hervanta Noste-kampanja tulee taas Kansainvälinen teatteriesitys Hervannassa Katukappeli maailmalla EIKÖ KAIKKIVALTIAS KUULISI JA NÄKISI?

Transkriptio

1 NOSTE hervanta Noste-kampanja tulee taas Kansainvälinen teatteriesitys Hervannassa Katukappeli maailmalla EIKÖ KAIKKIVALTIAS KUULISI JA NÄKISI?

2 Mielenkiintoinen elämä Jumalan kanssa on mahdollista kaikille päätoimittajalta Noste -kampanjassa on toivoa Kesäinen tervehdys sinulle Hervannan Katukappelista. Jo viides vuosittainen kesätapahtumamme on jälleen käsillä. Voit bongata meidät Hervannan kadulla aniliininpunaisissa Noste-paidoissa ja muurinpohjalettujen paistopuuhissa toriaukiolla. Tänä vuonna haluamme sen lisäksi tervehtiä sinua tällä kampanjalehdellä. Siinä tavalliset ihmiset kertovat, mitä heille on tapahtunut, kun he ovat uskaltaneet tutustua lähemmin Luojaansa. Toiset ovat vapautuneet alkoholista tai huumeista, toiset masennuksesta ja sairauksista. Kaikki he ovat kokeneet, että elämään tuli uutta sisältöä ja toivoa, mikä ei perustu elämässä onnistumiseen tai pankkitilin paksuuteen. Hektisen elämänrytmin ja kaaokselta vaikuttavan kehityksen keskellä on mahdollista löytää rauha, joka perustuu henkilökohtaiseen suhteeseen Taivaallisen Isän kanssa. Se on jotain niin arvokasta, että sitä ei kannata pitää vain itsellään. Jaettu ilo on moninkertainen ilo. Tätä iloa toivotan myös sinulle. Nautitaan kesästä ja tavataan torilla! NOSTE-KAMPANJA Toritapahtuma to-la klo Henkilökohtaista rukouspalvelua Cinolassa to-pe klo Draamaesitykset Cinolassa to-la klo 19 Päätösjuhla Katukappelissa su klo 18 Noste-kampanja netissä: noste-kampanja.com Ehkä ihmettelet tätä lehteä ja meitä, jotka sanomme itseämme uskovaisiksi. Millaisia ihmisiä me Hervannan Katukappelissa oikeastaan olemme? Haluan kertoa sinulle, että olemme hyvin tavallisia Suomen kansalaisia ja kohtaamme samoja asioita ja tilanteita kuin kuka tahansa tämän lehden lukija tai hervantalainen. Itse teen hengellistä työtä oman toimeni ohella. Olen todennut, että on mahdollista elää mielenkiintoinen elämä Jumalan kanssa erottamatta sunnuntaielämää kirkossa ja tavallista arkipäivää toisistaan. Hyvä uutinen on se, että Jumala on todellinen. Voit löytää Raamatusta Jeesuksen Kristuksen kautta vastaukset mieltäsi askarruttaviin asioihin: mitä on kuoleman jälkeen, mikä on ihmisen alkuperä ja elämän tarkoitus; miksi pahaa tapahtuu ja viattomat kärsivät maapallolla. Raamatussa on vastaus myös ilmastomuutokseen ja taloudelliseen kaaokseen. Raamatun vastaukset tuovat todellista loogisuutta ajatteluusi. Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä (Hepr. 11:3). Se ei ole sokeaa uskoa tai hyppäämistä tyhjän päälle, sillä Jumala ei ole koskaan puhunut mitään tyhjää. Hän ei osaa valehdella. Hän on itse Totuus. Tervetuloa tutustumaan mielenkiintoiseen elämään Jumalan kanssa se on mahdollista myös sinulle. Timo Penttilä, pastori Päätoimittaja Toimituskunta Jukka Kajava Anne ja Tapio Litzen Olavi Rajahalme Lehden ulkoasu Pertti Muikku Painopaikka Pirkanmaan Lehtitalo Etukannen kuva Takakannen kuva Tapio Litzen Julkaisija Hervannan Katukappeli helluntaiseurakunta Kauppakeskus Duo, 2 krs, Hervanta posti@katukappeli.com Pastori: Timo Penttilä Kansainvälinen teatteriesitys Hervannassa Taivaan portit ja helvetin liekit Tänä kesänä Noste-kampanjassa haluamme tarjota hervantalaisille jotakin erilaista edellisiin vuosiin verrattuna. Perinteisen torilla tapahtuvan ilmaistarjoilun ja henkilökohtaisen rukouspalvelun lisäksi sinulla on kolmena iltana mahdollisuus kokea ainutlaatuinen draamaspektaakkeli. Maailmanlaajuisesti tunnettu esitys Taivaan portit ja helvetin liekit on kampanjaviikolla Hervannan elokuvateatteri Cinolassa. Yhteensä yli 50 ihmisen voimin toteutettu harrastajateatteriesitys on teemaltaan ajankohtainen, jännittävä ja mukaansatempaava. Vaikuttavat puitteet ja dramaattiset juonenkäänteet antavat katsojalle elämyksen, joka pysäyttää hetkeksi pohtimaan iankaikkisuuteen liittyviä kysymyksiä. Myös esityksen visuaaliseen puoleen on panostettu: näyttävien lavasteiden lisäksi esityksessä on videokuvaa ja ääniefektejä. Draaman käsikirjoitus on kansainvälisen Reality Outreach Ministries -järjestön käsialaa. Näyttelijöinä toimivat paikalliset teatterin ja draaman harrastajat Hervannan Katukappelista. Ensi-iltaan valmistautuminen aloitettiin keväällä hyvissä ajoin rooliharjoituksilla ja aikataulun suunnittelulla. Massiiviset lavasteet pystytetään kampanjaviikon alussa. Kymmenet näyttelijät ja avustajat mahdollistavat esityksen toteuttamisen yhdessä Eestistä saapuvien ohjaajien kanssa. Teatteriprojekti on meille näyttelijöille ja avustajille aikamoinen ponnistus. Toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi katsomaan aikaansaannostamme! Menossa mukana Viivi Juusela HALUAN KIITTÄÄ seurakuntaa kaikesta huomioimisesta merkkipäivänäni PIRJO LAHTINEN 2 3

3 Kuva - Tänään olen yksi Flow-iltojen vastuunkantajista. Ylistyksen ja Raamatun opetuksen lisäksi illoissa kokoonnumme pienelle iltapalalle nauttimaan keskinäisestä yhteydestä, Katri kertoo. minua liikuttaa ajatella, miten ihanalla tavalla Jumala vastasi rukoukseeni hädän hetkellä. Raamatussa kehotetaan muistamaan, mitä hyvää Jumala on meille tehnyt. Siksi haluan kertoa sinulle oman tarinani. Elämäni aikana olen kokenut monia Jumalan ihmeitä. Varhaisin niistä muistamani tapahtui ollessani alle kouluikäinen lapsi. Muistan katselleeni kirjahyllyssä ollutta pientä, sinistä muovinpalaa, kun yllättäen vahingossa hengitin sen sisääni. Muovinpala oli noin lapsen kynnen kokoinen ja ohut, ja minun on vaikea arvioida, oliko kyseessä lainkaan vaarallinen tilanne. Joka tapauksessa pienenä lapsena hätäännyin ihan kamalasti, sillä olin varma siitä, että olin kuolemaisillani. Ryntäsin kauhuissani olohuoneeseen kertomaan äidilleni, mitä oli tapahtunut. Äitini pelästyi myös, sillä hän ei tiennyt, millaisesta muovinpalasta oli kysymys. Sillä hetkellä kuulin aivan selvästi kehotuksen: Huuda Jeesusta avuksi. Luulin silloin, että se oli äitini kehotus, mutta myöhemmin tilanteesta keskusteltaessa on käynyt ilmi, että ei se ollut hän. Tilanne muistuttaa minusta Raamatun profeetta Samuelin kokemusta, jolloin hän ei nuorena tunnistanut Jumalan ääntä, vaan luuli pappi Eelin kutsuvan häntä (1 Sam. 3:1-10). Lapsena en tiennyt, kuka minulle todella puhui, mutta tottelin kuitenkin kehotusta. Huusin monta kertaa kovalla äänellä sydämen hädässä: Jeesus, auta! Jeesus, auta! Jeesus, auta! Muovinpala lensi suusta Äitini kertoo katselleensa hätähuutoani aikuisen järkevästä näkökulmasta eikä hänellä ollut yhtään uskoa siihen, että tilanteeni muuksi muuttuisi. Miten ihmeessä se muovinpala voisi muka tulla ulos? Tietämättä, mitä äitini mietti, luulin taas hänen sanovan: Mene oksentamaan. Tein työtä käskettyä, ja suustani lensi ulos vain ja ainoastaan se pieni, sininen muovinpala! Vielä nytkin, monta vuotta myöhemmin, minua liikuttaa ajatella, miten ihanalla tavalla Jumala vastasi rukoukseeni hädän hetkellä. Toisaalta haluan myös aina muistaa tarinan opetuksen, enkä koskaan olla niin aikuismaisen järkevä, että lapsen kaltainen usko hyvään, kaikkivoipaan Isään horjuisi. Hän voi antaa jopa paljon paremman vastauksen kuin uskallamme edes pyytää kaikkein vaikeimmallakin hetkellä. Halusin kuolla Myöhemmin elämässäni on ollut vaikeita aikoja, mutta onneksi Jeesus pysyy aina samana. Kolme vuotta sitten minulla oli hyvin rankka vaihe elämässä, ja masennuin niin, että en halunnut enää elää. Käytännössä ainoa syy siihen, että en ottanut itseäni hengiltä, oli se, että en halunnut viettää ikuisuuttani helvetissä. Siinä tilassa minua ei kiinnostanut edes taivas, vaan yritin saada tehtyä jonkinlaista kompromissia Jumalan kanssa. Pyysin lupaa saada lakata olemasta olemassa. Se ei tietenkään käynyt päinsä, sillä Jumalalla oli paljon parempaa varattuna minulle. Jumala yllätti Flow-illassa Käännös parempaan tapahtui Katukappelin Flow-illassa. Tulin hieman myöhässä, ja ylistys oli ehtinyt jo alkaa. Olin ollut sisäisesti niin pitkään rutikuiva, että en ollut osannut odottaa mitään illalta, mutta heti sisään tullessani vastaan pelmahti voimakas Pyhän Hengen läsnäolo. Katselin hieman ympärilleni, kun muut nuoret nauttivat Jumalasta, ja ajattelin, että tuollaista voisi minunkin elämäni olla! Kokous oli minulle mahtavaa lomaa masennuksesta. Saarnasta en muista enää mitään, mutta Jumala veti minua takaisin läheisyyteensä. Myöhemmin Jumala antoi illoissa palveleville yliluonnollista tietoa masennukseni syistä, ja olen saanut kokea paljon vapautusta niistä. Suuri ihme on myös se, että sinä kesänä pääsin yliopistoon opiskelijaksi, vaikka olin ollut monta kuukautta niin sekaisin, että en ollut kyennyt keskittymään kunnolla valintakokeeseen valmistautumiseen. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, Hänen pyhää nimensä. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää Hän on sinulle tehnyt (Ps. 103:1-2). Katri Rajahalme EIKÖ KAIKKI- VALTIAS KUULISI JA NÄKISI? Munuaisten toimintahäiriö ja itsetunto PARANIVAT Huumeet tuhosivat Janne Rinkisen persoonallisuuden, mutta Jumala eheytti fyysisesti ja psyykkisesti. Innostunut Halleluja-tervehdys kertoo, että Janne Rinkinen on tullut paikalle. Jos olisin tavannut hänet silloin, kun hän ei vielä tuntenut Jeesusta ystävänään, olisin todennäköisesti tullut hyvin surulliseksi. Tänä päivänä tulen rohkaistuksi ja iloiseksi keskustellessani tämän nuoren miehen kanssa. Hänessä on tapahtunut ilmeinen ihme, sillä koko hänen persoonallisuutensa on päässyt vapaaksi Jumalan lapseksi. Veriarvot normaaliksi Janne on parantunut myös fyysisesti yliluonnollisesti. Kolme vuotta sitten hänelle kerrottiin lääkärissä huonoja uutisia. Hänen munuaisensa olivat vaurioituneet aikaisemman huumeiden käytön seurauksena, eikä niiden toiminnan normaaliksi palautuminen enää ollut mahdollista. Janne aloitti lääkityksen, jonka lääkäri oli määrännyt hänelle loppuiäksi. Kun lääkitystä oli jatkunut noin vuoden verran, Janne oli tapansa mukaan Katukappelin kokouksessa. Evankelista Kari Salo sanoi keskellä puhettaan Jumalalta saamansa tiedon sanat: munuaisvika paranee. Mä vain tiesin, että tulin sillä hetkellä terveeksi, Janne iloitsee. Käydessään seuraavan kerran lääkärissä Janne sai lääketieteellisen vahvistuksen parantumisestaan. Lääkäri kertoi ihmeissään munuaisten toimintaa kuvaavien veriarvojen normalisoituneen ja lääkitys voitiin lopettaa tarpeettomana. Siihen potilas saattoi sanoa vain Kiitos Jeesus! Suomen paras itsetunto Jannen psyykkinen eheytyminen ja parantuminen on ollut valtava ihme. Aikaisemmasta elämästään ilman Jumalan armoa Janne haluaa sanoa vain sen verran, että hän oli sisäisesti täysin riekaleina, koki olevansa tyystin arvoton, sairasti psyykkisesti ja käytti huumeita. Tuolloin psykiatrinen hoitokaan ei pystynyt häntä auttamaan. Mun omanarvontunto oli täysin nolla ja siksi elin ku eläimen tasolla. Tänä päivänä mulla on Suomen paras itsetunto! Janne huudahtaa ja jatkaa: Kaikki Jeesuksen kunniaksi! Miten tämä sitten tapahtui, kuinka tämä muutos on mahdollista? Kun aloin rukoilla, kohtasin Jeesuksen henkilökohtaisesti ja silloin koko persoonallisuuteni muuttui. Arasta ja pelokkaasta tuli rohkea; en pelkää enää mitään. Paras eheyttäjä mun elämässä on ollut Kuva - Paras eheyttäjä mun elämässä on ollut henkilökohtainen rukouselämä. henkilökohtainen rukouselämä, suhde Jeesukseen ja Pyhän Hengen voitelu, Janne iloitsee. Läheinen suhde Jeesukseen parantaa Hengellistä kasvuaan ruokkiakseen Janne on käynyt myös raamattukoulua ja osallistuu ahkerasti seurakunnan toimintaan. Itse rikkinäisyydestä kärsineenä Janne kertoo olevansa huolissaan niistä kristityistä, jotka uskovat Jeesukseen, mutta siitä huolimatta tuhoavat itse omaa sieluaan väärillä asioilla, joita tekevät, katsovat ja puhuvat. Janne pitää parantavaa ja läheistä suhdetta Jeesuksen kanssa välttämättömänä jokaiselle ihmiselle ja toivoo, että kaikki panostaisivat siihen elämässään. Hänellä on myös huoli niistä ihmisistä, jotka eivät tiedä mitään Jeesuksen rakkaudesta. Aktiivisena miehenä hän on valmis viemään ilosanomaa ulos seurakunnan seinien sisältä vaikkapa keittämällä kalasoppaa hervantalaisille. Suurimmat ihmeet ja merkit tapahtuvat seurakunnan ulkopuolella tavallisten ihmisten keskellä, Janne rohkaisee. Anne Litzen 4 5

4 Jeesus ei jätä vaikeuksien keskellä Jumalan rauha on hyvin luonnollista, mutta sitä ei voi selittää, sanoo Marja Korhonen. Ensimmäisen kerran Marja Korhonen tunsi Jumalan kutsuvan häntä vuonna Elämä tuntui tyhjältä; mikään ei kiinnostanut. Marja alkoi kuunnella hengellistä musiikkia. Uskovainen ystävä pyysi häntä mukanaan Tampereen Helluntaiseurakuntaan. Siellä Marja teki uskonratkaisun ja löysi rauhan. Vieläkin hän muistelee lämmöllä edesmennyttä pastoria, joka otti hänet isällisesti vastaan ja oli aina valmis opastamaan ja vastaamaan kysymyksiin. Elämän haasteet kasvoivat ja maailma veti puoleensa. Pikkuhiljaa uskonasiat jäivät taka-alalle. Marjalla ei tuntunut olevan enää aikaa Jumalalle. Onneksi Jeesus ei jättänyt minua. Aina kun oli vaikeaa, huokailin ylöspäin ja tiesin, että minua kuunnellaan. Jos joku pilkkasi Jumalaa, minulla nousi karvat pystyyn ja olin heti valmiina oikaisemaan. Keväällä 2011 Marjan rakas koira kuoli tapaturmaisesti hänen silmiensä edessä. Se oli hirveää. Masennuin ja itkeskelin. En saanut rauhaa päiväkausiin. Elämästäni puuttui jotakin, Marja muistelee. Kuva Tapio Litzen Ilkka ja Maiju Ponto menivät naimisiin vuonna Viimeiset kuusi ja puoli vuotta ovat olleet ihmeellistä johdatuksen aikaa. Pitkät maastolenkit ovat Marjalle Jumalan kohtaamishetkiä. Kuva Astu kotiin Marja alkoi lukea Raamattua ja yllättyi lukemastaan. Jumala kutsui häntä toisen kerran. Hänelle tuli kova halu löytää seurakunta. Marja päätti soittaa Hervannan kirkkoherran numeroon, mutta sieltä ei vastattu. Sitten löysin Hervannan Katukappelin nettisivun, jossa luki Astu kotiin. Siinä se oli! Soitin yhden vanhimmistoveljen numeroon ja kysyin, olisiko hänellä aikaa keskustella. Sain ystävällisen ja myöntävän vastauksen. Samalla viikolla tapasin Lassin ja Tarjan Katukappeli-seurakunnassa. He kysyivät, olisinko valmis antamaan elämäni Jeesukselle ja haluaisinko rukousta puolestani. Sitä juuri minä halusin, Marja kertoo. Siinä hetkessä tunsin, että Pyhä Henki kosketti minua. Minulle tuli huojentunut olo. Itkin polvillani ja kiitin Jumalaa tuskasta, josta oli tullut minulle toinen kutsu. Marja kävi uskovien kasteella, koska ymmärsi sen olevan Raamatun mukaista. Sen jälkeen tulivat koettelemukset ja epäusko. Oliko Herra hyljännyt, kun kaikki ei käynytkään kuin tanssi? Uskovien tuki on ollut tärkeää. Aina kun on ollut vaikeaa, Herra on lähettänyt jonkun uskonystävän. Olemme jutelleet ja rukoilleet yhdessä. Pyhä Henki on tullut lähelle ja lohduttanut. Näin Jumala toimii, Marja iloitsee. Ei pelkoa eikä suorittamista Sisäinen varmuus on tullut vähitellen. Alkuvaiheen puurtaminen ja yrittäminen on jäänyt ja Marja sanoo elävänsä uskoaan todeksi. Jeesus on todellinen ja rakastaa minua ilman, että minun tarvitsee varmistella sitä koko ajan! Hän sanoo aina ihmettelevänsä, miksi ihmiset pitävät uskovia höyrähtäneinä. Sydämessäni on rauha ja ilo. Olen jotenkin niin onnellinen. Tiedän joka päivä, että Herra on kanssani eikä minun ei tarvitse pelätä mitään. Jos hän pitää huolen taivaan linnuista, eikö hän pitäisi huolta omistaan? Tätä tuntuu olevan niin vaikea ymmärtää. Monet entiset ystävät eivät pidä enää niin paljon yhteyttä, mutta olen saanut monia uusia ystäviä. Herra on siunannut Marjaa myös uudella komealla lenkkikaverilla, Bruno-koiralla, jonka kanssa hän kulkee paljon Hervannan maastossa. Jumalan luonnon keskellä on ihana jutella Taivaan Isän kanssa. Minulla on Hänelle aina niin paljon asiaa, Marja hymyilee. Riippuvuuksien tilalle Jumalan läsnäolo Alfa-kurssin laulupesti johti Ilkka Ponton ja hänen vaimonsa Maijun uskoontuloon. Maijun lapsuudenkodissa alkoholinkäyttö oli runsasta ja niinpä hän omaksui saman tyylin omaan elämäänsä. Ilkka varttui Tampereella lestadiolaisperheessä, mutta opiskeluaikana alkoholi alkoi maistua hänellekin. Nyt tilanne on muuttunut täysin; alkoholi ei enää kiinnosta, sillä Jumala antoi läsnäolonsa pariskunnan elämään. Jumalan läheisyys kiinnosti Ilkalla oli aina ollut sisimmässään kaipaus Jumalan puoleen. Ensimmäistä kertaa elämässään hän koki Jumalan Pyhän Hengen kosketuksen Juokse, poika, juokse kirjan kirjoittajan, Nicky Cruzin, vieraillessa Tampere-talossa vuonna Jumalan läsnäolo vaikutti murtuneisuutta ja Ilkka jäi kaipaamaan lisää Jumalan läheisyyttä. Ilkka on soitellut kitaraa koulupojasta lähtien. Silloisen kotipaikkakunnan pappi pyysi häntä esiintymään Forssan pappilassa pidettävissä Ilon-illoissa. Ilkka suostui, vaikka ei ollut tietoisesti tehnyt vielä uskonratkaisua. Maiju meni miehensä mukana tilaisuuksiin kahvinkeittäjäksi. Tuohon aikaan pappila täyttyi ihmisistä. Tilaisuuksissa oli herätyksen makua; ihmisiä täyttyi Pyhällä Hengellä ja parani sairauksista. Joka ilta uusi laulu Jumalan työ pariskunnan elämässä sai uuden käänteen, kun he pyöräretkellä tapasivat kolme henkilöä, jotka kokivat vahvaa kehotusta kertoa heille Jeesuksesta. Nämä uskovat tulivat Pontojen kotiin asti useita kertoja keskustelemaan ja antoivat Raamatun paikkoja luettavaksi. Kun Ilkkaa sitten pyydettiin Alfa-kurssille laulamaan ja soittamaan, hän lupasi mennä ehkä ensimmäiseen ja viimeiseen kurssikertaan. Kävi kuitenkin niin, että Ilkka sai joka kerta illan aiheeseen sopivan laulun. Niinpä he kävivät Maijun kanssa kaikki kurssin yksitoista kertaa. Alfa-kurssi käynnisti molemmissa uskoontuloprosessin. Ilkka rukoili jossain vaiheessa työpaikallaan niin sanotun syntisen rukouksen kokematta siinä hetkessä sen kummempaa. Maiju sen sijaan muistaa tarkan ajan ja paikan, jolloin hän koki uudestisyntymisen ihmeen. Se tapahtui lokakuun 10. päivänä 2006 Alfa-kurssin päätösjuhlassa. Kun Maiju innoissaan soitti äidilleen ja kertoi tulleensa uskoon, tämä luuli tyttärensä tulleen hulluksi. Huomattuaan positiivisen muutoksen Maijussa hän on alkanut pitää uskoontuloa hyvänä asiana. Peilikuvakin muuttui Samana viikonloppuna Ilkan johtaessa ylistystä hän koki, kuinka ihmeellinen virta meni hänen lävitseen ja hän näki kuin läpinäkyvän aallon menevän yleisön yli. Jokainen, joka halusi, sai täyttyä Pyhällä Hengellä. - Tuon illan jälkeen huomasin, että peilikuvani oli erilainen kuin ennen. Ymmärsin Jumalan suuruuden ja tunsin Pyhän Hengen läsnäolon, Ilkka sanoo. Jumala halusi antaa Pontoille seurakunnan, jossa he voisivat palvella ja kasvaa kristittyinä. Forssan helluntaiseurakunnasta tuli heille hyvin rakas. Myöhemmin he kävivät evankelista Kari Salon pitämissä tilaisuuksissa Forssassa ja ajelivat myös Hervantaan Uusi elämä -iltoihin. Katukappeli-seurakunta tuntui heti hyvältä ja raikkaalta paikalta. Tampereelle muuton jälkeen Katukappelista on tullut heidän hengellinen kotinsa. Allergia ja migreeni hävisivät Maiju oli aikaisemmin allerginen monille ruoka-aineille ja sai helposti vaikeita suolisto-oireita. Noin viisi vuotta sitten Katukappelin kokouksessa Kari Salo rukoili sairaiden puolesta. Maijukin meni rukoiltavaksi. Kotimatkalla hänen mahassaan alkoi tuntua kuplimista. Ensin Maiju ajatteli, että tuli taas syötyä vahingossa vääränlaista ruokaa. Mutta allergiaoireita ei tullut silloin eikä sen jälkeen, vaikka hän söi kiellettyjä tuotteita. Nyt kaikki ravintoaineet sopivat hänelle. Maiju oli toipunut toispuoleisesta halvauksestaan muuten hyvin, mutta kovat migreenikohtaukset vaivasivat vähintään kerran viikossa. Hän käytti vahvoja kipulääkkeitä. Jumalan parantavan voiman kautta kaikki oireet ovat loppuneet eikä Maiju ole tarvinnut kipulääkkeitä 4-5 vuoteen. Uutuuslevy Tetelestai Jumala johdatti Pontojen kanssa samalle Alfa-kurssille myös Mikael ja Tuija Pakkasen. Heistä tuli uskonystäviä ja yhteistyökumppaneita. Yhdessä he ovat tuottaneet uunituoreen Tetelestai-levyn, jossa on Ilkan säveltämiä lauluja. Levyä voi ostaa mm. Hervannan Katukappelista. Anne Litzen 6 7

5 Kuva Umpikujasta elävään jumalasuhteeseen En häpeä evankeliumia Kuva Sisimpäni tyhjyydessä olin päätyä Itämeren aaltoihin. Tänään iloitsen perheeni kanssa pelastusvarmuudesta. Noin viisi vuotta sitten istuin Forssan Helluntaiseurakunnan lehtereillä hengellisessä kokouksessa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun osallistuin mihinkään vastaavaan. Ainoa kosketukseni hengellisiin asioihin oli ollut pakollinen rippileiri ja kirkossa vietettävät häät ja hautajaiset. Jumala oli tuntunut aina jotenkin kaukaiselta ja sellaiselta, joka ei oikeasti voisi auttaa. Rukoilin kyllä usein iltaisin kaavamaisesti: Levolle laske Luojani Välillä ajattelin, että jos rukous unohtuu, niin en pääse taivaaseen. Isokokoinen saarnaaja kertoi, miten Jumala oli muuttanut hänen elämänsä täysin. Hän oli Tuppuraisen Markku, joka yhteen aikaan tunnettiin Suomen vaarallisimpana vankina ja häikäilemättömänä rikollisena, jonka elämässä vain saatavat merkitsivät jotain. Kun hän sai kohdata elävän Jumalan sellissään, pimeys hänen elämässään muuttui valkeudeksi. Kaikki hyvin mutta palasina Itse olin elämäni umpikujassa. Yli 13 vuotta jatkunut runsas alkoholin käyttö, rakkaudettomuus, pelkästään omien etujen ajaminen, pahan puhuminen ja seksuaalinen moraalittomuus olivat tehneet tehtävänsä. Ulkopuolisen silmin ja tämän maailman mittapuun mukaan katsottuna kaikki oli ihanteellisesti. Olimme juuri ostaneet avovaimoni Tuijan kanssa omakotitalon, jonka pihassa oli pari autoa ja autotallissa vene. Meillä oli hyvät työpaikat ja hyvän perheen merkkinä neljä koiraa. Mikä siis olisi voinut olla vialla? Sisälläni oli suuri tyhjyys ja paha olo, joka huipentui pääsiäisenä 2006, kun olimme lähdössä koirakilpailuihin Viroon. Olimme sopineet, että ajaisin alkumatkan. Lähtöä edeltävänä iltana tuli kuitenkin ryypättyä ja sikailtua kavereiden kanssa niin, että aamulla olin kaikkea muuta kuin ajokunnossa. Aloitinkin päivän viinapullon kanssa autotallin suojissa. Tuija sai kokea jälleen yhden pettymyksen. Helsingin satamassa soitin sisäisessä hädässäni työkaverilleni, joka oli kertonut minulle edellisellä viikolla, kuinka hän oli löytänyt uuden elämän Jumalan yhteydessä. Puhelu unohtui pian kun pääsimme laivaan ja ilmoitin lähteväni baariin. Siitä syntyikin riitaa ja lähdin ovet paukkuen laivan yö elämään. Illan aikana pidin mielestäni hauskaa, kunnes kuulin sisälläni äänen: Mene kannelle ja hyppää alas. Tottelin ja suunnistin ulospäin. Tuulisella kannella seisoessani ja alas pimeyteen katsoessani kuulin jälleen äänen, joka käski hypätä. Kukaan ei tulisi minua kaipaamaan, vaan päinvastoin asiat olisivat paremmin jos en olisi enää maisemissa. Myöhemmin olen ymmärtänyt että ääni oli sielunvihollisen, valehtelijoiden isän, jonka tehtävänä on tuhota ihmisen elämä (Joh. 8:44). Seuraava muistikuvani on, että heräsin hytin lattialta. Kokouksesta palasi eri mies Julistaja kysyi kuulijoilta suostumusta siihen, saisiko Jeesus tulla heidän elämänsä Herraksi. Nostin käden ylös merkiksi vilpittömästä halustani. Kaikki halukkaat pyydettiin eteen rukoilemaan. Sain pastori Tapio Sopasen avustuksella rukoilla syntisen rukouksen ja pyytää Jumalaa muuttamaan elämäni. Silloin tapahtui jotain ihmeellistä, mitä en vieläkään pysty täysin selittämään. Sain uuden sydämen Jumalan armosta, en omien ansioiden tähden. Vahva viinanhimoni hävisi. Kirosanat, joita olin ahkerasti viljellyt, otettiin pois suustani. Rakkaus täytti sydämeni ja katkeruuteni oli poissa. Sain kokea uudestisyntymisen, mistä Jeesus puhui Nikodeemukselle Johanneksen evankeliumissa. Kotona Tuija ihmetteli, kun kokouksesta palasi eri mies kuin se, joka sinne lähti. Koko elämäni muuttui täysin. Tyhjyys oli pois ja näin maailman aivan uusin silmin. Raamattu kertoo, että ikään kuin peite otetaan pois silmien edestä, kun ihminen tulee uskoon (2. Kor. 3:16). Kun Tuija näki muutoksen minussa, myös hän päätti ottaa vastaan uuden elämän. Menimme joulukuussa naimisiin ja uutena vuotena raamatulliselle upotuskasteelle helluntaiseurakunnan juhlassa. Neljä vuotta sitten Tuija parani siitepölyallergiasta evankelista Kari Salon rukoiltua hänen puolestaan Forssassa. Jumala on siunannut meitä kahdella ihanalla tyttärellä, joista Juulia on 1,5 v ja Leeni 4,5 v. Tulevaisuus on vielä avoin, mutta tärkeintä on, että saa palvella Jumalaa. Olen huomannut, että hienointa uskoontulossa on pelastusvarmuus ja elävän jumalasuhteen saaminen. Päätöstä ei ole tarvinnut katua, sillä Jeesuksen kanssa kulkeminen on ollut mielenkiintoista ja antoisaa. Minulle tapahtui konkreettisesti sana: Ja minä annan heille yhden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne, ja minä poistan kivisydämen heidän ruumiistansa ja annan heille lihasydämen (Hes. 11:19). Mikael Pakkanen Sain armosta pelastua vuonna 1988 Hämeenlinnan lääninvankilassa 27-vuotiaana. Nyt olen ollut uskossa 24 vuotta ja voin sanoa, että se on ollut elämäni ihaninta aikaa. Koettelemuksia on ollut, mutta Herra on vienyt niistä läpi ja johdattanut askeleitani, kun olen luottanut Häneen. Olen paljasjalkainen tamperelainen, mutta asunut myös muualla. Vuonna 2000 kävin vuoden raamattukoulua Tampereen Kristillisessä Yhteisössä. Se antoi elämääni paljon asioita, jotka ovat auttaneet monissa vaikeissa tilanteissa. Opin tietämään identiteettini Kristuksessa; kuka minä olen Hänessä ja mitä omistan Hänessä. Vuonna 2005 tapasin vaimoni Mervin ja menimme naimisiin pari vuotta myöhemmin. Mervi asui Hervannassa ja minä muutin myös Hervantaan. Syksyllä 2007 aloimme käydä Katukappelissa. Koimme sen ihanaksi kodiksi ja seurakunnaksi, jossa olemme saaneet kasvaa ja juurtua enemmän Kristukseen. Viime syksynä sain vastuulleni Hervannan päihdekotien evankelioimisen. Olemme käyneet Päiväkeskus Witosessa ja Martinus-kodissa pitämässä tilaisuuksia, joissa laulamme ja todistamme Herrasta. Aloittaessani työtä sain Herralta sananpaikan: Sillä minulle on avautunut ovi suureen ja hedelmälliseen työhön, ja vastustajia on paljon (1 Kor. 16:9). Kun Herra on oven avannut, sitä ei ihminen sulje. Jumala on todella tullut elämääni mukaan voimallisesti tänä aikana, kun olen ollut Katukappelissa. Olen saanut olla koko ajan mukana evankelioimistyössä, johon koen voimakasta kutsua. Olen kiitollinen, että saan palvella elävää Jumalaa elävässä seurakunnassa. Hannu Mustaniemi Sillä minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima, itse kullekin uskovalle pelastukseksi, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille (Room. 1:16). Seurakunnassa uskoni voi kasvaa Sain tulla uskoon 12-vuotiaana eräässä kotirukouskokouksessa, johon menin äitini kanssa. Minulta kysyttiin, haluanko ottaa Jeesuksen elämääni ja olin valmis siihen. Jonkin ajan kuluttua uskoontulostani kävin myös kasteella siskoni kanssa. Olin paljon leireillä, kokouksissa ja pyhäkoulussa. Eräällä leirillä sain Pyhän Hengen kasteen ja kielilläpuhumisen lahjan. Aktiivista uskon elämääni jatkui muutama vuosi, mutta sitten intoni laimeni ja kokouksissa käynti harveni. En koskaan luopunut Jeesuksesta täysin, mutta en myöskään kasvanut ja vahvistunut uskossa. Rukoilin aina tarpeen tullen Herralta apua ja sainkin Häneltä vastauksia. Vaikka Herra vastasi minulle, sekään ei vetänyt minua Hänen tykönsä. Sitten tuli aika, jolloin kaipasin itselleni elämänkumppania ja löysin Hannun. Olin kuitenkin epävarma ja levoton, olisiko Herra todella tarkoittanut hänet minulle. Rukoilin asian puolesta ja sain Herralta myöntävän vastauksen. Tänä vappuna tuli viisi vuotta siitä, kuin menimme naimisiin. Olen kuulunut koko uskonelämäni ajan helluntaiseurakuntaan, mutta Hannu oli toisessa seurakunnassa. Kaipasimme yhteistä hengellistä kotia, jossa saisimme molemmat vahvistua uskossa. Kävimme eri seurakuntien tilaisuuksissa ja päätimme tulla tutustumaan myös Katukappeliin. Tänne sitten jäimme. Mervi Mustaniemi 8 9

6 maailmalla Kuva Olavi Rajahalme Jumala itki nenetsikansan puolesta Kuva Cottrellit Hervannan Katukappelin lähetit Ian ja Satu Cottrell viettävät useita kuukausia vuodessa Pohjois-Venäjän vähemmistökansojen parissa kääntäen kristillistä materiaalia suomalais-ugrilaisille kielille. Heinäkuussa he menevät jälleen nenetsien luo. Ian ja Satu Mordvan asemalla mokshalaisen pastorin kanssa. Viime kevään matkan pääkohde oli Tel Avivissa sijaitseva Beit Immanuel -seurakunta. Autoimme seurakuntaa käytännön töissä. Tehtäviimme kuului muun muassa yksinhuoltajaäitien asuntojen kunnostamista, seurakunnan vierastalon siivoamista sekä vierastalon keittiössä auttamista. Tiimimme sai myös opettaa seurakunnan nuorten tilaisuudessa. Beit Immanuelissa oli joka aamu yhteiset ylistys- ja rukoushetket vierastalon muiden vapaaehtoisten kanssa, joita oli tullut eri maista. Mukana oli myös Jews for Jesus -järjestön aktioryhmä. Heidän kanssaan oli ilo yhdessä rukoilla ja ylistää Jumalaa. Matkan päätarkoitus oli yhteyden luominen Hervannan Katukappelin ja Beit Immanuelin seurakuntien välille. Tiiminjohtajana oli Petri Peltonen. Tel Avivissa kävimme vapaa-aikana uimassa Välimeressä ja tutustuimme Vanhaan Jaffaan. Kesken ostosten teon juutalainen korukauppias halusi ottaa Jeesuksen vastaan. Eräs 10-vuotias poika parani hammassärystä rukouksen kautta. Jumala toimii Israelissa! Tel Avivista matkustimme Jerusalemiin, josta käsin teimme retken Daavidin lähteelle ja Kuolleelle merelle. Jerusalemin lähellä on suomalaisten perustama Jad Hasmonan yhteisö. Osallistuimme siellä messiaanisten juutalaisten ylistyspäivään ja tutustuimme Raamatunkääntäjien kotiin. Turismia ja historiaa Israeliin kannattaa mennä myös turistimatkalle. Siellä näkee paljon raamatullisia ja historiallisia paikkoja sekä kaunista luontoa. Vierailimme muun muassa Öljymäellä, Getsemanessa, Gordonin Golgatalla ja Puutarhahaudalla. Vanhassa Kaupungissa eräs arabikauppias parani välittömästi voimakkaasta päänsärystä rukouksen kautta. Länsimuurilla oli vaikuttavaa nähdä Shavuot-iltana valtava määrä ihmisiä rukoilemassa. Se on vanhan temppelin lähin paikka, mihin juutalaiset voivat vapaasti mennä. Tiimimme vieraili myös kristillisen TV7:n Jerusalemin studiolla. TV7:n kautta saamme Suomessa joka arkipäivä kuulla totuudellisia uutisia Israelista. Internetin kautta uutisia voi seurata ympäri maailmaa. Studiolla saimme kuulla, miten Jumala oli johdattanut virolaisen Ants Seilerin Jerusalemin TV-aseman johtoon. Tämän vuoden touko- ja kesäkuussa Hervannasta lähti kaksi tiimiä samaan kohteeseen. Tiimien johtajana oli Hervannan Katukappelin evankelista Kari Salo, joka aloitti keväällä lähetysjärjestö Fida Internationalin juutalaistyön outreach-matkojen koordinaattorina. On suuri etuoikeus, että juuri tällaiseen maailman aikaan voimme tulla Israeliin ja osoittaa Jumalan rakkautta sanoin ja teoin. Jumalan rakkaus kelpaa myös juutalaisille, hän sanoo. Israel tarvitsee esirukousta Israelin hengellinen ilmapiiri on vapautumassa. Siitä osoituksena on messiaanisten seurakuntien kasvaminen. Israel tarvitsee tukea ja esirukousta, jotta yhä useammat juutalaiset voisivat vastaanottaa Jeesuksen messiaana. On tärkeätä rukoilla myös rauhaa Israeliin. Etelä-Israelissa Gazan rajan lähellä asuvien kaupunkien siviilit ovat jatkuvasti Gazasta ammuttujen raketti-iskujen kohteena. Raamattu lupaa siunauksen niille, jotka Israelia siunaavat. Lupaus koskee myös kansoja, mukaan lukien meidän rakas kotimaamme. Olavi Rajahalme Israel outreach-tiimi keväällä 2011 Hervantalaiset palvelevat Israelissa Hervannan Katukappelista aloitettiin vuosi sitten outreach-matkat Israeliin. Lähetystyö on jatkoa useita vuosia järjestetyille Israel-rukoushetkille. Vuonna 1993 Tampereen yliopiston venäjän kielen opiskelija Satu Cottrell tuli tietoiseksi Venäjän vähemmistökansoista. Iltarukouksessaan hän koki vahvasti Jumalan itkevän nenetsi-kansan puolesta, joka ei ollut koskaan kuullut Hänestä. Hämmennyksissään Satu sanoi Jumalalle: Älä itke, minä autan sinua. Aika paradoksaalista pienen ihmisen sanoa noin suurelle Jumalalle, joka on luonut koko maailman, Satu naurahtaa. Suomensukuiset samojedit Nenetsit eli jurakkisamojedit asuvat tundralla Venäjän pohjoisosissa Jamalin niemimaalla. Vuonna 1995 Satu pääsi paikan päälle toteamaan, että tuo kansa oli oikeasti olemassa. Hän tapasi yksinkertaisia paimentolaisia, jotka asuvat telttakodissa äärimmäisissä luonnonolosuhteissa ja hoitavat poroja. He elävät pimeydessä ja kurjuudessa palvoen vainajahenkiä ja eläimiä. Suuri osa heistä kuolee suhteettoman nuorina viinaan. Satu ei saanut nenetsejä mielestään. Ollessaan Australiassa raamattukoulussa hän tapasi miehensä Ianin, jolle Herra oli puhunut vähäosaisten auttamisesta. He ymmärsivät, että Herra oli lähettämässä heitä yhdessä nenetsien luo, mutta avain tuon kansan auttamiseksi oli rukous. He alkoivat rukoilla. Reijo ja Päivi Siren pyörittävät Eräjärvellä lahjatavaraliikettä, pientä tilitoimistoa ja torimyyntiä. Kerran kuukaudessa he vievät Käkisalmen ympäristökylien köyhiin koteihin ruoka- tai avustuskasseja. Heidän autonsa on täynnä vaatteita, kenkiä ja liinavaatteita. Ihmiset ovat iloisia kun muistamme käydä heidän luonaan. Suuri kiitosaihe on, kun saamme usein viedä myös pyörätuoleja, rollaattoreita ja muita apuvälineitä tarpeisiin, joista Jumala on huolehtinut pikkutarkasti. Monet ovat myös kiinnostuneita hengellisistä asioista. Kahdella kylällä on jo muodostunut rukouspiiri, Päivi iloitsee. Kerran Jumala johdatti heidät erään syrjäkylän vanhuksen luo. He neuvoivat häntä lukemaan Raamatusta Äänitteitä paikallisella kielellä Myöhemmin Satu ja Ian Cottrell lähtivät yhdessä Nenetsi- ja Hantikyliin. He huomasivat, että aikuisväestö oli niin humalassa, että heihin oli vaikea saada kontaktia. Niinpä he päättivät järjestää lapsille kerhoja ja leirejä. He käänsivät lapsille suunnat kristilliset Jippii-kirjat ja Jippii-laulut nenetsin kielelle. He löysivät muutaman nenetsi-lapsen, jotka osasivat laulaa omalla kielellään. Niinpä vuonna 2007 julkaistiin nenetsinkielinen Jippii-äänite Lasse Heikkilän ja Outi Rossin avustamina. Yhteistyössä paikallisten ihmisten kanssa Cottrellit ovat äänittäneet Raamatun kertomuksia, musiikkia sekä todistuksia cd-levyille ja 2000 mp3-soittimelle, joita on toimitettu kyliin ja koulujen sisäoppilaitoksiin. Nenetsien kielessä ei ole sellaisia sanoja kuin anteeksi, kiitos, rakastaa tai Jumalan rakkaus. Suurin osa heistä ei osaa lukea omaa kieltään. Haasteena onkin ollut löytää oikeita sanoja ja hyviä lukijoita, Satu kertoo. Ei rahasta vaan rakkaudesta Satu ja Ian Cottrellin motiivina ei ole raha, hienot hotellit tai upeat lomakuvat. Kohdealueella ei ole kunnollisia asuntoja saati sitten hotelleja. Yöt vietetään siskonpetissä ystävällisten ihmisten luona. Menemme siksi, että rakastamme Jeesusta ja tiedämme Hänen rakastavan myös nenetsejä. Olemme nähneet ihmisten elämän muuttuvan, kun he kuulevat sanoman armosta ja anteeksiantamuksesta. He alkavat kunnioittaa muita, haluavat kouluttautua ja pitää huolta perheistään. Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä (Snl 14:34). Katukappelista myös Helli ja Jorma Juusela ovat tehneet lähetysmatkoja Siperian nenetsikyliin. Tänä kesänä Satu ja Ian ovat saaneet mukaansa tiimin Tampereen Helluntaiseurakunnasta. Matka Antipajutaan kestää Helsingistä neljä päivää lentokoneella, junalla, veneellä ja helikopterilla. Jokainen matka ja yöpaikka on haaste. Rukoilethan tämän työn puolesta! Yhdenkin ihmisen takia kannattaa lähteä pienoisevankeliumin omalla nimellään: Niin on Jumala Raisaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei Raisakaan, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä... Vanhus luki tuon kohdan moneen kertaan aivan kuin aarteen löytäen. Ja hän todellakin löysi Jeesuksen elämäänsä. Yhdenkin ihmisen tähden kannattaa lähteä. Kerran viikossa Sirenit ajavat kotoaan Katukappelin sunnuntaijuhlaan 60 km matkan. Joka kerta toteamme, että kyllä taas kannatti lähteä. Seurakuntayhteys on sen arvoista, he vakuuttavat. Kuva Päivi Siren 10 11

7