolla kaaoksen ja järjestyksen välisellä alueella. Hän kokee kaaoksen elämän perustilana, jossa on koko ajan jotain pielessä vaikka oikeasti ei olisikaan. Kaaoksen hän kertoo olevan elämän hahmoton jokapuolelle leviävä alkutila, joka hiertää ja vaivaa. Toinen sanapari, joka toimii Jyrkin tekemisen moottorina on täysi ja tyhjä. Tyhjyyden pelko ja samaan aikaan kamala ahtauden tunne. hän toteaa. Taiteen tekemisen lähtökohdaksi hän mainitsee myös eristäytymisen tunteen ja kokee olevansa eristyksissä, ikään kuin lauman ulkopuolella. Kuvien ja sanojen avulla hän sanoo murtavansa väylää ihmisiä kohti. Keskeistä Jyrkin töissä on sanan ja kuvan suhde. Sanat edustavat näkymätöntä, aineetonta maailmaa, hengen voimaa. Kuvat puolestaan ainetta ja materiaa ihan konkreettisestikin. taiteilija linjaa. Tunnusomaista Jyrkin sarjakuvissa ja kuvarunoissa on hyvänsuopa hauskuus ja huumori, jota hän itse kuvaa vinoksi. Huumori voi olla parhaimmillaan vapauttava elementti taiteessa, se täysvalo, missä elämä näkyy kokonaisena kaikkineen. hän toteaa. Kaistale iloa on aina mukana hänen töissään vaikkakin joskus karhean koskettavana. Teostensa keskeisen kuvaston Jyrki kertoo juontuvan lapsuuden ja nuoruuden ajalta. Erityisesti Kuvitettujen Klassikkojen henkinen maailma; outous ja jäykän asetelmallinen piirrostyyli sekä 1960-luvun mainokset ja sarjakuvat ovat jättäneet jälkensä. Jyrki sanoo viehättyneensä sen ajan mustavalkoisuuteen, hyvän ja pahan, sallitun ja ei-toivotun selkeään rajaan. Näyttely kadotetun paratiisin kaipuusta Jyrki sai Pohjois-Savon taidetoimikunnalta kohdeapurahan, jonka turvin hän vie syyskuussa näyttelyn Helsinkiin Myymälä2:n tiloihin. Flying high, The cool spirit of Jyrki Heikkinen -näyttely koostuu kahdessa osasta; näyttelytilan yhteen huoneeseen tulevat sanomalehtipaperille vapaasti piirretyt mustavalkoiset akryylipiirrokset, joihin liittyy ajatus kaiken katoavaisuudesta. Näyttelyn värihuoneeseen tulevat öljypastelliliiduilla tehdyt piirrokset, joiden innoittajana ovat olleet 16

17 Jossain,

18 Kuka kyseessä? sarjakuvataiteilija ja runoilija Jyrki Heikkinen, s Kemi - kotipaikka: Kuopio -yksityisnäyttelyt mm. Muuttuja, Lifestyle Kauppa, Oulu (2009), Saapuva tavara, Kuopio, (2008), Kotiinpaluu, Kirjastokeskus Aralis, Helsinki (2007), Järjestyksen vuoksi, Päivälehden museon Kuplagalleria, Helsinki (2007), Miehen mallisto, Cosmic Comic Cafe, Turku (2006), Uusittu miehen mallisto, Pohjolan Sanomien näyttelytila, Kemi (2006) - yhteisnäyttelyt mm. Evviva! Ars Libera 50 vuotta, Kuopio ( ), Muistissamme Itä-Suomen aluenäyttely, Kuopio (2008), Vuokala 08, Savonranta (2008), Ihmisyyden taito, XIII Mäntän kuvataideviikot (2008), Vispo, Bar Kuka, Turku (2008), Jotta muistaisin, GalleriAri, Mikkeli (2007), Bonus Pohjois-Savon kuvataiteen aluenäyttely, Kuopio (2006) Vapaa-ajallaan sarjakuvataiteilija Jyrki Heikkinen rentoutuu puutarhatöiden parissa siirtolapuutarhapalstallaan. lasten vaatteissa esiintyvät tekstit. Jyrki sanoo kiinnostuneensa näistä teksteistä niiden järjettömyyden vuoksi. Ovathan ne usein englannin kielisiä eivätkä avaudu lapsille. Niitä voisi siis pitää viesteinä aikuisilta aikuisille, absurdina kaipuuna lapsuuteen ja huolettomuuteen, kadotettuun paratiisiin. Syksyn satoa Jyrkin tuotantoa tullaan syksyn aikana näkemään Ljubljanassa Sloveniassa Stripburger-ryhmän julkaisemassa Cartoonia-albumissa, jossa hänelta on mukana 23-sivuinen tarina A Promise. Albumin julkistamistilaisuuteen liittyy myös yhteisnäyttely ja työpajoja. Cartooniassa on mukana kymmenen sarjakuvataiteilijaa eri puolilta Eurooppaa. Jokaisen mukana olevan taiteilijan piti etsiä omasta maastaan mielenkiintoinen maisema, kansanperinne sekä yksi vapaavalintainen aihe. Aiheet sekoitettiin ja jaettiin osallistujien kesken. Jyrki kertoo annetun aiheen tuoneen terävyyttä ja valppautta tekemiseensä. - kansainväliset näyttelyt mm. GlömpX, Bilbolbul, Bologna, Italia (2009), GlömpX, Bedeteca/Feira Laica, Lissabon, Portugali (2009), Le Cabinet damateur de La 5c Couche, Galerie Petits Papiers, Brysseli, Belgia (2008), Sarjakuva - Bande Dessinée Finlandaise, Aixen-Provence (2008), International Comics Festival BOOMFest-2007, Pietari, (2007), European Comics Cartography, Museo Nazionale of Ravenna, Italia (2007), Soleil de minuit, Poitiers, Ranska (2007) - jäsenyydet: Kuopion kuvataiteilijat ry, Suomen kirjailijaliitto ry Muuttuja Lifestyle Kauppa, Oulu Flying high The cool spirit of Jyrki Heikkinen Myymälä2, Helsinki Jyrki on kuvarunollaan mukana myös Runo vieköön -nuorisorunoantologiassa, joka ilmestyy syksyllä Tammen julkaisema. Ensi vuoden alussa Jyrkiltä on tulossa runokokoelma Kalevanpoika Otavan kustantamana. Lisäksi hänen kuvarunojaan voi lukea Kutisarjakuvalehdestä ja Lukufiiliksestä. 18

19 Nimetön, akryyliväri sanomalehtipaperille, 79x55 cm, 2009 Nimetön, akryyliväri sanomalehtipaperille, 79x55 cm, 2009 Smack track, öljypastellipiirros, 70x50 cm, 2009 Kinetic power, öljypastellipiirros, 70x50 cm,

20 Niin harvoinhan yhdessä laulella saa... Teksti ja kuvat: Anna-Maria Heikkinen M/s Queen R:n pilli jo ilmaa viilsi kun Avoimen laulukoulun oppilaat ovat valmistautumassa kesäiselle lauluristeilylle. Takana on kuuden viikon harjoitusjakso oikeasta hengitystekniikasta ja äänenmuodostuksesta. Aurinko kultaa pilvien reunat ja risteilysää on mitä parhain. Lauluristeily aloitetaan alkuverryttelyllä: Laivan ravintolasalongissa on 65 hämmästynyttä naamaa ja hetken päästä saman verran irvistyksiä. Sitten pyöräytetään vielä olkapäitä ja herkkä instrumentti on valmis käyttöön. Pikainen alkuverryttely onkin tarpeen sillä lauluvihkossa odottaa 20 laulua hittibiiseistä kansanlauluihin. Jokainen on laulamisen arvoinen Mitä tehdä kun kovasti laulattaisi, mutta ei oikein luota omaan laulutaitoonsa eikä tilaisuutta tai paikkaa lauluharrastuksen aloittamiseen tunnu löytyvän? Yhden tilaisuuden kylpyhuonepavaroteille ja karaokemaestroille äänensä koulimiseen tarjoaa Avoin laulukoulu. Pohjois-Savon taidetoimikunnan kohdeapurahan tuella musiikin maisteri, lauluja ja laulunopettaja Jaana Turunen aloitti Avoimet laulukoulut kuluvan vuoden huhtikuussa Kuopiossa. Jaana kertoo idean Avoimiin laulukouluihin syntyneen käytännön tarpeesta saada kuoroihin lisää laulajia. Toimiessaan 2000-luvun alussa Händel-kuoron johtajana Tampereella, Jaana ja kuoron puheenjohtaja päättivät järjestää miehille suunnatun avoimen laulukoulun, koska kuorossa oli pulaa nimenomaan mieslaulajista. Tammikuussa 2006 alkaneet laulukoulut saivat heti valtaisan suosion ja Tampereella jo sadat laulunharrastajat, miehet ja naiset, ovat valmennuttaneet ääntään tällä tavoin. Jaana kertoo, että ihmisillä on halua ja intoa laulaa, mutta kuitenkin korkea kynnys tulla koelaulamaan kuorojen pääsykokeisiin. Laulunharrastajien saattaa olla myös vaikeaa saada ammattilaisopetusta laulamisessa, koska yksityiset laulutunnit ovat kalliita ja usein laulunopettajat opettavat mieluummin ammattilaulajia. Avoimessa laulukoulussa kukaan ei joudu harjoittelemaan yksin eikä nuotinlukutaitoa vaadita. Avoimen laulukoulun periaatteisiin kuuluu, että laulaminen ei ole ainoastaan luonnostaan lahjakkaiden etuoikeus vaan kuka tahansa oppii laulamaan kun saa ammattimaista ja asianmukaista opetusta, kuten musiikin tohtori Ava Numminen väitöskirjassaan toteaa. Jaanan oma tausta musiikin parissa sai alkunsa jo pienenä tyttönä. Teini-ikään saakka pianomusiikki, laulamisen ohella, oli erityisen lähellä sydäntä. Jaana opiskeli Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkia pääaineenaan laulu- ja kuoronjohtaminen. Händelkuoron lisäksi hän johtanut hepreaksi laulavaa kuoroa, toiminut kanttorina 15 vuoden ajan, perehtynyt etno- ja afrikkaiseen musiikkiin sekä pitänyt workshopeja, toiminut kouluttajana ja kirjoittanut kolumneja. 20

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Taiteen taskurahat. A nna Anttila Kaija Rensujeff. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen

Taiteen taskurahat. A nna Anttila Kaija Rensujeff. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen A nna Anttila Kaija Rensujeff Taiteen taskurahat Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 35 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

CV Hanna Vahvaselkä (1973)

CV Hanna Vahvaselkä (1973) CV Hanna Vahvaselkä (1973) Päämajankatu 22A as 2 50100 Mikkeli 050 5670803 hanna@vahvaselka.fi www.vahvaselka.fi Taideopinnot: 1994-99 Kuvataideakatemia, kuvanveisto 1999 Kuvataiteen maisterin tutkinto

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Teen valosta ja veistettävistä materiaaleista toteutettuja teoksia. Valo ja hämärän asteet on

Lisätiedot

TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TUKI TAITEEN EDISTÄMISEEN 2014

TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TUKI TAITEEN EDISTÄMISEEN 2014 TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TUKI TAITEEN EDISTÄMISEEN 2014 1 Taiteen edistämiskeskuksen määrärahat ja tuki 2014... 2 2 Taiteen edistämiskeskuksen projektit 2014... 10 3 Taiteen edistämiskeskuksen tuki kansainväliseen

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a ANU TUOMI ANU VAISTO 1950 Kaarina Sillankorvantie 23a taidemaalari 21380 Aura www.anutuomi.fi 0449064950 Taidemaalariliiton jäsen Arte ry:n kunniajäsen Arten gallerioiden Joe s ja Titanik perustajajäsen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu)

1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) 1 / 4 Ulla-Maija Vaittinen ullamaija.vaittinen@gmail.com Puh 050 33 827 86 Hilda Flodininkuja 2 A 7, 00300 HELSINKI OPINNOT 1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (11) Nilsiä-neuvottelukunta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (11) Nilsiä-neuvottelukunta Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (11) Julkinen Kokoustiedot Aika tiistai klo 15:00-17:00 Paikka Nilsiän virastotalo, kokoushuone 1 Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Jukka Savolainen, puheenjohtaja

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina

Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina Esa Rantanen Taiteen tukemisen päällikkö 7.4.2014 Taiteen edistämiskeskus (TAIKE) laki Taiteen edistämiskeskuksesta voimaan 1.1.2013 Taike

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä

Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä Anya Productions Anya Productions Ky Kuopiolainen kulttuurialan tuotanto-, koulutus- ja myyntipalveluyritys 2 työntekijää, 3 harjoittelijaa (Ely keskuksen myöntämä ensimmäisen työntekijän tuki) Kirjanpito,

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku CURRICULUM VITAE Nimi: Anja Levoranta s.1938, Noormarkku Taidekoulutus Kurssimuotoisia opintoja mm. Vapaassa taidekoulussa, Oriveden opistossa, Kuusamon kansanopistossa ja Helsingin Taiteilijaseuran kursseilla.

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Koko kaupungin henkilö V

Koko kaupungin henkilö V Koko kaupungin henkilö V Kuva: Reija Hirvikoski Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea kesällä 2014 nimellä

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki Kulttuurin avustukset 23.4.2014 Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERIAATTEET Kulttuuritoimintaan tarkoitettujen avustusten jakoperusteet noudattavat Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke tanssihanke Tanssi vanhustyön n voimavarana Terve Kuopio/Tanssin aluekeskus Kuopio 2006-2008 Laura Pylkkänen/Anniina Aunola 2006 Mitä on yhteisötaide? taide? Yhteisötaiteen

Lisätiedot

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta Juhlavuoden ohjelma pääkirjastossa syksyllä 2015 Muutokset ovat mahdollisia, seuraa kirjaston kotisivuja. Seinäjoen kaupunginkirjasto, Alvar Aallon katu 14, SEINÄJOKI Cosplayn

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016

Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016 k -Pohjois-Karjalan kulttuurirahaston tuella- Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016 1 Metakan kalenteri 2016 Tiistai Keskiviikko Torstai Viikko 26 Musiikki Yhdessä Ekobändi

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

Meilivälähdys1/2010. Loviisan Kameraseura ry Lovisa Kameraklubb rf. Kuvakilpailuiden aiheet vuoden kuvailtoja varten

Meilivälähdys1/2010. Loviisan Kameraseura ry Lovisa Kameraklubb rf. Kuvakilpailuiden aiheet vuoden kuvailtoja varten Meilivälähdys1/2010 Loviisan Kameraseura ry Lovisa Kameraklubb rf Kuvakilpailuiden aiheet vuoden kuvailtoja varten Elokuu (29.8): Hetki (projisoitavat), Meren äärellä (mustavalkokuvat) Syyskuu (26.9):

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA Tapahtuman toteuttaminen 1-3 OP/kurssi. Vaihtoehtoja toteutukseen: - ota osaa paikalliseen Ylen ja Nenäpäivä-säätiön järjestöjen tekemään Nenäpäivä-tapahtumaan - luo kokonaan

Lisätiedot

HE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

HE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä HE 175/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain :n muuttamisesta sekä eräistä kuvataiteen tekijöille

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Teen valosta ja veistettävistä materiaaleista toteutettuja teoksia. Valo on väline, jolla johdatan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste

Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Aiemmin Taiteen keskustoimikunta (1968 2012) Tehtävänä taiteen edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Myös kulttuurin

Lisätiedot

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN:

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN: KAMPRAATTI, viralliselta nimeltään Ilmajoen musiikkikoulun kamarikuoro Kampraatti, on perustettu vuonna 1979. Kuoron on perustanut ja koko sen historian ajan johtanut Ilmajoen musiikkiopiston rehtori,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

CV Anja Helminen, Kuvataiteilija ja mediataiteilija (KuM).

CV Anja Helminen, Kuvataiteilija ja mediataiteilija (KuM). CV Anja Helminen, Kuvataiteilija ja mediataiteilija (KuM). KOULUTUS 2006 Videotaiteen erikoistumisopinnot, Tampereen Ammattikorkeakoulu TAMK, Taide ja Viestintä, Tampere 1994-1999 Kuva- ja mediataiteilija,

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot