Laadukas perhehoito Kainuussa -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laadukas perhehoito Kainuussa -hanke 1.5.2007-31.12.2009"

Transkriptio

1 Laadukas perhehoito Kainuussa -hanke Loppuraportti

2 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL KAINUU Puh Faksi ISSN Kajaani 2010

3 Laadukas perhehoito Kainuussa -hanke Loppuraportti 2010 Laatija: Projektipäällikkö Marjatta Kurki Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2010 D:30

4

5 Lukijalle Perhehoito on taloudellinen ja merkittävä vaihtoehto niin asiakkaille kuin terveyden ja sosiaalihuollon palvelujärjestelmällekin. Perhehoito tarjoaa laadukasta, yksilöllistä, kuntouttavaa ja inhimillistä hoitoa ja turvaa lapsille, nuorille, ikäihmisille, kehitysvammaisille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Suomessa on perhehoidossa lastensuojelulain nojalla lapsia ja nuoria noin Lastensuojelun perhehoito on monipuolistunut. Perinteisen jatkuvan perhehoidon rinnalle on noussut tuki-, kriisi- ja lyhytaikainen perhehoito, sukulaissijaisperheet ja maahanmuuttajataustaisten lasten perhehoito. Kehitysvammaisia ja vammaisia lapsia sijoitetaan perhehoitoon kehitysvammahuollon palveluna ja lisääntyvästi myös lastensuojelutarpeen vuoksi. Kehitysvammaisia lapsia ja aikuisia on Suomessa perhehoidossa noin 1100 ja lisäksi vammaisia henkilöitä 200. Kehitysvammaisten perhehoitajat kokevat, että perhehoitajana toimiminen on työtä ja tekevät usein sitä päätoimisesti. Vanhusten perhehoidossa on Suomessa n.100 vanhusta. Perhekodin kotiympäristö, pieni perhekodin yhteisö ja välitön vuorovaikutus perhehoitajiin mahdollistavat vanhuksille yksilöllisen ja kuntouttavan hoidon. Osa- (päivähoito) tai ympärivuorokautinen ikäihmisten lyhytaikainen perhehoito on tulevaisuudessa hoitomuoto, mikä mahdollistaa esim. omaishoitajien vapaiden toteuttamisen ja tukee vanhusten kotona asumista. Psykiatrisessa perhehoidossa on Suomessa yhteensä n. 300 henkilöä. Jatkuva psykiatrinen perhehoito on vähenemässä. Toisaalta lyhytaikaiseen kuntouttavaan päihde- ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitoon sijoitetaan yhä enemmän nuoria. Ko. itsenäiseen elämään siirtymistä helpottavan toimintamallin tulokset ovat olleet hyviä. Kehitysvammaisia lapsia, nuoria ja aikuisia sijoittui Kainuussa perhehoitoon mm. kehitysvammaisten laitoshoidon purkamisen yhteydessä luvulla. Mielenterveyskuntoutujia sijoitettiin Kainuussa perhehoitoon myös laitoshoidon purkamisen vuoksi luvulla. Lasten ja nuorten perhehoidon käyttö vähentyi Kainuussa luvulla ja vastaavasti ammatillisten perhekotien määrä alkoi lisääntyä. Ikäihmisten perhehoito alkoi Kainuussa Suomussalmella vuonna 2002 ja Hyrynsalmella vuonna Perhehoidossa tarvittiin Kainuussa toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon kehittämistä ja lisäämistä sekä eri asiakasryhmien perhehoidon käytäntöjen yhdenmukaistamista. Laadukas perhehoito Kainuussa -hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää ja ottaa käyttöön Kainuun lapsille, nuorille, ikäihmisille, kehitysvammaisille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille hyvä perhehoitomalli, joka tukee perhehoitajia ja tekee perhehoitoa houkuttelevaksi palvelumuodoksi asiakkaille ja luo yhden vaihtoehdon asiakkaille ja palvelujärjestelmälle. Kainuun asukasluku on n henkilöä. Koska väestöpohja on pieni, perhehoidon kehittämisessä keskeistä on alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön tiivistäminen.

6

7 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Hankkeen lähtötilanne ja tausta Hankkeen kokoonpano Yleistiedot hankkeesta Henkilöstö ja hallinto Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus Perhehoitajien työhyvinvointikysely Perhehoidon kehittämistavoitteet Perhehoidon kehittämisen IVA-arviointi: vaihtoehtoiset vaikutukset Perhehoidon toimintaa kehitetään Perhehoidon organisoiminen Sosiaali- ja terveystoimen esimiehille tehty kysely Keskeiset esitykset perhehoidon kehittämiseksi Kainuussa Kehitysvammaisten perhehoidon RAI-arviointi Projektin tavoitteet, toteutus, tulokset, arvio ja jatkokehittämisehdotuksia Pohdintaa...44

8 Liitteet: Liite 1 Perhehoidon esitteet ja lomakkeet (luetellaan) Liite 2 Perhehoitajien koulutussuunnitelma v Liite 3 Perhehoitajien rekrytointisuunnitelma v ja v Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Perhehoitajien työhyvinvointikyselyn tulokset ja kyselylomake Yhteenvetoraportti sosiaali- ja terveystoimen vastuualueen johtajille ja päälliköille osoitetusta kyselystä: Mielipiteitä ja linjauksia Laadukas perhehoito Kainuussa -hankkeelle Perhehoidon prosessi Perhehoitajan rekrytointiprosessi Perhehoidon laatuvaatimukset, arvot, toimintaperiaatteet ja laatukriteerit Vanhuspalveluiden kotihoidon RAI-arviointilomakkeen toimivuus kehitysvammaisten perhehoidossa, mittaus ja lomakepohja Liite 10 Perhehoitoasiakkaiden määrä Kainuussa Erilliset julkaisut: Perhehoidon toimintaohje Perhehoidon esitteet ja lomakkeet Lehtileikekirja Perhehoidon nykytila-analyysi

9 1. Johdanto Perhehoito on sosiaalihuoltolain 17 :n mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä vastaa kunnan sosiaalitoimi. Perhehoitoa koskevat yleiset säännökset sisältyvät sosiaalihuoltolakiin (710/1982, SHL a ). Nämä säännökset koskevat sekä yksityisenä sosiaalipalveluna tuotettua perhehoitoa että kuntien tai kuntayhtymän toimintona tuotettua toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Sosiaalihuoltolain 25 :ään voimaantulleen muutoksen mukaan perhehoito on selkeästi yksi sosiaalipalvelumuoto. Laki kohdisti perhehoidon lasten lisäksi kaikkiin niihin henkilöihin, joiden elämään perhehoidon tavoitteiden mukaisella toiminnalla voidaan vaikuttaa (lastensuojelu, kehitysvammahuolto, vanhusten huolto, mielenterveys palvelut). Samanaikaisesti säädettiin perhehoitajalaki, joka koski toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystä (Perhehoitajalaki 25 ). Perhehoitoa voidaan toteuttaa joko toimeksianto- tai ostopalvelusopimuksella. Toimeksiantosopimuksella toimivia henkilöitä kutsutaan perhehoitajiksi ja kotia perhekodiksi. Lasten ja nuorten perhehoitajista käytetään nimitystä sijaisvanhempi ja koti on sijaiskoti. Ostopalvelusopimuksella toteutettavaa perhehoitoa kutsutaan ammatilliseksi perhekodiksi ja vanhempia ammatillisen perhekodin vanhemmiksi. Laadukas perhehoito Kainuussa -hanke käsittää toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon. Toimeksiantosopimussuhteisen perhekodin ja perhehoitajan hyväksyy sijoittaja eli kunta, kuntayhtymä tai sairaanhoitopiiri. Sijoittajakunnat ja lääninhallitus valvovat perhehoidon toimintaa. Perhehoito on toimintaa, joka tapahtuu perhehoitajan omassa kodissa. Se voi olla tilapäistä: tuki-, kriisi-, lyhytaikais- tai jatkuvaa perhehoitoa ja se sopii kaikenikäisille. Perhehoidossa voi olla lapsi, nuori, ikäihminen, kehitysvammainen, vammainen ja mielenterveyskuntoutuja. Perhehoito tarjoaa kiinteän lähiyhteisön sekä perheen arkeen liittyviä kuntoutumista edistäviä ihmissuhteita, jokapäiväisiä tavanomaisia askareita, yksilöllistä hoitoa ja turvallisuutta. Perhehoidettavalla on muihin perhekodin jäseniin nähden tasavertainen asema. 1

10 2. Hankkeen lähtötilanne ja tausta Hankkeen käynnistyessä Kainuussa oli yht.139 henkilöä perhehoidossa ja 90 perhehoitajaa. Suurin osa (50 %) perhehoidon asiakkaista oli lasten tai nuorten perhehoidossa. Lapsia ja nuoria oli sijoittunut 39 % jatkuvaan perhehoitoon ja 64 % ammatillisiin perhekoteihin tai laitoshoitoon. Tukiperhehoidossa oli lapsia yhteensä 20 ja hoito tapahtui lähes kaikilla ammatillisissa perhekodeissa tai laitoshoidossa. Kehitysvammaisia lapsia, nuoria ja aikuisia sijoittui Kainuussa perhehoitoon mm. kehitysvammaisten laitoshoidon purkamisen yhteydessä 1980-luvulla. Heitä oli sijoittunut hankkeen alussa perhehoitoon yht. 42 henkilöä. Vammaisten perhehoito alkoi kokeiluna Suomussalmella v. 2007, asiakkaita oli hankkeen alkaessa yhteensä kaksi henkilöä. Ikäihmisten jatkuva perhehoito käynnistyi v Suomussalmella ja tilapäinen perhehoito Hyrynsalmella v Hankkeen käynnistyessä perhehoidossa oli yht. 8 asiakasta ja toiminta oli rajoittunut vain Ylä-Kainuun alueelle. Mielenterveyskuntoutujia sijoitettiin Kainuussa laitoshoidon purkamisen vuoksi luvulla perhehoitoon ja uusia perhehoitoasiakkaita ei sen jälkeen oltu otettu. Hankkeen alettua asiakkaita oli enää Kainuussa yht. 4 henkilöä. Kainuussa perhehoidosta ei tiedotettu riittävästi, tarvittavien uusien perhehoitajien rekrytointi ja valmennus ei ollut ennakkoon suunniteltua ja järjestelmällistä. Lasten ja nuorten perhehoidossa oli käytössä PRIDE-valmennus. Maakunta oli kouluttanut aiemmassa hankkeessa (Lastensuosuojelun sijaishuolto, tukiperhe- ja kriisipalvelu Kainuussa - hanke v ) yhden PRIDE-valmentajaparin ja he olivat valmentaneet kuusi uutta perhehoitajaa. Muiden asiakasryhmien perhehoidosta puuttui perhehoitajien valmennusohjelma. Perhehoidolta puuttui perhehoidon yhteistä toimintaa ohjaavat arvot, laatutavoitteet, laatukriteerit ja laadun arviointijärjestelmä. Perhehoitajien ohjaus, valvonta ja tuki olivat sattumanvaraisia: Perhehoitajien koulutuksen tarvetta ei ollut kartoitettu, eikä laadittu erillistä koulutussuunnitelmaa. Maakunnan järjestämää työnohjausmahdollisuutta oli ollut harvoin, eikä se ole ollut kaikkien perhehoitajien tiedossa. Perhehoitajien säännöllisiä yhteisiä tapaamisia oli järjestetty kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitajille. Perhehoitajien hoitopalkkiot ja maksukorvauskäytännöt poikkesivat eri asiakasryhmien perhehoidossa ja niiden euromäärät eivät vastanneet valtakunnan tasoa. Perhehoitajille maksettava kulukorvauksen määrä ei kattanut kulukorvaukseen liittyviä menoja. Eri asiakasryhmien perhehoitajien vapaapäivät eivät olleet määrältään samansuuruisia. Perhehoidossa olevilla asiakkaille ei ollut päivitetty asiakassuunnitelmia tai ne olivat puutteelliset. 2

11 Lasten ja nuorten perhehoito toteutui pääosin jatkuvana perhehoitona. Tukiperhehoitajille ei maakunnassa maksettu hoitopalkkiota ja sijoitukset olivat pääosin ostopalveluna Pelastakaa Lapset ry:n kautta, ammatillisiin perhekoteihin tai laitoshoitoon. Kriisiperhetoiminta oli vähäistä. Lyhytaikaista perhehoitoa, kun lapsi esimerkiksi avohuollon tukitoimenpiteenä on sijoitettu perheeseen vanhempien kuntoutumisen ajaksi tai kun lapsi odottaa adoptiota, ei ollut. Ammatillista sijaisperhetoimintaa; sijaisperhe ottaa vastaan erityishoitoa vaativia lapsia, ei myöskään ollut. Ikäihmisten, kehitysvammaisten ja vammaisten omaishoitajien hoidettavien tilapäishoidon tarve oli suuri. Osa omaishoitajista ja hoidettavista koki tarjolla olevat terveysasemien hoivayksiköiden ja maakunnan hoitokotien lyhytaikaishoitopaikat liian isoiksi laitosmaisiksi yksiköiksi. Kainuusta puuttui tilapäisiä perhehoitopaikkoja vastaamaan tähän haasteeseen. Mielenterveyskuntoutujien jatkuvaan perhehoitoon ei ollut sijoitettu uusia asiakkaita, eikä perhehoitomuodoissa ollut tilapäistä kuntouttavaa perhehoitoa. Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on tehty kehitysvammaisten perhehoidon toimintaohje v. 2007, joka oli osoittautunut riittämättömäksi Kainuun uudessa organisaatiossa. Kainuun maakunta -kuntayhtymältä puuttui yhteinen perhehoidon toimintaohje; ohje siitä, miten kuntayhtymä toteuttaa lasten, nuorten, ikäihmisten, kehitysvammaisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitoa. Nykytila-analyysissä tuli esille, että 30 % kehitysvammaisten, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten perhehoitajista oli jäämässä eläkkeelle lähimmän viiden vuoden aikana, ja sen seurauksena uusien perhehoitajien rekrytoinnin tarpeellisuus vahvistui. Runsaasti tukea ja apua tarvitsevat asiakkaat olivat ohjautuneet laitoshoitoon tai laitoshoidon omaiseen ammatillisiin perhekoteihin. Toimintatapa on ollut kallista ja laatu on vaihtelevaa. Projektipäällikkö Marjatta Kurki ja lasten ja nuorten perhehoidon sosiaalityöntekijä Helena Juutinen Eduskuntatalon seminaarissa; Perhehoito Suomessa ja sen kehittäminen, maalikuussa

12 Perhehoidon asiakkaat ja kodit Lapset Kehitysvammaiset Vammaiset Ikäihmiset Mielenterveyskuntoutujat Asiakkaita Koteja Perhehoitajien ja -hoidettavien keski-ikä Kainuussa v Perhehoito perhehoitajat perhehoidettavat Lapset ja nuoret 47 v 10 v Kehitysvammaiset 56,5 v 34 v Vammaiset 50,6 v 41 v Mielenterveyskuntoutujat 55 v 58 v Ikäihmiset 56 v 76,6 v 4

13 3. Hankkeen kokoonpano 3.1 Yleistiedot hankkeesta Virallinen nimi: Laadukas perhehoito Kainuussa -hanke Toteutusaika: Hallinnoija: Rahoittaja: Rahoitus: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Oulun lääninhallitus Kokonaisrahoitus yht e, josta valtionavustus e Henkilöstö: Hankevetäjä Marjatta Kurki, sairaanhoitaja Hilkka Pääkkönen ( ja ), osa-aikainen projektisihteeri Tarja Karjalainen (20 %). Esimies: Kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen Ohjausryhmä: Marita Pikkarainen, kehittämispäällikkö, Kainuun maakunta - kuntayhtymä Marja-Liisa Komulainen, erityissuunnittelija, Kainuun maakunta kuntayhtymä, ohjausryhmän puheenjohtaja Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö, Perhehoitoliitto ry Helena Ylävaara, perhepalvelujohtaja, Kainuun maakunta - kuntayhtymä Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, Kainuun maakunta - kuntayhtymä Mauno Saari, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut johtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Seija Tyrmi, Soten yhteiset palvelut, johdon tuki, asumispalveluiden ostopalvelusuunnittelija, Kainuun maaunta -kuntayhtymä Anneli Valtanen, perhehoitaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Varajäsen, Sissi Sarste-Tolvanen, perhehoitaja, PRIDE -kouluttaja, Kainuun perhehoitajat ry:n puheenjohtaja Kaisu Hankkila, ikäihmisten perhehoitaja, Kainuun maakunta - kuntayhtymä Sirkka Lehtonen, kehitysvammaisten perhehoitaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä 5

14 Matti Nissinen, Kainuun Kehitysvammaisten tukipiiri ry. puheenjohtaja, Varajäsen, Ritva Nevalainen; Kainuun Kehitysvammaisten tukipiiri ry Maija Pelkonen, rahoittajan edustaja, sosiaalitarkastaja, Oulun lääninhallitus Marjatta Kurki, projektipäällikkö, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Tarja Karjalainen, toimistosihteeri, Kainuun maakunta kuntayhtymä, ohjausryhmän sihteeri 3.2 Henkilöstö ja hallinto Projekti alkoi Hankesuunnitelman mukaan hankkeeseen palkattiin projektipäällikkö (Marjatta Kurki), joka vastasi hankkeen koordinoinnista ja hallinnollisista tehtävistä sekä osa-aikainen toimistosihteeri (Tarja Karjalainen) vuosille 2008 ja Hankkeeseen palkattiin kehitysvammaisten perhehoidon RAI-arviointia varten projektityöntekijä Hilkka Pääkkönen ajalle ja Hanke sijoittui hallinnollisesti sosiaali- ja terveystoimen yhteisten palveluiden vastuualueelle ja sosiaali- ja terveysjohdontuen yksikköön. Hankkeesta vastasi kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen ja yhteyshenkilönä toimi sosiaalialan erityissuunnittelija Marja-Liisa Komulainen. Kehittämistyöhön osallistuivat myös perhepalvelujen, vanhuspalvelujen ja mielenterveys- ja riippuvaisuuksien hoidon johto ja työntekijöitä. Lisäksi projekti teki tiivistä yhteistyötä lastensuojelun sijaishuoltoyksikön kanssa ja vammaispalvelujen kehittämishankkeen: vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen ( ) sekä Perhehoitoliiton perhehoitajien rekrytointihankkeen kanssa. Osallistuminen toteutui yhteisten koulutusten ja kokousten kautta. Hankkeessa oli yhteistyökumppanina Kainuun perhehoitajat ry sekä Kainuun Kehitysvammaisten tukipiiri ry. Ohjausryhmä Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä 14 kertaa, ensimmäinen kokous oli Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi sosiaalialan erikoissuunnittelija Marja-Liisa Komulainen ja sihteerinä toimi toimistosihteeri Tarja Karjalainen. Projektityöryhmä Hankkeen tueksi perustettiin projektityöryhmä. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran ja hankkeen aikana yhteensä 14 kertaa. Projektityöryhmään kuuluivat Kainuun maakunta -kuntayhtymän perhehoidon vastuuhenkilöt. Projektityöryhmässä oli mukana tarvittaessa asiantuntijoita mm. Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutuspäällikkö, laatusihteeri ja Kainuun Perhehoitajat ry:n edustus. Projektityöryhmä käsitteli kehittämiseen liittyviä asioita kuten perhehoidon esitteitä, perhehoidon muodot, perhehoitajien hoitopalkkioita ja maksukorvauksia, perhehoitajan tu- 6

15 ki, perhehoidon rekrytointisuunnitelma, perhehoidon toimintaohje, lomakkeet, palveluprosessit, laatuvaatimukset, -kriteerit, arvot ja toimintaperiaatteet. Projektityöryhmään kuuluivat: Lasten ja nuorten perhehoidon vastuuhenkilö; sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Helena Juutinen Kehitysvammaisten ja vammaisten perhehoidon vastuuhenkilö; vs. kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijä Ritva Kaikkonen, Ikäihmisten perhehoidon vastuuhenkilö seutu II; asumispalvelupäällikkö (seutu II) Kirsi Moisanen, Mielenterveyskuntoutujien perhehoidon vastuuhenkilö; aikuisten mielenterveys palvelut ja riippuvaisuuksien hoidon sosiaaliohjaaja Piia Huttunen. Projektipäällikkö Marjatta Kurki 7

16 4. Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Laadukas perhehoito Kainuussa -hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää ja ottaa käyttöön laadukas perhehoitomalli Kainuun lapsille, nuorille, ikäihmisille, kehitysvammaisille, vammaispalveluasiakkaille, pitkäaikaissairaille ja mielenterveyskuntoutujille 4.1 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena olivat: 1. Maakunnassa on yhteiset perhehoidon laatutavoitteet ja -kriteerit sekä arviointisuunnitelma 2. Maakunnalla on yhtenäinen toimintaohje, jolla yhtenäistetään Kainuun maakunta -kuntayhtymän käytäntöjä toteuttaa lapsille, nuorille, ikäihmisille, kehitysvammaisille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille perhehoitoa 3. Palvelurakennetta kehitetään siten, että se tukee perhehoitajia ja tekee perhehoitoa houkuttelevaksi palvelumuodoksi asiakkaille: Toiminta on yksilöllistä ja asiakaskeskeistä Jokaiselle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen asiakas-/ hoito-, palvelu-, kuntoutus- ja tukisuunnitelma, jota arvioidaan tarvittaessa ja säännöllisesti Omaisten ja läheisten kanssa tehdään hyvää yhteistyötä Perhehoitajan vapaiden järjestämistapa tukee työssä jaksamista Perhehoitajien hoitopalkkio perustu yhdenmukaisin arviointikriteereihin ja kustannuskorvaukset ovat oikeudenmukaisia Koulutus on jatkuvaa ja suunnitelmallista Perhehoitajille toteutetaan järjestelmällistä virkistys- ja vertaisryhmätoimintaa Suunnataan sosiaalialan resurssia ohjaus- ja neuvontatyöhön Tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa 4. Perhehoidon järjestämiseen kehitetään hyvä koordinaatiojärjestelmä 5. Vahvistetaan perhehoidon osuutta palvelutarjonnassa tiedottamalla perhehoidosta ja nostamalla perhehoidon imagoa ja tunnettavuutta 6. Kehitetään rakenteet perhehoitajien rekrytointiin ja suunnitellaan uusien perhehoitajien valmennus 8

17 5. Hankkeen toteutus 5.1 Perhehoitajien työhyvinvointikysely Hankkeen toteuttaminen alkoi nykytilakartoituksen tekemisellä, osana sitä tehtiin perhehoitajien työhyvinvointikysely (12/2007 2/ 2008). Kyselyn tavoitteena oli kehittää perhehoitajan työssä jaksamista ja koulutusta. Kysely lähetettiin 68 perhehoitajalle, vastausprosentti oli 65 %, tulokset olivat hyvin suuntaa antavia. Kyselyn keskeiset tulokset: Tausta ja koulutus Kyselyn vastanneilla perhehoitajilla oli sosiaali- ja terveysalankoulutusta 41 %:lla ja alan työkokemusta ennen perhehoitajaksi ryhtymistä 78 % perhehoitajista. Aiempi työkokemus oli suurimmalla osalla ko. perhehoitajista kodinhoitajana, perhepäivähoitajana tai omaishoitajana. Perhehoitajan työ ja vapaa-aika Useimmat lasten ja nuorten perhehoitajat kokivat perhehoitajuuden niin, että eivät tiedostaneet olevansa ammatillisia perhehoitajia, vaan normaalia vanhempia. Muiden asiakasryhmien perhehoitajat kokivat perhehoidon työksi ja siihen on oltava aito kiinnostus. Perhehoitajan työ koettiin joskus raskaaksi, mutta erittäin antoisaksi. Vammaispalvelun ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitajien mielestä vapaapäiviä tulisi saada enemmän kuin 40 pv/vuosi, koska työssä ei ole viikonloppuvapaita (kyseessä oli paikallinen sovellutus). Ikäihmisten perhehoitajat esittävät, että heillä (12 vapaapäivää vuodessa) tulisi tasavertaisuuden nimessä olla saman verran vapaapäiviä, kuin muiden asiakasryhmien perhehoitajilla. Lasten perhehoidossa maksettiin kaikille perhehoitajille vapaapäivistä rahallinen korvaus. Suurin osa lasten perhehoitajista oli sitä mieltä, että toimitaan kuin normaali perhe ja lomakorvaus rahana oli hyvä ratkaisu. Perhehoitajien palkkiot Kyselyyn vastanneista perhehoitajista n. 60 % oli sitä miltä, että hoitopalkkio ei vastaa työn vaativuustasoa eikä sitovuutta ja 32 % sitä mieltä, että kulukorvaus ei kata siihen kuuluvia menoja, koska indeksikorotus ei vastaa yleistä hintatason nousua kuten ruoka-, vaate-, harrastuskulut ja asumiseen liittyvät menot: sähkö, lämmitys, vesi ym. Ikäihmisten perhehoitajat olivat tyytymättömiä hoitopalkkioon, kulukorvaukseen ja vapaapäiviin, koska ne erosivat muiden asiakasryhmien perhehoitajien palkkioista, maksukorvauksista ja vapaapäivistä. 9

18 Perhehoitajan työssä jaksaminen ja tuki Perhehoitajana jaksamiseen vaikuttavia asioita olivat kyselyn tulosten mukaan mahdollisuus tarvittaessa työnohjaukseen, osallistua vertaisryhmätoimintaan, säännöllinen koulutus ja hoidettavalle hoitopaikka koulutuksen ajaksi. Kyselyyn vastanneet perhehoitajat toivoivat myös tapaamisia yhdessä perhehoitajien kanssa sekä koko perheelle järjestettäviä virkistäviä tapahtumia esim. liikunnallisia tapahtumia, kylpyläretkiä ja leirejä. Perhehoitajana jaksamiseen vaikuttaa myös mahdollisuus saada keskustella esim. oman sosiaalityöntekijän tai perheneuvolan työntekijän kanssa ja että saa tarvittaessa kotimiesapua kotiin kun perhehoitaja sairastuu tai lähtee asioille. Tarpeellinen apu ja ohjaus perhehoidettavan hoitoon liittyvissä asioissa oli kyselyyn vastanneiden perhehoitajien mielestä se, että saa riittävästi perehdytystä ja tietoa perhehoidettavasta ennen sijoitusta. Perhehoitaja tarvitsee apua ja ohjausta mm. lapsen tunne-elämään liittyvissä ongelmissa, perhehoidettavan kuntoutukseen liittyvissä asioissa, eri sairauksista ja omaisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Jos perhehoidettavalla olisi tukihenkilö, virkistäisi se koko perhettä. Perhehoitajat, kehitysvammaisten perhehoidon vastuuhenkilö sekä hankkeen projektipäällikkö nimipäiväkahvilla maaliskuussa 2008 Perhehoitajien halukkuus ottaa lisää uusia perhehoidettavia 25 kyselyyn vastanneista perhehoitajista ilmoitti haluavansa ottaa lisää perhehoidettavia. Heistä 15 voisi ottaa heti perheeseen asumaan uusia perhehoidettavia, osa 3-5 v kuluttua. Perhehoitajien kyselyn tulokset on analysoitu keskustellen perhehoitajien, perhehoidon vastuuhenkilöiden, ao. päällikkötason, hankkeen projektityö- ja ohjausryhmän kanssa. 10

19 Kyselyn vastauksissa esiin nousseet asiat on huomioitu Kainuun maakunta - kuntayhtymän perhehoidon kehittämistavoitteissa Liite 4: perhehoitajien työhyvinvointikysely 5.2 Perhehoidon kehittämistavoitteet nykytila-analyysin pohjalta Hankkeessa tehtiin nykytila-analyysi. Siinä tehtiin kartoitus eri asiakasryhmien perhehoidon asiakkaista, perhehoitajista, perhehoitajien hoitopalkkioista ja maksukorvauksista sekä niiden maksukäytännöistä poikkeustilanteissa, perhehoitajien vapaapäivistä, asiakassuunnitelmista, koulutuksesta ja valmennuksesta, tuesta, perhehoidon asiakasmaksuista ja palvelun tuottamisen kustannusvertailu. Perhehoidon nykytila-analyysissa kartoitettiin eri asiakasryhmien perhehoidon erilaisuudet ja yhteneväisyydet sekä ko. selvityksen pohjalta perhehoidon yhteiset kehittämistavoitteet. Ne käytiin läpi tulosalueen johtajien ja vastuualueen päälliköiden kanssa. Perhehoidon yhteiset kehittämistavoitteet Perhehoidon yhteisiksi kehittämistavoitteiksi nousi: 1. RAI -arvioinnin soveltuvuuden selvittäminen perhehoitoasiakkaan palvelutarpeen arviointiin, palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja hoitoisuuden kriteerinä hoitopalkkiota päätettäessä. 2. Perhehoitajien hoitopalkkioiden ja korvausten tarkistaminen niin, että ne ovat riittävät ja oikeudenmukaiset. Samalla tarkistetaan maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta sekä käynnistämiskorvauksen maksamisen ohjeistus yhdenmukaiseksi kaikkien asiakasryhmien perhehoidossa. Perhehoitajien vapaapäiväoikeuksien tarkistaminen samanlaisiksi; tavoitteena 40 kalenteripäivää/vuosi. 3. Riittävien sosiaalialan henkilöstöresurssien turvaaminen perhehoitoon: Lisäresurssilla haluttiin turvata perhehoitajien, perhehoidettavien ja heidän omaisten ohjaus, tuki ja valvonta hoidon ajalla, uusien perhehoitajien rekrytointi ja valmennus sekä taata tukiperheiden tukemisen riittävyys sekä resurssit toiminnan ylläpitämiseen ja valvontaan. Lisäresurssitarvetta arvioitiin yhdessä esimiesten kanssa seuraavasti: - Sijaishuoltoyksikköön lisätään yksi sosiaalityöntekijää ja 6 sosiaaliohjaajaa - Kehitysvammaisten ja vammaisten perhehoitoon lisätään yksi sosiaaliohjaaja 11

20 4. Perhehoitajan sijaisjärjestelyjen turvaaminen Tavoitteeksi nousi, että perhehoitajalla on mahdollisuus saada sairasloman, koulutuksen, työnohjauksen sekä vertaisryhmätoiminnan aikana tarvittaessa kotiin sijainen (kiertävä perhehoitaja). Tilapäinen perhehoitaja voi toimia myös kiertävänä perhehoitajana. 5. Maakunnan työnohjausmahdollisuudesta ja sen järjestämisestä tiedottaminen tarvittaessa perhehoitajalle. Tavoitteeksi haluttiin, että työnohjaus on perhehoitajan työaikaa ja sijoittaja järjestää perhehoidossa olevalle hoidon työnohjauksen ajaksi. 6. Vertaisryhmä ja virkistystoiminnan järjestäminen perhehoitajille, huostaan otetuille lapsille, biologisille lapsille ja sijaishuoltoon sijoitettujen lasten biologisille vanhemmille yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ennakkoon tehdyn toimintasuunnitelma mukaan. Toimenpiteinä tavoitteeseen pääsemiseksi nähtiin mm. - Perhehoidon työntekijöitä kouluttaminen vertaisryhmäohjaajiksi - Vertaisryhmän ohjaajana olevalle sijaisvanhemmalle tai perhehoitajalle maksetaan ohjauksesta korvausta sekä korvaus matkoista. - Mielenterveyskuntoutujien perhehoidossa toimii vertaistukena tapauskohtainen työryhmä - Oppilaitosten, seurakunnan, kyläyhdistysten ja maakunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa järjestetään virkistys- ja palvelupäiviä koko perheille. - Järjestöjen kanssa järjestetään yhteistyönä perhehoidossa oleville ikäihmisille tukihenkilötoimintaa: apua ulkoiluttamiseen, asiointeihin ja mahdollistaa osallistumisen kodin ulkopuolisiin kulttuuri- ja harrastustilaisuuksiin. 7. Täydennyskoulutussuunnitelman tekeminen perhehoitajille Koulutusta seurataan henkilökohtaisella koulutuskortilla. Koulutussuunnitelmassa huomioidaan myös perhehoidon työntekijöiden koulutus 8. Uusien perhehoitajien rekrytointi ja valmennus/koulutus säännöllisesti Tämän arvioitiin toteutuvan siten, että - Perhehoitajien rekrytointia varten tehdään ennakkoon suunnitelma. - Perhehoitajille suunnitellaan valmennusohjelmat. - Lasten ja nuorten sekä kehitysvammaisten perhehoitoon koulutetaan omat PRIDE-valmentajat. - Lasten ja nuorten perhehoitoon järjestetään sosiaalityöntekijöille koulutus sukulaissijaisperhehoidon valmennukseen. 9. Perhekodeissa tulee huomioida turvallisuuteen liittyvät asiat: kartoitetaan vaarat, miten niitä ennaltaehkäistään ja järjestetään turvallisuuteen liittyvää koulutusta yhteistyössä palo- ja pelastustoimen kanssa. 10. Perhehoidon ohjaus- ja valvontakäynneistä laaditaan yhteinen toimintaohje 11. Perhehoitajilla tulisi olla samat henkilöstöedut kuin maakunnan viran- ja toimen haltijoilla. 12. Perhehoidon organisaatio toimii niin, että perhehoidossa toimii eri vastuualueita tukeva koordinaatiomalli tai perhehoidolla on oma tulosyksikkö. 13. Perhehoidolla on perhehoidon toimintaa tukeva ja ohjaava atk-ohjelma. 12

21 14. Yhteistyön kehittäminen perhehoidon, kolmannen sektorin ja alan oppilaitosten kanssa. Suunnitellaan tukihenkilötoimintaa, palvelu- ja virkistyspäiviä, leirejä ja retkiä Uusintakyselyn toteuttaminen perhehoitajille v Lisäksi nähtiin tärkeäksi, että perhehoidossa oleville asiakkaille tehdään tyytyväisyyskysely. 16. Tiedottaminen perhehoitajille mahdollisuudesta saada omaan maksuosuuteen kotitalousvähennys, mikäli he palkkaavat apua kotitaloustöihin tai ostavat apua kotiin. 17. Järjestöjen ja perhehoitajien informoiminen toistensa toiminnasta sekä mahdollisuudesta tehdä perhehoidossa yhteistyötä. 18. Tarvittavien uusien perhehoitajien tarve hankkeen aikana Kainuussa Suluissa tarvittavien perhehoitajien määrä /v. Lasten ja nuorten perhehoitajia yht. 35/vuosi ja 2 kiertävää perhehoitajaa Kehitysvammaisten ja vammaisten perhehoitajia yht. 18 / vuosi ja 2 kiertävää perhehoitajaa Aikuisten mielenterveyspalvelut perhehoitajia yht. Selvitys kesken, valmistuu lokakuussa 2009 Ikäihmisten perhehoitajia yht. 15 ja 2 kiertävää perhehoitajaa Tarvittavia uusia perhehoitajia Jatkuvia perhehoitajia 10 (10/v) 8 (8/v) Tilapäisiä perhehoitajia 15 (10 15 /v) 10 (6/v) 3 12 (3/v) Kiertäviä perhehoitajia Yhteensä yht. ph= perhehoitaja Tarvittavien perhehoitajien määrä perustuu Kainuun perhehoidon nykytila-analyysissä esiin nousseeseen arvioon ja sitä arvioidaan vuosittain. 5.3 Perhehoidon kehittämisen IVA -arviointi: vaihtoehtoiset vaikutukset Hankkeessa tehtiin väliarviointia perhehoidon kehittämisestä ja organisoinnista Hankkeen projektiryhmässä ja ohjausryhmässä arvioitiin IVA-menetelmällä (prosessi, jossa arvioidaan ennalta tietyn hankkeen vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin) perhehoidon toimintaa. Vertailtavina olivat vaihtoehdot: perhehoidon toiminta jatkuu nykyisellään/perhehoidon toimintaa kehitetään: 13

22 5.3.1 Perhehoidon toimintaa kehitetään Vaikutus asiakkaisiin Vaikutus henkilöstöön Vaikutus talouteen Vaikutus terveys- ja hyvinvointierojen kaventumiseen Toiminta jatkuu nykyisellään Toiminta on vähenemässä Perhehoitajista on puute. Eri asiakasryhmät toteuttavat eri tavalla käytännössä perhehoitoa Perhehoidolla ei ole laatujärjestelmää. Ei saada uusia perhehoitajia. Sosiaalialan henkilöstöllä ei ole riittäviä mahdollisuuksia tukea perhehoitoa. Perhehoitajilta puuttuu suunnitelmallinen koulutus, tuki, ohjaus ja valvonta. Perhehoitajien palkkiot ja kulukorvaukset eivät ole oikeudenmukaisia Perhehoitajien puute aiheuttaa palvelun järjestämistä kalliimmalla tavalla: ostopalvelu lisääntyy Lapsia ja nuoria otetaan huostaan ja sijoittuu laitoshoitoon. Isomman palveluyksikön kuin perhehoito mahdollisuudet tarjota lapsille tai nuorelle yksilöllistä hoitoa ja turvaa ovat rajallisemmat. Laitoshoito ei ole yksilöllistä, eikä kuntouttavaa hoitoa. Se kaventaa elämänlaatua ja aiheuttaa masennusta Toimintaa kehitetään Perhehoitoa lisätään ja kehitetään. Perhehoito on valintamahdollisuus sijaisvanhemmuudelle, kotihoidolle tai asumispalvelulle. Perhehoito on kuntouttava, yksilöllisen, kodinomaisen hoidon mahdollistaja ja antaa turvaa. Asiakasryhmien perhehoidolle tulee yhtenäiset tavat ja käytännöt toimia. Perhehoidolla on laatujärjestelmä. Uusille perhehoitajille valmennus ja koulutus on jatkuvaa. Sosiaalialan puuttuvaa resurssia lisätään. Perhehoitajille laaditaan täydennyskoulutussuunnitelma Perhehoitajien ohjaus ja tuki on jatkuvaa ja perhehoidon valvonta on turvattu Perhehoitajien palkkiot ja maksukorvaukset ovat oikeudenmukaisia Perhehoito on kustannustehokasta ja laadukasta toimintaa. Perhehoitoa lisäämällä, hankkeessa arvioitulisätarve huomioiden, saadaan lasten ja nuorten sekä kehitysvammaisten perhehoidossa kustannussäästöä. Lasten ja nuorten lyhytaikaisella perhehoidolla tuki- ja kriisiperhehoidolla, pystytään ennaltaehkäisemään, että lapsen terveydentila ei huonone. Riittävällä perhehoidolla taataan lapsille ja nuorille omaa kotia ja perhettä vastaava elämäntilanne hänen ja hänen läheistensä kriisitilanteessa ja laadukas ehjä elämä. Perhehoitajien valmennus ehkäisee virhesijoituksen ja lapsen tai nuoren ajautumisen sijaisperheestä toiseen tai laitokseen. Riittävä sosiaaliresurssien lisääminen takaa perhehoitajalle ja hoidettavalle ja hänen läheiselle ohjauksen tuen, valvonnan ja selviämisen perheen kriisitilanteesta. Perhehoito edistää kuntoutumista ja sosiaalista kanssakäymistä. Perhehoito tukee kotona asumista. 14

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.12.2016 Espoon kaupunki 2016 1 (7) Yleisesti Tässä toimintaohjeessa lyhytaikaisella ympärivuorokautisella hoidolla

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9. Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden palvelumuoto Tampereella Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.2013 Esityksen sisältö Perhehoito ideasta palveluksi Mitä perhehoidon

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1 Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito 145 Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset 1.7.2016 alkaen (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen) Hallitus on antanut esityksen lain muuttamiseksi. Kuntayhtymän on ryhdyttävä toimenpiteisiin

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen Kainuun osahankkeen ohjausryhmä. Scandic Kajanuksen kokoustila 9, Koskikatu 3 Kajaani

Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen Kainuun osahankkeen ohjausryhmä. Scandic Kajanuksen kokoustila 9, Koskikatu 3 Kajaani 1 (5) Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen Kainuun osahankkeen ohjausryhmä Aika 7.12.2010 klo 12.00 14.40 Paikka Osallistujat: Scandic Kajanuksen kokoustila 9, Koskikatu 3 Kajaani Horttana

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

SODANKYLÄÄN. Vs. vanhustyönjohtaja Anitta Kaisanlahti PERUSTURVAPALVELUT

SODANKYLÄÄN. Vs. vanhustyönjohtaja Anitta Kaisanlahti PERUSTURVAPALVELUT Sodankylä IKÄIHMISTEN PERHEHOITO SODANKYLÄÄN Vs. vanhustyönjohtaja Anitta Kaisanlahti 1.3.2013 TYÖSTÄMISEN PROSESSI 2000 luvun alkupuolella KOHO-hankkeessa 2012, kevät perhehoitoon liittyvä koulutus Kemissä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Laadukas perhehoito Kainuussa -hanke Sosiaali- ja terveyslautakunta 4.11.2009 294 Sisällys 1. Perhehoito... 1 1.1 Perhehoidon lainsäädäntö... 1 1.2

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki 1.4.2015 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset alkaen

Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset alkaen n hallitus! T 1 21! T 2 Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset tarkistetaan Sosiaali- ja terveysministeriön 3.12.2015 laatiman

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu Päivämäärä 03.02.2017 Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu 03.02.2017 Yhteenveto Henkilöiden lukumäärä 94 (102) Keski-ikä 81,17 Nainen 63,83% Mies 36,17% RUG-III/HC_22,

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Liisa Niiranen Länsipohjan tuotantoalue-integraatio 2 Länsipohjan tuotantoalue-valmistelu 3 4 Prosessien arviointikriteerit Ikäihmisten

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

FSHKY / KEHITYSVAMMAHUOLTO / PERHEHOITO. Perhehoidon toimintaohje Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (6)

FSHKY / KEHITYSVAMMAHUOLTO / PERHEHOITO. Perhehoidon toimintaohje Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (6) 1 (6) FSHKY / KEHITYSVAMMAHUOLTO / PERHEHOITO Perhehoidon toimintaohje 2017 1. KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOIT- TEET Perhehoidon tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. 1.8.2015 alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut. 1.8.

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. 1.8.2015 alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut. 1.8. Omaishoidon tuen Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.6.2015 1 1 Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tukea koskevan lain (937/2005) tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta

Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Vammaisten ja ikäihmisten maakunnallista perhehoidon koordinointi- pilottia on toteutettu kaksivuotisen kuntien välisen

Lisätiedot

MITÄ ON IKÄIHMISTEN PERHEHOITO? Maria Kuukkanen

MITÄ ON IKÄIHMISTEN PERHEHOITO? Maria Kuukkanen MITÄ ON IKÄIHMISTEN PERHEHOITO? Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona Pitkäkestoista

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä RAI-seminaari 4.4.2013 26.3.2013 IIPA/Sari Jokinen 1 Esityksen sisältö Kuntakyselyn toteutuksesta Alustavia lukuja Kuntavastaajien esiin tuomia kehittämistarpeita

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana

Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana VII Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylässä 9.-, hallitussihteeri STM/STO Lähtökohdat Lähtökohta 1: lainsäädäntö Lastensuojelulaki 50.

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 33 17.03.2016. Omaishoidontuen myöntämisperusteet 1.4.2016 alkaen 649/05.12.00/2013. Perusturvalautakunta 17.03.

Perusturvalautakunta 33 17.03.2016. Omaishoidontuen myöntämisperusteet 1.4.2016 alkaen 649/05.12.00/2013. Perusturvalautakunta 17.03. Perusturvalautakunta 33 17.03.2016 Omaishoidontuen myöntämisperusteet 1.4.2016 alkaen 649/05.12.00/2013 Perusturvalautakunta 17.03.2016 33 Yleistä omaishoidontuesta Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2016-17 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoitolaki 263/2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 ASIAKKUUS Kehitysvammapalveluiden Vammaispalveluiden Omaishoidon Asiakkaan kotikunta: 2 PALVELUSUUNNITELMA

Lisätiedot