ympäristövaikutusten arviointiselostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ympäristövaikutusten arviointiselostus"

Transkriptio

1 maalahden sidlandetin TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus

2 Esipuhe Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle sijoittuvaksi suunnitellun tuulivoimapuiston arvioidut ympäristövaikutukset. Arviointiselostuksen on laatinut Ramboll Finland Oy EPV Tuulivoima Oy:n toimeksiannosta. Ympäristövaikutusten arviointiin ovat Ramboll Finland Oy:stä osallistuneet seuraavat henkilöt: Projektipäällikkö: FT Joonas Hokkanen Varaprojektipäällikkö: RA Matti Kautto Maisemaselvitys ja maisemavaikutukset: maisema-arkkitehti Elina Kalliala, maisema-arkkitehti Sini Korpinen Asukaskysely ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi: PsM Anne Vehmas Melumallinnus: ins. (AMK) Janne Ristolainen, Ins.opp. (AMK) Arttu Ruhanen Varjostusmallinnus: ins. (AMK) Emilia Siponen Kaavoitus ja maankäyttö: RA Pirjo Pellikka Kartta-aineistot: FM (suunnittelumaantiede) Dennis Söderholm Linnustovaikutusten arviointi: FM biologi Asko Ijäs, luontokartoittaja (EAT) Ville Yli-Teevahainen Vaikutukset Natura-alueisiin: FM Tarja Ojala Pienvedet ja kalasto: FM limnologi Anne Mäkynen Maaperä- ja pohjavesivaikutukset: FM geologi Maija Jylhä-Ollila Kasvillisuus ja luontotyypit: FM biologi Kaisa Torri (kts. myös kohta erillisselvitykset) Kuvasovitteet: muotoilija Sampo Ahonen Erillisselvitykset: Linnustoselvitykset (2009): Jouni Kannonlahti ja Antti Vierimaa Merenkurkun lintutieteellisestä yhdistyksestä Luontoselvitys (2008): FM biologi Hannu Tuomisto. Muinaisjäännökset: Katja Vuoristo (Museovirasto). Pohjanmaan tuulivoimapuistojen inventointi Ilmajoki-Kurikka, Kristiinankaupunki, Maalahti, Mustasaari, Närpiö ja Vähäkyrö. Arviointiselostuksen on kääntänyt ruotsiksi Marita Storsjö. Työtä ovat ohjanneet toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto ja Vaula Väänänen EPV Tuulivoima Oy:stä. 1

3 Sisältö Esipuhe 1 YHTEENVETO ARVIOINTISELOSTUKSESTA 5 Yhteenveto 7 Arvioitava hanke 7 Tarkastellut vaihtoehdot 7 Tuulivoimaloiden rakenne 8 Ympäristövaikutukset 8 OSA I: HANKE JA YVA-MENETTELY Johdanto 19 Taustaa 19 Miksi tuulivoimaa Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaavan tuulivoimaprojektit Pohjanmaan alueella Tavoitteet ja suunnittelutilanne Tausta ja tavoitteet Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja sen aikataulu Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja sen päävaiheet Arviointiohjelma Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet Yhteysviranomaisen lausunnon huomiointi Arviointiselostuksen kuuluttaminen ja nähtävilläolo Arviointimenettelyn päättyminen Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeen yleissuunnittelu Kaavoitus Ympäristölupa Rakennusluvat Kytkentä sähköverkkoon Lentoestelupa Sopimukset maanomistajien kanssa Muut luvat Natura-arviointi Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus Hankkeen yleiskuvaus Tarkastellut vaihtoehdot Vaihtoehtojen muodostaminen Tuulivoimapuisto Tuulivoima osana energiajärjestelmää Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin 50 OSA II YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohdat Arviointitehtävä Hankkeen vaikutusalue Käytetty aineisto Vaikutusten ajoittuminen Ilmasto ja ilmastonmuutos Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutusmekanismit Tuulivoimapuiston vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Arvioinnin epävarmuustekijät Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Tuulivoimapuiston vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen: VE 1, VE2 ja VE3 69 2

4 9.4 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutusmekanismit Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön: VE 1, VE2 ja VE Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Vaikutukset luonnonympäristöön Maa- ja kallioperä Pohjavesi Pintavedet Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Luonnonsuojelu Luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajit sekä uhanalaiset lajit Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Materiaalikulutusvertailu Metsästys ja riistanhoito Kalasto, kalastus ja kalatalous Riskit ja häiriötilanteet Vaikutukset ihmisiin Melu Varjostus Liikenne ja liikenneturvallisuus Elinkeinoelämä Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Vaikutukset ihmisten terveyteen Tuulivoimapuisto ja jokamiehenoikeudet Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa Maisema ja kulttuuriympäristö Linnusto Jatkotutkimusten ja seurannan tarve Linnusto Melu 172 III VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyyden arviointi Hankkeen vaihtoehdot ja vertailun periaatteet Keskeiset ympäristövaikutukset Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Taloudelliset edellytykset Sanasto ja lyhenteet Lähteitä 180 Yhteystiedot 184 LIITTEET Liite 1 Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Liite 2 Pohjanmaan maakuntakaava indeksikartta ja merkinnät Liite 3 Meriläheinen asuminen osayleiskaava merkinnät ja määräykset Liite 4 Asukaskyselyn tulosraportti Liite 5 Lintujen kevätmuuton seuranta ja pesimälinnustoselvitys maalahden tuulivoimapuistohankkeen vaikutusalueella Liite 6 Lintujen syysmuuton seuranta Maalahden ja Vähänkyrön tuulivoimapuistohankkeiden vaikutusalueilla 3

5 4

6 YHTEENVETO ARVIOINTISELOSTUKSESTA 5

7 6

8 Yhteenveto Yhteenveto EPV Tuulivoima Oy suunnittelee tuulivoimapuiston toteuttamista Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle. Hankkeeseen kuuluvat maa-alueelle sijoitettavat tuulivoimalaitokset, tuulivoimapuiston edellyttämät huoltotiet sekä kytkentävoimajohdot valtakunnan verkkoon. Hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti laajentaa tuulivoimatuotantoa Pohjanmaan maakunnan alueella ja näin kehittää maakunnan omaa, uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaa sähköntuotantoa. Hankkeen avulla pystytään myös osaltaan vähentämään sähköntuotannosta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja edelleen ehkäisemään ilmastonmuutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaan YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arvioinnissa olennaista on avoimuus ja toimiva vuorovaikutus eri tahojen kesken. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. Suuren tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää alueen kaavoittamista. Kaavoista päättävät osaltaan Maalahden kunta ja Pohjanmaan liitto. Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee EPV Tuulivoima Oy arviointimenettelyn ja kaavoitusmenettelyn jälkeen. Arvioitava hanke Hankkeena on tuulivoimapuiston rakentaminen Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi enintään yhteensä MW ja se tuotettaisiin yhteensä enintään 29 turbiinilla. Rakennettavat tuulivoimalaitokset ovat nykyteknologian mukaisia, kooltaan 3-5 MW. Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 1150 hehtaaria. Tuulivoimalaitosten perustuksia ja huoltotieverkostoa varten tarvittava maapinta-ala on yhteensä vain muutamia prosentteja hankealueen kokonaispinta-alasta. Tarkastellut vaihtoehdot YVA-menettelyn aikana alkuperäisen hankesuunnitelman lisäksi tarkasteluun on otettu uusia vaihtoehtoja, joissa voimaloiden kokonaislukumäärää on vähennetty. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kaikkiaan neljää vaihtoehtoa, jotka ovat: Hankkeen toteuttamatta jättäminen (VE 0): Hanketta ei toteuteta eikä Maalahden Sidlandetin suunnittelualueelle sijoiteta maatuulivoimapuistoa. Vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla ja jollain muulla tuotantotavalla. Hankevaihtoehto 1 (VE 1): Maalahden suunnitellulle tuulivoimapuistoalueelle sijoitetaan kaikkiaan 29 tuulivoimalaa, jotka ovat kooltaan 3-5 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi MW voimaloiden lopullisesta yksikkökoosta riippuen. Hankevaihtoehto 2 (VE 2): Hanke toteutetaan päivitetyn hankesuunnitelman mukaisesti, jossa alkuperäisestä suunnitelmasta (VE 1) on poistettu kolme tuulivoimalaa ja neljän sijoituspaikkaa on muutettu. Tuulivoimapuistoalueelle sijoitetaan kaikkiaan 26 tuulivoimalaa, jotka ovat kooltaan 3 5 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi MW voimaloiden lopullisesta yksikkökoosta riippuen. Hankevaihtoehto 3 (VE 3): Hanke toteutetaan päivitetyn suunnitelman mukaisesti, jossa hankevaihtoehdosta 2 on poistettu neljä meluvaikutuksiltaan merkittävintä tuulivoimalaa. Tuulivoimapuistoalueelle sijoitetaan kaikkiaan 22 tuulivoimalaa, jotka ovat kooltaan 3 5 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi MW voimaloiden lopullisesta yksikkökoosta riippuen. 7

9 Yhteenveto Tuulivoimalat liitetään toisiinsa sekä hankealueelle sijoitettaviin kahteen sähköasemaan käyttäen maakaapeleita, jotka sijoitetaan pääasiassa alueelle rakennettavien tielinjojen yhteyteen. Sähkönsiirto alueverkkoon tapahtuu yhdistämällä molemmat sähköasemat 110 kv voimajohdoilla hankealueen itälaidalla sijaitsevaan EPV Energia Oy:n omistamaan ja EPV Alueverkko Oy:n hallinnoimaan Närpiö- Vaskiluoto 110 kv voimajohtoon. Uutta voimajohtoa joudutaan hankkeen yhteydessä rakentamaan vain noin 300 metriä. Voimaloiden sijoittelussa toisiinsa nähden on otettava huomioon voimaloiden taakse syntyvät pyörteet. Yksittäisten voimaloiden välinen hyväksyttävä minimietäisyys riippuu monista tekijöistä, mm. voimaloiden koosta, kokonaislukumäärästä, sekä yksittäisen voimalan sijainnista tuulivoimapuistossa. Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50 vuotta ja turbiinin (konehuone ja siivet) vastaavasti noin 20 vuotta." Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytään kuitenkin pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla Tuulivoimaloiden rakenne Tuulivoimalaitos koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Tuulivoimaloilla on erilaisia rakennustekniikoita. Käytössä olevia tornien rakenneratkaisuja ovat teräs- tai betonirakenteinen putkimalli, ristikkorakenteinen terästorni ja harustettu teräsrakenteisen putkimalli, jonka perustus on teräsbetonirakenteinen, sekä erilaisia yhdistelmiä näistä ratkaisuista. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan nykyisellä tekniikalla noin 60 m x 80 m alueet. Tältä alueelta puusto raivattava kokonaan ja pinta on tasoitettava. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin liikenteen turvallisuusvirasto Trafin määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalaitoksesta on pyydettävän Finavian lausunto, jossa Finavia ottaa kantaa lentoturvallisuuteen sekä tuulivoimalalle määrättäviin merkintävaatimuksiin. Merkintävaatimuksiin vaikuttavat tapauskohtaisesti mm. lentoaseman ja lentoreitin läheisyys sekä tuulivoimaloiden ominaisuudet. Merkintävaatimuksia voidaan esittää koskien voimaloihin asennettavia lentoestevaloja sekä päivämerkintöjä, jotka tuulivoimaloissa ovat tyypillisesti voimalarakenteisiin maalattavia leveitä punaisia raitoja. Tuulivoimaloiden lentoestevaloissa käytettävät värit ovat punainen ja/tai valkoinen, eri valotyyppien välillä on eroja mm. valon voimakkuudessa sekä välähdysfrekvenssissä. Erikokoisten voimaloiden tyypillisiä päämittoja. Voimalan nimellisteho (MW) Tornin korkeus (metriä) Lavan pituus (metriä) Konehuoneen ja roottorin massa (tonnia) Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun hankkeen vaikutuksia mm. ihmisiin,luonnonympäristöön ja kulttuuriympäristöön. Vaikutus on tarkastellun asiantilan ennustettu muutos nykytilanteesta. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimaloiden yhtenä laaja-alaisimmista ympäristövaikutuksista on yleisesti pidetty visuaalisia, maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäristönsä maisemakuvaa. Vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat tuulivoimaloiden lopullinen koko ja malli. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa sekä teräsrakenteisena putkimallina että ristikkorakenteisena terästornina. Visuaalisten vaikutusten laajuuteen vaikuttaa merkittävästi toteutettavien tuulivoimaloiden koko. Sekä lapoineen noin 150 m korkeille että 180 m korkeille tuulivoimalaitoksille tullaan todennäköisesti edellyttämään jonkinlaista yövalaistusta (lentoestevalot). Päivämerkintöjä ei välttämättä edellytetä lapoineen 150 metriä korkeissa voimalaitoksissa. Maisemalliset vaikutukset ovat todennäköisesti voimakkaimmillaan heti rakentamisen jälkeen tuulivoimaloiden edustaessa uutta ja vielä melko tuntematonta teknologiaa. Ajan kuluessa tuulivoimaloiden voidaan olettaa istuvan maisemakuvaan paremmin, kun ne mielletään enemmän osaksi uudenlaista kulttuurimaisemaa erityisesti Pohjanmaalla, jossa on käynnissä useampia tuulivoimahankkeita. Hankealueen välittömässä läheisyydessä sen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Övermalax- Åminnen maisema-alue, joka on muodostunut Maalahdenjoen laaksoon. Hankkeen merkittävät vaikutuk- 8

10 set kulttuuriympäristöön ja maisemaan aiheutuvat muutoksista Maalahdenjoen avoimen viljelymaiseman maisemakuvassa. Alueen maisemakuvaa ja kulttuuriympäristöä leimaa nykyisellään tuotantotalous. Alueen kulttuuriympäristöön tulee uusi ajallinen kerrostuma kun nykyaikaiset tuulivoimalat tulevat osaksi kulttuuriympäristöä. Hankkeen läheisyydessä sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat mm. hankealueen länsipuolella sijaitseva Bergön saaren satamat ja saaristokylä, jotka kuvastavat Pohjanmaan merenkulkua, kalastusta ja veneenrakennusta harjoittanutta saaristoyhdyskuntaa ja sen elinkeinojen tuottamaa rakennettua kulttuuriympäristöä. Hankealueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Hankealueen läheisyydessä, noin 300 metrin päässä hankealueesta, sijaitsee kaksi muinaisjäännöskohdetta: rautakautinen asumuspainanne Hudholmen 1 sekä ajoittamaton hautapaikka Hudholmen 2. Vuoden 2009 muinaisjäännösinventoinnissa Majosrbackenilta paikallistettiin uuteen aikaan ajoittuvia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nämä hankealueen eteläpuolella sijaitsevat kohteet ovat Majorsbackenin taistelukaivantoja, jotka ajoittuvat luultavimmin I maailmansotaan. Melu Hankealue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Hankealueen läheisyydessä sen eteläosan kaakkoispuolella sijaitsee maa-ainesten ottoalue (Storberget), josta aiheutuu ajoittain melua etenkin hankealueen eteläosiin. Hankealueen läheisyydessä ei kulje vilkasliikenteisiä teitä eikä alueella ole muita merkittäviä melulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä tieliikenne sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössä käytettävät työkoneet. Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhintatai paalutustyöt. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana hanke vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan myös hankealueen ulkopuolella. Vaikutussäde riippuu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen koosta sekä sääolosuhteista ja se vaihtelee muutamasta sadasta metristä jopa yli kilometriin. Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulen nopeus vaikuttaa paitsi taustaääniin, myös tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Kovalla tuulella laitoksen käyntiääni on pääsääntöisesti voimakkaampi kuin hiljaisella tuulella, vaikkei voimalaitoksen käyntiääni seuraakaan suoraan tuulennopeuden kasvua. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Tuulivoimalaitoksen melu on pääosin laajakaistaista jaksollisesti voimistuvaa ja heikentyvää kohinaa, joka aiheutuu roottorin lapojen liikkumisesta ilman läpi. Koneiston (turbiini, vaihteisto ym.) aiheuttama melu on vähäisempää. Tuulivoimalaitoksen melu painottuu matalille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todettu olevan häviävän pientä muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Varjostus Tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Toiminnassa oleva tuulivoimala aiheuttaa tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmiötä. Vilkkuvan varjon vaikutukset koetaan subjektiivisesti; herkät henkilöt voivat kokea sen häiritsevänä, toisia henkilöitä se ei taas häiritse. Mahdollinen häiritsevyys riippuu myös siitä, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä) aamulla, päivällä ja illalla, jolloin ilmiötä voi esiintyä tahi onko kyseessä asunto- tai loma-asunto, toimitila tai tehdasalue. Ilmiö on säästä riippuvainen: Mikäli sää on pilvinen tai tuulen suunta painaa roottorin tason samansuuntaiseksi kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, tuulivoimala ei aiheuta varjostusvaikutusta. Ilmiötä ei luonnollisesti myöskään esiinny tyynellä säällä kun tuulivoimala on pysähdyksissä. Pisimmälle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Ilmiön esiintymistä voidaan ennustaa matemaattisella laskentamallilla, jota on käytetty tässä YVA:ssa. Yhteenveto 9

11 Yhteenveto Linnusto Pesimälinnusto Maalahden suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu Åminnen ja Öjnan väliselle metsäalueelle. Pesimälinnustoltaan alue on metsätalous- ja avohakkuutoimista johtuen monin paikoin varsin karua sen koostuessa pääasiassa havu- ja sekametsille tyypillisistä varpuslintulajeista (mm. peippo, pajulintu sekä erilaiset tiaiset ja rastaat). Suurimpia linnustotiheydet ovat erityisesti hankealueen pohjoisosien varttuneemmilla kuusimetsäalueilla, joissa metsälajisto on myös selvästi muuta hankealuetta monipuolisempaa. Perinteisemmän metsälajiston ohella hankealueen pohjoisosissa havaittiin mm. useita tiltaltin, mustapääkertun ja peukaloisen reviirejä. Tiltaltti esiintyy koko hankealueella hyvin runsaana lukuun ottamatta avohakkuu- ja taimikkoalueita lajin reviirimäärän noustessa suunnittelualueella yli 50. Eteläosistaan hankealue rajautuu Majorsbackenin louhikkoiseen kallioalueeseen, jonka puusto on pääasiassa vanhaa mäntymetsää, jossa on lisäksi runsaasti tikkojen suosimia, pystyyn kuolleita kolopuita. Kevätmuutto Maalahden alueella merkittävin lintujen muuttoa ohjaava tekijä on Pohjanlahden rannikkoa, jonka kautta muuttaa vuosittain huomattavia määriä sekä Pohjanmaan mutta myös Pohjois-Lapin ja Jäämeren alueella pesiviä lintulajeja. Pohjanlahden rannikkoa seuraavista lajeista mm. hanhien, sorsa- ja lokkilintujen sekä kahlaajien muutto painottuu yleensä selkeästi meren puolelle, minkä takia niiden määrät ovat sisämaan puolelle sijoittuvalla hankealueella vähäisiä. Poikkeuksen tähän tekevät kuitenkin laulujoutsen ja metsähanhi, joiden muuttoreitit eivät välttämättä noudattele rannan muotoja, vaan suuntautuvat selkeämmin koilliseen osin myös suunnittelualueen ylitse. Runsaslukuisimmin hankealueen kautta muuttaa keväisin erityisesti varpuslintuja, sepelkyyhkyjä sekä töyhtöhyyppiä, joiden muuttajamäärät voivat nousta tuhansiin yksilöihin. Muutto ei näillä lajeilla usein kuitenkaan kohdistu selkeästi rajatuille muuttoreiteille, vaan se jakaantuu varsin laajaksi rintamaksi merenrannikon ja suunnitellun tuulivoimapuistoalueen välille. Petolinnuista merikotkia liikkuu alueella säännöllisesti. Yhteensä alueella havaittiin kevätmuuton seurannan aikana 17 eri yksilöksi tulkittua merikotkaa. Hankealueella ei sijaitse muuttolinnuston kannalta tärkeitä lepäily- tai ruokailualueita, jotka lisäisivät merkittävästi lintujen lentoaktiivisuutta tuulivoimala-alueella kevätmuuton aikaan. Syysmuutto Syysmuuton kannalta hankealueen merkittävin laji on kurki, jolle alueen pohjoispuolella sijaitseva Söderfjärdenin meteorikraatteri muodostaa merkittävän lepäily- ja kerääntymäalueen. Söderfjärdenin alueella lepäilevien kurkien maksimimäärä oli syksyllä 2009 kaikkiaan 7950 yksilöä alueen syksynaikaisten kurkien yhteismäärän noustessa todennäköisesti selkeästi yli yksilöön. Kurjet hyödyntävät muuttomatkallaan maapinnan synnyttämiä nousevia ilmavirtauksia, nk. termiikkejä, minkä takia niiden muutto painottuu Pohjanlahden alueella usein selkeästi mantereen puolelle. Merenkurkun kautta muuttavien kurkien kannalta Söderfjärden muodostaa merkittävän solmukohdan, joka myös osaltaan ohjaa kurkien muuttoa alueella. Maalahden tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä suoritetussa syysmuuton tarkkailussa muuttavia kurkiparvia havaittiin kokonaisuudessaan varsin vähän, minkä takia Söderfjärdeniltä lähtevien kurkien tarkkaa muuttoreittiä on tämän aineiston valossa vaikea luotettavasti arvioida. Pääasiassa kurkiparvien havaittiin kuitenkin muuttavan varsin kaukana lännessä, mikä viittaa osaltaan niiden muuttoreitin suuntautuvan Söderfjärdeniltä ranta- ja saaristoaluetta seuraten suoraan kohti Korsnäsiä. Hankealueen kautta kulkeva syysmuutto on tehdyn selvityksen perusteella pääosin kevättä hajanaisempaa. Suoritetussa syysmuutontarkkailussa hankealueen kautta muuttava linnusto muodostui lähinnä tavanomaisista varpuslintulajeista, joiden lisäksi alueella havaittiin yksittäisiä, manneralueita muuttoreittinään suosivia petolintuja. Petolintujen muutto on Merenkurkun alueella syksyisin kuitenkin pääsääntöisesti kevättä hajanaisempaa ja esimerkiksi alueella keväällä hyvin runsaslukuisen piekanan yksilömäärät jäävät syysaikana selkeästi kevättä pienemmiksi. Merikotkien muutto jakautuu Merenkurkun alueella sekä meren että mantereen ylle. Erityisesti mantereen päällä muuttavista linnuista osan voidaan arvioida näin ollen kulkevan myös suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ylitse. Mantereen päällä merikotkien muuttokorkeudet ovat kuitenkin yleensä varsin suuria. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisaikanaan tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää ihmistoimintaa ja siitä aiheutuvia häiriötekijöitä (mm. melu) hankealueella, mikä voi myös vaikuttaa alueella pesiviin lintulajeihin. Rakentamisesta aiheutuvat häiriötekijät kohdistuvat pääasiassa tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden rakentamisalueille, minkä takia niistä aiheu- 10

12 tuvien vaikutusten voidaan arvioida jäävän pääasiassa rakentamisalueiden läheisyyteen. Tavallisimpien metsälajien (mm. varpuslinnut) on havaittu yleensä sietävän varsin hyvin perinteisistä rakentamistöistä aiheutuvaa häirintää, mikäli rakentamistoiminta ei kohdistu suoraan niiden pesimäympäristöön, vaan niiden pesäpaikan ympärille jää vielä lisääntymiseen kannalta soveliaita metsäalueita. Rakentamisvaiheen jälkeen ihmistoiminta alueella kuitenkin vähenee, mikä pienentää myös sen linnustolle aiheuttamia vaikutuksia. Toiminnan aikaiset vaikutukset Suunniteltu hankealue sijoittuu lähelle Pohjanlahden rannikkoaluetta, joka muodostaa lintujen muuton kannalta merkittävän muuttoreitin. Hankealue sijoittuu kuitenkin pääosin metsävaltaiselle kivennäismaa-alueelle, jonka läheisyydessä ei sijaitse selkeitä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja Pohjanlahden rantaviivaa lukuun ottamatta. Tästä syystä alueen kautta kulkeva lintumuutto jakautuu usein varsin laajalle rintamalle rantaviivan ja sisämaan väliin, mikä pienentää osaltaan alueen kautta muuttavien yksilöiden kokonaismäärää ja samalla mahdollisten törmäysvaikutusten suuruutta. Suurimmiksi mahdolliset törmäysriskit voidaan arvioida erityisesti keväisin alueen kautta muuttavien merihanhien, joutsenten, sepelkyyhkyn, naurulokin ja töyhtöhyypän osalta, joiden muutto kulkee keväällä osin hankealueen kautta. Syksyllä merkittävin muuttava laji on kurki, jonka muuttoon Söderfjärdenin kerääntymäalue merkittävällä tavalla vaikuttaa. Kurjella törmäysriskiin vaikuttaa myös sen suuri koko sekä lentotapa (hidas, kaarteleva lentotyyli nousevien ilmavirtauksien mukaan), joiden vuoksi kurkea pidetään usein alttiina yhteentörmäyksille tuulivoimaloiden lapojen kanssa. Olettaen, että 20 % Söderfjärdenin kurjista muuttaa suunnitellun tuulivoimapuistoalueen kautta, voidaan hankkeen aiheuttaman törmäysvaikutuksen suuruudeksi kurjella arvioida 4 5 lintua vuodessa. Verrattuna lajin pesivän kannan suuruuteen (nykyisin noin paria) tällä aikuiskuolleisuuden kasvulla ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta lajin säilymiselle pitkällä aikavälillä. Hankealueen pesimälajeista linnustovaikutusten kannalta merkittävin on merikotka, jonka pesäpuulle tulisi hankesuunnittelun yhteydessä jättää riittävän leveä suojavyöhyke sen pesimärauhan turvaamiseksi. Merikotkan ohella hankkeen voidaan arvioida vaikuttavan voimakkaimmin lähinnä varttuneita ja vanhoja kuusimetsiä suosiviin lajeihin, mm. metso, pohjantikka ja viirupöllö, joiden lisääntymiseen metsien pirstoutuminen ja yhtenäisten metsäalueiden väheneminen yleensä voimakkaimmin vaikuttavat. Merikotkaa lukuun ottamatta suurin osa hankealueella pesivistä lajeista ruokailee pääasiassa lähellä maan pintaa, mikä pienentää osaltaan tuulivoimaloiden niille aiheuttamaa törmäysriskiä. Esimerkiksi varpus- ja kanalinnut lentävät pesimäaikanaan vain harvoin tuulivoimaloiden lapojen toimintakorkeuksien (tornin korkeudesta riippuen alimmillaan metriä) yläpuolella, minkä takia näiden lajien törmäämistä lapojen kanssa voidaan pitää epätodennäköisenä. Vaikutukset ilmastoon Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ei tuota toimintavaiheessaan lainkaan ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä, joissa kokonaismäärissä mitattuna merkittävin aine on hiilidioksidi (CO 2 ). Näin ollen tuulivoimapuiston avulla pystytään hillitsemään ilmastonmuutosta, jos sen avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energianlähteitä, kuten fossiilisia polttoaineita tai turvetta. Yleisesti tuulivoiman arvioidaan korvaavan ensisijaisesti tuotantokustannuksiltaan kalliimpia energiamuotoja, erityisesti hiililauhde- tai maakaasupohjainen sähköntuotanto, joiden vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat usein myös suurimmat. Tuulivoimapuistojen tehokkuutta energiantuotantomuotona on selvitetty useissa tutkimuksissa käyttämällä elinkaarianalyysiin pohjautuvia menetelmiä. Erityisesti tutkimuksilla on haluttu selvittää tuulivoimaloiden rakentamisen aikaisen energiankulutuksen ja voimalan toiminta-aikanaan tuottaman energiamäärän välistä suhdetta. Yleisesti tuulivoimapuiston on arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä poistosta kuluvan energiamäärän keskimäärin 4 6 kuukauden aikana, kun otetaan huomioon varsinaisen tuulivoimapuiston ohella myös niissä käytettävät voimajohdot, sähköasemat ym. oheisrakenteet. Tämän jälkeen tuulivoimapuiston avulla tuotettavan sähkön voidaan arvioida alentavan suoraan energiantuotannosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ja uhanalaisiin lajeihin Luonnonsuojelualueet Lähimpänä hankealuetta sijaitsevat Petolahdenjokisuiston Natura-alue (FI ) sekä Eteläinen kaupungin- Yhteenveto 11

13 Yhteenveto selkä-söderfjärden-öjenin Natura-alue (FI ). Petolahdenjokisuiston Natura-alue on suojeltu luonto- ja lintudirektiivin (SCI ja SPA) mukaisena alueena ja sen kokonaispinta-ala on 543 hehtaaria; tästä 183 hehtaaria on maa- ja 360 hehtaaria vesialuetta. Natura-alue sisältää Petolahdenjoen suiston ja Öfjärdenin lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO100218) kuuluvat alueet. Petolahdenjokisuisto kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA ). Öfjärdenin alue sijaitsee hankealueen eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä ja Petolahden jokisuisto noin 2,9 kilometrin etäisyydellä. Söderfjärden sijaitsee Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan alueella noin 4 kilometriä hankealueen koillispuolella. Koko Natura-alueen pinta-ala on hehtaaria ja sen suojeluperusteena ovat luontodirektiivi (SCI, Sites of Community Importance) ja lintudirektiivi (SPA, Specially Protected Areas). Viljelykäytössä yksityisomistuksessa olevan maatalousmaan pinta-ala Söderfjärdenillä on hehtaaria. Vaikutukset Petolahdenjokisuiston Natura-alueella pesivät lintudirektiivin liitteen I lajit ovat pääasiassa lajeja, jotka ruokailevat joko Natura-alueen rantaniityillä tai suuntaavat ruuanhankintamatkoillaan läheisiin merenlahtiin tai kauemmaksi avomerelle. Tämän vuoksi hankevaihtoehtojen aiheuttamaa törmäysriskiä voidaan pitää niin pienenä, ettei sillä ole käytännössä vaikutusta lintudirektiivissä mainittujen lajien kykyyn elää tai lisääntyä alueella. Sisämaassa sijaitsevan hankealueen yli suuntautuva lintumuutto jakautuu laajalle rintamalle rantaviivan ja sisämaan väliin, minkä vuoksi muuttomäärät eivät ole suuria ja törmäysriskit jäävät pieniksi. Söderfjärdenin peltoaukean merkittävimpiä muuttolintulajeja ovat kurjet, hanhet, joutsenet sekä keräkurmitsa. Vähälukuisuutensa vuoksi keräkurmitsan törmäysriskiä voidaan pitää äärimmäisen pienenä, minkä vuoksi myös vaikutukset lajiin jäävät vähäisiksi. Suurista lajeista suurin riski törmätä tuulivoimalaitokseen on kurjella, joista osa lähestyy Söderfjärdenin peltoaukeaa etelästä ja muuttaa hankealueen yli. Liito-orava Liito-oravan elinympäristöiksi soveltuvien elinympäristöjen esiintyminen on painottunut hankealueen pohjoisosaan, jossa varttuneita kuusikoita esiintyy etenkin ojitettujen korpien alueella. Näillä varttuneiden kuusikoiden alueilla on potentiaalisesti liito-oravalle soveltuvia elinalueita, vaikka alue on monin paikoin hakkuiden pirstomaa ja lehtipuuston osuus verrattain vähäinen. Vuoden 2008 selvitysten yhteydessä kahden suunnitellun voimalan sijoituspaikkojen (voimalat 3 ja 9) läheisyydessä on tehty havaintoja liito-oravista. Vuoden 2009 selvityksissä merkkejä liito-oravista ei havaittu, mutta näillä alueilla esiintyy edelleen liito-oraville soveltuvaa elinympäristöä. Liito-oravan biologiaan liittyvä erikoispiirre on se, että alue voi olla väliaikaisesti tyhjä, mutta se asutetaan myöhemmin uudestaan. Näin ollen nämä liito-oravalle tyypillistä elinympäristöä olevat vanhan metsän alueet voi edelleen olla osa liito-oravan reviiriä. Tuulivoimaloiden vaikutukset liito-oraviin ovat suurimmillaan rakentamisen aikana, jolloin häirintävaikutus on suurimmillaan. Myös mahdolliset liito-oraville soveltuvien elinympäristöjen pirstoutumiset tapahtuvat rakentamisaikana. Rakentamisen aikaisen melun ja ihmisten alueella liikkumisen seurauksena on kuitenkin mahdollista että liito-oravat välttävät reviiriensä niitä osia, jotka sijaitsevat rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä. Käytön aikana tuulivoimalat aiheuttavat melu- ja varjostusvaikutuksia, joiden ei kuitenkaan arvioida merkittävästi vaikuttavan liito-oravien elinmahdollisuuksiin hankealueella. Lepakot Elinympäristövaatimuksiltaan Maalahden alueella todennäköisimmin esiintyvät lajit, pohjanlepakko sekä viiksi- ja isoviiksisiippa, kuuluvat pääasiassa metsäympäristöä suosiviin lajeihin. Linnustoselvityksen perusteella erityisesti hankealueen pohjoisosien varttuneemmilla metsäkuvioilla sekä alueen eteläosissa Majorsbackenilla maastossa on paljon vanhoja kelopuita sekä tikankoloja, jotka soveltuvat lepakoiden päiväpiiloiksi sekä myös pienten lepakkoyhdyskuntien lisääntymispaikoiksi. Kolopuiden lisäksi hankealueella on myös useampia pieniä rakennusryhmiä sekä peltoalueita (mm. Narnen, Bäcksmossin ja Öjnan ympäristössä), jotka voivat tarjota lepakoille potentiaalisia lepäilyalueita tai päiväaikaisia piilopaikkoja. Sen sijaan lepakoiden usein suosimien vesistöjen ja kosteikkojen määrä on hankealueella pieni. Ruokailukäyttäytymisensä puolesta alttiimmaksi tuulivoimaloiden aiheuttamille törmäyksille voidaan Maalahden tuulivoimapuiston osalta arvioida alueella mahdollisesti ruokailevat pohjanlepakot, jotka saalistelevat viiksisiippoja useammin myös hakkuualueilla sekä matalien taimikoiden päällä. Lisäksi pohjanlepakot lentävät suurensa kokonsa vuoksi usein myös selkeästi korkeammalla, jolloin ne 12

14 voivat liikkua myös lähellä suunniteltujen tuulivoimaloiden toimintakorkeuksia. Viiksi- ja isoviiksisiipat ruokailevat sen sijaan useammin metsien sisällä eivätkä mielellään uskaltaudu avoimille paikoille. Lepakoiden saalistusaktiivisuus on yleensä korkein lämpiminä ja tyyninä öinä (tuulen nopeus alle 5 m/s), jolloin myös niiden ravintonaan käyttämien hyönteisten määrä ilmassa on havaintojen mukaan usein korkeimmillaan. Tuulivoimaloiden energiantuotanto on lepakoiden suosimina, lähes tyyninä kesäöinä kuitenkin luonnostaan vähäistä, mikä pienentää osaltaan myös voimaloiden lepakoille aiheuttamaa törmäysriskiä. Vaikutukset pintavesiin ja kalastoon Suunnittelualue kuuluu Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueeseen. Suunnittelualueella sijaitsevia pienvesiä ovat lukuisat metsätaloutta palvelevat ojat sekä näiden kokoojauomana toimiva Skathagabäcken, joka tunnetaan myös nimellä Narnebäcken. Skathagabäcken virtaa Haiknepottenista Narnesjön kautta Åminnen Skathageniin, jossa se laskee mereen. Narnebäcken toimii hauen, ahvenen ja särjen kulkuväylänä hankealueen kaakkoiskulmassa sijaitsevaan Haiknepotteniin, jonne kalat nousevat kutemaan. Myös säyne on esiintynyt joessa kutukalana. Narnebäckenin vedenlaatu on hyvin hapanta ja tämä oletettavasti johtuu alueen alunamaiden ojituksesta. Harvat kalalajit sopeutuvat happamiin olosuhteisiin ja puron ph- arvot saattavat olla kyllin alhaisia tappaakseen kalanpoikasia. Paikallinen urheilukalastusseura on kunnostanut ja raivannut puroa ja sen ympäristöä. Puro on aktiivisen virkistyskalastuksen kohde. Ammattimainen kalastus kohdistuu Maalahdenjokeen ja merialueelle. Mahdolliset vaikutukset pintavesiin muodostuvat rakennusvaiheessa, jolloin rakentamistoimet voivat lisätä kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöön. Kohdissa, joissa tiestö ylittää Narnebäckenin ja tuulivoimaloiden perustukset ovat puron läheisyydessä voi rakentamisen aikana purossa esiintyä kiintoainepitoisuuden ja veden sameuden kasvua. Tämä voi hetkellisesti vaikuttaa myös kalastoon ja kalastukseen, mutta haitta arvioidaan hyvin vähäiseksi ja ohimeneväksi. Narnebäckeniin ojitusojien kautta tuleva kuormitus on monin veroin suurempaa erityisesti runsassateisina aikoina. Maa-aines on hankealueella enimmäkseen kivennäismaata, jolloin kiintoainepartikkelit ovat suuria ja ne eivät helposti kulkeudu. Siksi on oletettavaa, että vain hyvin pieni osa muodostuvasta kiintoainekuormasta ja siihen sitoutuneista ravinteista päätyisi vesistöön. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia ei arvioida havaittavan Maalahdenjoessa mm. riittävän pitkän etäisyyden vuoksi. Narnebäcken ei myöskään virtaa Maalahdenjokeen. Kasvillisuus Hankealueen metsät ovat pääosin talouskäytössä olevia kangasmetsiä ja turvekankaita. Laajimmat turvekankaat sijaitsevat hankealueen pohjoisosissa. Alueen tilajako on erittäin pirstoutunut ja valtaosa pienistä metsätiloista on talouskäytössä. Hankealueen arvokkaimpia luontokohteita ovat pienet vanhan metsän alueet sekä saarniesiintymä. Hankealueen läpi virtaa Skathagabäcken, joka kalastollisen merkityksensä lisäksi monipuolistaa elinympäristöjen kirjoa alueella ja toimii myös eläinten leviämisreittinä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuvia arvokkaita luontokohteita ovat mm. Öfjärdenin kluuvijärvi sekä Maalahdenjoen suisto. Valtaosa suunnitelluista tuulivoimaloiden rakentamispaikoista sijoittuu nuorehkoihin hoidettuihin talousmetsiin. Metsätalouskäytöstä johtuen valtaosalla rakennuspaikoista niiden laadulliset tekijät ovat heikentyneet verrattuna luonnontilaisesti kehittyneisiin metsiin. Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä osa hankealueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Rakennettavilla alueilla puuston hakkuu, maaston tasaaminen ja muut rakentamiseen liittyvät toimet hävittävät alueiden nykyisen luonnonympäristön. Tuulivoimalaitosten tarvitseman perustamispinta-alan lisäksi muutos kohdistuu huoltoteiden ja voimajohdon rakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin. Rakentamisalueisiin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa muun rakentamisen tavoin myös elinympäristöjen pirstoutumista. Pirstoutuminen tarkoittaa yhtenäisen luonnonympäristön muutosta toisistaan erillisiksi saarekkeiksi. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen Hankealue on pääosin rakentamatonta metsäaluetta. Hankealueen länsilaidalle on myönnetty rakennusluvat autokorjaamolle ja vakituiselle asuinrakennukselle. Hankealueen läheisyydessä on runsaasti asutusta, sen länsirajalla sijaitsee Öjnan kylä sekä itä- ja etelärajalla molemmilla pari asuinrakennusta. Vakituinen asutus on keskittynyt pohjois-itäpuolelle jokilaakson ja Rantatien varrelle. Yhteenveto 13

15 Yhteenveto Hankealueen läheisyydessä sijaitsee runsaasti myös vapaaajanasutusta, joka on keskittynyt erityisesti merenrannalle, saaristoon sekä Majorsträskin rannoille. Hankealueella sijaitsee pyöräilyreitti sekä ohjeellinen ulkoilureitti Åminne-Öjnan metsätien yhteydessä. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevia virkistyskäyttökohteita ovat mm. virkistysalue sekä kalastus- ja vierassatamat Åminnessa. Hankealueen metsät tarjoavat lähialueen asukkaille virkistyskäyttömahdollisuuksia muun muassa marjastukseen, sienestykseen, suunnistukseen ja metsästykseen. Pääosa (71 %) kaikista Maalahden asukaskyselyn vastaajista suhtautuu hankkeeseen myönteisesti; tuulivoimapuiston hyötyjä pidetään suurempina kuin haittoja. Vastaavasti valtaosa (81 %) kaikista vastaajista pitää hankkeen toteuttamista vaikutuksiltaan myönteisempänä kuin sen toteuttamatta jättämistä. Tuulivoimahankkeeseen suhtautumiseen vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti vastaajan asuin- tai lomanviettopaikka; mitä lähempänä hankealuetta asuu, sitä kielteisempi näkemys hankkeesta. Asukaskyselyn vastaajat arvelivat, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaisi kielteisesti linnustoon, maisemaan ja tärkeimpänä pidettyyn asumisviihtyvyyteen. Hankkeen arvioitiin vaikuttavan myönteisesti taloudellisiin ja elinkeinoelämään liittyviin asioihin, kuten kunnan imagoon ja talouteen, työllisyyteen, ilmaston muutokseen sekä energian hintaan. Tuulivoiman myönteiset vaikutukset ovat enemmän yhteisöllisiä tai yhteiskunnallisia, mutta kielteiset vaikutukset tuntuvat lähinnä yksilötasolla hankkeen lähiympäristössä. Tuulivoimalat heikentävät asumisviihtyvyyttä ja virkistyskäyttöä niillä, jotka asuvat melu-, varjostus- tai näkymäalueella ja joita tuulivoimalan ääni, varjostus tai läheisyys häiritsevät. Haitoista kärsivien määrä lisääntyy, jos voimalaitosten koko ja teho kasvavat. Maisemassa näkyvät tuulivoimalat voivat häiritä joitakin näkymäalueella asuvia, lomailevia tai ulkoilevia virkistyskäyttäjiä kauempanakin. Tuulivoimapuisto ja jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen. Yleinen käytäntö on, että toisen omistamassa metsässä saa liikkua ja kerätä luonnonantimia. Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, jotka perustuvat eri lakeihin. Jokamiehen oikeudet mahdollistavat liikkumisen jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa poissulkien kuitenkin pihamaat ja pellot. Myös mm. telttailu (etäisyys asumuksiin huomioitava), veneily, uiminen, onkiminen ja pilkkiminen ovat sallittuja. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana vapaata liikkumista rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan. Rajoitukset koskevat kerrallaan vain niitä osia hankealueesta, jotka ovat rakentamisen alla. Tuulivoimapuiston valmistuttua alueella voi liikkua kuten ennenkin, sillä liikkumisrajoitukset poistetaan rakentamisajan jälkeen. Tuulivoimapuiston valmistuttua aluetta voi jokamiehenoikeuksien sallimissa puitteissa käyttää kuten ennenkin. Vaikutukset metsästykseen Metsästysalueena Maalahden tuulivoimapuiston hankealue edustaa paikallista keskiarvoa. Hirvikanta on kooltaan tavanomainen ja hankealueella esiintyy myös metsäkaurista ja valkohäntäkaurista. Hankealueen vuotuinen hirvisaalis on noin 5-6 yksilöä, valkohäntäkaurista ja metsäkaurista saadaan kumpaakin saaliiksi noin 6 yksilöä vuodessa. Hirvieläinten kannalta tuulivoimapuistojen merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat pääasiassa hankkeen rakentamisvaiheessa, jolloin ihmistoiminnan määrä on suunnittelualueella suurimmillaan. Rakentamisen aikainen häirinnän seurauksena on todennäköistä, että osa lähimpänä voimakkaimman rakentamisen alueella ruokailevista tai lisääntyvistä hirvieläimistä tulee siirtymään rauhallisemmille alueille. Hirvieläinten käyttäytymisestä tuulivoimaloiden läheisyydessä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että voimaloiden suorat, käytönaikaiset vaikutukset, esim. melu ja visuaaliset häiriötekijät, ovat kokonaisuudessaan suhteellisen pieniä, eivätkä hirvet merkittävällä tavalla vierasta niiden elinympäristöön sijoitettavia voimalarakenteita. Tuulivoimapuiston yhteyteen rakennettavat huoltotiet vastaavat kooltaan metsäautoteitä, joiden liikennemäärät eivät pääsääntöisesti nouse merkittäviksi. Tästä syystä niiden synnyttämät estevaikutukset hirvien liikkumisen kannalta ovat todennäköisesti hyvin pieniä. Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Hankealue sijaitsee pääosin Rantatien (mt 673) ja merenrannan välisellä alueella Maalahdenjoen eteläpuolella. Etäisyyttä hankealueelta Maalahden kuntakeskukseen on vähimmillään noin 2,5 kilometriä. Valtaosa hankealueesta on rakentamatonta metsäaluetta. Maasto on kohti lännessä sijaitsevaa merialuetta ja pohjoisessa sijaitsevaa Maalahdenjoen jokilaaksoa laskevaa. 14

16 Hankealueen läheisyydessä sijaitsee runsaasti asutusta. Vakinainen asutus hankealueen läheisyydessä on keskittynyt etenkin hankealueen länsipuolella Öjnan kylään sekä rantaviivan tuntumaan, hankealueen pohjoispuolelle jokilaaksoa myötäilevän Tuvasvägen-tien varrelle sekä hankealueen itäpuolella Rantatien varrelle. Hankealueen länsiosaan on hiljattain myönnetty rakennusluvat vakituiselle asuinrakennukselle ja autokorjaamolle, lisäksi hankealueen keskiosassa sijaitsee sikala. Hankealueen välittömässä läheisyydessä Narnen kylässä sijaitsee kaksi asuinrakennusta ja lihasavustamo. Myös hankealueen eteläpuolella Majorsträsketin rannoilla sijaitsee loma-asutusta. Hankealueen maa-alueen omistavat yksityiset maanomistajat. Hankkeesta vastaava on tehnyt vuokrasopimuksia maa-alueista niillä tiloilla, joille tuulivoimalaitokset on tarkoitus rakentaa. Myös maa-alueet hankealueen läheisyydessä ovat yksityisten omistuksessa. Hankealueen tilajaotus on hyvin pirstoutunut. Tuulivoimaa ei ole käsitelty voimassa olevassa Vaasan rannikkoseudun seutukaavassa eikä vahvistettavana olevan Pohjanmaan maakuntakaavassa ole tutkittu sisämaan tuulivoimaloiden rakentamista. Hankealueelle ei ole seutukaavassa eikä maakuntakaavassa osoitettu muuta maankäyttöä tai aluevarauksia, jotka estäisivät hankkeen toteuttamisen. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan, kun tuulivoimarakentamista ei ole käsitelty maakuntakaavassa, voidaan lähtökohtaisesti edetä kuntakaavoilla. Hankkeen toteuttamiseksi on kaksi vaihtoehtoa joko 1) osayleiskaava ja sen lisäksi asemakaava, tai 2) suunnittelutarveratkaisut. Maalahden kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Sidlandetin alueen kaavoittamisesta. Tuulivoimaloiden lähellä vakituisen ja loma-asumisen rakentamista rajoittavat mm. voimaloiden aiheuttama melu ja välkyntä. Voimalaitokset, huoltotiet ja energiansiirtoon tarvittavat rakenteet vaativat aluevarauksia. Varaukset tapahtuvat alueilla, jotka ovat nykyisin maa- ja metsätalouskäytössä. Nykyisiä yksityis- ja metsäteitä kunnostetaan ja rakennetaan tarvittavat uudet huoltotiet. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Sähkönsiirrossa hyödynnetään hankealueen läpi kulkevaa Närpiö-Vaskiluoto 110 kv voimajohtoa. Hankealue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan pääosin maa- ja metsätalousalueena, eikä hankkeen toteuttaminen edellytä yhdyskuntarakennetta hajauttavien uusien asuin-, työpaikka- tai teollisuusalueiden toteuttamista. Elinkeinoelämä Vaikutukset työllisyyteen Vaasan seutu on yksi Suomen yritysvaltaisimmista alueista. Kärkiyritysten menestymisen kautta alueelle on muodostunut koko seutua työllistävä yritysverkosto, joista valtaosa toimii energiateknologian alalla. Pohjoismaiden suurimpaan energiaklusteriin kuuluvat energiateknologian alalla toimivien yritysten lisäksi yrityksiä palvelevat tukiorganisaatiot. EWEA (European Wind Energy Association) on laskenut, että Euroopassa tuulipuiston rakentaminen työllistää keskimäärin 15 ihmistä rakennettua megawattia kohti. Tämä jakaantuu vielä sillä tavalla, että voimaloiden ja sen komponenttien valmistus työllistää noin 12,5 ihmistä, ja rakentaminen 1,2 ihmistä megawattia kohti. Kun nämä luvut sovelletaan Maalahden Sidlandetin hankkeeseen, voidaan todeta, että tuulivoimapuiston rakentaminen työllistää tuulivoimaloiden valmistusvaiheessa ihmistä sekä ihmistä tuulivoimapuiston perustamisvaiheessa. Vastaavasti käyttövaiheessaan tuulivoimapuiston arvioidaan työllistävän keskimäärin 0,4 ihmistä asennettua megawattia kohti. Yhteenveto 15

17 16

18 OSA I: HANKE JA YVA-MENETTELY 17

19 18 Kuva 1 1 Tuulivoimapuisto maaympäristössä.

20 1. Johdanto Taustaa EPV Tuulivoima Oy käynnisti vuonna 2008 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointimenettelyn (YVA-menettely), joka koskee Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle suunniteltua maatuulivoimapuistoa. Arviointimenettely perustuu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (nyk. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) päätökseen (LSU R-61(531)) YVA-menettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta tässä hankkeessa. Hankkeeseen kuuluu enintään 29 tuulivoimalaitosta, joiden yksikkö teho on noin 3-5 MW. Tavoitteena on rakentaa teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen tuulivoimapuisto. YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arvioinnissa olennaista on avoimuus ja toimiva vuorovaikutus eri tahojen kesken. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. Maatuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää alueen kaavoittamista ja varausta maakuntakaavassa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää lupaa maa-alueiden omistajilta. Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee EPV Tuulivoima Oy arviointimenettelyn ja kaavoitusmenettelyn jälkeen. Miksi tuulivoimaa Tuulivoima on ekologisesti erittäin kestävä energiantuotantomuoto, koska energian lähde on uusiutuva ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä verrattuna fossiilisia polttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää voimakasta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tuulivoimaloiden käytöstä ei synny hiilidioksidia eikä muita ilmansaasteita eikä voimalan purkamisesta jää jäljelle vaarallisia jätteitä. Lisäksi tuulivoimalat lisäävät Suomen energiaomavaraisuutta. EU on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden noin 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Myös Suomen valtioneuvoston vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaan Suomeen tulee rakentaa 6 TWh edestä tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomeen tulee rakentaa noin 700 tuulivoimalaitosta lisää. Suomi ei ratkaise velvoitteitaan pelkästään merituulivoimapuistoilla, vaan myös maalle rakennettavia tuulivoimapuistoja tarvitaan. Tällöin etsitään tuulisuusominaisuuksiltaan ja rakennettavuudeltaan optimaalisia alueita. 19

TEUVAN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus. ympäristövaikutusten arviointiselostus TEUVAN TUULIVOIMAPUISTO

TEUVAN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus. ympäristövaikutusten arviointiselostus TEUVAN TUULIVOIMAPUISTO TEUVAN TUULIVOIMAPUISTO YVA-konsultti Ramboll Finland Oy ympäristövaikutusten arviointiselostus Hankkeesta vastaava EPV Tuulivoima Oy TEUVAN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus Esipuhe

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy, Onkalon tuulivoimalahanke Hankkeen esittely TuuliWatti Oy suunnittelee rakentavansa kolmen voimalayksikön

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

KYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE

KYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE Mikonkeitaan tuulivoimapuiston YVA-menettely KYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE UPM-Kymmene Oyj (Otsotuuli Oy) suunnittelee Mikonkeitaan tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle Kristiinankaupungin

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

PIIPARINMÄKI-LAMMASLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely

PIIPARINMÄKI-LAMMASLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely PIIPARINMÄKI-LAMMASLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY PIIPARINMÄKI-LAMMASLAMMINKANKAAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee

Lisätiedot

maalahden sidlandetin tuulivoimapuisto ympäristövaikutusten arviointiselostus Yhteenveto

maalahden sidlandetin tuulivoimapuisto ympäristövaikutusten arviointiselostus Yhteenveto maalahden sidlandetin TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus Yhteenveto Sisältö 1. Johdanto 3 2. Arvioitava hanke 5 2.1 Tarkastellut vaihtoehdot 2.2 Tuulivoimaloiden rakenne 3. Ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010 Kymenlaakson Liitto Tuulivoimaselvitys 2010 Tuulivoimaselvitys 2010 Tavoitteena löytää riittävän laajoja, tuulisuudeltaan ja maankäytöltään tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita 2005 laadittu

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

MAALAHDEN TUULIVOIMAPUISTO. ympäristövaikutusten arviointiohjelma

MAALAHDEN TUULIVOIMAPUISTO. ympäristövaikutusten arviointiohjelma MAALAHDEN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiohjelma EPV Tuulivoima Oy MAALAHDEN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiohjelma 10.3.2009 82122946 Sisältö 1 TIIVISTELMÄ 4 2. JOHDANTO

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla. Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page

Lisätiedot

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari Maisemalliset yhteisvaikutukset Ilosjoki V1 x 8 x HH17 ja Ulppaanmäki N11 x x HH144 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Porin Tahkoluodon edustan merituulipuisto

Porin Tahkoluodon edustan merituulipuisto Porin Tahkoluodon edustan merituulipuisto YVA 2005-2007 o VE1: 12-16 voimalaa lähempänä rantaa o VE2: I vaihe vaihtoehdon 1 voimalat ja II vaihe ulommas merelle 10-16 lisävoimalaa Jatkosuunnittelua 2008-2013

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN. Fortum Power and Heat Oy PL FORTUM

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN. Fortum Power and Heat Oy PL FORTUM PÄÄTÖS 28.10.2009 LAP-2009-R-35-531 ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN HANKKEESTA VASTAAVAT Metsähallitus Laatumaa PL 94 01301 VANTAA Fortum Power and Heat Oy PL 1 00048 FORTUM

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN OY AB Kalaxin tuulivoimahanke, Närpiö Valokuvasovitteet Vestas V126 x 22 x hh137m FCG

Lisätiedot

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava 6.2.3 Yleiskaava 31 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan

Lisätiedot

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi N x (8+) x HH FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

OSALLISTU PYHÄJÄRVEN MURTOMÄELLE SUUNNITELTUA TUULIVOIMAPUISTOA KOSKEVAAN ASUKASKYSELYYN

OSALLISTU PYHÄJÄRVEN MURTOMÄELLE SUUNNITELTUA TUULIVOIMAPUISTOA KOSKEVAAN ASUKASKYSELYYN OSALLISTU PYHÄJÄRVEN MURTOMÄELLE SUUNNITELTUA TUULIVOIMAPUISTOA KOSKEVAAN ASUKASKYSELYYN YIT Rakennus Oy ja Pyhäjärven kaupunki haluavat kuulla mielipiteesi suunnitteilla olevasta tuulivoimapuistosta osana

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto LIITE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P214 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 29 x RD160 x HH170 Yhteismallinnukset Seipimäki, Tikkala ja Leipiö

Lisätiedot

Tuulivoima ja maisema

Tuulivoima ja maisema Tuulivoima ja maisema Tuulivoima vasta tai myötätuulessa Marie Nyman Kemiönsaari 19.3.2013 Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä

Lisätiedot

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalan ääni roottorin lapojen aerodynaaminen ääni ja koneiston

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi 05/2013 Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä K Tahkoniemi 1 Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Kytölä Oy Tavoitteena rakentaa Alavieskan Kytölän alueelle 4-9 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 22 x V126 x HH137 VE2: 39 x V126 x HH137 VE3: 36 x V126 x HH137 Yhteismallinnukset

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10102013 P21463 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Kaupunki esittää valituksen hylkäämistä

Lisätiedot

2x110 kilovoltin voimajohdon ympäristövaikutusselvitys välillä Honkalanmäki-Vienola (Riihimäki)

2x110 kilovoltin voimajohdon ympäristövaikutusselvitys välillä Honkalanmäki-Vienola (Riihimäki) 17.2.2012 1 (5) Hikiä (Hausjärvi) Forssa 400+110 kv voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (2008) ja sen lisäselvityksen (2010) täydennysosa 2x110 kilovoltin voimajohdon ympäristövaikutusselvitys

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus Jouttikallio tuulipuisto Projektikuvaus PROJEKTIKUVAU JOUTTIKALLIO 2/5 OX2 kehittää, rakentaa, rahoittaa ja operoi uusiutuvan energian hankkeita Pohjois- Euroopassa. Johdamme muutosta kohti kestävämpää

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa LIITE 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa VIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Hankekuvausta on hyvä päivittää suunnitelmien tarkentuessa. Esimerkiksi

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta

Lisätiedot

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA 5.4.2016 KANGASALA TYÖPAJAN OHJELMA 17.15 Kahvi 17.30 Tervetuloa; Tero Haarajärvi Suunnittelutilanne; Arto Viitanen Alustavat vaikutusarvioinnit; Jari Mannila

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Uusimaa Itä-Uusimaa Häme Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mistäon kyse? Suomen tavoitteena on tuottaa energiastaan tuulivoimalla

Lisätiedot

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21463 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 (25 s.) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Halsuan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 85 x SWT 3.3-130 x HH135 VE2:

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3. Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.2013 Dos. Patrik Byholm Ammattikorkeakoulu Novia Tammisaari

Lisätiedot

LIITE 2: YLEISÖKYSELYN TULOKSET, TIIVISTELMÄ

LIITE 2: YLEISÖKYSELYN TULOKSET, TIIVISTELMÄ TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN KUNTA / METSÄHALLITUS RUSTARIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 TAUSTATIEDOT... 1 2 SUUNNITTELUALUE... 3 3 TUULIVOIMA YLEISESTI... 4 4 VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

S i v u 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SINGSBY Trollkunibackin asemakaava

S i v u 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SINGSBY Trollkunibackin asemakaava S i v u 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 20.5.2015 SINGSBY Trollkunibackin asemakaava S i v u 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 3.11.2015 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

BILAGA 9. Fotomontage

BILAGA 9. Fotomontage BILAGA 9 Fotomontage S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VindIn AB OY Pörtom tuulivoimahanke, Närpiö Havainnekuvat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Havainnekuvat

Lisätiedot

PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTO

PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VINDIN AB OY, TRIVENTUS PÖRTOM VIND AB PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.10.2013 1 (19) PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTO Hanke VindIn Ab

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane Lagerwey L100 x 2 x hh135m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P26678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimahanke

Hirvinevan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

KATTIHARJUN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KATTIHARJUN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yhteenveto OAS:n palautteesta/ Kattiharjun tuulivoimapuisto, 1 (5) Paananen Susanna 6.8 2014 KATTIHARJUN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yhteenveto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadusta palautteesta

Lisätiedot

Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointimenettely Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto 1.6.2015 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY SUUNNITELLUN HANKKEEN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Tuulipuisto Oy Kalajoki suunnittelee tuulivoimapuistoa

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Osa 2. Vaikutukset ympäristöön

Osa 2. Vaikutukset ympäristöön Osa 2. Vaikutukset ympäristöön Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen toisessa osassa selvitetään hankkeen vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön, yhteiskuntaan ja luonnonvarojen hoitoon. Aluksi kuvataan

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan

Lisätiedot

Lavakorven Tuulipuisto Oy OULUN LAVAKORVEN TUULIVOIMAHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Lavakorven Tuulipuisto Oy OULUN LAVAKORVEN TUULIVOIMAHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Lavakorven Tuulipuisto Oy OULUN LAVAKORVEN TUULIVOIMAHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 29.4.2016 1510016481 OULUN LAVAKORVEN TUULIVOIMAHANKE Ympäristöten arviointiselostus Kannen kuva, NV Nordisk

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V136 x 6 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.6.2016 P26596 V136 x 6 x HH182

Lisätiedot