Millainen metsä on kaunis?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Millainen metsä on kaunis?"

Transkriptio

1 Tutkijoiden metsäpalaveri V Karsikoista kuitupuihin. metsän rakenteen monet merkitykset Koli Millainen metsä on kaunis? Akatemiaprof. Yrjö Sepänmaa (Suomen Akatemia / Joensuun yliopisto) PROLOGI Esteetikkona minun on puhuminen siitä, mistä ei aina haluta tai rohjeta puhua kauneudesta. Kirjailija Heikki Turusen esimerkki on kuvaava. Turunen kertoo artikkelissaan Olin havupuiden veli paitsi itsestään ja omasta metsäsuhteestaan myös isästään. Isä ei käyttänyt koskaan sellaisia sanoja kuin kaunis sellainen kieli ei yksinkertaisesti hänen maailmaansa sopinut. Tämä ei silti tarkoittanut sitä, ettei isällä olisi ollut ilmeisiä metsään liittyviä elämyksiä. Metsässä viihtyivät isä ja poika. Raskaan työn miljöö se kyllä oli isälle, mutta ei yksin sitä. Toistan, television Teletapeista omaksumaani rakenneratkaisua seuraten, Turusen keskeisen sanoman häntä itseään lainaten: En muista kenenkään koskaan puhuneen metsän kauneudesta; lapsena pettuleipää syönyt isäni ei sanonut koskaan: Voi miten kaunis tuo metsä on. Ehei, ei sellaiset sanat ja lauseet kuuluneet siellä kenenkään kansanihmisen puheenparteen. Mutta kyllä isänikin ja kaikki hänen kaltaisensa miehet viihtyivät metsässä ja laulelivat yksinkertaisia laulujaan ankaran ahertamisen välillä savotoiden tervastulilla tai kesäisillä halkosavotoilla. Oli siis jotenkin itsestään selvää että metsä oli sekä salaperäinen, viihdyttävä, kaunis että ihmistä hyödyttävä, elämän tuki ja turva sekä henkisessä että aineellisessa merkityksessä. (Turunen s. 75.) Kotiseudullani maan länsipuolella olen kokenut saman. Ei puhuttu paino sanalla puhuttu minunkaan lapsuudessani maalla metsän kauneudesta eikä juuri muustakaan kauneudesta, tuskin nytkään. Isäni metsäkokemukset liittyivät metsästykseen, koiran kanssa metsissä samoiluun. Toinen oli metsätyöt. Itse katsottiin, mikä puu kaataa, itse myös työ tehtiin ja itse työn jälki arvioitiin; arvio vain ei ollut sanallinen, vaan kirveeseen ja sahaan tartuttiin uudelleen, jotta jälki saatiin mieleisekseen. Työ tekijäänsä kiittää. Muistettava on tietenkin, että puuta ei otettu metsästä ottamisen vuoksi tai taidetta taiteen vuoksi -tyyppisen kaunistamisen nimissä vaan johonkin todelliseen tai kuviteltuun tarpeeseen. Puulla oli ja on käyttö- ja myyntiarvo. Metsässä alettiin nähdä milloin auton, milloin traktorin tai jopa leikkuupuimurin kokoisia aukkoja. Minun työni esteetikkona on kauneudesta puhuminen ja kirjoittaminen; kaukana ovat ne ajat, jolloin olen mennyt metsään sahan tai kirveen kanssa vaikka sekin aika on ollut moottorisahaa en ole käyttänyt koskaan. Minun tehtäväni on siis yrittää saada kirjoittamalla ote puhumattomasta. Esteettinen elämä (Yrjö Hirnin sanoin) tai esteettinen maailma (Eino Krohnin sanoin) on intiimiä aluetta, joka on haluttu jättää pikemmin taiteessa ja taiteella pohdittavaksi. Maamme ensimmäinen

2 luonnonsuojelunvalvoja Reino Kalliolakin ( ), luonnon tutkija ja kuvaaja, sanoi yhdeksi tekstinrakennusperiaatteekseen, että hän antoi huippukohdissa sijan kirjailijoille sijoittamalla niihin kohtiin tarkoin valitun sitaatin. Kirjojensa valokuvat hän kyllä otti enimmäkseen itse, mutta taiteen arvostusta kuvataiteen, ei taidevalokuvan merkitsee jälleen se, että hän vaihdatti Sakari Saarikivellä teoksensa Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa kolmannessa, 1981 ilmestyneessä painoksessa omat kuvansa tunnettujen maalausten kuviin. Estetiikka ja sen rinnalla perinteisesti taidetieteet ovat onnistumisepäilyksistä huolimatta yrityksiä hahmottaa tutkimuksen kielellä esteettinen kulttuuri: sen kohteiden kuvaus, tulkinta ja arvotus. Yksinoikeus se ei tietenkään ole, joskin estetiikalle se on velvoite ja alan akateemisen olemassaolon ehto. METSÄN JA MAISEMAN RAKENNE Metsän rakenteen monet merkitykset viidensien metsäpäivien otsikon selittävä osa korostaa estetiikan peruskysymyksiin kytkettynä muodon ja sisällön suhdetta. Muoto tarkoittaa tässä kahtiajaossa sitä miten aines on järjestynyt eli millaisen hahmon se on saanut. Aines on puita, aluskasvillisuutta, kallioita, kiviä ja kantoja, metsän eläimiä, satunnaisia kulkijoita ja metsätöitä tekeviä tämä kaikki jossakin maastossa, jolla on pinnanmuotonsa. Rakenteella ymmärrän näin tässä sitä, millainen maisema-arkkitehtoninen muoto ja hahmo metsällä luonnostaan tai ihmisen muovaamana on. Juhani Pallasmaa puhuukin metsän arkkitehtuurista (Pallasmaa 1987). Yleiskuvan tasolla on kysymys metsän suhteesta muuhun maisemaan vesistöihin, soihin, peltoihin ja asutukseen. Nämä ovat suomalaisen maiseman perustyyppejä, jotka suota lukuun ottamatta esiintyivät symbolisina värikenttinä itsenäisyyden 80. juhlavuoden tunnuksessa (metsä tietenkin vihreänä). Kysymys on myös esimerkiksi metsän taivasta vasten piirtyvästä profiilista tai pinnanmuotojen aaltoilevasta vaihtelusta maiseman metsäturkissa. Parhaiten nämä näemme ulkoa katsoen: maisemamuotojen keskinäiset suhteet ja suuret kuviot nykyään lennosta, profiilin vesiltä, aavalta suolta tai viljelysaukealta, korkeuserot näköalapaikalta. Toiseksi, metsään sisään mennen, on kysymys puuston ja muun kasvuston keskinäisestä ryhmittymisestä, aukoista ja tiheiköistä, raja- ja ojalinjoista, auto- ja muista ajoteistä, poluista. Rakenteeseen kuuluu myös puuston koko ja lajisto. Sitten on vielä mikrotaso, joka vaatii lähellä olemista: mättäät, varvut, kivet, kannot, puunjuuret, muurahaispesät. Visuaalinen hahmo on ilmeisin, mutta ei yksinomainen. Viime aikoina on noussut esiin äänimaiseman analyysi ja suunnittelu, Suomessa erityisesti Helmi Järviluoman tutkimusten ansiosta. Musiikilla ja kaikilla äänillä on oma sisäinen hahmonsa, ja äänistä syntyy äänimaailma, äänimaisema. Äänet ovat näin osaltaan luomassa sitä suurta hahmoa, joka muodostuu eri aistialueiden hahmojen yhdistyminä. Aistit eivät toimi autonomisesti vaan toisiinsa vaikuttaen: äänet korostavat muiden aistialueiden piirteitä, jopa luovat niitä ajateltakoon vaikka elokuvamusiikin tapaa ennakoida tapahtumia ja painottaa niitä. Onko lintujen huudoilla tai eläinten ulvonnalla tai ukkosen jyrinällä samantapainen luonne? Entä tasaisemmilla taustaäänillä: sateen ropinalla, tuulen huminalla, lintujen

3 laululla ja vaikeasti täsmennettävällä kevään kohinalla? Metsä on tässä mielessä kokonaisteos, joskus kokonaistaideteos. Muotoestetiikka oli se, mitä metsäestetiikan klassinen edustaja Heinrich von Salisch analysoi ja minkä tiedostamiseen hän halusi ohjata ja minkä tietoiseen kehittämiseen hän kirjallaan Forstästhetik (1885) antoi ohjeita. Perinnettä käytännön tasolla jatkavat ohjekirjaset, joissa neuvotaan, kuinka toteuttaa hakkuu maastoa myötäillen ja geometrisia hakkuualoja välttäen, puuryhmiä säästäen; niissä voidaan myös neuvoa metsäteiden rakentamista ja taimikon istutusta. Nykyiset ohjeet korostavat näin omalla tavallaan luonnonmukaisuutta. Kun painotetaan maiseman visuaalisuutta, metsääkin katsotaan valokuvan lailla; itse asiassa suuri osa esteettisten metsäarvostusten tutkimuksesta pohjautuu koehenkilöille näytettyihin valokuviin tai digitaalisesti tuotettuihin kuvamanipulaatioihin. Valokuva toistaa niin ajattelemme metsän rakenteen. Se on tosi esitys samassa mielessä ja samantapaisin rajoituksin kuin kartta maastosta. (Wittgenstein sanoo: Emme voi katsoa karttaa ja huudahtaa: Miten kaunis maisema! ) Ei kartta eikä ehkä kuvakaan kerro riittävästi itse kuvatun kohteen kauneuden todentamiseksi. Valokuvan yksi rajoite on, että rajatessaan maiseman se luo sisäisen suhdejärjestelmän, antaa maisemalle sellaiset kehykset, joita kuvatussa todellisuudessa ei ole ei ainakaan yhtä ehdottomina. Maisemassa on kyllä esimerkiksi puiden luomia reunuksia ja esteitä, mutta tarkastelupaikkaa vaihtamalla ne voidaan sivuuttaa. Valokuva samoin kuin maisemamaalaus toisaalta dokumentoi, toisaalta kuvallisessa kulttuurissamme ohjaa katsomaan todellisuutta siitä jäsennyksiä ja hahmoja hakien; maisema on hahmo- ja suhdejärjestelmä. Eikä valokuva vain ohjaa katsomaan tällä tavoin, vaan se ohjaa myös toteuttamaan hyväksi havaittuja jäsennyksiä metsäluonnossa ja ympäristössä laajemminkin. Kasvillisuus on silloin materiaa, sitä substanssia, jolle annetaan tavoiteltu hahmo tai joka harvennuksin ohjatussa kasvuprosessissaan toteuttaa asetettua tavoitetta. Esteettisesti merkitsevää materiaalia on myös aineeton tyhjä tila, kuten rajalinja. Äänimaisemien tutkijat ovat nauhoittaneet ääniä eri kohteista; Järviluoman tutkimuksessa oli mukana esimerkkialueita eri puolilta Eurooppaa. Voidaan hakea sitä, mikä on äänellinen identiteetti: mistä tunnistaa alue. Moottoriteiden varsille rakennetaan meluvalleja estämään epätoivottavaa liikenteen melua. Metsän äänimaiseman suunnittelu olisi vaikkapa suotuisten olosuhteiden luomista halutuille eläimille, tietynlaatuisen puuston säilyttämistä ja suosimista, ääntä eristävien seinämien avaamista ja rakentamista. Metsätöiden ja puunajon äänimaailmakin työn äänet on nykyisenä koneaikana totaalisesti toinen, korvasuojuksia työn tekijöiltä vaativa ja pitkälle ympäristöön ulottuva. Ratkaisevinta on tietenkin liikenneväylien sijoittuminen, lentoreitit, raskaan teollisuuden paikka. Liikenteen äänet pystyvät tehokkaasti tuhoamaan erämaisen tunnun; samaan vaikutelman urbanisoimiseen kykenevät visuaalisessa mielessä asutuskeskusten, liikenneväylien ja linkkimastojen yölliset valot ja muu valosaaste. METSÄNHOITAJA PUUTARHURI Onko rakenteellinen kauneus myös ekologista kauneutta? Millaisen ekosysteemin metsä muodostaa ja kuinka kauneus ilmenee sen tarkoituksenmukaisessa toiminnassa? Puhutaan ekologisesta estetiikasta, ja tällä tarkoitetaan juuri sitä eleganssia, joka ilmenee ekosysteemien toiminnassa, niiden itseohjautuvuudessa ja mukautuvuudessa tiettyyn rajaan saakka. Tämä on käsitteellistä kauneutta

4 samassa mielessä kuin matematiikan tai shakkipelin kauneus; se on järjen, ei aistimusten asia. Näkeminen on tässä ymmärtämistä ja tajuamista ja näkemisellähän on yleisessä kielenkäytössä myös tämä ei-visuaalinen ja ei-aistimellinen merkitys. ( Näetkös?, Tajuatkos?, kysytään.) Tajuamisen ohella prosessi on aistimisen asia; voimme välillä olla poissa ja jatkaa edellisestä kävellä tuttuun metsään vaikka välissä olisi ollut viikkoja, kuukausia ja vuosia. Metsäkin on jatkokertomus. Nykyisin nettikamerat seuraavat kohteitaan esimerkiksi Ilomantsissa Mekrijärvellä rantapuista ja järvinäkymästä tunnin välein otetuin kuvin mutta meidän ei tarvitse eikä ole mieltäkään jähmettyä kuvakavalkadin tai itse maisemankaan ääreen. Muutoksen jonkinasteinen ennustettavuus ja tietoisuus sen suunnasta luovat tunnun asioiden hallitsemisesta. Luonto metsäkään ei käyttäydy ennakoimattomasti. Tieteellinen käsitys lähtee tästä. Metsä on siis kuten äänimaailma osoittaa tai visuaalisuuden näkeminen elokuvana kertoo myös prosessi tai oikeammin prosesseja: tulipaloja ja hakkuita, kasvu- ja lepokautta. Veikko Huovinen, kirjailija ja metsänhoitaja, kuvaa teoksessaan Puukansan tarina (1984) metsän kierron palosta paloon: horsman lyhyen valtakauden, paloaukean taimettumisen, lehtipuiden vähittäisen vaihtumisen havupuihin, puuston vanhenemisen ja synkistymisen ja uuden palon. Tässä on luonnollinen vaikkakin väkivaltaiseen käänteeseen päätyvä kehityskaari; käänne ja katastrofi voi tapahtua tietysti milloin tahansa ja muustakin syystä kuin palosta: tuhohyönteisistä tai kuivuudesta tai hakkuusta. Ennenaikainen kuolema on aina jonkinasteinen tragedia, mutta surua sisältyy vanhuuteenkin ja sen mukanaan tuomaan pysähtyneisyyteen ja raihnaisuuteen. Siksi aarniometsä ei ole ainakaan minulle yksin positiivisia tuntemuksia tuova asia. Metsänhoitajan työtä voisi verrata puutarhurin työhön; hoitometsä voidaan ymmärtää myös niin, että se on metsä, josta pidetään huolta; talousmetsä viittaa talonpitoon. Metsä voidaan myös jättää silleen. Vähimmin tekemistä ei oikeastaan ollenkaan on suojelualueilla. Voidaan katsoa, että ihmisen ei nimenomaan kuulu puuttua tapahtumiin. Ratkaisevaa on silloin alueiden valinta, rajaus ja häiriöttömyyden takaaminen sellainen tarkoittaa varjelevana suojelusenkelinä toimimista. Kohde on eräänlainen ready made, joka elää omissa oloissaan ja omilla ehdoillaan. Ihminen kohtaa siinä kulttuurinsa vastakohdan, villeyden, villin luonnon, jonka vaikutus on pikemmin ylevä ja juhlallinen kuin kaunis. Viimeiset aarniometsät ovat mittaamattoman arvokkaita luonnonmuistomerkkejä, joita ei missään oloissa pitäisi vaihtaa tavaraksi. Paavo Rintalan runolliset tekstit säestävät Matti Saanion valokuvia teoksessa Musta talvi, valkea kesä (1966). Näissä Rintala kääntää nurin raamatullisen tyhjin käsin hautaan lähtemisen idean: jokainen vie mennessään jotakin, kuka nuottakodan, kuka navetan, kuka järven hiljaisuuden. Nämä on vaihdettu mikä alumiiniveneeseen ja perämoottoriin, mikä tyyppitaloon. Rintala päättää listansa lähtijän viemisistä: Hän vie mukanaan hän vie mukanaan hyvin paljon: laajan alueen vielä leimaamattomana kohissutta metsää. Kaikki kahlitsemattomat pohjolan jokien kosket vei jo tämän vainajan isoisä mukanaan, kun hän lähti. (Saanio / Rintala 1966.) Puutarhataiteen ja hyötypuutarhan luonne ja tavoitteet ovat erilaiset, muokattua ja ihmisen mittoihin jalostettua luontoa. Kaupunkimetsät ja puistot ovat virkistystä, eivät puuntuottoa varten; sama koskee esimerkiksi näköalapaikkoja ja rantametsiä. Tavoitteet niissä ovat maisemataiteelliset: kehittää ja korostaa sitä, mikä paikassa on arvokasta. Tämä on salischilaisen metsäestetiikan ominta aluetta, vapaan ympäristötaiteen paikka. Tuotantometsät ovat vielä eri asia, listassani kolmas; ne rinnastuvat peltoviljelykseen. Tämä ei tarkoita sitä, että esteettiset tavoitteet ja arvot puuttuisivat tai olisivat epäolennaisia. Palaan hetkeksi Turuseen,

5 50-lukulaiseen idylliin, jossa varovainen hoito ei suinkaan ehdoton suojelu ymmärrettiin hyväksi teoksi. Tällaista oli silloin Turusen sanoin symbioottinen metsän kanssa eläminen: Minun kiitollisuuteni ja ihailuni metsää kohtaan purkautui runoina, mutta eihän kukaan tavallinen kunnon pienviljelijä runoja kirjoita. Maakansan kiitollisuus metsän antamasta turvasta purkautui metsänhoitotyönä aina kun oli aikaa. Kesäisin ja syksyisin, kun maatilalla ei ollut meille nuoremmalle väelle muuta tekemistä, me raivasimme vesurilla leppien ja pajujen vesoja varjostamasta petäjien ja näreiden ja muiden arvokkaampien puiden taimia. Se oli ikään kuin pikkupalkkio ja hyvitys metsälle sen antamasta hyödystä. (Turunen 2003, s. 76.) Nykyiset, paljon kovemmin ottein käsitellyt talousmetsät ovat maisemallisesti tärkeitä yksinkertaisesti jo sen takia, että tuotannossa on metsäpinta-alasta ylivoimainen enemmistö; tehokkuusaste tietenkin vaihtelee suuresti. Tuotannon periaatteet ovat tärkeitä siksikin, että se mikä on tuotantoaluetta ja työn maisemaa yhdelle, on virkistys- ja vapaa-ajan aluetta toiselle myös tuottajalle. Marjastus, sienestys, metsästys ja retkeily tapahtuvat pääosin tuotantometsissä, ja siksi näiden jokamiehen oikeuksien piiriin kuuluvien toimintojen ehdot täytyy ottaa huomioon kohtuullisessa määrin. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotantomaiseman tulisi olla kauttaaltaan esteettisestikin hyväksyttävää, laatustandardit täyttävää. Haasteellisuus tulee siitä, että on pystyttävä sovittamaan yhteen taloudellinen tehokkuus (ainakin kannattavuus), esteettisyys, eettisyys, turvallisuus, terveellisyys ja muut arvot. Tällöin joudutaan vertaamaan ja punnitsemaan yhteismitattomia arvoja ja tavoitteita (ks. Beardsley 1970). Tässä mielessä talousmetsä on suojelu- ja maisemametsiin nähden vaatimuksiltaan monitahoisin. Optimisuhteen löytäminen tuottaa korkeamman asteen käsitteellis-älyllisen esteettisen arvon, joka on jälleen rakenteissa ja suhteissa harmoniana, kontrasteina, dynamiikkana, nyt arvoalueiden kesken. (Ks. Sepänmaa 1991.) METSÄN KAUNEUDEN KRITEERIT Mitä ovat sitten esteettiset tavoitteet ja kriteerit? Kriteerin tunnusmerkki on, että sitä käytetään, sanoo Helen Knight artikkelissaan The Use of Good in Aesthetic Judgments ( Hyvä-sanan käyttö esteettisissä arvoarvostelmissa ; Knight 1954). Ehtojen asettaminen ja käyttö ei vielä vastaa siihen, onko kriteereillä jokin hierarkia, tärkeysjärjestys; sen kuitenkin myös Knight olettaa. Metsään liittyvien arvostusten tutkimuksen yleisin menetelmä ovat käyttäjälähtöiset makututkimukset, joilla pyritään selvittämään, mistä enemmistö pitää ja millä perustein. Tuloksia puolestaan voidaan pyrkiä siirtämään suunnitteluun. Asia näyttää selkeältä ja ymmärrettävältä niin kauan kuin emme vertaa sitä siihen, miten estetiikassa eniten käsitelty taidemaailma toimii. Makututkimuksia tehdään sielläkin, ja viihde toimii pitkälti yleisen maun ehdoin, mutta vakavassa kritiikissä yhtä lailla kuin vakavasti otettavassa luovassa taiteellisessa toiminnassa pidetään itsestään selvänä asiantuntemusta, perehtyneisyyttä. Kriitikot ja tutkijat ovat kehittäneet pitkälle jalostetut kuvauksen, tulkinnan ja arvottamisen menetelmät ja tähän kielen. Onko ympäristössä vakavaan kritiikkiin pohjautuvaa suunnittelua ja sen rinnalla sosiologisiin makututkimuksiin pohjautuvaa ympäristöviihteen tuottamista? Ympäristökritiikistä ja -kriitikoista on alettu vähitellen puhua, mutta ainahan heitä on ollut: luonnonkuvaajia niin sanaa kuin kuvaakin käyttäviä ja luonnonharrastajia. On matkakirjailijoita, luonnonvalokuvaajia ja tutkimusmatkailijoita, on luonnonharrastajia lintujen tarkkailijoista perhosten keräilijöihin ja metsästäjiin. Heillä on oman erityisalueensa asiantuntemus, opittu tai havainnoimalla

6 hankittu. Osa heistä julkaisee kirjoituksiaan ja kuviaan, ja silloin he luovat kulttuurisia malleja, mutta myös välittävät elämänpiirissään sisäistämiään käsityksiä. Voi perustellusti ajatella, että he edustavat käytännön esteettistä asiantuntemusta ja että heidän käsityksillään olisi tietopohjan tuoman laajemman ymmärryksen ansiosta enemmän painoarvoa kuin maallikkomielipiteillä. Estetiikan nimissä he eivät kuitenkaan normaalisti toimi, vaikka heillä saattaa olla hyvin pitkälle jäsentynyt esteettinen makujärjestelmänsä. Akateeminen esteetikko voi metakriittisessä mielessä analysoida näiden puhujien ja kirjoittajien makua ja arvioida heidän johdonmukaisuuttaan makunsa seuraamisessa. Haasteellinen kysymys tutkimukselle on, voidaanko tästä outsider-tilanteesta päästä insider-tilanteeseen, siihen, että esteetikko esittäisi tutkimukseen perustuvia suosituksia. Täydellisyyteen pyrittäessä täytyy kuitenkin muistaa, että ratkaisuja joiden tueksi tutkimusta kipeästi tarvittaisiin tehdään kaiken aikaa. Silloin kai olisi parempi tarjota edes jotakin kuin ei mitään? METSÄMAISEMAIHANTEET Eri ryhmien käsitykset eivät ole niin kaukana toisistaan kuin ensi katsomalta näyttää. Luonnontilaisiin kohteisiin on yleinen perusarvostus juuri niiden luonnontilaisuuden takia, mutta samalla luonnonmetsät koetaan yleisesti synkiksi, pelottaviksi, vaikeakulkuisiksi, ryteikköisiksi. Yleinen ihanne näyttää olevan kulttuurimetsä, joka on inhimilliseksi jalostettua luontoa: siinä on avaruutta, eri-ikäistä ja -lajista puustoa, siinä on suhteellisen helppo kulkea, siellä voi poimia sieniä ja marjoja ja vaikka eläimistöä on ehkä vähemmän, sitä pääsee paremmin näkemään. Kulttuurimetsässä yhdistyvät suojelu ja muotoilu. Vieraimmaksi koetaan puupelto: geometrisiin muodostelmiin istutetut samanikäiset puut. Samoin koetaan vieraaksi korjuun jäljet: hakkuuaukeat, ojituksen halkomat tai kynnetyt alueet. Huomattavasti helpompi on hyväksyä luonnon itsensä tuottama dramatiikka: paloaukea tai jopa myrskyn avaama linja tai aukko. Metsäteollisuuden suuri haaste on kehittää ja tukea tuotantomenetelmiä, jotka koetaan esteettisessä mielessä hyväksyttäviksi. Osittain on kysymys tiedon jakamisesta: hakkuuaukea on toisenlainen jo seuraavana vuonna, satunnainen tarkkailuhetki tavoittaa yhden tilanteen monivaiheisesta prosessista; kannikot ja hakkuutähteet maatuvat ja ovat metsäpohjan luonnollista lannoitetta. Hakkuuaukiot voidaan pyrkiä sopeuttamaan maaston muotoihin ja niille voidaan jättää puusaarekkeita ja maisemapuita. Symbolisella tasolla on kysymys työn maisemasta ja siten myös keskeisistä humanistisista arvoista: ihmistä ei silloin nähdä luonnon vastakohtana vaan luontoa rakentavana, jonka työ kulttuuri on jotakin sellaista, jota luonto sinänsä ei ikinä tuottaisi. Silkka hävitys ei vandaaleja lukuun ottamatta ole tavoite; tavoite on normaalisti taloudellinen tuotto, puusta saatava tulo, joka merkitsee hyvinvointia toisaalla, toisissa asioissa, mutta vain, jos mukana on malttia ja viisautta. Se sitten, kuinka arvokkaita nuo toiset asiat ovat, määrää, onko vaihtokaupassa järkeä. Syvemmässä arvioinnissa tullaan perustaviin yhteiskuntakriittisiin, elämäntapaa koskeviin kysymyksiin. Taloushakkuita ei pitäisi ulottaa lainkaan vartavastisiin maisemametsiin tai maisemallisesti herkille alueille. Taidemetsät kaipaavat puhtaasti esteettisestä harkinnasta lähtevää käsittelyä. Näitä ovat ainakin aikaisemmin mainitsemani näköalapaikat lähiympäristöineen, rantametsät ja kaupunkimetsät. Luetteloon pitäisi lisätä tienvarret. Nyt näyttää siltä, että juuri tiealueet hakataan kovimmalla kädellä

7 varmaan myös ajojen helppouden ja kuljetuskustannusten edullisuuden tähden. Tehohoidon tuominen jokapäiväisten kulkureittien äärelle on provokaatio; se on julmaa rehellisyyttä, shokkivaikutelmien synnyttämistä, negatiivisten esteettisten elämysten, rumuuselämysten, tuottamista. Siitä luetaan sitten turhankin vahvoja symbolisia merkityksiä: ahneutta, piittaamattomuutta. Esteettisen hyvinvoinnin kääntöpuoli on esteettinen pahoinvointi. Joskus hakkuut kyllä avaavat kulkijalle mahtavia kaukomaisemia; niissä näkyy myös metsän prosessiaalisuus: uusiutuminen, taimikon nousu ja kasvavan nuoren metsän viehätys. Tilan ymmärtäminen luo pohjaa jos ei välttämättä hyväksymiselle niin ainakin sietämiselle. Vielä pitemmälle mennään Journal of Forestry -lehden etiikka-numeron (July 2000) artikkelissa What Are We Hiding Behind the Visual Buffer Strip? Forest Aesthetics Reconsidered ( Mitä kätkemme visuaalisen puskurin taakse? Metsän estetiikka uudelleen ajateltuna ). Kirjoittajanelikon johtopäätös metsänhoidon jäljet tuomitsevan yleisen maun suhteen on seuraava: Metsänhoidon täytyy olla aggressiivista sikäli että se ottaa johtavan roolin yleisön maun muokkaamisessa. (Hull et al. 2000, s. 38.) Sen näkemys on, että hakkuissa täytyy ilmetä tilanteen hallinta, vastuunotto ja päämäärä, jolloin toimet ymmärrettyinä muuttuvat hyväksyttävämmiksi. Otan rinnakkaisesimerkin esteettisen kirurgian alalta: kauneusleikkausta on vastenmielistä seurata pakottauduin katsomaan performanssitaiteilija Orlanin esitelmöidessä taustalla pyörineen videon Ateneumin taidemuseossa vuosia sitten. Myös leikkauksen jäljet ensi alkuun ovat pelkästään luotaantyöntävät, mutta operaation mieli ja merkitys paljastuu vasta myöhemmin. Orlanin tavoite oli poikkeuksellisesti taiteellinen ilmaisu oman ruumiinsa avulla, ei itsensä kaunistaminen, sillä operaatio johti juuri päinvastaiseen suuntaan. Ymmärtämisen merkityksestä otan vielä toisen rinnakkaisesimerkin, nyt karjanhoidon ja paremminkin terveyden alalta. Tämä tuli vastaani Maatilan Pellervosta (Maaliskuu, 2005) näin kirjavaa lähdemateriaalia esteetikko joutuu käyttämään! Lehden pääkirjoittaja antaa otsikon mukaan kuluttajaoppia kuluttajalle : Maataloudesta vieraantuneet kuluttajat arvioivat esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin hyvin ihmismäisin kriteerein: jos minua palelee kymmenen asteen pakkasessa, nautakin hytisee. Ihminen ei liene kaiken mitta metsässäkään. Toisenlainen sokeus maisemalle on siinä, että metsää ollaan tuomassa tai sen annetaan tulla sinne, mistä se kylläkin aikanaan on häädetty pois, mutta mikä jo on vakiintunut muuhun käyttöön. Näkee talojen ympäristöjä, joissa metsä on istutettu pihapiiriin asti ja suljettu näköala niin asukkailta kuin kulkijoiltakin. Näkee metsätaipaleille vaihtelua tuovia peltoaukeita metsitetyn. Maiseman vaihtelevuus ja rikkaus edellyttäisi tällaisten peltojen säilyttämistä avoimena vaikka ei välttämättä tuotannossa; tälle idealle rakentuu maisemapeltoajatus. Avoimena pidetty maisema voi olla tuote sinänsä, kuten Pellon estetiikka -konferenssissa elokuussa 2003 Lepaalla Hattulassa korostettiin. Samalla tavalla tarvitsemme maisemametsiä metsiä, joiden olemassaolon päätehtävä on maisemallinen. Tämä ei tarkoita sitä, että esteettiset laatuvaatimukset poistuisivat talousmetsiltä sen paremmin kuin viljelyssä olevilta pelloiltakaan. Kaikkeahan ollaan valmiit tekemään, jos siitä tarpeeksi maksetaan, ja maisema on monenkin kannalta maksamisen arvoinen. Mutta muutenkin: puuntuottajan ja metsäteollisuuden kannattaisi huolehtia myös julkikuvastaan; tätä myös mainitsemassani Journal of Forestry -lehden artikkelissa painotetaan. Piittaamattomuus muista kuin taloudellisista arvoista ja muiden arvoista kääntyy itseä vastaan. Tämä ei koske vain yksityistä toimijaa vaan metsäteollisuutta yleisemminkin. Iskulauseitten sanoin Metsä on Suomen tuki ja Suomi elää metsästä.

8 Tämänkin elämisen jäljet näkyvät. Elämisen jälkien ei kuitenkaan tarvitse olla rappion merkkejä, vaan ne voivat olla osoitus taitavasta ja vastuullisesta talonpidosta. Tämä on tarvittaessa osattava ja rohjettava sanoa: Hyvältä näyttävä maisema ei välttämättä ole hyvä, ja maisema joka on hyvä ei välttämättä näytä hyvältä. Huomautuksen teki, kylläkin pelloista, ekologisen suunnittelun ensisijaisuutta painottava maisema-arkkitehti ja tutkija Joan Iverson Nassauer Lepaalla aikaisempaa artikkeliaan lainaten (Nassauer 2003 / 1992). Sama pätee metsänhoitoon. Silti voisi ajatella, että ihannetapauksessa kauneuden pinta- ja syvätaso säilyttäisivät toistensa suhteen tuntuman, edes näköetäisyyden. LÄHTEET: Beardsley, Monroe C.: Aesthetic Welfare. The Journal of Aesthetic Education 4:4, October 1970; s Hull, R. Bruce; Robertson, David P.; Buhyoff, Gregory J.; Kendra, Angelina: What Are We Hiding Behind the Visual Buffer Strip? Forest Aesthetics Reconsidered. Journal of Forestry 98:7; s Huovinen, Veikko: Puukansan tarina. Otava, Helsinki Kalliola, Reino: Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa Reino Kalliolan ja maalaustaiteilijaimme kuvaamana. WSOY, Porvoo Helsinki Juva. (Kolmas, kuvitukseltaan uudistettu painos v ilmestyneestä teoksesta Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa.) Knight, Helen: The Use of Good in Aesthetic Judgments. Aesthetics and Language. Edited by William Elton. Basil Blackwell, Oxford; s Kovalainen, Ritva Seppo, Sanni: Puiden kansa. Kustannus Pohjoinen ja Periferia Publications, Oulu Metsään mieleni. Toim. Yrjö Sepänmaa, Liisa Heikkilä-Palo ja Virpi Kaukio. Maahenki Oy., Helsinki Miller, Mara: The Garden as an Art. State University of New York Press, New York Nassauer, Joan Iverson: The appearance of ecological systems as a matter of policy. Landscape Ecology 6:4 (1992), s Nassauer, Joan Iverson: Muuttuvat maatalousmaisemat maailmantaloudessa. Esitelmä Pellon estetiikka -konferenssissa Lepaalla. Julkaisematon käsikirjoitus, ilmestyy teoksessa Pellossa perihopeat. Maahenki Oy., Helsinki. Pakarinen, Teemu: Kuluttajaoppia kuluttajalle. Maatilan Pellervo, maaliskuu 2005, s. 5. (Pääkirjoitus.) Pallasmaa, Juhani: Metsän arkkitehtuuri. Ks. Silva Fennica.

9 Saanio, Matti: Musta talvi, valkea kesä. Teksti: Paavo Rintala. Otava, Helsinki (2. painos: Pohjoinen, Oulu 1980.) Salisch, Heinrich von: Forstästhetik. J. Springer, Berlin1885 (2., laajennettu painos 1902, kolmas 1911.) Sepänmaa, Yrjö: Kauneuden käsite & Ympäristö kokonaistaideteoksena. Tiedotteita Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus. Espoo Silva Fennica 21:4, Teemanumero Metsä suomalaisten elämässä. Monitieteellinen seminaari Toim. Aarne Reunala ja Pekka Virtanen. Turunen, Heikki: Kun olin havupuiden veli. Ks. Metsään mieleni, s

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika)

1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika) Asukaskysely Kollaja-hankkeen YVA TAUSTATIEDOT 1 T 1. Sukupuolenne 1 Nainen 2 Mies 2. Tämänhetkinen elämäntilanteenne? 1 Yksin asuva 2 Pariskunta 3 Lapsiperhe 3. Ikäryhmänne 1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS??

Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS?? Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS?? Sopeutuminen Molemmat tavoitteet voivat toteutua METSÄESITYS

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Metsien luontainen rakenne ja metsänhoito - Kestävyyden osa-alueiden yhdistäminen

Metsien luontainen rakenne ja metsänhoito - Kestävyyden osa-alueiden yhdistäminen Metsien luontainen rakenne ja metsänhoito - Kestävyyden osa-alueiden yhdistäminen Timo Kuuluvainen Metsäekologian laitos, Helsingin yliopisto Tutkijoiden metsäpalaveri Koli 16.-17.11.2005 Lähtökohtia:

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus : maltillisuus vastaan uudistavuus tomminieminen@uef Suomen kieli ja kulttuuritieteet Itä-Suomen yliopisto KäTu XIV Joensuu 15 16 4 2016 Maltillinen ja uudistava kääntäminen Kertauksena viime vuodelta

Lisätiedot

LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ. Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä

LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ. Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä Todellisuutta ei ole olemassa. Me luomme sen. Honoré de Balzac (1799-1850) MEISTÄ LYHYESTI E T NOGRAFIA SILTANA TILOJEN KÄYTÖN ARKIPÄIVÄÄN

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Katson maisemaa ja kuuntelen

Katson maisemaa ja kuuntelen Katson maisemaa ja kuuntelen Hiljan-päivän seminaari 8.10.2015 Helsinki Anne Savola, ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Eilen #meri kohisi, tänään aallot lipuvat liplatellen rantaan @luontoilija Äänet

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:2. Aimo Huhdanmäki, Jon Maury, Timo Vuolanto. Äänimaisemaselvitys

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:2. Aimo Huhdanmäki, Jon Maury, Timo Vuolanto. Äänimaisemaselvitys Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 00: Aimo Huhdanmäki, Jon Maury, Timo Vuolanto Äänimaisemaselvitys HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON 00: YLEISSUUNNITTELUOSASTON

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille

LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille Avajaiset 8.2.2017 Ympäristöministeriö, Helsinki Opetusneuvos Mikko Hartikainen Opetushallitus Toiminnanjohtaja Hanna Lämsä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Tutkijan identifiointi

Tutkijan identifiointi Tutkijan identifiointi Asiantuntijaseminaari,18.9.2014 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Tutkijoiden identifiointi OKM:n julkaisutiedonkeruu nostanut myös Suomessa esille kysymyksen tutkijoiden identifioinnin

Lisätiedot

Eksamen 21.11.2013. PSP5011 Finsk nivå III Elevar og privatistar / Elever og privatister. http://eksamensarkiv.net/ Nynorsk/Bokmål

Eksamen 21.11.2013. PSP5011 Finsk nivå III Elevar og privatistar / Elever og privatister. http://eksamensarkiv.net/ Nynorsk/Bokmål Eksamen 21.11.2013 PSP5011 Finsk nivå III Elevar og privatistar / Elever og privatister Nynorsk/Bokmål Anna aikaa hitaudelle Oppgåve/Oppgave 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin liitteen 1 tekstin pohjalta.

Lisätiedot

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Elli Liippo Taideohjaaja, Taide jää mieleen -hanke Aboa Vetus & Ars Nova Taidemuseo työyhteisön taukotilana aikaa asioiden syvempään

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Yhteisöllinen johtaminen ja pedagoginen synkronointi

Yhteisöllinen johtaminen ja pedagoginen synkronointi Yhteisöllinen johtaminen ja pedagoginen synkronointi SIG seminaari 22.10.2015 Jyväskylä Kaisa Isotalo, KT, rehtori Yhteisöllisesti toimien työ sujuu Joskus rehtori kuitenkin kokee päätökset raskaiksi Yhteisön

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen

Lisätiedot

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä

Lisätiedot