KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuohoojankuja 4:n asemakaava ja asemakaavan muutos SELOSTUS

Transkriptio

1 SP Pöyry Finland Oy KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuohoojankuja 4:n asemakaava ja asemakaavan muutos SELOSTUS Asemakaavaehdotus Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Kaavoitus on tullut vireille

2 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 2 ESIPUHE PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Suunnittelu- ja kaavaprosessin vaiheet LÄHTÖKOHDAT Alueen nykytilan yleiskuvaus Luonto ja maisema Kallio- ja maaperä, maastonmuodot Rakennettavuus ja perustaminen Vesistöt ja pohjavesialueet Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Liikenne Palvelut Virkistys Rakennuskanta Rakennettu kulttuuriympäristö Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Raideliikenteen aiheuttama tärinä ja runkomelu Ajoneuvoliikenteen melu ja hiukkaspäästöt Raideliikenteen melu Maanomistus Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Maankäytön yleissuunnitelma Asemakaava Rakennusjärjestys Tontti- ja kiinteistörekisteri Pohjakartat Rakennuskielto Muut aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja sopimukset... 20

4 3 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja kaavaa koskevat päätökset Osalliset Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt Kaavoituksen aloittaminen Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Asemakaavan hyväksyminen Suunnittelun tavoitteet Vaihtoehtotarkastelut ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja aluevaraukset Kaavan mitoitus Kaavamääräykset Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan Ympäristön häiriötekijät Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus ASEMAKAAVAN NIMISTÖ LUETTELO ASEMAKAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 27

5 Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muistio viranomaisneuvottelusta Koivuhovin ja Nuohoojankuja 4:n kaavayhdistelmä 4. Tonttijako 4 Piirustukset: 1. Asemakaavakartta 1:1000, merkinnät ja määräykset 2. Asemakaavan havainnekuva 1:1000 Asemakaavatyön tueksi laaditut erillisselvitykset Koivuhovin alueen asemakaavan yhteydessä: 1. Kauniaisten kaupunki, Koivuhovin alue. Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta varten tehty maaperätutkimus. Pöyry Environment Oy Kauniaisten kaupunki, Koivuhovin asemakaavamuutos. Luontoselvitys. Pöyry Environment Oy Kauniaisten kaupunki, Koivuhovin kaava-alueen tärinätarkastelut. Geomatti Oy Kauniaisten kaupunki. Koivuhovin ratameluselvitys Pöyry Energy Oy, Pöyry Infra Oy Rakennettavuusluokitus 1:2000. Pöyry Infra Oy Kauniaisten kaupunki, Koivuhovin asemakaavamuutos. Palvelutarkastelu. Pöyry Finland Oy Nuohoojankuja, katusuunnitelma 1:200. Pöyry Finland Oy 2010.

6 ESIPUHE Koivuhovin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos tuli vireille Työn tavoitteena oli suunnitella Koivuhovin rautatieseisakkeen ympäristöön asuinalue, jolla luodaan nykyistä jonkin verran tiiviimpää asuinaluerakennetta ja selkeämpää identiteettiä nyt väljästi rakentuneelle asemanseudulle. Työssä oli tarpeen huomioida kaupunkiradan tarvitsemien lisäraiteiden tila. Suunnittelutyössä tarkasteltiin alueelle erilaisia asuinkorttelivaihtoehtoja. Työn edetessä päätettiin irrottaa korttelialue AR 561 (Nuohoojankuja 4) Koivuhovin asemakaavasta ja käsitellä tämä alue sekä kaupunkiradan raiteiden vaatima lisätila erillisessä kaavaprosessissa. Kyseessä on luonteeltaan tekninen kaavamuutos, jossa osoitetaan nykyistä toimivampi katuyhteys 1960-luvulla rakentuneeseen kortteliin ja sen läheisille tonteille. Konsulttityönä kaavaa ovat laatineet Pöyry Finland Oy:ssä arkkitehti SAFA Heikki Hirvonen (YKS/227), maisema-arkkitehti MARK Elina Kataja (YKS/445) sekä insinööri (AMK) Juha Riihiranta. 5 Vantaalla Pöyry Finland Oy

7 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kunta: Kauniaisten kaupunki Kaupunginosa: 5. kaupunginosa Kortteli: osa korttelista 561 sekä puisto- ja katualuetta Asemakaavoittamaton alue: Karvasbackan kylän kiinteistö 1:436 Kaavan nimi: Nuohoojankuja 4:n asemakaava ja asemakaavan muutos sekä sitova tonttijako Kaavan laatija: Pöyry Finland Oy, Heikki Hirvonen, arkkitehti SAFA (YKS/227), ja Elina Kataja, maisema-arkkitehti MARK (YKS/445) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kauniaisten kaupungissa Nuohoojankujan ja rata-alueen välissä. Asemakaava laaditaan Karvasbackan kylän kiinteistön 1:436 alueelle. Asemakaavamuutos laaditaan 5. kaupunginosan korttelin 561 AR-korttelialueelle sekä Nuohoojankujanjatkeena sijaitsevalle puistoalueelle. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Kauniaisten ja Espoon rajalla. (Karttalähde: Espoon kaupunki) 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Nuohoojankuja 4:n asemakaava ja asemakaavan muutos sekä sitova tonttijako. Kaavoituksen tarkoituksena on osoittaa nykyistä toimivampi katuyhteys 1960-luvulla rakentuneeseen kortteliin sekä läheisille tonteille. Lisäksi asemakaavatyössä huomioidaan Espoon kaupunkiradan tarvitsema lisätila.

8 7 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus ja ajantasakaava. (Karttalähde: Kauniaisten kaupunki) Kuva 3. Viistokuva suunnittelualueesta. (Kuvalähde: Kauniaisten kaupunki)

9 2 TIIVISTELMÄ Suunnittelu- ja kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos Alue käsittää osan korttelista 561 sekä puisto- ja katualuetta. Asemakaavoitus vireille / osallistumis- ja arviointisuunnitelma Koivuhovin alueen kaavoitustyö aloitettiin syksyllä Osallisille tiedotettiin kaavoituksen alkamisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla (päivätty ). Asemakaavatyön aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Asemakaava ja asemakaavan muutos kuulutettiin vireille Kaunis Grani -lehdessä Kuulutus on ollut nähtävillä Lisäksi kaavoituksen vaiheista ilmoitetaan kaupungin internet-sivuilla ja nähtäville asetettavat asiakirjat ovat nähtävillä Kauniaisten kaupungintalolla. Lautakunta / kaavan valmisteluvaihe Koivuhovin alueen asemakaavan valmisteluaineistoa (alustavat maankäyttöluonnokset) esiteltiin yhdyskuntalautakunnassa Asemakaavamuutoksen luonnos esiteltiin lautakunnassa Asemakaavaluonnos Koivuhovin alueen asemakaavaluonnos oli nähtävillä kaupungintalon ilmoitustaululla, ja kaava-aineisto on nähtävillä Kauniaisten internet-sivuilla osoitteessa voitus/vireilla_olevat_asemakaavat/koivuhovin_alue/ Osalliset esittivät kaavaluonnoksesta mielipiteitä, ja luonnoksesta pyydettiin lausuntoja kaupungin hallintokunnilta ja eri viranomaisilta. Mielipiteisiin ja lausuntoihin laadittiin vastineet. Kaupunki päätti tässä vaiheessa erottaa Nuohoojankuja 4:n kaava-alueen Koivuhovin alueen asemakaavasta ja käsitellä nämä kaavat ehdotusvaiheessa erillisissä prosesseissa. Lautakunta / kaavaehdotusvaihe (1) Nuohoojankuja 4:n asemakaavaehdotusta käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa Kaupunginhallitus Nuohoojankuja 4:n asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamista käsiteltiin kaupunginhallituksessa Asemakaavaehdotus Nuohoojankuja 4:n asemakaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti virallisesti nähtävillä Osallisilla ja kunnan jäsenillä oli mahdollisuus esittää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Ehdotuksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot kaupungin hallintokunnilta ja eri viranomaisilta. Muistutuksiin ja lausuntoihin laadittiin vastineet.

10 9 Palautteen perusteella laadittiin Nuohoojankujan katualueesta katusuunnitelma, jotta erityisesti vanhoja puita voitiin säilyttää mahdollisimman paljon. Kaavaa muutettiin myös puistoalueen osalta, ja tämän muutoksen takia kaava tulee asettaa uudelleen nähtäville yhtä aikaa Koivuhovin kaavan kanssa. Lautakunta / kaavaehdotusvaihe (2) Asemakaavaehdotusta käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa Kaupunginhallitus Asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamista käsiteltiin kaupunginhallituksessa Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus asetetaan MRA 27 :n mukaisesti virallisesti nähtäville vuoden 2010 loppupuolella. Osallisilla on mahdollisuus esittää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot kaupungin hallintokunnilta ja eri viranomaisilta. Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet. Kaupunginvaltuusto Tavoitteena on, että asemakaavan muutos hyväksytään vuodenvaihteessa Asemakaavan toteuttaminen Katualueen jatkeen rakentaminen asemakaava-alueelle voi alkaa todennäköisesti vuonna LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen nykytilan yleiskuvaus Suunnittelualue on pientalovaltaista aluetta Kauniaisten kaupungin lounaisosassa. Korttelissa 561 sijaitsevat 1960-luvun puolivälissä rakennetut 2 rivitaloa ja autotallirakennus, joissa on yhteensä 18 asuntoa. Voimassa olevassa asemakaavassa ( ) tämä tontti on osoitettu rivitalojen korttelialueeksi (AR). Nuohoojankujan jatkeena oleva kaistale on kaavan mukaista puistoaluetta (P). Alueet omistaa As Oy Martinkallio. Kuva 4. Näkymä Nuohoojankujalta etelään.

11 3.1.1 Luonto ja maisema Koivuhovin asemakaavatyön yhteydessä laadittiin koko alueelle luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, ). Selvityksen mukaan suunnittelualue on tavanomaista puolikulttuuriympäristöä, jossa luonnonympäristö ei aseta erityisiä vaatimuksia alueen maankäytön suunnittelulle. Alueella ei esiinny uhanalaisia tai suojeltuja lajeja eikä luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain tarkoittamia arvokkaita ympäristöjä. Alue ei muodosta osaa laajemmasta viheryhteydestä luonnonalueiden välille. Aluetta voidaan kuvata luonnonympäristön kaltaiseksi pirstaloituneeksi alueeksi, joka rajautuu rakennettuihin ympäristöihin. Alueella ei ole poikkeuksellisen edustavia kasvillisuustyyppejä eikä harvinaista tai muutoin arvokkaaksi luokiteltavaa lajistoa suhteutettuna koko kaupungin kasvilajistoon. Kulttuurivaikutteisuudesta johtuen lajimäärä on toki melko korkea. Nuohoojankuja 4:n osa-aluetta luonnehtivat rehevät pihat, vanhat kookkaat männyt ja haavat sekä jyrkähkö länteen viettävä puustoinen rinne Kallio- ja maaperä, maastonmuodot Suunnittelualueen maastonkorkeudet vaihtelevat metrin välillä ja maaperä on pääasiassa kalliota. 10 Kuva 5. Maaperäkartta Kauniaisten ja Espoon rajalta. Vaaleansiniset alueet ovat savialueita ja vaaleanpunaiset ovat kallioalueita. (Lähde: Geologian tutkimuslaitos) Rakennettavuus ja perustaminen Koivuhovin asemakaavatyön yhteydessä laadittiin koko alueelle rakennettavuustarkastelu (Pöyry Infra Oy 2008). Kaava-alueella on siltti-, hiekka- ja moreenipeitteinen kalliomäki. Sen rinne on jyrkkä; maanpinta kohoaa noin tasolle +31 m. Nuohoojankujan kaava-alueen länsiosan kalliorinne saattaa kaltevuutensa takia olla vaikeasti rakennettava (luokka 3b). Kaava-alueen muu osa on normaalisti rakennettavaa aluetta. Perustettaessa käytetään anturoita tai maanvaraista laattaa. Alueen länsiosassa rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti. Savikerroksen ollessa enintään 3 m voidaan rakennukset perustaa massanvaihdon varaan (luokka 2). Rakennettavuusluokat on esitetty kuvassa 6.

12 11 Kuva 6. Kaava-alueen rakennettavuusluokat. Pöyry Infra Oy Vesistöt ja pohjavesialueet Lähin järvi, Gallträsk, sijaitsee noin 1,6 km etäisyydellä kohteesta koilliseen. Suunnittelualue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä, luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Puolarmetsä , I luokka) on noin kahden kilometrin päässä alueesta lounaaseen. Alueen lähiympäristössä ei ole tiettävästi käytössä olevia talousvesikaivoja. Lähikiinteistöt on Kauniaisten vesihuoltolaitokselta saadun tiedon mukaan liitetty kaupungin vesijohtoverkkoon. (Koivuhovin asemakaavaa ja asemakaavan muutosta varten tehty maaperätutkimus, Pöyry Environment Oy, 2008) Kuva 7. Nuohoojankuja 4:n lähiympäristöä. Valokuvat Pöyry (2009)

13 3.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Kauniaisten kaupungin etelä-lounaisreunalla Espoon rajalla. Aluetta ympäröivät pohjoispuolella Kauniaisten eri aikakausina rakentuneet pientalovaltaiset asuinalueet, lännessä rakentamaton metsäalue ja etelässä kulkeva junarata. Kuva 8. Ilmakuva, jossa näkyy suunnittelualueen nykyinen luonne. Alueen pohjoispuolella on pientaloasutusta ja eteläpuolella junarata. (Kuvalähde: Kauniaisten kaupunki) Liikenne Palvelut Suunnittelualueen eteläpuolella kulkevaa junarataa on suunniteltu levennettäväksi Espoon kaupunkiradan yleissuunnitelmassa Uudet raiteet sijoittuvat vanhojen raiteiden etelä- ja pohjoispuolelle. Vanhojen raiteiden paikka säilyy lähes entisellään. Kaupunkirata lisää junan käyttöosuutta liikenteessä, mikä vähentää liikenteen päästöjä ja kokonaisenergian kulutusta. Junaliikenteen melua voidaan vähentää meluesteillä. Ratasuunnitelma laaditaan vuoden 2010 jälkeen Leppävaara-Espoo-kaupunkiradan osuudesta. Muutaman kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta on useita päiväkoteja ja kouluja, urheilukenttä, sairaala sekä palvelutalo. Kauniaisten keskustan palvelut päivittäistavarakauppoineen sijaitsevat vajaan kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueella on erinomaiset julkiset liikenneyhteydet paikallisjunalla. Lisäksi alueella on paikallisliikenteen linja-autoliikennettä.

14 3.2.4 Virkistys Rakennuskanta Suunnittelualueen pohjoispuolella olevan Bredantien varressa kulkee alueen nykyinen pääreitti kevyen liikenteen tarpeisiin. Junaradan myötäisesti itä-länsisuunnassa kulkee nykyinen hiihto- ja ulkoilureitti, joka siirtyy radan eteläpuolelta pohjoispuolelle Bredanportin kohdalla. Kaava-alueen ulkopuolelle suunniteltavan alueen eteläpuolelle on Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelmassa osoitettu eritasoristeys, joka parantaisi kevyen liikenteen yhteyksiä alueella. Yhteyttä ei ole toteutettu. Suunnittelualueella on 1960-luvun puolivälissä rakennetut 2 rivitaloa, joissa on yhteensä 17 asuntoa. Rivitalojen lisäksi alueella on autotallirakennus, jossa on yksi asunto. 13 Kuva 9. Näkymiä ympäröivästä kaupunkirakenteesta ja maisemasta. Valokuvat Pöyry (2009) Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä eikä tunnettuja kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. 3.3 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Raideliikenteen aiheuttama tärinä ja runkomelu Koko Koivuhovin asemakaava-alueelle laadittiin tärinätarkastelu kaavatyön yhteydessä (Koivuhovin kaava-alueen tärinätarkastelut, Geomatti Oy, 2008). Rautatietärinää tarkasteltiin laskennallisesti ennustusmallin perusteella. Raideliikenteen aiheuttama värähtely aiheuttaa kahdenlaista haittaa rakennuksissa: 1) tärinää, jonka käyttäjät aistivat liikkeenä, ja 2) runkomelua, jolloin värähtely aiheuttaa korvin kuultavaa ääntä asuntoon. Suurimman tärinän radan ympäristössä aiheuttavat yleensä pitkät ja raskaat tavarajunat, joita suunnittelualueen poikki kulkevalla rataosuudella ei liikennöi. Tärinälle riskialttiita maalajeja ovat pehmeät ja hienorakeiset alueet, esim. savikot. Kallioalueilla voidaan varsinaisen tärinäriskin olettaa olevan vähäinen. Korkeampitaajuista runkomelua voi kallioalueilla kuitenkin esiintyä. Nuohoojankujan kaava-alueella ei ole savikkoa; maaperä on pääosin kalliota. Tärinästä ei ole haittaa hyväkuntoisille hyvän rakentamistavan mukaisesti tehdyille rakenteille ja rakennuksille. Alhaisen tärinätason varmistamiseksi on suositeltavaa, että radan läheisyyteen rakennettavien rakennusten välipohjien ominaistaajuudet mitoitetaan junaliikenteen aiheuttamien tärinätaajuuksien ulkopuolelle. Tarkastelu edellyttää paikan päällä tehtäviä tärinämitta-

15 uksia. Mikäli rakennuksia perustetaan kalliolle tai kallion päällä olevan ohuen moreenikerrostuman varaan lähelle rataa, voi runkomeluriski voi olla huomattava Ajoneuvoliikenteen melu ja hiukkaspäästöt Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole runsaasti raskasta ajoneuvoliikennettä, joten pienhiukkaspäästöjä ei ole erikseen tässä suunnittelutyössä tarkasteltu. YTV:n julkaisemassa Liikenteen jäljet -oppaassa on esitetty yleispiirteinen suositus rakennusten sijoittelulle tienreunasta ilmanlaadun ja melun suhteen. Suunnittelualueen etäisyys Turunväylästä on miltei 500 metriä ja väliin jäävällä alueella on esteenä merkittävää rakentamista, joten moottoritien hiukkaspäästöt eivät rajoita suunnittelua. Alueen pohjoispuolella kulkeva Bredantie on lähialueen vilkkain väylä. Espoon kaupungin Tuomarila Suvela -välillä laatimien mittausten mukaan Turunväylän Bredantien puolella arkivuorokausiliikennemäärä (kavl) on ollut syksyllä 2006 ja keväällä 2007 noin 3000 ajoneuvoa. Bredantien puolella liikennemäärä on kasvanut noin 300 ajoneuvolla vuorokautta kohden vuosien aikana. Bredantiellä ja Bredanportilla aamu- ja iltahuipputunnit syksyllä 2006 ja keväällä 2007 ovat olleet 300 ajoneuvoa. (Tuomarila-Suvela liikenneverkkosuunnitelma - TUOLIVE. Espoon kaupunki. Mika Jaatinen 2007) Bredantien liikennemääristä raskaan ajoneuvoliikenteen osuus on Kauniaisten kaupungin alustavan arvion mukaan suuruusluokkaa 100 ajoneuvoa / vrk. Näitä liikennemääriä ei ole tutkittu liikennelaskentojen avulla Raideliikenteen melu Meluntorjuntatarpeen toteaminen perustuu valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen (N:o 993, ) vaatimuksiin: Asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla taajamissa melutaso ei saa ulkona ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä aikaisemmin kaavoitetuilla alueilla yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db eikä uusilla kaavaalueilla yöohjearvoa 45 db. Asuin- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 db. Liike- ja toimistohuoneissa sovelletaan ainoastaan melu-tason päiväohjearvoa 45 db. Nuohoojankuja 4:n alue on jo rakentunut alue, jolle laaditaan vähäinen kaavamuutos. Kaavassa sovelletaan aikaisemmin kaavoitettujen alueiden yöohjearvoa 50 db. Koko Koivuhovin kaava-alueelle laadittiin asemakaavatyön yhteydessä meluselvitys (Koivuhovin ratameluselvitys , Pöyry Infra Oy, Pöyry Energy Oy). Melulaskennat tehtiin SoundPlan-ohjelmalla. Alueelle aiemmin laadituissa meluselvityksissä alueen meluarvot olivat korkeampia kuin asemakaavatyön yhteydessä laaditussa selvityksessä, ja aiemmista selvityksistä ei ole toistaiseksi ollut saatavilla lähtöarvoja vertailua varten, minkä johdosta melulaskentojen tulosten oikeellisuutta on tarkistettu melumittauksilla. Tarkennetut melumittaukset suoritettiin marraskuussa Melumittauksissa huomioitiin myös Turunväylän ja Bredantien aiheuttama ajoneuvoliikenteenmelu. Sekä päivällä että yöllä melumittaus tuotti noin 4 db korkeamman tuloksen (L Aeq ) kuin mahdollisimman kattava melumallinnus jossa sekä rata- että tiemelu oli otettu huomioon. Syy näinkin korkeaan eroon on toistaiseksi tuntematon. 14

16 15 Tarkennetun melulaskennan mukaisessa ennustetilanteessa ilman melusuojausta Nuohoojankuja 4:n kaava-alueesta valtaosa on melualueen ulkopuolella sekä päivällä (ohjearvo 55 db) että yöllä (ohjearvo 50 db). Siten kaava-alueen oleskelu- ja piha-alueet eivät jää melualueelle (ks. kuva 11). Ainoastaan tontin eteläisimmässä nurkassa aivan rata-alueen vieressä melun ohjearvot ylittyvät sekä päivällä että yöllä. Selvityksen perusteella melu ei rajoita maankäytön suunnittelua alueella. Kuva 10. Suomen akustiikkakeskuksen laatima arvio Koivuhovin melutilanteesta vuodelta 2002, kuva radan valmistuttua, ilman meluesteitä. Selvitys liittyy Espoon kaupunkiradan yleissuunnitelmaan. (Lähde: RHK)

17 Kuva 11. Koivuhovin päivä- ja yömelutilanne, ennuste Meluselvitys 2008, Pöyry Infra Oy. 16

18 3.4 Maanomistus 17 Suunnittelualueen omistaa As Oy Martinkallio. 3.5 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtioneuvosto on antanut päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joita on tarkistettu Tavoitteiden ohjausvaikutus ulottuu asemakaavoitukseen asti. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Suunnittelualue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Taajamatoimintojen alue tulee suunnitella asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palvelujen ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja uuden rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö- ja perinnearvot. Kuva 12. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. (Lähde: Uudenmaan liitto) Yleiskaava Kauniaisissa ei ole voimassaolevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRL 54 :n mukaan soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39 ) säädetään Maankäytön yleissuunnitelma Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelmassa 2004 (MASU 2, ) Nuohoojankuja 4:n asemakaavamuutosalue on varattu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Junaradan alue on varattu rautatieliikenteen alueeksi (LR). Suunnittelualueelta länteen on merkitty seudullinen ulkoilureitti.

19 18 Kuva 13. MASU 2:n mukainen maankäyttö suunnittelualueella ja sen ympäristössä. (Lähde: Kauniaisten kaupunki) Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava (ks. kuva 16). Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 561, jossa on kaksi rivitaloa, on osoitettu rivitalojen korttelialueeksi (AR). Nuohoojankujan jatke on kaavan mukaista puistoaluetta (P). Korttelialueella AR 561 on lisäksi merkintä t (ks. selitys alla). Korttelialueen rakennusten kerroskorkeudeksi on kaavassa osoitettu I I½ kerrosta. Lisäksi asemakaavamääräyksissä todetaan: Roomalainen numero rakennusalalla tai numeropari ilmaisee noudatettavan tai vaihtoehtoisen kerrosluvun. Tämän kerrosmäärän lisäksi saa alimmaiseksi rakentaa enintään 2,1 m korkeita huonetiloja tallon omaan käyttöön, kuten taloustiloja ja autotalleja. Kirjaimella t merkitylle rakennusalalle saa rakentaa vain tontin omaan käyttöön tarpeellisia taloustiloja ja autotalleja sekä talonmiehen asunnon. Rakennus saa olla vain yksikerroksinen. Rakennusalan pituudesta on rakennettava ainakin 9/10 ellei järjestysoikeus myönnä poikkeusta rakennusasetuksessa säädettyjen autopaikkojen mahduttamiseksi tontille.

20 19 Kuva 14. Nuohoojankuja 4:n asemakaava- ja asemakaavamuutosalue. (Karttalähde: Kauniaisten kaupunki) Kuva 15. Ote vuonna 1964 laaditusta asemakaavasta Nuohoojankujan ympäristöön. (Lähde: Kauniaisten kaupunki)

21 3.5.6 Rakennusjärjestys Kauniaisten kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty ja tullut voimaan Tontti- ja kiinteistörekisteri Pohjakartat Rakennuskielto Tontti- ja kiinteistörekisteriä ylläpitää Kauniaisten kaupunki. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Alueelle ei kohdistu rakennuskieltoja Muut aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja sopimukset Espoon kaupunkirata 20 Espoon kaupunkiradan yleissuunnitelma on vuodelta Suunnittelutyötä jatketaan vuoden 2010 jälkeen. Yleissuunnitelman perusteella voidaan todeta, että AR-korttelista 561 joudutaan lunastamaan korttelin eteläosassa kaistale maata laajentuvan rata-alueen tarpeisiin. Nuohoojankujan katusuunnitelma Kaavaehdotukseen tulleen palautteen perusteella kaavatyön aikana elo-syyskuussa 2010 laadittiin Nuohoojankujan katualueesta katusuunnitelma, jossa sujuvinta yhteyttä tarkasteltiin yhteistyössä kaavoittajan ja kadun teknisen suunnittelijan kanssa. Tavoitteena oli säilyttää alueen vanhoja puita mahdollisimman paljon. Kuva 16 Ote Nuohoojsnkujan katusuunnitelmasta ( Pöyry Finland Oy)

22 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja kaavaa koskevat päätökset Koko Koivuhovin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos kuulutettiin vireille Kaunis Grani -lehdessä Kaavoitustyön aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaupunki päätti Koivuhovin kaavan valmisteluvaiheen jälkeen erottaa Nuohoojankuja 4:n kaava-alueen Koivuhovin alueen asemakaavasta ja käsitellä nämä kaavat ehdotusvaiheessa erillisissä prosesseissa. Kuva 17 Koivuhovin ja Nuohoojankuja 4:n kaava-alueet 4.2 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen laadintaan osallisia ovat: - Suunnittelualueen maanomistajat - Naapurikiinteistöjen maanomistajat - Rakennuslautakunta - Liikennevirasto / Rautatieosasto - Espoon kaupunki - Uudenmaan ELY-keskus Lisäksi osallisia ovat erilaiset oikeudenomistajat, asukkaat sekä kaikki, joille alueen suunnittelutyöllä voi olla merkitystä. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on MRA 27 mukaan oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta.

23 4.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt 22 Työtä on valmistellut ryhmä, johon ovat osallistuneet kaupungin ja konsultin (Pöyry Finland Oy) edustajat. Kaupungilla työtä on valvonut maankäyttöpäällikkö Mauri Liimatainen, ja työhön on osallistunut maankäyttöteknikko Juha Heikkilä. Konsultin kaavanlaatijoita ovat olleet arkkitehti SAFA Heikki Hirvonen ja maisema-arkkitehti MARK Elina Kataja, ja kaavoitustyöhön on osallistunut insinööri (AMK) Juha Riihiranta. Koivuhovin kaavoitukseen liittyviä erillisselvityksiä ovat Pöyry-yhtiöissä laatineet FT Risto Valo ja ympäristöasiantuntija Jari Ruohonen (maaperätutkimus), FM Lauri Erävuori (luontoselvitys), DI Hannele Pitkänen (rakennettavuustarkastelu) sekä DI Max Mannola ja DI Carlo Di Napoli (meluselvitys). Tärinäselvityksen on Pöyryn alikonsulttina laatinut Tkl Matti Hakulinen / Geomatti Oy. Kaavoituksen vaiheista ilmoitetaan paikallislehdessä (Kaunis Grani), kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoitustaululla Kaavoituksen aloittaminen Asemakaava ja asemakaavan muutos kuulutettiin vireille Kaunis Grani -lehdessä Kaavatyön aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos Koivuhovin alueen asemakaavaluonnos oli nähtävillä kaupungintalon ilmoitustaululla, ja kaava-aineisto on nähtävillä Kauniaisten kaupungin internet-sivuilla. Osalliset esittivät kaavaluonnoksesta mielipiteitä, ja luonnoksesta pyydettiin lausuntoja kaupungin hallintokunnilta ja eri viranomaisilta. Mielipiteisiin ja lausuntoihin laadittiin vastineet. Kaupunki päätti tässä vaiheessa erottaa Nuohoojankuja 4:n kaava-alueen Koivuhovin alueen asemakaavasta ja käsitellä nämä kaavat ehdotusvaiheessa erillisissä prosesseissa Asemakaavaehdotus Nuohoojankuja 4:n asemakaavaehdotus oli MRL 65 ja MRA 27 :n mukaisesti virallisesti nähtävillä Osallisilla ja kunnan jäsenillä oli mahdollisuus esittää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Ehdotuksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot kaupungin hallintokunnilta ja eri viranomaisilta. Muistutuksiin ja lausuntoihin laadittiin vastineet. Palautteen perusteella laadittiin Nuohoojankujan katualueesta katusuunnitelma, jotta erityisesti vanhoja puita voitiin säilyttää mahdollisimman paljon. Kaavaa muutettiin myös puistoalueen osalta, ja tämän muutoksen takia kaava tulee asettaa uudelleen nähtäville yhtä aikaa Koivuhovin kaavan kanssa. Muutettua asemakaavaehdotusta käsitellään yhdyskuntalautakunnassa Asemakaavaehdotus asetetaan MRA 27 :n mukaisesti virallisesti nähtäville vuoden 2010 loppupuolella. Osallisilla on mahdollisuus esittää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot kaupungin hallintokunnilta ja eri viranomaisilta. Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet.

24 4.3.4 Asemakaavan hyväksyminen Asemakaavaehdotukseen tehdään annettujen lausuntojen ja muistutusten perusteella tarvittavat korjaukset, minkä jälkeen asemakaava esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään vuodenvaihteessa Suunnittelun tavoitteet Suunnitteluprosessissa määritellyt tavoitteet: Nuohoojankuja 4:n asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa nykyistä toimivampi katuyhteys 1960-luvulla rakentuneeseen kortteliin. Lisäksi asemakaavatyössä huomioidaan Espoon kaupunkiradan tarvitsema lisätila. 4.5 Vaihtoehtotarkastelut Koivuhovin kaavatyön yhteydessä laadittiin erilaisia vaihtoehtoisia korttelitarkasteluja. Nuohoojankujan kaava koskee jo 1960-luvulla rakentunutta rivitalokorttelia, johon kaavassa osoitetaan nykyistä toimivampi katuyhteys. Kaavamuutos ei vaikuta korttelin rakennusoikeuteen. Koska kaava on vaikutuksiltaan vähäinen ja luonteeltaan tekninen, ei varsinaisia vaihtoehtotarkasteluja ole laadittu. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset Asemakaava koskee Karvasbackan kylän kiinteistöä 1:436. Asemakaavan muutos koskee osaa 5. kaupunginosan korttelista 561 sekä puisto- ja katualuetta. Asemakaavalla muodostuu rautatiealuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 5. kaupunginosan korttelin 561 tontti 3 sekä katu-, virkistys- ja rautatiealuetta AR-3-kortteli 561 on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Korttelialueella on kaksi olemassa olevaa rinteeseen rakennettua rivitaloa sekä yksi autotalli/talousrakennus, jossa on asunto. Kaavaan on merkitty olemassa olevien rivitalojen nykyinen rakennusala ja rakennusoikeus sekä asuntojen määrä. Kerrosluku on I. Korttelin at-1-rakennusalalle saa rakentaa taloustiloja ja autotalleja. Autotallirakennus voi olla kaksikerroksinen ja siinä voi sijaita yksi enintään 80 k-m 2 suuruinen asunto. Virkistysalue yhdistyy Koivuhovin asemakaava-alueella olevaan Koivuhovinpuistoon ja muodostaa siten viheryhteyden alueiden välille.