Millainen metsä on kaunis?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Millainen metsä on kaunis?"

Transkriptio

1 Tutkijoiden metsäpalaveri V Karsikoista kuitupuihin. metsän rakenteen monet merkitykset Koli Millainen metsä on kaunis? Akatemiaprof. Yrjö Sepänmaa (Suomen Akatemia / Joensuun yliopisto) PROLOGI Esteetikkona minun on puhuminen siitä, mistä ei aina haluta tai rohjeta puhua kauneudesta. Kirjailija Heikki Turusen esimerkki on kuvaava. Turunen kertoo artikkelissaan Olin havupuiden veli paitsi itsestään ja omasta metsäsuhteestaan myös isästään. Isä ei käyttänyt koskaan sellaisia sanoja kuin kaunis sellainen kieli ei yksinkertaisesti hänen maailmaansa sopinut. Tämä ei silti tarkoittanut sitä, ettei isällä olisi ollut ilmeisiä metsään liittyviä elämyksiä. Metsässä viihtyivät isä ja poika. Raskaan työn miljöö se kyllä oli isälle, mutta ei yksin sitä. Toistan, television Teletapeista omaksumaani rakenneratkaisua seuraten, Turusen keskeisen sanoman häntä itseään lainaten: En muista kenenkään koskaan puhuneen metsän kauneudesta; lapsena pettuleipää syönyt isäni ei sanonut koskaan: Voi miten kaunis tuo metsä on. Ehei, ei sellaiset sanat ja lauseet kuuluneet siellä kenenkään kansanihmisen puheenparteen. Mutta kyllä isänikin ja kaikki hänen kaltaisensa miehet viihtyivät metsässä ja laulelivat yksinkertaisia laulujaan ankaran ahertamisen välillä savotoiden tervastulilla tai kesäisillä halkosavotoilla. Oli siis jotenkin itsestään selvää että metsä oli sekä salaperäinen, viihdyttävä, kaunis että ihmistä hyödyttävä, elämän tuki ja turva sekä henkisessä että aineellisessa merkityksessä. (Turunen s. 75.) Kotiseudullani maan länsipuolella olen kokenut saman. Ei puhuttu paino sanalla puhuttu minunkaan lapsuudessani maalla metsän kauneudesta eikä juuri muustakaan kauneudesta, tuskin nytkään. Isäni metsäkokemukset liittyivät metsästykseen, koiran kanssa metsissä samoiluun. Toinen oli metsätyöt. Itse katsottiin, mikä puu kaataa, itse myös työ tehtiin ja itse työn jälki arvioitiin; arvio vain ei ollut sanallinen, vaan kirveeseen ja sahaan tartuttiin uudelleen, jotta jälki saatiin mieleisekseen. Työ tekijäänsä kiittää. Muistettava on tietenkin, että puuta ei otettu metsästä ottamisen vuoksi tai taidetta taiteen vuoksi -tyyppisen kaunistamisen nimissä vaan johonkin todelliseen tai kuviteltuun tarpeeseen. Puulla oli ja on käyttö- ja myyntiarvo. Metsässä alettiin nähdä milloin auton, milloin traktorin tai jopa leikkuupuimurin kokoisia aukkoja. Minun työni esteetikkona on kauneudesta puhuminen ja kirjoittaminen; kaukana ovat ne ajat, jolloin olen mennyt metsään sahan tai kirveen kanssa vaikka sekin aika on ollut moottorisahaa en ole käyttänyt koskaan. Minun tehtäväni on siis yrittää saada kirjoittamalla ote puhumattomasta. Esteettinen elämä (Yrjö Hirnin sanoin) tai esteettinen maailma (Eino Krohnin sanoin) on intiimiä aluetta, joka on haluttu jättää pikemmin taiteessa ja taiteella pohdittavaksi. Maamme ensimmäinen

2 luonnonsuojelunvalvoja Reino Kalliolakin ( ), luonnon tutkija ja kuvaaja, sanoi yhdeksi tekstinrakennusperiaatteekseen, että hän antoi huippukohdissa sijan kirjailijoille sijoittamalla niihin kohtiin tarkoin valitun sitaatin. Kirjojensa valokuvat hän kyllä otti enimmäkseen itse, mutta taiteen arvostusta kuvataiteen, ei taidevalokuvan merkitsee jälleen se, että hän vaihdatti Sakari Saarikivellä teoksensa Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa kolmannessa, 1981 ilmestyneessä painoksessa omat kuvansa tunnettujen maalausten kuviin. Estetiikka ja sen rinnalla perinteisesti taidetieteet ovat onnistumisepäilyksistä huolimatta yrityksiä hahmottaa tutkimuksen kielellä esteettinen kulttuuri: sen kohteiden kuvaus, tulkinta ja arvotus. Yksinoikeus se ei tietenkään ole, joskin estetiikalle se on velvoite ja alan akateemisen olemassaolon ehto. METSÄN JA MAISEMAN RAKENNE Metsän rakenteen monet merkitykset viidensien metsäpäivien otsikon selittävä osa korostaa estetiikan peruskysymyksiin kytkettynä muodon ja sisällön suhdetta. Muoto tarkoittaa tässä kahtiajaossa sitä miten aines on järjestynyt eli millaisen hahmon se on saanut. Aines on puita, aluskasvillisuutta, kallioita, kiviä ja kantoja, metsän eläimiä, satunnaisia kulkijoita ja metsätöitä tekeviä tämä kaikki jossakin maastossa, jolla on pinnanmuotonsa. Rakenteella ymmärrän näin tässä sitä, millainen maisema-arkkitehtoninen muoto ja hahmo metsällä luonnostaan tai ihmisen muovaamana on. Juhani Pallasmaa puhuukin metsän arkkitehtuurista (Pallasmaa 1987). Yleiskuvan tasolla on kysymys metsän suhteesta muuhun maisemaan vesistöihin, soihin, peltoihin ja asutukseen. Nämä ovat suomalaisen maiseman perustyyppejä, jotka suota lukuun ottamatta esiintyivät symbolisina värikenttinä itsenäisyyden 80. juhlavuoden tunnuksessa (metsä tietenkin vihreänä). Kysymys on myös esimerkiksi metsän taivasta vasten piirtyvästä profiilista tai pinnanmuotojen aaltoilevasta vaihtelusta maiseman metsäturkissa. Parhaiten nämä näemme ulkoa katsoen: maisemamuotojen keskinäiset suhteet ja suuret kuviot nykyään lennosta, profiilin vesiltä, aavalta suolta tai viljelysaukealta, korkeuserot näköalapaikalta. Toiseksi, metsään sisään mennen, on kysymys puuston ja muun kasvuston keskinäisestä ryhmittymisestä, aukoista ja tiheiköistä, raja- ja ojalinjoista, auto- ja muista ajoteistä, poluista. Rakenteeseen kuuluu myös puuston koko ja lajisto. Sitten on vielä mikrotaso, joka vaatii lähellä olemista: mättäät, varvut, kivet, kannot, puunjuuret, muurahaispesät. Visuaalinen hahmo on ilmeisin, mutta ei yksinomainen. Viime aikoina on noussut esiin äänimaiseman analyysi ja suunnittelu, Suomessa erityisesti Helmi Järviluoman tutkimusten ansiosta. Musiikilla ja kaikilla äänillä on oma sisäinen hahmonsa, ja äänistä syntyy äänimaailma, äänimaisema. Äänet ovat näin osaltaan luomassa sitä suurta hahmoa, joka muodostuu eri aistialueiden hahmojen yhdistyminä. Aistit eivät toimi autonomisesti vaan toisiinsa vaikuttaen: äänet korostavat muiden aistialueiden piirteitä, jopa luovat niitä ajateltakoon vaikka elokuvamusiikin tapaa ennakoida tapahtumia ja painottaa niitä. Onko lintujen huudoilla tai eläinten ulvonnalla tai ukkosen jyrinällä samantapainen luonne? Entä tasaisemmilla taustaäänillä: sateen ropinalla, tuulen huminalla, lintujen

3 laululla ja vaikeasti täsmennettävällä kevään kohinalla? Metsä on tässä mielessä kokonaisteos, joskus kokonaistaideteos. Muotoestetiikka oli se, mitä metsäestetiikan klassinen edustaja Heinrich von Salisch analysoi ja minkä tiedostamiseen hän halusi ohjata ja minkä tietoiseen kehittämiseen hän kirjallaan Forstästhetik (1885) antoi ohjeita. Perinnettä käytännön tasolla jatkavat ohjekirjaset, joissa neuvotaan, kuinka toteuttaa hakkuu maastoa myötäillen ja geometrisia hakkuualoja välttäen, puuryhmiä säästäen; niissä voidaan myös neuvoa metsäteiden rakentamista ja taimikon istutusta. Nykyiset ohjeet korostavat näin omalla tavallaan luonnonmukaisuutta. Kun painotetaan maiseman visuaalisuutta, metsääkin katsotaan valokuvan lailla; itse asiassa suuri osa esteettisten metsäarvostusten tutkimuksesta pohjautuu koehenkilöille näytettyihin valokuviin tai digitaalisesti tuotettuihin kuvamanipulaatioihin. Valokuva toistaa niin ajattelemme metsän rakenteen. Se on tosi esitys samassa mielessä ja samantapaisin rajoituksin kuin kartta maastosta. (Wittgenstein sanoo: Emme voi katsoa karttaa ja huudahtaa: Miten kaunis maisema! ) Ei kartta eikä ehkä kuvakaan kerro riittävästi itse kuvatun kohteen kauneuden todentamiseksi. Valokuvan yksi rajoite on, että rajatessaan maiseman se luo sisäisen suhdejärjestelmän, antaa maisemalle sellaiset kehykset, joita kuvatussa todellisuudessa ei ole ei ainakaan yhtä ehdottomina. Maisemassa on kyllä esimerkiksi puiden luomia reunuksia ja esteitä, mutta tarkastelupaikkaa vaihtamalla ne voidaan sivuuttaa. Valokuva samoin kuin maisemamaalaus toisaalta dokumentoi, toisaalta kuvallisessa kulttuurissamme ohjaa katsomaan todellisuutta siitä jäsennyksiä ja hahmoja hakien; maisema on hahmo- ja suhdejärjestelmä. Eikä valokuva vain ohjaa katsomaan tällä tavoin, vaan se ohjaa myös toteuttamaan hyväksi havaittuja jäsennyksiä metsäluonnossa ja ympäristössä laajemminkin. Kasvillisuus on silloin materiaa, sitä substanssia, jolle annetaan tavoiteltu hahmo tai joka harvennuksin ohjatussa kasvuprosessissaan toteuttaa asetettua tavoitetta. Esteettisesti merkitsevää materiaalia on myös aineeton tyhjä tila, kuten rajalinja. Äänimaisemien tutkijat ovat nauhoittaneet ääniä eri kohteista; Järviluoman tutkimuksessa oli mukana esimerkkialueita eri puolilta Eurooppaa. Voidaan hakea sitä, mikä on äänellinen identiteetti: mistä tunnistaa alue. Moottoriteiden varsille rakennetaan meluvalleja estämään epätoivottavaa liikenteen melua. Metsän äänimaiseman suunnittelu olisi vaikkapa suotuisten olosuhteiden luomista halutuille eläimille, tietynlaatuisen puuston säilyttämistä ja suosimista, ääntä eristävien seinämien avaamista ja rakentamista. Metsätöiden ja puunajon äänimaailmakin työn äänet on nykyisenä koneaikana totaalisesti toinen, korvasuojuksia työn tekijöiltä vaativa ja pitkälle ympäristöön ulottuva. Ratkaisevinta on tietenkin liikenneväylien sijoittuminen, lentoreitit, raskaan teollisuuden paikka. Liikenteen äänet pystyvät tehokkaasti tuhoamaan erämaisen tunnun; samaan vaikutelman urbanisoimiseen kykenevät visuaalisessa mielessä asutuskeskusten, liikenneväylien ja linkkimastojen yölliset valot ja muu valosaaste. METSÄNHOITAJA PUUTARHURI Onko rakenteellinen kauneus myös ekologista kauneutta? Millaisen ekosysteemin metsä muodostaa ja kuinka kauneus ilmenee sen tarkoituksenmukaisessa toiminnassa? Puhutaan ekologisesta estetiikasta, ja tällä tarkoitetaan juuri sitä eleganssia, joka ilmenee ekosysteemien toiminnassa, niiden itseohjautuvuudessa ja mukautuvuudessa tiettyyn rajaan saakka. Tämä on käsitteellistä kauneutta

4 samassa mielessä kuin matematiikan tai shakkipelin kauneus; se on järjen, ei aistimusten asia. Näkeminen on tässä ymmärtämistä ja tajuamista ja näkemisellähän on yleisessä kielenkäytössä myös tämä ei-visuaalinen ja ei-aistimellinen merkitys. ( Näetkös?, Tajuatkos?, kysytään.) Tajuamisen ohella prosessi on aistimisen asia; voimme välillä olla poissa ja jatkaa edellisestä kävellä tuttuun metsään vaikka välissä olisi ollut viikkoja, kuukausia ja vuosia. Metsäkin on jatkokertomus. Nykyisin nettikamerat seuraavat kohteitaan esimerkiksi Ilomantsissa Mekrijärvellä rantapuista ja järvinäkymästä tunnin välein otetuin kuvin mutta meidän ei tarvitse eikä ole mieltäkään jähmettyä kuvakavalkadin tai itse maisemankaan ääreen. Muutoksen jonkinasteinen ennustettavuus ja tietoisuus sen suunnasta luovat tunnun asioiden hallitsemisesta. Luonto metsäkään ei käyttäydy ennakoimattomasti. Tieteellinen käsitys lähtee tästä. Metsä on siis kuten äänimaailma osoittaa tai visuaalisuuden näkeminen elokuvana kertoo myös prosessi tai oikeammin prosesseja: tulipaloja ja hakkuita, kasvu- ja lepokautta. Veikko Huovinen, kirjailija ja metsänhoitaja, kuvaa teoksessaan Puukansan tarina (1984) metsän kierron palosta paloon: horsman lyhyen valtakauden, paloaukean taimettumisen, lehtipuiden vähittäisen vaihtumisen havupuihin, puuston vanhenemisen ja synkistymisen ja uuden palon. Tässä on luonnollinen vaikkakin väkivaltaiseen käänteeseen päätyvä kehityskaari; käänne ja katastrofi voi tapahtua tietysti milloin tahansa ja muustakin syystä kuin palosta: tuhohyönteisistä tai kuivuudesta tai hakkuusta. Ennenaikainen kuolema on aina jonkinasteinen tragedia, mutta surua sisältyy vanhuuteenkin ja sen mukanaan tuomaan pysähtyneisyyteen ja raihnaisuuteen. Siksi aarniometsä ei ole ainakaan minulle yksin positiivisia tuntemuksia tuova asia. Metsänhoitajan työtä voisi verrata puutarhurin työhön; hoitometsä voidaan ymmärtää myös niin, että se on metsä, josta pidetään huolta; talousmetsä viittaa talonpitoon. Metsä voidaan myös jättää silleen. Vähimmin tekemistä ei oikeastaan ollenkaan on suojelualueilla. Voidaan katsoa, että ihmisen ei nimenomaan kuulu puuttua tapahtumiin. Ratkaisevaa on silloin alueiden valinta, rajaus ja häiriöttömyyden takaaminen sellainen tarkoittaa varjelevana suojelusenkelinä toimimista. Kohde on eräänlainen ready made, joka elää omissa oloissaan ja omilla ehdoillaan. Ihminen kohtaa siinä kulttuurinsa vastakohdan, villeyden, villin luonnon, jonka vaikutus on pikemmin ylevä ja juhlallinen kuin kaunis. Viimeiset aarniometsät ovat mittaamattoman arvokkaita luonnonmuistomerkkejä, joita ei missään oloissa pitäisi vaihtaa tavaraksi. Paavo Rintalan runolliset tekstit säestävät Matti Saanion valokuvia teoksessa Musta talvi, valkea kesä (1966). Näissä Rintala kääntää nurin raamatullisen tyhjin käsin hautaan lähtemisen idean: jokainen vie mennessään jotakin, kuka nuottakodan, kuka navetan, kuka järven hiljaisuuden. Nämä on vaihdettu mikä alumiiniveneeseen ja perämoottoriin, mikä tyyppitaloon. Rintala päättää listansa lähtijän viemisistä: Hän vie mukanaan hän vie mukanaan hyvin paljon: laajan alueen vielä leimaamattomana kohissutta metsää. Kaikki kahlitsemattomat pohjolan jokien kosket vei jo tämän vainajan isoisä mukanaan, kun hän lähti. (Saanio / Rintala 1966.) Puutarhataiteen ja hyötypuutarhan luonne ja tavoitteet ovat erilaiset, muokattua ja ihmisen mittoihin jalostettua luontoa. Kaupunkimetsät ja puistot ovat virkistystä, eivät puuntuottoa varten; sama koskee esimerkiksi näköalapaikkoja ja rantametsiä. Tavoitteet niissä ovat maisemataiteelliset: kehittää ja korostaa sitä, mikä paikassa on arvokasta. Tämä on salischilaisen metsäestetiikan ominta aluetta, vapaan ympäristötaiteen paikka. Tuotantometsät ovat vielä eri asia, listassani kolmas; ne rinnastuvat peltoviljelykseen. Tämä ei tarkoita sitä, että esteettiset tavoitteet ja arvot puuttuisivat tai olisivat epäolennaisia. Palaan hetkeksi Turuseen,

5 50-lukulaiseen idylliin, jossa varovainen hoito ei suinkaan ehdoton suojelu ymmärrettiin hyväksi teoksi. Tällaista oli silloin Turusen sanoin symbioottinen metsän kanssa eläminen: Minun kiitollisuuteni ja ihailuni metsää kohtaan purkautui runoina, mutta eihän kukaan tavallinen kunnon pienviljelijä runoja kirjoita. Maakansan kiitollisuus metsän antamasta turvasta purkautui metsänhoitotyönä aina kun oli aikaa. Kesäisin ja syksyisin, kun maatilalla ei ollut meille nuoremmalle väelle muuta tekemistä, me raivasimme vesurilla leppien ja pajujen vesoja varjostamasta petäjien ja näreiden ja muiden arvokkaampien puiden taimia. Se oli ikään kuin pikkupalkkio ja hyvitys metsälle sen antamasta hyödystä. (Turunen 2003, s. 76.) Nykyiset, paljon kovemmin ottein käsitellyt talousmetsät ovat maisemallisesti tärkeitä yksinkertaisesti jo sen takia, että tuotannossa on metsäpinta-alasta ylivoimainen enemmistö; tehokkuusaste tietenkin vaihtelee suuresti. Tuotannon periaatteet ovat tärkeitä siksikin, että se mikä on tuotantoaluetta ja työn maisemaa yhdelle, on virkistys- ja vapaa-ajan aluetta toiselle myös tuottajalle. Marjastus, sienestys, metsästys ja retkeily tapahtuvat pääosin tuotantometsissä, ja siksi näiden jokamiehen oikeuksien piiriin kuuluvien toimintojen ehdot täytyy ottaa huomioon kohtuullisessa määrin. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotantomaiseman tulisi olla kauttaaltaan esteettisestikin hyväksyttävää, laatustandardit täyttävää. Haasteellisuus tulee siitä, että on pystyttävä sovittamaan yhteen taloudellinen tehokkuus (ainakin kannattavuus), esteettisyys, eettisyys, turvallisuus, terveellisyys ja muut arvot. Tällöin joudutaan vertaamaan ja punnitsemaan yhteismitattomia arvoja ja tavoitteita (ks. Beardsley 1970). Tässä mielessä talousmetsä on suojelu- ja maisemametsiin nähden vaatimuksiltaan monitahoisin. Optimisuhteen löytäminen tuottaa korkeamman asteen käsitteellis-älyllisen esteettisen arvon, joka on jälleen rakenteissa ja suhteissa harmoniana, kontrasteina, dynamiikkana, nyt arvoalueiden kesken. (Ks. Sepänmaa 1991.) METSÄN KAUNEUDEN KRITEERIT Mitä ovat sitten esteettiset tavoitteet ja kriteerit? Kriteerin tunnusmerkki on, että sitä käytetään, sanoo Helen Knight artikkelissaan The Use of Good in Aesthetic Judgments ( Hyvä-sanan käyttö esteettisissä arvoarvostelmissa ; Knight 1954). Ehtojen asettaminen ja käyttö ei vielä vastaa siihen, onko kriteereillä jokin hierarkia, tärkeysjärjestys; sen kuitenkin myös Knight olettaa. Metsään liittyvien arvostusten tutkimuksen yleisin menetelmä ovat käyttäjälähtöiset makututkimukset, joilla pyritään selvittämään, mistä enemmistö pitää ja millä perustein. Tuloksia puolestaan voidaan pyrkiä siirtämään suunnitteluun. Asia näyttää selkeältä ja ymmärrettävältä niin kauan kuin emme vertaa sitä siihen, miten estetiikassa eniten käsitelty taidemaailma toimii. Makututkimuksia tehdään sielläkin, ja viihde toimii pitkälti yleisen maun ehdoin, mutta vakavassa kritiikissä yhtä lailla kuin vakavasti otettavassa luovassa taiteellisessa toiminnassa pidetään itsestään selvänä asiantuntemusta, perehtyneisyyttä. Kriitikot ja tutkijat ovat kehittäneet pitkälle jalostetut kuvauksen, tulkinnan ja arvottamisen menetelmät ja tähän kielen. Onko ympäristössä vakavaan kritiikkiin pohjautuvaa suunnittelua ja sen rinnalla sosiologisiin makututkimuksiin pohjautuvaa ympäristöviihteen tuottamista? Ympäristökritiikistä ja -kriitikoista on alettu vähitellen puhua, mutta ainahan heitä on ollut: luonnonkuvaajia niin sanaa kuin kuvaakin käyttäviä ja luonnonharrastajia. On matkakirjailijoita, luonnonvalokuvaajia ja tutkimusmatkailijoita, on luonnonharrastajia lintujen tarkkailijoista perhosten keräilijöihin ja metsästäjiin. Heillä on oman erityisalueensa asiantuntemus, opittu tai havainnoimalla

6 hankittu. Osa heistä julkaisee kirjoituksiaan ja kuviaan, ja silloin he luovat kulttuurisia malleja, mutta myös välittävät elämänpiirissään sisäistämiään käsityksiä. Voi perustellusti ajatella, että he edustavat käytännön esteettistä asiantuntemusta ja että heidän käsityksillään olisi tietopohjan tuoman laajemman ymmärryksen ansiosta enemmän painoarvoa kuin maallikkomielipiteillä. Estetiikan nimissä he eivät kuitenkaan normaalisti toimi, vaikka heillä saattaa olla hyvin pitkälle jäsentynyt esteettinen makujärjestelmänsä. Akateeminen esteetikko voi metakriittisessä mielessä analysoida näiden puhujien ja kirjoittajien makua ja arvioida heidän johdonmukaisuuttaan makunsa seuraamisessa. Haasteellinen kysymys tutkimukselle on, voidaanko tästä outsider-tilanteesta päästä insider-tilanteeseen, siihen, että esteetikko esittäisi tutkimukseen perustuvia suosituksia. Täydellisyyteen pyrittäessä täytyy kuitenkin muistaa, että ratkaisuja joiden tueksi tutkimusta kipeästi tarvittaisiin tehdään kaiken aikaa. Silloin kai olisi parempi tarjota edes jotakin kuin ei mitään? METSÄMAISEMAIHANTEET Eri ryhmien käsitykset eivät ole niin kaukana toisistaan kuin ensi katsomalta näyttää. Luonnontilaisiin kohteisiin on yleinen perusarvostus juuri niiden luonnontilaisuuden takia, mutta samalla luonnonmetsät koetaan yleisesti synkiksi, pelottaviksi, vaikeakulkuisiksi, ryteikköisiksi. Yleinen ihanne näyttää olevan kulttuurimetsä, joka on inhimilliseksi jalostettua luontoa: siinä on avaruutta, eri-ikäistä ja -lajista puustoa, siinä on suhteellisen helppo kulkea, siellä voi poimia sieniä ja marjoja ja vaikka eläimistöä on ehkä vähemmän, sitä pääsee paremmin näkemään. Kulttuurimetsässä yhdistyvät suojelu ja muotoilu. Vieraimmaksi koetaan puupelto: geometrisiin muodostelmiin istutetut samanikäiset puut. Samoin koetaan vieraaksi korjuun jäljet: hakkuuaukeat, ojituksen halkomat tai kynnetyt alueet. Huomattavasti helpompi on hyväksyä luonnon itsensä tuottama dramatiikka: paloaukea tai jopa myrskyn avaama linja tai aukko. Metsäteollisuuden suuri haaste on kehittää ja tukea tuotantomenetelmiä, jotka koetaan esteettisessä mielessä hyväksyttäviksi. Osittain on kysymys tiedon jakamisesta: hakkuuaukea on toisenlainen jo seuraavana vuonna, satunnainen tarkkailuhetki tavoittaa yhden tilanteen monivaiheisesta prosessista; kannikot ja hakkuutähteet maatuvat ja ovat metsäpohjan luonnollista lannoitetta. Hakkuuaukiot voidaan pyrkiä sopeuttamaan maaston muotoihin ja niille voidaan jättää puusaarekkeita ja maisemapuita. Symbolisella tasolla on kysymys työn maisemasta ja siten myös keskeisistä humanistisista arvoista: ihmistä ei silloin nähdä luonnon vastakohtana vaan luontoa rakentavana, jonka työ kulttuuri on jotakin sellaista, jota luonto sinänsä ei ikinä tuottaisi. Silkka hävitys ei vandaaleja lukuun ottamatta ole tavoite; tavoite on normaalisti taloudellinen tuotto, puusta saatava tulo, joka merkitsee hyvinvointia toisaalla, toisissa asioissa, mutta vain, jos mukana on malttia ja viisautta. Se sitten, kuinka arvokkaita nuo toiset asiat ovat, määrää, onko vaihtokaupassa järkeä. Syvemmässä arvioinnissa tullaan perustaviin yhteiskuntakriittisiin, elämäntapaa koskeviin kysymyksiin. Taloushakkuita ei pitäisi ulottaa lainkaan vartavastisiin maisemametsiin tai maisemallisesti herkille alueille. Taidemetsät kaipaavat puhtaasti esteettisestä harkinnasta lähtevää käsittelyä. Näitä ovat ainakin aikaisemmin mainitsemani näköalapaikat lähiympäristöineen, rantametsät ja kaupunkimetsät. Luetteloon pitäisi lisätä tienvarret. Nyt näyttää siltä, että juuri tiealueet hakataan kovimmalla kädellä

7 varmaan myös ajojen helppouden ja kuljetuskustannusten edullisuuden tähden. Tehohoidon tuominen jokapäiväisten kulkureittien äärelle on provokaatio; se on julmaa rehellisyyttä, shokkivaikutelmien synnyttämistä, negatiivisten esteettisten elämysten, rumuuselämysten, tuottamista. Siitä luetaan sitten turhankin vahvoja symbolisia merkityksiä: ahneutta, piittaamattomuutta. Esteettisen hyvinvoinnin kääntöpuoli on esteettinen pahoinvointi. Joskus hakkuut kyllä avaavat kulkijalle mahtavia kaukomaisemia; niissä näkyy myös metsän prosessiaalisuus: uusiutuminen, taimikon nousu ja kasvavan nuoren metsän viehätys. Tilan ymmärtäminen luo pohjaa jos ei välttämättä hyväksymiselle niin ainakin sietämiselle. Vielä pitemmälle mennään Journal of Forestry -lehden etiikka-numeron (July 2000) artikkelissa What Are We Hiding Behind the Visual Buffer Strip? Forest Aesthetics Reconsidered ( Mitä kätkemme visuaalisen puskurin taakse? Metsän estetiikka uudelleen ajateltuna ). Kirjoittajanelikon johtopäätös metsänhoidon jäljet tuomitsevan yleisen maun suhteen on seuraava: Metsänhoidon täytyy olla aggressiivista sikäli että se ottaa johtavan roolin yleisön maun muokkaamisessa. (Hull et al. 2000, s. 38.) Sen näkemys on, että hakkuissa täytyy ilmetä tilanteen hallinta, vastuunotto ja päämäärä, jolloin toimet ymmärrettyinä muuttuvat hyväksyttävämmiksi. Otan rinnakkaisesimerkin esteettisen kirurgian alalta: kauneusleikkausta on vastenmielistä seurata pakottauduin katsomaan performanssitaiteilija Orlanin esitelmöidessä taustalla pyörineen videon Ateneumin taidemuseossa vuosia sitten. Myös leikkauksen jäljet ensi alkuun ovat pelkästään luotaantyöntävät, mutta operaation mieli ja merkitys paljastuu vasta myöhemmin. Orlanin tavoite oli poikkeuksellisesti taiteellinen ilmaisu oman ruumiinsa avulla, ei itsensä kaunistaminen, sillä operaatio johti juuri päinvastaiseen suuntaan. Ymmärtämisen merkityksestä otan vielä toisen rinnakkaisesimerkin, nyt karjanhoidon ja paremminkin terveyden alalta. Tämä tuli vastaani Maatilan Pellervosta (Maaliskuu, 2005) näin kirjavaa lähdemateriaalia esteetikko joutuu käyttämään! Lehden pääkirjoittaja antaa otsikon mukaan kuluttajaoppia kuluttajalle : Maataloudesta vieraantuneet kuluttajat arvioivat esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin hyvin ihmismäisin kriteerein: jos minua palelee kymmenen asteen pakkasessa, nautakin hytisee. Ihminen ei liene kaiken mitta metsässäkään. Toisenlainen sokeus maisemalle on siinä, että metsää ollaan tuomassa tai sen annetaan tulla sinne, mistä se kylläkin aikanaan on häädetty pois, mutta mikä jo on vakiintunut muuhun käyttöön. Näkee talojen ympäristöjä, joissa metsä on istutettu pihapiiriin asti ja suljettu näköala niin asukkailta kuin kulkijoiltakin. Näkee metsätaipaleille vaihtelua tuovia peltoaukeita metsitetyn. Maiseman vaihtelevuus ja rikkaus edellyttäisi tällaisten peltojen säilyttämistä avoimena vaikka ei välttämättä tuotannossa; tälle idealle rakentuu maisemapeltoajatus. Avoimena pidetty maisema voi olla tuote sinänsä, kuten Pellon estetiikka -konferenssissa elokuussa 2003 Lepaalla Hattulassa korostettiin. Samalla tavalla tarvitsemme maisemametsiä metsiä, joiden olemassaolon päätehtävä on maisemallinen. Tämä ei tarkoita sitä, että esteettiset laatuvaatimukset poistuisivat talousmetsiltä sen paremmin kuin viljelyssä olevilta pelloiltakaan. Kaikkeahan ollaan valmiit tekemään, jos siitä tarpeeksi maksetaan, ja maisema on monenkin kannalta maksamisen arvoinen. Mutta muutenkin: puuntuottajan ja metsäteollisuuden kannattaisi huolehtia myös julkikuvastaan; tätä myös mainitsemassani Journal of Forestry -lehden artikkelissa painotetaan. Piittaamattomuus muista kuin taloudellisista arvoista ja muiden arvoista kääntyy itseä vastaan. Tämä ei koske vain yksityistä toimijaa vaan metsäteollisuutta yleisemminkin. Iskulauseitten sanoin Metsä on Suomen tuki ja Suomi elää metsästä.

8 Tämänkin elämisen jäljet näkyvät. Elämisen jälkien ei kuitenkaan tarvitse olla rappion merkkejä, vaan ne voivat olla osoitus taitavasta ja vastuullisesta talonpidosta. Tämä on tarvittaessa osattava ja rohjettava sanoa: Hyvältä näyttävä maisema ei välttämättä ole hyvä, ja maisema joka on hyvä ei välttämättä näytä hyvältä. Huomautuksen teki, kylläkin pelloista, ekologisen suunnittelun ensisijaisuutta painottava maisema-arkkitehti ja tutkija Joan Iverson Nassauer Lepaalla aikaisempaa artikkeliaan lainaten (Nassauer 2003 / 1992). Sama pätee metsänhoitoon. Silti voisi ajatella, että ihannetapauksessa kauneuden pinta- ja syvätaso säilyttäisivät toistensa suhteen tuntuman, edes näköetäisyyden. LÄHTEET: Beardsley, Monroe C.: Aesthetic Welfare. The Journal of Aesthetic Education 4:4, October 1970; s Hull, R. Bruce; Robertson, David P.; Buhyoff, Gregory J.; Kendra, Angelina: What Are We Hiding Behind the Visual Buffer Strip? Forest Aesthetics Reconsidered. Journal of Forestry 98:7; s Huovinen, Veikko: Puukansan tarina. Otava, Helsinki Kalliola, Reino: Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa Reino Kalliolan ja maalaustaiteilijaimme kuvaamana. WSOY, Porvoo Helsinki Juva. (Kolmas, kuvitukseltaan uudistettu painos v ilmestyneestä teoksesta Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa.) Knight, Helen: The Use of Good in Aesthetic Judgments. Aesthetics and Language. Edited by William Elton. Basil Blackwell, Oxford; s Kovalainen, Ritva Seppo, Sanni: Puiden kansa. Kustannus Pohjoinen ja Periferia Publications, Oulu Metsään mieleni. Toim. Yrjö Sepänmaa, Liisa Heikkilä-Palo ja Virpi Kaukio. Maahenki Oy., Helsinki Miller, Mara: The Garden as an Art. State University of New York Press, New York Nassauer, Joan Iverson: The appearance of ecological systems as a matter of policy. Landscape Ecology 6:4 (1992), s Nassauer, Joan Iverson: Muuttuvat maatalousmaisemat maailmantaloudessa. Esitelmä Pellon estetiikka -konferenssissa Lepaalla. Julkaisematon käsikirjoitus, ilmestyy teoksessa Pellossa perihopeat. Maahenki Oy., Helsinki. Pakarinen, Teemu: Kuluttajaoppia kuluttajalle. Maatilan Pellervo, maaliskuu 2005, s. 5. (Pääkirjoitus.) Pallasmaa, Juhani: Metsän arkkitehtuuri. Ks. Silva Fennica.

9 Saanio, Matti: Musta talvi, valkea kesä. Teksti: Paavo Rintala. Otava, Helsinki (2. painos: Pohjoinen, Oulu 1980.) Salisch, Heinrich von: Forstästhetik. J. Springer, Berlin1885 (2., laajennettu painos 1902, kolmas 1911.) Sepänmaa, Yrjö: Kauneuden käsite & Ympäristö kokonaistaideteoksena. Tiedotteita Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus. Espoo Silva Fennica 21:4, Teemanumero Metsä suomalaisten elämässä. Monitieteellinen seminaari Toim. Aarne Reunala ja Pekka Virtanen. Turunen, Heikki: Kun olin havupuiden veli. Ks. Metsään mieleni, s

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika)

1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika) Asukaskysely Kollaja-hankkeen YVA TAUSTATIEDOT 1 T 1. Sukupuolenne 1 Nainen 2 Mies 2. Tämänhetkinen elämäntilanteenne? 1 Yksin asuva 2 Pariskunta 3 Lapsiperhe 3. Ikäryhmänne 1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Metsien luontainen rakenne ja metsänhoito - Kestävyyden osa-alueiden yhdistäminen

Metsien luontainen rakenne ja metsänhoito - Kestävyyden osa-alueiden yhdistäminen Metsien luontainen rakenne ja metsänhoito - Kestävyyden osa-alueiden yhdistäminen Timo Kuuluvainen Metsäekologian laitos, Helsingin yliopisto Tutkijoiden metsäpalaveri Koli 16.-17.11.2005 Lähtökohtia:

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS??

Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS?? Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS?? Sopeutuminen Molemmat tavoitteet voivat toteutua METSÄESITYS

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot

Miina, Ville ja vintiöt

Miina, Ville ja vintiöt Miina, Ville ja vintiöt Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Kimmo Sundström ja Ritva Tuominen (toim.) Ulla Lappalainen Sisällys Opettajalle...6 Oppilaalle...7 1. TYÖSKENTELEN ET- TUNNILLA...9 ET:n työtapoja...9

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Puhtaasti Luonnosta. Baumit EKO. Ekologista Eristämistä. Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen

Puhtaasti Luonnosta. Baumit EKO. Ekologista Eristämistä. Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen Puhtaasti Luonnosta EKO Ekologista Eristämistä Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen Eristysrappausjärjestelmä EKO ekologista eristämistä luonnosta

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tutkimuspolku

Luonnontieteellinen tutkimuspolku Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida

Lisätiedot

Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema. Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010

Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema. Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010 Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010 Tuulivoima ja maisema Energiantuotanto keskeinen maiseman muokkaaja lähitulevaisuudessa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN?

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? Sari Tuuva-Hongisto FT, Kehittämisasiantuntija Metsäalan ennakointiyksikkö Onnen hetkien tavoittelu pyörittää taloutta Talouden kasvu lisää hyvinvointia luomalla kulutuskulttuurin,

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:2. Aimo Huhdanmäki, Jon Maury, Timo Vuolanto. Äänimaisemaselvitys

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:2. Aimo Huhdanmäki, Jon Maury, Timo Vuolanto. Äänimaisemaselvitys Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 00: Aimo Huhdanmäki, Jon Maury, Timo Vuolanto Äänimaisemaselvitys HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON 00: YLEISSUUNNITTELUOSASTON

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

COMBINE. Combine 3. linjoja ja pehmeitä kaaria. Näyttävää materiaalien ja muotojen tasapainoa. Voit luoda oman pöytäsi. Täydellisen yhdistelmäsi.

COMBINE. Combine 3. linjoja ja pehmeitä kaaria. Näyttävää materiaalien ja muotojen tasapainoa. Voit luoda oman pöytäsi. Täydellisen yhdistelmäsi. COMBINE 2 Combine Combine 3 COMBINE Yhdistele. Ja valitse vapaasti. Etsi kaikkein sopivin sohvapöytä. Tilaan. Tehtävään. Ja tunnelmaan. Sijoittelu sohvan, jakkaran tai nojatuolin kanssa. Ryhmälle tai yksittäiselle

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot