Sääntely taltuttaa talouden töyssyjä. Atria uskoo yhä Venäjään. Pienet takaukset tulivat takaisin. Sisu kasvattaa asiantuntijan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sääntely taltuttaa talouden töyssyjä. Atria uskoo yhä Venäjään. Pienet takaukset tulivat takaisin. Sisu kasvattaa asiantuntijan"

Transkriptio

1 UUTISET 2010 VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI Atria uskoo yhä Venäjään Pienet takaukset tulivat takaisin Sisu kasvattaa asiantuntijan Sääntely taltuttaa talouden töyssyjä Suomen Pankin Pentti Hakkarainen luottaa, ettei tiukentuva valvonta vaikuta kilpailukykyyn

2 14 16 Garantia Uutiset 2010 Pentti Hakkarainen: Tiukentuva valvonta vakauttaa taloutta 4 Uutiset 7 Atria hakee kasvua Venäjältä 8 Lenina Rautosen kolumni 11 Kasvukipuja puujalassa 12 Tulisija antaa muutakin kuin lämpöä 14 Kekseliäs härkäpäisyys tekee taiturin 16 Tuukka ja Erkka astuivat remmiin 19 Julkaisija Vakuutusosakeyhtiö Garantia Päätoimittaja Mikael Englund Toimitus Viestintätoimisto Povitasku Oy Ulkoasu Mainostoimisto Tasku Oy Painopaikka Printmoore Oy Osoitteenmuutokset FSC logosta tunnistat tuotteen sisältävän puuta, joka on peräisin sellaisista vastuullisesti holdetuista metsistä, jotka on sertifioitu FSC:n (Forest Stewardship Council) kriteerien mukaan. DNV-COC Forest Stewardship Council A.C. Salomonkatu 17 A, Helsinki, puh , fax ,

3 Halvan riskirahan aika on ohi Rahoittaja kannattaa valita harkiten Finanssikriisi meni, mutta luottomarginaalit eivät ole palanneet kriisiä edeltävälle tasolle. Eikä tällaista ole odotettavissakaan lähiaikoina, vaikka riskitön korkotaso onkin pitkään pysytellyt ennätyksellisen alhaalla. Monet valtiot ovat velkaantuneet erittäin nopeasti lieventäessään talouslaman vaikutuksia ja heikoimmat valtiot ovat ajautuneet velkakriisiin. Pankit eivät vieläkään luota toisiinsa ja finanssikriisistä selvinneet pankit ja vakuutusyhtiöt joutuvat nyt ennen näkemättömän tarkan valvonnan alaisiksi. Kaikki tämä maksaa ja lasku lankeaa viime kädessä pankkien asiakkaille, erityisesti niille, jotka pyytävät rahoittajia ottamaan riskiä. Ennen tapana oli, että asiakaskohtainen riskimarginaali oli korkeintaan muutamia kymmeniä prosentteja viitekorosta. Nyt näyttää siltä, että vastaava marginaali on muutamia satoja prosentteja riskittömästä korosta laskettuna. Mikael Englund Uskon, että muutos on pitkäaikainen, millä on syvälle käyviä vaikutuksia yritysten rahoitusmarkkinoilla. Etenkin riskipitoisten hankkeiden ja yritysten pitkäaikainen rahoitus tulee entistä enemmän painottumaan omanpääomanehtoiseen ja välirahoitukseen velkarahoituksen asemesta. Velkarahoittajien riskien arviointi- ja hallintamenetelmien laatu korostuu entisestään. Yritysten kannattaa yhä tarkemmin harkita, minkä rahoittajan valitsevat yhteistyökumppanikseen. Halvin ei aina ole edullisin pitkän päälle. Todellinen riski yritykselle on, jos rahoittaja ei halua tai kykene palvelemaan vaikeina aikoina silloin, kun vähiten kaipaa ylimääräisiä rahoituksen ongelmia. Selvitimme Garantiassa, mitä mieltä asiakkaamme olivat tuotteistamme ja palveluistamme. Tutkimus, jonka tuloksista kerromme lehtemme tässä numerossa, tehtiin viime kesänä. Niinpä asiakkaidemme mielipiteissä heijastuvat kokemukset juuri vaikeina aikoina. Eniten asiakkaamme arvostivat Garantian luotettavuutta ja henkilöstön ammattitaitoa. Tämä on rohkaisevaa siksi, että juuri nuo asiat olemme asettaneet itsellemme päämääriksi. Vähiten tyytyväisiä asiakkaamme olivat aktiivisuuteemme palveluiden tarjoamisessa, minkä niin ikään ymmärrän hyvin. Mutta tähän asiaan on muutos luvassa, kun pankkien palvelukyvyn puutteista johtunut kysyntäpaine on hellittämässä, eikä toteutunut tai ennakoitavissa oleva vahinkokehityskään rajoita takauskapasiteettia. Uskon, että pystymme jatkossakin tarjoamaan yrityksille pitkäjänteistä ja asiantuntevaa rahoitusyhteistyötä sekä varteenotettavan pitkäaikaisen rahoitusvaihtoehdon nyt, kun elpyvä kysyntä lisää monilla aloilla käyttöpääoman tarvetta ja investoinnitkin toivottavasti pian tulevat jälleen ajankohtaisiksi. Haluan toivottaa lukijoillemme rauhallisia lukuhetkiä ja oikein miellyttävää syksyn jatkoa. garantia uutiset 3 3

4 Pentti Hakkarainen: Tiukentuva valvonta vakauttaa taloutta Kaksi vuotta sitten finanssikriisi lainehti maailmalle kuin myrkkyvuoto, jota kukaan ei osaa sulkea. Tuli kiire sopia rahoitusmarkkinoiden tiukemmasta sääntelystä. Mutta mitä lisääntyneestä sääntelystä seuraa? Hyvin asiansa hoitaneet pankit ovat sääntelyn voittajia Suomen Pankin Pentti Hakkarainen Vapaat rahoitusmarkkinat tekivät tempun. Niiden itsesääntely ei toiminutkaan, kuten oli kuviteltu. Valvonnan puute johti yltiöpäisiin riskeihin, ennen kokemattomaan finanssikriisiin ja reaalitalouden lamaan. Kriisi teki monet rahoitusalan puutteet näkyviksi. Vaikka seurattiin yksittäisiä toimijoita ja ne täyttivät vaatimukset, koko järjestelmä saattoi kehittyä vinoon. Makrovalvonta puuttui. Rahoitusalan toimijat ovat myös entistä kansainvälisempiä, mutta riittävää ylikansallista valvontaa ei ole ollut, summaa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen. Osa riskeistä tuli puun takaa. Osa taas tunnistettiin, mutta viesti ei mennyt riittävästi perille. Finanssikriisi totisesti täräytti viestin perille. Ääni muuttui kellossa rahoitusalalla ja politiikassa. Ennen finanssikriisiä kaikkeen sääntelyyn liittyi epäilys. Nyt sääntelyä aiemmin vastustaneet maat, esimerkiksi Yhdysvallat ja EU:n suuret maat, ajavat sitä eturintamassa. RISKIT PAREMMIN HALLINTAAN Vaikka poliitikot ja rahoitusalan toimijat ovat olleet jokseenkin yksimielisiä sääntelyn tarpeesta, yksityiskohdista on väännetty kättä. Kaksi vuotta finanssikriisin kärjistymisen jälkeen sääntelystä on lopulta saatu mustaa valkoiselle. Ensiksi EU-maat saivat sovittua lisävalvonnasta syyskuussa. Unioniin tulee vuoden alussa kolme uutta EU-valvojaa: pankkivalvoja, arvopaperimarkkinavalvoja sekä vakuutus- ja eläkevalvoja. Myös makrotason eli kansainvälisen talouden riskejä tarkkaileva järjestelmäriskikomitea aloittaa toimintansa. Sen sijaan sopua ei syntynyt pankkiverosta, jolla kerättäisiin varoja kriisin varalta. Vielä merkittävämmin rahoitusalaan vaikuttaa Basel III -uudistus. Maailman johtavien keskuspankkien ja rahoitusvalvojien edustajien muodostama Baselin pankkikomitea sopi syyskuussa merkittävistä muutoksista rahoitusjärjestelmän perussääntöihin. Teksti Riikka Vakkuri Kuvat Olli Urpela 4 garantia uutiset

5 Basel III vaatii pankeilta enemmän ja laadukkaampia omia pääomia, joiden tulee olla aidosti käytettävissä tappioiden kattamiseen. Riskinottoa hillitsee se, että laadukkaimpien, niin kutsuttujen rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen täytyy olla vähintään 4,5 prosenttia suhteessa riskipainotettuihin varoihin entisen kahden prosentin sijaan. Vakavaraisuutta vahvistetaan myös siten, että pankin osingonjakoa rajoitetaan, jos laadukkaimpien omien varojen määrä on alle seitsemän prosenttia. Keskeisimpiä Suomessa toimivia pankkeja nämä vaatimukset eivät järisytä, sillä niiden vakavaraisuus on jo Baselin komitean uusien suositusten mukainen. Keskeinen muutos on myös kriisitilanteiden varalta luotava pääomapuskuri, jonka tulee olla 2,5 prosenttia pankin riskipainotetuista varoista. Lisäksi pankkien velkaantumiselle ja taseiden kasvulle asetetaan katto. Myös pankkien maksuvalmiudelle asetetaan vähimmäisvaatimukset: likvidejä varoja on oltava lisää sekä rahoituspohjan vakaa ja pitkäaikaisempi. Pankkien sopeutumista muutoksiin helpottaa siirtymäkausi, joka alkaa vuonna 2013 ja päättyy G20-maiden on määrä hyväksyä säännöt marraskuisessa kokouksessaan. SÄÄNTELY EI SYÖ KILPAILUKYKYÄ Myös Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajana toimiva Pentti Hakkarainen kuvailee, että sääntelyä on suunniteltu kahden tulen välissä. Toisaalta pankkikomitea vaatii rahalaitoksilta riittävää vahvuutta kriisien varalle, ja se tuo pankeille kustannuksia. Toisaalta säädökset eivät saisi heikentää talouden elpymistä. Ensimmäiset Baselin komitean ehdotukset olivat tiukkoja. garantia uutiset 5

6 Finanssikriisi aloitti uuden ajan. Nyt suunnistetaan sumuisissa talousnäkymissä. Pankit torjuivat ne ja arvioivat sääntelyn lisäävän rahoituskustannuksia kohtuuttomasti ja supistavan lainanantoa. Finanssialan Keskusliitto ja International Institute of Finance ovat varoittaneet liian tiukan sääntelyn uhkaavan orastavaa talouden kasvua. IIF:n laskelmat esittivät moninkertaisia rasituksia Baselin pankkikomitean arvioihin verrattuna, koska niissä ei huomioitu hyötyjä, joita sääntelyn kiristämisestä tulee pankeille ja yhteiskunnalle rahoitusjärjestelmän vakauden kautta. On kuitenkin tärkeää, että sääntelyä tarkastellaan eri näkökulmista, koska se pyritään kalibroimaan niin hyväksi kuin mahdollista. Baselin komitea ottikin onkeensa pankkien huolenaiheet. Se lievensi heinäkuussa keskeisiä ehtoja ja sai aikaan kompromissiratkaisun, jonka suurimpien keskuspankkien johtajat syksyllä hyväksyivät. Uudistuksessa otettiin huomioon sellaisia asioita, joista aiemmin keväällä kannettiin huolta. Lisäksi osa säännöksistä tulee voimaan pitkän siirtymäkauden aikana, mikä antaa mahdollisuuden sopeutua niihin. Osa huolista on nyt hälventynyt, arvioissa on lähennytty ja kritiikki on vähentynyt. Hakkarainen uskoo, ettei sääntely vaikuta olennaisesti kilpailukykyyn eikä pankkien mahdollisuuksiin innovoida. Voi olla, että sääntelyn vaikutukset häviävät toiminnan tehostumisen alle. Näin ne eivät vaikuta kasvuun negatiivisesti. POHJOISMAISET PANKIT OVAT VAHVOILLA Suomessa toimivat pankit selvisivät fi nanssikriisistä aika kuivin jaloin, edellisen laman opetukset kun ovat vielä tuoreessa muistissa. Sääntelyä tarvitaan Hakkaraisen mukaan silti täälläkin. Vaikka fi nanssikriisi tapahtui muualla kuin Suomessa, maamme kokonaistuotanto romahti historialliset kahdeksan prosenttia viime vuonna. On meidän etumme mukaista, että fi nanssikriisin todennäköisyys on muuallakin mahdollisimman vähäinen. Hakkarainen viittaa Kanadan keskuspankin tutkimukseen, jonka mukaan Kanadan talous hyötyy kiristyvästä sääntelystä pitkällä aikavälillä kaksisataa miljardia dollaria, 13 prosenttia Kanadan bruttokansantuotteesta, vaikka maan rahoitusala selvisikin fi nanssikriisistä hyvin. Kustannuksiin ja hyötyihin liittyy toki paljon arvionvaraisuutta. Silti on selvää, että sääntely on edullisempaa ja hyödyllisempää kuin se, että veronmaksajat joutuvat kantamaan liiallisen riskinoton kustannukset, kuten monessa maassa kävi. Pentti Hakkarainen uskoo, että Suomessa toimivat pankit itse asiassa hyötyvät sääntelystä. Hyvin asiansa hoitaneet pankit ovat sääntelyn voittajia. Niillä on parempi kilpailuasema kuin pankeilla, jotka joutuvat tekemään isompia muutoksia täyttääkseen uudet vaatimukset. Sääntely vaikuttaa myös alan rakenteisiin. Vaatimukset tulevat suosimaan perinteistä yleispankkitoimintaa, kun taas investointipankkitoiminta ja erityisesti sijoitus- ja välitystoiminta heikkenee, koska sen laskennalliset riskipainot kasvavat. TÖYSSYISTÄ MENOA Tällä hetkellä talouden kasvu näyttää hauraalta. Euroopan talous on toipunut taantumasta odotettua nopeammin, mutta elpyminen on silti yhä huteraa ja tuleva epävarmaa. Tilanne ei ole pysyvästi normalisoitunut. Maailman suurimman sijoitusrahaston PIMCO:n toimitusjohtaja Muhamed A. El- Erianin sanoin tämä on pomppuinen matka uuteen normaaliin. Vie vuosia ennen kuin fi nanssikriisiä edeltänyt taso saadaan kiinni, ja se edellyttää paljon toimia. Maailmantalouden kasvu on jo hidastumassa Yhdysvaltojen johdolla. Vielä ei tiedetä, onko kyse tavanomaisesta suhdannevaihtelusta vai merkki jostain isommasta. Tunnetuimpia synkistelijöitä on talousnobelisti Paul Krugman, joka on varoitellut Yhdysvaltojen olevan vaarassa suistua lamaan ellei Yhdysvaltain taloutta elvytetä voimakkaasti. Harva silti uskoo kaksoistaantumaan. Euroopan komission mukaan se vaikuttaa Euroopassa epätodennäköiseltä. Moni kuitenkin miettii, voisiko raju fi nanssikriisi vielä joskus toistua. Hakkarainen ei usko, että tiukentuva sääntelykään lopettaisi fi nanssikriisit. Sen sijaan niiden todennäköisyys ja vaikutukset heikkenevät. Rahoitustoimintaan liittyy aina riski. Rahoitusmarkkinoiden häiriöillä on erittäin suuri mahdollisuus tehdä hyvin pahaa jälkeä. Toivottavasti sääntelymuutosten seurauksena häiriöistä syntyvien tappioiden määrä pienenee ja tulevat laskut veronmaksajille jäävät mahdollisimman pieniksi. 6 garantia uutiset

7 Uutiset Asiakkaat arvostavat Garantian henkilöstön asiantuntemusta Garantian palveluita arvioidessaan asiakkaat ovat tyytyväisiä erityisesti Garantian päätöksenteon nopeuteen, toiminnan luotettavuuteen ja henkilöstön asiantuntevuuteen. Garantian takaustuotteissa asiakkaat arvostivat niiden soveltuvuutta asiakkaan tarpeisiin, lisäarvoa liiketoimintaansa sekä asiakirjojen selkeyttä. Parannettavaa heidän mielestään on aktiivisessa tiedottamisessa palveluista ja yhteydenpidossa. Tämä kävi ilmi asiakastyytyväisyystutkimuksesta, jonka Garantia teetti viime kesänä. Olemme tyytyväisiä siihen, että asiakkaat arvostavat juuri niitä asioita, joihin olemme panostaneet ja pyrkineet, toteaa toimitusjohtaja Mikael Englund. Tuloksista on apua Garantian kehittäessä toimintaansa ja niitä hyödynnetään myös työntekijöiden henkilökohtaisissa kehityssuunnitelmissa. Tulemme satsaamaan yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa. Aiomme kysyä esimerkiksi takaushankkeen jälkeen heti tuoreeltaan, kuinka tyytyväinen asiakas on ollut siihen. Asiakastyytyväisyystutkimus on tarkoitus tehdä vastedes muutaman vuoden välein, jotta Garantia voi seurata asiakastyytyväisyyden kehittymistä entistä tiiviimmin. Verkkolaskujen lähettäminen on nyt mahdollista Mikäli haluat, että lähetämme yrityksellesi verkkolaskun, toimitathan verkkolaskuosoitteesi tai puh Risto Kandell eläkkeelle Risto jää eläkkeelle Kiitämme Ristoa yhteisistä vuosista ja toivotamme mukavia eläkepäiviä! Uudet garantialaiset, Tuukka Fabritiuksen ja Erkka Jalosen, esittelemme sivulla 19. Laura Lepistö tähtää taas voittoon Taitoluistelija Laura Lepistön ja Garantian monivuotinen yhteistyö jatkuu uudella kaksivuotisella sopimuksella. Syksyn aikana Laura on ollut tiuhaan lehtien otsikoissa hänen loukkaannuttuaan harjoituksissa, jolloin kilpailukauden alkaminen viivästyi. Laura kaatui jäähän harjoitellessaan kolmoishypyn yhdistelmää, mutta hän selvisi onnekseen pelkillä ruhjeilla ja mustelmilla. Vaikka kauden alkaminen lykkääntyi, Lauran uskotaan palaavan jäälle vielä vuoden 2010 puolella. Eivätkä tulevan kauden tavoitteet ole yhtään edellistä vähäisemmät: tammikuussa pidettävistä taitoluistelun EM-kisoista Laura lähtee tavoittelemaan voittoa ja maaliskuisissa MM-kisoissakin hän tähtää mitalisijoille. Loukkaantumisen lisäksi Lauran elämään kuuluu kuitenkin myös hyviä uutisia. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ovet avautuivat 22-vuotiaalle urheilijalle toisella yrittämällä, ja Laura aloitti kauppatieteiden opinnot syksyllä Helsingissä. Kilpaurheilun ja opiskelun yhteen sovittaminen onnistuu erinomaisesti. Kauppakorkeakoulussa ollaan joustavia huippu-urheilun suhteen. Panostaminen urheiluun ei luonnollisestikaan vähene, vaan kevyt opiskelu antaa ennemminkin kivaa rytmiä päivään ja hyvää vastapainoa harjoittelulle. Opiskelut ovat alkaneet tosi kivasti ja kurssit vaikuttaneet mielenkiintoisilta, Laura iloitsee. Laura kertoo suhtautuneensa opiskelemiseen aina määrätietoisesti, vaikkakin urheilun ehdoilla. Opintojen valmistumisen kiirehtimisestä hän ei aio ottaa paineita. En ole tehnyt suunnitelmia siitä, milloin valmistun koulusta. Kuitenkin vuosia mennään vielä urheilu etusijalla. Katsotaan opintosuunnitelmat aina kausi kerrallaan opintosuunnittelijan kanssa niin, että kouluhommat eivät vie voimia luistelulta, Laura toteaa järkevään tapaansa. Garantia onnittelee Lauraa opiskelutaipaleen aloittamisesta ja toivottaa pikaista paranemista sekä menestystä alkavalle luistelukaudelle! garantia uutiset 7

8 Olemme investoinneet Venäjälle pitkällä aikavälillä Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Teksti Riikka Vakkuri Kuva Tuomas Pietinen 8 garantia uutiset

9 Atria hakee kasvua Venäjältä Atrialla on kaksi suurta päämäärää: valloittaa Venäjä ja vastata kuluttajien ruokailutottumusten muuttumiseen. Huonoinakin aikoina pitää syödä. Elintarviketeollisuus ei ole niin suhdanneherkkä kuin muut toimialat, mutta taantumalta ei sekään välttynyt. Atriassa taantuma näkyi tuotevalikoiman menekissä: edulliset makkarat maistuivat kuluttajalle, kun taas kalliit sisäfileet päätyivät aiempaa harvemmin ostoskoriin. Elintarvikkeiden markkina on nyt kahtiajakautunut. Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoksi uskoo vahvojen merkkien pärjäävän ja vahvistuvankin kiristyvässä kilpailussa. Vaikeuksissa ovat keskisuuret yritykset, joilla ei ole vahvoja brändejä. Siksi Atrian tavoitteena on olla ensimmäinen tai toinen markkinoilla. Silloin on mahdollista ansaita. Atrian uuden strategian mukaan kilpailuetu rakennetaankin tuotejohtajuuden varaan. Suomessa Atria on markkinajohtaja ja Venäjälläkin Pietarissa, mutta Moskovassa siihen on vielä matkaa. KOVAT ODOTUKSET KANSAINVÄLISTYMISELLE Atria pyrkii siihen, että nykyisen 40 prosentin sijaan ainakin puolet liikevaihdosta tulisi kansainvälisestä liiketoiminnasta. Venäjän osuus on liikevaihdosta kymmenisen prosenttia. Tuota osuutta Atria haluaa kasvattaa. Kasvumahdollisuudet kytevät Venäjällä, jossa puolet elintarvikekaupasta tapahtuu vielä toreilla, mutta ketjuuntuneiden kauppojen osuus vähittäiskaupasta kasvaa vauhdilla. Pietarissa olemme selvä markkinajohtaja 25 prosentin osuudella. Moskova on haaste. Siellä osuutemme on noin viisi prosenttia markkinoista, ja kasvupotentiaali on merkittävää. Atria on jo satsannut itämarkkinoille 200 miljoonaa euroa. Atria osti pietarilaisen Pit Productin vuonna 2005 ja moskovalaisen Campomos-lihanjalostusyhtiön elokuussa Atrialle valmistui viime keväänä Pietariin uusi tehdas, joka kaksinkertaistaa yrityksen tuotannon Pietarissa. CampoMos-tuotemerkin uudistaminen viime vuonna on puolestaan Atria Venäjän tähän asti suurin markkinointikampanja. TAANTUMA KURITTI VENÄJÄÄ Tällä hetkellä Venäjä on kuitenkin Atrialle murheenkryyni. Taantuma iski siellä Atrian toimintaan pahemmin kuin Suomessa ja Ruotsissa. Kuluttajien ostovoima laski ja hintakilpailu koveni. Campomos teki viime vuonna tappiota, eikä suunta ainakaan heti muutu. Venäjällä lihajalostebisneksen lasku jatkuu vielä. Pohjia ei ole vielä nähty. Yksi syy on lihan raaka-ainehintojen kohoaminen merkittävästi alkusyksystä Venäjällä. Atria pyrkii siirtämään raaka-aineen hintojen nousun lopputuotteiden hintoihin, mikä voi typistää loppuvuoden liikevaihtoa. Matti Tikkakoski uskoo kuitenkin yhä Atrian menestyvän Venäjällä. Olemme investoineet Venäjälle pitkällä aikavälillä. Meillä on nyt kaikki vaaditut luvat. Meillä on omia sikatiloja, ja raaka-aine tulee entistä merkittävämmin niiltä. Atrian ensisijainen tavoite Venäjällä on laittaa Moskovan yksikkö kuntoon. Venäläisten kuluttajien ruokapöytiin Atria pyrkii myös loppuvuodesta lanseerattavilla tuotteilla, jotka ovat sikäläisille markkinoille aivan uudenlaisia: lihapullia, hampurilaispihvejä ja kebab-lihaa. OSTAJAN PELISÄÄNNÖILLÄ TOIMITTAVA Matti Tikkakoski kummastelee, miksi niin harva suomalaisyritys tekee bisnestä Venäjällä, vaikka se on kehittyvä markkina ja vielä niin lähellä. Pietariin ajaa autolla yhtä nopeasti kuin Pohjanmaalle, kuten Tikkakoski sai viime kevään tuhkakaaoksen aikaan huomata. Toimintakulttuurin erilaisuudesta ei pitäisi syntyä ylitsepääsemätöntä estettä kaupalle. Venäjällä tapa toimia on suhteellisen samanlainen kuin Suomessa verrattuna esimerkiksi Kaukoitään. Tikkakosken arviota ei horjuta edes Venäjän Atrialle alkuvuodesta asettama vientikielto. Media on tehnyt hänen mukaansa kärpäsestä härkäsen. Lainsäädäntöjen erilaisuus täytyy vain hyväksyä. Olemme ostajan mailla ja jos ostajan pelisäännöillä ei halua pelata, ei voi olla mukana. Asiakas vaatii ja sen mukaan on elettävä. Venäläisten viranomaisten tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu. RUOASTA ON TULLUT VIESTI Maistuvatko valmislihapullat venäläisille jää nähtäväksi, mutta isot ruokailutrendit vaikuttavat niin Venäjällä kuin Suomessa. Suuret linjat näkee vilkaisemalla kaupan hyllyjä: jogurtti lupaa terveyttä, kananmunat kanojen hyvinvointia, broileri ostetaan valmiiksi marinoituna ja suikaloituna. Keveyttä, reilua kauppaa, helppoutta. Ja samalla yhä enemmän valikoimaa. Osto- ja ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja pirstaloituneet. garantia uutiset 9

10 Atria Oyj Atria-konserni on suurin lihanjalostaja Suomessa ja yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltiassa. Atria on Suomen markkinajohtaja noin 30 prosentin markkinaosuudella.konserni jakautuu neljään liiketoiminta-alueeseen: Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia. Atria-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 1,3 miljardia euroa, ja henkilöstöä oli noin Atria kulkee kehityksen mukana. Mielikuvissa Atria on lenkkimakkaraa ja jauhelihaa, mutta kuluttajien ruokailutottumukset ovat muuttaneet Atriankin reviiriä. Nykyisin se on Suomen suurin salaatinvalmistaja. Valmisruokien markkina-asemaansa Atria vahvisti lanseeraamalla Suomessa vuosi sitten uuden tuoreuteen ja helppouteen perustuvan tuotekonseptin, Atria Freshin, johon kuuluu salaatteja, mikroannoksia ja kerrosleipiä. Lanseerausta edelsi liki kolmen vuoden tutkimus- ja kehitystyö. Aiemmin toimme enemmän uusia tuotteita markkinoille. Nyt vähemmän, mutta tarkemmin tutkittuja. Makkarakaan ei jää sivuun terveystrendistä. Tänä syksynä Atria on lanseerannut lenkkimakkarauutuuden, broilerlenkin, jolle on myönnetty Sydänmerkki. Terveellisyyden rinnalla vaikuttaa ristiriitaisesti halu herkutella. Tässä suuntauksessa Atria on mukana ottamalla vuoden alussa haltuunsa Riddersheims Deli -tuotteiden myynnin, markkinoinnin ja jakelun Suomessa. Nyt Atria tarjoaa ruoan nautiskelijoille muun muassa olutmakkaroita ja tapaksia. Niche kasvaa. Ridderheims on Atrialle jo 50 miljoonan euron bisnes. VASTUULLISUUS VOIMISTUU Vastuullisuus on yksi megatrendeistä, jonka seurauksena muun muassa ruoan alkuperän jäljitettävyys korostuu sekä luomutuotteiden ja lähiruoan kysyntä kasvavat. Kuluttajat usein sanovat haluavansa ostaa luomutuotteita, mutta käytännössä he eivät kuitenkaan ole valmiita maksamaan erotusta. Mutta yhä enemmän on niitä, jotka ovat valmiita siihen. Siksi Atria tuokin muutaman vuoden tauon jälkeen luomujauhelihan uudelleen markkinoille. Ensimmäisellä yrityksellä aika ei ollut vielä kypsä, mutta nyt Tikkakoski uskoo hetken olevan oikea. Luomujauhelihan osuus tulee kasvamaan. Samalla paine hintaeron kaventamiseen on kova. Tämä on vaikea yhtälö. Tyel vahvisti Atrian rahoitusasemaa Atrialle, kuten monelle muulle yritykselle, Tyel-laina oli korvaamaton rahoituskeino finanssikriisin tiukentaessa yritysrahoitusta. Atria onnistui hoitamaan rahoituksensa hyvin, vaikka pankit kiristivät rahoituksensa ehtoja syksyllä 2008, eikä pitkää rahoitusta ollut saatavilla yhtä helposti kuin aiemmin. Meillä on ollut aika konservatiivinen lähestymistapa rahoitukseen. Olemme kaihtaneet jälleenrahoitusriskejä, kertoo rahoitusjohtaja Olli Yli-Rohdainen. Finanssikriisin aikaan huomasimme, kuinka tärkeää on, että riskejä on riittävästi hajautettu ja lainoja erääntyy pitkällä aikavälillä. Kun pankeilta ei saanut riittävän pitkiä lainoja, vaihtoehtona oli Tyel-laina. Vuoden 2008 syksyllä otimme viiden ja seitsemän vuoden Tyel-lainat ja tänä syksynä kahdeksan vuoden Tyel-lainan. Se oli kaikista pitkäaikaisin rahoitusväline. Viime vuosi oli rahoituksen kannalta vielä hankala, mutta tämä vuosi on ollut Yli-Rohdaisen mukaan helpompi. Vaikeinakin aikoina Atriaa auttoi turvallinen toimiala. Vakaa toiminta edesauttoi neuvotteluja rahoittajien kanssa. 10 garantia uutiset

11 Suomessa asuu tyytyväinen kansa Simo Salminen aloittaa vuonna 1966 säveltämänsä ja sanoittamansa ikivihreän Rotestilaulun seuraavilla sanoilla: Se se vaan on sillä lailla että tässäki maassa on sitä on paljon mälsää ei sitä tartte edes paljon kavereilta kysellä kun vaan viittii vähänkin tsiikata ympärilleen... PS. Kannattaa käydä YouTubessa kuuntelemassa Simo Salmisen laulu. Siitä tulee hyvälle tuulelle. Suomalaiset ovat kovia valittamaan. Siellä, missä kaksi suomalaista kokoontuu, alkaa heti valitus. Aloitetaan ilmoista. Keskustelun lopputulema on, että maamme ilmastoa ei ole tarkoitettu ihmisen pysyvään oleskeluun. Näin se tietysti on, mutta asian korostaminen ei kerro onnellisuudesta, eikä sitä millään lailla lisää tai vähennä. Sampo Pankin ekonomisti Lauri Uotilan opastusta kannattaa kuunnella: koska paratiisiin ei päästä, niin kannattaa lopettaa jatkuva narina. Uotila viittaa koviin faktoihin ja kertoo mielellään viimeaikaisista mittauksista, joissa suomalaiset jatkuvasti keikkuvat kärkitiloilla. Muut kestomenestyjät löytyvät myös Euroopasta, niihin kuuluvat naapurimaamme Ruotsi ja Tanska sekä etelämpää Hollanti ja Sveitsi. Amerikkalaisen Newsweek-lehden mukaan Suomi on maailman paras maa elää. Newsweek kysyi ison kysymyksen: Jos syntyisit tänään, mikä maa tarjoaisi sinulle kaikista parhaan mahdollisuuden elää tervettä, turvallista, riittävän vaurasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia tarjoavaa elämää? Lehden tutkijajoukko asetti viisi kriteeriä: koulutuksen, terveyden, elämänlaadun, taloudellisen dynaamisuuden ja poliittisen ympäristön. Ja vastaus oli Suomi. Toiseksi tuli Sveitsi ja kolmanneksi jäi Ruotsi. Kansainvälisen Legatum-instituutin Legatum Prosperity Indexin mukaan Suomi oli maailman hyvinvoivin maa vuonna Tutkimuslaitos käytti yhdeksää kriteeriä, lisäkriteereinä vielä yrittäjyys ja innovaatiot, demokraattisuus, turvallisuus, henkilökohtainen vapaus ja sosiaalinen pääoma. Toiseksi hyvinvoivin maa oli Sveitsi ja kolmanneksi Ruotsi, heti perässä Tanska ja Norja. Euroopan elämänlaatututkimus kysyi eurooppalaisilta vuonna 2009, kuinka tyytyväisiä he olivat elämäänsä tällä hetkellä kaikki asiat huomioonottaen. Tutkimuksen mukaan tanskalaiset ja ruotsalaiset olivat tyytyväisimpiä ja kolmanneksi tulivat suomalaiset. Riittääkö jo? Alammeko jo uskoa? Suomalaisilla on onnellisuuden palikat hyvin koossa. Pidetään mielessä vanhat hyveet, luterilainen työnteko, raadannan kunnioittaminen sekä tiedon ja taidon merkitys, ja uskalletaan samalla olla onnellisia. Mutta jos Datsun ei kolmannellakaan yrittämällä läpäise katsastusta ja marraskuisessa pimeydessä lapset pitäisi jollain pelillä kuskata harrastuksiin, niin ei siinä isommin naurata. Onnellista räntäsadejaksoa. Lenina Rautonen Lenina Rautonen johtaa Sampo Pankissa International Corporate Banking -yksikköä, jonka tehtäviin kuuluu kansainvälisten yritysasiakkaiden rahoitus -ja maksuliikeasiat. Aikaisemmin urallaan hän on työskennellyt Garantiassa ja tuntee Garantian väen sekä tuotteet hyvin. Lenina kirjoittaa Taloussanomissa Konttorielämän kirjeenvaihtaja -blogia. garantia uutiset 11

12 Kasvukipuja puujalassa Pienelle yritykselle kasvukin on haaste Luonteeltaan paljon pääomaa sitovalla puuteollisuusalalla yrityksen kasvaminen tarkoittaa helposti myös rahoitustarpeiden suurentumista. Lääkkeeksi sopii myytävien tuotteiden jalostus arvon nostaminen sekä sujuvasti juokseva toimintaketju aina rahoituksesta tuotantoon ja myyntiin. Raahelaisen Woodcompin toimitusjohtaja Marko Paloniemi tietää, että kasvuyrityksissä talouden taikina paisuu joka puolelta ja rahoitusta tarvitaan asiakkaiden kasvun perässä pysymiseksi. Yrityskaupan avulla toteutettu sukupolvenvaihdos teki raahelaisten Woodcomp Oy:n ja Puumesta Oy:n toimitusjohtajasta Marko Paloniemestä vajaa kymmenen vuotta sitten kerta heitolla puualan yrittäjän. Vuonna 2001 perustettu Woodcomp on jatkanut pienen raahelaisen puunjalostajan, Toivo Törmikoski Oy:n jalanjälkiä ja kasvattanut niitä näköisekseen. Yrittäjyys oli jo muhinut mielessä, ja puualalta minulla oli tuolloin opiskeluineen jo vuosikymmenen kokemus. Törmikoski oli ennestään asiakkaani, ja tässä tapauksessa hyvä asiakkuus johti lopulta yrityskauppaan, Marko Paloniemi luonnehtii. Hyvät asiakkuudet antoivat Paloniemelle ponnistusvoimaa alalle, jolla tärkeintä on asiakkaiden, valmistajan ja raaka-ainetoimittajien välisen ketjun kitkaton sujuvuus. VERKOT KAKSILLA MARKKINOILLA Emoyhtiö Woodcompin toimialaa on puualan teollinen valmistaminen, jalostaminen ja tukkukauppa. Vuonna 2004 perustettu tytär Puumesta puolestaan on kuluttajien ja rakennusliikkeiden palvelemiseen erikoistunut puutuotteiden vähittäiskauppias, ja emoyhtiön tuotteiden oivallinen myyntikanava. Neljän eri puolilla Suomea sijaitsevan Puumesta-liikkeen kautta lähtee kotimaahan ja maailmalle jopa viidesosa Woodcompin tuotteista. Oma myymälä on hyvä asia, vaikka myymme tuotteitamme toki myös kilpailijoille. Oman kanavan kautta tieto loppuasiakkaiden tarpeista saadaan suorempana, ja vähittäismyymälä tasaa mukavasti puuteollisuusalan kausivaihteluita, Marko Paloniemi sanoo. NOSTETTA MATERIAALIN JALOSTAMISESTA Aluksi pääosin teräs- ja paperiteollisuuden kuljetus- sekä pakkauspuutavaran valmistajana toimineelle Woodcompille riippuvuus asiakkuuksista oli myös riski. Kun jopa 80 % myynnistä tuli Rautaruukilta, yhden rooli korostui liikaa. Strategiaksi otettiin puunjalostuksen kehittäminen kohti yhä pidemmälle jatkojalostettuja tuotteita. Investoimme aluksi hiukan enemmän höyläämötoimintaamme, ja tuloksena saatiin kokonaan uusi asiakassegmentti, talonrakentajat, Marko Paloniemi kertaa. Woodcomp Oy puutuotteiden jatkojalostusta ja tukkukauppaa perustettu 2001, päätoimipaikka Raahe konsernin liikevaihto vuonna 2001 noin 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 liikevaihto tulee olemaan noin 9,5 miljoonaa euroa. Tytäryhtiö Puumesta Oy harjoittaa puutuotteiden ja rakennustarvikkeiden vähittäiskauppaa perustettu 2001 myymälät Keravalla, Raahessa, Ylivieskassa ja Helsingissä 12 garantia uutiset

13 Garantian Pientakaus kattaa yritysten takaustarpeet aina euroon asti joustava ja nopea takaus investointeihin tai käyttöpääoman rahoitukseen pientakauksen hakeminen on helppoa: hakemuksen ja tilinpäätöstietojen lähettäminen riittää lisätietoja ja hakemuslomake osoitteessa Koska höylätty puutavara on edelleen jalostamiskelpoista, Woodcomp päätti hakea yhä erikoistuneempia puurakentamisen markkinoita. Uuden aluevaltauksen myötä yrityksen liikevaihto lähti kasvuun, ja vuonna 2006 raahelaiset investoivat kokonaan uuteen puunjalostustehtaaseen Lapaluodossa, Raahen sataman porttien sisäpuolella. Tila- ja koneinvestointeihimme tarvittiin yhteensä 1,5 2 miljoonaa euroa. Sillä saatiin 1200 neliötä tilaa höylälinjalle, ulkoverhouslautojen maalauslinjalle sekä määrämittakatkaisulinjalle, Paloniemi kertoo. Linjastoille saatiinkin käyttöä, kun puurakentamisen markkinat vetivät ja liikevaihto kasvoi entisestään. Tuotesortimenttia sorvattiin yhä paremmin rakennusteollisuudelle sopivaksi: määrämittaan katkaistuja ja lovettuja, ns. pre-cut talonosia. Pre-cut -segmentti kantoi meidät taantuman yli paikaten viennin ja tukkukauppa-asiakkaidemme osuuden pienenemistä. Lamavuonna 2009 Woodcomp kasvoi yli 30 % ja 2010 vuodelle ennakoimme yli 50 % kasvua, Marko Paloniemi kertoo. KASVUKIPUJA JA LÄÄKETTÄ Teksti Lotta Suistoranta Kuva Markku Ruottinen Kuluneen vuoden aikana myös vanhojen asiakkaiden yhteydenotot ovat palautuneet. Pääomavaltaisella puuteollisuusalalla tuottajan on kasvettava asiakkaidensa vaatimusten mukana. Woodcompilla kasvu kirvoitti rahoitustarpeen puhtaaseen käyttöpääomaan. Liikevaihdot ovat tällä alalla helposti suuria, kun raaka-aineen osuus lopputuotteen arvosta on pitkällekin jalostettuna %. Kun yrityksen kasvu on rajua, joka paikkaan sitoutuu enemmän pääomaa: varaston arvo kaksinkertaistuu sekä myynti että myyntisaamiset ja ostovelat kasvavat satoja tuhansia euroja, Marko Paloniemi kuvailee. Paloniemi uskaltaakin oman kokemuksensa perusteella hieman kritisoida valtiollista kasvuyrityksiä hakevaa politiikkaa. Voimakas kasvu ei ole mukava tila, se on oravanpyörä. Jos halutaan pitkää ja kestävää liiketoimintaa, ei pidä päästää yhtä asiakasta kasvamaan muita suuremmaksi vaan kehittää kaikkia yhtälailla. Paloniemi näkeekin rahoittajat kasvuyrityksen tärkeinä kumppaneina. Yhteisen sävelen ja sopivan rahoitustuotteen löytyminen auttaa yritystä oman missionsa täyttämisessä. Woodcompin tapauksessa se on puurakentamisen tuotteiden kehittäminen. garantia uutiset 13

14 Tulisija antaa muutakin kuin lämpöä Nykyaikainen tulisija on osa kodin lämmitysjärjestelmää, talotekniikkaa ja sisustusta. Isältä pojalle kasvanut Tulikivi toimiikin tekniikan, tieteen ja muotoilun maailmassa. Tulisijoilla on kylmässä pohjolassa pitkät perinteet. Varaavia tulisijoja tiedetään Suomessakin olleen jo 1700-luvulla. Ei ihme, että maailman suurin varaavien tulisijojen valmistaja onkin suomalainen Tulikivi Oyj. Vuolukivestään tunnettu yritys on kasvanut isältä pojalle. Tulikiven perusti Reijo Vauhkonen vuonna 1979, nyt toimitusjohtajana on kolmisen vuotta ollut Heikki Vauhkonen. Välissä yritystä ehti vetää muutama perheen ulkopuolinenkin johtaja. Vuolukiven historiaa tunnetaan jo 1800-luvulta. Minä toivoin yritykselle jatkajaa, joka ymmärtää ja arvostaa tätä filosofiaa, Reijo Vauhkonen sanoo. Heikki Vauhkonen puolestaan sanoo ottaneensa vastaan ammattitaitoisen yrityksen. Jokainen yrityshän on oman kulttuurihistoriansa tulos. Tulikivelle antavat leimaa toisaalta pohjoiskarjalaisuus ja toisaalta se, että nykyisin liikevaihdosta peräti puolet tulee viennistä, Heikki Vauhkonen toteaa. Tulikivi listautui OTC-listalle Silloin haettiin mahdollisuutta panostaa vientiin sekä henkilöstöön että vientikelpoisiin tuotteisiin. Viennin ja uusien tuotteiden ansiosta Tulikivi selvisi jo 90-luvun lamastakin melko hyvin, Reijo Vauhkonen sanoo. Pörssin päälistalla Tulikivi on ollut vuodesta SUOMEEN KAIVATAAN NORMEJA Vuolukivistä tulisijaa voi pitää ympäristöystävällisenä. Sen raakaainetta ei tarvitse valmistaa ja puu on polttoaineena vähäpäästöinen. Vuolukivisen tulisijan hiilijalanjäljestä puolet tulee logistiikasta. Koko valmistusketjun päästöt on muihin energiamuotoihin verrattuna korvattu, kun tulisijaa on lämmitetty 150 kertaa. Suomea lukuun ottamatta muissa EU-maissa varaavien uunien on täytettävä CE-vaatimukset. Tulikivellä on markkinoiden kattavin mallisto varaavia uuneja hyväksyttyinä, kun Suomessa CE-merkin käyttöpakko astuu voimaan vuoden 2012 alusta. Heikki Vauhkonen harmitteleekin, että Suomessa ei ole saatu aikaiseksi aikaisemmin tulisijojen päästönormeja toiveista huolimatta. On tärkeää tietää uunien päästö-hyöty-suhteet ja muutkin ominaisuudet, sillä tulisija on nykyisin osa rakennuksen lämmitysjärjestelmää. Tulikivellä on Suomessa 34 %:n markkinaosuus valmistulisijoista. Tuotemerkkeinä ovat Tulikivi ja Kermansavi. Noususuhdanteen taas elpyessä Tulikivi tavoittelee liikevaihdolleen kymmenen prosentin kasvua. Pääosin se haetaan kotimaan ohella Keski-Euroopan ja Venäjän viennistä. Bioenergian käyttö lisääntyy Euroopassa ekologisista ja taloudellisista syistä. EU:n alueella pyritään olemaan hyvinkin omavaraisia polttoaineen suhteen sekä valtion tasolla että kotitalouksissa. Puun poltolla on Euroopassa hyvin vakaa asema. Siellä tulisija on nykyisin painokkaammin lämmönlähde kuin ylellinen sisustusratkaisu. Esimerkiksi Belgiassa tulisijat ovat useimmiten rakennuksen päälämmönlähteitä. Ranskassa jo puolet tulisijoista myydään leivinuunilla varustettuna, Heikki Vauhkonen kuvaa. Ranskassa tulisijojen kysyntää on lisännyt valtion myöntämä energiatehokkuusavustus. Kuluttaja voi saada ostamastaan tulisijasta jopa 40 prosentin hyvityksen verotuksessaan. Suomen lainsäädäntö ei suosi laadukkaita tehdasvalmisteisia tulisijoja. Esimerkiksi kotitalousvähennys ohjaa kuluttajan ostamaan testaamattomia, paikalla muurattuja tulisijoja, Heikki Vauhkonen huomauttaa. TULISIJA OHJAA ITSEÄÄN Tulikivellä panostetaan jatkuvaan omaan tuotekehitykseen. Tämä on tieteen, tekniikan ja muotoilun maailmaa. Meidän on pystyttävä valmistamaan sellaisia tuotteita, jotka täyttävät eri maiden tiukatkin normit ja joita asiakkaat tahtovat, Heikki Vauhkonen toteaa. Uusinta uutta onkin palamisen ohjausjärjestelmä. Sen avulla älykäs tulisija osaa säätää toimintaansa. Järjestelmä tehostaa polttopuun käyttöä, luovuttaa lämmön tasaisesti huonetilaan sekä minimoi pienhiukkaspäästöt. Ohjauspaneeli kertoo, paljonko tulisijaan on varautunut lämpöä ja ilmoittaa, milloin lämmittäminen kannattaa lopettaa. 14 garantia uutiset

15 Tulikiven kahden sukupolven edustajat uskovat yrityksen kasvuun, kun tulisijasta on tullut oleellinen osa sekä talon lämmitystä että sisustusta. Tulikiven perustaja Reijo Vauhkonen ja toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen luottavat tehtaalla valmistettuun, testattuun ja tyylikkääseen tulisijaan. Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Tuomas Pietinen Tulikivi Green -tuotteiden avulla tulisijojen puhdasta palamista ja energiatehokkuutta voidaan edelleen parantaa. Esimerkiksi vesilämmitysjärjestelmän avulla uunin tuottamaa energiaa voidaan hyödyntää muun muassa käyttöveden lämmittämiseen. Pyörrepesässä puolestaan voidaan polttaa puun lisäksi myös pellettejä, Heikki Vauhkonen luettelee teknisiä uutuuksia. Huipputekniikan lisäksi Tulikivi panostaa myös sisustajien palvelemiseen. Tuotestrategiassa nostetaan muotoilu merkittävään rooliin. Muotoilujohtamisesta vastaa muotoilija, taitelijaprofessori Hannu Kähönen. Viime vuonna Kähöselle myönnettiin Kaj Franck -muotoilupalkinto. Nyt on huomioitava kestävä muotoilu ja ympäristö. Aidot materiaalit ja ekologiset ratkaisut ovat tärkeitä haasteita muotoilussa, Hannu Kähönen sanoi tuolloin kiitospuheessaan. Tämä sopii hyvin myös Tulikiven yrityskulttuuriin. Tulikivi Oyj Pörssinoteerattu perheyritys, kotipaikka Juuka Konsernin liikevaihto noin 53 miljoonaa euroa, josta viennin osuus noin puolet Kuusi tuotantolaitosta Noin 500 työntekijää Omassa jakelutiessä noin 40 Tulikivi-studiota ja 60 Tulikivi-pistettä Yhteistyötä Garantian kanssa jo parikymmentä vuotta garantia uutiset 15

16 Kekseliäs härkäpäisyys tekee taiturin Keskikoulussa Kai Hakkarainen jäi luokalle kahdesti. Sitten hän keksi, että kaiken voi halutessaan oppia täydellisesti. Nyt hän haluaa kasvatustieteen professorina kumota perinteisen käsityksen oppimisesta ja lahjakkuudesta. Surkeimman koulun surkein oppilas. Näin on oppimisen asiantuntija Kai Hakkarainen kuvannut vuosikymmenten takaista itseään. Ei hän kuitenkaan ollut sen erilaisempi kuin monet muutkaan takapulpettien pojat, jotka kuluttivat oppituntinsa katsellen ulos ikkunasta. Erityisen puuduttavaa teini-hakkaraisen mielestä oli päntätä kieliä. Huonosti pärjäävät pojat oli ja 1970-luvuilla tapana jättää luokalle. Niin jäi kieliä osaamaton Hakkarainenkin. En ikinä selviä lukiosta, hän päätteli ja lähti ammattikouluun opiskelemaan koneistajaksi. Ammattikoulussa Hakkarainen alkoikin loistaa. Hän huomasi, että hän saattoi oppia muita asioita kuin kieliä. Se tuntui niin hienolta, että Hakkarainen kertoi opettajilleen aikovansa opiskella tohtoriksi. Niinpä Hakkarainen ammattikoulun jälkeen sorvasi Nokian kaapelitehtaalla elektroniikkaa ja vapaa-aikanaan puursi ensin kesken jääneen keskikoulun loppuun ja sitten lukion. Pian ovet avautuivat yliopiston psykologian laitokselle. Omat kokemukset sysäsivät Hakkaraisen pohtimaan akateemisella urallaan oppimista. Mistä oppimisvaikeudet johtuvat? Miksi toiset tuntuvat oppivan muita helpommin? Hän ymmärsi, että oppiminen oli ymmärretty liian kapeasti. ULKOISTA AJATTELU Palataan hetkeksi ylioppilaskirjoituksiin vuonna Kai Hakkarainen kirjoittaa salissa kynä sauhuten niin, että iho alkaa irrota sormista. Entinen koulupudokas on jo keksinyt, miten vaikeatkin asiat voi oppia. Hänen tavakseen on tullut kirjoittaa opiskeltavasta aiheesta uudestaan ja uudestaan, kunnes ymmärtää sen. Koska käsialani oli lukukelvoton, käytin yleensä kirjoituskonetta. Kulutin opiskeluaikoina muutaman kirjoituskoneen loppuun. Kirjoittaminen tuntui vaikealta, mutta siitä tuli ajattelun ja ongelmanratkaisun väline. Tutkija-Hakkaraisen sanoin paperi ja kynä, kirjoituskone ja tietokone ovat eräänlaisia älyllisiä proteeseja, joiden avulla voi laajentaa ajatteluaan. Ihminen rakentaa mieltään samalla, kun kirjoittaa. Tämä on eräänlaista ajattelun ulkoistamista. Ulkoisen muistikentän avulla voi käsitellä paljon monimutkaisempia asioita kuin mihin niin sanottu työmuisti pystyisi. Heikon oppilaan voimavarat moninkertaistuvat, kun hän oppii työstämään ajatuksia ulkoisilla muistikentillä. Lopulta ulkoinen ajattelu muuttuu sisäiseksi ajattelun ja tiedon voimaksi. Vähitellen Hakkarainen oppi kirjoittamaan sujuvammin. Ja lopulta hän oppi myös englannin kielen. Tutkijanalku lähti jatko-opiskelemaan Kanadaan, vaikka hän osasi vain takeltaa muutaman sanan englantia. Small talkin Hakkarainen oppi jutustellessaan englanninkielisten naapureiden ja lasten kavereiden vanhempien kanssa. Hän oppi myös pakon edessä kirjoittamaan englanniksi, aluksi oikeakielisyydestä piittaamatta. Nykyään hänen tekstiensä kieltä usein kehutaan. Näihin kokemuksiin kiteytyy Hakkaraisen keskeinen teesi oppimisesta. Ihminen oppii mielekkäässä kontekstissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Oppimisessa on aina kyse johonkin yhteisöön kasvamisesta. Tästä hän oli saanut esimakua jo keskikoulussa, jolloin elämä tuntui olevan koulun seinien ulkopuolella. Koulu ei innostanut oppimaan, mutta sen sijaan Vietnamin sodan ja köyhyyden vastustaminen yhdessä muiden nuorten kanssa antoi paljon. Kilpailua tärkeämpää on, että ihmiset jakavat tietoa toisilleen, opettavat toisiaan. Oppiminen tapahtuu pikemminkin verkostossa kuin vain sen yksittäisessä solmukohdassa, oppijassa. HUIPUT OVATKIN TAVALLISIA PULLIAISIA Kai Hakkaraisen oma tarina vastaa kognitiopsykologian tutkimuksia huippuosaajista. Arkiajattelussa heidät mielletään poikkeuksellisen lahjakkaiksi, jopa neroiksi. Kognitiivisen psykologian tutkijat ovat kolmenkymmenen vuoden ajan tutkineet eri alojen asiantuntijoita ja huippuosaajia. Onko heillä muista poikkeava, mystinen kyky päätellä ja muistaa? Teksti Riikka Vakkuri Kuvat Tuomas Pietinen 16 garantia uutiset

17 Kai Hakkaraisen viisi vinkkiä oppijalle Opi nauramaan itsellesi Anna anteeksi omia heikkouksiasi Älä anna periksi Usko tulevaan, se auttaa selviytymään vastoinkäymisistä Rakasta tietoa Lopputulos yllättää. Synnynnäinen älykkyys tai lahjakkuus ei selitäkään huippusaavutuksia. Sen sijaan asiantuntijaksi voi tulla harjoittelemalla neljä tuntia päivässä kymmenen vuoden ajan. Tarvitaan tarkoituksellista suorituksen parantamiseen ja osaamisen venyttämiseen tähtäävää mielekästä harjoittelua, johon liittyy kehittyvän suorituksen jatkoharjoittelua ohjaavaa arviointia. Lahjakkailta tai älykkäiltä menee asiantuntijuuden saavuttamisen aivan yhtä kauan kuin kaikilta muiltakin. Eikä kukaan heistä ole saavuttanut taitojaan yksin. Usein päätellään, että jos joku on lahjakas, hän saavuttaa heti erityisen osaamisen. Tämä on eräänlainen perspektiiviharha. Esimerkiksi Tiger Woodsin isä alkoi tehdä pojastaan golfmestaria, kun tämä vielä vaappui ensiaskeliaan. Sitä ennen hän oli jo pitkään treenannut muita. Kaiken aiemmin oppimansa hän jakoi nyt pojalleen. Mozart aloitti intensiivisen musiikinopiskelun isänsä opastuksella pikkupoikana ja sävelsi ensimmäisen merkittävän teoksensa kymmenisen vuotta myöhemmin. Ihmiset ovat kyllä eriarvoisia sen suhteen, millaiset mahdollisuudet heillä on harjoitella. Esimerkiksi Bill Gates on harvoja sukupolvensa edustajia, joilla oli mahdollisuus käyttää tietokonetta jo lapsena. Kanadalaisia jääkiekkoilijoita tutkittaessa on puolestaan huomattu, että tammi-, helmi- ja maaliskuussa syntyneet ovat yliedustettuina. Aloittaessaan peluun omassa ikäryhmässään heillä on ollut alkuvuonna syntyneinä muuta ikäluokkaa paremmat valmiudet pelata. Tämä on sekoitettu lahjakkuuteen, minkä vuoksi heidät on valittu vaativaan harjoitteluun. Se puolestaan on todella parantunut heidän osaamistaan. Poikkeusihmiseksi ei synnytä, vaan hänet on rankalla harjoittelulla tehty. garantia uutiset 17

18 Perinteinen ajatus lahjakkuudesta on aikansa elänyt ja jäämässä historiaan, Kai Hakkarainen uskoo. Se, miten näemme lahjakkuuden vaikuttaa myös siihen, miten kestämme kömmähdyksiä. Tutkija Carolyn Dweckin huomasi, että he, joiden mielestä lahjakkuus on kiinteä, ihmisille valmiiksi annettu ominaisuus, ajattelevat epäonnistumisen olevan vaarallista. Se paljastaa, etteivät he ole tarpeeksi älykkäitä. Siksi he välttävät haasteita. He, joiden mukaan älykkyys kehittyy ja kasvaa ponnistellessa, näkevät epäonnistumisen haasteena ja mahdollisuutena oppia. Vertaaminen muihin ei olekaan tällöin uhkaavaa, vaan voi inspiroida tekemään toisin. Suomalaisten asenteita lahjakkuutta kohtaan tutkittaessa on havaittu, että vanhempi sukupolvi ajattelee nuoria useammin lahjakkuuden olevan synnynnäinen ominaisuus. Myös sukupuolet ajattelevat lahjakkuudesta eri tavoin: miehet ja pojat ajattelivat lahjakkuutta annettuna ominaisuutena enemmän kuin tytöt ja naiset. Tytöt ovat huomanneet, että ponnistelu ja ahkeruus ovat oppimisen avain. TÄRKEINTÄ ON SYTTYÄ MOKAT OPETTAVAT MENESTYSTÄ ENEMMÄN Huippuosaajiin perehtyminen ei ole Hakkaraisen mielestä tärkeää siksi, että osaisimme tuottaa heitä, vaan koska siten tiedämme, miten ihminen oppii. Aivot ovat dynaaminen järjestelmä. Ne harjaantuvat siihen, mihin niitä käytetään. Harjoittelu vaikuttaa aivojen rakenteeseen ja toimintaan: se synnyttää uusia hermosoluja ja niiden välisiä yhteyksiä, tehostaa aineenvaihduntaa ja luo uusia hermoverkkoja. Huippuosaajat ovat huippuja siksi, että he käyttävät koko elämänsä osaamisensa kehittämiseen. Uusi oppi on radikaali. Kun menestyksen salaisuutena onkin sinnikäs harjoittelu eikä niinkään synnynnäinen lahjakkuus, takapulpetin poika ei ole tuomittu aina ja ikuisesti pärjäämään huonosti koulussa. Varsinkaan, jos ponnistelua siivittää vielä härkäpäisyys ja huumori. Kai Hakkaraisen matka koulupudokkaasta yliopiston professoriksi on ollut pitkä. Moni olisi hänen tilallaan antanut periksi. Hakkaraisen mukaan oppiminen on kuitenkin nimenomaan mielekästä ja luovaa epäonnistumisista oppimista. Uutta kokeillessaan ihminen väistämättä epäonnistuu. Ratkaisevaa on, miten sitä sietää. Monet aikuiset kokevat koulunpenkille palaamisen ahdistavana, varsinkin ne entiset takapulpetin pojat. Perinteisen oppimiskäsityksen mukaan opettaja jakaa tietoa, jonka omaksumiseen tarvitaan joustavaa älykkyyttä. Kyvyt siihen ovat parhaimmillaan alle kaksikymppisenä ja vähenevät sen jälkeen. Hakkarainen tuo esiin toisenlaisen älykkyyden. Kaikilla ihmisillä on rajattomat mahdollisuudet kasvattaa kokemuksesta syntyvää jalostunutta älyä, kiteytynyttä tietämystä seitsemänkymppiseksi asti. Hakkaraisen edustama positiivinen näkemys oppimisesta sopii hyvin aikaan, jolloin elinikäisiä työpaikkoja ei ole ja ihmiset joutuvat monta kertaa ylittämään itsensä. Vaatimus jatkuvasta itsensä kehittämisestä kuitenkin myös väsyttää monia. Ihmiset uupuvat, kun eivät pysty vaikuttamaan omaan tilanteeseensa. Oppiminen on mielekästä, jos asettaa haasteet itse itselleen omien voimavarojensa mukaan. Tärkeintä on syttyä asialle, jota opiskelee. Niin ei välttämättä tapahdu heti. Mahdollisuuksia löytää, kun osallistuu laaja-alaisesti koulutuksiin. Utelias, avoin, kaikesta kiinnostunut mieli on tärkeää. Jos ammatillinen kehittyminen ei tuo virtaa, sitä on etsittävä muualta, vaikka harrastuksista. Usein on kyse myös siitä, ettei kiinnostu asioista yksin, vaan yhdessä muiden kanssa. 18 garantia uutiset

19 Henkilöstöuutiset Tuukka ja Erkka astuivat remmiin TUUKKA FABRITIUS, 28, LAKIMIES ERKKA JALONEN, 29, RISKIENHALLINNAN ASIANTUNTIJA Nyt: Tehtäviin kuuluvat sopimusoikeudelliset asiat ja saatavien perintä. Mukana myös erilaisissa riskien hallintaan liittyvissä tehtävissä. Aiemmin: Lakimiehenä Roschier Asianajotoimisto Oy:n rahoitusryhmässä. Mielenkiintoisinta on työn vaihtelevuus: en ole vielä kertaakaan törmännyt kahteen samanlaiseen järjestelyyn, joten aina oppii myös uutta. Työn haasteet ovat lähinnä juridisia tulkintakysymyksiä tai liittyvät rahoitusjärjestelyjen dokumentaation toteuttamiseen. Perintätilanteissa haasteita aiheuttavat erityisesti suuret korvaukset ja niiden takaisinperintä. Ratkon haasteita tapauskohtaisesti. Se on joustava tapa, ja toisaalta yleispätevää mallia on vaikea kehittää. Nyt: Vastaa Garantian kvantitatiivisen riskienhallinnan kehityksestä, vakuutus- ja finanssimatemaattisista laskelmista ja Solvenssi II -projektista. Lisäksi mukana tuotekehityksessä. Aiemmin: Liikkeenjohdon konsultti Capgemini Consultingissa. Hain Garantiaan, koska yrittäjähenkisenä ihmisenä uskoin, että pienessä yrityksessä pääsee näkemään, tekemään ja oppimaan enemmän. Tämä uskomus osoittautui sittemmin oikeaksi. Garantiassa on hyvä henki ja hauska työporukka. Olen ollut iloisesti yllättynyt siitä, kuinka laaja-alaisesti olen päässyt mukaan kehittämään yrityksen toimintaa. garantia uutiset 19

20 Garantialta turvaava vakuus yrityksen rahoitustarpeisiin Lainatakaukset Investointien, yrityskauppojen, sukupolvenvaihdosten tai käyttöpääoman rahoituksen vakuudeksi GARANTIAN TAKAUS ENSILUOKKAINEN LUOTON VAKUUS Toimitus- ja urakkatakaukset ja kaupalliset takaukset Urakoinnin työ- ja takuuaikaiset takaukset, RS-takaukset Talopaketti- ja tavarantoimitusten ennakkomaksutakaukset Ympäristölupien ja maa-ainesten ottamislupien vakuudet Vuokratakaukset ym. sopimusvelvoitteet HELPPOKÄYTTÖINEN TAKAUSLIMIITTI TOISTUVIIN TAKAUSTARPEISIIN Garantian erityistakaukset HALG asuntolainojen täytetakaus pankkien ja muiden asuntoluotottajien edellyttämäksi lisävakuudeksi Takaukset eläkesäätiöille ja -kassoille OTA YHTEYTTÄ, NEUVOTELLAAN YRITYKSELLESI SOPIVIN RATKAISU! Vakuutusosakeyhtiö Garantia Salomonkatu 17 A, Helsinki Puhelin Fax

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät

Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät Heikki Vauhkonen 11.2.2010 Me Konsernituloslaskelman lyhennelmä 01-12/2009 01-12/2008 Muutos, % Liikevaihto 53,1 66,5-20,1 Liiketulos -2,4 3,2-173,5

Lisätiedot

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria Oyj 1.1. 31.3.2009 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria-konserni Katsaus Milj. 2009 2008 2008 Liikevaihto 310,7 303,4 1.356,9 Liikevoitto -0,4 6,8 38,4 Liikevoitto-% -0,1 2,2 2,8 Voitto

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

Tulikivi tuo uudet tulisijat ja kiukaat Turun Rakenna ja sisusta -messuille

Tulikivi tuo uudet tulisijat ja kiukaat Turun Rakenna ja sisusta -messuille Tiedotusvälineille Turun Rakenna ja sisusta -messut 1.-3.2.2013, Tulikiven osasto: B80 Tulikivi tuo uudet tulisijat ja kiukaat Turun Rakenna ja sisusta -messuille Tulikivi on mukana Turun Rakenna & sisusta

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

PSR 10.9.2015 Helsinki. Vesa Salminen Warma-Uunit Oy

PSR 10.9.2015 Helsinki. Vesa Salminen Warma-Uunit Oy PSR 10.9.2015 Helsinki Vesa Salminen Warma-Uunit Oy Warma-Uunit Oy Kotimainen perheyritys Uudessakaupungissa Warma-Uunit Oy aloitti toimintansa vuonna 2008 Warma-Uuneja on valmistettu vuodesta 1999. Aiemmin

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera lyhyesti Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 9/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Rahoitusnäkymät yrityskaupoissa Markkinatilanne Rahoituksen saatavuus Hinnoittelu Lainamaturiteetti Vakuudet Yrityscaseja Kysymyksiä 2 25/09/2013 Markkinatilanteesta

Lisätiedot

Nordea mukana yrityskaupoissa

Nordea mukana yrityskaupoissa Nordea mukana yrityskaupoissa Jukka Turunen 30.9.2014 Rahoitusnäkymät yrityskaupoissa Markkinatilanne Rahoituksen saatavuus Hinnoittelu Lainamaturiteetti Vakuudet Yrityscaseja Haasteet Mitä yrityskaupan

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Tulikivi Oyj. Liiketoimintakatsaus. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj. Liiketoimintakatsaus. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj Liiketoimintakatsaus 7.10.2013 Vuosi 2013 Vuosi 2013 Tulikivi-konsernin liikevaihto toisella vuosineljänneksellä oli 10,6 Me (13,2 Me 4-6/2012), liiketulos -0,8 (0,6) Me ja tulos ennen veroja

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008 Ulla Rehell, Kesko Oyj Sivu 2 Lähde: BIO IS Sivu 3 Lähde: BIO IS Sivu 4 Kauppa on paikallista palvelutoimintaa 45,5

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 28.4.2016 Atria-konserni 1.1. 31.3.2016 Q1 Q1 Milj. EUR 2016 2015 2015 Liikevaihto 314,5 314,5 1 340,1 Liikevoitto 1,6 0,7 28,9 Liikevoitto-% 0,5

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Sanoma pähkinänkuoressa Yksi Euroopan johtavista mediayhtiöistä, painopistealueina kestävä kasvu ja kannattavuus Markkinajohtaja valituissa

Lisätiedot