Haimoon vesienhoidollinen kyläsuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haimoon vesienhoidollinen kyläsuunnitelma"

Transkriptio

1 Haimoon vesienhoidollinen kyläsuunnitelma Kuvaus toiminnallisesta suunnitteluprosessista Pia Rotko Anu Suonpää Raportti a96/2013

2 Laatija: Pia Rotko ja Anu Suonpää Tarkastaja: Anu Suonpää Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, RAPORTTI a96/2013

3 Sisältö 1 Johdanto Haimoon arvot Sijainti Kylän historiaa Vihtijoki Maatalous Vihtijoen alueella Luonto Vesiensuojelutoimenpiteet Virtavesikunnostukset Maatalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Vesistökuormitus ja kuormituksen vähentäminen Kuormitus Kuormituksen vähentäminen Asutus ja palvelut Asemakaava Haimoon kylän juomaveden hankinta ja pohjavesialueet Haja-asutuksen jätevesien puhdistaminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tavoitteet Haimoossa Jätehuolto ja kierrätys Ekopisteet Kylän muut palvelut ja elinkeinoelämä Haimoon koulu Kylätoimintaa Kylän kehittäminen Lasten kyläsuunnitelmatyöpajat Aikuisten kyläsuunnitelmatyöpajat Yhteenveto Kirjallisuuslähteet... 26

4 Liitteet Liite 1. Kehittämisehdotukset Liite 2. Lasten kyläsuunnitelmatyöpajan tulokset Liite 3. Mahdollisia rahoituskanavia kylän kehittämiseen Jakelu Haimoon kyläyhdistys SYKE / Pia Rotko ja Turo Hjerppe

5 Kiitokset: Haluamme kiittää kyläsuunnitelman tekoon osallistuneita sekä Webropol-kyselyyn vastanneita Haimoolaisia ja erityisesti Maria Aittoniemeä, joka oli suureksi avuksi työpajoja järjestettäessä. Lisäksi haluamme kiittää Haimoon koulun 5. ja 6. luokan oppilaita, rehtori Ville Kiurua ja opettaja Katri Päkkilää innostuneesta suhtautumisesta kyläsuunnitelman tekoon. Kiitämme myös asiantuntija-avusta Esko Vuorista Silvestris Oy:sta, Minttu Peuraniemeä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä sekä Turo Hjerppeä Suomen ympäristökeskuksesta. 1 Johdanto Haimoon vesienhoidollinen kyläsuunnitelma tehtiin kyläläisten, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoiman Hiidenveden kunnostus -hankkeen yhteistyönä osana SYKEn vetämää EU-rahoitteista GisBloom-vesiensuojeluhanketta. Hiidenvesi on yksi hankkeen pilottikohteista. Haimoo valittiin vesienhoidollisen kyläsuunnitelman pilottikyläksi, koska Haimoossa ei ollut vielä kyläsuunnitelmaa, kylä sijaitsee vesistön lähellä, (sen läpi virtaa Hiidenveteen laskeva Vihtijoki), haimoolaiset olivat asiasta innostuneita ja kylässä toimii aktiivinen kyläyhdistys. Kyläsuunnitelman tarkoituksena oli koota olemassa oleva tieto kylästä ja tehdä pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma kylälle. Tavoitteena oli myös luoda aktiivista toimintaa kylällä ja kasvattaa me-henkeä eli lisätä sosiaalista pääomaa. Vesiensuojelun asiantuntijoille vesiensuojelupainotteisen kyläsuunnitelman laatiminen yhdessä kyläläisten kanssa antaa mahdollisuuden tehdä vesiensuojelutyötä ruohonjuuritasolla sekä innostaa paikallisia asukkaita omien lähivesien suojeluun. Vesiensuojelu liittyy kyläsuunnitteluun, koska alueen viihtyisyys voi kytkeytyä vesistön tilaan. Rehevöityminen haittaa virkistyskäyttöä ja vesistön tila vaikuttaa alueen imagoon. Vesienhoidollinen kyläsuunnitelma soveltuu alueille, missä merkittävä osa asukkaista asuu vesistön vaikutuspiirissä. Tavoitteena on, että kun vesistö otetaan huomioon osana kylän kehittämisen muuta suunnittelua, vesiensuojelutoimenpiteet tulevat myös hyväksytyksi ja niitä toteutetaan kylää kehitettäessä. 2 Haimoon arvot Kyläsuunnitelmatyöpajoissa muodostettiin kylälle seuraavat arvot yhdessä kyläläisten kanssa: Kaunis luonto Puhdas joki Hiljaisuus Saasteettomuus Maaseutumaisuus Yhteisöllisyys Oma kylä kuntoon -asenne (toimeen tarttuminen) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013 5

6 3 Sijainti Haimoon kylä sijaitsee Vihdin koilliskulmalla. Kylässä on tällä hetkellä n. 750 asukasta. Kylän väkiluku on viimeiset n. 10 vuotta ollut nopeassa kasvussa. Haimoo oli vuonna 2006 Vihdin nopeimmin kasvava kylä. Se on yksi Vihdin suurimmista hevoskylistä eli alueella on paljon hevosharrastajia. Kuva 1. Hevostalli. Piirros Haimoon koulun 5 lk. oppilas Netta Haapala Kylän historiaa Pohjautuu Tarja Ojanteen Haimoon Martoille lokakuussa 2010 keräämään kylän historiikkiin. Haimoon kyläseutu paljastui veden alta noin vuotta sitten. Sitä ennen ainoastaan muutama korkea paikka Moksissa oli Vihdin alueella veden pinnan yläpuolella. Jääkausi on muokannut Haimoon seutua synnyttäen mm. Salpausselän esiharjanteet, jotka jakavat kylän pitkittäin Tupakkiaron ja Moksin jäädessä harjun pohjoispuolelle. Myös Vihtijoki tulee vastaan tai viereen kaikilla kylän teillä ja Leppäluhdan peltoaukea on entistä muinaisjärven pohjaa. Ihmisen luomia yhteyksiä ovat tiet, jotka ennen kulkivat talon pihojen halki, porraspäästä toiseen ja maaston muotoja noudattaen lehmipolkuina. Joen ylittävät padot ja sillat helpottavat 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

7 liikkumista luvulla tullut Kehätie jätti kylätiet sivuteiksi luvulta alkaen on Hangon rata halkonut Vihtiä (Selin asema, Haimoon seisake). Nykyään ei radalla ole henkilöliikennettä. Haimoo-nimen suosituin selitys on Heim Å (kotijoki). Haimoo-käsite vaihtelee riippuen siitä, puhutaanko rekisterikylästä, koulupiiristä vai äänestyspiiristä. Vanha iskulause Vihti, kartanoiden pitäjä ei koske Haimoota. Haimoo/Haimo on virallisesti vain Haimoon koskitilan nimi, muuten Haimoo oli vain kartanoiden takamaita, ulkomaita, Vanhalan, Kirvelän, Pappilan tai Korppilan ulkomaita. Haimoon lähikyliä ovat Moksi (Olkkala), Selki (Siippoo), Herrakunta, Tupakkiaro (Vihtijärvi), Nurmijärven puolella Korpi ja Nummenpää. Kylänosien ulkoinen ilme vaihtelee. Etu-Haimoo on Myllynseutua ja Taka-Haimoo Leppäluhdan peltoaukea, Vihtijoen yhdistäessä molempia luvun alkupuolella suomensi moni haimoolainen ruotsalaisperäisen sukunimensä. Esimerkiksi Berggrenin veljessarjasta tuli näin 1935 Aittosaari, Heimo, Heino, Jalava, Laihoaho ja Päivälä; Wikmaneista Kajosaari; Sevonista Sevula ja Serkko. Asutus Vähäistä pysyvää asutusta alueella on ollut ainakin 1600-luvulta, sitä ennen itäinen Vihti oli lähinnä isojen talojen metsästys- ja kalastusmaita luvulta alkaen asutus lisääntyi yritystoiminnan johdosta eniten myllyn seudulla, muualla Haimoossa oli yksittäisiä taloja, isojen talojen torppia. Torpat olivat päätilojen omaisuutta ja torppareiden tuli tehdä taloihin taksvärkkiä. Torpilla tai taloilla oli usein ruotsinkielinen nimi. Haimoon tärkein rakennus oli sahan kirjurin eli puukhollarin talo kosken itäpuolella. Vanhalan rekisterikylää olivat Mäkilän, Niemelän, Heikkilän ja Rintelän torpat, Irjalan perintötalon Aholan torppa, Kirvelän torpat: Lepluhti (myöhemmin koulun tontti), Löfkulla, Nykulla, Pahnaskoski ja Seppälä. Kirvelän sivutila Haukojan mylly ja Korpilan sivutila Forsbacka. Leppäluhdan aukealla sijaitseva Rintelä oli alun perin Vanhalan Tähkälän torppa. Tilalla sijaitsi saha, jonka konkurssissa (1932) talo joutui valtiolle ja Asutushallitus muodosti siitä 15 asutustilaa, käytännössä koko Taka-Haimoon asutuksen. Tupakkiaro oli Vihtijärven Hiiskulan sivutila, josta muodostettiin yhdeksän tilaa Karjalasta tulleelle siirtoväelle vuonna Kunta osti Kirtelän tilan 1970-luvulla ja siitä on erotettu ja myyty vuosien varrella vajaa kymmenkunta tonttia, muuten asutus on levinnyt teiden varsia pitkin talo talolta. Tonttivarantoa on edelleen jäljellä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013 7

8 Kuva 2. Meidän piha. Piirros Haimoon koulun 6 lk. oppilas Niklas Kyllönen Elinkeinot Maanviljely ja karjanhoito olivat 1960-luvulle asti yleisin elinkeino. Aktiivisia maatiloja on v alle 10 kpl, hevostiloja sen sijaan on enemmän luvun alkupuoli oli osuustoiminnallista aikaa: Tienhoito oli jaettu isäntien kesken ja maito kuljetettiin vuoropäivinä meijeriin. Viljaa kuivattiin yhteiskuivurissa (Rutikuiva). Karjataloutta helpotti Karjantarkkailu- ja Sonniosuuskunta sekä Kuiviketurpeennosto-osuuskunta. Kylässä oli tietysti myös Osuuskassa ja puhelinosuuskunta. Vesivoimaa hyödynnettiin Haimoon ja Rintelän sahoilla, Haimoon ja Haukojan myllyillä ja Haimoon Myllyn Sähkössä. Talot, astiat ja kulkuvälineet tehtiin itse. Kylällä toimi Väinölän puusepänverstas ja vaneritehdas Oy Haimo Ab. Tiiliä lyötiin joen rannassa hyödyntämällä lähiharjun hietaa ja joen vettä. Haimoossa toimi vuosina Kallelan sementtikattotiilivalimo ja myöhemmin Nielsenin kauppapuutarha. Kylällä toimi myös ojankaivaja, seppä, suutari, teurastaja, lumppuri, räätäli jne. Haimoossa on ollut historian aikana useita kauppoja: Auran pakettikauppa 1930-luvulla, Kivirannan kauppa, Vihdin Seudun Osuusliike (VISO) sekä Urheilukentän vieressä, sillan pielessä: Koivistolainen, Rahikka, Heikkilä, Myllymäen kauppa. Viimeiset kaupat olivat 1980-luvulla Lepistön Erkin kioskikauppa ja Sirevi Oy. Nykyään kylällä ei ole kauppaa, kesäisin urheilukentällä on kioski. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

9 Haimoon koulu perustettiin 1904 Koululle löytyi tontti Leppäluhdan torpan paikalta. Koulu aloitti nelivuotisena ja oppilaat olivat kymmenenvuotiaita aloittaessaan koulun. Oppilailta edellytettiin kiertokoulussa tai kotona saatu alkeisopetus. Ensimmäisenä lukuvuonna oli 32 oppilasta. Alakoulu rakennettiin v Oltuaan useamman kerran jo lopetushuhun alla, koulu toimii yhä ja viereiselle tontille on suunnitelmapäätös uudesta koulusta, joka palvelisi laajempaakin aluetta. Oppilasmäärä on vähän alle sata. Posti Omaa postia ei Haimoossa ole koskaan ollut. Päivälehdet ja kirjeet tulivat yhteislaatikkoon koululle, josta lapset kantoivat ne kotiin. Taka-Haimoossa oli postin noutopaikka seisakkeen kopilla. Kotiinkanto alkoi 60-luvulla. Yhdistykset ym. kansalaistoiminta 1. Haimoon VPK, per. 10-luv.? 2. VPK:n voimistelijat, joht. Otto Salomaa 20-luv. 3. Haimoon Työväenyhdistys, per. 1906, lakkautettu 4. Pienviljelijäin yhdistys (myöh. Haimoon maaseutuseura) per.1922, lakkautettu Maatalouskerho, myöhemmin 4H 6. Haimoon Urheilijat (TUL:in alainen) lakkautettu 7. Haimoon Kisa (SVUL) per. 1958, Yrjö Lehtiranta, urheilukenttä 8. Kaakkois-Vihdin Metsästysseura, toimii aktiivisesti, mutta ukkoutumassa 9. Haimoon Martat, per Haimoon Diakoniakerho (seurakunnan) ei toimi enää 11. Haimoon naisten kerho, toimi 80-luvulla 12. Haimoon Miesten keskustelukerho ( Lottokerho ) 13. Kylätoiminta sai alkunsa 70-luvulla, ktk rekisteröity 2000 luvun puolella. Kokoontumispaikkoja 1. Koulu, ainoa yleinen tila kylällä 2. Tilat ja talot 3. Työväentalo rak. -22, purettu 60-luv.lopulla 4. Tammenkallio, nuorten kokoontumispaikka (piirileikit sodan aikaan) 5. Myöhempinä aikoina Urheilukentän koppi, maauimala (1975), leikkikenttä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013 9

10 5 Vihtijoki Haimoon kylä sijaitsee Vihtijoen varrella (Kuva 3). Vihtijoki saa vetensä Vihtijärvestä ja se laskee Averia-järven kautta Hiidenveteen. Vihtijoen valuma-alueen pinta-ala on 269 km 2 jokisuulta mitattuna. Valuma-alueesta on peltoa 20 %, metsää 73 %, vesistöjä 6 % ja avosuota tai rakennettua aluetta 1 % (Taulukko 1). Peltojen eroosioherkkyys on suuri erityisesti Vihtijoen alaosissa (Penttilä & Kulmala 1999). Hajakuormitus pelloilta Vihtijokeen on erittäin voimakasta. Hajakuormituksen vaikutusten vähentämiseksi Hiidenveden Vihtijoen valuma-alueelle valmistui vuonna 2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoima ja MMM:n rahoittama kosteikkojen yleissuunnitelma (Pimenoff & Vuorinen 2008). Suunnitelman tavoitteena on innostaa viljelijöitä vesiensuojelua edistävien kosteikkojen perustamiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Suunnitelman kohteita toteutetaan Hiidenveden kunnostus -hankkeessa. Hajakuormituksen lisäksi vähäistä pistekuormitusta Vihtijoen alaosalle aiheuttaa Valtion maatalousteknologian tutkimuskeskuksen jätevedenpuhdistamo Olkkalassa. Kuva 3. Haimoon kylä Vihtijoen varrella. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

11 Taulukko 1. Vihti/Olkkalanjoen ominaisuuksia ja valuma-alueen maankäyttö. Vihtijoki-Olkkalanjoki pituus 31 km virtaama 2,7 m³s ¹ valuma-alue (23.09) 269 km² valuma-alueen maankäyttö viljelty pelto metsä rakennettu alue vesialue 22 % 66 % 7 % 5 % Vihtijoelle on ominaista valuma- ja virtaamaolosuhteista johtuva ravinnepitoisuuksien voimakas vaihtelu. Vihtijoen virtaama on keskimäärin 2,7 m³ s -1 (Eloranta ja Kwandrans 2005). Vihtijoen yläosassa vedenlaatu on erinomainen. Jokea alaspäin mentäessä hyvälaatuinen vesi muuttuu tyydyttäväksi ja Haimoossa välttäväksi. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat joen yläosassa keskimäärin 13 μg/l ja alaosassa 65 μg/l (Pimenoff & Vuorinen 2008). Vihtijoen valuma-alueelta tulee Hiidenveteen kiintoainesta tonnia, typpeä 169 tonnia ja fosforia 9,5 tonnia vuodessa (Hagman 2012). Kiintoaineesta yli puolet on peräisin maataloudesta ja loput muulta maa-alueelta. Kokonaisfosforikuormituksesta valtaosa, 77 % on peräisin peltoviljelystä, 12 % haja-asutuksesta, 10 % muulta valuma-alueelta ja metsätaloudesta, sekä 1 % laskeumasta, turvetuotannosta ja pistekuormituksesta. Kokonaistyppikuormituksesta yli puolet 53 % on peräisin peltoviljelystä, 39 % muulta maa-alueelta ja metsätaloudesta, 5 % laskeumasta ja pistekuormituksesta sekä 3 % haja-asutuksesta. Vihtijoen valuma-alueen kiintoaineen, typen ja fosforikuormituksen jakautuminen on esitetty kuvassa 4. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/

12 Vihtijoen valuma-alueen (23.09) kiintoaineskuormitus 0 % 0 % peltoviljely + pellolle levitetty lanta 48 % 52 % muun maa-alueen taustakuormitus, metsätalous ja muut tuntemattomat kuormituslähteet haja-asutus turvetuotanto + pistekuormitus + laskeuma vesiin Vihtijoen valuma-alueen (23.09) kokonaisfosforin kuormitus 1 % peltoviljely + pellolle levitetty lanta 10 % 12 % muun maa-alueen taustakuormitus, metsätalous ja muut tuntemattomat kuormituslähteet haja-asutus 77 % turvetuotanto + pistekuormitus + laskeuma vesiin Vihtijoen valuma-alueen (23.09) kokonaistypen kuormitus 3 % 5 % peltoviljely + pellolle levitetty lanta muun maa-alueen taustakuormitus, metsätalous ja muut tuntemattomat kuormituslähteet 39 % 53 % haja-asutus turvetuotanto + pistekuormitus + laskeuma vesiin Kuva 4. Vihtijoen valuma-alueen kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen kuormituksen jakautuminen (Hagman 2012). 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

13 5.1 Maatalous Vihtijoen alueella Vihtijoen valuma-alueella peltoa on noin viidesosa koko pinta-alasta. Pellot sijoittuvat metsäharjanteiden välisiin savisiin laaksoihin. Maatiloja on lähes 150, joista eläintiloja on reilu 40 (Pimenoff & Vuorinen 2008). Pelloilla viljellään pääosin viljaa ja heinää, paikoin myös vähän kaalia sekä luomuperunaa. Luomuviljelyä on erityisesti ns. luomulaaksossa, Saukoinkosken yläpuolella. Hevosia on lähes kaikkialla, ratsuhevosia on siellä täällä ja useat ravitallit elävöittävät maisemaa. Nautakarja keskittyy Moksin seudulle, jossa se laiduntaa nurmilla. Nautatiloja on kymmenkunta, sikatiloja on noin viisi ja lampaita on hyvin vähän. Haimoon ja Moksin maisema edustaa 1800-luvun torppa-asutusta (Pimenoff & Vuorinen 2008). 5.2 Luonto Vihtijoen valuma-alueen luonto on metsien, järvien, virtavesien ja peltojen muodostama mosaiikki. Metsät ovat pääosin talouskäytössä ja siksi hakkuut sekä taimikot ovat maisemassa yleisiä. Kulttuuri- ja maatalousmaiseman kasvillisuus on melko tavanomainen. Peltojen pientareilla valtalajeina ovat typpeä suosivat, korkeakasvuiset lajit kuten nokkonen ja pujo. Monipuolisempaa lajistoa löytyy luonnontilaisista virtavesistä ja luhdista. Erityisen arvokasta, perinteisestä maankäytöstä riippuvaista lajistoa löytyy hyvin vähän. Havaittuja arvokkaampia lajeja ovat mm. ahomansikka, mäkikuisma, siankärsämö ja kissankäpälä (Pimenoff & Vuorinen 2008). Vihtijoen valuma-alueen järvien linnustoon kuuluvat sekä karujen järvien laji kuikka että rehevämpien vesien vesilinnut, kuten silkkiuikku, tavi, haapana ja tukkasotka. Averia ja Maasojan alueet tulvivat keväisin. Tulviville pelloille kerääntyy satoja vesilintuja, mm. taveja ja sinisorsia, vähemmän jouhisorsia ja heinätaveja. Kurkia ja hanhia tavataan vuosittain pieniä määriä. Pesimälinnustossa huomionarvoisia ovat erityisesti yölaulajat, jotka viihtyvät peltomaiseman pensaikoissa ja järvien rannoilla. Jokavuotisia vieraita ovat ainakin satakieli, pensassirkkalintu ja pelloilla öisin ääntä pitävä ruisrääkkä. Averian ympäristössä voi tavata yöaikaan huutavaa luhtahuittia ja järvellä ruokailevaa nokikanaa, järven eteläpäässä on ollut pieni naurulokkien yhdyskunta. Luhdissa viihtyvät pensassirkkalintu, luhta- ja viitakerttunen. (Koivula ym. 2002). Hiidenveteen laskevassa Vihtijoessa pohjaeläimistö on varsin runsas ja monimuotoinen. Jokien koskipaikoilla pohjaeläimistössä tavataan myös maakunnalle harvinaisia ja uhanalaisia pohjaeläinlajeja. Esiintymisellään pohjaeläimet ilmentävät joen pohjan tilan olevan pääasiassa hyvä ja kehittyneen jopa hieman parempaan suuntaan (toim. Helttunen 2012). Vihtijoen uoma on varsin luonnontilainen. Vihtijoessa on useita koskia ja joki on kalastoltaan arvokas. Joen keskijuoksu on nykyään taimenkannaltaan vahvinta aluetta (Pimenoff ja Vuorinen 2008). Lisäksi joessa on ollut vahva rapukanta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/

14 6 Vesiensuojelutoimenpiteet 6.1 Virtavesikunnostukset Haimoon myllypatoon on rakennettu kosken kohdalle kalatie Virtavesien hoitoyhdistys ry:n toimesta. Kalatien rakentamiseen on saatu luvat maanomistajilta, ympäristöviranomaisilta, Vihdin kunnalta ja kalastusalueelta. Kalatie ei varsinaisesti lisää tai vähennä joessa kulkevan veden määrää vaan pikemminkin muodostaa uuden sivupuron, jonka ansiosta vesieliöiden luontainen kulku on mahdollista. Haimoon kalatien rakentaminen on osa Vihtijoen sekä koko Karjaanjoen vesistön kunnostamista. Aikaisemmin Virtavesien hoitoyhdistys on rakentanut kalatien Haimoosta alavirtaan Olkkalan Kourlan myllylle sekä Hiidenveden ja Lohjanjärven väliselle Väänteenjoelle. Näin kalojen vaellus on mahdollista aina Lohjanjärveltä Haimooseen saakka. Kalojen lisäksi kalateistä hyötyvät mm. rapukannat (www.virtavesi.com). 6.2 Maatalouden vesiensuojelu Maatalous on vesistöjen merkittävä kuormituslähde. Maatalouden kuormitus on peräisin pelloilta ja kotieläintuotannosta. Kuormituksen suuruuteen vaikuttavat peltojen määrä valumaalueella, etäisyys vesistöihin, peltojen kaltevuus, maalaji, maan rakenne, pellon käyttö, viljelytekniikka, lannoitus ja sen levitystapa ja pellon vesitalous. Kotieläintiloilta päästöjä tulee suoraan karjasuojista ja lantaloista (www.ymparisto.fi). Maatalouden kuormitusta voidaan vähentää vaikuttamalla edellä mainittuihin asioihin. Kosteikkojen avulla voidaan pidättää kiintoainesta ja sen mukana pelloilta huuhtoutuvia ravinteita. Vihtijoessa sopivia paikkoja kosteikoille löytyy sivu-uomien varsilta sekä varsinkin alajuoksun luhta- ja tulva-alueilta. Hiidenveden kunnostus -hanke toteuttaa kosteikkojen yleissuunnitelman mukaisia kohteita. Hanke panostaa lähivuosina Hiidenveden lähivaluma-alueelle rakennettaviin kosteikkoihin. Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa Haimoon alueelle suunniteltuja kohteita on Tupakkiaron ja Mätäojan varrella, Haimoon Myllyn kohdalla Vihtijoen varressa sekä Selin alueella. Yhteensä Haimoon alueella potentiaalisia kosteikkokohteita yleissuunnitelman mukaan on 13 kappaletta (Pimenoff & Vuorinen 2008). Kosteikkojen lisäksi Hiidenveden valuma-alueella toteutetaan tilakohtaista neuvontaa. Tilakohtaista neuvontaa kehitetään yhteistyössä Järki-hankkeen kanssa, joka on BSAG:n ja Luonnonja Riistanhoitosäätiön yhteishanke. Tilakohtaisella neuvonnalla voidaan vähentää pelloilta lähtevän kuormituksen määrää. Samalla ravinteiden käyttö tilalla tehostuu, tuoden kustannussäästöjä tilalle. Neuvonta tehdään yhteystyössä tilan omistajan kanssa ja se tavoittaa arviolta 30 tilaa vuodessa. Neuvonnan toimenpiteitä ovat mm. suojavyöhykkeet, viljelytekniset keinot, maan rakenteen parantaminen, pelto-ojien luiskien loiventaminen, kosteikot, altaat, ravinnetaseet ja luonnonmukainen peruskuivatus. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

15 6.3 Metsätalouden vesiensuojelu Suomen metsälaki on uudistumassa. Lakiesityksessä metsänkäsittelymenetelmien säännöstelyä halutaan vähentää. Ideana on että metsänomistajat saisivat aiempaa vapaammin valita eri metsänkäsittelymuotojen välillä. Avohakkuisiin perustuvan metsänhoidon rinnalle nostetaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoito. Jatkuva kasvipeite lisää metsien monimuotoisuutta ja vähentää eroosiota ja siten kuormitusta vesistöön. Toteutuessaan lakiesitys vaatii metsänomistajilta entistä enemmän tietoa eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen hyödyistä, muista vaikutuksista ja riskeistä (MMM tiedote ). Metsätalouden pääasialliset vesistöjä kuormittavat toimenpiteet ovat metsäojitukset, metsälannoitus sekä avohakkuu. Näiden toimenpiteiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu enemmän kiintoainetta, humusta, typpeä, fosforia ja rautaa kuin luonnontilaisilta alueilta. Metsätalouden kuormitusta voidaan vähentää mm. ajoittamalla tarvittavat kaivutyöt kuivaan aikaan, jättämällä suojavyöhykkeitä, vähentämällä lannoitusta ja perustamalla laskeutusaltaita sekä pintavalutuskenttiä (www.ymparisto.fi). Metsätalouden kuormitus on kuitenkin tutkitusti vähäistä verrattuna maatalouteen. Vihtijoen valuma-alueella metsätalouden fosforikuormituksen on arvioitu olevan noin 1,5 % kokonaiskuormituksesta (Hjerppe 2012). 6.4 Vesistökuormitus ja kuormituksen vähentäminen Haimoon kylässä syntyvää vesistöjä rehevöittävää fosforikuormitusta arvioitiin maankäyttöön ja ominaiskuormituslukuihin perustuvan vesistökuormitusmalli VEPS:n avulla (Tattari & Linjama 2004). VEPS:n avulla Vihtijoen valuma-alueelle lasketuista kuormitusluvuista Haimoon kylä ositettiin maankäytön perusteella. Kuormituksen vähentämiseen soveltuvia toimenpiteitä ja niiden kustannuksia arvioitiin KUTOVA-työkalulla (Marttunen ym. 2012). Tarkastelut perustuvat mallilaskelmiin ja ovat suuntaa-antavia. Malleja on suunniteltu käytettävän valuma-aluetarkasteluihin, mutta tässä niitä hyödynnettiin Haimoon kylän alueella syntyvän kuormituksen ja sen vähentämiseksi tarvittavien toimenpiteiden tarkasteluun Kuormitus Haimoon kylä sijaitsee pääasiassa Vihtijoen valuma-alueella (kuva 5). Kylä kattaa Vihtijoen valuma-alueesta kymmenesosan. Haimoon kylän pinta-alasta 35 % on maatalousalueita, 11 % rakennettuja alueita ja loput 54 % metsää. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/

16 Kuva 5. Haimoon kylä sijaitsee Hiidenveteen laskevan Vihtijoen valuma-alueella. Haimoon kylän alueella syntyvä fosforikuormitus on vuosittain keskimäärin noin kilogrammaa. Kuormituksesta suurin osa, noin 86 % syntyy maataloudesta. Luonnonhuuhtouman osuus kuormituksesta on noin 8 % ja viemäröimättömän haja-asutuksen osuus noin 5 % (kuva 6). 1 % 8 % 5 % Maatalous Metsätalous Luonnonhuuhtouma Haja-asutus 86 % Kuva 6. Fosforikuormituksen lähteet Haimoon kylän alueella. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

17 6.4.2 Kuormituksen vähentäminen Vesistökuormituksen vähentämiseksi Haimoon kylän alueella voitaisiin tehdä toimenpiteitä maatalouden, metsätalouden ja viemäröimättömän haja-asutuksen kuormituksen vähentämiseksi. Koska maatalouden osuus kylän alueella syntyvästä kuormituksesta on erittäin suuri, erityisesti maatalouden toimenpiteitä vesistökuormituksen vähentämiseksi tarvitaan. Toisaalta myös viemäröimättömän haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn panostaminen on tärkeää, koska sillä on vaikutuksia vesistön ravinnekuormituksen lisäksi muun muassa vesistön hygieniaan. Lisäksi hajajätevesiasetuksen mukaan kaikkien viemäriverkon ulkopuolisten kiinteistöjen tulisi käsitellä talousjätevetensä, jotta omasta ja naapurin kaivosta saa jatkossakin puhdasta vettä, ja jotta uimarannat ja muut lähivedet pysyvät hyvälaatuisina. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistustehosta asetetut vaatimukset mennessä. Osa kiinteistöistä voi saada ikävapautuksen. Kustannustehokkaimpia toimenpiteitä fosforikuormituksen vähentämiseksi Haimoon kylän alueella ovat metsätalouden toimenpiteet sekä kaltevien peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen ja suojavyöhykkeet. Myös maatalouden vesiensuojelukosteikot ovat suhteellisen kustannustehokkaita toimia Haimoon alueella. Toimenpiteistä kalleimpien joukkoon kuuluvat viemäröimättömän haja-asutuksen jätevesien käsittely. Peltojen ravinnetaseen hallinnalla, kaltevien peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämisellä ja suojavyöhykkeillä, haja-asutuksen jätevesien käsittelyllä ja kosteikoilla voidaan saavuttaa suurimmat fosforikuormitusvähennykset Haimoon kylän alueella. Vaikka metsätalouden toimenpiteet ovatkin kustannustehokkaita, niillä ei käytännössä ole alueen kuormitukseen merkitystä, koska metsätalouden osuus kokonaiskuormituksesta on prosentin luokkaa. Taulukossa 2 on esitetty sellaiset vesiensuojelutoimet, joita Haimoon kylän alueella on käytännössä mahdollista ja järkevää toteuttaa. Lisäksi taulukossa on kuvattu näiden toimenpiteiden potentiaalinen maksimimäärä alueella ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Kustannustehokkuus saattaa vaihdella paljonkin, koska esimerkiksi peltojen suojavyöhykkeet ovat sitä kustannustehokkaampia, mitä kaltevampi pelto on kyseessä. Kuvassa 7. on esitetty vesiensuojelun kustannukset suhteessa saavutettavaan kuormitusvähennykseen kun taulukon 2. toimenpiteitä toteutetaan kustannustehokkuusjärjestyksessä. Taulukko 2. Haimoon kylän alueella toteutettavissa olevat vesiensuojelutoimenpiteet ja niiden maksimimäärät. Toimenpide Maksimimäärä Kustannustehokkuus ( / P kg) Peltojen suojavyöhykkeet 38 ha /P kg Maatalouden vesiensuojelukosteikot 13 kpl /P kg Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 444 ha /P kg Peltojen säätösalaojitus 67 ha 300 /P kg Peltojen ravinnetaseen hallinta 890 ha 500 /P kg Haja-asutuksen jätevesien käsittely 316 kiinteistöä /P kg Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/

18 Kustannukset ( /v) % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Kuormitusvähennys Kuva 7. Haimoon kylän vesiensuojelun kustannukset suhteessa saavutettavaan kuormitusvähennystasoon, kun toimenpiteitä toteutetaan kustannustehokkuus järjestyksessä. 7 Asutus ja palvelut 7.1 Asemakaava Haimoon alue kuuluu Vihdin yleiskaavaan, joka on oikeusvaikutukseton kaava vuodelta Pienialaisia ranta-asemakaavoja löytyy Vihtijoen varresta Haimoossa ja Averian läheltä. Alueen haja-asutus on lisääntynyt huomattavasti etenkin Haimoon alueella. Vesiensuojelun kannalta merkittävää on hevostilojen määrän voimakas kasvu. Kunnalla ei lisääntyneestä asutuksesta huolimatta ole suunnitelmia lisätä kaavoitusta lähivuosina. Kosteikon tekemiseen ja kaivumaiden läjittämiseen myös omalla maalla saatetaan kaavaalueilla vaatia maisematyölupa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 128 ). Maisematyöluvan myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jolta voi myös tiedustella luvan tarvetta. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

19 7.2 Haimoon kylän juomaveden hankinta ja pohjavesialueet Haimoon kylässä vedenhankinta on omien kaivojen varassa. Haimoon kylän kaakkoisosassa sijaitsee osa Selin pohjavesialueesta ( ), joka on luokiteltu tärkeisiin pohjavesialueisiin. Kaksi kylän pohjoisosassa sijaitsevaa pienempää pohjavesialuetta Tupakkiaro ( ) ja Haimoo ( ) on luokiteltu veden ottoon soveltuviksi alueiksi (www.ymparisto.fi-> Vihdin pohjavesialueet 2011). 7.3 Haja-asutuksen jätevesien puhdistaminen Haimoossa ei ole kunnallista jätevesien puhdistusjärjestelmää. Jokaisen velvollisuutena on olla selvillä omasta jätevesijärjestelmästään ja sen ympäristövaikutuksista. Järjestelmän tulee täyttää lain, jätevesiasetuksen ja Vihdin kunnan ympäristömääräykset, jos puhdistusteho ei ole riittävä järjestelmää tulee tehostaa. Tehostaminen on luvanvaraista, toimenpidelupahakemusta varten tulee teettää jätevesisuunnitelma. Toimenpideluvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Järjestelmälle tulee laatia myös huolto- ja käyttöohjeet, joiden avulla varmistetaan että puhdistusvaatimus täytyy normaalioloissa. Puhdistustavoite on, biologisen hapenkulutuksen osalta 80 %, kokonaisfosforin 70 % ja kokonaistypen osalta 30 %. Puhdistamisvelvollisuudesta voi saada vapautuksen jos syntyvät jätevesimäärät ovat hyvin pieniä, vakituisesti asutun kiinteistön haltija on mennessä täyttänyt 68 vuotta tai hakemalla vapautusta sosiaalisin/taloudellisin perustein. Jälkimmäinen myönnetään 5 vuodeksi kerrallaan. Kaikilla kiinteistöillä tulee kuitenkin olla selvitys omasta jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vihdin kunnassa on lisäksi tiukemmat ympäristövaatimukset, jotka koskevat pohjavesialueita ja 100 metrin päässä vesistöstä sijaitsevia kiinteistöjä. Siirtymäaikaa lain, jätevesiasetuksen ja ympäristömääräykset täyttäviin järjestelmiin on asti (Peuraniemi 2013). Haimoon alueella hajavesikartoitusta ja -neuvontaa on tehty Selin pohjavesialueen kiinteistöillä (29 kpl) LINKKI-hankkeen toimesta. Kartoituksen perusteella akuutissa uudistamistarpeessa oli 24 % kiinteistöistä, järjestelmän pientä uudistamista ja seurantaa vaativia järjestelmiä oli 48 %, järjestelmistä kunnossa oli 17 % ja 11 % kiinteistöistä oli vähäinen jätevesimäärän tuotto. Selin tilannetta ei voida yleistää koko Haimooseen. Haimoon koko alueelle on suunniteltu kartoitus- ja neuvontakäynnit vuodelle 2013 (Peuraniemi 2013). 7.4 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tavoitteet Haimoossa Haimoon kyläkeskus on tiheästi asuttu ja melko etäällä Vihdin Veden verkostosta. Vesihuollon rakentaminen Haimoon alueelle siten, että se voitaisiin liittää Vihdin Veden nykyiseen verkkoon, tulisi arvioiden mukaan maksamaan noin 10 miljoonaa euroa. Suunnitelmaa siirtoviemäristä ja yhdysvesijohdosta ei ole tehty, eikä em. linjan suunnittelu saati rakentaminen ole lähimmän viiden vuoden aikana ajankohtainen. Haimoon vesihuoltoon suositellaan vesiosuuskuntaa. Osuuskunta voisi hyödyntää Tupakkiaron vesilähteitä sekä Haimoon koulun puhdistamoa joka toki tarvitsee saneerausta (Lankinen 2010). Vesilaitoksella ei ole lähivuosina suunnitelmia tuoda runkoverkkoja haimoolaisten ulottuville. Oman vesiosuuskunnan perustaminen voi olla yksi vaihtoehto mutta myös kiinteistökohtaisilla puhdistamoilla voidaan suurimmassa osassa Haimoota selvitä jatkossakin. Etenkin ennen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/

20 vuotta 2004 rakennetut kiinteistöt joutuvat todennäköisesti tekemään parannuksia jätevesien käsittelyprosesseihinsa. Vuoden 2004 jälkeen rakennetut kiinteistöt on pääosin jo luvitettu niin, että ne täyttävät todennäköisesti uuden jätevesiasetuksen mukaiset määräykset (www. haimoonet.fi). 7.5 Jätehuolto ja kierrätys Rosk n roll hoitaa jätehuollon Vihdin kunnassa. Kylän urheilukentän parkkipaikalla on lisäksi mökkiläisten jätteidenkeruupiste. (www.rosknroll.fi) Haimoo on haja-asutusaluetta, joten biojätehuolto toimii jokaisen omalla vastuulla ja järjestämänä. Lähimmät ongelmajätteen keräyspaikat ovat Vihdin jäteasemalla ja ABC:lla Nummelassa sekä Sipoon Neste huoltoasemalla. 7.6 Ekopisteet Lähin ekopiste sijaitsee urheilukentän parkkipaikalla, osoitteessa Haimoontie 361. Ekopisteessä on kierrätysmahdollisuus paperille, lasille, metallille, kartongille ja vaatteille (www.rosknroll.fi). 7.7 Kylän muut palvelut ja elinkeinoelämä Lähin kirjasto ja kaupat sijaitsevat kirkonkylällä. Otalammelle on tulossa uusi kauppa, joka tulee sijaitsemaan hieman lähempänä kuin nykyinen kauppa. Terveyspalvelut löytyvät Nummelasta, noin 20 km päästä, yö- ja viikonloppupäivystys on järjestetty Lohjalla. Spr pitää terveyspistettä kaksi kertaa kuukaudessa, siellä voi esim. mittauttaa verenpaineen (suull. kom. Maria Aittoniemi) Haimoon koulu Haimoon koulu täytti 100 vuotta vuonna Koulu sijaitsee keskellä kylää kauniilla kallioharjanteella. Kyläkoulun tiloissa toimii tällä hetkellä sekä alakoulu (luokat 1 6) ja päiväkoti sekä esikoulu. Yhteensä koulussa on n. 140 alle 13-vuotiasta. Haimoon kouluun tulee oppilaita Selkistä, Haimoosta, Moksista ja Vihtijärveltä. Tällä hetkellä koululla on käytössä kolme erillistä rakennusta, joista kaksi on upeita punamaalilla maalattuja n. 100-vuotaita hirsirakennuksia. Kolmas rakennus on väliaikainen parakki. Uusi koulurakennus ja päiväkoti on tarkoitus rakentaa lähivuosina (www.haimoonet.fi). Haimoon koulu tarvitsisi kipeästi mm. liikuntasalin, jota voisivat hyödyntää kaiken ikäiset kyläläiset kerhotoiminnassaan. Nykyisissä koulutiloissa ei ole liikuntasalia. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a96/2013

Haimoon vesienhoidollinen kyläsuunnitelma

Haimoon vesienhoidollinen kyläsuunnitelma Haimoon vesienhoidollinen kyläsuunnitelma Kuvaus toiminnallisesta suunnitteluprosessista Pia Rotko Anu Suonpää Raportti a96/2013 Laatija: Pia Rotko ja Anu Suonpää Tarkastaja: Anu Suonpää Hyväksyjä: Jaana

Lisätiedot

SISÄLLYS. Painatus: Karkkilan Painopalvelu Oy, marraskuu 2014

SISÄLLYS. Painatus: Karkkilan Painopalvelu Oy, marraskuu 2014 HAIMOON KYLÄSUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1. Johdanto... 3 2. Haimoon arvot... 3 3. Sijainti... 3 4. Kylän historiaa... 4 5. Vihtijoki... 6 6. Asutus ja palvelut... 7 6.1. Asemakaava...7 6.2. Haimoon kylän

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi

Lisätiedot

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Painatus: Karkkilan Painopalvelu Oy marraskuu 2014

Painatus: Karkkilan Painopalvelu Oy marraskuu 2014 OLKKALAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 Painatus: Karkkilan Painopalvelu Oy marraskuu 2014 2 OLKKALAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 Olkkalan kyläsuunnitelma 2014 OlKKAlA ON YKSi Vihdin kunnan kylistä, joka sijaitsee Pohjois-Vihdissä,

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus/oulu Olli Malve, Suomen ympäristökeskus/helsinki VEDESTÄ VIRTAA - SINISESTÄ BIOTALOUDESTA ELINVOIMA KOILLISMAALLE

Lisätiedot

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Suurimmat järvet ovat erämaisena lintujärvenä tunnettu Koskeljärvi

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

VARIKKAAN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

VARIKKAAN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI VARIKKAAN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI UIMAVESIPROFIILI VARIKKAAN UIMARANTA 2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU)

Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) KULKU -hankesuunnitelma, 4.11.2008 Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Hankesuunnitelma 1.1.2008 31.12.2009 (versio 2, päivitetty 31.10.2008) HANKKEEN TIEDOT Köyliönjärven

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot