MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Työnumero MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS

2 Ramboll Niemenkatu LAHTI P

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lähtökohdat Alueen yleiskuvaus Lähtötiedot Kaavatilanne Yleiskaava Asemakaava 3 3. Viheraluerakenne 4 4. Maisemarakenne Maiseman yleispiirteet Topografia Kallio- ja maaperä Vesistöt ja vesitalous Pienilmasto Kasvillisuus Kasvimaantieteelliset erityispiirteet Selvitysalueen kasvillisuus 8 5. Luonnon monimuotoisuus LUMO-kohteet Pesimälinnusto Liito-oravat Lepakot Kulttuuriympäristö Maiseman ja maankäytön ja historia Nykyinen maankäyttö Kulttuuriympäristön arvot Maisema-analyysi Liittyminen ympäröivään maisemaan Selvitysalueen maisemakuva-analyysi Suositukset maankäytön jatkosuunnitteluun Miljöötyypit, maisematilat ja näkymät Hotellin ja hotelliympäristön suunnittelu Toimintojen sijoittuminen Rakentamisen korkeus Arkkitehtuuri Ulkotilat Nykyiset leirintäalueella olevat rakennukset Viheralue- ja ulkoilureittiyhteydet Lisäselvitys- ja suunnittelutarpeet 25 Lähteet 26 Liitteet Liite 1 Maankäyttösuositukset kartalla Liite 2 Alueleikkaukset

4 1 1. JOHDANTO Mukkulan matkailualueelle ollaan laatimassa asemakaavamuutosta, jonka tavoitteena on mahdollistaa Mukkulan leirintäalueen kehittäminen monipuoliseksi matkailupalvelujen korttelialueeksi ottaen huomioon alueen julkinen käyttö sekä kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Mukkulan kartanon ympäristön muutostarpeita. Mukkulan kartanon alue on maakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä. Alue rajoittuu Ritamäen luonnonsuojelualueeseen. Mukkulan kartanopuisto on arvokas luonnon monimuotoisuuskohde. Tehtävänä oli laatia Mukkulan matkailualueelle asemakaavoituksen lähtötietoaineistoksi maisemaselvitys. Maisemaselvitys sisältää alueen historian ja nykytilan kuvauksen sekä suositukset alueen tulevan maankäytön suunnitteluun. Maisemaselvityksessä annetaan suosituksia ja maisemallisia reunaehtoja, jotka tulisi ottaa huomioon uudisrakennusten sijoittamisen sekä rakennusten suunnittelussa. Pääpaino maisemaselvityksessä on uuden rakentamisen alueella Ritaniemessä. Maisemaselvitys toimii taustatietona matkailualueen hotellisuunnittelulle. Maiseman- ja metsänhoitosuunnitelman on tehnyt Ramboll ja sen tekemiseen ovat osallistuneet maisema-arkkitehti Sonja Semeri, arkkitehti Annu Tulonen, insinööri (AMK) Tiina Heikkilä, FM Timo Laitinen ja tekninen piirtäjä Tero Halmelahti. Lahden kaupungilta työn ohjaukseen ovat osallistuneet arkkitehti Marja Mustakallio ja maisema-arkkitehti Maria Silvast. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Mukkulan matkailualueen asemakaavamuutoksen alue sijaitsee Ritaniemessä, Vesijärven rannalla, noin 4 km:n päässä Lahden keskustasta. Selvitysalueen pinta-ala on noin 28,5 ha. Alue rajautuu pohjoisessa Ritaniemen luonnonsuojelualueeseen ja Reppurinpuistoon, idässä Tanssimäenpuistoon, etelässä Niemen satamaan ja Vesijärveen. Selvitysalue on nykyisellään pääosin leirintäaluekäytössä sekä julkisena virkistys- ja ulkoilualueena. Kuva 2-1 Selvitysalueen sijainti ja rajaus.

5 2 2.2 Lähtötiedot Selvityksen lähtötietoina ja taustamateriaalina on käytetty karttoja, kuvamateriaalia ja muita tietoja, kuten kaavakarttoja, ortoilmakuvia eri vuosilta, valokuvia ja viistokuvia selvitysalueelta, historiallisia karttoja eri vuosilta sekä maaperä- ja kallioperätietoja. Selvitysalueen maisemaan ja luonnonympäristöön liittyviä muita aiemmin tehtyjä selvityksistä ja suunnitelmista on käytetty lähtötietoina esimerkiksi Mukkulan kartanopuiston historiallista selvitystä (Vesihydro Oy 2001), Mukkulan kartanopuiston puistosuunnitelmaa (Sito Oy 2013) sekä luontoselvitysten aineistoja. Suunnittelun taustatietona on käytetty matkailualueen kannattavuustutkimukseen sisältyvää maankäytön kehitysehdotusta (asemapiirustus / Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy 2010). Maisemaselvityksen lähtötietoja ja maisema-analyysiä on täydennetty maastokäynneillä vesillä sekä suunnittelualueella. 2.3 Kaavatilanne Yleiskaava Alueella on voimassa Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025, joka saanut lainvoiman Yleiskaavassa suurin osa alueesta on määritelty Mukkulan matkailutoimintojen alueeksi (RM-3). Alue varataan matkailulle ja siihen liittyville toiminnoille. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee vaalia maiseman ominaispiirteitä ja turvata merkittävien luontoarvojen säilyminen. Niemenkadun itäpuoleinen alue on merkitty Mukkulan ja Kilpiäisten lähivirkistysalueeksi (VL-31). Merkinnällä osoitetaan rakennettujen alueiden läheisyydessä sijaitsevat viheralueet ja laajat rakennetut puistot, jotka on tarkoitettu ulkoiluun, virkistykseen ja luonnon kokemiseen. Maiseman ja luonnonympäristön ominaispiirteitä tulee vallia hoidettaessa metsää ja rakennettaessa virkistysalueita ja reittejä. Virkistysreitit tulee liittää toisiinsa ja kevyen liikenteen verkostoon. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus ja MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoite. Niemenkatu on määritelty kokoojakaduksi, jonka yhteydessä kulkee kevyen liikenteen pääväylä. Selvitysalueen halki kulkee etelästä pohjoiseen ulkoilureitistön pääväylä. Alueen eteläosassa sijaitsee luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi (sininen neliö). Selvitysalue rajautuu lännessä vesialueeseen (W), pohjoisessa luonnonsuojelualueeseen (SL-2), idässä lähivirkistysalueeseen (VL-31) ja etelässä vesiliikenteen alueeseen (LV-4). Koivusaari ja Harvasaari on määritelty retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR-4). Harvasaaressa on pohjavedenottamo (pvo). Kuva 2-2 Selvitysalueen sijainti Lahden yleiskaavakartalla.

6 Asemakaava Selvitysalueella on voimassa asemakaava A-2060, joka on hyväksytty Lahden kaupunginvaltuustossa Asemakaavassa Mukkulan leirintäalue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM). Kortteliin on merkitty yhteensä viisi rakennusalaa matkailupalvelurakentamista varten (rmr). Korttelin eteläosassa on matkailupalvelujen alueen osa, jonka luonnon erityispiirteet säilytetään (s-2). Mukkulan kartanoympäristö on merkitty puistoksi, jonka kulttuurihistorialliset rakennukset ja erityispiirteet säilytetään (VP/s-1). Korttelin pääkäyttötarkoitus on matkailu-, ulkoilu- ja kulttuuritoiminta. Puistossa ovat sallittuja vain sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat kartanopuiston luonteeseen. Kortteliin on merkitty yhteensä kuusi suojeltavaa rakennusta (sr). Kartanoympäristön puiston ja Niemenkadun väliin sijoittuu Mukkulan kartanoympäristöön kuuluva puisto, jonka erityispiirteet säilytetään (VP/s-2). Niemenkadun ja Ritaniemenkadun kulmauksessa sijaitsee yhdistettyjen liike- ja oppilasasuntokerrostalojen korttelialue, jolla sallitaan viereistä kartanopuistoa ja matkailukäyttöä tukevia toimintoja (ALO-1). Niemenkadun itäpuolella on lähivirkistysalue, maisema-arvoltaan tärkeä metsä, jonka olemassa olevat ympäristöarvot säilytetään (VL/s) sekä yleinen pysäköintialue (LP-2), jolta voidaan osoittaa autopaikkoja korttelin 7409 ja Mukkulan kartanoympäristön puiston tarpeisiin. Leirintäaluetta ympäröivä vesialue on merkitty vesialueeksi, jota ei saa täyttää. Alueella voidaan sallia pienveneilyn tai uimarannan vaatimat vähäiset laiturit tai muut rakenteet (W-2). Kartanon venelaituria ympäröivät vesialueet on määritelty vesiliikennealueiksi (WL). Muut vesialueet on merkitty vesialueiksi, joita ei saa täyttää (W-1). Alueella ja rantaviivalla tehtävät toimenpiteet saavat olla vain aluetta ja rantaviivaa luonnonmukaisesti ja puistomaisesti ennallistavia sekä yleistä virkistyskäyttöä parantavia toimenpiteitä. Joitain osia selvitysalueesta kuuluu muihin asemakaavoihin. Ritaniemenkadun pohjoispuolella on retkeily- ja loma-alue (R) sekä luonnonsuojelualue (EL). Selvitysalue rajautuu pohjoisessa luonnontilassa säilytettävään puistoalueeseen (PL). Kuva 2-3 Selvitysalueen sijainti Lahden ajantasa-asemakaavakartalla.

7 4 3. VIHERALUERAKENNE Selvitysalue on merkittävä virkistysalue Lahden kaupungin alueella. Kartanopuisto on toiminut julkisena viheralueena vuodesta 1959, jolloin kaupunki osti alueen. Nykyisin alueella on uimaranta, leikkikenttä ja kesäkahvilatoimintaa laituritansseineen rannassa. Kartanon etelärinteessä on suosittu pulkkamäki talvella. Selvitysalueelta on viheralueyhteydet idän suuntaan Merrasjärven ja Pesäkallion laajoille virkistys- ja suojelualueille Ritamäen kautta ja Merrasojan vartta pitkin sekä Tanssimäen etelärinteiden kautta. Kyseiset viheralueyhteydet ovat paikallisesti merkittäviä ekologisia yhteyksiä (Lahden yleiskaava viherrakenteen arvoluokitus ja ekologinen verkosto 2011). Alueelle on hyvät pyöräily- ja kävely-yhteydet keskustasta. Vesijärvi liittää alueen niin kesä- kuin talviaikanakin kaupungin keskustaan sekä järven toisella puolella oleviin Salpausselän virkistysalueisiin. Järvellä lähimmät ulkoilusaaret ovat luoteen ja pohjoisen suunnassa sijaitsevat Enonsaari ja Selkäsaari. Vesireittiä pitkin on yhteys myös Jyväskylän pohjoispuolelle ja Heinolan itäpuolelle. Kuva 3-1 Kaavoitettu viherverkosto suunnittelualueen ympäristössä ajantasa-asemakaavojen (helmikuu 2013) ja yleiskaavan 2025 mukaan. Kartalla on esitetty viherverkoston asemakaavatunnukset mm. virkistysalueet (V, VL, VU), puistot (VP, P, PL), retkeily- ja ulkoilualueet (VR), loma- ja matkailualueet (R, RM) ja suojelualueet (SL, EL). Kuva 3-2 Järvi on merkittävä ulkoilualue kesäisin ja talvisin. Kuva leirintäalueen edustalta talvella 2014.

8 5 4. MAISEMARAKENNE 4.1 Maiseman yleispiirteet Selvitysalue kuuluu maisemamaakunnallisessa jaossa Hämeen viljely- ja järvimaahan sekä tarkemmin Päijänteen maisemaseutuun (Ympäristöministeriö 1993). Päijät-Hämeen maakunta on edelleen jaettu tarkemmin maisematyyppeihin (Päijät-Hämeen maisemaselvitys 2005), jossa selvitysalue sijoittuu Vesijärven laakson maisematyypin alueelle. Alueelle on tyypillistä rantaalueiden tasaiset peltomaisemat sekä niitä reunustavat selänteet, joissa vuorottelevat sekametsät ja kumpuilevat viljelykset. Selvitysalue sijoittuu ranta-alueelle, joka nousee melko jyrkästi korkeaksi selännealueeksi. Suunnittelualueen pohjoiskärki on matalaa ja tasaista aluetta, joka poikkeaa maastonmuodoiltaan muun selvitysalueen rinteestä. Kuva 4-1 Selvitysalueen sijainti (merkitty sinisellä renkaalla) Lahden maisemarakenteessa ja Päijät- Hämeen maisematyyppijaossa. Kuvalähde: Lahden kaupunki 2013 (maisematyypit: Päijät-Hämeen maisemaselvitys 2006).

9 6 4.2 Topografia Selvitysalue sijoittuu korkeustasolle m mpy. Alueen pohjoispuolella sijaitseva Ritamäki ja Niemenkadun itäpuolella sijaitseva Tanssimäki kohoavat lakialueiltaan yli 120 m mpy tasolle. Vesijärven pinnan taso on noin 81,4 m mpy. Kuva 4-2 Selvitysalueen korkeussuhteet.

10 7 4.3 Kallio- ja maaperä Kallioperältään selvitysalue on kiillegneissiä (Lahden maisemarakenne ja viheralueet 2010). Selvitysalueen alavimmat alueet ovat hiekka- ja hietamaita ja kumpareet soramoreenia. Leirintäalueen ja kartanopuiston väliin jää avokalliota. (Maataloudelliset maaperäkartat vuosilta 1969, 1970, 1973 ja 1975). Niemen kärki on täytetty luvulla. Alue on toiminut joskus maankaatopaikkana ja aluetta täytetty ainakin kaupungin rakennustyömaiden ylijäämämassoilla. Rakennettavuusselvityksen mukaan (Ramboll 2013) nykyisen leirintäalueen maaperä on yleispiirteiltään sekalaista täyttömaata. Täyttömaakerros on maanäytteiden silmämääräisten havaintojen perusteella savista silttiä ja hiekkaa, paikoin kiviä sekä moreenia. Maan pinnalla on päällimmäisenä nurmipintaista tai kasvillisuuspeitteistä humusmaata tai paikoin hiekkaista täyttömaata ajoväylien kohdilla. Kuva 4-3 Selvitysalueen maaperä. Kuvalähde: Maataloudellinen maaperäkartta, Maatalouden tutkimuskeskus, Maantutkimuslaitos.

11 8 4.4 Vesistöt ja vesitalous Selvitysalue sijoittuu Vesijärven lähialueen valuma-alueelle. Valuma-alueen raja eli vedenjakaja kulkee Ritamäen ja Tanssimäen lakialueiden kautta. Selvitysalueella ei ole puroja tai ojia. Selvitysalueen vieressä, Vesijärvellä, on pohjavesialue, jolle sijoittuu vedenottamo Harvasaaressa. Kuva 4-4 Valuma-alueet, vedenjakajat ja pohjavedet selvitysalueella sekä ympäristössä. Kuvalähde: Lahden maisemarakenne ja viheralueet Pienilmasto Selvitysalue on pääosin lounaaseen laskevaa rinnealuetta. Auringon säteilyn kannalta lounaaseen avautuva rinnealue on lämpötaloudellisesti edullinen. Toisaalta Vesijärveltä puhaltavat tuulet voivat viilentää paikallista ilmastoa voimakkaastikin. Selvitysalueella erityisesti pohjoinen osa on altis laajalta Enonselältä puhaltaville länsi- ja pohjoistuulille. 4.6 Kasvillisuus Kasvimaantieteelliset erityispiirteet Lahden alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja siinä edelleen vuokkovyöhykkeeseen, jolle on ominaista lehtomaisten kankaiden runsaus. Lahti kuuluu suovyöhykejaossa Sisä-Suomen vietto- ja rahkakeitaiden alueeseen. Harjuvyöhykejaossa Lahti kuuluu Salpausselkien reunamuodostuma-alueeseen ja alueen harjumetsät ovat Hämeelle tyypillisesti lehtomaisen, tuoreen ja kuivahkon kankaan männiköitä ja kuusikoita. Lisäksi Lahti kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueeseen. Koristekasvien viljelyä koskevan vyöhykejaon mukaan Lahti kuuluu kolmosvyöhykkeeseen. Kasvuolosuhteet voivat olla kolmosvyöhykettä suotuisemmat Salpausselällä ja sen pohjoispuolella, koska järvien vaikutuksesta alue on vähemmän hallanarkaa kuin Salpausselän eteläpuolella Selvitysalueen kasvillisuus Kaupungin omistamat, selvitysalueen metsäalueet sekä läheiset metsäalueet on luokiteltu lehdoiksi. Näiden metsien vallitsevan puuston keski-ikä on vuotta (Lahden maisemarakenne ja viheralueet 2010). Rakennetuilla alueilla kasvillisuus on kulttuuripainotteista etenkin kartanopuistossa.

12 9 Kuva 4-5 Kuva kartanopuistosta elokuulta Kuva: Maria Silvast / Lahden kaupunki. 5. LUONNON MONIMUOTOISUUS Tässä selvityksessä ei ole tehty selvitysalueella luontokartoituksia. Tiedot luonnon monimuotoisuudesta on saatu aiemmin tehdyistä muista selvityksistä. 5.1 LUMO-kohteet Lahden kaupungin alueella on ensimmäisen kerran vuonna 1995 kartoitettu kaupunkiluonnon monimuotoisuutta lisäävät LUMO-kohteet. Selvitysalueen keskikohtaan sijoittuu Mukkulan kartanopuisto, joka on arvokas kulttuuribiotooppi. Kartanopuiston kaakkoispuolelle sijoittuu Mukkulan pähkinälehto, joka on luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltu luontotyyppikohde (pähkinäpensaslehto). Pähkinäpensaat, joita on yli 80, keskittyvät rinteen yläosaan, Niemenkadun varteen. Puusto on puistomainen ja koostuu kuusesta ja männystä, seassa on myös tammea. Selvitysalueella on paljon vanhaa puustoa, kuten tammia. Tammi on jalopuista suosituin isäntäpuulaji eri eliöille ja siihen erikoistuneita eliölajeja on satoja, kenties tuhansia. Uhanalaisia tammeen sitoutuneita lajeja tunnetaan Suomesta noin sata. Etenkin perhoset ja kovakuoriaiset suosivat tammea. Koloutuminen, onttoutuminen ja mulmi (lahonnut, pehmeä puuaines) lisäävät vanhan tammen lajistollista monimuotoisuutta. Tammeen sitoutuneita lajeja ovat mm. katkokynsisammal, juurtotatti, tammenkerroskääpä, tammenlaikkajäkälä ja erakkokuoriainen sekä useat sarvijäärät. Selvitysalueen itäosaan sijoittuu osa LUMO-kohteesta Haapalanmäen kuusilehto, joka on arvokas lehtoalue ja ulkoilualue. Selvitysalue rajautuu pohjoisosaltaan Ritamäen luonnonsuojelualueeseen, joka on topografialtaan vaihteleva lehtometsän alue. Alueella on paikoin kuivaa sekapuulehtoa ja paikoin kuusivaltaista tuoretta lehtoa. 5.2 Pesimälinnusto Selvitysalueelle, kartanopuiston länsipuolelle, on rajattu osa Lahden merkittävimpiin pesimälinnustoalueisiin kuuluvasta Ritamäki Kilpiäinen alueesta. Pesimälinnustoalueet on rajattu paikkatiedoksi yleiskaavatarkkuudella ja alemmilla kaavatasoilla rajaukset on syytä tarkistaa. Alueella esiintyy huomionarvoista lajistoa: pikkutikka, käenpiika, harmaapäätikka, kottarainen sekä van-

13 10 han metsän lajeja: pikkusieppo ja idänuunilintu. Kohteen arvoa nostavat edustava lehtolajisto ja korkea yhteislajimäärä (67). Maankäyttösuosituksena Ritamäki Kilpiäinen - pesimälinnustoalueelle on S/SL. (Metsänen, T. 2012). 5.3 Liito-oravat Lahden kaupungilta saatujen lähtötietojen mukaan leirintäalueella ei ole tehty liitooravaselvitystä eikä muualla selvitysalueella ole tehty liito-oravahavaintoja. Liito-oravahavaintoja on tehty Ritamäen luonnonsuojelualueella useita. 5.4 Lepakot Lahden kaupungin lepakkokartoituksessa yleiskaavaa varten (2009) selvitysalueella tehtiin kaksi havaintoa lepakoista (pohjanlepakko ja tunnistamaton siippalaji). Havaintopisteet on esitetty kartalla (Kuva 5-1). Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit on rauhoitettu luonnonsuojelulailla, samoin kuin kaikki Euroopan Unionin alueella tavattavat lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteisiin II ja IV(a). Luonnonsuojelulain 49 :n mukaisesti EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen lajien lisääntymis- ja lepopaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. (Erkinaro 2009). Kuva 5-1 Luonnon monimuotoisuus selvitysalueella.

14 11 6. KULTTUURIYMPÄRISTÖ 6.1 Maiseman ja maankäytön ja historia Selvitysalue on ollut muinaisten jääjärvien ja meren vedenpinnan alapuolisella tasolla (Baltian jääjärvi ja Yoldianmeri). Tanssimäen länsi- ja etelärinteellä on havaittavissa huuhtoutunutta lohkareikkoa noin 115 m mpy korkeudella. Yoldiameren nuorempi taso, 100 m mpy, ulottuu suurinpiirtein selvitysalueen rajamaille Ritamäen ja Tanssimäen rinteille. Ritamäkeä kiertää Yoldiavaiheeseen ajoittuva, noin 115 m mpy korkeudella sijaitseva lohkareikko ja noin 100 m mpy korkeudella sijaitseva kivikko. Yoldiamerta seurasi Itämeren Ancylusjärvivaihe, jonka arvioidaan alkaneen noin vuotta sitten ja päättyneen noin 9000 vuotta sitten. Ancylysjärven aikana selvitysalue on ollut vedenpinnan yläpuolella lukuun ottamatta niemeksi täytettyä aluetta. Muinais-Päijänteen ylimmän rannan tason tiedetään olleen noin 85 m mpy eli muutaman metrin korkeammalla kuin nykyinen Vesijärven pinnan taso. Muinais-Päijänteen eroosiotörmä on havaittavissa suunnittelualueella kivikkoisena vyöhykkeenä. Kuva 6-1 Muinaisrannat selvitysalueella ja sen ympäristössä. Kuva: Lahden kaupunki. Selvitysalue sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Ensimmäiset maininnat Mukkulan kartanosta ovat 1400-luvun lopulta, jolloin elämä kartanolla oli varsin vaatimatonta. Kartanon kukoituskausi alkoi 1700-luvun lopulla, kun Arndt Johann von Hausen osti kartanon. Hän rakennutti uuden päärakennuksen ilmeisesti 1700 luvun lopulla, jonka jälkeen rakentuivat myös muut alueen rakennukset luvun rakennuksista on kartanon lisäksi jäljellä vielä Insinöörskan taloksi kutsuttu asuinrakennus, joka rakennettiin vuoden 1843 tienoilla sekä tiilimestarin talo eli palvelijoiden asuinrakennus, joka valmistui todennäköisesti 1800-luvun lopulla. Myös puutarhan istuttaminen aloitettiin 1800-luvun alussa.

15 12 Kuva 6-2 Mukkulan kartanon päärakennus, tiilimestarin talo ja porttirakennus syksyllä Kartano siirtyi Lahden kaupungin omistukseen vuonna Tällöin kartanopuistosta tuli julkinen viheralue ja se muuttui yleiseen käyttöön. Rantaa alettiin käyttää uimapaikkana ja puistoon rakennettiin muun muassa uimarannan pukusuoja ja tenniskenttä. Uusia rakennuksia ja pysäköintialueita varten vanhoja talousrakennuksia purettiin huoletta. Kartanon päärakennuksessa toimi tilausravintola, tilaushotelli sekä kokouspaikka. Lisäksi Ritaniemeen perustettiin leirintäalue ja Ritaniementien alkupäähän opiskelija-asuntola. Viljelypainotteinen kulttuurimaisema muuttui täydellisesti 1960-luvulta lähtien Mukkulan kaupunginosan rakentamisen myötä. Kuva 6-3 Kuninkaan kartasto 1700-luvun lopulta. Mukkulan kartanon paikka on osoitettu kartalla punaisella värillä. Ritamäki ja Tanssimäki erottuvat kartalla selkeinä muotoina.

16 13 Kuva 6-4 Ote pitäjänkartasta 1800-luvulta. Mukkulan kartano on esitetty kartalla punaisella pisteellä. Kartanon ympäristön pellot jatkuvat yhtenäisinä pitkälle idän suuntaan. Kuva 6-5 Ortoilmakuva vuodelta Kuvassa näkyy kartanoympäristössä runsaasti sittemmin poistettuja rakennuksia.

17 14 Kuva 6-6 Topografikartta vuodelta Kartanon ympäristö on edelleen melko rakentamatonta maatalous- ja metsämaisemaa. Kuva 6-7 Ortoilmakuva vuodelta Ritaniemen kärki erottuu kuvassa matalikkona ja ruovikkona.

18 15 Kuva 6-8 Peruskartta vuodelta Kartanon vieressä on jo toimiva leirintäalue. Kuva 6-9 Ortoilmakuva vuodelta Ympäristön kerrostalot (ei kaikkia oppilastaloja) on jo rakennettu ja Ritaniemen kärki täytetty. Niemenkatu on linjattu aiempaa kauemmas kartanosta.

19 16 Kuva 6-10 Ortoilmakuva vuodelta Nykyinen maankäyttö Kartanon alue on ollut viime vuosina vajaakäytössä, koska päärakennus on ollut ilman vuokralaista useita vuosia. Kartanopuisto on kuitenkin virkistyskäytössä ja kesäisin alueella järjestetään muun muassa laituritansseja ja Summer Up-festivaalit. Kartanon rakennusten peruskorjaukset on aloitettu ja korjauksia on tarkoitus tehdä myös puiston puolella. Aktiivisesti toimivalta leirintäalueella on matkailuvaunupaikkoja, telttapaikkoja sekä lomamökkejä. Leirintäalueen toiminta päättyy syksyn 2015 aikana. Selvitysalueella on pitkät perinteet julkisena lahtelaisten virkistys- ja ulkoilualueena uimarantoineen, pulkkamäkineen sekä talvisin hiihto-, kävely- ja pyöräilykohteena. Se on toiminut myös tukikohtana jääaktiviteeteille mm. leijasurffareille ja avantouimareille. Selvitysalueella olevassa oppilastalojen korttelissa on kaksi asuinkerrostaloa. 6.3 Kulttuuriympäristön arvot Selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Mukkulan kartano kartanopuistoineen on maakunnallisesti (MARY) ja paikallisesti (LaRY) kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi luokiteltu kohde. Selvitysalue sivuaa toista maakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä: Mukkulan asuinaluetta. Mukkulan kartanon alue on merkitty maakuntakaavaan (2006) kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi (ma). Maakuntakaavassa on myös kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävän alueen rajaus (kmv). Merkintä perustuu v.1993 selvitykseen (RKY 1993), joka on päivitetty vuonna 2010 (RKY 2009). Uudessa selvityksessä Mukkulan kartanon alue on jätetty pois valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalta. Mukkulan asuinalue kuuluu Lahden modernin rakennusperinnön inventointialueisiin (Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä 2012). Selvitysalueella ei ole tunnettuja muinaisjäännöksiä (Muinaisjäännösrekisteri). Selvitysalueella voimassa olevassa asemakaavassa on merkinnöillä sr-1 ja sr-2 suojeltuja rakennuksia. Sr-1 -merkinnällä on suojeltu kartanon päärakennus, porttirakennukset ja insinöörskän talo, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaita sekä maisemakuvan kannalta tärkeitä rakennuksia. Rakennuksia ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus-

20 17 ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja maisemakuvan arvot säilyvät. Sr-2 -merkinnällä on suojeltu tiilimestarin talo ja sauna, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia. Rakennuksia ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistorialliset ja maisemakuvan arvot säilyvät. Kartalla (Kuva 6-11) on esitetty kulttuuriympäristön arvoalueiden ja kohteiden lisäksi kulttuurihistorian kannalta merkittäviä tietoja (lähteenä Päijät-Hämeen maisemaselvityksen numeerinen aineisto) luvun asutusluettelon sekä Kuninkaankartaston (1700-luvun loppu) mukaan selvitysalueella on ollut asutusta pienen kylän verran. Kuninkaan kartaston perusteella on kartalla esitetty 1700-luvun lopun aikaiset tiet sekä pellot ja niityt. Kuva 6-11 Kulttuuriympäristön kannalta merkittävät kohteet selvitysalueella. 7. MAISEMA-ANALYYSI 7.1 Liittyminen ympäröivään maisemaan Selvitysalueen liittymistä ympäröivään maisemaan on tutkittu maisemarakenteen ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Maisemarakenteen perusta on maastorakenne (kallio- ja maaperä) sekä siinä toimivat luonnonprosessit. Ihmisen vaikutus, kuten maankäyttö, näkyy ja vaikuttaa myös maisemarakenteessa. Selvitysalue sijoittuu Vesijärven ranta-alueelle, jota kehystää kaukomaisemassakin erottuvat melko jyrkkärinteiset Ritamäen ja Tanssimäen selännealueet. Mäkien rinteiden rakennetusta ympäristöstä erottuu lännen luoteen suunnasta järveltä katseltaessa ainoastaan korkeimmalle kohoavat Tanssimäen kerrostalot (Kuva 7-1 ja Kuva 7-2). Mäkien välisen painanteen kautta selvitysalueelta on yhteys Mukkulan keskukseen. Selvitysalue on nykyisellään väljästi rakennettua ympäristöä, jossa sekä luonnonympäristö että historiallinen kulttuuriympäristö ovat vahvasti läsnä.

21 18 Lahden kaupungin alueella topografia on poikkeuksellisen vaihtelevaa ja selännealueet muodostavat maisemassa hyvin näkyviä elementtejä jyrkkine rinteineen. Selänteiden ja järven liittymäkohdat muodostavat maisemallisesti mielenkiintoisia paikkoja. Selvitysalue poikkeaa selvästi alueen eteläpuolisesta rantamaisemasta, joka on satama- ja teollisuustoimintojen leimaamaa sekä melko tasaista aluetta. Vielä etelämmäs, kaupungin keskustaan päin mentäessä, tiivis asuinrakentaminen leimaa ranta-alueita. Selvitysalueen pohjoispuolella rannat ovat lähes luonnonmukaisia joitakin pientalotontteja lukuun ottamatta. Selvitysalueen pohjoispuolella Kilpiäistenpohjan lahdelman vastarannalle kaartuu pientalovaltainen Karjusaari. Selvitysalueen lännen puoleista vastarannan maisemaa kehystää Salpausselän jylhä selännealue, jonne sijoittuu paikoin tiiviistikin rakennettua ympäristöä. Järven selällä selvitysalueesta luoteeseen on merkittävä maisemallisena kiinnekohtana Enonsaari keskellä laajaa Enonselkää. Selvitysalueen lähellä on kolme pientä ja kapeaa saarta, jotka osaltaan sulkevat ja ohjaavat näkymiä Ritaniemen kärjen läheisyydessä. Kuva 7-1 Näkymä järveltä kohti selvitysaluetta elokuussa Näkymässä korkeimmalle kohoaa Ritamäen siluetti. Metsänreunan yläpuolella näkyy Tanssimäen kerrostaloja. Mukkulan kartanon päärakennus ei näy luoteen suunnalta katseltaessa. Kuva: Marja Mustakallio, Lahden kaupunki. Kuva 7-2 Näkymä järveltä, Harvasaaren viereltä kohti selvitysaluetta talvella Näkymässä korkeimmalle kohoaa Ritamäen siluetti. Kauempana metsänreunan yläpuolella näkyy Tanssimäen kerrostaloja.

22 19 Kuva 7-3 Selvitysalueen liittyminen ympäristön maisemarakenteeseen. 7.2 Selvitysalueen maisemakuva-analyysi Selvitysalueen maisemakuvallisessa analyysissä (Kuva 7-7) on eritelty alueen maisemakuvan erityis- ja ominaispiirteitä sekä ongelmakohtia. Selvitysalueen ja sen ympäröivää maisemaa on tyypitelty maiseman avoimuuden / sulkeutuneisuuden sekä rakennetun ympäristön perusteella. Valtaosa selvitysalueesta muodostuu puoliavoimesta maisematyypistä. Ritaniemen kärki, jossa nykyisin sijaitsee leirintäalue, on puoliavointa, puistomaista ympäristöä. Alue ei ole selkeästi tilallisesti jäsentynyt vaan esimerkiksi puusto sijoittuu alueelle tasaisen harvakseltaan. Niemen kärjen tasaisuus poikkeaa muusta ympäröivän, luonnollisen maiseman rakenteesta. Leirintäalueen ja kartanopuiston välille jää pieni, metsäinen mäki, joka erottaa selkeästi maisematilat toisistaan. Tämän mäen sekä Ritamäen väliseen painanteeseen syntyy luonteva porttikohta alueelta toiselle siirryttäessä.

23 20 Kuva 7-4 Näkymä Ritaniemen kärjestä leirintäalueelle kohti Ritamäkeä syksyllä Kartanopuisto on pääasiassa puoliavointa tai avointa puistomaista ympäristöä. Kartanopuisto on arvokas kulttuurimaisemakokonaisuus, johon kuuluvat merkittävät rakennukset: kartanon päärakennus, insinöörskän talo, tiilimestarin talo sekä porttirakennukset. Selvitysalueen itäosissa oppilastalojen ympäristö on puoliavointa ympäristöä sekä osittain avointa niittyä, joka on vanhaa peltoaluetta. Selvitysalueen kaakkoisosiin sijoittuu metsäistä, suljetumpaa ympäristöä, joka rajautuu Haapalanmäen kuusilehtoon. Maisemallisesti tärkeitä reunavyöhykkeitä ovat Ritamäen metsänreuna sekä Tanssimäen rinteessä oleva Niemenkatuun rajoittuva metsänreuna. Kyseiset reunavyöhykkeet ovat selkeitä, kaukomaisemassakin vaikuttavia maisematyyppien rajoja. Ritamäen rinteen alaosassa leirintäalueelle johtava tie kulkee miellyttävästi kaartuen metsän reunassa näkymien vaihdellessa kartanopuistonäkymistä järvinäkymiin. Selvitysalueella kohdistuu tärkeitä näkymiä alueen hierarkkiseen pisteeseen eli kartanon päärakennukseen. Etenkin kesäaikaan näkymät kartanoa kohti ovat rajoittuneita alueella olevan runsaan puuston vuoksi. Kartanon lisäksi tärkeitä näkymäakseleita kohdistuu järvimaisemaan. Etenkin Ritaniemen kärjestä aukeaa näkymiä pitkälle järven selälle. Luoteeseen suuntautuvien näkymien päätteenä on Enonsaari keskellä järven selkää. Kuva 7-5 Näkymä leirintäalueelta kohti koillista marraskuussa Sorakäytävän päätteenä kaukomaisemassa näkyy Enonsaaren siluetti. Selvitysalueella merkittävin maiseman eheyttä rikkova tekijä on Niemenkadun itäpuolella, Tanssimäen rinteeseen rakennettu pysäköintialue. Avoin sorakenttä rikkoo yhtenäisen metsäalueen luomaa vyöhykettä katumaisemassa. Oppilastalojen alue idässä sekä leirintäalueen rakennukset lännessä poikkeavat merkittävästi kulttuurihistoriallisesta kartanon ympäristöstä. Oppilastalot liittyvät tyylillisesti Mukkulan keskustan ja Tanssimäen rakennettuun ympäristöön. Leirintäalueella olevat mökit ja muut rakennukset ovat tyylillisesti monimuotoisia eivätkä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta.

24 21 Kuva 7-6 Leirintäalueen mökkejä Ritamäen rinteen alaosassa marraskuussa Kuva 7-7 Selvitysalueen maisemakuva-analyysi.

25 22 8. SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN JATKOSUUNNITTELUUN Maisemaselvityksen perusteella muodostetut maankäyttösuositukset koskevat pääosin selvitysalueen länsiosaa eli nykyistä leirintäalueen aluetta, Ritaniemeä, jonne on suunnitteilla hotellihanke. Muuta selvitysaluetta on käsitelty kevyemmin. Mukkulan kartanopuiston osalta noudatetaan alueelle valmistunutta puistosuunnitelmaa. 8.1 Miljöötyypit, maisematilat ja näkymät Selvitysalueen luonne osana Lahden kaupungin rantamaisemaa on verrattain luonnonmukainen ja väljästi rakennettu. Uusi rakentaminen tulisi sovittaa tähän maisemaan niin, ettei maiseman luonne suuresti muutu tästä. Selvitysalueella erottuu nykytilassa kolme selkeästi erilaista miljöötyyppiä: oppilastalojen kerrostalomiljöö, kartanopuisto ja leirintäalue. Jatkossa miljööjakoa on hyvä edelleen pitää yllä ja korostaa. Kartanopuiston erottuminen omana miljöötyyppinään on eduksi alueen arvojen välittymiseksi käyttäjille. Kartanopuisto rajoittuu paikoin voimakasrajaisiin metsäalueisiin ja näitä reunavyöhykkeitä sekä metsäalueita on hyvä pitää yllä sekä tarvittaessa kehittää. Luontoarvoja sisältävät metsäalueet säilytetään luonnonmukaisina. Oppilastalojen pohjoispuolella metsään rajoittuvat niitty- / nurmialueet on syytä säilyttää avoimina alueina muistumina kartanon vanhoista viljelyalueista. Selvitysalueelle on merkitty viisi keskeistä sisääntulopaikkaa (liite 1). Näistä paikoista kolme liittyy kartanon ympäristöön ja sijoittuvat kartanolle johtavien akseleiden päätyihin. Koko kartanoja hotellialueen yhteinen ja tärkein sisääntulopaikka sijoittuu Niemenkadun ja Ritaniemankadun risteykseen. Tässä paikassa ympäristön ilmeeseen on kiinnitettävä huomiota kasvillisuutta hoitamalla. Luonnollinen sisäänkäyntipaikka tulevalle hotellialueelle muodostuu Ritamäen ja sen eteläpuolella olevan matalamman mäen väliseen solaan. Saavuttaessa hotellialueelle kartanopuiston pohjoisreunassa kulkevan tien kautta, aukeaa näkymät ensimmäistä kertaa kohti niemen kärkeä tästä solasta. Sisäänkäyntipaikan vaikuttavuutta voi korostaa tuomalla Ritamäen metsänreunaa lähemmäs tietä. Nykyisin leirintäalueen miljöössä ei muodostu erityisiä maisematiloja. Uuden rakentamisen myötä voidaan alueen miljöötä kehittää ja jäsennellä selkeämmäksi. Rakennusmassoilla ja kasvillisuudella voidaan muodostaa kiinnostavia tilasarjoja ja ohjata näkymiä. 8.2 Hotellin ja hotelliympäristön suunnittelu Toimintojen sijoittuminen Hotellirakennuksen sijoittamisen kolmena keskeisenä tavoitteena on uuden rakentamisen sovittaminen ympäröivään maisemaan, vapaiden järvinäkymien säilyminen alueelle saavuttaessa sekä selkeä tilallinen jako Ritaniemen alueella. Kartalla (liite 1) on esitetty hotellirakennuksen, pysäköintialueen ja muiden hotelliin liittyvien toimintojen ohjeellinen sijoittuminen. Hotellirakennus jakaa Ritaniemen kahteen osaan, joista hotellin pohjoispuoli on luonteeltaan puolijulkista aluetta ja eteläpuoli julkisempaa viheraluetta. Hotellirakennus sijoittuu niin, että sen toinen pääty on heti alueen sisäänkäynnin lähietäisyydellä, toinen pääty ulottuu lähemmäs rantaa. Rakennusmassan pohjoispuolelle jää pysäköintialue. Alueelle saavuttaessa pysäköintialue jää rakennuksen taakse vähemmälle huomiolle päänäkymien suuntautuessa järvelle etelän ja lännen suuntaan. Kartalla (liite 1) esitetty hotellin rakennusalue on pinta-alaltaan noin 8000 m 2. Kartalla esitetty alue määrittelee sen alueen, jolle hotellirakennuksen tulee sijoittua. Matalampana rakennus voi sijoittua koko alueelle, mutta mahdollisen korkeamman rakennuksen tai rakennuksen osan painopiste suositellaan sijoitettavaksi rakennusalueella mahdollisimman itään, jotta kokonaisuus massaltaan vertautuu paremmin läheisiin mäkiin. Pysäköinnin sijoittaminen osittain rakennuksen pohjoispuolen pohjakerrokseen vähentää maanpäällisen pysäköintitilan tarvetta. Pysäköintialuetta (alueen pinta-ala 4600 m 2 ) on syytä jäsentää istutusalueilla, joita voidaan hyödyntää myös hulevesien hallinnassa Rakentamisen korkeus Hotellirakennuksen ylimmälle korkeudelle voidaan määrittää reunaehtoja liittyen sen haluttuun asemaan maisemassa ja näkymissä. Nykyisin alueen hierarkkinen maamerkki on kartanorakennus, joka ei juurikaan näy välitöntä lähimaisemaa kauemmas. Mikäli kartanon edustalta, järven

MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS

MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 31.1.2014 Työnumero 1510008799 MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 www.ramboll.fi

Lisätiedot

Mukkulan matkailualueen kehittäminen

Mukkulan matkailualueen kehittäminen Mukkulan matkailualueen kehittäminen Sijainti kaupunkirakenteessa Yleiskaava 2025 Saavutettavuus, Sibeliustalo 2,5 km, keskusta alle 4 km, matkakeskus 5 km, ohikulkutie, vesireitti pohjoiseen ja itään

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki

Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2677 3.11.2016 Carita Uronen Suunnittelualue Asemakaava koskee Lahden kaupungin Renkomäen kaupunginosan (22.) osaa kaupungin omistamasta

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma 13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

KALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0908 KALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.3.2013 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE

Lisätiedot

http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print

http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print Turun karttapalvelu :: Tulostussivu http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print Sivu 1/1 6.3.2014 3200 m Kiinteistöliikelaitos KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 6.3.2014 Rekisteriyksikkö 529-499-8-9 Dosentti

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 17.1.2013 16.2.2013. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen 28.2.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Maisemarakenne kaavoituksessa

Maisemarakenne kaavoituksessa Maisemarakenne kaavoituksessa Esityksen sisältö 1. Maankäytön suunnittelusta 2. Maisemarakenne analyysimenetelmä ja keskeinen teoria 3. Case Yttersundomin maankäyttöselvitys VAMK opinnäytetyö 4. Vaasan

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9

Lisätiedot

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3. Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.2015 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue...

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala IV: Linikkalan

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA

VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA Vastaanottaja Virtain kaupunki Päivämäärä 11/2016 VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHARJU- AHJOLA Tarkastus 11.11.2016 Päivämäärä 10/11/2016

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT Ä JA MÄÄRÄYKSET Ä AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT

LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT Ruovedellä myynnissä olevat kunnan omistamat lomarakennuspaikat sijaitsevat pienempien järvien rannoilla, joita ovat mm. Luomajärvi ja Kankijärvi Helvetinjärven kansallispuiston

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Mariankatu 14 B, 15110 Lahti

Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Mariankatu 14 B, 15110 Lahti Arkkitehdit Oy Latva ja Vaa Miankatu 14 B, 15110 Lahti SELOSTUS MAANKÄYTTÖLUONNOKSET 15.-19.8.2014 1 LÄHTÖKOHDAT 2 HISTORIA Tkastelualue sijaitsee Vääksyn kanavan itäpuolella Päijänteen etelärannalla.

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T :

Hämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : 12:43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : Kuva Selitys A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : Yleisten rakennusten korttelialue, jolla

Lisätiedot

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ KALLIOMÄKI 635-432-3-108 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 02.10.2015 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot