plus Lasaretti 2010 Robotti tuli kirurgin avuksi Mer svensk service Aluesairaalat lähellä potilasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "plus Lasaretti 2010 Robotti tuli kirurgin avuksi Mer svensk service Aluesairaalat lähellä potilasta"

Transkriptio

1 plus Lasaretti 2010 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti asukkaille Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts informationsblad till invånarna MARRASKUU Robotti tuli kirurgin avuksi Mitäpä ajattelisit, jos lääkärisi kertoisi, että sinut leikkaakin robotti? Robotin avustamia leikkauksia on tehty Turun yliopistollisessa keskussairaalassa viime toukokuusta alkaen. Lue lisää sivulta 4. Aluesairaalat lähellä potilasta Sairaanhoitopiirin neljä aluesairaalaa tarjoavat monipuolisen valikoiman erikoissairaanhoidon palveluja lähellä potilasta. Yhteistyö TYKSin erikoislääkäreiden kanssa on tiivistynyt. Lue lisää sivuilta Mer svensk service ÅUCS satsar nu mera än tidigare på att få den svenska servicen att fungera och har nyligen antagit ett språkprogram som mera detaljerat visar hur det skall fungera. Läs mer på sidan 6.

2 2 PÄÄKIRJOITUS / ledare Kymmenen sairaalaa palveluksessanne Olli-Pekka Lehtonen sairaanhoitopiriin johtaja direktör för sjukvårdsdistriktet Hyvät lukijat, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat palvelevat kaikkia Varsinais-Suomen 29 kunnan asukkaita. Kiireellisen hoidon annamme aina kaikille apua tarvitseville. Oman piirimme lisäksi annamme Satakuntaan yliopistosairaalatason palvelut. Tärkeä osa toimintaamme on osallistumisemme tutkimukseen ja opetukseen Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja muiden tutkimus- ja opetuslaitosten kanssa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri täyttää vuodenvaihteessa 20 vuotta. Kunnat hyväksyivät sairaanhoitopiirin perussäännön ja Turun ja Porin lääninhallitus vahvisti sen Aiemmin erillisten kuntainliittojen omistamat yhdeksän sairaalaa liitettiin yhden kuntayhtymän hallintaan. Paimion sairaala liitettiin jo vuonna 1987 Turun yliopistolliseen keskussairaalaan tuberkuloosilain kumoamisen yhteydessä. Nyt kaikki sairaanhoitopiriin sairaalat toimivat yhtenä kokonaisuutena ja ovat kaikkien kuntalaisten käytössä. Käytämme voimavarojamme tehokkaasti, niin että tyhjää kapasiteettia olisi mahdollisimman vähän. Jotta voisimme pitää jonotusajat mahdollisimman lyhyinä, tarjoamme joskus tutkimus- tai hoitopalvelun sairaalasta, joka voi olla etäämpänä kuin potilasta lähinnä oleva sairaala. Tässä Lasaretti Plus-numerossa esittelemme toimintaamme sairaaloittain. Se on historiastamme johtuva tapa jäsentää palveluitamme, mikä samalla korostaa niiden hyvää alueellista saatavuutta. Sairaalarakennuksia tärkeämmät ovat kuitenkin yli työtekijäämme, osaamisemme ja jatkuva kehittymisemme. Uudistamme palvelutapamme vuodesta 2013 lähtien. Muutos alkaa Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Muutoksessa jaamme toimintamme vastuut sairausryhmien mukaan, ei sairaaloiden tai sairaalayksiköiden mukaan. Tällaisia potilaiden sairauksiin perustuvia alueita ovat esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydänsairaudet, hermosairaudet ja vatsasairaudet. Tavoittelemme uudistuksella potilaskeskeisyyttä, parempaa työtyytyväisyyttä ja kustannustehokkuutta. Hyvä palvelu syntyy, kun potilas kokee itsensä tasavertaiseksi palvelun tuottajan kanssa ja kun hänen kohtelunsa on kunnioittavaa, ammattitaitoista ja oikeudenmukaista. Terveydenhuollossa tasavertaiseksi kokeminen on aina jossain määrin haaste. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä on kattava palveluverkosto ja osaava henkilökunta. Haluamme kehittyä luotettuna erikoissairaanhoidon palveluiden tuottajana. Päästäksemme tavoitteeseemme meidän on tunnettava paremmin palveluidemme käyttäjät ja heidän mielipiteensä. Tämä Lasaretti Plus on osa potilasviestintäämme; tulevaisuudessa haluamme oppia potilailtamme, miten palveluitamme pitää kehittää. t o i m i t u s t i e d o t Lasaretti Plus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirintiedotuslehti asukkaille Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts informationsblad till invånarna. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Päätoimittaja Olli-Pekka Lehtonen, toimituspäällikkö Esa Halsinaho. Toimituskunta: Olli-Pekka Lehtonen (pj.), Esa Halsinaho, Anne Hedman, Hannele Heine, Päivi Nygren, Turkka Tunturi, Maria Vuorenmäki. Toimittajat: Matti Hyyppä, Mathias Luther, Markku Näveri, Juha Syrjä, Tuula Vainikainen. Taitto: Sek Pro Oy. Paino: Lehtiyhtymä Oy, Tuusula Jakelu: Itella Oyj, julkisena tiedotteena Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kaikkiin talouksiin, noin kpl. Julkaisijan yhteystiedot: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Puh. (02) , telefaksi (02) Sähköposti: tiedotus@tyks.fi. Kannen kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy. Tio sjukhus till Er tjänst Bästa läsare, Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts sjukhus betjänar invånarna i alla 29 kommuner i Egentliga Fintidigt betonar deras goda regionala tillgänglighet. Viktigare våra tjänster som har sin grund i vår historia, något som samland. Brådskande vård ger vi alltid till alla dem som behöver än sjukhusbyggnaderna är i alla fall våra över anställda, hjälp. Förutom vårt eget distrikt ger vi också tjänster på universitetssjukhusnivå till Satakunta. Från och med år 2013 förnyar vi vårt betjäningssätt. Fö- vår kompetens och vår kontinuerliga utveckling. En viktig del av vår verksamhet är att delta i forskning rändringen tar sin början på Åbo universitetscentralsjukhus. och undervisning tillsammans med Åbo universitet, Åbo yrkeshögskola och andra institutioner för forskning och underligt sjukdomsgrupper, inte enligt sjukhus eller sjukhusenheter. Vid förändringen fördelar vi ansvaret för vår verksamhet envisning. Sådana här områden som baserar sig på patienternas sjukdomar är till exempel sjukdomar i stöd- och rörelseorganen, Vid årsskiftet fyller Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt 20 år. Kommunerna godkände den grundstadgan hjärtsjukdomar, nervsjukdomar och magsjukdomar. Genom för sjukvårdsdistriktet och den stadfästes av Länsstyrelsen i reformen strävar vi till patientcentrerad verksamhet, bättre Åbo och Björneborgs län den De nio sjukhus som tillfredsställelse i arbetet och kostnadseffektivitet. de skilda kommunförbunden tidigare ägt fusionerades den En god betjäning uppstår när patienten känner sig jämbördig med producenten av tjänsterna och då bemötandet av så att de administrerades av en samkommun. Pemar sjukhus fusionerades redan år 1987 med Åbo universitetscentralsjukhus i samband med att tuberkuloslagen upphävdes. Att känna sig jämbördig utgör alltid i viss mån en utma- patienten är respektfullt, professionellt och rättvist. Nu fungerar alla sjukhus i sjukvårdsdistriktet som en enda ning inom hälsovården. helhet och står till alla kommuninvånares tjänst. Vi utnyttjar våra resurser effektivt, så att det skall finnas så lite tom servicenät och en kunnig personal. Vi vill utvecklas som en Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt har ett täckande kapacitet som möjligt. För att vi skall kunna hålla kötiderna pålitlig producent av specialiserade sjukvårdstjänster. För att så korta som möjligt erbjuder vi ibland undersöknings- eller uppnå vårt mål måste vi bättre känna dem som utnyttjar våra vårdtjänster på något sjukhus som kan vara längre bort beläget tjänster och vilka åsikter de har. Det här numret av Lasaretti än det sjukhus som ligger närmast patienten. Plus är en del av vår patientinformation; i framtiden vill vi av I det här numret av Lasaretti Plus-tidningen presenterar våra patienter få höra hur våra tjänster bör utvecklas. vi vår verksamhet per sjukhus. Det är ett sätt att strukturera

3 3 Teksti: Tuula Vainikainen Kuvat: Matti Peltola ja Minna Heikkilä Ihmisen varaosat: Koeputkesta konkreettiseen hoitoon Tekonivelillä on korjattu vaurioituneita niveliä jo kymmenien vuosien ajan. Uusia kehoon asennettavia varaosia ja vanhojen proteesien laatua ja käytettävyyttä kehitetään edelleen. Myös uusia materiaaleja, jotka toimivat ihmisen elimistössä turvallisemmin ja paremmin kuin perinteiset versiot, tutkitaan koko ajan. Dosentti Matti Peltola esitteli biolasin käyttömahdollisuuksia lokakuussa Turussa pidetyillä Kirja- ja tiedemessuilla. (Kuva: Minna Heikkilä) Bioaktiivinen lasi on turkulaista erityisosaamista. TYKSin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden yhteiseen työhön osallistuu eri erikoisalojen lääkäreitä, kemistejä, fyysikoita, insinöörejä, hammaslääkäreitä ja materiaalitutkijoita. Turun kliinisessä biomateriaalikeskuksessa, jonka toimintaan TYKSin biomateriaalitutkijatkin osallistuvat, uusia sovellutuksia on työn alla mm. puuttuvien hampaiden, raajojen luupuutosten ja kallon ja kasvojen kudospuutosten korvaamiseen. Kehitteillä kestäviä varaosia luusyöpäkirurgiaan Kirurgian professori Hannu Aro johtaa bioaktiivisen lasin käyttöä luupuutosten hoidossa selvittävää tutkimushanketta. Se on yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ns. konsortio-evo-hankkeista, joita rahoitetaan pidempikestoisesti. TYKSin ja Turun yliopiston yhteisestä Ortopedian tutkimuskeskuksesta koordinoidaan suomalaisten yliopistosairaaloiden yhteistä monikeskustutkimusta, jossa vertaillaan kahden synteettisen luusiirteen korvikkeen käyttöä hyvälaatuisten luukasvainten hoidossa. Raajojen alueella esiintyvän luusyövän hoidossa on viime vuosikymmenien aikana edetty isoin askelin. Kun aiemmin raaja, johon syöpäkasvain oli ilmaantunut, menetettiin, pystytään valtaosa potilaista nykyisin hoitamaan raajan säästävällä leikkauksella, jota tuetaan solunsalpaajahoidolla. Leikkauksessa syöpäkasvain poistetaan ja poistettu luuosa tai nivel korvataan metallisella megaproteesilla tai luupankista otetulla pankkiluulla tai puolinivelsiirteellä. - Parhaillaan selvitämme, voidaanko potilaan omasta suoliluusta otetun luusiirteen tai luupankkiluun eli toisen potilaan luovuttaman luusiirteen sijasta käyttää biomateriaaleja, kuten bioaktiivista lasia tai beeta-trikalsiumfosfaattia. Nykyisin käytettävään pankkiluuhun liittyy infektioriskejä ja luupankkitoiminta on kallista. Potilaan omalla luulla voidaan korvata vain pieniä luupuutteita ja haittoina ovat luun ottokohdan kipu ja tulehdusriski. Bioaktiivinen lasi liukenee elimistössä ja korvautuu ajan myötä potilaan omalla luulla, se myös edistää luun kasvua. Nyt vertaamme siis, toimiiko bioaktiivinen lasi paremmin kuin jo käytössä oleva beeta-trikalsiumfosfaatti, joka hajoaa elimistössä ja korvautuu ajan myötä potilaan omalla luulla, selvittää Hannu Aro. TYKSissä, kuten kaikissa muissakin yliopistosairaaloissa tutkimukseen osallistuu 36 potilasta. Tutkimus on käynnistynyt syksyllä 2009 ja sen tuloksia odotellaan parin vuoden sisällä. Kallon ja kasvojen kudoksia korvataan räätälintyönä Laajoja varaosia tarvitaan myös korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla korjattaessa esimerkiksi tapaturmien tai syövän aiheuttamia kudospuutoksia. Korvaavaa kudosta on perinteisesti otettu muualta potilaan omasta elimistöstä, samoin rajoituksin kuin raajakirurgiassakin. - Potilaan oman kudoksen ottaminen kudoksen uudelleen rakentamista varten voi olla raskas ja vaativa toimenpide. Lisäksi potilaan oma kudos ei välttämättä riitä myöhemmin mahdollisesti tarvittaviin korjausleikkauksiin. Joskus korvaavan kudoksen tarve on jo alun perin niin suuri, ettei sitä saada potilaalta itseltään. Tällä hetkellä käytetyimmät kudoskorvikkeet ovat polymetylmetakrylaattia tai polyeteeniä, mutta ne eivät sellaisenaan ole riittävän hyviä, vaan ne saattavat aiheuttaa mm. kudosärsytystä ja infektioita. Siksi uusien materiaalien kehittäminen kiinnostaa meitä kovasti, selvittää dosentti, erikoislääkäri Matti Peltola. Kasvojen ja kallon alueen implantit valmistetaan ennen leikkausta laboratoriossa, jossa materiaali käsitellään perusteellisesti niin, että se on mahdollisimman kudosystävällinen. Kehitetyn uuden menetelmän avulla bioaktiivisen lasin, polymetylmetakrylaatin ja E-lasikuidun yhdistelmämateriaalia käyttämällä saadaan aikaan lopputulos, jossa liukenevien aineiden aiheuttama kudosärsytys minimoituu. Kuitulujite tekee proteesista huokoisen ja kevyen ja uusi yhdistelmämateriaali pystyy korvaamaan ohuitakin anatomisia rakenteita. Bioaktiivinen lasi parantaa myös implantin ominaisuuksia, koska se edistää luun ja verisuonien kasvua ja estää bakteerien kasvua. Professori Kalle Aitasalon leikkaamat ensimmäiset potilaat ovat saaneet uudesta materiaalista valmistetut implantit elimistöönsä. Pisin seuranta-aika on neljä vuotta ja materiaali on toiminut hyvin odotusten mukaisesti. Bioaktiivisia lasirakeita on käytetty paitsi korvaamaan luukudosta, myös otsaonteloiden ja korvalokerostojen täyttöhoidossa sekä osana uusia yhdistelmämateriaaleja. Potilaasta otetusta tietokonetomografiakuvasta voidaan tehdä digitaalinen kolmiulotteinen malli, jota apuna käyttäen pikamallinnustekniikalla rakennetaan potilaan anatomista rakennetta ja kudospuutoskohtaa tarkasti kuvaava malli. Tämän mallin avulla voidaan valmistaa potilaalle yksilöllinen kudospuutoksen korvaava varaosa eli implantti.

4 4 Osastonylilääkäri Sakari Hietanen, erikoislääkäri Annika Auranen sekä sairaanhoitajat Marja Karlsson-Haapala ja Maiju Blomroos valmistelevat robottia leikkaukseen. Hietasen kanssa. Auranen myös tähdentää jopa viisi kuusikin tuntia kestävien leikkausten olevan kirurgille huomattavasti perinteisiä leikkauksia kevyempiä, saahan hän istua konsolin ääressä. Myös Hietanen kehuu hyvää ergonomiaa, tarkkaa, suurta kuvaa ja robotin notkeita käsiä, jotka ovat taipuisammat kuin perinteisen tähystyskirurgian instrumentit mahdollistaen pääsyn vaikeisiinkin kohteisiin. Robottikirurgia nopeuttaa toipumista Mitäpä ajattelisit, jos lääkäriltäsi kuulisit, että sinut leikkaakin robotti? Vielä se ei ole mahdollista, yksin ei robotti leikkaa, mutta robottiavusteisia leikkauksia on jo jonkin aikaa tehty, myös Suomessa. Maamme yliopistosairaaloissa on neljä leikkausrobottia. Yksi niistä otettiin käyttöön Turun yliopistollisessa keskussairaalassa viime toukokuussa. TYKSin kirurgian klinikalla tehdään robottiavusteisia eturauhassyöpäleikkauksia ja naistenklinikalla pääasiassa kohdunkaulan ja Teksti: Markku Näveri Kuva: Henna Grönroos kohdun runko-osan syöpäleikkauksia. Ilman kirurgia robotti ei tee mitään. Kirurgian klinikan erikoislääkäri Esa Kähkönen kertoo kirurgin istuvan ohjainkonsolin ääressä, katsovan monitorista robotin kameran välittämää tarkkaa ja stabiilia kuvaa ja ohjailevan robotin käsiä leikkausalueella. Kähkösen lisäksi klinikan robottiavusteisia leikkauksia tekee erikoislääkäri Antero Horte. On kuin katselisi 3D-elokuvaa, sillä kuva on kolmiulotteinen ja luonnollinen, lisää naistenklinikan erikoislääkäri Annika Auranen, joka tekee klinikallaan leikkauksia yhdessä osastonylilääkäri Sakari Potilaan hoitopoluista luotettavaa tietoa lasten ja aikuisten astmasta Hoitomahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti, niin että yhä sairaampia kyetään auttamaan. Tietämys sairauksien syistä lisääntyy ja sitä kautta kyetään hoitoja parantamaan. Astma on sairaus, josta tietämys on viime vuosina lisääntynyt valtavasti. Monitekijäinen perinnöllinen alttius on tärkeä seikka astman kehittymisessä ja astmageenejä tunnetaan jo useampia. Äidin välttämisruokavalio raskauden viimeisen kolmanneksen aikana ei vähennä lapsen atopiaa, eikä imettävän äidin ruokavaliora- Potilas hyötyy monin tavoin Jos robottiavusteinen kirurgia tarjoaa monia etuja kirur- gille, ovat edut vähintään yhtä eittämättömät potilaalle. Toipuminen on selvästi nopeampaa. Leikkauksen aikainen verenvuoto on huomattavasti vähäisempää, samoin leikkauksen jälkeinen kipu. Myös mahdollisuudet kontinenssin säilyttämiseen vaikuttavat paremmilta tähänastisen kokemuksen valossa. Niinpä noin puolet eturauhassyöpäpotilaista kotiutuu toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä, kun avoleikkauksen jälkeen täytyy sairaalassa viipyä tuollaiset 5 7 päivää, Esa Kähkönen vertaa. Gynekologisista potilaista kotiutuvat Sakari Hietasen mukaan lähes kaikki 1 2 päivän kuluttua leikkauksesta. Ja kellepä ei koti olisi sairaalaa mieluisampi toipumispaikka. Kaikkia eturauhassyöpäpotilaita ei suositella leikattavaksi lainkaan. Osa heistä hoidetaan mieluummin muilla keinoin tai voidaan jäädä pelkästään seurantalinjalle. Eikä robottiavusteinen leikkauskaan sovi kaikille muutoin leikkaushoitoon soveltuville, varsinkaan jos potilaalle on jo tehty iso alavatsaleikkaus. Leikkauksia tekevät lääkärit kiittävät kilvan leikkausrobotin tähänastisia tuloksia hyviksi, mutta on hyvä pitää mielessä, että robotti on lopulta vain leikkausinstrumentti, josta parhaan tehon saa irti yliopistosairaalan osaava leikkaustiimi. joitukset ehkäise lapsen astmaa. Kodin saneerausta ei pidetä nykytiedon valossa enää tarpeellisena. Kodissa riittää tavanomainen siisteys. Allerginen nuha lisää astmaan sairastumisen riskiä. Altistuminen tupakansavulle lisää noin 30 prosenttia lapsen vaaraa sairastua astmaan. Savuton, hyvä sisäilma on tärkeä niin astmaa sairastaville kuin kaikille muillekin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on laatinut aikuisten ja lasten astmasta ammattilaisille tarkoitetut hoitoketjut sekä ns. potilaan polut astmaa sairastaville ja heidän läheisilleen. Hoito-

5 5 Teksti: Esa Halsinaho Keuhkosairauksien hoito siirtyi Paimion sairaalasta uuteen T-sairaalaan Vuonna 1933 Paimion kuuluisassa parantolassa alkanut keuhkosairauksien hoito koki viime huhtikuussa historiallisen käännekohdan, kun keuhkoklinikka muutti maaseutumaisemista vilkkaaseen kaupunkiympäristöön Turkuun. Seija Uotila on hetki sitten saanut hoitoonsa kuuluvan kuukausittaisen pistoksensa sairaanhoitaja Maritta Itäkodekselta. Pistokset vähentävät kortisonitablettien käyttötarvetta. Pistokset pitävät astman kurissa Mietoislainen Seija Uotila käy töissä ja elää varsin hyvää elämää vaikeasta astmastaan huolimatta. Tutkimusten ja jo useita vuosia kestäneen hoidon aikana hänelle on tullut tutuksi niin historiallisen Paimion sairaalan kuin uudenaikaisen T-sairaalan tilat ja henkilökunta. Ihan mukavaa on ollut käydä molemmissa paikoissa. Tietysti minulla nyt matka lyheni lääkärillä käynteihin, kun se siirtyi Paimiosta tänne Turkuun, Uotila toteaa. Lääkärin pakeilla hänen tosin tarvitsee käydä vain puolen vuoden välein. Sitäkin useammin, kerran kuukaudessa, hän käy saamassa anti-ige-hoitoonsa kuuluvat pistokset T-sairaalan allergiayksikössä. Aluksi talon avarat tilat jopa oudoksuttivat, mutta nyt Uotila ketjujen ja potilaanpolkujen laatimisen tavoitteena on tehostaa ja täsmentää astman hoitoa sekä yhtenäistää käytäntöjä, jotta astmaa sairastavat voisivat mahdollisimman hyvin ja heidän työ- ja toimintakykynsä vastaisi heidän ikäänsä. Potilaanpoluista löytyy astmasta luotettavaa tietoa. Varhainen diagnoosi ja hoidon oikea ajoitus voivat hidastaa astman etenemistä ja keuhkojen toiminnan huononemista. Sairauden diagnostiikassa ja seurannassa käytetyt uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) mittarit ovat uusiutuneet. Vanhoja PEFmittareita on vielä paljon käytössä. Niitä voidaan edelleenkin käyttää, ja tuloksia verrata omiin aikaisempiin tuloksiin. Uusien EU-mittareiden myötä on tullut käyttöön uudet vertailuarvot. Vanhoilla mittareilla saatuja arvoja voidaan verrata EU-mittareiden arvoihin erillisen vertailutaulukon avulla. Tärkeää on astman varhainen diagnoosi, pitkäaikainen hallinta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Tutustu uusimpiin ohjeisiin hoitopolkusivustollamme, www. vsshp.fi/potilasinfo/potilaanpolut. Pirjo Immonen-Räihä arviointiylilääkäri, yleislääketieteen dosentti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Teksti ja kuva: Esa Halsinaho sanoo niihin jo tottuneensa. Seinille ripustettuja tauluja on mukava katsella hoitoon liittyvän odotuksen aikana. Myös kahvila-aulan vesiputous on hieno, se rauhoittaa, hän sanoo. Kun Uotila sairastui neljä vuotta sitten, kesti pitkään, ennen kuin hän pääsi kunnollisiin tutkimuksiin. Käytettyään 12 antibioottikuuria ja runsaasti kortisonia hänen mittansa täyttyi. Kun lopulta pontevasti vaadin, pääsin tutkimuksiin keuhkoklinikalle Paimion sairaalaan ja siellä minulla todettiin astma. Sen jälkeen kaikki sujuikin hyvin. Sain oman lääkärin ja pääsin tähän hoitoon. Olenkin nyt tosi tyytyväinen hoitoni tilanteeseen ja sujumiseen, Uotila. sanoo ja kiittelee sekä hoitavaa lääkäriä että muuta henkilökuntaa hyvästä palvelusta. Kuuluisa parantola Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Paimion sairaala on yksi Suomen tunnetuimpia rakennuksia. Sairaalassa on vieraillut tuhansia Alvar Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneita matkailijoita ja alan ammattilaisia. Sitä ehdotetaan liitettäväksi Unescon maailmanperintöluetteloon. Paimion sairaala toimii esikuvana yhdysvaltalaisen kirjailijan, Maile Chapmanin, äskettäin julkaistussa esikoisromaanissa Your Presence is Requested at Suvanto. Paimion parantola otettiin käyttöön Vuonna 1971 parantola nimettiin Paimion sairaalaksi ja 1987 siitä tuli osa Turun yliopistollista keskussairaalaa. Siirtyminen TYKSin T-sairaalan uutuuttaan hohtaviin tiloihin oli suuri muutos niin klinikan henkilökunnalle kuin Paimiossa hoidoissa ja tutkimuksissa käyneille potilaillekin. Paimion sairaala ei kuitenkaan tyhjentynyt kokonaan. Siellä toimivat edelleen reumasairauksien poliklinikka, leikkausosasto ja vuodeosasto sekä kuntoutuksen osasto ja poliklinikka. Paimion sairaalaan jäi myös laboratorio, röntgen, fysiatrian osasto, apteekki ja muita avustavia toimintoja. Keuhkosairauksien ylilääkäri Kari Liippo on tyytyväinen saatuaan vuosia suunnitellun muuton päätökseen. Hän vakuuttaa, että potilaat hyötyvät siirrosta monin tavoin. Hoidon kannalta on suuri parannus, että täällä T-sairaalassa saamme kaikki yliopistosairaalan avustavat palvelut ja muiden erikoisalojen osaamisen ympärivuorokautisesti käyttöömme. Esimerkiksi laboratorio ja röntgen palvelivat Paimiossa vain virka-aikana, Liippo toteaa. Myös potilaiden, henkilökunnan ja tarvikkeiden kuljettelu kolmenkymmenen kilometrin etäisyydellä olevien sairaaloiden välillä on loppunut säästyy aikaa ja rahaa. Pieni sairaalayksikkö, jonka toiminnat ovat sijainneet sekä Turussa että Paimiossa, on silläkin tavalla haavoittuvainen, että yhdenkin lääkärin yllättävä poisjäänti työstä haittaa yksikön toimintaa. Täällä yhdessä toimien yllätyksistä selviää helpommin, Liippo sanoo. Yhä vaativampia hoitoja Keuhkoklinikka käytti muuttoa myös toimintansa kehittämiseen. Se muun muassa lopetti yhden poliklinikkaosaston ja yhden vuodeosaston toiminnan kokonaan ja vähensi vuodepaikkojaan. T-sairaalassa keuhkoklinikalla on nyt 48 vuodepaikkaa, eli neljännes vähemmän kuin Paimiossa. Nyt vuodeosastoilla hoidetaan selvästi vaikeammin sairaita potilaita, joista useimmat tarvitsevat hengitystä tukevaa laitehoitoa väliaikaisesti tai pysyvästi. Myös akuuttitoiminta on myös lisääntynyt selkeästi. Olemme todenneet, että keuhkoklinikka on tullut tarpeeseen, mikä olikin yksi tärkeimmistä syistä Paimiosta muuttoon. Toisaalta muutos on ollut suuri ja edessä olevat uudet siirrot askarruttavat monia. Erikoisesti hoitohenkilöstö on kokenut työtaakan hetkittäin kovana, kun sijaistyövoimaa ei ole ollut riittävästi, Liippo kertoo. Iso muutos klinikalle on myös lähes kymmenen vuotta klinikkaa luotsanneen ylilääkäri Liipon jääminen eläkkeelle tänä vuonna. Ensi vuoden alusta ylilääkärinä toimii Tarja Laitinen, jonka hallitus nimitti tehtäväänsä elokuussa. Keuhkoklinikan suurimpia potilasryhmiä ovat uniapneaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää ja tulehduksellisia keuhkosairauksia sairastavat potilaat. Klinikalla käy vuodessa noin potilasta. Keuhkosairauksien poliklinikat sijaitsevat T-sairaalan A-osan 2. kerroksessa, B-osan 3. kerroksessa ja C-osan 2. kerroksessa. Vuodeosasto 111 on B-osan 6. kerroksessa ja vuodeosasto 112 B-osan 5. kerroksessa. Lisätietoja:

6 6 Också det här är ÅUCS, och också här talas svenska. Text och bilder: Mathias Luther Här får man också tala svenska Då Karlebybördiga Åbobon Joachim Kiviniemi häromdagen kom till ÅUCS kirurgiska sjukhus för en liten handoperation gjorde han som finlandssvenskar ofta gör: talade finska. Men det hade han inte behövt göra. Här kan många svenska. Närmare bestämt är det tio av de omkring 65 ÅUCS satsar nu mera än tidigare på att få den svenska servicen att fungera och har nyligen antagit ett språkprogram som sjukskötarna på Avdelning 254 som kan och som också talar svenska, som avdelningsskötare mera detaljerat visar hur det skall fungera. Anne Lindström stolt berättar. Hon är själv en Programmet fungerar inte bara i ÅUCS-sjukhusen kring Kinakvarnsgatan i Kuppis utan också här vid Kirurgiska av de tio. sjukhuset på Tallbacken. Det hörde tidigare till Åbo stad. Avdelning 254 är operationsavdelningen som bemannar de elva operationssalarna i sjukhuset. Här görs de flesta icke-brådskande operationerna inom ÅUCS. Det är mycket protesoperationer för knän och höfter, titthålsoperationer i knän och axlar, operationer av hän- der och fötter och också stora magoperationer. I fjol blev det operationer. Hålla handen på svenska De svenskkunniga hinner förstås inte delta i alla, och det behöver de inte heller för det är inte varje dag som det finns svenska patienter. Men då vi märker att vi har någon med svenska som modersmål ordnar vi nog så att den skötare som har hand om anestesin och i praktiken är närmast patienten talar svenska, säger Lindström. Eftersom operationsavdelningen arbetar bara i dagskift räcker de tio svenskkunniga långt. Också telefonintervjuerna inför operationerna sköter man på svenska då det går, och oftast går det. Dem gör jag ofta själv fast det inte direkt hör till mina uppgifter, säger Lindström. Virvlar igen När Joachim Kiviniemi kommer ut med sin hand som förhoppningsvis befriats från sitt karpaltunnelsyndrom har den första språkförvirringen gott om och han har fått sina skriftliga instruktioner för fortsättningen på svenska. Han kan också diskutera dem med Anne Lindström. Lite överraskad över hur snabbt och smärtfritt operationen gått stegar han sedan iväg mot utgången. Snart hoppas han vara tillbaka på jobbet på mobilfabriken i Salo, och när handen är riktigt bra kan han åter sätta sig bakom trummorna i sitt heavyband. Till dagavdelningen i ÅUCS kirurgiska sjukhus kommer man via en intervju som för de svenskspråkiga patienternas del ofta görs av avdelningssköterska Anne Lindström. Joachim Kiviniemi hoppas snart vara tillbaka bakom trummorna igen.

7 7 Text och bilder: Mathias Luther Åbolands sjukhus är specialiserat på det mesta Teksti ja kuvat: Mathias Luther Tippa virtaa myös suomeksi Åbolands sjukhus är något mittemellan en läkarstation och ett universitetssjukhus. Här finns inte någon förstahjälpstation men många fina specialister och en tjänstvillig och kunnig personal. Sjukhuset ligger i hörnet av Sirkkalagatan och Kaskisgatan i Åbo. Med tanke på att det har bara fyra operationssalar och 51 bäddplatser på två bäddavdelningar så finns här en förbluffande mängd specialister. Sjukhuset har ögonläkare som gör starroperationer, kirurger som gör bl.a. ortopedi och urologi, fysiater, hjärtspecialist, lungspecialist, barnläkare, reumatolog, specialister på inre medicin, gastroenterolog, gynekolog och en specialist på öron- näsoch halssjukdomar. Den breda paletten är möjlig för att man har många läkare som jobbar deltid för Åbolands sjukhus och resten av tiden på till exempel ÅUCS eller en privat läkarstation. Åbolands sjukhus kan inte specialisera sig på några smala områden, säger VD och chefsläkare Reijo Grönfors. Då kan man inte sköta det speciella ansvarsområdet som är att ge vård på patientens modersmål, vilket i praktiken betyder att man förutom finska också alltid kan svenska. Men det går bra att ha ett sjukhus med många specialister på deltid. Ofta är det så som specialister vill jobba. Sjukhusets funktioner är också mindre sårbara om de inte är beroende av några få personer. Litenheten har en annan fördel. Man kan vara snabb i vändningarna. Vi brukar vara bland de första som tar i bruk nya mediciner och behandlingsmetoder så fort de blivit gängse praxis, säger Grönfors. Ett exempel på det är den nya familjen av biologiska mediciner för olika reumaformer, för ulcerös kolit och Crohns sjukdom. Medicinerna är dyra och det syns som ökade kostnader för oss, men för samhället lönar de sig då folk inte behöver vara sjuklediga, säger Grönfors. Underbart är kort Åbolands sjukhus har omkring vårddygn per år, och den psykiatriska avdelningen som hör till men finns i Pargas (Väståboland) har över dygn till. Ett dygn betyder att patienten tillbringar en natt på sjukhuset. Men sjukvården i allmänhet har förändrats så att man kan sköta allt mera på ett kort dagsbesök på sjukhuset. Om det till exempel gjorts en liten operation kan man vila ut på dagavdelningen innan man åker hem samma eftermiddag. Åbolands sjukhus håller sig framme också ifråga om öppen vård. I år beräknas över patienter komma på kort visit, medan antalet vårdperioder på bäddavdelningarna blir snäppet under För patienterna i Väståboland och (i lite mindre mån) Kimitoön är Åbolands sjukhus den självklara adressen då det gäller hälsobekymmer som inte kräver akut vård. Ungefär hälften av operationspatienterna kommer från de här kommunerna. Också svenska Åbobor kommer gärna till Åbolands sjukhus. Åbolands är ett remissjukhus. Vägen dit går alltså via till exempel din hälsocentralläkare, företagsläkare eller privatpraktiserande läkare. Om du som patient vill komma hit så är det fritt fram att föreslå det för läkaren, som kan fundera på om det här finns den rätta specialiteten och se hur långa köerna är. De vanligaste operationerna här är protesoperationer för knäeller höftleder och ögonoperationer, mest starroperationer. Paraislainen Arto Mattila, 47, kiipeä työkseen sähkötolppiin ja muualle mihin tarvitaan sähköasennuksia. Työ on liikkuvaa ja vaativaakin. Se oli kuitenkin loppumassa lyhyeen muutama vuosi sitten. Etenevä nivelreuma vaivasi käsiä eikä juokseminenkaan onnistunut. Nyt pihdit pysyvät taas kädessä. Mattila saa Turunmaan sairaalassa säännöllisesti uudenlaista biologista reumalääkettä suonensisäisesti. Sitä varten hän käy kuukauden-kahden välein sairaalan päiväosastolla tiputuksessa. Nyt hän istuu sängyn laidalla ihmettelemässä kättään jossa ei ole muuta vikaa kuin että siinä on tuore laastari. Tiputus on tältä kertaa ohi. Reuma on aika lailla kokonaan hävinnyt, hän sanoo. Lääkkeen lisäksi Mattila kehuu myös sairaalaa. Tämä on hyvä sairaala. Hoitsut ovat aika lailla motivoituneita. Turunmaa on saaristolaisten nimikkosairaala mutta se on itse asiassa auki kaikille piirin asukkaille kielestä riippumatta. Päiväosaston ja poliklinikkojen potilaista suurin osa onkin jo suomenkielisiä. Moni pyytää varta vasten lähetettä Turunmaan sairaalaan koska on kuullut sairaalan hyvästä hoidosta tai kodikkaasta tunnelmasta. On myös kuntia jotka käyttävät Turunmaan sairaalaa erityisen paljon. Niihin kuuluu Kaarina, josta tulevat potilaat ovat valtaosaltaan suomenkielisiä. Se on osoitus siitä ettei kieli ole ainoa syy valita meidät, vaan myös laatu vaikuttaa, sanoo johtava ylilääkäri Reijo Grönfors. På Åbolands sjukhus får patienten sin egen läkare och nästan också sin egen vårdare, säger personalchef Ann-Sofie Silvennoinen. Arto Marttila Paraisilta toteaa tyytyväisenä että Turunmaan sairaalan lääkkeet purevat hyvin reumaan ja hoitajat ovat mukavia. Ylilääkäri Reijo Grönfors on myös mielissään.

8 8 Teksti ja kuvat: Matti Hyyppä Olen sairas, mistä saan apua? Kukaan meistä ei ole parhaimmillaan silloin, kun kipu iskee. Ärsyyntymiskynnyskin alenee huomattavasti mihin oikein pitäisi soittaa? TYKS Vakka-Suomen sairaalassa Uudessakaupungissa sekä Loimaan ja Salon aluesairaaloissa on tehty yhteistyötä tähän kysymykseen vastaamiseksi. Kaikki kolme ottivat viime toukokuussa käyttöön uudistetut internet-sivustot, jotka antavat vastauksen kysymykseen, mistä saan sairaus- tai tapaturmatapauksessa apua. Tutustumme käytäntöön Uudessakaupungissa, jossa käymme myös äitiys- ja gastroenterologian poliklinikoilla. Miten toimitaan? Mielestäni jokaisen kannattaisi kaikessa rauhassa tutustua päivystysohjeisiin osoitteessamme tai säilyttämällä vaikkapa tämä lehti käden ulottuvilla, jos ei ole internettiä, opastaa päivystysprosessin vastuuhoitaja Anne Arola. Hätätilanteessa on aina soitettava numeroon 112. Hätätilanne tarkoittaa välitöntä hengenvaaraa esimerkiksi aivohalvauksen tai sydäninfarktin takia. Sivustollamme on lista henkeä uhkaavista terveysongelmista. Kiireellisessä tilanteessa oikea numero on (02) Se on TYKS Vakka-Suomen sairaalan 24 tuntia vuorokaudessa auki olevan päivystyspoliklinikan numero. Kiireellinen tilanteessa potilaalla ei ole välitöntä hengenvaaraa, mutta rintakivut, rytmihäiriöt, tapaturmat tai tajunnan tason heikkeneminen edellyttävät kiireellistä hoitoa. Tarkempi lista löytyy sivustoltamme. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat poti- vakka-suomen sairaalan palvelut ensiapupoliklinikka/yhteispäivystys dialyysiyksikkö fysioterapia gastroenterologian poliklinikka kardiologian poliklinikka kirurginen poliklinikka kirurginen osasto, 30 sairaansijaa leikkaus- ja anestesiaosasto kipupoliklinikka päiväkirurgia korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka keuhkosairauksien poliklinikka lastentautien poliklinikka gynekologinen poliklinikka äitiyspoliklinikka neurologian poliklinikka silmätautien poliklinikka sisätautien poliklinikka sisätautiosasto, 28 potilaspaikkaa syöpätautien poliklinikka Anne Arolan mielestä jokaisen kannattaa tutustua päivystysohjeisiin etukäteen. laat hoidetaan päivystyspoliklinikallamme ilman ajanvarausta. Päivystystä vaativissa tilanteissa vastaanotto on potilaan omassa terveyskeskuksessa arkisin klo Terveyskeskusten yhteystiedot löytyvät sivustoltamme. Muina aikoina terveyskeskusten päivystys hoidetaan Vakka-Suomen sairaalan yhteispäivystyksessä, jonka puhelinnumero on (02) Päivystyskäyntiä vaativassa tilanteessa potilas voi odottaa hoitoon pääsyä muutaman tunnin. Hoidon tarpeen arvioimiseksi potilaan kannattaa aina soittaa ennen päivystykseen lähtöä oman terveyskeskuksensa päivystykseen (siis arkisin klo 8-16) tai muina aikoina yhteispäivystykseen. Sivustoltamme löytyvät lisäksi ohjeet päivystykseen tuleville, sairaala-alueemme kartta sekä tiedot myös apteekkien päivystysajoista, hammaslääkäripäivystyksestä ja Myrkytystietokeskuksesta. Turun yliopiston TtM-opiskelija Marjatta Harkas ja tradenomiopiskelija Juho Härkönen Turun ammattikorkeakoulusta ovat auttaneet kiitettävästi sivustomme kehittämisessä. Turvaa ja varmuutta Jatkamme matkaa yhteispäivystyksestä äitiyspoliklinikalle, jossa viidettä lastaan odottava äiti on parhaillaan ultraäänitutkimuksessa. Nimettömänä esiintyvä äiti on tyytyväinen poliklinikan palveluihin. Kun on synnyttänyt neljä tervettä lasta, alkaa epäillä, voiko niin hyvä onni olla jatkuvaa. Ilmeisesti hormonitoiminnan vaikutuksesta pelkoja alkaa paisuttaa päässään. Asioita pohtii koko ajan kuin yön tunteina silloinhan kaikki näyttää synkältä ja pelottavalta. Ultraäänitutkimus kestää puolisen tuntia. Tutkiva lääkäri kertoo koko ajan havainnoistaan, jotka ovat hyviä. Kaikki näyttää normaalilta. Jännitys alkaa laueta. Olo alkaa helpottaa. Oikeastaan alkaa tuntua tosi hyvältä, huokaa tutkittava tyytyväisenä. On hienoa, että raskausaikana saa tutkimuksista turvaa ja varmuutta. Jännittävä odotusaika kääntyy nyt positiivisen odotuksen puolelle. Kirsti Ahala ja Petri Mäkelä, jonka kädessä on mahaan työnnettävä kaapeli, jonka päässä on mm. kamera ja valolähde. Viimeisintä tekniikkaa Naistentautien ylilääkäri Mervi Haarala ja apulaisylilääkäri Tuija Järvenpää antavat ultraäänitutkimuksen jälkeen tyytyväiselle äidille kuvasarjan vauvasta. Itsekin tuloksesta hyvillään olevat lääkärit kertovat, että ultraäänitutkimus tehdään kaikille kaksi kertaa ja ensisynnyttäjille kolme kertaa raskauden aikana. Ultraäänitutkimukset eivät ole pakollisia, mutta kunnat on velvoitettu järjestämään tutkimukset. Käytännössä kaikki äidit, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, käyttävät onneksi tätä yhteiskunnan tarjoamaan seulontapalvelua hyväkseen. Äitiyspoliklinikalle tullaan lähetteellä äitiysneuvoloiden, terveyskeskusten tai yhteispäivystyksen kautta. Päivystyspotilaita voi tietenkin tulla myös omilta osastoiltamme. Kaikille äideille tehdään raskauden alkuaikoina ( noin raskausviikolla) niin sanottu niskaturvokeultraäänitutkimus, jonka yhteydessä otetaan myös seulontaverinäyte mahdollisten kehityshäiriöiden havaitsemiseksi. Toinen eli rakenneultraäänitutkimus tehdään noin raskausviikolla. Siinä tutkitaan nimensä mukaisesti kaikki sikiön rakenteet. Ensisynnyttäjät käyvät vielä raskausviikolla synnytystavan arviointikäynnillä, jossa tutkitaan äidin lantio ja kohdunkaulan tilanne. Samassa yhteydessä tehdään myös sikiön painoarvio ultraäänitutkimuksella. Kaikki synnyttäjät ohjataan aina Turkuun. Meillä ei enää synnytysosastomme lakkauttamisen jälkeen ole valmiuksia hoitaa niitä. Sen sijaa meillä on hyvät valmiudet tehdä ultraäänitutkimuksia. Käyttämämme 3D/4D laite on alan viimeisintä tekniikkaa, toteavat Mervi Haarala ja Tuija Järvenpää tyytyväisinä. Kehittynyttä kivunhoitoa Monille potilaille kaikenlaiset tähystykset ja esimerkiksi ruokatorven tai peräpukamien kumilenkkihoidot herättävät jo ajatuksena vähintään vastenmielisyyttä, joillekin suurtakin pelkoa. Asia on hyvin tiedossa myös tähystyksiä tekevällä gastroenterologian poliklinikalla. Siksi vt. ylilääkäri, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Petri Mäkelä sekä poliklinikan vastuuhoitaja Kirsti Ahala haluavat heti aluksi lohduttaa kauhukertomusten lamauttamia. Tähystysten yhteydessä tehtävä kivunhoito on kehittynyt siten, ettei kauhukuvien levittämiseen enää ole aihetta. Potilaat tulevat meille lähetteellä terveyskeskuksista, yksityislääkärien vastaanotoilta sekä sairaalamme omista yksiköistä. Toimimme arkisin klo 8-16, jona aikana hoidamme myös päivystystapaukset mahdollisimman nopeasti. Pääosa toiminnastamme muodostuu mahalaukun, paksusuolen, ohutsuolen ja virtsarakon tähystyksistä. Teemme tähystyksen yhteydessä myös tarvittavat hoitotoimenpiteet. Niitä ovat esimerkiksi polyyppien poistot, ruokatorven ja paksusuolen ahtautumien laajennukset sekä ruokatorven laskimolaajentumien ja peräpukamien kumilenkkien laitot. Meillä on myös lääkärien vastaanotto. Niissä tehdään leikkausarviot, päätökset mahdollisista jatkotutkimuksista ja seurataan potilaiden jo todettujen sairauksien, kuten maha- ja suolistosyöpien sekä tulehduksellisten tautien hoitoja. Hyvä taso Hyvä palvelun taso syntyy hyvistä laitteista ja osaavasta henkilökunnasta. Meillä on kohtalaisen uudet ja monipuoliset laitteet. Meillä on myös korkeakoulutettu osaava oma henkilökunta, johon kuuluu gastrokirurgi, sisätautien gastroenterologi ja kuusi sairaanhoitajaa. Lisäksi urologian erikoislääkäri tekee yksikössämme viikoittain tähystyksiä. Pystymme myös pienehkön sairaalan joustavuudella palvelemaan kiireellisissä tapauksissa nopeasti. Kiireettömissä tapauksissa jonotusaikamme on parisen kuukautta. Kun voimme lisäksi turvautua oman sairaalamme kirurgiseen poliklinikkaan ja osastoon sekä päiväkirurgiaamme, on kokonaispalvelumme hyvällä tasolla, vakuuttavat Petri Mäkelä ja Kirsti Ahala.

9 9 Teksti: Juha Syrjä Kymppi plus! Esa-Petri Viljanen kokee saaneensa hyvää ja turvallista hoitoa. Positiivista palautetta satelee monilta muiltakin Loimaan aluesairaalan asiakkailta. Onnistunut leikkaus lopetti Esa-Petri Viljasen selkäkivut. Nyt edessä on parin kuukauden sairasloma ja huolellinen kuntoutus. (Kuva: Olli Vahalahti) Olen saanut todella hyvää, osaavaa ja ennen kaikkea turvallista hoitoa. Samaa ovat sanoneet nuo huonekaveritkin. Kyllä minä lisään arvosanaan vielä plussan kympin perään, hymyilee lietolainen Esa-Petri Viljanen lokakuisena iltapäivänä Loimaan aluesairaalan kirurgisen vuodeosaston huoneessa numero 2. Esan vuoden verran vihoitellut selkä leikattiin tiistaista haastattelupäivää edeltäneenä perjantaina. Neljä päivää leikkauksen jälkeen hän huilailee kaikin puolin tyytyväisen tuntuisena. Tyytyväisyyttä lisää sekin, että kotiinlähtö koittaa pari tuntia haastattelutuokion jälkeen. Selästä leikattiin välilevytyrä. Kesällä tosi koviksi äityneet kivut katosivat saman tien. Kaikki on mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Seuraavaksi pitää valmistautua kuntoutukseen. Veikkaan, että puoli vuotta menee ennen kuin olen taas täysin kunnossa, ounastelee 41-vuotias automaatiovastaavana ja asentajana Raisiossa työskentelevä Esa. Esan ounastelut perustuvat kokemukseen, sillä samaa vaivaa operoitiin noin kolmetoista vuotta sitten. Tuolloin kuntoutuminen kesti vuoden päivät. Olen saanut hyvät kuntoutusohjeet sekä kirjallisesti että suullisesti. Aion noudattaa niitä säntillisesti, sillä haluan selkäni kuntoon ja päästä taas töihin. Kaksi kuukautta antoivat sairaslomaa, ja kuuden viikon kuluttua on kontrollikäynti, Esa kertoo. Kehittämisehdotuksia kaivataan Va. johtava ylihoitaja Tarja Horn sanoo Esa-Petri Viljasen olevan tyypillinen Loimaan aluesairaalan potilas. Ainakin siinä mielessä, että positiivista tuppaa palaute olemaan. Sekös henkilökuntaa ilahduttaa vaikkeivät ihan kaikki kymppiplussaa antaisikaan. Meillä on käytössä jatkuva potilaspalautejärjestelmä. Palautetta ei tule kovin runsaasti, mutta pääasiassa se on positiivista. Toivomme myös kovasti kehittämisehdotuksia, mutta niitä tulee hyvin vähän. Suomalaiset ovat yleensä tyytyväisiä, kun he saavat apua, Tarja Horn arvelee. Aina kun saamme negatiivista palautetta, pyrimme tietenkin korjaamaan asiat. Ensin palaute käydään läpi osastolla, ja jos palautteella on niin sanotusti laajempaa merkitystä, sitä ruoditaan sairaalan johtoryhmässä. Tällaisten pienehköjen sairaaloiden vahvuus on usein siinä, että täällä potilaat saavat ystävällisen kohtelun ainakin pääasiassa. Kohteluunhan ihmiset tarttuvat, harva siviilihenkilö pystyy arvioimaan hoidon ammattitaitoa. Hyvään ja inhimilliseen kohteluun kannattaa todella satsata, Tarja Horn sanoo. Yhteispäivystys helpottaa Loimaan aluesairaalan suurin yksittäinen lähitulevaisuuden hanke on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivys- Satsaamme yhä enemmän siihen, että alueemme asukkaat saavat mahdollisimman paljon palveluja lähellä kotiaan, kertoo va. johtava ylihoitaja Tarja Horn. (Kuva: Päivi Paunu) tyksen rakentaminen. Yhteispäivystyksen tilojen on määrä valmistua ensi kesäksi. Sen jälkeen remonttirintamalla rauhoittuu. Tulin tähän taloon 25 vuotta sitten, enkä muista aikaa, jolloin täällä ei olisi ollut jokin remontti menossa. Ne ovat usein aika raskaita niin potilaille kuin henkilökunnalle. Pöly ja meteli kiusaavat ja vähän väliä joudutaan sairastamaan ja työskentelemään väliaikaisissa ja huonommissa tiloissa. Uusi yhteispäivystys helpottaa tämän alueen asukkaiden hakeutumista hoitoon, kun tulevaisuudessa on vain yksi päivystyspiste. Meiltä yhteispäivystys vaatii jälleen resurssien jakamista uudella tavalla, jotta saamme päivystykseen tarpeeksi hoitohenkilökuntaa. Henkilökunnan on oltava osaamiseltaan huippuluokkaa, palvelun rivakkaa ja odotusaikojen lyhyitä. Onneksi meillä on pätevää väkeä, joka melko pienellä lisäkoulutuksella kykenee uusiin vaativiin tehtäviin. Lääkärit sinne hankitaan ostopalveluina, Tarja Horn kertoo. Meillä on käytössä jatkuva potilaspalautejärjestelmä. Palvelut läheltä kotia Missä mallissa ovat Loimaan aluesairaalan asiat muuten tällä hetkellä? Mielestäni asiat ovat hyvinkin mallillaan. Tietenkin muutos on tullut jäädäkseen niin kuin kaikkialla muuallakin. Sairaansijat ovat kovasti vähentyneet ja painopiste on siirtynyt vuodeosastoista avohoitopalveluihin. Se on viime vuosien suurin muutos. Tavoitteena on, että ihmiset saisivat olla mahdollisimman pitkälle omassa kodissaan tai erilaisissa avohoidon palveluissa. Tekniikka, lääketiede ja hoitotiedekin ovat kehittyneet huimasti. Takavuosina potilas saattoi joutua olemaan esimerkiksi sappileikkauksen jälkeen kymmenen päivää osastolla. Nyt potilas tulee leikkaukseen aamulla ja pääsee kotiin iltapäivällä. Kaikista täällä tehdyistä toimenpiteistä jo yli 70 prosenttia on niin sanottua päiväkirurgiaa. Tämä on erittäin järkevää sekä kansantaloudellisesti että ennen kaikkea potilaan kannalta. Uutta on myös se, että Loimaan aluesairaalassa työskentelee yhä enemmän TYKSin erikoislääkäreitä. He leikkaavat myös muita kuin Loimaan seudun potilaita. Esimerkiksi neurokirurgi käy täällä leikkaamassa kahtena päivänä viikossa. Kaksi gastroenterologia eli mahapuolen kirurgia leikkaa meillä suuren osan Turun, Raision ja tietenkin Loimaan seudun sappi- ja tyräpotilaista. Syyskuussa aloitti kardiologi eli sydänlääkäri, joka käy täällä kerran viikossa. Ensi vuoden alussa meillä aloittaa hematologi eli veritautien lääkäri, ja niin ikään ensi vuoden puolella myös silmälääkäri aloittaa oman vastaanottonsa, Tarja Horn luettelee. Panostamme siis lähipalveluihin, eli lääkärit tulevat potilaiden luo eikä toisinpäin. Samalla helpotamme TYKSin ruuhkia. TYKSissä on kyllä joka alan erikoislääkäreitä, mutta leikkaussaleista ja hoitohenkilökunnasta on toisinaan pulaa. Meillä on täällä viisi leikkaussalia ja hoitajaresurssejakin ihan kohtalaisesti. Tällainen systeemi on helpottanut jonojen purkamista koko sairaanhoitopiirin alueella. Leikkaussali-investoinnit ovat isoja satsauksia, joten niitä pitää tietenkin käyttää tehokkaasti. Loimaalla lyhyet jonot Aivan kaikkia potilaita ei toki Loimaan aluesairaalassa hoideta, vaan kaikkein kriittisimmät tapaukset viedään vastedeskin TYK- Siin. Kaikkein vakavimmin sairastuneet potilaat, kuten rintakehä- ja aivovammapotilaat, hoidetaan TYKSissä. Jos tarvitaan vaikkapa hengityskonehoitoa, potilaat viedään hoito-ohjeistuksen mukaisesti suoraan TYKSiin. Meillähän ei ole täällä teho-osastoa. Ensihoito osaa nämä asiat ja tietää, mihin kenetkin kuuluu viedä. Lopuksi vielä pari viimeisen päälle positiivista viestiä Loimaan aluesairaalasta: Täällä ovat asiat sikäli mainiosti, että meillä ei ole juuri mihinkään palveluihin pitkiä jonoja. Lääkäripalvelut toimivat lähes poikkeuksetta tosi nopeasti! Meillä on osaavaa ja sitoutunutta väkeä. Loimaan aluesairaalassa ovat muun muassa koko sairaanhoitopiirin pienimmät sairauspoissaolot. Näin on ollut jo vuosikaudet, Tarja Horn sanoo. loimaan aluesairaalan palvelut dialyysiyksikkö ensiapupoliklinikka fysioterapiayksikkö keuhkopoliklinikka kirurgian poliklinikka kirurgian vuodeosasto (26 paikkaa) korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka lasten ja nuorten poliklinikka leikkausosasto ja päiväkirurginen yksikkö monitoimiosasto, jonka yhteydessä valvonta naistentautien poliklinikka neurologian poliklinikka sisätautien poliklinikka sisätautien vuodeosasto (34 paikkaa) syöpätautien poliklinikka äitiyspoliklinikka

10 10 Sairaanhoitaja Marita Lintula säteilee tyytyväisyyttä. Syy positiivisuuteen löytyy hänen uutukaisista työtiloistaan. Meillä on valtavan paljon enemmän tilaa kuin ennen. Työ on huomattavasti mielekkäämpää ja siitä hyötyvät tietenkin potilaat. Potilailla on täällä oman kertomansa mukaan turvallinen olo. Tämä on sananmukaisesti tehostetun valvonnan osasto. Tehostetun valvonnan osastolla on kahdeksan potilaspaikkaa, joista yleensä neljä on jatkuvasti käytössä. Käytännössä neljää potilasta valvoo ja hoitaa ympärivuorokautisesti kaksi hoitajaa. Työskentelin pitkään vanhassa valvonnassa, ja ero on todella suuri. Meitä on koko ajan kaksi hoitajaa, kun aiemmin hoitaja oli yksin. Autamme toinen toistamme, mikä vaikuttaa tosi paljon henkiseen ja fyysiseen rasitukseen. Potilaat ovat täällä keskimäärin pari päivää, minkä jälkeen he siirtyvät muille osastoille. Siirtovaiheessa joillekin saattaa tulla hieman turvaton olo, kun he ovat tässä tottuneet jatkuvaan tarkkailuun, Marita Lintula kertoo. Teksti: Juha Syrjä Kuvat: Anne Hedman Potilaiden hoito helpottui Salon aluesairaalan tehostetun valvonnan tilat paranivat syyskuussa roimasti. Alati kasvavalle asiakasjoukolle riittää tilaa muutenkin nyt selvästi aiempaa paremmin. Täällä kelpaa lötkötellä Turvallisessa tarkkailussa lokakuisena keskiviikkona ollut 80-vuotias Erkki Niiranen allekirjoittaa ilomielin Marita Lintulan puheet. Sepelvaltimosairautta poteva Niiranen meni yltyneiden rintakipujen vuoksi tutkimuksiin Salon terveyskeskukseen, josta hänet siirrettiin saman tien samalla tontilla sijaitsevalle aluesairaalan tehostetun valvonnan osastolle. Minulle tehtiin 17 vuotta sitten neljän suonen ohitus. Viime aikoina sydän on alkanut taas reistailla. Lääkärit tekivät juuri kierroksen, tutkivat perusteellisesti ja seuraavaksi muutetaan vähän lääkitystä. Ja sitten tehdään lisää tutkimuksia. Palvelu on ollut täyden kympin arvoista, kyllä tässä kelpaa lötkötellä valvovien silmien alla. Uudet tilat näyttävät komealta ja täällä on mukavasti omaa rauhaa. Pitäähän täällä tilaa ollakin, että nuo kaikki monitorit sun muut härvelit mahtuvat. Niin ja kirjoita sinne lehteen, että hoitajat ovat okei! Niiranen naureskelee. Uusissa tiloissa mukava työskennellä Tehostetun valvonnan tilat eivät suinkaan ole ainoat Salon aluesairaalan uudet neliöt. Tänä vuonna uusia tiloja on otettu käyttöön kaikkiaan yli neliötä. Uudisosan neljän kerroksen tiloihin ovat muuttaneet tehostetun valvonnan lisäksi muun muassa leikkausyksikkö, poliklinikan päivystys ja ajanvaraus, välinehuoltokeskuksen laajennus ja auditorio. Ensi keväänä saadaan vielä neliötä lisätiloja. Tuolloin käytössä on kuusi leikkaussalia. Uusissa tiloissa on mukavaa tehdä työtä. Potilaiden hoitaminen on paljon helpompaa asianmukaisissa ja avarissa tiloissa. Vielä Salon aluesairaalan palvelut dialyysiyksikkö ensiapu- ja toimenpidepoliklinikka fysiatrian polikinikka kardiologinen poliklinikka keuhkopoliklinikka kirurgian poliklinikka kirurgian vuodeosasto (53 paikkaa) korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka lasten tautien poliklinikka korva- ja lastentautien vuodeosasto (16) lastenneurologian poliklinikka leikkaus- ja päiväkirurginen yksikkö nefrologian poliklinikka neurologian poliklinikka ortopedian poliklinikka reumatologian poliklinikka silmätautien poliklinikka sisätautien poliklinikka sisätautien vuodeosasto (47 paikkaa) synnytys- ja naistentautien vuodeosasto (24) syöpätautien poliklinikka urologian poliklinikka valvonta (4 paikkaa) äitiys- ja naistentautien poliklinikka Tehostetun valvonnan uudet tilat ovat aivan ihanat, sanoo valvonnan vastuuhoitaja Marita Lintula (oik.). Apulaisosastonhoitaja Päivi Ylihaavisto ei ole ilmeestään päätellen ollenkaan eri mieltä. mukavammaksi työnteko muuttuu ensi keväänä. Nyt osa toiminnoista on vielä väliaikaisissa tiloissa, kertoilee ylilääkäri Markku Mali. Kyllä meillä onkin ollut viime vuosina aika ahdasta. Kasvavalla Salon seudulla asiakasmäärämme ohitti ajat sitten neliömäärämme. Mutta nyt esimerkiksi valvontatilat on suunniteltu niin, että niissä on kapasiteettia lisätä toimintaa lähivuosina. Niitä ei ole rakennettu vain tämän päivän tarpeisiin, Mali jatkaa. Kävin tänään läpi potilaiden palautteita. Ylivoimaisesti suurin osa negatiivisesta palautteesta koskee nimenomaan vanhoja ja epäkäytännöllisiä tiloja, joissa potilaat tuntevat olonsa rauhattomaksi. Muuten palaute on pääasiassa positiivista, sanoo johtava ylihoitaja Anne Hedman. Haluaisimme kuitenkin nykyistä enemmän palautetta. Toivomme, että ihmiset uskaltaisivat antaa myös negatiivista palautetta ja mieluimmin heti tuoreeltaan. On turha pelätä, että sen seurauksena kohtelu huononee ja palautteen antajaan lyödään vaikean potilaan tai omaisen leima, painottaa ylihoitaja Soile Nenonen. Markku Mali ja Anne Hedman sanovat, että useimmiten ongelmat johtuvat väärinkäsityksistä ja puutteellisesta tiedonkulusta. Kun heti kysyy rohkeasti, miksi näin tai noin päätettiin tehdä, asiat yleensä selviävät nopeasti, Mali toteaa. Väki on tottunut remontteihin Anne Hedmanin mukaan sekä potilaat että henkilökunta ovat jaksaneet yllättävän hyvin sietää jatkuvia remontteja ja niiden aiheuttamia haittoja. Kai niihin on jo totuttu. Ja kannattaa muistaa, että potilaiden takiahan näitä tehdään. Haluamme hoitaa heidät aina vain paremmin. Jos olosuhteet ovat epämiellyttävät, ahtaat ja rauhattomat, paraneminenkin sujuu varmasti hitaammin, Anne Hedman sanoo. Viime toukokuussa 80 vuotta täyttänyt Erkki Niiranen kiittelee Salon aluesairaalan tehostetun valvonnan osastolla saamaansa hoitoa. Potilaslähtöisyys on ehdoton ykkösasia kaikissa Salon aluesairaalan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategioissa. Kuinkas on, pysyykö tuo kaikkein tärkein aina kirkkaana mielessä uusia kuvioita suunniteltaessa? Pysyy. Kyllä me muistamme, että olemme täällä vain ja ainoastaan potilaiden vuoksi. Tehtävämme on tarjota erikoissairaanhoidon palveluita mahdollisimman lähellä potilasta. Koko ajan mennään siihen suuntaan. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että meillä on eri alojen erikoislääkäreitä yhä enemmän. Esimerkiksi kardiologi eli sydänlääkäri aloitti täällä vastaanottonsa syyskuun alussa, Anne Hedman sanoo. Aluesairaala koetaan hyvin tärkeäksi. Ihmiset arvostavat sitä, että palveluja saa läheltä eikä läheskään jokaisen vaivan takia tarvitse mennä Turkuun asti. Seuraamme jatkuvasti ja systemaattisesti myös itse omaa toimintaamme. Hoidon laadun varmistaminen on jatkuva prosessi, Markku Mali muistuttaa. Tehokkuudella on usein turhan negatiivinen leima. Kun toimintoja tehostetaan, viime kädessä sekin tehdään potilaan parhaaksi, Soile Nenonen vakuuttaa. Yhteistyö sujuu yhä paremmin Perusterveydenhuollon ja terveyskeskuksen hyvä toiminta on edellytys sille, että mekin täällä erikoissairaanhoidon puolella voimme toimia hyvin. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen, mahdollisimman sujuva yhteistyö on todella tärkeää. Se on viime aikoina parantunut huomattavasti. Vielä kun saisimme tietojärjestelmämme puhumaan samaa kieltä, Markku Mali sanoo. Hyvän yhteistyön ansiosta muun muassa jatkohoitoon pääsy toimii Salon seudulla tällä hetkellä hyvin paljon paremmin kuin vielä muutama vuosi sitten, Soile Nenonen kehuu.

11 11 Teksti: Juha Syrjä Kuva: Tytti Tuppurainen Psykiatrian uusi tapa toimia Halikon sairaalassa on viimeiset kaksi vuotta systemaattisesti suunniteltu aivan uudenlaisen työyksikön perustamista. Uuden tutkimuspoliklinikan henkilökunta odottaa jännittyneenä h-hetkeä. Kun tämä lehti ilmestyy, yksikkö on juuri virallisesti aloittanut toimintansa. Tutkimuspoliklinikka muuttaa täysin potilaiden sisäänottoprosessin psykiatriseen laitoshoitoon, sanoo yksikön suunnittelusta päävastuun kantanut osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen. Kaikki alkoi pari vuotta sitten tutustumiskäynnillä Nokian Pitkäniemen sairaalaan ja sen niin sanottuun rajapintayksikköön, joka tuottaa palveluita avo- ja sairaalapuolen välimaastoon. Saimme tehtäväksemme rakentaa Halikon sairaalaan sopivan yksikön. Suunnittelimme uutta yksikköä ensin usean projektiihmisen voimin ja sitten haimme sisäisellä haulla yksikköön kuusi hoitajaa. Hoitajat ovat osallistuneet nyt vuoden verran tulevan työpaikkansa suunnitteluun ja käyneet muun muassa kotiin tehtävän terapeuttisen työn koulutuksen, Makkonen kertoo. Halusimme yksikköön kokemusta mielenterveystyön eri alueilta. Onnistuimme hyvin, sillä saimme työntekijöitä nuoriso-, aikuis- ja vanhuspuolelta. Heillä on lähes kaiken kattava näkemys ja kokemus psykiatrisesta työstä niin osasto- kuin avotyöstä, kertoo Halikon sairaalan ylilääkäri Markku Toivonen. On ollut upeaa päästä itse suunnittelemaan tulevan työn sisältöä alusta asti. Koko työryhmä on todella innoissaan, iloitsee mielenterveyshoitaja Sanna Nore, yksi uuden yksikön työntekijöistä. Konsultointia ja yhteispeliä Millä tavalla uusi yksikkö käytännössä muuttaa potilaiden sisäänoton? Perinteisessä mallissa vapaaehtoislähetteellä eli B-lähetteellä Halikon sairaalaan tuleva potilas otetaan saman tien osastolle. Nyt me olemme kehitelleet siihen eteen erilaisia toimintoja, joilla pyrimme mahdollisimman pitkälle välttämään osastohoidon, Pekka Makkonen aloittaa. Tutkimuspoliklinikalla on kaksi päälinjaa. Ensinnäkin lääkärit ja hoitajat voivat ottaa meihin konsultoivasti yhteyttä. Toinen linja on se, kun hoitava lääkäri on jo tekemässä lähetettä erikoissairaanhoitoon, niin hän ottaakin meihin yhteyttä ja kertoo, millaisen asiakkaan hän on sairaalaan lähettämässä. Voimme esitellä ja ehdottaa lääkärille erilaisia avopuolen palveluja ja kysellä, onko hän pohtinut tällaista tai tuollaista vaihtoehtoa. Työryhmämme jäsenet saattavat myös tuntea kyseisen asiakkaan. Jos lähete kuitenkin täytyy tehdä esimerkiksi potilaan syvän masennuksen tai itsetuhoisuuden vuoksi, hän saapuu tänne ja me teemme hoidon arvioinnin. Ihannetapauksessa asiakas ottaa perheenjäseniään mukaan haastatteluun. Haastattelun jälkeen selvitämme, mikä avopuolen kumppaneistamme voisi mahdollisesti ottaa potilaan hoidettavakseen. Voimme myös tarjota akuuttia, enimmillään viiden käyntikerran avohoitojaksoa esimerkiksi asiakkaan kotona. Näillä käynneillä saatamme saada psyykkisen tilan nostettua niin, ettei varsinaista sairaalahoitoa tarvita. Jos taas potilaan vointi romahtaa, voimme tehdä 1 3 päivän seurantahoitojakson osastolla ja palata sitten taas avohoitoon. Jos vointi on edelleen huono kaikkien näiden interventioiden jälkeen, vasta viimeisenä keinona on laitoshoito. Tehokkuutta alkuarviointiin Pekka Makkosen tavoin ylilääkäri Markku Toivosen odotukset ovat korkealla. Odotan, että uuden yksikön avulla saamme hoidon alkuarvioinnin nykyistä tehokkaammaksi ja sairaalahoidon tarve vähenee. Tutkimukset osoittavat, että hoitotulokset ovat parhaat juuri niillä alueilla, joilla on hyvin avohoitovaltainen hoitolinja. Uskon tällaisen intensiivisen alkuarvioinnin yleistyvän laajemminkin normaalikäytännöksi. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa psykiatrisessa sairaalahoidossa hoidetaan vain välittömästi henkeä uhkaavat ja kaikkein vaikeimmat psykoosit. Tämä uusi systeemi mahdollistaa suuremman panoksen antamisen kaikkein vaikeimpien häiriöiden hoitoon. Eli potilaat, jotka pystytään hoitamaan avohoidollisin toimin, eivät kuormita osaston työtä, Toivonen sanoo. Uusi tutkimuspoliklinikka ei palvele vain salolaisia potilaita, vaan kaikkia, jotka nykyisinkin kuuluvat Halikon sairaalan alueeseen Someroa, Paimiota, Kaarinaa, Loimaata ja Lietoa myöten. Pekka Makkonen arvioi uuden poliklinikan hoitavan noin 300 potilasta vuodessa. Osastonhoitaja Pekka Makkonen (vas.), mielenterveyshoitaja Sanna Nore ja ylilääkäri Markku Toivonen uskovat, että Halikon sairaalan uuden tutkimuspoliklinikan toimintatapa laajenee nopeasti muuallekin. Syyt lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon hakeutumiseen ovat monia. Ne voivat esiintyä monella elämän alueella. Masennus, käytöshäiriöt, impulsiivisuus, päihteiden käyttö, syömishäiriöt ja varsinaiset mielenterveyden häiriöt ovat tuttuja lasten ja nuorten parissa työskenteleville psykiatrian ammattilaisille. Nuoret jäävät nykyisin liian usein yksin ongelmiensa kanssa. Toisaalta parantunut diagnostiikka tuo yhä useampi lapsia ja nuoria hoidon piiriin esimerkkinä paljon puhuttu tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD. Psykiatrisiin ongelmiin suhtaudutaan nykyisin myös aiempaa luonnollisemmin. Siksi apua lähdetään hakemaan entistä helpommin ja useammin. Teksti ja kuva: Matti Hyyppä Varhainen puuttuminen ja tuki tärkeitä Lasten- ja nuorisopsykiatrian tavoitteena toimivat kehitysyhteisöt joista keskeisimpiä ovat: koti, päivähoito ja koulu. Niissä huomataan helposti käytöksen muutokset, kertoo ylihoitaja Anita Birstolin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorisopsykiatrian tulosyksiköstä. - Kun asioihin puututaan ja ne otetaan puheeksi varhain, niin vältetään ongelmien monimutkaistuminen ja vaikeutuminen. Siksi neuvoa kannattaa kysyä heti joltakin terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Joka kunnasta löytyy ainakin joku seuraavista: kouluterveydenhoitaja, lastenneuvola, terveyskeskuslääkäri, oman terveysaseman henkilökunta tai kasvatus- ja perheneuvola. Paikallisen perustason arviointi tilanteesta pitäisi aina olla saatavilla. Lasta ja nuorta on kuunneltava - Mikäli lapsen tai nuoren arvioidaan tarvitsevan hoitoa, ovat erilaiset psykoterapeuttiset, vuorovaikutukseen perustuvat, hoitomuodot yleisimpiä. Tärkeintä on, että lapsi tai nuori todella tulee kuulluksi. Kunnissa olevia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten muodostamia työryhmiä on jo alettu monissa kunnissa täydentää perheen, muiden läheisten, koulun, kaveripiirin ja harrastusporukan jäsenillä. He edustavat niitä lasten ja nuorten kehitysyhteisöjä, joiden voimavarat ja hoidossa mukana oleminen ovat hoidon onnistumisen välttämätöntä. Joissakin tapauksissa joudutaan käyttämään myös lääkitystä. Osastohoidossa käytetään vastaavasti usein apuna esimerkiksi musiikki- ja taideterapioita. - Vaikuttavan toiminnan edellytyksenä on aina varhainen puuttuminen, hyvä yhteistyö ja voimavarojen yhdistäminen kaikkien lapsen tai nuoren kanssa työskentelevien kesken ja tarvittaessa hyvä ja inhimillinen muuhun hoitoon ohjaus sekä laadukas hoito. Tarpeenmukainen hoito oikeaan aikaan oikeassa paikassa estää ongelmien kroonistumisen ja pahenemisen, tiivistää Anita Birstolin. Sairaanhoitopiirin apu - Joissakin tapauksissa kunnissa olevat moniammatilliset työryhmät tarvitsevat konsultointia tai muuta apua hoidossa. Sairaanhoitopiirillä on lasten ja/tai nuorten psykiatrisia poliklinikoita Halikossa, Kaarinassa, Liedossa, Loimaalla, Raisiossa, Salossa ja Uudessakaupungissa. Nämä poliklinikkatyöryhmät voivat olla myös liikkuvia eli ne tekevät kotikäyntejä sekä vierailevat päiväkodeissa ja kouluissa perustason työntekijöiden tukena. Esimerkiksi Uudessakaupungissa ja Halikossa on myös perheyksiköt, joissa perheet voivat olla yhdessä hoidossa lyhyen tai vähän pitemmänkin aikaa. Erikoissairaanhoidon poliklinikoiden ensisijaisena tarkoituksena on kaikin tavoin tukea kunnissa työskenteleviä koulu-, sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisia, muistuttaa Anita Birstolin. Apu ja voimavarat lasten ja nuorten kehitys- ja kasvuyhteisöistä - Väitetään, ettei kaikkia asioita voi nähdä läheltä hyvin. Lasten ja nuorten oireet ja pahaolo nähdään silti parhaiten juuri läheltä. Lasten ja nuorten ongelmat ilmenevät heidän kasvu- ja kehitysyhteisöissään, Osastohoito - Lasten ja nuorisopsykiatrian osastohoito on keskitetty Turkuun. Meillä on lapsipotilaille (korkeintaan 12-vuotiaille) tarkoitettu 10-paikkainen osasto, jossa on 5 akuuttisairaansijaa ja 5 tutkimus- ja intervallihoitopaikkaa. Nuoria ( vuotiaita) varten meillä on 8-paikkainen akuuttiosasto ja samoin 8-paikkainen hoito- ja kuntoutusosasto. - Meillä on Turussa myös lastenpsykiatrian poliklinikka, jota voisi kutsua erikoissairaanhoidon erikoissairaanhoidoksi. Siellä on kolme työryhmää: pienten alle 3-vuotiaiden lasten hoidon työryhmä, osittain liikkuva neuropsykiatrian työryhmä sekä lastenpsykiatrian ambulanssi, jonka terveydenhuollon ammattilainen voi tarvittaessa hälyttää apuun. Ambulanssissa työskentelee lääkäri, kaksi psykologia ja sosiaalityöntekijä. Anita Birstolin korostaa, että tehokkainta ensihoitoa on jokaisessa tapauksessa varhainen puuttuminen ongelmiin ja kehitysyhteisöissä annettu apu.

12 12 Teksti ja kuvat: Matti Hyyppä Ei enää pelkkä röntgen, vaan kuvantaminen himme pääosin tyytyväisiä. Parannamme osaamistamme jatkuvalla kouluttautumisella sekä itse järjestämissämme koulutustapahtumissa että muissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kongressikoulutuksissa. Tärkeä osa osaamisemme kehittämisessä on Turun yliopistolla, esimerkiksi erikoistuvien lääkärien koulutuksen ja tieteellisten projektien kautta.. Sakari Salo arvioi kuvantamiskeskuksen laitekannan olevan vähintään ajanmukaisia. Osaa laitteistamme on jopa huipputasoa. Aina ei kannata heti ostaa uutta huippulaitetta, koska silloin usein ostetaan kalliilla hiukan liikaa ominaisuuksia, joilla ei ole vielä käyttöä vakiintuneissa tutkimusmenetelmissä, ja joiden kehittely on vielä osittain kesken. Laitteistoistamme on pidetty hyvää huolta kokemuksella jo vuosikymmenien ajan. Laitteistojen oikea-aikainen uusiminen on tärkeä osa tätä huolenpitoa. Röngtenhoitajaopiskelija Henna Virtanen ja röngtenhoitaja Anne Kinanen ovat valmiina Raimo Tukian kuvaukseen tietokonetomografia laitteella. Röntgentutkimukset ovat varmasti jokaiselle suomalaiselle tuttuja. Jos itsestä ei ole otettu röntgenkuvaa, jostakin tutusta varmasti on. Vuosien varrella on otettu käyttöön paljon muitakin menetelmiä, jota kutsutaan nykyisin yhteisellä nimellä kuvantamiseksi. Muitakin muutoksia on tehty. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) röntgen- ja muista kuvantamistutkimuksista vastaa nykyisin pääosin Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus. Se puolestaan on osa VSSHP:n omistamaa Tyks-Sapa liikelaitosta. Liikelaitos- ja muilla ulkoistamismalleilla saadaan VSSHP:n kannalta tärkeitä kehittämis- ja synenergiaetuja. Kuvantamispalveluja käyttävien potilaiden kannalta asialla ei ole suurtakaan merkitystä. Me menemme edelleen kuvantamistutukimuksiin TYKSiin tai Turunmaan sairaalaan tai Salon aluesairaalaan tai Paimion sairaalaan tai... Useita kuvantamispalveluja Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen hallinnollinen apulaisylilääkäri Sakari Salo kertoo keskuksella olevan VSSHP:n alueella 14 toimipistettä, joissa työskentelee yhteensä noin 280 kuvantamiskeskuksen ammattihenkilöä. Potilaat tulevat kaikkiin tutkimuksiimme lähetteellä. Röntgentutkimus on edelleen yleisin kuvantamismenetelmä. Muita menetelmiämme ovat tietokonetomografiatutkimus, ultraääni- ja magneettitutkimus, luun tiheysmittaukset sekä angiologiset tutkimukset, joita käytetään esimerkiksi verisuonten kuvantamisessa. Poikkeuksen muodostavat syöpätautien ja monien tulehdusten yhteydessä käytettävät isotooppitutkimukset, jotka kuuluvat edelleen TYKSin Kantasairaalan palveluihin. Meillä on VSSHP:n alueella 14 toimipistettä (kartta sivulla 15), joissa kaikissa ei tietenkään ole tarjolla koko kuvantamispalvelujemme kirjoa. Ostamme lisäksi tällä hetkellä magneettitutkimuksia VSSHP:n omistamasta PET-keskuksesta sekä Suomen Terveystalo Oy:stä ja Lääkäriasema Pulssista. Molemmat jälkimmäiset sijaitsevat Turussa, Terveystalo Tuureporinkatu 7:ssä ja Pulssi Humalistonkatu 9-11:ssa. Potilaat käyttävät niiden palveluja meidän lähetteellämme, joten heidän kannaltaan tärkeintä on tietää tutkimuspaikan osoite. Ostamalla magneettitutkimuksia myös ulkopuolelta pystymme tasaamaan taloudellisesti järkevällä tavalla kysyntähuippuja. Potilaiden kannalta asialla ei ole käytännön merkitystä. Sen sijaan potilaan kannalta on tärkeää, että hän voi valita kuvantamispaikan itse. Jos esimerkkipotilaamme asuu Salossa, mutta käy töissä Loimaalla, hän voi käydä tarvittavassa ultraäänitutkimuksessa Loimaalla. Mahdollisuutta kannattaa aina tiedustella. Palvelun puuttuminen haluttavasta toimipisteestä on ainoa este sen saamiseen. Esimerkkipotilaamme voi käydä Loimaalla, koska siellä tehdään ultraäänitutkimuksia. Hyvä menetelmä Kuvantamista käytetään apuna, kun potilasta hoitava lääkäri haluaa tarkemmin tutkia potilaan oireiden syytä tai hän haluaa varmistaa, että kyseessä todella on hänen diagnosoimansa tauti tai vamma. Lisäksi moniin tauteihin, vammoihin ja toimenpiteisiin liittyviä muutoksia seurataan kuvantamisen avulla, luettelee Sakari Salo. Eri kuvantamismenetelmät ovat osoittautuneet hyväksi avuksi ja tueksi hoitavan lääkärin työssä. Silti tarpeettomia tutkimuksia on niidenkin osalta vältettävä. Esimerkiksi röntgentutkimuksiin pitää olla selkeä syy. Niin sanottua oikeutusperiaatetta on käytettävä vähäisenkin säteilymäärän kyseessä ollessa. Periaatteen mukaan röntgentutkimuksesta saatavan hyödyn pitää mahdollisiin haittoihin nähden aina olla niin suuri, että se kannattaa tehdä. Asiakkaat ja potilaat tyytyväisiä Meillä on sekä asiakkaita että potilaita. Asiakkaitamme ovat palveluksiamme ostavat terveydenhuollon yksiköt kuten terveyskeskukset ja TYKSin yksiköt sekä toiminnan kulut lopulta maksavat eli kunnat ja veronmaksajat. Potilaitamme puolestaan ovat ne henkilöt, joiden sairauksia tai vammoja tutkimme eri kuvantamismenetelmin hoitavan lääkärin tukena. Potilaat ovat koko työmme perusta. Heidän parhaakseen toimivat myös asiakkaamme. Asiakkaamme edellyttävät meidän tarjoavan laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti. Potilaat puolestaan edellyttävät, että heidän sairauttansa tai vammaansa tutkii osaava henkilökunta, jolla on käytössään asianmukaiset laitteet. Potilaat haluavat lisäksi, että tutkimukset tehdään ja hoidot annetaan heitä kunnioittavalla tavalla ja mahdollisimman nopeasti. Olemme tehneet tyytyväisyyskyselyjä sekä asiakkaillemme että potilaillemme. Palautteen perusteella kumpikin ryhmä on palvelui- Joskus vaaditaan ymmärtämystä Me teemme päivittäin työtä potilaiden kanssa, joilla on erilaisia vaivoja. Vaikka potilaallamme olisi sovittu aika kuvantamistutkimukseen, saattaa hänen edelleen päästä joku kiireellisesti tutkittava päivystyspotilas. Toivon potilaidemme ymmärtävän, että menettely johtuu kiireellisyysjärjestyksestä. Onnettomuudet ja äkilliset sairaudet eivät ilmoita tulostaan etukäteen. Siksi aikataulu saattaa joskus pettää, ja joidenkin on odotettava hiukan ennakoitua pitempään tutkimuksiin pääsyä. Kohtalokas jarrutus Lietolainen Raimo Tukia toteutti vähän yli kolme vuotta sitten monen suomalaisen miehen haaveen. Hän aloitti nuoruutensa harrastuksen uudelleen ostamalla moottoripyörän. Alku sujui hyvin, mutta ensimmäinen Turun matka osoittautui kohtalokkaaksi. Olin mielestäni saanut hyvän tuntuman uuteen pyörääni, joten lähdin ensi kertaa katselemaan Turun nähtävyyksiä pyörän selästä. Yhdessä kadunristeyksessä oli vähän irtohiekkaa. Ilmeisesti painoin etujarrun kahvaa vähän liian voimakkaasti, jolloin etupyörä lukkiutui ja keula lähti niin sanotusti alta. Itse lensin olkapää edellä sen jutuista kuuluisan rotvallin reunaan. Pyörä sai uuden omistajan ja TYKS minusta ilmeisesti lähes vakituisen potilaan. Joudun jälleen olkapääni takia lähiaikoina leikkaukseen. Siihen laitetaan Kirurgisessa sairaalassa tekonivel. Tällä hetkellä käsi jää helposti nalkkiin, se on voimaton ja niskan raapiminen sillä on aivan mahdotonta. Röntgenkuvia on otettu paljon, mutta leikkaava kirurgi halusi vielä nähdä kuvia pehmytkudoksista, joten sain lähetteen tänne TYKSin A-röntgeniin tietokonetomografiaan. Vaikka käteni ei koskaan tulekaan täysin kuntoon, luotan TYKSin palveluihin. Minut on niin monta kertaa täällä paikattu mallikkaasti kuntoon. Potilasohjeet ovat myös mielestäni selviä. Opastuksesta voisi vähän huomauttaa. Kun tänne tulee uutta yhdyskäytävää pitkin, ovat opasteet vain yhdessä paikassa. Siksi lattioihin voisi pahimpiin paikkoihin laittaa nuolet osoittamaan tärkeimmille osastoille ja palveluihin. Käytävillä on harhaillut nimittäin monta kertaa muitakin kuin minä. Minulle alkavat uudetkin paikat kyllä olla tuttuja ilman opasteitakin, kertoo hyvätuulinen Raimo Tukia. Raimo Tukialle kuvantaminen on tullut vuosien varrella tutuksi.

13 13 Teksti ja kuvat: Matti Hyyppä Laboratoriopalveluja yli 30 toimipisteestä Varsinais-Suomessa Ajan varaus helppoa Näytteenottoajan varaaminen nopeuttaa tutkimuksiin pääsyä, muistuttavat Benita Paloheinä ja Pia Leino. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laboratoriopalveluista vastaa Tykslab, joka kuuluu osana sairaanhoitopiirin omistamaan Tyks-Sapa liikelaitokseen. Tykslab tarjoaa laboratoriopalveluita yli 30 toimipisteessä Varsinais-Suomen alueella. Tiheä laboratorioverkosto palvelee koko Varsinais-Suomen väestöä asuinpaikasta riippumatta aina kohtuullisella etäisyydellä. la laatimiemme ja jakelemiemme virtsanäytteen anto-ohjeiden mukaan. Virtsanäytteen voi aina antaa laboratoriossa. Jos se kuitenkin annetaan kotona, sen voi antaa ainoastaan laboratoriosta tai hoitoyksiköstä saatuun näyteastiaan. Mitään omasta kaapista käteen osunutta tyhjää purkkia ei voi käyttää, muistuttavat Pia Leino ja Benita Paloheinä. Kartta Tykslabin toimipisteistä löytyy tämän lehden sivulta 15. Näytteenottopisteiden osoitteet ja aukioloajat löytyvät Tykslabin internetsivuilta tai painetusta esitteestä, joka on saatavissa kaikista potilaita hoitavista yksiköistä. Näytteenottoaika kannattaa varata Vaikka useimpiin näytteenottopisteisiimme voi tulla ilman ajanvarausta, se kannattaa silti aina tehdä. Siten välttää parhaiten ruuhka-ajat ja joutuu odottamaan tutkimukseen pääsyä yleensä ainoastaan 5-10 minuuttia, kertovat apulaisylilääkäri Pia Leino ja ylihoitaja Benita Paloheinä TykslabIsta. Turussa Runosmäen näytteenottopiste palvelee ainoastaan ajanvarauksella. TYKSin U-sairaalassa ja T-sairaalassa oleviin näytteenottopisteisiin ei puolestaan ole mahdollista tehdä ajanvarausta internetin kautta. TYKSin näytteenottopisteet on nimittäin tarkoitettu ensisijaisesti TYKSin potilaille, joilla on samana päivänä laboratoriokäynnin lisäksi lääkärin vastaanotto tai joille tehdään hoitotoimenpiteitä. Suuri osa verikokeista otetaan paastonäytteistä ja siksi näytteenotossamme on eniten asiakkaita aamulla klo 7 11 välillä. Erityisesti alkuviikko sekä kuukauden ensimmäiset päivät ovat ruuhkaisimpia. Kätevimmin ajanvarauksen voi tehdä internetissä osoitteessa Puhelinajanvaraus puh (02) palvelee potilaita maanantaista perjantaihin klo Olemme parhaillaan uusimassa puhelinvarausjärjestelmäämme, jonka käyttöönoton toivomme lyhentävän odotusaikoja. Joihinkin tutkimuksiin varattava aina aika Tutkimuksia, joita varten aika tulee varata aina, ovat gynekologinen näytteenotto, sieninäytteet, spirometritutkimukset, tahdistintestaus, sokerirasituskoe, sairaalabakteeritutkimukset (MRSA ja VRE), ja helikobakteerin hengitystesti, luettelevat Pia Leino ja Benita Paloheinä. Kannattaa erityisesti ottaa huomioon, että pelkkä P-INR tutkimus (Marevan -hoidon seuranta) ei vaadi aamunäytteenottoa eikä ravinnotta oloa. Kaikista näytteenottopisteistämme voi noutaa kotona otettavien näytteiden otossa tarvittavia välineitä, kuten virtsa- ja ulostenäyteastioita sekä ohjeita ilman ajanvarausta. Useissa laboratorioissa on tähän tarkoitukseen erillinen jonotus. Näytteenottoon on valmistauduttava Monet näytteenottoa edeltävät tekijät voivat vaikuttaa laboratoriotutkimusten tuloksiin. Potilaiden valmistautuminen näytteenottoon saamiensa ohjeiden mukaisesti takaa luotettavat tutkimustulokset. Ohjeet näytteenottoon valmistautumisesta annetaan potilaan hoitoyksiköstä. Vaikka tilatut tutkimukset eivät vaatisikaan erityisvalmistautumista, tulee potilaiden ottaa huomioon muutamia yleisohjeita: Verinäytteenottoa edeltävänä päivänä voi syödä normaalisti, mutta alkoholin nauttimista on vältettävä. Mikäli tutkimus vaatii paastoa, on tutkimusnimikkeen edessä f-kirjain (esimerkiksi fp- Gluk). Tällöin potilaan on oltava syömättä tuntia ennen näytteenottoa, ja näytteenottoaamuna saa juoda vain lasillisen vettä. Näytteenottoaamuna on vältettävä tupakointia, kahvin ja teen juomista (vain lasillinen vettä) sekä fyysistä rasitusta. Ennen näytteenottoa on suositeltavaa istua noin 15 minuuttia verenkierron tasaamiseksi, joten näytteenottoon kannattaa tulla ajoissa. Mikäli verinäyte otetaan jonkun lääkeaineen pitoisuuden arvioimiseksi, tulee lääke sinä aamuna ottaa vasta verinäytteen oton jälkeen, mikäli potilasta hoitava lääkäri ei anna muunlaista ohjetta. Virtsanäytteiden osalta luotettava tulos saadaan toimimal- Tulokset nopeasti Vaikka näytteenottopisteitä on paljon, analysoidaan suurin osa näytteistä joko TYKSin Kantasairaalassa tai Loimaan, Raision, Salon ja Uudenkaupungin sairaaloissa. Näytteet kuljetetaan kaikista muista ottopisteistä niihin. Se ei kuitenkaan hidasta tulosten saamista, sillä kaikki tulokset kirjataan yhteiseen tietojärjestelmään, josta potilasta hoitava lääkäri tai muu siihen valtuutettu terveydenhuollon ammattihenkilö voi ne välittömästi katsoa. Tulokset ovat yleisimpien tutkimusten osalta (esimerkiksi kolesteroli) käytettävissä useimmiten samana päivänä. Joidenkin harvinaisimpien näytteiden (esimerkiksi mikrobiologisten) analysointi voi kestää muutamasta päivästä jopa viikkoihin. Nopeasti tutkimuksiin Jenni Mielonen on tullut tyttäriensä Adan (9) ja Ellan (6) kanssa Ruskosta TYKSin U-sairaalan laboratorioon tutkimuksiin. Tyttärelläni Jennillä todettiin kolmisen viikkoa sitten diabetes. Tulimme tänne siihen liittyviin jatkotutkimuksiin. Tulimme tänne niin sanotusti muina miehinä ilman ajanvarausta hei, nyt meitä kutsuttiin sisään. Noin viiden minuutin jälkeen näytteet oli otettu. Jouduimme odottamaan noin kymmenen minuuttia. Itselläni on kokemusta muutamasta aikaisemmasta laboratoriokäynnistä. En ole oikeastaan koskaan joutunut odottamaan niin kauaa, että asia olisi jäänyt mieleen, muistelee Jenni Mielonen. Kai Puttonen Kaarinasta puolestaan pääsee tutkimukseen niin nopeasti, ettemme ehdi kuin päivää sanoa. Tutkimus ei kestä kuin muutaman minuutin. Tämä taisi olla ainakin kymmenes käyntini laboratoriotutkimuksissa. En ole joutunut odottamaan kuin yhden kerran, silloinkin vain noin puoli tuntia. Yleisimmin minulle on käynyt tämänpäiväiseen tapaan eli olen päässyt tutkimukseen heti. Hyvä kun nytkään ehdin takkini riisua. Laboratoriohoitaja Riitta Dalén kertoo, että ruuhkia syntyy väkisinkin joskus. Pahimmillaan odotus voi kestää noin tunnin. Sellaisia hetkiä ei silti ole edes joka viikko. Puolen tunnin odotusruuhkia on silloin tällöin, mutta yleisimmin tutkimuksiin pääsee verrattain nopeasti. Yli tunnin odotusaikoja ei ole edes viikoittain, kertoo Riitta Dalén. Jenni ja Aada Mielonen odottavat Ellan tutkimukseen pääsyä. Ella itse syöksyi tuolin alle kuvanottohetkellä.

14 14 Asiakkaan ääni kuuluville Asiakaspalautteet ovat tärkeä osa hoidon ja palvelun kehittämistä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tavoitteena on kehittää toimintaansa myös asiakkaiden antamien palautteiden pohjalta. Palautetta voi antaa yksiköistämme saatavilla lomakkeilla tai internetin kautta sähköisellä lomakkeella suomeksi ( fi/fi/palautteet), ruotsiksi ( ja englanniksi ( Lisäksi kehitteillä on palautteen antomahdollisuus tekstiviestillä. Käsittelemme palautteet viikoittain palautteita koskevissa yksiköissä. Käsittelyn yhteydessä päätetään aina jatkotoimenpide. Palautteen voi antaa yhteystietojen kera, mikä mahdollistaa henkilökohtaisen yhteydenoton palautteen antajaan. Saamme vuodessa noin 3500 kirjallista palautetta. Niistä valtaosa on kiitoksia. Asiakkaamme ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja palveluun. Olemme erityisen kiitollisia asiakkaiden antamista kehittämisehdotuksista, joita saamme aikaisempaa enemmän. Näiden pohjalta pystymme kehittämään toimintaamme. Kehittämisehdotuksissa on esimerkiksi toivottu yksiköihin lisää televisioita, lehtiä ja internetyhteyksiä. Lisäksi potilasohjausta ja -ohjeita toivottiin uudistettavan ja yhtenäistettävän. Näihin tarpeisiin vastataan mahdollisuuksien mukaan. Palautteet ovat tärkeä indikaattori kuvaamaan hoitomme laatua ja asiakkaiden tyytyväisyyttä. Kiitokset kuvaavat toimintamme onnistumista potilaiden näkökulmasta. Kehittämisehdotusten ja moitteiden avulla voidaan kehittää esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdytystä, henkilökunnan täydennyskoulutusta, opiskelijoiden ohjausta sekä tehdä pienempiä toiminnan muutoksia. Kaikkiin palautteita koskeviin asioihin ei ole olemassa selkeää ratkaisua, mutta on tärkeää käsitellä kaikki palautteet yhteisesti ja avoimesti osaston henkilökunnan kanssa. Weronica Gröndahl TtM, sh, vs. suunnittelija Sini Eloranta TtT, sh, suunnittelija Potilailta perittävät asiakasmaksut Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Syyskuussa TYKSin T-sairaalan laajennus näytti ilmasta vielä melko keskeneräiseltä. Kuvaan on merkitty eri osien sijainti kirjantunnuksilla. G-osan katolle on jo valmistunut helikopterikenttäkin. Teksti: Esa Halsinaho Kuva: Suomen Ilmakuva T-sairaala laajenee hyvää vauhtia G-osan runko jo valmis TYKSin T-sairaalan laajennus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2012 joulukuussa. Tällä hetkellä on käytössä neljä osaa, eli osat A-D. Kolme muuta osaa, eli osat E, F ja G, ovat tekeillä. T-sairaalan kokonaan uusi D-osa valmistui lopullisesti vuoden 2009 huhtikuussa. Jo vuonna 2003 käyttöön otetun B-osan lisäkerrokset valmistuivat viime helmikuussa. Seitsemänkerroksinen D-osa ja B-osan neljä lisäkerrosta toivat sairaalalle noin neliötä uutta tilaa. T-sairaalan G-osan runkourakka valmistuu marraskuun 2010 lopussa ja sen sisäosia on rakennettu elokuusta alkaen. E- ja F- osien ulkoseinät alkavat nousta ensi huhtikuun lopussa. Valmiin T-sairaalan kokonaispinta-ala on neliömetriä, joten se on tasan kaksi kertaa U-sairaalan kokoinen. Valmiissa T-sairaalassa työskentelee noin 1600 työntekijää. Siinä on 13 vuodeosastoa ja seitsemän poliklinikkaa. Vuodeosas- F E G B C D A toilla on noin 300 sairaansijaa. T-sairaalaan laajennus otetaan käyttöön vuoden 2013 alkupuolen aikana, jolloin myös Turun alueen perusterveydenhuollon päivystys että TYKSin ensiapupäivystys muuttavat T-sairaalaan yhteisiin tiloihin. Sen jälkeen kiireellistä hoitoa tarvitsevat päivystyspotilaat hoidetaan yhteispäivystyksessä yhdellä luukulla, eikä potilaiden tarvitse enää miettiä, minne päivystyspaikkaan heidän pitää mennä. Myös pääosa muusta vaativasta ja raskaasta erikoissairaanhoidon toiminnasta siirtyy TYKSin A- ja U-sairaaloista T-sairaalaan. Uusien tilojen myötä TYKS ottaa käyttöön aiempaa joustavampia, potilaslähtöisiä toimintatapoja. Lisää tietoa T-sairaalan laajennuksesta on internetissä, Jos yli 18-vuotias potilas maksaa kalenterivuoden aikana asiakasmaksuja yhteensä 633 euroa, ei hänen tarvitse sen kalenterivuoden aikana maksaa enää julkisesta sairaanhoidosta, lukuun ottamatta vuodeosastohoitoa, josta tällöin peritään alennettua hoitopäivämaksua 15 euroa/vrk. Potilaiden on kuitenkin itse huolehdittava maksujensa seurannasta. Maksuissa otetaan huomioon myös perheen alle 18-vuotiaiden lasten maksut. Jos potilas ei voi käyttää hänelle varattua aikaa, siitä on ilmoitettava asianomaiseen poliklinikkaan viimeistään edellisenä päivänä puoleen päivään mennessä. Jos varattu aika jätetään peruuttamatta ilman hyväksyttävää syytä, sairaala laskuttaa asetuksen mukaisen peruutusmaksun 33,80 euroa. Aiheesta tarkemmin: Information om klientavgifter på svenska: Poliklinikkamaksu Päiväkirurginen maksu Hoitopäivämaksu Alennettu hoitopäivämaksu Kuntoutushoitopäivä Yö/päivähoito Psykiatrian hoitopäivä Psykiatrian yö/päivähoito Sarjahoito Fysioterapiakäynti Maksu lääkärintodistuksesta ja -lausunnosta Perumaton ajanvaraus 27,40 e 89,90 e 32,50 e 15,00 e 11,30 e 7,50 e 15,00 e 7,50 e 7,50 e 7,50 e 33,80 e 33,80 e Älä unohda ajanvaraustasi! Käyttämättä jääneet vastaanottoajat on valitettava ilmiö, joka näkyy myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnassa. Mediuutiset-lehden tekemän arvion mukaan peruuttamatta ja käyttämättä jääneet terveyskeskusten vastaanottoajat maksavat yhteiskunnalle arviolta miljoonaa euroa. Talouspalvelupäällikkö Vesa Kosken mukaan VSSHP:ssa jää käyttämättä yli vastaanottoaikaa vuodessa. Kun peruuttamattoman vastaanoton hintaa käytetään menetyksen arvona, maksaa tämä sairaanhoitopiirille vuositasolla noin miljoona euroa. Kustannusten tarkka selvittäminen on toki vaikeaa. On kuitenkin huomattava, että kysyntää klinikoiden palveluille on yleensä enemmän kuin niillä on sitä mahdollista tarjota. Siksi aika, joka jää käyttämättä, voi siirtää muiden hoitoonpääsyä, Koski toteaa. Asiakasmaksuasetuksen mukaan käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta voidaan periä enintään 33,80 euron suuruinen maksu. Maksua ei peritä, jos varatun ajan peruuttamatta jäämiseen on hyväksyttävä syy. Koski arvelee, että käyttämättömän ajan jääminen perumatta johtuu yleisimmin unohtamisesta. Olisikin siis sekä potilaan itsensä että myös muiden potilaiden kannalta erittäin toivottavaa, että muistaisimme aina saapua vastaanotolle sovittuna aikana. TYKS aloittaa sähköisen asioinnin Sähköinen asiointi on kasvanut yhdeksi tärkeäksi kehittämiskohteeksi asiakkaiden ja terveydenhuollon välisessä asioinnissa. Sähköisen asioinnin kehittäminen on ajankohtaista myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, jossa otetaan parhaillaan käyttöön potilaiden sähköinen esitieto- ja palautelomake. Ne tulevat ensin käyttöön TYKSin Kirurgisen sairaalan potilaille, jonka jälkeen niiden käyttöä laajennetaan. Saatuaan kutsun sairaalaan potilaalla on mahdollisuus kirjautua sähköisen asioinnin palveluun henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan. Palvelussa potilasta opastetaan täyttämään esitieto- ja palautelomake. Lomakkeella kartoitetaan potilaan hoitoon liittyviä esitietoja sekä ohjaustarvetta. Näin hoitoprosessista saadaan sujuvampi. Tarkoituksena on käynnistää ohjausprosessi potilaan omia voimavaroja tukevalla, yksilöllistävällä tavalla. Palautelomakkeella potilas voi antaa hoitojaksonsa jälkeen henkilökunnalle palautetta toteutuneesta hoidosta. Vaihtoehtoisesti sairaalassa on edelleen käytössä perinteiset paperiset esitieto- ja palautelomakkeet. Sähköisessä palvelussa käytetään erityisen korkeaa tietoturvallisuuden tasoa. Potilaan hoitoa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä ja niitä käytetään vai hänen luvallaan ja lakiin perustuen. Tiedot tallentuvat siten, että ne ovat vain potilasta hoitavan henkilökunnan käytettävissä. Lisätietoja: Sini Eloranta, puh , sini.eloranta@tyks.fi

15 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat ja muut toimipaikat Toimipaikan edessä oleva numero osoittaa sijainnin kartalla. Puhelimen suuntanumero 02 tarvittaessa. Tarkempia tietoja internetissä, 15 Sairaalat 1 TYKS Kantasairaala Puh: A-, ja U-sairaalat: Kiinamyllynkatu 4-8 T-sairaala: Hämeentie 11 PL 52, Turku 1 TYKS Kirurginen sairaala Puh: Luolavuorentie 2, PL 28, Turku 2 TYKS Paimion sairaala Puh: Alvar Aallon tie 275, Preitilä 3 TYKS Raision sairaala Puh: Sairaalakatu 5, PL 43, Raisio 4 TYKS Vakka-Suomen sairaala Puh: Terveystie 2, PL 12, Uusikaupunki 1 Turunmaan sairaala / Åbolands sjukhus Puh/tel.: Kaskenkatu 13, PL 663, Turku Kaskisgatan 13, PB 663, Åbo 5 Psykiatrian yksikkö / psykiatriska enheten Puh./tel Vapparintie 15, Parainen Vapparvägen 15, Pargas 6 Loimaan aluesairaala Puh: Seppälänkatu 15-17, PL 17, Loimaa 7 Salon aluesairaala Puh: Fax: Sairaalantie 9, Salo Pyhäranta Uusikaupunki 4 Kustavi Laitila Oripää 14 Punkalaidun Loimaa Mynämäki Pöytyä Vehmaa Koski tl Nousiainen Aura Tarvasjoki Marttila Taivassalo Masku 22 Rusko Raisio Lieto Turku 19 9 Naantali Kaarina Paimio Sauvo Salo Somero Suomenkielinen psykiatrinen hoito Suomenkielisestä psykiatrian erikoissairaanhoidosta vastaa VSSHP:n psykiatrian tulosalue, Länsi-Turunmaa Kemiönsaari 21 1 TYKS lastenpsykiatria Puh: TYKS Kantasairaala Osasto, sisäänkäynti 10 A Poliklinikka, sisäänkäynti 10 B Kiinamyllynkatu 4-8, PL 52, Turku 1 TYKS aikuispsykiatria Puh: TYKS Kantasairaala, sisäänkäynti 11B Kiinamyllynkatu 4-8, PL 52, Turku 1 TYKS nuorisopsykiatria Puh: Mäntymäki, rakennus 5 Kunnallissairaalantie 20, Turku 3 Raision psykiatrian poliklinikka Aikuispsykiatria puh Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria puh Raisiontori 1, Raisio 4 Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala Lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria ja aikuispsykiatria Puh: Välskärintie 2 A PL 12, Uusikaupunki 6 Loimaan aikuispsykiatrian poliklinikka Poliklinikka puh Päiväyksikkö puh Seppälänkatu 15 17, Loimaa 6 Loimaan lastenpsykiatrian poliklinikka Puh Vareliuksenkatu 2 A, Loimaa 6 Loimaan nuorisopsykiatrian poliklinikka Puh Vareliuksenkatu 2 A, Loimaa 7 Salon aikuispsykiatrian poliklinikka Poliklinikka, puh Päiväosasto, puh Vilhonkatu 17, Salo 7 Salon nuorisopsykiatrian poliklinikka Puh Turuntie 8 B, Salo 7 Salon yleissairaalapsykiatria Poliklinikka, puh Osasto 103, puh Salon aluesairaala Sairaalantie 9, G-talo, Salo 8 Halikon sairaala Lastenpsykiatria ja aikuispsykiatria Puh Märyntie 1, Halikko 9 Kaarinan aikuispsykiatrian poliklinikka Puh Kiesikatu 4, Kaarina 9 Kaarinan lastenpsykiatrian poliklinikka Puh Oskarinaukio 5 C, Kaarina 9 Kaarinan nuorisopsykiatrian poliklinikka Puh Oskarinaukio 5 C, 20780, Kaarina 10 Liedon aikuispsykiatrian poliklinikka Puh Hyvättyläntie 10 A 7, Lieto 10 Liedon lastenpsykiatrian poliklinikka Puh Karjatie 3, Lieto 10 Liedon nuorisopsykiatrian poliklinikka Puh Karjatie 3, Lieto Röntgenkuvaukset ja muut kuvantamistutkimukset Kuvantamistutkimuksista vastaa Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, 1 A-röntgen, os. 940 Puh TYKS Kantasairaala, Sisäänkäynti 4A (A-sairaala) Kiinamyllynkatu 4 8, PL 52, Turku 1 Angiologian osasto, os. 946 Puh TYKS Kantasairaala, Sisäänkäynti 4A (A-sairaala) Kiinamyllynkatu 4 8, PL 52, Turku 1 U-röntgen, os. 945 Puh TYKS Kantasairaala, Sisäänkäynti 3A (U-sairaala) Kiinamyllynkatu 4 8, PL 52, Turku 1 T-röntgen, os. 947 Puh TYKS T-sairaala Hämeentie 11, PL 52, Turku 1 Hammasröntgen, os. 944 Puh Lemminkäisenkatu 2, PL 52, Turku 1 TKS-röntgen, os. 141 Puh TYKS Kirurginen sairaala, Kunnallissairaalantie 20, PL 28, Turku 1 Käsityöläiskadun röntgen, os. 142 Puh Käsityöläiskatu 2, Turku 1 Turunmaa-Åboland röntgen, os. 149 Puh Turunmaan sairaala, Kaskenkatu 13, PL 663, Turku 2 Paimion röntgen, os. 140 Puh TYKS Paimion sairaala, Alvar Aallon tie 275, Preitilä 3 Raision röntgen, os. 143 Puh TYKS Raision sairaala, Sairaalakatu 5, PL 43, Raisio 4 Uudenkaupungin röntgen, os. 146 Puh TYKS Vakka-Suomen sairaala, Terveystie 2, PL 12, Uusikaupunki 5 Paraisten röntgen, os. 151 Puh Paraisten terveyskeskus, Vapparintie 15 A, Parainen 6 Loimaan röntgen, os. 147 Puh Loimaan aluesairaala, Seppälänkatu 15-17, PL 17, Loimaa 7 Salon röntgen, os. 148 Puh Salon aluesairaala Sairaalantie 9, Salo Laboratorioiden näytteenottopaikat Laboratoriot kuuluvat Tykslabiin, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin asiakkaat voivat mennä antamaan näytteen mihin tahansa Tykslabin toimipaikkaan. Tulokset lähetetään siihen hoitopaikkaan, josta tutkimuspyyntö on tullut. Ajanvarauksella näytteenottoon pääsee jonottamatta sovittuna aikana. Ajanvarauksen voi tehdä maksutta internet-osoitteessa tai puhelimitse pvm:n hinnalla numerosta (ma pe klo ). 1 TYKS, U-sairaala, os. 931 Kiinamyllynkatu 4-8, Turku 1 TYKS, C-siipi, os. 933 Kiinamyllynkatu 4-8, Turku 1 TYKS, T-sairaala, os. 933 T Savitehtaankatu 1, Turku 1 Kaupunginsairaala, os. 131 Kunnallissairaalantie 20, Turku 1 Pääterveysasema, os. 131 Luolavuorentie 2, Turku 1 Turun keskustan terveysasema, os. 132 Käsityöläiskatu 4 A, Turku 1 Varissuon terveysasema, os. 133 Nisse Kavon katu 3, Turku 1 Turunmaan sairaala, os. 185 Kaskenkatu 13, Turku 1 Runosmäen terveysasema Signalistinkatu 2, Turku 2 Paimion sairaala, os. 130 Alvar Aallon tie 275, Preitilä 3 Raision aluesairaala, os. 139 Sairaalakatu 5, Raisio 4 TYKS Vakka-Suomen sairaala, os. 186 Terveystie 2, Uusikaupunki 6 Loimaan aluesairaala, os. 183 Seppälänkatu 15 17, Loimaa 7 Salon aluesairaala, os. 184 Sairaalatie 9, Salo 8 Halikon sairaala Hornintie 1, Halikko 10 Härkätien terveyskeskus, os. 137 Hyvättyläntie 7, Lieto 11 Alastaron terveyskeskus Virttaantie 6, Alastaro 12 Hirvikosken terveysasema Kanta-Loimaantie 3, Hirvikoski 13 Mellilän terveysasema Melliläntie 109, Mellilä 14 Oripään terveysasema Lennonpellontie 2, Oripää 15 Kosken terveysasema Ikkarmäentie 5, Koski 16 Marttilan terveysasema Kirkkotie 1, Marttila 17 Tarvasjoen terveysasema Hämeen Härkätie 617, Tarvasjoki 18 Liedon aseman terveystalo Elotie 3, Lieto as. 19 Paimion-Sauvon terveyskeskus, os. 138 Terveyskeskuksentie 1, Paimio 20 Sauvon terveyskeskus Hakkistie 4, Sauvo 21 Perniön terveyskeskus Sairaalantie 7, Perniö 22 Maskun terveysasema, os. 180 Ruutontie 2 4, Masku 23 Mynämäen terveyskeskus, os. 181 Kuivelantie 10, Mynämäki 24 Kustavin terveysasema Kivimaantie 8, Kustavi 25 Taivassalon terveysasema Apulanpolku 1, Taivassalo 26 Vehmaan terveysasema Margaretantie 15, Vehmaa 27 Pyhärannan terveysasema Suojalantie 3, Pyhäranta

16 16 Kantasolusiirrot ovat TYKSin erityisosaamista Yliopistollisena sairaalana TYKS vastaa koko Suomen tasolla eräistä hyvin korkeaa osaamista vaativista hoidoista. Allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot ovat yksi TYKSiin valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason sairaanhoidoista. Allogeeniseksi kutsutaan veren tai luuytimen kantasolusiirtoa, joka tehdään kudostyypiltään sopivan sisaruksen tai vapaaehtoisen rekisteriluovuttajan soluilla. Kun siirto tehdään potilaalta itseltä kerätyillä kantasoluilla, on kyseessä autologinen kantasolusiirto. Luuytimestä tai verestä kerättävien kantasolujen siirtoa käytetään tukihoitona eräiden vaikeiden luuydinsairauksien, kuten leukemian, luuydinkasvainten ja aplastisen anemian hoidossa. Viimeksi mainitussa sairaudessa potilaan luuydin ei tuota enää lainkaan verisoluja. Aiemmin näiden hoitojen yhteydessä käytettiin suuria sädehoito- ja solusalpaaja-annoksia, mutta nyt meillä on mahdollisuus käyttää myös kevyempiä menetelmiä. Keventyneen esihoidon ansiosta voimme tehdä kantasolusiirtoja entistä iäkkäämmille potilaille, ylilääkäri Kari Remes TYKSin hematologian osastolta kertoo. Teksti ja kuvat: Esa Halsinaho Entistä iäkkäämmät hyötyvät Kantasoluja voidaan siirtää nyt jopa 70-vuotiaille potilaille, kun vielä hetki sitten yläikäraja asettui noin 60 vuoteen. Tästä on suuri hyöty, sillä leukemiat ja muut luuydinsairaudet puhkeavat usein 60 ikävuoden jälkeen, Remes toteaa. Remes kertoo, että kantasolusiirrot ovat kehittyneet hoitomuotona niin, että nykyisin niitä tarvitsevista ja saavista potilaista suunnilleen puolet paranee pysyvästi. Tauti voi uusia myös allogeenisen siirron jälkeen, ja joissain tapauksissa toinen kantasolusiirto voi olla avuksi. Raskaampi kantasolusiirtohoito kestää keskimäärin neljä viikkoa ja kevyempi hoito 2 3 viikkoa. Infektiot saattavat pidentää sairaalassaoloaikaa. Perinteiseen hoitoon liittyy suuriannoksinen solunsalpaajahoito ja sädehoito, joiden jälkeen kantasolut siirretään potilaan verenkiertoon. Annetut kantasolut hakeutuvat luuytimeen, jossa ne alkavat tuottaa normaaleja verisoluja. Sen jälkeen luuytimen toiminta korjaantuu 2 3 viikossa. TYKSissä on tehty jo yli 900 kantasolusiirtoa. Nykyisin tehdään vuodessa siirtoa, joista noin puolet on allogeenisia. TYKSin ensimmäinen kantasolusiirto, joka oli allogeeninen, tehtiin jo vuonna TYKSin kantasolusiirtotoiminta on osoittamansa laatutyön ansiosta akkreditoitu eurooppalaisen kattojärjestön toimesta vuonna 2006 ja sillä on myös EU:n kudoslain edellyttämä toimilupa. Lisätietoja internetistä: TYKSiin valtakunnallisesti keskitetty erityistason sairaanhoito allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot lasten vaativa reumaortopedinen hoito luusyövän primaarinen hoito ylipainehappihoito ja siihen välittömästi liittyvä leikkaushoito. edellisten lisäksi keskitetään Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistollisiin sairaaloihin aikuisten nivelreuman kyynärtekonivelten uusintaleikkaukset, rannetekonivelleikkaukset, PIP-tekonivelleikkaukset, sekä aikuistuneen juveniilireumapotilaan erityisen vaikeat lonkan ja polven tekonivelleikkaukset. (STM asetus 476/2010) Linko erottelee kantasolut verenkierrosta Ulvilalainen Pentti Ekholm oli lokakuussa TYKSin T-sairaalassa kantasolujen keruussa. Se tehtiin kytkemällä hänet kantasolujen erottelulaitteeseen. Toisesta kädestä veri siirtyy letkua pitkin erottelulaitteen linkoon, joka erottelee kantasolut veren muista soluista painon perusteella. Linkouksen aikana veriplasma ja muut verisolut palautetaan verenkiertoon toiseen käteen johtavan letkun kautta. Erottelun jälkeen solujen riittävyys tarkistetaan vielä laboratoriossa. Kun niitä on tarpeeksi, ne säilötään nestemäiseen typpeen odottamaan hoidon seuraavaa vaihetta, kantasolujen palauttamista potilaan verenkiertoon. Kantasolujen keruuta valvoo siihen erikoistunut sairaanhoitaja Taina Niemi. Hän kertoo, että potilaan veri kierrätetään erotuslaitteen läpi 2-3 kertaa, jotta tarvittava määrä kantasoluja saadaan kokoon. Siihen kuluu yleensä noin viisi tuntia, eikä potilas saa liikuttaa käsiään sinä aikana oikeastaan yhtään. Siinä voi helposti tulla potilaan aika pitkäksi, hän toteaa. Ylilääkäri Kari Remes toi hyviä uutisia kantasolusiirron saaneelle kankaanpääläiselle Mika Talalle. Hän oli toipunut myelooman takia saamastaan hoidosta hyvin ja pääsisi lähipäivinä kuntoutumaan kotiinsa. Ekholm vakuuttaa kuitenkin, että hänellä aika on kulunut ihan hyvin niitä näitä jutellessa. Niemikin kiittelee, että on mukavaa kun on puhelias potilas. Ekholm sairasti 2,5 vuotta sitten keuhkokuumeen, jonka yhteydessä todettiin luuydinkasvain, myelooma. Aluksi hän pärjäsi ilman suurempaa hoidon tarvetta, mutta kun kovat selkäkivut iskivät äskettäin, hänet lähetettiin kantasolujen keruuseen. Myelooman alkuhoidot annettiin Porissa Satakunnan keskussairaalassa ja varsinainen kantasolusiirto tehdään sitten myöhemmin loppuvuodesta TYKSissä. Pentti Ekholm kulutti aikaansa juttelemalla mukavia sairaanhoitaja Taina Niemen kanssa. Selkäsäryn kipulääkehoito vaihtui kantasolusiirtoon Kankaanpääläinen Mika Tala oli TYKSin T-sairaalassa hoidettavana luuydinkasvaimen takia. Haastatteluhetkellä lokakuun puolivälissä kantasolut oli jo palautettu hänen verenkiertoonsa ja hän odotteli solujen lähtöä nousuun päästäkseen taas kotiin parin viikon sairaalavisiitin jälkeen. Solujen nousulla tarkoitetaan veriarvojen palautumista normaalille tasolle kantasolusiirron jälkeen. Talan oireet alkoivat kipuilevana selkänä viime keväänä. Kävin kuuden viikon aikana kahdeksan eri lääkärin vastaanotoilla terveyskeskuksessa ja sain vain kipulääkkeitä ja sairaslomaa selkäsäryn perusteella. Tilanteeni parani vasta kun pääsin työterveyslääkärin vastaanotolle. Hän lähetti minut magneettikuvaukseen, jossa paljastui selkänikaman romahdus. Silloin pääsin heti asianmukaiseen hoitoon ja selkäkivut loppuivat. Kesällä saatoin käydä kuntosalilla ja tehdä kevyttä ruumiillista työtäkin, Tala kertoo. Jatkotutkimuksissa hänellä ilmeni luuydinkasvain eli myelooma. Tämän hetken tehokkain hoito siihen saadaan kantasolusiirron avulla. Niinpä Tala lähetettiin TYKSiin, jonka erityisvastuualueeseen Satakunta ja sitä myötä Kankaanpääkin kuuluu. Talan tapauksessa käytettiin autologista kantasolujen siirtoa, eli kantasolut erotettiin hänen omasta verestään ja palautettiin sitten takaisin. Siinä välissä, kun hän sai sytostaatteja ja sädehoitoa, kantasolut odottivat palauttamistaan nestemäisessä typessä. Ylilääkäri Kari Remeksen mukaan kantasolut säilyvät -196 asteen kylmyydessä vaikka kuinka kauan ja sinne jätettiin niitä varastoonkin, jos hoito vaatisi uutta annosta. Solujen palautus ei ollut kovinkaan kummoinen tapahtuma, se kesti vain puolisen tuntia. Jonkin verran on ollut pahoinvointia, mutta muuten olen toipunut hyvin. Olo täällä on ollut rauhallista, on oma hyvin varustettu huone, tv ja tietokone. Siltikin aika tahtoo käydä pitkäksi, Tala kertoo. Hieman huvittavana yksityiskohtana Tala kertoo, että kantasolujen siirron aikana huoneessa tuoksui aika voimakkaasti mädille kananmunille ja samaa tuoksua oli myös hänen hengityksessään, mistä vieraatkin pääsivät huomauttelemaan. Remes kertoo, että ilmiö kuuluu asiaan, menee ohi ja on vaaraton. Tuoksu johtuu nestemäiseen typpeen lisätystä rikkipitoisesta kemikaalista, joka estää solujen hajoamisen syväjäädytyksessä.

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Medan vi lever Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Till läraren Filmen och övningarna är främst avsedda för eleverna på högstadiet, men övningarna kan också

Lisätiedot

90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 PL 20 PL 21

90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 PL 20 PL 21 90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 HALLINTOKESKUS ARKISTO ASIAKIRJAHALLINTO HENKILÖSTÖ- JA PALKKAHALLINTO KEHITYS JA VIESTINTÄ KESKUSPOTILASTOIMISTO KKI-TOIMINTA KIRJAAMO KIRJANPITO KOULUTUSPALVELUT

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?

Lisätiedot

Pilottityö Terveydenhuollon analytiikan koulutusohjelma

Pilottityö Terveydenhuollon analytiikan koulutusohjelma Pilottityö Terveydenhuollon analytiikan koulutusohjelma Päivystysosaston potilasvirrat 16.4.- 29.4.2018 Hanna-Kaisa Knihti YLEISTÄ Kysely toteutettiin Satakunnan ammattikorkeakoulussa järjestetyn terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007

Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007 Liitetaulukko 2. Avohoitokäynnit maakunnittain vuonna 2007, (ilman

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA Kati Ojala Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri LT, perinatologi Projektipäällikkö LaNa-hankkeen toiminnallinen suunnittelu ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on Lasten ja naisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1054/2005 vp Syöpäkipulääkkeiden saatavuus ja korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa kuolee syöpään noin 10 000 ihmistä vuodessa, ja 75 prosenttia heistä kärsii kivuista, jotka

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Kuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem.

Kuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem. Yllättävät ympäristökysymykset Överraskande frågor om omgivningen Miltä ympäristösi tuntuu, kuulostaa tai näyttää? Missä viihdyt, mitä jää mieleesi? Tulosta, leikkaa suikaleiksi, valitse parhaat ja pyydä

Lisätiedot

SYKSYISET KYSYMYKSET HÖSTFRAGOR

SYKSYISET KYSYMYKSET HÖSTFRAGOR SYKSYISET KYSYMYKSET HÖSTFRAGOR Kaksikieliset keskustelukortit syystunnelman herättelyä ja syyskauden suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. Tulosta,

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita

PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET Kortit juhlatunnelman herättelyä ja juhlan suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. FRÅGOR KRING PÅSKEN Diskussionskort för

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Raision sairaala

TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Raision sairaala TYKS 1 2 TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Paimion sairaala Raision sairaala Vakka-Suomen sairaala Kiinamyllynmäellä A-sairaala valm. 1939 U-sairaala valm. 1968 3 Kupittaan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1193/2010 vp Reumahoidon alueellinen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Reumasairaala lakkautettiin viime keväänä. Reumasairaalaa ei katsottu tarpeelliseksi pelastaa, koska hyvää hoitoa

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Anni sydäntutkimuksissa

Anni sydäntutkimuksissa Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,

Lisätiedot

Mitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli

Mitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli Mitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli Heikki Miettinen 25.10.2018 1 Yliopistosairaalan rooli? Lääketieteen ja hoitotyön perusopetus Erikoislääkärikoulutus Muu akateeminen koulutus (esim

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Hoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari

Hoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari Hoitotyö Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari 16.8.2017 Esityksen sisältö Hoitohenkilökunta ja työn luonne Hoitohenkilökunnan riittävyys ja rekrytointi Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE

OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Operatiivinen osasto 22-08.01.2017 Sulku 03.07-13.08.2017 Operatiivinen osasto 21 Operatiivinen osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Naistentautien

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ

KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ LAHTI 23.5.2018 Susanne Ahlroth Aluehallintovirasto Ruotsinkielinen sivistystoimen yksikkö SVENSKA SAMARBETSGRUPPEN FÖR UTVECKLINGSUPPDRAG RUOTSINKIELINEN KEHITTÄMISTEHTÄVIEN

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit

ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit 14-15.03.2017 Radisson Blue Kari Haukipuro Lääkärityövoiman rakenne Pienet luvut (50 + 5 alaa) sattumalla suuri merkitys, tilanne elää kokonaismääräarviot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 690/2006 vp Kuntien vastuu erikoissairaanhoidon järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa on terveydenhuollon järjestäminen säädetty kuntien

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot