Seinäjoen kaupunki Uuden Seinäjoen yleiskaava-alue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seinäjoen kaupunki Uuden Seinäjoen yleiskaava-alue"

Transkriptio

1 Maisemaselvitys BM Seinäjoen kaupunki Maisemaselvitys

2 111 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO Menetelmät ja käytetyt aineistot 2 2 MAISEMAN PERUSTEKIJÄT Alueen sijainti ja yleiskuvaus Etelä-Pohjanmaan viljelylakeudet maisemamaakuntajaossa Kallio- ja maaperä Maastonmuodot Vesisuhteet Ilmasto Kasvillisuuden yleiskuvaus Maisemakuva, näkymät Rakennusten ja tiestön perinteinen sijoittuminen maisemarakenteeseen 14 3 ARVOKKAAT MAISEMAKOKONAISUUDET JA KOHTEET Valtakunnallisissa selvityksissä huomioidut kohteet ja alueet Merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja kohteet maakuntakaavassa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat 2003 julkaisun kohteet Paikallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet maisemaselvityksen perusteella 17 4 MAISEMAAN PERUSTUVAT RAKENTAMISEN JA MAANKÄYTÖN SUOSITUKSET 19 Liitteet Liite 1: Arvokkaat maisemakokonaisuudet ja tärkeimmät näkymät, kartta

3 222 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 2 1 JOHDANTO Maisemaselvitys on laadittu Maa ja Vesi Oy:ssä uuden Seinäjoen alueen yleiskaavoituksen perusselvitysaineistoksi. Selvitys käsittelee alustavasti rajatun suunnittelualueen maisemaa yleiskaavatasoisesti. Tavoitteena on antaa kaavoitustyötä varten riittävä pohjatieto alueen maiseman perustekijöistä, maiseman arvokohteista ja maisemallisista maankäytön suosituksista. Pääosan maisemaselvityksestä on tehnyt kevään 2005 kuluessa maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi. Työtä ovat täydentäneet syksyn 2005 aikana maisema-arkkitehti yo, rak-ark. Annukka Kuoppala ja arkkitehti-yo Juha-Matti Märijärvi. Valokuvat ovat Marketta Nummijärven ja Tiina Lehtisaaren ottamia. Kannen kuva Tiina Lehtisaari. 1.1 Menetelmät ja käytetyt aineistot Analyysin lähtöaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen digitaalista paikkatietoaineistoa (maastotietokanta, maankäyttö- ja puustotulkinta), aluetta koskevia aikaisempia selvityksiä sekä maastokäyntejä. Marketta Nummijärvi teki alueelle maastokäynnin Samanaikaisesti maisemaselvitystyön kanssa Maa ja Vesi Oy on laatinut alueelle myös kulttuuriympäristöselvityksen ja luontoselvityksen, joiden tiedot on huomioitu maisemaselvityksen täydennyksessä. Kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä tehtiin useita maastokäyntejä, joilla kertyneitä maisemahavaintoja on hyödynnetty maisemaselvityksessä. (rakennusinventoija, konservaattori AMK Tiina Lehtisaari useita maastokäyntejä kevään ja kesän 2005 aikana, Juha-Matti Märijärvi ) Pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokanta- ja peruskarttaaineistoja.

4 333 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 3 2 MAISEMAN PERUSTEKIJÄT 2.1 Alueen sijainti ja yleiskuvaus Selvitysalue sijoittuu Seinäjoen kunnan eteläosaan. Alueeseen sisältyy Ämmälänkylä sekä kuntaliitoksessa vuonna 2005 Seinäjokeen liitettyjä Ilmajoen ja Peräseinäjoen alueita, mm. entinen kuntakeskus ja Kalajärven alue. Alueen pinta-ala on n. 219 km2. Kuva 1. Selvitysalueen rajaus.

5 444 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys Etelä-Pohjanmaan viljelylakeudet maisemamaakuntajaossa Maisemamaakuntajaossa kohdealue sijoittuu Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien maisemamaakuntaan. Seuraavassa ko. maisemamaakunnan kuvauksen lyhennelmä Maisema-aluetyöryhmän mietinnöstä: Etelä-Pohjanmaalla sedimenttien kattamien viljavien jokivarsien maisema avautuu tasaisena lakeutena, mutta jokilaaksojen välisillä selännealueilla pinnanmuodot saattavat yllättää vaihtelevalla kumpareisuudellaan. Kalliokohoumien välisillä alueilla korkokuva muodostuu joko moreenista tai hienosedimenteistä, joihin on paikoin syöpynyt syviä jokilaaksoja. Etelä-Pohjanmaan kulttuurimaiseman tunnusomaiset elementit ovat jokilaaksojen ympäristöön keskittyneet tasaiset ja viljavat savikkoalueet. Joet ovat tyypillisimpiä vesistöjä ja niihin liittyvä jokavuotinen ilmiö on runsas tulviminen. Järviä on vähän. Etelä-Pohjanmaalla on nähtävissä tyypillisiä ja voimakkaita rakentamisperinteeseen liittyviä kulttuuripiirteitä: raittikylien ja nauhamaisten joenvarsikylien asumusnauhat ovat perinteisesti sijainneet jokien töyräillä, tulvan ulottumattomissa. Tiiviimmät kylät sijaitsevat loivilla kumpareilla. Täällä ovat maamme pohjoisimmat umpipihatalot. Jokilaaksojen ulkopuolella on lisäksi joitakin ryhmäkyliä. Päärakennukset ovat tyypillisesti olleet kookkaita, monet vähän ylöspäin leveneviä, joko kaksifooninkisia tai korkealla vintillä ja matalilla haukanikkunoilla varustettuja komeita rakennuksia. Listoituksessa on ollut havaittavissa empirevaikutusta, nurkat ovat koteloituja ja kuisteja ei ole rakennettu ennen 1800-luvun jälkipuoliskoa. Vähävarainen väestö on rakentanut vaatimattomammin, mutta omaksunut rakennuksiinsa samoja tyylipiirteitä. Laaja peltoviljely on lähtenyt yleensä suonraivauksesta ja kytöviljelystä, luonnontilaiset tai raivatut suot voivat vielä nykyäänkin liittyä peltoaukioihin. Viljelykautena käytettyjä, väliaikaisia asumuksia ovat olleet kytötuvat ja jokisaunat. Varsinaiset asumukset ja kylät eivät ole sijainneet laajoilla peltoaukioilla vaan niiden reunamilla. Peltoaukioiden yksi tärkeimmistä maisemaelementeistä on ladot, jotka tosin ovat jo hiljalleen ränsistymässä. (lyhentäen lähteestä Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1 ) Kohdealue edustaa maisemamaakuntaa varsin hyvin ja vastaa pitkälti edellistä kuvausta. Maiseman rungon muodostaa loivapiirteinen jokilaakso, jonka alavat savialueet ovat avointa peltomaisemaa. Rakennetut alueet sijoittuvat jokilaakson alavimmilta alueilta kohoaville laakson reunoille, kummuille ja selänteiden alatasoille. Laaksoa rajaavat selänteet ovat metsien peitossa. Kohdealueen maisematekijöitä käsitellään tarkemmin seuraavissa luvuissa. 2.3 Kallio- ja maaperä Alue kuuluu osana laajaan Keski-Suomen syväkivialueeseen. Alueella vallitsevia kivilajeja ovat tonaliitti sekä kvartsi- ja granodioriitti. Kalajärven pohjoispuolella on laajempi graniittivyöhyke. Näille kivilajeille on tyypillistä kovuus ja happamuus. Pienialaisesti alueella esiintyy myös kiilleliusketta ja dioriittia/gabroa. Mannerjäätikön toimesta kallioperän ruhjevyöhykkeitä on kulunut ympäristöään syvemmälle muodostaen ylänköjä halkovia laaksoja. Kohdealueen läpi kulkeva Seinäjokilaakso sekä kohdealueen itäreunassa sijaitseva kapea Pajuluoman laakso ovat tällaisia mannerjäätikön liikesuuntaa vastaavia ruhjelaaksoja.

6 555 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 5 Kallioperää verhoaa vaihtelevan paksuisena ns. peitemoreenivaippa, joka on huuhtoutunutta moreenia (ei juuri sisällä hienoainesta). Selänteet ja laaksosta kohoavat kumpareet ovatkin pääasiassa moreenia. Selänteiden korkeimmilla kohdilla moreenivaippa on varsin ohut ja paikoin näkyy myös paljasta kalliota. Kallioalueita on kuitenkin kohdealueella varsin vähän, ja ne ovat pienialaisia. Laaksot sitä vastoin ovat noin +100mpy korkeustason alapuolella entistä meren ja jokivaiheiden pohjaa ja siten hienosedimenttien eli saven, hiesun ja hienon hiedan peitossa. Laakson ja selänteen vaihettumisvyöhykkeessä, moreeni- ja savialueiden välissä on kapeina vyöhykkeinä hietaa, pienialaisesti myös hiekkaa. Selänteiden tasaisilla ylätasoilla on lisäksi rahka- ja saraturvetta. 2.4 Maastonmuodot Kohdealue on maastonmuodoiltaan kauttaaltaan varsin tasaista, eikä selviä maastossa erottuvia korkeita mäkiä tai jyrkänteitä ole alueella lainkaan. Suurin osa kohdealueesta on alavaa, avointa Seinäjoen savilaaksoa korkeustasoilla mpy, ja erityisesti näillä pelloiksi raivatuilla alatasoilla korkeuserot ovat erittäin pienet. Kuntakeskus sijoittuu laakson pohjukkaan lähelle Kalajärveä, pienilmastoltaan edulliselle laakson länsirinteelle. Seinäjokilaakso jatkuu alueen läpi luode-kaakkosuuntaisena vyöhykkeenä. Laakso kapenee Peräseinäjoen keskuksen eteläpuolella. Laakson ja selänteen reunan tuntumassa laakson ylärinteessä on pieniä maaston kohoumia, joille vanhin asutus on sijoittunut. Kumpareet ovat matalia ja loivarinteisiä, mutta korostuvat aukeiden ja alavien peltoalueiden keskeltä rakennuskantansa ja puustoisuutensa ansiosta. Selvitysaluetta rajaavat lännessä ja idässä selännealueet, joiden korkeustasot ovat metriä merenpinnan yläpuolella. Etelässä laaksoalueen häntä työntyy laajaan, selvästi ylävämpään, mpy korkeustasoille sijoittuvaan, metsäiseen selännealueeseen, Suomenselkään. Suomenselän selännealue alkaa kuitenkin varsinaisesti kohdealueen ulkopuolella. Selänteiden reuna-alueet ulottuvat kohdealueelle hieman laajempina osa-alueina alueen itäosassa (Isomaa-Loukasmäki-Kankaanmäki välillä) ja lounaiskulmassa (Koivumäki-Vaaranmaa). Selänteet kohoavat avonaisen laakson reunoilla loivapiirteisinä. Korkeimmat lakialueet ovat Kankaanmäki ja Isomaa joiden korkeimmat kohdat ovat +110 metriä meren pinnan yläpuolella. Kuva 2. Seinäjokilaakson tasaista peltomaisemaa. Kuvaaja Marketta Nummijärvi.

7 666 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 6 Kuva 3. Maaston korkeustasot 5 metrin välein. Punaruskeana ja vihreänä erottuvat korkeustasot (yli 100 metriä mpy) ovat selännettä, punaisena erottuva alue laakson ylärinnettä, jossa nousee pieniä moreenikumpareita peltojen keskellä (95-99mpy), ja oranssina erottuva alue avointa, alavaa, peltoviljelyssä olevaa laaksoa (0-94mpy). Kartta osoittaa rakentamisen ja tiestön sijoittumisen maisemarakenteessa laakson ja selänteen reunavyöhykkeeseen.

8 777 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys Vesisuhteet Alueelle sijoittuu kaksi järveä (Kalajärvi, Valkiajärvi), jotka laskevat Seinäjokeen. Alueen halki eteläkärjestä luoteeseen virtaa Seinäjoki, johon yhtyy Kalajärven länsipuolella Kihniänjoki. Seinäjoki jatkuu kohti luodetta selvitysalueen ulkopuolelle, ja yhtyy Seinäjoen kaupungin pohjoispuolella Kyrönjokeen. Nurmonjokeen laskeva Lehmijoki sivuaa selvitysaluetta idässä. Seinäjoen kaupunkiluontoa rikastuttava Pajuluoma saa alkunsa itäiseltä soistuneelta selännealueelta. Lähes koko selvitysalueen valumavedet Lehmijoen ympäristöä lukuun ottamatta päätyvät Seinäjokeen. Alava Seinäjoen peltolaakso on tulvaherkkää aluetta. Tulva pääsee nousemaan pelloille jokiosuudella Pappilanmäestä Honkakylään. Laajimmillaan tulva-alue on Koskelanmäen-Honkakylän välillä. Myös pintavedet jäävät helposti seisomaan tasaisimmilla pelloilla. Kalajärvi on tulvasuojeluun rakennettu, voimakkaasti säännöstelty tekojärvi, jonka säännöstelyväli on 6 m. Järven pinta-ala on säännöstelyn ylärajalla 1130 ha ja keskivedenkorkeudella 1063 ha. Vesi johdetaan Seinäjoesta järven eteläosaan laskevaa täyttökanavaa pitkin ja juoksutetaan voimalan kautta takaisin Seinäjokeen Peräseinäjoen keskustaajaman eteläpuolella. Kalajärven ja Seinäjoen vedenlaatu on ympäristökeskuksen luokituksessa välttävää. Seinäjoen vedenlaatu on pääosin välttävää, Mantilanmäen ja Honkakylän välisellä osuudella tyydyttävää. Kalajärven etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat Kankaanpään ( , II-lka) ja Korteskylän ( , II-lka) pohjois-eteläsuuntaiset pohjavesialueet. Selvitysalueen selänteiden tasaisilla ylätasoilla sekä alavassa kohdealueen pohjoiskärjessä on suoalueita, joista pääosa on ojitettu. Laajimmat ojittamattomat suoalueet ovat Karvasuolla, Honkanevalla, Isonevalla, Haapanevalla ja Valkianevalla. Alueen länsiosassa Valkiajärven läheisyydessä on kolme laskettua järveä, joista Haasjärvi on nykyään peltoalueena ja Ylimysjärvi ja Ojajärvi luhtaisia kosteikkoja. Kuva 4. Seinäjoki rikastuttaa keskustaajaman maisemakuvaa. Kuvaaja Tiina Lehtisaari.

9 888 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys Ilmasto Pohjanlahti sijaitsee vain 90 kilometrin päässä, ja siksi meren läheisyys vaikuttaa paikallisilmastoon lämpötiloja tasaavasti. Vuoden keskilämpötila on Peräseinäjoella 3-3,50 C. Lumipeite on laaksoalueella talvisin verrattain ohut. Tuulet puhaltavat alueella enimmäkseen lounaasta, etelästä ja kaakosta. Laaksot voivat olla hallanarkoja mutta hallasta on haittaa yleensä vain poikkeuksellisen huonoina kesinä. Suurin osa asutuksesta sijaitsee laakson itäreunalla pienilmaston suhteen edullisilla, valoisilla ja lämpimillä maaston kohoumilla sekä selänteen länteen ja etelään suuntautuneilla rinteillä. 2.7 Kasvillisuuden yleiskuvaus Etelä-Pohjanmaa kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen suomenselän vaikutuksesta. Vyöhykkeen kasvillisuus ei kuitenkaan ole täällä vielä tyypillisimmillään, kasvillisuuteen vaikuttaa eteläiset olosuhteet karsien pohjoisimpia lajeja, ja joitakin eteläboreaalisen vyöhykkeen tunnuslajeja kasvaa täällä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla. Metsät ovat Seinäjoen seudulla karuja. Lehtoja on vain pieninä laikkuina, ja niidenkin lajisto on vaatimatonta (Koskisen-Makkosen selvitys). Maanmittauslaitoksen satelliittikuvatulkinnan mukaan suunnittelualueen puusto on pääosin mäntyä (kuva 3). Alueella on myös jonkun verran havu-lehti-sekapuustoa mäntymetsän lomassa. Kuusivaltaisia alueita on kohdealueella pienialaisina kuvioina, eniten peltojen liepeillä. Lehtipuuvaltaisia alueita on erittäin vähän. Selvitysalueella on tasavertaisesti turve- ja kangasmaita (kuva 4). Kangasmaat sijoittuvat pääosin kaltevimmille korkeustasoille metriä mpy. Kosteammat turvemaat sijoittuvat tasaisille maaston ala- ja ylätasoille. Puusto on pääosin harvaa, alle 100m 3 /ha. Suurin osa tiheäpuustoisista alueista on kangasmaita. Alueen pohjoisosaan sijoittuu laajahkoja ojittamattomia avosuoalueita (Karvasuo, Honkaneva, Isoneva). Pienialaisina avosoita on myös muualla maaston tasaisilla ylätasoilla.

10 999 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 9 Kuva 5. Kasvillisuus karkeasti puuston mukaan jaoteltuna. Lähde: Maanmittauslaitoksen Maankäyttö- ja puustotulkinta-aineisto.

11 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 10 Kuva 6. Kangas- ja turvemaat sekä harva- ja tiheäpuustoiset alueet. Harvapuustoiseksi on määritelty alueet, joilla on puustoa 0-100m3/ha (vaaleammat värisävyt), tiheäpuustoisilla alueilla on puuston kiintokuutiomäärä yli 100m3/ha (tummemmat värisävyt). Lähde: Maanmittauslaitoksen Maankäyttö- ja puustotulkinta-aineisto.

12 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys Maisemakuva, näkymät Tärkeimmät näkymät on merkitty liitekarttaan 1. Seinäjoen viljelylaakso Peräseinäjoen keskustaajaman pohjoispuolella Selvitysalueen maisemakuva on moni-ilmeinen ja alueittain vaihteleva. Peräseinäjoen keskustaajaman pohjoispuolella levittäytyvä Seinäjoen viljelylaakso on Honkakylään asti enimmäkseen avointa, jatkuvaa kulttuurimaisematilaa, jota tasaisten peltojen keskeltä kohoavat rakennetut ja puustoiset kumpareet hienovaraisesti rytmittävät ja jakavat jaksoiksi. Asutus on maaseutumaista haja-asutusta ja sijaitsee pääosin joen itäpuolella, peltojen ja metsäselänteen vaihettumisvyöhykkeellä. Alueen maisemakuvalle luonteenomaista on nauhamainen asutusrakenne, jossa rakennusryhmät ja avoimet peltonäkymät vuorottelevat. Maatilakeskukset ovat verrattain suuria etenkin Seinäjoentien varressa. Ranta-alueet ovat alavina ja viljavina jätetty rakentamatta ja asutus sijaitsee pääosin etäällä jokivarresta (yleensä yli 700 metrin etäisyydellä). Muutamaa loma-asuntoa ja Viitalan sahaa lukuun ottamatta jokirantaan on rakennettu ainoastaan Karjalankylässä, Koskenmäellä ja Honkakylässä. Muuten jokiosuuden rannat ovat joitakin metsäsaarekkeita lukuun ottamatta peltoina. Joki erottuu maisemakuvassa nauhamaisen rantakasvillisuutensa perusteella. Lähempään tarkasteluun on mahdollisuus lähinnä joen ylittäviltä silloilta. Merkittävimmät pitkät ja laajat näkymät aukeavat Seinäjokilaaksoa pitkin Peräseinäjoen taajaman pohjoispuolella luode-kaakkosuunnassa. Laakson itäreunaa myötäilevä, Seinäjoentie on tärkein väylä maiseman tarkastelun kannalta. Tien varren nauhamaisten rakennettujen jaksojen välistä avautuu pitkiä näkymiä jokilaaksoon. Selänteet rajaavat näkymät lännessä ja idässä. Seinäjoen ja Parkanon väliseltä rautatieltä avautuu edustava piennäkymä Koskelanmäen pohjalaistaloryhmään sekä osittain sulkeutunut pitkä näkymä Seinäjoen viljelylaaksoon. Kuva 7. Pisimmät ja laajimmat näkymät kohdealueella avautuvat Peräseinäjoen taajaman pohjoispuolella sijaitsevien peltojen yli. Kuvaaja Marketta Nummijärvi.

13 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 12 Kuva 8. Avoimen peltomaiseman ja tiiviiden raittijaksojen vaihtelu tekee Seinäjoentien varren maisemakuvasta rikkaan ja mielenkiintoisen. Kuvaaja Tiina Lehtisaari. Peräseinäjoen keskustaajama lähiympäristöineen Peräseinäjoen keskustaajama katkaisee laakson avoimen maisematilan. Vanha kuntakeskus on luonteeltaan tyypillinen tiiviisti rakennettu kirkonkylätaajama. Taajamakuva on kohtalaisen eheä ja paikoin jopa idyllinen. Rakennuskanta on hyvin eri-ikäistä ja tyyleiltään ja tyypeiltään kerroksellista. Pääosa liikerakentamisesta ja julkisista rakennuksista sijaitsee tiiviinä nauhana Keskustien varrella. Kirkonkylämäiseen tapaan asuinrakentamista on kaikilla taajaman alueilla, myös pääraitin varrella. Perinteinen tunnelma on säilynyt pääraitin varrella jaksoittain. Keskustan läpi virtaava Seinäjoki rikastuttaa taajamakuvaa ja muodostaa yhdessä rakennetun ympäristön kanssa arvokkaita piennäkymiä. Kirkon asema taajamakuvassa on keskeinen. Kuva 9. Keskustaajamassa perinteinen kirkonkylämittakaava on säilynyt pääraitin varrella jaksoittain. Kuvaaja Tiina Lehtisaari.

14 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 13 Seinäjoen viljelylaakso Luomankylässä keskustaajaman eteläpuolella Keskustaajaman eteläpuolella Seinäjoen viljelylaakso kapenee ja peltoaukeat pirstaloituvat pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Jokirantaan asti ulottuvan asutuksen ja jokea tiukasti myötäilevän rantatien myötä joki tulee helpommin lähestyttäväksi ja sen merkitys maisemakuvalle kasvaa. Maisematilan mittakaavan tiivistymisen myötä tilakokemus maisemassa voimistuu ja rakennuskanta ja piennäkymät korostuvat. Luomankylän vanha rakennuskanta ja peltomaisemat ovat säilyttäneet historialliset piirteensä. Myös asutuksen perinteinen rakenne on säilynyt. Vanhimmat ja isoimmat maatilakeskukset sijaitsevat pääosin joen ja Luomantien varressa ja maaseudun pienasumukset ja jälleenrakennuskauden asutus peltoaukeiden ja metsän reuna-alueella. Joelle ja sen vastarannalle avautuu kauniita piennäkymiä rannassa kulkevalta Luomantieltä. Kuva 10. Luomankylässä asutus ulottuu aivan Seinäjoen rantaan. Jokirantaa myötäilevältä Luomantieltä avautuu kauniita näkymiä joelle. Kuvaaja Tiina Lehtisaari. Selännealueet Seinäjokilaaksoa rajaavat selännealueet ovat maisemakuvaltaan valtaosin metsäisiä ja sulkeutuneita. Laajahkoja yhtenäisiä peltoalueita on metsäalueiden keskellä vain Ämmälänkylässä Pajuluoman varrella sekä Valkiajärven läheisyydessä, kuivatun Haasjärven alueella. Lisäksi metsien keskellä on pienialaisia vanhoja kytöpeltoja sekä hieman laajempia peltoaukeita Kihniänjoen, Lehmijoen, Ojaluoman ja valtaojien varsilla. Selännealueen maisemakuvaa monipuolistuttavat Kalajärvi ja Valkiajärvi sekä useat avosuoalueet, joista laajimmat ovat Karvasuo, Honkaneva ja Isoneva. Laaja Haukinevan turvetuotantoalue ulottuu pohjoisosiltaan kohdealueen lounaisosaan.

15 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 14 Kalajärvi on pohjois- ja etelälaidoiltaan suoralinjaisten patovallien reunustama.. Järven itä- ja länsirannoilla rantaviiva on pirstaleinen ja loma-asutusta on runsaasti. Järvessä on useita pieniä alle 1 ha:n laajuisia saaria sekä kaksi isompaa, Hakkoomäki n. 30 ha ja Ketunpesäsaari n. 3ha. Rannat ovat patovalleja lukuun ottamatta kauttaaltaan metsäisiä ja sulkeutuneita. Kalajärveä huomattavasti pienempi Valkiajärvi on kolmelta ilmansuunnalta harvapuustoisten suoalueiden rajaama. Vain itärannan maasto on kumpareista ja alavimmat alueet on aikoinaan raivattu pelloiksi. Järveen työntyy muutamia kallioisia niemiä, joille on rakennettu loma-asuntoja. Valkiamäellä, järven koillisrannalla on vanhaa pientilaasutusta. Rantametsät kätkevät järven lähes kauttaaltaan suojiinsa. Järven länsipuoli kuuluu Jalasjärven kuntaan. Selännealueen mielenkiintoisimmat ja pisimmät näkymät avautuvat Seinäjoentieltä ja Seinäjoki-Parkano rautatieltä Honkanevan, Karvasuon ja Isonevan avosuoalueille. Rautatieltä avautuvat laajat näkymät myös Valkeajärven ja Haasjärven peltoaukeille. Kuva 11. Pajuluoman varren viljelysmaisemaa Ämmälänkylässä. Kuvaaja Tiina Lehtisaari. 2.9 Rakennusten ja tiestön perinteinen sijoittuminen maisemarakenteeseen Kohdealueen asutusrakenteen perushahmo on muodostunut agraaritalouden aikakaudella maatalouden toimintaedellytysten ehdoilla. Vanhin asutus on hakeutunut jokien ja luomien varsille niin lähelle rantaa, kuin se kullakin alueella maaston ja maaperän ominaisuuksien mukaan on ollut tarkoituksenmukaista. Maaperältään vanhimmat rakennetut alueet ovat pääosin moreenia, jonkun verran hietaa; hienosedimenttialueille ei vanhoja asuinrakennusryhmiä juurikaan sijoitu. Erityisesti on suosittu valoisia ja lämpöisiä rinteiden suuntia.

16 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 15 Valtaosa Seinäjokilaakson ranta-alueista on alavia ja rakentamisolosuhteiltaan huonoja, mutta viljelymaina hyviä. Ensin on asutettu joen itäpuolen rantaa lähimmät suotuisat rakennuspaikat, jotka ovat yleisimmin laakson ja selänteen vaihettumisvyöhykkeen moreenikumpareilla. Asutuksen laajentuessa on seuraavaksi rakennettu kantatilojen peltolohkojen taakse metsäselänteen reuna-alueelle. Pääosa perinteisestä rakennuskannasta sijoittuu nauhamaisesti näille kahdelle vyöhykkeelle. Asutuksen tiivistyessä kumpaakin vyöhykettä on täydennysrakennettu eri aikoina. Asutuksen painopiste on pysynyt joen itäpuolella. Joki on selvitysalueen kohdalla verrattain kapea, mikä on mahdollistanut useiden siltojen rakentamisen, eikä länsirannalle siten ole syntynyt joen suuntaista yhtenäistä tieyhteyttä. Seinäjoelle johtava päätie kaartelee rytmikkäästi selänteen ja peltoalueen vaihettumisvyöhykkeellä. Tie kulkee avoimessa peltomaisemassa nousten välillä tiiviisti rakennetuille puustoisille kumpareille, joissa rakennusryhmät rajaavat tien nauhamaisesti molemmilta puolilta. Tien linjaus on pysynyt peltolaaksossa likimain vanhan kantatalolta kantatalolle muodostuneen kylätien kohdalla. Viitalan koulun ja Louonmäen välillä tie on oikaistu ja vanha tie on jäänyt rinnakkaisyhteydeksi. Isoimmat tilakeskukset sijaitsevat Seinäjoentien varressa ja entiset torpat ja maaseudun pienasumukset lähinnä metsänreunavyöhykkeellä. Jälleenrakennuskauden asuin- ja maatilat sijoittuvat hajanaisesti selänteen ja laakson vaihettumisvyöhykkeelle. Peräseinäjoen keskustan eteläpuolella joki kulkee varsin kapeassa solassa rakentamiskelpoisten moreenikumpujen välissä. Tästä johtuen tie ja rakennusryhmät ulottuvat aivan joen rantaan. Viljelyyn sopivat hienosedimenttialueet ovat täälläkin rakentamattomia peltoalueita. Maisemarakenne muistuttaa Pohjanmaalle tyypillistä jokirantaasutusta. Vanhimmat ja isoimmat maatilakeskukset sijaitsevat pääosin joen ja jokirantaa seurailevan tien varressa ja maaseudun pienasumukset ja jälleenrakennuskauden asutus peltoaukeiden ja metsän reuna-alueella. Kuva 12. Tyypillinen perinteinen rakennusryhmä kohdealueella sijoittuu lämpimälle, vettä läpäisevälle, laakson länteen suuntautuneelle ylärinteelle tien läheisyyteen tai selänteen reunaan. Kuvassa näkyy selänteen reunassa sijaitseva rakennusryhmä sekä tien ja selänteen väliin jäävää ylärinteen peltoa. Kuvaaja Marketta Nummijärvi.

17 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 16 3 ARVOKKAAT MAISEMAKOKONAISUUDET JA KOHTEET Kohteet ja tärkeimmät näkymät on merkitty liitekarttaan Valtakunnallisissa selvityksissä huomioidut kohteet ja alueet Selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai perinnemaisemia. Myöskään Museoviraston Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt julkaisussa vuodelta 1993 ei ole kohteita selvitysalueelta. Luettelon vuoden 2000 päivityksessä Viitalan kylä arvotettiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Luettelon päivityksillä ei kuitenkaan toistaiseksi ole virallista statusta. (ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton muistio ) 3.2 Merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja kohteet maakuntakaavassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu vuonna Selvitysalueella on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, jotka on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeinä alueina ja kohteina. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Seinäjoen kulttuurimaisema Peräseinäjoella, Viitalankylä Koukkari Laaksoalue Peräseinäjoen keskustaajamasta Louonkylään on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Aluerajauksen sisältä on erikseen osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä kohteena Viitalan kylä ja maakunnallisesti merkittävänä kohteena Peräseinäjoen pappila. Lisäksi maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan aluerajaukseen sisältyvinä kohteina Kannonmäki, Annalanmäki, Viitalan nuorisoseura (Sovintola) ja Viitalan osuusmeijeri. Koukkarinmäen asutus keskustaajaman lounaisreunalla on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan Koukkarin kulttuurimaisemasta kohteet Koukkarin talot ja Viljakaisen pihapiiri (Koukkari). Maakuntakaavan selostuksessa on lueteltu pienialaisemmat maakunnallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet; Peräseinäjoen pappila Seinäjoen kulttuurimaisemassa, Peräseinäjoen kirkko keskustaajamassa sekä Myllyniemen talot, Kossilan mylly ja myllärin talo Luomankylän jokilaaksossa. Lisäksi maakuntakaavan esiselvityksessä mainitaan kirkon ympäristöstä seuraavat yksittäiskohteet: Lukkarila, Kirkonkylän nuorisoseura (Jukola), vanha säästöpankki ja vanha meijeri.

18 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat 2003 julkaisun kohteet Ojajärvi ja Lehdonmaan laidun on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat julkaisussa vuodelta Ojajärvi Ojajärvi on vuosikymmeniä sitten laskettu järvi, jonka kortteikkoja hyödynnettiin rehunhankinnassa. Keskeiset osat ovat kortteikkoa, reunaosat luhtanevaa ja pajuluhtaa. Lehdonmaan laidun Tiinuloukossa sijaitseva Lehdonmaan laidun käsittää pieniä metsälaitumia sekä haka- ja niittylaikkuja kylätien varrella. Kohde on vaihtelevasti koivua kasvavaa lehtomaista kangasta ja heinäniittyä sekä heinäistä männikköä. 3.4 Paikallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet maisemaselvityksen perusteella Jokilaakso laajemmin välillä keskustaajama Honkakylä Peräseinäjoen keskustan pohjoispuolisella viljelylaaksolla on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöaluetta laajempana kokonaisuutena arvioitu olevan paikallista maisemallista merkitystä. Paikallisesti arvokas alue sisältää yhtenäisenä jatkuvan viljelyslaakson taajamasta Honkakylään. Arviointi perustuu maasto- ja karttatarkasteluun. Maisemakuvalle on omaleimaista ja arvokasta erityisesti avoimien ja suljettujen maisematilojen jaksoittainen vaihtelu sekä maisemassa rytmikkäästi kaartelevan tien varressa säilynyt paikkakunnalle tyypillinen ja edustava rakennuskulttuuri. Avara peltotasanko kaventuu välillä verrattain kapeaksi. Seinäjoki hahmottuu avoimen maiseman keskellä rantakasvillisuutensa ansiosta. Seinäjoentien varressa tarjoutuu paikoin jopa intiimejä tilakokemuksia, koska rakennukset sijaitsevat usein tiiviinä nauhamaisina ryhminä tien läheisyydessä, jopa rajautuen tiehen. Tien mutkissa rakennettu ympäristö tulee hyvin esille ja muodostuu monipuolisia ja vaihtelevia piennäkymiä. Rakennusryhmien välistä pilkahtelee avoin peltomaisema, johon mäeltä laskeuduttaessa avautuvat laajemmat näkymät. Maisemakuva on eheä ja monipuolinen ja kuvastaa alueen historiaa. Kuva 13. Rakennusryhmät muodostavat tiiviitä raittijaksoja. Kuvaaja Tiina Lehtisaari.

19 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 18 Seinäjoen viljelylaakso Luomankylässä keskustaajaman eteläpuolella Seinäjoen viljelylaakso Myllyniemenkosken ja Luomankosken välillä on maisemallisesti eheä ja monipuolinen kokonaisuus. Alueen maisemakuva on taajaman pohjoispuolista lakeusaluetta pienipiirteisempi, mikä tuo vaihtelua kohdealueen vallitseviin maatalousja haja-asutusympäristöihin nähden. Luomankylän maisemakuvan arvokkaita elementtejä ovat joen läheisyys, paikoin suhteellisen tiivis perinteinen jokiranta-asutus, joen rantaa seurailevan Luomantien rytmikäs mutkittelu, avoimien peltoalueiden ja tiiviiden raittijaksojen vuorottelu, peltoaukeita rajaavien metsänreunojen eheys sekä maisemaan sopeutuva pelto- ja metsänreunaasutus. Omaleimaisuutta maisemaan muodostavat myös jokilaakson asutusrakenteen, vanhan rakennuskannan ja peltomaisemien perinteisten piirteiden säilyminen. Luomantieltä avautuu viehättäviä piennäkymiä peltoaukeille sekä erityisesti joelle ja vastarannalle. Kuva 14. Luomankylän tienvarsi- ja metsänreuna-asutusta. Kuvaaja Tiina Lehtisaari. Maisemallisesti arvokkaat Karvasuon, Honkanevan ja Isonevan avosuoalueet Maisemakuvaltaan sulkeutuneen metsäselänteen keskellä avautuvilla Karvasuon, Honkanevan ja Isonevan laajahkoilla avosuoalueilla ja niitä reunustavilla harvapuustoisilla suoalueilla on maisemallista merkitystä paitsi luonnossa liikkujille, niin myös osana vilkasliikenteisten pääväylien liikennemaisemaa. Karvasuon ja Isonevan poikki kulkee suoraviivainen Seinäjoki-Parkano-junarata ja Honkanevan ja Karvasuon reunalla kaartelee Seinäjoentie. Liikenneväyliltä avosuoalueille avautuvat näkymät luovat vaihtelua matkustusmaisemaan pitäen yllä mielenkiintoa ja muodostaen kulkijalle käsitystä maisematyypistä ja -rakenteesta. Avosoiden maisemallinen arvo perustuu luontotyypin erityislaatuisuuteen sekä metsän keskelle muodostuvien maisematilojen ja laajojen näkymien maisemakuvaa rikastuttavaan vaikutukseen.

20 Seinäjoen kaupunki BM1 Maisemaselvitys 19 4 MAISEMAAN PERUSTUVAT RAKENTAMISEN JA MAANKÄYTÖN SUOSITUKSET Kohdealueen maisemakuvalle on oleellisinta, että keskeisimmät peltoalueet pidetään viljelyksessä ja peltomaiseman avoimuus säilyy. Avoimessa pohjalaismaisemassa myös rakennuskannan merkitys maisemakuvalle on erityisen tärkeä. Rakennetun ympäristön paikallisen omaleimaisuuden turvaamiseksi tulisi vanhojen rakennusten säilymisestä huolehtia ja vaatia uudis- ja korjausrakentamiselta perinteisen paikallisen rakennustavan huomioimista ja korkeaa maisemallista laatua. Kohdealueella suositellaan noudatettavan maisemallisesti ja rakentamistaloudellisesti edullista, perinteistä rakentamistapaa, jonka mukaan uudisrakentaminen tulisi sijoittaa pääasiassa routimattomalle maaperälle pienilmastoltaan suotuisille paikoille. Täydennysrakentaminen taajaman ulkopuolella tulisi sijoittaa kulloisenkin alueen perinteistä kylärakennetta noudattaen ja eheyttäen. Uudisrakennukset tulisi pyrkiä sijoittamaan pääsääntöisesti metsänreunoille tai olemassa oleviin asutussaarekkeisiin ja ryhmiin. Pellon keskellä sijaitsevista rakennetuista saarekkeista ei tule muodostaa liian laajoja, eikä avoimeen näkymään tule sijoittaa maiseman mittakaavaan sopimattomia rakennusmassoja. Erityisesti arvokkaiksi maisemakokonaisuuksiksi määritellyillä alueilla tulee avoimille pelloille rakentamista välttää. Uudisrakennukset tulee sijoittaa siten, ettei niillä suljeta tai kavenneta liiaksi arvokkaita näkymiä. Erillisten ulkorakennusten avulla tulee pyrkiä suojaisten pihojen muodostamiseen. Uudisrakennusten tulee sopeutua ympäröivään maisemaan mm. mittakaavan, runko- ja kattomuodon, värien ja sijoittumisen puolesta. Olemassa olevan taajamarakenteen maisemallisesti sopivimmat laajentumissuunnat ovat taajaman lähiympäristö koilliseen, itään ja etelään. Muualla taajamatyyppinen rakentaminen tulisi sijoittaa metsäselänteen suojaan. Rantarakentamisen edellytyksiä tulee harkita ensisijaisesti rantamaiseman herkän maisemakuvan kannalta. Tulville tai sortumille alttiille ranta-alueille ei tule rakentaa. Avoimilla alueilla kasvavat yksittäiset maisemapuut ja pienet maisemapuuryhmät tulee säilyttää. Jokiuoman näkemiseksi ja joen yli muodostuvien näkymäaukkojen muodostamiseksi tulisi tärkeillä näkymäalueilla joen rantapuustoa harventaa ja pensastoja poistaa. Puuston harvennus tulee tehdä harkiten arvopuita säilyttäen, jättäen puusto epäsäännöllisen ryhmittäiseksi ja monilajiseksi. Komeat yksittäispuut raivataan ja jätetään maisemapuiksi. Tärkeiden näkymien taustoina toimivien, maisematiloja rajaavien reunavyöhykkeiden eheys tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää välttämällä esim. reunametsien avohakkuita ja metsänreunalle sijoittuvien tonttien puuston täydellistä raivaamista.

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Maisemaselvitys 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Airismaa-Aasla maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari Maisemalliset yhteisvaikutukset Ilosjoki V1 x 8 x HH17 ja Ulppaanmäki N11 x x HH144 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

YM maisema-aluetyöryhmä ja seutukaavaliitto 1992, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

YM maisema-aluetyöryhmä ja seutukaavaliitto 1992, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Jaalan kirkonkylä 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kouvola 1.4. Pinta-ala noin 1000 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito (8.8.2002) 170 Tihilä Pohjoisin Kiuruveden kylä, Tihilä, sijaitsee Pyhännälle johtavan tien varrella noin 30 km etäisyydellä taajamasta. Asutusmaisema rajautuu

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi N x (8+) x HH FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

KANGASNIEMEN KUNTA. Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan osa-alueelta. Kaavaehdotus

KANGASNIEMEN KUNTA. Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan osa-alueelta. Kaavaehdotus KANGASNIEMEN KUNTA Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan 213-436-1-48 osa-alueelta Kaavaehdotus 29.2.2016 Kuva: Näkymä Puulan Pitkälahdelta. Kumoaminen tapahtuu tämän kapean lahden koillisrannalla.

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue KAUNISPÄÄN TUNTURIMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 025,7 ha Maisemamaakunta ja -seutu: Metsä-Lapin

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007

Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 1 Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 Hans-Peter Schulz Timo Jussila Kustantaja: Toholammen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Isojoki ja Kristiinankaupunki MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 1.11.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM Joensuun kaupunki Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys 2(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot