TIETOHALLINTO JA ICT-PALVELUT KUNTALIITOKSISSA Tietohallinnon oikeudellinen muutostuki -projekti (Tomu-projekti) LOPPURAPORTTI versio 1.

Transkriptio

1 TIETOHALLINTO JA ICT-PALVELUT KUNTALIITOKSISSA Tietohallinnon oikeudellinen muutostuki -projekti (Tomu-projekti) LOPPURAPORTTI versio 1.0

2 SISÄLLYS 1 Projektin tausta ja tavoitteet Kuntien tietohallinnon järjestäminen ja hankinnat Tutkimusmenetelmä Kuntien tietohallinto julkisena hallintotehtävänä IT-hankinnat ja -sopimukset kuntaliitoksissa Kuntaliitosten vaikutukset kuntien ICT-toiminnassa Tutkimusmenetelmä Kuntaliitokset ja ICT-toiminta Tutkimusprojektin resurssit ja tulokset... 5

3 1 Projektin tausta ja tavoitteet Kuntarakennelain (1698/2009, muutos 478/2013) uudistus tuli voimaan Lakimuutoksen tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman mukainen koko maan laajuinen kuntauudistus, jolla luodaan mahdollisimman vahvat ja elinvoimaiset kunnat kaikkialle Suomeen. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kuntajakolain mukaisten kuntajaon kehittämisen tavoitteiden lisäksi erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoituksena on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. 2 Kunnan tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa yhdistymistä, jos yksikin seuraavista laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta (4c, 4d, 4f ): 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; tai 3) kunnan taloudellinen tilanne. Lisäksi kunnan tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei alueella muutoin olisi saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää, laissa edellytettyä toiminnallista kokonaisuutta. Osana kuntien rakenteen ja tätä kautta hallinnon sekä organisoinnin muutosta, joudutaan yhdistyvissä kunnissa tai muissa yhteistyöjärjestelyissä organisoimaan myös kuntien tietohallinto ja sen tuottamat ICT-palvelut. Osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta valtiovarainministeriö käynnisti vuoden 2013 aikana ICT-muutostukiohjelman, jonka tarkoituksena on tukea kuntasektorin tietohallintojohtamisen ja ICT-toiminnan ohjauksen kehittymistä ja varmistaa, että kuntaorganisaatioissa toiminta voi liitostilanteesta tai muusta rakennemuutoksesta huolimatta jatkua katkotta. ICT-muutostukiohjelmaan kuuluu tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa kuntaliitosten vaikutuksista kuntaorganisaatioiden (kunnat, kuntayhtymät ja muut kunnalliset organisaatiot) tietohallinnon ja palveluiden muodostumiseen ja tietohallintomallien kehittymiseen. Ensimmäisen osa-alueen toimintatutkimuksella tuotetaan aineistoa pääasiassa ICT-muutostukiohjelman toteutuksen ja suunnittelun tueksi. Toisen osa-alueen tarkoituksena on keskittyä syventämään kartoitusta liitosten ja rakennemuutosten vaikutuksista tietohallintoon ja seuraamaan käynnissä olevia kuntaliitoksia ja mekanismeja miten uusi tietohallinto ja palvelut organisoidaan ja muodostetaan liitosalueilla usean kunnan tietohallinnosta, joissa tyypillisesti on erilaiset käytännöt ja toimintamallit. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa rakennemuutosten arviointi tietohallinnon näkökulmasta. ICT-muutostukiohjelman tutkimushankkeen osana toteutettiin tutkimusprojekti (Tomuprojekti), jonka tarkoituksena oli selvittää, mitä lainsäädännössä olevia vaatimuksia tietohallinnon ja sen tuottamien ICT-palvelujen organisoinnin muutoksessa on otettava huomioon. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tarkoittaa myös kuntien tietohallinnon uudelleenorganisointia sekä monin osin ICT-palvelujen uudistamista. Tietohallinnon uudistamiseen liittyy useita juridisia kysymyksiä ja näkökulmia. Missä tilanteessa uuden kunnan tulee osana organisaatio- ja hallintouudistustaan uudistaa ICT-palvelunsa sekä miten 1 Entinen kuntajakolaki. 2 HE 31/2013 vp, s

4 uudistaminen voidaan tehdä lainmukaisesti tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina? Miten ICT-palvelujen järjestämisessä on otettava huomioon tietohallintoa koskeva oma lainsäädäntö sekä informaatio- ja hallinto-oikeudellinen lainsäädäntö? Miten perustuslaista tulevat vaatimukset julkisten hallintotehtävien ulkoistamisesta ja perusoikeudet tulee ottaa huomioon tietohallinnon ja sen palvelujen organisoimiseksi? Kuntien tietohallinnon ja sen ICT-palveluiden organisoinnin oikeudellisista kysymyksistä ja niihin liittyvistä ratkaisuista ei ole olemassa koottua ja tietohallintoon kohdistettua tutkimustietoa. Kuntien ICT-kustannukset ovat vuositasolla miljoonaa euroa, joista merkittävä osa syntyy palvelu- ja tavarahankinnoista. 3 Kunnat järjestävät tietohallintonsa ja sen ICT-palvelut eri tavoilla. Osa kunnista tuottaa ICT-palvelut itse, osa hankkii palvelut alueellisilta yritysmuotoisilta IT-palvelukeskuksilta ja osa suoraan yksityisiltä yrityksiltä. Palveluiden tuottaminen perustuu moninaisiin sopimuksiin, joiden muutoksia ja tarvetta pitää arvioida organisaation muutostilanteissa. Kuntien tietohallinnon uudelleenorganisointi ja sopimuksien uudistaminen tarvitsee tuekseen oikeudellista tietoa siitä, missä tilanteessa ja millä menettelyillä tietohallinnon hankkimat ICT-palvelut tulee uudistaa ja mitä uudistamisessa on otettava huomioon. Tomu-projektissa selvitettiin kuntien ICT-muutoksen tueksi: 1) Miten perustuslaista tulevat vaatimukset julkisten hallintotehtävien ulkoistamisesta ja perusoikeudet tulee ottaa huomioon tietohallinnon ja sen palvelujen organisoimiseksi? Miten tietohallintoa ja sen palveluja koskeva lainsäädäntö on otettava huomioon kuntien tietohallinnon organisointia ja palveluja uudistettaessa? Minkälaisia vaatimuksia kuntien tietohallinto- ja tiedonhallintapalvelujen järjestämiselle on asetettu? 2) Miten viimeisen viiden vuoden aikana viidessä suurimmassa kuntaliitoksessa tietohallinto ja sen palvelut on organisoitu sekä miten hankinta- ja sopimusoikeudellisesti muutokset on toteutettu ja millaisia hyviä käytäntöjä toteutetuista liitoksista on tunnistettavissa ja yleiseen käyttöön jalostettavissa hankinta- ja sopimusoikeudellisesta näkökulmasta? Tutkimuksessa myös selvitetään, miten muutostilanteissa JIT 2007 sopimusehdot ovat toimineet sekä tuotetaan kuntien tietohallinnon organisoinnin tueksi sopimusehtomalleja muutoksen tueksi. 3) Minkälainen vaikuttavuus tietohallintoa ja ICT-palveluita koskevalla lainsäädännöllä, oikeuskäytännöllä ja laillisuusvalvojien ratkaisuilla on ollut kuntaliitoksissa? Minkälaisia lainsäädännön muutostarpeita kuntaliitoksissa on ilmennyt tietohallintoa ja ICT-palveluja järjestettäessä? Minkälaisia muutoksia kuntien tietohallinnon ohjausjärjestelmään mahdollisesti tarvitaan kuntaliitoksista saatujen kokemuksien mukaan? Tutkimuskysymykset 1 ja 2 muodostivat yhden tutkimuskokonaisuuden ja tutkimuskysymys 3 oman kokonaisuutensa. 2 Kuntien tietohallinnon järjestäminen ja hankinnat 2.1 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen ensimmäinen osa toteutettiin oikeusdogmaattisena eli lainopillisena tutkimuksena selvittämällä voimassa olevan lainsäädännön tila sekä siihen liittyvät tulkinnat. 3 Elisa Kettunen & Tuomas Jalava: Kuntien tietotekniikkakartoitus 2013, Suomen Kuntaliitto. 2

5 Lainopillisen tutkimusmetodin apumenetelmän roolissa on toiminut empiirinen eli kokemusperäinen tutkimusmenetelmä. Ohje Kuntien ICT-palvelut ja niiden järjestäminen 4 on laadittu lainopillista tutkimusmenetelmää soveltaen, sillä ohjeen tarkoituksena oli selvittää tietohallinnon järjestämiseen ja hankintojen tekemiseen liittyvät oikeudelliset reunaehdot ja velvoitteet. Ohjeen keskeisinä oikeuslähteinä toimivat aihealueisiin liittyvät säädökset, lainvalmisteluaineisto, oikeuskäytäntö, laillisuusvalvojien ratkaisukäytäntö sekä oikeuskirjallisuus. Keskeisimpiä ohjeeseen liittyviä säädöksiä olivat muun ohella Suomen perustuslaki (731/1999), kuntalaki (365/1995), hallintolaki (434/2003), laki julkisista hankinnoista (348/2007) sekä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annettu laki (634/2011). Lainvalmisteluaineistosta etenkin perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan kannanotoilla on ollut merkitystä ohjetta laadittaessa. Oikeuskäytännön osalta hyödynnettiin pitkälti markkinaoikeuden sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Ohjeessa hyödynnettiin myös Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuja. Oikeuskirjallisuuden osalta keskeisimmät teokset on mainittu ohjeen kirjallisuusluettelossa. Myös tieteelliset artikkelit on laadittu lainopillista tutkimusotetta soveltaen. Ohjeen laadinta on edeltänyt haastattelujen suorittaminen kuntaliitoksia toteuttaneiden kuntien edustajien kanssa (laadullinen menetelmä). Haastattelut toteutettiin Rovaniemen, Kuopion, Kouvolan ja Hämeenlinnan kaupunkien sekä LapIT Oy:n, Istekki Oy:n ja Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy:n edustajien kanssa. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää kyseisten kuntien osalta, miten tietohallinto- ja hankinta-asiat oli järjestelty kuntaliitostilanteissa. Pyrkimyksenä oli lisäksi selvittää erilaisia hyviä käytäntöjä kuntaliitoksien toteuttamiseen liittyen. Haastattelujen tarkoituksena oli myös saada näkemys niistä kysymyksistä, joita ohjeessa tulisi käsitellä ICT-palveluiden järjestämisessä. Haastatteluiden lisäksi suoritettiin verkkokysely, johon pyydettiin vastauksia yhteensä 82 organisaatiosta (määrällinen menetelmä). Organisaatiot olivat kuntia ja kuntayhtymiä. Vastauksia saatiin yhteensä 33 eri organisaatiosta. Yleisin vastaajan tehtävänimike oli tietohallintojohtaja tai -päällikkö. Organisaation keskushallinnon tietohallinto oli ylivoimaisesti yleisin ICT-palveluiden vastuutoimija. Saatujen vastausten perusteella voitiin varmistaa ohjeen kohdealueet, joihin erityisesti tutkimuksessa piti panostaa. Saatujen vastausten perusteella ohjetta kohdennettiin hankintojen toteuttamisen ohjeistamiseen. 2.2 Kuntien tietohallinto julkisena hallintotehtävänä Tutkimuksessa selvitettiin, mitä rajoituksia lainsäädäntö asettaa kuntien tietohallinnon tehtävien järjestämiselle ja tehtäviin sisältyvien palveluiden ulkoistamiselle. Erityisesti selvitettiin kunnan tietohallinnon roolia ja suhdetta julkisten hallintotehtävien hoitamiseen sekä tähän liittyviä organisointikysymyksiä ja rajoitteita. Tutkimusosiossa keskityttiin erityisesti tietohallinnon julkisten hallintotehtävien tunnistamiseen. Tutkimustulokset on raportoitu referee-artikkelissa, joka julkaistaan kevään 2015 aikana Edilex-palvelussa. Tutkimuksen tekivät professori Tomi Voutilainen ja tutkimusavustaja Evgeniya Kurvinen. Pääosin artikkelin pohjalta kirjoitettiin myös tutkimuskysymyksen 2 raporttiin (tuotettu ohje) pääluvut 1 ja 2. Mainituissa pääluvuissa on tarkasteltu muun ohella kuntien tietohallintoa julkisena hallintotehtävänä, kuntien palveluiden järjestämiseen liittyviä kysymyksiä sekä kuntien tehtävien hoitamista sopimusperusteisesti. 4 Kuntien ICT-palvelut ja niiden järjestäminen. Valtiovarainministeriön julkaisuja 8/

6 2.3 IT-hankinnat ja -sopimukset kuntaliitoksissa TOMU-projektin lopputuotteena syntyi ohje Kuntien ICT-palvelut ja niiden järjestäminen. Ohjeessa opastetaan etenkin kuntia oikeudellisista kysymyksistä tietohallinnon ja sen palveluiden uudelleenorganisoimisessa. Lisäksi ohjeessa on opastettu IT-hankintoja koskevien sopimuksien laatimista muun muassa vahingonkorvaus- ja immateriaalioikeuksia koskevissa kysymyksissä sekä vertailtu eri mallisopimuksia keskenään. Ohje on julkaistu valtiovarainministeriön julkaisusarjassa (Valtiovarainministeriön julkaisuja 8/2015) helmikuussa Sitä on julkaistu PDF-muodossa ja pienenä määränä niteitä. Ohjetta on esitetty TOMU-projektin seminaarissa Helsingissä Lisäksi projektin lopputuotteisiin kuuluvat julkaistut ja vielä julkaisemattomat artikkelit. Julkisia hankintoja koskevista tutkimustuloksista on raportoitu erikseen artikkelissa Yhteentoimivuus julkisissa IT-hankinnoissa. Artikkelin kirjoittajia ovat Tomi Voutilainen ja Juho Lehtoviita. Artikkeli käsittelee yhteentoimivuutta ja sen huomioimista osana hankinnan kilpailuttamista. Tavoitteena on, että artikkeli julkaistaisiin kotimaisessa refereeaikakauslehdessä. Artikkelissa tarkastellut aiheet on valittu ja määritelty ohjeen (VM 8/2015) perusteella. Ohjeen perusteella kirjoitetaan myös kuntien välistä hankintayhteistyötä käsittelevä artikkeli, jossa tarkastellaan erityisesti hankintarenkaan asemaa hankintayhteistyössä. Artikkelin kirjoittamisesta vastaavat Denis Galkin ja Tomi Voutilainen. Artikkelin otsikko on Hankintarenkaan oikeudellisesta muodosta. Se tullaan julkaisemaan oikeustieteellisessä referee-aikakauslehdessä. Artikkeli syntyi ohjeen laadinnan yhteydessä huomatusta oikeudellisesta epäselvyydestä. Julkisten hankintojen kokonaistaloudellisuutta on tarkasteltu referee-artikkelissa Kokonaistaloudellinen edullisuus ICT-hankinnoissa. Artikkelin kirjoittaja on Jarkko Pesu. Artikkeli tullaan julkaisemaan Edilex-palvelussa keväällä Pesu on kirjoittanut myös toisen artikkelin Kokonaistaloudellinen edullisuus uudessa hankintadirektiivissä, ja se on julkaistu Defensor Legisissä (DL 1/2015, s ). 3 Kuntaliitosten vaikutukset kuntien ICT-toiminnassa 3.1 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen toinen osa toteutettiin soveltaen empiiristä tutkimusmetodia. Tutkimusaineistoa on hankittu kyselyjä ja haastatteluja suorittamalla. Niiden kohdejoukkona toimivat vuosina kuntaliitoksen toteuttaneet kunnat. Kyselyaineisto kerättiin kahden erillisen, sähköisenä e-lomakkeena lähetetyn, kyselyn perusteella. Ensimmäisessä kyselyssä selvitettiin kuntaliitoksen valmistautumiseen, toteuttamiseen ja liitoksen vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä ICT-toiminnan kannalta. Erillisenä teemana kyselyssä olivat myös hyvään sähköiseen hallintoon liittyvät kysymykset. Kyselyn kohdejoukoksi valittiin kolme eri kuntaorganisaation osa-aluetta: kunnan keskushallinto, sosiaalitoimi ja opetustoimi. Käytännössä keskushallinnon lomake kohdennettiin kuntien talousjohtajille (tai vastaaville), sillä talousjohtajat omaavat hyvän käsityksen sekä keskushallinnon että koko kunnan ICT-asioista ja tietohallintoon liittyvistä kysymyksistä. Keskushallinnon sisältyminen analyysiin mahdollisti myös kuntaliitoksen vaikutusten tarkastelun nimenomaan viranomaisten toiminnan näkökulmasta. Sen sijaan sosiaali- ja 4

7 opetustoimen puolella korostuvat selkeämmin hyvään hallintoon sekä viranomaisen ja asiakkaan (tai oppilaan/huoltajan) väliseen vuorovaikutussuhteeseen liittyvät asiat. Toisessa kyselyssä tutkittiin lainsäädännön, oikeuskäytännön (korkein hallinto-oikeus) ja laillisuusvalvonnan (eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri) vaikuttavuutta kuntaliitoksissa ICT-toiminnan kannalta. Lomakkeessa oli viisi kysymystä ja se kohdennettiin vuosina kuntaliitoksen toteuttaneiden kuntien lakimiehille (tai juridisista asioista vastaavalle viranhaltijalle) ja kunnanjohtajille. Teemahaastattelut kohdennettiin ensimmäisen kyselyn tavoin vuosina kuntaliitoksen toteuttaneiden kuntien taloushallinnon, sosiaalitoimen ja opetustoimen johtaviin viranhaltijoihin. Haastateltavat valittiin viidestä eri kunnasta, joten aineisto koostui yhteensä viidestätoista tunnin mittaisesta haastattelusta. Kunnat valittiin siten, että jokainen kunta edusti erilaista kuntaliitostyyppiä. Ensimmäinen kunta oli vähintään kolmen kunnan liitos, jossa yksi kunta oli selkeästi asukasluvultaan muita suurempi. Toinen kunta oli vähintään kolmen kunnan liitos, jossa ei ollut täysin selkeää suurinta kuntaa. Kolmas ja neljäs kunta olivat kahden kunnan liitoksia, joissa kolmannessa toinen kunnista oli suurempi ja neljännessä molemmat kunnat olivat suurin piirtein samankokoisia. Aineistoa haluttiin saada lisäksi kunnasta, jolla oli kokemusta myös aikaisemmasta kuntaliitoksesta. Tällä tavoin tutkimuksessa voitiin tarkastella myös aikaisemmasta kuntaliitoskokemuksesta saavutettujen kokemusten merkitystä. Tutkimuskunnat jaettiin eri ryhmiin, jotta tutkimuskysymysten vaikutuksista voitaisiin saavuttaa mahdollisimman laaja-alainen kuva. On esimerkiksi oletettavaa, että tilanteessa, jossa pieni kunta liittyy itseään asukasluvultaan suurempaan kuntaan, näyttäytyvät ICT-toimintaan liittyvät asiat aivan eri tavalla esimerkiksi monikuntaliitoksiin verrattuna. 3.2 Kuntaliitokset ja ICT-toiminta Tutkimusosion tavoitteena oli selvittää lainsäädännön, oikeuskäytännön ja laillisuusvalvontaratkaisujen vaikutusta kuntaliitoksissa ICT-toiminnan kannalta sekä liitostilanteissa ilmenneitä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Tutkimuksessa selvitettiin myös kuntaliitoksen valmistautumiseen, toteutukseen ja liitoksen vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä ICT-toiminnan kannalta sekä valtionohjauksen vaikuttavuutta ja valtionohjauksen tarvetta liitoskuntien ICT-toiminnan ja kuntien yhdistymisten näkökulmista. Tutkimusraportissa käsitellään lyhyesti myös hyvän sähköisen hallinnon -kysymystä, jota tarkastellaan niin kuntaliitosten kuin kuntien palvelutuotannon kannalta. Analyysi suoritettiin pääosin kvantitatiivisen kyselyaineiston ja kvalitatiivisen haastatteluaineiston pohjalta. Sekä kysely- että haastatteluaineiston kohdejoukkona toimivat vuosina kuntaliitoksen toteuttaneiden kuntien johtavat viranhaltijat. TOMU-projektin toisen osan lopputuotteena syntyi tutkimusraportti, jonka laadinnasta ovat vastanneet yliopistonlehtori Ulla Väätänen ja projektitutkija Niko Vartiainen. Tutkimusraportti tullaan julkaisemaan valtiovarainministeriön julkaisusarjassa hankkeen päättymisen jälkeen. 4 Tutkimusprojektin resurssit ja tulokset Tutkimusprojekti toteutettiin suunnitelman mukaisesti välisenä aikana, vaikka osa tutkimustuloksista julkaistaan vasta tutkimusprojektin päättymisen jälkeen johtuen muun muassa julkaisuprosessin pitkästä kestosta tieteellisissä julkaisuissa. Tutkimusprojektiin osallistuivat seuraavat henkilöt: professori Tomi Voutilainen ( asti vastuullinen johtaja) 5

8 yliopistonlehtori Ulla Väätänen ( alkaen vastuullinen johtaja) projektitutkija Niko Vartiainen tutkimusavustaja Denis Galkin tutkimusavustaja Juho Lehtoviita tutkimusavustaja Evgeniya Kurvinen sekä tutkimusavustaja Jarkko Pesu Lisäksi 3 tutkimuskysymyksen kohdalla on saatu asiantuntija-apua lainsäädäntötutkimuksen professorilta Anssi Keinäseltä. Projektin hallinnointiin on osallistunut oikeustieteiden laitoksen johtaja professori Matti Tolvanen vuoden 2014 aikana ja professori Tapio Määttä vuoden 2015 aikana. Tutkimusprojektia esiteltiin valtiovarainministeriön järjestämässä Kuntien ICTmuutostukiseminaarissa Säätytalossa. Tilaisuudessa esiteltiin tutkimusprojektin tavoitteita ja toteutusta. Projektin lopussa järjestettiin Tomu-projektin tuloksia esitellyt seminaari Helsingissä Seminaaripäivän puheenjohtajana toimi yliopistonlehtori Ulla Väätänen. Kuntaliitoksista ja ICT-palveluista piti puheenvuoron projektitutkija Niko Vartiainen. Kuntien näkökulmasta puheenvuorot pitivät strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen Kuopion kaupungista sekä lasten ja nuorten palveluiden päällikkö Mari Haapanen Salon kaupungista. Julkisen hallinnon ICT-linjausten vaikutuksista kuntien tietohallintoon piti puheenvuoron ylijohtaja Anna-Maija Karjalainen valtiovarainministeriöstä. Kuntien tietohallinnon järjestämistä käsiteltiin puolestaan professori Tomi Voutilaisen puheenvuorossa. Tutkimuspäällikkö Henrikki Oravainen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta piti esityksen ICT-palveluiden tuotannosta ja kilpailusta. Tutkimusavustajat Juho Lehtoviita (suorahankinnat), Denis Galkin (hankintasopimukset) ja Jarkko Pesu (tarjouspyynnön laadinta) esittelivät näkökulmia ICThankintojen toteuttamisesta. Tomu-projektissa tuotetut julkaisut: Kuntien ICT-palvelut ja niiden järjestäminen, valtiovarainministeriön julkaisuja 5/2015 (Denis Galkin Evgeniya Kurvinen Juho Lehtoviita Jarkko Pesu Tomi Voutilainen); Kuntien tietohallinnon ulkoistamisen rajat, julkaistaan Edilex-palvelussa refereeartikkelina keväällä 2015 (Tomi Voutilainen Evgeniya Kurvinen); Kokonaistaloudellinen edullisuus uudessa hankintadirektiivissä, Defensor Legis 1/2015, s (Jarkko Pesu); Kokonaistaloudellinen edullisuus ICT-hankinnoissa, julkaistaan Edilex-palvelussa referee-artikkelina keväällä 2015 (Jarkko Pesu); 6

9 Yhteentoimivuus julkisissa IT-hankinnoissa, julkaistaan vuoden 2015 aikana oikeustieteellisessä aikakausjulkaisussa referee-artikkelina (Juho Lehtoviita Tomi Voutilainen); Hankintarenkaan oikeudellisesta muodosta, julkaistaan vuoden 2015 aikana oikeustieteellisessä aikakausjulkaisussa referee-artikkelina (Denis Galkin Tomi Voutilainen); Kuntaliitos tausta, tavoitteet ja vaikutukset ICT-toiminnassa -tutkimusraportti julkaistaan valtiovarainministeriön julkaisusarjassa kevään 2015 aikana (Ulla Väätänen Niko Vartiainen). 7