Seinäjoen kaupunki Uuden Seinäjoen yleiskaava-alue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seinäjoen kaupunki Uuden Seinäjoen yleiskaava-alue"

Transkriptio

1 Maisemaselvitys BM Seinäjoen kaupunki Maisemaselvitys

2 111 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO Menetelmät ja käytetyt aineistot 2 2 MAISEMAN PERUSTEKIJÄT Alueen sijainti ja yleiskuvaus Etelä-Pohjanmaan viljelylakeudet maisemamaakuntajaossa Kallio- ja maaperä Maastonmuodot Vesisuhteet Ilmasto Kasvillisuuden yleiskuvaus Maisemakuva, näkymät Rakennusten ja tiestön perinteinen sijoittuminen maisemarakenteeseen 14 3 ARVOKKAAT MAISEMAKOKONAISUUDET JA KOHTEET Valtakunnallisissa selvityksissä huomioidut kohteet ja alueet Merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja kohteet maakuntakaavassa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat 2003 julkaisun kohteet Paikallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet maisemaselvityksen perusteella 17 4 MAISEMAAN PERUSTUVAT RAKENTAMISEN JA MAANKÄYTÖN SUOSITUKSET 19 Liitteet Liite 1: Arvokkaat maisemakokonaisuudet ja tärkeimmät näkymät, kartta

3 222 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 2 1 JOHDANTO Maisemaselvitys on laadittu Maa ja Vesi Oy:ssä uuden Seinäjoen alueen yleiskaavoituksen perusselvitysaineistoksi. Selvitys käsittelee alustavasti rajatun suunnittelualueen maisemaa yleiskaavatasoisesti. Tavoitteena on antaa kaavoitustyötä varten riittävä pohjatieto alueen maiseman perustekijöistä, maiseman arvokohteista ja maisemallisista maankäytön suosituksista. Pääosan maisemaselvityksestä on tehnyt kevään 2005 kuluessa maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi. Työtä ovat täydentäneet syksyn 2005 aikana maisema-arkkitehti yo, rak-ark. Annukka Kuoppala ja arkkitehti-yo Juha-Matti Märijärvi. Valokuvat ovat Marketta Nummijärven ja Tiina Lehtisaaren ottamia. Kannen kuva Tiina Lehtisaari. 1.1 Menetelmät ja käytetyt aineistot Analyysin lähtöaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen digitaalista paikkatietoaineistoa (maastotietokanta, maankäyttö- ja puustotulkinta), aluetta koskevia aikaisempia selvityksiä sekä maastokäyntejä. Marketta Nummijärvi teki alueelle maastokäynnin Samanaikaisesti maisemaselvitystyön kanssa Maa ja Vesi Oy on laatinut alueelle myös kulttuuriympäristöselvityksen ja luontoselvityksen, joiden tiedot on huomioitu maisemaselvityksen täydennyksessä. Kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä tehtiin useita maastokäyntejä, joilla kertyneitä maisemahavaintoja on hyödynnetty maisemaselvityksessä. (rakennusinventoija, konservaattori AMK Tiina Lehtisaari useita maastokäyntejä kevään ja kesän 2005 aikana, Juha-Matti Märijärvi ) Pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokanta- ja peruskarttaaineistoja.

4 333 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 3 2 MAISEMAN PERUSTEKIJÄT 2.1 Alueen sijainti ja yleiskuvaus Selvitysalue sijoittuu Seinäjoen kunnan eteläosaan. Alueeseen sisältyy Ämmälänkylä sekä kuntaliitoksessa vuonna 2005 Seinäjokeen liitettyjä Ilmajoen ja Peräseinäjoen alueita, mm. entinen kuntakeskus ja Kalajärven alue. Alueen pinta-ala on n. 219 km2. Kuva 1. Selvitysalueen rajaus.

5 444 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys Etelä-Pohjanmaan viljelylakeudet maisemamaakuntajaossa Maisemamaakuntajaossa kohdealue sijoittuu Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien maisemamaakuntaan. Seuraavassa ko. maisemamaakunnan kuvauksen lyhennelmä Maisema-aluetyöryhmän mietinnöstä: Etelä-Pohjanmaalla sedimenttien kattamien viljavien jokivarsien maisema avautuu tasaisena lakeutena, mutta jokilaaksojen välisillä selännealueilla pinnanmuodot saattavat yllättää vaihtelevalla kumpareisuudellaan. Kalliokohoumien välisillä alueilla korkokuva muodostuu joko moreenista tai hienosedimenteistä, joihin on paikoin syöpynyt syviä jokilaaksoja. Etelä-Pohjanmaan kulttuurimaiseman tunnusomaiset elementit ovat jokilaaksojen ympäristöön keskittyneet tasaiset ja viljavat savikkoalueet. Joet ovat tyypillisimpiä vesistöjä ja niihin liittyvä jokavuotinen ilmiö on runsas tulviminen. Järviä on vähän. Etelä-Pohjanmaalla on nähtävissä tyypillisiä ja voimakkaita rakentamisperinteeseen liittyviä kulttuuripiirteitä: raittikylien ja nauhamaisten joenvarsikylien asumusnauhat ovat perinteisesti sijainneet jokien töyräillä, tulvan ulottumattomissa. Tiiviimmät kylät sijaitsevat loivilla kumpareilla. Täällä ovat maamme pohjoisimmat umpipihatalot. Jokilaaksojen ulkopuolella on lisäksi joitakin ryhmäkyliä. Päärakennukset ovat tyypillisesti olleet kookkaita, monet vähän ylöspäin leveneviä, joko kaksifooninkisia tai korkealla vintillä ja matalilla haukanikkunoilla varustettuja komeita rakennuksia. Listoituksessa on ollut havaittavissa empirevaikutusta, nurkat ovat koteloituja ja kuisteja ei ole rakennettu ennen 1800-luvun jälkipuoliskoa. Vähävarainen väestö on rakentanut vaatimattomammin, mutta omaksunut rakennuksiinsa samoja tyylipiirteitä. Laaja peltoviljely on lähtenyt yleensä suonraivauksesta ja kytöviljelystä, luonnontilaiset tai raivatut suot voivat vielä nykyäänkin liittyä peltoaukioihin. Viljelykautena käytettyjä, väliaikaisia asumuksia ovat olleet kytötuvat ja jokisaunat. Varsinaiset asumukset ja kylät eivät ole sijainneet laajoilla peltoaukioilla vaan niiden reunamilla. Peltoaukioiden yksi tärkeimmistä maisemaelementeistä on ladot, jotka tosin ovat jo hiljalleen ränsistymässä. (lyhentäen lähteestä Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1 ) Kohdealue edustaa maisemamaakuntaa varsin hyvin ja vastaa pitkälti edellistä kuvausta. Maiseman rungon muodostaa loivapiirteinen jokilaakso, jonka alavat savialueet ovat avointa peltomaisemaa. Rakennetut alueet sijoittuvat jokilaakson alavimmilta alueilta kohoaville laakson reunoille, kummuille ja selänteiden alatasoille. Laaksoa rajaavat selänteet ovat metsien peitossa. Kohdealueen maisematekijöitä käsitellään tarkemmin seuraavissa luvuissa. 2.3 Kallio- ja maaperä Alue kuuluu osana laajaan Keski-Suomen syväkivialueeseen. Alueella vallitsevia kivilajeja ovat tonaliitti sekä kvartsi- ja granodioriitti. Kalajärven pohjoispuolella on laajempi graniittivyöhyke. Näille kivilajeille on tyypillistä kovuus ja happamuus. Pienialaisesti alueella esiintyy myös kiilleliusketta ja dioriittia/gabroa. Mannerjäätikön toimesta kallioperän ruhjevyöhykkeitä on kulunut ympäristöään syvemmälle muodostaen ylänköjä halkovia laaksoja. Kohdealueen läpi kulkeva Seinäjokilaakso sekä kohdealueen itäreunassa sijaitseva kapea Pajuluoman laakso ovat tällaisia mannerjäätikön liikesuuntaa vastaavia ruhjelaaksoja.

6 555 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 5 Kallioperää verhoaa vaihtelevan paksuisena ns. peitemoreenivaippa, joka on huuhtoutunutta moreenia (ei juuri sisällä hienoainesta). Selänteet ja laaksosta kohoavat kumpareet ovatkin pääasiassa moreenia. Selänteiden korkeimmilla kohdilla moreenivaippa on varsin ohut ja paikoin näkyy myös paljasta kalliota. Kallioalueita on kuitenkin kohdealueella varsin vähän, ja ne ovat pienialaisia. Laaksot sitä vastoin ovat noin +100mpy korkeustason alapuolella entistä meren ja jokivaiheiden pohjaa ja siten hienosedimenttien eli saven, hiesun ja hienon hiedan peitossa. Laakson ja selänteen vaihettumisvyöhykkeessä, moreeni- ja savialueiden välissä on kapeina vyöhykkeinä hietaa, pienialaisesti myös hiekkaa. Selänteiden tasaisilla ylätasoilla on lisäksi rahka- ja saraturvetta. 2.4 Maastonmuodot Kohdealue on maastonmuodoiltaan kauttaaltaan varsin tasaista, eikä selviä maastossa erottuvia korkeita mäkiä tai jyrkänteitä ole alueella lainkaan. Suurin osa kohdealueesta on alavaa, avointa Seinäjoen savilaaksoa korkeustasoilla mpy, ja erityisesti näillä pelloiksi raivatuilla alatasoilla korkeuserot ovat erittäin pienet. Kuntakeskus sijoittuu laakson pohjukkaan lähelle Kalajärveä, pienilmastoltaan edulliselle laakson länsirinteelle. Seinäjokilaakso jatkuu alueen läpi luode-kaakkosuuntaisena vyöhykkeenä. Laakso kapenee Peräseinäjoen keskuksen eteläpuolella. Laakson ja selänteen reunan tuntumassa laakson ylärinteessä on pieniä maaston kohoumia, joille vanhin asutus on sijoittunut. Kumpareet ovat matalia ja loivarinteisiä, mutta korostuvat aukeiden ja alavien peltoalueiden keskeltä rakennuskantansa ja puustoisuutensa ansiosta. Selvitysaluetta rajaavat lännessä ja idässä selännealueet, joiden korkeustasot ovat metriä merenpinnan yläpuolella. Etelässä laaksoalueen häntä työntyy laajaan, selvästi ylävämpään, mpy korkeustasoille sijoittuvaan, metsäiseen selännealueeseen, Suomenselkään. Suomenselän selännealue alkaa kuitenkin varsinaisesti kohdealueen ulkopuolella. Selänteiden reuna-alueet ulottuvat kohdealueelle hieman laajempina osa-alueina alueen itäosassa (Isomaa-Loukasmäki-Kankaanmäki välillä) ja lounaiskulmassa (Koivumäki-Vaaranmaa). Selänteet kohoavat avonaisen laakson reunoilla loivapiirteisinä. Korkeimmat lakialueet ovat Kankaanmäki ja Isomaa joiden korkeimmat kohdat ovat +110 metriä meren pinnan yläpuolella. Kuva 2. Seinäjokilaakson tasaista peltomaisemaa. Kuvaaja Marketta Nummijärvi.

7 666 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 6 Kuva 3. Maaston korkeustasot 5 metrin välein. Punaruskeana ja vihreänä erottuvat korkeustasot (yli 100 metriä mpy) ovat selännettä, punaisena erottuva alue laakson ylärinnettä, jossa nousee pieniä moreenikumpareita peltojen keskellä (95-99mpy), ja oranssina erottuva alue avointa, alavaa, peltoviljelyssä olevaa laaksoa (0-94mpy). Kartta osoittaa rakentamisen ja tiestön sijoittumisen maisemarakenteessa laakson ja selänteen reunavyöhykkeeseen.

8 777 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys Vesisuhteet Alueelle sijoittuu kaksi järveä (Kalajärvi, Valkiajärvi), jotka laskevat Seinäjokeen. Alueen halki eteläkärjestä luoteeseen virtaa Seinäjoki, johon yhtyy Kalajärven länsipuolella Kihniänjoki. Seinäjoki jatkuu kohti luodetta selvitysalueen ulkopuolelle, ja yhtyy Seinäjoen kaupungin pohjoispuolella Kyrönjokeen. Nurmonjokeen laskeva Lehmijoki sivuaa selvitysaluetta idässä. Seinäjoen kaupunkiluontoa rikastuttava Pajuluoma saa alkunsa itäiseltä soistuneelta selännealueelta. Lähes koko selvitysalueen valumavedet Lehmijoen ympäristöä lukuun ottamatta päätyvät Seinäjokeen. Alava Seinäjoen peltolaakso on tulvaherkkää aluetta. Tulva pääsee nousemaan pelloille jokiosuudella Pappilanmäestä Honkakylään. Laajimmillaan tulva-alue on Koskelanmäen-Honkakylän välillä. Myös pintavedet jäävät helposti seisomaan tasaisimmilla pelloilla. Kalajärvi on tulvasuojeluun rakennettu, voimakkaasti säännöstelty tekojärvi, jonka säännöstelyväli on 6 m. Järven pinta-ala on säännöstelyn ylärajalla 1130 ha ja keskivedenkorkeudella 1063 ha. Vesi johdetaan Seinäjoesta järven eteläosaan laskevaa täyttökanavaa pitkin ja juoksutetaan voimalan kautta takaisin Seinäjokeen Peräseinäjoen keskustaajaman eteläpuolella. Kalajärven ja Seinäjoen vedenlaatu on ympäristökeskuksen luokituksessa välttävää. Seinäjoen vedenlaatu on pääosin välttävää, Mantilanmäen ja Honkakylän välisellä osuudella tyydyttävää. Kalajärven etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat Kankaanpään ( , II-lka) ja Korteskylän ( , II-lka) pohjois-eteläsuuntaiset pohjavesialueet. Selvitysalueen selänteiden tasaisilla ylätasoilla sekä alavassa kohdealueen pohjoiskärjessä on suoalueita, joista pääosa on ojitettu. Laajimmat ojittamattomat suoalueet ovat Karvasuolla, Honkanevalla, Isonevalla, Haapanevalla ja Valkianevalla. Alueen länsiosassa Valkiajärven läheisyydessä on kolme laskettua järveä, joista Haasjärvi on nykyään peltoalueena ja Ylimysjärvi ja Ojajärvi luhtaisia kosteikkoja. Kuva 4. Seinäjoki rikastuttaa keskustaajaman maisemakuvaa. Kuvaaja Tiina Lehtisaari.

9 888 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys Ilmasto Pohjanlahti sijaitsee vain 90 kilometrin päässä, ja siksi meren läheisyys vaikuttaa paikallisilmastoon lämpötiloja tasaavasti. Vuoden keskilämpötila on Peräseinäjoella 3-3,50 C. Lumipeite on laaksoalueella talvisin verrattain ohut. Tuulet puhaltavat alueella enimmäkseen lounaasta, etelästä ja kaakosta. Laaksot voivat olla hallanarkoja mutta hallasta on haittaa yleensä vain poikkeuksellisen huonoina kesinä. Suurin osa asutuksesta sijaitsee laakson itäreunalla pienilmaston suhteen edullisilla, valoisilla ja lämpimillä maaston kohoumilla sekä selänteen länteen ja etelään suuntautuneilla rinteillä. 2.7 Kasvillisuuden yleiskuvaus Etelä-Pohjanmaa kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen suomenselän vaikutuksesta. Vyöhykkeen kasvillisuus ei kuitenkaan ole täällä vielä tyypillisimmillään, kasvillisuuteen vaikuttaa eteläiset olosuhteet karsien pohjoisimpia lajeja, ja joitakin eteläboreaalisen vyöhykkeen tunnuslajeja kasvaa täällä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla. Metsät ovat Seinäjoen seudulla karuja. Lehtoja on vain pieninä laikkuina, ja niidenkin lajisto on vaatimatonta (Koskisen-Makkosen selvitys). Maanmittauslaitoksen satelliittikuvatulkinnan mukaan suunnittelualueen puusto on pääosin mäntyä (kuva 3). Alueella on myös jonkun verran havu-lehti-sekapuustoa mäntymetsän lomassa. Kuusivaltaisia alueita on kohdealueella pienialaisina kuvioina, eniten peltojen liepeillä. Lehtipuuvaltaisia alueita on erittäin vähän. Selvitysalueella on tasavertaisesti turve- ja kangasmaita (kuva 4). Kangasmaat sijoittuvat pääosin kaltevimmille korkeustasoille metriä mpy. Kosteammat turvemaat sijoittuvat tasaisille maaston ala- ja ylätasoille. Puusto on pääosin harvaa, alle 100m 3 /ha. Suurin osa tiheäpuustoisista alueista on kangasmaita. Alueen pohjoisosaan sijoittuu laajahkoja ojittamattomia avosuoalueita (Karvasuo, Honkaneva, Isoneva). Pienialaisina avosoita on myös muualla maaston tasaisilla ylätasoilla.

10 999 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 9 Kuva 5. Kasvillisuus karkeasti puuston mukaan jaoteltuna. Lähde: Maanmittauslaitoksen Maankäyttö- ja puustotulkinta-aineisto.

11 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 10 Kuva 6. Kangas- ja turvemaat sekä harva- ja tiheäpuustoiset alueet. Harvapuustoiseksi on määritelty alueet, joilla on puustoa 0-100m3/ha (vaaleammat värisävyt), tiheäpuustoisilla alueilla on puuston kiintokuutiomäärä yli 100m3/ha (tummemmat värisävyt). Lähde: Maanmittauslaitoksen Maankäyttö- ja puustotulkinta-aineisto.

12 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys Maisemakuva, näkymät Tärkeimmät näkymät on merkitty liitekarttaan 1. Seinäjoen viljelylaakso Peräseinäjoen keskustaajaman pohjoispuolella Selvitysalueen maisemakuva on moni-ilmeinen ja alueittain vaihteleva. Peräseinäjoen keskustaajaman pohjoispuolella levittäytyvä Seinäjoen viljelylaakso on Honkakylään asti enimmäkseen avointa, jatkuvaa kulttuurimaisematilaa, jota tasaisten peltojen keskeltä kohoavat rakennetut ja puustoiset kumpareet hienovaraisesti rytmittävät ja jakavat jaksoiksi. Asutus on maaseutumaista haja-asutusta ja sijaitsee pääosin joen itäpuolella, peltojen ja metsäselänteen vaihettumisvyöhykkeellä. Alueen maisemakuvalle luonteenomaista on nauhamainen asutusrakenne, jossa rakennusryhmät ja avoimet peltonäkymät vuorottelevat. Maatilakeskukset ovat verrattain suuria etenkin Seinäjoentien varressa. Ranta-alueet ovat alavina ja viljavina jätetty rakentamatta ja asutus sijaitsee pääosin etäällä jokivarresta (yleensä yli 700 metrin etäisyydellä). Muutamaa loma-asuntoa ja Viitalan sahaa lukuun ottamatta jokirantaan on rakennettu ainoastaan Karjalankylässä, Koskenmäellä ja Honkakylässä. Muuten jokiosuuden rannat ovat joitakin metsäsaarekkeita lukuun ottamatta peltoina. Joki erottuu maisemakuvassa nauhamaisen rantakasvillisuutensa perusteella. Lähempään tarkasteluun on mahdollisuus lähinnä joen ylittäviltä silloilta. Merkittävimmät pitkät ja laajat näkymät aukeavat Seinäjokilaaksoa pitkin Peräseinäjoen taajaman pohjoispuolella luode-kaakkosuunnassa. Laakson itäreunaa myötäilevä, Seinäjoentie on tärkein väylä maiseman tarkastelun kannalta. Tien varren nauhamaisten rakennettujen jaksojen välistä avautuu pitkiä näkymiä jokilaaksoon. Selänteet rajaavat näkymät lännessä ja idässä. Seinäjoen ja Parkanon väliseltä rautatieltä avautuu edustava piennäkymä Koskelanmäen pohjalaistaloryhmään sekä osittain sulkeutunut pitkä näkymä Seinäjoen viljelylaaksoon. Kuva 7. Pisimmät ja laajimmat näkymät kohdealueella avautuvat Peräseinäjoen taajaman pohjoispuolella sijaitsevien peltojen yli. Kuvaaja Marketta Nummijärvi.

13 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 12 Kuva 8. Avoimen peltomaiseman ja tiiviiden raittijaksojen vaihtelu tekee Seinäjoentien varren maisemakuvasta rikkaan ja mielenkiintoisen. Kuvaaja Tiina Lehtisaari. Peräseinäjoen keskustaajama lähiympäristöineen Peräseinäjoen keskustaajama katkaisee laakson avoimen maisematilan. Vanha kuntakeskus on luonteeltaan tyypillinen tiiviisti rakennettu kirkonkylätaajama. Taajamakuva on kohtalaisen eheä ja paikoin jopa idyllinen. Rakennuskanta on hyvin eri-ikäistä ja tyyleiltään ja tyypeiltään kerroksellista. Pääosa liikerakentamisesta ja julkisista rakennuksista sijaitsee tiiviinä nauhana Keskustien varrella. Kirkonkylämäiseen tapaan asuinrakentamista on kaikilla taajaman alueilla, myös pääraitin varrella. Perinteinen tunnelma on säilynyt pääraitin varrella jaksoittain. Keskustan läpi virtaava Seinäjoki rikastuttaa taajamakuvaa ja muodostaa yhdessä rakennetun ympäristön kanssa arvokkaita piennäkymiä. Kirkon asema taajamakuvassa on keskeinen. Kuva 9. Keskustaajamassa perinteinen kirkonkylämittakaava on säilynyt pääraitin varrella jaksoittain. Kuvaaja Tiina Lehtisaari.

14 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 13 Seinäjoen viljelylaakso Luomankylässä keskustaajaman eteläpuolella Keskustaajaman eteläpuolella Seinäjoen viljelylaakso kapenee ja peltoaukeat pirstaloituvat pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Jokirantaan asti ulottuvan asutuksen ja jokea tiukasti myötäilevän rantatien myötä joki tulee helpommin lähestyttäväksi ja sen merkitys maisemakuvalle kasvaa. Maisematilan mittakaavan tiivistymisen myötä tilakokemus maisemassa voimistuu ja rakennuskanta ja piennäkymät korostuvat. Luomankylän vanha rakennuskanta ja peltomaisemat ovat säilyttäneet historialliset piirteensä. Myös asutuksen perinteinen rakenne on säilynyt. Vanhimmat ja isoimmat maatilakeskukset sijaitsevat pääosin joen ja Luomantien varressa ja maaseudun pienasumukset ja jälleenrakennuskauden asutus peltoaukeiden ja metsän reuna-alueella. Joelle ja sen vastarannalle avautuu kauniita piennäkymiä rannassa kulkevalta Luomantieltä. Kuva 10. Luomankylässä asutus ulottuu aivan Seinäjoen rantaan. Jokirantaa myötäilevältä Luomantieltä avautuu kauniita näkymiä joelle. Kuvaaja Tiina Lehtisaari. Selännealueet Seinäjokilaaksoa rajaavat selännealueet ovat maisemakuvaltaan valtaosin metsäisiä ja sulkeutuneita. Laajahkoja yhtenäisiä peltoalueita on metsäalueiden keskellä vain Ämmälänkylässä Pajuluoman varrella sekä Valkiajärven läheisyydessä, kuivatun Haasjärven alueella. Lisäksi metsien keskellä on pienialaisia vanhoja kytöpeltoja sekä hieman laajempia peltoaukeita Kihniänjoen, Lehmijoen, Ojaluoman ja valtaojien varsilla. Selännealueen maisemakuvaa monipuolistuttavat Kalajärvi ja Valkiajärvi sekä useat avosuoalueet, joista laajimmat ovat Karvasuo, Honkaneva ja Isoneva. Laaja Haukinevan turvetuotantoalue ulottuu pohjoisosiltaan kohdealueen lounaisosaan.

15 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 14 Kalajärvi on pohjois- ja etelälaidoiltaan suoralinjaisten patovallien reunustama.. Järven itä- ja länsirannoilla rantaviiva on pirstaleinen ja loma-asutusta on runsaasti. Järvessä on useita pieniä alle 1 ha:n laajuisia saaria sekä kaksi isompaa, Hakkoomäki n. 30 ha ja Ketunpesäsaari n. 3ha. Rannat ovat patovalleja lukuun ottamatta kauttaaltaan metsäisiä ja sulkeutuneita. Kalajärveä huomattavasti pienempi Valkiajärvi on kolmelta ilmansuunnalta harvapuustoisten suoalueiden rajaama. Vain itärannan maasto on kumpareista ja alavimmat alueet on aikoinaan raivattu pelloiksi. Järveen työntyy muutamia kallioisia niemiä, joille on rakennettu loma-asuntoja. Valkiamäellä, järven koillisrannalla on vanhaa pientilaasutusta. Rantametsät kätkevät järven lähes kauttaaltaan suojiinsa. Järven länsipuoli kuuluu Jalasjärven kuntaan. Selännealueen mielenkiintoisimmat ja pisimmät näkymät avautuvat Seinäjoentieltä ja Seinäjoki-Parkano rautatieltä Honkanevan, Karvasuon ja Isonevan avosuoalueille. Rautatieltä avautuvat laajat näkymät myös Valkeajärven ja Haasjärven peltoaukeille. Kuva 11. Pajuluoman varren viljelysmaisemaa Ämmälänkylässä. Kuvaaja Tiina Lehtisaari. 2.9 Rakennusten ja tiestön perinteinen sijoittuminen maisemarakenteeseen Kohdealueen asutusrakenteen perushahmo on muodostunut agraaritalouden aikakaudella maatalouden toimintaedellytysten ehdoilla. Vanhin asutus on hakeutunut jokien ja luomien varsille niin lähelle rantaa, kuin se kullakin alueella maaston ja maaperän ominaisuuksien mukaan on ollut tarkoituksenmukaista. Maaperältään vanhimmat rakennetut alueet ovat pääosin moreenia, jonkun verran hietaa; hienosedimenttialueille ei vanhoja asuinrakennusryhmiä juurikaan sijoitu. Erityisesti on suosittu valoisia ja lämpöisiä rinteiden suuntia.

16 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 15 Valtaosa Seinäjokilaakson ranta-alueista on alavia ja rakentamisolosuhteiltaan huonoja, mutta viljelymaina hyviä. Ensin on asutettu joen itäpuolen rantaa lähimmät suotuisat rakennuspaikat, jotka ovat yleisimmin laakson ja selänteen vaihettumisvyöhykkeen moreenikumpareilla. Asutuksen laajentuessa on seuraavaksi rakennettu kantatilojen peltolohkojen taakse metsäselänteen reuna-alueelle. Pääosa perinteisestä rakennuskannasta sijoittuu nauhamaisesti näille kahdelle vyöhykkeelle. Asutuksen tiivistyessä kumpaakin vyöhykettä on täydennysrakennettu eri aikoina. Asutuksen painopiste on pysynyt joen itäpuolella. Joki on selvitysalueen kohdalla verrattain kapea, mikä on mahdollistanut useiden siltojen rakentamisen, eikä länsirannalle siten ole syntynyt joen suuntaista yhtenäistä tieyhteyttä. Seinäjoelle johtava päätie kaartelee rytmikkäästi selänteen ja peltoalueen vaihettumisvyöhykkeellä. Tie kulkee avoimessa peltomaisemassa nousten välillä tiiviisti rakennetuille puustoisille kumpareille, joissa rakennusryhmät rajaavat tien nauhamaisesti molemmilta puolilta. Tien linjaus on pysynyt peltolaaksossa likimain vanhan kantatalolta kantatalolle muodostuneen kylätien kohdalla. Viitalan koulun ja Louonmäen välillä tie on oikaistu ja vanha tie on jäänyt rinnakkaisyhteydeksi. Isoimmat tilakeskukset sijaitsevat Seinäjoentien varressa ja entiset torpat ja maaseudun pienasumukset lähinnä metsänreunavyöhykkeellä. Jälleenrakennuskauden asuin- ja maatilat sijoittuvat hajanaisesti selänteen ja laakson vaihettumisvyöhykkeelle. Peräseinäjoen keskustan eteläpuolella joki kulkee varsin kapeassa solassa rakentamiskelpoisten moreenikumpujen välissä. Tästä johtuen tie ja rakennusryhmät ulottuvat aivan joen rantaan. Viljelyyn sopivat hienosedimenttialueet ovat täälläkin rakentamattomia peltoalueita. Maisemarakenne muistuttaa Pohjanmaalle tyypillistä jokirantaasutusta. Vanhimmat ja isoimmat maatilakeskukset sijaitsevat pääosin joen ja jokirantaa seurailevan tien varressa ja maaseudun pienasumukset ja jälleenrakennuskauden asutus peltoaukeiden ja metsän reuna-alueella. Kuva 12. Tyypillinen perinteinen rakennusryhmä kohdealueella sijoittuu lämpimälle, vettä läpäisevälle, laakson länteen suuntautuneelle ylärinteelle tien läheisyyteen tai selänteen reunaan. Kuvassa näkyy selänteen reunassa sijaitseva rakennusryhmä sekä tien ja selänteen väliin jäävää ylärinteen peltoa. Kuvaaja Marketta Nummijärvi.

17 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 16 3 ARVOKKAAT MAISEMAKOKONAISUUDET JA KOHTEET Kohteet ja tärkeimmät näkymät on merkitty liitekarttaan Valtakunnallisissa selvityksissä huomioidut kohteet ja alueet Selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai perinnemaisemia. Myöskään Museoviraston Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt julkaisussa vuodelta 1993 ei ole kohteita selvitysalueelta. Luettelon vuoden 2000 päivityksessä Viitalan kylä arvotettiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Luettelon päivityksillä ei kuitenkaan toistaiseksi ole virallista statusta. (ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton muistio ) 3.2 Merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja kohteet maakuntakaavassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu vuonna Selvitysalueella on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, jotka on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeinä alueina ja kohteina. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Seinäjoen kulttuurimaisema Peräseinäjoella, Viitalankylä Koukkari Laaksoalue Peräseinäjoen keskustaajamasta Louonkylään on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Aluerajauksen sisältä on erikseen osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä kohteena Viitalan kylä ja maakunnallisesti merkittävänä kohteena Peräseinäjoen pappila. Lisäksi maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan aluerajaukseen sisältyvinä kohteina Kannonmäki, Annalanmäki, Viitalan nuorisoseura (Sovintola) ja Viitalan osuusmeijeri. Koukkarinmäen asutus keskustaajaman lounaisreunalla on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan Koukkarin kulttuurimaisemasta kohteet Koukkarin talot ja Viljakaisen pihapiiri (Koukkari). Maakuntakaavan selostuksessa on lueteltu pienialaisemmat maakunnallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet; Peräseinäjoen pappila Seinäjoen kulttuurimaisemassa, Peräseinäjoen kirkko keskustaajamassa sekä Myllyniemen talot, Kossilan mylly ja myllärin talo Luomankylän jokilaaksossa. Lisäksi maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan kirkon ympäristöstä seuraavat yksittäiskohteet: Lukkarila, Kirkonkylän nuorisoseura (Jukola), vanha säästöpankki ja vanha meijeri.

18 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat 2003 julkaisun kohteet Ojajärvi ja Lehdonmaan laidun on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat julkaisussa vuodelta Ojajärvi Ojajärvi on vuosikymmeniä sitten laskettu järvi, jonka kortteikkoja hyödynnettiin rehunhankinnassa. Keskeiset osat ovat kortteikkoa, reunaosat luhtanevaa ja pajuluhtaa. Lehdonmaan laidun Tiinuloukossa sijaitseva Lehdonmaan laidun käsittää pieniä metsälaitumia sekä haka- ja niittylaikkuja kylätien varrella. Kohde on vaihtelevasti koivua kasvavaa lehtomaista kangasta ja heinäniittyä sekä heinäistä männikköä. 3.4 Paikallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet maisemaselvityksen perusteella Jokilaakso laajemmin välillä keskustaajama Honkakylä Peräseinäjoen keskustan pohjoispuolisella viljelylaaksolla on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöaluetta laajempana kokonaisuutena arvioitu olevan paikallista maisemallista merkitystä. Paikallisesti arvokas alue sisältää yhtenäisenä jatkuvan viljelyslaakson taajamasta Honkakylään. Arviointi perustuu maasto- ja karttatarkasteluun. Maisemakuvalle on omaleimaista ja arvokasta erityisesti avoimien ja suljettujen maisematilojen jaksoittainen vaihtelu sekä maisemassa rytmikkäästi kaartelevan tien varressa säilynyt paikkakunnalle tyypillinen ja edustava rakennuskulttuuri. Avara peltotasanko kaventuu välillä verrattain kapeaksi. Seinäjoki hahmottuu avoimen maiseman keskellä rantakasvillisuutensa ansiosta. Seinäjoentien varressa tarjoutuu paikoin jopa intiimejä tilakokemuksia, koska rakennukset sijaitsevat usein tiiviinä nauhamaisina ryhminä tien läheisyydessä, jopa rajautuen tiehen. Tien mutkissa rakennettu ympäristö tulee hyvin esille ja muodostuu monipuolisia ja vaihtelevia piennäkymiä. Rakennusryhmien välistä pilkahtelee avoin peltomaisema, johon mäeltä laskeuduttaessa avautuvat laajemmat näkymät. Maisemakuva on eheä ja monipuolinen ja kuvastaa alueen historiaa. Kuva 13. Rakennusryhmät muodostavat tiiviitä raittijaksoja. Kuvaaja Tiina Lehtisaari.

19 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 18 Seinäjoen viljelylaakso Luomankylässä keskustaajaman eteläpuolella Seinäjoen viljelylaakso Myllyniemenkosken ja Luomankosken välillä on maisemallisesti eheä ja monipuolinen kokonaisuus. Alueen maisemakuva on taajaman pohjoispuolista lakeusaluetta pienipiirteisempi, mikä tuo vaihtelua kohdealueen vallitseviin maatalousja haja-asutusympäristöihin nähden. Luomankylän maisemakuvan arvokkaita elementtejä ovat joen läheisyys, paikoin suhteellisen tiivis perinteinen jokiranta-asutus, joen rantaa seurailevan Luomantien rytmikäs mutkittelu, avoimien peltoalueiden ja tiiviiden raittijaksojen vuorottelu, peltoaukeita rajaavien metsänreunojen eheys sekä maisemaan sopeutuva pelto- ja metsänreunaasutus. Omaleimaisuutta maisemaan muodostavat myös jokilaakson asutusrakenteen, vanhan rakennuskannan ja peltomaisemien perinteisten piirteiden säilyminen. Luomantieltä avautuu viehättäviä piennäkymiä peltoaukeille sekä erityisesti joelle ja vastarannalle. Kuva 14. Luomankylän tienvarsi- ja metsänreuna-asutusta. Kuvaaja Tiina Lehtisaari. Maisemallisesti arvokkaat Karvasuon, Honkanevan ja Isonevan avosuoalueet Maisemakuvaltaan sulkeutuneen metsäselänteen keskellä avautuvilla Karvasuon, Honkanevan ja Isonevan laajahkoilla avosuoalueilla ja niitä reunustavilla harvapuustoisilla suoalueilla on maisemallista merkitystä paitsi luonnossa liikkujille, niin myös osana vilkasliikenteisten pääväylien liikennemaisemaa. Karvasuon ja Isonevan poikki kulkee suoraviivainen Seinäjoki-Parkano-junarata ja Honkanevan ja Karvasuon reunalla kaartelee Seinäjoentie. Liikenneväyliltä avosuoalueille avautuvat näkymät luovat vaihtelua matkustusmaisemaan pitäen yllä mielenkiintoa ja muodostaen kulkijalle käsitystä maisematyypistä ja -rakenteesta. Avosoiden maisemallinen arvo perustuu luontotyypin erityislaatuisuuteen sekä metsän keskelle muodostuvien maisematilojen ja laajojen näkymien maisemakuvaa rikastuttavaan vaikutukseen.

20 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 19 4 MAISEMAAN PERUSTUVAT RAKENTAMISEN JA MAANKÄYTÖN SUOSITUKSET Kohdealueen maisemakuvalle on oleellisinta, että keskeisimmät peltoalueet pidetään viljelyksessä ja peltomaiseman avoimuus säilyy. Avoimessa pohjalaismaisemassa myös rakennuskannan merkitys maisemakuvalle on erityisen tärkeä. Rakennetun ympäristön paikallisen omaleimaisuuden turvaamiseksi tulisi vanhojen rakennusten säilymisestä huolehtia ja vaatia uudis- ja korjausrakentamiselta perinteisen paikallisen rakennustavan huomioimista ja korkeaa maisemallista laatua. Kohdealueella suositellaan noudatettavan maisemallisesti ja rakentamistaloudellisesti edullista, perinteistä rakentamistapaa, jonka mukaan uudisrakentaminen tulisi sijoittaa pääasiassa routimattomalle maaperälle pienilmastoltaan suotuisille paikoille. Täydennysrakentaminen taajaman ulkopuolella tulisi sijoittaa kulloisenkin alueen perinteistä kylärakennetta noudattaen ja eheyttäen. Uudisrakennukset tulisi pyrkiä sijoittamaan pääsääntöisesti metsänreunoille tai olemassa oleviin asutussaarekkeisiin ja ryhmiin. Pellon keskellä sijaitsevista rakennetuista saarekkeista ei tule muodostaa liian laajoja, eikä avoimeen näkymään tule sijoittaa maiseman mittakaavaan sopimattomia rakennusmassoja. Erityisesti arvokkaiksi maisemakokonaisuuksiksi määritellyillä alueilla tulee avoimille pelloille rakentamista välttää. Uudisrakennukset tulee sijoittaa siten, ettei niillä suljeta tai kavenneta liiaksi arvokkaita näkymiä. Erillisten ulkorakennusten avulla tulee pyrkiä suojaisten pihojen muodostamiseen. Uudisrakennusten tulee sopeutua ympäröivään maisemaan mm. mittakaavan, runko- ja kattomuodon, värien ja sijoittumisen puolesta. Olemassa olevan taajamarakenteen maisemallisesti sopivimmat laajentumissuunnat ovat taajaman lähiympäristö koilliseen, itään ja etelään. Muualla taajamatyyppinen rakentaminen tulisi sijoittaa metsäselänteen suojaan. Rantarakentamisen edellytyksiä tulee harkita ensisijaisesti rantamaiseman herkän maisemakuvan kannalta. Tulville tai sortumille alttiille ranta-alueille ei tule rakentaa. Avoimilla alueilla kasvavat yksittäiset maisemapuut ja pienet maisemapuuryhmät tulee säilyttää. Jokiuoman näkemiseksi ja joen yli muodostuvien näkymäaukkojen muodostamiseksi tulisi tärkeillä näkymäalueilla joen rantapuustoa harventaa ja pensastoja poistaa. Puuston harvennus tulee tehdä harkiten arvopuita säilyttäen, jättäen puusto epäsäännöllisen ryhmittäiseksi ja monilajiseksi. Komeat yksittäispuut raivataan ja jätetään maisemapuiksi. Tärkeiden näkymien taustoina toimivien, maisematiloja rajaavien reunavyöhykkeiden eheys tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää välttämällä esim. reunametsien avohakkuita ja metsänreunalle sijoittuvien tonttien puuston täydellistä raivaamista.

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

Uuden Seinäjoen alueen kulttuuriympäristöselvitys

Uuden Seinäjoen alueen kulttuuriympäristöselvitys Uuden Seinäjoen alueen kulttuuriympäristöselvitys 67040671.BM1 15.12.2005 Seinäjoen kaupunki Kulttuuriympäristöselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 2 1.1 Alueen sijainti ja osa-aluejako 2 1.2 Selvityksen menetelmät

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylä 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylän kulttuurimaisema 1.3. Kunta Lappeenranta 1.4. Pinta-ala noin

Lisätiedot

Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus, maisemaselvitys

Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus, maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus, maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 Nurmon maisemaselvitys 1 (20) Ger Riikka Sisällysluettelo

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu. Viljelylakeus (Kymenlaakson liitto, 2008)

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu. Viljelylakeus (Kymenlaakson liitto, 2008) 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Elimäen kulttuurimaisemat 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Elimäen kirkonseudun viljelymaisema ja Mustilan Arboretum 1.3. Kunta Kouvola 1.4. Pinta-ala noin

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Maisemaselvitys 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Airismaa-Aasla maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki Uuden Seinäjoen yleiskaava-alue

Seinäjoen kaupunki Uuden Seinäjoen yleiskaava-alue Luontoselvitys 67040671.BM1.SLU4 10.10.2005 Seinäjoen kaupunki Uuden Seinäjoen yleiskaava-alue Luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 1.1 Menetelmät ja käytetyt aineistot 2 1.2 Kaavoitus ja lainsäädäntö

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava Vesilahti, Suomelan asemakaava Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012 Selostus 10.5.2012 JOHDANTO Selvityksessä tutkittiin maisemallisesta

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4

Lisätiedot

Loimaan kaupunki KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN MAISEMASELVITYS 137-C6985

Loimaan kaupunki KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN MAISEMASELVITYS 137-C6985 KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN MAISEMASELVITYS 137-C6985 16.10.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY MAISEMASELVITYS 1 SISÄLLYSLUETTELO ALUKSI... 1 1 MAISEMA... 1 1.1 Käytetyt menetelmät... 1 1.2 Alueen

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi HAUSJÄRVEN KUNTA HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 3.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvitysalue... 3 1.2

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

MAISEMASELVITYS PYHÄJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA, KESKUSTAN ITÄPUOLI TYÖNUMERO: E27046 OULAISTEN KAUPUNKI 16.10.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY, OULU

MAISEMASELVITYS PYHÄJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA, KESKUSTAN ITÄPUOLI TYÖNUMERO: E27046 OULAISTEN KAUPUNKI 16.10.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY, OULU MAISEMASELVITYS TYÖNUMERO: E27046 OULAISTEN KAUPUNKI PYHÄJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA, KESKUSTAN ITÄPUOLI 16.10.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY, OULU 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

Luonnonpiirteet. Kulttuuripiirteet

Luonnonpiirteet. Kulttuuripiirteet KAINUU 143. Paltaniemen kulttuurimaisema ja Oulujärven rantaluhdat 144. Melalahden kulttuurimaisema 145. Vuokatin vaarajono ja rantakylät 146. Naapurinvaaran vaara-asutus 147. Kainuun vaarakylät 148. Suomussalmen

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Maisemaselvitys 0204-D1011 22.9.2008 FCG Planeko Oy Maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MAISEMASELVITYS...

Lisätiedot

SIILINJÄRVI KEVÄTÖN-PYYLAMPI MAISEMASELVITYS

SIILINJÄRVI KEVÄTÖN-PYYLAMPI MAISEMASELVITYS SIILINJÄRVI KEVÄTÖN-PYYLAMPI MAISEMASELVITYS VÄLIAIKAINEN RAPORTTI 4.1.2010 KOHDE Kevättömän järvi ja Pyylampi sijaitsevat Siilinjärven kirkonkylän luoteispuolella. Alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot