pohjois-savon taidetoimikunnan tiedotuslehti 2/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pohjois-savon taidetoimikunnan tiedotuslehti 2/2009"

Transkriptio

1 pohjois-savon taidetoimikunnan tiedotuslehti 2/2009 1

2 sisällys 2/2009 Heinäkuu Oranssi on Pohjois-Savon taidetoimikunnan oma internetissä julkaistava tiedotuslehti, joka ilmestyy 3-4 -kertaa vuodessa. Oranssissa kerrotaan taidetoimikunnan toiminnasta sekä tapahtumista ja hankkeista, joita taidetoimikunta tukee. Lisäksi esitellään taidetoimikunnasta apurahan saaneiden taiteilijoiden ja järjestöjen työskentelyä ja toimintaa. Oranssi on luettavissa osoitteessa: taidetoimikunta.fi Pääkirjoitus: Kasvun aika 3 Taidetoimikuntien myöntämä tuki vuonna Arviointia taidetoimikunnan työskentelystä 5 Pohjois-Savon taidetoimikunnan pääsihteerin virka 7 Folk-klubien syyskausi 7 Art Hub -hanke 8 Kirjoittajat tässä numerossa: Jussi Mattila Jyri Wuorisalo Eija Tanninen Anna-Maria Heikkinen Taiteilijaesittely: Ääniä elämästä, estetiikkaa rumuudesta 10 Palstaviljelyä-kolumni: Vihreää vandalismia 14 Taiteilijaesittely: Vinoa huumoria ja kaistale iloa 16 Tuotanto, toimitus, ulkoasu ja taitto: Anna-Maria Heikkinen puh Taiteilijaesittely: Niin harvoinhan yhdessä laulella saa Kasvava kunnianosoitus 22 Lyhyesti 23 Pohjois-Savon taidetoimikunta Vuorikatu 34 A 4, Kuopio puh Hurraat ja haukut 24 Kalenterissa 24 Pohjois-Savon taidetoimikunta Kuvasarja: Kasvava kunnianosoitus 26 Kannen kuva: Johanna Väisäsen Tie - kesäyö -videoinstallaatiosta 2

3 Pääkirjoitus Kasvun aika Suomen suvi on täynnä tapahtumia joka makuun. Eikä Pohjois-Savo tee tässä poikkeusta. Kesän kuluessa on jo tanssittu ja soitu, mutta myös keski- ja loppukesä tarjoavat nähtäväksi, kuultavaksi ja koettavaksi monenlaisia kulttuurielämyksiä kuten kuvataidetta, sirkusta, tanssia ja teatteria. Kesästä ja lomasta voi nauttia myös ihan itsenään ja olla tekemättä yhtikäs mitään. Pohjois-Savon taidetoimikunta ja henkilöstö pitävät myös lomaa. Toimistossa kuitenkin palvellaan koko kesän ajan tosin lyhennetyllä aukioloajalla yhdeksästä viiteentoista. Talviaikaan palataan 14. elokuuta. Oranssin kesänumerossa esittelevät näkemyksensä taidetoimikunnan toiminnasta ja oman taiteen alansa asemasta Pohjois-Savossa sävel- ja mediataiteen edustajat. Tässä numerossa luodaan myös katsaus Taiteen keskustoimikunnan julkaisemaan tilastoon taidetoimikuntien myöntämästä tuesta vuonna 2008 sekä esitellään laaja Art Hub -hanke. Esittelemme myös kolmen taiteilijan elämää ja työtä sekä aloitamme kuvasarjan, jossa seurataan kasvavaa ympäristöteosta kesästä syksyyn. Palstaviljelyä-kolumnissa tutustutaan sissitoimintaan. Oranssin ensimmäinen numero sai mukavasti palautetta. Siitä lyhyt kooste lehden loppupuolella. Palaute on edelleen tervetullutta, onhan se oivaa kasvunainesta Oranssille. Nauttikaamme ihanasta kulttuurikesästä ja kasvun ihmeestä! Anna-Maria Heikkinen assistentti, Oranssi-tiedotuslehden tuottaja Pohjois-Savon taidetoimikunta 3

4 Taidetoimikuntien myöntämä tuki vuonna 2008 Eija Tanninen Taiteen keskustoimikunta on julkaissut tilastoja Taidetoimikuntien myöntämästä tuesta vuonna Seuraavassa otteita tilastoista, jotka koskevat myös alueellisia taidetoimikuntia: Taiteen keskustoimikunnan tuki taiteelliseen toimintaan oli vuonna 2008 yhteensä 25,3 miljoonaa euroa. Tukea myönnettiin apurahoina, avustuksina, palkintoina sekä taiteilijaprofessorien ja läänintaiteilijoiden palkkioina. Valtion toimikuntien tuki oli 21,2, miljoonaa euroa ja alueellisten taidetoimikuntien 4,1, miljoonaa euroa. Suurin osa valtion toimikuntien tuesta suuntautui kirjallisuudelle (23%) ja kuvataiteelle (18 %). Alueellisten toimikuntien tuesta yli neljännes (27%) myönnettiin kuvataiteelle ja seuraavaksi suurimmat saajat olivat näyttämötaide (18%) ja säveltaide (10%). Apurahojen ja avustusten lisäksi alueelliset taidetoimikunnat käyttivät taiteen edistämiseen määrärahaa eri taiteenalojen hakkeisiin lähes euroa. Alueellisten taidetoimikuntien hankkeita oli vuonna 2008 kaikkiaan yli 200. Eri yhteistyötahojen kanssa toteutettuja hankkeita näistä oli 70 % ja kansainvälisiä, ulkomaille suuntautuvia hankkeita runsas kymmenesosa. Kaiken kaikkiaan 41 prosenttia taiteen keskustoimikunnan apurahojen ja avustusten hakijoista sai tukea vuonna Valtion taidetoimikuntien tukea sai 44 prosenttia hakijoista ja alueellisten taidetoimikuntien tukea 29 prosenttia hakeneista. Vaihtelu alueellisten taidetoimikuntien välillä on melko suuri. Alueellisilta taidetoimikunnilta haki apurahaa ja avustusta kaikkiaan 3826 hakijaa., joista 60 prosenttia oli yksityishenkilöitä, 10 prosenttia työryhmiä ja 30 prosenttia yhteisöjä. Alueellisten taidetoimikuntien apurahojen ja avustusten hakijoiden suurimmat ryhmät olivat kuvataiteen (31%) ja säveltaiteen (19%) aloilta. Alueellisten taidetoimikuntien apurahoja ja avustuksia sai kaikkiaan 1100 henkilöä, työryhmää tai yhteisöä. Valtion työskentelyapurahoja (taiteilija-apurahat) sai vain noin kymmenesosa hakeneista. Alueellisten taidetoimikuntien työskentelyapurahoja hakeneista apurahan sai 23 prosenttia. Kohde- apurahoja sai valtion taidetoimikuntien hakijoista 33 prosenttia ja alueellisten taidetoimikuntien hakijoista 24 prosenttia. Yhteisöille suunnattua tukea (valtionavustus) sai 55 prosenttia valtion taidetoimikuntien hakijoista ja 40 prosenttia alueellisten taidetoimikuntien hakijoista. Yksityishenkilöiden saamat apurahasummat vaihtelivat parista sadasta eurosta enimmillään euroon. Saatujen apurahojen mediaani oli 3000 euroa (valtion taidetoimikunnat 3000 euroa ja alueelliset taidetoimikunnat 2200 euroa). Taiteen keskustoimikunnan kaikkien apurahojen hakijoiden keski-ikä vuonna 2008 oli 45 vuotta (alueellisten taidetoimikuntien 43 vuotta). Nuorimpia olivat tanssitaiteen (keski-ikä 37 vuotta), säveltaiteen (40 v.) ja ryhmä muut hakijat (40v.) Vanhimpia olivat kirjallisuuden hakijat (52 v.) sekä arvostelijat (50v.). Alle 35 -vuotiaita hakijoita alueellisten taidetoimikuntien hakijoista oli 29 prosenttia. Alueellisten taidetoimikuntien apurahan saajien keski-ikä oli 44 vuotta. Naisten osuus sekä taiteen keskustoimikunnan apurahan hakijoista että apurahan saajista oli noin puolet. Alueellisten taidetoimikuntien hakijoiden joukosta naisten osuus oli hieman suurempi kuin valtion taidetoimikuntien. Suurimmillaan naisten osuus hakijoista oli tanssissa ja taideteollisuudessa ja pienimmillään säveltaiteessa ja elokuvassa. Naisten osuus apurahan saajista oli useimmilla taiteenaloilla heidän hakijaosuutta vastaava tai hieman suurempi. Paula Karhunen: Tilastotiedote -sarja 1/2009 Taiteen keskustoimikunta 4

5 Arviointia taidetoimikunnan työskentelystä Kuluvan vuoden alussa taidetoimikunnan jäseniä pyydettiin kommentoimaan edustamansa taiteen alan näkymiä ja asemaan Pohjois-Savossa. Edellisessä Oranssin numerossa näkemyksensä esittivät taidetoimikunnan puheenjohtaja Jaakko Hendolin sekä jäsenet Reijo Myllynen, Anniina Aunola, Pekka Kekäläinen ja Olli Lähdesmäki sekä varapuheenjohtaja Taina Kontio. Seuraavassa taidetoimikunnan jäsenten Jyri Wuorisalon ja Jussi Mattilan kommentit. Tätä kysyttiin: 1. Miten kohde- ja projektirahat ovat näkyneet alueen taiteen ja kulttuurin saavutettavuudessa? 2. Onko näkymä toimikunnan linjausten mukainen? 3. Kuinka ja mitä taiteilijoille jaetut taidetyöhön suunnatut työskentelyapurahat ovat tuottaneet? 4. Läänintaiteilijoiden työ: tuloksia, näkyvyyttä, saavutettavuutta? 5. Aluenäyttelyiden merkitys kuvataidekentässä? 6. Taidetoimikunnan rooli taiteenedistämistyössä? 7. Edustamansa taiteen asema alueella? Kuva: Miia Maaninen Jyri Wuorisalo, toimitusjohtaja Elokuva- ja mediataiteen tilanteesta Pohjois-Savossa Elokuvataide on viettänyt hiljaiseloa vuosikausia ja mediataide on vasta aktivoitumassa, joten taidetoimikunnan tuet ja toiminta ei ole pystynyt vaikuttamaan paljoa alan kehittymiseen. Muutama media- ja kuvataiteen rajamailla työskentelevä on saanut tukea taidetoimikunnasta ja on näin pystynyt edistämään edes hiukan uuden taiteen alueen näkyvyyttä. Ammattimaiset elokuvahankkeet ovat olleet perinteisesti niin suuria, että alan harvat ammattilaiset kohdistavat rahoitushakemuksensa Elokuvasäätiölle, AVEK:lle ja Yleisradiolle. Taidetoimikunta on sen sijaan vaikuttanut merkittävästi elokuvien ja mediataideteosten esittämiseen laajalle yleisölle tukemalla mm. alueellisen elokuvakeskuksen ISAK ry:n toimintaa erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Seminaarien, elokuvakiertueiden ja poikkitaiteellisten tapahtumien jne. tukeminen edistää elokuva- ja mediataiteen saavutettavuutta. Elokuva- ja mediataiteen aktivoimiseen panostetaan jatkossa enemmän. Hankesalkussa on huomioitu alan taiteilijoiden verkottamisen tarve sekä koulutustarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen. Taidetoimikunnan resusrssit eivät yksin tähän riitä, joten yhteistyöstä on sovittu keskeisten toimijoiden kanssa. Taidetoimikunnan tehtävä taiteen eri alojen edistämisessä ja tunnetuksi tekemisessä on paljolti riippuvainen alan taiteilijoiden määrästä ja aktiivisuudesta. Elokuva- ja mediataiteen kenttä Pohjois-Savossa on niin kapea, että linjauksia on ollut vaikea tehdä. 5

6 Elokuva- ja mediataiteen näymään ollaan aktiivisesti puuttumassa lisäämällä perinteisten taiteenlajien taiteilijoiden ja liikkuvan kuvan taiteilijoiden kohtaamisia. Näistä kohtaamisista syntyy toivottavasti uudenlaista yhteistyötä ja siten elokuva- ja mediataiteen aseman vahvistumista. Läänintaiteilijoiden työ ei ole varsinaisesti kohdistunut elokuva- ja mediataiteen kenttään mutta välillisesti heidän työnsä on vaikuttanut poikkitaiteellisten tapahtumien ja projektien kautta. Taiteen rahoituksen sekä taiteen ja kulttuurin sektorin kehittäminen ovat muutoksen tilassa. Taidetoimikunnan rooli alueellisena kehittäjäorganisaationa tulee olemaan entistä keskeisempi luovien alojen merkityksen kasvaessa. Paljon riippuu taidetoimikunnan kyvystä verkostoitua tehokkaasti muiden vaikuttajaorganisaatioiden kanssa. Tässä työssä viestinnän ammattimainen hoitaminen on avainasemassa. Taidetoimikunnan on mahdollista olla tulkki ja sovittelija perinteisten kehitys- ja rahoitusorganisaatioiden ja luovan sektorin välillä. Taiteen tekemisen muuttuessa taidetoimikunnan rohkeus rahoittaa poikkitaiteellisia projekteja on tärkeää, jotta taidetoimikunta pysyy kehityksen eturintamassa. Elokuva- ja mediataiteen vaikutus koko taiteen kenttään tule kasvamaan digitaalisen kulttuurin merkityksen vahvistuessa. Internet taiteen uutena jakelukanavana ja työskentely-ympäristönä on vasta oivallettu ja tämän mahdollisuuden suunnannäyttäjinä tulevat olemaan elokuva- ja mediataiteen ammattilaiset. Elokuva- ja mediataiteen yhteiskunnallisen arvostuksen nousua kuvaa hyvin se, että mediataiteilija Eija-Liisa Ahtila sai talvella 2009 akateemikon arvonimen. Opetusministeriö teetti alkuvuodesta 2009 selvityksen mediataiteen mahdollisuuksista. Selvityksen tavoitteena on mediataiteen itsenäisen aseman vahvistaminen ja toimintaedellytysten lisääminen tukirakenteen vakiinnuttamisen avulla. Myönteisen kehityksen hyödyntäminen Pohjois-Savossa tarvitsee entistä vahvempaa verkostoitumista ja työ- ja koulutusmahdollisuuksien lisäämistä elokuva- ja mediataiteen kentällä. Taidetoimikuna voisi olla koordinoimassa elokuva- ja mediataiteen kehittämisstrategian toteuttamista. Jussi Mattila, muusikko ja musiikkitoimittaja Katsaus Pohjois-Savon säveltaiteeseen Vuonna 2008 toteutettiin taidetoimikunnan ja kesäyliopiston yhteistyönä onnistunut lauluntekijöiden koulutus Miltä tähdet tuoksuu?. Laululyriikkaa opetti muusikko Heikki Salo, sävellystä ja sovitusta muusikko Olli Heikkinen. Kurssin tuloksia saatiin kuulla Trubaduurit lavalla -illassa Kirjakantti-kirjallisuustapahtuman yhteydessä. Säveltaiteen problematiikka on osittain siinä, että kenttä on yksi monimuotoisimpia. Säveltaide ottaa syliinsä kaiken populaarikulttuurin ääri-ilmiöistä tanssilavojen helmiin ja länsimaisen taidemusiikin muotoihin. Tämä on nimenomaan saavutettavuuden ongelma: kentällä toimivia taiteilijoita kiinnostavat hyvinkin erilaiset asiat. Yhtenäistä, koko kentän kattavaa projekti-ideaa on käytännössä mahdotonta löytää. Aloittaessani kolmivuotiskautta Pohjois-Savon Taidetoimikunnassa, vastaani tuli - useissakin yhteyksissä lause Musiikilla on niin vahvat rakenteet. Säveltaide ikään kuin rullaa omillaan. Aivan näin yksinkertainen ei asia ole. Pohjois-Savossa on toki vahva oppilaitosverkosto: Kuopiossa toimii Sibelius-Akatemian osasto, Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikki ja Tanssiakatemia, Kuopion Konservatorio, Kuopion Musiikinystäväin musiikkiopisto sekä pari muuta pienempää alan oppia tarjoavaa yksikköä. Viitostien kaupungit, Iisalmi ja Varkaus, ovat hyvin edustettuina omilla alueellisilla musiikkiopistoillaan. Kuitenkin, saamani tuntuman mukaan, jokainen näistä yksiköistä taistelee lähes vuosittain rahoituksensa ja olemassaolonsa puolesta. Kuopion kaupungista löytyy ammattiorkesteri kuten lähes kaikista muistakin maamme maakuntakeskuksista. Säveltaiteen kenttä on kuitenkin laajempi kuin oppilaitosverkostot tai ammattiorkesteri. Itse asiassa säveltaiteessa maanlaajuinen ongelma nykyään alkaa olla se, että oppilaitokset kouluttavat muusikoita opettajiksi musiikkioppilaitoksiin. Pahimmillaan ammatikseen opettava muusikko ei ole koskaan käynyt maistamassa esiintyvän taiteilijan elämää. Tämä on mielestäni säveltaiteen kannalta vaarallinen ja tuhoisa tie. Taidetoimikunnan ja muittenkin apurahaorganisaatioiden työskentelyssä on yksi hälyttävä piirre. Puhutaan napanuorien katkaisusta monen vuoden 6

7 apurahahistoria saattaa vaikuttaa negatiivisesti apurahan saantiin. Tarkoitus on kaunis: sitä pientä hyvää mitä on jaettavana, pyritään jakamaan tasapuolisesti mahdollisimman monelle. Kuitenkin tämä menettely voi johtaa siihen, että jonain vuonna ahkera kovan luokan tekijä, yhteisö, tapahtuma tai freelance-taiteilija, saattaa tippua kokonaan kaiken apuraharahoituksen ulkopuolelle. Jos toiminta taloudellisten resurssien puuttuessa tyrehtyy vuodeksi, voi se tyrehtyä täysin. Taidetoimikuntavuosieni varrella olenkin kasvanut ajattelemaan, että ehdottomasti pätevin ja kestävin apurahan myöntämisperuste on puhtaasti avustettavan kohteen taiteellinen arvo. Millä se sitten määritellään, onkin toinen juttu. Muusikot ovat vuosien varrella oppineet ehkä joitakin muita taidemuotoja paremmin työllistämään itseään eri tavoin erilaisissa projekteissa tai opetustehtävissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei taidemuoto tarvitsisi tukea. Alueellisen taidetoimikunnan säveltaiteen apurahat ovat kohdistuneet pääasiassa kohdeapurahoihin ja valtionapuihin yhdistyksille. Työskentelyapurahoja on saatu lähinnä puolivuotisena, niitäkin harvakseen. Ehkä muusikoiden keskuuteen on jopa levinnyt ajatus, ettei pitkiä apurahoja voi saada ainakaan niitä ei kovin paljon haeta. Toistaisin tässä yhteydessä apurahan hakemista koskevan neuvon, jonka sain aikanaan itse eräältä tuttavaltani: Apurahan saamisen ehdoton edellytys on sen hakeminen. Kotiin ei tulla palkitsemaan. Kuluvan vuoden alussa Pohjois-Savossa aloitti työssään uusi esittävien alojen läänintaiteilija. Valinnassa painotettiin säveltaidetta, joskin muittenkin taiteenalojen tuntemus koettiin tärkeänä. Vaikka meillä ei siis ole säveltaiteen läänintaiteilijaa, oli valinta selkeä panostus säveltaiteen saralle. Uusi läänintaiteilijamme on koulutukseltaan kansanmusiikkipedagogi. Valintaa on jo ennätetty ihmetelläkin: eihän kansanmusiikki ole Pohjois-Savossa mikään keskeinen säveltaiteen muoto? Ehkäpä juuri siinä onkin yksi syy. Kansanmusiikki, Folk, elää kyllä maakunnassamme omaa hiljaiseloaan. Jos taidetoimikunta omilla panostuksillaan voi luoda tähän säveltaiteen kenttään lisänostetta, ollaan mielestäni oikealla tiellä. Savolainenkin säveltaide tarvitsee monimuotoisuutta. Pohjois-Savon taidetoimikunnan pääsihteerin virka Pohjois-Savon taidetoimikunnan pääsihteerin avoinna olleeseen virkaan tuli määräaikaan mennessä 20 hakemusta. Taidetoimikunta haastatteli hakijoista kuusi ja esitti Taiteen keskustoimikunnalle pääsihteerin virkaan nimitettäväksi FM Mikael Karikoskea Järvenpäästä ja hänen varalleen FM Anna Vilkunaa Jyväskylästä. Taiteen keskustoimikunta nimitti virkaan FM Mikael Karikosken ja hän aloittaa työnsä Virkaa hakivat: Sirkka Antiala, Mikael Karikoski, Kreeta Leponiemi, Eeva Mäkinen, Mikko Nortela, Matti Oikarinen, Mikko Orpana, Ilkka Paajanen, Arja Seppälä, Saija Sillanpää, Kari Silvennoinen, Niina Simanainen, Eija Tanninen-Komulainen, Anna Thuring, Heikki Timonen, Jouni Uhlgren, Virpi Veskoniemi, Anna Vilkuna. Kaksi hakijoista ei halua nimeään julkisuuteen. Folk-klubien syyskausi Pohjois-Savon taidetoimikunnan järjestämät Folk-klubit jatkavat syksyllä Apteekkari-ravintolassa (Kauppakatu 18, Kuopio). Elokuussa Taiteiden juhlan iltana kokoonnutaan jamitunnelmissa paikallisten kansanmusiikin ystävien kanssa. Syyskuussa alkavat jälleen Kansanmusiikkiliiton valtakunnalliset kiertueet, jotka tuovat paikkakunnalle hyviä artisteja ympäri Suomen. Lauantaina teemana on monikulttuurinen Suomi ja pääesiintyjänä tämän vuoden EtnoEmman voittaja, mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors. Lokakuun klubiaika on vielä toistaiseksi auki liiton kiertueyhtyeenä on Teija Nikun balkanilaiseen musiikkiin erikoistunut yhtye. Maakunnan omaa ääntä edustaa samana iltana varkautelainen Rimpsaus. Syyskauden päättää arkaaisen kiireettömyyden lähettiläs Trepaanit. 7

8 ART HUB -hanke Eija Tanninen Pohjois-Savon taidetoimikunta on saanut hallinnoitavakseen ART HUB -hankkeen ( ). Hankeen rahoittaa Itä-Suomen lääninhallitus ESR ohjelmasta ja kuntarahoittajana on Kuopion kaupunki. Osahankkeet Pohjois-Savon taidetoimikunnan lisäksi hankkeella on kolme osatoteuttajaa: Sibelius-Akatemia, Kuopion Yliopisto ja Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Libera. Jokaisella osahankkeella on hankesuunnitelmassa määrätty oma tehtävä seuraavasti: Art Hub Osahankkeen toteutuksesta vastaa Pohjois-Savon taidetoimikunta. Hankkeen vastuuhenkilönä toimii projektipäällikkö Niila Tamminen. Projektiassistenttina toimii Piia Julkunen. Art Hub osahankkeen tehtävä on lisätä kehittäjäorganisaatioiden verkottumista ja palveluiden kehittämistä sekä rakentaa palvelupolku luovien toimialojen kehittämiseksi. Hanke on osa valtakunnallista Art Hub luovien alojen osaamisyhteisö hanketta. Valtakunnallisessa Art Hub -hankkeessa Pohjois-Savon vastuualueena on uusien rahoitusmallien kehittäminen luovalle alalle. Art 360 Osahankkeesta vastaa Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Libera ja siinä projektikoordinaattorina toimii MuM Ilona Sares. Osahankkeen taloushallinnosta vastaa Anna Korhonen. Osahankeen tavoitteena on kuvataiteilijoiden liiketoimintaosaamisen ja manageritaitojen kehittäminen. Painopiste on kuvataiteen aluekeskuksen sisällön rakentamisessa. Hanke on osa valtakunnallista Art 360 hanketta. Luovain Osahankkeesta vastaavat yhdessä Sibelius-Akatemia ja Kuopion yliopisto. Hankkeessa vastuuhenkilönä on Kuopion yliopistosta Päivi Voutilainen. Molemmilla osatoteuttajilla on oma erillinen hankekirjanpitonsa. Osahanke on Pohjois-Savon alueen luovien alojen tutkimus- ja tilastotietoa tuottava hanke. Luovain osahanke laatii mittareita joilla voidaan tutkia toimialan vaikuttavuutta. Art Hub -hankekokonaisuudella on yhteinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on projektisuunnitelman toteutumisen seuranta, toiminnan ohjaus projektipäätöksen mukaisesti sekä itsearviointi. Ohjausryhmä ohjaa tiedottamista projektista ja sen tuloksista sekä tulosten levittämistä. Ohjausryhmän varsinaisia jäseniä ovat Pekka Vähäkangas, Kirsi Moisander, Kari Virranta, Elina Laakso, Jouko Laitinen, Riitta Topelius, Hanna Korvela, Kirsi Pitkänen, Risto Löf, Mervi Niskanen, Hanna Susitaival, Riitta Moisander, Eija Tanninen sekä lisäksi asiantuntijajäsenenä rahoittajan edustaja Tuija Tuomela ja hankehenkilöinä Niila Tamminen, Ilona Sares, Paula Kosunen, Päivi Voutilainen sekä Oili Kinnunen. Ohjausryhmä voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita ja ryhmää voidaan täydentää projektin aikana. Ohjausryhmä kokoontuu hankkeen aikana n. kolme kertaa vuodessa myöhemmin sovittavina ajankohtina. Hanketiimi Keskeisenä toimintaelimenä on hanketiimi joka koostuu mukana olevien osahankkeiden vastuuhenkilöistä ja hanketoimijoista: Niila Tamminen, Eija Tanninen, Ilona Sares, Paula Kosunen, Päivi Voutilainen, Oili Kinnunen sekä Sampsa Wulff. Hanketiimi kokoontuu säännöllisesti koko hankkeen ajan. Sen jäsenet jakavat yhdessä osaamista ja tietoa osatoteuttajien kesken sekä suunnittelevat hankkeissa tehtävät toimenpiteet. Hanketiimi vastaa yhdessä projektipäällikön kanssa hankkeen resurssien käytön suunnittelusta ja aikataulun, arvioinnin sekä dokumentoinnin suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Projektiryhmät Hanketiimin lisäksi osahankkeille perustetaan tarpeen mukaan projektiryhmät, jotka toimivat osahankkeiden projektikoordinaattoreiden asiantuntija-apuna tukena kunkin osahankeen tavoitteiden mukaisesti. Kunkin osahankkeen vetäjä kokoaa tarvittaessa toiminnan tueksi projektiryhmän. Projektiryhmän kokoonpano voi vaihdella hankkeen aikana. Niiden tehtäviin kuuluu painopisteiden mukaiset, erilaiset asiantuntijatehtävät, mm. toimintojen ideointi, suunnittelu, tutkimus, testaus, arviointi ja tiedottaminen. 8

9 9

10 Ääniä elämästä, estetiikkaa rumuudesta Teksti: Anna-Maria Heikkinen Kuvat: Johanna Väisänen Taiteilijana minulla on mahdollisuus itseilmaisuun, itsenäisyyteen ja omaan vapauteen. Tuuli puhaltaa pohjoisesta ja ilma tuntuu viileältä vaikka pitäisi olla yksi alkavan kesän lämpimimmistä päivistä. Tapaan kuva- ja mediataiteilija Johanna Väisäsen VB-valokuvakeskuksen takapihalla, jonne häneltä on tulossa kesän ajaksi videoteos Tie - kesäyö. Viereisen päiväkodin lapset kirmaavat kiljuen ympäri pihaa ja keinujen ketjut naukuvat, hiljaista hetkeä ei ole. Kun tuuli alkaa heittää puista roskaa, eivätkä paperit tahdo pysyä otteessa, siirrymme sisätiloihin. Taiteilijaelämää Taiteilijaksi Johanna kertoo tulleensa ikään kuin vahingossa. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa venäjän kieltä ja kirjallisuutta, ja työskenteli Yleisradiossa, mutta yhdeksästä-neljään-työaika ei kuitenkaan tuntunut omalta työskentelyn muodolta. Taiteilijana minulla on mahdollisuus itseilmaisuun, itsenäisyyteen ja omaan vapauteen. Johanna kuvailee. Hän myöntää, että myös puolisolla, kuvataiteilija Arto Väisäsellä, on ollut vaikutusta uravalintaan. Tuleehan siinä synergiaetua. Johanna naurahtaa. Taiteilijan elämä on monessa suhteessa samanlaista arjen pyörittämistä kuin kenen tahansa tavallisen duunarin. On mietittävä miten hankitaan se jokapäiväinen leipä perheelle ja lemmikeille. Johanna toteaakin, että elämän eri roolien, perhe-elämän ja taiteilijana toimimisen, yhteen sovittaminen vaatii joustavuutta ja sopeutumista erilaisiin tilanteisiin. Johanna kertoo taiteen tekemisensä kulkevan sykleissä: Näennäistä toimettomuutta seuraavat suorittavat tekemiset hetket, jolloin asiat tapahtuvat. Tyhjät hetket ovat tärkeitä voimien keräämiseksi ja tilaisuus latautumiselle. Rumuuden estetiikkaa Monipuolisen taiteilijan teoksissa esiintyy rujoja purettuja rakennuksia, sameita ikkunoita, sateisia maisemia ja solakoita, nopealiikkeisiä koiria. Ääniteoksissa ihmisten annetaan kertoa tarinansa kaunistelematta, omalla äänellään. Minua kiinnostavat ihmisen, kulttuurin ja elävän luonnon väliset suhteet. Johanna kertoo. Johanna toivoo teostensa kestävän aikaa ja koskettavan monitasoisesti. Hän vierastaa ajatusta taiteella vaikuttamisesta vaikkapa poliittisessa mielessä ja haluaa välttää asioiden kiiltokuvamaista päälleliimaamista. Hänen mielestään taide on enemmän yksilökokemus, oman turhautuneisuuden ja toivottomuuden purkautumiskeino vaikka esille nostettaisiinkin laajalti koskettavia aiheita kuten ilmastonmuutos tai sodat. Johanna kertoo ääniteoksen olevan omalla kohdallaan kiinnostavin väline kuvata ihmisten välisiä suhdeverkostoja ja ihmisten toimintaa. Ääni on ennakko-odotuksista ja ulkoisesta olemuksesta riisuttua ilmaisua, joka kuitenkin kertoo paljon teoksessa esiintyvästä henkilöstä. Videon ja valokuvan keinoin Johanna kuvaa mieluiten eläimiä, erityisesti koiria. Franciscus-videoteos (2005) kuvaa koiria ehtoollisella. Johannaa kiehtovat eläinten ennakoimattomat ja osittain myös kontrolloimattomat liikkeet, ilmeet ja reaktiot. Tarinoita tästä elämästä VB-valokukeskuksen pihaan on tuotu tummanharmaa autonromu. Se on Tie kesäyö -videoinstallaatio näyttämö, jonka sisälle istuuduttuaan katsoja pääsee mukaan sumuisen hämyiseen road movie 10

11 Deir el-balah, , digitaalinen värivedos, 60x90cm, 2009 Tehdas 1-10, digitaalinen värivedos, 30x40 cm,

12 -tunnelmaan. Teoksen äänenä on vanha savolaismies, joka kertoo tarinaa omasta lapsuudestaan ja elämästään. Videoinstallaatio on aiemmin ollut esillä Outokummun Vanhassa kaivoksessa Muistissamme Itä-Suomen aluenäyttelyssä vuonna Nykyistä kotiseutuaan Johanna on tallentanut videoteoksessaan Factory (2006). Siinä hän kuvaa pohjoissavolaista katoavaa kulttuuriperinnekohdetta, Itkonniemen vaneritehdasta. Tehtaan näkymät esiintyvät myös hänen Tehdas valokuvasarjassaan. Yhdeksi tärkeimmistä teoksistaan Johanna mainitsee Arkki-ääni-installaation. Teos oli esillä Kuopiossa Puijon tornin rappukäytävässä vuoden 2006 Bonus Pohjois-Savon aluenäyttelyssä. Arkin äänimaailma koostui eri kulttuurien muun muassa uskonnollisesta äänimateriaalista sekä eläinten äänistä sulauttaen ne yhteen. Rappukäytävässä teoksen kokija ikään kuin liikkui äänen sisällä ja vaikutti omalla sijainnillaan teokseen. Kuvissa on rauniotaloja, joiden rei itetyistä seinistä sähköjohdot ja vesiputket lohduttomina roikkuvat. Kirkas auringon valo tekee seinien rosot entistä karheammiksi, palaneet seinät kupruilevat. Kuvia katsellessa mieleen nousee kysymyksiä: Mitä on tapahtunut? Miksi rakennukset on hylätty? Ovatko vihollisen pommikoneet tehneet selvää kaupungista? Kuinka paljon siviiliuhreja on? Miten tästä eteenpäin? Kyseiset valokuvat ovat esillä Galleria 12:sta, kolmen Ars Liberaan kuuluvan taiteilijan ja kolmen itsenäisen näyttelyn kokonaisuudessa. Johannan näyttely kantaa nimeä Rauniot. Hämmästyttävää kyllä Rauniotnäyttelyn valokuvat eivät ole maailman katastrofialueilta vaan kuvattu Kuopion seudulla. Rumuuden kauneus tulee lähes käsinkosketeltavaksi. Vehreimmän kesän keskellä kuvat pysäyttävät ja hiljentävät miettimään olennaista. Rauniot-näyttelyn tekemisen on osaltaan mahdollistanut Pohjois-Savon taidetoimikunnan myöntämä puolivuotinen työskentelyapuraha. Kiireinen taiteilija Alkukesän näyttelyt saavat jatkoa jo heinäkuussa kun Johanna osallistuu Savonrannalla Vuokala 09 soittaa -tapahtuman yhteydessä järjestettävään yhteisnäyttelyyn yhdessä 11 muun taiteilijan kanssa. Elokuussa kun Johanna vie teoksiaan esille Tilitoimisto Anna Korhosen tiloihin sekä osallistuu Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Liberan Videoteospäivään. Lisäksi luvassa on teos Anti Contemporary Art Festivalin aikaan Galleria 12:sta vasta-avatussa videotilassa. Ensi vuoden ohjelmassa on muun muassa yksityisnäyttely Galleria Jangvassa Helsingissä sekä yhteisnäyttely VB-valokuvakeskuksessa Kuopiossa. Aikomuksena on myös tehdä yhteistyötä kuopiolaisen kuvataiteilija Ulla-Mari Lindströmin kanssa. Tulevaisuudessa Johannan toiveissa on toteuttaa Arkin kaltainen ääniteos isoon tilaan sekä tehdä monikanavaisia videoteoksia. Johannan arkistoissa odottaa paljon materiaalia; kuvia, videoita ja valokuvia. Aika näyttää mitä aineistosta muotoutuu. tuottelias mediataiteilija toteaa. Ääniteoksia voi kuunnella Johanna Väisäsen kotisivuilla: Tie kesäyö -videoinstallaatio saakka VB-valokuvakeskuksen pihalla Kuninkaankatu 14-16, Kuopio Rauniot saakka Galleria 12 Kauppakatu 12, Kuopio Vuokala 09 soittaa -näyttely Savonranta Kuka kyseessä? - kuva- ja mediataiteilija Johanna Väisänen s. 1972, Pyhäselkä - kotipaikka: Kuopio - yksityisnäyttelyt: Vantaan taiteilijaseuran näyttelytila Galleria Gjutars (2005), Galleria Sitruuna, Kuopio (2004), Artsi, Siilinjärvi (2004) - yhteisnäyttelyt: mm. Taiteilijat 2008, Suomen taiteilijain 113. näyttely, Kuntsin Modernin taiteen museo (2008), EVVIVA! Kuopion kuvataiteilijoiden 50-vuotisjuhlanäyttely, Kuopion taidemuseo (2008), Dokumentti Pohjois-Savon valokuvan aluenäyttely, Kuopio (2008), Muistissamme Itä-Suomen aluenäyttely (2008), Höhler Biennale, Gera, Saksa (2007), New Terrortory, PAK////T Gallery, Amsterdam, Hollanti (2006), Bonus Pohjois-Savon aluenäyttely, Kuopio (2006), Iisalmen kuvataideseuran juhlanäyttely, Lapinlahden taidemuseo (2005), Rotinat Pohjois-Savon aluenäyttely, Iisalmi, (2004) - jäsenyydet: Muu ry, Iisalmen seudun kuvataideseura, Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Libera 12

13 Arkki, ääni-installaatio Puijon tornin rappukäytävässä, 2006 Kuvamateriaalia videoteoksesta Franciscus, 2005, 8 min. 13

14 Vihreää vandalismia Illan pimetessä päättäväisesti liikkuva joukko etenee kohti päämääräänsä. Asianmukaisesti varustautuneina he saapuvat tämäniltaiseen kohteeseensa keskikaupungille. Katuvalojen kelmeässä loisteessa The Green Thumbs -sissiliike aloittaa tehtävänsä. Joukkoon kuuluu eri-ikäisiä, taustoiltaan ja ammateiltaan erilaisia ihmisiä. Heitä yhdistää halu ja innostus vaikuttaa asioihin ja asenteisiin, halu saada aikaan muutos, vaikka pienikin sellainen. Lapiot heiluvat ja maa-aines vaihtaa paikkaa. Kasvien taimet asetellaan istutusasemiin ja niille varatut kuopat lannoitetaan ja kastellaan huolella. Vielä eilen niin karulta näyttänyt maapläntti katujen kulmauksessa saa aamulla töihinsä kiirehtivät ihmiset hetkeksi hengähtämään ja ihastelemaan yön aikana tapahtunutta ihmettä. Tämä sissiliike ei kylvä ympärilleen kauhua ja sekasortoa, vaan kauneutta ja palasen luontoa urbaaniin betoniviidakkoon. Ei lupaa kasvattaa Edellä kerrottu on fiktiota, mutta on hyvinkin totta monissa maailman suurissa kaupungeissa, joissa joukko ihmisiä on päättänyt ottaa ohjat omiin käsiinsä ja vaikuttaa elinympäristönsä viihtyisyyteen. Kysymyksessä on Yhdysvalloissa 1970-luvulla alkunsa saaneesta guerilla gardening -aatteesta, joka voitaisiin vapaasti suomentaa sissipuutarhuroinniksi. Tämän vihreän vandalismin periaatteeseen kuuluu, että kuka tahansa voi kasvattaa kasveja esimerkiksi joutomailla, tyhjillä tonteilla tai katujen ja teiden varsilla. Lupia ei tietenkään kysellä, maata ei itse omisteta, mutta siinä kasvatetaan kasveja. Sissipuutarhuroinnin yksi tavoite on nähdä kaupunkiympäristö uusin silmin. guerillagardening.org -sivuston perustaja ja sissipuutarhuri Richard Reynolds onkin sanonut: Mutainen maatilkku voi olla kukoistava kukkapenkki. Guerilla gardening voi olla myös yleisten ja yhteisten ympäristöjen siistimistä roskista, rikkaruohosta ja puskista tai järeimmillään peltomaiden valtausta rikkailta maanomistajilta kuten joissakin maissa köyhät viljelijät henkipitimikseen ovat tehneet. Palstaviljelyä Anna-Maria Heikkinen Viljelyä huviksi ja hyödyksi Maailmassa ei liene kovinkaan monta maata tai kansaa, joita lamaluudan maailmanlaajuinen pyyhkäisy ei olisi koskettanut. Eräät tahot pitävät taantumaa jopa hyvänä asiana ihmisten palatessa perusasioiden pariin ja miettiessään useamman kuin yhden kerran kulutustottumuksiaan ja arkipäivän valintoja. Taantuman myötä myös ruoan hinta on kohonnut. Ja niinpä ihmiset ovat havahtuneet kasvattamaan kasviksiaan itse. Näin erityisesti talouslaman runtelemassa Yhdysvalloissa, jossa puutarhainnostus on tarttunut tavallisten kansalaisten lisäksi myös valtakunnan ykkösperheeseen. Obaman perheellä tuskin olisi polttavaa tarvetta kasvattaa itse ruokaansa, mutta niinpä vain Valkoisen talon puutarhassa viljellään muutakin kuin kukkasia silmän iloksi. Kansalaisliikkeet ja ympäristöjärjestöt ovat nostaneet kasvisten kotikasvatuksen esille myös Suomessa. Ja onhan kiinnostus puutarhanhoitoa kohtaan muutenkin ollut kovassa kasvussa viime vuosina. Ainakin mikäli netti- ja lehtikirjoittelusta sekä television ohjelmatarjonnasta nyt jotain voi päätellä. Mutta mitä tehdä kun omaa maata ei ole? Kasvaako peruna kumisaappaan varressa? Pitäisikö ryhtyä sissipuutarhuriksi? Helsingin Sanomat uutisoi taannoin Ympäristöjärjestö Dodon tempauksesta, jossa istutettiin muun muassa sipulia, maissia ja kesäkurpitsaa eripuolille Helsinkiä. Viljelmien perustamisella haluttiin rohkaista kaupunkilaisia viljelemään ruokaa omassa lähiympäristössään ja miettimään miten kauaksi olemmekaan etääntyneet ruoan alkuperästä. Tietenkin taustalla ovat myös maailmanlaajuiset ympäristö- ja oikeudenmukaisuuskysymykset, jotka liittyvät jokapäiväisen leipämme tuottamiseen: Mistä näitä ruokia oikein tulee? Kasvata niin kasvat itse Urbanisoituneessa maailmassa puutarhurointia on pitkään pidetty vain höpsäneiden eläkeläismummojen ja -pappojen puuhasteluna. Mutta onkohan kukaan tullut kysyneeksi, ovatko nämä puutarhansa parissa puurtavat viherpeukalot onnellisia? Tutkimustulosten valossa he ovat, ja tuskin puutarhaharrastajat sitä itsekään kieltävät. 14

15 Puutarhanhoidolla on todettu olevan monenlaisia terveysvaikutuksia; saahan viljelysten äärellä paljon ulkoilmaa ja monipuolista liikuntaa sekä mielenrauhaa, terveellisestä sadosta puhumattakaan. Tosin tässä kohtaa on huomioitava, ettei syötäväksi tarkoitettuja kasveja pidä kasvattaa aivan liikenteen vierellä. Tutkimuksissa on myös huomattu jo pelkän luontoa tai puutarhaa esittävän valokuvan lievittävän stressiä ja rauhoittavan. Kasvien viljely auttaa myös suhteuttamaan asioita ja ajan kulumista. Kasvi tarvitsee kasvaakseen vettä, valoa, lämpöä, ravinteita ja aikaa. Puutarhanhoito kehittää kärsivällisyyttä ja antaa tilaisuuden miettiä omaa paikkaansa osana ympäristöä. Se kehittää myös kykyä sietää pettymyksiä sillä niitä puutarhanhoidossa väistämättäkin välillä tulee. Puutarhurointi on siis mitä parhain kasvatusmenetelmä niin meille aikuisille kuin lapsillekin. Monissa päiväkodeissa ja kouluissa laitetaankin keväisin kasvamaan siemeniä, joiden kasvua sitten seurataan ja samalla opitaan jotain. Ehkä näistä pienistä puutarhureista kasvaa aikuisia, jotka ymmärtävät viihtyisän asuinympäristön merkityksen sekä osaavat kunnioittaa luontoa. Viihtyisä yhteinen olohuoneemme Guerilla gardening ei ole vielä kovin tunnettua Suomessa, mutta tuloaan se tekee. Ja mikäs sen parempi jos kaupunkilaiset ja kyläläiset näin aktivoituvat toimimaan asuinympäristönsä viihtyisyyden eteen. Puistot ja muut viheralueet ovat kaupunkien keuhkot ja tarjoavat tilaisuuden virkistäytymiseen luonnon helmassa, yhteisessä olohuoneessamme. Itselläni on ilo ja etuoikeus kulkea työmatkallani kahden puiston läpi. Mikä olisikaan parempi aloitus päivälle kuin kuulla linnunlaulua ja nähdä kauniita istutuksia. Valitettavaa kuitenkin on, että varsinkin ihanien ja lämpimien kesäviikonloppujen jälkeen ovat puistot, kadut ja pientareet täynnä roskaa, rikottuja pulloja ja tärveltyjä istutuksia. Tajuavatkohan nämä roskaajat ja sotkijat, etteivät puistot ja istutukset pysy kunnossa itsestään vaan niiden ylläpitoon tarvitaan paljon työtä ja veroeuroja. Ja lisää niitä veroeuroja tarvitaan sotkujen siivoukseen, jolloin ne ovat poissa jostakin muusta yhteishyvästä. Vai onko kysymys pelkästä välinpitämättömyydestä, kun omalla elämälläkään ei tunnu olevan merkitystä, mitäpä sitä sitten välittämään mistään muustakaan... Ainakin Helsingin ja Tampereen kaupungeissa on jo aloitettu siisteyskampanjat, joiden tavoitteena on saada kaupunkilaiset ottamaan vastuuta ympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä sekä ymmärtämään sen vaikutus kaupungin imagoon ja vetovoimaisuuteen. Voisikohan guerilla gardening -aatteen pohjalta luoda toimintaa, johon myös kunnat ja kaupungit sekä yksityiset maanomistajat voisivat antaa suostumuksensa esimerkiksi tarjoamalla sopivia maatilkkuja viljelytoiminnalle. Ehkä toiminnasta olisi silloin laittomuuden jännitys poissa, mutta luvan perästä voitaisiin saada enemmän aikaan, jos asukkaat aatteen nimissä toimivat ja sitoutuvat yhteisen hyvän eteen. Tai jos viheralueilla vaikka järjestettäisiin kunnon vanhan ajan talkootoimintaa ja esimerkiksi istutettaisiin syksyllä kukkasipuleita kevättä odottamaan. Ehkäpä osallistumalla oman asuinympäristönsä suunnitteluun ja muovaamiseen, oppii myös näkemään sen uudella tavalla, kunnioittamaan sitä ja ymmärtämään viihtyisyyden arvon. Kirjallisuutta: David Tracey: Guerilla Gardening A Manualfesto (engl.) Richard Reynolds: On Guerilla Gardening (engl.) Kokeile sissipuutarhurointia : Siemenpommien valmistus 8-10 pommia n. 4 dl hienonnettua savea n. 3 dl multaa (villikasvien) siemeniä vettä 1. Sekoita multa ja savi 2. Lisää seokseen siemenet 3. Lisää vesi tipoittain, ettei seoksesta tule savivelliä 4. Pyöritä seoksesta iso pallo ja kauli litteäksi levyksi 5. Leikkaa tasakokoisiin paloihin 6. Pyörittele palloiksi 7. Anna pommien kuivua auringossa 8. Heitä siemenpommeja huomaamatta joutomaille ja tienvarsille Käytä vain sellaisten kasvien siemeniä, joista ei ole uhkaa luonnonkasvillisuudelle, eläimille ja ihmisille. 15

16 Vinoa huumoria ja kaistale iloa Teksti: Anna-Maria Heikkinen Teoskuvat: Jyrki Heikkinen Huumori voi olla parhaimmillaan vapauttava elementti taiteessa, se täysvalo, missä elämä näkyy kokonaisena kaikkineen. Hyvä mieli soutaa, paha mieli huopaa. todetaan sarjakuvataiteilija ja runoilija Jyrki Heikkisen kuvarunossa Jossain. Elävä, lähestulkoon animoidun oloinen viiva kuljettaa tarinaa Jyrkin sarjakuvissa ja kuvarunoissa, joissa sana ja kuva saavat vauhtia toisistaan assosioiden yllättävillä tavoilla. Lopputulosta lukiessa hymyn on helppo nousta huulille. Mutkaisten vaiheiden kautta taiteilijaksi Jyrki aloitti kirjoittamisen ja piirtämisen jo kouluaikoina ja opettajat kannustivat lahjakasta nuorta taiteilijaa. Ensimmäinen runokokoelma julkaistiin 1980-luvulla. Kirjoittaminen ja piirtäminen kuitenkin hiipuivat noin kymmeneksi vuodeksi kun toista runokokoelmaa ei julkaistukaan. Ajan kuluessa ja lasten syntymän myötä Jyrki löysi rennomman otteen taiteen tekemiseen ja alkoi piirtää ja kirjoittaa ilman paineita. Hän kertoo kypsyneensä pikku hiljaa taiteilijaksi kun antoi itselleen ensin luvan ajatella itseään taiteilijana. Traumaattisista kokemuksistaan huolimatta hän arvostaa työtään ja toteaa: Teen työni, sen mitä mun pitää vaan tehdä, koska kukaan muu ei sitä tee. Sarjakuvien, runojen ja kuvarunojen lisäksi Jyrki on tehnyt yksittäisiä maalauksia. Hän on tyytyväinen uravalintaansa ja mahdollisuuteen tehdä taidetta ja toimia taiteen alalla. Vastakohtien taidetta Jyrki kertoo ajatuksen kaaoksesta ja järjestyksestä olevan lähtökohta taiteensa tekemiselle. Häntä kiehtovat sanaparit ja vastakohdat, ja niiden välinen alue. Taide ei varsinaisesti ole hänelle järjestyksenpitoväline, mutta sen avulla hän kertoo toimivansa tuolla kaaoksen ja järjestyksen välisellä alueella. Hän kokee kaaoksen elämän perustilana, jossa on koko ajan jotain pielessä vaikka oikeasti ei olisikaan. Kaaoksen hän kertoo olevan elämän hahmoton jokapuolelle leviävä alkutila, joka hiertää ja vaivaa. Toinen sanapari, joka toimii Jyrkin tekemisen moottorina on täysi ja tyhjä. Tyhjyyden pelko ja samaan aikaan kamala ahtauden tunne. hän toteaa. Taiteen tekemisen lähtökohdaksi hän mainitsee myös eristäytymisen tunteen ja kokee olevansa eristyksissä, ikään kuin lauman ulkopuolella. Kuvien ja sanojen avulla hän sanoo murtavansa väylää ihmisiä kohti. Keskeistä Jyrkin töissä on sanan ja kuvan suhde. Sanat edustavat näkymätöntä, aineetonta maailmaa, hengen voimaa. Kuvat puolestaan ainetta ja materiaa ihan konkreettisestikin. taiteilija linjaa. Tunnusomaista Jyrkin sarjakuvissa ja kuvarunoissa on hyvänsuopa hauskuus ja huumori, jota hän itse kuvaa vinoksi. Huumori voi olla parhaimmillaan vapauttava elementti taiteessa, se täysvalo, missä elämä näkyy kokonaisena kaikkineen. hän toteaa. Kaistale iloa on aina mukana hänen töissään vaikkakin joskus karhean koskettavana. Teostensa keskeisen kuvaston Jyrki kertoo juontuvan lapsuuden ja nuoruuden ajalta. Erityisesti Kuvitettujen Klassikkojen henkinen maailma; outous ja jäykän asetelmallinen piirrostyyli sekä 1960-luvun mainokset ja sarjakuvat ovat jättäneet jälkensä. Jyrki sanoo viehättyneensä sen ajan mustavalkoisuuteen, hyvän ja pahan, sallitun ja ei-toivotun selkeään rajaan. Näyttely kadotetun paratiisin kaipuusta Jyrki sai Pohjois-Savon taidetoimikunnalta kohdeapurahan, jonka turvin hän vie syyskuussa näyttelyn Helsinkiin Myymälä2:n tiloihin. Flying high, The cool spirit of Jyrki Heikkinen -näyttely koostuu kahdessa osasta; näyttelytilan yhteen huoneeseen tulevat sanomalehtipaperille vapaasti piirretyt mustavalkoiset akryylipiirrokset, joihin liittyy ajatus kaiken katoavaisuudesta. Näyttelyn värihuoneeseen tulevat öljypastelliliiduilla tehdyt piirrokset, joiden innoittajana ovat olleet 16

17 Jossain,

18 Kuka kyseessä? sarjakuvataiteilija ja runoilija Jyrki Heikkinen, s Kemi - kotipaikka: Kuopio -yksityisnäyttelyt mm. Muuttuja, Lifestyle Kauppa, Oulu (2009), Saapuva tavara, Kuopio, (2008), Kotiinpaluu, Kirjastokeskus Aralis, Helsinki (2007), Järjestyksen vuoksi, Päivälehden museon Kuplagalleria, Helsinki (2007), Miehen mallisto, Cosmic Comic Cafe, Turku (2006), Uusittu miehen mallisto, Pohjolan Sanomien näyttelytila, Kemi (2006) - yhteisnäyttelyt mm. Evviva! Ars Libera 50 vuotta, Kuopio ( ), Muistissamme Itä-Suomen aluenäyttely, Kuopio (2008), Vuokala 08, Savonranta (2008), Ihmisyyden taito, XIII Mäntän kuvataideviikot (2008), Vispo, Bar Kuka, Turku (2008), Jotta muistaisin, GalleriAri, Mikkeli (2007), Bonus Pohjois-Savon kuvataiteen aluenäyttely, Kuopio (2006) Vapaa-ajallaan sarjakuvataiteilija Jyrki Heikkinen rentoutuu puutarhatöiden parissa siirtolapuutarhapalstallaan. lasten vaatteissa esiintyvät tekstit. Jyrki sanoo kiinnostuneensa näistä teksteistä niiden järjettömyyden vuoksi. Ovathan ne usein englannin kielisiä eivätkä avaudu lapsille. Niitä voisi siis pitää viesteinä aikuisilta aikuisille, absurdina kaipuuna lapsuuteen ja huolettomuuteen, kadotettuun paratiisiin. Syksyn satoa Jyrkin tuotantoa tullaan syksyn aikana näkemään Ljubljanassa Sloveniassa Stripburger-ryhmän julkaisemassa Cartoonia-albumissa, jossa hänelta on mukana 23-sivuinen tarina A Promise. Albumin julkistamistilaisuuteen liittyy myös yhteisnäyttely ja työpajoja. Cartooniassa on mukana kymmenen sarjakuvataiteilijaa eri puolilta Eurooppaa. Jokaisen mukana olevan taiteilijan piti etsiä omasta maastaan mielenkiintoinen maisema, kansanperinne sekä yksi vapaavalintainen aihe. Aiheet sekoitettiin ja jaettiin osallistujien kesken. Jyrki kertoo annetun aiheen tuoneen terävyyttä ja valppautta tekemiseensä. - kansainväliset näyttelyt mm. GlömpX, Bilbolbul, Bologna, Italia (2009), GlömpX, Bedeteca/Feira Laica, Lissabon, Portugali (2009), Le Cabinet damateur de La 5c Couche, Galerie Petits Papiers, Brysseli, Belgia (2008), Sarjakuva - Bande Dessinée Finlandaise, Aixen-Provence (2008), International Comics Festival BOOMFest-2007, Pietari, (2007), European Comics Cartography, Museo Nazionale of Ravenna, Italia (2007), Soleil de minuit, Poitiers, Ranska (2007) - jäsenyydet: Kuopion kuvataiteilijat ry, Suomen kirjailijaliitto ry Muuttuja Lifestyle Kauppa, Oulu Flying high The cool spirit of Jyrki Heikkinen Myymälä2, Helsinki Jyrki on kuvarunollaan mukana myös Runo vieköön -nuorisorunoantologiassa, joka ilmestyy syksyllä Tammen julkaisema. Ensi vuoden alussa Jyrkiltä on tulossa runokokoelma Kalevanpoika Otavan kustantamana. Lisäksi hänen kuvarunojaan voi lukea Kutisarjakuvalehdestä ja Lukufiiliksestä. 18

19 Nimetön, akryyliväri sanomalehtipaperille, 79x55 cm, 2009 Nimetön, akryyliväri sanomalehtipaperille, 79x55 cm, 2009 Smack track, öljypastellipiirros, 70x50 cm, 2009 Kinetic power, öljypastellipiirros, 70x50 cm,

20 Niin harvoinhan yhdessä laulella saa... Teksti ja kuvat: Anna-Maria Heikkinen M/s Queen R:n pilli jo ilmaa viilsi kun Avoimen laulukoulun oppilaat ovat valmistautumassa kesäiselle lauluristeilylle. Takana on kuuden viikon harjoitusjakso oikeasta hengitystekniikasta ja äänenmuodostuksesta. Aurinko kultaa pilvien reunat ja risteilysää on mitä parhain. Lauluristeily aloitetaan alkuverryttelyllä: Laivan ravintolasalongissa on 65 hämmästynyttä naamaa ja hetken päästä saman verran irvistyksiä. Sitten pyöräytetään vielä olkapäitä ja herkkä instrumentti on valmis käyttöön. Pikainen alkuverryttely onkin tarpeen sillä lauluvihkossa odottaa 20 laulua hittibiiseistä kansanlauluihin. Jokainen on laulamisen arvoinen Mitä tehdä kun kovasti laulattaisi, mutta ei oikein luota omaan laulutaitoonsa eikä tilaisuutta tai paikkaa lauluharrastuksen aloittamiseen tunnu löytyvän? Yhden tilaisuuden kylpyhuonepavaroteille ja karaokemaestroille äänensä koulimiseen tarjoaa Avoin laulukoulu. Pohjois-Savon taidetoimikunnan kohdeapurahan tuella musiikin maisteri, lauluja ja laulunopettaja Jaana Turunen aloitti Avoimet laulukoulut kuluvan vuoden huhtikuussa Kuopiossa. Jaana kertoo idean Avoimiin laulukouluihin syntyneen käytännön tarpeesta saada kuoroihin lisää laulajia. Toimiessaan 2000-luvun alussa Händel-kuoron johtajana Tampereella, Jaana ja kuoron puheenjohtaja päättivät järjestää miehille suunnatun avoimen laulukoulun, koska kuorossa oli pulaa nimenomaan mieslaulajista. Tammikuussa 2006 alkaneet laulukoulut saivat heti valtaisan suosion ja Tampereella jo sadat laulunharrastajat, miehet ja naiset, ovat valmennuttaneet ääntään tällä tavoin. Jaana kertoo, että ihmisillä on halua ja intoa laulaa, mutta kuitenkin korkea kynnys tulla koelaulamaan kuorojen pääsykokeisiin. Laulunharrastajien saattaa olla myös vaikeaa saada ammattilaisopetusta laulamisessa, koska yksityiset laulutunnit ovat kalliita ja usein laulunopettajat opettavat mieluummin ammattilaulajia. Avoimessa laulukoulussa kukaan ei joudu harjoittelemaan yksin eikä nuotinlukutaitoa vaadita. Avoimen laulukoulun periaatteisiin kuuluu, että laulaminen ei ole ainoastaan luonnostaan lahjakkaiden etuoikeus vaan kuka tahansa oppii laulamaan kun saa ammattimaista ja asianmukaista opetusta, kuten musiikin tohtori Ava Numminen väitöskirjassaan toteaa. Jaanan oma tausta musiikin parissa sai alkunsa jo pienenä tyttönä. Teini-ikään saakka pianomusiikki, laulamisen ohella, oli erityisen lähellä sydäntä. Jaana opiskeli Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkia pääaineenaan laulu- ja kuoronjohtaminen. Händelkuoron lisäksi hän johtanut hepreaksi laulavaa kuoroa, toiminut kanttorina 15 vuoden ajan, perehtynyt etno- ja afrikkaiseen musiikkiin sekä pitänyt workshopeja, toiminut kouluttajana ja kirjoittanut kolumneja. 20

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Taiteen paikka on lähellä meitä

Taiteen paikka on lähellä meitä Taiteen paikka on lähellä meitä Foto: Minna Sirnö Pari sanaa Taikesta Pari sanaa Taikesta Oikeutemme taiteeseen ja kulttuuriin Foto: Minna Sirnö % Taiken hakijoista % Taiken kaikista tuista % Taiken alueellisista

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Puutarhan hyvinvointivaikutukset Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Miksi viljelet puutarhapalstaa? juuret maatalossa ruumiillinen työ palstalla ylläpitää kuntoa ja

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ!

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ! ILOA VÄREISTÄ JA LUONNOSTA Päivämäärät 8.3.-7.6.2017 Kellonaika keskiviikkoisin klo 10.00-14.15 Piritan grafiikan luokka, Hämeentie 34 (Vanha valkoinen kaksikerroksinen kivitalo City-marketin vieressä).

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Kaija Rensujef f Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Saamelaiset taiteilijat Suomessa TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 38 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS No 38 Taiteen keskustoimikunta

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

HILDA matka muistoihin

HILDA matka muistoihin HILDA matka muistoihin HILDA vie ikäihmisen elämykselliselle matkalle nauttimaan lapsuuden ja nuoruuden ajan muistoista ja tunteita herättävästä musiikista. Helppokäyttöinen palvelu yhdistää ennennäkemättömällä

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016

Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016 k -Pohjois-Karjalan kulttuurirahaston tuella- Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016 1 Metakan kalenteri 2016 Tiistai Keskiviikko Torstai Viikko 26 Musiikki Yhdessä Ekobändi

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Canorama 2008 projekti

Canorama 2008 projekti Canorama 2008 projekti Kajaanin ammattikorkeakoulun kaikkiin pääaineisiin liittyy projektiopintoja, jotka tehdään yhteistyössä toimeksiantajien kanssa. Tässä yksi esimerkki. Canorama Oy on erikoistunut

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Erityisasiantuntija Henri Terho

Taiteen edistämiskeskus. Erityisasiantuntija Henri Terho Taiteen edistämiskeskus Erityisasiantuntija Henri Terho henri.terho@minedu.fi www.taike.fi Taiteen edistämiskeskus Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto. Tehtävät: Edistää taidetta

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina

Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina Esa Rantanen Taiteen tukemisen päällikkö 7.4.2014 Taiteen edistämiskeskus (TAIKE) laki Taiteen edistämiskeskuksesta voimaan 1.1.2013 Taike

Lisätiedot

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA Eläinlääketieteellinen linja Kannuksen lukion eläinlääketieteellinen linja on luonnontieteisiin suuntautunut opintolinja. Eläinlääketieteellisellä linjalla

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija TAITEEN EDISTÄMISKESKUS TAITEEN EDISTÄMISKESKUS Taiteen edistämiskeskus on valtion asiantuntija-

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

Canorama 2008 projekti

Canorama 2008 projekti Canorama 2008 projekti Canorama Oy on erikoistunut toimistojen työnkulun, tiedonhallinnan, tiedon säilyttämisen ja jakelun ratkaisuihin. Canorama tuottaa ja ylläpitää sekä kehittää ratkaisuja, jotka parantavat

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet ja 2015

Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet ja 2015 Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet 2007-2014 ja 2015 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-13 ja paksummin 14-15 vertaillen 13-14-15-16 Työttömyys korkealla tasolla mutta tasaantumassa?

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke tanssihanke Tanssi vanhustyön n voimavarana Terve Kuopio/Tanssin aluekeskus Kuopio 2006-2008 Laura Pylkkänen/Anniina Aunola 2006 Mitä on yhteisötaide? taide? Yhteisötaiteen

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

HE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

HE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä HE 175/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain :n muuttamisesta sekä eräistä kuvataiteen tekijöille

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9.

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9. Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry Partneriaamu Hki 1.9.2016 31.8.16 31.8.16 Toiminnan käynnistäminen 2013 Osaava hallitus-

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Teen valosta ja veistettävistä materiaaleista toteutettuja teoksia. Valo on väline, jolla johdatan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

TARINARINKI POHJOIS-HAAGAN SETLEMENTTIASUNNOT 15 B

TARINARINKI POHJOIS-HAAGAN SETLEMENTTIASUNNOT 15 B TARINARINKI POHJOIS-HAAGAN SETLEMENTTIASUNNOT Eliel Saarisen tie 15 B Huom. Kysy ohjaajalta ovikoodi. joka parittoman viikon KESKIVIIKKO KLO 14.00 15.30 Senioritoiminta järjestää kaikille ikääntyneille

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot