KÄRRÄNGEN, PELLINKI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Muutos koskee Vähä-Pellingin kylän kiinteistön 20:16 RA- ja M-alueita.

Transkriptio

1 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM PORVOON KAUPUNKI KÄRRÄNGEN, PELLINKI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Muutos koskee Vähä-Pellingin kylän kiinteistön 20:16 RA- ja M-alueita Laatija Eriksson Arkkitehdit Oy Patrick Eriksson, arkkitehti SAFA, YKS-420 Maarit Suomenkorpi, maisema-arkkitehti, YKS-359 Meritullinkatu 11 C, Helsinki Puh: Vireille tulo Käsittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kaavoitus- ja rakennuslautakunta nähtävillä Asemakaavaluonnos kaavoitus- ja rakennuslautakunta nähtävillä Asemakaavaehdotus kaavoitus- ja rakennuslautakunta nähtävillä Asemakaavan hyväksyminen kaavoitus- ja rakennuslautakunta

2 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ks. kansilehti. 1.2 Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Porvoon kaupungissa Lill-Pellingin saaressa Kärrängenin alueella. Kohde on Lill-Pellingin pohjoisrannassa. Suunnittelualueen maapinta-ala on n. 2,5 ha. Kuva: Kaava-alueen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Päätarkoitus: Kaava-alueen pinta-ala: Kaavaselostus koskee: Kärrängen, Pellinki, ranta-asemakaavan muutos Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa yhden perinteisen rantasaunan rakentaminen tilalle RN:o 20:16 edellyttäen, että molemmat takamaaston tontit yhdistetään, jolloin syntyy yksi tavanomainen tontti. n. 2,5 ha päivättyä asemakaava karttaa

3 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön erityisarvot Väestö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Rantaviiva... 13

4 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät ja viihtyisyys Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavakartta, 1: Havainnekuva 1: Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Porvoon Vähä-Pellingin kaava-alueen luontoselvitys, FCG Planeko Oy/ Jari Kärkkäinen, Natura-arviointi, Kärrängen ranta-asemakaavan muutos. FCG Finnish Consulting Group Oy / Jari Kärkkäinen,

5 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitukseen on lähdetty maanomistajan aloitteesta. Kaavan laatijaksi valittiin Eriksson Arkkitehdit Oy. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä ranta-asemakaavaluonnosta ja ne olivat yleisesti nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta ei saapunut mielipiteitä. Lausunnoissa oli kiinnitetty huomiota radonturvalliseen rakentamiseen, talousveden saantiin sekä pohjakartan päivitykseen. Lausunnot on huomioitu kaavaehdotuksessa, joka saatettiin Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan käsittelyyn Kaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyi ranta-asemakaavan muutosehdotuksen Ehdotus Kärrängenin ranta-asemakaavan muutokseksi on ollut MRA 27 mukaisesti julkisesti nähtävänä ja pyydetyt lausunnot on saatu. Uudenmaan ELY-keskuksella, ympäristönsuojelulautakunnalla eikä terveydensuojelujaostolla ollut huomautettavaa. Muistutuksia ei jätetty. 2.2 Asemakaava Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa yhden perinteisen rantasaunan rakentaminen tilalle RN:o 20:16 edellyttäen, että molemmat takamaaston tontit yhdistetään, jolloin syntyy yksi tavanomainen tontti. Päärakennus on rakennettu 2000-luvulla. Voimassa olevan kaavan kaksi tonttia on kaavamuutoksessa yhdistetty, alueelle sallittu yksi loma-asunto ja kaksi vierasmajaa, talousrakennuksia sekä rantasauna, jolle on kaavamuutoksessa osoitettu erillinen rakennusala. Tavoitteena on ajantasaistaa voimassa oleva ranta-asemakaava vastaamaan päärakennuksen poikkeusluvan mukaista rakennuspaikkaa, sekä mahdollistaa rantasaunan rakentaminen. Ranta-asemakaavassa rantaan on jätetty maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Merkinnällä pyritään rannan puuston säilyttämiseen ja ranta-alueen maiseman säilyttämiseen mahdollisimman luonnonmukaisena ja siten rakentamisen maisemaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteutus voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kaava-alueen toteutuksen seurannasta vastaa kunta.

6 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee noin 22 km Porvoon keskustasta kaakkoon, saaristossa Lill- Pellingissä kallioisella, mäntyvaltaisella Kärrängenin alueella. Asemakaavamuutosalueen maapinta-ala on n. 2,5 ha Luonnonympäristö Alueelle on laadittu erillinen luontoselvitys (FCG Planeko Oy/ Jari Kärkkäinen) sekä Natura-arviointi, (FCG Finnish Consulting Group Oy / Jari Kärkkäinen). Kallioperä, maaperä ja pinnanmuodot Pellingin alueen kallioperä kuuluu svekokarjalaisen vuorijonon syvälle kuluneeseen juuriosaan. Pellingin saaristossa ja sen ympäristössä on harvinaisen hyvin säilynyt etupäässä vulkaanisista kivistä koostunut alue, joka muodostaa oman Etelä-Suomen kallioperän yleisestä tyylistä poikkeavan kokonaisuutensa. Selvitysalueen kallioperä on emäksistä tuffiittia. Maaperä on moreenia ja kalliomaata, jota peittää ohut, alle 1 m paksuinen, moreenipeite. Kuva: Asemakaava-alueen rantaa. Taustalla Lillängsviken. Kasvillisuus Kaava-alueen kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa puolukkatyypin kangasta. Paikoin esiintyy mustikkatyypin kasvillisuutta. Kangasmetsäkasvillisuutta leimaa heinäisyys. Alueelta löytyy myös pieni kanervatyypin kalliomännikkö ja tervaleppää. Hiekkarannan rantalajisto on alueelle tyypillistä ja tavanomaista.

7 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) Kuva Kasvillisuus on kuivahkoa puolukkatyypin kangasta. Kuva: Ranta Tärnäsin poukamassa on suojaisa ja matala, kapea hiekkaranta. Maisema Vähä-Pellingin alue kuuluu Porvoon eteläpuolella olevaan sisäsaaristovyöhykkeeseen. Alue on saaristolle tyypillistä karua, kallioista ja mäntyvaltaista maisemaa, jossa rehevät kaislikoituneet lahdenpoukamat ja jyrkät avokallioiset rannat vuorottelevat. Suunnittelualue on pinnanmuodoltaan loivaa rinnemaastoa, alueen pohjoisosassa, rannalla on jyrkkä kalliorinne. Pohjoisranta on

8 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) suojaisa ja kohtuullisen rehevä. Alueen itäosa laskeutuu kalliokumpareiden väliseen kapeaan ja rehevään Kärrängen-laaksoon, joka kulkee Vähä- Pellingin niemen poikki. Alueen länsiosassa on kalliopaljastumia ja matala rantakallio, joka erottuu hyvin vesimaisemasta. Rantakalliolta avautuu kaunis Bålssundetin maisema. Rakennettua maisemaa edustaa länsiosassa oleva loma-asunto ja rantaan vievä ajoura. Kuva: Näkymä rantaan Lillängsvikenin lahdelta päin. Arvokkaat luontokohteet Kaavoitusta varten alueelle tehdyissä luontoselvityksissä ei ole todettu luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai muita luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita. Alueelta ei todettu eikä ole tiedossa luontodirektiivin II tai IV eikä lintudirektiivin I lajeja. Alueelta ei todettu eikä ole tiedossa uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Erillisessä Natura-tarkastelussa on todettu, että kaavasta ei aiheudu luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentissa tarkoitettua todennäköisesti merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Natura-alue on sisällytetty Suomen Natura suojelualueverkostoon Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Alueen länsiosassa rinteessä on 2000-luvulla rakennettu yksi kaavan mukainen loma-asuntorakennus, jossa ei ole saunaa. Pellingin saaristossa on lomasekä ympärivuotista asutusta. Saarille on lossiyhteys mantereelta.

9 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) Palvelut Pellingin saarella noin 4,5 km päässä sijaitsee koulu 1-2-luokille, esiopetus sekä ryhmäperhepäiväkoti. Alueella on myös museo, kappeli, kurssikeskus sekä nuorisoseurantalo Skärgårdshemmet, joka tarjoaa juhlapalveluita. Sunintien varrella noin 2 km päässä on lähin kauppa ja noin 4 km päässä mantereella toinen. Ulkoilu ja virkistys Pellingin idyllinen saaristo kauniine kalliorantoineen, komeine mäntymetsineen sekä pienpiirteisine merenlahtineen ja salmineen tarjoaa hyvät lähtökohdat liikkumiselle ja ulkoilulle. Sandholmuddenissa 4,5 km päässä sijaitsee veneilijöiden palvelukeskittymä, käyntisatama palveluineen, mm. kahvila ja kesätori. Kunnallistekniikka Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon ja talousveden toimittaa Porvoon saariston vesihuolto-osuuskunta. Kiinteistön jätevedet käsitellään pienpuhdistamossa Rakennetun ympäristön erityisarvot Väestö Arvokkaat rakennukset Alueella ei ole suojeltuja rakennuksia. Muinaismuistot Alueella ei sijaitse tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Kaavoitettavalla alueella on yksi loma-asunto Maanomistus Kaavoitettava alue on yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan. Vahvistamispäätöksestä on valitettu, joten seutukaava on voimassa toistaiseksi. Maakuntakaavassa Kärrängenin maa-alueille alueelle ei ole osoitettu maakunnallisia tavoitteita. Vesistöt kuuluvat Natura alueisiin, mikä tulee ottaa huomioon kaavoituksessa. Itä-Uudenmaan liitto on aloittanut valmistelut 2. vaihemaakuntakaavan tekemiseksi toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti vuonna 2008.

10 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) Kuva: Ote ympäristöministeriössä vahvistettavana olevasta maakuntakaavasta. Asemakaavamuutosalueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Alueella ovat voimassa vahvistettu seutukaava ja vahvistettu vaihemaakuntakaava. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY). Kuva: Ote voimassa olevasta vahvistetun seutukaavan ja vahvistetun vaihemaakuntakaavan yhdistelmästä. Asemakaavamuutosalueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä.

11 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) Yleiskaava Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alue on mukana Porvoon maalaiskunnan kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaavassa, joka on hyväksytty valtuustossa Alueelle on laadittu 1980-luvun lopussa rantaosayleiskaavaa, joka jäi kesken. Pellingin saariston osayleiskaava on tekeillä. Asemakaava Alueella on voimassa vuonna 1992 vahvistettu ranta-asemakaava. Kaavassa alueelle on osoitettu takamaastoon kaksi tonttia/loma-asuntojen rakennuspaikkaa. Kullekin rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi loma-asuntorakennus, jonka kerrosala enintään 95 k-m2. Lisäksi kullekin rakennuspaikalle saadaan rakentaa sauna, jonka kerrosala on enintään 35 k-m2 ja talousrakennuksia, joiden kerrosala on yhteensä enintään 30 k-m2. Sauna voidaan sijoittaa asuntorakennukseen. Toiselle rakennuspaikalle on 2000-luvulla rakennettu yksi kaavan mukainen loma-asuntorakennus, jossa ei ole saunaa. Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa.

12 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Porvoon kaupungin kiinteistö- ja mittausosaston toimittamaa pohjakarttaa, joka täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Kaavakarttaa on päivitetty kesällä 2010 tehdyillä mittauksilla. Ympäristöselvitykset Luontoselvitys, Porvoon Vähä-Pellingin kaava-alue. FCG Planeko Oy / Jari Kärkkäinen, Natura-arviointi, Kärrängen ranta-asemakaavan muutos. FCG Finnish Consulting Group Oy / Jari Kärkkäinen, RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa yhden perinteisen rantasaunan rakentaminen tilalle RN:o 20:16 edellyttäen, että molemmat takamaaston tontit yhdistetään, jolloin syntyy yksi tavanomainen tontti. Päärakennus on rakennettu 2000-luvulla. Voimassa olevan kaavan kaksi tonttia on kaavamuutoksessa yhdistetty, alueelle sallittu yksi loma-asunto ja kaksi vierasmajaa, talousrakennuksia sekä rantasauna, jolle on kaavamuutoksessa osoitettu erillinen rakennusala. Tavoitteena on ajantasaistaa voimassa oleva asemakaava vastaamaan päärakennuksen poikkeusluvan mukaista rakennuspaikkaa, sekä mahdollistaa rantasaunan rakentaminen. Ranta-asemakaavassa rantaan on jätetty Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Merkinnällä pyritään rannan puuston säilyttämiseen ja ranta-alueen maiseman säilyttämiseen mahdollisimman luonnonmukaisena ja siten rakentamisen maisemaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan muutokseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. Kaavan laatijaksi on valittu Eriksson Arkkitehdit Oy. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä ranta-asemakaavaluonnosta ja ne olivat yleisesti nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta ei saapunut mielipiteitä. Lausunnoissa oli kiinnitetty huomiota radonturvalliseen rakentamiseen, talousveden saantiin sekä pohjakartan päivitykseen. Lausunnot on huomioitu kaavaehdotuksessa, joka saatettiin Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan käsittelyyn Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitustyö on järjestetty siten, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen

13 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta kaavan laadinnan eri vaiheissa. Luettelo osallisista sekä osallisten mahdollisuudet osallistua kaavan laadintaan sekä alustava aikataulu on kuvattu kaavan Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen aikana järjestetään viranomaisneuvottelut ja pyydetään lausunnot Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on ajantasaistaa voimassa oleva ranta-asemakaava vastaamaan päärakennuksen poikkeusluvan mukaista rakennuspaikkaa, sekä mahdollistaa rantasaunan rakentaminen. Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Voimassa olevassa seutukaavassa ranta-alue on osoitettu MY-alueeksi. Vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa alueelle ei kohdistu tavoitteita. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Rantaviiva Alueen pinta-ala on noin 2,5ha. Rakennusoikeutta muodostuu kaavamuutoksella RA-alueelle yhteensä 220 k-m². Pinta-alat kaavavarauksittain: RA-alue m² M-alue m² MY-alue 2565 m² Rantaviivan pituus on yhteensä 196 metriä, josta M-alueen rantaviivaa on 96 metriä ja MY-alueen 100 metriä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on rantaan osoitettu MY-alue, jolla pyritään rannan puuston säilyttämiseen ja ranta-alueen maiseman säilyttämiseen mahdollisimman luonnonmukaisena ja siten rakentamisen maisemaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen.

14 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Lomarakennusten korttelialue (RA) Päärakennuksen rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi lomarakennus, jonka kerrosala on enintään 95 k-m2 ja 2 kerrosalaltaan enintään 30k-m2 vierasmajaa sekä talous- rakennuksia joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 30 k-m2. Saunan rakennuspaikalle saadaan rakentaa sauna, jonka kerrosala on enintään 35 k-m2. Rakennusten julkisivumateriaali tulee olla puuta. Värityksen tulee olla hillitty ja soveltua maisemaan. Rakennukset on varustettava harjakatolla. Vesiklosettia ei saa asentaa. Kortteliin saadaan muodostaa enintään ohjeellisen tonttijaon mukainen määrä tontteja Muut alueet Rakentamisessa tulee huomioida mahdollinen radonhaitta. Maa- ja metsätalousalue (M) Puolet ranta-asemakaavan muutosalueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) RA-tontin kohdalle rantaan on osoitettu maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueella oleva suojapuusto tulee säilyttää ja aluetta hoitaa siten, että maisema säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena. 5.4 Kaavan vaikutukset Ranta-asemakaavan muutoksen vaikutukset ovat vähäisiä ja kohdistuvat lähinnä suunnittelualueeseen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Kaavamuutos ei olennaisesti muuta alueen yhdyskuntarakennetta. Rakennusoikeuden määrä ei kasva.. Rantapuusto on edellytetty säilytettäväksi, joten rantamaisema ei merkittävästi muutu nykyisestä. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta väestön rakenteeseen ja kehitykseen. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavan toteuttamisella ei ole olennaista vaikutusta palveluihin, työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan. Virkistys Kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta virkistykseen. Liikenne Kaavan toteuttamisella ei ole olennaista vaikutusta liikenteeseen.

15 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) Tekninen huolto Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Jätevesien käsittely on hoidettu kiinteistökohtaisesti pienpuhdistamolla. Uudet rakennukset liitetään olemassa olevaan järjestelmään Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön Maisema Rannan puuston säilyttäminen vähentää maisemaan kohdistuvia vaikutuksia ja meren lahdelta katsottuna ranta säilyy nykyisellään. Maaston koreimmat kohdat, avokallioiset lakialueet, on säilytetty metsäalueena, jolloin metsän profiili säilyy. Luonto Kaavamuutoksen mukainen päärakennus on rakennettu. Rantasaunan rakennuspaikka on tavanomaista kuivahkoa mäntykangasta eikä kaavan toteuttaminen vaaranna luontoarvoja Taloudelliset vaikutukset Kaavan toteuttamisella ei ole olennaista taloudellisia vaikutuksia Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Kaavan toteuttamisella ei ole olennaista sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia Ympäristön häiriötekijät ja viihtyisyys Kaavan toteuttamisella ei ole olennaista vaikutuksia ympäristön häiriötekijöihin ja viihtyisyyteen. Rakentamisessa tulee huomioida mahdollinen radonhaitta. 5.5 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 ) mukaan asemakaavan selostuksessa on mm. esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että Ranta-asemakaava Maaperä on pääasiassa moreenia, paikoin kalliota. Rakennuspaikat soveltuvat rakentamiseen. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Jätevesien käsittely on hoidettu kiinteistökohtaisesti pienpuhdistamolla. Uudet rakennukset liitetään olemassa olevaan järjestelmään. Kaavamuutoksessa on osoitettu rantaan erityisitä ympäristöarvoja käsittävä MY-alue, jolla oleva

16 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. suojapuusto tulee säilyttää ja hoitaa siten, että alue säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena. 5.6 Suhde maakuntakaavaan Kaava noudattaa voimassaolevaa seutukaavaa. Ranta-alue on osoitettu MYalueeksi. Vahvistettavana oleva maakuntakaava ei aseta ranta-asemakaavan muutokselle tavoitteita. 5.7 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) ympäristöhaittojen vähentäminen Asemakaava: Ranta-asemakaavan muutos on vähäinen verrattuna voimassa olevaan ranta-asemakaavaan. Kaavamuutoksella ei ole oleellista vaikutusta yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, taloudellisuuteen ja ekologiseen kestävyyteen. Alueella on yksi 2000-luvulla rakennettu päärakennus, jonka yhteyteen kaavamuutos sallii kaksi vierasmajaa sekä erillisen rantasaunan. Pellingin saaristossa sijaitsee sekä loma- että ympärivuotista asumista ja palveluita. Kaavamuutos koskee lomaasuntoaluetta. Alueella on olemassa oleva kiinteistökohtainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Kaavamuutos toteuttaa tavoitetta. Rakentamisessa tulee huomioida mahdollinen radonhaitta. Kaavamuutos koskee lomaasuntoaluetta. Loma-asukkaat hyödyntävät kunnallisia palveluita. Alueella on olemassa oleva kiinteistökohtainen jätevesien

17 Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos (17) käsittelyjärjestelmä. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa Kaavamuutoksessa rantaalueen puusto on edellytetty säilytettäväksi siten, että maisema säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena. Kaava-alueella läheisyydessä on hyvät virkistysmahdollisuudet. Kaavamuutoksen toteuttaminen ei aiheuta kohtuutonta haittaa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutoksen toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaava-alueen toteutuksen seurannasta vastaa kunta. Helsingissä ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Patrick Eriksson toimitusjohtaja arkkitehti SAFA, YKS-420 Maarit Suomenkorpi projektijohtaja maisema-arkkitehti, YKS-359