HARRASTUSTEN JA USKONNON HARJOITTAMISEN MAHDOL- LISUUDET SEKÄ NIIDEN MERKITYS VANGIN HYVINVOINNILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARRASTUSTEN JA USKONNON HARJOITTAMISEN MAHDOL- LISUUDET SEKÄ NIIDEN MERKITYS VANGIN HYVINVOINNILLE"

Transkriptio

1 HARRASTUSTEN JA USKONNON HARJOITTAMISEN MAHDOL- LISUUDET SEKÄ NIIDEN MERKITYS VANGIN HYVINVOINNILLE Opinnäytetyö Syksy 2001 Pohjolainen Maarit Saarikoski Pasi DIAK Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/Pieksämäen yksikkö Pohjolainen Maarit ja Saarikoski Pasi Harrastusten ja uskonnon harjoittamisen mahdollisuudet sekä niiden merkitys vangin hyvinvoinnille Pieksämäki, syksy sivua, Liitteet 2 Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää harrastusten ja uskonnon harjoittamisen mahdollisuuksia sekä niiden merkitystä vankien hyvinvoinnille. Vastaavia tutkimuksia ei tiettävästi ole juurikaan tehty, joten aineiston keruu ei ollut aivan helppoa. Löysimme kuitenkin aihetta sivuavia teoksia, joiden pohjalta käsittelimme aineistoamme. Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus suoritettiin Kuopion vankilassa , jolloin teemahaastattelimme kahdeksaa vankia. Vankilapastorin ja sosiaalityöntekijän kanssa käymämme keskustelut käytiin , jolloin saimme mahdollisuuden tutustua myös vankilarakennukseen ja vankien elinoloihin. Tutkimuksestamme nousi esiin, että haastattelemamme vangit harrastivat vapaa-ajallaan suhteellisen aktiivisesti ja erityisesti liikuntaa. He kokivat liikunnan tärkeäksi voimavaraksi hyvinvointinsa kannalta. Noin puolet haastatelluista vangeista, joille usko oli osa jokapäiväistä elämää, kokivat uskonnon harjoittamisen merkityksen huomattavaksi hyvinvoinnin lähteeksi. Vangit olivat suhteellisen tyytyväisiä Kuopion vankilan tarjoamiin mahdollisuuksiin, kuitenkin kriittisesti suhtautuen. Kuopion vankilan osalta on huomattava itse rakennuksen sijainti, koko ja ikä, jotka vaikuttavat vankilan vapaa-ajan vieton realiteetteihin. Tätä ei voi kuitenkaan käyttää tekosyynä olla kehittämättä esimerkiksi vankien harrastustoimintaa, joka on suorassa yhteydessä vankien hyvinvointiin. Avainsanat vanki, vankila, vankeinhoito, hyvinvointi Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT THE DIACONIA POLYTECHNIC/Pieksämäki training unit Pohjolainen Maarit Saarikoski Pasi Hobbies and possibilities to practice religion in prison and their influence on prisoners welfare. Pieksämäki, autumn pages, 2 appendixes The purpose of our study was to know how hobbies and religion practice in prison influence on prisoners welfare. Similar studies have not been conducted as far as we know, but fortunately we found few books which helped us to build our theorethical framework. Our study was a qualitative. We interviewed eight prisoners in Kuopio prison and we used the focused interview method. We also had an opportunity to discuss with the prison chaplain and a social worker. In our research, prisoners whom we interviewed were very active for hobbies, especially exercise. They felt that exercising is one of the main sources for their well-being. About half of convicts told that the Christian faith belonged to their everyday life. They said that the faith in God is the main source of well-being in their life. Prisoners were quite satisfied with the opportunities in Kuopio prison; however they were a little critical of services available. Kuopio prison s location, size and age influence on realities of spending leisure time in prison. On the other hand that can not be an excuse not to develop prison operations. There is a straight connection between leisure time and a human s welfare. Keywords: prisoner, prison, criminal care, welfare Deposited at the Diaconia Polytechnic/Pieksämäki training unit, library

4 1 JOHDANTO Tutkimuksemme kohteena oleva ihmisryhmä on yleensä saanut julkisuudessa negatiivista huomiota osakseen. Saamme usein kuulla medioista rikoksentekijöiden tuomioista ja vankilapaoista sekä vankilassa tapahtuneista väkivallanteoista. Ovatko kyseiset henkilöt todellakin yhteiskunnallisesti syrjäytyneitä, aggressiivisia huumeveikkoja tai paatuneita taparikollisia, jotka ansaitsevat kovan rangaistuksen? Vai ovatko he vain tavallisia ihmisiä, jotka ovat elämänpolullaan joutuneet rikoksen teille? Onko vankilan tarkoitus vielä olla pelkkä rangaistuslaitos, vai pyrkiikö se nykyään tekemään näistä ihmisistä myös yhteiskuntakelpoisia? Saavatko nykyajan vangit mahdollisuuden toteuttaa itseään ja pitää huolta hyvinvoinnistaan vankilassa? Opinnäytetyömme aihe kehkeytyi kuin itsestään pohtiessamme näitä kysymyksiä ja halusimme tietää kuinka heitä kohdellaan nykypäivänä ja onko heidän mielestään saamansa kohtelu ihmisarvoista. Mielenkiinto vankeinhoitoa kohtaan lisääntyi, ja päätimme selvittää kuinka vankilassaoloaika ja siihen liittyvät olosuhteet tukevat vankeja. Koska aihepiiri oli kohtalaisen laaja, niin rajausta mietittyämme päätimme perehtyä tutkimaan harrastusten ja uskonnon mahdollisuuksia vankilassa sekä niiden merkitystä vankien hyvinvoinnilleen. Suoritimme kvalitatiivisen tutkimuksen Kuopion vankilassa kesällä 2001, jolloin nauhuria apuna käyttäen teemahaastattelimme kahdeksaa vankia. Pääsimme keskustelemaan myös vankilapastorin ja sosiaalityöntekijän kanssa sekä saimme mahdollisuuden tutustua vankilarakennukseen ja vankien elinoloihin, mikä lisäsi tietoisuuttamme vankila-elämästä.

5 2 VANKEINHOIDON HISTORIAA Kriminaalipolitiikka alkoi kiristyä 1900-luvun alkupuolella ja käytännössä se ilmeni rangaistusten ankaroitumisena ja vankimäärän kasvuna. Vuoden 1925 vankeinhoitoasetuksen mukaan vankilahallinnon tehtävänä oli vankilalaitoksen ohjaamisen ja vapausrangaistusten täytäntöönpanon ohella koettaa herättää vangeissa siveellistä kuntoa sekä saada heidät pyrkimään edistykseen ja parannukseen. Vankilassaolon tuli siis vaikuttaa rikolliseen parantavasti. (Pajuoja 1986, ) Vankiin pyrittiin aktiivisesti istuttamaan yhteiskunnan normeja. Tavoitteena oli ihmisen rikollisen luonteen muuttaminen eli taudista parantaminen yksilökohtaisen kasvatuskäsittelyn kautta. Ellei rikollinen osoittanut parantumisen merkkejä, hän saattoi jäädä pakkolaitokseen loppuelämäkseen ja saada toistuvasti uusia, hallinnollisin perustein määrättyjä jatkoaikoja. Rikollinen siis ymmärrettiin kieroon kasvaneeksi persoonallisuudeksi, mihin kehno kasvatus oli viime kädessä syynä. Keinoina persoonallisuuden muuttumiseen käytettiin tiukkaa kuria, pieniä käytöspalkintoja, säännöllistä päiväjärjestystä, eristämistä ja kovaa työntekoa. Parantuneeksi katsottiin määräyksiä ehdottomasti totteleva, ahkerasti työtätekevä ja nuhteettomia säännönmukaisia elämäntapoja noudattava ihminen. Tällaista rangaistusta kuvaa parantamista paremmin muuan toinen termi, eli aivopesu. (Pajuoja 1986, ) 1940-luvulta 1950-luvun alkuun vankien kohtelu ja tavoitteet eivät olennaisesti muuttuneet, kuitenkin menetelmät lievenivät jonkin verran kohtuullisempaan ja humaanimpaan suuntaan luvulle tultaessa vankien kohtelun tavoitteet muuttuivat. Tavoitteeksi tuli yksilön paluu moniarvoisen yhteiskuntaan sen toimivaksi jäseneksi. Vankeinhoidon menetelmäksi tuli se, ettei vankeja kasvateta vaan heitä koulutetaan, jotta heistä tulisi mahdollisimman tuottavia, työ- ja kilpailukykyisiä yhteiskunnan jäseniä. (Pajuoja 1986, ) Keskeisenä tavoitteena on ollut 1970-luvun puolenvälin jälkeen vangin selviytymismahdollisuuksien edistäminen. Toimintaa ohjaavana pääperiaatteena on ollut normaaliuden toteuttaminen niin pitkälle kuin se laitosoloissa on ollut mahdollista. Viime vuosina uusina keinoina ovat olleet toimintaohjelmat, joilla pyritään vähentämään esim.

6 päihteiden käyttöä sekä vaikuttamaan vangin asenteisiin ja käyttäytymismalleihin. (Ursinus & Kempas, toim. 1999, )

7 3 KUOPION VANKILA 3.1 Historia Kuopion vankilan historia ulottuu vuoteen 1777, jolloin päätös Pohjois-Savon vankilan perustamisesta Kuopioon tehtiin, ja kruunun vankila aloitti toimintansa v Nykyisellä paikallaan Kallaveden rannalla vankila on sijainnut vuodesta 1830 ja nykyinen vankilarakennus valmistui v osana vuosisadan lopun suurta lääninvankiloiden rakentamisohjelmaa. Kuopion vankila on toiminut ennen Suomen itsenäistymistä niin Ruotsin kuin Venäjänkin vallan alaisuudessa. 3.2 Tehtävä Kuopion vankila on 73-paikkainen suljettu laitos, jonka perustehtävänä on toimia Itä- ja Pohjois-Suomen vankeinhoitoalueella tutkintavankeuden toimeenpanolaitoksena. Tehtävänä on tutkintavankeuden turvallinen toimeenpaneminen, tutkintavankien akuuttien ongelmien ehkäiseminen ja selvittäminen, sekä tutkintavankeuden haittojen pienentäminen ja tarvittavien kuntoutustoimintojen käynnistäminen. (Toimintakertomus 2000, 3.) Laitos toteuttaa myös seksuaalirikoksista tuomittujen vankien toimintaohjelmaa ja avovankilaosastolla huolehditaan vankilan ulkopuolella tapahtuvan siviilityön ja opiskelun toteuttamisesta (Toimintakertomus 2000, 3). 3.3 Uskonto Kuopion vankilassa Kirkko edellyttää, että kriminaalipolitiikka: Kunnioittaa ihmisen ainutkertaisuutta ja loukkaamattomuutta; Ymmärtää ihmisen toteuttavan kaikissa teoissaan hänelle Jumalan kuvana kuuluvaa valtaansa, vapauttaan ja aktiviteettiään; Pyrkii luomaan oikeusjärjestyksestä aikaa seuraavan, muutoksille alttiin, joustavan ja oppimiskykyisen järjestelmän; Luo mahdollisuuksia sille, että ihmiset voivat todella kohtuudella kantaa vastuuta

8 ei-toivotuista teoistaan ja niiden seurauksista; Etsii kaikessa osaratkaisuissaan tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta siten, että näitten ihanteiden sisällöstä pääsevät kaikki asianosaiset yhdessä määräämään; Muistuttaa alati yhteiskuntapolitiikan muita lohkoja niistä laiminlyönneistä, joita kriminaalipolitiikassa joudutaan toteamaan. (Kirkon tehtävä kriminaalityössä 1978, 58-59) Vankeinhoidon vähimmäissääntö 41 1) Jos vankilassa on riittävä määrä samaan uskontokuntaan kuuluvia vankeja, tuon uskontokunnan hyväksymä edustaja on nimitettävä tai tunnustettava kyseisten vankien sielunhoitajaksi. Jos samaan uskontokuntaan kuuluvia vankeja on huomattavan paljon ja jos olosuhteet muuten sallivat, sielunhoitajan tehtävän tulee olla kokopäiväinen. 2) Edellisen momentin mukaisesti nimitetyn tai tunnustetun sielunhoitajan tulee saada säännöllisesti pitää jumalanpalveluksia sekä tavata edustamaansa uskontokuntaan kuuluvia vankeja kahden kesken, kun henkilökohtainen sielunhoito on tarpeen. 3) Vankia ei saa estää pitämästä yhteyttä uskontokuntiin lähettämiin edustajiin. Jokaisella vangilla on kuitenkin täysi oikeus olla tapaamatta uskontokuntien edustajia. (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, ) Vankeinhoidon vähimmäissääntö 42 Jokaisella vangilla on oikeus uskonnollisten tarpeidensa tyydyttämiseksi osallistua laitoksessa järjestettäviin jumalanpalveluksiin sekä pitää hallussaan uskontonsa pyhiä tekstejä ja hartauskirjallisuutta, sikäli kuin uskonnonharjoituksesta ei koidu haittaa laitoksen toiminnalle. (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, 134.) Uskonnon merkitys luvuilla Uskonnon ja sielunhoidon merkitys oli 1700-luvulta lähtien vankiloissa suuri. Pietistisen liikkeen ja aikakautta leimanneen valistusfilosofian myötä vankilaideologiaksi omaksuttiin pelotusperiaatteen sijaan parannus- eli kasvatusperiaate. Aatteista huolimatta sielunhoito oli vielä 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alkupuolellakin rappiolla. (Aamuvuori 1988, 31.)

9 Vankiloissa ei ollut vielä tuohon aikaan omaa pastoria, mutta kirkossa käymisestä huolehdittiin. Kuopiossa tämä oli helppoa, koska kirkko sijaitsi vankilan vieressä vielä 1800-luvun alkupuolella. Vankilat saivat oman pastorin 1800-luvun lopulla. Kuopion lääninvankilan pastori Karl Ruben Jauhiainen kirjoitti vankilan vuosikertomuksessa v seuraavasti: Vangit ovat jumalanpalveluksissa käyttäytyneet vähimmättäkään häiriöttä Sen sijaan Herran Ehtoollista en ole voinut jakaa, kun vangit ovat olleet, kuten tavallista, rikosjuttujensa alaisia ja siihen sopimattomia. Onkin erittäin hyvä, että uusi koppivankila pian valmistuu, niin pääsevät vangit yksinäisyyteen pahuuttaan miettimään. Kun vankilassa oli täyttä ja kaikki eivät olisi mahtuneet kirkkoon, pidettiin jumalanpalvelus vankilan käytävällä. Jokapäiväiset iltahartaudet kuuluivat myös asiaan. (Aamuvuori 1988, ) Toiminta 1900-luvulla ja vuosituhannen vaihtuessa Hengellinen toiminta Kuopion vankilassa vilkastui vuoden 1947 jälkeen, jolloin vapaaehtoista hengellistä työtä tekevät oikeutettiin pitämään hartaustilaisuuksia vankilassa sekä puhuttamaan vankeja sielunhoidollisessa tarkoituksessa (Aamuvuori 1988, 117). Kuopion vankilan hengellistä diakonia-, ja sielunhoitotyötä tehdään nykyään yhdessä ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Jumalanpalveluksia ja muita hengellisiä tilaisuuksia pidetään perinteisesti lauantaisin ja sunnuntaisin. Näissä käy keskimäärin 15 vankia/tilaisuus. Raamattupiiri kokoontuu kerran viikossa vankilapastorin johdolla ja mukana on n. 10 vankia. Vangeilla on myös mahdollisuus käydä rippikoulu vankilassa ja keskustella henkilökohtaisesti vankilapastorin kanssa. (Toimintakertomus 2000, 13.) Ulkopuolisten vapaaehtoisten vetämät vankien kriisipalveluryhmä ja kasvuryhmä on kokoontunut vuoroviikoin lukuun ottamatta kesäaikaa. Näissä ryhmissä on pyritty vangin henkilökohtaisten ongelmien kohtaamiseen, käsittelyyn ja yksilön kasvuun. Ryhmien suuruus on noin 10 vankia.

10 3.4 Harrastukset ja vapaa-ajan vietto Kuopion vankilassa Virkistys ja kulttuuri Vankeinhoidon vähimmäissääntö 78 Vankien henkisen ja ruumiillisen terveyden edistämiseksi jokaisessa vankilassa tulee järjestää mahdollisuudet virkistykseen ja kulttuuriharrastuksiin (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, 150). Vapaa-ajan toiminnoista huolehtiminen kuului vielä sotien jälkeen lähinnä opettajalle ja pastorille, jotka järjestivät erilaisia luentoja yhteiskunnallisista tai uskonnollisista aiheista. Joskus myös vankilan johtaja oli innokkaasti mukana vankien vapaa-ajan toiminnoissa. Näin oli esimerkiksi johtaja Brofeltin aikana, jolloin vankilan johtaja toimi vankien muodostaman kerhon kuraattorina. (Aamuvuori 1988, 119.) Siihen aikaan vangit olivat huomattavasti aktiivisempia järjestämään itse ohjelmaa kuin nykyisin. Kerho järjesti ohjelmallisia illanviettoja, joissa myös henkilökuntaa oli mukana. Illanviettoon oli harjoiteltu näytelmiä, laulukuoro esiintyi, orkesteri soitti. Puuttui vain tunti tanssia lopuksi. (Aamuvuori 1988, ) Nykyisin vangit järjestävät itse ohjelmaa huomattavasti vähemmän. Askarteluhuoneessa voi tehdä pienimuotoisia käsija puutöitä. Sellissä ei saa askarrella, mutta voi harrastaa piirustusta ja maalausta hajuttomilla eli vesiliukoisilla maaleilla. Vankeinhoidon vähimmäissääntö 40 Jokaisessa vankilassa tulee olla kirjasto, jota kaikkiin vankiryhmiin kuuluvat vangit saavat käyttää ja jossa on kunnolliset valikoimat sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Vankeja tulee kannustaa käyttämään kirjastoa tehokkaasti hyväkseen. (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, ) Kirjasto on kaikkien vankien käytössä Kuopion vankilassakin. Se on avoinna maanantaista torstaihin klo ja siellä on noin 2000 niteen kokoelma. Kuopion kaupungin kirjastoauto käy lisäksi perjantaisin vankilan pihalla klo Lainaaminen tapahtuu kunkin vangin omalla kirjastokortilla.

11 Liikunta Vankeinhoidon vähimmäissääntö 21 1) Vangeille, jotka eivät tee ulkotöitä, on järjestettävä päivittäin ainakin tunnin ajaksi sopivaa liikuntaa ulkoilmassa, jos sää vain sallii. 2) Nuorille vangeille sekä muille ikänsä ja kuntonsa puolesta liikuntaan kykeneville vangeille tulee ulkoilutuntien aikana antaa liikunnanohjausta, jonka tarpeisiin vankilan pitää hankkia tilat ja välineet. (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, 153.) Nykyään kesäaikana voi pääasiassa ulkoilujen yhteydessä pelata mm. lento- ja sulkapalloa. Talvisin ulkoliikunnalle ei ole paljon mahdollisuuksia. Sisäliikunnassa puolestaan voi harrastaa esimerkiksi kuntopyöräilyä, pöytätennistä tai käydä punttisalilla. Valitettavasti lääninvankilan tarjoamat liikuntatilat ovat muuten viime vuosisadalta. Ei ole esimerkiksi palloiluhallia eikä jalkapallokenttää.

12 4 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET KÄSITTEET 4.1 Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia harrastusten ja uskonnonharjoittamisen mahdollisuuksia sekä niiden merkitystä vankien hyvinvoinnille Kuopion vankilassa. Halusimme tutkia aihetta nimenomaan vankien näkökulmasta ja saada mm. selville kuinka hyvin he tietävät vankilan tarjoamista harrastusmahdollisuuksista ja uskonnollisista tilaisuuksista. Tutkimme myös kuinka he kuluttavat aikaansa vankilassa ja kuinka omaehtoinen tekeminen vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa. 4.2 Keskeiset käsitteet Vankila Vankila on rangaistuslaitos, jossa laitoksen virallinen organisaatio on järjestetty hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti nimenomaan vapaudenriiston täytäntöönpanoa (Kääriäinen 1994, 276). Erving Goffmanin mukaan (1961, xiii, käännös AH) vankila on totaalinen instituutio; paikka, jossa suuri määrä samankaltaisessa tilanteessa olevia, laajemmasta yhteiskunnasta tietyksi ajanjaksoksi irrotettuja yksilöitä asuu ja työskentelee ja jossa heidän elämänsä on suljettua ja muodollisesti hallittua.(heinonen 1998, 20.) Luonteeltaan vankila on totaalinen laitos, joka on eristävyytensä vuoksi vähäisessä määrin yhteydessä ulkopuoliseen maailmaan. Vankilaa on luonnehdittu myös hierarkkiseksi pakkolaitokseksi, jossa valta on keskitetty johtajalle. (Autio & Hautamäki 1991.) Vankeinhoito Rangaistusjärjestelmää koskevissa tavoitteissa on Suomessa 1960-luvulta lähtien korostettu ns. yleisestävyyttä. Rangaistusten ja niillä ilmaistavan yhteiskunnan virallisen

13 paheksunnan uskotaan edistävän ihmisten pysymistä kaidalla tiellä. Vankeinhoidon mahdollisuuksiin rikoksesta tuomitun parantamiseen ei ole enää pitkään aikaan uskottu. Keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin lainsäädäntöä 1970-luvun puolivälissä uudistettaessa vangin selviytymismahdollisuuksien edistäminen. Toimintaa ohjaavaksi pääperiaatteeksi otettiin normaalisuuden toteuttaminen niin pitkälle, kuin se laitosoloissa on mahdollista. Mahdollisimman normaalisti eli samalla tavoin kuin muuallakin yhteiskunnassa järjestetyn työn, koulutuksen ja muun toiminnan katsottiin edistävän parhaiten selviytymistä vapautumisen jälkeen. (Ursinus & Kempas toim. 1999, 19.) Hyvinvointi Tässä tutkimuksessa katsotaan yksilön hyvinvoinnin toteutumisen edellyttävän sitä, että hän saa keskeiset inhimilliset tarpeensa tyydytetyiksi. Koska tutkimuksemme on enimmäkseen vankien näkökulmasta tehty, niin luonnollisesti oman käsitteensä hyvinvoinnista määrittelivät lopullisesti haastatellut vangit itse. Näkökantamme on siis ontologinen subjektivismi, jossa hyvinvoinnin sisällön(kin) määrittelee ihminen itse (Kainulainen 1998, 33). Seuraavassa kappaleessa tarkennamme hyvinvoinnin laaja-alaista käsitettä.

14 5 HYVINVOINTI JA TARPEET Siitä huolimatta että hyvinvointi on runsaasti käytetty käsite, sen sisällöstä ei ole yksimielisyyttä. Hyvinvointitutkimuksessa hyvinvoinnista on perinteisesti esitetty erilaisia näkemyksiä ja sen on esitetty muodostuvan suhteessa ihmisen tarpeiden tyydytykseen tai resurssien käyttöön. Sitä onko hyvinvointi tarve- vai resurssipohjainen asia, onkin mainittu keskeiseksi kysymykseksi hyvinvointitutkimuksen historiassa. Tarve- ja resurssiperusteisia hyvinvointinäkemyksiä on myös pyritty yhdistämään muun muassa Erik Allardtin johtaman vertailevan sosiologian tutkimusryhmässä. (Kainulainen 1998, 32.) Keskeistä on myös se millaisen ihmiskäsityksen varassa mittaamme ja tulkitsemme hyvinvointia, koska on selvää että erilaiset näkemykset johtavat erilaisiin päätelmiin hyvinvoinnista. Yksilön hyvinvointia voidaan arvioida sisäisen mielentilan eli subjektiivisuuden kautta sekä ulkoisten asioiden tilana. (Kainulainen 1998, 32.) Tutkimuksessamme käsittelemme hyvinvointia lähinnä tarpeitten tyydyttämisen pohjalta. Ihmisen perustarpeiden tulee vähintään minimimäärässä olla tyydytettyjä, jotta hän voisi tuntea voivansa hyvin. Kuitenkin tarpeiden tyydytyksen ja hyvinvoinnin asteen välinen suhde on hyvin monimutkainen, koska ihmisen perustarpeet ja niiden tyydytys määräävät ihmisen hyvinvoinnin. Tarpeet voidaan jaotella monin eri tavoin ja niitä voi tarkastella muun muassa jaottelemalla ne objektiivisiksi ja subjektiivisiksi tarpeiksi. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, ) Käytettäessä objektiivisten tarpeiden käsitettä tahdotaan ilmaista, että nuo tarpeet ovat yksilön ulkopuolella, objektiivisesti nähtävissä esim. tietynlaisina vajaustiloina tai puutteina. Ne ovat siis ulkoisten tekijöiden avulla osoitettavissa. Subjektiivisilla tarpeilla taas tarkoitetaan yksilön itsensä tuntemia vajaustiloja tai puutteita, joita hän itse tiedostaa ja hyväksyy itsellään olevan. Subjektiivisten tarpeiden suhteen on olennaista yksilön oma tuntemus, oma tiedostus.

15 Subjektiivisten tarpeiden ei välttämättä tarvitse ilmetä objektiivisina, eivätkä objektiiviset tarpeet aina ilmene subjektiivisina. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, ) Ihmisen perustarpeet Vaikka useat tutkijat ovat viime vuosikymmeninä ympäri maailmaa selvittäneet perustarpeiden sisältöä ja kaikkien tarveteoriat ovat varsin samanlaisia, niin maailmanlaajuisesti kenties kuuluisin tarveteoria on Maslow n (1954, 1970; 1987) muotoilema. Hänen tarveteoriaan liittyy ajatus tarpeiden hierarkkisuudesta tarkoittaen, että tarpeiden toteutumisella on tietty tärkeysjärjestys. Maslow n tarveteorian seitsemän eri perustarpeiden luokkaa ilmenevät seuraavasta luettelosta. Ensisijainen tarve esitetään ensimmäisenä ja niin edespäin. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, 59.) 1. Fysiologiset tarpeet (ravinto, suoja, lepo ja seksuaalisuus fysiologisessa mielessä). 2. Turvallisuuden tarpeet (Kategoriaan sisällytetään mm. turvallisuusvaatimus fyysisen ympäristön vaaroja vastaan). 3. Liittymisen, johonkin kuulumisen sekä hyväksytyksi tulemisen tarpeet. 4. Itsekunnioituksen ja itsensä arvostamisen tarpeet. 5. Tarve itsensä toteuttamiseen. 6. Tarve tietää, ymmärtää, oppia, löytää ja tutkia eli kognitiiviset tarpeet. 7. Tarve kauneuteen, esteettisyyteen, järjestykseen, symmetrisyyteen ja vastenmielisyys rumaa kohtaan. Hyvinvointi edellyttää, että kaikki edellä mainitut tarpeet ovat ainakin minimimäärässään tyydyttyneet. Eri tarpeiden toteutumisen mittaaminen on kuitenkin varsin vaikea tehtävä. Materiaalisia tarpeita on huomattavasti helpompi mitata kuin ei-materiaalisia tarpeita eli esimerkiksi ihmisen ravinto, lepo ja fyysinen suoja voidaan helpommin mieltää mitattaviksi suureiksi kuin vaikkapa ihmisen tarve itsensä toteuttamiseen. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, 59.) Allardt (1980, 32-33) analysoi hyvinvoinnin käsitettä suhteessa elintasoon sekä elämänlaatuun. Hän sanoo elintason olevan hyvinvoinnin kannalta aineellisiin ja persoonatto-

16 miin resursseihin perustuvaa tarpeentyydytystä. Elämänlaadun suhteessa hyvinvointiin hän puolestaan määrittelee ihmisten väliseksi, ihmisten ja yhteiskunnan sekä ihmisten ja luonnon suhteisiin perustuvaksi tarpeentyydyttämiseksi. Kirjassa Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (1992, 60-62) sanotaankin, että nykyisin onkin yhä enemmän alettu puhumaan elintason sijasta elämänlaadusta, jolloin hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä on aineellisen hyvinvoinnin lisäksi nähty muun muassa terveys, harrastukset, sosiaaliset suhteet ja luovuutta edistävä virikkeisyys. Maslow n tarveteoria on suuria ihmisjoukkoja koskeva, empiirisiin kokeisiin perustuva teoria eikä siitä voida tehdä kauaskantoisia johtopäätöksiä yksilön käyttäytymisestä, koska yksilön elämässä tarpeet luonnollisesti painottuvat eri tavoin eri aikoina. Eri tarpeilla on ihmisille erilainen ja ajassa muuttuva arvo. Hyvinvointi on siis suhteellinen ja kulttuurisidonnainen käsite koska ihmisen tarpeet, tottumukset ja elämäntilanne eri aikoina eri kulttuureissa säätelevät hyvinvoinnin kokemista. Juuri tästä syystä hyvinvoinnin mittaaminen on vaikeaa. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, 63.)

17 6 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 6.1 Heinonen, Anna: Teräsmies ja kävelevä hyypiö Anna Heinonen (1988) teki tutkimuksensa nauhurihaastatteluna ja haastattelumenetelmänä hänellä oli narraativinen haastattelutekniikka, jossa ensin haastateltavan annetaan vapaasti kertoa elämäntarinansa sellaisena kuin hän sen näkee ja haluaa kertoa ja tämän jälkeen haastattelija esittää tarkentavia kysymyksiä, joiden avulla kertomusta täydennetään. Heinosen tutkimusongelmana olivat: 1. Millaisia elämänhallinnan muotoja elämäntarinoissa esiintyy ja miten elämänhallinnan tunnetta tuotetaan? 2. Miten vankila erityisenä sosiaalisena ympäristönä vaikuttaa elämänhallinnan kokemiseen ja tuottamiseen? Tärkeimmät tulokset ja pohdintaa Elämäntarinat jakautuivat sävyltään positiivisiin ja negatiivisiin. Selkein ero näiden tarinoiden välillä oli se, että positiivissävytteisiin tarinoihin sisältyi yksi tai useampia sellaisia kokemuksia, joiden seurauksena vanki oli kyennyt näkemään elämänsä uudesta näkökulmasta. Tällaiset kokemukset ovat siis tärkeimpiä todellisen elämänhallinnan tuottajia, jossa yksilö oppii hallitsemaan elämäänsä tiedostamalla omien vaikutusmahdollisuuksien rajat ja toimimalla realistisesti asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Sosiaalisten ongelmien ja hylätyksi tulemiskokemusten seurauksena haastatellut olivat itsenäistyneet aikaisin ja itsenäisyydestä oli tullut heille yksi elämänhallinnan tuottamiskeino. Vankila on miehinen ja maskuliininen yhteisö. Tämä vaikuttaa elämänhallinnan tunteeseen sitä heikentävästi rajoittaessaan sukupuolten välisessä kanssakäymisessä tapahtu-

18 vaa luonnollista peilausta. Elämänhallinnan tunnetta pyritään tuottamaan kovuudella ja fyysisellä voimalla, jotka ovat vankilayhteisössä yleisesti arvostettuja ominaisuuksia. Sekä yksilön että yhteiskunnan edun mukaista olisi järjestää vangeille yhä enemmän ja toimivampia arkielämän perustaitoja opettavia kursseja. Yksilön kannalta on ensisijaisen tärkeää, että alkanutta muutosta ei väheksytä vaan tuetaan. On selvää, että vankilat ovat ristiriitaisessa asemassa, koska niiden on toisaalta säilytettävä, toisaalta vapautettava 6.2 Kääriäinen, Juha: Seikkailijasta Pummiksi Juha Kääriäinen (1994) teki tutkimuksensa induktiivisesti painottuen, eli hän eteni tietojen keruussa ja analysoinnissa aina edellisissä vaiheissa tekemiensä havaintojen mukaisesti. Hän noudatti koko hankkeensa ajan laadullisen, eli kvalitatiivisen tutkimuksen keskeisintä käytäntöä. Kääriäisen tutkimusongelmat olivat: 1. a) Millaisia tekoja tuotamme vakavimmaksi rikoksiksi ja b) millaisia tekijöitä tuotamme vakavimmiksi rikollisiksi 2. a) Millaisia rikosuria tuotamme; b) millainen on erityisesti monenkertaiseksi rikoksenuusijaksi tuotetun rikollisuran keskeinen moraalinen sisältö ja miten se muuttuu rikoksenuusijan ikääntyessä c) miten rikosuran tuotanto tapahtuu keskeisissä kontrolli-instituutioissa ja d) millä tavoin pitkän rikosuran läpikäyneet perustelevat rikosuralta irrottautumisensa Tärkeimmät tulokset ja pohdintaa Kääriäisen tutkimuksessa rikos on yhteiskunnallinen tuote. Tutkimuksen perusoletus on, että rikosuran institutionaaliset reunaehdot vaikuttavat moraalisen uran sisältöön: sekä

19 oikeusvaltion että sosiaalivaltion sosiaalista kontrollia tuottavat järjestelmät luovat vastakulttuurinsa ja tulkintatapansa, jotka luovat perustan lainrikkojien moraalisen uran kehittymiselle. Viranomaiset muodostavat toiminnallaan suuressa määrin lainrikkojien kosketuspinnan muuhun yhteiskuntaan. Yhteiskuntaa ja viranomaisia koskevan ajattelun logiikka on usein se, että koska yhteiskunta on vain kieltävä ja rankaiseva, ei minullakaan ole velvollisuutta tai minun ei kannata toimia sen sääntöjen mukaan. Vankila on rangaistuslaitos, jossa laitoksen virallinen organisaatio on järjestetty hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti nimenomaan vapaudenriiston täytäntöönpano. Toisaalta vankiloiden toiminnallisen rakenteen keskeinen osa on työtoiminta. Vankilatyö perustuu pakkoon, siitä ei makseta palkkaa ja se on sisällöltään yleensä varsin huonosti laitoskiertäjien kulttuuriin sopivaa teollisuustyötä. Näyttää varsin selvästi siltä, että vankiloiden työtoiminta disintegroi vankeja työyhteiskuntaan, kun sen tavoite on päinvastainen. Vankilassaolo ja siellä työskentely merkitsee vangeille käytännössä vain passiivista ajan kuluttamista Vankien alakulttuurin olemassaolon pohjimmainen tarkoitus on pyrkiä kollektiivisesti vastustamaan monella tavalla rankaisevaa ja nöyryyttävää pakkovaltaa. Nuorelle vankila on paitsi pelottava, myös kiinnostava paikka. Vanhemmille ja moninkertaisille uusijoille vankila voi merkitä sen sijaan jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Vankilasta vapautumiseen liittyy voimakas tunteiden ristiriitaisuus. Vapautuvalla vangilla on ilmeisen vahva tunne omasta erilaisuudestaan ja asemastaan yhteiskunnan ulkopuolisena. Moninkertaisen rikoksenuusijan moraalisen uran kannalta oikeusvaltion ja sosiaalivaltion laitoksilla näyttää olevan oma paikkansa. Sosiaalihuollon asumispalvelujen portaikkoa voidaan pitää yhtenä rikosuran luojana ja ylläpitäjänä. Monet pitävät vankilaan joutumista lopulta helpottavana hankalan ja epävarman siviilielämän jälkeen. Vankilasta vapautuvien jälkihuollolta rikoksenuusijat toivoivat paitsi fyysisten perustarpeiden tyydyttämistä myös enemmän inhimillisyyttä, luottamuksellisuutta ja vapaa-

20 ehtoisuutta sekä yksilökohtaista tarpeenmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tutkimuksen näkökulma korostaa tarvetta pohtia keinoja rikosuralle jo joutuneiden uralta pois saamiseksi. Vankeusrangaistus ei tule rangaistusmuotona häviämään ja siksi sitä kannattaa kehittää vankia mahdollisimman vähän vaurioittavaan suuntaan. On hämmästyttävää huomata, kuinka pienen painoarvon vankilalaitoksemme antaa kuntouttavalle toiminnalle, vaikka esimerkiksi vankien terveystutkimuksen mukaan (Joukamaa 1991.), tarvetta olisi varsin paljon, erityisesti psyykkiseen kuntoutukseen ja päihderiippuvuuksien hoitoon. 6.3 Interim: Pappi vankilassa Keijo Plit ( Viirre ja Kiema. 1988, 35-58) pohtii kirjoituksessaan vankilasta ja vankien omista lähtökohdista käsin vankilauskonnollisuuden erityispiirteitä. Hänen mielestään vankilan uskonnollisuudelle ilmeistä on luostaritaudin oireet. Tämä on nähtävissä siinä, että vangit saavat ottaa vastaan passiivisina sen, mitä heille vapaudessa olevat tarjoavat. He seuraavat enemmän puhujan kokonaisilmaisua kuin kuuntelevat sanoja, myös tunne-elämysten tavoittelu korostuu muuten tunneköyhässä ympäristössä. Vankilauskonnollisuuden erityispiirteenä on hengellinen orpous, moni vanki kokee häntä metsästettävän johonkin tiettyyn ryhmittymään, eikä itse tiedä mihin osallistua. Vankilapastori edustaa kuitenkin pysyvyyttä vankilassa, joten vierailijoiden tulisi toimia läheisessä yhteistyössä hänen kanssaan. On kuitenkin otettava huomioon, että kun noin kolmanneksella suomalaisista vangeista on jonkinasteisia mielenterveysongelmia, niin uskonnollinen opetus voi johtaa helposti väärinymmärryksiin ja syyllisyyden lisääntymiseen. Onkin tärkeää, ettei evankeliumia irroteta elämän todellisuudesta, vaan työntekijä hahmottaa itselleen mistä motiiveista vanki määrittelee kantansa ja lausuu mielipiteensä. Kalle Syrjä (Viirre ja Kiema. 1988, 59-61) puolestaan käsittelee kirjoituksessaan Kuopion vankilan raamattupiiriä. Hän kertoo vankien vaihtuvuuden vaikuttavan piirien kokoonpanoon. Hän kertoo piirin toiminnan olevan enimmäkseen keskustelupiirin luontoista. Heikkoutena hän kuitenkin pitää Raamatun käytön vähäisyyden. Raamatunluku

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Minun elämäntilanteeni

Minun elämäntilanteeni PKS kaupungit ja Socca 15.11.2016 1 Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Ole hyvä ja täytä tämä sinun elämäntilannettasi kartoittava kysely ennen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017

Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Tajua Mut! -kyselytutkimus Tutkimuskysymys: Miten Tajua Mut! -toimintamalliin koulutetut kokevat toimintamallin tarpeellisuuden ja käytön? Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Paimion palvelukeskussäätiö

Paimion palvelukeskussäätiö LIITE 2: Zung-depressioskaala Paimion palvelukeskussäätiö pvm Depressioskaala Zung: Sirkka-Liisa Kivelä Seuraavassa esitellään erilaisia väittämiä. Rengastakaa kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke 2016-2018 Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM 30.5.2017 Hallitusohjelman kärkihanke:

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Miten minä voisin ansaita rahaa

Miten minä voisin ansaita rahaa Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot