HARRASTUSTEN JA USKONNON HARJOITTAMISEN MAHDOL- LISUUDET SEKÄ NIIDEN MERKITYS VANGIN HYVINVOINNILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARRASTUSTEN JA USKONNON HARJOITTAMISEN MAHDOL- LISUUDET SEKÄ NIIDEN MERKITYS VANGIN HYVINVOINNILLE"

Transkriptio

1 HARRASTUSTEN JA USKONNON HARJOITTAMISEN MAHDOL- LISUUDET SEKÄ NIIDEN MERKITYS VANGIN HYVINVOINNILLE Opinnäytetyö Syksy 2001 Pohjolainen Maarit Saarikoski Pasi DIAK Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/Pieksämäen yksikkö Pohjolainen Maarit ja Saarikoski Pasi Harrastusten ja uskonnon harjoittamisen mahdollisuudet sekä niiden merkitys vangin hyvinvoinnille Pieksämäki, syksy sivua, Liitteet 2 Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää harrastusten ja uskonnon harjoittamisen mahdollisuuksia sekä niiden merkitystä vankien hyvinvoinnille. Vastaavia tutkimuksia ei tiettävästi ole juurikaan tehty, joten aineiston keruu ei ollut aivan helppoa. Löysimme kuitenkin aihetta sivuavia teoksia, joiden pohjalta käsittelimme aineistoamme. Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus suoritettiin Kuopion vankilassa , jolloin teemahaastattelimme kahdeksaa vankia. Vankilapastorin ja sosiaalityöntekijän kanssa käymämme keskustelut käytiin , jolloin saimme mahdollisuuden tutustua myös vankilarakennukseen ja vankien elinoloihin. Tutkimuksestamme nousi esiin, että haastattelemamme vangit harrastivat vapaa-ajallaan suhteellisen aktiivisesti ja erityisesti liikuntaa. He kokivat liikunnan tärkeäksi voimavaraksi hyvinvointinsa kannalta. Noin puolet haastatelluista vangeista, joille usko oli osa jokapäiväistä elämää, kokivat uskonnon harjoittamisen merkityksen huomattavaksi hyvinvoinnin lähteeksi. Vangit olivat suhteellisen tyytyväisiä Kuopion vankilan tarjoamiin mahdollisuuksiin, kuitenkin kriittisesti suhtautuen. Kuopion vankilan osalta on huomattava itse rakennuksen sijainti, koko ja ikä, jotka vaikuttavat vankilan vapaa-ajan vieton realiteetteihin. Tätä ei voi kuitenkaan käyttää tekosyynä olla kehittämättä esimerkiksi vankien harrastustoimintaa, joka on suorassa yhteydessä vankien hyvinvointiin. Avainsanat vanki, vankila, vankeinhoito, hyvinvointi Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT THE DIACONIA POLYTECHNIC/Pieksämäki training unit Pohjolainen Maarit Saarikoski Pasi Hobbies and possibilities to practice religion in prison and their influence on prisoners welfare. Pieksämäki, autumn pages, 2 appendixes The purpose of our study was to know how hobbies and religion practice in prison influence on prisoners welfare. Similar studies have not been conducted as far as we know, but fortunately we found few books which helped us to build our theorethical framework. Our study was a qualitative. We interviewed eight prisoners in Kuopio prison and we used the focused interview method. We also had an opportunity to discuss with the prison chaplain and a social worker. In our research, prisoners whom we interviewed were very active for hobbies, especially exercise. They felt that exercising is one of the main sources for their well-being. About half of convicts told that the Christian faith belonged to their everyday life. They said that the faith in God is the main source of well-being in their life. Prisoners were quite satisfied with the opportunities in Kuopio prison; however they were a little critical of services available. Kuopio prison s location, size and age influence on realities of spending leisure time in prison. On the other hand that can not be an excuse not to develop prison operations. There is a straight connection between leisure time and a human s welfare. Keywords: prisoner, prison, criminal care, welfare Deposited at the Diaconia Polytechnic/Pieksämäki training unit, library

4 1 JOHDANTO Tutkimuksemme kohteena oleva ihmisryhmä on yleensä saanut julkisuudessa negatiivista huomiota osakseen. Saamme usein kuulla medioista rikoksentekijöiden tuomioista ja vankilapaoista sekä vankilassa tapahtuneista väkivallanteoista. Ovatko kyseiset henkilöt todellakin yhteiskunnallisesti syrjäytyneitä, aggressiivisia huumeveikkoja tai paatuneita taparikollisia, jotka ansaitsevat kovan rangaistuksen? Vai ovatko he vain tavallisia ihmisiä, jotka ovat elämänpolullaan joutuneet rikoksen teille? Onko vankilan tarkoitus vielä olla pelkkä rangaistuslaitos, vai pyrkiikö se nykyään tekemään näistä ihmisistä myös yhteiskuntakelpoisia? Saavatko nykyajan vangit mahdollisuuden toteuttaa itseään ja pitää huolta hyvinvoinnistaan vankilassa? Opinnäytetyömme aihe kehkeytyi kuin itsestään pohtiessamme näitä kysymyksiä ja halusimme tietää kuinka heitä kohdellaan nykypäivänä ja onko heidän mielestään saamansa kohtelu ihmisarvoista. Mielenkiinto vankeinhoitoa kohtaan lisääntyi, ja päätimme selvittää kuinka vankilassaoloaika ja siihen liittyvät olosuhteet tukevat vankeja. Koska aihepiiri oli kohtalaisen laaja, niin rajausta mietittyämme päätimme perehtyä tutkimaan harrastusten ja uskonnon mahdollisuuksia vankilassa sekä niiden merkitystä vankien hyvinvoinnilleen. Suoritimme kvalitatiivisen tutkimuksen Kuopion vankilassa kesällä 2001, jolloin nauhuria apuna käyttäen teemahaastattelimme kahdeksaa vankia. Pääsimme keskustelemaan myös vankilapastorin ja sosiaalityöntekijän kanssa sekä saimme mahdollisuuden tutustua vankilarakennukseen ja vankien elinoloihin, mikä lisäsi tietoisuuttamme vankila-elämästä.

5 2 VANKEINHOIDON HISTORIAA Kriminaalipolitiikka alkoi kiristyä 1900-luvun alkupuolella ja käytännössä se ilmeni rangaistusten ankaroitumisena ja vankimäärän kasvuna. Vuoden 1925 vankeinhoitoasetuksen mukaan vankilahallinnon tehtävänä oli vankilalaitoksen ohjaamisen ja vapausrangaistusten täytäntöönpanon ohella koettaa herättää vangeissa siveellistä kuntoa sekä saada heidät pyrkimään edistykseen ja parannukseen. Vankilassaolon tuli siis vaikuttaa rikolliseen parantavasti. (Pajuoja 1986, ) Vankiin pyrittiin aktiivisesti istuttamaan yhteiskunnan normeja. Tavoitteena oli ihmisen rikollisen luonteen muuttaminen eli taudista parantaminen yksilökohtaisen kasvatuskäsittelyn kautta. Ellei rikollinen osoittanut parantumisen merkkejä, hän saattoi jäädä pakkolaitokseen loppuelämäkseen ja saada toistuvasti uusia, hallinnollisin perustein määrättyjä jatkoaikoja. Rikollinen siis ymmärrettiin kieroon kasvaneeksi persoonallisuudeksi, mihin kehno kasvatus oli viime kädessä syynä. Keinoina persoonallisuuden muuttumiseen käytettiin tiukkaa kuria, pieniä käytöspalkintoja, säännöllistä päiväjärjestystä, eristämistä ja kovaa työntekoa. Parantuneeksi katsottiin määräyksiä ehdottomasti totteleva, ahkerasti työtätekevä ja nuhteettomia säännönmukaisia elämäntapoja noudattava ihminen. Tällaista rangaistusta kuvaa parantamista paremmin muuan toinen termi, eli aivopesu. (Pajuoja 1986, ) 1940-luvulta 1950-luvun alkuun vankien kohtelu ja tavoitteet eivät olennaisesti muuttuneet, kuitenkin menetelmät lievenivät jonkin verran kohtuullisempaan ja humaanimpaan suuntaan luvulle tultaessa vankien kohtelun tavoitteet muuttuivat. Tavoitteeksi tuli yksilön paluu moniarvoisen yhteiskuntaan sen toimivaksi jäseneksi. Vankeinhoidon menetelmäksi tuli se, ettei vankeja kasvateta vaan heitä koulutetaan, jotta heistä tulisi mahdollisimman tuottavia, työ- ja kilpailukykyisiä yhteiskunnan jäseniä. (Pajuoja 1986, ) Keskeisenä tavoitteena on ollut 1970-luvun puolenvälin jälkeen vangin selviytymismahdollisuuksien edistäminen. Toimintaa ohjaavana pääperiaatteena on ollut normaaliuden toteuttaminen niin pitkälle kuin se laitosoloissa on ollut mahdollista. Viime vuosina uusina keinoina ovat olleet toimintaohjelmat, joilla pyritään vähentämään esim.

6 päihteiden käyttöä sekä vaikuttamaan vangin asenteisiin ja käyttäytymismalleihin. (Ursinus & Kempas, toim. 1999, )

7 3 KUOPION VANKILA 3.1 Historia Kuopion vankilan historia ulottuu vuoteen 1777, jolloin päätös Pohjois-Savon vankilan perustamisesta Kuopioon tehtiin, ja kruunun vankila aloitti toimintansa v Nykyisellä paikallaan Kallaveden rannalla vankila on sijainnut vuodesta 1830 ja nykyinen vankilarakennus valmistui v osana vuosisadan lopun suurta lääninvankiloiden rakentamisohjelmaa. Kuopion vankila on toiminut ennen Suomen itsenäistymistä niin Ruotsin kuin Venäjänkin vallan alaisuudessa. 3.2 Tehtävä Kuopion vankila on 73-paikkainen suljettu laitos, jonka perustehtävänä on toimia Itä- ja Pohjois-Suomen vankeinhoitoalueella tutkintavankeuden toimeenpanolaitoksena. Tehtävänä on tutkintavankeuden turvallinen toimeenpaneminen, tutkintavankien akuuttien ongelmien ehkäiseminen ja selvittäminen, sekä tutkintavankeuden haittojen pienentäminen ja tarvittavien kuntoutustoimintojen käynnistäminen. (Toimintakertomus 2000, 3.) Laitos toteuttaa myös seksuaalirikoksista tuomittujen vankien toimintaohjelmaa ja avovankilaosastolla huolehditaan vankilan ulkopuolella tapahtuvan siviilityön ja opiskelun toteuttamisesta (Toimintakertomus 2000, 3). 3.3 Uskonto Kuopion vankilassa Kirkko edellyttää, että kriminaalipolitiikka: Kunnioittaa ihmisen ainutkertaisuutta ja loukkaamattomuutta; Ymmärtää ihmisen toteuttavan kaikissa teoissaan hänelle Jumalan kuvana kuuluvaa valtaansa, vapauttaan ja aktiviteettiään; Pyrkii luomaan oikeusjärjestyksestä aikaa seuraavan, muutoksille alttiin, joustavan ja oppimiskykyisen järjestelmän; Luo mahdollisuuksia sille, että ihmiset voivat todella kohtuudella kantaa vastuuta

8 ei-toivotuista teoistaan ja niiden seurauksista; Etsii kaikessa osaratkaisuissaan tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta siten, että näitten ihanteiden sisällöstä pääsevät kaikki asianosaiset yhdessä määräämään; Muistuttaa alati yhteiskuntapolitiikan muita lohkoja niistä laiminlyönneistä, joita kriminaalipolitiikassa joudutaan toteamaan. (Kirkon tehtävä kriminaalityössä 1978, 58-59) Vankeinhoidon vähimmäissääntö 41 1) Jos vankilassa on riittävä määrä samaan uskontokuntaan kuuluvia vankeja, tuon uskontokunnan hyväksymä edustaja on nimitettävä tai tunnustettava kyseisten vankien sielunhoitajaksi. Jos samaan uskontokuntaan kuuluvia vankeja on huomattavan paljon ja jos olosuhteet muuten sallivat, sielunhoitajan tehtävän tulee olla kokopäiväinen. 2) Edellisen momentin mukaisesti nimitetyn tai tunnustetun sielunhoitajan tulee saada säännöllisesti pitää jumalanpalveluksia sekä tavata edustamaansa uskontokuntaan kuuluvia vankeja kahden kesken, kun henkilökohtainen sielunhoito on tarpeen. 3) Vankia ei saa estää pitämästä yhteyttä uskontokuntiin lähettämiin edustajiin. Jokaisella vangilla on kuitenkin täysi oikeus olla tapaamatta uskontokuntien edustajia. (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, ) Vankeinhoidon vähimmäissääntö 42 Jokaisella vangilla on oikeus uskonnollisten tarpeidensa tyydyttämiseksi osallistua laitoksessa järjestettäviin jumalanpalveluksiin sekä pitää hallussaan uskontonsa pyhiä tekstejä ja hartauskirjallisuutta, sikäli kuin uskonnonharjoituksesta ei koidu haittaa laitoksen toiminnalle. (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, 134.) Uskonnon merkitys luvuilla Uskonnon ja sielunhoidon merkitys oli 1700-luvulta lähtien vankiloissa suuri. Pietistisen liikkeen ja aikakautta leimanneen valistusfilosofian myötä vankilaideologiaksi omaksuttiin pelotusperiaatteen sijaan parannus- eli kasvatusperiaate. Aatteista huolimatta sielunhoito oli vielä 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alkupuolellakin rappiolla. (Aamuvuori 1988, 31.)

9 Vankiloissa ei ollut vielä tuohon aikaan omaa pastoria, mutta kirkossa käymisestä huolehdittiin. Kuopiossa tämä oli helppoa, koska kirkko sijaitsi vankilan vieressä vielä 1800-luvun alkupuolella. Vankilat saivat oman pastorin 1800-luvun lopulla. Kuopion lääninvankilan pastori Karl Ruben Jauhiainen kirjoitti vankilan vuosikertomuksessa v seuraavasti: Vangit ovat jumalanpalveluksissa käyttäytyneet vähimmättäkään häiriöttä Sen sijaan Herran Ehtoollista en ole voinut jakaa, kun vangit ovat olleet, kuten tavallista, rikosjuttujensa alaisia ja siihen sopimattomia. Onkin erittäin hyvä, että uusi koppivankila pian valmistuu, niin pääsevät vangit yksinäisyyteen pahuuttaan miettimään. Kun vankilassa oli täyttä ja kaikki eivät olisi mahtuneet kirkkoon, pidettiin jumalanpalvelus vankilan käytävällä. Jokapäiväiset iltahartaudet kuuluivat myös asiaan. (Aamuvuori 1988, ) Toiminta 1900-luvulla ja vuosituhannen vaihtuessa Hengellinen toiminta Kuopion vankilassa vilkastui vuoden 1947 jälkeen, jolloin vapaaehtoista hengellistä työtä tekevät oikeutettiin pitämään hartaustilaisuuksia vankilassa sekä puhuttamaan vankeja sielunhoidollisessa tarkoituksessa (Aamuvuori 1988, 117). Kuopion vankilan hengellistä diakonia-, ja sielunhoitotyötä tehdään nykyään yhdessä ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Jumalanpalveluksia ja muita hengellisiä tilaisuuksia pidetään perinteisesti lauantaisin ja sunnuntaisin. Näissä käy keskimäärin 15 vankia/tilaisuus. Raamattupiiri kokoontuu kerran viikossa vankilapastorin johdolla ja mukana on n. 10 vankia. Vangeilla on myös mahdollisuus käydä rippikoulu vankilassa ja keskustella henkilökohtaisesti vankilapastorin kanssa. (Toimintakertomus 2000, 13.) Ulkopuolisten vapaaehtoisten vetämät vankien kriisipalveluryhmä ja kasvuryhmä on kokoontunut vuoroviikoin lukuun ottamatta kesäaikaa. Näissä ryhmissä on pyritty vangin henkilökohtaisten ongelmien kohtaamiseen, käsittelyyn ja yksilön kasvuun. Ryhmien suuruus on noin 10 vankia.

10 3.4 Harrastukset ja vapaa-ajan vietto Kuopion vankilassa Virkistys ja kulttuuri Vankeinhoidon vähimmäissääntö 78 Vankien henkisen ja ruumiillisen terveyden edistämiseksi jokaisessa vankilassa tulee järjestää mahdollisuudet virkistykseen ja kulttuuriharrastuksiin (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, 150). Vapaa-ajan toiminnoista huolehtiminen kuului vielä sotien jälkeen lähinnä opettajalle ja pastorille, jotka järjestivät erilaisia luentoja yhteiskunnallisista tai uskonnollisista aiheista. Joskus myös vankilan johtaja oli innokkaasti mukana vankien vapaa-ajan toiminnoissa. Näin oli esimerkiksi johtaja Brofeltin aikana, jolloin vankilan johtaja toimi vankien muodostaman kerhon kuraattorina. (Aamuvuori 1988, 119.) Siihen aikaan vangit olivat huomattavasti aktiivisempia järjestämään itse ohjelmaa kuin nykyisin. Kerho järjesti ohjelmallisia illanviettoja, joissa myös henkilökuntaa oli mukana. Illanviettoon oli harjoiteltu näytelmiä, laulukuoro esiintyi, orkesteri soitti. Puuttui vain tunti tanssia lopuksi. (Aamuvuori 1988, ) Nykyisin vangit järjestävät itse ohjelmaa huomattavasti vähemmän. Askarteluhuoneessa voi tehdä pienimuotoisia käsija puutöitä. Sellissä ei saa askarrella, mutta voi harrastaa piirustusta ja maalausta hajuttomilla eli vesiliukoisilla maaleilla. Vankeinhoidon vähimmäissääntö 40 Jokaisessa vankilassa tulee olla kirjasto, jota kaikkiin vankiryhmiin kuuluvat vangit saavat käyttää ja jossa on kunnolliset valikoimat sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Vankeja tulee kannustaa käyttämään kirjastoa tehokkaasti hyväkseen. (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, ) Kirjasto on kaikkien vankien käytössä Kuopion vankilassakin. Se on avoinna maanantaista torstaihin klo ja siellä on noin 2000 niteen kokoelma. Kuopion kaupungin kirjastoauto käy lisäksi perjantaisin vankilan pihalla klo Lainaaminen tapahtuu kunkin vangin omalla kirjastokortilla.

11 Liikunta Vankeinhoidon vähimmäissääntö 21 1) Vangeille, jotka eivät tee ulkotöitä, on järjestettävä päivittäin ainakin tunnin ajaksi sopivaa liikuntaa ulkoilmassa, jos sää vain sallii. 2) Nuorille vangeille sekä muille ikänsä ja kuntonsa puolesta liikuntaan kykeneville vangeille tulee ulkoilutuntien aikana antaa liikunnanohjausta, jonka tarpeisiin vankilan pitää hankkia tilat ja välineet. (Vähimmäissääntöjen soveltaminen 1998, 153.) Nykyään kesäaikana voi pääasiassa ulkoilujen yhteydessä pelata mm. lento- ja sulkapalloa. Talvisin ulkoliikunnalle ei ole paljon mahdollisuuksia. Sisäliikunnassa puolestaan voi harrastaa esimerkiksi kuntopyöräilyä, pöytätennistä tai käydä punttisalilla. Valitettavasti lääninvankilan tarjoamat liikuntatilat ovat muuten viime vuosisadalta. Ei ole esimerkiksi palloiluhallia eikä jalkapallokenttää.

12 4 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET KÄSITTEET 4.1 Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia harrastusten ja uskonnonharjoittamisen mahdollisuuksia sekä niiden merkitystä vankien hyvinvoinnille Kuopion vankilassa. Halusimme tutkia aihetta nimenomaan vankien näkökulmasta ja saada mm. selville kuinka hyvin he tietävät vankilan tarjoamista harrastusmahdollisuuksista ja uskonnollisista tilaisuuksista. Tutkimme myös kuinka he kuluttavat aikaansa vankilassa ja kuinka omaehtoinen tekeminen vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa. 4.2 Keskeiset käsitteet Vankila Vankila on rangaistuslaitos, jossa laitoksen virallinen organisaatio on järjestetty hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti nimenomaan vapaudenriiston täytäntöönpanoa (Kääriäinen 1994, 276). Erving Goffmanin mukaan (1961, xiii, käännös AH) vankila on totaalinen instituutio; paikka, jossa suuri määrä samankaltaisessa tilanteessa olevia, laajemmasta yhteiskunnasta tietyksi ajanjaksoksi irrotettuja yksilöitä asuu ja työskentelee ja jossa heidän elämänsä on suljettua ja muodollisesti hallittua.(heinonen 1998, 20.) Luonteeltaan vankila on totaalinen laitos, joka on eristävyytensä vuoksi vähäisessä määrin yhteydessä ulkopuoliseen maailmaan. Vankilaa on luonnehdittu myös hierarkkiseksi pakkolaitokseksi, jossa valta on keskitetty johtajalle. (Autio & Hautamäki 1991.) Vankeinhoito Rangaistusjärjestelmää koskevissa tavoitteissa on Suomessa 1960-luvulta lähtien korostettu ns. yleisestävyyttä. Rangaistusten ja niillä ilmaistavan yhteiskunnan virallisen

13 paheksunnan uskotaan edistävän ihmisten pysymistä kaidalla tiellä. Vankeinhoidon mahdollisuuksiin rikoksesta tuomitun parantamiseen ei ole enää pitkään aikaan uskottu. Keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin lainsäädäntöä 1970-luvun puolivälissä uudistettaessa vangin selviytymismahdollisuuksien edistäminen. Toimintaa ohjaavaksi pääperiaatteeksi otettiin normaalisuuden toteuttaminen niin pitkälle, kuin se laitosoloissa on mahdollista. Mahdollisimman normaalisti eli samalla tavoin kuin muuallakin yhteiskunnassa järjestetyn työn, koulutuksen ja muun toiminnan katsottiin edistävän parhaiten selviytymistä vapautumisen jälkeen. (Ursinus & Kempas toim. 1999, 19.) Hyvinvointi Tässä tutkimuksessa katsotaan yksilön hyvinvoinnin toteutumisen edellyttävän sitä, että hän saa keskeiset inhimilliset tarpeensa tyydytetyiksi. Koska tutkimuksemme on enimmäkseen vankien näkökulmasta tehty, niin luonnollisesti oman käsitteensä hyvinvoinnista määrittelivät lopullisesti haastatellut vangit itse. Näkökantamme on siis ontologinen subjektivismi, jossa hyvinvoinnin sisällön(kin) määrittelee ihminen itse (Kainulainen 1998, 33). Seuraavassa kappaleessa tarkennamme hyvinvoinnin laaja-alaista käsitettä.

14 5 HYVINVOINTI JA TARPEET Siitä huolimatta että hyvinvointi on runsaasti käytetty käsite, sen sisällöstä ei ole yksimielisyyttä. Hyvinvointitutkimuksessa hyvinvoinnista on perinteisesti esitetty erilaisia näkemyksiä ja sen on esitetty muodostuvan suhteessa ihmisen tarpeiden tyydytykseen tai resurssien käyttöön. Sitä onko hyvinvointi tarve- vai resurssipohjainen asia, onkin mainittu keskeiseksi kysymykseksi hyvinvointitutkimuksen historiassa. Tarve- ja resurssiperusteisia hyvinvointinäkemyksiä on myös pyritty yhdistämään muun muassa Erik Allardtin johtaman vertailevan sosiologian tutkimusryhmässä. (Kainulainen 1998, 32.) Keskeistä on myös se millaisen ihmiskäsityksen varassa mittaamme ja tulkitsemme hyvinvointia, koska on selvää että erilaiset näkemykset johtavat erilaisiin päätelmiin hyvinvoinnista. Yksilön hyvinvointia voidaan arvioida sisäisen mielentilan eli subjektiivisuuden kautta sekä ulkoisten asioiden tilana. (Kainulainen 1998, 32.) Tutkimuksessamme käsittelemme hyvinvointia lähinnä tarpeitten tyydyttämisen pohjalta. Ihmisen perustarpeiden tulee vähintään minimimäärässä olla tyydytettyjä, jotta hän voisi tuntea voivansa hyvin. Kuitenkin tarpeiden tyydytyksen ja hyvinvoinnin asteen välinen suhde on hyvin monimutkainen, koska ihmisen perustarpeet ja niiden tyydytys määräävät ihmisen hyvinvoinnin. Tarpeet voidaan jaotella monin eri tavoin ja niitä voi tarkastella muun muassa jaottelemalla ne objektiivisiksi ja subjektiivisiksi tarpeiksi. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, ) Käytettäessä objektiivisten tarpeiden käsitettä tahdotaan ilmaista, että nuo tarpeet ovat yksilön ulkopuolella, objektiivisesti nähtävissä esim. tietynlaisina vajaustiloina tai puutteina. Ne ovat siis ulkoisten tekijöiden avulla osoitettavissa. Subjektiivisilla tarpeilla taas tarkoitetaan yksilön itsensä tuntemia vajaustiloja tai puutteita, joita hän itse tiedostaa ja hyväksyy itsellään olevan. Subjektiivisten tarpeiden suhteen on olennaista yksilön oma tuntemus, oma tiedostus.

15 Subjektiivisten tarpeiden ei välttämättä tarvitse ilmetä objektiivisina, eivätkä objektiiviset tarpeet aina ilmene subjektiivisina. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, ) Ihmisen perustarpeet Vaikka useat tutkijat ovat viime vuosikymmeninä ympäri maailmaa selvittäneet perustarpeiden sisältöä ja kaikkien tarveteoriat ovat varsin samanlaisia, niin maailmanlaajuisesti kenties kuuluisin tarveteoria on Maslow n (1954, 1970; 1987) muotoilema. Hänen tarveteoriaan liittyy ajatus tarpeiden hierarkkisuudesta tarkoittaen, että tarpeiden toteutumisella on tietty tärkeysjärjestys. Maslow n tarveteorian seitsemän eri perustarpeiden luokkaa ilmenevät seuraavasta luettelosta. Ensisijainen tarve esitetään ensimmäisenä ja niin edespäin. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, 59.) 1. Fysiologiset tarpeet (ravinto, suoja, lepo ja seksuaalisuus fysiologisessa mielessä). 2. Turvallisuuden tarpeet (Kategoriaan sisällytetään mm. turvallisuusvaatimus fyysisen ympäristön vaaroja vastaan). 3. Liittymisen, johonkin kuulumisen sekä hyväksytyksi tulemisen tarpeet. 4. Itsekunnioituksen ja itsensä arvostamisen tarpeet. 5. Tarve itsensä toteuttamiseen. 6. Tarve tietää, ymmärtää, oppia, löytää ja tutkia eli kognitiiviset tarpeet. 7. Tarve kauneuteen, esteettisyyteen, järjestykseen, symmetrisyyteen ja vastenmielisyys rumaa kohtaan. Hyvinvointi edellyttää, että kaikki edellä mainitut tarpeet ovat ainakin minimimäärässään tyydyttyneet. Eri tarpeiden toteutumisen mittaaminen on kuitenkin varsin vaikea tehtävä. Materiaalisia tarpeita on huomattavasti helpompi mitata kuin ei-materiaalisia tarpeita eli esimerkiksi ihmisen ravinto, lepo ja fyysinen suoja voidaan helpommin mieltää mitattaviksi suureiksi kuin vaikkapa ihmisen tarve itsensä toteuttamiseen. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, 59.) Allardt (1980, 32-33) analysoi hyvinvoinnin käsitettä suhteessa elintasoon sekä elämänlaatuun. Hän sanoo elintason olevan hyvinvoinnin kannalta aineellisiin ja persoonatto-

16 miin resursseihin perustuvaa tarpeentyydytystä. Elämänlaadun suhteessa hyvinvointiin hän puolestaan määrittelee ihmisten väliseksi, ihmisten ja yhteiskunnan sekä ihmisten ja luonnon suhteisiin perustuvaksi tarpeentyydyttämiseksi. Kirjassa Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (1992, 60-62) sanotaankin, että nykyisin onkin yhä enemmän alettu puhumaan elintason sijasta elämänlaadusta, jolloin hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä on aineellisen hyvinvoinnin lisäksi nähty muun muassa terveys, harrastukset, sosiaaliset suhteet ja luovuutta edistävä virikkeisyys. Maslow n tarveteoria on suuria ihmisjoukkoja koskeva, empiirisiin kokeisiin perustuva teoria eikä siitä voida tehdä kauaskantoisia johtopäätöksiä yksilön käyttäytymisestä, koska yksilön elämässä tarpeet luonnollisesti painottuvat eri tavoin eri aikoina. Eri tarpeilla on ihmisille erilainen ja ajassa muuttuva arvo. Hyvinvointi on siis suhteellinen ja kulttuurisidonnainen käsite koska ihmisen tarpeet, tottumukset ja elämäntilanne eri aikoina eri kulttuureissa säätelevät hyvinvoinnin kokemista. Juuri tästä syystä hyvinvoinnin mittaaminen on vaikeaa. (Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1992, 63.)

17 6 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 6.1 Heinonen, Anna: Teräsmies ja kävelevä hyypiö Anna Heinonen (1988) teki tutkimuksensa nauhurihaastatteluna ja haastattelumenetelmänä hänellä oli narraativinen haastattelutekniikka, jossa ensin haastateltavan annetaan vapaasti kertoa elämäntarinansa sellaisena kuin hän sen näkee ja haluaa kertoa ja tämän jälkeen haastattelija esittää tarkentavia kysymyksiä, joiden avulla kertomusta täydennetään. Heinosen tutkimusongelmana olivat: 1. Millaisia elämänhallinnan muotoja elämäntarinoissa esiintyy ja miten elämänhallinnan tunnetta tuotetaan? 2. Miten vankila erityisenä sosiaalisena ympäristönä vaikuttaa elämänhallinnan kokemiseen ja tuottamiseen? Tärkeimmät tulokset ja pohdintaa Elämäntarinat jakautuivat sävyltään positiivisiin ja negatiivisiin. Selkein ero näiden tarinoiden välillä oli se, että positiivissävytteisiin tarinoihin sisältyi yksi tai useampia sellaisia kokemuksia, joiden seurauksena vanki oli kyennyt näkemään elämänsä uudesta näkökulmasta. Tällaiset kokemukset ovat siis tärkeimpiä todellisen elämänhallinnan tuottajia, jossa yksilö oppii hallitsemaan elämäänsä tiedostamalla omien vaikutusmahdollisuuksien rajat ja toimimalla realistisesti asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Sosiaalisten ongelmien ja hylätyksi tulemiskokemusten seurauksena haastatellut olivat itsenäistyneet aikaisin ja itsenäisyydestä oli tullut heille yksi elämänhallinnan tuottamiskeino. Vankila on miehinen ja maskuliininen yhteisö. Tämä vaikuttaa elämänhallinnan tunteeseen sitä heikentävästi rajoittaessaan sukupuolten välisessä kanssakäymisessä tapahtu-

18 vaa luonnollista peilausta. Elämänhallinnan tunnetta pyritään tuottamaan kovuudella ja fyysisellä voimalla, jotka ovat vankilayhteisössä yleisesti arvostettuja ominaisuuksia. Sekä yksilön että yhteiskunnan edun mukaista olisi järjestää vangeille yhä enemmän ja toimivampia arkielämän perustaitoja opettavia kursseja. Yksilön kannalta on ensisijaisen tärkeää, että alkanutta muutosta ei väheksytä vaan tuetaan. On selvää, että vankilat ovat ristiriitaisessa asemassa, koska niiden on toisaalta säilytettävä, toisaalta vapautettava 6.2 Kääriäinen, Juha: Seikkailijasta Pummiksi Juha Kääriäinen (1994) teki tutkimuksensa induktiivisesti painottuen, eli hän eteni tietojen keruussa ja analysoinnissa aina edellisissä vaiheissa tekemiensä havaintojen mukaisesti. Hän noudatti koko hankkeensa ajan laadullisen, eli kvalitatiivisen tutkimuksen keskeisintä käytäntöä. Kääriäisen tutkimusongelmat olivat: 1. a) Millaisia tekoja tuotamme vakavimmaksi rikoksiksi ja b) millaisia tekijöitä tuotamme vakavimmiksi rikollisiksi 2. a) Millaisia rikosuria tuotamme; b) millainen on erityisesti monenkertaiseksi rikoksenuusijaksi tuotetun rikollisuran keskeinen moraalinen sisältö ja miten se muuttuu rikoksenuusijan ikääntyessä c) miten rikosuran tuotanto tapahtuu keskeisissä kontrolli-instituutioissa ja d) millä tavoin pitkän rikosuran läpikäyneet perustelevat rikosuralta irrottautumisensa Tärkeimmät tulokset ja pohdintaa Kääriäisen tutkimuksessa rikos on yhteiskunnallinen tuote. Tutkimuksen perusoletus on, että rikosuran institutionaaliset reunaehdot vaikuttavat moraalisen uran sisältöön: sekä

19 oikeusvaltion että sosiaalivaltion sosiaalista kontrollia tuottavat järjestelmät luovat vastakulttuurinsa ja tulkintatapansa, jotka luovat perustan lainrikkojien moraalisen uran kehittymiselle. Viranomaiset muodostavat toiminnallaan suuressa määrin lainrikkojien kosketuspinnan muuhun yhteiskuntaan. Yhteiskuntaa ja viranomaisia koskevan ajattelun logiikka on usein se, että koska yhteiskunta on vain kieltävä ja rankaiseva, ei minullakaan ole velvollisuutta tai minun ei kannata toimia sen sääntöjen mukaan. Vankila on rangaistuslaitos, jossa laitoksen virallinen organisaatio on järjestetty hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti nimenomaan vapaudenriiston täytäntöönpano. Toisaalta vankiloiden toiminnallisen rakenteen keskeinen osa on työtoiminta. Vankilatyö perustuu pakkoon, siitä ei makseta palkkaa ja se on sisällöltään yleensä varsin huonosti laitoskiertäjien kulttuuriin sopivaa teollisuustyötä. Näyttää varsin selvästi siltä, että vankiloiden työtoiminta disintegroi vankeja työyhteiskuntaan, kun sen tavoite on päinvastainen. Vankilassaolo ja siellä työskentely merkitsee vangeille käytännössä vain passiivista ajan kuluttamista Vankien alakulttuurin olemassaolon pohjimmainen tarkoitus on pyrkiä kollektiivisesti vastustamaan monella tavalla rankaisevaa ja nöyryyttävää pakkovaltaa. Nuorelle vankila on paitsi pelottava, myös kiinnostava paikka. Vanhemmille ja moninkertaisille uusijoille vankila voi merkitä sen sijaan jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Vankilasta vapautumiseen liittyy voimakas tunteiden ristiriitaisuus. Vapautuvalla vangilla on ilmeisen vahva tunne omasta erilaisuudestaan ja asemastaan yhteiskunnan ulkopuolisena. Moninkertaisen rikoksenuusijan moraalisen uran kannalta oikeusvaltion ja sosiaalivaltion laitoksilla näyttää olevan oma paikkansa. Sosiaalihuollon asumispalvelujen portaikkoa voidaan pitää yhtenä rikosuran luojana ja ylläpitäjänä. Monet pitävät vankilaan joutumista lopulta helpottavana hankalan ja epävarman siviilielämän jälkeen. Vankilasta vapautuvien jälkihuollolta rikoksenuusijat toivoivat paitsi fyysisten perustarpeiden tyydyttämistä myös enemmän inhimillisyyttä, luottamuksellisuutta ja vapaa-

20 ehtoisuutta sekä yksilökohtaista tarpeenmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tutkimuksen näkökulma korostaa tarvetta pohtia keinoja rikosuralle jo joutuneiden uralta pois saamiseksi. Vankeusrangaistus ei tule rangaistusmuotona häviämään ja siksi sitä kannattaa kehittää vankia mahdollisimman vähän vaurioittavaan suuntaan. On hämmästyttävää huomata, kuinka pienen painoarvon vankilalaitoksemme antaa kuntouttavalle toiminnalle, vaikka esimerkiksi vankien terveystutkimuksen mukaan (Joukamaa 1991.), tarvetta olisi varsin paljon, erityisesti psyykkiseen kuntoutukseen ja päihderiippuvuuksien hoitoon. 6.3 Interim: Pappi vankilassa Keijo Plit ( Viirre ja Kiema. 1988, 35-58) pohtii kirjoituksessaan vankilasta ja vankien omista lähtökohdista käsin vankilauskonnollisuuden erityispiirteitä. Hänen mielestään vankilan uskonnollisuudelle ilmeistä on luostaritaudin oireet. Tämä on nähtävissä siinä, että vangit saavat ottaa vastaan passiivisina sen, mitä heille vapaudessa olevat tarjoavat. He seuraavat enemmän puhujan kokonaisilmaisua kuin kuuntelevat sanoja, myös tunne-elämysten tavoittelu korostuu muuten tunneköyhässä ympäristössä. Vankilauskonnollisuuden erityispiirteenä on hengellinen orpous, moni vanki kokee häntä metsästettävän johonkin tiettyyn ryhmittymään, eikä itse tiedä mihin osallistua. Vankilapastori edustaa kuitenkin pysyvyyttä vankilassa, joten vierailijoiden tulisi toimia läheisessä yhteistyössä hänen kanssaan. On kuitenkin otettava huomioon, että kun noin kolmanneksella suomalaisista vangeista on jonkinasteisia mielenterveysongelmia, niin uskonnollinen opetus voi johtaa helposti väärinymmärryksiin ja syyllisyyden lisääntymiseen. Onkin tärkeää, ettei evankeliumia irroteta elämän todellisuudesta, vaan työntekijä hahmottaa itselleen mistä motiiveista vanki määrittelee kantansa ja lausuu mielipiteensä. Kalle Syrjä (Viirre ja Kiema. 1988, 59-61) puolestaan käsittelee kirjoituksessaan Kuopion vankilan raamattupiiriä. Hän kertoo vankien vaihtuvuuden vaikuttavan piirien kokoonpanoon. Hän kertoo piirin toiminnan olevan enimmäkseen keskustelupiirin luontoista. Heikkoutena hän kuitenkin pitää Raamatun käytön vähäisyyden. Raamatunluku

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT

Lisätiedot