Kauhajoen kaupunki Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 Maisemaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauhajoen kaupunki Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 Maisemaselvitys 21.6.2011"

Transkriptio

1 Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 Maisemaselvitys Marketta Nummijärvi

2 1 Yhteystiedot: Marketta Nummijärvi Kulmalanperä Nummijärvi Puh. (0400) Fax (02) Marketta Nummijärvi

3 2 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 YLEISTÄ Sijainti ja yleiskuvaus Maiseman peruspiirteet Maastonmuodot Maa- ja kallioperä Vesistöt, vedenjakajat ja pohjavesi Pienilmasto Kasvillisuus Maiseman kulttuurihistoriallinen kehitys ja rakennusperintö Maisemakuva ja solmukohdat Eläimistö Nisäkkäät (liito-orava ja lepakot) Linnusto Sammakot 36 3 YHTEENVETO 37 Liitteet Liite 1: Erityishuomiota vaativat alueet kaava-alueella 38 Liite 2: Maisemallisia maankäytön suosituksia kaava-alueella 40 Liite 3: Viheralueverkosto: nykyisten asemakaavojen ja yleiskaavan viheraluevaraukset 41

4 3 1 JOHDANTO Tämä maisemaselvitys on tehty Kauhajoen kaupungin toimeksiannosta. Se käsittelee maisema-arvoja yleiskaavatasoisesti Kauhajoen keskustaajaman oyk:n alueella. Selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa maiseman arvoista ja ominaispiirteistä, jotta ne voitaisiin huomioida yleiskaavasuunnittelussa. Maisemaselvityksessä on tarkasteltu alueen maisemia huomioiden alueella tehdyt luonto-, muinaismuisto- ja rakennetun ympäristön selvitykset. Tärkeitä pohjatietoja ovat olleet digitaaliset paikkatietoaineistot, kuten maanmittauslaitoksen laatima maastotietokanta, peruskartta-aineistot, Kauhajoen kaupungin ylläpitämät digitaaliset luontotietoaineistot, asemakaava-aineistot sekä Suomen ympäristökeskuksen hallinnoima Corine2006 satelliittikuvatulkinta. Em. aineistojen tietoja on selvityksen laatija täydentänyt lukuisilla maastotarkastelukierroksilla. Maisematarkastelun maastotyöt on tehty syksyllä YLEISTÄ 2.1 Sijainti ja yleiskuvaus Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava-alue käsittää Kauhajoen keskustan lievealueineen sekä keskustan pohjois- ja eteläpuolelle sijoittuvia kyläalueita. Pohjoisessa rajana on kuntaraja, ja kaava-alueeseen kuuluvat mm. Harjan, Äijön ja Aronkylän alueet. Etelässä alue rajoittuu Hyypänjokilaakson pohjoispäähän Havuskylään sekä Päntäneen pohjoispuolelle Korpikylään. Lännessä alueeseen kuuluvat Kokonkylä ja Luomankylä, idässä alue rajoittuu Sotkan virkistysalueeseen, Kirkkokallioon ja Lustilan kylään. Alue on laajuudeltaan 181,3 km 2. Suunnittelualue käsittää koko maisen keskustaajaman, sekä lisäksi laajoja maatalousvaltaisia haja-asutusalueita. Haja-asutusalueet ovat lähes kokonaan tasaista, viljeltyä jokilaaksoa, jonka maapohja on lajittuneita maalajeja. Asutukseen rajoittuvien alueiden luontotyypit ovat reheviä. Maisemallisesti merkittävimmät näkymät keskittyvät vanhan Kurikan maantien varrelle sekä Aninkujan varteen. Rajatumpia pitkiä, paikallisidentiteettiä tukevia näkymiä avautuu paikoin myös Rahikkatieltä ja kantatie 67:ltä länteen. Suunnittelualue sijoittuu alueellisessa maisemarakenteessa Kyrönjokilaaksoon, jonka maaperä on pääosin lajittunutta hienoainesta kuten savea, hienoa hietaa tai hiesua. Suunnittelualueeseen kuuluu kuitenkin myös pienehköjä alueita laaksoa reunustavia selänteitä, joista laakson itäpuolelle sijoittuvat selänteet ovat osa laajaa Suomenselän vedenjakaja-aluetta. 2.2 Maiseman peruspiirteet Alue kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. 1 Tälle maisemamaakunnalle on tyypillistä pohjaltaan tasaiset, viljelyk- 1 Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1992.

5 4 seen raivatut, leveät jokilaaksot. Rakentamisperinteessä voimakkaimpana on lähelle laakson keskellä kulkevaa jokea sijoittuvat nauhakylät. Leimaa-antavimmat perinteiset rakennukset ovat tyypillisesti kookkaita kaksi- tai puolitoistakerroksisia pohjalaistaloja. Pää- ja talousrakennukset on sijoitettu tiiviisti suorakulmaisen pihan ympärille jopa umpipihaksi siten, että syntyy tuulilta suojaisa ulkotila. Jokilaakson reunoille on muodostunut torpparikyliä, joissa rakennukset ovat olleet perinteisesti jokivarren kantataloja pienempiä. Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa Kauhajoki sijoittuu boreaalisten metsien alueelle. Metsät ovat boreaalisella vyöhykkeellä havupuuvaltaisia ja tyypillisesti vähälajisia. Havumetsien kasvillisuus on vähälajista, sillä maaperä on hapanta ja melko köyhää sekä ilmasto viileää. Kartta 1. Suunnittelualue käsittää kuvan mukaisesti Kauhajoen keskustan lievealueineen sekä keskustaa ympäröivät haja-asutusalueet.

6 5 2.3 Maastonmuodot Valtaosa osayleiskaava-alueesta on tasaista jokilaaksoa. Avoimen viljelylaakson korkeusvaihtelut ovat 10-15metriä matalan jokivarren ja selännemetsän reunan välillä etäisyyden ollessa 1,5km. Viljelylaaksoa ympäröivillä selänteillä maasto kohoaa monin paikoin vain hieman jyrkemmin kuin laaksossa. Kaava-alue ulottuu laaksoa ympäröivien selännealueiden reunoille. Metsäistä selännettä on Lepistönkorpi Harjan kylän länsipuolella, Sotkankallio alueen itäreunassa, Sysimäki ja Rehulanmäki Lustilankylässä sekä Hirvimäki, Aittoomäki, Surunmäki-Peränmäki, Aholanmäki ja Kalkunmäki alueen eteläosassa. Lisäksi laajan selännealueen reunaosassa sijaitseva Laitasaarenkallio on kaava-alueella sen pohjoispäässä. Sotkankallio erottuu jyrkempänä maastonkohoumana avoimen maiseman rajalla, ja kohoaa laakson reunasta n. 48 metriä. Myös Laitasaarenkallio (142,1 mpy) kohoaa yli 40 metriä laakson reunasta, mutta mäki ei näy selvästi laaksoon kuten Sotkankallio. Hirvimäen ja Aittoomäen laet ovat metriä laakson reunaa korkeammalla, mutta rinteet ovat loivempia. Kaava-alueen pohjoisosissa selänteiden laet kohoavat n. 15 metriä laakson reunaa korkeammalle. Kaava-alueen korkein kohta on Sotkankallion laki 148,7 mpy ja matalin jokivarsi Harjankylässä 79,4 mpy. Avoimen laakson keskellä on yksi selvä maastonkohouma, Kalmarinmäki, keskustan itäpuolella. Luomankylässä selänteestä työntyy peltojen keskelle jyrkkärinteinen mäki, Sysimäki. Kalkunmäki-Vuorenmaa on pienempi laakson keskelle sijoittuva selänne, joka rajaa kaupunkikeskustaa lounaasta. Jyrkkiä mäkiä on asutuksen yhteydessä myös Korpikylän länsi- ja koillispuolella. Maastonmuotojen vaikutus maankäyttöön Maastonmuodot ja maaperä ovat vaikuttaneet rakentamisen sijoittumiseen alueella vain vähän. Maatilarakentaminen on sijoittunut perinteisesti alaville, savipohjaisille alueille. Pienet maastonkohoumat on käytetty hyväksi talojen sijoittamisessa, mutta tasainen maasto tarjoaa alueella vain harvoin luonnollisen kohouman rakennuspaikaksi. Selänteiden reunat ovat olleet aikoinaan lähinnä torppareiden asutusalueita. Selänteen ja laakson reunavyöhykkeelle on kuitenkin paikoin muodostunut asutustihentymiä, ja keskustan taaja-asutus on viime vuosikymmeninä levinnyt voimakkaasti mm. Kalkunmäkeen. Asutus on levinnyt myös Sotkankallion rinteille. Suuretkin maastonkohoumat ovat niin loivapiirteisiä, etteivät ne merkittävästi vaikuta rakentamiselle epäsuotuisan pienilmaston syntymiseen. Maastonmuodot asettavat rajoituksia rakentamiselle vain paikoin. Alavimmat alueet Kainastonjokivarressa ovat kyseenalaisia rakennusalueina joen tulvimisvaaran vuoksi. Sotkankallion ylärinteet ovat jyrkkiä ja maisemallisesti vaikuttavia, joten rakentaminen on kyseenalaista myös siellä. Sotkankallion pohjoisrinteet ovat varjoisia ja kosteita ja siten pienilmastollisesti epäedullisia. Muutoin selänteiden reunat ja selännealueet nykyisten asutustihentymien läheisyydessä ovat rakentamistaloudellisesti, maisemallisesti ja pienilmaston suhteen suositeltavaa rakentamisaluetta.

7 6 Kartta 2. Kaava-alueella pinnanmuodot ovat loivia. Suurin osa alueesta on alavaa laaksoa.

8 7 2.4 Maa- ja kallioperä Kaava-alueen kallioperä koostuu kovista, happamista, Suomessa yleisistä syväkivilajeista. Kallioperä on alueella pääosin porfyyristä graniittia ( kauhajoen graniitti ). Kaava-alueen itäosassa kallioperän pääkivilaji on granodioriitti, paikoin kvartsidioriitti. Peruskalliota peittävät paksut maakerrokset muutamia kohteita lukuun ottamatta. Kaava-alueella ei ole laadittu tarkkoja maaperäkarttoja. Yleiskuvaa maaperästä voi muodostaa maastotietokannan kallio- ja suoaluemerkinnöistä, satelliittikuvatulkinnoista sekä Kauhajoen sora- ja hiekkavarat tutkimuksen tarjoamien tietojen perusteella 2. Suunnittelualueella on kalliomaata (maaperän paksuus 0-1 m) laajempina alueina vain kolmessa kohteessa. Suurimmat kallioalueet ovat Laitasaarenkallion laella ja Sotkankallio-Kirkkokallio alueen mäkien lakialueilla. Hirvimäellä on pienialaisempia kallioalueita. Pieniä kallioalueita, joilla maaperän paksuus ei ylitä metriä, on lisäksi muidenkin mäkien lailla, mm. Surunkallio ja Peräkallio Korpikylässä. Suurimmalla osalla alueesta kallioperää peittävät paksut maakerrokset, jotka voivat olla paikoin jopa yli 65m paksut 3. Laajoja kivikoitakaan ei alueella ole. Maaperä on selänteillä suureksi osaksi moreenia, usein huuhtoutunutta ja karua, ilman hienoaineista. Laakso on paksujen lajittuneiden hienojakoisten maalajikerrosten, lähinnä saven, peitossa. Kalliokiiloja ei ole tutkittu, mutta keskustan rakennettavuuden erojen perusteella niitä voi olla paikoin savipatjan alla. Kaava-alueella on pieniä hiekka- ja soraesiintymiä vähintään kahden metrin paksuisten moreenikerrosten alla. Sora- ja hiekkavarat -selvitys mainitsee seuraavat hiekka- ja soraesiintymät: Korpikylän Pukinmäessä maakerroksissa keskikarkeaa hiekkaa, Aittoomäessä ohuita rantakerrostumia, Kokonkylän Harjussa peltojen keskellä 3 ha suuruinen soraa ja hiekka 25 metrin paksuudelta sisältävä muodostuma (Harju on osa Kainaston laaksossa kulkevaa peitteistä harjujaksoa), Korkeamäessä maanpinnassa ohut rantamuodostuma, Santaharju Äijönkylän itäpuolella on noin 1 km pitkä ja kapea rantavalli kantatie 67:n itäpuolisella peltoalueella. Selänteen pinnalla on hiekkaa, jota on paikoin kaivettu, alla moreenia, kallio syvällä, Äijönkylän lähellä Pyymäki, jossa 1-2m syvyinen rantakerrostuma, Palomäki ja Ruuhimäki Äijönkylässä ovat maisemassa erottuvia kumpuja, osa selännejonoa Kyrönjoen laaksossa, yht. 12ha, 1-4m paksuisen moreenikerroksen alla on keskikarkeaa tai soraista hiekkaa. Turvemaata on kaava-alueella eri laajuisina alueina selänteillä. Laajimmat suoalueet selänteillä ovat Harjankylän länsipuolella sijaitsevat Maljanneva ja Ristineva. Lisäksi laajoja, mielenkiintoisia suoalueita laaksossa peltojen keskellä ovat Parjakanneva ja Rojunneva. Potentiaalisilla asutuksen laajenemisalueilla turvemaita on paikoin pieninä aloina, lähinnä Sotkankallion pohjoisrinteillä ja Kalkunmäen itäreunassa. 2 Vaasan läänin seutukaavaliitto, Geologisen tutkimuskeskus: Kauhajoen sora- ja hiekkavarat Kohteet 25, 38, 55-58, 62, 64, kuuluvat kaava-alueeseen. 3 Kauhajoen sora- ja hiekkavarat s42.

9 8 Maa- ja kallioperän vaikutus maankäyttöön Rakentamiselle edullisinta maapohjaa ovat routimattomat, kantavat maalajit. Kauhajoen kaava-alueella suositeltavinta rakentamisaluetta maaperän kantavuuden näkökulmasta on moreenimaa. Pienialaiset kallioalueet mäkien lakialueilla sekä turvemaat ovat vähiten suositeltavia rakentamiseen. Kauhajoella on perinteisesti rakennettu savimaalle, joten rakennettujen alueiden laajentuminen savialueille on luontevaa. Kartta 3: Kaava-alueen maaperä satelliittikuvatulkinnan mukaan.

10 9 2.5 Vesistöt, vedenjakajat ja pohjavesi Kauhajoen kaava-alue on kokonaisuudessaan Kyrönjoen valuma-aluetta, sen latvaalueita. Alueella yhtyy kolme jokea yhdeksi: Kainastonjoki, Kauhajoki ja Ikkelänjoki. Tässä ympäristössä merkittävä virtavesi on myös Kainastonjokeen yhtyvä Päntäneenjoki. Kainaston-, Kauha- ja Päntäneenjoki virtaavat pääasiassa tasaisen peltomaiseman keskellä, pudotusta on vähän ja rantoja ja uomaa on käsitelty. Ikkeläjoki sitä vastoin virtaa suurelta osin metsän keskellä, pudotusta matkalla on selvästi enemmän ja joki on suurimmalta osalta täysin luonnontilainen. Kainastonjoki on kaava-alueen joista vähiten luonnontilainen. Suurin osa kaava-alueen vesistöistä on ihmisen muovaamia. Em. jokien sivu-uomia kaava-alueella ovat mm. Kainastonjokeen yhtyvä Ohmeroluoma, Päntäneenjokeen yhtyvä Parjakanluoma, Kauhajokeen yhtyvät Kituluoma, Hautaluoma ja Kalliolanluoma sekä Ikkeläjokeen yhtyvät luonnontilaiset Sotkanluoma ja Keevelinluoma. Joet ovat latvavesille tyypillisesti verrattain kapeita ja kuivana kautena vähävetisiä. Suuri osa sivuluomista on valtaojan kokoisia. Peltojen kuivatuksen purkautumisreittinä toimivia valtaojia on alueella lukuisia, mm. Veitsioja ja Isonniemenoja Lellavan alueella, Kräkkylänluoma Äijönkylässä, Riipinluoma Sorvarinkylässä, Inhanluoma ja Sauraoja Harjankylässä. Jokiuomien kapeus, hidas virtaama ja tasaiset maastonmuodot aiheuttavat alueella jonkin verran tulvia. Eniten tulvivia alueita ovat Jokimaa ja Kainastonjokivarsi. Tulevaisuudessa rankkojen sateiden aiheuttamat kaupunkitulvat voivat olla riski erityisesti talvella, mikäli talvet muuttuvat nykyistä leudommiksi. Kuva 1: Joen uomat ovat äyräitään myöten täynnä Kuva otettu Kohlussa/Anne Ketola. Maaston tasaisuus näkyy joissa suvantomaisena, hitaana virtaamana, mutta paikoin kaltevammilla paikoilla on muodostunut myös koskimaisia paikkoja. Eniten koskia on Ikkeläjoessa, joka etenee kaava-alueella Asuulista Lellavan peltoaukeille asti suvantojen ja koskien vuorotteluna. Asuulin seudun koskissa on pudotuskorkeutta noin kilometrin

11 10 matkalla 4,1 m 4, suurimpia koskia on Koskelan tekokoski. Kosket ovat sora- ja kivikkopohjaisia ja verrattain leveitä, ja virta on niissä vuolas lähinnä kevättulvan aikana. Pakkolankoski ja Rahikankoski sijoittuvat Aronkylän viljelymaisemien keskellä olevalle metsätaipaleelle. Vielä noin 300m ennen Seinäjoki Kaskinen - maantien siltaa on joenmutkassa saaria ja koski. Ikkeläjokeen liittyy huomionarvoisia virkistysarvoja. Kuva 2: Pakkolankoski Ikkeläjoessa Asuulin lähistöllä. Kauhajoessa kaava-alueelle sijoittuvia koskia ovat Sahakosken tekokoski Koskenkylässä, Knuuttilankosken tekokoski keskustassa sekä tekokoski Kasinon kohdalla. Joki jatkaa Aronkylästä kulkuaan Kyrönjokena. Tälle osuudelle sijoittuvat Harjakosken pato ennen Ikkeläjoen yhtymäkohtaa, Kohlunkoski sekä Harjakoski Harjankylässä. Kosket ovat verrattain pieniä, mutta niihin liittyy virkistys- ja maisema-arvoja. Päntäneenjoessa ja Kainastonjoessa ei ole huomattavia koskipaikkoja kaava-alueelle sijoittuvilla jaksoilla. Jokiin on kuitenkin rakennettu jokunen pohjapato. Kuva 3: Kauhajoen kasinon kohdalla on rakennettu koskipaikka. Kuva Pekka Tyllilä. 4 Reittiselostus Kyrönjoen sivu-uomista, Pekka Tyllilä. Laadittu 2003, luettu Internetistä

12 11 Kaava-alueella on useita pienialaisia, veden hankintaan soveltuvia pohjavesialueita, joille on sijoitettu paikallinen vedenottamo (kartta 4). Noin 10 talouden vesiosuuskuntia on Toivakanmäen pohjavesialueella Laitasaarenkallion pohjoispuolella ja Riuttanmäen pohjavesialueella Kuutinkylässä. Noin 50 talouden vedenottamoita on Aronkylän itäpuolella sijaitsevan Vennanmäen sekä Sotkankallion pohjoisrinteessä sijaitsevan Fyrrykallion pohjavesialueilla. Lisäksi Harrinkankaan pohjavesialue ulottuu aavistuksen kaava-alueelle sen eteläreunalla. Kauhajoen sora- ja hiekkavarat selvityksessä on pohjavesialueina mainittu myös Kotomäki Kalankylän itäpuolella ja Vartalo Harjankylässä. 5 Vesistöjen vedenjakajat näkyvät kartassa 4, Vesistöt. Vesistöjen vaikutus maankäyttöön Pohjaveden muodostumisalueet, kosteat notkanteet, suot, lähteet, tulvaherkät alueet ja luonnontilaiset purot ovat mahdollisia rakentamista rajoittavia tekijöitä. Em. kohteet vaativat erityistarkastelua, mikäli niihin kohdistuu maankäytön paineita. Pohjavesialueilla rakentaminen edellyttää tavanomaista tarkempaa rakenteiden suunnittelua, mm. jätevesien käsittelyn tulee olla asianmukaista. Luomat ja purot on puolestaan huomioitava rakennusten sijoittelussa siten, etteivät merkittävät luonto- ja viihtyisyysarvot häviä eikä tulvista tai pintavesien johtamisesta koidu ongelmia. Avovesiin liittyy virkistysarvoja, joten ne tulee huomioida virkistysalueiden ja vihervyöhykkeiden sijoittamisessa. Ikkeläjokeen ja Sotkanluomaan liittyy huomionarvoisia virkistysarvoja, mutta myös muut kaava-alueen joet ovat virkistyksen ja maiseman kannalta merkittäviä. Viljelylaaksossa virtaavien jokien varret ovat kuitenkin myös perinteisintä rakentamisaluetta, joten niille rakentaminen taajaman tehokkuuksilla on luontevaa tulevaisuudessakin tulvariskit huomioiden. Jokivarren viihtyvyys- ja virkistysarvo on tehokkaammin hyödynnettävissä asuinrakentamisessa ja virkistysalueina kuin teollisuusalueina. Joen kapea rantavyöhyke on nykyisessä asemakaavassa varattu virkistysalueeksi, ja tätä periaatetta on suositeltavaa jatkaa tulevassakin kaavoituksessa. Kuva 4: Avovesistöihin liittyy merkittäviä luonto- ja virkistysarvoja. Keskustassa joen kapea rantavyöhyke on varattu viheralueeksi, ja sinne on paikoin rakennettu liikkumisreittejä. 5 Kauhajoen sora- ja hiekkavarat s. 40 ja 42.

13 12 Mahdollisen ilmastonmuutoksen riskien hallitsemiseksi kerran sadassa vuodessa esiintyvän tulvan korkeudet tulee huomioida rakentamisessa. Kaupunkitulvien mahdollisuus tulee ottaa huomioon myös suunniteltaessa rakentamista maan alle, esimerkiksi kellaritiloja. Hulevesien johtamisessa suotavaa on hyödyntää avopainanteita ja edistää imeytymistä. Kartta 4: Kaava-alueen vesistöt. Alueella on mm. pieniä pohjavesialueita ja parikymmentä lähdettä.

14 Pienilmasto Kaava-alueen pienilmastoon vaikuttaa merkittävimmin alueen avoimuus. Rannikon läheisyys vaikuttaa lämpötiloja tasaavasti ja lisää tuulten voimakkuutta. Päätuulensuunta on lounaasta, ja avarilla mailla tuuli on merkittävä asumisen miellyttävyyteen ja rakentamistalouteen vaikuttava tekijä. Tuulen vaikutusta asumisviihtyisyyteen on perinteisesti säädelty suojaamalla pihat joka sivulta rakennuksilla tai kasvillisuudella. Ilmojen viilentyessä kylmä ilma painuu alaspäin, ja alavien maiden ylle kerääntyvät sumut, hallat ja kylmän ilman alueet. Tällaisia alueita ovat pelloiksi raivatut laakson pohjat sekä selänteiden notkanteet. Pienilmaston vaikutus maankäyttöön Pienilmaston suhteen edullisimpia rakentamisalueita ovat etelään ja länteen suuntautuvat, muuta ympäristöä voimakkaammin lämpiäviä rinteet. Tällaisia rinteitä on kaavaalueella mm. Rehulanmäen etelärinteet Luomankylän pohjoispuolella, Sotkanmäen länsirinne sekä Kalkunmäen länsi- ja etelärinteet. 2.7 Kasvillisuus Kaava-alueen metsät ovat Corine2006 satelliittikuvatulkintojen mukaan suurimmaksi osaksi havupuuvaltaisia (kartta 5). Metsistä murto-osa on seka- tai lehtipuuvaltaisia metsiä. Laajempia lehtipuuvaltaisia metsiä on mm. entisillä pelloilla (Ristinevan reuna, Toivakanmäen länsipuolella, Kytöperän tienoilla ym.) sekä turv la. Kivennäismailla lehtimetsiä ei ole juuri lainkaan. Alueen eteläosassa Korpikylässä Rydinkallion koillispuolella on kuitenkin lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva lehtokuvio. Metsänuudistusaloilla, pienillä kallioalueilla sekä avosoilla puusto on harvaa. Avosuota on Parjakannevalla, Rojunevalla ja Ristineva-Jantikannevalla. Harvapuustoisia kalliomaita on pienialaisina kohteina Kirkkokalliolla ja Laitasaarenkallioilla. Metsät ja kapeammat puustovyöhykkeet rajaavat maisemia luontevasti. Päälaaksossa maiseman mittakaava on niin suuri, että reunametsien yksityiskohdat hämärtyvät. Reunametsiin sijoittuu rakentamista, joka säilyttää luontevuutensa, kun tonteilla kasvaa myös jonkun verran puustoa. Jokivarren puusto on tärkeä maisemaa rajaava elementti ja vehreän yleisvaikutelman luoja. Jokivarsipuuston aukkopaikoista avautuu pitkiä näkymiä. Kasvillisuus peittää paikoin näkymiä käytöstä poistuneilla peltolohkoilla. Tällaisia kohteita on erityisesti Rahikkatien varressa tai sen näkymäalueella taajaman läheisyydessä. Kasvillisuuden ja reunavyöhykkeiden huomioiminen maankäytössä Olemassa oleva kasvillisuustyyppi on suotavaa huomioida kaavojen viherrakentamissuosituksissa kaupunginosaidentiteettien luomiseksi. Jokivarren kapea rantavyöhyke on suositeltavaa säilyttää puistomaisena/luonnontilaisena viherkaistana. Kasvillisuuden merkitystä kaupunkikuvan luomisessa tulee korostaa erityisesti ydinkeskustan sisääntuloväylillä. Viherkaistat ovat sopiva keino jäsentää asuinalueita kokonaisuuksiksi ja tarjota viihtyisiä siirtymäreittejä kaikkien kaupunginosien välillä. Viheralueiden ja vyöhykkeiden tulisi muodostaa verkosto, joka yhdistää virkistysalueita ja kaupunginosia toisiinsa (ks. kartta 13 s. 38). Reunavyöhykkeet sopivat hyvin rakentamiseen, mutta

15 14 reunavyöhykkeillä tulisi myös säilyttää metsäisiä vapaajaksoja ja tukea reunavyöhykkeen eheyttä suosimalla puuistutuksia tonteilla. Kartta 5: Kaava-alueen metsät ja maankäyttö satelliittikuvatulkinnan mukaan.

16 Maiseman kulttuurihistoriallinen kehitys ja rakennusperintö Kaava-alueelle sijoittuvat seuraavat kuusi esihistoriallista muinaismuistokohdetta 6 (kartta 9, s. 24): Korkiamäki, kivikautinen asuinpaikka Luomankylässä, luokka I Lähdes, kivikautinen asuinpaikka Luomankylässä, luokka II Keski-Harja, kivikautinen asuinpaikka Harjankylässä, luokka II Toivakka, kivikautinen asuinpaikka Harjankylässä, luokka II Isoniemi, kivikautinen asuinpaikka Aronkylässä Penttilä, röykkiö kivikkoisella mäellä Sotkassa, luokka II Luokkaan I kuuluva Korkiamäki on valtakunnallinen muistomerkki, joka pyritään säilyttämään rauhoitettuna, ulkoasultaan muuttumattomana kaikissa olosuhteissa. Jos tällaisia muinaisjäännöksiä joudutaan tutkimaan, ne pyritään entisöimään mahdollisimman hyvin. Loput löydetyistä muinaisjäännöksistä kuuluvat luokkaan II. Ne ovat tutkimustoimenpiteitä vaativia muinaisjäännöksiä, jotka on rauhoitettu, kunnes ne tutkimustulosten perusteella siirretään kokonaan tai osittain luokkaan I tai III. Kaava-alueelle sijoittuvat esihistorialliset muinaismuistot ovat yhtä lukuun ottamatta kivikautisia (noin eKr.) asuinpaikkoja. Lisäksi kaava-alueella on tehty hajalöytöjä kivikautisista esineistä mm. Aronkylässä ja Enon pappilan mailla 7. Kivikauden asutus on todennäköisesti peräisin vanhimmalta Suomusjärven kulttuurin ajalta. Nykyiset viljelyalueet ovat tuolloin olleet suureksi osaksi veden peitossa, ja löydetyt muinaiset asuinpaikat sijoittuvat silloisen meren lahden rannoille korkeuslukemille m mpy. Selänteet ovat olleet tuolloin metsien peitossa. Vesi väistyi laaksostakin rautakauteen mennessä. Uusia historialliselle ajalle sijoittuvia muinaismuistoja on löydetty kaava-alueella vuonna 2010 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa 16 kappaletta 8. Ne ovat: Harjankoski; myllynpaikat Hiipakanmäki; tervahaudat Ikkelänjoki; tervahaudat Jyränen; myllynpaikat Keevelinluoma; tervahaudat Koskela; myllynpaikat Koski; myllynpaikat Laitasaarenkallio; tervahaudat Muorinmäki; tervahaudat Ojennuskangas; tervahaudat Polvenmäki; tervahaudat Rahikka; kivirakenteet, kellari Sotkanluoma; tervahaudat Turjankoski; myllynpaikat Töyrä; myllynpaikat 6 Museovirasto ym s sekä karttaliite. 7 Siiriäinen 1987 s. 21, Itäpalo 2010 s. 7.

17 16 Vennanmäki; tervahaudat Lisäksi inventoinnissa löydettiin kolme ajoittamatonta kohdetta. Ne ovat Kirkkokallio; kivirakenteet Laitasaarenkallio 2; kivirakenteet Laitasaarenkallio 3; kivirakenteet Inventointiraportti sisältää kohteiden tarkat sijainnit, tiedot taustasta sekä suoja-alueehdotukset. Pysyvä asutus on levinnyt Kauhajoelle pääosin Kyrönjokea pitkin. 9 Ensimmäiset asumukset on raivattu alajuoksulle, Kauhajoella Harjankylään 1500-luvulla, ja uudisraivaus on siirtynyt vähitellen yhä ylemmäksi yläjuoksulle. Kauhajoen kylässä oli vuonna verotettua taloa ja nykyisen kunnan alueella asui arviolta 140 asukasta. Vuonna 1711 taloja oli Kauhajoen kylässä jo 41. Ensimmäisen asutusvaiheen aikana luvuilla veroluetteloihin merkittiin nykyisen Kauhajoen alueella yli 70 uudisasukasta ja talonpoikaa, jotka perustivat erillistä uudisviljelmää. Asukkaita kunnan alueella oli vuonna 1721 arviolta 450. Vuonna 1880 Kauhajoella oli jo lähes 8000 asukasta! 10 Pelkästään torppia oli tuolloin 600. Kaava-alueen historiallista kehitystä havainnollistaa hyvin vanhojen karttojen tarkastelu. Seuraavassa kehitystä seurataan läpileikkauksina 1700-luvun lopusta nykypäivään luvun lopussa laadittu kartta osoittaa joen merkityksen asutuksen sijoittumisessa. 11 Harjasta Havuseen on jokivarteen merkitty 38 taloa. Osa taloista on pareittain joen molemmin puolin. Tiiveintä asutus näyttäisi olevan Kalankylä-Aro ja Pukkila-Koskenkylä tienoilla, sillä näille jaksoille on merkitty molemmille 12 taloa. Joen itäpuolella on asumaton jakso Aronkylästä etelään joen ylittävälle sillalle. Kirkko on jokivarressa kohdassa, jossa Kurikasta Kauhajoen kautta Kristiinaan kulkevasta tiestä erkanee Kyrönkankaankesätie joen yli sen itäpuolelle ja siitä edelleen Nummijärven ja Pirkanmaan suuntaan. Muualle kuin Kauhajokivarteen ei ole merkitty asutusta lainkaan. Kirkonkylän asema kylien joukossa on ollut erityinen kappelin perustamisesta lähtien 1600-luvun alussa. Kartta 6: Kaava-alue kartalla vuonna Ruismäki Kati Turtola Kauhajoen joulussa 1995 artikkeli Antti Antinpoika torppari Kauhajoella 11 L.G. Hermelinin kartta vuodelta 1798.

18 luvun puoliväliin mennessä asutus on levinnyt kauemmaksi joesta. 12 Jokivarsi on pääasiassa kantatalojen ydinvyöhykettä, kauemmaksi on raivattu lukuisia torpparitiloja. Uutta asutusta on edelleen kapeiden peltoalueiden reunamilla mm. Lustilassa, Yrjänäisja Heikkilänkylissä, Filppulassa ja Savikylän tienoilla. Taloja on jokivarressa 40-50, joesta etäämpänä kymmenkunta, torppia n. 40. Peltoaukeat ovat jokivarressa leveimmillään noin 800 metriä ja kapeimmillaan noin 300 metriä. Lustilan suunnalla on laajat niittyalueet. Kirkko on merkitty lähelle tienristeystä Knuuttilan ja Panulan välissä. Tieverkosto on kehittynyt hieman, mutta vanhat Kristiinantie ja Kyrönkankaan kesätie ovat edelleen tärkeimmät kulkuväylät. Kirkolta on nyt tieyhteys Heikkilään (nykyinen Kyntäjäntie) ja Panulasta kulkee tie Lustilaan (nykyinen Lustilantie). Kyrönjokivarteen on merkitty kolme, ja Ikkeläjoen-Sotkanluoma varteen kaksi ja Kainastonjoen varteen yksi mylly. Peltoala oli Kauhajoella 1800-luvun alussa noin 400 hehtaaria lukujen vaihteessa Kauhajoen kulttuurimaisema koki melkoisia muutoksia. Uutta peltoa raivattiin vuosisadan lopulla parissa vuosikymmenessä noin hehtaaria laajat avoimet peltolakeudet syntyivät. 13 Kantataloja halottiin, ja torppia itsenäistyi ahkerasti. Lyhyessä ajassa syntyi noin 600 uutta itsenäistä tilaa, ja torpparipitäjästä tuli pientalonpoikien kunta. Ensimmäiset koneet otettiin käyttöön maataloudessa ja maanviljelys tehostui monella tavalla. Rautatiekin rakennettiin luvun alussa, ja Aronkylän kehitys sai suuren sysäyksen luvulla kirkonkylän erityismerkitys hahmottuu hyvin, vaikka varsinainen taajama ei ole vielä muodostunut. 14 Jokivarsi on edelleen talojen aluetta, torpat ja pienemmät talot sijaitsevat kauempana joesta. Kituluoman varren asutus on kehittynyt merkittävästi, taloja on sen varressa jo 15. Lustila erottuu torppakyläksi; sillä suunnalla torppia tai pienempiä itsenäisiä taloja on yli kaksikymmentä. Uusia tieyhteyksiä on merkitty Heikkiläntie Koskenkylästä Yrjänäiseen sekä Aninkuja Kainaston suuntaan. Koskenkylässä, Knuuttilan talon kohdassa sekä Kituluomassa on sahat. Filppulan ja Aronkylän rajamailla joki levenee lammeksi. Vuonna 1938 peltoaukeat ovat nykyisen laajuiset, ja suurin osa keskustan nykyisin rakennetusta alueesta on vielä peltoa. 15 Asutus on lisääntynyt kaikkialla. Kirkonkylän seutu erottuu vain hieman muita alueita tiheämpänä asutuskeskittymänä. Topeeka rakennettiin kahdessa vaiheessa luvun lopulla ja se valmistui ennen sotia. Tiheimmässä rakennuksia on vuoden 1938 kartassa Hyypäntien ja Topeekan risteyksen tienoilla, Hyypäntiellä on suurin tihentymä. Toimintansa ovat aloittaneet maamieskoulu, kotitalousopisto, yhteislyseo sekä mielisairaala. Kaava-alueen kyläkeskuksissa on tyypillisesti ainakin osuuskauppa ja kansakoulu. Aronkylän liepeillä on merkittävä meijeri. Myllyjä on Koskenkylän lisäksi kirkonkylässä ja Filppulassa, Filppulaan on merkitty myös saha. Asutusta palveleva tieverkosto on tiheä, mm. Koski-Pitkäkuja, Jukola, Keevelintie, Kuusistonraitti, Vuorennevantie ja Savikyläntie asutuksineen ovat uutta.. 12 Kalmbergin kartta vuodelta Kauhajoen kaupungin arkistot. 13 Ruismäki Maanmittaushallituksen Suomen kartta : Näköispainos Suomen taloudellinen kartta Kauhajoen kaupungin arkistot.

19 18 Kartta7: Kaava-alueen kehitys vanhoissa kartoissa. Kartat: Kalmberg 1856, Suomen kartta 1920, Suomen taloudellinen kartta 1938 ja peruskartta 1974 MML/Kauhajoen kaupungin arkistot luvulla keskustaajama on muotoutunut Topeekan ja Puistotien varsille luterilaiselta kirkolta kotitalousoppilaitokselle. 16 Puistotie on lyhyt pätkä, joka rajaa tiiviin keskustan lännestä. Kansakoulu on rakennettu Puistotien varteen. Asutusalueina erottuvat Filppula sekä Hyypäntien ja Asevelitien varsi. Haja-asutusta on peltoaukeilla runsaasti. Latokeskittymiä on lähinnä Lustilassa, Panulan alueella ja Havuskylässä joen länsipuolella. Rahikkatie on rakennettu keskustaajaman itäpuolelle ohitustieksi. Ravirata on rakennettu taajaman länsipuolelle, sen ympärillä ei ole vielä yhtään asutusta. 16 Peruskartta 1970, maanmittauslaitos.

20 Topeeka on yhä vielä pääraitti, Puistotie vain pätkä. 17 Asuinalueet ovat selvästi laajentuneet. Panulassa on jo pieni teollisuusalue, mutta Aron teollisuusalue on vasta yhden suuren rakennuksen varassa. Uusia merkkirakennuksia keskustassa ovat kaupungintalo (valmistunut 1983) ja kirjasto (valmistunut 1989). Kuva 5:Yläkuva kirkon tornista pohjoiseen Hyypäntien ja Kurikan maantien risteykseen arviolta luvun alusta, alakuva samasta kohdasta vuodelta Kuvapari osoittaa, kuinka kirkonkylän asutus alkoi tiivistyä 1920 luvulla. Kuvat Keijo Jaakolan kokoelmista. Historiatarkastelu osoittaa, että keskustaajama on alkanut muotoutua nykyisen kaltaiseksi palvelukeskustaksi vasta 1900-luvulla. Arviolta 1910-luvulla otettu valokuva osoittaa, kuinka keskustaajaman alueet olivat tuolloin vielä maaseutumaisia peltoineen ja pohjalaistaloineen. Taajama alkoi erottua maaseudusta, kun lukuun mennessä oli muodostunut tiivis palvelurypäs. Keskustaajaman ohella syntyi 1900-luvun alkupuoliskolla 17 Peruskartta vuodelta Maanmittauslaitos.

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

LIITE 16, MAISEMAKUVAN OSA-ALUEET, OSA-ALUEIDEN KUVAUS JA ARVIO

LIITE 16, MAISEMAKUVAN OSA-ALUEET, OSA-ALUEIDEN KUVAUS JA ARVIO LIITE 16, MAISEMAKUVAN OSA-ALUEET, OSA-ALUEIDEN KUVAUS JA ARVIO Maisemakuvan osa-alueet, osa-alueiden kuvaus ja arvio Taajamamaiset alueet: 1. Valtatie 18:n varren kaupallinen keskus Kuvaus: Osayleiskaava-alueella

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: TLT-Engineering Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS

OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS KAUHAJOEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2035 2015 Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035, kaavaehdotuksen selostus 20.5.2015 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kunta KAUHAJOKI

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan 1 VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan muutosalueella 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti.

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Näppisen ja Lieviön peltoaukeat ovat vuosisataista viljelymaisemaa. pelto alue Lieviön peltomaisemat Näppisen kantatilojen vanhat rakennusryhmät. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Alue tulee säilyttää

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Metsähallitus Laatumaa

Metsähallitus Laatumaa Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600

Lisätiedot

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Teemu Tiainen Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kinnula 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot