HARRASTUSTEN JA USKONNON HARJOITTAMISEN MAHDOL- LISUUDET SEKÄ NIIDEN MERKITYS VANGIN HYVINVOINNILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARRASTUSTEN JA USKONNON HARJOITTAMISEN MAHDOL- LISUUDET SEKÄ NIIDEN MERKITYS VANGIN HYVINVOINNILLE"

Transkriptio

1 HARRASTUSTEN JA USKONNON HARJOITTAMISEN MAHDOL- LISUUDET SEKÄ NIIDEN MERKITYS VANGIN HYVINVOINNILLE Opinnäytetyö Syksy 2001 Pohjolainen Maarit Saarikoski Pasi DIAK Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/Pieksämäen yksikkö Pohjolainen Maarit ja Saarikoski Pasi Harrastusten ja uskonnon harjoittamisen mahdollisuudet sekä niiden merkitys vangin hyvinvoinnille Pieksämäki, syksy sivua, Liitteet 2 Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää harrastusten ja uskonnon harjoittamisen mahdollisuuksia sekä niiden merkitystä vankien hyvinvoinnille. Vastaavia tutkimuksia ei tiettävästi ole juurikaan tehty, joten aineiston keruu ei ollut aivan helppoa. Löysimme kuitenkin aihetta sivuavia teoksia, joiden pohjalta käsittelimme aineistoamme. Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus suoritettiin Kuopion vankilassa , jolloin teemahaastattelimme kahdeksaa vankia. Vankilapastorin ja sosiaalityöntekijän kanssa käymämme keskustelut käytiin , jolloin saimme mahdollisuuden tutustua myös vankilarakennukseen ja vankien elinoloihin. Tutkimuksestamme nousi esiin, että haastattelemamme vangit harrastivat vapaa-ajallaan suhteellisen aktiivisesti ja erityisesti liikuntaa. He kokivat liikunnan tärkeäksi voimavaraksi hyvinvointinsa kannalta. Noin puolet haastatelluista vangeista, joille usko oli osa jokapäiväistä elämää, kokivat uskonnon harjoittamisen merkityksen huomattavaksi hyvinvoinnin lähteeksi. Vangit olivat suhteellisen tyytyväisiä Kuopion vankilan tarjoamiin mahdollisuuksiin, kuitenkin kriittisesti suhtautuen. Kuopion vankilan osalta on huomattava itse rakennuksen sijainti, koko ja ikä, jotka vaikuttavat vankilan vapaa-ajan vieton realiteetteihin. Tätä ei voi kuitenkaan käyttää tekosyynä olla kehittämättä esimerkiksi vankien harrastustoimintaa, joka on suorassa yhteydessä vankien hyvinvointiin. Avainsanat vanki, vankila, vankeinhoito, hyvinvointi Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT THE DIACONIA POLYTECHNIC/Pieksämäki training unit Pohjolainen Maarit Saarikoski Pasi Hobbies and possibilities to practice religion in prison and their influence on prisoners welfare. Pieksämäki, autumn pages, 2 appendixes The purpose of our study was to know how hobbies and religion practice in prison influence on prisoners welfare. Similar studies have not been conducted as far as we know, but fortunately we found few books which helped us to build our theorethical framework. Our study was a qualitative. We interviewed eight prisoners in Kuopio prison and we used the focused interview method. We also had an opportunity to discuss with the prison chaplain and a social worker. In our research, prisoners whom we interviewed were very active for hobbies, especially exercise. They felt that exercising is one of the main sources for their well-being. About half of convicts told that the Christian faith belonged to their everyday life. They said that the faith in God is the main source of well-being in their life. Prisoners were quite satisfied with the opportunities in Kuopio prison; however they were a little critical of services available. Kuopio prison s location, size and age influence on realities of spending leisure time in prison. On the other hand that can not be an excuse not to develop prison operations. There is a straight connection between leisure time and a human s welfare. Keywords: prisoner, prison, criminal care, welfare Deposited at the Diaconia Polytechnic/Pieksämäki training unit, library

4 1 JOHDANTO Tutkimuksemme kohteena oleva ihmisryhmä on yleensä saanut julkisuudessa negatiivista huomiota osakseen. Saamme usein kuulla medioista rikoksentekijöiden tuomioista ja vankilapaoista sekä vankilassa tapahtuneista väkivallanteoista. Ovatko kyseiset henkilöt todellakin yhteiskunnallisesti syrjäytyneitä, aggressiivisia huumeveikkoja tai paatuneita taparikollisia, jotka ansaitsevat kovan rangaistuksen? Vai ovatko he vain tavallisia ihmisiä, jotka ovat elämänpolullaan joutuneet rikoksen teille? Onko vankilan tarkoitus vielä olla pelkkä rangaistuslaitos, vai pyrkiikö se nykyään tekemään näistä ihmisistä myös yhteiskuntakelpoisia? Saavatko nykyajan vangit mahdollisuuden toteuttaa itseään ja pitää huolta hyvinvoinnistaan vankilassa? Opinnäytetyömme aihe kehkeytyi kuin itsestään pohtiessamme näitä kysymyksiä ja halusimme tietää kuinka heitä kohdellaan nykypäivänä ja onko heidän mielestään saamansa kohtelu ihmisarvoista. Mielenkiinto vankeinhoitoa kohtaan lisääntyi, ja päätimme selvittää kuinka vankilassaoloaika ja siihen liittyvät olosuhteet tukevat vankeja. Koska aihepiiri oli kohtalaisen laaja, niin rajausta mietittyämme päätimme perehtyä tutkimaan harrastusten ja uskonnon mahdollisuuksia vankilassa sekä niiden merkitystä vankien hyvinvoinnilleen. Suoritimme kvalitatiivisen tutkimuksen Kuopion vankilassa kesällä 2001, jolloin nauhuria apuna käyttäen teemahaastattelimme kahdeksaa vankia. Pääsimme keskustelemaan myös vankilapastorin ja sosiaalityöntekijän kanssa sekä saimme mahdollisuuden tutustua vankilarakennukseen ja vankien elinoloihin, mikä lisäsi tietoisuuttamme vankila-elämästä.

5 2 VANKEINHOIDON HISTORIAA Kriminaalipolitiikka alkoi kiristyä 1900-luvun alkupuolella ja käytännössä se ilmeni rangaistusten ankaroitumisena ja vankimäärän kasvuna. Vuoden 1925 vankeinhoitoasetuksen mukaan vankilahallinnon tehtävänä oli vankilalaitoksen ohjaamisen ja vapausrangaistusten täytäntöönpanon ohella koettaa herättää vangeissa siveellistä kuntoa sekä saada heidät pyrkimään edistykseen ja parannukseen. Vankilassaolon tuli siis vaikuttaa rikolliseen parantavasti. (Pajuoja 1986, ) Vankiin pyrittiin aktiivisesti istuttamaan yhteiskunnan normeja. Tavoitteena oli ihmisen rikollisen luonteen muuttaminen eli taudista parantaminen yksilökohtaisen kasvatuskäsittelyn kautta. Ellei rikollinen osoittanut parantumisen merkkejä, hän saattoi jäädä pakkolaitokseen loppuelämäkseen ja saada toistuvasti uusia, hallinnollisin perustein määrättyjä jatkoaikoja. Rikollinen siis ymmärrettiin kieroon kasvaneeksi persoonallisuudeksi, mihin kehno kasvatus oli viime kädessä syynä. Keinoina persoonallisuuden muuttumiseen käytettiin tiukkaa kuria, pieniä käytöspalkintoja, säännöllistä päiväjärjestystä, eristämistä ja kovaa työntekoa. Parantuneeksi katsottiin määräyksiä ehdottomasti totteleva, ahkerasti työtätekevä ja nuhteettomia säännönmukaisia elämäntapoja noudattava ihminen. Tällaista rangaistusta kuvaa parantamista paremmin muuan toinen termi, eli aivopesu. (Pajuoja 1986, ) 1940-luvulta 1950-luvun alkuun vankien kohtelu ja tavoitteet eivät olennaisesti muuttuneet, kuitenkin menetelmät lievenivät jonkin verran kohtuullisempaan ja humaanimpaan suuntaan luvulle tultaessa vankien kohtelun tavoitteet muuttuivat. Tavoitteeksi tuli yksilön paluu moniarvoisen yhteiskuntaan sen toimivaksi jäseneksi. Vankeinhoidon menetelmäksi tuli se, ettei vankeja kasvateta vaan heitä koulutetaan, jotta heistä tulisi mahdollisimman tuottavia, työ- ja kilpailukykyisiä yhteiskunnan jäseniä. (Pajuoja 1986, ) Keskeisenä tavoitteena on ollut 1970-luvun puolenvälin jälkeen vangin selviytymismahdollisuuksien edistäminen. Toimintaa ohjaavana pääperiaatteena on ollut normaaliuden toteuttaminen niin pitkälle kuin se laitosoloissa on ollut mahdollista. Viime vuosina uusina keinoina ovat olleet toimintaohjelmat, joilla pyritään vähentämään esim.

6 päihteiden käyttöä sekä vaikuttamaan vangin asenteisiin ja käyttäytymismalleihin. (Ursinus & Kempas, toim. 1999, )

7 3 KUOPION VANKILA 3.1 Historia Kuopion vankilan historia ulottuu vuoteen 1777, jolloin päätös Pohjois-Savon vankilan perustamisesta Kuopioon tehtiin, ja kruunun vankila aloitti toimintansa v Nykyisellä paikallaan Kallaveden rannalla vankila on sijainnut vuodesta 1830 ja nykyinen vankilarakennus valmistui v osana vuosisadan lopun suurta lääninvankiloiden rakentamisohjelmaa. Kuopion vankila on toiminut ennen Suomen itsenäistymistä niin Ruotsin kuin Venäjänkin vallan alaisuudessa. 3.2 Tehtävä Kuopion vankila on 73-paikkainen suljettu laitos, jonka perustehtävänä on toimia Itä- ja Pohjois-Suomen vankeinhoitoalueella tutkintavankeuden toimeenpanolaitoksena. Tehtävänä on tutkintavankeuden turvallinen toimeenpaneminen, tutkintavankien akuuttien ongelmien ehkäiseminen ja selvittäminen, sekä tutkintavankeuden haittojen pienentäminen ja tarvittavien kuntoutustoimintojen käynnistäminen. (Toimintakertomus 2000, 3.) Laitos toteuttaa myös seksuaalirikoksista tuomittujen vankien toimintaohjelmaa ja avovankilaosastolla huolehditaan vankilan ulkopuolella tapahtuvan siviilityön ja opiskelun toteuttamisesta (Toimintakertomus 2000, 3). 3.3 Uskonto Kuopion vankilassa Kirkko edellyttää, että kriminaalipolitiikka: Kunnioittaa ihmisen ainutkertaisuutta ja loukkaamattomuutta; Ymmärtää ihmisen toteuttavan kaikissa teoissaan hänelle Jumalan kuvana kuuluvaa valtaansa, vapauttaan ja aktiviteettiään; Pyrkii luomaan oikeusjärjestyksestä aikaa seuraavan, muutoksille alttiin, joustavan ja oppimiskykyisen järjestelmän; Luo mahdollisuuksia sille, että ihmiset voivat todella kohtuudella kantaa vastuuta

8 ei-toivotuista teoistaan ja niiden seurauksista; Etsii kaikessa osaratkaisuissaan tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta siten, että näitten ihanteiden sisällöstä pääsevät kaikki asianosaiset yhdessä määräämään; Muistuttaa alati yhteiskuntapolitiikan muita lohkoja niistä laiminlyönneistä, joita kriminaalipolitiikassa joudutaan toteamaan. (Kirkon tehtävä kriminaalityössä 1978, 58-59) Vankeinhoidon vähimmäissääntö 41 1) Jos vankilassa on riittävä määrä samaan uskontokuntaan kuuluvia vankeja, tuon uskontokunnan hyväksymä edustaja on nimitettävä tai tunnustettava kyseisten vankien sielunhoitajaksi. Jos samaan uskontokuntaan kuuluvia vankeja on huomattavan paljon ja jos olosuhteet muuten sallivat, sielunhoitajan tehtävän tulee olla kokopäiväinen. 2) Edellisen momentin mukaisesti nimitetyn tai tunnustetun sielunhoitajan tulee saada säännöllisesti pitää jumalanpalveluksia sekä tavata edustamaansa uskontokuntaan kuuluvia vankeja kahden kesken, kun henkilökohtainen sielunhoito on tarpeen. 3) Vankia ei saa estää pitämästä yhteyttä uskontokuntiin lähettämiin edustajiin. Jokaisella vangilla on kuitenkin täysi oikeus olla tapaamatta uskontokuntien edustajia. (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, ) Vankeinhoidon vähimmäissääntö 42 Jokaisella vangilla on oikeus uskonnollisten tarpeidensa tyydyttämiseksi osallistua laitoksessa järjestettäviin jumalanpalveluksiin sekä pitää hallussaan uskontonsa pyhiä tekstejä ja hartauskirjallisuutta, sikäli kuin uskonnonharjoituksesta ei koidu haittaa laitoksen toiminnalle. (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, 134.) Uskonnon merkitys luvuilla Uskonnon ja sielunhoidon merkitys oli 1700-luvulta lähtien vankiloissa suuri. Pietistisen liikkeen ja aikakautta leimanneen valistusfilosofian myötä vankilaideologiaksi omaksuttiin pelotusperiaatteen sijaan parannus- eli kasvatusperiaate. Aatteista huolimatta sielunhoito oli vielä 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alkupuolellakin rappiolla. (Aamuvuori 1988, 31.)

9 Vankiloissa ei ollut vielä tuohon aikaan omaa pastoria, mutta kirkossa käymisestä huolehdittiin. Kuopiossa tämä oli helppoa, koska kirkko sijaitsi vankilan vieressä vielä 1800-luvun alkupuolella. Vankilat saivat oman pastorin 1800-luvun lopulla. Kuopion lääninvankilan pastori Karl Ruben Jauhiainen kirjoitti vankilan vuosikertomuksessa v seuraavasti: Vangit ovat jumalanpalveluksissa käyttäytyneet vähimmättäkään häiriöttä Sen sijaan Herran Ehtoollista en ole voinut jakaa, kun vangit ovat olleet, kuten tavallista, rikosjuttujensa alaisia ja siihen sopimattomia. Onkin erittäin hyvä, että uusi koppivankila pian valmistuu, niin pääsevät vangit yksinäisyyteen pahuuttaan miettimään. Kun vankilassa oli täyttä ja kaikki eivät olisi mahtuneet kirkkoon, pidettiin jumalanpalvelus vankilan käytävällä. Jokapäiväiset iltahartaudet kuuluivat myös asiaan. (Aamuvuori 1988, ) Toiminta 1900-luvulla ja vuosituhannen vaihtuessa Hengellinen toiminta Kuopion vankilassa vilkastui vuoden 1947 jälkeen, jolloin vapaaehtoista hengellistä työtä tekevät oikeutettiin pitämään hartaustilaisuuksia vankilassa sekä puhuttamaan vankeja sielunhoidollisessa tarkoituksessa (Aamuvuori 1988, 117). Kuopion vankilan hengellistä diakonia-, ja sielunhoitotyötä tehdään nykyään yhdessä ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Jumalanpalveluksia ja muita hengellisiä tilaisuuksia pidetään perinteisesti lauantaisin ja sunnuntaisin. Näissä käy keskimäärin 15 vankia/tilaisuus. Raamattupiiri kokoontuu kerran viikossa vankilapastorin johdolla ja mukana on n. 10 vankia. Vangeilla on myös mahdollisuus käydä rippikoulu vankilassa ja keskustella henkilökohtaisesti vankilapastorin kanssa. (Toimintakertomus 2000, 13.) Ulkopuolisten vapaaehtoisten vetämät vankien kriisipalveluryhmä ja kasvuryhmä on kokoontunut vuoroviikoin lukuun ottamatta kesäaikaa. Näissä ryhmissä on pyritty vangin henkilökohtaisten ongelmien kohtaamiseen, käsittelyyn ja yksilön kasvuun. Ryhmien suuruus on noin 10 vankia.

10 3.4 Harrastukset ja vapaa-ajan vietto Kuopion vankilassa Virkistys ja kulttuuri Vankeinhoidon vähimmäissääntö 78 Vankien henkisen ja ruumiillisen terveyden edistämiseksi jokaisessa vankilassa tulee järjestää mahdollisuudet virkistykseen ja kulttuuriharrastuksiin (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, 150). Vapaa-ajan toiminnoista huolehtiminen kuului vielä sotien jälkeen lähinnä opettajalle ja pastorille, jotka järjestivät erilaisia luentoja yhteiskunnallisista tai uskonnollisista aiheista. Joskus myös vankilan johtaja oli innokkaasti mukana vankien vapaa-ajan toiminnoissa. Näin oli esimerkiksi johtaja Brofeltin aikana, jolloin vankilan johtaja toimi vankien muodostaman kerhon kuraattorina. (Aamuvuori 1988, 119.) Siihen aikaan vangit olivat huomattavasti aktiivisempia järjestämään itse ohjelmaa kuin nykyisin. Kerho järjesti ohjelmallisia illanviettoja, joissa myös henkilökuntaa oli mukana. Illanviettoon oli harjoiteltu näytelmiä, laulukuoro esiintyi, orkesteri soitti. Puuttui vain tunti tanssia lopuksi. (Aamuvuori 1988, ) Nykyisin vangit järjestävät itse ohjelmaa huomattavasti vähemmän. Askarteluhuoneessa voi tehdä pienimuotoisia käsija puutöitä. Sellissä ei saa askarrella, mutta voi harrastaa piirustusta ja maalausta hajuttomilla eli vesiliukoisilla maaleilla. Vankeinhoidon vähimmäissääntö 40 Jokaisessa vankilassa tulee olla kirjasto, jota kaikkiin vankiryhmiin kuuluvat vangit saavat käyttää ja jossa on kunnolliset valikoimat sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Vankeja tulee kannustaa käyttämään kirjastoa tehokkaasti hyväkseen. (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, ) Kirjasto on kaikkien vankien käytössä Kuopion vankilassakin. Se on avoinna maanantaista torstaihin klo ja siellä on noin 2000 niteen kokoelma. Kuopion kaupungin kirjastoauto käy lisäksi perjantaisin vankilan pihalla klo Lainaaminen tapahtuu kunkin vangin omalla kirjastokortilla.

11 Liikunta Vankeinhoidon vähimmäissääntö 21 1) Vangeille, jotka eivät tee ulkotöitä, on järjestettävä päivittäin ainakin tunnin ajaksi sopivaa liikuntaa ulkoilmassa, jos sää vain sallii. 2) Nuorille vangeille sekä muille ikänsä ja kuntonsa puolesta liikuntaan kykeneville vangeille tulee ulkoilutuntien aikana antaa liikunnanohjausta, jonka tarpeisiin vankilan pitää hankkia tilat ja välineet. (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, 153.) Nykyään kesäaikana voi pääasiassa ulkoilujen yhteydessä pelata mm. lento- ja sulkapalloa. Talvisin ulkoliikunnalle ei ole paljon mahdollisuuksia. Sisäliikunnassa puolestaan voi harrastaa esimerkiksi kuntopyöräilyä, pöytätennistä tai käydä punttisalilla. Valitettavasti lääninvankilan tarjoamat liikuntatilat ovat muuten viime vuosisadalta. Ei ole esimerkiksi palloiluhallia eikä jalkapallokenttää.

12 4 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET KÄSITTEET 4.1 Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia harrastusten ja uskonnonharjoittamisen mahdollisuuksia sekä niiden merkitystä vankien hyvinvoinnille Kuopion vankilassa. Halusimme tutkia aihetta nimenomaan vankien näkökulmasta ja saada mm. selville kuinka hyvin he tietävät vankilan tarjoamista harrastusmahdollisuuksista ja uskonnollisista tilaisuuksista. Tutkimme myös kuinka he kuluttavat aikaansa vankilassa ja kuinka omaehtoinen tekeminen vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa. 4.2 Keskeiset käsitteet Vankila Vankila on rangaistuslaitos, jossa laitoksen virallinen organisaatio on järjestetty hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti nimenomaan vapaudenriiston täytäntöönpanoa (Kääriäinen 1994, 276). Erving Goffmanin mukaan (1961, xiii, käännös AH) vankila on totaalinen instituutio; paikka, jossa suuri määrä samankaltaisessa tilanteessa olevia, laajemmasta yhteiskunnasta tietyksi ajanjaksoksi irrotettuja yksilöitä asuu ja työskentelee ja jossa heidän elämänsä on suljettua ja muodollisesti hallittua.(heinonen 1998, 20.) Luonteeltaan vankila on totaalinen laitos, joka on eristävyytensä vuoksi vähäisessä määrin yhteydessä ulkopuoliseen maailmaan. Vankilaa on luonnehdittu myös hierarkkiseksi pakkolaitokseksi, jossa valta on keskitetty johtajalle. (Autio & Hautamäki 1991.) Vankeinhoito Rangaistusjärjestelmää koskevissa tavoitteissa on Suomessa 1960-luvulta lähtien korostettu ns. yleisestävyyttä. Rangaistusten ja niillä ilmaistavan yhteiskunnan virallisen

13 paheksunnan uskotaan edistävän ihmisten pysymistä kaidalla tiellä. Vankeinhoidon mahdollisuuksiin rikoksesta tuomitun parantamiseen ei ole enää pitkään aikaan uskottu. Keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin lainsäädäntöä 1970-luvun puolivälissä uudistettaessa vangin selviytymismahdollisuuksien edistäminen. Toimintaa ohjaavaksi pääperiaatteeksi otettiin normaalisuuden toteuttaminen niin pitkälle, kuin se laitosoloissa on mahdollista. Mahdollisimman normaalisti eli samalla tavoin kuin muuallakin yhteiskunnassa järjestetyn työn, koulutuksen ja muun toiminnan katsottiin edistävän parhaiten selviytymistä vapautumisen jälkeen. (Ursinus & Kempas toim. 1999, 19.) Hyvinvointi Tässä tutkimuksessa katsotaan yksilön hyvinvoinnin toteutumisen edellyttävän sitä, että hän saa keskeiset inhimilliset tarpeensa tyydytetyiksi. Koska tutkimuksemme on enimmäkseen vankien näkökulmasta tehty, niin luonnollisesti oman käsitteensä hyvinvoinnista määrittelivät lopullisesti haastatellut vangit itse. Näkökantamme on siis ontologinen subjektivismi, jossa hyvinvoinnin sisällön(kin) määrittelee ihminen itse (Kainulainen 1998, 33). Seuraavassa kappaleessa tarkennamme hyvinvoinnin laaja-alaista käsitettä.

14 5 HYVINVOINTI JA TARPEET Siitä huolimatta että hyvinvointi on runsaasti käytetty käsite, sen sisällöstä ei ole yksimielisyyttä. Hyvinvointitutkimuksessa hyvinvoinnista on perinteisesti esitetty erilaisia näkemyksiä ja sen on esitetty muodostuvan suhteessa ihmisen tarpeiden tyydytykseen tai resurssien käyttöön. Sitä onko hyvinvointi tarve- vai resurssipohjainen asia, onkin mainittu keskeiseksi kysymykseksi hyvinvointitutkimuksen historiassa. Tarve- ja resurssiperusteisia hyvinvointinäkemyksiä on myös pyritty yhdistämään muun muassa Erik Allardtin johtaman vertailevan sosiologian tutkimusryhmässä. (Kainulainen 1998, 32.) Keskeistä on myös se millaisen ihmiskäsityksen varassa mittaamme ja tulkitsemme hyvinvointia, koska on selvää että erilaiset näkemykset johtavat erilaisiin päätelmiin hyvinvoinnista. Yksilön hyvinvointia voidaan arvioida sisäisen mielentilan eli subjektiivisuuden kautta sekä ulkoisten asioiden tilana. (Kainulainen 1998, 32.) Tutkimuksessamme käsittelemme hyvinvointia lähinnä tarpeitten tyydyttämisen pohjalta. Ihmisen perustarpeiden tulee vähintään minimimäärässä olla tyydytettyjä, jotta hän voisi tuntea voivansa hyvin. Kuitenkin tarpeiden tyydytyksen ja hyvinvoinnin asteen välinen suhde on hyvin monimutkainen, koska ihmisen perustarpeet ja niiden tyydytys määräävät ihmisen hyvinvoinnin. Tarpeet voidaan jaotella monin eri tavoin ja niitä voi tarkastella muun muassa jaottelemalla ne objektiivisiksi ja subjektiivisiksi tarpeiksi. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, ) Käytettäessä objektiivisten tarpeiden käsitettä tahdotaan ilmaista, että nuo tarpeet ovat yksilön ulkopuolella, objektiivisesti nähtävissä esim. tietynlaisina vajaustiloina tai puutteina. Ne ovat siis ulkoisten tekijöiden avulla osoitettavissa. Subjektiivisilla tarpeilla taas tarkoitetaan yksilön itsensä tuntemia vajaustiloja tai puutteita, joita hän itse tiedostaa ja hyväksyy itsellään olevan. Subjektiivisten tarpeiden suhteen on olennaista yksilön oma tuntemus, oma tiedostus.

15 Subjektiivisten tarpeiden ei välttämättä tarvitse ilmetä objektiivisina, eivätkä objektiiviset tarpeet aina ilmene subjektiivisina. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, ) Ihmisen perustarpeet Vaikka useat tutkijat ovat viime vuosikymmeninä ympäri maailmaa selvittäneet perustarpeiden sisältöä ja kaikkien tarveteoriat ovat varsin samanlaisia, niin maailmanlaajuisesti kenties kuuluisin tarveteoria on Maslow n (1954, 1970; 1987) muotoilema. Hänen tarveteoriaan liittyy ajatus tarpeiden hierarkkisuudesta tarkoittaen, että tarpeiden toteutumisella on tietty tärkeysjärjestys. Maslow n tarveteorian seitsemän eri perustarpeiden luokkaa ilmenevät seuraavasta luettelosta. Ensisijainen tarve esitetään ensimmäisenä ja niin edespäin. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, 59.) 1. Fysiologiset tarpeet (ravinto, suoja, lepo ja seksuaalisuus fysiologisessa mielessä). 2. Turvallisuuden tarpeet (Kategoriaan sisällytetään mm. turvallisuusvaatimus fyysisen ympäristön vaaroja vastaan). 3. Liittymisen, johonkin kuulumisen sekä hyväksytyksi tulemisen tarpeet. 4. Itsekunnioituksen ja itsensä arvostamisen tarpeet. 5. Tarve itsensä toteuttamiseen. 6. Tarve tietää, ymmärtää, oppia, löytää ja tutkia eli kognitiiviset tarpeet. 7. Tarve kauneuteen, esteettisyyteen, järjestykseen, symmetrisyyteen ja vastenmielisyys rumaa kohtaan. Hyvinvointi edellyttää, että kaikki edellä mainitut tarpeet ovat ainakin minimimäärässään tyydyttyneet. Eri tarpeiden toteutumisen mittaaminen on kuitenkin varsin vaikea tehtävä. Materiaalisia tarpeita on huomattavasti helpompi mitata kuin ei-materiaalisia tarpeita eli esimerkiksi ihmisen ravinto, lepo ja fyysinen suoja voidaan helpommin mieltää mitattaviksi suureiksi kuin vaikkapa ihmisen tarve itsensä toteuttamiseen. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, 59.) Allardt (1980, 32-33) analysoi hyvinvoinnin käsitettä suhteessa elintasoon sekä elämänlaatuun. Hän sanoo elintason olevan hyvinvoinnin kannalta aineellisiin ja persoonatto-

16 miin resursseihin perustuvaa tarpeentyydytystä. Elämänlaadun suhteessa hyvinvointiin hän puolestaan määrittelee ihmisten väliseksi, ihmisten ja yhteiskunnan sekä ihmisten ja luonnon suhteisiin perustuvaksi tarpeentyydyttämiseksi. Kirjassa Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (1992, 60-62) sanotaankin, että nykyisin onkin yhä enemmän alettu puhumaan elintason sijasta elämänlaadusta, jolloin hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä on aineellisen hyvinvoinnin lisäksi nähty muun muassa terveys, harrastukset, sosiaaliset suhteet ja luovuutta edistävä virikkeisyys. Maslow n tarveteoria on suuria ihmisjoukkoja koskeva, empiirisiin kokeisiin perustuva teoria eikä siitä voida tehdä kauaskantoisia johtopäätöksiä yksilön käyttäytymisestä, koska yksilön elämässä tarpeet luonnollisesti painottuvat eri tavoin eri aikoina. Eri tarpeilla on ihmisille erilainen ja ajassa muuttuva arvo. Hyvinvointi on siis suhteellinen ja kulttuurisidonnainen käsite koska ihmisen tarpeet, tottumukset ja elämäntilanne eri aikoina eri kulttuureissa säätelevät hyvinvoinnin kokemista. Juuri tästä syystä hyvinvoinnin mittaaminen on vaikeaa. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, 63.)

17 6 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 6.1 Heinonen, Anna: Teräsmies ja kävelevä hyypiö Anna Heinonen (1988) teki tutkimuksensa nauhurihaastatteluna ja haastattelumenetelmänä hänellä oli narraativinen haastattelutekniikka, jossa ensin haastateltavan annetaan vapaasti kertoa elämäntarinansa sellaisena kuin hän sen näkee ja haluaa kertoa ja tämän jälkeen haastattelija esittää tarkentavia kysymyksiä, joiden avulla kertomusta täydennetään. Heinosen tutkimusongelmana olivat: 1. Millaisia elämänhallinnan muotoja elämäntarinoissa esiintyy ja miten elämänhallinnan tunnetta tuotetaan? 2. Miten vankila erityisenä sosiaalisena ympäristönä vaikuttaa elämänhallinnan kokemiseen ja tuottamiseen? Tärkeimmät tulokset ja pohdintaa Elämäntarinat jakautuivat sävyltään positiivisiin ja negatiivisiin. Selkein ero näiden tarinoiden välillä oli se, että positiivissävytteisiin tarinoihin sisältyi yksi tai useampia sellaisia kokemuksia, joiden seurauksena vanki oli kyennyt näkemään elämänsä uudesta näkökulmasta. Tällaiset kokemukset ovat siis tärkeimpiä todellisen elämänhallinnan tuottajia, jossa yksilö oppii hallitsemaan elämäänsä tiedostamalla omien vaikutusmahdollisuuksien rajat ja toimimalla realistisesti asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Sosiaalisten ongelmien ja hylätyksi tulemiskokemusten seurauksena haastatellut olivat itsenäistyneet aikaisin ja itsenäisyydestä oli tullut heille yksi elämänhallinnan tuottamiskeino. Vankila on miehinen ja maskuliininen yhteisö. Tämä vaikuttaa elämänhallinnan tunteeseen sitä heikentävästi rajoittaessaan sukupuolten välisessä kanssakäymisessä tapahtu-

18 vaa luonnollista peilausta. Elämänhallinnan tunnetta pyritään tuottamaan kovuudella ja fyysisellä voimalla, jotka ovat vankilayhteisössä yleisesti arvostettuja ominaisuuksia. Sekä yksilön että yhteiskunnan edun mukaista olisi järjestää vangeille yhä enemmän ja toimivampia arkielämän perustaitoja opettavia kursseja. Yksilön kannalta on ensisijaisen tärkeää, että alkanutta muutosta ei väheksytä vaan tuetaan. On selvää, että vankilat ovat ristiriitaisessa asemassa, koska niiden on toisaalta säilytettävä, toisaalta vapautettava 6.2 Kääriäinen, Juha: Seikkailijasta Pummiksi Juha Kääriäinen (1994) teki tutkimuksensa induktiivisesti painottuen, eli hän eteni tietojen keruussa ja analysoinnissa aina edellisissä vaiheissa tekemiensä havaintojen mukaisesti. Hän noudatti koko hankkeensa ajan laadullisen, eli kvalitatiivisen tutkimuksen keskeisintä käytäntöä. Kääriäisen tutkimusongelmat olivat: 1. a) Millaisia tekoja tuotamme vakavimmaksi rikoksiksi ja b) millaisia tekijöitä tuotamme vakavimmiksi rikollisiksi 2. a) Millaisia rikosuria tuotamme; b) millainen on erityisesti monenkertaiseksi rikoksenuusijaksi tuotetun rikollisuran keskeinen moraalinen sisältö ja miten se muuttuu rikoksenuusijan ikääntyessä c) miten rikosuran tuotanto tapahtuu keskeisissä kontrolli-instituutioissa ja d) millä tavoin pitkän rikosuran läpikäyneet perustelevat rikosuralta irrottautumisensa Tärkeimmät tulokset ja pohdintaa Kääriäisen tutkimuksessa rikos on yhteiskunnallinen tuote. Tutkimuksen perusoletus on, että rikosuran institutionaaliset reunaehdot vaikuttavat moraalisen uran sisältöön: sekä

19 oikeusvaltion että sosiaalivaltion sosiaalista kontrollia tuottavat järjestelmät luovat vastakulttuurinsa ja tulkintatapansa, jotka luovat perustan lainrikkojien moraalisen uran kehittymiselle. Viranomaiset muodostavat toiminnallaan suuressa määrin lainrikkojien kosketuspinnan muuhun yhteiskuntaan. Yhteiskuntaa ja viranomaisia koskevan ajattelun logiikka on usein se, että koska yhteiskunta on vain kieltävä ja rankaiseva, ei minullakaan ole velvollisuutta tai minun ei kannata toimia sen sääntöjen mukaan. Vankila on rangaistuslaitos, jossa laitoksen virallinen organisaatio on järjestetty hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti nimenomaan vapaudenriiston täytäntöönpano. Toisaalta vankiloiden toiminnallisen rakenteen keskeinen osa on työtoiminta. Vankilatyö perustuu pakkoon, siitä ei makseta palkkaa ja se on sisällöltään yleensä varsin huonosti laitoskiertäjien kulttuuriin sopivaa teollisuustyötä. Näyttää varsin selvästi siltä, että vankiloiden työtoiminta disintegroi vankeja työyhteiskuntaan, kun sen tavoite on päinvastainen. Vankilassaolo ja siellä työskentely merkitsee vangeille käytännössä vain passiivista ajan kuluttamista Vankien alakulttuurin olemassaolon pohjimmainen tarkoitus on pyrkiä kollektiivisesti vastustamaan monella tavalla rankaisevaa ja nöyryyttävää pakkovaltaa. Nuorelle vankila on paitsi pelottava, myös kiinnostava paikka. Vanhemmille ja moninkertaisille uusijoille vankila voi merkitä sen sijaan jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Vankilasta vapautumiseen liittyy voimakas tunteiden ristiriitaisuus. Vapautuvalla vangilla on ilmeisen vahva tunne omasta erilaisuudestaan ja asemastaan yhteiskunnan ulkopuolisena. Moninkertaisen rikoksenuusijan moraalisen uran kannalta oikeusvaltion ja sosiaalivaltion laitoksilla näyttää olevan oma paikkansa. Sosiaalihuollon asumispalvelujen portaikkoa voidaan pitää yhtenä rikosuran luojana ja ylläpitäjänä. Monet pitävät vankilaan joutumista lopulta helpottavana hankalan ja epävarman siviilielämän jälkeen. Vankilasta vapautuvien jälkihuollolta rikoksenuusijat toivoivat paitsi fyysisten perustarpeiden tyydyttämistä myös enemmän inhimillisyyttä, luottamuksellisuutta ja vapaa-

20 ehtoisuutta sekä yksilökohtaista tarpeenmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tutkimuksen näkökulma korostaa tarvetta pohtia keinoja rikosuralle jo joutuneiden uralta pois saamiseksi. Vankeusrangaistus ei tule rangaistusmuotona häviämään ja siksi sitä kannattaa kehittää vankia mahdollisimman vähän vaurioittavaan suuntaan. On hämmästyttävää huomata, kuinka pienen painoarvon vankilalaitoksemme antaa kuntouttavalle toiminnalle, vaikka esimerkiksi vankien terveystutkimuksen mukaan (Joukamaa 1991.), tarvetta olisi varsin paljon, erityisesti psyykkiseen kuntoutukseen ja päihderiippuvuuksien hoitoon. 6.3 Interim: Pappi vankilassa Keijo Plit ( Viirre ja Kiema. 1988, 35-58) pohtii kirjoituksessaan vankilasta ja vankien omista lähtökohdista käsin vankilauskonnollisuuden erityispiirteitä. Hänen mielestään vankilan uskonnollisuudelle ilmeistä on luostaritaudin oireet. Tämä on nähtävissä siinä, että vangit saavat ottaa vastaan passiivisina sen, mitä heille vapaudessa olevat tarjoavat. He seuraavat enemmän puhujan kokonaisilmaisua kuin kuuntelevat sanoja, myös tunne-elämysten tavoittelu korostuu muuten tunneköyhässä ympäristössä. Vankilauskonnollisuuden erityispiirteenä on hengellinen orpous, moni vanki kokee häntä metsästettävän johonkin tiettyyn ryhmittymään, eikä itse tiedä mihin osallistua. Vankilapastori edustaa kuitenkin pysyvyyttä vankilassa, joten vierailijoiden tulisi toimia läheisessä yhteistyössä hänen kanssaan. On kuitenkin otettava huomioon, että kun noin kolmanneksella suomalaisista vangeista on jonkinasteisia mielenterveysongelmia, niin uskonnollinen opetus voi johtaa helposti väärinymmärryksiin ja syyllisyyden lisääntymiseen. Onkin tärkeää, ettei evankeliumia irroteta elämän todellisuudesta, vaan työntekijä hahmottaa itselleen mistä motiiveista vanki määrittelee kantansa ja lausuu mielipiteensä. Kalle Syrjä (Viirre ja Kiema. 1988, 59-61) puolestaan käsittelee kirjoituksessaan Kuopion vankilan raamattupiiriä. Hän kertoo vankien vaihtuvuuden vaikuttavan piirien kokoonpanoon. Hän kertoo piirin toiminnan olevan enimmäkseen keskustelupiirin luontoista. Heikkoutena hän kuitenkin pitää Raamatun käytön vähäisyyden. Raamatunluku

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila Nuoren polku vapauteen Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila Vantaan vankila, valmistunut 2002 Tutkintavankila; 190 vankipaikkaa Keskeisimpänä tehtävänä esitutkinnan turvaaminen, oikeudenkäyntien

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot