Haimoon vesienhoidollinen kyläsuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haimoon vesienhoidollinen kyläsuunnitelma"

Transkriptio

1 Haimoon vesienhoidollinen kyläsuunnitelma Kuvaus toiminnallisesta suunnitteluprosessista Pia Rotko Anu Suonpää Raportti a96/2013

2 Laatija: Pia Rotko ja Anu Suonpää Tarkastaja: Anu Suonpää Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, RAPORTTI a96/2013

3 Sisältö 1 Johdanto Haimoon arvot Sijainti Kylän historiaa Vihtijoki Maatalous Vihtijoen alueella Luonto Vesiensuojelutoimenpiteet Virtavesikunnostukset Maatalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Vesistökuormitus ja kuormituksen vähentäminen Kuormitus Kuormituksen vähentäminen Asutus ja palvelut Asemakaava Haimoon kylän juomaveden hankinta ja pohjavesialueet Haja-asutuksen jätevesien puhdistaminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tavoitteet Haimoossa Jätehuolto ja kierrätys Ekopisteet Kylän muut palvelut ja elinkeinoelämä Haimoon koulu Kylätoimintaa Kylän kehittäminen Lasten kyläsuunnitelmatyöpajat Aikuisten kyläsuunnitelmatyöpajat Yhteenveto Kirjallisuuslähteet... 26

4 Liitteet Liite 1. Kehittämisehdotukset Liite 2. Lasten kyläsuunnitelmatyöpajan tulokset Liite 3. Mahdollisia rahoituskanavia kylän kehittämiseen Jakelu Haimoon kyläyhdistys SYKE / Pia Rotko ja Turo Hjerppe

5 Kiitokset: Haluamme kiittää kyläsuunnitelman tekoon osallistuneita sekä Webropol-kyselyyn vastanneita Haimoolaisia ja erityisesti Maria Aittoniemeä, joka oli suureksi avuksi työpajoja järjestettäessä. Lisäksi haluamme kiittää Haimoon koulun 5. ja 6. luokan oppilaita, rehtori Ville Kiurua ja opettaja Katri Päkkilää innostuneesta suhtautumisesta kyläsuunnitelman tekoon. Kiitämme myös asiantuntija-avusta Esko Vuorista Silvestris Oy:sta, Minttu Peuraniemeä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä sekä Turo Hjerppeä Suomen ympäristökeskuksesta. 1 Johdanto Haimoon vesienhoidollinen kyläsuunnitelma tehtiin kyläläisten, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoiman Hiidenveden kunnostus -hankkeen yhteistyönä osana SYKEn vetämää EU-rahoitteista GisBloom-vesiensuojeluhanketta. Hiidenvesi on yksi hankkeen pilottikohteista. Haimoo valittiin vesienhoidollisen kyläsuunnitelman pilottikyläksi, koska Haimoossa ei ollut vielä kyläsuunnitelmaa, kylä sijaitsee vesistön lähellä, (sen läpi virtaa Hiidenveteen laskeva Vihtijoki), haimoolaiset olivat asiasta innostuneita ja kylässä toimii aktiivinen kyläyhdistys. Kyläsuunnitelman tarkoituksena oli koota olemassa oleva tieto kylästä ja tehdä pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma kylälle. Tavoitteena oli myös luoda aktiivista toimintaa kylällä ja kasvattaa me-henkeä eli lisätä sosiaalista pääomaa. Vesiensuojelun asiantuntijoille vesiensuojelupainotteisen kyläsuunnitelman laatiminen yhdessä kyläläisten kanssa antaa mahdollisuuden tehdä vesiensuojelutyötä ruohonjuuritasolla sekä innostaa paikallisia asukkaita omien lähivesien suojeluun. Vesiensuojelu liittyy kyläsuunnitteluun, koska alueen viihtyisyys voi kytkeytyä vesistön tilaan. Rehevöityminen haittaa virkistyskäyttöä ja vesistön tila vaikuttaa alueen imagoon. Vesienhoidollinen kyläsuunnitelma soveltuu alueille, missä merkittävä osa asukkaista asuu vesistön vaikutuspiirissä. Tavoitteena on, että kun vesistö otetaan huomioon osana kylän kehittämisen muuta suunnittelua, vesiensuojelutoimenpiteet tulevat myös hyväksytyksi ja niitä toteutetaan kylää kehitettäessä. 2 Haimoon arvot Kyläsuunnitelmatyöpajoissa muodostettiin kylälle seuraavat arvot yhdessä kyläläisten kanssa: Kaunis luonto Puhdas joki Hiljaisuus Saasteettomuus Maaseutumaisuus Yhteisöllisyys Oma kylä kuntoon -asenne (toimeen tarttuminen) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013 5

6 3 Sijainti Haimoon kylä sijaitsee Vihdin koilliskulmalla. Kylässä on tällä hetkellä n. 750 asukasta. Kylän väkiluku on viimeiset n. 10 vuotta ollut nopeassa kasvussa. Haimoo oli vuonna 2006 Vihdin nopeimmin kasvava kylä. Se on yksi Vihdin suurimmista hevoskylistä eli alueella on paljon hevosharrastajia. Kuva 1. Hevostalli. Piirros Haimoon koulun 5 lk. oppilas Netta Haapala Kylän historiaa Pohjautuu Tarja Ojanteen Haimoon Martoille lokakuussa 2010 keräämään kylän historiikkiin. Haimoon kyläseutu paljastui veden alta noin vuotta sitten. Sitä ennen ainoastaan muutama korkea paikka Moksissa oli Vihdin alueella veden pinnan yläpuolella. Jääkausi on muokannut Haimoon seutua synnyttäen mm. Salpausselän esiharjanteet, jotka jakavat kylän pitkittäin Tupakkiaron ja Moksin jäädessä harjun pohjoispuolelle. Myös Vihtijoki tulee vastaan tai viereen kaikilla kylän teillä ja Leppäluhdan peltoaukea on entistä muinaisjärven pohjaa. Ihmisen luomia yhteyksiä ovat tiet, jotka ennen kulkivat talon pihojen halki, porraspäästä toiseen ja maaston muotoja noudattaen lehmipolkuina. Joen ylittävät padot ja sillat helpottavat 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

7 liikkumista luvulla tullut Kehätie jätti kylätiet sivuteiksi luvulta alkaen on Hangon rata halkonut Vihtiä (Selin asema, Haimoon seisake). Nykyään ei radalla ole henkilöliikennettä. Haimoo-nimen suosituin selitys on Heim Å (kotijoki). Haimoo-käsite vaihtelee riippuen siitä, puhutaanko rekisterikylästä, koulupiiristä vai äänestyspiiristä. Vanha iskulause Vihti, kartanoiden pitäjä ei koske Haimoota. Haimoo/Haimo on virallisesti vain Haimoon koskitilan nimi, muuten Haimoo oli vain kartanoiden takamaita, ulkomaita, Vanhalan, Kirvelän, Pappilan tai Korppilan ulkomaita. Haimoon lähikyliä ovat Moksi (Olkkala), Selki (Siippoo), Herrakunta, Tupakkiaro (Vihtijärvi), Nurmijärven puolella Korpi ja Nummenpää. Kylänosien ulkoinen ilme vaihtelee. Etu-Haimoo on Myllynseutua ja Taka-Haimoo Leppäluhdan peltoaukea, Vihtijoen yhdistäessä molempia luvun alkupuolella suomensi moni haimoolainen ruotsalaisperäisen sukunimensä. Esimerkiksi Berggrenin veljessarjasta tuli näin 1935 Aittosaari, Heimo, Heino, Jalava, Laihoaho ja Päivälä; Wikmaneista Kajosaari; Sevonista Sevula ja Serkko. Asutus Vähäistä pysyvää asutusta alueella on ollut ainakin 1600-luvulta, sitä ennen itäinen Vihti oli lähinnä isojen talojen metsästys- ja kalastusmaita luvulta alkaen asutus lisääntyi yritystoiminnan johdosta eniten myllyn seudulla, muualla Haimoossa oli yksittäisiä taloja, isojen talojen torppia. Torpat olivat päätilojen omaisuutta ja torppareiden tuli tehdä taloihin taksvärkkiä. Torpilla tai taloilla oli usein ruotsinkielinen nimi. Haimoon tärkein rakennus oli sahan kirjurin eli puukhollarin talo kosken itäpuolella. Vanhalan rekisterikylää olivat Mäkilän, Niemelän, Heikkilän ja Rintelän torpat, Irjalan perintötalon Aholan torppa, Kirvelän torpat: Lepluhti (myöhemmin koulun tontti), Löfkulla, Nykulla, Pahnaskoski ja Seppälä. Kirvelän sivutila Haukojan mylly ja Korpilan sivutila Forsbacka. Leppäluhdan aukealla sijaitseva Rintelä oli alun perin Vanhalan Tähkälän torppa. Tilalla sijaitsi saha, jonka konkurssissa (1932) talo joutui valtiolle ja Asutushallitus muodosti siitä 15 asutustilaa, käytännössä koko Taka-Haimoon asutuksen. Tupakkiaro oli Vihtijärven Hiiskulan sivutila, josta muodostettiin yhdeksän tilaa Karjalasta tulleelle siirtoväelle vuonna Kunta osti Kirtelän tilan 1970-luvulla ja siitä on erotettu ja myyty vuosien varrella vajaa kymmenkunta tonttia, muuten asutus on levinnyt teiden varsia pitkin talo talolta. Tonttivarantoa on edelleen jäljellä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013 7

8 Kuva 2. Meidän piha. Piirros Haimoon koulun 6 lk. oppilas Niklas Kyllönen Elinkeinot Maanviljely ja karjanhoito olivat 1960-luvulle asti yleisin elinkeino. Aktiivisia maatiloja on v alle 10 kpl, hevostiloja sen sijaan on enemmän luvun alkupuoli oli osuustoiminnallista aikaa: Tienhoito oli jaettu isäntien kesken ja maito kuljetettiin vuoropäivinä meijeriin. Viljaa kuivattiin yhteiskuivurissa (Rutikuiva). Karjataloutta helpotti Karjantarkkailu- ja Sonniosuuskunta sekä Kuiviketurpeennosto-osuuskunta. Kylässä oli tietysti myös Osuuskassa ja puhelinosuuskunta. Vesivoimaa hyödynnettiin Haimoon ja Rintelän sahoilla, Haimoon ja Haukojan myllyillä ja Haimoon Myllyn Sähkössä. Talot, astiat ja kulkuvälineet tehtiin itse. Kylällä toimi Väinölän puusepänverstas ja vaneritehdas Oy Haimo Ab. Tiiliä lyötiin joen rannassa hyödyntämällä lähiharjun hietaa ja joen vettä. Haimoossa toimi vuosina Kallelan sementtikattotiilivalimo ja myöhemmin Nielsenin kauppapuutarha. Kylällä toimi myös ojankaivaja, seppä, suutari, teurastaja, lumppuri, räätäli jne. Haimoossa on ollut historian aikana useita kauppoja: Auran pakettikauppa 1930-luvulla, Kivirannan kauppa, Vihdin Seudun Osuusliike (VISO) sekä Urheilukentän vieressä, sillan pielessä: Koivistolainen, Rahikka, Heikkilä, Myllymäen kauppa. Viimeiset kaupat olivat 1980-luvulla Lepistön Erkin kioskikauppa ja Sirevi Oy. Nykyään kylällä ei ole kauppaa, kesäisin urheilukentällä on kioski. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

9 Haimoon koulu perustettiin 1904 Koululle löytyi tontti Leppäluhdan torpan paikalta. Koulu aloitti nelivuotisena ja oppilaat olivat kymmenenvuotiaita aloittaessaan koulun. Oppilailta edellytettiin kiertokoulussa tai kotona saatu alkeisopetus. Ensimmäisenä lukuvuonna oli 32 oppilasta. Alakoulu rakennettiin v Oltuaan useamman kerran jo lopetushuhun alla, koulu toimii yhä ja viereiselle tontille on suunnitelmapäätös uudesta koulusta, joka palvelisi laajempaakin aluetta. Oppilasmäärä on vähän alle sata. Posti Omaa postia ei Haimoossa ole koskaan ollut. Päivälehdet ja kirjeet tulivat yhteislaatikkoon koululle, josta lapset kantoivat ne kotiin. Taka-Haimoossa oli postin noutopaikka seisakkeen kopilla. Kotiinkanto alkoi 60-luvulla. Yhdistykset ym. kansalaistoiminta 1. Haimoon VPK, per. 10-luv.? 2. VPK:n voimistelijat, joht. Otto Salomaa 20-luv. 3. Haimoon Työväenyhdistys, per. 1906, lakkautettu 4. Pienviljelijäin yhdistys (myöh. Haimoon maaseutuseura) per.1922, lakkautettu Maatalouskerho, myöhemmin 4H 6. Haimoon Urheilijat (TUL:in alainen) lakkautettu 7. Haimoon Kisa (SVUL) per. 1958, Yrjö Lehtiranta, urheilukenttä 8. Kaakkois-Vihdin Metsästysseura, toimii aktiivisesti, mutta ukkoutumassa 9. Haimoon Martat, per Haimoon Diakoniakerho (seurakunnan) ei toimi enää 11. Haimoon naisten kerho, toimi 80-luvulla 12. Haimoon Miesten keskustelukerho ( Lottokerho ) 13. Kylätoiminta sai alkunsa 70-luvulla, ktk rekisteröity 2000 luvun puolella. Kokoontumispaikkoja 1. Koulu, ainoa yleinen tila kylällä 2. Tilat ja talot 3. Työväentalo rak. -22, purettu 60-luv.lopulla 4. Tammenkallio, nuorten kokoontumispaikka (piirileikit sodan aikaan) 5. Myöhempinä aikoina Urheilukentän koppi, maauimala (1975), leikkikenttä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013 9

10 5 Vihtijoki Haimoon kylä sijaitsee Vihtijoen varrella (Kuva 3). Vihtijoki saa vetensä Vihtijärvestä ja se laskee Averia-järven kautta Hiidenveteen. Vihtijoen valuma-alueen pinta-ala on 269 km 2 jokisuulta mitattuna. Valuma-alueesta on peltoa 20 %, metsää 73 %, vesistöjä 6 % ja avosuota tai rakennettua aluetta 1 % (Taulukko 1). Peltojen eroosioherkkyys on suuri erityisesti Vihtijoen alaosissa (Penttilä & Kulmala 1999). Hajakuormitus pelloilta Vihtijokeen on erittäin voimakasta. Hajakuormituksen vaikutusten vähentämiseksi Hiidenveden Vihtijoen valuma-alueelle valmistui vuonna 2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoima ja MMM:n rahoittama kosteikkojen yleissuunnitelma (Pimenoff & Vuorinen 2008). Suunnitelman tavoitteena on innostaa viljelijöitä vesiensuojelua edistävien kosteikkojen perustamiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Suunnitelman kohteita toteutetaan Hiidenveden kunnostus -hankkeessa. Hajakuormituksen lisäksi vähäistä pistekuormitusta Vihtijoen alaosalle aiheuttaa Valtion maatalousteknologian tutkimuskeskuksen jätevedenpuhdistamo Olkkalassa. Kuva 3. Haimoon kylä Vihtijoen varrella. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

11 Taulukko 1. Vihti/Olkkalanjoen ominaisuuksia ja valuma-alueen maankäyttö. Vihtijoki-Olkkalanjoki pituus 31 km virtaama 2,7 m³s ¹ valuma-alue (23.09) 269 km² valuma-alueen maankäyttö viljelty pelto metsä rakennettu alue vesialue 22 % 66 % 7 % 5 % Vihtijoelle on ominaista valuma- ja virtaamaolosuhteista johtuva ravinnepitoisuuksien voimakas vaihtelu. Vihtijoen virtaama on keskimäärin 2,7 m³ s -1 (Eloranta ja Kwandrans 2005). Vihtijoen yläosassa vedenlaatu on erinomainen. Jokea alaspäin mentäessä hyvälaatuinen vesi muuttuu tyydyttäväksi ja Haimoossa välttäväksi. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat joen yläosassa keskimäärin 13 μg/l ja alaosassa 65 μg/l (Pimenoff & Vuorinen 2008). Vihtijoen valuma-alueelta tulee Hiidenveteen kiintoainesta tonnia, typpeä 169 tonnia ja fosforia 9,5 tonnia vuodessa (Hagman 2012). Kiintoaineesta yli puolet on peräisin maataloudesta ja loput muulta maa-alueelta. Kokonaisfosforikuormituksesta valtaosa, 77 % on peräisin peltoviljelystä, 12 % haja-asutuksesta, 10 % muulta valuma-alueelta ja metsätaloudesta, sekä 1 % laskeumasta, turvetuotannosta ja pistekuormituksesta. Kokonaistyppikuormituksesta yli puolet 53 % on peräisin peltoviljelystä, 39 % muulta maa-alueelta ja metsätaloudesta, 5 % laskeumasta ja pistekuormituksesta sekä 3 % haja-asutuksesta. Vihtijoen valuma-alueen kiintoaineen, typen ja fosforikuormituksen jakautuminen on esitetty kuvassa 4. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/

12 Vihtijoen valuma-alueen (23.09) kiintoaineskuormitus 0 % 0 % peltoviljely + pellolle levitetty lanta 48 % 52 % muun maa-alueen taustakuormitus, metsätalous ja muut tuntemattomat kuormituslähteet haja-asutus turvetuotanto + pistekuormitus + laskeuma vesiin Vihtijoen valuma-alueen (23.09) kokonaisfosforin kuormitus 1 % peltoviljely + pellolle levitetty lanta 10 % 12 % muun maa-alueen taustakuormitus, metsätalous ja muut tuntemattomat kuormituslähteet haja-asutus 77 % turvetuotanto + pistekuormitus + laskeuma vesiin Vihtijoen valuma-alueen (23.09) kokonaistypen kuormitus 3 % 5 % peltoviljely + pellolle levitetty lanta muun maa-alueen taustakuormitus, metsätalous ja muut tuntemattomat kuormituslähteet 39 % 53 % haja-asutus turvetuotanto + pistekuormitus + laskeuma vesiin Kuva 4. Vihtijoen valuma-alueen kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen kuormituksen jakautuminen (Hagman 2012). 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

13 5.1 Maatalous Vihtijoen alueella Vihtijoen valuma-alueella peltoa on noin viidesosa koko pinta-alasta. Pellot sijoittuvat metsäharjanteiden välisiin savisiin laaksoihin. Maatiloja on lähes 150, joista eläintiloja on reilu 40 (Pimenoff & Vuorinen 2008). Pelloilla viljellään pääosin viljaa ja heinää, paikoin myös vähän kaalia sekä luomuperunaa. Luomuviljelyä on erityisesti ns. luomulaaksossa, Saukoinkosken yläpuolella. Hevosia on lähes kaikkialla, ratsuhevosia on siellä täällä ja useat ravitallit elävöittävät maisemaa. Nautakarja keskittyy Moksin seudulle, jossa se laiduntaa nurmilla. Nautatiloja on kymmenkunta, sikatiloja on noin viisi ja lampaita on hyvin vähän. Haimoon ja Moksin maisema edustaa 1800-luvun torppa-asutusta (Pimenoff & Vuorinen 2008). 5.2 Luonto Vihtijoen valuma-alueen luonto on metsien, järvien, virtavesien ja peltojen muodostama mosaiikki. Metsät ovat pääosin talouskäytössä ja siksi hakkuut sekä taimikot ovat maisemassa yleisiä. Kulttuuri- ja maatalousmaiseman kasvillisuus on melko tavanomainen. Peltojen pientareilla valtalajeina ovat typpeä suosivat, korkeakasvuiset lajit kuten nokkonen ja pujo. Monipuolisempaa lajistoa löytyy luonnontilaisista virtavesistä ja luhdista. Erityisen arvokasta, perinteisestä maankäytöstä riippuvaista lajistoa löytyy hyvin vähän. Havaittuja arvokkaampia lajeja ovat mm. ahomansikka, mäkikuisma, siankärsämö ja kissankäpälä (Pimenoff & Vuorinen 2008). Vihtijoen valuma-alueen järvien linnustoon kuuluvat sekä karujen järvien laji kuikka että rehevämpien vesien vesilinnut, kuten silkkiuikku, tavi, haapana ja tukkasotka. Averia ja Maasojan alueet tulvivat keväisin. Tulviville pelloille kerääntyy satoja vesilintuja, mm. taveja ja sinisorsia, vähemmän jouhisorsia ja heinätaveja. Kurkia ja hanhia tavataan vuosittain pieniä määriä. Pesimälinnustossa huomionarvoisia ovat erityisesti yölaulajat, jotka viihtyvät peltomaiseman pensaikoissa ja järvien rannoilla. Jokavuotisia vieraita ovat ainakin satakieli, pensassirkkalintu ja pelloilla öisin ääntä pitävä ruisrääkkä. Averian ympäristössä voi tavata yöaikaan huutavaa luhtahuittia ja järvellä ruokailevaa nokikanaa, järven eteläpäässä on ollut pieni naurulokkien yhdyskunta. Luhdissa viihtyvät pensassirkkalintu, luhta- ja viitakerttunen. (Koivula ym. 2002). Hiidenveteen laskevassa Vihtijoessa pohjaeläimistö on varsin runsas ja monimuotoinen. Jokien koskipaikoilla pohjaeläimistössä tavataan myös maakunnalle harvinaisia ja uhanalaisia pohjaeläinlajeja. Esiintymisellään pohjaeläimet ilmentävät joen pohjan tilan olevan pääasiassa hyvä ja kehittyneen jopa hieman parempaan suuntaan (toim. Helttunen 2012). Vihtijoen uoma on varsin luonnontilainen. Vihtijoessa on useita koskia ja joki on kalastoltaan arvokas. Joen keskijuoksu on nykyään taimenkannaltaan vahvinta aluetta (Pimenoff ja Vuorinen 2008). Lisäksi joessa on ollut vahva rapukanta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/

14 6 Vesiensuojelutoimenpiteet 6.1 Virtavesikunnostukset Haimoon myllypatoon on rakennettu kosken kohdalle kalatie Virtavesien hoitoyhdistys ry:n toimesta. Kalatien rakentamiseen on saatu luvat maanomistajilta, ympäristöviranomaisilta, Vihdin kunnalta ja kalastusalueelta. Kalatie ei varsinaisesti lisää tai vähennä joessa kulkevan veden määrää vaan pikemminkin muodostaa uuden sivupuron, jonka ansiosta vesieliöiden luontainen kulku on mahdollista. Haimoon kalatien rakentaminen on osa Vihtijoen sekä koko Karjaanjoen vesistön kunnostamista. Aikaisemmin Virtavesien hoitoyhdistys on rakentanut kalatien Haimoosta alavirtaan Olkkalan Kourlan myllylle sekä Hiidenveden ja Lohjanjärven väliselle Väänteenjoelle. Näin kalojen vaellus on mahdollista aina Lohjanjärveltä Haimooseen saakka. Kalojen lisäksi kalateistä hyötyvät mm. rapukannat (www.virtavesi.com). 6.2 Maatalouden vesiensuojelu Maatalous on vesistöjen merkittävä kuormituslähde. Maatalouden kuormitus on peräisin pelloilta ja kotieläintuotannosta. Kuormituksen suuruuteen vaikuttavat peltojen määrä valumaalueella, etäisyys vesistöihin, peltojen kaltevuus, maalaji, maan rakenne, pellon käyttö, viljelytekniikka, lannoitus ja sen levitystapa ja pellon vesitalous. Kotieläintiloilta päästöjä tulee suoraan karjasuojista ja lantaloista (www.ymparisto.fi). Maatalouden kuormitusta voidaan vähentää vaikuttamalla edellä mainittuihin asioihin. Kosteikkojen avulla voidaan pidättää kiintoainesta ja sen mukana pelloilta huuhtoutuvia ravinteita. Vihtijoessa sopivia paikkoja kosteikoille löytyy sivu-uomien varsilta sekä varsinkin alajuoksun luhta- ja tulva-alueilta. Hiidenveden kunnostus -hanke toteuttaa kosteikkojen yleissuunnitelman mukaisia kohteita. Hanke panostaa lähivuosina Hiidenveden lähivaluma-alueelle rakennettaviin kosteikkoihin. Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa Haimoon alueelle suunniteltuja kohteita on Tupakkiaron ja Mätäojan varrella, Haimoon Myllyn kohdalla Vihtijoen varressa sekä Selin alueella. Yhteensä Haimoon alueella potentiaalisia kosteikkokohteita yleissuunnitelman mukaan on 13 kappaletta (Pimenoff & Vuorinen 2008). Kosteikkojen lisäksi Hiidenveden valuma-alueella toteutetaan tilakohtaista neuvontaa. Tilakohtaista neuvontaa kehitetään yhteistyössä Järki-hankkeen kanssa, joka on BSAG:n ja Luonnonja Riistanhoitosäätiön yhteishanke. Tilakohtaisella neuvonnalla voidaan vähentää pelloilta lähtevän kuormituksen määrää. Samalla ravinteiden käyttö tilalla tehostuu, tuoden kustannussäästöjä tilalle. Neuvonta tehdään yhteystyössä tilan omistajan kanssa ja se tavoittaa arviolta 30 tilaa vuodessa. Neuvonnan toimenpiteitä ovat mm. suojavyöhykkeet, viljelytekniset keinot, maan rakenteen parantaminen, pelto-ojien luiskien loiventaminen, kosteikot, altaat, ravinnetaseet ja luonnonmukainen peruskuivatus. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

15 6.3 Metsätalouden vesiensuojelu Suomen metsälaki on uudistumassa. Lakiesityksessä metsänkäsittelymenetelmien säännöstelyä halutaan vähentää. Ideana on että metsänomistajat saisivat aiempaa vapaammin valita eri metsänkäsittelymuotojen välillä. Avohakkuisiin perustuvan metsänhoidon rinnalle nostetaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoito. Jatkuva kasvipeite lisää metsien monimuotoisuutta ja vähentää eroosiota ja siten kuormitusta vesistöön. Toteutuessaan lakiesitys vaatii metsänomistajilta entistä enemmän tietoa eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen hyödyistä, muista vaikutuksista ja riskeistä (MMM tiedote ). Metsätalouden pääasialliset vesistöjä kuormittavat toimenpiteet ovat metsäojitukset, metsälannoitus sekä avohakkuu. Näiden toimenpiteiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu enemmän kiintoainetta, humusta, typpeä, fosforia ja rautaa kuin luonnontilaisilta alueilta. Metsätalouden kuormitusta voidaan vähentää mm. ajoittamalla tarvittavat kaivutyöt kuivaan aikaan, jättämällä suojavyöhykkeitä, vähentämällä lannoitusta ja perustamalla laskeutusaltaita sekä pintavalutuskenttiä (www.ymparisto.fi). Metsätalouden kuormitus on kuitenkin tutkitusti vähäistä verrattuna maatalouteen. Vihtijoen valuma-alueella metsätalouden fosforikuormituksen on arvioitu olevan noin 1,5 % kokonaiskuormituksesta (Hjerppe 2012). 6.4 Vesistökuormitus ja kuormituksen vähentäminen Haimoon kylässä syntyvää vesistöjä rehevöittävää fosforikuormitusta arvioitiin maankäyttöön ja ominaiskuormituslukuihin perustuvan vesistökuormitusmalli VEPS:n avulla (Tattari & Linjama 2004). VEPS:n avulla Vihtijoen valuma-alueelle lasketuista kuormitusluvuista Haimoon kylä ositettiin maankäytön perusteella. Kuormituksen vähentämiseen soveltuvia toimenpiteitä ja niiden kustannuksia arvioitiin KUTOVA-työkalulla (Marttunen ym. 2012). Tarkastelut perustuvat mallilaskelmiin ja ovat suuntaa-antavia. Malleja on suunniteltu käytettävän valuma-aluetarkasteluihin, mutta tässä niitä hyödynnettiin Haimoon kylän alueella syntyvän kuormituksen ja sen vähentämiseksi tarvittavien toimenpiteiden tarkasteluun Kuormitus Haimoon kylä sijaitsee pääasiassa Vihtijoen valuma-alueella (kuva 5). Kylä kattaa Vihtijoen valuma-alueesta kymmenesosan. Haimoon kylän pinta-alasta 35 % on maatalousalueita, 11 % rakennettuja alueita ja loput 54 % metsää. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/

16 Kuva 5. Haimoon kylä sijaitsee Hiidenveteen laskevan Vihtijoen valuma-alueella. Haimoon kylän alueella syntyvä fosforikuormitus on vuosittain keskimäärin noin kilogrammaa. Kuormituksesta suurin osa, noin 86 % syntyy maataloudesta. Luonnonhuuhtouman osuus kuormituksesta on noin 8 % ja viemäröimättömän haja-asutuksen osuus noin 5 % (kuva 6). 1 % 8 % 5 % Maatalous Metsätalous Luonnonhuuhtouma Haja-asutus 86 % Kuva 6. Fosforikuormituksen lähteet Haimoon kylän alueella. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

17 6.4.2 Kuormituksen vähentäminen Vesistökuormituksen vähentämiseksi Haimoon kylän alueella voitaisiin tehdä toimenpiteitä maatalouden, metsätalouden ja viemäröimättömän haja-asutuksen kuormituksen vähentämiseksi. Koska maatalouden osuus kylän alueella syntyvästä kuormituksesta on erittäin suuri, erityisesti maatalouden toimenpiteitä vesistökuormituksen vähentämiseksi tarvitaan. Toisaalta myös viemäröimättömän haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn panostaminen on tärkeää, koska sillä on vaikutuksia vesistön ravinnekuormituksen lisäksi muun muassa vesistön hygieniaan. Lisäksi hajajätevesiasetuksen mukaan kaikkien viemäriverkon ulkopuolisten kiinteistöjen tulisi käsitellä talousjätevetensä, jotta omasta ja naapurin kaivosta saa jatkossakin puhdasta vettä, ja jotta uimarannat ja muut lähivedet pysyvät hyvälaatuisina. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistustehosta asetetut vaatimukset mennessä. Osa kiinteistöistä voi saada ikävapautuksen. Kustannustehokkaimpia toimenpiteitä fosforikuormituksen vähentämiseksi Haimoon kylän alueella ovat metsätalouden toimenpiteet sekä kaltevien peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen ja suojavyöhykkeet. Myös maatalouden vesiensuojelukosteikot ovat suhteellisen kustannustehokkaita toimia Haimoon alueella. Toimenpiteistä kalleimpien joukkoon kuuluvat viemäröimättömän haja-asutuksen jätevesien käsittely. Peltojen ravinnetaseen hallinnalla, kaltevien peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämisellä ja suojavyöhykkeillä, haja-asutuksen jätevesien käsittelyllä ja kosteikoilla voidaan saavuttaa suurimmat fosforikuormitusvähennykset Haimoon kylän alueella. Vaikka metsätalouden toimenpiteet ovatkin kustannustehokkaita, niillä ei käytännössä ole alueen kuormitukseen merkitystä, koska metsätalouden osuus kokonaiskuormituksesta on prosentin luokkaa. Taulukossa 2 on esitetty sellaiset vesiensuojelutoimet, joita Haimoon kylän alueella on käytännössä mahdollista ja järkevää toteuttaa. Lisäksi taulukossa on kuvattu näiden toimenpiteiden potentiaalinen maksimimäärä alueella ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Kustannustehokkuus saattaa vaihdella paljonkin, koska esimerkiksi peltojen suojavyöhykkeet ovat sitä kustannustehokkaampia, mitä kaltevampi pelto on kyseessä. Kuvassa 7. on esitetty vesiensuojelun kustannukset suhteessa saavutettavaan kuormitusvähennykseen kun taulukon 2. toimenpiteitä toteutetaan kustannustehokkuusjärjestyksessä. Taulukko 2. Haimoon kylän alueella toteutettavissa olevat vesiensuojelutoimenpiteet ja niiden maksimimäärät. Toimenpide Maksimimäärä Kustannustehokkuus ( / P kg) Peltojen suojavyöhykkeet 38 ha /P kg Maatalouden vesiensuojelukosteikot 13 kpl /P kg Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 444 ha /P kg Peltojen säätösalaojitus 67 ha 300 /P kg Peltojen ravinnetaseen hallinta 890 ha 500 /P kg Haja-asutuksen jätevesien käsittely 316 kiinteistöä /P kg Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/

18 Kustannukset ( /v) % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Kuormitusvähennys Kuva 7. Haimoon kylän vesiensuojelun kustannukset suhteessa saavutettavaan kuormitusvähennystasoon, kun toimenpiteitä toteutetaan kustannustehokkuus järjestyksessä. 7 Asutus ja palvelut 7.1 Asemakaava Haimoon alue kuuluu Vihdin yleiskaavaan, joka on oikeusvaikutukseton kaava vuodelta Pienialaisia ranta-asemakaavoja löytyy Vihtijoen varresta Haimoossa ja Averian läheltä. Alueen haja-asutus on lisääntynyt huomattavasti etenkin Haimoon alueella. Vesiensuojelun kannalta merkittävää on hevostilojen määrän voimakas kasvu. Kunnalla ei lisääntyneestä asutuksesta huolimatta ole suunnitelmia lisätä kaavoitusta lähivuosina. Kosteikon tekemiseen ja kaivumaiden läjittämiseen myös omalla maalla saatetaan kaavaalueilla vaatia maisematyölupa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 128 ). Maisematyöluvan myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jolta voi myös tiedustella luvan tarvetta. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

19 7.2 Haimoon kylän juomaveden hankinta ja pohjavesialueet Haimoon kylässä vedenhankinta on omien kaivojen varassa. Haimoon kylän kaakkoisosassa sijaitsee osa Selin pohjavesialueesta ( ), joka on luokiteltu tärkeisiin pohjavesialueisiin. Kaksi kylän pohjoisosassa sijaitsevaa pienempää pohjavesialuetta Tupakkiaro ( ) ja Haimoo ( ) on luokiteltu veden ottoon soveltuviksi alueiksi (www.ymparisto.fi-> Vihdin pohjavesialueet 2011). 7.3 Haja-asutuksen jätevesien puhdistaminen Haimoossa ei ole kunnallista jätevesien puhdistusjärjestelmää. Jokaisen velvollisuutena on olla selvillä omasta jätevesijärjestelmästään ja sen ympäristövaikutuksista. Järjestelmän tulee täyttää lain, jätevesiasetuksen ja Vihdin kunnan ympäristömääräykset, jos puhdistusteho ei ole riittävä järjestelmää tulee tehostaa. Tehostaminen on luvanvaraista, toimenpidelupahakemusta varten tulee teettää jätevesisuunnitelma. Toimenpideluvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Järjestelmälle tulee laatia myös huolto- ja käyttöohjeet, joiden avulla varmistetaan että puhdistusvaatimus täytyy normaalioloissa. Puhdistustavoite on, biologisen hapenkulutuksen osalta 80 %, kokonaisfosforin 70 % ja kokonaistypen osalta 30 %. Puhdistamisvelvollisuudesta voi saada vapautuksen jos syntyvät jätevesimäärät ovat hyvin pieniä, vakituisesti asutun kiinteistön haltija on mennessä täyttänyt 68 vuotta tai hakemalla vapautusta sosiaalisin/taloudellisin perustein. Jälkimmäinen myönnetään 5 vuodeksi kerrallaan. Kaikilla kiinteistöillä tulee kuitenkin olla selvitys omasta jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vihdin kunnassa on lisäksi tiukemmat ympäristövaatimukset, jotka koskevat pohjavesialueita ja 100 metrin päässä vesistöstä sijaitsevia kiinteistöjä. Siirtymäaikaa lain, jätevesiasetuksen ja ympäristömääräykset täyttäviin järjestelmiin on asti (Peuraniemi 2013). Haimoon alueella hajavesikartoitusta ja -neuvontaa on tehty Selin pohjavesialueen kiinteistöillä (29 kpl) LINKKI-hankkeen toimesta. Kartoituksen perusteella akuutissa uudistamistarpeessa oli 24 % kiinteistöistä, järjestelmän pientä uudistamista ja seurantaa vaativia järjestelmiä oli 48 %, järjestelmistä kunnossa oli 17 % ja 11 % kiinteistöistä oli vähäinen jätevesimäärän tuotto. Selin tilannetta ei voida yleistää koko Haimooseen. Haimoon koko alueelle on suunniteltu kartoitus- ja neuvontakäynnit vuodelle 2013 (Peuraniemi 2013). 7.4 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tavoitteet Haimoossa Haimoon kyläkeskus on tiheästi asuttu ja melko etäällä Vihdin Veden verkostosta. Vesihuollon rakentaminen Haimoon alueelle siten, että se voitaisiin liittää Vihdin Veden nykyiseen verkkoon, tulisi arvioiden mukaan maksamaan noin 10 miljoonaa euroa. Suunnitelmaa siirtoviemäristä ja yhdysvesijohdosta ei ole tehty, eikä em. linjan suunnittelu saati rakentaminen ole lähimmän viiden vuoden aikana ajankohtainen. Haimoon vesihuoltoon suositellaan vesiosuuskuntaa. Osuuskunta voisi hyödyntää Tupakkiaron vesilähteitä sekä Haimoon koulun puhdistamoa joka toki tarvitsee saneerausta (Lankinen 2010). Vesilaitoksella ei ole lähivuosina suunnitelmia tuoda runkoverkkoja haimoolaisten ulottuville. Oman vesiosuuskunnan perustaminen voi olla yksi vaihtoehto mutta myös kiinteistökohtaisilla puhdistamoilla voidaan suurimmassa osassa Haimoota selvitä jatkossakin. Etenkin ennen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/

20 vuotta 2004 rakennetut kiinteistöt joutuvat todennäköisesti tekemään parannuksia jätevesien käsittelyprosesseihinsa. Vuoden 2004 jälkeen rakennetut kiinteistöt on pääosin jo luvitettu niin, että ne täyttävät todennäköisesti uuden jätevesiasetuksen mukaiset määräykset (www. haimoonet.fi). 7.5 Jätehuolto ja kierrätys Rosk n roll hoitaa jätehuollon Vihdin kunnassa. Kylän urheilukentän parkkipaikalla on lisäksi mökkiläisten jätteidenkeruupiste. (www.rosknroll.fi) Haimoo on haja-asutusaluetta, joten biojätehuolto toimii jokaisen omalla vastuulla ja järjestämänä. Lähimmät ongelmajätteen keräyspaikat ovat Vihdin jäteasemalla ja ABC:lla Nummelassa sekä Sipoon Neste huoltoasemalla. 7.6 Ekopisteet Lähin ekopiste sijaitsee urheilukentän parkkipaikalla, osoitteessa Haimoontie 361. Ekopisteessä on kierrätysmahdollisuus paperille, lasille, metallille, kartongille ja vaatteille (www.rosknroll.fi). 7.7 Kylän muut palvelut ja elinkeinoelämä Lähin kirjasto ja kaupat sijaitsevat kirkonkylällä. Otalammelle on tulossa uusi kauppa, joka tulee sijaitsemaan hieman lähempänä kuin nykyinen kauppa. Terveyspalvelut löytyvät Nummelasta, noin 20 km päästä, yö- ja viikonloppupäivystys on järjestetty Lohjalla. Spr pitää terveyspistettä kaksi kertaa kuukaudessa, siellä voi esim. mittauttaa verenpaineen (suull. kom. Maria Aittoniemi) Haimoon koulu Haimoon koulu täytti 100 vuotta vuonna Koulu sijaitsee keskellä kylää kauniilla kallioharjanteella. Kyläkoulun tiloissa toimii tällä hetkellä sekä alakoulu (luokat 1 6) ja päiväkoti sekä esikoulu. Yhteensä koulussa on n. 140 alle 13-vuotiasta. Haimoon kouluun tulee oppilaita Selkistä, Haimoosta, Moksista ja Vihtijärveltä. Tällä hetkellä koululla on käytössä kolme erillistä rakennusta, joista kaksi on upeita punamaalilla maalattuja n. 100-vuotaita hirsirakennuksia. Kolmas rakennus on väliaikainen parakki. Uusi koulurakennus ja päiväkoti on tarkoitus rakentaa lähivuosina (www.haimoonet.fi). Haimoon koulu tarvitsisi kipeästi mm. liikuntasalin, jota voisivat hyödyntää kaiken ikäiset kyläläiset kerhotoiminnassaan. Nykyisissä koulutiloissa ei ole liikuntasalia. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 18.12.2012 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 v. 2012 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus/oulu Olli Malve, Suomen ympäristökeskus/helsinki VEDESTÄ VIRTAA - SINISESTÄ BIOTALOUDESTA ELINVOIMA KOILLISMAALLE

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Paimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto Päivittänyt Turo Hjerppe

Paimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto Päivittänyt Turo Hjerppe Paimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto 29.12.2011 Päivittänyt 5.11.2012 Turo Hjerppe Sisältö 1 Tausta... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Vaiheet... 3 2.2 Lähtötiedot...

Lisätiedot

Kitkajärvien kuormituksen vähentämistarpeet ja -mahdollisuudet

Kitkajärvien kuormituksen vähentämistarpeet ja -mahdollisuudet Kitkajärvien kuormituksen vähentämistarpeet ja -mahdollisuudet Kati Häkkilä, Suomen ympäristökeskus Kitkajärvien tila ennen, nyt ja tulevaisuudessa - loppuseminaari Oulangan tutkimusasema 17.2.2015 Esityksen

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET 1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä. IV kokous Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi ja Kati Häkkilä

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä. IV kokous Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi ja Kati Häkkilä Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä IV kokous 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi ja Kati Häkkilä Asialista 1. Edellisen kokouksen muistio 2. Verkkokoekalastusten tulokset

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen VESISTÖT KUNTOON YHTEISTYÖLLÄ VYYHTI-, METSÄPURO- ja PERKAUS -hankkeiden yhteinen loppuseminaari 26.11.2014 Pohto, Oulu

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke PÄÄTÖSTILAISUUS LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY VÄSTRA NYLANDS VATTEN OCH MILJÖ RF

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke PÄÄTÖSTILAISUUS LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY VÄSTRA NYLANDS VATTEN OCH MILJÖ RF Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2007-2008 PÄÄTÖSTILAISUUS 10.12.2008 1 Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2004 Jätevesiasetus VN asetus

Lisätiedot

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön Järvenpään hulevesiseminaari 10.11.2016 Anneli Wichmann Erityisasiantuntija Vapo Clean

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta Tiedosta toimeen Esimerkkinä jätevesineuvonta Minttu Peuraniemi Tvärminne 13.10.2016 Vesivessa ja sakokaivo Vesilaki 1960-luvulla: Jos vesikäymälä, tarvitaan sakokaivo Kuntien määräykset ja käytännöt vaativat

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot