Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista 2/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista 2/2010"

Transkriptio

1 Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista 2/2010 Maija Rautamäki: Aallon YVA-kurssin opiskelijoilla monipuolinen tausta YVA-laki toimii, mutta parannettavaakin on Yva ry:n opintomatka Hollantiin Hollannin YVA ja SOVA Ison tuulipuiston suunnittelu ja YVA Hollannissa IAIA:n konferenssi Genevessä YVA-päivän 2010 esitykset

2 Pääkirjoitus Hollannin oppeja ja mielenkiintoisia eroja YVA:n toimivuusarvioinneissa Yva ry:n jäsenilta Rambollissa Kuten tästä lehden numerosta voitte lukea, arvoisat lukijat, oli Yva ry:n Hollannin matka tärkeä virstapylväs ry:n toiminnassa tänä vuonna. Moni YVAalan ammattilainen sai nähdä, että asioita voidaan tehdä myös toisella tavalla kuin Suomessa. Vaikkakin kokonaisuutena YVAt ja SOVAt tehdään koko EUn alueella samankaltaisesti johtuen suurelta osin EU-direktiivien ohjausvaikutuksesta, löytyi Hollannin ja Suomen välillä mielenkiintoisia eroavuuksia. Olisiko näistä otettavissa oppia nyt Suomessa käytävään YVA-lainsäädännön uudistamisprosessiin, johon liittyy läheisesti pari vastikään valmistunutta YVA-lainsäädännön toimivuusarviointia? Hollannin matkan aikana kiinnitin huomiota erityisesti kolmeen eroavuuteen Suomen ja Hollannin YVA-järjestelmässä. Hollannissa oli juuri viime kesänä muutettu YVA-lainsäädäntöä ja siirretty painopistettä YVAsta SOVAan. Näin voidaan jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa ottaa ympäristövaikutukset huomioon, jolloin itse hankkeiden toteutuksen yhteydessä niitä ei tarvitse tutkia enää niin laajasti - ainakaan pienemmissä hankkeissa. Toinen selkeä ero maiden välillä on Hollannin YVA-komissio. YVA-komissio on riippumaton asiantuntijaelin, joka neuvoo YVA-asioissa ja antaa lausuntoja YVA-hankkeiden toteutuksen riittävyydestä. Kolmas kiinnostava ero on se, että Hollannissa on säädetty mahdollisuus täydentää puutteita YVA-selostuksessa. Suomessa YVAn tultua hyväksyttyä se on hyväksytty sellaisenaan ja havaitut parannuskohteet jäävät useimmiten pelkiksi havainnoiksi eikä parannusten tekemistä enää valvo kukaan. Ympäristöministeriön Suomen ympäristökeskukselta tilaaman YVA-lain toimivuusarviointiin, jota esitellään tässä Impaktin numerossa, on listattu havaittuja puutteita ja kehittämiskohteita. Tosin yleisesti YVA-lain todettiin toimivan hyvin ja saavuttaneen tavoitteensa. Yksi havainto oli, että yhteysviranomaiset eivät toimi yhtenäisesti eri puolilla Suomea. Eroja oli ainakin YVA-menettelyjen soveltamisessa yksittäistapauksissa sekä vaikutusselvitysten vaatimustasoissa. YVAn tekijöiltä kuulee usein mainintoja yllättävistäkin ja jopa välillä mielivaltaisiksi koetuista yhteysviranomaisten vaatimuksista. Olisiko tässä paikka, jossa kannattaisin ottaa mallia Hollannista ja perustaa Suomeen elin, joka olisi riippumaton ja joka yhtenäistäisi käytäntöjä eri puolilla Suomea - vastaavaa mitä YVA-komissio tekee Hollannissa. Toinen YVA-lain toimivuusarvioinnissa todettu puute oli jo yllä mainittu piirre Suomen YVAssa, että YVA-selostusta ei velvoiteta täydentämään sen tultua hyväksytyksi. Hollannissa tämä vaatimus on - miksi ei Suomessa. Kahdenkeskisissä keskusteluissa YVA-ammattilaiset ja -viranomaiset ottavat tämän puutteen usein esille - selvästikin se koetaan puutteena. Vaikka YVA-lain toimivuusarvioinnissa ei todeta puutteita vaikutusarvioinnin painotuksessa YVAn ja SOVAn välillä, niin Hollannin ottama suunta siirtää painopistettä YVAsta SOVAan tuntuu järkevältä. Tällä ajatuksella voisi olla käyttöä myös Suomessa. Suuressa mittakaavassa haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan torjua ja tuottaa positiivisia ympäristövaikutuksia tehokkaimmin juuri laaja-alaisia suunnitelmia tehtäessä. Mielenkiintoinen ero tämän toimivuusarvioinnin ja toisen vastikään tehtyyn arvioinnin 1) välillä samasta aiheesta on se, että YVA-lain puutteena ei mainita sitä että metsähankkeet eivät vaadi YVAa, mutta tämä jälkimmäinen arviointi ottaa asian esille hyvinkin voimallisesti. Muuten johtopäätökset näissä kahdessa selvityksessä ovat hyvin samankaltaisia. Selitys eroavaisuuteen metsähankkeiden osalta olisi mielenkiintoista kuulla Erkki Ikäheimo 1) Ismo Pölönen, Pekka Hokkanen, Kimmo Jalava. The effectiveness of the Finnish EIA system - What works, what doesn t, and what could be improved? Environmental Impact Assessment Review Elsevier Inc. Jäseniltaan ja pikkujouluun osallistui yli 25 Yva ry:n jäsentä. Yhdistyksen jäseniltaa ja pikkujoulua vietettiin Rambollin tiloissa Espoossa Illan isäntänä toimi Erkki Ikäheimo. Paikalla oli yli 25 henkeä. Pipareiden ja glögin ohessa Ramboll Finlandin toimialajohtaja Mikko Leppänen kertoi lyhyesti yrityksestä, minkä jälkeen kuulimme Jari Mannilan esityksen valtatie 3:n YVA:sta. Siinä maakuntakaavan aluevarausta varten ryhdyttiin laatimaan tien alustavaa yleissuunnitelmaa ja YVAa. Hankkeesta vastaavan ja konsultin käsitys siitä, mikä on järkevä ja riittävä suunnittelun ja ympäristöselvitysten taso, poikkesi merkittävästi siitä, mitä yhteysviranomainen vaati. Esitys kirvoitti vilkkaan keskustelun alustavan yleissuunnittelun riittävästä tarkkuudesta, YVAn selvitysten riittävästä tasosta, yhteysviranomaisten vaatimuksista ja linjasta eri puolilla Suomea sekä siitä olivatko yhteysviranomaisen vaatimukset YVAlainsäädännön mukaisia. Erkki Ikäheimo piti lisäksi mielenkiintoisen esityksen Rambollin kansainvälisistä ympäristöprojekteista. Ennen ruokailua osallistujat pääsivät vielä pikaisesti ideoimaan valtakunnallisen YVA-päivän aiheita. Ruokailun jälkeen emäntänä toiminut Elina Latva järjesti hauskan YVA-aiheisen tietokilpailun. Jäsenilta oli antoisa ja keskustelu vilkasta. Illan lopuksi osa kävi saunomassakin. Jatkopaikaksi valikoitui Iso Omenan Sports Academy, jonne jaksoi lähetä vielä reilut kymmenen juhlijaa. Timo Huhtinen 2 Impakti 2/2010

3 Tuulienergiaa harakoille Viimeaikaisessa energiapoliittisessa keskustelussa on esitetty uusiutuvien energianlähteiden käytön voimallista edistämistä, jotta saavutettaisiin mm. EU:n joulukuussa 2008 hyväksymän ilmasto- ja energiapaketin tavoite. Eräänä tavoitteenahan on lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Etenkin tuuli ja aurinko ovat puhtaita uusiutuvia energianlähteitä, joiden hyväksikäyttöä tulisi edistää. Suomen luonnonolosuhteet eivät valitettavasti ole tuulienergialle niin suotuisat kuin valtamerien rannikkovaltioiden, mutta siitä huolimatta Suomessakin useat energiayhtiöt tutkivat tuulienergian hyödyntämistä ja etenkin tuulivoimalaitosten sijoittumismahdollisuuksia niin rannikolle kuin Lapin tuntureille. Tästä kertovat useat vireillä olevat tai päättyneet tuulivoimapuistojen YVA-hankkeet. Lisäksi maakuntakaavoitukseen on tullut paineita osoittaa uusia alueita tuulivoimapuistoja varten. Vaikka kansalaiset vastaavatkin gallupeissa haluavansa lisää mukavalta kuullostavaa tuulivoimaa, niin käytäntö on toinen silloin, kun tuulivoimaloita esitetään kodin tai kesämökin lähettyville. Vaikka voimalaitokset sijaitsisivat merellä etäällä rannikosta, jolloin melun ja varjostuksen ei enää arvioida vaikuttavan lähimpään asutukseen, niin voimalaitosten esteettiset vaikutukset koetaan haitallisiksi. Luontoon kohdistuvien vaikutusten lisäksi sosiaalisten vaikutusten arviointi on noussut keskeiseksi arviointikohteeksi tuulivoimalaitosten vaikutusten arvioinnissa. Tuulivoimapuistojen lopulliset toteuttamismahdollisuudet selviävät hankkeiden lupakäsittelyn jälkeen. Mielenkiintoista nähdä, millaisin ehdoin maahamme rakennetaan ensimmäisiä laajoja tuulivoimapuistoja vai kaatuvatko hankkeet valituksiin. Tuntuu siltä, että lupaprosessin kannalta helpompi olisi edelleenkin rakentaa kivihiili- tai turvevoimaloita kuin lisätä uusiutuvien energianlähteiden kuten tuulienergian käyttöä. Yva ry teki syyskuussa opintomatkan Hollantiin, jossa tutustuimme mm. tuulienergiahankkeisiin ja niiden vaikutusten arviointiin. Hollannissa kuten Tanskan ja Pohjois-Saksan yli lentäessämme oli helppo havaita, kuinka paljon näissä valtioissa on satsattu tuulienergian hyödyntämiseen. Tuulivoimaloita ei ollut pelkästään merellä vaan runsaasti myös kuivalla maalla avoimilla peltoalueilla. Mikä tiheästi rakennetussa Keski-Euroopassa näyttää olevan mahdollista, tuntuu harvaan rakennetussa Suomessa olevan mahdotonta. Annammeko tuulienergian karata harakoille? Hyvää alkavaa talvea! Gilbert Koskela Yva ry:n puheenjohtaja 2/ Julkaisija Yva ry Päätoimittaja Erkki Ikäheimo Toimituksen osoite Erkki Ikäheimo Kalakontintie 1 B Espoo Toimitusneuvosto Yva ry:n hallitus, ks. takakansi Taitto ja ulkoasu Timo Huhtinen Painosmäärä 250 Painopaikka Kopio-Niini Oy Seuraava lehti Keväällä 2011 ISSN Sisältö 4 Maija Rautamäki: Aallon YVA-kurssin opiskelijoilla monipuolinen tausta 6 YVA-laki toimii, mutta parannettavaakin on 8 Vuoden YVA-palkinto 9 Yva ry:n opintomatka Hollantiin Hollannin YVA ja SOVA 14 Hollantilainen moottirihanke 16 Ison tuulipuiston suunnittelu ja YVA Hollannissa 18 IAIA:n konferenssi Genevessä 21 YVA-päivän 2010 esitykset 26 YVA-alan julkaisuja Kansi: Rakenteilla olevan hollantilaisen moottoritien pienoismalli. Kuva: Minna Torkkeli Impakti 2/2010 3

4 Maija Rautamäki: Aalto-yliopiston YVA-kurssi houkuttelee laajapohjaisen opiskelija-aineiston Maija Rautamäki on Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun maisemaarkkitehtuurin professori. Hän vastaa yliopiston YVA-kurssista, joka nykyisin pidetään englanniksi ja johon osallistuu opiskelijoita eri puolilta yliopistoa - myös ulkomaalaisia opiskelijoita ulkomaalaisista yliopistoista. Koti Perniön Meri-Teijossa Maijan nykyinen koti on Perniön Teijossa, jossa hän asuu aviomiehensä Hannu Paunilan kanssa. Tämä on suunnitellut Meri Teijon lomakylän ja sitä ympäröivän retkeilyalueen. Maija tekee usein etätöitä kotoaan käsin. Lapsia heillä on kolme, joista vanhin opiskeli arkkitehdiksi, ja toiseksi vanhimmasta on tulossa tietoliikenneinsinööri Otaniemestä. Nuorin on kiinnostunut sosiaaliantropologiasta. Uinti parasta alle 4-asteisessa vedessä Maisema-arkkitehdin monipuolinen koulutus on hyvä pohja YVA-menettelyn kokonaisuuden ja sen osa-alueiden hahmottamiseen, sanoo maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki. Maija on kotoisin Lauttasaaresta - siis varsinaisesti hän on, kuten hän itse asian kuvaili, stadinkundi. Tosin jo ennen kouluikäänsä hän muutti Espooseen Tontunmäkeen. Hän on kaksilapsisesta perheestä. Kansakoulunsa hän aloitti 50-luvulla Olarin koulussa, joka on nykyisin Niittykummun koulu. Yhteiskoulun hän kävi Etelä-Espoon yhteiskoulussa. Kiinnostus maisemaasioihin alkoi Espoon kartoista Maija on ollut pienestä pitäen kiinnostunut maaston muodoista ja kartoista. Hänen isänsä ripusti Espoon kartat seinälle, josta hän uskoo kiinnostuksen saaneen alkunsa. Espoon Henttaan peltoaukeat ovat olleet myös maisemakiinnostuksen alkulähteitä. Kun Kehä II halkaisi Henttaan peltojen maiseman, tämä oli Maijalle kova pala, sillä alue edusti Maijalle koti-suomen maisemia parhaimmillaan. Harrastuksikseen Maija mainitsee hiihdon, pyöräilyn ja ulkouinnin. Tosin samassa yhteydessä hänen mielestään pitäisi harrastuksiksi mainita myös syöminen ja nukkuminen sekä muut päivittäiset toimet, sillä nuo harrastuksiksi mainitut asiat ovat ennemminkin hänen tärkeitä peruselintoimintoja. Eräs tapa toteuttaa näitä talviaikaan on hiihtää Otaniemestä Laajalahden venesatamassa auki pidettävälle avannolle ja pulahtaa sinne aamu-uinnille. Parhaat aamu-uinnit alkavat vasta kun veden lämpötila laskee alle neljän asteen. Tämä on varmaan yksi Maijan energisyyden lähteistä. 4 Impakti 2/2010

5 Maisemaarkkitehteja ei ole työttöminä Alunperin Maijaa olisi kiinnostanut muut opinnot kuin arkkitehtuuri kuten opinnot kaivosinsinööriksi, metallurgiksi, geologiksi tai metsänhoitajaksi. Näihin olisi kuitenkin vaadittu pitkän matematiikan opinnot ja hän oli lukenut lyhyen matematiikan. Hän pyrki opiskelemaan Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtiosastolle ja yllätyksekseen pääsi sisälle. Talojen piirtäminen oli alkuunsa kova pala, koska hän ei ollut koskaan ollut kiinnostunut siitä. Oma linja löytyi heti ensimmäisillä maisemasuunnittelun luennoilla. Yleensä arkkitehtiopiskelijat ovat taiteellisesti suuntautuneita, mutta laaja-alainen maisemaarkkitehtuuri pohjaa enemmän ekologiaan. Onneksi opiskelijoiden joukossa on myös näistä asioista kiinnostuneita. Maisema-arkkitehdit ovat hyvin työllistettyjä eikä työttömiä ole - toisin kuin arkkitehdeillä, joita on laman aikana ollut paljon työttömänä. Hänestä maisema-arkkitehtejä voisi kouluttaa paljon nykyistä enemmän. Maisemasuunnittelua tukivat laaja-alaiset lisäopinnot Opinnoissaan Maija keskittyi maisemasuunnittelun, josta hän myös teki diplomityönsä. Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna Perusopinnoissa hän ennätti laajentaa osaamisaluettaan yliopistolla muun muassa kasvimaantieteessä, metsäopinnoilla ja geomorfologialla. Geomorfologian innoittamana hän etsii aina ennen kunkin maisemasuunnittelutehtävän alkamista maaperäkartat suunnittelualueesta ja aloittaa suunnittelun tältä perustalta. Lisensiaattityönään, joka valmistui 1982, hän teki maastoon ja eri maakuntiin sovelletun viheraluemallin, jossa materiaalina oli 174 maaseututaajamaa. Opetustyönsä Arkkitehtuurin laitoksella hän oli jo aloittanut lisensiaattityönsä aikana. M a i s e m a s u u n n i t t e l u n professoriksi hänet nimitettiin vuonna Erityisaloikseen hän mainitsee erityisesti ekologisen maisemasuunnittelun, -hoidon ja -suojelun. Maisema-arkkitehtuurin asemasta on jouduttu taistelemaan Alunperin - alkaen maisemasuunnittelun opinnot sijaitsivat Viikissä Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, mutta 1969 ne siirrettiin Teknilliseen korkeakouluun - vuotta ennen kuin Maija aloitti opintonsa. Vielä 70-luvulla maisema-arkkitehtuuriin saattoi erikoistua. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä maisema-arkkitehtuuri oli jäädä apuaineen asemaan. Maisema-arkkitehtien ammattiyhdistyksen nostettua asiasta metelin perustettiin maisemaarkkitehtuurin koulutusohjelma, joka sai ensimmäisen professuurinsa Toisen professuurin koulutusohjelma sai 1996, mitä professuuria Maija nyt hoitaa. YVA-kurssi ollut opiskelijoiden kestosuosikki Ympäristövaikutusten arviointi on osa maisema-arkkitehdin koulutusta. Maija itse ei ollut eritysen perehtynyt YVAan, mutta joutui tutustumaan siihen kun sai YVA-kurssin vedettäväkseen heti ensimmäisenä lukukautenaan. Perehtyminen tapahtui itse opiskelemalla ja kurssille kutsuttujen vierailevien luennoitsijoiden avulla, mutta erityisesti kurssilaisten kriittisesti esittelemien YVA-raporttien kautta. 90-luvulla YVAn niin kutsuttu studiokurssi kesti yhden lukuvuoden. Nykyisin YVAkurssi on puolen vuoden mittainen. Kurssi sisältää sekä teoriaa että käytännön vaikutusarviointiharjoituksia. Nämä kurssit ovat olleet aina opiskelijoiden kestosuosikkeja. Vierailevia luennoitsijoita on viimevuosina ollut mm. VTT:ltä, Sito Oy:stä, Ramboll Finland Oy:stä, ympäristöministeriöstä ja Helsingin kaupungilta. YVA-kurssi sisältää teoriaa ja harjoitustöitä YVA-kurssin tavoite on perehdyttää opiskelijat ympäristövaikutusanalyysin eri muotoihin ja - menetelmiin, YVA-lainsäädäntöön ja sen soveltamismahdollisuuksiin laaja-alaisessa maisemasuunnittelussa. YVAkurssin laajuus on 6-8 opintoviikkoa. Kurssin aluksi opiskelija etsii YVA-ohjelman ja -raportin, jotka hän sitten esittelee muille opiskelijoille. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, mistä näkökulmasta maisemaa on YVA:ssa käsitelty. Kurssi sisältää myös teorialuentoja, jossa käsitellään lähinnä YVA-menettelyjä sekä oikeudellisia ja hallinnollisia käytäntöjä. Luentojen rinnalla tehdään käytännöllisiä harjoitustöitä sekä kaava-, hanke- ja strategisesta YVAsta. Maisema-arkkitehdin monipuolinen koulutus antaa hyvän pohjan YVA-prosessin kokonaisuuden sekä eri osa-alueiden sisällön hahmottamiseen ja ohjelmointiin. Aalto-yliopisto laajentanut opiskelijavalikoimaa Maija on kokenut Yva ry:n YVA-päivien olevan erittäin hyvä apu opetuksessa. Opiskelijoita kehotetaan liittymään Yva ry:hyn. Myös yhdistyksen opintoretket ovat olleet hyödyllisiä. YVA-kurssi on kokenut Aalto yliopiston perustamisen yhteydessä uuden kehitysharppauksen, ja se on nykyisin osa englanninkielistä Creative sustainability-maisteriohjelmaa. Siihen osallistuu Aalto-yliopiston opiskelijoita yliopiston eri osista Kauppakorkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta ja Teknillisestä korkeakoulusta. Kurssille osallistuu myös ulkomaisia opiskelijoita. Aalto yliopiston avulla kurssille saadaan laajapohjaisempi oppilasvalikoima, mikä vastaa paremmin todellisten YVAhankkeiden työryhmiä. Tosin Aalto yliopiston perustaminen aiheuttaa paljon ylimääräistä työtä - muutakin kuin kurssien uudelleen järjestelyjä. Maisemavaikutukset arvioidaan nyt vain tietyissä kohteissa YVAssa Maija näkee useita kehittämiskohteita. Hänen mielestään on ongelma, että hankkeesta vastaava teettää YVAn - kenen leipää syöt sen lauluja laulat. Tosin enemmistö YVAselostuksista on tehty hyvin Maijan kokemuksen mukaan. Toinen kehittämiskohde liittyy maisemavaikutuksiin. YVAssa maisema otetaan huomioon vain tietyissä kohteissa, joita ovat Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut muinaisjäännöskokonaisuudet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Muualla maisemaa ei tarvitse ottaa huomioon, joten valtaosa maisemista jää arvioinnin ulkopuolelle. Tämä on vastoin Eurooppalaista maisemayleissopimusta, jonka Suomikin on ratifioinut. Sen mukaan kaikki, myös arkipäiväiset ja huonokuntoiset maisemat, tulisi ottaa huomioon niin YVAssa kuin suunnittelussakin. Erkki Ikäheimo Ramboll Finland Oy Impakti 2/2010 5

6 YVA-laki toimii, mutta parannettavaakin on YVA-lain toimivuusarvioinnin mukaan lain tavoitteet ovat toteutuneet kokonaisuudessaan hyvin, mutta kehittämiskohteitakin löydettiin runsaasti. Nyt valmistunut YVA-lainsäädännön toimivuusarviointi on ensimmäinen kokonaisarviointi 1994 voimaan tulleen YVA-lain toimivuudesta. Kokonaisuudessaan YVA-lain tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. YVA-laki toteuttaa onnistuneesti yhteisölainsäädäntöä ja Suomessa tehdyt valinnat näyttävät toimivuusarvioinnin perusteella onnistuneilta. YVA-menettelyn paikka ja rooli löytynyt YVA-menettely on löytänyt paikkansa osana suurten ympäristövaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden valmistelua ja ohjausta. YVA-menettely on lisännyt ja parantanut ympäristöä koskevaa tietoa suunnittelussa ja päätöksenteossa ja samalla kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten mahdollisuudet osallistua hankkeiden suunnitteluun ovat parantuneet. Eri osapuolet ovat oppineet YVA-menettelyn roolin yhtenä ohjauskeinona. Myös nykyinen lainsäädädäntö on opittu eikä siihen kohdistu suuria muutostarpeita. Toimivuus riippuu hanketyypistä Hankkeet, joihin YVA-menettelyä sovelletaan, ovat hyvin erilaisia ja YVA-menettelyä toteutetaan hyvin erilaisissa suunnittelu- ja päätöksentekotilanteissa. YVA-menettelyn toimivuudessa on tästä johtuen suurta vaihtelua eri hanketyyppien välillä. Yleiskuva YVA-lain kehittämiseksi saatu Toimivuusarvioinnissa tarkasteltiin YVA-lainsäädännön ja YVA-menettelyn keskeisiä piirteitä ja toimivuutta sekä YVAlain tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin tavoitteena oli kuvata toimivuuden nykytilaa sekä tuottaa tietoa ympäristövaikutusten arvioinnin ja YVA-lainsää- Parhaimmillaan YVA-menettely näyttäisi olevan silloin kun sitä käytetään riittävän varhaisessa vaiheessa hankkeen suunnittelutyökaluna ja hankkeella on sijoituspaikkavaihtoehtoja. Esimerkiksi voimajohtohankkeiden suunnittelua ei ole määritelty lainsäädännössä ja kantaverkkoyhtiö Fingrid onkin ottanut voimajohtohankkeissaan YVA-menettelyn keskeiseksi työkalukseen hankkeen vaihtoehtojen muodostamisessa ja vertailussa sekä vuorovaikutuksen järjestämisessä. YVA-menettelyä sovelletaan lukumääräisesti harvoihin, mutta toisaalta ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiin hankkeisiin. YVA-asetuksen hankeluettelo kattaa kaikki suurimmat hankkeet ja joistain hanketyypeeistä kaikki toiminnot. Eri osapuolten mukaan YVA-menettelyä ei saa kangistaa liiallisella sääntelyllä ja ohjeistuksella. Joustavuus ja tapauskohtainen harkinta ovat tärkeitä. YVA-menettelyssä ja sektorilainsäädännössä yhteensovitettavaa Laajan ympäristövaikutusmääritelmän vuoksi YVA-menettelyssä tuotetaan myös sellaista tietoa, jota sektorilainsää- dännön mukaisessa päätöksenteossa ei kaikilta osin voida ottaa huomioon. Hankkeita koskevat valitukset voivat joissakin tapauksissa perustua YVA-menettelyssä esiin nousseisiin asioihin. Näitä ei kuitenkaan voida ottaa muutoksenhaussa huomioon. Ongelman ydin ei tällöin ole YVA-lain toimivuudessa tai YVA-menettelyn laadussa, eikä se siksi ole ratkaistavissa YVAlakia muuttamalla. Kyse on ennemminkin arviointimenettelyn roolin ymmärtämisestä ja sen yhteensovittamisesta sektorilainsäädäntöön. Osa toimivuusarvioinnissa todetuista kehittämiskohteista on sellaisia, joihin voi liittyä lainsäädännön tarkistamista, esimerkiksi YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamista on syytä selkiyttää. Olemassa olevien hankkeiden muutosten ja laajennusten ympäristövaikutusten arviointi voitaisiin tehdä myös ympäristölupamenettelyn yhteydessä ympäristötavoitteiden siitä juuri kärsimättä. Sektorilakeja voitaisiin yhdenmukaistaa siten, että ne ottaisivat paremmin huomioon YVA-menettelyssä tuotetun laaja-alaisen tietopohjan. Ohjeistusta, koulutusta ja soveltamisharkintaa lisättävä Huomattava osa kehittämiskohteista ei vaadi lainsäädäntömuutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi vapaaehtoisten toimialakohtaisten ohjeiden tekeminen ja internetin nykyistä parempi hyödyntäminen kansalaisten osallistumisen parantamiseksi. Arviointiraportit ovat toisinaaan vaikeselkoisia ja selvityksiä olisi syytä tehdä merkittävimmistä vaikutuksista. Viranomaistoiminnan yhtenäisyyden turvaamiseksi yhteysviranomaisten koulutuksen ja ohjeistuksen on oltava jatkuvaa ja ajantasaista. Eri hankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnissa on puutteita. Seurannassa ja seurantatiedon hyödyntämisessä on myös kehittämistä. Toimivuusarvioinnin mukaan on myös perusteltua lisätä YVA-menettelyn soveltamisharkintaa yksittäistapauksissa. Tässä asiassa yhteysviranomaiset voisivat olla nykyistä aloitteellisempia. 6 Impakti 2/2010

7 YVA-menettelylle on keskeistä laaja osallistuminen, vaihtoehtotarkastelu ja lavea ympäristövaikutusten määritelmä. Hankkeen edetessä suunnittelusta lupaan on tyypillistä, että sektorilakien mukainen tarkastelu on rajatumpaa. Osa YVAn tietopohjasta rajautuu päätöksenteon ulkopuolelle. Tällöin lupapäätöstä koskeva muutoksenhaku koskee vain osaa YVAssa tuotetusta tiedosta. Muodolliseen päätöksentekoon kanavoituva tieto ja vaikutus ovat kuitenkin vain osa YVAn vaikutusta. Lupapäätöksen lisäksi tehdään hanketta koskevia poliittisia päätöksiä sekä muuta suunnittelua ja seurantaa. Näille YVA tuottaa tietoa. YVA-menettelyn asemoituminen suunnittelun ja päätöksenteon kokonaisuuteen kuvaa vaikutusmekanismien moninaisuutta. Vaikutukset kohdistuvat laajalle ja ovat usein luonteeltaan välillisiä. dännön mahdolliseksi kehittämiseksi. Monipuolisen ja laajan aineiston sekä erilaisten näkökulmien avulla luotiin kokonaisvaltainen arvio YVA-lainsäädännön ja -menettelyn vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Espoon sopimuksen mukaiset tehtävät, aluehallintouudistuksen vaikutukset ja hankeluettelon tarkka läpikäynti rajattiin pois arvioinnista. Toimivuusarvioinnin tilastollista tarkastelua varten koottiin tietokanta kaikista Suomessa toteutetuista YVA-menettelyistä ja verrattiin sitä toimialoittain ympäristölupatietokantaan. Toimivuusarviointia varten haastateltiin noin 40 alan toimijaa, haastateltavina oli hankkeista vastaavia, konsultteja, yhteysviranomaisia, päätöksentekijöitä, kaavoittajia ja järjestöjen edustajia. Toimivuusarvioinnin tueksi tilattiin myös erillisselvitys YVA-lain ja maankäyttö- ja rakennuslain välisestä suhteesta sekä erillinen oikeudellinen selvitys. Tausta-aineistona hyödynnettiin aiempaa suomalaista YVA-tutkimusta ja alan kirjallisuutta. Ympäristöministeriö tekee johtopäätökset Ympäristöministeriö tilasi toimivuusarvioinnin Suomen ympäristökeskukselta, arvioinnista vastasivat johtava asiantuntija Jorma Jantunen SYKEstä ja tutkimuspäällikkö Pekka Hokkanen Keski-Suomen ELYkeskuksesta. Myös työ- ja elinkeinoministeriö osallistui hankkeen rahoitukseen. Toimivuusarviointi on julkaistu Suomen Ympäristö -sarjassa (kirjallisuusviite alla) ja se lähtee laajalle lausuntokierrokselle, minkä jälkeen ympä- ristöministeriö tekee omat johtopäätöksensä YVA-lainsäädännön kehittämisestä. Jorma Jantunen, SYKE Pekka Hokkanen, Keski-Suomen ELY-keskus Jorma Jantunen ja Pekka Hokkanen. YVA-lainsäädännön toimivuusarviointi, Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toimivuus ja kehittämistarpeet. Suomen ympäristö 10/2010, Ympäristöministeriö, Helsinki Impakti 2/2010 7

8 Vuoden 2010 Hyvä-YVA-palkinto Suurhiekan merituulipuistohankkeen YVAlle Yva ry:n puheenjohtaja Gilbert Koskelan mukaan hanke antaa hyvän lähtökohdan sille, miten tuulienergian hyödyntämisen ympäristövaikutukset tulisi Suomessa arvioida. Hailuodosta 20 kilometriä pohjoiseen sijaitsevalle matalikolle suunniteltu 400 MW:n merituulipuisto on tällä hetkellä vesilupavaiheessa. YVA hyvä monella osa-alueella Valinnan perusteluissa mainitaan, että Suurhiekan ympäristövaikutusten arviointi on kokonaisuudessaan erinomaisesti laadittu. Erityisen ansiokasta Suurhiekan yva:ssa on se, että yhteisvaikutukset muiden Oulun seudun hankkeiden kanssa on otettu hyvin huomioon. Vaihtoehtoja on vertailtu kattavasti, ja myös hylätyt vaihtoehdot hylkäysperusteineen on esitetty. Vaikutustarkastelu kattaa hankkeen koko elinkaaren toiminnan lopettamiseen asti. Palkitsemisperusteena on myös se, että haittojen vähentämiseen on kiinnitetty paljon huomiota ja että Natura-arviointi on liitetty arviointiin hyvin mukaan. Arviointiselostuksessa on panostettu osallistumisen ja vuorovaikutuksen raportointiin: sidosryhmiltä saadut mielipiteet on todettu, ja on myös kerrottu, miten mielipiteet on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa. Lisäksi Suurhiekan YVA:ssa huomionarvoista on se, että hankkeen seurannan järjestäminen on esitetty hyvin jo suunnitteluvaiheessa. Iloa ja onnistumisen tunnetta tekijöilleen Yhteistyö hankkeen eri osapuolten välillä oli sujunut ilahduttavan hyvin yhteysviranomaisena toimineen Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen Tuukka Pahtamaan mukaan. Yhteysviranomainen on kokenut voivansa vaikuttaa hankkeeseen jo suunnitteluvaiheessa ja saanut kokea virkatyössään iloa ja onnistumisen tunnetta. Wpd Finland Oy:n puolesta Yva ry palkitsi wpd Finland Oy:n Suurhiekan merituulipuistohankkeen esimerkillisen hyvin laaditusta ympäristövaikutusten arvioinnista. YVA-konsulttina hankkeessa toimi Pöyry Energy Oy. YVA-palkinnon kunniakirjan otti vastaan Esa Holttinen wpd Finland Oy:stä. Kuvassa oikelta Tuukka Pahtamaa ELY-keskuksesta, Esa Holttinen ja Heli Rissanen wpd Finland Oy:stä, Tomas Bonn Pöyry Energy Oy:stä sekä Sauli Vatanen Kala- ja vesitutkimus Oy:stä. palkinnon ottivat vastaan toimitusjohtaja Esa Holttinen ja johtaja Heli Rissanen YVA-päivillä Pasilassa Pioneerihanke tuleville hankkeille Holttinen ja Rissanen toteavat Suurhiekan avomerituulipuiston olevan hankkeena ainutlaatuinen, sillä Perämeren alueella sijaitsevista suuren mittakaavan tuulipuistoista ei ole käytännössä ennakkotapauksia. Suurhiekan toimiminen pioneerihankkeena kannusti hankevastaavaa arvioimaan ympäristövaikutukset perusteellisesti, jotta haitalliset vaikutukset saataisiin minimoitua ja myös hyödyt tulisivat esiin. Pioneeriluonteensa takia Suurhiekka on koettu merkittäväksi myöhempien hankkeiden onnistumisen kannalta, kiteyttävät Rissanen ja Holttinen. Onnistunut vuoropuhelu paransi hanketta Vaikuttaa siltä, että Suurhiekan ympäristövaikutusten arviointi on täyttänyt tarkoituksensa aitona suunnittelun apuvälineenä ja vuoropuhelun mahdollistajana. Sidosryhmien näkemysten huomioonottaminen on todennäköisesti auttanut vähentämään väärinkäsityksiä ja edistänyt parhaan mahdollisen suunnitteluratkaisun muodostumista: esimerkiksi ammattikalastajien osallistumisen ansiosta kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia saatiin vähennettyä. Vaikutusten seuranta aloitettu aikaisin Suurhiekan toteuttamisen vaikutusten seurantaan on ha- luttu kiinnittää erityistä huomiota, sillä seuranta antaa arvokasta tietoa hankkeen vaikutuksista ja toimii esimerkkinä myöhemmille hankkeille. Kalastukseen kohdistuvien vaikutusten seuranta on jo aloitettu, ja myös vesiluontoon kohdistuvien vaikutusten seuranta on alkamassa, kun lupahakemus on hyväksytty ja mm. tarvittavat seurantavelvoitteet on tarkemmin määritelty. Rissanen ja Holttinen mainitsevat, että wpd Finland Oy:n emoyhtiöllä on pitkät perinteet ympäristövaikutusten arvioinnissa, vaikka Suomessa yhtiö on toiminut vasta vuodesta Yva ry:n tunnustus on tyytyväisenä noteerattu wpd-konsernissa. Sonja-Maria Ignatius, tekniikan yo 8 Impakti 2/2010

9 Yva ry:n opintoretki Hollantiin Opintoretki rakentui kattavan ja mielenkiintoisen ohjelman ympärille. Torstaina vierailimme Hollannin ympäristöministeriössä ja tutustuimme moottoritiehankkeeseen. Perjantaina tutustuimme isoon tuulivoimahankkeen, johon liittyen kuulimme esitykset niin Hollannin YVA-komission, luonnonvaraministeriön, konsultin kuin hankkeesta vastaavan edustajilta. Raitiovaunulinjat kulkivat Amsterdamin keskustassa kävelykadulla. Keskustan ulkopuolella joukkoliikennelinjoilla katujen keskiosa oli varattu raitiovaunuja ja busseja varten. Opintoretki alkoi kello 5.30 torstai-aamuna Helsinki-Vantaan lentokentältä. Aikaisesta ajankohdasta huolimatta hyväntuuliset 22 retkeläistä suuntasivat aamukoneella ahkerasti suunnitellulle retkelle Hollantiin. Matkan ensijännitys koettiin matkatavarahihnalla Amsterdamissa. Kello kului, juna Haagiin lähti ja osa porukasta oli edelleen ilman matkatavaroita. Onneksi reilun puolen tunnin odotuksen jälkeen saatiin ilmoitus kadonneen matkatavarakärryn löytymisestä. Mattimyöhäisetkin onnistuivat liittymään etujoukkoihin ympäristöministeriössä loppujen lopuksi melko sopivaan aikaan. Hollannin ympäristöministeriössä VROM:ssa kuulimme esitykset Hollannin YVA-menettelystä sekä viime aikoina YVA- ja SOVA-lainsäädäntöön tehdyistä uudistuksista. Esitysten päätteeksi ministeriö tarjosi meille lounaan työpaikkaruokalassa, jossa pöydässä odotti meille eksoottinen hollantilainen lounas: leipiä, leikkeleitä, juustoja, leivitettyjä uppopaistettuja kroketteja sekä maitoa ja piimää. Kanaville sillat moottoritien yli Iltapäivällä tutustuimme ison rakenteilla olevan moottoritiehankkeen vierailukeskukseen ja työmaahan. Hankkeen suunnittelussa suomalaisen silmään osuivat sillat, joita pitkin kanavat ylittävät tien eikä suinkaan tie kanavaa. Täytyyhän purjeveneiden päästä liikkumaan. Muita hankkeen tekniseen toteutukseen liittyviä erikoisuuksia olivat moottoritien ja suurnopeusradan samanaikainen suunnittelu ja toteutus sekä maanpinnan alapuolelle rakennettava avoin tunneli, jota pitkin moottoritie kulkee asuintalojen lähellä haittojen vähentämiseksi. Torstai-illan päätteeksi matkustimme bussilla Amsterdamiin, jossa majoituimme keskustaan hotelli Edeniin. Perjantai-aamuna matkustimme junalla Utrechtiin Hollannin YVA-komission vieraiksi. Kuulimme esityksen komission asiantuntijaroolista YVA- Impakti 2/2010 9

10 Kattava kanavaverkoston avulla merkittävä osa raskaista kuljetuksista voidaan hoitaa jokilaivoilla. menettelyissä ja toiminnasta esimerkkinä olevassa tuulivoimahankkeessa. Laaja tuulipuisto sisämeren rannalle Luonnonvaraministeriön edustaja esitteli, kuinka Hollannissa on tehty kansallista maan tuulivoima-alueita koskevaa suunnittelua. Hän myös mainitsi muun muassa, kuinka hollantilaiset menettivät edelläkävijän asemansa tuulivoimatekniikassa 1980-luvulla tanskalaisille. Nyt suunnitelmia uusien tuulivoimaloiden rakentamiseksi on useiden tuhansien megawattien edestä. Esimerkkinä olevasta tuulipuistohankkeesta hankkeen YVAa laatinut konsultti esitteli hankkeen suunnittelun ja YVAn vaiheita. Esitysten jälkeen hyppäsimme bussiin ja suuntasimme Lemmeriin tutustumaan suunniteltuun tuulipuistoalueeseen. Matkalla ihailimme valtavia määriä pyöriviä tuulimyllyjä. Itse alueeseen tutustuimme veneellä. Nautimme veneessä leivistä ja leikkeleistä muodostunutta lounasta, kun odottelimme pääsyä kanavan ja sulkuporttien kautta Hollannin sisämerelle. Ne, jotka saivat nauttia alkumatkan auringonpaisteesta veneen keulassa maaten, joutuivat myöhemmin kokemaan keulapaikan märkyyden avoimella vedellä. Veneretken jälkeen siirryimme bussilla Urkiin, jossa tuulivoimahankkeen toteuttamisesta vastaava Janneke Wijnia- Lemstra Koepel Windenergiesta esitteli hankkeen yleissuunnitelmaa sekä hankkeeseen liittynyttä tiedottamista ja vuorovaikutusta. Haastavan hankkeen toteuttajia ovat kymmenet paikalliset maanviljelijät. Mukana ol- Ennen sisämerelle pääsyä ilma oli lämmin ja kanava tyyni. Eväät oli sopiva syödä ennen meriosuutta, jossa sadetakit olivat tarpeen. 10 Impakti 2/2010

11 Hollannissa kaupunkien väliset junayhteydet ovat sujuvat. Osaan opintoretken vierailukohteista matkustettiin bussilla. leiden yhteistyön koordinointi toikin omat haasteensa hankkeen eteenpäin viemiseen. Valtavankokoinen tuulipuisto tuottaisi valmistuessaan 1,5 prosenttia Hollannin sähköntarpeesta. Illaksi palasimme takaisin hotelliimme Amsterdamiin. Pyöräily sujuu Amsterdamissa Lauantaina vuokrasimme pyörät, joilla kävimme etsimässä ryhmittäin leikkimieliset rastit. Iltapäivällä osa opintomatkalaisista jatkoi omaehtoisesti pyöräilyä Amsterdamissa, kun taas toinen puoli luovutti pyörät ja jatkoi tutustumista jalan keskustan elämään ja kauppapalveluihin. Illalla koko matkaseurueemme kävi syömässä indonesialaisessa ravintolassa. Ruoka oli maittavaa ja vaihtoehtoja löytyi moneen makuun - kussakin pöydässä oli maisteltavana parikymmentä erilaista ruokalajia friteeratuista kananpaloista hapanimeliin hedelmiin. Illan viihde koostui paitsi rennoista ja lentävistä keskusteluista, myös pyöräryhmien esityksistä. Sunnuntai-aamuna matkustimme junalla lentoasemalle ja sieltä palasimme lentäen Suomeen. Opintoretki oli antoisa ja monipuolinen. Kuulimme paljon mielenkiintoisia uusia asioita varsinkin tuulivoimahankkeista ja pääsimme tietenkin myös nauttimaan hyvästä seurasta ja viihdyttävästä vapaa-ajan ohjelmasta. Suuri kiitos matkanjärjestäjille Anne Määtälle ja Tiina Kähölle. Karoliina Joensuu Timo Huhtinen Yva ry Amsterdamissa on helppo pyöräillä. Pyörätieverkosto on kattava, maasto tasaista ja välimatkat suhteellisen lyhyitä. Impakti 2/

12 Hollannissa tuoreita muutoksia YVAan ja SOVAan Hollannin YVA- ja SOVA-lainsäädännön muutokset tulivat voimaan heinäkuun alussa. Muutosten yhtenä tarkoituksena on keventää YVA-menettelyä hankkeissa, jotka edellyttävät Pascale van Duijse (vas.) ja Eva Baron Hollannin ympäristöministeriöstä (VROM) kertoivat Hollannin tuoreesta YVA- ja SOVA-lainsäädännön muutoksesta Yva ry:n opintoretkellä ympäristölupaa. Samalla on haluttu vahvistaa suunnitelma- ja ohjelmatasoa siirtämällä osallistumisen järjestämisvelvoitetta YVAsta SOVAan. Aloite keventämiseen on tullut poliittiselta kentältä. YVA-menettelystä säädettiin Hollannissa ensi kertaa vuonna Hollannin YVA-menettelyä on aikoinaan pidetty Euroopan edistyksellisimpänä. Sen yhtenä erityispiirteenä on asiantuntijaelin YVA-komissio. Lakia on muutettu matkan varrella useaan otteeseen. Vuonna 2003 aloitettiin valmistelu YVA ja SOVA-menettelyjen uudistamiseksi osana laajempaa ympäristölainsäädännön muutosta. Kokonaisuuteen on kuulunut mm. SOVA-lain voimaantulo Viimeisimmät muutokset sekä SOVA- että YVA-lainsäädäntöön tulivat voimaan heinäkuussa Työn alla on vielä YVAn soveltamistarpeen määrittelyyn eli screening -vaiheeseen liittyvä uudistus. Hollannissa on itsenäinen YVA-komissio YVA- ja SOVA- lainsäädännöstä vastaa Hollannin asunto-, alueidenkäyttö- ja ympäristöministeriö (VROM), joka sijaitsee Haagissa. Asiantuntijoita on töissä neljä. Ministeriöllä on lisäksi käytössään Infomill- niminen helpdesk, jossa on viisi asiantuntijaa auttamassa eri tahoja YVA- ja SOVA-lainsäädäntöön liittyvissä ongelmissa. YVAssa ja SOVAssa toimivaltaisina viranomaisina toimivat kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaiset. YVA-komission roolina on toimia riippumattomana, neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä. Komission toimisto sijaitsee Utrechtissa ja siellä työskentelee 15 teknistä sihteeriä, jotka koordinoivat hankkeista annettavat lausunnot. Käytössään heillä on 500 ekspertin rekisteri, josta valitaan 3-5 asiantuntijaa jokaisenyvan tai SOVAn riittävyyden arviointiin. Hankkeesta vastaavalle komission lausunto on ilmainen silloin, kun lainsäädäntö sitä edellyttää. Jos lausunnon haluaa muussa tapauksessa, se maksaa 5000 euroa. Vaikka komission lausunto ei ole oikeudellisesti sitova, se on kuitenkin niin arvostettu, että se otetaan hyvin tarkkaan huomioon. YVAaan on mahdollista vaatia täydennystä Toisin kuin Suomen YVAlaissa, Hollannissa on säädetty mahdollisuudesta täydentää puutteellinen YVA-selostus. Mikäli komissio toteaa arviointiselostuksen puutteelliseksi, hankkeesta vastaavalla on kuusi viikkoa aikaa täydennysten tekemiseen. Yleensä puutteet saadaan korjattua tässä aikataulussa. Osallistumisen painotus SOVA-vaiheeseen Juuri voimaan tulleilla lakimuutoksilla haluttiin saada painoarvoa strategisen tason suunnitteluun, ennen kaikkea osallistumisen lisäämisen kautta. Ennen vapaaehtoinen osallistumisvaihe suunnitelmien ja ohjelmien scoping-vaiheessa (ohjelmavaihe) on nyt tehty pakolliseksi. Suurimmalta osaltaan muutokset koskevat maankäytön suunnitelmia. Kun osallistumista lisättiin strategisella tasolla, vähennettiin sitä hanketasolta. Osassa YVA-hankkeita ei arviointiohjelmavaiheessa ole enää osallistumista. YVA voi olla laaja tai suppea -SOVA aina laaja Lakimuutos jakaa YVA-menettelyt kahteen eri ryhmään. Hankkeet, joissa ympäristölupa pääasiallisesti määrittelee hankkeen toteuttamisehdot, menevät ns. suppean YVA-menettelyn kautta. Tällaisia hankkeita on noin neljännes kaikista YVAn läpikäyvistä hankkeista. Suppe- 12 Impakti 2/2010

13 aa menettelyä ei voida kuitenkaan soveltaa hankkeissa, jotka edellyttävät Natura-arviointia. Laajaa YVA-menettelyä puolestaan sovelletaan hankkeissa, joiden pääasiallinen lupa on muu kuin ympäristölupa. SO- VAt läpikäyvät aina laajan menettelyn. Laajasta julkinen ilmoitus, suppeasta ei Suppeassa menettelyssä ei anneta enää julkista ilmoitusta YVA-menettelyn alkamisesta eikä scoping-vaiheessa (ohjelmavaihe) järjestetä kuulemista. Direktiivin mukaan hankkeesta vastaava on kuitenkin oikeutettu kysymään neuvoa viranomaiselta ja tämä mahdollisuus on säilytetty. Myös viranomaisella on mahdollisuus edellyttää neuvottelua arviointiohjelman laajuudesta. YVAn sisältövaatimuksia on muutettu niin, että niistä on poistettu edellytys suunnitella most environmental friendly -vaihtoehto. Laajaan menettelyyn kuuluu julkinen ilmoitus arvioinnin alkamisesta ja siihen liittyvät osallistumismenettelyt. Samoin scoping-vaiheeseen liittyvät neuvottelut ja viranomaisen lausunto kuuluvat vain laajaan menettelyyn. Nyt hankkeesta vastaavalla enemmän vastuuta Lakiuudistukset ovat niin tuoreita, että kokemuksia ei ole juurikaan kerrottavaksi. YVAmenettelyyn kohdistuvat muutokset koetaan kuitenkin merkittävämpinä kuin SOVAaan kohdistuvat. Suppeassa menettelyssä hankkeesta vastaavalla on selvästi enemmän vapautta tehdä ympäristövaikutusten arviointi, kontrolli tulee myöhäisessä vaiheessa ja osallistuminen painottuu arviointiselostuksen käsittelyyn. Hollantilaisten viranomaisten mielipide on, että sisältövaatimukset eivät juuri ole muuttuneet. Hankkeesta vastaavalla on omaehtoisuuden mukanaan tuomana myös aiempaa suurempi vastuu hankkeensa arvioinnista. Jos arvioinnin rajaus ei ole kohdallaan, voi arviointiselostuksen jälkeen joutua palaamaan takaisin -esimerkiksi laajentamaan vaihtoehtotarkastelua. Komission asiantuntijat olettavat, että suppeassa menettelyssä hankkeesta vastaavat tulevat omaehtoisesti pyytämään lausuntoja arviointiohjelmavaiheessa varmistaakseen, että arvioinnin rajaus on riittävä. Seija Rantakallio Ympäristöministeriö Impakti 2/

14 A4 moottoritietä levennetään ja viedään kanaalien ali Hollannissa Yva ry:n Hollannin opintomatkalla tutustuttiin A4- moottoritiehankkeeseen välillä Burgenveen - Leiden, jossa käytettiin uudenlaista tekniikkaa kanaalien johtamiseksi tien yli. Hanketta varten oli perustettu informaatiokeskus, jotta informaatiota olisi saatavilla hankkeen lähellä. Opintomatkan yksi tutustumiskohteista oli A4-moottoritiehanke. Vierailimme torstaina ensin Leiderdorpissa sijaitsevassa hankkeen infokeskuksessa, jossa opas Marcella Jas johdatti vierailijat aiheeseen. Marcella kävi havainnollisesti läpi projektin vaiheet nykyhetkeen asti. Hän esitteli myös tarkasti uudenlaisen tekniikan, jota hankkeessa on käytetty moottoritien yli rakennettavien kanaalisiltojen rakentamisessa. Esittelyn jälkeen lähdimme maastoon katsastamaan moottoritien rakennustöiden edistymistä. A4-moottoritie kulkee Amsterdamista Leidenin, Haagin, Delftin, Rotterdamin ja Bergen op Zoomin kaupunkien kautta Belgian rajalle aina Antwerpenin pohjoispuolelle asti. Amsterdamin lounaispuolella välillä Burgenveen - Leiden moottoritietä levennetään 20 kilometrin osuu- Leiderdorpissa sijaitsee A4-moottoritiehankkeen informaatiokeskus, jonka näkötornista voi seurata rakennustyömaata. Koottavan pienoismallin avulla Marcella Jas havainnollisti, kuinka moottoritie rakennetaan kanavan ali. Hollantilaiset hallitsevat vesirakentamisen. Moottoritien yli kulkee kanava., delta 2+2-kaistaisesta 2+3-kaistaiseksi. Hankkeen valmistuttua tiealueelle jää ylimääräistä tilaa, mikä mahdollistaa tien leventämisen tulevaisuudessa 2+4-kaistaiseksi ilman yhtä massiivisia rakennustoimia kuin tässä vaiheessa. Tietä ei levennetä suoraan 2+2-kaistaisesta 2+4-kaistaiseksi, koska ympäristöjärjestöjen vastustus leveämmälle tielle oli suuri. Hankkeen on määrä valmistua vuonna A4-moottoritiehankkeesta vastaavat Hollannin kaksi ministeriötä (asunto-, kaavoitus- ja ympäristöministeriö sekä vesiliikenteestä vastaava ministeriö), Etelä-Hollannin maakunta sekä Leiderdorpin, Leidenin ja Zoeterwouden kunnat. Tie levenee vaiheittain Hanke on jaettu kolmeen vaiheeseen: pohjoinen osa Burgenveen - Ringvaart, eteläinen osa Leiderdorp - Zoeterwoudedorp sekä keskiosa näiden välillä. Pohjoinen osuus hankkeesta aloitettiin vuonna 2008 ja se avautui liikenteelle vuonna Keskimmäinen osuus oli valmistunut jo aikaisemmin. 14 Impakti 2/2010

15 Leidenissä rakennetaan moottoritietä kanavan ali. Uuden tien valmistuttua vasemmalla näkyvä vanha moottoritiesilta puretaan. Eteläisimmän osan rakentaminen alkoi vuonna 2009 ja on edelleen käynnissä. Eteläisimmän osuuden on tarkoitus avautua liikenteelle vuonna 2014, jolloin koko hanke on valmis. Tällöin Amsterdamin ja Haagin välinen osuus moottoritiestä on kokonaan 2+3-kaistainen. Osittain A4 moottoritien vierellä kulkee myös junanrata, jota on uudistettu supernopeita junia varten. Yhtään supernopeaa junaa ei raiteilla ole vielä kulkenut, mutta Marcellan mukaan mahdollisesti ensi vuonna tällainen saataisiin raiteille. Nykyinen tie on rakennettu alun perin 1950-luvulla, jonka jälkeen tielle ei ole tehty mitään. Liikennemäärät Amsterdamin ja Haagin välillä ovat suuret. Päivittäin Leidenin ja Burgenveenin välillä kulkee moottoriajoneuvoa. Kanaalit nousevat moottoritien ylle Hollantilainen maisema on kanaalien hallitsemaa ja vesiliikenne on erittäin runsasta. Välillä Burgenveen - Leiden moottoritien yli tehdään kaksi kanaalisiltaa (aquaduct). Liikenne kanaaleissa on niin runsasta ja veneet ja laivat niin kookkaita, että kanaalin johtamista sillalla tien yli pidettiin parempana ratkaisuna, kuin perinteistä tiesiltaa kanaalin yli. Marcella kertoi, että kanaalisiltojen rakentamisessa käytetään uutta tekniikkaa, joka mahdollistaa kanaalisiltojen rakentamisen helpommin paikkoihin, joissa ei ole paljoa tilaa tien ja kanaalin ympärillä tai paikkoihin, joissa vedenpinnan tasoa ei voi muutella rakentamisen aikana. Leidenissa Oude Rijn kanaalisillan kohdalla moottoritie, joka menee tunneliin, saa ristikkomaisen kannen ja kanaalisilta nousee moottoritietunnelin yli. Vanha moottoritiesilta siis häviää lähialueen asukkaiden näkyvistä. Lähialueen asukkaat tyytyväisiä hankkeeseen Suurista liikennemääristä johtuen 2+2-kaistainen moottoritie on ollut päivittäin ruuhkainen ja liikennemäärät vain kasvavat vuosi vuodelta. Suurempi määrä kaistoja vähentää liikenneruuhkien lisäksi myös onnettomuuksia. Tästä syystä hankealueen kuntien asukkaat ovat Marcellan mukaan erittäin tyytyväisiä projektiin. Hieman ikävä puoli on ollut hankkeen pitkä rakentamisaika. Asukkaita on pyritty tiedottamaan koko hankkeen ajan mahdollisimman paljon ja avoimesti, jotta asukkaat tietäisivät mitä hankkeessa milloinkin tapahtuu. Infokeskus perustettiin Leiderdorpiin, jotta asukkaat ja muut asiasta kiinnostuneet saisivat ajankohtaista tietoa helposti hankkeen läheltä. Etenkin Leiderdorpin asukkaita miellyttää asuinalueensa uuden ympäristön viihtyisyyteen panostaminen. Hankkeen valmistuttua moottoritie ei enää näy asukkaille, kuten nykytilanteessa, jossa moottoritie ylittää kanaalin sillalla. Asutuksen kohdalla tie kulkee tunnelissa ja asukkaat saavat uuden oleskeluaukion moottoritien yli menevän kanaalin ääreltä. Kompensaationa ikkunanpesu Levennettävän moottoritien viereen jää useita asuinrakennuksia, jopa vain metrien päähän uuden tiealueen reunasta. Marcellan mukaan lunastamaan jouduttujen rakennusten asukkaat ovat olleet hyvin yhteistyöhaluisia. Heidän kanssaan on yritetty löytää uusia, korvaavia asuinpaikkoja tien alta purettavien talojen tilalle, joista on maksettu markkinahintaa vastaava korvaus. Etenkin rakentamisen aikana lähimmille asukkaille aiheutuu runsaasti häiriötä melusta ja pölystä sekä työmaaliikenteestä. Marcella kertoo, että lähimpien asuinrakennusten asukkaat saavat hyvityksenä häiriöistä ainakin ikkunanpesun ja autonpesun. Moottoritien leventämisen takia hankealueelta on myös raivattu paljon puita. Raivattujen puiden tilalle on tarkoitus istuttaa uusia puita rakennustöiden valmistuttua. Entä mitä tapahtuu Leiderdorpissa sijaitsevalle infokeskukselle ja sen kauniille, viherkattoiselle rakennukselle leveämmän tien valmistuttua? Marcella kertoo, että rakennus annetaan paikallisen kyläyhteisön käyttöön. Rakennuksen omistuksesta on jo aikaisemmin tehty sopimus kyläyhteisön kanssa, joka voi lunastaa rakennuksen, kun infokeskuksen toiminta loppuu. Elina Latva Ramboll Finland Oy Impakti 2/

16 430 MW tuulivoimaa Alankomaiden Noordoostpolderiin Hollannissa merenpinnan tason alapuolelle rakennettavasta 430 MW tuulipuistosta saatiin YVAselostuksesta kansalaisilta 600 mielipidettä ja kaavasta sekä lupahakemuksesta peräti 900 mielipidettä. YVAssa tutkittiin muun muassa vedenalaisen melun ja laivaliikenteen turvallisuudelle aiheutuvia vaikutuksia. Yva ry tutustui opintomatkallaan Noordoostpolderin tuulivoimahankkeeseen ja sen YVA-menettelyyn. Hankealueeseen tutustuttiin myös veneilemällä Ijsselmeerin sisäjärvellä paikallisen YVA-konsultin johdolla. Reilun 10 vuoden suunnittelun ja valmistelun tuloksena on syntymässä valtava tuulipuisto Alankomaiden keskiosaan Noordoostpolderiin suuren Ijsselmeerin sisäjärven rantaan. Nyt lupamenettelyjen loppusuoralla hanke koostuu yhteensä 79 tuulivoimalasta, jotka sijoittuisivat kuuteen riviin rantaviivan suuntaisesti. Voimaloista 41 olisi 3,6 MW kokoisia ja sijoittuisivat rantaveteen. Loput 38 voimalaa olisivat 7,5 MW kokoisia jättiläisiä ja sijoittuisivat rantapenkereen päälle. Yhteensä puiston kapasiteetti olisi noin 430 MW. YVA vei viisi vuotta Hankkeessa on tehty ympäristövaikutusten arviointia noin Janneke Wijnia-Lemstra hankkeesta vastaavan Koepel Windenergien edustajana esitteli tuulipuistohankkeen suunnitelmia ja toteutusta. viisi vuotta. Hankkeesta vastaavana toimii Koepel Windenergie Noordoostpolder -niminen yhteenliittymä, jonka kautta hankkeessa on mukana melkein 100 alueen maanomistajaa ja muuta yksityishenkilöä. Vuonna 2009 valmistunut YVA-selostus on melkoinen järkäle. Se pitää sisällään useita varsin yksityiskohtaisia selvityksiä muun muassa meillekin tutuista tuulivoiman linnustoja maisemavaikutuksista, mutta myös suomalaisten tuulivoimahankkeiden yhteydessä vieraammista asioista, kuten vedenalaisen melun vaikutuksista ja laivaliikenteen turvallisuudelle aiheutuvista vaikutuksista. YVAkonsulttina hankkeessa toimii Pondera consult. Hankkeen toteuttaminen vaatii tuulivoimaloiden rakentamisen lisäksi noin 20 kilometriä uutta voimajohtoa. Siihen liittyvät selvitykset ja arvioinnit tehdään Alankomaiden tavan mukaisesti erillään tuulivoimahankkeesta. Suunnittelussa käytetään sekä YVAa että kaavaa Alankomaissa YVA-menettely on pakollinen tuulivoimahankkeille, joiden kokonaiskapasiteetti on yli 15 megavattia tai yksittäisten voimalaitosten määrä on yli kymmenen. YVA-menettely vastaa pääpiirteissään suomalaista menettelyä. Alankomaiden YVA-järjestelmään kuuluu lisäksi kansallinen YVA-komissio, joka antaa arvioinnista ja selvityksistä puolueettoman ja riippumattoman asiantuntijalausunnon - vähän meidän yhteysviranomaisen tapaan. Hollannin YVA-komission rooli on kuitenkin varsin merkittävä, sillä sen lausunnolla on erittäin suuri merkitys esimerkiksi mahdollisen muutoksenhaun yhteydessä. Käytännössä hanke tarvitsee toteutuakseen siis YVA-komission hyväksynnän selvitysten ja arvioinnin riittävyydestä. Kaavoitus Alankomaissa tapahtuu kolmella eri tasolla: paikallisella, seudullisella ja valtakunnallisella. Järjestelmä on pääpiirteissään samanlainen kuin meillä, mutta suurin osa kaavoista on vapaaehtoisia ja vailla oikeudellista sitovuutta. Vain paikallistasolla kunnissa laadittava asemakaava (bestemmingsplan) on aina oikeudellisesti sitova. Alankomaissa onkin olennaisempaa saada kaikki osapuolet mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa sopimaan tavoitteista ja strategisista linjauksista. Pitkän neuvottelu- ja luonnosteluvaiheen jälkeen varsinainen kaava laaditaan ja hyväksytään varsin nopealla aikataululla. Paikallisesti Noordoostpolderin alueen oli jo katsottu soveltuvan hyvin tuulivoimatuotantoon, mutta hankkeen suuren kansallisen merkityksen vuoksi alueen kaavoitus nostettiin val- Hollannin sisämeren rantavallilla on tuulimyllyjen rivistö. 16 Impakti 2/2010

17 takunnalliselle tasolle ja alueelle laaditaan tämän vuoksi tarvittava inpassingsplan. Lupamenettelyt YVAn jälkeen kerralla kuntoon Erikseen määritellyille kansallisesti merkittäville hankkeille voidaan Alankomaissa hoitaa lupamenettelyt ja kaavoitus erityismenettelyllä. Erityismenettelyssä tuulivoimahankkeen kaikki luvat haetaan ja myönnetään kerralla. Tässä Noordoostpolderin tuulivoimahankkeessa on yhteensä noin 35 lupaa, ja kaava käsitellään ja hyväksytään useiden eri viranomaisen yhteistyönä. Menettelyä koordinoi Alankomaiden elinkeinoministeriö. Noordoostpolderin hankkeen osalta lupa- ja kaavamenettely on jo loppusuoralla ja lupapäätöstä odotellaan vuoden vaihteessa Kansalaiset osallistuvat ahkerasti Kun Noordoostpolderin tuulivoimahankkeen YVA-selostus oli julkisesti nähtävillä syksyllä 2009, saatiin siitä noin 600 mielipidettä kansalaisilta. Kun puolestaan lupahakemukset ja kaava olivat erityismenettelyn myötä luonnoksina nähtävillä kesäkuussa 2010, saatiin mielipiteitä huikeat 900. Varsinaiset lupahakemukset ja kaava on tarkoitus saattaa ratkaistavaksi joulukuussa Mahdollinen lupiin liittyvä muutoksenhaku tuomioistuimessa voi kestää korkeintaan kuusi kuukautta, joten lopullisia lainvoimaisia lupapäätöksiä odotetaan vuoden 2011 aikana. Lähimmät asukkaat 700 metrin päässä Noordoostpolderin kylässä lähimmät ihmiset asuvat noin 700 metrin päässä rantapenkereelle suunnitelluista 7,5 MW jättiläisvoimaloista. Kaikki heistä ovat kuitenkin tavalla tai toisella mukana hankkeessa ja sen valmistelussa, joten negatiivista sanottavaa heillä ei ole. Sekään ei tunnu ketään haittaavan, että koko alue on peltoineen ja järvineen merenpinnan alapuolella - kuten puolet koko Alankomaista. Tuulimyllyjä on suunniteltu merelle kahteen riviin ja yksi rivi oikealla näkyvälle ranta-alueella. Haastavinta on politiikka Haastavinta hankkeessa ja sen YVA-menettelyssä on hankkeesta vastaavan mielestä ollut politiikka ja sen muuttuminen vuosien kuluessa, kun hallitukset ja kunnanvaltuustot vaihtuvat. Tietenkin myös rahoituksen hankkiminen on haastavaa, muistuttaa Janneke Wijnia- Lemstra Koepel Windenergiesta. Pondera consultin Martijn ten Klooster toteaa, että haasteista selviytymisessä tärkeintä on jatkaa kärsivällisesti keskustelua ja neuvotteluja kaikkien eri tahojen kanssa - myös hankkeen vastustajien kanssa. Just keep on talking!, on Martijnin neuvo tuulivoimahankkeiden eteenpäin viemiseksi meille suomalaisillekin. Vastustajana Urk Hanketta vastustaa rajuimmin läheisen Urkin kylän väki. Urk on aikoinaan ollut saari, mutta polderimaan täytön vuoksi se on nykyään sisäjärven rannalla oleva noin asukkaan kylä. Kylän korkein rakennus on 50 metriä korkea majakka, ja asukkaat vastustavat tiukasti lähimmillään 1,6 kilometrin päähän sijoittuvia metrin korkeuteen kurkottavia tuulivoimaloita. Hankkeessa on suunnittelun edetessä poistettu muutamia Urkin kylän läheisimmistä voimaloista, jotta maisema Urkin kylästä järvelle säilyisi mahdollisimman hyvin ennallaan - ja Urkin kaunis historiallinen kylä näkyisi entiseen tapaan myös järveltä päin. Tästä huolimatta sinnikäs pieni joukko jatkaa taisteluaan hanketta vastaan. Naturaa vieressä Koko Ijsselmeerin sisäjärvi on linnustoltaan arvokas Natura verkostoon kuuluva alue. Hankkeessa onkin selvitetty tarkasti alueen linnustoa ja tuulivoimaloiden vaikutuksia siihen. Linnustovaikutusten vähentämiseksi voimaloita siirrettiin sekä meren että maan puolella kauemmaksi rantaviivasta - rantapenkereellä siis entistä lähemmäs asutusta. Lisäksi voimalarivien väliin aiotaan rakentaa 1,8 km pitkä ja noin seitsemän metriä korkea aallonmurtaja, jonka taakse vallitsevasta tuulensuunnasta katsoen toivotaan syntyvän Ijsselmeerin linnuille rauhallinen levähdysalue. Levähdysalueen uskotaan parantavan lintujen elinolosuhteita alueella, vaikka aivan viereen onkin suunniteltu kymmeniä suuria tuulivoimaloita. Linnustovaikutusraportin mukaan hankkeesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia Ijsselmeerin Natura-alueen niille luontoarvoille, joiden perusteella alue on otettu mukaan Natura verkostoon. Rakentamisen aikana melua ja tärinää Pehmeälle polderimaalle rakennettaessa vaaditaan maaperän stabilointia perustusten kohdalta. Voimalat sijoitettaisiin paaluperustuksen päälle, ja työt jokaisen voimalarivistön kohdalla aloitettaisiin noin kolme kuukautta kestävällä paalutuksella. Rakentamaan toivotaan päästävän jo vuonna 2012, ja puiston ensimmäisten osien arvioidaan olevan tuotantokäytössä vuonna ,4 miljardia kwh ja 1,5 prosenttia kulutuksesta Noordoostpolderin tuulipuiston arvioidaan toteutuessaan tuottavan noin 1,4 miljardia kwh sähköä vuodessa. Tämä vastaa noin 1,5 prosenttia koko Alankomaiden vuotuisesta energiankulutuksesta, joten on todella kyse varsin merkittävästä hankkeesta. Nunu Pesu, ympäristöministeriö Lisätietoa: Impakti 2/

18 :N KONFERENSSI 2010 Transitioning to the Green Economy IAIA:n konferenssi IAIA (International Association for Impact Assessment) järjesti vuotuisen YVAn maailmankonferenssin tänä vuonna Genevessä tarkastellen erityisesti vihreän talouden globaaleja näkymiä. Konferenssi kokosi noin 600 alan vaikuttajaa 75 maasta. Kokouksen läpileikkaava teema oli vihreä talous, jolla nähtiin keskeinen rooli globaalien ympäristöongelmien ratkaisussa. IAIA:n konferenssin pääteemateema heijastelee ajankohtaisia globaaleja haasteita. Konferenssissa tarkasteltiin erityisesti viittä sektoria, jotka nähtiin keskeisiksi: maatalous, teollisuus, matkailu, kaupunkikehitys ja kuljetus. Nämä sektorit nähtiin lupaavina kestävien vihreiden investointien kohteina, jotka voivat auttaa maailman taloutta, säästää ja synnyttää työpaikkoja, ehkäistä köyhyyttä ja vähentää hiiliriippuvuutta ja ekosysteemien tuhoutumista. Ekotehokkuuden vaatimus tuli kaikessa esiin ja monilla yrityksillä olikin kunnianhimoisia tavoitteita nostaa ekotehokkuuttaan, esimerkiksi Unilever aikoo kymmenessä vuodessa vähentää ympäristörasituksensa murto-osaan nykyisestä ja samalla tuplata tuotantonsa. Palvelutuotantoa ei nähty välttämättä kasvun pelastukseksi, sillä palvelujen tuotanto vaatii usein taustalla materiaalista tuotantoa (esim. IT). Ympäristöllinen säätely onkin kohdistettu materiaaliseen tuotantoon ja 18 Impakti 2/2010

19 :N KONFERENSSI 2010 palvelut ovat sokea piste säätelylle. Ekotehokkuuden ja maatalouden keskeisenä lähtökohtana on, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa on noin 2 miljardia ihmistä enemmän kuin nyt, ja talouskasvu on monilla alueilla voimakasta. Maailman kauppajärjestön edustaja totesikin, ettei vihreä talous ole yrityksille enää mikään vaihtoehto muiden joukossa, vaan välttämättömyys jos aikovat toimia tulevaisuudessakin. Maatalouden osalta globaalina johtopäätöksenä oli, että biomassaa ei pitäisi käyttää energiantuotantoon, vaan biomassa tarvitaan kasvavan väestön ruokkimiseen. UNEPin pääjohtaja Achim Steiner totesikin avauspuheessaan, että tiedämme tarpeeksi ratkaistaksemme ongelmat, mutta meillä ei ole kypsyyttä siihen. Kiinan rooli globaalissa taloudessa ja luonnonvarojen käytössä tuli korostuneesti esiin. Kiinalla oli konferenssissa suurin edustus, miltei 100 osanottajaa, ja he olivat järjestäneet ohjelmaan oman Kiina-päivän. Kiinalaiset panostavat voimakkaasti mittavien ympäristöhaasteidensa ratkaisemiseen ja se on yksi suurimmista vihreän tekniikan tutkimukseen sijoittavista maista. Kiina ottaa myös vaikutusten arvioinnin vakavasti, maassa toimii nykyisin noin YVA-ammattilaista eri tasoilla. Konferenssin ohjelma oli jälleen laaja, parhaimmillaan ohjelma koostui 10 rinnakkaisesta istunnosta, joten konferenssin yleisteeman lisäksi ohjelmassa oli perinteisempiäkin YVA- ja SOVA-teemoja. Konferenssi ei ole varsinaisesti tieteellinen konferenssi vaan se toimii ennemminkin tieteen ja käytännön rajapinnassa ja tuo osanottajia hy- vin erilaista taustoista rikastuttamaan ajatustenvaihtoa. Suomesta osanottajia oli tänä vuonna yhteensä 6, yliopistoista, hallinnosta ja konsulttitoimistoista. IAIA:n seuraava konferenssi on Meksikossa yleisteemalla Impact Assessment and Responsible Development for Infrastructure, Business and Industry. Hope to see you there! Jorma Jantunen Suomen ympäristökeskus Konferenssin suomalaisia osanottajia: vasemmalta Ismo Pölönen ja Rauno Sairinen Itä-Suomen Yliopistosta, Laura Leino Pöyryltä, Jouko Eskelinen UM:stä, kuvasta puuttuvat Jani Päivänen WSP:ltä ja kuvan ottanut Jorma Jantunen SYKEstä. Impakti 2/

20 :N KONFERENSSI 2010 Ensimmäistä kertaa YVA-konferenssissa Jännää, onkohan siellä ketään tuttuja - olivat suunnilleen ensimmäiset ajatukseni kuullessani pääseväni osallistumaan IAIA:n vuosittaiseen YVA-konferenssiin Yva ry.n edustajana. Olin innoissani minulle tarjotusta mahdollisuudesta, olihan edellisestä osallistumisestani tieteelliseen konferenssiin kulunut jo useampi vuosi. Samalla osallistuminen kuitenkin hieman mietitytti. Olisiko konferenssiin osallistumisesta hyötyä itselleni ja saisinko konferenssista ideoita, joita voimme yhdistyksessä hyödyntää esimerkiksi ensi kevään YVA-päivien suunnittelussa? Konferenssi järjestettiin tänä vuonna kauniissa, vuoristojärven rannalla sijaitsevassa Genevessä. Tapahtumapaikkana oli keskustan lähistöllä sijaitseva konferenssikeskus, jonne pääsi kätevästi turisteille ilmaisella joukkoliikenteellä. Käytännön asiat oli hoidettu järjestäjien puolelta Sveitsiläisen tarkasti. Saleja oli riittävästi, äänentoisto toimi ja esitykset pysyivät pääsääntöisesti aikataulussaan. Tukholma vuoden 2010 ympäristöpääkaupunki Ensikertalaiselle silmiinpistävintä oli konferenssissa käsiteltyjen aihealueiden runsaus. Teemat vaihtelivat kaupungistumisesta biodiversiteetin köyhtymiseen kattaen lähes kaikki ympäristövaikutuksiin jollain tavalla liittyvät alat. Useat rinnakkaiset sessiot pitivät huolta siitä, ettei esityksiä ollut helppo valita. Käytäntö osoitti myös, ettei ohjelmalehtisen perusteella kiinnostavin esitys välttämättä ollut paras valinta, sillä taso vaihteli merkittävästi. Parhaiden puhujien valovoimaisia esityksiä ja niiden herättämää vilkasta keskustelua olisi mielellään seurannut muutaman kymmenen minuutin esitysaikaa pidempään. Konferenssin pitopaikka Geneve on toiminut vuosikymmeniä kansainvälisten järjestöjen, kokousten ja konferenssien pitopaikkana, kuvassa YK. Erityisesti mieleeni jäi Tukholman kaupungin edustajan pitämä hieno esitys kaupungin valinnasta vuoden 2010 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Paljon Tukholmassa onkin ympäristömyönteisyyden eteen tehty, kuten suosittu hybridiautoja ja säädetty ruuhkamaksuista. Loppujen lopuksi ratkaisevin ero Helsinkiin verrattuna taitaa kuitenkin olla Tukholmalaisten positiivinen asenne ja ylpeys omasta ympäristömyönteisestä toiminnasta. Tänne kaipaisi roimasti lisää ruotsalaista vi kan alt som vi vill -asennetta perihelsinkiläisen kaikki on vähän nihkeää -asenteen sijaan. Tämä höystettynä vielä ripauksella markkinointihenkeä nostaisi Helsingin varmasti tulevaisuudessa ympäristömyönteisten kaupunkien ykköseksi vuosien 2012 & 2013 jumbosijoilta. Oli Genevessä myös huonoja esityksiä. Osa näistä meni puhtaasti puutteellisen kielitaidon piikkiin. Valitettavasti hyvänkin tutkimuksen esittely jää auttamatta torsoksi, jos esittelijä ei ymmärrä tai ei pysty vastaamaan yksinkertaisimpaankaan englanninkieliseen kysymykseen. Osa esityksistä puolestaan liittyi turhan löyhästi ympäristövaikutuksien arviointiin. Itselleni tulikin yllätyksenä konferenssin laaja-alaisuus ja soveltava luonne. Välillä tuntui, että ohjelmasta oli punainen lanka kadoksissa ja kokonaisuus uhkasi hajota liian laajaksi. Toisaalta soveltavuus ja poikkitieteellisyys toivat esille uusia näkökulmia ja konferenssissa tuli pakosta tutustuttua itselleen aivan uusiin teemoihin. Tästä huolimatta olisin kaivannut esityksiin vielä hieman enemmän käytännön läheisyyttä, erityisesti vaikutusten arvioinnin osalta. Nyt tuntui, että painopiste oli turhan paljon ympäristövaikutusten tai erilaisten ohjelmien esittelyssä - varsinaisia menetelmiä tai kokemuksia ympäristövaikutusten arvioinnista ei juuri esitelty. Vapaamuotoiset keskustelut parasta antia YVA- konferenssi oli toki paljon muutakin kuin esitysten kuuntelua. Siihen kuuluivat niin kahvitauoilla tapahtuva vapaamuotoinen verkostoituminen kuin järjestäjien organisoimat retket ja tapahtumat. Genevessä sosiaaliseen toimintaan oli järjestäjien taholta panostettu kiitettävästi. Ennen konferenssin alkua tarjottiin mahdollisuutta tutustua Genevejärven kauniiseen ympäristöön ja hankkeisiin päiväretkien puitteissa. Iltaisin konferenssin jälkeen järjestettiin opastettuja kierroksia, joissa tutustuttiin kaupunkiin ja sen runsaaseen, joskin hintavaan, ravintolatarjontaan. Nämä vapaahetket kuuluivat kiistatta konferenssin parhaaseen antiin, sillä kiinnostavimmat keskustelut käytiin yleensä konferenssihuoneiden ulkopuolella. Kannattiko konferenssiin osallistua? Kokemukseni perusteella kannatti. Parhaimmillaan viikko konferenssissa riittää luomaan uutta innostusta ja ideoita ja antamaan puhtia päivittäiseen työhön pitkälle ajalle. Ja tarttui mukaan myös muutamia ideoita ensi kevään YVA-päiviä ajatellen. Geneveterveisin, Laura Leino Yva ry:n YVA-päivävastaava vm Impakti 2/2010

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arvioinnin tekeminen kaavoituksen yhteydessä

Ympäristövaikutusten arvioinnin tekeminen kaavoituksen yhteydessä Ympäristövaikutusten arvioinnin tekeminen kaavoituksen yhteydessä YVA-lainsäädännön uudistuksen koulutuspäivä 12.5.2017 Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö YVA kaavoituksen yhteydessä lain

Lisätiedot

YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin

YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin Timo Tanninen Ylijohtaja, luontoympäristöosasto Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 20.11.2011 1 YVA-laki

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelyihin Sofia Lakka Jorma Jantunen 23.1.217 Tilastokatsaus YVA-menettelyihin 1994-216 Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994. YVA-lain mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

INFRA-ALAN YMPÄRISTÖPÄIVÄ YVA-LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA

INFRA-ALAN YMPÄRISTÖPÄIVÄ YVA-LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA INFRA-ALAN YMPÄRISTÖPÄIVÄ 4.5.2017 YVA-LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA Alkuperäinen YVA-direktiivi 85/337/ETY oli harmonisointidirektiivi, jolla lainsäädännöt lähennettiin toisiaan Liitteet olivat suppeita liitteessä

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN Päätös PIRELY/8/07.04/2012 Pirkanmaa 18.6.2012 Julkinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri PL 2000, 33521 TAMPERE PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN Pirkanmaan

Lisätiedot

Koska tuulivoimaa ei ole voitu käsitellä raportissa kattavasti, nostetaan tässä lausunnossa esille tuulivoiman kannalta olennaisimpia asioita.

Koska tuulivoimaa ei ole voitu käsitellä raportissa kattavasti, nostetaan tässä lausunnossa esille tuulivoiman kannalta olennaisimpia asioita. Ympäristöministeriö PL 35 000023 Valtioneuvosto kirjaamo.ym@ymparisto.fi 17.11.2010 Lausunnon antaja: Aihe: Suomen tuulivoimayhdistys ry YVA-lainsäädännön toimivuusarviointi 1. Johdanto Suomen tuulivoimayhdistykseltä

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi YVA

Ympäristövaikutusten arviointi YVA Ympäristövaikutusten arviointi YVA 2 Ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA LAUSUNTO POPELY/4343/2015 Pohjois-Pohjanmaa 1.7.2016 Raahen kaupunki Kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköinen) Lausuntopyyntönne 4.3.2016 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

Opasluonnosten ja suunnitelmien esittely

Opasluonnosten ja suunnitelmien esittely Opasluonnosten ja suunnitelmien esittely Hyvät-käytännöt seminaari 13.5.2014 Elisa Vallius, Jyväskylän yliopisto Jyri Mustajoki, SYKE IMPERIAn opastyön taustaa Oppaat ovat IMPERIA hankkeen tuotoksia, joilla

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 23.9.2015 29.9.2015 1 Hankkeen sijainti ja laajuus Hanke koskee n. 15 ha:n

Lisätiedot

Selvitykset ja vaikutusten arviointi kaavoituksessa

Selvitykset ja vaikutusten arviointi kaavoituksessa KAAVOITTAJIEN JA RAKENNUSTARKASTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT Selvitykset ja vaikutusten arviointi kaavoituksessa Mikkeli 21.11.2013 Pasi Rajala PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE 1 ESITYKSEN NÄKÖKULMIA Alueidenkäytön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20737 Lausuntojen vastineet, 1 (4) Sisällysluettelo 1 Pääesikunta, logistiikkaosasto...

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1 HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1 ELY-keskuksen kirje 11.3.2011 ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVA-ALUEEN RAIDEYHTEYS HA - HANKKEEN YVA-MENETTELYN SOVELTAMISTARPEEN SELVITTÄ- MINEN Dnro 2011-440, Östersundom-toimikunta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

Soidinmäen tuulivoimahanke

Soidinmäen tuulivoimahanke KESELY/14//07.04/2013 Keski-Suomi 17.1.2014 Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Hanke: Soidinmäen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt ylitarkastaja Sari Myllyoja Kainuun ELY-keskus, Sari Myllyoja 4.4.2012 1 Lupatilanne Ympäristöluvan lupaehtojen päivityshakemus jätetty Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Ympäristölainsäädännön kehittyminen; mihin olemme menossa? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn

Ympäristölainsäädännön kehittyminen; mihin olemme menossa? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Ympäristölainsäädännön kehittyminen; mihin olemme menossa? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn 4.5.2017 Vaalikauden TOP 6 säädöshankkeet Yhden luukun palvelujen säädöshanke Ympäristönsuojelulain uudistamisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY. YLEISÖTILAISUUS Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus

VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY. YLEISÖTILAISUUS Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY YLEISÖTILAISUUS 3.2.2005 Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus YVA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Pakollinen YVA lain ja YVA

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 Ilmakuva lännestä. Asemakaavamuutosalueen likimääräinen

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Uuden vesilain toimeenpanosta Hajajätevesiasiaa Rekisteröintimenettelystä Ympäristönsuojelulain uudistuksesta Maa-aineslupajärjestelmän yhdistämistarpeista Muuta ajankohtaista

Lisätiedot

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytön suunnittelu Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Tuulipuistojen rakentaminen Raahen Haapajoen, Ketunperän ja Piehingin alueille.

Tuulipuistojen rakentaminen Raahen Haapajoen, Ketunperän ja Piehingin alueille. PÄÄTÖS Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta Pvm.: 31.05.2010 Pohjois-Pohjanmaa Dnro: POPELY/71/07.01/2010 HANKE Tuulipuistojen rakentaminen Raahen Haapajoen, Ketunperän

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän asemakaavamuutos (Ylä-Kittilän niitty) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO PÄÄTÖS UUDELY/1/07.04/2012 9.1.2013 Hangon Satama Länsisatama 10900 Hanko SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot