Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista 2/2010

Transkriptio

1 Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista 2/2010 Maija Rautamäki: Aallon YVA-kurssin opiskelijoilla monipuolinen tausta YVA-laki toimii, mutta parannettavaakin on Yva ry:n opintomatka Hollantiin Hollannin YVA ja SOVA Ison tuulipuiston suunnittelu ja YVA Hollannissa IAIA:n konferenssi Genevessä YVA-päivän 2010 esitykset

2 Pääkirjoitus Hollannin oppeja ja mielenkiintoisia eroja YVA:n toimivuusarvioinneissa Yva ry:n jäsenilta Rambollissa Kuten tästä lehden numerosta voitte lukea, arvoisat lukijat, oli Yva ry:n Hollannin matka tärkeä virstapylväs ry:n toiminnassa tänä vuonna. Moni YVAalan ammattilainen sai nähdä, että asioita voidaan tehdä myös toisella tavalla kuin Suomessa. Vaikkakin kokonaisuutena YVAt ja SOVAt tehdään koko EUn alueella samankaltaisesti johtuen suurelta osin EU-direktiivien ohjausvaikutuksesta, löytyi Hollannin ja Suomen välillä mielenkiintoisia eroavuuksia. Olisiko näistä otettavissa oppia nyt Suomessa käytävään YVA-lainsäädännön uudistamisprosessiin, johon liittyy läheisesti pari vastikään valmistunutta YVA-lainsäädännön toimivuusarviointia? Hollannin matkan aikana kiinnitin huomiota erityisesti kolmeen eroavuuteen Suomen ja Hollannin YVA-järjestelmässä. Hollannissa oli juuri viime kesänä muutettu YVA-lainsäädäntöä ja siirretty painopistettä YVAsta SOVAan. Näin voidaan jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa ottaa ympäristövaikutukset huomioon, jolloin itse hankkeiden toteutuksen yhteydessä niitä ei tarvitse tutkia enää niin laajasti - ainakaan pienemmissä hankkeissa. Toinen selkeä ero maiden välillä on Hollannin YVA-komissio. YVA-komissio on riippumaton asiantuntijaelin, joka neuvoo YVA-asioissa ja antaa lausuntoja YVA-hankkeiden toteutuksen riittävyydestä. Kolmas kiinnostava ero on se, että Hollannissa on säädetty mahdollisuus täydentää puutteita YVA-selostuksessa. Suomessa YVAn tultua hyväksyttyä se on hyväksytty sellaisenaan ja havaitut parannuskohteet jäävät useimmiten pelkiksi havainnoiksi eikä parannusten tekemistä enää valvo kukaan. Ympäristöministeriön Suomen ympäristökeskukselta tilaaman YVA-lain toimivuusarviointiin, jota esitellään tässä Impaktin numerossa, on listattu havaittuja puutteita ja kehittämiskohteita. Tosin yleisesti YVA-lain todettiin toimivan hyvin ja saavuttaneen tavoitteensa. Yksi havainto oli, että yhteysviranomaiset eivät toimi yhtenäisesti eri puolilla Suomea. Eroja oli ainakin YVA-menettelyjen soveltamisessa yksittäistapauksissa sekä vaikutusselvitysten vaatimustasoissa. YVAn tekijöiltä kuulee usein mainintoja yllättävistäkin ja jopa välillä mielivaltaisiksi koetuista yhteysviranomaisten vaatimuksista. Olisiko tässä paikka, jossa kannattaisin ottaa mallia Hollannista ja perustaa Suomeen elin, joka olisi riippumaton ja joka yhtenäistäisi käytäntöjä eri puolilla Suomea - vastaavaa mitä YVA-komissio tekee Hollannissa. Toinen YVA-lain toimivuusarvioinnissa todettu puute oli jo yllä mainittu piirre Suomen YVAssa, että YVA-selostusta ei velvoiteta täydentämään sen tultua hyväksytyksi. Hollannissa tämä vaatimus on - miksi ei Suomessa. Kahdenkeskisissä keskusteluissa YVA-ammattilaiset ja -viranomaiset ottavat tämän puutteen usein esille - selvästikin se koetaan puutteena. Vaikka YVA-lain toimivuusarvioinnissa ei todeta puutteita vaikutusarvioinnin painotuksessa YVAn ja SOVAn välillä, niin Hollannin ottama suunta siirtää painopistettä YVAsta SOVAan tuntuu järkevältä. Tällä ajatuksella voisi olla käyttöä myös Suomessa. Suuressa mittakaavassa haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan torjua ja tuottaa positiivisia ympäristövaikutuksia tehokkaimmin juuri laaja-alaisia suunnitelmia tehtäessä. Mielenkiintoinen ero tämän toimivuusarvioinnin ja toisen vastikään tehtyyn arvioinnin 1) välillä samasta aiheesta on se, että YVA-lain puutteena ei mainita sitä että metsähankkeet eivät vaadi YVAa, mutta tämä jälkimmäinen arviointi ottaa asian esille hyvinkin voimallisesti. Muuten johtopäätökset näissä kahdessa selvityksessä ovat hyvin samankaltaisia. Selitys eroavaisuuteen metsähankkeiden osalta olisi mielenkiintoista kuulla Erkki Ikäheimo 1) Ismo Pölönen, Pekka Hokkanen, Kimmo Jalava. The effectiveness of the Finnish EIA system - What works, what doesn t, and what could be improved? Environmental Impact Assessment Review Elsevier Inc. Jäseniltaan ja pikkujouluun osallistui yli 25 Yva ry:n jäsentä. Yhdistyksen jäseniltaa ja pikkujoulua vietettiin Rambollin tiloissa Espoossa Illan isäntänä toimi Erkki Ikäheimo. Paikalla oli yli 25 henkeä. Pipareiden ja glögin ohessa Ramboll Finlandin toimialajohtaja Mikko Leppänen kertoi lyhyesti yrityksestä, minkä jälkeen kuulimme Jari Mannilan esityksen valtatie 3:n YVA:sta. Siinä maakuntakaavan aluevarausta varten ryhdyttiin laatimaan tien alustavaa yleissuunnitelmaa ja YVAa. Hankkeesta vastaavan ja konsultin käsitys siitä, mikä on järkevä ja riittävä suunnittelun ja ympäristöselvitysten taso, poikkesi merkittävästi siitä, mitä yhteysviranomainen vaati. Esitys kirvoitti vilkkaan keskustelun alustavan yleissuunnittelun riittävästä tarkkuudesta, YVAn selvitysten riittävästä tasosta, yhteysviranomaisten vaatimuksista ja linjasta eri puolilla Suomea sekä siitä olivatko yhteysviranomaisen vaatimukset YVAlainsäädännön mukaisia. Erkki Ikäheimo piti lisäksi mielenkiintoisen esityksen Rambollin kansainvälisistä ympäristöprojekteista. Ennen ruokailua osallistujat pääsivät vielä pikaisesti ideoimaan valtakunnallisen YVA-päivän aiheita. Ruokailun jälkeen emäntänä toiminut Elina Latva järjesti hauskan YVA-aiheisen tietokilpailun. Jäsenilta oli antoisa ja keskustelu vilkasta. Illan lopuksi osa kävi saunomassakin. Jatkopaikaksi valikoitui Iso Omenan Sports Academy, jonne jaksoi lähetä vielä reilut kymmenen juhlijaa. Timo Huhtinen 2 Impakti 2/2010

3 Tuulienergiaa harakoille Viimeaikaisessa energiapoliittisessa keskustelussa on esitetty uusiutuvien energianlähteiden käytön voimallista edistämistä, jotta saavutettaisiin mm. EU:n joulukuussa 2008 hyväksymän ilmasto- ja energiapaketin tavoite. Eräänä tavoitteenahan on lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Etenkin tuuli ja aurinko ovat puhtaita uusiutuvia energianlähteitä, joiden hyväksikäyttöä tulisi edistää. Suomen luonnonolosuhteet eivät valitettavasti ole tuulienergialle niin suotuisat kuin valtamerien rannikkovaltioiden, mutta siitä huolimatta Suomessakin useat energiayhtiöt tutkivat tuulienergian hyödyntämistä ja etenkin tuulivoimalaitosten sijoittumismahdollisuuksia niin rannikolle kuin Lapin tuntureille. Tästä kertovat useat vireillä olevat tai päättyneet tuulivoimapuistojen YVA-hankkeet. Lisäksi maakuntakaavoitukseen on tullut paineita osoittaa uusia alueita tuulivoimapuistoja varten. Vaikka kansalaiset vastaavatkin gallupeissa haluavansa lisää mukavalta kuullostavaa tuulivoimaa, niin käytäntö on toinen silloin, kun tuulivoimaloita esitetään kodin tai kesämökin lähettyville. Vaikka voimalaitokset sijaitsisivat merellä etäällä rannikosta, jolloin melun ja varjostuksen ei enää arvioida vaikuttavan lähimpään asutukseen, niin voimalaitosten esteettiset vaikutukset koetaan haitallisiksi. Luontoon kohdistuvien vaikutusten lisäksi sosiaalisten vaikutusten arviointi on noussut keskeiseksi arviointikohteeksi tuulivoimalaitosten vaikutusten arvioinnissa. Tuulivoimapuistojen lopulliset toteuttamismahdollisuudet selviävät hankkeiden lupakäsittelyn jälkeen. Mielenkiintoista nähdä, millaisin ehdoin maahamme rakennetaan ensimmäisiä laajoja tuulivoimapuistoja vai kaatuvatko hankkeet valituksiin. Tuntuu siltä, että lupaprosessin kannalta helpompi olisi edelleenkin rakentaa kivihiili- tai turvevoimaloita kuin lisätä uusiutuvien energianlähteiden kuten tuulienergian käyttöä. Yva ry teki syyskuussa opintomatkan Hollantiin, jossa tutustuimme mm. tuulienergiahankkeisiin ja niiden vaikutusten arviointiin. Hollannissa kuten Tanskan ja Pohjois-Saksan yli lentäessämme oli helppo havaita, kuinka paljon näissä valtioissa on satsattu tuulienergian hyödyntämiseen. Tuulivoimaloita ei ollut pelkästään merellä vaan runsaasti myös kuivalla maalla avoimilla peltoalueilla. Mikä tiheästi rakennetussa Keski-Euroopassa näyttää olevan mahdollista, tuntuu harvaan rakennetussa Suomessa olevan mahdotonta. Annammeko tuulienergian karata harakoille? Hyvää alkavaa talvea! Gilbert Koskela Yva ry:n puheenjohtaja 2/ Julkaisija Yva ry Päätoimittaja Erkki Ikäheimo Toimituksen osoite Erkki Ikäheimo Kalakontintie 1 B Espoo Toimitusneuvosto Yva ry:n hallitus, ks. takakansi Taitto ja ulkoasu Timo Huhtinen timo.huhtinen@iki.fi Painosmäärä 250 Painopaikka Kopio-Niini Oy Seuraava lehti Keväällä 2011 ISSN Sisältö 4 Maija Rautamäki: Aallon YVA-kurssin opiskelijoilla monipuolinen tausta 6 YVA-laki toimii, mutta parannettavaakin on 8 Vuoden YVA-palkinto 9 Yva ry:n opintomatka Hollantiin Hollannin YVA ja SOVA 14 Hollantilainen moottirihanke 16 Ison tuulipuiston suunnittelu ja YVA Hollannissa 18 IAIA:n konferenssi Genevessä 21 YVA-päivän 2010 esitykset 26 YVA-alan julkaisuja Kansi: Rakenteilla olevan hollantilaisen moottoritien pienoismalli. Kuva: Minna Torkkeli Impakti 2/2010 3

4 Maija Rautamäki: Aalto-yliopiston YVA-kurssi houkuttelee laajapohjaisen opiskelija-aineiston Maija Rautamäki on Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun maisemaarkkitehtuurin professori. Hän vastaa yliopiston YVA-kurssista, joka nykyisin pidetään englanniksi ja johon osallistuu opiskelijoita eri puolilta yliopistoa - myös ulkomaalaisia opiskelijoita ulkomaalaisista yliopistoista. Koti Perniön Meri-Teijossa Maijan nykyinen koti on Perniön Teijossa, jossa hän asuu aviomiehensä Hannu Paunilan kanssa. Tämä on suunnitellut Meri Teijon lomakylän ja sitä ympäröivän retkeilyalueen. Maija tekee usein etätöitä kotoaan käsin. Lapsia heillä on kolme, joista vanhin opiskeli arkkitehdiksi, ja toiseksi vanhimmasta on tulossa tietoliikenneinsinööri Otaniemestä. Nuorin on kiinnostunut sosiaaliantropologiasta. Uinti parasta alle 4-asteisessa vedessä Maisema-arkkitehdin monipuolinen koulutus on hyvä pohja YVA-menettelyn kokonaisuuden ja sen osa-alueiden hahmottamiseen, sanoo maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki. Maija on kotoisin Lauttasaaresta - siis varsinaisesti hän on, kuten hän itse asian kuvaili, stadinkundi. Tosin jo ennen kouluikäänsä hän muutti Espooseen Tontunmäkeen. Hän on kaksilapsisesta perheestä. Kansakoulunsa hän aloitti 50-luvulla Olarin koulussa, joka on nykyisin Niittykummun koulu. Yhteiskoulun hän kävi Etelä-Espoon yhteiskoulussa. Kiinnostus maisemaasioihin alkoi Espoon kartoista Maija on ollut pienestä pitäen kiinnostunut maaston muodoista ja kartoista. Hänen isänsä ripusti Espoon kartat seinälle, josta hän uskoo kiinnostuksen saaneen alkunsa. Espoon Henttaan peltoaukeat ovat olleet myös maisemakiinnostuksen alkulähteitä. Kun Kehä II halkaisi Henttaan peltojen maiseman, tämä oli Maijalle kova pala, sillä alue edusti Maijalle koti-suomen maisemia parhaimmillaan. Harrastuksikseen Maija mainitsee hiihdon, pyöräilyn ja ulkouinnin. Tosin samassa yhteydessä hänen mielestään pitäisi harrastuksiksi mainita myös syöminen ja nukkuminen sekä muut päivittäiset toimet, sillä nuo harrastuksiksi mainitut asiat ovat ennemminkin hänen tärkeitä peruselintoimintoja. Eräs tapa toteuttaa näitä talviaikaan on hiihtää Otaniemestä Laajalahden venesatamassa auki pidettävälle avannolle ja pulahtaa sinne aamu-uinnille. Parhaat aamu-uinnit alkavat vasta kun veden lämpötila laskee alle neljän asteen. Tämä on varmaan yksi Maijan energisyyden lähteistä. 4 Impakti 2/2010

5 Maisemaarkkitehteja ei ole työttöminä Alunperin Maijaa olisi kiinnostanut muut opinnot kuin arkkitehtuuri kuten opinnot kaivosinsinööriksi, metallurgiksi, geologiksi tai metsänhoitajaksi. Näihin olisi kuitenkin vaadittu pitkän matematiikan opinnot ja hän oli lukenut lyhyen matematiikan. Hän pyrki opiskelemaan Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtiosastolle ja yllätyksekseen pääsi sisälle. Talojen piirtäminen oli alkuunsa kova pala, koska hän ei ollut koskaan ollut kiinnostunut siitä. Oma linja löytyi heti ensimmäisillä maisemasuunnittelun luennoilla. Yleensä arkkitehtiopiskelijat ovat taiteellisesti suuntautuneita, mutta laaja-alainen maisemaarkkitehtuuri pohjaa enemmän ekologiaan. Onneksi opiskelijoiden joukossa on myös näistä asioista kiinnostuneita. Maisema-arkkitehdit ovat hyvin työllistettyjä eikä työttömiä ole - toisin kuin arkkitehdeillä, joita on laman aikana ollut paljon työttömänä. Hänestä maisema-arkkitehtejä voisi kouluttaa paljon nykyistä enemmän. Maisemasuunnittelua tukivat laaja-alaiset lisäopinnot Opinnoissaan Maija keskittyi maisemasuunnittelun, josta hän myös teki diplomityönsä. Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna Perusopinnoissa hän ennätti laajentaa osaamisaluettaan yliopistolla muun muassa kasvimaantieteessä, metsäopinnoilla ja geomorfologialla. Geomorfologian innoittamana hän etsii aina ennen kunkin maisemasuunnittelutehtävän alkamista maaperäkartat suunnittelualueesta ja aloittaa suunnittelun tältä perustalta. Lisensiaattityönään, joka valmistui 1982, hän teki maastoon ja eri maakuntiin sovelletun viheraluemallin, jossa materiaalina oli 174 maaseututaajamaa. Opetustyönsä Arkkitehtuurin laitoksella hän oli jo aloittanut lisensiaattityönsä aikana. M a i s e m a s u u n n i t t e l u n professoriksi hänet nimitettiin vuonna Erityisaloikseen hän mainitsee erityisesti ekologisen maisemasuunnittelun, -hoidon ja -suojelun. Maisema-arkkitehtuurin asemasta on jouduttu taistelemaan Alunperin - alkaen maisemasuunnittelun opinnot sijaitsivat Viikissä Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, mutta 1969 ne siirrettiin Teknilliseen korkeakouluun - vuotta ennen kuin Maija aloitti opintonsa. Vielä 70-luvulla maisema-arkkitehtuuriin saattoi erikoistua. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä maisema-arkkitehtuuri oli jäädä apuaineen asemaan. Maisema-arkkitehtien ammattiyhdistyksen nostettua asiasta metelin perustettiin maisemaarkkitehtuurin koulutusohjelma, joka sai ensimmäisen professuurinsa Toisen professuurin koulutusohjelma sai 1996, mitä professuuria Maija nyt hoitaa. YVA-kurssi ollut opiskelijoiden kestosuosikki Ympäristövaikutusten arviointi on osa maisema-arkkitehdin koulutusta. Maija itse ei ollut eritysen perehtynyt YVAan, mutta joutui tutustumaan siihen kun sai YVA-kurssin vedettäväkseen heti ensimmäisenä lukukautenaan. Perehtyminen tapahtui itse opiskelemalla ja kurssille kutsuttujen vierailevien luennoitsijoiden avulla, mutta erityisesti kurssilaisten kriittisesti esittelemien YVA-raporttien kautta. 90-luvulla YVAn niin kutsuttu studiokurssi kesti yhden lukuvuoden. Nykyisin YVAkurssi on puolen vuoden mittainen. Kurssi sisältää sekä teoriaa että käytännön vaikutusarviointiharjoituksia. Nämä kurssit ovat olleet aina opiskelijoiden kestosuosikkeja. Vierailevia luennoitsijoita on viimevuosina ollut mm. VTT:ltä, Sito Oy:stä, Ramboll Finland Oy:stä, ympäristöministeriöstä ja Helsingin kaupungilta. YVA-kurssi sisältää teoriaa ja harjoitustöitä YVA-kurssin tavoite on perehdyttää opiskelijat ympäristövaikutusanalyysin eri muotoihin ja - menetelmiin, YVA-lainsäädäntöön ja sen soveltamismahdollisuuksiin laaja-alaisessa maisemasuunnittelussa. YVAkurssin laajuus on 6-8 opintoviikkoa. Kurssin aluksi opiskelija etsii YVA-ohjelman ja -raportin, jotka hän sitten esittelee muille opiskelijoille. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, mistä näkökulmasta maisemaa on YVA:ssa käsitelty. Kurssi sisältää myös teorialuentoja, jossa käsitellään lähinnä YVA-menettelyjä sekä oikeudellisia ja hallinnollisia käytäntöjä. Luentojen rinnalla tehdään käytännöllisiä harjoitustöitä sekä kaava-, hanke- ja strategisesta YVAsta. Maisema-arkkitehdin monipuolinen koulutus antaa hyvän pohjan YVA-prosessin kokonaisuuden sekä eri osa-alueiden sisällön hahmottamiseen ja ohjelmointiin. Aalto-yliopisto laajentanut opiskelijavalikoimaa Maija on kokenut Yva ry:n YVA-päivien olevan erittäin hyvä apu opetuksessa. Opiskelijoita kehotetaan liittymään Yva ry:hyn. Myös yhdistyksen opintoretket ovat olleet hyödyllisiä. YVA-kurssi on kokenut Aalto yliopiston perustamisen yhteydessä uuden kehitysharppauksen, ja se on nykyisin osa englanninkielistä Creative sustainability-maisteriohjelmaa. Siihen osallistuu Aalto-yliopiston opiskelijoita yliopiston eri osista Kauppakorkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta ja Teknillisestä korkeakoulusta. Kurssille osallistuu myös ulkomaisia opiskelijoita. Aalto yliopiston avulla kurssille saadaan laajapohjaisempi oppilasvalikoima, mikä vastaa paremmin todellisten YVAhankkeiden työryhmiä. Tosin Aalto yliopiston perustaminen aiheuttaa paljon ylimääräistä työtä - muutakin kuin kurssien uudelleen järjestelyjä. Maisemavaikutukset arvioidaan nyt vain tietyissä kohteissa YVAssa Maija näkee useita kehittämiskohteita. Hänen mielestään on ongelma, että hankkeesta vastaava teettää YVAn - kenen leipää syöt sen lauluja laulat. Tosin enemmistö YVAselostuksista on tehty hyvin Maijan kokemuksen mukaan. Toinen kehittämiskohde liittyy maisemavaikutuksiin. YVAssa maisema otetaan huomioon vain tietyissä kohteissa, joita ovat Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut muinaisjäännöskokonaisuudet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Muualla maisemaa ei tarvitse ottaa huomioon, joten valtaosa maisemista jää arvioinnin ulkopuolelle. Tämä on vastoin Eurooppalaista maisemayleissopimusta, jonka Suomikin on ratifioinut. Sen mukaan kaikki, myös arkipäiväiset ja huonokuntoiset maisemat, tulisi ottaa huomioon niin YVAssa kuin suunnittelussakin. Erkki Ikäheimo Ramboll Finland Oy Impakti 2/2010 5

6 YVA-laki toimii, mutta parannettavaakin on YVA-lain toimivuusarvioinnin mukaan lain tavoitteet ovat toteutuneet kokonaisuudessaan hyvin, mutta kehittämiskohteitakin löydettiin runsaasti. Nyt valmistunut YVA-lainsäädännön toimivuusarviointi on ensimmäinen kokonaisarviointi 1994 voimaan tulleen YVA-lain toimivuudesta. Kokonaisuudessaan YVA-lain tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. YVA-laki toteuttaa onnistuneesti yhteisölainsäädäntöä ja Suomessa tehdyt valinnat näyttävät toimivuusarvioinnin perusteella onnistuneilta. YVA-menettelyn paikka ja rooli löytynyt YVA-menettely on löytänyt paikkansa osana suurten ympäristövaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden valmistelua ja ohjausta. YVA-menettely on lisännyt ja parantanut ympäristöä koskevaa tietoa suunnittelussa ja päätöksenteossa ja samalla kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten mahdollisuudet osallistua hankkeiden suunnitteluun ovat parantuneet. Eri osapuolet ovat oppineet YVA-menettelyn roolin yhtenä ohjauskeinona. Myös nykyinen lainsäädädäntö on opittu eikä siihen kohdistu suuria muutostarpeita. Toimivuus riippuu hanketyypistä Hankkeet, joihin YVA-menettelyä sovelletaan, ovat hyvin erilaisia ja YVA-menettelyä toteutetaan hyvin erilaisissa suunnittelu- ja päätöksentekotilanteissa. YVA-menettelyn toimivuudessa on tästä johtuen suurta vaihtelua eri hanketyyppien välillä. Yleiskuva YVA-lain kehittämiseksi saatu Toimivuusarvioinnissa tarkasteltiin YVA-lainsäädännön ja YVA-menettelyn keskeisiä piirteitä ja toimivuutta sekä YVAlain tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin tavoitteena oli kuvata toimivuuden nykytilaa sekä tuottaa tietoa ympäristövaikutusten arvioinnin ja YVA-lainsää- Parhaimmillaan YVA-menettely näyttäisi olevan silloin kun sitä käytetään riittävän varhaisessa vaiheessa hankkeen suunnittelutyökaluna ja hankkeella on sijoituspaikkavaihtoehtoja. Esimerkiksi voimajohtohankkeiden suunnittelua ei ole määritelty lainsäädännössä ja kantaverkkoyhtiö Fingrid onkin ottanut voimajohtohankkeissaan YVA-menettelyn keskeiseksi työkalukseen hankkeen vaihtoehtojen muodostamisessa ja vertailussa sekä vuorovaikutuksen järjestämisessä. YVA-menettelyä sovelletaan lukumääräisesti harvoihin, mutta toisaalta ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiin hankkeisiin. YVA-asetuksen hankeluettelo kattaa kaikki suurimmat hankkeet ja joistain hanketyypeeistä kaikki toiminnot. Eri osapuolten mukaan YVA-menettelyä ei saa kangistaa liiallisella sääntelyllä ja ohjeistuksella. Joustavuus ja tapauskohtainen harkinta ovat tärkeitä. YVA-menettelyssä ja sektorilainsäädännössä yhteensovitettavaa Laajan ympäristövaikutusmääritelmän vuoksi YVA-menettelyssä tuotetaan myös sellaista tietoa, jota sektorilainsää- dännön mukaisessa päätöksenteossa ei kaikilta osin voida ottaa huomioon. Hankkeita koskevat valitukset voivat joissakin tapauksissa perustua YVA-menettelyssä esiin nousseisiin asioihin. Näitä ei kuitenkaan voida ottaa muutoksenhaussa huomioon. Ongelman ydin ei tällöin ole YVA-lain toimivuudessa tai YVA-menettelyn laadussa, eikä se siksi ole ratkaistavissa YVAlakia muuttamalla. Kyse on ennemminkin arviointimenettelyn roolin ymmärtämisestä ja sen yhteensovittamisesta sektorilainsäädäntöön. Osa toimivuusarvioinnissa todetuista kehittämiskohteista on sellaisia, joihin voi liittyä lainsäädännön tarkistamista, esimerkiksi YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamista on syytä selkiyttää. Olemassa olevien hankkeiden muutosten ja laajennusten ympäristövaikutusten arviointi voitaisiin tehdä myös ympäristölupamenettelyn yhteydessä ympäristötavoitteiden siitä juuri kärsimättä. Sektorilakeja voitaisiin yhdenmukaistaa siten, että ne ottaisivat paremmin huomioon YVA-menettelyssä tuotetun laaja-alaisen tietopohjan. Ohjeistusta, koulutusta ja soveltamisharkintaa lisättävä Huomattava osa kehittämiskohteista ei vaadi lainsäädäntömuutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi vapaaehtoisten toimialakohtaisten ohjeiden tekeminen ja internetin nykyistä parempi hyödyntäminen kansalaisten osallistumisen parantamiseksi. Arviointiraportit ovat toisinaaan vaikeselkoisia ja selvityksiä olisi syytä tehdä merkittävimmistä vaikutuksista. Viranomaistoiminnan yhtenäisyyden turvaamiseksi yhteysviranomaisten koulutuksen ja ohjeistuksen on oltava jatkuvaa ja ajantasaista. Eri hankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnissa on puutteita. Seurannassa ja seurantatiedon hyödyntämisessä on myös kehittämistä. Toimivuusarvioinnin mukaan on myös perusteltua lisätä YVA-menettelyn soveltamisharkintaa yksittäistapauksissa. Tässä asiassa yhteysviranomaiset voisivat olla nykyistä aloitteellisempia. 6 Impakti 2/2010

7 YVA-menettelylle on keskeistä laaja osallistuminen, vaihtoehtotarkastelu ja lavea ympäristövaikutusten määritelmä. Hankkeen edetessä suunnittelusta lupaan on tyypillistä, että sektorilakien mukainen tarkastelu on rajatumpaa. Osa YVAn tietopohjasta rajautuu päätöksenteon ulkopuolelle. Tällöin lupapäätöstä koskeva muutoksenhaku koskee vain osaa YVAssa tuotetusta tiedosta. Muodolliseen päätöksentekoon kanavoituva tieto ja vaikutus ovat kuitenkin vain osa YVAn vaikutusta. Lupapäätöksen lisäksi tehdään hanketta koskevia poliittisia päätöksiä sekä muuta suunnittelua ja seurantaa. Näille YVA tuottaa tietoa. YVA-menettelyn asemoituminen suunnittelun ja päätöksenteon kokonaisuuteen kuvaa vaikutusmekanismien moninaisuutta. Vaikutukset kohdistuvat laajalle ja ovat usein luonteeltaan välillisiä. dännön mahdolliseksi kehittämiseksi. Monipuolisen ja laajan aineiston sekä erilaisten näkökulmien avulla luotiin kokonaisvaltainen arvio YVA-lainsäädännön ja -menettelyn vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Espoon sopimuksen mukaiset tehtävät, aluehallintouudistuksen vaikutukset ja hankeluettelon tarkka läpikäynti rajattiin pois arvioinnista. Toimivuusarvioinnin tilastollista tarkastelua varten koottiin tietokanta kaikista Suomessa toteutetuista YVA-menettelyistä ja verrattiin sitä toimialoittain ympäristölupatietokantaan. Toimivuusarviointia varten haastateltiin noin 40 alan toimijaa, haastateltavina oli hankkeista vastaavia, konsultteja, yhteysviranomaisia, päätöksentekijöitä, kaavoittajia ja järjestöjen edustajia. Toimivuusarvioinnin tueksi tilattiin myös erillisselvitys YVA-lain ja maankäyttö- ja rakennuslain välisestä suhteesta sekä erillinen oikeudellinen selvitys. Tausta-aineistona hyödynnettiin aiempaa suomalaista YVA-tutkimusta ja alan kirjallisuutta. Ympäristöministeriö tekee johtopäätökset Ympäristöministeriö tilasi toimivuusarvioinnin Suomen ympäristökeskukselta, arvioinnista vastasivat johtava asiantuntija Jorma Jantunen SYKEstä ja tutkimuspäällikkö Pekka Hokkanen Keski-Suomen ELYkeskuksesta. Myös työ- ja elinkeinoministeriö osallistui hankkeen rahoitukseen. Toimivuusarviointi on julkaistu Suomen Ympäristö -sarjassa (kirjallisuusviite alla) ja se lähtee laajalle lausuntokierrokselle, minkä jälkeen ympä- ristöministeriö tekee omat johtopäätöksensä YVA-lainsäädännön kehittämisestä. Jorma Jantunen, SYKE Pekka Hokkanen, Keski-Suomen ELY-keskus Jorma Jantunen ja Pekka Hokkanen. YVA-lainsäädännön toimivuusarviointi, Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toimivuus ja kehittämistarpeet. Suomen ympäristö 10/2010, Ympäristöministeriö, Helsinki Impakti 2/2010 7

8 Vuoden 2010 Hyvä-YVA-palkinto Suurhiekan merituulipuistohankkeen YVAlle Yva ry:n puheenjohtaja Gilbert Koskelan mukaan hanke antaa hyvän lähtökohdan sille, miten tuulienergian hyödyntämisen ympäristövaikutukset tulisi Suomessa arvioida. Hailuodosta 20 kilometriä pohjoiseen sijaitsevalle matalikolle suunniteltu 400 MW:n merituulipuisto on tällä hetkellä vesilupavaiheessa. YVA hyvä monella osa-alueella Valinnan perusteluissa mainitaan, että Suurhiekan ympäristövaikutusten arviointi on kokonaisuudessaan erinomaisesti laadittu. Erityisen ansiokasta Suurhiekan yva:ssa on se, että yhteisvaikutukset muiden Oulun seudun hankkeiden kanssa on otettu hyvin huomioon. Vaihtoehtoja on vertailtu kattavasti, ja myös hylätyt vaihtoehdot hylkäysperusteineen on esitetty. Vaikutustarkastelu kattaa hankkeen koko elinkaaren toiminnan lopettamiseen asti. Palkitsemisperusteena on myös se, että haittojen vähentämiseen on kiinnitetty paljon huomiota ja että Natura-arviointi on liitetty arviointiin hyvin mukaan. Arviointiselostuksessa on panostettu osallistumisen ja vuorovaikutuksen raportointiin: sidosryhmiltä saadut mielipiteet on todettu, ja on myös kerrottu, miten mielipiteet on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa. Lisäksi Suurhiekan YVA:ssa huomionarvoista on se, että hankkeen seurannan järjestäminen on esitetty hyvin jo suunnitteluvaiheessa. Iloa ja onnistumisen tunnetta tekijöilleen Yhteistyö hankkeen eri osapuolten välillä oli sujunut ilahduttavan hyvin yhteysviranomaisena toimineen Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen Tuukka Pahtamaan mukaan. Yhteysviranomainen on kokenut voivansa vaikuttaa hankkeeseen jo suunnitteluvaiheessa ja saanut kokea virkatyössään iloa ja onnistumisen tunnetta. Wpd Finland Oy:n puolesta Yva ry palkitsi wpd Finland Oy:n Suurhiekan merituulipuistohankkeen esimerkillisen hyvin laaditusta ympäristövaikutusten arvioinnista. YVA-konsulttina hankkeessa toimi Pöyry Energy Oy. YVA-palkinnon kunniakirjan otti vastaan Esa Holttinen wpd Finland Oy:stä. Kuvassa oikelta Tuukka Pahtamaa ELY-keskuksesta, Esa Holttinen ja Heli Rissanen wpd Finland Oy:stä, Tomas Bonn Pöyry Energy Oy:stä sekä Sauli Vatanen Kala- ja vesitutkimus Oy:stä. palkinnon ottivat vastaan toimitusjohtaja Esa Holttinen ja johtaja Heli Rissanen YVA-päivillä Pasilassa Pioneerihanke tuleville hankkeille Holttinen ja Rissanen toteavat Suurhiekan avomerituulipuiston olevan hankkeena ainutlaatuinen, sillä Perämeren alueella sijaitsevista suuren mittakaavan tuulipuistoista ei ole käytännössä ennakkotapauksia. Suurhiekan toimiminen pioneerihankkeena kannusti hankevastaavaa arvioimaan ympäristövaikutukset perusteellisesti, jotta haitalliset vaikutukset saataisiin minimoitua ja myös hyödyt tulisivat esiin. Pioneeriluonteensa takia Suurhiekka on koettu merkittäväksi myöhempien hankkeiden onnistumisen kannalta, kiteyttävät Rissanen ja Holttinen. Onnistunut vuoropuhelu paransi hanketta Vaikuttaa siltä, että Suurhiekan ympäristövaikutusten arviointi on täyttänyt tarkoituksensa aitona suunnittelun apuvälineenä ja vuoropuhelun mahdollistajana. Sidosryhmien näkemysten huomioonottaminen on todennäköisesti auttanut vähentämään väärinkäsityksiä ja edistänyt parhaan mahdollisen suunnitteluratkaisun muodostumista: esimerkiksi ammattikalastajien osallistumisen ansiosta kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia saatiin vähennettyä. Vaikutusten seuranta aloitettu aikaisin Suurhiekan toteuttamisen vaikutusten seurantaan on ha- luttu kiinnittää erityistä huomiota, sillä seuranta antaa arvokasta tietoa hankkeen vaikutuksista ja toimii esimerkkinä myöhemmille hankkeille. Kalastukseen kohdistuvien vaikutusten seuranta on jo aloitettu, ja myös vesiluontoon kohdistuvien vaikutusten seuranta on alkamassa, kun lupahakemus on hyväksytty ja mm. tarvittavat seurantavelvoitteet on tarkemmin määritelty. Rissanen ja Holttinen mainitsevat, että wpd Finland Oy:n emoyhtiöllä on pitkät perinteet ympäristövaikutusten arvioinnissa, vaikka Suomessa yhtiö on toiminut vasta vuodesta Yva ry:n tunnustus on tyytyväisenä noteerattu wpd-konsernissa. Sonja-Maria Ignatius, tekniikan yo 8 Impakti 2/2010

9 Yva ry:n opintoretki Hollantiin Opintoretki rakentui kattavan ja mielenkiintoisen ohjelman ympärille. Torstaina vierailimme Hollannin ympäristöministeriössä ja tutustuimme moottoritiehankkeeseen. Perjantaina tutustuimme isoon tuulivoimahankkeen, johon liittyen kuulimme esitykset niin Hollannin YVA-komission, luonnonvaraministeriön, konsultin kuin hankkeesta vastaavan edustajilta. Raitiovaunulinjat kulkivat Amsterdamin keskustassa kävelykadulla. Keskustan ulkopuolella joukkoliikennelinjoilla katujen keskiosa oli varattu raitiovaunuja ja busseja varten. Opintoretki alkoi kello 5.30 torstai-aamuna Helsinki-Vantaan lentokentältä. Aikaisesta ajankohdasta huolimatta hyväntuuliset 22 retkeläistä suuntasivat aamukoneella ahkerasti suunnitellulle retkelle Hollantiin. Matkan ensijännitys koettiin matkatavarahihnalla Amsterdamissa. Kello kului, juna Haagiin lähti ja osa porukasta oli edelleen ilman matkatavaroita. Onneksi reilun puolen tunnin odotuksen jälkeen saatiin ilmoitus kadonneen matkatavarakärryn löytymisestä. Mattimyöhäisetkin onnistuivat liittymään etujoukkoihin ympäristöministeriössä loppujen lopuksi melko sopivaan aikaan. Hollannin ympäristöministeriössä VROM:ssa kuulimme esitykset Hollannin YVA-menettelystä sekä viime aikoina YVA- ja SOVA-lainsäädäntöön tehdyistä uudistuksista. Esitysten päätteeksi ministeriö tarjosi meille lounaan työpaikkaruokalassa, jossa pöydässä odotti meille eksoottinen hollantilainen lounas: leipiä, leikkeleitä, juustoja, leivitettyjä uppopaistettuja kroketteja sekä maitoa ja piimää. Kanaville sillat moottoritien yli Iltapäivällä tutustuimme ison rakenteilla olevan moottoritiehankkeen vierailukeskukseen ja työmaahan. Hankkeen suunnittelussa suomalaisen silmään osuivat sillat, joita pitkin kanavat ylittävät tien eikä suinkaan tie kanavaa. Täytyyhän purjeveneiden päästä liikkumaan. Muita hankkeen tekniseen toteutukseen liittyviä erikoisuuksia olivat moottoritien ja suurnopeusradan samanaikainen suunnittelu ja toteutus sekä maanpinnan alapuolelle rakennettava avoin tunneli, jota pitkin moottoritie kulkee asuintalojen lähellä haittojen vähentämiseksi. Torstai-illan päätteeksi matkustimme bussilla Amsterdamiin, jossa majoituimme keskustaan hotelli Edeniin. Perjantai-aamuna matkustimme junalla Utrechtiin Hollannin YVA-komission vieraiksi. Kuulimme esityksen komission asiantuntijaroolista YVA- Impakti 2/2010 9

10 Kattava kanavaverkoston avulla merkittävä osa raskaista kuljetuksista voidaan hoitaa jokilaivoilla. menettelyissä ja toiminnasta esimerkkinä olevassa tuulivoimahankkeessa. Laaja tuulipuisto sisämeren rannalle Luonnonvaraministeriön edustaja esitteli, kuinka Hollannissa on tehty kansallista maan tuulivoima-alueita koskevaa suunnittelua. Hän myös mainitsi muun muassa, kuinka hollantilaiset menettivät edelläkävijän asemansa tuulivoimatekniikassa 1980-luvulla tanskalaisille. Nyt suunnitelmia uusien tuulivoimaloiden rakentamiseksi on useiden tuhansien megawattien edestä. Esimerkkinä olevasta tuulipuistohankkeesta hankkeen YVAa laatinut konsultti esitteli hankkeen suunnittelun ja YVAn vaiheita. Esitysten jälkeen hyppäsimme bussiin ja suuntasimme Lemmeriin tutustumaan suunniteltuun tuulipuistoalueeseen. Matkalla ihailimme valtavia määriä pyöriviä tuulimyllyjä. Itse alueeseen tutustuimme veneellä. Nautimme veneessä leivistä ja leikkeleistä muodostunutta lounasta, kun odottelimme pääsyä kanavan ja sulkuporttien kautta Hollannin sisämerelle. Ne, jotka saivat nauttia alkumatkan auringonpaisteesta veneen keulassa maaten, joutuivat myöhemmin kokemaan keulapaikan märkyyden avoimella vedellä. Veneretken jälkeen siirryimme bussilla Urkiin, jossa tuulivoimahankkeen toteuttamisesta vastaava Janneke Wijnia- Lemstra Koepel Windenergiesta esitteli hankkeen yleissuunnitelmaa sekä hankkeeseen liittynyttä tiedottamista ja vuorovaikutusta. Haastavan hankkeen toteuttajia ovat kymmenet paikalliset maanviljelijät. Mukana ol- Ennen sisämerelle pääsyä ilma oli lämmin ja kanava tyyni. Eväät oli sopiva syödä ennen meriosuutta, jossa sadetakit olivat tarpeen. 10 Impakti 2/2010

11 Hollannissa kaupunkien väliset junayhteydet ovat sujuvat. Osaan opintoretken vierailukohteista matkustettiin bussilla. leiden yhteistyön koordinointi toikin omat haasteensa hankkeen eteenpäin viemiseen. Valtavankokoinen tuulipuisto tuottaisi valmistuessaan 1,5 prosenttia Hollannin sähköntarpeesta. Illaksi palasimme takaisin hotelliimme Amsterdamiin. Pyöräily sujuu Amsterdamissa Lauantaina vuokrasimme pyörät, joilla kävimme etsimässä ryhmittäin leikkimieliset rastit. Iltapäivällä osa opintomatkalaisista jatkoi omaehtoisesti pyöräilyä Amsterdamissa, kun taas toinen puoli luovutti pyörät ja jatkoi tutustumista jalan keskustan elämään ja kauppapalveluihin. Illalla koko matkaseurueemme kävi syömässä indonesialaisessa ravintolassa. Ruoka oli maittavaa ja vaihtoehtoja löytyi moneen makuun - kussakin pöydässä oli maisteltavana parikymmentä erilaista ruokalajia friteeratuista kananpaloista hapanimeliin hedelmiin. Illan viihde koostui paitsi rennoista ja lentävistä keskusteluista, myös pyöräryhmien esityksistä. Sunnuntai-aamuna matkustimme junalla lentoasemalle ja sieltä palasimme lentäen Suomeen. Opintoretki oli antoisa ja monipuolinen. Kuulimme paljon mielenkiintoisia uusia asioita varsinkin tuulivoimahankkeista ja pääsimme tietenkin myös nauttimaan hyvästä seurasta ja viihdyttävästä vapaa-ajan ohjelmasta. Suuri kiitos matkanjärjestäjille Anne Määtälle ja Tiina Kähölle. Karoliina Joensuu Timo Huhtinen Yva ry Amsterdamissa on helppo pyöräillä. Pyörätieverkosto on kattava, maasto tasaista ja välimatkat suhteellisen lyhyitä. Impakti 2/

12 Hollannissa tuoreita muutoksia YVAan ja SOVAan Hollannin YVA- ja SOVA-lainsäädännön muutokset tulivat voimaan heinäkuun alussa. Muutosten yhtenä tarkoituksena on keventää YVA-menettelyä hankkeissa, jotka edellyttävät Pascale van Duijse (vas.) ja Eva Baron Hollannin ympäristöministeriöstä (VROM) kertoivat Hollannin tuoreesta YVA- ja SOVA-lainsäädännön muutoksesta Yva ry:n opintoretkellä ympäristölupaa. Samalla on haluttu vahvistaa suunnitelma- ja ohjelmatasoa siirtämällä osallistumisen järjestämisvelvoitetta YVAsta SOVAan. Aloite keventämiseen on tullut poliittiselta kentältä. YVA-menettelystä säädettiin Hollannissa ensi kertaa vuonna Hollannin YVA-menettelyä on aikoinaan pidetty Euroopan edistyksellisimpänä. Sen yhtenä erityispiirteenä on asiantuntijaelin YVA-komissio. Lakia on muutettu matkan varrella useaan otteeseen. Vuonna 2003 aloitettiin valmistelu YVA ja SOVA-menettelyjen uudistamiseksi osana laajempaa ympäristölainsäädännön muutosta. Kokonaisuuteen on kuulunut mm. SOVA-lain voimaantulo Viimeisimmät muutokset sekä SOVA- että YVA-lainsäädäntöön tulivat voimaan heinäkuussa Työn alla on vielä YVAn soveltamistarpeen määrittelyyn eli screening -vaiheeseen liittyvä uudistus. Hollannissa on itsenäinen YVA-komissio YVA- ja SOVA- lainsäädännöstä vastaa Hollannin asunto-, alueidenkäyttö- ja ympäristöministeriö (VROM), joka sijaitsee Haagissa. Asiantuntijoita on töissä neljä. Ministeriöllä on lisäksi käytössään Infomill- niminen helpdesk, jossa on viisi asiantuntijaa auttamassa eri tahoja YVA- ja SOVA-lainsäädäntöön liittyvissä ongelmissa. YVAssa ja SOVAssa toimivaltaisina viranomaisina toimivat kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaiset. YVA-komission roolina on toimia riippumattomana, neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä. Komission toimisto sijaitsee Utrechtissa ja siellä työskentelee 15 teknistä sihteeriä, jotka koordinoivat hankkeista annettavat lausunnot. Käytössään heillä on 500 ekspertin rekisteri, josta valitaan 3-5 asiantuntijaa jokaisenyvan tai SOVAn riittävyyden arviointiin. Hankkeesta vastaavalle komission lausunto on ilmainen silloin, kun lainsäädäntö sitä edellyttää. Jos lausunnon haluaa muussa tapauksessa, se maksaa 5000 euroa. Vaikka komission lausunto ei ole oikeudellisesti sitova, se on kuitenkin niin arvostettu, että se otetaan hyvin tarkkaan huomioon. YVAaan on mahdollista vaatia täydennystä Toisin kuin Suomen YVAlaissa, Hollannissa on säädetty mahdollisuudesta täydentää puutteellinen YVA-selostus. Mikäli komissio toteaa arviointiselostuksen puutteelliseksi, hankkeesta vastaavalla on kuusi viikkoa aikaa täydennysten tekemiseen. Yleensä puutteet saadaan korjattua tässä aikataulussa. Osallistumisen painotus SOVA-vaiheeseen Juuri voimaan tulleilla lakimuutoksilla haluttiin saada painoarvoa strategisen tason suunnitteluun, ennen kaikkea osallistumisen lisäämisen kautta. Ennen vapaaehtoinen osallistumisvaihe suunnitelmien ja ohjelmien scoping-vaiheessa (ohjelmavaihe) on nyt tehty pakolliseksi. Suurimmalta osaltaan muutokset koskevat maankäytön suunnitelmia. Kun osallistumista lisättiin strategisella tasolla, vähennettiin sitä hanketasolta. Osassa YVA-hankkeita ei arviointiohjelmavaiheessa ole enää osallistumista. YVA voi olla laaja tai suppea -SOVA aina laaja Lakimuutos jakaa YVA-menettelyt kahteen eri ryhmään. Hankkeet, joissa ympäristölupa pääasiallisesti määrittelee hankkeen toteuttamisehdot, menevät ns. suppean YVA-menettelyn kautta. Tällaisia hankkeita on noin neljännes kaikista YVAn läpikäyvistä hankkeista. Suppe- 12 Impakti 2/2010

13 aa menettelyä ei voida kuitenkaan soveltaa hankkeissa, jotka edellyttävät Natura-arviointia. Laajaa YVA-menettelyä puolestaan sovelletaan hankkeissa, joiden pääasiallinen lupa on muu kuin ympäristölupa. SO- VAt läpikäyvät aina laajan menettelyn. Laajasta julkinen ilmoitus, suppeasta ei Suppeassa menettelyssä ei anneta enää julkista ilmoitusta YVA-menettelyn alkamisesta eikä scoping-vaiheessa (ohjelmavaihe) järjestetä kuulemista. Direktiivin mukaan hankkeesta vastaava on kuitenkin oikeutettu kysymään neuvoa viranomaiselta ja tämä mahdollisuus on säilytetty. Myös viranomaisella on mahdollisuus edellyttää neuvottelua arviointiohjelman laajuudesta. YVAn sisältövaatimuksia on muutettu niin, että niistä on poistettu edellytys suunnitella most environmental friendly -vaihtoehto. Laajaan menettelyyn kuuluu julkinen ilmoitus arvioinnin alkamisesta ja siihen liittyvät osallistumismenettelyt. Samoin scoping-vaiheeseen liittyvät neuvottelut ja viranomaisen lausunto kuuluvat vain laajaan menettelyyn. Nyt hankkeesta vastaavalla enemmän vastuuta Lakiuudistukset ovat niin tuoreita, että kokemuksia ei ole juurikaan kerrottavaksi. YVAmenettelyyn kohdistuvat muutokset koetaan kuitenkin merkittävämpinä kuin SOVAaan kohdistuvat. Suppeassa menettelyssä hankkeesta vastaavalla on selvästi enemmän vapautta tehdä ympäristövaikutusten arviointi, kontrolli tulee myöhäisessä vaiheessa ja osallistuminen painottuu arviointiselostuksen käsittelyyn. Hollantilaisten viranomaisten mielipide on, että sisältövaatimukset eivät juuri ole muuttuneet. Hankkeesta vastaavalla on omaehtoisuuden mukanaan tuomana myös aiempaa suurempi vastuu hankkeensa arvioinnista. Jos arvioinnin rajaus ei ole kohdallaan, voi arviointiselostuksen jälkeen joutua palaamaan takaisin -esimerkiksi laajentamaan vaihtoehtotarkastelua. Komission asiantuntijat olettavat, että suppeassa menettelyssä hankkeesta vastaavat tulevat omaehtoisesti pyytämään lausuntoja arviointiohjelmavaiheessa varmistaakseen, että arvioinnin rajaus on riittävä. Seija Rantakallio Ympäristöministeriö Impakti 2/

14 A4 moottoritietä levennetään ja viedään kanaalien ali Hollannissa Yva ry:n Hollannin opintomatkalla tutustuttiin A4- moottoritiehankkeeseen välillä Burgenveen - Leiden, jossa käytettiin uudenlaista tekniikkaa kanaalien johtamiseksi tien yli. Hanketta varten oli perustettu informaatiokeskus, jotta informaatiota olisi saatavilla hankkeen lähellä. Opintomatkan yksi tutustumiskohteista oli A4-moottoritiehanke. Vierailimme torstaina ensin Leiderdorpissa sijaitsevassa hankkeen infokeskuksessa, jossa opas Marcella Jas johdatti vierailijat aiheeseen. Marcella kävi havainnollisesti läpi projektin vaiheet nykyhetkeen asti. Hän esitteli myös tarkasti uudenlaisen tekniikan, jota hankkeessa on käytetty moottoritien yli rakennettavien kanaalisiltojen rakentamisessa. Esittelyn jälkeen lähdimme maastoon katsastamaan moottoritien rakennustöiden edistymistä. A4-moottoritie kulkee Amsterdamista Leidenin, Haagin, Delftin, Rotterdamin ja Bergen op Zoomin kaupunkien kautta Belgian rajalle aina Antwerpenin pohjoispuolelle asti. Amsterdamin lounaispuolella välillä Burgenveen - Leiden moottoritietä levennetään 20 kilometrin osuu- Leiderdorpissa sijaitsee A4-moottoritiehankkeen informaatiokeskus, jonka näkötornista voi seurata rakennustyömaata. Koottavan pienoismallin avulla Marcella Jas havainnollisti, kuinka moottoritie rakennetaan kanavan ali. Hollantilaiset hallitsevat vesirakentamisen. Moottoritien yli kulkee kanava., delta 2+2-kaistaisesta 2+3-kaistaiseksi. Hankkeen valmistuttua tiealueelle jää ylimääräistä tilaa, mikä mahdollistaa tien leventämisen tulevaisuudessa 2+4-kaistaiseksi ilman yhtä massiivisia rakennustoimia kuin tässä vaiheessa. Tietä ei levennetä suoraan 2+2-kaistaisesta 2+4-kaistaiseksi, koska ympäristöjärjestöjen vastustus leveämmälle tielle oli suuri. Hankkeen on määrä valmistua vuonna A4-moottoritiehankkeesta vastaavat Hollannin kaksi ministeriötä (asunto-, kaavoitus- ja ympäristöministeriö sekä vesiliikenteestä vastaava ministeriö), Etelä-Hollannin maakunta sekä Leiderdorpin, Leidenin ja Zoeterwouden kunnat. Tie levenee vaiheittain Hanke on jaettu kolmeen vaiheeseen: pohjoinen osa Burgenveen - Ringvaart, eteläinen osa Leiderdorp - Zoeterwoudedorp sekä keskiosa näiden välillä. Pohjoinen osuus hankkeesta aloitettiin vuonna 2008 ja se avautui liikenteelle vuonna Keskimmäinen osuus oli valmistunut jo aikaisemmin. 14 Impakti 2/2010

15 Leidenissä rakennetaan moottoritietä kanavan ali. Uuden tien valmistuttua vasemmalla näkyvä vanha moottoritiesilta puretaan. Eteläisimmän osan rakentaminen alkoi vuonna 2009 ja on edelleen käynnissä. Eteläisimmän osuuden on tarkoitus avautua liikenteelle vuonna 2014, jolloin koko hanke on valmis. Tällöin Amsterdamin ja Haagin välinen osuus moottoritiestä on kokonaan 2+3-kaistainen. Osittain A4 moottoritien vierellä kulkee myös junanrata, jota on uudistettu supernopeita junia varten. Yhtään supernopeaa junaa ei raiteilla ole vielä kulkenut, mutta Marcellan mukaan mahdollisesti ensi vuonna tällainen saataisiin raiteille. Nykyinen tie on rakennettu alun perin 1950-luvulla, jonka jälkeen tielle ei ole tehty mitään. Liikennemäärät Amsterdamin ja Haagin välillä ovat suuret. Päivittäin Leidenin ja Burgenveenin välillä kulkee moottoriajoneuvoa. Kanaalit nousevat moottoritien ylle Hollantilainen maisema on kanaalien hallitsemaa ja vesiliikenne on erittäin runsasta. Välillä Burgenveen - Leiden moottoritien yli tehdään kaksi kanaalisiltaa (aquaduct). Liikenne kanaaleissa on niin runsasta ja veneet ja laivat niin kookkaita, että kanaalin johtamista sillalla tien yli pidettiin parempana ratkaisuna, kuin perinteistä tiesiltaa kanaalin yli. Marcella kertoi, että kanaalisiltojen rakentamisessa käytetään uutta tekniikkaa, joka mahdollistaa kanaalisiltojen rakentamisen helpommin paikkoihin, joissa ei ole paljoa tilaa tien ja kanaalin ympärillä tai paikkoihin, joissa vedenpinnan tasoa ei voi muutella rakentamisen aikana. Leidenissa Oude Rijn kanaalisillan kohdalla moottoritie, joka menee tunneliin, saa ristikkomaisen kannen ja kanaalisilta nousee moottoritietunnelin yli. Vanha moottoritiesilta siis häviää lähialueen asukkaiden näkyvistä. Lähialueen asukkaat tyytyväisiä hankkeeseen Suurista liikennemääristä johtuen 2+2-kaistainen moottoritie on ollut päivittäin ruuhkainen ja liikennemäärät vain kasvavat vuosi vuodelta. Suurempi määrä kaistoja vähentää liikenneruuhkien lisäksi myös onnettomuuksia. Tästä syystä hankealueen kuntien asukkaat ovat Marcellan mukaan erittäin tyytyväisiä projektiin. Hieman ikävä puoli on ollut hankkeen pitkä rakentamisaika. Asukkaita on pyritty tiedottamaan koko hankkeen ajan mahdollisimman paljon ja avoimesti, jotta asukkaat tietäisivät mitä hankkeessa milloinkin tapahtuu. Infokeskus perustettiin Leiderdorpiin, jotta asukkaat ja muut asiasta kiinnostuneet saisivat ajankohtaista tietoa helposti hankkeen läheltä. Etenkin Leiderdorpin asukkaita miellyttää asuinalueensa uuden ympäristön viihtyisyyteen panostaminen. Hankkeen valmistuttua moottoritie ei enää näy asukkaille, kuten nykytilanteessa, jossa moottoritie ylittää kanaalin sillalla. Asutuksen kohdalla tie kulkee tunnelissa ja asukkaat saavat uuden oleskeluaukion moottoritien yli menevän kanaalin ääreltä. Kompensaationa ikkunanpesu Levennettävän moottoritien viereen jää useita asuinrakennuksia, jopa vain metrien päähän uuden tiealueen reunasta. Marcellan mukaan lunastamaan jouduttujen rakennusten asukkaat ovat olleet hyvin yhteistyöhaluisia. Heidän kanssaan on yritetty löytää uusia, korvaavia asuinpaikkoja tien alta purettavien talojen tilalle, joista on maksettu markkinahintaa vastaava korvaus. Etenkin rakentamisen aikana lähimmille asukkaille aiheutuu runsaasti häiriötä melusta ja pölystä sekä työmaaliikenteestä. Marcella kertoo, että lähimpien asuinrakennusten asukkaat saavat hyvityksenä häiriöistä ainakin ikkunanpesun ja autonpesun. Moottoritien leventämisen takia hankealueelta on myös raivattu paljon puita. Raivattujen puiden tilalle on tarkoitus istuttaa uusia puita rakennustöiden valmistuttua. Entä mitä tapahtuu Leiderdorpissa sijaitsevalle infokeskukselle ja sen kauniille, viherkattoiselle rakennukselle leveämmän tien valmistuttua? Marcella kertoo, että rakennus annetaan paikallisen kyläyhteisön käyttöön. Rakennuksen omistuksesta on jo aikaisemmin tehty sopimus kyläyhteisön kanssa, joka voi lunastaa rakennuksen, kun infokeskuksen toiminta loppuu. Elina Latva Ramboll Finland Oy Impakti 2/

16 430 MW tuulivoimaa Alankomaiden Noordoostpolderiin Hollannissa merenpinnan tason alapuolelle rakennettavasta 430 MW tuulipuistosta saatiin YVAselostuksesta kansalaisilta 600 mielipidettä ja kaavasta sekä lupahakemuksesta peräti 900 mielipidettä. YVAssa tutkittiin muun muassa vedenalaisen melun ja laivaliikenteen turvallisuudelle aiheutuvia vaikutuksia. Yva ry tutustui opintomatkallaan Noordoostpolderin tuulivoimahankkeeseen ja sen YVA-menettelyyn. Hankealueeseen tutustuttiin myös veneilemällä Ijsselmeerin sisäjärvellä paikallisen YVA-konsultin johdolla. Reilun 10 vuoden suunnittelun ja valmistelun tuloksena on syntymässä valtava tuulipuisto Alankomaiden keskiosaan Noordoostpolderiin suuren Ijsselmeerin sisäjärven rantaan. Nyt lupamenettelyjen loppusuoralla hanke koostuu yhteensä 79 tuulivoimalasta, jotka sijoittuisivat kuuteen riviin rantaviivan suuntaisesti. Voimaloista 41 olisi 3,6 MW kokoisia ja sijoittuisivat rantaveteen. Loput 38 voimalaa olisivat 7,5 MW kokoisia jättiläisiä ja sijoittuisivat rantapenkereen päälle. Yhteensä puiston kapasiteetti olisi noin 430 MW. YVA vei viisi vuotta Hankkeessa on tehty ympäristövaikutusten arviointia noin Janneke Wijnia-Lemstra hankkeesta vastaavan Koepel Windenergien edustajana esitteli tuulipuistohankkeen suunnitelmia ja toteutusta. viisi vuotta. Hankkeesta vastaavana toimii Koepel Windenergie Noordoostpolder -niminen yhteenliittymä, jonka kautta hankkeessa on mukana melkein 100 alueen maanomistajaa ja muuta yksityishenkilöä. Vuonna 2009 valmistunut YVA-selostus on melkoinen järkäle. Se pitää sisällään useita varsin yksityiskohtaisia selvityksiä muun muassa meillekin tutuista tuulivoiman linnustoja maisemavaikutuksista, mutta myös suomalaisten tuulivoimahankkeiden yhteydessä vieraammista asioista, kuten vedenalaisen melun vaikutuksista ja laivaliikenteen turvallisuudelle aiheutuvista vaikutuksista. YVAkonsulttina hankkeessa toimii Pondera consult. Hankkeen toteuttaminen vaatii tuulivoimaloiden rakentamisen lisäksi noin 20 kilometriä uutta voimajohtoa. Siihen liittyvät selvitykset ja arvioinnit tehdään Alankomaiden tavan mukaisesti erillään tuulivoimahankkeesta. Suunnittelussa käytetään sekä YVAa että kaavaa Alankomaissa YVA-menettely on pakollinen tuulivoimahankkeille, joiden kokonaiskapasiteetti on yli 15 megavattia tai yksittäisten voimalaitosten määrä on yli kymmenen. YVA-menettely vastaa pääpiirteissään suomalaista menettelyä. Alankomaiden YVA-järjestelmään kuuluu lisäksi kansallinen YVA-komissio, joka antaa arvioinnista ja selvityksistä puolueettoman ja riippumattoman asiantuntijalausunnon - vähän meidän yhteysviranomaisen tapaan. Hollannin YVA-komission rooli on kuitenkin varsin merkittävä, sillä sen lausunnolla on erittäin suuri merkitys esimerkiksi mahdollisen muutoksenhaun yhteydessä. Käytännössä hanke tarvitsee toteutuakseen siis YVA-komission hyväksynnän selvitysten ja arvioinnin riittävyydestä. Kaavoitus Alankomaissa tapahtuu kolmella eri tasolla: paikallisella, seudullisella ja valtakunnallisella. Järjestelmä on pääpiirteissään samanlainen kuin meillä, mutta suurin osa kaavoista on vapaaehtoisia ja vailla oikeudellista sitovuutta. Vain paikallistasolla kunnissa laadittava asemakaava (bestemmingsplan) on aina oikeudellisesti sitova. Alankomaissa onkin olennaisempaa saada kaikki osapuolet mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa sopimaan tavoitteista ja strategisista linjauksista. Pitkän neuvottelu- ja luonnosteluvaiheen jälkeen varsinainen kaava laaditaan ja hyväksytään varsin nopealla aikataululla. Paikallisesti Noordoostpolderin alueen oli jo katsottu soveltuvan hyvin tuulivoimatuotantoon, mutta hankkeen suuren kansallisen merkityksen vuoksi alueen kaavoitus nostettiin val- Hollannin sisämeren rantavallilla on tuulimyllyjen rivistö. 16 Impakti 2/2010

17 takunnalliselle tasolle ja alueelle laaditaan tämän vuoksi tarvittava inpassingsplan. Lupamenettelyt YVAn jälkeen kerralla kuntoon Erikseen määritellyille kansallisesti merkittäville hankkeille voidaan Alankomaissa hoitaa lupamenettelyt ja kaavoitus erityismenettelyllä. Erityismenettelyssä tuulivoimahankkeen kaikki luvat haetaan ja myönnetään kerralla. Tässä Noordoostpolderin tuulivoimahankkeessa on yhteensä noin 35 lupaa, ja kaava käsitellään ja hyväksytään useiden eri viranomaisen yhteistyönä. Menettelyä koordinoi Alankomaiden elinkeinoministeriö. Noordoostpolderin hankkeen osalta lupa- ja kaavamenettely on jo loppusuoralla ja lupapäätöstä odotellaan vuoden vaihteessa Kansalaiset osallistuvat ahkerasti Kun Noordoostpolderin tuulivoimahankkeen YVA-selostus oli julkisesti nähtävillä syksyllä 2009, saatiin siitä noin 600 mielipidettä kansalaisilta. Kun puolestaan lupahakemukset ja kaava olivat erityismenettelyn myötä luonnoksina nähtävillä kesäkuussa 2010, saatiin mielipiteitä huikeat 900. Varsinaiset lupahakemukset ja kaava on tarkoitus saattaa ratkaistavaksi joulukuussa Mahdollinen lupiin liittyvä muutoksenhaku tuomioistuimessa voi kestää korkeintaan kuusi kuukautta, joten lopullisia lainvoimaisia lupapäätöksiä odotetaan vuoden 2011 aikana. Lähimmät asukkaat 700 metrin päässä Noordoostpolderin kylässä lähimmät ihmiset asuvat noin 700 metrin päässä rantapenkereelle suunnitelluista 7,5 MW jättiläisvoimaloista. Kaikki heistä ovat kuitenkin tavalla tai toisella mukana hankkeessa ja sen valmistelussa, joten negatiivista sanottavaa heillä ei ole. Sekään ei tunnu ketään haittaavan, että koko alue on peltoineen ja järvineen merenpinnan alapuolella - kuten puolet koko Alankomaista. Tuulimyllyjä on suunniteltu merelle kahteen riviin ja yksi rivi oikealla näkyvälle ranta-alueella. Haastavinta on politiikka Haastavinta hankkeessa ja sen YVA-menettelyssä on hankkeesta vastaavan mielestä ollut politiikka ja sen muuttuminen vuosien kuluessa, kun hallitukset ja kunnanvaltuustot vaihtuvat. Tietenkin myös rahoituksen hankkiminen on haastavaa, muistuttaa Janneke Wijnia- Lemstra Koepel Windenergiesta. Pondera consultin Martijn ten Klooster toteaa, että haasteista selviytymisessä tärkeintä on jatkaa kärsivällisesti keskustelua ja neuvotteluja kaikkien eri tahojen kanssa - myös hankkeen vastustajien kanssa. Just keep on talking!, on Martijnin neuvo tuulivoimahankkeiden eteenpäin viemiseksi meille suomalaisillekin. Vastustajana Urk Hanketta vastustaa rajuimmin läheisen Urkin kylän väki. Urk on aikoinaan ollut saari, mutta polderimaan täytön vuoksi se on nykyään sisäjärven rannalla oleva noin asukkaan kylä. Kylän korkein rakennus on 50 metriä korkea majakka, ja asukkaat vastustavat tiukasti lähimmillään 1,6 kilometrin päähän sijoittuvia metrin korkeuteen kurkottavia tuulivoimaloita. Hankkeessa on suunnittelun edetessä poistettu muutamia Urkin kylän läheisimmistä voimaloista, jotta maisema Urkin kylästä järvelle säilyisi mahdollisimman hyvin ennallaan - ja Urkin kaunis historiallinen kylä näkyisi entiseen tapaan myös järveltä päin. Tästä huolimatta sinnikäs pieni joukko jatkaa taisteluaan hanketta vastaan. Naturaa vieressä Koko Ijsselmeerin sisäjärvi on linnustoltaan arvokas Natura verkostoon kuuluva alue. Hankkeessa onkin selvitetty tarkasti alueen linnustoa ja tuulivoimaloiden vaikutuksia siihen. Linnustovaikutusten vähentämiseksi voimaloita siirrettiin sekä meren että maan puolella kauemmaksi rantaviivasta - rantapenkereellä siis entistä lähemmäs asutusta. Lisäksi voimalarivien väliin aiotaan rakentaa 1,8 km pitkä ja noin seitsemän metriä korkea aallonmurtaja, jonka taakse vallitsevasta tuulensuunnasta katsoen toivotaan syntyvän Ijsselmeerin linnuille rauhallinen levähdysalue. Levähdysalueen uskotaan parantavan lintujen elinolosuhteita alueella, vaikka aivan viereen onkin suunniteltu kymmeniä suuria tuulivoimaloita. Linnustovaikutusraportin mukaan hankkeesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia Ijsselmeerin Natura-alueen niille luontoarvoille, joiden perusteella alue on otettu mukaan Natura verkostoon. Rakentamisen aikana melua ja tärinää Pehmeälle polderimaalle rakennettaessa vaaditaan maaperän stabilointia perustusten kohdalta. Voimalat sijoitettaisiin paaluperustuksen päälle, ja työt jokaisen voimalarivistön kohdalla aloitettaisiin noin kolme kuukautta kestävällä paalutuksella. Rakentamaan toivotaan päästävän jo vuonna 2012, ja puiston ensimmäisten osien arvioidaan olevan tuotantokäytössä vuonna ,4 miljardia kwh ja 1,5 prosenttia kulutuksesta Noordoostpolderin tuulipuiston arvioidaan toteutuessaan tuottavan noin 1,4 miljardia kwh sähköä vuodessa. Tämä vastaa noin 1,5 prosenttia koko Alankomaiden vuotuisesta energiankulutuksesta, joten on todella kyse varsin merkittävästä hankkeesta. Nunu Pesu, ympäristöministeriö Lisätietoa: Impakti 2/

18 :N KONFERENSSI 2010 Transitioning to the Green Economy IAIA:n konferenssi IAIA (International Association for Impact Assessment) järjesti vuotuisen YVAn maailmankonferenssin tänä vuonna Genevessä tarkastellen erityisesti vihreän talouden globaaleja näkymiä. Konferenssi kokosi noin 600 alan vaikuttajaa 75 maasta. Kokouksen läpileikkaava teema oli vihreä talous, jolla nähtiin keskeinen rooli globaalien ympäristöongelmien ratkaisussa. IAIA:n konferenssin pääteemateema heijastelee ajankohtaisia globaaleja haasteita. Konferenssissa tarkasteltiin erityisesti viittä sektoria, jotka nähtiin keskeisiksi: maatalous, teollisuus, matkailu, kaupunkikehitys ja kuljetus. Nämä sektorit nähtiin lupaavina kestävien vihreiden investointien kohteina, jotka voivat auttaa maailman taloutta, säästää ja synnyttää työpaikkoja, ehkäistä köyhyyttä ja vähentää hiiliriippuvuutta ja ekosysteemien tuhoutumista. Ekotehokkuuden vaatimus tuli kaikessa esiin ja monilla yrityksillä olikin kunnianhimoisia tavoitteita nostaa ekotehokkuuttaan, esimerkiksi Unilever aikoo kymmenessä vuodessa vähentää ympäristörasituksensa murto-osaan nykyisestä ja samalla tuplata tuotantonsa. Palvelutuotantoa ei nähty välttämättä kasvun pelastukseksi, sillä palvelujen tuotanto vaatii usein taustalla materiaalista tuotantoa (esim. IT). Ympäristöllinen säätely onkin kohdistettu materiaaliseen tuotantoon ja 18 Impakti 2/2010

19 :N KONFERENSSI 2010 palvelut ovat sokea piste säätelylle. Ekotehokkuuden ja maatalouden keskeisenä lähtökohtana on, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa on noin 2 miljardia ihmistä enemmän kuin nyt, ja talouskasvu on monilla alueilla voimakasta. Maailman kauppajärjestön edustaja totesikin, ettei vihreä talous ole yrityksille enää mikään vaihtoehto muiden joukossa, vaan välttämättömyys jos aikovat toimia tulevaisuudessakin. Maatalouden osalta globaalina johtopäätöksenä oli, että biomassaa ei pitäisi käyttää energiantuotantoon, vaan biomassa tarvitaan kasvavan väestön ruokkimiseen. UNEPin pääjohtaja Achim Steiner totesikin avauspuheessaan, että tiedämme tarpeeksi ratkaistaksemme ongelmat, mutta meillä ei ole kypsyyttä siihen. Kiinan rooli globaalissa taloudessa ja luonnonvarojen käytössä tuli korostuneesti esiin. Kiinalla oli konferenssissa suurin edustus, miltei 100 osanottajaa, ja he olivat järjestäneet ohjelmaan oman Kiina-päivän. Kiinalaiset panostavat voimakkaasti mittavien ympäristöhaasteidensa ratkaisemiseen ja se on yksi suurimmista vihreän tekniikan tutkimukseen sijoittavista maista. Kiina ottaa myös vaikutusten arvioinnin vakavasti, maassa toimii nykyisin noin YVA-ammattilaista eri tasoilla. Konferenssin ohjelma oli jälleen laaja, parhaimmillaan ohjelma koostui 10 rinnakkaisesta istunnosta, joten konferenssin yleisteeman lisäksi ohjelmassa oli perinteisempiäkin YVA- ja SOVA-teemoja. Konferenssi ei ole varsinaisesti tieteellinen konferenssi vaan se toimii ennemminkin tieteen ja käytännön rajapinnassa ja tuo osanottajia hy- vin erilaista taustoista rikastuttamaan ajatustenvaihtoa. Suomesta osanottajia oli tänä vuonna yhteensä 6, yliopistoista, hallinnosta ja konsulttitoimistoista. IAIA:n seuraava konferenssi on Meksikossa yleisteemalla Impact Assessment and Responsible Development for Infrastructure, Business and Industry. Hope to see you there! Jorma Jantunen Suomen ympäristökeskus Konferenssin suomalaisia osanottajia: vasemmalta Ismo Pölönen ja Rauno Sairinen Itä-Suomen Yliopistosta, Laura Leino Pöyryltä, Jouko Eskelinen UM:stä, kuvasta puuttuvat Jani Päivänen WSP:ltä ja kuvan ottanut Jorma Jantunen SYKEstä. Impakti 2/

20 :N KONFERENSSI 2010 Ensimmäistä kertaa YVA-konferenssissa Jännää, onkohan siellä ketään tuttuja - olivat suunnilleen ensimmäiset ajatukseni kuullessani pääseväni osallistumaan IAIA:n vuosittaiseen YVA-konferenssiin Yva ry.n edustajana. Olin innoissani minulle tarjotusta mahdollisuudesta, olihan edellisestä osallistumisestani tieteelliseen konferenssiin kulunut jo useampi vuosi. Samalla osallistuminen kuitenkin hieman mietitytti. Olisiko konferenssiin osallistumisesta hyötyä itselleni ja saisinko konferenssista ideoita, joita voimme yhdistyksessä hyödyntää esimerkiksi ensi kevään YVA-päivien suunnittelussa? Konferenssi järjestettiin tänä vuonna kauniissa, vuoristojärven rannalla sijaitsevassa Genevessä. Tapahtumapaikkana oli keskustan lähistöllä sijaitseva konferenssikeskus, jonne pääsi kätevästi turisteille ilmaisella joukkoliikenteellä. Käytännön asiat oli hoidettu järjestäjien puolelta Sveitsiläisen tarkasti. Saleja oli riittävästi, äänentoisto toimi ja esitykset pysyivät pääsääntöisesti aikataulussaan. Tukholma vuoden 2010 ympäristöpääkaupunki Ensikertalaiselle silmiinpistävintä oli konferenssissa käsiteltyjen aihealueiden runsaus. Teemat vaihtelivat kaupungistumisesta biodiversiteetin köyhtymiseen kattaen lähes kaikki ympäristövaikutuksiin jollain tavalla liittyvät alat. Useat rinnakkaiset sessiot pitivät huolta siitä, ettei esityksiä ollut helppo valita. Käytäntö osoitti myös, ettei ohjelmalehtisen perusteella kiinnostavin esitys välttämättä ollut paras valinta, sillä taso vaihteli merkittävästi. Parhaiden puhujien valovoimaisia esityksiä ja niiden herättämää vilkasta keskustelua olisi mielellään seurannut muutaman kymmenen minuutin esitysaikaa pidempään. Konferenssin pitopaikka Geneve on toiminut vuosikymmeniä kansainvälisten järjestöjen, kokousten ja konferenssien pitopaikkana, kuvassa YK. Erityisesti mieleeni jäi Tukholman kaupungin edustajan pitämä hieno esitys kaupungin valinnasta vuoden 2010 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Paljon Tukholmassa onkin ympäristömyönteisyyden eteen tehty, kuten suosittu hybridiautoja ja säädetty ruuhkamaksuista. Loppujen lopuksi ratkaisevin ero Helsinkiin verrattuna taitaa kuitenkin olla Tukholmalaisten positiivinen asenne ja ylpeys omasta ympäristömyönteisestä toiminnasta. Tänne kaipaisi roimasti lisää ruotsalaista vi kan alt som vi vill -asennetta perihelsinkiläisen kaikki on vähän nihkeää -asenteen sijaan. Tämä höystettynä vielä ripauksella markkinointihenkeä nostaisi Helsingin varmasti tulevaisuudessa ympäristömyönteisten kaupunkien ykköseksi vuosien 2012 & 2013 jumbosijoilta. Oli Genevessä myös huonoja esityksiä. Osa näistä meni puhtaasti puutteellisen kielitaidon piikkiin. Valitettavasti hyvänkin tutkimuksen esittely jää auttamatta torsoksi, jos esittelijä ei ymmärrä tai ei pysty vastaamaan yksinkertaisimpaankaan englanninkieliseen kysymykseen. Osa esityksistä puolestaan liittyi turhan löyhästi ympäristövaikutuksien arviointiin. Itselleni tulikin yllätyksenä konferenssin laaja-alaisuus ja soveltava luonne. Välillä tuntui, että ohjelmasta oli punainen lanka kadoksissa ja kokonaisuus uhkasi hajota liian laajaksi. Toisaalta soveltavuus ja poikkitieteellisyys toivat esille uusia näkökulmia ja konferenssissa tuli pakosta tutustuttua itselleen aivan uusiin teemoihin. Tästä huolimatta olisin kaivannut esityksiin vielä hieman enemmän käytännön läheisyyttä, erityisesti vaikutusten arvioinnin osalta. Nyt tuntui, että painopiste oli turhan paljon ympäristövaikutusten tai erilaisten ohjelmien esittelyssä - varsinaisia menetelmiä tai kokemuksia ympäristövaikutusten arvioinnista ei juuri esitelty. Vapaamuotoiset keskustelut parasta antia YVA- konferenssi oli toki paljon muutakin kuin esitysten kuuntelua. Siihen kuuluivat niin kahvitauoilla tapahtuva vapaamuotoinen verkostoituminen kuin järjestäjien organisoimat retket ja tapahtumat. Genevessä sosiaaliseen toimintaan oli järjestäjien taholta panostettu kiitettävästi. Ennen konferenssin alkua tarjottiin mahdollisuutta tutustua Genevejärven kauniiseen ympäristöön ja hankkeisiin päiväretkien puitteissa. Iltaisin konferenssin jälkeen järjestettiin opastettuja kierroksia, joissa tutustuttiin kaupunkiin ja sen runsaaseen, joskin hintavaan, ravintolatarjontaan. Nämä vapaahetket kuuluivat kiistatta konferenssin parhaaseen antiin, sillä kiinnostavimmat keskustelut käytiin yleensä konferenssihuoneiden ulkopuolella. Kannattiko konferenssiin osallistua? Kokemukseni perusteella kannatti. Parhaimmillaan viikko konferenssissa riittää luomaan uutta innostusta ja ideoita ja antamaan puhtia päivittäiseen työhön pitkälle ajalle. Ja tarttui mukaan myös muutamia ideoita ensi kevään YVA-päiviä ajatellen. Geneveterveisin, Laura Leino Yva ry:n YVA-päivävastaava vm Impakti 2/2010