LIITE SYVÄLAHDEN TUULIVOIMALAT osayleiskaava. Suomen Tuulivoima Oy. Maisemaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 2 12.10.2012. SYVÄLAHDEN TUULIVOIMALAT osayleiskaava. Suomen Tuulivoima Oy. Maisemaselvitys"

Transkriptio

1 LIITE SYVÄLAHDEN TUULIVOIMALAT osayleiskaava Suomen Tuulivoima Oy Maisemaselvitys

2 1 Pöyry Finland Oy Kuvat Pöyry Finland Oy / Kaisa Rantee 2011

3 1 Sisältö 1 JOHDANTO Lähtökohdat ja tavoitteet Menetelmät 2 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kuvaus alueesta 2 3 VALT AKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET JA MUINAISMUISTOT Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kansallisalueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Muinaismuistot Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt 3 4 SUURMAISEMA JA MAISEMAN PERUSRUNKO Maisemamaakunta yleiskuvaus Suur-Saimaan maisemasta Korkeussuhteet, maa- ja kallioperä Vesistöt 8 5 MAISEMAKUVA 9 6 MAISEMAT ILA 9 7 KULTTUURIMAISEMA Rakennettu ympäristö, asutus ja viljely Tiestö 12 8 YMPÄRISTÖHÄIRIÖT 13 9 TUULIVOIMAKAAVAN VAIKUTUKSET MAISEMAAN LÄHTEET 14

4 2 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Yleiskaavassa määritellään tuulivoima-aluevaraukset Savonrannan Syvälahdelle. Maisemallisen kokonaistilanteen hahmottamiseksi maisemaselvityksessä käsitelty alue on varsinaista suunnittelualuetta laajempi. 1.2 Menetelmät Valtakunnallisia ja suojeluarvoja koskien on käytetty lähtötietoina valtion OIVA ympäristö- ja paikkatietopalveluiden tietoja, Ympäristöministeriön luetteloa valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja Museoviraston julkaisemaa luetteloa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Maiseman nykytilan selvittämiseksi on tehty kartta-analyysejä sekä kaksipäiväinen maastokäynti kes ä-heinäkuun taitteessa vuonna SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS 2.1 Kuvaus alueesta Savonranta on kuulunut vuodesta 2009 lähtien Savonlinnan kaupunkiin. Savonranta sijaitsee Saimaan vesistön alueella, Pyyveden rannalla noin 50 km Savonlinnasta pohjoiseen. Seutu on vesireittien ja mäkisten metsämaiden muodostamaa mosaiikkimaista labyrinttia. Savonrannan kirkonkylä sijaitsee kohteen koillispuolella, Pyyveden vastarannalla.

5 3 3 VALT AKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET JA MUINAISMUISTOT 3.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maise ma-alueet ja kansallisalueet Selvitysalue itsessään ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin, joskin edustaa tyypillistä Suur-Saimaan maisemaa. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee reilun 20 km päässä Heinäveden reitin m aisemissa Heinävedellä, Enonkoskella ja Savonlinnassa. Kyseinen maisema-alue kuuluu myös ympäristöministeriön v valitsemiin kansallismaisemiin. 3.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Alueen lähettyvillä, Savonrannan kirkonkylän edustalla Linno-saarella sijaitsee keskiaikainen rajalinnake, Orivirran saarto. Linnake lienee ruotsalaisten 1400-luvun lopulla rakentam a ja sen avulla valvottiin ja estettiin vesiliikennettä tärkeällä sisävesireitillä. Linnake on osa Olavinlinnaan kuuluvaa linnoitusjärjestelmää. Venäläiset tuhosivat saarron v. 1592, mutta se rakennettiin uudelleen 1650-luvulla. Kohde on rauhoitettu muinaismuistolain mukaisesti. Museovirasto on suorittanut alueella kaivauksia ja muurien jäännökset ovat nykyisin kohtuullisen hyvin nähtävillä. Saareen johtaa 1850-luvulla luonnonkivestä pengerretty tie ja kivisilta. (Museovirasto, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ) Kuva: Linno-saareen johtava kivisilta. 3.3 Muinaismuistot Maakuntakaavaselvitysten mukaan tuulivoimaosayleiskaava-alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 3.4 Maakunnallisesti merkittävät maise ma-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Savonranta Orivirran saarto Linno-saarella Enonkoski Enonkosken kirkonkylän alue kirkko, museo, kivisilta, koskela, sahan jäänteet

6 4 Heinäveden reitti Kangassaaren ja Hyypiänniem en alue Haukila, Haukiala, Lasitehdas, sahan jäänteet, meijeri, Koivula Härmälä - Vehkala Suoranta Kerimäki Alakuonan kylä ja kulttuurimaisema Raikuun kanava Salpalinjan varustukset

7 5 4 SUURMAISEMA JA MAISEMAN PERUSRUNKO 4.1 Maise mamaakunta yleiskuvaus Suur-Saimaan maise masta Kaava-alue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja sen sisällä Suur- Saimaan maisema-alueeseen. Seudun maiseman ominaispiirteisiin kuuluvat kallioperän ruhjelaaksoihin sijoittuneet sokkeloiset vesistöt ja vaihtelevat maastonmuodot. Maisemassa toistuvat luoteesta kaakkoon suuntautuneet maastonmuodot, kuten harjujaksot ja kallioperän murroksien mukaan sijoittuneet vesistöt ja laaksot. Vesistöt kapenevat paikoin reittivesiksi, näin esim. Savonrannan Syvälahdessa. Maaperää peittää lähes kauttaaltaan moreenivaippa, sillä alue on jääkauden jälkeisten merivaiheiden suhteen vedenkoskematonta aluetta. Seutu on kuitenkin karua, savikoita ei liiemmin ole ja kuiva mäntykangas on kasvillisuustyypeistä tyypillinen. Asutuskeskukset; taajamat ja kirkonkylät ovat sijoittuneet vesireittien varsille ja solmukohtiin. Savonranta edustaa tällaista vesireitin varrella, aivan rannan läheisyydessä sijaitsevaa kirkonkylää. Muut asutusryhmät ovat perinteisesti sijoittuneet melko hajanaisesti ja väljästi, tyypillisesti saman mäen tai aukean tuntum aan. Yksittäiset rannoilla ja mäkikumpareilla sijaitsevat maatilat ovat samoin yleisiä. Lähde: Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietintö, Liukonmäen ja Parrikankaan lailta avautuu näkymät yli metsämaiden. Sokkeloiset järvireitit pilkahtelevat mäkien väleistä.

8 6 Kaaviokuva maiseman perusrungosta.

9 7 4.2 Korkeussuhteet, maa- ja kallioperä Kaava-alueen korkeimmat mäet, Liukonmäki ja Oravuori kohoavat yli 180 m merenpinnan yläpuolelle. Suhteellista korkeuseroa Pyyveden pintaan (75,8 mmpy) on n. 105 m. Alueen korkeussuhteet ovat kauttaaltaan vaihtelevia ja mäkien väliin jää syviä solamaisia painanteita, joiden pohjataso on lähellä Pyyveden pinnan tasoa. Painanteissa on soistuneita alueita, muutamia lampia ja näistä Pyyveteen laskevia purouomia. Suurimpien lampien, Ristilammen ja Sappilammen pinnan korkeudet ovat 93,6 ja 104,1 m.m.p.y. Maaperä on valtaosin kalliomaata ja moreenia. Painanteiden soihin on kerrostunut turvemaata. Ote maaperäkartasta. Kartasta ilmenee, että alueen maaperä on pääasiassa kalliomaata (punainen) ja moreenia (vaalean ruskea), painanteissa on pieninä alueina soistunutta maata ja turvekerrostumia.

10 8 4.3 Vesistöt Pyyvesi kuuluu Vuoksen vesistöön, jonka vedet laskevat Vuoksea pitkin Venäjän puolelle Laatokkaan. Pyyvesi on Oriveden ja Haukiveden välillä sijaitseva virtamainen vesireitti, joka paikoin kapenee salmimaiseksi, kuten Savonrannan taajaman kohdalla. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa ja koillisessa Pyyveden Syvälahteen ja Syvänniemenselkään. Vaikutuspiiriin kuuluvat tätä laajemmat alueet; kuten Pyöreislahden ja Vuorilahden rannat. Alueen pienvesistöt koostuvat soista, pienistä lammista ja näiden lasku-uomista. Vettä pidättävät suot sijaitsevat tyypillis esti mäkien välisissä solissa, joissa ne ovat suhteellisen pienialaisia ja mäkien juurille selvästi rajautuvia. Vedenjakajaselänteiden maastopainanteisiin, melko korkeille korkeusasemille sijoittuvia soita on suunnittelualueen kaakkoispuolella mm. Kolmisoppisen lähistöllä. Valuma-alueiltaan keskeisimmät lammet ovat Ristilampi, Kolmisoppinen, Huosiinen, Sappilampi ja Ukonlampi. Ristilammen valuma-alueen vedet laskevat Syvälahdenpuroa pitkin Syvälahteen, Huosiisen ja Sappilammen vedet laskevat Vuorilahteen. Alueen pohjoisosien pintavedet laskevat lyhyitä puroja pitkin ja pintavaluntana suoraan Pyyveteen. Ukonlammen valuma-alueen vedet laskevat Pyöreislahteen. Alueen lounaisreunassa sijaits evan Vuorijärven vedet laskevat Ala- Luotojärven kautta Lakianjärveen ja Pyyveteen. Kaaviokuva vedenjakajista ja valuma-alueista. Vaihtelevien pinnanmuotojen ja korkeuserojen vuoksi kaava-alueen pienvesistöt muodostav at monimuotoisen kokonaisuuden. Solien pohjille kertyvät pintavedet kerääntyvään pieniin lampiin ja soistum iin.

11 9 5 MAISEMAKUVA Maisemakuvaa leimaa mäkisyys, metsäisyys ja vesistöt. Muutamat vanhat pihapiirit ja näitä ympäröivät peltoalat tuovat maisemaan vaihtelua ja kulttuurimaiseman piirteitä. Viljelykäytössä edelleen olevia peltoja on kuitenkin niukasti ja ne sijaitsevat pieninä, toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Viljelykäytöstä poistuneet, metsittyneetkin pellot erottuvat maisemakuvasta pohjakasvillisuuden ja puulajiston puolesta. Pääasiallis esti maisemakuva muodostuu luonnonympäristön tekijöistä ja suuressa määrin vaihtelevista metsäkuvioista. Puuston laji- ja ikäjakautuma on suuri, vaikka havupuuvaltaiset laki- ja rinnemetsät hallitsevat maisemakuvaa. 6 MAISEMAT ILA Maisematilakokemukset vaihtelevat suuresti. Vaarojen lailta ja rinteiltä avautuu avaria, useiden kilom etrien pituisia näkymiä, joissa mets äiset selänteet seuraavat toinen toisiaan. Lähi-, keski- ja kaukomaiseman etäisyydet ovat kaikki edustettuina ja mäkien metsäiset laet kohoavat lomittain horisonttiin saakka. Selänteiden välissä pilkahtelevat sokkeloiset vesistöt, jotka samalla muodostavat maiseman perustason. Vaarojen välisissä solissa maisematilat ovat puolestaan sulkeutuneita ja rajautuvat selkeästi korkeina nouseviin selänteisiin ja rinteiden puustoon. Tiheä kasvillisuus peittää pienten lampien ja soiden muodostamat avoimet tilat siten, että niiden havaitseminen korkeammilta maastokohdilta on monin paikoin vaikeaa. Pyyveden rannoilla maisematilakokemuksessa korostuu reittiveden luonne. Leveimmilläänkin avoin vesipinta puikkelehtii niemenkärkien ympäri vesireittiä eteenpäin. Suojaisissa lahdissa maisematila on pitkä, kapea ja lähes suljettu; selkävesille päästääkseen täytyy paikoin kulkea monen salmen ja niemen ympäri. Kuvat: Pyyveden pinta muodostaa maiseman perustason johon korkeuserot suhteutuvat sekä kauko-, että lähimaisemassa. Avoimia vesipintoja pitkin avautuu näkymiä, jotka houkuttelevat jatkamaan matkaa reittivettä pitkin. Sokkeloinen vesistö samalla yhdistää ja erottaa.

12 10 7 KULTTUURIMAISEMA 7.1 Rakennettu ympäristö, asutus ja viljely Kaava-alueen tuntumassa on ollut vielä 1970-luvulla useita pieniä maata viljeleviä taloja. Ristilammen ja Syvälahden välillä on sijainnut kolmen talon muodostama kokonaisuus. Kalliomäki, Suurimäki ja Syvälahti ovat muodostaneet Syvälahdenpurosta nousevan selänteen kupeeseen pienialaisen kulttuurimaisemakokonaisuuden, jossa pienet peltokuviot ovat sijainneet talojen ympärillä. Nykyisin Syvälahden kulttuurimaisema on metsittynyt pääasiassa koivikoiksi, mutta pelloista raivatut ja aidanteiksi ladotut kivet ja vanhat pihlajat ja yksittäispuut kertovat edelleen alueen vanhasta maankäytöstä. Muita viljeleviä taloja olivat Honkala, Multamäki, Hirvikaarre, Lokinmäki ja Kurenlahti. Talot sijaitsivat toisistaan erillisinä, metsämaiden ympäröiminä pihapiireinä. Nykyisin aktiivisessa viljelykäytössä ovat enää Niinilammenmäen, Porttiahon ja Luokkimäen maat. Niinimäenlampi ja Porttiaho edustavat siten edelleen Suur-Saimaan seudulle tyypillisiä vesistöjen varsilla sijaitsevia melko syrjäisiä pientiloja ja niiden muodostamia kulttuurim aisemakokonaisuuksia. Kuvat vasemmalla: Syvälahden kulttuurimaisema on umpeenkasvanutta ja peltoalat kasvavat nykyisin koivikkoa. Aidanteiksi nostetut kivet ja yksittäiset puut ja pensaat kertovat edelleen maiseman historiasta. Kuvat keskellä: Niinilammenmäen pihapiiri ja viljelykset sijaitsevat korkeiden mäkien ympäröiminä ja muodostavat pienialaisen, mutta eheän kulttuurimaisemakokonaisuuden. Kuvat oikealla: Honkalan villiintynyttä puutarhaa ja Porttiahon avoimena säilyneitä viljelyksiä.

13 11 Ote Maanmittauslaitoksen peruskartasta vuodelta Talot viljelyksineen erottuvat maisemasta, vaikka metsittymistä on jo tapahtunut joillakin pelto- tai niittykuvioilla. Pyöreislahden lomamökkialuetta lukuun ottamatta rannoilla ei vielä ole vapaa-ajan asuntoja. Metsäautoteitä on nykyistä vähemmän, eikä Pyyveden ylittävää voimalinjaa ole vielä rakennettu. Ote luvun Pitäjänkartasta osoittaa, että pienialaisia peltoja oli tuolloin huomattavasti nykyistä enemmän. Syvälahden karttalehteä ei ollut raportin kokoamisaikana saatavilla.

14 Tiestö Suunnittelualueen läpi kulkee sorapintainen tie, joka haarautuu Ristilammen kohdalla Hirvikaarteen niemen kärkeen saakka johtavaksi Pyöreislahdentieksi ja Riita-ahon asutusten suuntaan Syvälahdentieksi. Nykyisin alueella risteilee lisäksi runsas metsäautotieverkosto, joka johtaa useimpien mäkien juurille tai nousee niiden lakialueille. Parhaimmillaan ja perinteis esti linjattuna tie korostaa maisemarakennetta; linjaus mm. välttää jyrkimmät rinnepaikat, mäkien korkeimmat laet ja alavimmat kosteikkoiset painanteet. Kasvupaikan olosuhteet, kuten maaperä, ilmansuunnat ja kosteussuhteet vaikuttavat tietä rajaavaan kasvillis uuteen, mikä puolestaan vaikuttaa voimakkaasti tietä rajaavan tilan avoimuuteen tai sulkeutuneisuuteen. Maaperältään ja topografialtaan helposti rakennettavassa maastossa tielinja voi olla melko suora. Yksittäispuut tai puuryhmät voivat korostaa tien mutkia tai kertoa esim. vanhasta viljelykäytössä olleesta peltokuviosta. Kuvat: Tienäk ymät vaihtuvat nopeasti suljetusta avoimeen ja valosta varjoon. Vanhojen tielinjojen reunoilla k asvava puusto on sopeutunut kasvuolosuhteisiin ja

15 13 8 YMPÄRISTÖHÄIRIÖT Hakkuuaukeita on kaava-alueella melko paljon. Korkeimpien mäkien lakialueilla sijaitessaan ne näkyvät maiseman silhuetissa melko laajalle alueelle. Vesistöstä käsin ja korkeilta mäiltä lakialueilla tapahtuneet muutokset näkyvät selvästi. Puuston hakkuut vaikuttavat myös vesisuhteisiin, kuten sadevesien viipymään ja imeytymiseen maaperään, maanpinnan lämpötilaan ja eliöstöön. Puukerroksen lisäksi metsän luontainen pohja- ja kenttäkerros häviää. Paikalle uusiutuvasta tai istutettavasta taimistosta huolim atta metsäkuvio erottuu pitkään maisemakuvallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta lähtötilanteesta. Savonrannan taajaman suunnasta, Pyyveden ylitse, Metsosaaren kautta kulkee voimalinja, joka kulkee suunnittelualueen läpi Syvälahden tuntumasta. Olemassa olevan voimalinjan läheisyys lyhentää uuden voimansiirtoverkon rakentamisen tarvetta. Metsätieverkosto on melko tiheä ja se levittäytyy mäkien lakialueilla saakka. Selvitysalueella ei ole tiedossa pilaantuneen maan alueita. Kuvat: Pyyveden ylittävä voimalinja ja Parrikankaan hakkuita.

16 14 9 TUULIVOIMAKAAVAN VAIKUTUKSET MAISEMAAN Syvälahden tuulivoimakaava muuttaa sekä kaukomaisemaa että lähiympäristöä. Vaikutukset kohdentuvat erityisesti visuaalisesti havaittaviin maisemanäkymiin, kun taas vaikutukset elolliseen ja elottomaan luonnonympäristöön jäävät vähäisemmiksi. Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemakuvassa ulottuvat useiden kilom etrien päähän ja ovat helpoiten havaittavissa vesistöstä tai muilta korkeilta paikoilta. Uusien voimalinjojen ja huoltoteiden vaikutukset kohdistuvat suoremmin maiseman fyysisiin tekijöihin, kuten kasvillisuuteen, pintavesien virtaamiin, maastonmuotoihin ja maaperän pintakerroksen käsittelyyn. Energian siirron ja huoltoteiden vaatimien rakenteiden rakentamisen vaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen paikallisia. Huoltoteiden pohjana voidaan käyttää olemassa olevaa metsätieverkostoa. Kaavan maisemalliset vaikutukset tulee maiseman fyysisiin tekijöihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi suhteuttaa mm. seuraaviin seikkoihin: lähiseutujen asutuksen määrä, kylien ja taajamien sijainti vapaa-ajan asuntojen ja rakennettujen rantojen määrä vesiliikenne ja näkymät vesiteiltä näkymät yleisiltä teiltä maisemakuvan painopisteet: luonnonmaisema/kulttuurimaisema/rakennettu ympäristö 10 LÄHTEET Valtion OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelut. Ympäristöministeriön luettelo valtakunnallis esti arvokkaista maisema-alueista. Museoviraston julkaisema luettelo valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tampereella Kaisa Rantee suunnittelija, maisema-arkkitehti

SYVÄLAHDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA

SYVÄLAHDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA 31.1.2014 SYVÄLAHDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA Suomen Tuulivoima Oy Maisemaselvitys 1 Pöyry Finland Oy Kuvat Pöyry Finland Oy / Kaisa Rantee 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet 2 1.2 Menetelmät

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaava

Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaava Savonlinnan kaupunki 16USP0033.BSE YLEISKAAVASELOSTUS Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaava EHDOTUS 7.2.2014 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI SYVÄLAHDEN ALUEEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA JOHDANTO Kaava-alueen sijainti

Lisätiedot

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Maisemaselvitys 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Airismaa-Aasla maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) TUULIVOIMALAT JA MAISEMA Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) 1 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat sidoksissa: 1) Voimaloiden ja niihin liittyvien rakenteiden: ulkonäköön,

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

Punkalaitumen Isosuo Maisemarakenne. 20 km. 15 km. 10 km. 6 km. 3 km. Maisemarakenne suunnittelualueen ympäristöstä. 10.6.2015/TL

Punkalaitumen Isosuo Maisemarakenne. 20 km. 15 km. 10 km. 6 km. 3 km. Maisemarakenne suunnittelualueen ympäristöstä. 10.6.2015/TL Maisemarakenne 2 km Etäisyysvyöhyke suunnitelluista tuulivoimaloista Korkeuskäyrä, metriä 75 11 Kuva 1. Maisemarakenne suunnittelualueen ympäristöstä. 5 Maisema-analyysi 2 km Kellotapuli Maiseman solmukohta

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Ylitornion kunta Reväsvaaran tuulivoima-alueen osayleiskaava LIITE 2: HAVAINNEKUVAT

Ylitornion kunta Reväsvaaran tuulivoima-alueen osayleiskaava LIITE 2: HAVAINNEKUVAT Ylitornion kunta Reväsvaaran tuulivoima-alueen osayleiskaava LIITE 2: HAVAINNEKUVAT Kuva H. Näkymä Ruotsin puolelta Bäckestasta kohti Reväsvaaraa. Kuvassa esitettyjen tuulivoimaloiden napakorkeus on 150

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Maisemaselvitys 0204-D1011 22.9.2008 FCG Planeko Oy Maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MAISEMASELVITYS...

Lisätiedot

Hämeen liitto. Tatu Oukka Maakunta-arkkitehti

Hämeen liitto. Tatu Oukka Maakunta-arkkitehti Hämeen liitto Tatu Oukka Maakunta-arkkitehti OLAVI VIRTA ~ Sysmäläinen esimerkki ei-fyysisestä kulttuuriperinnöstämme, joka konkretisoi syvällä tajunnassamme sen miltä suomalainen Juhannus maisemassa kuulostaa.

Lisätiedot

Vaala 2014. Romanaron tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Vaala 2014. Romanaron tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Vaala 2014 Romanaron tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo 30.6.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Tiivistelmä Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu suoritti arkeologista

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

LAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

LAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS HÄMEENLINNA LIESO Kiila 109-532-7-52 Harjuntaka 109-532-7-98 Ali-Äijälä 109-532-7-95 (osa tilasta) KUOHIJÄRVI LAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.6.2012,

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa 3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Tuulivoima ja kulttuuriympäristö

Tuulivoima ja kulttuuriympäristö Tuulivoima ja kulttuuriympäristö SEMINAARI, MUSEOVIRASTO, 7.5.2013 VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ - KOMMENTTIPUHEENVUORO Elina Kataja, maisema-arkkitehti MARK, YKS/445

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Metsähallitus Laatumaa

Metsähallitus Laatumaa Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

KAURAMÄEN MAISEMASELVITYS

KAURAMÄEN MAISEMASELVITYS KAURAMÄEN MAISEMASELVITYS Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaavoitus Kalle Räinä Kesä 2010 Sisällysluettelo Selvitysalueen sijainti ja rajaus...1 Kaavatilanne...2 Viherosayleiskaava 23.1.2008...3

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue KAUNISPÄÄN TUNTURIMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 025,7 ha Maisemamaakunta ja -seutu: Metsä-Lapin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Alueet...

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Kuva 6 Sovitekuva Punkalaitumelta hankealueen suuntaan. Etäisyys lähimpiin voimaloihin on noin 16 km.

Kuva 6 Sovitekuva Punkalaitumelta hankealueen suuntaan. Etäisyys lähimpiin voimaloihin on noin 16 km. Kuva 6 Sovitekuva Punkalaitumelta hankealueen suuntaan. Etäisyys lähimpiin voimaloihin on noin 16 km. Kuva 7 Teknisesti lähennetty kuva edellisestä sovitekuvasta (kuva 6). Kuva 8 Rautalankamalli sovitekuvasta

Lisätiedot

Paimion kaupunki, Salon kaupunki Maisemaselvitys

Paimion kaupunki, Salon kaupunki Maisemaselvitys 16.1.2013 Paimion kaupunki, Salon kaupunki Maisemaselvitys Huso-Pöylän tuulivoimapuiston OYK 1 Pöyry Finland Oy Kannen kuva: Ote Senaatinkartasta. Lähde: Varsinais-Suomen liitto, Lounaispaikka 2 Sisältö

Lisätiedot

KITTILÄN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

KITTILÄN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA FCG Planeko Oy KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Maisemaselvitys 0424-D1947 4.11.2008 FCG Planeko Oy Maisemaselvitys I 4.11.2008 Kittilän Kirkonkylän osayleiskaava 0424-D1947 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Maisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä

Maisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä MA-94.2348 Puutarha- ja puistoinventointi, 2007 Harvialan kartano, Janakkala Veera Hakala, 57910V Maisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä Tässä harjoitustyössä on inventoitu Harvialan kartanon

Lisätiedot

Lusi-Hartola välillä (Heinola, Sysmä, Hartola) Vt-4:n tielinjauksen muinaisjäännösinventointi 2004

Lusi-Hartola välillä (Heinola, Sysmä, Hartola) Vt-4:n tielinjauksen muinaisjäännösinventointi 2004 1 Lusi-Hartola välillä (Heinola, Sysmä, Hartola) Vt-4:n tielinjauksen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Tielaitos 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartta: tutkimusalue...

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO

PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Ylivieskan kaupunki PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Arkeologinen inventointi 2013 29.7.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Kustantaja: Tauno Syrjäsen perikunta Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartoitus... 2 Kartat... 4 Sijaintikartta...

Lisätiedot

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Luontomatkailun ja virkistyksen tutkimuspäivä 22.10.2010 Rovaniemi Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

SIILINJÄRVI KEVÄTÖN-PYYLAMPI MAISEMASELVITYS

SIILINJÄRVI KEVÄTÖN-PYYLAMPI MAISEMASELVITYS SIILINJÄRVI KEVÄTÖN-PYYLAMPI MAISEMASELVITYS VÄLIAIKAINEN RAPORTTI 4.1.2010 KOHDE Kevättömän järvi ja Pyylampi sijaitsevat Siilinjärven kirkonkylän luoteispuolella. Alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa

Lisätiedot