MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS
|
|
- Timo-Pekka Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Työnumero MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS
2 Ramboll Niemenkatu LAHTI P
3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lähtökohdat Alueen yleiskuvaus Lähtötiedot Kaavatilanne Yleiskaava Asemakaava 3 3. Viheraluerakenne 4 4. Maisemarakenne Maiseman yleispiirteet Topografia Kallio- ja maaperä Vesistöt ja vesitalous Pienilmasto Kasvillisuus Kasvimaantieteelliset erityispiirteet Selvitysalueen kasvillisuus 8 5. Luonnon monimuotoisuus LUMO-kohteet Pesimälinnusto Liito-oravat Lepakot Kulttuuriympäristö Maiseman ja maankäytön ja historia Nykyinen maankäyttö Kulttuuriympäristön arvot Maisema-analyysi Liittyminen ympäröivään maisemaan Selvitysalueen maisemakuva-analyysi Suositukset maankäytön jatkosuunnitteluun Miljöötyypit, maisematilat ja näkymät Hotellin ja hotelliympäristön suunnittelu Toimintojen sijoittuminen Rakentamisen korkeus Arkkitehtuuri Ulkotilat Nykyiset leirintäalueella olevat rakennukset Viheralue- ja ulkoilureittiyhteydet Lisäselvitys- ja suunnittelutarpeet 25 Lähteet 26 Liitteet Liite 1 Maankäyttösuositukset kartalla Liite 2 Alueleikkaukset
4 1 1. JOHDANTO Mukkulan matkailualueelle ollaan laatimassa asemakaavamuutosta, jonka tavoitteena on mahdollistaa Mukkulan leirintäalueen kehittäminen monipuoliseksi matkailupalvelujen korttelialueeksi ottaen huomioon alueen julkinen käyttö sekä kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Mukkulan kartanon ympäristön muutostarpeita. Mukkulan kartanon alue on maakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä. Alue rajoittuu Ritamäen luonnonsuojelualueeseen. Mukkulan kartanopuisto on arvokas luonnon monimuotoisuuskohde. Tehtävänä oli laatia Mukkulan matkailualueelle asemakaavoituksen lähtötietoaineistoksi maisemaselvitys. Maisemaselvitys sisältää alueen historian ja nykytilan kuvauksen sekä suositukset alueen tulevan maankäytön suunnitteluun. Maisemaselvityksessä annetaan suosituksia ja maisemallisia reunaehtoja, jotka tulisi ottaa huomioon uudisrakennusten sijoittamisen sekä rakennusten suunnittelussa. Pääpaino maisemaselvityksessä on uuden rakentamisen alueella Ritaniemessä. Maisemaselvitys toimii taustatietona matkailualueen hotellisuunnittelulle. Maiseman- ja metsänhoitosuunnitelman on tehnyt Ramboll ja sen tekemiseen ovat osallistuneet maisema-arkkitehti Sonja Semeri, arkkitehti Annu Tulonen, insinööri (AMK) Tiina Heikkilä, FM Timo Laitinen ja tekninen piirtäjä Tero Halmelahti. Lahden kaupungilta työn ohjaukseen ovat osallistuneet arkkitehti Marja Mustakallio ja maisema-arkkitehti Maria Silvast. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Mukkulan matkailualueen asemakaavamuutoksen alue sijaitsee Ritaniemessä, Vesijärven rannalla, noin 4 km:n päässä Lahden keskustasta. Selvitysalueen pinta-ala on noin 28,5 ha. Alue rajautuu pohjoisessa Ritaniemen luonnonsuojelualueeseen ja Reppurinpuistoon, idässä Tanssimäenpuistoon, etelässä Niemen satamaan ja Vesijärveen. Selvitysalue on nykyisellään pääosin leirintäaluekäytössä sekä julkisena virkistys- ja ulkoilualueena. Kuva 2-1 Selvitysalueen sijainti ja rajaus.
5 2 2.2 Lähtötiedot Selvityksen lähtötietoina ja taustamateriaalina on käytetty karttoja, kuvamateriaalia ja muita tietoja, kuten kaavakarttoja, ortoilmakuvia eri vuosilta, valokuvia ja viistokuvia selvitysalueelta, historiallisia karttoja eri vuosilta sekä maaperä- ja kallioperätietoja. Selvitysalueen maisemaan ja luonnonympäristöön liittyviä muita aiemmin tehtyjä selvityksistä ja suunnitelmista on käytetty lähtötietoina esimerkiksi Mukkulan kartanopuiston historiallista selvitystä (Vesihydro Oy 2001), Mukkulan kartanopuiston puistosuunnitelmaa (Sito Oy 2013) sekä luontoselvitysten aineistoja. Suunnittelun taustatietona on käytetty matkailualueen kannattavuustutkimukseen sisältyvää maankäytön kehitysehdotusta (asemapiirustus / Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy 2010). Maisemaselvityksen lähtötietoja ja maisema-analyysiä on täydennetty maastokäynneillä vesillä sekä suunnittelualueella. 2.3 Kaavatilanne Yleiskaava Alueella on voimassa Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025, joka saanut lainvoiman Yleiskaavassa suurin osa alueesta on määritelty Mukkulan matkailutoimintojen alueeksi (RM-3). Alue varataan matkailulle ja siihen liittyville toiminnoille. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee vaalia maiseman ominaispiirteitä ja turvata merkittävien luontoarvojen säilyminen. Niemenkadun itäpuoleinen alue on merkitty Mukkulan ja Kilpiäisten lähivirkistysalueeksi (VL-31). Merkinnällä osoitetaan rakennettujen alueiden läheisyydessä sijaitsevat viheralueet ja laajat rakennetut puistot, jotka on tarkoitettu ulkoiluun, virkistykseen ja luonnon kokemiseen. Maiseman ja luonnonympäristön ominaispiirteitä tulee vallia hoidettaessa metsää ja rakennettaessa virkistysalueita ja reittejä. Virkistysreitit tulee liittää toisiinsa ja kevyen liikenteen verkostoon. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus ja MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoite. Niemenkatu on määritelty kokoojakaduksi, jonka yhteydessä kulkee kevyen liikenteen pääväylä. Selvitysalueen halki kulkee etelästä pohjoiseen ulkoilureitistön pääväylä. Alueen eteläosassa sijaitsee luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi (sininen neliö). Selvitysalue rajautuu lännessä vesialueeseen (W), pohjoisessa luonnonsuojelualueeseen (SL-2), idässä lähivirkistysalueeseen (VL-31) ja etelässä vesiliikenteen alueeseen (LV-4). Koivusaari ja Harvasaari on määritelty retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR-4). Harvasaaressa on pohjavedenottamo (pvo). Kuva 2-2 Selvitysalueen sijainti Lahden yleiskaavakartalla.
6 Asemakaava Selvitysalueella on voimassa asemakaava A-2060, joka on hyväksytty Lahden kaupunginvaltuustossa Asemakaavassa Mukkulan leirintäalue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM). Kortteliin on merkitty yhteensä viisi rakennusalaa matkailupalvelurakentamista varten (rmr). Korttelin eteläosassa on matkailupalvelujen alueen osa, jonka luonnon erityispiirteet säilytetään (s-2). Mukkulan kartanoympäristö on merkitty puistoksi, jonka kulttuurihistorialliset rakennukset ja erityispiirteet säilytetään (VP/s-1). Korttelin pääkäyttötarkoitus on matkailu-, ulkoilu- ja kulttuuritoiminta. Puistossa ovat sallittuja vain sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat kartanopuiston luonteeseen. Kortteliin on merkitty yhteensä kuusi suojeltavaa rakennusta (sr). Kartanoympäristön puiston ja Niemenkadun väliin sijoittuu Mukkulan kartanoympäristöön kuuluva puisto, jonka erityispiirteet säilytetään (VP/s-2). Niemenkadun ja Ritaniemenkadun kulmauksessa sijaitsee yhdistettyjen liike- ja oppilasasuntokerrostalojen korttelialue, jolla sallitaan viereistä kartanopuistoa ja matkailukäyttöä tukevia toimintoja (ALO-1). Niemenkadun itäpuolella on lähivirkistysalue, maisema-arvoltaan tärkeä metsä, jonka olemassa olevat ympäristöarvot säilytetään (VL/s) sekä yleinen pysäköintialue (LP-2), jolta voidaan osoittaa autopaikkoja korttelin 7409 ja Mukkulan kartanoympäristön puiston tarpeisiin. Leirintäaluetta ympäröivä vesialue on merkitty vesialueeksi, jota ei saa täyttää. Alueella voidaan sallia pienveneilyn tai uimarannan vaatimat vähäiset laiturit tai muut rakenteet (W-2). Kartanon venelaituria ympäröivät vesialueet on määritelty vesiliikennealueiksi (WL). Muut vesialueet on merkitty vesialueiksi, joita ei saa täyttää (W-1). Alueella ja rantaviivalla tehtävät toimenpiteet saavat olla vain aluetta ja rantaviivaa luonnonmukaisesti ja puistomaisesti ennallistavia sekä yleistä virkistyskäyttöä parantavia toimenpiteitä. Joitain osia selvitysalueesta kuuluu muihin asemakaavoihin. Ritaniemenkadun pohjoispuolella on retkeily- ja loma-alue (R) sekä luonnonsuojelualue (EL). Selvitysalue rajautuu pohjoisessa luonnontilassa säilytettävään puistoalueeseen (PL). Kuva 2-3 Selvitysalueen sijainti Lahden ajantasa-asemakaavakartalla.
7 4 3. VIHERALUERAKENNE Selvitysalue on merkittävä virkistysalue Lahden kaupungin alueella. Kartanopuisto on toiminut julkisena viheralueena vuodesta 1959, jolloin kaupunki osti alueen. Nykyisin alueella on uimaranta, leikkikenttä ja kesäkahvilatoimintaa laituritansseineen rannassa. Kartanon etelärinteessä on suosittu pulkkamäki talvella. Selvitysalueelta on viheralueyhteydet idän suuntaan Merrasjärven ja Pesäkallion laajoille virkistys- ja suojelualueille Ritamäen kautta ja Merrasojan vartta pitkin sekä Tanssimäen etelärinteiden kautta. Kyseiset viheralueyhteydet ovat paikallisesti merkittäviä ekologisia yhteyksiä (Lahden yleiskaava viherrakenteen arvoluokitus ja ekologinen verkosto 2011). Alueelle on hyvät pyöräily- ja kävely-yhteydet keskustasta. Vesijärvi liittää alueen niin kesä- kuin talviaikanakin kaupungin keskustaan sekä järven toisella puolella oleviin Salpausselän virkistysalueisiin. Järvellä lähimmät ulkoilusaaret ovat luoteen ja pohjoisen suunnassa sijaitsevat Enonsaari ja Selkäsaari. Vesireittiä pitkin on yhteys myös Jyväskylän pohjoispuolelle ja Heinolan itäpuolelle. Kuva 3-1 Kaavoitettu viherverkosto suunnittelualueen ympäristössä ajantasa-asemakaavojen (helmikuu 2013) ja yleiskaavan 2025 mukaan. Kartalla on esitetty viherverkoston asemakaavatunnukset mm. virkistysalueet (V, VL, VU), puistot (VP, P, PL), retkeily- ja ulkoilualueet (VR), loma- ja matkailualueet (R, RM) ja suojelualueet (SL, EL). Kuva 3-2 Järvi on merkittävä ulkoilualue kesäisin ja talvisin. Kuva leirintäalueen edustalta talvella 2014.
8 5 4. MAISEMARAKENNE 4.1 Maiseman yleispiirteet Selvitysalue kuuluu maisemamaakunnallisessa jaossa Hämeen viljely- ja järvimaahan sekä tarkemmin Päijänteen maisemaseutuun (Ympäristöministeriö 1993). Päijät-Hämeen maakunta on edelleen jaettu tarkemmin maisematyyppeihin (Päijät-Hämeen maisemaselvitys 2005), jossa selvitysalue sijoittuu Vesijärven laakson maisematyypin alueelle. Alueelle on tyypillistä rantaalueiden tasaiset peltomaisemat sekä niitä reunustavat selänteet, joissa vuorottelevat sekametsät ja kumpuilevat viljelykset. Selvitysalue sijoittuu ranta-alueelle, joka nousee melko jyrkästi korkeaksi selännealueeksi. Suunnittelualueen pohjoiskärki on matalaa ja tasaista aluetta, joka poikkeaa maastonmuodoiltaan muun selvitysalueen rinteestä. Kuva 4-1 Selvitysalueen sijainti (merkitty sinisellä renkaalla) Lahden maisemarakenteessa ja Päijät- Hämeen maisematyyppijaossa. Kuvalähde: Lahden kaupunki 2013 (maisematyypit: Päijät-Hämeen maisemaselvitys 2006).
9 6 4.2 Topografia Selvitysalue sijoittuu korkeustasolle m mpy. Alueen pohjoispuolella sijaitseva Ritamäki ja Niemenkadun itäpuolella sijaitseva Tanssimäki kohoavat lakialueiltaan yli 120 m mpy tasolle. Vesijärven pinnan taso on noin 81,4 m mpy. Kuva 4-2 Selvitysalueen korkeussuhteet.
10 7 4.3 Kallio- ja maaperä Kallioperältään selvitysalue on kiillegneissiä (Lahden maisemarakenne ja viheralueet 2010). Selvitysalueen alavimmat alueet ovat hiekka- ja hietamaita ja kumpareet soramoreenia. Leirintäalueen ja kartanopuiston väliin jää avokalliota. (Maataloudelliset maaperäkartat vuosilta 1969, 1970, 1973 ja 1975). Niemen kärki on täytetty luvulla. Alue on toiminut joskus maankaatopaikkana ja aluetta täytetty ainakin kaupungin rakennustyömaiden ylijäämämassoilla. Rakennettavuusselvityksen mukaan (Ramboll 2013) nykyisen leirintäalueen maaperä on yleispiirteiltään sekalaista täyttömaata. Täyttömaakerros on maanäytteiden silmämääräisten havaintojen perusteella savista silttiä ja hiekkaa, paikoin kiviä sekä moreenia. Maan pinnalla on päällimmäisenä nurmipintaista tai kasvillisuuspeitteistä humusmaata tai paikoin hiekkaista täyttömaata ajoväylien kohdilla. Kuva 4-3 Selvitysalueen maaperä. Kuvalähde: Maataloudellinen maaperäkartta, Maatalouden tutkimuskeskus, Maantutkimuslaitos.
11 8 4.4 Vesistöt ja vesitalous Selvitysalue sijoittuu Vesijärven lähialueen valuma-alueelle. Valuma-alueen raja eli vedenjakaja kulkee Ritamäen ja Tanssimäen lakialueiden kautta. Selvitysalueella ei ole puroja tai ojia. Selvitysalueen vieressä, Vesijärvellä, on pohjavesialue, jolle sijoittuu vedenottamo Harvasaaressa. Kuva 4-4 Valuma-alueet, vedenjakajat ja pohjavedet selvitysalueella sekä ympäristössä. Kuvalähde: Lahden maisemarakenne ja viheralueet Pienilmasto Selvitysalue on pääosin lounaaseen laskevaa rinnealuetta. Auringon säteilyn kannalta lounaaseen avautuva rinnealue on lämpötaloudellisesti edullinen. Toisaalta Vesijärveltä puhaltavat tuulet voivat viilentää paikallista ilmastoa voimakkaastikin. Selvitysalueella erityisesti pohjoinen osa on altis laajalta Enonselältä puhaltaville länsi- ja pohjoistuulille. 4.6 Kasvillisuus Kasvimaantieteelliset erityispiirteet Lahden alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja siinä edelleen vuokkovyöhykkeeseen, jolle on ominaista lehtomaisten kankaiden runsaus. Lahti kuuluu suovyöhykejaossa Sisä-Suomen vietto- ja rahkakeitaiden alueeseen. Harjuvyöhykejaossa Lahti kuuluu Salpausselkien reunamuodostuma-alueeseen ja alueen harjumetsät ovat Hämeelle tyypillisesti lehtomaisen, tuoreen ja kuivahkon kankaan männiköitä ja kuusikoita. Lisäksi Lahti kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueeseen. Koristekasvien viljelyä koskevan vyöhykejaon mukaan Lahti kuuluu kolmosvyöhykkeeseen. Kasvuolosuhteet voivat olla kolmosvyöhykettä suotuisemmat Salpausselällä ja sen pohjoispuolella, koska järvien vaikutuksesta alue on vähemmän hallanarkaa kuin Salpausselän eteläpuolella Selvitysalueen kasvillisuus Kaupungin omistamat, selvitysalueen metsäalueet sekä läheiset metsäalueet on luokiteltu lehdoiksi. Näiden metsien vallitsevan puuston keski-ikä on vuotta (Lahden maisemarakenne ja viheralueet 2010). Rakennetuilla alueilla kasvillisuus on kulttuuripainotteista etenkin kartanopuistossa.
12 9 Kuva 4-5 Kuva kartanopuistosta elokuulta Kuva: Maria Silvast / Lahden kaupunki. 5. LUONNON MONIMUOTOISUUS Tässä selvityksessä ei ole tehty selvitysalueella luontokartoituksia. Tiedot luonnon monimuotoisuudesta on saatu aiemmin tehdyistä muista selvityksistä. 5.1 LUMO-kohteet Lahden kaupungin alueella on ensimmäisen kerran vuonna 1995 kartoitettu kaupunkiluonnon monimuotoisuutta lisäävät LUMO-kohteet. Selvitysalueen keskikohtaan sijoittuu Mukkulan kartanopuisto, joka on arvokas kulttuuribiotooppi. Kartanopuiston kaakkoispuolelle sijoittuu Mukkulan pähkinälehto, joka on luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltu luontotyyppikohde (pähkinäpensaslehto). Pähkinäpensaat, joita on yli 80, keskittyvät rinteen yläosaan, Niemenkadun varteen. Puusto on puistomainen ja koostuu kuusesta ja männystä, seassa on myös tammea. Selvitysalueella on paljon vanhaa puustoa, kuten tammia. Tammi on jalopuista suosituin isäntäpuulaji eri eliöille ja siihen erikoistuneita eliölajeja on satoja, kenties tuhansia. Uhanalaisia tammeen sitoutuneita lajeja tunnetaan Suomesta noin sata. Etenkin perhoset ja kovakuoriaiset suosivat tammea. Koloutuminen, onttoutuminen ja mulmi (lahonnut, pehmeä puuaines) lisäävät vanhan tammen lajistollista monimuotoisuutta. Tammeen sitoutuneita lajeja ovat mm. katkokynsisammal, juurtotatti, tammenkerroskääpä, tammenlaikkajäkälä ja erakkokuoriainen sekä useat sarvijäärät. Selvitysalueen itäosaan sijoittuu osa LUMO-kohteesta Haapalanmäen kuusilehto, joka on arvokas lehtoalue ja ulkoilualue. Selvitysalue rajautuu pohjoisosaltaan Ritamäen luonnonsuojelualueeseen, joka on topografialtaan vaihteleva lehtometsän alue. Alueella on paikoin kuivaa sekapuulehtoa ja paikoin kuusivaltaista tuoretta lehtoa. 5.2 Pesimälinnusto Selvitysalueelle, kartanopuiston länsipuolelle, on rajattu osa Lahden merkittävimpiin pesimälinnustoalueisiin kuuluvasta Ritamäki Kilpiäinen alueesta. Pesimälinnustoalueet on rajattu paikkatiedoksi yleiskaavatarkkuudella ja alemmilla kaavatasoilla rajaukset on syytä tarkistaa. Alueella esiintyy huomionarvoista lajistoa: pikkutikka, käenpiika, harmaapäätikka, kottarainen sekä van-
13 10 han metsän lajeja: pikkusieppo ja idänuunilintu. Kohteen arvoa nostavat edustava lehtolajisto ja korkea yhteislajimäärä (67). Maankäyttösuosituksena Ritamäki Kilpiäinen - pesimälinnustoalueelle on S/SL. (Metsänen, T. 2012). 5.3 Liito-oravat Lahden kaupungilta saatujen lähtötietojen mukaan leirintäalueella ei ole tehty liitooravaselvitystä eikä muualla selvitysalueella ole tehty liito-oravahavaintoja. Liito-oravahavaintoja on tehty Ritamäen luonnonsuojelualueella useita. 5.4 Lepakot Lahden kaupungin lepakkokartoituksessa yleiskaavaa varten (2009) selvitysalueella tehtiin kaksi havaintoa lepakoista (pohjanlepakko ja tunnistamaton siippalaji). Havaintopisteet on esitetty kartalla (Kuva 5-1). Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit on rauhoitettu luonnonsuojelulailla, samoin kuin kaikki Euroopan Unionin alueella tavattavat lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteisiin II ja IV(a). Luonnonsuojelulain 49 :n mukaisesti EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen lajien lisääntymis- ja lepopaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. (Erkinaro 2009). Kuva 5-1 Luonnon monimuotoisuus selvitysalueella.
14 11 6. KULTTUURIYMPÄRISTÖ 6.1 Maiseman ja maankäytön ja historia Selvitysalue on ollut muinaisten jääjärvien ja meren vedenpinnan alapuolisella tasolla (Baltian jääjärvi ja Yoldianmeri). Tanssimäen länsi- ja etelärinteellä on havaittavissa huuhtoutunutta lohkareikkoa noin 115 m mpy korkeudella. Yoldiameren nuorempi taso, 100 m mpy, ulottuu suurinpiirtein selvitysalueen rajamaille Ritamäen ja Tanssimäen rinteille. Ritamäkeä kiertää Yoldiavaiheeseen ajoittuva, noin 115 m mpy korkeudella sijaitseva lohkareikko ja noin 100 m mpy korkeudella sijaitseva kivikko. Yoldiamerta seurasi Itämeren Ancylusjärvivaihe, jonka arvioidaan alkaneen noin vuotta sitten ja päättyneen noin 9000 vuotta sitten. Ancylysjärven aikana selvitysalue on ollut vedenpinnan yläpuolella lukuun ottamatta niemeksi täytettyä aluetta. Muinais-Päijänteen ylimmän rannan tason tiedetään olleen noin 85 m mpy eli muutaman metrin korkeammalla kuin nykyinen Vesijärven pinnan taso. Muinais-Päijänteen eroosiotörmä on havaittavissa suunnittelualueella kivikkoisena vyöhykkeenä. Kuva 6-1 Muinaisrannat selvitysalueella ja sen ympäristössä. Kuva: Lahden kaupunki. Selvitysalue sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Ensimmäiset maininnat Mukkulan kartanosta ovat 1400-luvun lopulta, jolloin elämä kartanolla oli varsin vaatimatonta. Kartanon kukoituskausi alkoi 1700-luvun lopulla, kun Arndt Johann von Hausen osti kartanon. Hän rakennutti uuden päärakennuksen ilmeisesti 1700 luvun lopulla, jonka jälkeen rakentuivat myös muut alueen rakennukset luvun rakennuksista on kartanon lisäksi jäljellä vielä Insinöörskan taloksi kutsuttu asuinrakennus, joka rakennettiin vuoden 1843 tienoilla sekä tiilimestarin talo eli palvelijoiden asuinrakennus, joka valmistui todennäköisesti 1800-luvun lopulla. Myös puutarhan istuttaminen aloitettiin 1800-luvun alussa.
15 12 Kuva 6-2 Mukkulan kartanon päärakennus, tiilimestarin talo ja porttirakennus syksyllä Kartano siirtyi Lahden kaupungin omistukseen vuonna Tällöin kartanopuistosta tuli julkinen viheralue ja se muuttui yleiseen käyttöön. Rantaa alettiin käyttää uimapaikkana ja puistoon rakennettiin muun muassa uimarannan pukusuoja ja tenniskenttä. Uusia rakennuksia ja pysäköintialueita varten vanhoja talousrakennuksia purettiin huoletta. Kartanon päärakennuksessa toimi tilausravintola, tilaushotelli sekä kokouspaikka. Lisäksi Ritaniemeen perustettiin leirintäalue ja Ritaniementien alkupäähän opiskelija-asuntola. Viljelypainotteinen kulttuurimaisema muuttui täydellisesti 1960-luvulta lähtien Mukkulan kaupunginosan rakentamisen myötä. Kuva 6-3 Kuninkaan kartasto 1700-luvun lopulta. Mukkulan kartanon paikka on osoitettu kartalla punaisella värillä. Ritamäki ja Tanssimäki erottuvat kartalla selkeinä muotoina.
16 13 Kuva 6-4 Ote pitäjänkartasta 1800-luvulta. Mukkulan kartano on esitetty kartalla punaisella pisteellä. Kartanon ympäristön pellot jatkuvat yhtenäisinä pitkälle idän suuntaan. Kuva 6-5 Ortoilmakuva vuodelta Kuvassa näkyy kartanoympäristössä runsaasti sittemmin poistettuja rakennuksia.
17 14 Kuva 6-6 Topografikartta vuodelta Kartanon ympäristö on edelleen melko rakentamatonta maatalous- ja metsämaisemaa. Kuva 6-7 Ortoilmakuva vuodelta Ritaniemen kärki erottuu kuvassa matalikkona ja ruovikkona.
18 15 Kuva 6-8 Peruskartta vuodelta Kartanon vieressä on jo toimiva leirintäalue. Kuva 6-9 Ortoilmakuva vuodelta Ympäristön kerrostalot (ei kaikkia oppilastaloja) on jo rakennettu ja Ritaniemen kärki täytetty. Niemenkatu on linjattu aiempaa kauemmas kartanosta.
19 16 Kuva 6-10 Ortoilmakuva vuodelta Nykyinen maankäyttö Kartanon alue on ollut viime vuosina vajaakäytössä, koska päärakennus on ollut ilman vuokralaista useita vuosia. Kartanopuisto on kuitenkin virkistyskäytössä ja kesäisin alueella järjestetään muun muassa laituritansseja ja Summer Up-festivaalit. Kartanon rakennusten peruskorjaukset on aloitettu ja korjauksia on tarkoitus tehdä myös puiston puolella. Aktiivisesti toimivalta leirintäalueella on matkailuvaunupaikkoja, telttapaikkoja sekä lomamökkejä. Leirintäalueen toiminta päättyy syksyn 2015 aikana. Selvitysalueella on pitkät perinteet julkisena lahtelaisten virkistys- ja ulkoilualueena uimarantoineen, pulkkamäkineen sekä talvisin hiihto-, kävely- ja pyöräilykohteena. Se on toiminut myös tukikohtana jääaktiviteeteille mm. leijasurffareille ja avantouimareille. Selvitysalueella olevassa oppilastalojen korttelissa on kaksi asuinkerrostaloa. 6.3 Kulttuuriympäristön arvot Selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Mukkulan kartano kartanopuistoineen on maakunnallisesti (MARY) ja paikallisesti (LaRY) kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi luokiteltu kohde. Selvitysalue sivuaa toista maakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä: Mukkulan asuinaluetta. Mukkulan kartanon alue on merkitty maakuntakaavaan (2006) kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi (ma). Maakuntakaavassa on myös kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävän alueen rajaus (kmv). Merkintä perustuu v.1993 selvitykseen (RKY 1993), joka on päivitetty vuonna 2010 (RKY 2009). Uudessa selvityksessä Mukkulan kartanon alue on jätetty pois valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalta. Mukkulan asuinalue kuuluu Lahden modernin rakennusperinnön inventointialueisiin (Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä 2012). Selvitysalueella ei ole tunnettuja muinaisjäännöksiä (Muinaisjäännösrekisteri). Selvitysalueella voimassa olevassa asemakaavassa on merkinnöillä sr-1 ja sr-2 suojeltuja rakennuksia. Sr-1 -merkinnällä on suojeltu kartanon päärakennus, porttirakennukset ja insinöörskän talo, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaita sekä maisemakuvan kannalta tärkeitä rakennuksia. Rakennuksia ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus-
20 17 ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja maisemakuvan arvot säilyvät. Sr-2 -merkinnällä on suojeltu tiilimestarin talo ja sauna, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia. Rakennuksia ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistorialliset ja maisemakuvan arvot säilyvät. Kartalla (Kuva 6-11) on esitetty kulttuuriympäristön arvoalueiden ja kohteiden lisäksi kulttuurihistorian kannalta merkittäviä tietoja (lähteenä Päijät-Hämeen maisemaselvityksen numeerinen aineisto) luvun asutusluettelon sekä Kuninkaankartaston (1700-luvun loppu) mukaan selvitysalueella on ollut asutusta pienen kylän verran. Kuninkaan kartaston perusteella on kartalla esitetty 1700-luvun lopun aikaiset tiet sekä pellot ja niityt. Kuva 6-11 Kulttuuriympäristön kannalta merkittävät kohteet selvitysalueella. 7. MAISEMA-ANALYYSI 7.1 Liittyminen ympäröivään maisemaan Selvitysalueen liittymistä ympäröivään maisemaan on tutkittu maisemarakenteen ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Maisemarakenteen perusta on maastorakenne (kallio- ja maaperä) sekä siinä toimivat luonnonprosessit. Ihmisen vaikutus, kuten maankäyttö, näkyy ja vaikuttaa myös maisemarakenteessa. Selvitysalue sijoittuu Vesijärven ranta-alueelle, jota kehystää kaukomaisemassakin erottuvat melko jyrkkärinteiset Ritamäen ja Tanssimäen selännealueet. Mäkien rinteiden rakennetusta ympäristöstä erottuu lännen luoteen suunnasta järveltä katseltaessa ainoastaan korkeimmalle kohoavat Tanssimäen kerrostalot (Kuva 7-1 ja Kuva 7-2). Mäkien välisen painanteen kautta selvitysalueelta on yhteys Mukkulan keskukseen. Selvitysalue on nykyisellään väljästi rakennettua ympäristöä, jossa sekä luonnonympäristö että historiallinen kulttuuriympäristö ovat vahvasti läsnä.
21 18 Lahden kaupungin alueella topografia on poikkeuksellisen vaihtelevaa ja selännealueet muodostavat maisemassa hyvin näkyviä elementtejä jyrkkine rinteineen. Selänteiden ja järven liittymäkohdat muodostavat maisemallisesti mielenkiintoisia paikkoja. Selvitysalue poikkeaa selvästi alueen eteläpuolisesta rantamaisemasta, joka on satama- ja teollisuustoimintojen leimaamaa sekä melko tasaista aluetta. Vielä etelämmäs, kaupungin keskustaan päin mentäessä, tiivis asuinrakentaminen leimaa ranta-alueita. Selvitysalueen pohjoispuolella rannat ovat lähes luonnonmukaisia joitakin pientalotontteja lukuun ottamatta. Selvitysalueen pohjoispuolella Kilpiäistenpohjan lahdelman vastarannalle kaartuu pientalovaltainen Karjusaari. Selvitysalueen lännen puoleista vastarannan maisemaa kehystää Salpausselän jylhä selännealue, jonne sijoittuu paikoin tiiviistikin rakennettua ympäristöä. Järven selällä selvitysalueesta luoteeseen on merkittävä maisemallisena kiinnekohtana Enonsaari keskellä laajaa Enonselkää. Selvitysalueen lähellä on kolme pientä ja kapeaa saarta, jotka osaltaan sulkevat ja ohjaavat näkymiä Ritaniemen kärjen läheisyydessä. Kuva 7-1 Näkymä järveltä kohti selvitysaluetta elokuussa Näkymässä korkeimmalle kohoaa Ritamäen siluetti. Metsänreunan yläpuolella näkyy Tanssimäen kerrostaloja. Mukkulan kartanon päärakennus ei näy luoteen suunnalta katseltaessa. Kuva: Marja Mustakallio, Lahden kaupunki. Kuva 7-2 Näkymä järveltä, Harvasaaren viereltä kohti selvitysaluetta talvella Näkymässä korkeimmalle kohoaa Ritamäen siluetti. Kauempana metsänreunan yläpuolella näkyy Tanssimäen kerrostaloja.
22 19 Kuva 7-3 Selvitysalueen liittyminen ympäristön maisemarakenteeseen. 7.2 Selvitysalueen maisemakuva-analyysi Selvitysalueen maisemakuvallisessa analyysissä (Kuva 7-7) on eritelty alueen maisemakuvan erityis- ja ominaispiirteitä sekä ongelmakohtia. Selvitysalueen ja sen ympäröivää maisemaa on tyypitelty maiseman avoimuuden / sulkeutuneisuuden sekä rakennetun ympäristön perusteella. Valtaosa selvitysalueesta muodostuu puoliavoimesta maisematyypistä. Ritaniemen kärki, jossa nykyisin sijaitsee leirintäalue, on puoliavointa, puistomaista ympäristöä. Alue ei ole selkeästi tilallisesti jäsentynyt vaan esimerkiksi puusto sijoittuu alueelle tasaisen harvakseltaan. Niemen kärjen tasaisuus poikkeaa muusta ympäröivän, luonnollisen maiseman rakenteesta. Leirintäalueen ja kartanopuiston välille jää pieni, metsäinen mäki, joka erottaa selkeästi maisematilat toisistaan. Tämän mäen sekä Ritamäen väliseen painanteeseen syntyy luonteva porttikohta alueelta toiselle siirryttäessä.
23 20 Kuva 7-4 Näkymä Ritaniemen kärjestä leirintäalueelle kohti Ritamäkeä syksyllä Kartanopuisto on pääasiassa puoliavointa tai avointa puistomaista ympäristöä. Kartanopuisto on arvokas kulttuurimaisemakokonaisuus, johon kuuluvat merkittävät rakennukset: kartanon päärakennus, insinöörskän talo, tiilimestarin talo sekä porttirakennukset. Selvitysalueen itäosissa oppilastalojen ympäristö on puoliavointa ympäristöä sekä osittain avointa niittyä, joka on vanhaa peltoaluetta. Selvitysalueen kaakkoisosiin sijoittuu metsäistä, suljetumpaa ympäristöä, joka rajautuu Haapalanmäen kuusilehtoon. Maisemallisesti tärkeitä reunavyöhykkeitä ovat Ritamäen metsänreuna sekä Tanssimäen rinteessä oleva Niemenkatuun rajoittuva metsänreuna. Kyseiset reunavyöhykkeet ovat selkeitä, kaukomaisemassakin vaikuttavia maisematyyppien rajoja. Ritamäen rinteen alaosassa leirintäalueelle johtava tie kulkee miellyttävästi kaartuen metsän reunassa näkymien vaihdellessa kartanopuistonäkymistä järvinäkymiin. Selvitysalueella kohdistuu tärkeitä näkymiä alueen hierarkkiseen pisteeseen eli kartanon päärakennukseen. Etenkin kesäaikaan näkymät kartanoa kohti ovat rajoittuneita alueella olevan runsaan puuston vuoksi. Kartanon lisäksi tärkeitä näkymäakseleita kohdistuu järvimaisemaan. Etenkin Ritaniemen kärjestä aukeaa näkymiä pitkälle järven selälle. Luoteeseen suuntautuvien näkymien päätteenä on Enonsaari keskellä järven selkää. Kuva 7-5 Näkymä leirintäalueelta kohti koillista marraskuussa Sorakäytävän päätteenä kaukomaisemassa näkyy Enonsaaren siluetti. Selvitysalueella merkittävin maiseman eheyttä rikkova tekijä on Niemenkadun itäpuolella, Tanssimäen rinteeseen rakennettu pysäköintialue. Avoin sorakenttä rikkoo yhtenäisen metsäalueen luomaa vyöhykettä katumaisemassa. Oppilastalojen alue idässä sekä leirintäalueen rakennukset lännessä poikkeavat merkittävästi kulttuurihistoriallisesta kartanon ympäristöstä. Oppilastalot liittyvät tyylillisesti Mukkulan keskustan ja Tanssimäen rakennettuun ympäristöön. Leirintäalueella olevat mökit ja muut rakennukset ovat tyylillisesti monimuotoisia eivätkä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta.
24 21 Kuva 7-6 Leirintäalueen mökkejä Ritamäen rinteen alaosassa marraskuussa Kuva 7-7 Selvitysalueen maisemakuva-analyysi.
25 22 8. SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN JATKOSUUNNITTELUUN Maisemaselvityksen perusteella muodostetut maankäyttösuositukset koskevat pääosin selvitysalueen länsiosaa eli nykyistä leirintäalueen aluetta, Ritaniemeä, jonne on suunnitteilla hotellihanke. Muuta selvitysaluetta on käsitelty kevyemmin. Mukkulan kartanopuiston osalta noudatetaan alueelle valmistunutta puistosuunnitelmaa. 8.1 Miljöötyypit, maisematilat ja näkymät Selvitysalueen luonne osana Lahden kaupungin rantamaisemaa on verrattain luonnonmukainen ja väljästi rakennettu. Uusi rakentaminen tulisi sovittaa tähän maisemaan niin, ettei maiseman luonne suuresti muutu tästä. Selvitysalueella erottuu nykytilassa kolme selkeästi erilaista miljöötyyppiä: oppilastalojen kerrostalomiljöö, kartanopuisto ja leirintäalue. Jatkossa miljööjakoa on hyvä edelleen pitää yllä ja korostaa. Kartanopuiston erottuminen omana miljöötyyppinään on eduksi alueen arvojen välittymiseksi käyttäjille. Kartanopuisto rajoittuu paikoin voimakasrajaisiin metsäalueisiin ja näitä reunavyöhykkeitä sekä metsäalueita on hyvä pitää yllä sekä tarvittaessa kehittää. Luontoarvoja sisältävät metsäalueet säilytetään luonnonmukaisina. Oppilastalojen pohjoispuolella metsään rajoittuvat niitty- / nurmialueet on syytä säilyttää avoimina alueina muistumina kartanon vanhoista viljelyalueista. Selvitysalueelle on merkitty viisi keskeistä sisääntulopaikkaa (liite 1). Näistä paikoista kolme liittyy kartanon ympäristöön ja sijoittuvat kartanolle johtavien akseleiden päätyihin. Koko kartanoja hotellialueen yhteinen ja tärkein sisääntulopaikka sijoittuu Niemenkadun ja Ritaniemankadun risteykseen. Tässä paikassa ympäristön ilmeeseen on kiinnitettävä huomiota kasvillisuutta hoitamalla. Luonnollinen sisäänkäyntipaikka tulevalle hotellialueelle muodostuu Ritamäen ja sen eteläpuolella olevan matalamman mäen väliseen solaan. Saavuttaessa hotellialueelle kartanopuiston pohjoisreunassa kulkevan tien kautta, aukeaa näkymät ensimmäistä kertaa kohti niemen kärkeä tästä solasta. Sisäänkäyntipaikan vaikuttavuutta voi korostaa tuomalla Ritamäen metsänreunaa lähemmäs tietä. Nykyisin leirintäalueen miljöössä ei muodostu erityisiä maisematiloja. Uuden rakentamisen myötä voidaan alueen miljöötä kehittää ja jäsennellä selkeämmäksi. Rakennusmassoilla ja kasvillisuudella voidaan muodostaa kiinnostavia tilasarjoja ja ohjata näkymiä. 8.2 Hotellin ja hotelliympäristön suunnittelu Toimintojen sijoittuminen Hotellirakennuksen sijoittamisen kolmena keskeisenä tavoitteena on uuden rakentamisen sovittaminen ympäröivään maisemaan, vapaiden järvinäkymien säilyminen alueelle saavuttaessa sekä selkeä tilallinen jako Ritaniemen alueella. Kartalla (liite 1) on esitetty hotellirakennuksen, pysäköintialueen ja muiden hotelliin liittyvien toimintojen ohjeellinen sijoittuminen. Hotellirakennus jakaa Ritaniemen kahteen osaan, joista hotellin pohjoispuoli on luonteeltaan puolijulkista aluetta ja eteläpuoli julkisempaa viheraluetta. Hotellirakennus sijoittuu niin, että sen toinen pääty on heti alueen sisäänkäynnin lähietäisyydellä, toinen pääty ulottuu lähemmäs rantaa. Rakennusmassan pohjoispuolelle jää pysäköintialue. Alueelle saavuttaessa pysäköintialue jää rakennuksen taakse vähemmälle huomiolle päänäkymien suuntautuessa järvelle etelän ja lännen suuntaan. Kartalla (liite 1) esitetty hotellin rakennusalue on pinta-alaltaan noin 8000 m 2. Kartalla esitetty alue määrittelee sen alueen, jolle hotellirakennuksen tulee sijoittua. Matalampana rakennus voi sijoittua koko alueelle, mutta mahdollisen korkeamman rakennuksen tai rakennuksen osan painopiste suositellaan sijoitettavaksi rakennusalueella mahdollisimman itään, jotta kokonaisuus massaltaan vertautuu paremmin läheisiin mäkiin. Pysäköinnin sijoittaminen osittain rakennuksen pohjoispuolen pohjakerrokseen vähentää maanpäällisen pysäköintitilan tarvetta. Pysäköintialuetta (alueen pinta-ala 4600 m 2 ) on syytä jäsentää istutusalueilla, joita voidaan hyödyntää myös hulevesien hallinnassa Rakentamisen korkeus Hotellirakennuksen ylimmälle korkeudelle voidaan määrittää reunaehtoja liittyen sen haluttuun asemaan maisemassa ja näkymissä. Nykyisin alueen hierarkkinen maamerkki on kartanorakennus, joka ei juurikaan näy välitöntä lähimaisemaa kauemmas. Mikäli kartanon edustalta, järven
MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS
Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 31.1.2014 Työnumero 1510008799 MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 www.ramboll.fi
LisätiedotMukkulan matkailualueen kehittäminen
Mukkulan matkailualueen kehittäminen Sijainti kaupunkirakenteessa Yleiskaava 2025 Saavutettavuus, Sibeliustalo 2,5 km, keskusta alle 4 km, matkakeskus 5 km, ohikulkutie, vesireitti pohjoiseen ja itään
LisätiedotIlmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotPÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT
PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty
LisätiedotLAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet
LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotTARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotAHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS
Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotRAJALA JALASJÄRVI YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS AIR-IX SUUNNITTELU OULUSSA
RAJALA JALASJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS OULUSSA 11.2.2005. RIITTA YRJÄNHEIKKI ARKKITEHTI SAFA, YKS-177 MIKKO KORHONEN ARKKIT.YO AIR-IX SUUNNITTELU YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotINKOO. Inkoonportin maisemaselvitys
INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotKIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite
LisätiedotLIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 16.4.2019 Viite 1510038898 LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 1 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Lidlin asemakaavan
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotMAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
LisätiedotLakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki
Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2677 3.11.2016 Carita Uronen Suunnittelualue Asemakaava koskee Lahden kaupungin Renkomäen kaupunginosan (22.) osaa kaupungin omistamasta
LisätiedotRÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
LisätiedotMaiseman arvot ja suositukset maankäytölle
FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset
LisätiedotRenkomäen monitoimitalo
Renkomäen monitoimitalo Orimattilankatu 93 Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2759 Renkomäen monitoimitalon kaavailta 12.3.2019 Suunnitteluinsinööri Carita Uronen Suunnittelualue Asemakaava ja asemakaavan
LisätiedotRovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 8.3.2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS Ramboll Finland Oy
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotMAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA
MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)
LisätiedotKaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa
KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa
LisätiedotLÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA
LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :
Lisätiedothttp://sr512201/webmap/content/result.htm
Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotMaisemarakenne kaavoituksessa
Maisemarakenne kaavoituksessa Esityksen sisältö 1. Maankäytön suunnittelusta 2. Maisemarakenne analyysimenetelmä ja keskeinen teoria 3. Case Yttersundomin maankäyttöselvitys VAMK opinnäytetyö 4. Vaasan
LisätiedotKALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0908 KALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.3.2013 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotTERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
Lisätiedothttp://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print
Turun karttapalvelu :: Tulostussivu http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print Sivu 1/1 6.3.2014 3200 m Kiinteistöliikelaitos KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 6.3.2014 Rekisteriyksikkö 529-499-8-9 Dosentti
LisätiedotKORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS
KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 28.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:.. 2017 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS-
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotL48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos
L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotTUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA
VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotAk-330 Kemmolan asemakaava
Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
Lisätiedotvähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan
KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..
ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ
LisätiedotRISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO
RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 17.1.2013 16.2.2013. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen 28.2.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotKailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus
Naantalin kaupunki tekniset palvelut maankäyttöosasto asemakaavoitus sivu 1/6 Kailon asemakaavamuutos AK-364 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI
KAAVA-ALUEEN RAJAUS. OSAYLEISKAAVALUONNOS POHJANA. ALUEEN ORTOKUVA Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki III A Forssan kaupunki Laatia asemakaavattomalle
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotLähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.
RYMÄTTYLÄ ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA VÄLI- JA SISÄSAARISTO 1:10 000 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A AM VL VR RA RA-1 RA/0 RM RM/0 Asuntoalue. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen
LisätiedotKaavatilanne. Espoon eteläosien yleiskaava: julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä kehitettävää työpaikka-aluetta (TP)
321610 Gräsantulli Piispankallio 321607 (Gräsanportti): valmisteluaineisto nähtävillä 21.2-22.3.2011 Piispankallio 321609 (Gräsantörmä): OAS nähtävillä 22.12.2014-27.1.2015 Kaavatilanne Espoon eteläosien
LisätiedotAsemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotKURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
311-RAK1716 NAANTALIN KAUPUNKI KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 18.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (11) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOTIKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotikallio 172-402-6-34 SELOSTUS Ranta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys
Lisätiedot1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.
A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotPOHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
Lisätiedot5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.
Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotSIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren
LisätiedotVIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA
Vastaanottaja Virtain kaupunki Päivämäärä 11/2016 VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHARJU- AHJOLA Tarkastus 11.11.2016 Päivämäärä 10/11/2016
LisätiedotRuotsalaisen rantaosayleiskaava
ASIKKALAN KUNTA Ruotsalaisen rantaosayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26024 annettuihin lausuntoihin 1 (10) Reinikainen Kuisma / Auranen Maria Sisällysluettelo 1 Liikennevirasto... 1 2 Tekninen
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE
Lisätiedot18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.
: : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900
Lisätiedot