TAMPERE IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA MAISEMASUUNNITELMA VAIHTOEHTO PERHEPUISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPERE IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 21.6.2011 MAISEMASUUNNITELMA VAIHTOEHTO PERHEPUISTO"

Transkriptio

1 TAMPERE IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA MAISEMASUUNNITELMA VAIHTOEHTO PERHEPUISTO

2

3 SISÄLTÖ JOHDANTO 5 1. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASUUNNITELMA 7 Länsi- ja luoteisosa (Lokintaival) 7 Pohjoisosa (Iidesranta) 8 Koillisosa (Vuohensillankatu) 10 Itäosa (Hervannan valtaväylä) 10 Eteläosa (Nekalantie) IIDESJÄRVEN PERHEPUISTO 14 Liittyminen ympäristöön ja reitistö 14 Tilarakenne ja toiminnot 14 Valaistus 22 Talvikäyttö 24 Alueleikkaukset 26 Liite 1 - Viherverkko, viheraluetyypit 28 Liite 2 - Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoitteet 30 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 3

4 Suunnittelualueen sijainti. 4 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

5 JOHDANTO Suunnittelutyössä on laadittu Iidesjärven osayleiskaavan kahden kaavavaihtoehdon maisemasuunnitelmat. Osayleiskaavan vaihtoehdoista toinen on asumista palveleva täydennysrakentamiseen perustuva ja toinen on viher- ja virkistysaluepainotteinen vaihtoehto, jonka keskeisenä sisältönä on Tamperetta ja lähikuntia palveleva perhepuisto. Näihin liittyvissä maisemasuunnitelmissa Iidesjärven ympäröivät alueet on esitetty samansisältöisinä, mutta järven etelärannan alueelle on esitetty nämä kaksi em. ratkaisua. Kaavoitusta varten laadituista maankäyttövaihtoehdoista täydennysrakentamiseen liittyvän maisemasuunnitelman pohjaksi on valittu ns. kaupunkivillat viitesuunnitelma (Arkkitehdit LSV Oy). Perhepuiston yleissuunnitelma pohjautuu Iidesjärven perhepuiston ideakilpailun voittaneeseen ehdotukseen Alleys in Wonderland, jonka oli laatinut Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Tämä raportti käsittelee perhepuisto-vaihtoehtoa. Iidesjärven osayleiskaavavaihtoehtojen maisemasuunnitelma laadittiin Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen -yksikön toimeksiantona Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:ssä syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Timo Koski, pj KAKE Pirkko Huttunen SUPA / VISU Ranja Hautamäki SUPA / VISU Lotta Kauppila KAKE / MASU Kaarina Kivimäki SUPA / SELA Katri Laihosalo KAKE / Ympäristönsuojelu Mira Sirén SUPA / LISU Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:ssä työn ovat laatineet maisema-arkkitehti Matti Liski ja maisema-arkkitehtiopiskelija Katja Orrainen. Lisäksi työhön ovat osallistuneet maisema-arkkitehti Jere Saarikko ja maisemaarkkitehtiopiskelija So a Tigerstedt. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Iidesranta-katuun, idässä Hervannan valtaväylään, etelässä Nekalantiehen ja lännessä Lokintaival-katuun. Alue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria, josta Iidesjärven pinta-ala on noin 64 hehtaaria. Perhepuiston sijainti Tampereen viherverkossa. Suunnittelualueelta on laadittu Tampereen kaupungin suunnittelupalveluiden toimesta vuosina laaja ja perusteellinen Iidesjärven ympäristö- ja maisemaselvitys, joka on toiminut tämän työn lähtöaineistona. Ympäristö- ja maisemaselvityksessä on yksityiskohtaisesti kuvattu alueen luontosuhteet ja maisemarakenne, joten niitä seikkoja ei enää toisteta tässä selostuksessa, vaan keskitytään itse maisemasuunnitelman kuvaukseen. Erityisesti tässä suunnitelmassa on pyritty löytämään ratkaisut maisemaselvityksen johtopäätökset-osiossa esitettyihin kehittämistavoitteisiin. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 5

6 Koko alueen maisemasuunnitelma. 6 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

7 1. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASUUNNITELMA Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevalla Iidesjärven virkistys- ja luontoalueella on merkittävä asema kaupungin viheralueverkostossa. Iidesjärvi muodostaa keskeisen osan kantakaupungin itä länsisuuntaisesta virkistysaluevyöhykkeestä. Suunnitelmaan sisältyy ehdotus Iidesjärveä kiertävän kevyenliikenteenreitin, Iidesraitin, kehittämisestä siten, että järven voi kiertää kokonaan kevyen liikenteen reittiä tai polkuosuuksia pitkin. Lisäksi kapeimmalle kohdalle on esitetty uutta järven ylittävää kevyen liikenteen siltaa. Suunnitelmassa on pyritty sovittamaan yhteen Iidesjärven luonto- ja virkistysarvot. Tärkeä reunaehto kaikelle suunnittelulle on ollut Iidesjärvi lintuvesikohteena. Etenkin järven itäpään rauhoittaminen linnuille on ollut lähtökohta. Lintujen pesimä-, ruokailu- ja muu oleskelurauha tulee turvata lintujensuojeluohjelman rajaamalla alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että itäpäässä aivan ranta-alueelle ei ole ohjattu kulkuyhteyksiä, eikä sijoitettu toimintoja. Länsi- ja luoteisosa (Lokintaival) Iidesjärven länsipää säilyy pääosin nykyisellään. Suunnitelmassa on osoitettu paikat, joista avutuvat näkymälinjat tulisi säilyttää avoimina. Pääsääntöisesti nämä ovat pilkahduksia järvelle, jonka auki pitämiseen riittää muutaman nuoren puun säännöllinen poisto. Palvelutalon niemen kohdalla polkumaista reittiä pitää kohentaa. Järven luoteiskulmaan on esitetty perustettavaksi pienimuotoinen oleskelupaikka, josta aukeavat pitkät näkymät koko järvenselän yli. Luonnollisesti tämä näkymälinja tulee säilyttää jatkuvasti avoimena. Maisemasuunnitelman länsi- ja luoteisosat. Linnustolle erityisen tärkeä Iidesjärven itäpää kuvattuna nykyisestä lintutornista. Suunnitellulta luoteiskulman oleskelualueelta avautuva näkymä Iidesjärven yli. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 7

8 Pohjoisosa (Iidesranta) Järven pohjoispuolella nopea kevyen liikenteen reitti kulkee Iidesranta-kadun reunassa viherkaistalla erotettuna. Järven rantaan on mahdollisuuksien mukaan suunniteltu vaihtoehtoinen reitti. Turjankadun kohdalla se on polkumainen rantayhteys, joka kulkee rinteen välitasanteella. Polkua pitkin pääsee kalastuslaiturille. Järvensivun puiston kohdalla loivemmassa maastossa reitti muuttuu puistokäytäväksi. Sen jälkeen reitti jatkaa jälleen polkumaisena Pöllöntaipaleelle asti. Järvensivun puistoa on laajennettu rannan puolelle muuttamalla entinen umpeutumassa oleva peltokuvio nurmipintaiseksi alueeksi, jossa on mahdollisuus oleskeluun ja pallotteluun. Samalla muodostuu selkeä maisemallinen yhteys järven ja harjun välille. Rantakäytävän yhteyteen perustetaan ulkoilijoille kuntoilupaikka. Matonpesu ja venevalkama säilyvät nykyisillä paikoillaan. Näkymä Iidesranta-kadulta Järvensivun puiston kohdalta. Rannanpuolen umpeutuva pelto kohennetaan avoimeksi toiminta-alueeksi. Maisemasuunnitelman pohjoisosa. 8 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

9 Kuvasovitteet kevyen liikenteen sillasta. (Ramboll Finland Oy 2011.) Periaatteellinen havainnekuva perhepuiston rantareitiltä. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 9

10 Vuohensilta. Koillisosa (Vuohensillankatu) Pöllöntaipaleen jälkeen ranta muuttuu hyvin jyrkäksi, jolloin rantapolun rakentaminen jyrkkään rinteeseen vaatisi suurehkoja pengerrystöitä. Lisäksi järven koilliskulman lahdenperukassa sijaitsee tihkupintainen ja lähteinen lehtometsä, jonka lävitse ei kannata rakentaa käytäväyhteyttä, koska se vääjäämättä johtaisi lehdon osittaiseen tuhoutumiseen. Aivan alueen itäreunaan voidaan kunnostaa kapea polkuyhteys nykyisen polun paikalle Vuohensillankadun kohdalle rinteen alareunaan. Polun liittyminen ylös Iidesranta-kadulle on mahdollisesti tehtävä jyrkkänä porrasyhteytenä. Polku liittyy pelinkentän itälaidalla puiston nykyiseen sisääntulokäytävään ja jatkuu Palvaanniemenkadun reunassa ja siitä edelleen Palvaanniemeä kiertäväksi polkumaiseksi reitiksi. Varsinainen kevyen liikenteen reitti on tällä kohtaa ehdotettu rakennettavaksi Vuohensillankadun reunaan viherkaistalla ja puuistutuksin ajoväylästä erotettuna. Suunnitelmassa on ehdotettu, että nykyinen Vuohensilta otettaisiin kokonaan kevyen liikenteen käyttöön ja sen viereen itäpuolelle tehtäisiin uusi ajoneuvoliikenteen katuyhteys. Itäosa (Hervannan valtaväylä) Palvaanniemen ympäri esitetty polkuyhteys kulkee melko lähellä taloyhtiöiden tonttirajoja. Polun yhteyteen on esitetty pehmentäviä puuistutuksia, sillä Palvaanniemen talot loistavat ikävällä tavalla järvinäkymien päätteenä. Rantapolku jatkaa Palvaanniemen korttelialueen eteläreunalla ja edelleen Vuohenojan yli kaakkoon kivikautisen asuinpaikan eteläpuolitse ja vanhan pellon laitaa liittyen Hervannan valtaväylän suuntaiseen kevyen liikenteen väylään. Näkymä Huringin pellon yli länteen päin. Taustalla vasemmalla näkyy Viinikan kirkon torni ja oikealla Näsinneula. 10 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

11 Nykyinen säilyvä Hervannan valtaväylän suuntainen kevyen liikenteen väylä jatkaa suoraan Nekalantielle ja jatkuu sieltä mm. Nekalantien eteläreunassa kohti keskustaa. Suunnitelmassa on esitetty uutta erillistä kevyen liikenteen yhteyttä myös Nekalantien pohjoisreunaan. Avoimena pidettävälle Huringin pellolle on esitetty pellon poikki risteävät yhteydet muihin reitteihin. Maisemapellon nurkassa sijaitsevan lintutornin käyttöön on Nekalantien tuntumaan osoitettu viisi autopaikkaa. Muualle itäpään kosteikkoalueelle ei rakenneta reittejä, edes pitkospuita, jotta linnut eivät häiriintyisi. Järven itäpäähän on entisille peltoalueille esitetty kaksi laajaa avointa näkymäsektoria. Näkymäalueiden hoitotavoitteena on vähintäänkin säännöllinen pajukon raivaus. Aluetta on raivattu aikaisemmin Lintutieteellisen yhdistyksen voimin vuosina Avoimena pidettävä näkymä entisen pellon yli länteen. Maisemasuunnitelman koillis- ja itäosat. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 11

12 Eteläosa (Nekalantie) Eteläosassa kevyen liikenteen reitti voidaan sijoittaa itäpäässä melko väljästi Nekalantien pohjoispuolelle. Hevoshaan jälkeen reitti on sijoitettu mahdollisimman tiukalla mitoituksella tien reunaan, kuitenkin viherkaista välissä säilyttäen. Tarkoituksena on, että väylän tarvitsema täyttö työntyisi järveen mahdollisimman vähän, jolloin sen vaikutukset linnustoon ja alueella havaittuun rahoitettuun viitasammakkoon jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Avoimena säilyvään Hevoshakaan on sijoitettu uusi esteetön lintutorni. Kaksikerroksisen lintutornin alakerros suunnitellaan liikuntarajoitteisille sopivaksi. Polkumainen reitti kiertää Hevoshaan ympäri. Soutuvenevalkama on osoitettu nykyiselle paikalleen Hevoshaassa. Maisemasuunnitelman eteläosa. Periaateleikkaus A A Nekalantien reunan uudesta kevyen liikenteen reitistä. 12 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

13 Hevoshaan rantaniitty. Viistokuva uuden kevyen liikenteen väylän kohdalta Nekalantien reunasta. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 13

14 2. IIDESJÄRVEN PERHEPUISTO Iidesjärven virkistys- ja luontoalueen laajimpaan osaan, Nekalantien varteen, on osoitettu aluevaraus perhepuistolle. Perhepuisto edustaa eri vuodenaikoina toimivaa ainutlaatuista ja monipuolista keidasta kaupungin viherverkossa. Se tarjoaa myös monipuoliset toiminnalliset lähivirkistyspalvelut Iidesjärveä ympäröivien kaupunginosien ja tiivistyvän kantakaupungin asukkaille. Perhepuisto tarkoittaa elämyksellistä virkistysja vapaa-ajanviettokokonaisuutta, jossa on toimintoja kaiken ikäisille ihmisille. Alue sijaitsee ihanteellisesti lähellä keskustaa hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksien päässä, joten potentiaalisten käyttäjien määrä on suuri. Tampereen tämän hetkisestä väestöstä kolmasosa asuu alle 3 kilometrin (linnuntietä) päässä perhepuistosta. Tampereen kantakaupungin yhä tiivistyessä tarvitaan laajempia viheraluekokonaisuuksia turvaamaan kasvavan väestön virkistystarpeet. Liittyminen ympäristöön ja reitistö Perhepuiston liittymistä Viinikanpuistoon ja Lampipuistoon on korostettu puukujanteilla. Viinikanpuiston kaupunkikuvallisesti merkittäviä puukujanteita on jatkettu maisemallisina aiheina suunnittelualueella ja kujanneteemaa on jatkettu tehokeinona läpi puiston. Nekalantien nykyinen lehmuskujanne rajaa puiston luoteisreunaa. Säilytettävä rantavyöhyke on merkittävä osa Iidesjärven rantamaisemaa. Alueen halki on linjattu esteetön ja dynaaminen pääyhteys Iidesreitti, joka on osa Iidesjärveä kiertävää kevyen liikenteen reittiä. Perhepuiston toiminta-alueen halki kulkee oma oleskeluun painottuva Toimintaraitti. Poikkisuuntaan toimintoihin ja toiminnoista toisiin johtavat suoraviivaiset käytävät ja puukujanteet. Kävelijät ja luontoharrastajat voivat kulkea rauhassa rannan läheisyydessä mutkittelevaa rantakäytävää pitkin. Autoliikenne ja pysäköintialueet (91 ap) on keskitetty puiston keskivaiheille toimintojen läheisyyteen Nekalantien varteen neliriviseen puukujanteeseen. Saattoliikenteen pysähtymispaikka on tapahtumatorin ja Iidestalon kohdalla. Paikoitusaluetta on mahdollista suurentaa tarpeen mukaan (20 ap). Tilarakenne ja toiminnot Perhepuiston ydinalue sijoittuu Nekalantien suuntaiseksi vyöhykkeeksi puiston lounaisreunalle ja se koostuu lukuisista toiminnoista, jotka on suunnattu useille käyttäjäryhmille. Voimakkaasti rakennettu toiminta-alue vaihettuu luonnontilaiseen Iidesjärven rantavyöhykkeeseen lounaasta koilliseen. Toimintaalueen ja rantavyöhykkeen väliin sijoittuvat monitoiminurmi, aurinkoniitty, perinnepuutarha ja palstaviljelyalue. Luontoarvoiltaan merkittävä Iidesjärven rantavyöhyke säilytetään monimuotoisena vihreänä keitaana. Luoteesta kaakkoon tila jäsentyy erilaisten näyttävien puukujanteiden ja -rivien avulla, jotka sitovat perhepuiston olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Pohjoisessa maisematilan kokoaa suuri pyöreä monitoiminurmi ja sitä kehystävä aurinkorinne. Pyöreää monitoiminurmea ja aurinkorinnettä kehystävät kiilamaiset metsiköt. Aurinkorinteen laelta ja niemellä kulkevilta poluilta avautuu näkymiä Iidesjärvelle ja Tampereen keskustan suuntaan. Myös Viinikan kirkon torni näkyy niemen laelta. Ilmakuva nykytilanteesta. Ideakilpailun voittanut ehdotus Alleys in Wonderland. 14 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

15 Perhepuiston yleissuunnitelma. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 15

16 Puiston toiminnallinen eteläpuolisko on tilallisesti puoliavointa. Pohjoispuoliskossa vaihtelevat suuret avoimet alueet ja puoliavoimet tilat. Ranta-alueet, kaatopaikan aluetta lukuun ottamatta, säilytetään mahdollisimman luonnonmukaisina. Puiston luoteispäässä sijaitseva rantaterassi soveltuu erityisesti oleskeluun ja ilta-auringosta nauttimiseen. Venelaituri sijaitsee puiston keskivaiheilla. Viljelypalstojen lähellä on lisäksi pienempi rauhallinen oleskelu- ja kalastuslaituri. Puistoaluetta jäsentävissä kujanteissa käytetään erityyppisiä puulajeja kuten jaloja lehtipuita, pilaripuita sekä kukkivia pienpuita. Nekalan tilan vanha korkea kuusiaita säilytetään alueen keskivaiheilla. Viljelypalstaalueella säilytetään taimiston vanhoja puurivejä tilaa muodostavina sommittelullisina elementteinä. Tarvittaessa nykyisten rantametsiköiden säilyminen turvataan täydennysistutuksin. Puiston länsiosassa on koirapuisto, joka on erotettu muista toiminnoista kuusirivillä. Kuusirivin toisella puolella on kaksi monitoimiareenaa, ulkokuntoiluvälineitä ja talvisin luisteluun jäädytettävä pelikenttä. Kaatopaikan alueella täytön kerrospaksuus on vähintään 0,5 m ja tämän lisäksi tarvittaessa kasvillisuuden juuriston vaatimat kerrokset. Maastonmuotoilu on loivapiirteistä ja täyttöä on enimmillään 3 m. Aurinkorinne muodostaa vahvan etelään avautuvan kaaren ja sen etelärinteet ovat loivat sekä laki pyöristetty. Aurinkorinne tukeutuu olemassa oleviin maastonmuotoihin. Pohjoiseen viettävät rinteet ovat jyrkempiä. Talvisin rinteet soveltuvat mäenlaskuun. Alueelle tuotujen maakasojen muotoja loivennetaan ja tarvittaessa leikataan korkeimmilla kohdilla enintään 1 m. Tämä suunnitelma sisältää vain kaatopaikan maanpäällisten näkyvien osien ideoinnin. Kaatopaikan tekninen kunnostus vaatii erillisen suunnitelman. Periaatteellinen havainnekuva monitoiminurmesta ja aurinkorinteestä. Ideakuvia perhepuiston länsiosasta. 16 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

17 Perhepuiston keskivaiheilla on pääaukio, joka jakautuu sisääntuloaukioon taideteoksineen ja tapahtumatoriin. Iidesjärven ylittävä kevyen liikenteen silta tuo suoraan tapahtumatorille ja Iidesraitille. Pääaukion reunassa sijaitsee Iidestalo, johon sijoittuvia toimintoja voisivat olla infopiste, sisäleikkihalli, kuntosali, harrastus- ja kerhotilat ja harrastusvälineiden vuokraus sekä huolto- ja WC-tilat. Pääaukion keskellä on kahvila terasseineen, josta avautuu näkymät niin monitoiminurmelle kuin Iidesjärvellekin. Tapahtumatorin itäpuolella on kaikenikäisten leikki- ja toimintapuisto. Leikki- ja toimintapuistossa on mm. lasten vesileikki, toimintavälineitä kaikille ikäluokille ja isompien lasten seikkailumetsä sekä kiipeilyseinä. Iidesreitin toisella puolella rantaan avautuu mm. piknikille varattu aurinkoniitty, jota reunustavat kevyen liikenteen sillalle johtava puurivi ja venelaiturille johtava puukujanne. Perhepuiston keskiosa. Ideakuvia kaikenikäisten leikki- ja toimintapuistosta sekä Toimintaraitista. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 17

18 Periaatteellinen havainnekuva kaikenikäisten leikki- ja toimintapuistosta Toimintaraitilta. 18 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

19 Ideakuva seikkailumetsästä. Ideakuvia skeitti- ja parkouralueesta sekä luonnon tarkkailusta. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 19

20 Seikkailumetsän ja puukujanteen itäpuolella sijaitsee Nekalatalo ja perinnepuutarha kotieläinpihoineen ja hedelmätarhoineen vanhan tilakeskuksen paikalla sekä skeitti- ja parkouralueet. Nekalataloon sijoittuvia toimintoja voisivat olla mm. harrastusvälineiden vuokraus, ympäristötietokeskuksen luontoluokka, veneiden vuokraus, talvisin käytössä oleva sauna sekä huolto- ja WC-tilat. Puiston itäosassa sijaitsee täysimittainen pelikenttä sekä siihen liittyvä harjoittelukenttänä toimiva pallottelunurmi. Viljelypalstat ja matonpesupaikka on sijoitettu Iidesreitin ja rantakäytävän väliin. Alla ideakuvia kalastuksesta ja palstaviljelystä sekä oikealla kotieläinpihasta ja perinnepuutarhasta. Perhepuiston itäosa. 20 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

21 I I D E S J Ä R V I OY K M A I S E M A S U U N N I T E L M A PERHEPUISTO 21

22 Valaistus Puiston toiminnallinen puolisko on valaistu riittävällä aluevalaistuksella (valaistusluokka K2). Pääreitit valaistaan siten, että valo valaisee myös ympäristöä (valaistusluokka K2). Muut reitit valaistaan pehmeällä valolla, joka kohdennetaan kulkuväylään (valaistusluokka K4). Puukujanteet ja reittien varrella sijaitsevat puurivit valaistaan reittivalaisimien valolla (valaistusluokka K3). Pääaukiota kehystävät puurivit on otettu esiin taidevalaistuksen keinoin. Alueelle sijoitettavat taideteokset kohdevalaistaan. Toiminnallisten alueiden valaistus toteutetaan niin, että valaistuksen ajastaminen on mahdollista tarpeen ja vuodenajan mukaan. Lepakkoalueiden vuoksi on kesäkaudella tavoitteena minimivalaistus ja hajavalon välttäminen vesistön suuntaan. Valaistustehoa lisätään loka-huhtikuun välisenä aikana, jolloin valoista häiriintyvät lepakot ovat talvehtimassa. Etelärannalla reittien valo kohdennetaan väylään ja vältetään hajavalon muodostumista. Pääreitiltä rantaan johtavien kujanteiden valaistus ajastetaan toimimaan vain loka huhtikuun välisen ajan. Sillan valaistus toteutetaan kaksivaiheisena niin, että kesäkaudella touko syyskuun ajan vältetään hajavaloa ja pehmeä valo suunnataan vain sillan kulkuväylän pintaan. Talvikaudella loka huhtikuun välisen ajan sillan valot valaisevat myös ympäristöä. Toteutussuunnitelma laaditaan lepakkoasiantuntijan ohjeiden mukaan. Ideakuvia kohdevalaistusta taideteoksesta ja pääaukiota reunustavista puuriveistä. 22 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

23 I I D E S J Ä R V I OY K M A I S E M A S U U N N I T E L M A PERHEPUISTO 23

24 Talvikäyttö Perhepuisto tarjoaa monenlaista toimintaa myös talvisin, niin lapsille kuin aikuisillekin. Ympäri vuoden auki olevia toimintoja ovat koirapuisto, leikki- ja toimintapuisto soveltuvilta osin, sulatettava tekonurmipintainen jalkapallokenttä sekä Iidestalo ja Nekalatalo toimintoineen. Talvisin Iidesjärven jää mahdollistaa monenlaisen vapaa-ajan käytön, kuten pilkkimisen, hiihtämisen ja retkiluistelun sekä puiston luoteisreunalla Iidesreitin läheisyydessä on alue napakelkkaa varten. Entisen kaatopaikan loiva mäki ja aurinkorinne muodostavat useita mäenlaskuun sopivia paikkoja. Aurinkoniityllä on runsaasti vapaata tilaa lumilinnojen ja lumiveistosten tekemiseen. Hiihtolatu kulkee perhepuiston läpi rannan tuntumassa sekä muodostaa lenkkejä kaatopaikan alueelle. Talvisin luistelua varten jäädytettävä pelikenttä sijaitsee Iidestalon läheisyydessä. Ideakuvia talvikäytöstä: hiihto, napakelkkailu, luistelu, lumilinnojen rakentaminen ja mäenlasku. 24 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

25 I I D E S J Ä R V I OY K M A I S E M A S U U N N I T E L M A PERHEPUISTO 25

26 Alueleikkaukset Alueleikkaus B B Harmaalla esitetty arvio kaatopaikan nykytilanteesta. (Leikkaus C C / Ramboll 2008.) Alueleikkaus C C Harmaalla esitetty arvio kaatopaikan nykytilanteesta. (Koekairaukset / Ramboll 2008.) 26 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

27 Alueleikkausten sijainnit. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 27

28 Liite 1 - Viherverkko, viheraluetyypit (Perustuu Tampereen kantakaupungin maisema- ja ympäristöselvityksen viheraluejärjestelmään, KYMS 2008) VAIHTOEHTO PERHEPUISTO Maisemasuunnitelmassa esitetyt viheralueet kuuluvat osana Iidesjärven ranta-alueiden, Kirkkosuon ja Santaharjunpuiston muodostamaan aluepuistoon joka palvelee ympäröivien kaupunginosien ja alueiden, Iidesrannan, Järvensivun, Vuohenojan, Viinikan, Nekalan, Jokipohjan, Muotialan, Aakkulan, Messukylän, Turtolan ja Viialan alueen asukkaiden virkistysalueena. Perhepuistovaihtoehdossa viheralueet ovat typiltään kaupunkipuistoja, luonnonmukaisia lähivirkistysalueita sekä maiseman ja luonnonhoitoalueita. Vaihtoehto sisältää lisäksi urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen ja erityisalueita. Iidesjärven itäosa on luonnonsuojelualuetta. Hervannnan valtaväylän ja luonnonsuojelualueen väliin sijoittuu suojaviheraluetta. Kaupunkipuistoja ovat keskustapuistot, erikoispuistot ja -kohteet, korttelipuistot ja kaupunginosapuistot. Kaupunkipuistojen sijainti on keskeinen ja ne edustavat usein perinteistä puutarhamaista viherrakentamista ja korkeatasoista ympäristörakentamista. Erikoispuistot ja -kohteet (viheraluetyyppi 2) ovat erityistä tarkoitusta tai toimintaa palvelevia alueita. Niiden koko vaihtelee tehtävästä riippuen. Erikoispuistoilla ja -kohteilla on usein matkailullista, kulttuurista tai kasvatuksellista merkitystä. Puistoilla on tärkeä kaupunkikuvallinen sekä kaupunki-imagollinen merkitys. Erikoispuistojen rakentamis- ja kunnossapitotaso on yleensä korkea. Iidesjärven perhepuiston alue on aluepuistoon sijoittuva monipuolisia virkistyspalveluja ja toimintoja tarjoava erikoispuisto. Luonnonmukaiset lähivirkistysalueet ovat yleensä aluepuistoja tai viherverkkoa täydentäviä viherreittejä tai muita kaupunkirakennetta jäsentäviä lähivirkistysalueet. Luonnonmukaiset lähivirkistysalueet ovat kaupunkipuistoja luonnonmukaisempia, mutta niissä on myös rakennettuja toiminnallisia ja säännöllisesti kunnossapidettäviä osia. Toimintojen sijoittamista ohjaavat luonnonolot ja maisema. Aluepuistot (5) ovat kaupunginosien välisillä alueilla sijaitsevia ulkoiluun, liikuntaan ja urheiluun varattuja laajoja viheralueita, joilla on tärkeä tehtävä pienilmaston ja vesitalouden säätelijöinä. Aluepuistossa voi olla reittejä kevyttä liikennettä, lenkkeilyä ja hiihtoa varten, leikkipaikkoja, kenttiä, toimintapaikkoja eri ikäryhmien tarpeisiin ja viljelypalstoja puutarhaharrastajille. Aluepuisto tarjoaa kaupungissa mahdollisuuden luonnon kokemiseen ja tarkkailuun. Muihin lähivirkistysalueisiin, viherreitteihin (6) kuuluvat erilaiset viheraluejärjestelmää täydentävät osat. Ne voivat olla maankäyttömuotoja erottavia ja rakennettua aluetta jäsentäviä, useimmiten kapeahkoja, viheralueita, joille sijoittuu myös kaupunginosasta toisiin johtavia kevyen liikenteen yhteyksiä. Ne toimivat myös eläimistön ja kasvillisuuden kulkureitteinä viheralueelta toiselle. Perhepuistovaihtoehdossa viherverkkoa täydentävä viherverkon osa sijoittuu Lokintaipaleen ja Nekalantien risteyksen tuntumaan. Maiseman ja luonnonhoitoalueilla säilytetään ja ylläpidetään luonnon moninaisuutta. Tampereen viheraluejärjestelmässä niitä edustavat rannat ja pienvesialueet, harjut ja rinteet sekä maisemapellot ja -niityt. Usein maiseman ja luonnonhoitoalueet ovat luonnonmukaisia, jolloin virkistyskäyttö alueilla on ohjattua. Painopisteiksi voidaan nostaa kohteiden luonnontilaisuus sekä maisemalliset ja/tai ekologiset merkitykset. Rantojen ja pienvesien (7) merkitys on keskeinen Tampereen maisema- ja kaupunkikuvassa. Rannat ja pienvesialueet tarjoavat monipuolisia virkistysmahdollisuuksia asukkaille, rikastuttavat maisemakuvaa sekä luovat elinympäristön useille merkittäville kasvi-, hyönteis- ja eläinlajeille. Ne toimivat myös ekologisina yhteyksinä viheralueelta toiselle. Kaikki Iidesjärven itäosan luonnonsuojelualueen ulkopuolelle jäävät rannat on määritelty maiseman ja luonnonhoitoalueiksi rantaluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Maisemapellot ja -niityt (9) ovat avoimina maisematiloina ja kulttuurimaisemina säilytettäviä ja ylläpidettäviä kaupunki- ja maisemakuvaa rikastuttavia viheralueita. Maisemapelto tai -niitty voi toimia päivittäisessä ulkoilu- ja virkistyskäytössä, kun alueella kulku ohjataan tarkoitusta varten varatuille reiteille. Iidesjärven eteläpuoliset avoimet maisemapelto ja -niittyalueet säilyttävät alueelle tyypillisiä kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja biologisia ominaispiirteitä. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita ovat mm. urheilu- ja pallokentät. Alueilla on toimintaan liittyviä kestopintoja ja rakenteita sekä myös rakennuksia. Urheilu- ja virkistysalueiden kasvullisilla osilla on merkitystä kaupunkikuvan kannalta. Alueiden turvallisuus ja siisteysvaatimukset ovat korkeat. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (11) on vaihtoehdossa osoitettu täysimittaisen jalkapallokentän alue harjoittelualueineen ja huoltorakennuksineen. Iidesjärven kenttä on tarpeen täydentämään lähialueen ja myös koko kaupungin kenttäverkostoa. Perhepuiston alueelle sijoittuu lisäksi pienempiä lähiliikuntaa palvelevia kenttiä ja toiminta-alueita. Suojaviheralueita ovat liikenteen suojaviheralueet, teollisuuden ja laitosten aiheuttaman häiriön vähentämiseksi osoitetut viheralueet sekä vesistöjen suojelemiseksi varatut hulevesien käsittelyalueet. Suojaviheralueiden kasvillisuus vaimentaa melua ja tuulisuuden haittavaikutusta, peittää häiritseviä näkymiä, suodattaa ja puhdistaa vesistöihin valuvia hulevesiä. Suojaviheralueilla ei yleensä ole virkistyskäyttöä, ne voivat kuitenkin toimia osana ulkoilu- ja virkistysreittejä. Liikenteen suojaviheralue (14) Hervannan valtaväylän ja luonnonsuojelualueen välissä on osin puoliavointa nurminiittyä osin luonnontilaisen ojanvarsikasvillisuuden peittämää aluetta, joka samalla toimii viherreittinä. Liikenneviheralueiden tarkoituksena on parantaa kaupunki- ja maisemakuvaa, suojata häiriövaikutuksilta ja parantaa liikenneturvallisuutta. Liikenneviheralueita ovat katu- ja tieliikenneviheralueet, vesiliikenneviheralueet, sekä torit, aukiot ja kävelykadut. Katu- ja tieviheralueet (18) rajaavat Iidesjärven aluetta Iidesrannan ja Nekalantien varressa. Maisemasuunnitelmassa esitetään uutta katuviheraluetta Vuohensillankadulle ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin. Erityisalueita ovat viheralueiden luonteiset, erityiskäytössä olevat alueet. Erityisalueisiin kuuluvat mm. ryhmäpuutarha-alueet, golfkentät ja muut erityisalueet. Ryhmäpuutarha-alueet (20) ovat vapaa-ajanviettoa ja puutarhaharrastusta palvelevia harrastusluonteiseen viljelyyn varattuja palstaalueita tai siirtolapuutarha-alueita. Ryhmäpuutarha-alueet ovat tärkeä osa rakennettua kulttuuriympäristöä. Iidesjärven viljelypalstat säilyttävät osaltaan kulttuuriympäristöä ja viljelyperinnettä. Muita erityisalueita (24) vaihtoehdossa ovat koirapuisto ja matonpesupaikat. Suojelualueet ja arvokkaat alueet Luonnonsuojelualueet (25) ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja alueita. Alueet ovat yleensä laajahkoja virkistysalueita, joilla on opastetusti mahdollisuus ulkoiluun, liikuntaan ja luonnon kokemiseen. Luonnonsuojelualueet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, vaalivat luonto- ja maisema-arvoja, tukevat luonnonympäristön kestävää kehitystä, siirtolapuutarha-alueita tai edistävät luonnontuntemusta ja -tutkimusta sekä luontoharrastusta. TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen Infra Suunnittelupalvelut Vihersuunnittelu 28 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

29 Liite 1 - Viheraluetyypit, luonnos 7,5 IIDESJÄRVI OYK Vaihtoehto Perhepuisto Maisemasuunnitelma, viherverkko Viheraluetyypit, luonnos 6,5 7,6,5 7,5 9,5 7, ,5 25,5 25,5 6,5 18 7,5 24,5 24,5 7,5 2,5 7, ,5 20,5 9,5 6,5 7,5 25,5 14,6,5 25,5 18 Kaupunkipuistot 2 Erikoispuistot, ja -kohteet Suojaviheralueet 14 Liikenteen suojaviheralueet 9,5 25,5 Luonnonmukaiset lähivirkistysalueet 5 Aluepuistot 6 Muut lähivirkistysalueet, viherreitit Maiseman ja luonnonhoitoalueet 7 Rannat, pienvesialueet 9 Maisemapellot ja niityt Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet 11 Urheilukentät ja liikunta-alueet Liikenneviheralueet 18 katu- ja tieviheralueet Erityisalueet 20 Ryhmäpuutarha-alueet 24 Muut erityisalueet Suojelualueet ja arvokkaat alueet 25 Luonnonsuojelualueet 9,5 Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 29

30 Liite 2 - Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoitteet (Perustuu julkaisuun Viheralueiden hoitoluokitus 2007, Viherympäristöliitto ry julkaisu 36, Helsinki) Kaupungin omistamat viheralueet on jaettu erilaisiin hoitoluokkiin alueen käyttötarkoituksen ja käyttäjien, luonnonolojen sekä viheralueen laatuja kustannustavoitteiden mukaan. Hoitoluokitus ohjaa toiminnallisesti monipuolisen ja luonnonoloiltaan monimuotoisen viherverkon ylläpitoa. Samalla se tukee tasapainoisen ja kestävän kaupunkirakenteen tavoitetta. VAIHTOEHTO PERHEPUISTO A Rakennetut viheralueet Rakennetut viheralueet sijaitsevat keskeisillä paikoilla ja niihin kohdistuu suuri kulutus. Ne on rakennettu puistorakentamisen keinoin kestämään käytön aiheuttamaa kulutusta. Alueella on yleensä runsaasti erilaisia rakenteita, kalusteita ja päällystemateriaaleja. Kasvillisuus on pääosin istutettua. Perhepuistovaihtoehdossa hoitoluokkiin A kuuluvat viheralueet ovat pääosin nurmikoita ja nurmia. Ne sijoittuvat Viinikanpuiston puukujanteiden rantaan ulottuvan jatkeen alueelle, monitoiminurmen ja aurinkorinteen alueelle sekä pallottelunurmien alueille. A2 Käyttöviheralueet Käyttöviheralueet ovat oleskeluun, leikkiin ja pienimuotoiseen lähiliikuntaan ja pelaamiseen tarkoitettuja usein kasvillisuudeltaan ja rakenteiltaan monipuolisia puistoja. Tavoitteena on viihtyisä, toimiva, turvallinen ja siisti puistoympäristö. Kasvillisuuden, rakenteiden ja laitteiden turvallisuutta ja alueen siisteyttä tarkkaillaan säännöllisesti. A3 Käyttö- ja suojaviheralueet Aluetta käytetään ulkoiluun, oleskeluun ja liikuntaan. Kasvillisuus voi muodostua osin luonnonkasvillisuudesta, yleisilme on kuitenkin puistomainen. Hoidon tavoite on kasvillisuuden monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden turvaaminen sekä kulkureittien ja toiminnallisten alueiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito. B Avoimet viheralueet Avoimet viheralueet tarjoavat luontoelämyksiä ja mahdollisuuden nauttia perinteisestä maisemasta. Peltojen ja niittyjen reunavyöhykkeet tarjoavat monipuolisen elinympäristön erilaisille kasvi- ja eläinlajeille. Avoimet viheralueet sijoittuvat vaihtoehdossa kaatopaikan rinteille, perhepuiston pohjoispuolella sijoittuvalle aurinkoniitylle, Nekala-talon ja perinnepuutahan pohjoispuolen maisemapelto- ja laidunalueelle sekä palstaviljelyalueen itäpuolelle ja rantareitin pientareelle. Avoimiin viheralueisiin kuuluvat osittain myös rantavyöhykkeen ruovikkoiset alueet. B1 Maisemapellot Maisemapelloilla viljellään viljelykasveja tai kukkivia maisemapeltokasveja. Niitä hoidetaan maataloudessa käytetyin menetelmin. Tavoitteena on avoimen kulttuurimaiseman ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Virkistyskäyttö turvataan ylläpitämällä käytävä-/polkuverkoston kuntoa ja siisteyttä. B2 Käyttöniityt Käyttöniityt ovat avoimia tai puoliavoimia, kasvillisuus koostuu pääosin niittyheinistä. Hoidon tavoitteena on säilyttää alue avoimena ja hoidettuna sekä mahdollistaa ulkoilu- ja virkistyskäyttö. Kulkureitit ja niiden varrella olevat varusteet ylläpidetään käyttökelpoisina, turvallisina ja siisteinä. B3 Maisemaniitty ja laidunalue Maisemaniityt ovat avoimia tai puoliavoimia, ne voivat olla osa kulttuuri- ja perinnemaisemaa. Kasvillisuus koostuu pääasiassa ruohovartisista luonnonkasveista. Hoidon tavoitteena hoitaa avointa niittymaisemaa siten, että alue säilyttää ominaispiirteensä ja monimuotoisuutensa. Laidunalue hoidetaan laiduntamalla. Alueen käyttö ja hoito perustuvat laidunnusta vartan laadittuun hoitosuunnitelmaan. Laidun voi sijoittua asutuksen läheisyyteen, reittien varsille ja myös osaksi toiminnallista viheraluetta. B4 Avoimet alueet ja näkymät Luokkaan kuuluvat esim. näkymät järvimaisemaan, rantaniityt ja ruovikot, perinnemaisemat ja näkymät näköalapaikoilla. Alueet ovat avoimia tai puoliavoimia. Hoidon tavoitteena on estää alueiden ja näkymien umpeenkasvu sekä alueille tyypillisen kasvillisuuden ja eläimistön säilyminen. C Taajamametsät Metsät ovat puuston peittämiä alueita, joille tunnusomaista on luonnonvarainen pensas- ja aluskasvillisuus. Metsillä on suuri merkitys maisemassa ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaamisessa. Iidesjärven osayleiskaavan alueella metsiä on hyvin vähän. Taimiston ranta-alueella sijaitsee muutamia kapeita puustoisia vyöhykkeitä. Pienialaiset istutettavat metsiköt sijoittuvat kaatopaikan rinnealueille. Nekalantien tuntumassa sekä leikki- ja toimintapuiston alueella säilyvät pienet olevat metsiköt. C1 Lähimetsät Lähimetsässä hoidon tavoitteena on edustava metsäkasvillisuus, paikoin puistomaisuus ja luontoarvojen huomioon ottaminen. Lähimetsissä huolehditaan puuston elinvoimaisuudesta ja kulutuskestävyydestä sekä reittien ja varusteiden kunnosta. Lähimetsien siisteydestä ja turvallisuudesta huolehditaan. C3 Suojametsät Suojametsän hoidolla pyritään edistämään suojavaikutuksia ja reunavyöhykkeiden maisemanhoitoa. Hoidon tavoitteena on puuston ja muun kasvillisuuden elinvoimaisuuden ja kerroksellisuuden säilyttäminen. Suojametsien virkistyskäyttö on vähäistä, alueella ei yleensä ole ulkoiluun tarkoitettuja reittejä tai rakenteita. E Erityisalueet Erityisalueita ovat rakennetut ympäristöt, jotka poikkeavat ominaisuuksiltaan hoitoluokkien A, B ja C luonteesta. Erityisalueet vaativat ympäröivästä hoitoluokasta poikkeavaa hoitotapaa. Hoidon tavoitteet määritellään erikseen kohteittain toteutussuunnittelun yhteydessä. E1 Urheilukentät ja liikunta-alueet Urheilukenttien ja liikunta-alueiden ryhmään kuuluvat esimerkiksi jalkapallokentät, jääkiekkokentät, uimarannat ja talviuintipaikat. E2 Erikoispuistot, erikoiskohteet Erikoispuistoja ja erikoiskohteita ovat esimerkiksi kasvitieteelliset puutarhat, teemapuistot, ympäristötaideteokset ja muut vastaavat kohteet. Perhepuiston ydinalue kuuluu tähän hoitoluokkaan. E4 Viljelypalstat ja ryhmäpuutarha-alueet Hoitoluokka sisältää asukkaiden omatoimista viljelyä varten tarjolla olevia alueita, kuten viljelypalstoja tai siirtolapuutarha-alueita. E5 Koira-aitaukset ja koirien uittoalueet Koiraharrastuksille osoitetut alueet, kuten koira-aitaukset, koirapuistot tai koirien uittoalueet kuuluvat tähän ryhmään. E6 Matonpesupaikat Matonpesupaikoille tarvitaan oma hoitosuunnitelma, koska riski ympäristön pilaantumiselle on matonpesupaikoilla ympäröivää aluetta suurempi. S SUOJELUALUEET Suojelualueiden tarkoituksena on ylläpitää ja säilyttää alueen ominaispiirteet. Alueet voivat olla pieniä, yksittäisiä elinympäristöjä tai laajempia aluekokonaisuuksia. Ne voivat samalla olla virkistysalueita, joilla on mahdollisuus ulkoiluun ja luonnon kokemiseen. Suojelualueet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, vaalivat luonto- ja maisema- ja kulttuuriarvoja sekä tukevat luontoympäristön kestävää kehitystä. S1 Luonnonsuojelualueet Luonnonsuojelualueita ovat luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet, luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit ja alueellisen ympäristökeskuksen rajauspäätöksellä määritellyt erityissuojeltujen lajien elinympäristöt tai kasvupaikat. Luonnonsuojelualueiden tavoitteena on säilyttää alueen erityispiirteet ja luonnonarvot. Luonnonsuojelualueita hoidetaan alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman tai rauhoitusmääräysten mukaan. TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen Infra Suunnittelupalvelut Vihersuunnittelu 30 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Viheralueiden hoitoluokat Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Mikä on viheralue? Taajaman viheralueita ovat virkistysalueet, puistot, ulkoiluun ja urheiluun liittyvät viheralueet, avoimet niityt,

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus

Lisätiedot

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 SISÄLTÖ 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA s. 3 1.1 Hoitoluokkien väliset

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Nro Kohteen nimi Maisematilatyyppi Suositus Kehitetään kulttuurihistoriallisten arvojen ehdoilla. Avoimen maisematilan ketjumaisen kansallismaisema,

Lisätiedot

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS. Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013

TYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS. Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013 TYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013 SISÄLTÖ 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT s. 3 1.1 Hoitoluokkien väliset erot s. 4 1.2 A Rakennetut viheralueet

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Tampereen Viheralueohjelma

Tampereen Viheralueohjelma Tampereen Viheralueohjelma 2005 2014 Tiivistelmä 18.5.2004 Yhdyskuntapalvelut 1 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMALUONNOKSEN TIIVISTELMÄ Tampereen Viheralueohjelma 2005 2014 on viheralueiden kehittämistä koskeva

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA TYRNÄVÄN KUNTA JUURTUMISEN PAIKKA PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA SUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUALUE s. 3 2 SUUNNITELMAN RATKAISUT s. 4 2.1 KALUSTEET JA VARUSTEET s. 4 2.2 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE Vastaanottaja Iitin kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 27.11.2013 Viite 82144450 IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILUALUE Päivämäärä 27.11.2013 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU SOINI KY Ympäristösuunnittelu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS 1(12) KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Metsästrategia.,...3 1.1 Päämäärät..,... 3 2. Toimintaperiaatteet. 3 2.1 Metsien käyttö- ja hoitoluokitus...

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

viheralueohjelma 2004-2014

viheralueohjelma 2004-2014 Lohjan kaupungin viheralueohjelma 2004-2014 MIKÄ ON VIHERALUEOHJELMA? Viheralueohjelma on 10 vuodeksi laadittu kehittämissuunnitelma kaupungin omistamille viheralueille Mukana ovat puistot, metsät,rannat,liikennevihreä

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuspäällikkö Juhani Helsingin kaupunki Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? -seminaari 26.2.2015 Ulkovalaistuksen tavoitteet Turvallisuuden ja viihtyisyyden

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

MATKUSNIEMEN KAHVILA-RAVINTOLA

MATKUSNIEMEN KAHVILA-RAVINTOLA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus MATKUSNIEMEN KAHVILA-RAVINTOLA RAKENTAMISTAPAOHJEET SISÄLTÖ: 1 Yleistä 2 Asemakaava 3 Rakentamistapaohjeet 4 Sijainti ja aluevaraukset

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Varstakadun, Luhtikujan, Lyhdekujan, Suvitien, Sormulanraitin ja Puutossalmentien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnoksien

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009 1 KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009 Ohjeellisten aluevarausten osalta kaavamääräysten tarkoituksena on ohjata ko.alueen metsien käsittelyä.

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

Kaaren kautta leikkiin

Kaaren kautta leikkiin Kouvolan Keskuspuiston leikkialueen suunnittelukilpailu ehdotus: Kaaren kautta leikkiin havainnekuva leikkialueelle saapumisesta etelän suunnasta 1/5 nykyinen suunnitelma/ tilanne: suunnitelma: suunnitelma:

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti kuuluu Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II-hankkeeseen. Hanke kuuluu EU:n tavoite 2-ohjelmaan. Projektin

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN VIHERALUETARKASTELU

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN VIHERALUETARKASTELU VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN VIHERALUETARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Suruttomien kärki SISÄLLYSLUETTELO 1. KANAVAN SEUDUN KESKEISIMMÄT VIHERALUEET 1.1 Apianlahden

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti.

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Näppisen ja Lieviön peltoaukeat ovat vuosisataista viljelymaisemaa. pelto alue Lieviön peltomaisemat Näppisen kantatilojen vanhat rakennusryhmät. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Alue tulee säilyttää

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI. KOIVISTONKYLÄ-5393

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

3.1. Viheralueverkon vahvuudet

3.1. Viheralueverkon vahvuudet 3. JOHTOPÄÄTÖKSET 3. JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1. Viheralueverkon vahvuudet 3.1.1. Luonto ja topografia Erityisiä vahvuuksia alueella ovat luonto, maaston vaihtelevaisuus ja laajat yhtenäiset viheralueet. Rakentamatta

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus. Lepola I asemakaava-alue Kunnallistekninen yleissuunnittelu. Yleistä

Suunnitelmaselostus. Lepola I asemakaava-alue Kunnallistekninen yleissuunnittelu. Yleistä JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi / Kaupunkitekniikka Suunnitelmaselostus Ramboll Finland Oy Ulla Loukkaanhuhta Matti Alho Lepola I asemakaava-alue Kunnallistekninen yleissuunnittelu Yleistä Suunnittelun

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 viheralueiden merkitys ja mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa Terhi Tikkanen-Lindström WSP Ympäristö & Arkkitehtuuri muutosvoimia kaupunkien tiivistyminen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS Toukokuu 2008 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO 1 (5) NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN TILAPÄISET MAANKÄYTTÖLUVAT. viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

VIHERALUEIDEN TILAPÄISET MAANKÄYTTÖLUVAT. viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen VIHERALUEIDEN TILAPÄISET MAANKÄYTTÖLUVAT viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen Puistoalueet ovat yleisiä alueita, ne on tarkoitettu oleskeluun, leikkiin, liikuntaan ja lähiluonnon tarkkailuun Vantaan

Lisätiedot