ympäristövaikutusten arviointiselostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ympäristövaikutusten arviointiselostus"

Transkriptio

1 maalahden sidlandetin TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus

2 Esipuhe Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle sijoittuvaksi suunnitellun tuulivoimapuiston arvioidut ympäristövaikutukset. Arviointiselostuksen on laatinut Ramboll Finland Oy EPV Tuulivoima Oy:n toimeksiannosta. Ympäristövaikutusten arviointiin ovat Ramboll Finland Oy:stä osallistuneet seuraavat henkilöt: Projektipäällikkö: FT Joonas Hokkanen Varaprojektipäällikkö: RA Matti Kautto Maisemaselvitys ja maisemavaikutukset: maisema-arkkitehti Elina Kalliala, maisema-arkkitehti Sini Korpinen Asukaskysely ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi: PsM Anne Vehmas Melumallinnus: ins. (AMK) Janne Ristolainen, Ins.opp. (AMK) Arttu Ruhanen Varjostusmallinnus: ins. (AMK) Emilia Siponen Kaavoitus ja maankäyttö: RA Pirjo Pellikka Kartta-aineistot: FM (suunnittelumaantiede) Dennis Söderholm Linnustovaikutusten arviointi: FM biologi Asko Ijäs, luontokartoittaja (EAT) Ville Yli-Teevahainen Vaikutukset Natura-alueisiin: FM Tarja Ojala Pienvedet ja kalasto: FM limnologi Anne Mäkynen Maaperä- ja pohjavesivaikutukset: FM geologi Maija Jylhä-Ollila Kasvillisuus ja luontotyypit: FM biologi Kaisa Torri (kts. myös kohta erillisselvitykset) Kuvasovitteet: muotoilija Sampo Ahonen Erillisselvitykset: Linnustoselvitykset (2009): Jouni Kannonlahti ja Antti Vierimaa Merenkurkun lintutieteellisestä yhdistyksestä Luontoselvitys (2008): FM biologi Hannu Tuomisto. Muinaisjäännökset: Katja Vuoristo (Museovirasto). Pohjanmaan tuulivoimapuistojen inventointi Ilmajoki-Kurikka, Kristiinankaupunki, Maalahti, Mustasaari, Närpiö ja Vähäkyrö. Arviointiselostuksen on kääntänyt ruotsiksi Marita Storsjö. Työtä ovat ohjanneet toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto ja Vaula Väänänen EPV Tuulivoima Oy:stä. 1

3 Sisältö Esipuhe 1 YHTEENVETO ARVIOINTISELOSTUKSESTA 5 Yhteenveto 7 Arvioitava hanke 7 Tarkastellut vaihtoehdot 7 Tuulivoimaloiden rakenne 8 Ympäristövaikutukset 8 OSA I: HANKE JA YVA-MENETTELY Johdanto 19 Taustaa 19 Miksi tuulivoimaa Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaavan tuulivoimaprojektit Pohjanmaan alueella Tavoitteet ja suunnittelutilanne Tausta ja tavoitteet Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja sen aikataulu Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja sen päävaiheet Arviointiohjelma Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet Yhteysviranomaisen lausunnon huomiointi Arviointiselostuksen kuuluttaminen ja nähtävilläolo Arviointimenettelyn päättyminen Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeen yleissuunnittelu Kaavoitus Ympäristölupa Rakennusluvat Kytkentä sähköverkkoon Lentoestelupa Sopimukset maanomistajien kanssa Muut luvat Natura-arviointi Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus Hankkeen yleiskuvaus Tarkastellut vaihtoehdot Vaihtoehtojen muodostaminen Tuulivoimapuisto Tuulivoima osana energiajärjestelmää Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin 50 OSA II YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohdat Arviointitehtävä Hankkeen vaikutusalue Käytetty aineisto Vaikutusten ajoittuminen Ilmasto ja ilmastonmuutos Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutusmekanismit Tuulivoimapuiston vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Arvioinnin epävarmuustekijät Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Tuulivoimapuiston vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen: VE 1, VE2 ja VE3 69 2

4 9.4 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutusmekanismit Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön: VE 1, VE2 ja VE Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Vaikutukset luonnonympäristöön Maa- ja kallioperä Pohjavesi Pintavedet Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Luonnonsuojelu Luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajit sekä uhanalaiset lajit Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Materiaalikulutusvertailu Metsästys ja riistanhoito Kalasto, kalastus ja kalatalous Riskit ja häiriötilanteet Vaikutukset ihmisiin Melu Varjostus Liikenne ja liikenneturvallisuus Elinkeinoelämä Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Vaikutukset ihmisten terveyteen Tuulivoimapuisto ja jokamiehenoikeudet Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa Maisema ja kulttuuriympäristö Linnusto Jatkotutkimusten ja seurannan tarve Linnusto Melu 172 III VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyyden arviointi Hankkeen vaihtoehdot ja vertailun periaatteet Keskeiset ympäristövaikutukset Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Taloudelliset edellytykset Sanasto ja lyhenteet Lähteitä 180 Yhteystiedot 184 LIITTEET Liite 1 Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Liite 2 Pohjanmaan maakuntakaava indeksikartta ja merkinnät Liite 3 Meriläheinen asuminen osayleiskaava merkinnät ja määräykset Liite 4 Asukaskyselyn tulosraportti Liite 5 Lintujen kevätmuuton seuranta ja pesimälinnustoselvitys maalahden tuulivoimapuistohankkeen vaikutusalueella Liite 6 Lintujen syysmuuton seuranta Maalahden ja Vähänkyrön tuulivoimapuistohankkeiden vaikutusalueilla 3

5 4

6 YHTEENVETO ARVIOINTISELOSTUKSESTA 5

7 6

8 Yhteenveto Yhteenveto EPV Tuulivoima Oy suunnittelee tuulivoimapuiston toteuttamista Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle. Hankkeeseen kuuluvat maa-alueelle sijoitettavat tuulivoimalaitokset, tuulivoimapuiston edellyttämät huoltotiet sekä kytkentävoimajohdot valtakunnan verkkoon. Hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti laajentaa tuulivoimatuotantoa Pohjanmaan maakunnan alueella ja näin kehittää maakunnan omaa, uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaa sähköntuotantoa. Hankkeen avulla pystytään myös osaltaan vähentämään sähköntuotannosta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja edelleen ehkäisemään ilmastonmuutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaan YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arvioinnissa olennaista on avoimuus ja toimiva vuorovaikutus eri tahojen kesken. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. Suuren tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää alueen kaavoittamista. Kaavoista päättävät osaltaan Maalahden kunta ja Pohjanmaan liitto. Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee EPV Tuulivoima Oy arviointimenettelyn ja kaavoitusmenettelyn jälkeen. Arvioitava hanke Hankkeena on tuulivoimapuiston rakentaminen Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi enintään yhteensä MW ja se tuotettaisiin yhteensä enintään 29 turbiinilla. Rakennettavat tuulivoimalaitokset ovat nykyteknologian mukaisia, kooltaan 3-5 MW. Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 1150 hehtaaria. Tuulivoimalaitosten perustuksia ja huoltotieverkostoa varten tarvittava maapinta-ala on yhteensä vain muutamia prosentteja hankealueen kokonaispinta-alasta. Tarkastellut vaihtoehdot YVA-menettelyn aikana alkuperäisen hankesuunnitelman lisäksi tarkasteluun on otettu uusia vaihtoehtoja, joissa voimaloiden kokonaislukumäärää on vähennetty. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kaikkiaan neljää vaihtoehtoa, jotka ovat: Hankkeen toteuttamatta jättäminen (VE 0): Hanketta ei toteuteta eikä Maalahden Sidlandetin suunnittelualueelle sijoiteta maatuulivoimapuistoa. Vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla ja jollain muulla tuotantotavalla. Hankevaihtoehto 1 (VE 1): Maalahden suunnitellulle tuulivoimapuistoalueelle sijoitetaan kaikkiaan 29 tuulivoimalaa, jotka ovat kooltaan 3-5 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi MW voimaloiden lopullisesta yksikkökoosta riippuen. Hankevaihtoehto 2 (VE 2): Hanke toteutetaan päivitetyn hankesuunnitelman mukaisesti, jossa alkuperäisestä suunnitelmasta (VE 1) on poistettu kolme tuulivoimalaa ja neljän sijoituspaikkaa on muutettu. Tuulivoimapuistoalueelle sijoitetaan kaikkiaan 26 tuulivoimalaa, jotka ovat kooltaan 3 5 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi MW voimaloiden lopullisesta yksikkökoosta riippuen. Hankevaihtoehto 3 (VE 3): Hanke toteutetaan päivitetyn suunnitelman mukaisesti, jossa hankevaihtoehdosta 2 on poistettu neljä meluvaikutuksiltaan merkittävintä tuulivoimalaa. Tuulivoimapuistoalueelle sijoitetaan kaikkiaan 22 tuulivoimalaa, jotka ovat kooltaan 3 5 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi MW voimaloiden lopullisesta yksikkökoosta riippuen. 7

9 Yhteenveto Tuulivoimalat liitetään toisiinsa sekä hankealueelle sijoitettaviin kahteen sähköasemaan käyttäen maakaapeleita, jotka sijoitetaan pääasiassa alueelle rakennettavien tielinjojen yhteyteen. Sähkönsiirto alueverkkoon tapahtuu yhdistämällä molemmat sähköasemat 110 kv voimajohdoilla hankealueen itälaidalla sijaitsevaan EPV Energia Oy:n omistamaan ja EPV Alueverkko Oy:n hallinnoimaan Närpiö- Vaskiluoto 110 kv voimajohtoon. Uutta voimajohtoa joudutaan hankkeen yhteydessä rakentamaan vain noin 300 metriä. Voimaloiden sijoittelussa toisiinsa nähden on otettava huomioon voimaloiden taakse syntyvät pyörteet. Yksittäisten voimaloiden välinen hyväksyttävä minimietäisyys riippuu monista tekijöistä, mm. voimaloiden koosta, kokonaislukumäärästä, sekä yksittäisen voimalan sijainnista tuulivoimapuistossa. Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50 vuotta ja turbiinin (konehuone ja siivet) vastaavasti noin 20 vuotta." Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytään kuitenkin pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla Tuulivoimaloiden rakenne Tuulivoimalaitos koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Tuulivoimaloilla on erilaisia rakennustekniikoita. Käytössä olevia tornien rakenneratkaisuja ovat teräs- tai betonirakenteinen putkimalli, ristikkorakenteinen terästorni ja harustettu teräsrakenteisen putkimalli, jonka perustus on teräsbetonirakenteinen, sekä erilaisia yhdistelmiä näistä ratkaisuista. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan nykyisellä tekniikalla noin 60 m x 80 m alueet. Tältä alueelta puusto raivattava kokonaan ja pinta on tasoitettava. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin liikenteen turvallisuusvirasto Trafin määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalaitoksesta on pyydettävän Finavian lausunto, jossa Finavia ottaa kantaa lentoturvallisuuteen sekä tuulivoimalalle määrättäviin merkintävaatimuksiin. Merkintävaatimuksiin vaikuttavat tapauskohtaisesti mm. lentoaseman ja lentoreitin läheisyys sekä tuulivoimaloiden ominaisuudet. Merkintävaatimuksia voidaan esittää koskien voimaloihin asennettavia lentoestevaloja sekä päivämerkintöjä, jotka tuulivoimaloissa ovat tyypillisesti voimalarakenteisiin maalattavia leveitä punaisia raitoja. Tuulivoimaloiden lentoestevaloissa käytettävät värit ovat punainen ja/tai valkoinen, eri valotyyppien välillä on eroja mm. valon voimakkuudessa sekä välähdysfrekvenssissä. Erikokoisten voimaloiden tyypillisiä päämittoja. Voimalan nimellisteho (MW) Tornin korkeus (metriä) Lavan pituus (metriä) Konehuoneen ja roottorin massa (tonnia) Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun hankkeen vaikutuksia mm. ihmisiin,luonnonympäristöön ja kulttuuriympäristöön. Vaikutus on tarkastellun asiantilan ennustettu muutos nykytilanteesta. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimaloiden yhtenä laaja-alaisimmista ympäristövaikutuksista on yleisesti pidetty visuaalisia, maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäristönsä maisemakuvaa. Vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat tuulivoimaloiden lopullinen koko ja malli. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa sekä teräsrakenteisena putkimallina että ristikkorakenteisena terästornina. Visuaalisten vaikutusten laajuuteen vaikuttaa merkittävästi toteutettavien tuulivoimaloiden koko. Sekä lapoineen noin 150 m korkeille että 180 m korkeille tuulivoimalaitoksille tullaan todennäköisesti edellyttämään jonkinlaista yövalaistusta (lentoestevalot). Päivämerkintöjä ei välttämättä edellytetä lapoineen 150 metriä korkeissa voimalaitoksissa. Maisemalliset vaikutukset ovat todennäköisesti voimakkaimmillaan heti rakentamisen jälkeen tuulivoimaloiden edustaessa uutta ja vielä melko tuntematonta teknologiaa. Ajan kuluessa tuulivoimaloiden voidaan olettaa istuvan maisemakuvaan paremmin, kun ne mielletään enemmän osaksi uudenlaista kulttuurimaisemaa erityisesti Pohjanmaalla, jossa on käynnissä useampia tuulivoimahankkeita. Hankealueen välittömässä läheisyydessä sen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Övermalax- Åminnen maisema-alue, joka on muodostunut Maalahdenjoen laaksoon. Hankkeen merkittävät vaikutuk- 8

10 set kulttuuriympäristöön ja maisemaan aiheutuvat muutoksista Maalahdenjoen avoimen viljelymaiseman maisemakuvassa. Alueen maisemakuvaa ja kulttuuriympäristöä leimaa nykyisellään tuotantotalous. Alueen kulttuuriympäristöön tulee uusi ajallinen kerrostuma kun nykyaikaiset tuulivoimalat tulevat osaksi kulttuuriympäristöä. Hankkeen läheisyydessä sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat mm. hankealueen länsipuolella sijaitseva Bergön saaren satamat ja saaristokylä, jotka kuvastavat Pohjanmaan merenkulkua, kalastusta ja veneenrakennusta harjoittanutta saaristoyhdyskuntaa ja sen elinkeinojen tuottamaa rakennettua kulttuuriympäristöä. Hankealueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Hankealueen läheisyydessä, noin 300 metrin päässä hankealueesta, sijaitsee kaksi muinaisjäännöskohdetta: rautakautinen asumuspainanne Hudholmen 1 sekä ajoittamaton hautapaikka Hudholmen 2. Vuoden 2009 muinaisjäännösinventoinnissa Majosrbackenilta paikallistettiin uuteen aikaan ajoittuvia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nämä hankealueen eteläpuolella sijaitsevat kohteet ovat Majorsbackenin taistelukaivantoja, jotka ajoittuvat luultavimmin I maailmansotaan. Melu Hankealue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Hankealueen läheisyydessä sen eteläosan kaakkoispuolella sijaitsee maa-ainesten ottoalue (Storberget), josta aiheutuu ajoittain melua etenkin hankealueen eteläosiin. Hankealueen läheisyydessä ei kulje vilkasliikenteisiä teitä eikä alueella ole muita merkittäviä melulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä tieliikenne sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössä käytettävät työkoneet. Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhintatai paalutustyöt. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana hanke vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan myös hankealueen ulkopuolella. Vaikutussäde riippuu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen koosta sekä sääolosuhteista ja se vaihtelee muutamasta sadasta metristä jopa yli kilometriin. Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulen nopeus vaikuttaa paitsi taustaääniin, myös tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Kovalla tuulella laitoksen käyntiääni on pääsääntöisesti voimakkaampi kuin hiljaisella tuulella, vaikkei voimalaitoksen käyntiääni seuraakaan suoraan tuulennopeuden kasvua. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Tuulivoimalaitoksen melu on pääosin laajakaistaista jaksollisesti voimistuvaa ja heikentyvää kohinaa, joka aiheutuu roottorin lapojen liikkumisesta ilman läpi. Koneiston (turbiini, vaihteisto ym.) aiheuttama melu on vähäisempää. Tuulivoimalaitoksen melu painottuu matalille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todettu olevan häviävän pientä muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Varjostus Tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Toiminnassa oleva tuulivoimala aiheuttaa tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmiötä. Vilkkuvan varjon vaikutukset koetaan subjektiivisesti; herkät henkilöt voivat kokea sen häiritsevänä, toisia henkilöitä se ei taas häiritse. Mahdollinen häiritsevyys riippuu myös siitä, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä) aamulla, päivällä ja illalla, jolloin ilmiötä voi esiintyä tahi onko kyseessä asunto- tai loma-asunto, toimitila tai tehdasalue. Ilmiö on säästä riippuvainen: Mikäli sää on pilvinen tai tuulen suunta painaa roottorin tason samansuuntaiseksi kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, tuulivoimala ei aiheuta varjostusvaikutusta. Ilmiötä ei luonnollisesti myöskään esiinny tyynellä säällä kun tuulivoimala on pysähdyksissä. Pisimmälle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Ilmiön esiintymistä voidaan ennustaa matemaattisella laskentamallilla, jota on käytetty tässä YVA:ssa. Yhteenveto 9

11 Yhteenveto Linnusto Pesimälinnusto Maalahden suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu Åminnen ja Öjnan väliselle metsäalueelle. Pesimälinnustoltaan alue on metsätalous- ja avohakkuutoimista johtuen monin paikoin varsin karua sen koostuessa pääasiassa havu- ja sekametsille tyypillisistä varpuslintulajeista (mm. peippo, pajulintu sekä erilaiset tiaiset ja rastaat). Suurimpia linnustotiheydet ovat erityisesti hankealueen pohjoisosien varttuneemmilla kuusimetsäalueilla, joissa metsälajisto on myös selvästi muuta hankealuetta monipuolisempaa. Perinteisemmän metsälajiston ohella hankealueen pohjoisosissa havaittiin mm. useita tiltaltin, mustapääkertun ja peukaloisen reviirejä. Tiltaltti esiintyy koko hankealueella hyvin runsaana lukuun ottamatta avohakkuu- ja taimikkoalueita lajin reviirimäärän noustessa suunnittelualueella yli 50. Eteläosistaan hankealue rajautuu Majorsbackenin louhikkoiseen kallioalueeseen, jonka puusto on pääasiassa vanhaa mäntymetsää, jossa on lisäksi runsaasti tikkojen suosimia, pystyyn kuolleita kolopuita. Kevätmuutto Maalahden alueella merkittävin lintujen muuttoa ohjaava tekijä on Pohjanlahden rannikkoa, jonka kautta muuttaa vuosittain huomattavia määriä sekä Pohjanmaan mutta myös Pohjois-Lapin ja Jäämeren alueella pesiviä lintulajeja. Pohjanlahden rannikkoa seuraavista lajeista mm. hanhien, sorsa- ja lokkilintujen sekä kahlaajien muutto painottuu yleensä selkeästi meren puolelle, minkä takia niiden määrät ovat sisämaan puolelle sijoittuvalla hankealueella vähäisiä. Poikkeuksen tähän tekevät kuitenkin laulujoutsen ja metsähanhi, joiden muuttoreitit eivät välttämättä noudattele rannan muotoja, vaan suuntautuvat selkeämmin koilliseen osin myös suunnittelualueen ylitse. Runsaslukuisimmin hankealueen kautta muuttaa keväisin erityisesti varpuslintuja, sepelkyyhkyjä sekä töyhtöhyyppiä, joiden muuttajamäärät voivat nousta tuhansiin yksilöihin. Muutto ei näillä lajeilla usein kuitenkaan kohdistu selkeästi rajatuille muuttoreiteille, vaan se jakaantuu varsin laajaksi rintamaksi merenrannikon ja suunnitellun tuulivoimapuistoalueen välille. Petolinnuista merikotkia liikkuu alueella säännöllisesti. Yhteensä alueella havaittiin kevätmuuton seurannan aikana 17 eri yksilöksi tulkittua merikotkaa. Hankealueella ei sijaitse muuttolinnuston kannalta tärkeitä lepäily- tai ruokailualueita, jotka lisäisivät merkittävästi lintujen lentoaktiivisuutta tuulivoimala-alueella kevätmuuton aikaan. Syysmuutto Syysmuuton kannalta hankealueen merkittävin laji on kurki, jolle alueen pohjoispuolella sijaitseva Söderfjärdenin meteorikraatteri muodostaa merkittävän lepäily- ja kerääntymäalueen. Söderfjärdenin alueella lepäilevien kurkien maksimimäärä oli syksyllä 2009 kaikkiaan 7950 yksilöä alueen syksynaikaisten kurkien yhteismäärän noustessa todennäköisesti selkeästi yli yksilöön. Kurjet hyödyntävät muuttomatkallaan maapinnan synnyttämiä nousevia ilmavirtauksia, nk. termiikkejä, minkä takia niiden muutto painottuu Pohjanlahden alueella usein selkeästi mantereen puolelle. Merenkurkun kautta muuttavien kurkien kannalta Söderfjärden muodostaa merkittävän solmukohdan, joka myös osaltaan ohjaa kurkien muuttoa alueella. Maalahden tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä suoritetussa syysmuuton tarkkailussa muuttavia kurkiparvia havaittiin kokonaisuudessaan varsin vähän, minkä takia Söderfjärdeniltä lähtevien kurkien tarkkaa muuttoreittiä on tämän aineiston valossa vaikea luotettavasti arvioida. Pääasiassa kurkiparvien havaittiin kuitenkin muuttavan varsin kaukana lännessä, mikä viittaa osaltaan niiden muuttoreitin suuntautuvan Söderfjärdeniltä ranta- ja saaristoaluetta seuraten suoraan kohti Korsnäsiä. Hankealueen kautta kulkeva syysmuutto on tehdyn selvityksen perusteella pääosin kevättä hajanaisempaa. Suoritetussa syysmuutontarkkailussa hankealueen kautta muuttava linnusto muodostui lähinnä tavanomaisista varpuslintulajeista, joiden lisäksi alueella havaittiin yksittäisiä, manneralueita muuttoreittinään suosivia petolintuja. Petolintujen muutto on Merenkurkun alueella syksyisin kuitenkin pääsääntöisesti kevättä hajanaisempaa ja esimerkiksi alueella keväällä hyvin runsaslukuisen piekanan yksilömäärät jäävät syysaikana selkeästi kevättä pienemmiksi. Merikotkien muutto jakautuu Merenkurkun alueella sekä meren että mantereen ylle. Erityisesti mantereen päällä muuttavista linnuista osan voidaan arvioida näin ollen kulkevan myös suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ylitse. Mantereen päällä merikotkien muuttokorkeudet ovat kuitenkin yleensä varsin suuria. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisaikanaan tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää ihmistoimintaa ja siitä aiheutuvia häiriötekijöitä (mm. melu) hankealueella, mikä voi myös vaikuttaa alueella pesiviin lintulajeihin. Rakentamisesta aiheutuvat häiriötekijät kohdistuvat pääasiassa tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden rakentamisalueille, minkä takia niistä aiheu- 10

12 tuvien vaikutusten voidaan arvioida jäävän pääasiassa rakentamisalueiden läheisyyteen. Tavallisimpien metsälajien (mm. varpuslinnut) on havaittu yleensä sietävän varsin hyvin perinteisistä rakentamistöistä aiheutuvaa häirintää, mikäli rakentamistoiminta ei kohdistu suoraan niiden pesimäympäristöön, vaan niiden pesäpaikan ympärille jää vielä lisääntymiseen kannalta soveliaita metsäalueita. Rakentamisvaiheen jälkeen ihmistoiminta alueella kuitenkin vähenee, mikä pienentää myös sen linnustolle aiheuttamia vaikutuksia. Toiminnan aikaiset vaikutukset Suunniteltu hankealue sijoittuu lähelle Pohjanlahden rannikkoaluetta, joka muodostaa lintujen muuton kannalta merkittävän muuttoreitin. Hankealue sijoittuu kuitenkin pääosin metsävaltaiselle kivennäismaa-alueelle, jonka läheisyydessä ei sijaitse selkeitä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja Pohjanlahden rantaviivaa lukuun ottamatta. Tästä syystä alueen kautta kulkeva lintumuutto jakautuu usein varsin laajalle rintamalle rantaviivan ja sisämaan väliin, mikä pienentää osaltaan alueen kautta muuttavien yksilöiden kokonaismäärää ja samalla mahdollisten törmäysvaikutusten suuruutta. Suurimmiksi mahdolliset törmäysriskit voidaan arvioida erityisesti keväisin alueen kautta muuttavien merihanhien, joutsenten, sepelkyyhkyn, naurulokin ja töyhtöhyypän osalta, joiden muutto kulkee keväällä osin hankealueen kautta. Syksyllä merkittävin muuttava laji on kurki, jonka muuttoon Söderfjärdenin kerääntymäalue merkittävällä tavalla vaikuttaa. Kurjella törmäysriskiin vaikuttaa myös sen suuri koko sekä lentotapa (hidas, kaarteleva lentotyyli nousevien ilmavirtauksien mukaan), joiden vuoksi kurkea pidetään usein alttiina yhteentörmäyksille tuulivoimaloiden lapojen kanssa. Olettaen, että 20 % Söderfjärdenin kurjista muuttaa suunnitellun tuulivoimapuistoalueen kautta, voidaan hankkeen aiheuttaman törmäysvaikutuksen suuruudeksi kurjella arvioida 4 5 lintua vuodessa. Verrattuna lajin pesivän kannan suuruuteen (nykyisin noin paria) tällä aikuiskuolleisuuden kasvulla ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta lajin säilymiselle pitkällä aikavälillä. Hankealueen pesimälajeista linnustovaikutusten kannalta merkittävin on merikotka, jonka pesäpuulle tulisi hankesuunnittelun yhteydessä jättää riittävän leveä suojavyöhyke sen pesimärauhan turvaamiseksi. Merikotkan ohella hankkeen voidaan arvioida vaikuttavan voimakkaimmin lähinnä varttuneita ja vanhoja kuusimetsiä suosiviin lajeihin, mm. metso, pohjantikka ja viirupöllö, joiden lisääntymiseen metsien pirstoutuminen ja yhtenäisten metsäalueiden väheneminen yleensä voimakkaimmin vaikuttavat. Merikotkaa lukuun ottamatta suurin osa hankealueella pesivistä lajeista ruokailee pääasiassa lähellä maan pintaa, mikä pienentää osaltaan tuulivoimaloiden niille aiheuttamaa törmäysriskiä. Esimerkiksi varpus- ja kanalinnut lentävät pesimäaikanaan vain harvoin tuulivoimaloiden lapojen toimintakorkeuksien (tornin korkeudesta riippuen alimmillaan metriä) yläpuolella, minkä takia näiden lajien törmäämistä lapojen kanssa voidaan pitää epätodennäköisenä. Vaikutukset ilmastoon Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ei tuota toimintavaiheessaan lainkaan ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä, joissa kokonaismäärissä mitattuna merkittävin aine on hiilidioksidi (CO 2 ). Näin ollen tuulivoimapuiston avulla pystytään hillitsemään ilmastonmuutosta, jos sen avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energianlähteitä, kuten fossiilisia polttoaineita tai turvetta. Yleisesti tuulivoiman arvioidaan korvaavan ensisijaisesti tuotantokustannuksiltaan kalliimpia energiamuotoja, erityisesti hiililauhde- tai maakaasupohjainen sähköntuotanto, joiden vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat usein myös suurimmat. Tuulivoimapuistojen tehokkuutta energiantuotantomuotona on selvitetty useissa tutkimuksissa käyttämällä elinkaarianalyysiin pohjautuvia menetelmiä. Erityisesti tutkimuksilla on haluttu selvittää tuulivoimaloiden rakentamisen aikaisen energiankulutuksen ja voimalan toiminta-aikanaan tuottaman energiamäärän välistä suhdetta. Yleisesti tuulivoimapuiston on arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä poistosta kuluvan energiamäärän keskimäärin 4 6 kuukauden aikana, kun otetaan huomioon varsinaisen tuulivoimapuiston ohella myös niissä käytettävät voimajohdot, sähköasemat ym. oheisrakenteet. Tämän jälkeen tuulivoimapuiston avulla tuotettavan sähkön voidaan arvioida alentavan suoraan energiantuotannosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ja uhanalaisiin lajeihin Luonnonsuojelualueet Lähimpänä hankealuetta sijaitsevat Petolahdenjokisuiston Natura-alue (FI ) sekä Eteläinen kaupungin- Yhteenveto 11

13 Yhteenveto selkä-söderfjärden-öjenin Natura-alue (FI ). Petolahdenjokisuiston Natura-alue on suojeltu luonto- ja lintudirektiivin (SCI ja SPA) mukaisena alueena ja sen kokonaispinta-ala on 543 hehtaaria; tästä 183 hehtaaria on maa- ja 360 hehtaaria vesialuetta. Natura-alue sisältää Petolahdenjoen suiston ja Öfjärdenin lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO100218) kuuluvat alueet. Petolahdenjokisuisto kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA ). Öfjärdenin alue sijaitsee hankealueen eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä ja Petolahden jokisuisto noin 2,9 kilometrin etäisyydellä. Söderfjärden sijaitsee Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan alueella noin 4 kilometriä hankealueen koillispuolella. Koko Natura-alueen pinta-ala on hehtaaria ja sen suojeluperusteena ovat luontodirektiivi (SCI, Sites of Community Importance) ja lintudirektiivi (SPA, Specially Protected Areas). Viljelykäytössä yksityisomistuksessa olevan maatalousmaan pinta-ala Söderfjärdenillä on hehtaaria. Vaikutukset Petolahdenjokisuiston Natura-alueella pesivät lintudirektiivin liitteen I lajit ovat pääasiassa lajeja, jotka ruokailevat joko Natura-alueen rantaniityillä tai suuntaavat ruuanhankintamatkoillaan läheisiin merenlahtiin tai kauemmaksi avomerelle. Tämän vuoksi hankevaihtoehtojen aiheuttamaa törmäysriskiä voidaan pitää niin pienenä, ettei sillä ole käytännössä vaikutusta lintudirektiivissä mainittujen lajien kykyyn elää tai lisääntyä alueella. Sisämaassa sijaitsevan hankealueen yli suuntautuva lintumuutto jakautuu laajalle rintamalle rantaviivan ja sisämaan väliin, minkä vuoksi muuttomäärät eivät ole suuria ja törmäysriskit jäävät pieniksi. Söderfjärdenin peltoaukean merkittävimpiä muuttolintulajeja ovat kurjet, hanhet, joutsenet sekä keräkurmitsa. Vähälukuisuutensa vuoksi keräkurmitsan törmäysriskiä voidaan pitää äärimmäisen pienenä, minkä vuoksi myös vaikutukset lajiin jäävät vähäisiksi. Suurista lajeista suurin riski törmätä tuulivoimalaitokseen on kurjella, joista osa lähestyy Söderfjärdenin peltoaukeaa etelästä ja muuttaa hankealueen yli. Liito-orava Liito-oravan elinympäristöiksi soveltuvien elinympäristöjen esiintyminen on painottunut hankealueen pohjoisosaan, jossa varttuneita kuusikoita esiintyy etenkin ojitettujen korpien alueella. Näillä varttuneiden kuusikoiden alueilla on potentiaalisesti liito-oravalle soveltuvia elinalueita, vaikka alue on monin paikoin hakkuiden pirstomaa ja lehtipuuston osuus verrattain vähäinen. Vuoden 2008 selvitysten yhteydessä kahden suunnitellun voimalan sijoituspaikkojen (voimalat 3 ja 9) läheisyydessä on tehty havaintoja liito-oravista. Vuoden 2009 selvityksissä merkkejä liito-oravista ei havaittu, mutta näillä alueilla esiintyy edelleen liito-oraville soveltuvaa elinympäristöä. Liito-oravan biologiaan liittyvä erikoispiirre on se, että alue voi olla väliaikaisesti tyhjä, mutta se asutetaan myöhemmin uudestaan. Näin ollen nämä liito-oravalle tyypillistä elinympäristöä olevat vanhan metsän alueet voi edelleen olla osa liito-oravan reviiriä. Tuulivoimaloiden vaikutukset liito-oraviin ovat suurimmillaan rakentamisen aikana, jolloin häirintävaikutus on suurimmillaan. Myös mahdolliset liito-oraville soveltuvien elinympäristöjen pirstoutumiset tapahtuvat rakentamisaikana. Rakentamisen aikaisen melun ja ihmisten alueella liikkumisen seurauksena on kuitenkin mahdollista että liito-oravat välttävät reviiriensä niitä osia, jotka sijaitsevat rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä. Käytön aikana tuulivoimalat aiheuttavat melu- ja varjostusvaikutuksia, joiden ei kuitenkaan arvioida merkittävästi vaikuttavan liito-oravien elinmahdollisuuksiin hankealueella. Lepakot Elinympäristövaatimuksiltaan Maalahden alueella todennäköisimmin esiintyvät lajit, pohjanlepakko sekä viiksi- ja isoviiksisiippa, kuuluvat pääasiassa metsäympäristöä suosiviin lajeihin. Linnustoselvityksen perusteella erityisesti hankealueen pohjoisosien varttuneemmilla metsäkuvioilla sekä alueen eteläosissa Majorsbackenilla maastossa on paljon vanhoja kelopuita sekä tikankoloja, jotka soveltuvat lepakoiden päiväpiiloiksi sekä myös pienten lepakkoyhdyskuntien lisääntymispaikoiksi. Kolopuiden lisäksi hankealueella on myös useampia pieniä rakennusryhmiä sekä peltoalueita (mm. Narnen, Bäcksmossin ja Öjnan ympäristössä), jotka voivat tarjota lepakoille potentiaalisia lepäilyalueita tai päiväaikaisia piilopaikkoja. Sen sijaan lepakoiden usein suosimien vesistöjen ja kosteikkojen määrä on hankealueella pieni. Ruokailukäyttäytymisensä puolesta alttiimmaksi tuulivoimaloiden aiheuttamille törmäyksille voidaan Maalahden tuulivoimapuiston osalta arvioida alueella mahdollisesti ruokailevat pohjanlepakot, jotka saalistelevat viiksisiippoja useammin myös hakkuualueilla sekä matalien taimikoiden päällä. Lisäksi pohjanlepakot lentävät suurensa kokonsa vuoksi usein myös selkeästi korkeammalla, jolloin ne 12

14 voivat liikkua myös lähellä suunniteltujen tuulivoimaloiden toimintakorkeuksia. Viiksi- ja isoviiksisiipat ruokailevat sen sijaan useammin metsien sisällä eivätkä mielellään uskaltaudu avoimille paikoille. Lepakoiden saalistusaktiivisuus on yleensä korkein lämpiminä ja tyyninä öinä (tuulen nopeus alle 5 m/s), jolloin myös niiden ravintonaan käyttämien hyönteisten määrä ilmassa on havaintojen mukaan usein korkeimmillaan. Tuulivoimaloiden energiantuotanto on lepakoiden suosimina, lähes tyyninä kesäöinä kuitenkin luonnostaan vähäistä, mikä pienentää osaltaan myös voimaloiden lepakoille aiheuttamaa törmäysriskiä. Vaikutukset pintavesiin ja kalastoon Suunnittelualue kuuluu Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueeseen. Suunnittelualueella sijaitsevia pienvesiä ovat lukuisat metsätaloutta palvelevat ojat sekä näiden kokoojauomana toimiva Skathagabäcken, joka tunnetaan myös nimellä Narnebäcken. Skathagabäcken virtaa Haiknepottenista Narnesjön kautta Åminnen Skathageniin, jossa se laskee mereen. Narnebäcken toimii hauen, ahvenen ja särjen kulkuväylänä hankealueen kaakkoiskulmassa sijaitsevaan Haiknepotteniin, jonne kalat nousevat kutemaan. Myös säyne on esiintynyt joessa kutukalana. Narnebäckenin vedenlaatu on hyvin hapanta ja tämä oletettavasti johtuu alueen alunamaiden ojituksesta. Harvat kalalajit sopeutuvat happamiin olosuhteisiin ja puron ph- arvot saattavat olla kyllin alhaisia tappaakseen kalanpoikasia. Paikallinen urheilukalastusseura on kunnostanut ja raivannut puroa ja sen ympäristöä. Puro on aktiivisen virkistyskalastuksen kohde. Ammattimainen kalastus kohdistuu Maalahdenjokeen ja merialueelle. Mahdolliset vaikutukset pintavesiin muodostuvat rakennusvaiheessa, jolloin rakentamistoimet voivat lisätä kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöön. Kohdissa, joissa tiestö ylittää Narnebäckenin ja tuulivoimaloiden perustukset ovat puron läheisyydessä voi rakentamisen aikana purossa esiintyä kiintoainepitoisuuden ja veden sameuden kasvua. Tämä voi hetkellisesti vaikuttaa myös kalastoon ja kalastukseen, mutta haitta arvioidaan hyvin vähäiseksi ja ohimeneväksi. Narnebäckeniin ojitusojien kautta tuleva kuormitus on monin veroin suurempaa erityisesti runsassateisina aikoina. Maa-aines on hankealueella enimmäkseen kivennäismaata, jolloin kiintoainepartikkelit ovat suuria ja ne eivät helposti kulkeudu. Siksi on oletettavaa, että vain hyvin pieni osa muodostuvasta kiintoainekuormasta ja siihen sitoutuneista ravinteista päätyisi vesistöön. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia ei arvioida havaittavan Maalahdenjoessa mm. riittävän pitkän etäisyyden vuoksi. Narnebäcken ei myöskään virtaa Maalahdenjokeen. Kasvillisuus Hankealueen metsät ovat pääosin talouskäytössä olevia kangasmetsiä ja turvekankaita. Laajimmat turvekankaat sijaitsevat hankealueen pohjoisosissa. Alueen tilajako on erittäin pirstoutunut ja valtaosa pienistä metsätiloista on talouskäytössä. Hankealueen arvokkaimpia luontokohteita ovat pienet vanhan metsän alueet sekä saarniesiintymä. Hankealueen läpi virtaa Skathagabäcken, joka kalastollisen merkityksensä lisäksi monipuolistaa elinympäristöjen kirjoa alueella ja toimii myös eläinten leviämisreittinä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuvia arvokkaita luontokohteita ovat mm. Öfjärdenin kluuvijärvi sekä Maalahdenjoen suisto. Valtaosa suunnitelluista tuulivoimaloiden rakentamispaikoista sijoittuu nuorehkoihin hoidettuihin talousmetsiin. Metsätalouskäytöstä johtuen valtaosalla rakennuspaikoista niiden laadulliset tekijät ovat heikentyneet verrattuna luonnontilaisesti kehittyneisiin metsiin. Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä osa hankealueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Rakennettavilla alueilla puuston hakkuu, maaston tasaaminen ja muut rakentamiseen liittyvät toimet hävittävät alueiden nykyisen luonnonympäristön. Tuulivoimalaitosten tarvitseman perustamispinta-alan lisäksi muutos kohdistuu huoltoteiden ja voimajohdon rakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin. Rakentamisalueisiin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa muun rakentamisen tavoin myös elinympäristöjen pirstoutumista. Pirstoutuminen tarkoittaa yhtenäisen luonnonympäristön muutosta toisistaan erillisiksi saarekkeiksi. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen Hankealue on pääosin rakentamatonta metsäaluetta. Hankealueen länsilaidalle on myönnetty rakennusluvat autokorjaamolle ja vakituiselle asuinrakennukselle. Hankealueen läheisyydessä on runsaasti asutusta, sen länsirajalla sijaitsee Öjnan kylä sekä itä- ja etelärajalla molemmilla pari asuinrakennusta. Vakituinen asutus on keskittynyt pohjois-itäpuolelle jokilaakson ja Rantatien varrelle. Yhteenveto 13

15 Yhteenveto Hankealueen läheisyydessä sijaitsee runsaasti myös vapaaajanasutusta, joka on keskittynyt erityisesti merenrannalle, saaristoon sekä Majorsträskin rannoille. Hankealueella sijaitsee pyöräilyreitti sekä ohjeellinen ulkoilureitti Åminne-Öjnan metsätien yhteydessä. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevia virkistyskäyttökohteita ovat mm. virkistysalue sekä kalastus- ja vierassatamat Åminnessa. Hankealueen metsät tarjoavat lähialueen asukkaille virkistyskäyttömahdollisuuksia muun muassa marjastukseen, sienestykseen, suunnistukseen ja metsästykseen. Pääosa (71 %) kaikista Maalahden asukaskyselyn vastaajista suhtautuu hankkeeseen myönteisesti; tuulivoimapuiston hyötyjä pidetään suurempina kuin haittoja. Vastaavasti valtaosa (81 %) kaikista vastaajista pitää hankkeen toteuttamista vaikutuksiltaan myönteisempänä kuin sen toteuttamatta jättämistä. Tuulivoimahankkeeseen suhtautumiseen vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti vastaajan asuin- tai lomanviettopaikka; mitä lähempänä hankealuetta asuu, sitä kielteisempi näkemys hankkeesta. Asukaskyselyn vastaajat arvelivat, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaisi kielteisesti linnustoon, maisemaan ja tärkeimpänä pidettyyn asumisviihtyvyyteen. Hankkeen arvioitiin vaikuttavan myönteisesti taloudellisiin ja elinkeinoelämään liittyviin asioihin, kuten kunnan imagoon ja talouteen, työllisyyteen, ilmaston muutokseen sekä energian hintaan. Tuulivoiman myönteiset vaikutukset ovat enemmän yhteisöllisiä tai yhteiskunnallisia, mutta kielteiset vaikutukset tuntuvat lähinnä yksilötasolla hankkeen lähiympäristössä. Tuulivoimalat heikentävät asumisviihtyvyyttä ja virkistyskäyttöä niillä, jotka asuvat melu-, varjostus- tai näkymäalueella ja joita tuulivoimalan ääni, varjostus tai läheisyys häiritsevät. Haitoista kärsivien määrä lisääntyy, jos voimalaitosten koko ja teho kasvavat. Maisemassa näkyvät tuulivoimalat voivat häiritä joitakin näkymäalueella asuvia, lomailevia tai ulkoilevia virkistyskäyttäjiä kauempanakin. Tuulivoimapuisto ja jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen. Yleinen käytäntö on, että toisen omistamassa metsässä saa liikkua ja kerätä luonnonantimia. Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, jotka perustuvat eri lakeihin. Jokamiehen oikeudet mahdollistavat liikkumisen jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa poissulkien kuitenkin pihamaat ja pellot. Myös mm. telttailu (etäisyys asumuksiin huomioitava), veneily, uiminen, onkiminen ja pilkkiminen ovat sallittuja. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana vapaata liikkumista rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan. Rajoitukset koskevat kerrallaan vain niitä osia hankealueesta, jotka ovat rakentamisen alla. Tuulivoimapuiston valmistuttua alueella voi liikkua kuten ennenkin, sillä liikkumisrajoitukset poistetaan rakentamisajan jälkeen. Tuulivoimapuiston valmistuttua aluetta voi jokamiehenoikeuksien sallimissa puitteissa käyttää kuten ennenkin. Vaikutukset metsästykseen Metsästysalueena Maalahden tuulivoimapuiston hankealue edustaa paikallista keskiarvoa. Hirvikanta on kooltaan tavanomainen ja hankealueella esiintyy myös metsäkaurista ja valkohäntäkaurista. Hankealueen vuotuinen hirvisaalis on noin 5-6 yksilöä, valkohäntäkaurista ja metsäkaurista saadaan kumpaakin saaliiksi noin 6 yksilöä vuodessa. Hirvieläinten kannalta tuulivoimapuistojen merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat pääasiassa hankkeen rakentamisvaiheessa, jolloin ihmistoiminnan määrä on suunnittelualueella suurimmillaan. Rakentamisen aikainen häirinnän seurauksena on todennäköistä, että osa lähimpänä voimakkaimman rakentamisen alueella ruokailevista tai lisääntyvistä hirvieläimistä tulee siirtymään rauhallisemmille alueille. Hirvieläinten käyttäytymisestä tuulivoimaloiden läheisyydessä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että voimaloiden suorat, käytönaikaiset vaikutukset, esim. melu ja visuaaliset häiriötekijät, ovat kokonaisuudessaan suhteellisen pieniä, eivätkä hirvet merkittävällä tavalla vierasta niiden elinympäristöön sijoitettavia voimalarakenteita. Tuulivoimapuiston yhteyteen rakennettavat huoltotiet vastaavat kooltaan metsäautoteitä, joiden liikennemäärät eivät pääsääntöisesti nouse merkittäviksi. Tästä syystä niiden synnyttämät estevaikutukset hirvien liikkumisen kannalta ovat todennäköisesti hyvin pieniä. Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Hankealue sijaitsee pääosin Rantatien (mt 673) ja merenrannan välisellä alueella Maalahdenjoen eteläpuolella. Etäisyyttä hankealueelta Maalahden kuntakeskukseen on vähimmillään noin 2,5 kilometriä. Valtaosa hankealueesta on rakentamatonta metsäaluetta. Maasto on kohti lännessä sijaitsevaa merialuetta ja pohjoisessa sijaitsevaa Maalahdenjoen jokilaaksoa laskevaa. 14

16 Hankealueen läheisyydessä sijaitsee runsaasti asutusta. Vakinainen asutus hankealueen läheisyydessä on keskittynyt etenkin hankealueen länsipuolella Öjnan kylään sekä rantaviivan tuntumaan, hankealueen pohjoispuolelle jokilaaksoa myötäilevän Tuvasvägen-tien varrelle sekä hankealueen itäpuolella Rantatien varrelle. Hankealueen länsiosaan on hiljattain myönnetty rakennusluvat vakituiselle asuinrakennukselle ja autokorjaamolle, lisäksi hankealueen keskiosassa sijaitsee sikala. Hankealueen välittömässä läheisyydessä Narnen kylässä sijaitsee kaksi asuinrakennusta ja lihasavustamo. Myös hankealueen eteläpuolella Majorsträsketin rannoilla sijaitsee loma-asutusta. Hankealueen maa-alueen omistavat yksityiset maanomistajat. Hankkeesta vastaava on tehnyt vuokrasopimuksia maa-alueista niillä tiloilla, joille tuulivoimalaitokset on tarkoitus rakentaa. Myös maa-alueet hankealueen läheisyydessä ovat yksityisten omistuksessa. Hankealueen tilajaotus on hyvin pirstoutunut. Tuulivoimaa ei ole käsitelty voimassa olevassa Vaasan rannikkoseudun seutukaavassa eikä vahvistettavana olevan Pohjanmaan maakuntakaavassa ole tutkittu sisämaan tuulivoimaloiden rakentamista. Hankealueelle ei ole seutukaavassa eikä maakuntakaavassa osoitettu muuta maankäyttöä tai aluevarauksia, jotka estäisivät hankkeen toteuttamisen. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan, kun tuulivoimarakentamista ei ole käsitelty maakuntakaavassa, voidaan lähtökohtaisesti edetä kuntakaavoilla. Hankkeen toteuttamiseksi on kaksi vaihtoehtoa joko 1) osayleiskaava ja sen lisäksi asemakaava, tai 2) suunnittelutarveratkaisut. Maalahden kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Sidlandetin alueen kaavoittamisesta. Tuulivoimaloiden lähellä vakituisen ja loma-asumisen rakentamista rajoittavat mm. voimaloiden aiheuttama melu ja välkyntä. Voimalaitokset, huoltotiet ja energiansiirtoon tarvittavat rakenteet vaativat aluevarauksia. Varaukset tapahtuvat alueilla, jotka ovat nykyisin maa- ja metsätalouskäytössä. Nykyisiä yksityis- ja metsäteitä kunnostetaan ja rakennetaan tarvittavat uudet huoltotiet. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Sähkönsiirrossa hyödynnetään hankealueen läpi kulkevaa Närpiö-Vaskiluoto 110 kv voimajohtoa. Hankealue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan pääosin maa- ja metsätalousalueena, eikä hankkeen toteuttaminen edellytä yhdyskuntarakennetta hajauttavien uusien asuin-, työpaikka- tai teollisuusalueiden toteuttamista. Elinkeinoelämä Vaikutukset työllisyyteen Vaasan seutu on yksi Suomen yritysvaltaisimmista alueista. Kärkiyritysten menestymisen kautta alueelle on muodostunut koko seutua työllistävä yritysverkosto, joista valtaosa toimii energiateknologian alalla. Pohjoismaiden suurimpaan energiaklusteriin kuuluvat energiateknologian alalla toimivien yritysten lisäksi yrityksiä palvelevat tukiorganisaatiot. EWEA (European Wind Energy Association) on laskenut, että Euroopassa tuulipuiston rakentaminen työllistää keskimäärin 15 ihmistä rakennettua megawattia kohti. Tämä jakaantuu vielä sillä tavalla, että voimaloiden ja sen komponenttien valmistus työllistää noin 12,5 ihmistä, ja rakentaminen 1,2 ihmistä megawattia kohti. Kun nämä luvut sovelletaan Maalahden Sidlandetin hankkeeseen, voidaan todeta, että tuulivoimapuiston rakentaminen työllistää tuulivoimaloiden valmistusvaiheessa ihmistä sekä ihmistä tuulivoimapuiston perustamisvaiheessa. Vastaavasti käyttövaiheessaan tuulivoimapuiston arvioidaan työllistävän keskimäärin 0,4 ihmistä asennettua megawattia kohti. Yhteenveto 15

17 16

18 OSA I: HANKE JA YVA-MENETTELY 17

19 18 Kuva 1 1 Tuulivoimapuisto maaympäristössä.

20 1. Johdanto Taustaa EPV Tuulivoima Oy käynnisti vuonna 2008 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointimenettelyn (YVA-menettely), joka koskee Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle suunniteltua maatuulivoimapuistoa. Arviointimenettely perustuu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (nyk. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) päätökseen (LSU R-61(531)) YVA-menettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta tässä hankkeessa. Hankkeeseen kuuluu enintään 29 tuulivoimalaitosta, joiden yksikkö teho on noin 3-5 MW. Tavoitteena on rakentaa teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen tuulivoimapuisto. YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arvioinnissa olennaista on avoimuus ja toimiva vuorovaikutus eri tahojen kesken. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. Maatuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää alueen kaavoittamista ja varausta maakuntakaavassa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää lupaa maa-alueiden omistajilta. Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee EPV Tuulivoima Oy arviointimenettelyn ja kaavoitusmenettelyn jälkeen. Miksi tuulivoimaa Tuulivoima on ekologisesti erittäin kestävä energiantuotantomuoto, koska energian lähde on uusiutuva ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä verrattuna fossiilisia polttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää voimakasta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tuulivoimaloiden käytöstä ei synny hiilidioksidia eikä muita ilmansaasteita eikä voimalan purkamisesta jää jäljelle vaarallisia jätteitä. Lisäksi tuulivoimalat lisäävät Suomen energiaomavaraisuutta. EU on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden noin 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Myös Suomen valtioneuvoston vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaan Suomeen tulee rakentaa 6 TWh edestä tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomeen tulee rakentaa noin 700 tuulivoimalaitosta lisää. Suomi ei ratkaise velvoitteitaan pelkästään merituulivoimapuistoilla, vaan myös maalle rakennettavia tuulivoimapuistoja tarvitaan. Tällöin etsitään tuulisuusominaisuuksiltaan ja rakennettavuudeltaan optimaalisia alueita. 19

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

TEUVAN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus. ympäristövaikutusten arviointiselostus TEUVAN TUULIVOIMAPUISTO

TEUVAN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus. ympäristövaikutusten arviointiselostus TEUVAN TUULIVOIMAPUISTO TEUVAN TUULIVOIMAPUISTO YVA-konsultti Ramboll Finland Oy ympäristövaikutusten arviointiselostus Hankkeesta vastaava EPV Tuulivoima Oy TEUVAN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus Esipuhe

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA TILAISUUDEN OHJELMA 1. Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Leena Ivalo 2. YVA-menettely, ELY-keskus Leena Ivalo 3. Voimamylly Oy:n

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

ympäristövaikutusten arviointiselostus

ympäristövaikutusten arviointiselostus Kristiinankaupungin Metsälän TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus Esipuhe Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Kristiinankaupungin Metsälän alueelle sijoittuvaksi

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy, Onkalon tuulivoimalahanke Hankkeen esittely TuuliWatti Oy suunnittelee rakentavansa kolmen voimalayksikön

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

NÄRPIÖN NORRSKOGENIN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus

NÄRPIÖN NORRSKOGENIN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus NÄRPIÖN NORRSKOGENIN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus Esipuhe Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Närpiön kaupunkiin sijoittuvaksi suunnitellun tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

ympäristövaikutusten arviointiselostus

ympäristövaikutusten arviointiselostus Ilmajoen-Kurikan TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus ESIPUHE Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Ilmajoen kuntaan ja Kurikan kaupunkiin Santavuoren-Meskaisvuoren

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

ympäristövaikutusten arviointiselostus

ympäristövaikutusten arviointiselostus mustasaaren TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus Esipuhe Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Mustasaaren kuntaan Raippaluodon länsiosaan rannikkovyöhykkeelle

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä.

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Tuulivoima-alueiden rajaus, Uusikaupunki Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Alustavassa selvitysvaiheessa

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

LAIHIAN RAJAVUOREN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus

LAIHIAN RAJAVUOREN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus LAIHIAN RAJAVUOREN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus Esipuhe 15.3.2012 Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Laihian Rajavuoren alueelle sijoittuvaksi suunnitellun

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE Lähialueen asukkaille, vapaa-ajanasukkaille ja maanomistajille Jalasjärven kuntaan Rustarin alueelle suunnitellaan tuulipuiston perustamista. Suunnittelualue

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Simon Putaankankaan tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista

TuuliWatti Oy Simon Putaankankaan tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy Simon Putaankankaan tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy, Putaankankaan tuulivoimalahanke Hankkeen esittely TuuliWatti Oy suunnittelee rakentavansa kolmen voimalayksikön

Lisätiedot

MAALAHDEN TUULIVOIMAPUISTO. ympäristövaikutusten arviointiohjelma

MAALAHDEN TUULIVOIMAPUISTO. ympäristövaikutusten arviointiohjelma MAALAHDEN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiohjelma EPV Tuulivoima Oy MAALAHDEN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiohjelma 10.3.2009 82122946 Sisältö 1 TIIVISTELMÄ 4 2. JOHDANTO

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE

VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Kysely Vaalan Metsälamminkankaalle suunnitellaan tuulivoimapuiston perustamista. Suunnittelualue sijaitsee Vaalan kunnan etelärajalla, lähimmillään noin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta

Lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen LAUSUNTO 5.12.2014 Dnro EPOEL Y/37/07.04/2013 Kristiinankaupungin kaupunki PL13 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Viite Asia: Mikonkeitaan

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

1 Långskogen, Pedersöre

1 Långskogen, Pedersöre Ehdotus SISÄLLYSLUETTELO 1 Långskogen, Pedersöre... 2 2. Stormossen, Pedersöre... 6 3 Långmossen, Uusikaarlepyy... 9 4-6 Björkbacken, Uusikaarlepyy... 12 7 Monäs, Uusikaarlepyy... 15 8 Gunilack, Uusikaarlepyy

Lisätiedot

Soidinmäen tuulivoimahanke

Soidinmäen tuulivoimahanke KESELY/14//07.04/2013 Keski-Suomi 17.1.2014 Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Hanke: Soidinmäen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Projektikuvaus. Verhonkulman tuulivoimahanke

Projektikuvaus. Verhonkulman tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa LIITE 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa VIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Hankekuvausta on hyvä päivittää suunnitelmien tarkentuessa. Esimerkiksi

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN JÄTYRIN TUULIVOIMALA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SELVITYS

MÄNTSÄLÄN JÄTYRIN TUULIVOIMALA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SELVITYS MÄNTSÄLÄN JÄTYRIN TUULIVOIMALA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SELVITYS HANKKEEN KUVAUS JA SIJAINTI Mäntsälän Sähkö Oy suunnittelee yhtä 3 MW:n (megawatin) tuulivoimalaa Mäntsälään Jätyrin mäelle. Suunnittelualue

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

HUMPPILAN - URJALAN TUULIVOIMAPUISTO. Ympäristövaikutusten arviointiselostus

HUMPPILAN - URJALAN TUULIVOIMAPUISTO. Ympäristövaikutusten arviointiselostus HUMPPILAN - URJALAN TUULIVOIMAPUISTO Ympäristövaikutusten arviointiselostus Voimamylly Oy Humppilan - Urjalan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 28.5.2013 Käyttö- ja julkaisuluvat

Lisätiedot

PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTO

PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VINDIN AB OY, TRIVENTUS PÖRTOM VIND AB PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.10.2013 1 (19) PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTO Hanke VindIn Ab

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Tuulivoima ja maisema

Tuulivoima ja maisema Tuulivoima ja maisema Tuulivoima vasta tai myötätuulessa Marie Nyman Kemiönsaari 19.3.2013 Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Tuulivoima, linnusto ja lepakot Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Lähteet Rodrigues et al. 2008: Guidelines for consideration of bats in wind farm projects. Eurobats guidelines No

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

Konnevesi Wind Farm Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta

Konnevesi Wind Farm Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Keski-Suomi Konnevesi Wind Farm Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA 28.11.2013 KESELY/19//07.04/2013 07.01.10.01 07.04.02.00 ELY-2009-R-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Päätös ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

vähänkyrön TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus

vähänkyrön TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus vähänkyrön TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus Esipuhe Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Vähänkyrön kuntaan Kyrönjoen eteläpuoliselle alueelle sijoittuvaksi

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yleisötilaisuus Inkoossa 19.8.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Finngulf LNG, LNG-terminaali Inkooseen LNG-terminaali

Lisätiedot

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Kaupunki esittää valituksen hylkäämistä

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

Taaleritehdas yrityksenä

Taaleritehdas yrityksenä Taaleritehdas He pystyvät kaikkeen, koska he uskovat pystyvänsä. -Vergilius- Tiedotustilaisuus tuulivoimasta Villa Lande, Kemiö 21.6.2011 Jaana Rosendahl Olli Hagqvist 22.6.2011 Sisältö Taaleritehdas yrityksenä

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi 05/2013 Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä K Tahkoniemi 1 Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Kytölä Oy Tavoitteena rakentaa Alavieskan Kytölän alueelle 4-9 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot