Kauhajoen kaupunki Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 Maisemaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauhajoen kaupunki Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 Maisemaselvitys 21.6.2011"

Transkriptio

1 Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 Maisemaselvitys Marketta Nummijärvi

2 1 Yhteystiedot: Marketta Nummijärvi Kulmalanperä Nummijärvi Puh. (0400) Fax (02) Marketta Nummijärvi

3 2 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 YLEISTÄ Sijainti ja yleiskuvaus Maiseman peruspiirteet Maastonmuodot Maa- ja kallioperä Vesistöt, vedenjakajat ja pohjavesi Pienilmasto Kasvillisuus Maiseman kulttuurihistoriallinen kehitys ja rakennusperintö Maisemakuva ja solmukohdat Eläimistö Nisäkkäät (liito-orava ja lepakot) Linnusto Sammakot 36 3 YHTEENVETO 37 Liitteet Liite 1: Erityishuomiota vaativat alueet kaava-alueella 38 Liite 2: Maisemallisia maankäytön suosituksia kaava-alueella 40 Liite 3: Viheralueverkosto: nykyisten asemakaavojen ja yleiskaavan viheraluevaraukset 41

4 3 1 JOHDANTO Tämä maisemaselvitys on tehty Kauhajoen kaupungin toimeksiannosta. Se käsittelee maisema-arvoja yleiskaavatasoisesti Kauhajoen keskustaajaman oyk:n alueella. Selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa maiseman arvoista ja ominaispiirteistä, jotta ne voitaisiin huomioida yleiskaavasuunnittelussa. Maisemaselvityksessä on tarkasteltu alueen maisemia huomioiden alueella tehdyt luonto-, muinaismuisto- ja rakennetun ympäristön selvitykset. Tärkeitä pohjatietoja ovat olleet digitaaliset paikkatietoaineistot, kuten maanmittauslaitoksen laatima maastotietokanta, peruskartta-aineistot, Kauhajoen kaupungin ylläpitämät digitaaliset luontotietoaineistot, asemakaava-aineistot sekä Suomen ympäristökeskuksen hallinnoima Corine2006 satelliittikuvatulkinta. Em. aineistojen tietoja on selvityksen laatija täydentänyt lukuisilla maastotarkastelukierroksilla. Maisematarkastelun maastotyöt on tehty syksyllä YLEISTÄ 2.1 Sijainti ja yleiskuvaus Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava-alue käsittää Kauhajoen keskustan lievealueineen sekä keskustan pohjois- ja eteläpuolelle sijoittuvia kyläalueita. Pohjoisessa rajana on kuntaraja, ja kaava-alueeseen kuuluvat mm. Harjan, Äijön ja Aronkylän alueet. Etelässä alue rajoittuu Hyypänjokilaakson pohjoispäähän Havuskylään sekä Päntäneen pohjoispuolelle Korpikylään. Lännessä alueeseen kuuluvat Kokonkylä ja Luomankylä, idässä alue rajoittuu Sotkan virkistysalueeseen, Kirkkokallioon ja Lustilan kylään. Alue on laajuudeltaan 181,3 km 2. Suunnittelualue käsittää koko maisen keskustaajaman, sekä lisäksi laajoja maatalousvaltaisia haja-asutusalueita. Haja-asutusalueet ovat lähes kokonaan tasaista, viljeltyä jokilaaksoa, jonka maapohja on lajittuneita maalajeja. Asutukseen rajoittuvien alueiden luontotyypit ovat reheviä. Maisemallisesti merkittävimmät näkymät keskittyvät vanhan Kurikan maantien varrelle sekä Aninkujan varteen. Rajatumpia pitkiä, paikallisidentiteettiä tukevia näkymiä avautuu paikoin myös Rahikkatieltä ja kantatie 67:ltä länteen. Suunnittelualue sijoittuu alueellisessa maisemarakenteessa Kyrönjokilaaksoon, jonka maaperä on pääosin lajittunutta hienoainesta kuten savea, hienoa hietaa tai hiesua. Suunnittelualueeseen kuuluu kuitenkin myös pienehköjä alueita laaksoa reunustavia selänteitä, joista laakson itäpuolelle sijoittuvat selänteet ovat osa laajaa Suomenselän vedenjakaja-aluetta. 2.2 Maiseman peruspiirteet Alue kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. 1 Tälle maisemamaakunnalle on tyypillistä pohjaltaan tasaiset, viljelyk- 1 Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1992.

5 4 seen raivatut, leveät jokilaaksot. Rakentamisperinteessä voimakkaimpana on lähelle laakson keskellä kulkevaa jokea sijoittuvat nauhakylät. Leimaa-antavimmat perinteiset rakennukset ovat tyypillisesti kookkaita kaksi- tai puolitoistakerroksisia pohjalaistaloja. Pää- ja talousrakennukset on sijoitettu tiiviisti suorakulmaisen pihan ympärille jopa umpipihaksi siten, että syntyy tuulilta suojaisa ulkotila. Jokilaakson reunoille on muodostunut torpparikyliä, joissa rakennukset ovat olleet perinteisesti jokivarren kantataloja pienempiä. Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa Kauhajoki sijoittuu boreaalisten metsien alueelle. Metsät ovat boreaalisella vyöhykkeellä havupuuvaltaisia ja tyypillisesti vähälajisia. Havumetsien kasvillisuus on vähälajista, sillä maaperä on hapanta ja melko köyhää sekä ilmasto viileää. Kartta 1. Suunnittelualue käsittää kuvan mukaisesti Kauhajoen keskustan lievealueineen sekä keskustaa ympäröivät haja-asutusalueet.

6 5 2.3 Maastonmuodot Valtaosa osayleiskaava-alueesta on tasaista jokilaaksoa. Avoimen viljelylaakson korkeusvaihtelut ovat 10-15metriä matalan jokivarren ja selännemetsän reunan välillä etäisyyden ollessa 1,5km. Viljelylaaksoa ympäröivillä selänteillä maasto kohoaa monin paikoin vain hieman jyrkemmin kuin laaksossa. Kaava-alue ulottuu laaksoa ympäröivien selännealueiden reunoille. Metsäistä selännettä on Lepistönkorpi Harjan kylän länsipuolella, Sotkankallio alueen itäreunassa, Sysimäki ja Rehulanmäki Lustilankylässä sekä Hirvimäki, Aittoomäki, Surunmäki-Peränmäki, Aholanmäki ja Kalkunmäki alueen eteläosassa. Lisäksi laajan selännealueen reunaosassa sijaitseva Laitasaarenkallio on kaava-alueella sen pohjoispäässä. Sotkankallio erottuu jyrkempänä maastonkohoumana avoimen maiseman rajalla, ja kohoaa laakson reunasta n. 48 metriä. Myös Laitasaarenkallio (142,1 mpy) kohoaa yli 40 metriä laakson reunasta, mutta mäki ei näy selvästi laaksoon kuten Sotkankallio. Hirvimäen ja Aittoomäen laet ovat metriä laakson reunaa korkeammalla, mutta rinteet ovat loivempia. Kaava-alueen pohjoisosissa selänteiden laet kohoavat n. 15 metriä laakson reunaa korkeammalle. Kaava-alueen korkein kohta on Sotkankallion laki 148,7 mpy ja matalin jokivarsi Harjankylässä 79,4 mpy. Avoimen laakson keskellä on yksi selvä maastonkohouma, Kalmarinmäki, keskustan itäpuolella. Luomankylässä selänteestä työntyy peltojen keskelle jyrkkärinteinen mäki, Sysimäki. Kalkunmäki-Vuorenmaa on pienempi laakson keskelle sijoittuva selänne, joka rajaa kaupunkikeskustaa lounaasta. Jyrkkiä mäkiä on asutuksen yhteydessä myös Korpikylän länsi- ja koillispuolella. Maastonmuotojen vaikutus maankäyttöön Maastonmuodot ja maaperä ovat vaikuttaneet rakentamisen sijoittumiseen alueella vain vähän. Maatilarakentaminen on sijoittunut perinteisesti alaville, savipohjaisille alueille. Pienet maastonkohoumat on käytetty hyväksi talojen sijoittamisessa, mutta tasainen maasto tarjoaa alueella vain harvoin luonnollisen kohouman rakennuspaikaksi. Selänteiden reunat ovat olleet aikoinaan lähinnä torppareiden asutusalueita. Selänteen ja laakson reunavyöhykkeelle on kuitenkin paikoin muodostunut asutustihentymiä, ja keskustan taaja-asutus on viime vuosikymmeninä levinnyt voimakkaasti mm. Kalkunmäkeen. Asutus on levinnyt myös Sotkankallion rinteille. Suuretkin maastonkohoumat ovat niin loivapiirteisiä, etteivät ne merkittävästi vaikuta rakentamiselle epäsuotuisan pienilmaston syntymiseen. Maastonmuodot asettavat rajoituksia rakentamiselle vain paikoin. Alavimmat alueet Kainastonjokivarressa ovat kyseenalaisia rakennusalueina joen tulvimisvaaran vuoksi. Sotkankallion ylärinteet ovat jyrkkiä ja maisemallisesti vaikuttavia, joten rakentaminen on kyseenalaista myös siellä. Sotkankallion pohjoisrinteet ovat varjoisia ja kosteita ja siten pienilmastollisesti epäedullisia. Muutoin selänteiden reunat ja selännealueet nykyisten asutustihentymien läheisyydessä ovat rakentamistaloudellisesti, maisemallisesti ja pienilmaston suhteen suositeltavaa rakentamisaluetta.

7 6 Kartta 2. Kaava-alueella pinnanmuodot ovat loivia. Suurin osa alueesta on alavaa laaksoa.

8 7 2.4 Maa- ja kallioperä Kaava-alueen kallioperä koostuu kovista, happamista, Suomessa yleisistä syväkivilajeista. Kallioperä on alueella pääosin porfyyristä graniittia ( kauhajoen graniitti ). Kaava-alueen itäosassa kallioperän pääkivilaji on granodioriitti, paikoin kvartsidioriitti. Peruskalliota peittävät paksut maakerrokset muutamia kohteita lukuun ottamatta. Kaava-alueella ei ole laadittu tarkkoja maaperäkarttoja. Yleiskuvaa maaperästä voi muodostaa maastotietokannan kallio- ja suoaluemerkinnöistä, satelliittikuvatulkinnoista sekä Kauhajoen sora- ja hiekkavarat tutkimuksen tarjoamien tietojen perusteella 2. Suunnittelualueella on kalliomaata (maaperän paksuus 0-1 m) laajempina alueina vain kolmessa kohteessa. Suurimmat kallioalueet ovat Laitasaarenkallion laella ja Sotkankallio-Kirkkokallio alueen mäkien lakialueilla. Hirvimäellä on pienialaisempia kallioalueita. Pieniä kallioalueita, joilla maaperän paksuus ei ylitä metriä, on lisäksi muidenkin mäkien lailla, mm. Surunkallio ja Peräkallio Korpikylässä. Suurimmalla osalla alueesta kallioperää peittävät paksut maakerrokset, jotka voivat olla paikoin jopa yli 65m paksut 3. Laajoja kivikoitakaan ei alueella ole. Maaperä on selänteillä suureksi osaksi moreenia, usein huuhtoutunutta ja karua, ilman hienoaineista. Laakso on paksujen lajittuneiden hienojakoisten maalajikerrosten, lähinnä saven, peitossa. Kalliokiiloja ei ole tutkittu, mutta keskustan rakennettavuuden erojen perusteella niitä voi olla paikoin savipatjan alla. Kaava-alueella on pieniä hiekka- ja soraesiintymiä vähintään kahden metrin paksuisten moreenikerrosten alla. Sora- ja hiekkavarat -selvitys mainitsee seuraavat hiekka- ja soraesiintymät: Korpikylän Pukinmäessä maakerroksissa keskikarkeaa hiekkaa, Aittoomäessä ohuita rantakerrostumia, Kokonkylän Harjussa peltojen keskellä 3 ha suuruinen soraa ja hiekka 25 metrin paksuudelta sisältävä muodostuma (Harju on osa Kainaston laaksossa kulkevaa peitteistä harjujaksoa), Korkeamäessä maanpinnassa ohut rantamuodostuma, Santaharju Äijönkylän itäpuolella on noin 1 km pitkä ja kapea rantavalli kantatie 67:n itäpuolisella peltoalueella. Selänteen pinnalla on hiekkaa, jota on paikoin kaivettu, alla moreenia, kallio syvällä, Äijönkylän lähellä Pyymäki, jossa 1-2m syvyinen rantakerrostuma, Palomäki ja Ruuhimäki Äijönkylässä ovat maisemassa erottuvia kumpuja, osa selännejonoa Kyrönjoen laaksossa, yht. 12ha, 1-4m paksuisen moreenikerroksen alla on keskikarkeaa tai soraista hiekkaa. Turvemaata on kaava-alueella eri laajuisina alueina selänteillä. Laajimmat suoalueet selänteillä ovat Harjankylän länsipuolella sijaitsevat Maljanneva ja Ristineva. Lisäksi laajoja, mielenkiintoisia suoalueita laaksossa peltojen keskellä ovat Parjakanneva ja Rojunneva. Potentiaalisilla asutuksen laajenemisalueilla turvemaita on paikoin pieninä aloina, lähinnä Sotkankallion pohjoisrinteillä ja Kalkunmäen itäreunassa. 2 Vaasan läänin seutukaavaliitto, Geologisen tutkimuskeskus: Kauhajoen sora- ja hiekkavarat Kohteet 25, 38, 55-58, 62, 64, kuuluvat kaava-alueeseen. 3 Kauhajoen sora- ja hiekkavarat s42.

9 8 Maa- ja kallioperän vaikutus maankäyttöön Rakentamiselle edullisinta maapohjaa ovat routimattomat, kantavat maalajit. Kauhajoen kaava-alueella suositeltavinta rakentamisaluetta maaperän kantavuuden näkökulmasta on moreenimaa. Pienialaiset kallioalueet mäkien lakialueilla sekä turvemaat ovat vähiten suositeltavia rakentamiseen. Kauhajoella on perinteisesti rakennettu savimaalle, joten rakennettujen alueiden laajentuminen savialueille on luontevaa. Kartta 3: Kaava-alueen maaperä satelliittikuvatulkinnan mukaan.

10 9 2.5 Vesistöt, vedenjakajat ja pohjavesi Kauhajoen kaava-alue on kokonaisuudessaan Kyrönjoen valuma-aluetta, sen latvaalueita. Alueella yhtyy kolme jokea yhdeksi: Kainastonjoki, Kauhajoki ja Ikkelänjoki. Tässä ympäristössä merkittävä virtavesi on myös Kainastonjokeen yhtyvä Päntäneenjoki. Kainaston-, Kauha- ja Päntäneenjoki virtaavat pääasiassa tasaisen peltomaiseman keskellä, pudotusta on vähän ja rantoja ja uomaa on käsitelty. Ikkeläjoki sitä vastoin virtaa suurelta osin metsän keskellä, pudotusta matkalla on selvästi enemmän ja joki on suurimmalta osalta täysin luonnontilainen. Kainastonjoki on kaava-alueen joista vähiten luonnontilainen. Suurin osa kaava-alueen vesistöistä on ihmisen muovaamia. Em. jokien sivu-uomia kaava-alueella ovat mm. Kainastonjokeen yhtyvä Ohmeroluoma, Päntäneenjokeen yhtyvä Parjakanluoma, Kauhajokeen yhtyvät Kituluoma, Hautaluoma ja Kalliolanluoma sekä Ikkeläjokeen yhtyvät luonnontilaiset Sotkanluoma ja Keevelinluoma. Joet ovat latvavesille tyypillisesti verrattain kapeita ja kuivana kautena vähävetisiä. Suuri osa sivuluomista on valtaojan kokoisia. Peltojen kuivatuksen purkautumisreittinä toimivia valtaojia on alueella lukuisia, mm. Veitsioja ja Isonniemenoja Lellavan alueella, Kräkkylänluoma Äijönkylässä, Riipinluoma Sorvarinkylässä, Inhanluoma ja Sauraoja Harjankylässä. Jokiuomien kapeus, hidas virtaama ja tasaiset maastonmuodot aiheuttavat alueella jonkin verran tulvia. Eniten tulvivia alueita ovat Jokimaa ja Kainastonjokivarsi. Tulevaisuudessa rankkojen sateiden aiheuttamat kaupunkitulvat voivat olla riski erityisesti talvella, mikäli talvet muuttuvat nykyistä leudommiksi. Kuva 1: Joen uomat ovat äyräitään myöten täynnä Kuva otettu Kohlussa/Anne Ketola. Maaston tasaisuus näkyy joissa suvantomaisena, hitaana virtaamana, mutta paikoin kaltevammilla paikoilla on muodostunut myös koskimaisia paikkoja. Eniten koskia on Ikkeläjoessa, joka etenee kaava-alueella Asuulista Lellavan peltoaukeille asti suvantojen ja koskien vuorotteluna. Asuulin seudun koskissa on pudotuskorkeutta noin kilometrin

11 10 matkalla 4,1 m 4, suurimpia koskia on Koskelan tekokoski. Kosket ovat sora- ja kivikkopohjaisia ja verrattain leveitä, ja virta on niissä vuolas lähinnä kevättulvan aikana. Pakkolankoski ja Rahikankoski sijoittuvat Aronkylän viljelymaisemien keskellä olevalle metsätaipaleelle. Vielä noin 300m ennen Seinäjoki Kaskinen - maantien siltaa on joenmutkassa saaria ja koski. Ikkeläjokeen liittyy huomionarvoisia virkistysarvoja. Kuva 2: Pakkolankoski Ikkeläjoessa Asuulin lähistöllä. Kauhajoessa kaava-alueelle sijoittuvia koskia ovat Sahakosken tekokoski Koskenkylässä, Knuuttilankosken tekokoski keskustassa sekä tekokoski Kasinon kohdalla. Joki jatkaa Aronkylästä kulkuaan Kyrönjokena. Tälle osuudelle sijoittuvat Harjakosken pato ennen Ikkeläjoen yhtymäkohtaa, Kohlunkoski sekä Harjakoski Harjankylässä. Kosket ovat verrattain pieniä, mutta niihin liittyy virkistys- ja maisema-arvoja. Päntäneenjoessa ja Kainastonjoessa ei ole huomattavia koskipaikkoja kaava-alueelle sijoittuvilla jaksoilla. Jokiin on kuitenkin rakennettu jokunen pohjapato. Kuva 3: Kauhajoen kasinon kohdalla on rakennettu koskipaikka. Kuva Pekka Tyllilä. 4 Reittiselostus Kyrönjoen sivu-uomista, Pekka Tyllilä. Laadittu 2003, luettu Internetistä

12 11 Kaava-alueella on useita pienialaisia, veden hankintaan soveltuvia pohjavesialueita, joille on sijoitettu paikallinen vedenottamo (kartta 4). Noin 10 talouden vesiosuuskuntia on Toivakanmäen pohjavesialueella Laitasaarenkallion pohjoispuolella ja Riuttanmäen pohjavesialueella Kuutinkylässä. Noin 50 talouden vedenottamoita on Aronkylän itäpuolella sijaitsevan Vennanmäen sekä Sotkankallion pohjoisrinteessä sijaitsevan Fyrrykallion pohjavesialueilla. Lisäksi Harrinkankaan pohjavesialue ulottuu aavistuksen kaava-alueelle sen eteläreunalla. Kauhajoen sora- ja hiekkavarat selvityksessä on pohjavesialueina mainittu myös Kotomäki Kalankylän itäpuolella ja Vartalo Harjankylässä. 5 Vesistöjen vedenjakajat näkyvät kartassa 4, Vesistöt. Vesistöjen vaikutus maankäyttöön Pohjaveden muodostumisalueet, kosteat notkanteet, suot, lähteet, tulvaherkät alueet ja luonnontilaiset purot ovat mahdollisia rakentamista rajoittavia tekijöitä. Em. kohteet vaativat erityistarkastelua, mikäli niihin kohdistuu maankäytön paineita. Pohjavesialueilla rakentaminen edellyttää tavanomaista tarkempaa rakenteiden suunnittelua, mm. jätevesien käsittelyn tulee olla asianmukaista. Luomat ja purot on puolestaan huomioitava rakennusten sijoittelussa siten, etteivät merkittävät luonto- ja viihtyisyysarvot häviä eikä tulvista tai pintavesien johtamisesta koidu ongelmia. Avovesiin liittyy virkistysarvoja, joten ne tulee huomioida virkistysalueiden ja vihervyöhykkeiden sijoittamisessa. Ikkeläjokeen ja Sotkanluomaan liittyy huomionarvoisia virkistysarvoja, mutta myös muut kaava-alueen joet ovat virkistyksen ja maiseman kannalta merkittäviä. Viljelylaaksossa virtaavien jokien varret ovat kuitenkin myös perinteisintä rakentamisaluetta, joten niille rakentaminen taajaman tehokkuuksilla on luontevaa tulevaisuudessakin tulvariskit huomioiden. Jokivarren viihtyvyys- ja virkistysarvo on tehokkaammin hyödynnettävissä asuinrakentamisessa ja virkistysalueina kuin teollisuusalueina. Joen kapea rantavyöhyke on nykyisessä asemakaavassa varattu virkistysalueeksi, ja tätä periaatetta on suositeltavaa jatkaa tulevassakin kaavoituksessa. Kuva 4: Avovesistöihin liittyy merkittäviä luonto- ja virkistysarvoja. Keskustassa joen kapea rantavyöhyke on varattu viheralueeksi, ja sinne on paikoin rakennettu liikkumisreittejä. 5 Kauhajoen sora- ja hiekkavarat s. 40 ja 42.

13 12 Mahdollisen ilmastonmuutoksen riskien hallitsemiseksi kerran sadassa vuodessa esiintyvän tulvan korkeudet tulee huomioida rakentamisessa. Kaupunkitulvien mahdollisuus tulee ottaa huomioon myös suunniteltaessa rakentamista maan alle, esimerkiksi kellaritiloja. Hulevesien johtamisessa suotavaa on hyödyntää avopainanteita ja edistää imeytymistä. Kartta 4: Kaava-alueen vesistöt. Alueella on mm. pieniä pohjavesialueita ja parikymmentä lähdettä.

14 Pienilmasto Kaava-alueen pienilmastoon vaikuttaa merkittävimmin alueen avoimuus. Rannikon läheisyys vaikuttaa lämpötiloja tasaavasti ja lisää tuulten voimakkuutta. Päätuulensuunta on lounaasta, ja avarilla mailla tuuli on merkittävä asumisen miellyttävyyteen ja rakentamistalouteen vaikuttava tekijä. Tuulen vaikutusta asumisviihtyisyyteen on perinteisesti säädelty suojaamalla pihat joka sivulta rakennuksilla tai kasvillisuudella. Ilmojen viilentyessä kylmä ilma painuu alaspäin, ja alavien maiden ylle kerääntyvät sumut, hallat ja kylmän ilman alueet. Tällaisia alueita ovat pelloiksi raivatut laakson pohjat sekä selänteiden notkanteet. Pienilmaston vaikutus maankäyttöön Pienilmaston suhteen edullisimpia rakentamisalueita ovat etelään ja länteen suuntautuvat, muuta ympäristöä voimakkaammin lämpiäviä rinteet. Tällaisia rinteitä on kaavaalueella mm. Rehulanmäen etelärinteet Luomankylän pohjoispuolella, Sotkanmäen länsirinne sekä Kalkunmäen länsi- ja etelärinteet. 2.7 Kasvillisuus Kaava-alueen metsät ovat Corine2006 satelliittikuvatulkintojen mukaan suurimmaksi osaksi havupuuvaltaisia (kartta 5). Metsistä murto-osa on seka- tai lehtipuuvaltaisia metsiä. Laajempia lehtipuuvaltaisia metsiä on mm. entisillä pelloilla (Ristinevan reuna, Toivakanmäen länsipuolella, Kytöperän tienoilla ym.) sekä turv la. Kivennäismailla lehtimetsiä ei ole juuri lainkaan. Alueen eteläosassa Korpikylässä Rydinkallion koillispuolella on kuitenkin lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva lehtokuvio. Metsänuudistusaloilla, pienillä kallioalueilla sekä avosoilla puusto on harvaa. Avosuota on Parjakannevalla, Rojunevalla ja Ristineva-Jantikannevalla. Harvapuustoisia kalliomaita on pienialaisina kohteina Kirkkokalliolla ja Laitasaarenkallioilla. Metsät ja kapeammat puustovyöhykkeet rajaavat maisemia luontevasti. Päälaaksossa maiseman mittakaava on niin suuri, että reunametsien yksityiskohdat hämärtyvät. Reunametsiin sijoittuu rakentamista, joka säilyttää luontevuutensa, kun tonteilla kasvaa myös jonkun verran puustoa. Jokivarren puusto on tärkeä maisemaa rajaava elementti ja vehreän yleisvaikutelman luoja. Jokivarsipuuston aukkopaikoista avautuu pitkiä näkymiä. Kasvillisuus peittää paikoin näkymiä käytöstä poistuneilla peltolohkoilla. Tällaisia kohteita on erityisesti Rahikkatien varressa tai sen näkymäalueella taajaman läheisyydessä. Kasvillisuuden ja reunavyöhykkeiden huomioiminen maankäytössä Olemassa oleva kasvillisuustyyppi on suotavaa huomioida kaavojen viherrakentamissuosituksissa kaupunginosaidentiteettien luomiseksi. Jokivarren kapea rantavyöhyke on suositeltavaa säilyttää puistomaisena/luonnontilaisena viherkaistana. Kasvillisuuden merkitystä kaupunkikuvan luomisessa tulee korostaa erityisesti ydinkeskustan sisääntuloväylillä. Viherkaistat ovat sopiva keino jäsentää asuinalueita kokonaisuuksiksi ja tarjota viihtyisiä siirtymäreittejä kaikkien kaupunginosien välillä. Viheralueiden ja vyöhykkeiden tulisi muodostaa verkosto, joka yhdistää virkistysalueita ja kaupunginosia toisiinsa (ks. kartta 13 s. 38). Reunavyöhykkeet sopivat hyvin rakentamiseen, mutta

15 14 reunavyöhykkeillä tulisi myös säilyttää metsäisiä vapaajaksoja ja tukea reunavyöhykkeen eheyttä suosimalla puuistutuksia tonteilla. Kartta 5: Kaava-alueen metsät ja maankäyttö satelliittikuvatulkinnan mukaan.

16 Maiseman kulttuurihistoriallinen kehitys ja rakennusperintö Kaava-alueelle sijoittuvat seuraavat kuusi esihistoriallista muinaismuistokohdetta 6 (kartta 9, s. 24): Korkiamäki, kivikautinen asuinpaikka Luomankylässä, luokka I Lähdes, kivikautinen asuinpaikka Luomankylässä, luokka II Keski-Harja, kivikautinen asuinpaikka Harjankylässä, luokka II Toivakka, kivikautinen asuinpaikka Harjankylässä, luokka II Isoniemi, kivikautinen asuinpaikka Aronkylässä Penttilä, röykkiö kivikkoisella mäellä Sotkassa, luokka II Luokkaan I kuuluva Korkiamäki on valtakunnallinen muistomerkki, joka pyritään säilyttämään rauhoitettuna, ulkoasultaan muuttumattomana kaikissa olosuhteissa. Jos tällaisia muinaisjäännöksiä joudutaan tutkimaan, ne pyritään entisöimään mahdollisimman hyvin. Loput löydetyistä muinaisjäännöksistä kuuluvat luokkaan II. Ne ovat tutkimustoimenpiteitä vaativia muinaisjäännöksiä, jotka on rauhoitettu, kunnes ne tutkimustulosten perusteella siirretään kokonaan tai osittain luokkaan I tai III. Kaava-alueelle sijoittuvat esihistorialliset muinaismuistot ovat yhtä lukuun ottamatta kivikautisia (noin eKr.) asuinpaikkoja. Lisäksi kaava-alueella on tehty hajalöytöjä kivikautisista esineistä mm. Aronkylässä ja Enon pappilan mailla 7. Kivikauden asutus on todennäköisesti peräisin vanhimmalta Suomusjärven kulttuurin ajalta. Nykyiset viljelyalueet ovat tuolloin olleet suureksi osaksi veden peitossa, ja löydetyt muinaiset asuinpaikat sijoittuvat silloisen meren lahden rannoille korkeuslukemille m mpy. Selänteet ovat olleet tuolloin metsien peitossa. Vesi väistyi laaksostakin rautakauteen mennessä. Uusia historialliselle ajalle sijoittuvia muinaismuistoja on löydetty kaava-alueella vuonna 2010 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa 16 kappaletta 8. Ne ovat: Harjankoski; myllynpaikat Hiipakanmäki; tervahaudat Ikkelänjoki; tervahaudat Jyränen; myllynpaikat Keevelinluoma; tervahaudat Koskela; myllynpaikat Koski; myllynpaikat Laitasaarenkallio; tervahaudat Muorinmäki; tervahaudat Ojennuskangas; tervahaudat Polvenmäki; tervahaudat Rahikka; kivirakenteet, kellari Sotkanluoma; tervahaudat Turjankoski; myllynpaikat Töyrä; myllynpaikat 6 Museovirasto ym s sekä karttaliite. 7 Siiriäinen 1987 s. 21, Itäpalo 2010 s. 7.

17 16 Vennanmäki; tervahaudat Lisäksi inventoinnissa löydettiin kolme ajoittamatonta kohdetta. Ne ovat Kirkkokallio; kivirakenteet Laitasaarenkallio 2; kivirakenteet Laitasaarenkallio 3; kivirakenteet Inventointiraportti sisältää kohteiden tarkat sijainnit, tiedot taustasta sekä suoja-alueehdotukset. Pysyvä asutus on levinnyt Kauhajoelle pääosin Kyrönjokea pitkin. 9 Ensimmäiset asumukset on raivattu alajuoksulle, Kauhajoella Harjankylään 1500-luvulla, ja uudisraivaus on siirtynyt vähitellen yhä ylemmäksi yläjuoksulle. Kauhajoen kylässä oli vuonna verotettua taloa ja nykyisen kunnan alueella asui arviolta 140 asukasta. Vuonna 1711 taloja oli Kauhajoen kylässä jo 41. Ensimmäisen asutusvaiheen aikana luvuilla veroluetteloihin merkittiin nykyisen Kauhajoen alueella yli 70 uudisasukasta ja talonpoikaa, jotka perustivat erillistä uudisviljelmää. Asukkaita kunnan alueella oli vuonna 1721 arviolta 450. Vuonna 1880 Kauhajoella oli jo lähes 8000 asukasta! 10 Pelkästään torppia oli tuolloin 600. Kaava-alueen historiallista kehitystä havainnollistaa hyvin vanhojen karttojen tarkastelu. Seuraavassa kehitystä seurataan läpileikkauksina 1700-luvun lopusta nykypäivään luvun lopussa laadittu kartta osoittaa joen merkityksen asutuksen sijoittumisessa. 11 Harjasta Havuseen on jokivarteen merkitty 38 taloa. Osa taloista on pareittain joen molemmin puolin. Tiiveintä asutus näyttäisi olevan Kalankylä-Aro ja Pukkila-Koskenkylä tienoilla, sillä näille jaksoille on merkitty molemmille 12 taloa. Joen itäpuolella on asumaton jakso Aronkylästä etelään joen ylittävälle sillalle. Kirkko on jokivarressa kohdassa, jossa Kurikasta Kauhajoen kautta Kristiinaan kulkevasta tiestä erkanee Kyrönkankaankesätie joen yli sen itäpuolelle ja siitä edelleen Nummijärven ja Pirkanmaan suuntaan. Muualle kuin Kauhajokivarteen ei ole merkitty asutusta lainkaan. Kirkonkylän asema kylien joukossa on ollut erityinen kappelin perustamisesta lähtien 1600-luvun alussa. Kartta 6: Kaava-alue kartalla vuonna Ruismäki Kati Turtola Kauhajoen joulussa 1995 artikkeli Antti Antinpoika torppari Kauhajoella 11 L.G. Hermelinin kartta vuodelta 1798.

18 luvun puoliväliin mennessä asutus on levinnyt kauemmaksi joesta. 12 Jokivarsi on pääasiassa kantatalojen ydinvyöhykettä, kauemmaksi on raivattu lukuisia torpparitiloja. Uutta asutusta on edelleen kapeiden peltoalueiden reunamilla mm. Lustilassa, Yrjänäisja Heikkilänkylissä, Filppulassa ja Savikylän tienoilla. Taloja on jokivarressa 40-50, joesta etäämpänä kymmenkunta, torppia n. 40. Peltoaukeat ovat jokivarressa leveimmillään noin 800 metriä ja kapeimmillaan noin 300 metriä. Lustilan suunnalla on laajat niittyalueet. Kirkko on merkitty lähelle tienristeystä Knuuttilan ja Panulan välissä. Tieverkosto on kehittynyt hieman, mutta vanhat Kristiinantie ja Kyrönkankaan kesätie ovat edelleen tärkeimmät kulkuväylät. Kirkolta on nyt tieyhteys Heikkilään (nykyinen Kyntäjäntie) ja Panulasta kulkee tie Lustilaan (nykyinen Lustilantie). Kyrönjokivarteen on merkitty kolme, ja Ikkeläjoen-Sotkanluoma varteen kaksi ja Kainastonjoen varteen yksi mylly. Peltoala oli Kauhajoella 1800-luvun alussa noin 400 hehtaaria lukujen vaihteessa Kauhajoen kulttuurimaisema koki melkoisia muutoksia. Uutta peltoa raivattiin vuosisadan lopulla parissa vuosikymmenessä noin hehtaaria laajat avoimet peltolakeudet syntyivät. 13 Kantataloja halottiin, ja torppia itsenäistyi ahkerasti. Lyhyessä ajassa syntyi noin 600 uutta itsenäistä tilaa, ja torpparipitäjästä tuli pientalonpoikien kunta. Ensimmäiset koneet otettiin käyttöön maataloudessa ja maanviljelys tehostui monella tavalla. Rautatiekin rakennettiin luvun alussa, ja Aronkylän kehitys sai suuren sysäyksen luvulla kirkonkylän erityismerkitys hahmottuu hyvin, vaikka varsinainen taajama ei ole vielä muodostunut. 14 Jokivarsi on edelleen talojen aluetta, torpat ja pienemmät talot sijaitsevat kauempana joesta. Kituluoman varren asutus on kehittynyt merkittävästi, taloja on sen varressa jo 15. Lustila erottuu torppakyläksi; sillä suunnalla torppia tai pienempiä itsenäisiä taloja on yli kaksikymmentä. Uusia tieyhteyksiä on merkitty Heikkiläntie Koskenkylästä Yrjänäiseen sekä Aninkuja Kainaston suuntaan. Koskenkylässä, Knuuttilan talon kohdassa sekä Kituluomassa on sahat. Filppulan ja Aronkylän rajamailla joki levenee lammeksi. Vuonna 1938 peltoaukeat ovat nykyisen laajuiset, ja suurin osa keskustan nykyisin rakennetusta alueesta on vielä peltoa. 15 Asutus on lisääntynyt kaikkialla. Kirkonkylän seutu erottuu vain hieman muita alueita tiheämpänä asutuskeskittymänä. Topeeka rakennettiin kahdessa vaiheessa luvun lopulla ja se valmistui ennen sotia. Tiheimmässä rakennuksia on vuoden 1938 kartassa Hyypäntien ja Topeekan risteyksen tienoilla, Hyypäntiellä on suurin tihentymä. Toimintansa ovat aloittaneet maamieskoulu, kotitalousopisto, yhteislyseo sekä mielisairaala. Kaava-alueen kyläkeskuksissa on tyypillisesti ainakin osuuskauppa ja kansakoulu. Aronkylän liepeillä on merkittävä meijeri. Myllyjä on Koskenkylän lisäksi kirkonkylässä ja Filppulassa, Filppulaan on merkitty myös saha. Asutusta palveleva tieverkosto on tiheä, mm. Koski-Pitkäkuja, Jukola, Keevelintie, Kuusistonraitti, Vuorennevantie ja Savikyläntie asutuksineen ovat uutta.. 12 Kalmbergin kartta vuodelta Kauhajoen kaupungin arkistot. 13 Ruismäki Maanmittaushallituksen Suomen kartta : Näköispainos Suomen taloudellinen kartta Kauhajoen kaupungin arkistot.

19 18 Kartta7: Kaava-alueen kehitys vanhoissa kartoissa. Kartat: Kalmberg 1856, Suomen kartta 1920, Suomen taloudellinen kartta 1938 ja peruskartta 1974 MML/Kauhajoen kaupungin arkistot luvulla keskustaajama on muotoutunut Topeekan ja Puistotien varsille luterilaiselta kirkolta kotitalousoppilaitokselle. 16 Puistotie on lyhyt pätkä, joka rajaa tiiviin keskustan lännestä. Kansakoulu on rakennettu Puistotien varteen. Asutusalueina erottuvat Filppula sekä Hyypäntien ja Asevelitien varsi. Haja-asutusta on peltoaukeilla runsaasti. Latokeskittymiä on lähinnä Lustilassa, Panulan alueella ja Havuskylässä joen länsipuolella. Rahikkatie on rakennettu keskustaajaman itäpuolelle ohitustieksi. Ravirata on rakennettu taajaman länsipuolelle, sen ympärillä ei ole vielä yhtään asutusta. 16 Peruskartta 1970, maanmittauslaitos.

20 Topeeka on yhä vielä pääraitti, Puistotie vain pätkä. 17 Asuinalueet ovat selvästi laajentuneet. Panulassa on jo pieni teollisuusalue, mutta Aron teollisuusalue on vasta yhden suuren rakennuksen varassa. Uusia merkkirakennuksia keskustassa ovat kaupungintalo (valmistunut 1983) ja kirjasto (valmistunut 1989). Kuva 5:Yläkuva kirkon tornista pohjoiseen Hyypäntien ja Kurikan maantien risteykseen arviolta luvun alusta, alakuva samasta kohdasta vuodelta Kuvapari osoittaa, kuinka kirkonkylän asutus alkoi tiivistyä 1920 luvulla. Kuvat Keijo Jaakolan kokoelmista. Historiatarkastelu osoittaa, että keskustaajama on alkanut muotoutua nykyisen kaltaiseksi palvelukeskustaksi vasta 1900-luvulla. Arviolta 1910-luvulla otettu valokuva osoittaa, kuinka keskustaajaman alueet olivat tuolloin vielä maaseutumaisia peltoineen ja pohjalaistaloineen. Taajama alkoi erottua maaseudusta, kun lukuun mennessä oli muodostunut tiivis palvelurypäs. Keskustaajaman ohella syntyi 1900-luvun alkupuoliskolla 17 Peruskartta vuodelta Maanmittauslaitos.

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LIITE 16, MAISEMAKUVAN OSA-ALUEET, OSA-ALUEIDEN KUVAUS JA ARVIO

LIITE 16, MAISEMAKUVAN OSA-ALUEET, OSA-ALUEIDEN KUVAUS JA ARVIO LIITE 16, MAISEMAKUVAN OSA-ALUEET, OSA-ALUEIDEN KUVAUS JA ARVIO Maisemakuvan osa-alueet, osa-alueiden kuvaus ja arvio Taajamamaiset alueet: 1. Valtatie 18:n varren kaupallinen keskus Kuvaus: Osayleiskaava-alueella

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013

Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013 1 Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Valokuvia... 5 Alueelle v. 1994 laadittu

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 f. 144877 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Metsähallitus Laatumaa

Metsähallitus Laatumaa Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012 1 Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Mänttä-Vilppulan kaupunki Kansikuva: vas. T. Sepänmaa tutkii koekuoppaa linjauksen

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan 1 VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan muutosalueella 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007

Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 1 Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 Hans-Peter Schulz Timo Jussila Kustantaja: Toholammen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 1 Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Sipoon kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Askola Monninkylä voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2011.

Askola Monninkylä voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Askola Monninkylä voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Kustantaja: Kymenlaakson Sähköverkko Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Yleiskartta... 7 Vanhat

Lisätiedot

4. Historialliset tiet

4. Historialliset tiet 4. Historialliset tiet Muinaisten huomattavien kulkuteiden jäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (Muinaismuistolaki 2 ). Lain tarkoittamien teiden lähtökohtana pidetään

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi INVENTOINTIRAPORTTI Raasepori Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi 24.4.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot