Mikä muuttuu, kun päihde- ja mielenterveyspalvelut yhdistetään? Tule mukaan kehittämään uutta lehteä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä muuttuu, kun päihde- ja mielenterveyspalvelut yhdistetään? Tule mukaan kehittämään uutta lehteä!"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Luottamushenkilö Kaisla Aho Lastensuojelun vaikutusten arviointimalli Lastensuojelutarpeen selvittäminen ja kiireellinen lastensuojelu Liisa Heinämäki: Valtionohjauksen sietämätön keveys Heli Virtanen: Herätys ikääntyvään yhteiskuntaan Tule mukaan kehittämään uutta lehteä! Kuuluvatko VERKossa päihde- ja mielenterveyspalvelut Äänestä vuoden valopilkkua! yhteen? Kerro mielipiteesi! Mikä muuttuu, kun päihde- ja mielenterveyspalvelut yhdistetään?

2 π Tuukka Tammi π Sosiaalitieto Julkaisija SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry yhdessä Huoltaja-säätiön kanssa. Perustettu 1912, 100. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi on kaksoisnumeroa. Toimitusneuvosto Ulla Salonen-Soulié, puheenjohtaja Kirsi Anttila Heikki Hiilamo Harri Jokiranta Leena Rosenberg-Ryhänen Sari Siikasalmi Ilkka Karisto, sihteeri Toimitus Hämeentie 15, Helsinki Ilkka Karisto, päätoimittaja puh Erja Saarinen, toimituspäällikkö puh Lea Suoninen-Erhiö, toimituspäällikkö puh Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Takkatie 10 C, Helsinki puh Kannen kuvitus Heikki Pälviä Työpaikkailmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Ippa Koivunen puh Tilaushinnat 2012 vuositilaus 71 euroa kestotilaus 66 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 33 euroa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino 3 pääkirjoitus Ehkäisevä työ ei ole kehittynyt riittävästi Alpo Komminaho 4 7 ajankohtaista monikulttuurisuus, sosiaalialan historia, sosiaalinen markkinointi, huumetyö, lastensuojelu Luottamushenkilö vastaa napsitut 8 13 kärki Päihde- ja mielenterveystyö 14 näkökulma kolumni lukijalta UUSI LEHTI OTS://Yhdistetyistä päihde- ja mielenterveyspalveluista on monia muunnelmia Kuntien päihde- ja mielenterveyspalveluita on yhdistetty vauhdilla, mutta ei ole selvää, mitä yhdistämisellä yksiselitteisesti tarkoitetaan. Palvelujärjestelmien variaatioita voi olla yhtä monta kuin kuntiakin. Tuukka Tammi Yhdistetyt päihde- ja mielenterveyspalvelut monta muunnelmaa näkökulma pinnan alta 21 tuomisia ja viemisiä Kriisissä kaivataan yhteisöä Hanna-Kaisa Larvi muut teemat Lastensuojelun vaikuttavuuden seurantamalli kertoo mikä auttaa ja mikä ei Sirkka Rousu juristin nurkka Lastensuojelutarpeen selvittäminen ja kiireellinen lastensuojelu Tapio Räty tutkimusta käytäntöön Onnen pipanoita Jari Salonen oma ura Painotuote Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN Matti Mäkelä Sosiaali- ja terveysasemalta ajoissa apua päihdeongelmiin ja elämän kriiseihin Sanna Blomgren & Paula Saikkonen Miten mitata asunnottomien palveluiden vaikuttavuutta? 2 sosiaalitieto 10 I12

3 kuva: Erja Saarinen kuva: Pan Yi Alpo Komminaho Projektipäällikkö, Länsi hanke Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Ehkäisevä työ ei saa jäädä korjaavan työn kehittämisen jalkoihin. Pääkirjoitus 16. lokakuuta 2012 seuraavassa numerossa Ehkäisevä työ ei ole kehittynyt riittävästi Kolme vuotta sitten Mieli työryhmä teki ehdotuksia mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi. Ensimmäistä kertaa linjattiin mielenterveys- ja päihdetyötä yhdessä. Painotus oli perus- ja avohoitopalveluissa. Ehdotuksilla haluttiin lisätä mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää ja ongelmia ehkäisevää työtä ja vahvistaa asiakkaan asemaa palvelujärjestelmässä. Siirtyminen avohoitoon ja peruspalveluihin painottuviin ja helposti saavutettaviin palveluihin on edennyt. Etenkin lapset ja nuoret saavat yhä enemmän apua omassa elinympäristössään. Palveluissa on kuitenkin alueellista vaihtelua. Ei ole yllättävää, että Mieli työryhmän ehdotukset ovat viimekeväisen asiantuntija-arvion mukaan edelleen ajankohtaisia: ohjelma on niin laaja-alainen ja sitä on pantu toimeen vasta kolme vuotta. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamisen linjaukset ovat samansuuntaisia Mieli-työryhmän ehdotusten kanssa. Lausuntokierroksella oleva sosiaalihuoltolain uudistamisesitys korostaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä, asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen yhteensovittamista. Puolitoista vuotta voimassa ollut terveydenhuoltolaki korostaa samoja asioita. Myös ns. neuvola-asetus on tehostanut ehkäisevää toimintaa kunnissa. Mieli-työryhmän ehdotusten toteuttamista on tuettu terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijatyön lisäksi koko maan kattaneilla Kaste-hankkeilla. Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävään ja ongelmia ehkäisevään toimintaan on vaikea saada lisää voimavaroja muutoin kuin hankkeiden avulla. Toivottavasti terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolakiehdotuksen mukaisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto tukee edistävän ja ehkäisevän työn esille saamista kuntien päätöksenteossa. Kertomukseen kootaan keskeinen kuntalaisten hyvinvointia koskeva tieto ja sen pohjalta asetetaan tavoitteet epäkohtien korjaamiseksi. Kaste II -ohjelman hankerahoituksella ratkotaan muun muassa paljon palveluita käyttävien ihmisten ongelmia. Tässä hyödynnetään asiakkaiden kanssa tehtävää palvelumuotoilua. Edistävä ja ehkäisevä työ sekä varhaisen tuen menetelmien vahvistaminen perustyössä eivät saa kuitenkaan jäädä korjaavan työn kehittämisen jalkoihin. Palveluihin pääseminen ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu muiden palvelunkäyttäjien kanssa ei ole kolmessa vuodessa juuri parantunut. Etenkin päihdepalvelujen vähentäminen on kunnissa arkipäivää. Asiakkaita kuulemalla, heidän kanssaan palveluja kehittämällä sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja yhteen sovittamalla voidaan parantaa myös palvelujen saatavuutta. Kunnat eivät ole vain lainsäädännön ja valtion ohjelmapolitiikan toimeenpanijoita, vaan niillä on erityinen tehtävä turvata asukkaidensa hyvinvointi. Tämä toteutuu kuntalaisten oman toiminnan, eri toimijoiden työn ja yhteisöllisyyden lisääntymisen yhteisenä tuloksena. Erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy ja hoito vaatii monien ammattilaisten, viranomaistahojen ja vapaaehtoisten yhteistyötä. Tarvitsemme kokonaisuuden ymmärtäviä ja osaavia kuntapäättäjiä! Kärki I Sosiaalipolitiikan suuri tarina Jorma Sipilä perkaa mennyttä ja luotaa tulevaan. Hallintokantelut kertovat, mistä tyytymättömyys sosiaalihuoltoon syntyy Perusturvan hylkäämät Henkilökohtainen apu vammaispalvelulain mukaan Sosiaalitieto 11 /12 postitetaan lukijoille 13. marraskuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 10 I12 3

4 ajankohtaista kuvat: Erja Saarinen MONIKULTTUURISUUS Maahanmuuttajat kaipaavat apua arkeen ja suomen kielen arkiseen käyttöön. Monikulttuurisen vanhustyön messuilla Helsingissä esiteltiin maahanmuuttajien kanssa tehtävää työtä. MIESTEN KESKEN Miehet käyvät syvällistä keskustelua helpommin vain miehille tarkoitetuissa ryhmissä. Vertaisuus on tärkeä rohkaisija, Vieraasta veljeksi -ryhmiä organisoiva Heikki Kerkkänen (vas.) ja tukihenkilötoimintaa organisoiva Kimmo Saastamoinen sanovat. KIELIKURSSEJA MYÖS ELÄKELÄISILLE Monikulttuuriyhdistys Familia clubissa työskentelevä Kirsti Loikala kertoo, että yhdistyksen kursseista suomen kielen arkisen käytön kurssit ovat suosituimpia. Niille jonotetaan. Kielen oppiminen on erityisen hankalaa eläkeikäisille. He eivät pääse työhallinnon kielikursseille, koska he eivät ole työnhakijoita. SAATTAJIA ASIOINTIMATKOILLE Osa burmalaisista ikäihmisistä ei uskalla liikkua kotilähiönsä ulkopuolella, ikäihmisten ryhmää ohjaava Yuko Kametani kertoo. Heille kaivattaisiin vapaaehtoisia saattajiksi asiointimatkoille. Helsingin kaupunki järjesti syyskuussa monikulttuurisen vanhustyön messut. Kontulan vanhuspalvelukeskus Itä-Helsingissä täyttyi kaikenikäisistä ja lähes kaikkialta maailmasta tulevista ihmisistä. Vieraasta veljeksi -ryhmissä maahanmuuttajamiehet harjoittelevat arkisuomea ja harrastavat liikuntaa ja kulttuuria yhdessä syntysuomalaisten miesten kanssa. Perhe-elämä on yksi suosituimmista keskustelun aiheista, kertoo vastaava projektityöntekijä Heikki Kerkkänen Miessakit ry:stä. Miehiä kiinnostaa muun muassa se, miksi Suomessa perheet ovat niin pieniä. Arjen asioita, kuten tietokoneen käyttöä, opetellaan yhdessä ja ongelmia ratkotaan keskustellen eikä asiantuntijoiden opastuksella. Ryhmissä on mukana syntysuomalaisia eläkeläismiehiä, jotka jakavat nuoremmille maahanmuuttajamiehille elämänkokemustaan ja ovat myös roolimalleja. Kerkkänen kaipaa heitä ryhmiin lisää. Nyt mukana olevat miehet ovat itse työskennelleet ulkomailla ja ymmärtävät sen kautta, mikä helpottaa uuteen yhteiskuntaan asettumista. Lisää vapaaehtoisia kaivataan myös Vieraasta veljeksi -tukihenkilötoimintaan. Siinä kantaväestöön kuuluvat miehet tai jo Suomeen kotoutuneet maahanmuuttajamiehet toimivat tukihenkilöinä haavoittuvassa asemassa oleville maahanmuuttajamiehille. Vantaalla kokoontuu burmalaisten ikäihmisten vertaisryhmä, jossa tutustutaan yhdessä suomalaiseen arkeen ja kulttuuriin ja keskustellaan arjen pelisäännöistä. Vielä muutama vuosi sitten ryhmäläiset piileskelivät metsissä Burman ja Thaimaan rajalla ja odottivat sen jälkeen pitkään pakolaisleirillä Thaimaassa pääsyä johonkin turvalliseen maahan. Vertaisryhmää ohjaava Suomen Pakolaisavun Kasvokkaintoiminnan hankejohtaja Yuko Kametani kertoo, että suurten muutosten jälkeen ikäihmiset ovat tyytyväisiä tasaiseen arkeen. Iloa tuottaa etenkin palstavlijely he ovat vuokranneet viljelyspalstoja Vantaan kaupungilta. Erja Saarinen NAPSITUT Susanna Kuparinen Journalisti Erkaantuminen omista arvoista tapahtuu salakavalasti. Kun tutustuu rakenteita pyörittäviin ihmisiin, alkaa nopeasti uskoa heidän eetokseensa sen sijaan, että katsoisi, mitä he ihan oikeasti saavat aikaan: millaista lainsäädäntöä ja päätöksiä tulee. Kari Uusikylä Telma 3/2012 Palkkiot ja rangaistukset ovat saman mitalin kaksi puolta. Työntekijän on voitettava työtoverinsa ansaitakseen lisäpalkkansa. On tehtävä yhä enemmän ja yhä nopeammin. On ainakin näyteltävä tehokasta. Kari Välimäki Tesso 6/2012 Hyvä sosiaalipolitiikka on aitoa välittämistä, erilaisuuden kunnioittamista ja yhteistä vastuuta. Kilpailu ja oman edun tavoittelu ei synnytä hyvinvointiyhteiskuntaa. Aulikki Kananoja Lapsen Maailma 10/2012 Ja kuitenkin sosiaalityön peruskysymys kuuluu: mitä varten? Siihen vastaan: asiakasta varten ja sitä varten, että hänen elämänsä suunta muuttuisi parempaan. Sauli Niinistö Suomen Kuvalehti Ei ole montaa vuotta, kun viimeksi tökittiin rintaa kansainvälisillä kentillä ja kyseltiin, että miten te kuvittelette ylläpitävänne pohjoismaista hyvinvointivaltiota, joka on ylikallis ja liian kovasti verotettu. Nyt rintaantökkijät ovat romahduttaneet omat taloutensa. Sen sijaan tämä meidän mallimme on myös taloudellisesti vakain. 4 sosiaalitieto 10 I12

5 Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä kunnissa ja uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Alavutelainen Kaisla Aho (kesk.) on toiminut kaupunginvaltuutettuna vuodesta Nyt hän on kaupunginhallituksen jäsen ja perusturvalautakunnassa kaupunginhallituksen edustajana. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat Alavus ja Töysä yhdistyvät ensi vuoden alusta, ja Aho on myös kuntaliitoksen valmistelutyötä ohjaavan yhdistymishallituksen jäsen. Aho pitää miehensä kanssa maatilaa, jossa on sikala ja viljellään peltoa. Lisäksi tilaan kuuluu turveneva, josta saadaan lämmityksessä käytettävää polttopalaturvetta. Aholla on tilan yhteydessä myös oma kauneudenhoitoalan yritys, jossa saa turvehoitoja. Alkuperäiseltä koulutukseltaan Aho on kodinhoitaja. Miten Alavuden sote-palvelut on järjestetty ja mitä muutoksia on tulossa? Sosiaalipalvelut olemme järjestäneet itse, mitä nyt sosiaalipäivystystä, joitakin lastensuojelupalveluja ja tällaista on ostettu muilta. Perusterveydenhuollon palvelut on tuottanut Kuusikuntien terveydenhuollon kuntayhtymä, jossa ovat mukana Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri. Saa nyt nähdä, miten kuntayhtymän käy, kun Alavus ja Töysä yhdistyvät vuodenvaihteessa. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Etelä-Pohjanmaan keskussairaala Seinäjoella. Ähtärin sairaalassa tehdään myös joitakin leikkauksia ja muita toimenpiteitä. Millaisesta väestöpohjasta nyt puhutaan? Alavudella on noin asukasta, kuntaliitoksen jälkeen vähän vajaa Vielä on matkaa lain edellyttämään :een, mutta hoidamme ensin tämän kuntaliitoksen huolella, katsotaan sitten, mitä tulevaisuudessa tehdään. Millainen on hyvä kunta? Hyvä kunta tunnetaan siitä, miten se hoitaa lapsensa ja ikäihmisensä, onko heillä hyvä olla. Ja uskaltaisin väittää, että Alavus on tällainen. Meillä on mahtavat liikuntapaikat, on liikunta- ja uimahalli sekä jääkiekkohalli. On taidenäyttelyitä ja monenlaisia kesätapahtumia. Nämä kaikki vaikuttavat asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen kaupungissamme. Kaikki peruspalvelut saa ripeästi: hammaslääkärille pääsee, päivähoitopaikka löytyy. Noin 85 prosenttia lapsista on päivähoidossa, ja rakennamme parhaillaan uutta 63-paikkaista päiväkotia. Entuudestaan meillä on kolme päiväkotia ja perhepäivähoitopaikkoja, mutta niitä on nyt vähennetty, kun perhepäivähoitajien työaikalaki tuli voimaan ja käytännössä lisäsi kunnan kuluja. Missä on parannettavaa? Viime vuosina meilläkin on jouduttu tekemään lasten huostaanottoja, mikä nostaa äkkiä menoja perusturvapuolella. Pienessä kunnassa, jossa melkein kaikki tuntevat toisensa, se on tosi surullista. Perheissä on työttömyyttä ja alkoholiongelmaa. Vanhemmuuden taitoja pitää vahvistaa. Jos minulla olisi valta, palauttaisin lapsiperheiden kotipalvelun. Tätä varten tarvittaisiin kuntaa velvoittavaa lainsäädäntöä. Kun itse aikoinani työskentelin kodinhoitajana, meitä laitettiin paljon lapsiperheisiin ja olimme niissä lapsia varten ja autoimme tavallisissa kotitöissä. Ainakin hätätapauksissa lapsiperheiden pitäisi saada kotipalvelua. Ei siellä viikkoja tarvitse olla, mutta pulasta pitäisi pelastaa. Kaikilla ei ole läheisverkostoa asuinpaikalla. Ja toki vanhustenhoitoon tarvitaan lisää lähihoitajia, sillä vanhusten määrä lisääntyy. Millä mallilla kuntatalous on? Meillä on kuntatalous plussalla. Aika paljon on yrityksiä ja lisää yritetään houkutella. Alavus tunnetaan puu-, lasi- ja metalli- sekä betoniteollisuudesta. Kaupungissa on monipuolinen asuntotonttien tarjonta, tontteja on keskustassa ja siitä muutaman kilometrin säteellä. Lea Suoninen-Erhiö Alkoholiohjelma on vakiintunutta yhteistyötä päihdehaittojen vähentämiseksi. Juomalla vähemmän, välttämällä humalaa tuotamme turvallisempaa elämää kaikille. Meillä jokaisella on oikeus terveyteen ja turvalliseen ympäristöön. Alkoholiohjelma on tuottanut aineistoa ja työvälineitä alkoholihaittojen ehkäisyyn sekä ammattilais- että asiakastyöhön. sosiaalitieto 10 I12 5

6 ajankohtaista kuva: Helsingin kaupunginmuseo SOSIAALIALAN HISTORIA Café Ursula perustettiin Helsingin Kaivopuiston niemenkärkeen olympiakesänä Kuuden järjestön omistaman kahvilayrityksen tuotoilla on tuettu äiti-, lapsija vanhusjärjestöjen toimintaa jo kuusikymmentä vuotta. Kaivopuistossa toimi jo 1860-luvulta lähtien kylpylä sekä vuodesta 1932 kahvila. Kummatkin tuhoutuivat sodassa keväällä Kymmeneen vuoteen ei alueelle rakennettu mitään, kunnes tarmokkaat vaikuttajanaiset Terttu Sainio ja Anu Karvinen päättivät perustaa sinne kahvilan, jonka tuotoilla tuettaisiin rahapulassa olevia hyväntekeväisyysyhdistyksiä. Naisilla ei ollut alkupääomaa, ja moni piti haavetta mahdottomana. Kassaa kartutettiin pulloja ja jätepaperia keräämällä sekä iltamia järjestämällä. Ensimmäinen Ursula oli pieni kahvilakioski, jossa tarjottiin pula-ajasta huolimatta aitoa kahvia. Kahvilaa on vuosien varrella laajennettu ja kohennettu. Nykyään se on klassikkokahvila yhdellä Helsingin upeimmista paikoista. Oy Ursula omistaa nykyään myös Café Pirittan Tokoinrannassa lähellä Helsingin Hakaniemeä. Oy Ursulan omistavat Helsingin ensikotiyhdistys, Pienperheyhdistys, Käpyrinteen palvelutalo Helsingin Käpylässä, Lomakoti Kotoranta Kiljavalla, Kesäkoti Kallioniemi Sipoossa sekä Kansan Sivistysrahasto. Liiketoiminnan tuotot jaetaan kuuden omistajajärjestöjen kesken. Lea Suoninen-Erhiö Jos tunnet olevasi nuori, kaunis ja menevä, paikkasi kesällä on kahvila Ursula Kaivopuistossa. Siellä näet ja tulet nähdyksi eikä tarvitse matkustaa Torremolinokseen saakka. Jengi hehkistyy vuosi vuodelta. Yhdessä veneessä -lehti 6/1975 MERELLINEN KEIDAS Ursulan asiakaspiiri on aina ollut edustava. Varsinkin 1950-luvun superjulkkiksia Lasse Pöystistä lähtien tultiin bongaamaan Ursulan terassille. Kuva vuodelta SOSIAALINEN MARKKINOINTI Kalifornialaista Jeff Jordania pidetään sosiaalisen markkinoinnin guruna. Hän markkinoi sitä, miten ihmiset saadaan muuttamaan vaikkapa huonoja elintapojaan. 28-vuotias Jordan perusti Rescue Social Change Group -nimisen yrityksenä 17-vuotiaana. Se työllistää nykyään 35 henkeä, joista valtaosa on vuotiaita. Jordan kiinnostui ensin siitä, miten tuotteita ja ideoita myydään ihmisille ja suoritti markkinoinnin perustutkinnon. Sitten hän alkoi kiinnostua kulttuurista ja ihmisten käyttäytymisestä. Kiinnostus johti psykologian opintoihin ylipistoon. Jordan halusi tehdä jotain perinteistä markkinointia hyödyllisempää ja innostui sosiaalisen muutoksen markkinoinnista. MARKKINOINTIMIES Suomalaiset järjestöviestijät saivat ihailla Jeff Jordanin vauhdikasta esitystä Helsingissä syyskuussa. kuva: Lotta Lehmusvaara Ihmisten käyttäytymistä ohjaavat heidän kulttuuriset identiteettinsä. Jos käyttäytymistä halutaan muuttaa, esimerkiksi tupakointia vähentää, ihmisiä on puhuteltava heidän omalla kulttuurisella kielellään. Jos kohderyhmää kiinnostaa War of Warcraft -peli, on turha yrittää vaikuttaa Kössi Kengurulla. Jordan rekrytoi työntekijöitään markkinoinnin kohderyhmistä. Jos toimeksiantona on esimerkiksi vähentää hipstereiden tupakointia, yritys palkkaa hankkeen vetäjän näiden joukosta. Yritys ei tavoittele voittoa vaan sosiaalisen muutoksen aikaansaamista. Jordan ei edes miellä itseään yrittäjäksi. Olemme kuin kansalaisjärjestö. Yrityksen asiakkaina on ihmisten huonoista elintavoista huolestuneita tahoja, kuten terveysvirastoja, kouluja ja yliopistoja. rescuescg.com Lotta Lehmusvaara 6 sosiaalitieto 10 I12

7 HUUMETYÖ Tutkijat ja päihdejärjestöjen edustajat ovat yksimielisiä siitä, että kannabiksen arkipäiväistyminen vaatii huumetyöltä uudenlaista otetta. Vanha pelottelulinja ei enää toimi. Ehkäisevää päihdetyötä tekevän Ehyt ry:n järjestämässä Kannabisakatemiassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Pekka Hakkarainen esitteli tuoreimmat tutkimustulokset. Kannabiksen käyttö on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla erityisesti nuorten aikuisten parissa, ja samalla suhtautuminen siihen on muuttunut selvästi entistä hyväksyvämmäksi. Nuoriso pitää säännöllistä pilven pössyttelyä vähäisempänä terveysriskinä kuin säännöllistä tupakointia mikä on tietysti vähän ristiriitaista, sillä kannabista poltetaan tavallisesti juuri tupakan seassa. Tutkijat ja päihdejärjestöjen edustajat olivat yksimielisiä siitä, että kannabiksen arkipäiväistyminen vaatii uudenlaista otetta myös huumetyöltä. Erilaisia huumeita ei pidä niputtaa yhteen, eikä kannabiksen terveysvaaroja voi perustella sillä, että kannabis on laitonta. Ja sen laittomuudenkin kanssa on vähän niin ja näin: jopa Youth Against Drugsin toiminnanjohtaja Rosita Juurinen oli valmis luopumaan pilvenpolttajien sakottamisesta. Konsensus rakoili vasta, kun ääneen päästettiin Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila. Hän kuittasi tutkijoiden näkemykset akateemiseksi kikkailuksi. Kurttila oli sitä mieltä, että huumeet ovat huumeita ja lakia on kunnioitettava, sillä lailla tätä maata rakennetaan. Ilkka Karisto Kannabisakatemian aineistot sekä uutisvideo tilaisuudesta: LASTENSUOJELU Lastensuojelun kokemusasiantuntijat vaikuttavat yhä enemmän lastensuojelun kehittämiseen. Lapsiasiavaltuutetun toimiston raporttiin on koottu nuorten suosituksia lastensuojelun parantamiseksi. Pesäpuu ry:n Selviytyjät-ryhmä on toiminut jo vuosia lapsiasiavaltuutetun neuvonantajana. Ryhmän jäsen nimitettiin myös lastensuojelun toimintakäytäntöjä selvittävään sosiaali- ja terveysministeriön työryhmään. Myös Helsingin kaupungin Nuoret kehittäjät -ryhmä on jo pitkään osallistunut palveluiden kehittämiseen. Valtakunnallisten lastensuojelupäivien Nuorten foorumissa lokakuun alussa Helsingissä lastensuojelunuoret pääsivät kertomaan ajatuksiaan suoraan presidentti Sauli Niinistölle. He keskustelivat presidentin kanssa muun muassa sosiaalityöntekijöiden riittävyydestä ja roolista, aikuisen tuen tärkeydestä, luottamuksesta ja inhimillisyydestä. Nuoret toivovat, että presidentti auttaisi heitä murtamaan lastensuojelunuoria kohtaan vallitsevia ennakkoluuloja. Nuorista on epäreilua, että heidät leimataan ongelmanuoriksi paitsi lastensuojelun palveluissa, myös koulussa ja vapaa-ajalla. Jokainen nuori haluaa olla ihan tavallinen nuori, jota kohdellaan samanarvoisesti eikä erityisyyttä korosteta, sanoo Pipsa Vario Selviytyjät-ryhmästä. Tätä nykyä hän työskentelee projektityöntekijänä Pesäpuu ry:ssä. Hyvä laatu on palveluiden käyttäjän näkökulmasta toimivaa vuorovaikutusta. Nuoren on tärkeää saada tietoa oikeuksistaan ja omista asioistaan, päätösten perusteluista ja eri ratkaisujen vaikutuksista. Tärkeää on myös ihmissuhteiden jatkuvuus ja sosiaalityöntekijän tavoitettavuus. Lapsen läheisiä ihmissuhteita tulee suojella kaikin voimin ja tavoin. Nuoret kärsivät etenkin sosiaalityöntekijöiden vaihtumisesta, mikä on aina yksi katkennut ihmissuhde lisää hylkäämisten ketjussa. Myös palveluiden valvonnasta vastaavien on syytä kuulla kokemusasiantuntijoita. Heiltä saa tietoa esimerkiksi sellaisista sijaishuollon tilanteista, joissa yhteydenpidon rajoituksia on lainvastaisesti käytetty rangaistuksena tai kaikkia nuoria on rangaistu yhden tekemistä rikkeistä. Muutoin tätä tietoa on vaikea saada. Kokemusasiantuntijat korostavat, ettei lastensuojelun todellisuus ole mustavalkoista. Nuorilla on lastensuojelusta paljon hyviä kokemuksia ja monen mielestä lastensuojelu on auttanut heitä elämässä eteenpäin. Nuorten suosituksia sijaishuollon laadun kehittämiseksi on koottu Suojele unelmia, vaali toivoa -raporttiin. Se perustuu sijaishuollon Uskomme sinuun Usko sinäkin -kiertueella kerättyihin nuorten kokemuksiin. Sillä tavattiin 120 iältään vuotiasta lastensuojelun asiakasta kuudella paikkakunnalla. Sen järjestivät lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteistyökumppaneina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lastensuojelun Keskusliitto sekä lastensuojelun erityisosaamiskeskus Pesäpuu ry ja sen nuorten ryhmä Selviytyjät. Erja Saarinen Suojele unelmia, vaali toivoa -raportti verkossa > Julkaisut Kaikki on mahdollista, kunhan vain uskoo ja yrittää. sosiaalitieto 10 I12 7

8 kärki Tuukka Tammi Yhdistetyt päihde- ja mielenterveyspalvelut monta muunnelmaa Kuntien päihde- ja mielenterveyspalveluita on yhdistetty vauhdilla, mutta ei ole selvää, mitä yhdistämisellä yksiselitteisesti tarkoitetaan. Palvelujärjestelmien variaatioita voi olla yhtä monta kuin kuntiakin. Päihde- ja mielenterveyspalveluita on monissa kunnissa jo yhdistetty, joissain kunnissa sitä suunnitellaan ja lopuissakin asiaan joudutaan ottamaan kantaa. Taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2009 julkaisema Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, Mieli. Se korosti mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistä yhdessä. Tavoitteena on joustava pääsy palveluihin yhden oven periaatteella sekä erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoidon yhdistäminen. Perusteluna oli se, että yhä useammilla ihmisillä on sekä mielenterveysettä päihdeongelmia ja hajanainen palvelujärjestelmä vaikeuttaa palveluihin pääsyä ja hoidon jatkuvuutta. Palvelujärjestelmän tulisi pystyä vastaamaan asiakkaiden moniulotteiseen palvelutarpeeseen aiempaa tehokkaammin. Yhdistettyinä palveluiden oletettiin pystyvän tähän paremmin. Ohjelman oletuksia tutkitaan jälkikäteen Mieli-suunnitelma perustui enemmän työryhmän asiantuntijakantoihin kuin tutkimustietoon. Tämä ei ole valtiollisissa ohjelma-asiakirjoissa tavatonta, mutta se herättää jälkipuheita ja tutkijoiden kiinnostuksen siihen, mitkä uudistuksen vaikutukset ovat ja miten ne suhteutuvat alkuperäisiin oletuksiin. Tältä pohjalta aloitimme viime vuonna Päihteet Mielessä -tutkimushankkeen. Se on Suomen Akatemian ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoittama vertaileva tutkimus päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraation vaikutuksista. Tavoitteena on saada tietoa siitä, miten integraation eri muodot ja aste vaikuttavat erityisesti päihdeongelmien määrittelyyn sekä hoidon laatuun, saatavuuteen ja kustannuksiin. Hankkeemme on tutkimus, jollainen olisi ollut syytä tehdä jo ennen Mieli-suunnitelmaa. Tuukka Tammi toimii erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hänen lisäkseen Päihteet mielessä -hankkeen tutkijoita ovat professori Kerstin Stenius ja erikoistutkija Kristiina Kuussaari. Kahdeksan kuntaa suurennuslasin alla Tutkimukseen on valittu kahdeksan kuntaa, joista neljässä päihdepalvelut oli vuosina organisoitu läheisesti mielenterveyspalveluiden kanssa. Neljässä kunnassa palveluiden integraatiota ei ollut havaittavissa. Tutkimuskunnat ovat Espoo, Hämeenlinna, Imatra, Jyväskylä, Kotka, Lahti, Vaasa ja Vantaa. Analyysissa hyödynnetään rekisteri-, asiakirja- ja haastatteluaineistoja. Hanke alkoi vuosi sitten syksyllä ja päättyy vuoden 2014 lopussa. Tutkimuksen alkuvaiheessa kuvataan hoitopolitiikan tasolla, miten päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraatio tarkemmin ottaen syntyy: mistä aloite on tullut ja miten integraatio on toteutettu. Toisessa vaiheessa selvitetään, eroavatko integroidut ja ei-integroidut järjestelmät kyvyssä tunnistaa erilaisia päihdeongelmia. Vastaavatko integroidut järjestelmät päihdeongelmista aiheutuvaan palveluntarpeeseen asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti? Pyrimme saamaan vastauksia siihen, toimivatko integroidut palvelut tasa-arvoisemmin, taloudellisemmin ja tehokkaammin kuin ei-integroidut palvelut Mieli-suunnitelman olettamalla tavalla. 8 sosiaalitieto 10 I12

9 Monitulkintainen käsite Palveluiden integraatio on käsitteenä moniulotteinen, vaikeasti rajattavissa ja sen tulkinta riippuu paikallisen palvelujärjestelmän historiasta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa integraation käsitettä on käytetty, kun puhutaan päihdepalveluiden yhteyksistä ennen muuta terveydenhuoltoon, mutta myös mielenterveys- ja sosiaalipalveluihin. Jako palvelu- ja järjestelmäintegraatioon on selkeyttävä. Järjestelmäintegraatiolla tarkoitetaan sitä, että yksilön pääsy palveluihin taataan esimerkiksi vahvistamalla päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteistä hoitopolitiikkaa, ohjaamalla resursseja sekä seuraamalla aktiivisesti toimintaa ja sen vaikutuksia. Järjestelmätason integraation sisällä on variaatiota ja sen tavoitteet ja tarkoitus saattavat vaihdella. Kustannustehokkuus, suunnitelmallisuus ja laatutakuu löytyvät kuitenkin usein järjestelmätason integraation taustalta. Palveluintegraatio tarkoittaa puolestaan sitä, että asiakas saa samanaikaisesti hoitoa sekä päihde- että mielenterveysongelmiinsa. Se on ennen kaikkea tarkoitettu moniongelmaisille, kuten kaksoisdiagnoosiasiakkaille. Hoitoa antaa yleensä tiimi, jolla on yhteinen hoitofilosofia. Palveluintegraatio ei välttämättä edellytä yhteistä järjestelmää. Se voi olla järjestelmien yhteistyön tulosta, mutta käytännössä voidaan toimia fyysisesti eri paikoissa. Yhteistyötä myös ilman integraatiota Päihteet mielessä -tutkimushankkeessa on tänä vuonna tehty kuntakierros. Olemme haastatteluiden avulla pyrkineet ymmärtämään, miten kunkin kunnan palvelujärjestelmä oikeasti toimii ja mitkä ovat päihde- ja mielenterveyshoidon yhteydet. Ensi vuodesta alkaen paneudutaan kuntien numeraaliseen tietoon siitä, miten järjestelmä vaikuttaa asiakkaisiin ja potilaisiin sekä heidän saamiensa palveluiden sisältöön. Palvelujärjestelmien variaatioita on yhtä monta kuin tutkittavia kuntia. Se, että jossakin kerrotaan palveluita integroidun tai ei-integroidun, ei kerro vielä paljon mitään. Integroituun palveluun saattaa käytännössä hakeutua lähinnä päihdeasiakkaita. Toisaalta ei-integroidulla päihdehuollon palvelulla saattaa olla niin välitön yhteistyösuhde sairaanhoitopiirin psykiatriaan, että päihde- ja mielenterveysongelman rinnakkainen hoito ja tiedonvaihto ovat ilman integraatiotakin arkipäivää. Integraatiota onkin hedelmällistä kuvata jatkumona, jonka ääripäissä ovat päihde- ja mielenterveyshoidon täysi erillisyys tai täysi yhteisyys. Paikalliset järjestelmät sijoittuvat jonnekin muualle kuin äärilaidoille; mutta minne, sen kuvaamiseksi tarvitsemme uusia menetelmiä. Kehitämmekin Suomeen soveltuvaa mittaria paikallisten järjestelmien integraatioasteen arvioimiseksi. Se, saadaanko mittaamalla maailmaan järjestystä, jää nähtäväksi. sosiaalitieto 10 I12 9

10 kärki Matti Mäkelä Sosiaali- ja terveysasemalta ajoissa apua päihdeongelmiin ja elämän kriiseihin Tampereen sosiaali- ja terveysasemilla on käytössä varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli. Alkoholin riskikuluttajaa autetaan ennen kuin alkoholiriippuvuus syntyy ja elämäntilanteen kriisissä olevaa ennen kuin psyykkisen sairastumisen riski kasvaa. kuva: Erja Saarinen Matti Mäkelä on päihdetyön erityissuunnittelija Pikassos Oy:ssä. Hän toimi Välittäjä hankkeen Tampereen osahankkeen projektipäällikkönä. Siinä kehitettiin yhdessä kolmen mielenterveys- ja päihdetyöntekijäparin ja viiden terveysaseman ja kaikkien sosiaaliasemien kanssa Varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallia kahden vuoden ajan. Työparit olivat hankkeen palkkaamia kehittäjätyöntekijöitä. Varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli sosiaali- ja terveysasemille on luotu työkaluksi päivittäiseen asiakkaan tai potilaan kohtaamiseen. Sillä rohkaistaan peruspalveluiden henkilökuntaa ottamaan mielenterveys- ja päihdeasiat puheeksi. Malli on tähän tarkoitukseen selkeä yhtenäinen toimintakäytäntö. Se toimii mielenterveys- ja päihdehäiriöiden seulonnan välineenä varhaisessa vaiheessa. Sen avulla ei tehdä diagnooseja. Tampereen kaupunki halusi valtakunnallisen Mieli-suunnitelman ehdotusten mukaisesti siirtää mielenterveys- ja päihdepalvelujen käytön painopistettä korjaavista erityispalveluista ongelmia ehkäiseviin varhaisvaiheen peruspalveluihin. Kun asiakkaita autetaan ennen kuin ongelmat pahenevat, pitkällä aikavälillä toivotaan myös saavutettavan säästöjä. Tampere halusi myös lähentää erityis- ja peruspalveluja toisiinsa saumattomaksi palveluketjuksi. Varhaisvaiheen toimintamallia kehitettiin Tampereen sosiaali- ja terveysasemilla Väli- Suomen Välittäjä-hankkeen Tampereen osahankkeessa vuosina Välittäjä on Kaste-ohjelman mukainen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke. Kysymyksiä kaikille asiakkaille Tampereella mielenterveys ja päihteiden käyttö otetaan puheeksi kaikkien sosiaali- ja terveysaseman aikuisten asiakkaiden kanssa. Ennen hanketta henkilöstölle tehtiin näistä asioista osaamiskartoitus ja hankkeen aikana oli tarjolla päihde- ja mielenterveysasioiden koulutusohjelma. Osalle työntekijöistä näistä asioista kysyminen oli luontevaa jo ennestään. Toiset taas vastustivat puheeksiottamista. Asenteiden muuttaminen vie vuosia. Kaikille asiakkaille tehdään viisi kysymystä. Asian voi ottaa puheeksi sosiaalityöntekijä, terveyden- tai sairaanhoitaja tai lääkäri. Miten olet jaksanut viime aikoina kotona, työssä, opinnoissa tai muuten arjessasi -kysymyksellä kartoitetaan arjessa selviytymistä ja toimintakykyä. Millainen mielialasi on ollut viime aikoina -kysymys selvittää sitä, kokeeko asiakas mielihyvää elämässään. Lisäksi kysytään, miten asiakas on nukkunut viime aikoina, kuinka usein ja paljon hän käyttää alkoholia ja mitä muita päihteitä, lääkkeitä tai huumeita, hän käyttää. Jos työntekijä huolestuu asiakkaan tilanteesta, hänelle varataan uusi aika tarkempaa kartoitusta varten. Tavoitteena on, että asiakas kokee tulleensa kokonaisvaltaisesti kohdatuksi ja jatkossa asioista puhuminen on helpompaa. Keskustelujen sisältö, asiakkaalle annetut ohjeet ja sovitut asiat kirjataan potilas- tai asiakaskertomukseen. Nopeasti apua Jos asiakkaan mielenterveys huolestuttaa, toisen käynnin valmiilla arviointikysymyspatterilla selvitellään asiaa tarkemmin. Jos kyseessä on elämäntilanteen kriisi, asiakkaalle tarjotaan 3 5 käyntiä akuutin tilanteen jäsentämiseksi. Asiakkaan ja myös hänen läheistensä voimavarat ja avuntarve selvitetään. Tavoitteena on nopea avunsaanti ja mielenterveyden tukeminen. Jos arvioidaan kyseessä olevan lievä tai keskivaikea mielenterveyden häiriö, jatketaan tarkentavaa keskustelua, käytetään testejä ja suljetaan pois somaattisten sairauksien mahdollisuus. Asiakkaalle laaditaan hoitosuunnitelma. Peruspalveluissa tunnistetaan hoidon tarve ja autetaan asiakasta perustason keinoin, kuten keskusteluin ja testein. Jos työntekijä arvioi, että asiakkaalla on vaikea psykoottistasoinen mielenterveyden häiriö, hänen kanssaan keskustellaan tilanteesta selkeästi ja rauhallisesti, konsultoidaan psykiatrista sairaanhoitajaa tai lääkäriä ja hänet ohjataan erikoissairaanhoitoon. Hoidon jatkosuunnitelmia tehdään yhdessä asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa. Testin avulla kiinni alkoholinkäyttöön Asiakkaan alkoholinkäyttöä arvioidaan tarkemmin alkoholinkäytön riskejä selvittävällä Audittestillä. Siitä saadut pisteet kirjataan potilas- tai asiakaskertomukseen. Jos testi näyttää alkoholinkäytön olevan kohtuullista, todetaan, etteivät riskirajat ylity ja annetaan asiakkaalle myönteistä palautetta kohtuudessa pysyvästä käytöstä. Hoito päättyy 10 sosiaalitieto 10 I12

11 Välittäjä-hanke VARHAISVAIHEEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN TOIMINTAMALLI SOSIAALI- JA TERVEYSASEMILLE MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHÄIRIÖIDEN VARHAINEN PUHEEKSIOTTO SOSIAALI- JA TERVEYSASEMAN AIKUISET ASIAKKAAT/ POTILAAT PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHOITOON OHJAAMINEN Miten olet jaksanut viime aikoina kotona, työssä, opinnoissa? ( arjessa selviytyminen, toimintakyky ) ERITYISESTI HUOMIOITAVAT: 1. ERILAISET ELÄMÄN KRIISITILANTEET 2. PITKÄAIKAISSAIRAUDET 3. EPÄMÄÄRÄISET SOMAATTISET VAIVAT 4. UNIHÄIRIÖT 5. UUPUMUS, ALA-VIREISYYS, AHDISTUNEISUUS 6. YKSINÄISYYS 7. UNI- JA RAUHOITTAVIEN LÄÄKKEIDEN HAKIJAT 8. EPÄTYYPILLISESTI KÄYTTÄYTYVÄT 9. TERVEYSPALVELUJEN SUURKULUTTAJAT 10. TAPATURMAPOTILAAT 11. PÄIVYSTYKSESSÄ PÄIHDE- TAI MT- ONGELMIEN VUOKSI ASIOINEET 1. käynti PUHEEKSIOTTO työntekijän, asiakkaan, läheisen huoli varataan asiakkaalle/ potilaalle uusi aika 2. käynti KARTOITUS elämäntilanteen kartoitus päihde- ja mielenterveyshäiriöiden arviointi mahdollisten somaattisten sairauksien huomioon ottaminen yhteistyö läheisten ja palveluverkoston kanssa HOITO- TAI PALVELU- SUUNNITELMAN LAATIMINEN käynti PÄIHDE- JA TAI MIELENTERVEYSTYÖNTEKIJÄ tarvittaessa konsultointi tai mukana vastaanotolla HOITO- TAI PALVELUSUUN- NITELMAN TOTEUTUS hoito arviointi hoidon päättäminen tarvittaessa jatkohoitoon motivointi Millainen mielialasi on ollut viime aikoina? ( mielihyvän kokeminen ) Miten olet nukkunut viime aikoina? ( unen häiriöt ) Miten käytät alkoholia? ( kuinka usein, paljonko ) Mitä muita päihteitä käytät? ( lääkkeet, kannabis tai muut huumaavat aineet ) Tavoite: Asiakas kokee tulleensa kokonaisvaltaisesti kohdatuksi ja jatkossa asioista puhuminen on helpompaa. ALKOHOLINKÄYTÖN RISKIRAJAT 5 annosta kerralla tai 16 annosta viikossa 7 annosta kerralla tai 24 annosta viikossa yli 65 v 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa Keskustelun sisältö, annetut ohjeet ja sovitut asiat kirjataan potilas- tai asiakaskertomukseen. ALKOHOLINKÄYTÖN ARVIOINTI, HOITO JA HOITOONOHJAUS MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN ARVIOINTI, HOITO JA HOITOONOHJAUS AUDIT < 8 kohtuukäyttö ARVIOINTIKYSYMYKSET ELÄMÄNTILANTEEN KRIISIT AUDIT- KYSELY TAI HAASTATTELU (kirjataan pisteet tai haastattelu potilas- tai asiakaskertomukseen) Riskirajat eivät ylity Anna asiakkaalle myönteistä palautetta Tavoite: turvallinen alkoholin käyttö AUDIT: 8-19 varhainen riskikulutus ja haitallinen käyttö Kysy asiakkaalta hänen omaa haluaan alkoholinkäytön muutokseen Halu muutokseen: keskustele alkoholinkäytön riskeistä tue muutokseen pohdi asiakkaan kanssa Mikä olisi hyvä alkoholinkäytön vähentämistavoite? anna kirjallista materiaalia Kytke seuraava keskustelu perussairauden hoidon yhteyteen tai sovi erillinen kontrollikäynti. Tavoite: alkoholinkäytön vähentäminen Epäröinti tai haluttomuus muutokseen kerro riskirajojen ylittymisestä perussairauden hoito ja uusi keskustelu alkoholinkäytöstä esim. seuraavalla käynnillä pohdi asiakkaan kanssa Miten voit ehkäistä alkoholin haittavaikutuksia? Tavoite: alkoholinkäytön riskien tunnistaminen AUDIT 20 + kehittyvä alkoholiriippuvuus Kysy asiakkaalta hänen omaa haluaan alkoholinkäytön muutokseen terveysasemalla keskustelu perussairauden ohella, laboratoriokokeet harkinnan mukaan motivointi hoitoon konsultointi ja/tai ohjaus erityispalveluihin Tavoite: motivointi ja ohjaus päihdehoitoon PÄIHDE- TYÖNTEKIJÄ konsultointi vastaanotto 1-3 kertaa päihteidenkäytön tarkentaminen sosiaalisen tilanteen kartoitus hoitosuunnitelman laadinta, toteuttaminen ja seuranta yhdessä lääkärin, sairaan/terveydenhoitajan tai sosiaalityöntekijän kanssa Tavoite: matala kynnys ja nopea reagointi, henkilökunnan päihdeosaamisen tukeminen Miten jaksat? (koti, työ, koulu) Onko itselläsi tai läheiselläsi huolia? Oletko aiemmin ollut vastaavassa elämäntilanteessa? Miten syöt? Miten nukut? Miten pidät huolta itsestäsi? Pelottaako sinua jokin? Kohtaatko väkivaltaa? Mihin asioihin tarvitset apua? Keneltä saat apua? Millainen on mielialasi nyt asteikolla 1 (huono) 10 (hyvä)? Onko läheisesi sinusta huolissaan, onko käytöksesi heidän mielestään muuttunut? Oletko kuullut, nähnyt tai kokenut viimeaikoina jotain epätavallista? Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia? Lähde: Mielenterveysongelman päivystysarvioinnista muokattu avaa?p_artikkeli=lhk01381 kuuntele, keskustele ja jäsennä tilannetta. huomioi potilaan ja läheisten voimavarat sekä avuntarve. anna tarvittaessa tietoa eri toimijoista ja näiden tarjoamista palveluista. (kolmas sektori, vertaistuki ) Tavoite: nopea avunsaanti ja mielenterveyden tukeminen. Lievät ja keskivaikeat mielenterveyden häiriöt jatka tarkentavaa keskustelua käytä tarvittavia testejä, sulje pois somaattiset sairaudet (laboratoriokokeet) laadi hoitosuunnitelma, huomioi läheiset Tavoite: hoidon tarpeen tunnistaminen ja auttaminen perustason keinoin. Vaikeat ja psykoottistasoiset mielenterveyden häiriöt keskustele selkeästi ja rauhallisesti tilanteesta konsultoi ohjaa erityispalveluihin tee jatkohoitosuunnitelma yhdessä potilaan ja läheisen kanssa Tavoite: hoidon tarpeen tarkentaminen ja ohjaaminen erityispalveluihin. MIELENTERVEYS- TYÖNTEKIJÄ työskentely yhteistyössä sairaanhoitajan ja lääkärin sekä sosiaalityöntekijän kanssa konsultointi Tavoite: nopea reagointi ja avunsaanti, henkilökunnan mielenterveystyön osaamisen tukeminen. tähän. Puheeksiotto tukee turvallista alkoholinkäyttöä. Jos testi antaa merkkejä varhaisesta riskikulutuksesta tai haitallisesta alkoholinkäytöstä, selvitetään asiakkaan halua muuttaa alkoholinkäyttöään. Jos muutoshalua on, alkoholinkäytön riskeistä keskustellaan, asiakasta tuetaan muutokseen ja hänen kanssaan pohditaan juomisen vähentämistavoitetta. Mukaansa hän saa kirjallista materiaalia. Jos näyttää siltä, että asiakkaalle on kehittymässä alkoholiriippuvuus, kuulostellaan hänen haluaan muutokseen ja motivoidaan häntä hoitoon. Voidaan tehdä laboratoriokokeita, konsultoida erityispalveluita ja ohjata asiakas hoitoon. Sosiaali- ja terveysasemilla työskentelee päihdetyöntekijöitä, joilla on osaamista myös mielenterveyden kysymyksistä. He voivat olla sekä päihde- että mielenterveysasiakkaiden tapaamisissa mukana toisesta käynnistä lähtien. Tämä tukee peruspalveluiden henkilöstön päihde- ja mielenterveysosaamisen kehittymistä. Malli kaikkien käsissä Päihde- ja mielenterveystyön malli on puristettu neljään sivuun ja se on laminoituna jaettu kaikille sosiaali- ja terveysaseman työntekijöille. Ensimmäisellä sivulla on kuvattu koko malli, toisella asioiden puheeksiotto, kolmannella sivulla mielenterveyshäiriöiden ja neljännellä alkoho- linkäytön arviointi, hoito ja hoitoonohjaus. Asiakkaista 80 prosentille riittää, kun henkilökunta ottaa asian puheeksi ja antaa myönteistä palautetta. Työntekijältä puheeksiotto vie vain vähän aikaa. Malli sopii käytettäväksi myös pienemmissä kunnissa. Tampereella voidaan käyttää peruspalvelun työntekijän apuna päihde- ja mielenterveystyöntekijöitä, kun taas pienessä kunnassa nämä työntekijät voidaan korvata yhteistyöllä paikallisen päihde- ja/tai mielenterveystyöntekijän kanssa. Varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli sosiaali- ja terveysasemille verkossa > Haku toimintamallin nimellä sosiaalitieto 10 I12 11

12 kärki Sanna Blomgren & Paula Saikkonen Miten mitata asunnottomien palveluiden vaikuttavuutta? Yhteiskunnan ylläpitämiltä palveluilta vaaditaan vaikuttavuutta. Silti asiakkaiden saamat hyödyt saattavat jäädä epäselviksi jopa ammattilaisille. Miten tähän haasteeseen on tartuttu Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa? Kuntavaalien alla yhteiskunnan heikoista, kuten lapsista, nuorista ja vanhuksista, halutaan pitää huolta ainakin puheissa. Aikuissosiaalityössä kohdataan päivittäin päihdeongelmia, työttömyyttä ja syrjäytymistä. Vaalipuheissa yhteiskunnan reunamille liukuneet aikuiset ja heidän saamansa palvelut eivät kuitenkaan ole herättäneet kiinnostusta. Näiden ihmisten eteen Hietaniemenkadun palvelukeskuksen johtaja Sanna Sunikka on työskennellyt yli kymmenen vuotta. Kolmisen vuotta sitten perustettu palvelukeskus on korvannut aiemmin ensisuojina tunnetut palvelut. Keskus tarjoaa satunnaisille kulkijoille tilapäistä asumista seitsemänä päivänä viikossa. Pitempiaikaisia mutta kuitenkin väliaikaisia asumispalveluita keskuksessa on 52 henkilölle. Keskus tarjoaa myös hygienia- ja ravintopalveluja sekä terveydenhuollon ja sosiaalityön palveluja. Lisäksi järjestetään monenlaista toimintaa sekä terveyttä ja toimintakykyä tukevia palveluita. Tavoitteena on parantaa heikoimmassa asemassa olevien asunnottomien elinoloja. Asunnottomien palvelut monipuolistuneet Pääkaupunkiseudun asunnottomien palveluita alettiin kehittää pääkaupunkiseudun kuntien yhteisessä hankkeessa vuosina Tuolloin kehitettiin esimerkiksi asukkaiden kaipaamaa ryhmätoimintaa ensisuojissa. Siitä saatiin mallia nykyiseen toimintaan. Asukkaita vaivaa tekemättömyys, aika käy kovin pitkäksi. Käytännössä ryhmätoiminta on tarkoittanut muun muassa kalastusretkiä, tutustumiskäyntejä ja keilausryhmää. Nyt on suunnitteilla joulukorttien askartelukerho, jota yksi asukas ohjaisi, Sunikka kertoo. Asukkaat voivat osallistua myös palvelukeskuksen työtehtäviin, kuten pihan kunnossapi- toon ja yleisten tilojen siistimiseen, mistä he saavat toimintarahaa. Ryhmätoiminta on nykyään kiinteä osa palvelukeskuksen toimintaa, mutta sitä on Sunikan mielestä vielä laajennettava ja systematisoitava. Kerran viikossa kokoontuvan harrasteryhmän on havaittu vähentävän päihteiden käyttöä melko pienellä panostuksella. Meidän lääkäri on sanonut, että tekemättömyys lisää myös asukkaiden masennusta, Sunikka sanoo. Meidän lääkäri viittaa meneillään olevaan Terve asunnoton -hankkeeseen, jossa lääkärin ja sairaanhoitajan tavoittaa suoraan palvelukeskuksesta, ilman ajanvarausta. Asukkaiden ei tarvitse hakeutua terveysasemille. Palvelumuodon tarve selvisi aiemmassa hankkeessa, jossa sosiaalityöntekijä ja lääkäri työskentelivät työparina. Hankkeessa tehty selvitys edisti terveyspalveluiden jalkauttamista palvelukeskukseen. Syksyn aikana julkaistavassa ulkoisessa arvioinnissa selvitetään, vähentävätkö palvelukeskuksessa tarjottavat terveyspalvelut esimerkiksi sairaalapäivystysten käyttöä. Asukkaat mukana palveluiden kehittämisessä Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä on ollut selvästi etua asiakkaille. Esimerkiksi asukkaiden perussairaudet tulevat nyt aiempaa nopeammin kartoitettua ja tarpeellinen lääkitys saadaan aloitettua heti, Sunikka kertoo. Tiiviistä yhteistyöstä ovat hyötyneet myös työntekijät. He ovat kokeneet saavansa turvaa toistensa ammatillisesta osaamisesta. Ympärivuorokauden päivystäville ohjaajille on ollut helpotus, kun apu on aina virka-aikaan lähellä. Sairaanhoitaja on tarvittaessa käytettävissä. Sunikka painottaa myös asiakkaiden saamia positiivisia kokemuksia palvelukeskuksessa asioinnista. Se on tärkeää ihmisille, jotka ovat kokeneet paljon poiskäännyttämistä palveluista. Tämä on ollut inhimillisesti ja taloudellisesti mielekästä toimintaa. Palvelukeskuksen asukkaat voivat arvioida palvelukeskuksen toimintaa säännöllisesti. He pääsevät purkamaan tuntojaan viikoittain niin sanotuissa kerroskokouksissa, joissa kuullaan asukkaiden tekemiä havaintoja ja parannusehdotuksia elinympäristöstään. Sunikka kertoo, että kokoukset ovat melko vapaamuotoisia. Viimeksi asialistalla oli asukkaiden ja työntekijöiden yhteinen Cable-koulutus, jonka tarkoituksena on lisätä yhteisöllisyyttä ja asiakasosallisuutta. Koulutuksen koordinoija oli esittelemässä ideaa, minkä jälkeen kysyttiin, ketkä siihen haluaisivat osallistua. Melkein liikuttuneena Sunikka kertoo, miten yhdestä kerroksesta miehet olivat yhteisesti valtuuttaneet parhaaksi katsomansa henkilön edustajakseen koulutukseen. Säännönmukaisesti palvelukeskuksen toiminnasta kerätään lähinnä numeerista tietoa, kuten tietoja yöpyjä- ja ruokailijamääristä. Lisäksi Helsingin asumispalveluissa tehtiin keväällä palautekysely asiakkaille. Siitä saadaan myös yksikkökohtaista tietoa. Vaikka palvelukeskuksen vaikuttavuutta ei systemaattisesti arvioida, Sunikan puheesta kuuluu, että toimintaa kehitetään jatkuvasti työntekijöiltä, asukkailta ja palvelukeskuksen lähiympäristöstä saadun palautteen pohjalta. Tutkimustiedolla näkyvyyttä Asunnottomuuden tutkimus ei ollut pinnalla silloin, kun Sunikka aloitteli sosiaalityöntekijän uraansa vuosituhannen taitteessa. Nykyisin aihe kiinnostaa tutkijoita ja tiedotusvälineitä selvästi 12 sosiaalitieto 10 I12

13 enemmän. Suhtautuminen asunnottomuuteen ilmiönä on myös muuttunut. Vuonna 2008 alkanut pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma on siirtänyt painotusta tilapäismajoituksesta kohti pysyviä, vuokrasopimusperusteisia asumispalveluita. Asunto nähdään nyt edellytyksenä muulle kuntoutumiselle. Vaikka pääkaupunkiseudun asunnottomuusongelmaan on tartuttu viime vuosina tarmokkaasti, haasteita riittää. Suurehkot vuokravelat kasaantuvat edelleen liian monelle eivätkä pysyväksi tarkoitetut asumisratkaisut ole riittävän pysyviä. Osa asiakkaista kiertelee edelleen eri asumispalveluissa. Julkilausuttu tavoite kuntoutumisesta takaisin työelämään ei näissä oloissa näytä aina kovin realistiselta. Hietaniemen palvelukeskuksen toiminta on esimerkki siitä, miten tietoa saadaan arjen toiminnasta. Haaste on saada tieto sellaiseen muotoon, että se auttaisi myös kuntapäättäjiä parempiin päätöksiin, sellaisiin, jotka auttaisivat tekemään aikuissosiaalityötä entistä paremmin, siten, että asiakkaiden elinolot paranisivat ja heitä uhkaavat syrjäytymiskierteet saataisiin katkaistua. SUJUVAMPAAN TIEDONVÄLITYKSEEN Kun asukas pääsee muuttamaan Hietaniemen palvelukeskuksesta pysyvämpään asuntoon, haasteena on se, miten saada tieto asiakkaan tarvitsemasta tuesta paremmin palvelujärjestelmässä eteenpäin, Sanna Sunikka sanoo. Kirjoituksen lähteet ja lisätietoa verkossa: www. sosiaalitieto.fi Sanna Sunikkaa haastatelleet Sanna Blomgren ja Paula Saikkonen työskentelevät tutkijoina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Menetelmien ja käytäntöjen arviointiyksikössä, FinSocissa. FinSoc-tiimi on avannut Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointisivuston, jossa on tarjolla tutkittua tietoa, mittareita ja menetelmiä aikuissosiaalityön kehittämiseen ja arviointiin. kuva: Sanna Blomgren sosiaalitieto 10 I12 13

14 näkökulma kuva: Pan Yi Kolumni Jorma Sipilä on palkkatyöstä vapautunut professori, jonka mielestä demokratia on ihmisen historian paras saavutus. Epäluottamus tulee kalliiksi LUKIJALTA Kun ostat jotain, katsot mitä saat. Jos ostat myyjältä, johon et luota, tarkastat huolellisemmin. Mutta miten ostat epäluotettavalta myyjältä, jos et pysty tarkastamaan, mitä saat? Pääomasijoittajat ovat rakentaneet sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia yritysketjuja, koska alalta saa keskimääräistä suurempia voittoja. Muita tiukemmin heidän omistamansa yritykset etsivät mahdollisuuksia tehdä vähemmän ja halvemmalla. Tällaiset yritykset tuottavat loputtomia yllätyksiä niiden armoilla oleville ihmisille, tilaajille ja lopulta taustalla toimiville poliitikoille. Palvelu ei suju niin kuin tilatessa oli syytä olettaa. Poliitikot hermostuvat ja vaativat parempaa valvontaa. Pohjoisamerikkalaisella aluehallinnolla on pitkä kokemus vanhuspalvelujen ostamisesta ja valvonnasta. Virheet ovat opettaneet, poliitikot reagoineet skandaaleihin ja kertoneet yleisölle, ettei tällaista tule enää tapahtumaan. Sääntöjä on lisätty ja laadittu entistä yksityiskohtaisempia sopimuksia. Ne määrittelevät palvelun laadun yksityiskohtaisesti ja muodollisesti. Laatuvaatimusten täyttyminen osoitetaan tarkalla raportoinnilla, joka kohdistuu aivan kaikkeen. Esimerkiksi Kanadan Ontariossa laitoshoidon tarkastajien on selvitettävä lähes 500 normin avulla, onko tuottaja toiminut määräysten mukaisesti. Näin on päädytty umpikujaan: provinssin resurssit riittävät vain muutaman laitoksen tarkastamiseen vuosittain. Toinen umpikuja syntyy siitä, että sopimusjuridiikka ja raskaat, muodolliset laatustandardit syövät kilpailun edellytyksiä. Kalliit osanottomaksut ovat tehokkain tapa pitää pienyrittäjät ja paikalliset järjestöt poissa tarjouskilpailuista. Kolmas umpikuja liittyy työn ohjaukseen. Sopimukset tehdään korostetun keskusjohtoisissa organisaatioissa, jotka valvovat äärikireäksi viritettyä työtä formaalein välinein. Työntekijä ei voi arvioida itsenäisesti tilanteita eikä tehdä päätöksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun vastuullinen työntekijä ei voi itse ohjata työtään, hukassa ei ole ainoastaan professionalismi, vaan myös työmotivaatio. Epäluottamukseen perustuva hallinta on kallista ja tehotonta. Hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto edellyttää suurta keskinäistä luottamusta. Ja se voidaan rakentaa vain ihmisten välisessä pitkäaikaisessa vuorovaikutuksessa. En syrji sosionomeja vaan noudatan lakia Haluan tuoda muutaman näkökulman Tarja Arolan lukijakommenttiin, joka julkaistiin Sosiaalitiedossa 9/2012. Arola väitti, että väheksyn haastattelussani Sosiaalitiedossa 7 8/2012 sosionomin (AMK) -osaamista, koska en palkkaa sosionomeja sairaalan sosiaalityöntekijöiksi enkä ota heitä edes harjoittelijoiksi. Sosiaalityöntekijä ja sosionomi (AMK) ovat kaksi eri ammattia, joiden kelpoisuudet eri tehtäviin on määritelty laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005). Kumpikin ryhmä on alalle sopiva ja molemmille on töitä tarjolla lain puitteissa. Arola kertoo AMK-koulutuksensa näkökulmasta pätevöityneensä aikuissosiaalityöhön ja lastensuojelutyöhön työskentelyn kautta ja käsitykseni mukaan viittaa olevansa pätevä sairaalasosiaalityössä saadun työkokemuksen perusteella. Näihin tehtäviin vaaditaan kuitenkin lain mukaan kelpoisuus, jota kentällä työskentely ei anna. Sairaaloiden johtosäännöissä on määritelty kelpoisuudet. Sosiaalityöntekijän kelpoisuudeksi ei ole määritelty sosionomi (AMK) -koulutusta. En ota harjoitteluun enkä palkkaa AMK-tutkinnon suorittaneita, koska he eivät voi sijoittua sairaalan sosiaalityöntekijöiksi vakinaisina työntekijöinä. Tavoitteenani on aina täyttää vakanssit pätevillä työntekijöillä, koska vain siten voimme luoda pitkäjänteiset kehittämisedellytykset työllemme. Arola ei näytä olevan tietoinen siitä, että sosiaalityön koulutus sisältää pakolliset harjoittelujaksot, joissa perehdytään asiakastyöhön. Kaikissa ammattiryhmissä myös terveydenhuollossa on Arolan mainitsemia umpimielisiä ja epäsosiaalisia työntekijöitä, ei vain sosiaalityöntekijöissä. En halunnut haastattelussani ottaa mitenkään kantaa sosiaalityöntekijä-sosionomi (AMK)-jakoon. Kerroin vain miten toimin lain määrittelemien kelpoisuuksien perusteella. Lakiin minulla ei ole valtaa vaikuttaa. Kukahan nyt on provosoitunut ottamatta asioista selvää? Toivon jatkossakin hyvää yhteistyötä ja ammattien kehittämistä asiakkaan saaman avun laadun takaamiseksi. Eila Sundman, johtava sosiaalityöntekijä HYKS-Sairaanhoitoalue, Medisiinisen tulosyksikön sosiaalityö 14 sosiaalitieto 10 I12

15 Hyvä lukija, Sosiaalitieto ilmestyy enää tämän syksyn ajan, mutta ei hätää, tilalle syntyy UUSI ULJAAMPI LEHTI kuvat: Veikko Somerpuro Käännä sivua ja katso mistä on kyse.

16 Kielestä kuva: Veikko Somerpuro Väittävät, että nuoriso ei osaa enää suomen kieltä. Itse olen paljon huolestuneempi korkeasti koulutettujen aikuisten kielenkäytöstä. Harva se päivä saa eteensä tutkijoiden tai virkamiesten tekstejä, joissa vilisee sellaisia termejä kuin vetovoimatekijöiden hyödyntäminen tai palvelukonsession myöntämismenettely. Vaikeistakin asioista voi kirjoittaa selvää suomea. Helppolukuisuus ei tee sisällöstä vähemmän painavaa, päinvastoin: koukeroisesti ilmaistu on usein laiskasti ajateltu. On helppo sanoa, että johonkin ilmiöön vaikuttavat sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset tekijät. Harvempi osaa kertoa, mitä nuo tekijät ihan täsmällisesti ovat. Pitäisi osata. Jos asiantuntijapuhe jää löysäksi ylätason termien heittelyksi, on turha kuvitella, että sitä kuuntelisi kukaan muu kuin toiset asiantuntijat jos hekään. Ongelma koskee kaikkia aloja, eikä vähiten sosiaali- ja terveysalaa. Siksi lupaus: Uudessa lehdessä emme puhu resursseista, kun tarkoitamme rahaa. Emme puhu kuntien toimintaympäristön muutosten tarkastelusta, jos kyse on kuntaliitoksista. Emmekä myöskään kutsu ihmisiä ruohonjuuritason toimijoiksi, sillä on heillä ihan oikeat nimetkin. Aiomme kirjoittaa ihmisten asioista, ja teemme sen ihmisten kielellä. Ilkka Karisto päätoimittaja Kiinnostavan lukupaketin rakentamisessa tarvitaan monet kädet. Näin syntyy uusi lehti Kun Ilkka Karisto elokuun ensimmäisenä päivänä astui työhuoneeseensa, häntä odotti tyhjä pöytä, tyhjä kirjahylly ja tyhjä tietokone. Työpaikka Sostessa oli uusi, ja tehtävä haasteellinen: suunnittele ja tee uusi lehti, jossa sosiaali- ja terveysalan ilmiöitä käsitellään kattavasti ja kiinnostavasti, yllättävistäkin näkökulmista. Uuden lehden rakentamisessa vaihtoehtoja on oikeastaan rajattomasti, mikä on tietysti järjettömän kutkuttava tilanne, kertoo Karisto, joka ennen päätoimittajan pestiään on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ja Imagessa. Lehden suunnitteluun lähtivät innolla mukaan toimituspäälliköt Erja Saarinen ja Lea Suoninen-Erhiö. He ovat tehneet Sosiaalitietoa ja sen edeltäjää Sosiaaliturvaa yli 20 vuoden ajan. Tämän vuoden lopussa Sosiaalitieto lakkaa ilmestymästä, ja Saarinen ja Suoninen-Erhiö jatkavat uuden lehden toimituspäällikköinä.

17 kuva: Veikko Somerpuro kuva: Veikko Somerpuro Lea Suoninen-Erhiö Anna-Mari Tenhunen Erja Saarinen Uudessa lehdessä on paljon On ihanaa olla luomassa alusta Tämä ala on ihmisläheinen, mutta painavaa asiaa, mutta toivottavasti asti uutta lehteä, joka keskittyy siitä kirjoitetaan usein niin, etteivät siitä välittyy myös iloa ja oikeisiin ja olennaisiin edes asianosaiset ymmärrä mitään. hauskuutta. aiheisiin. Näen aihepiirin myös Viranomaisten kapulakieltä on visuaalisesti kiinnostavana. kuultu tarpeeksi kauan. Uusi lehti voi nostattaa joillakin hiukset pystyyn, mutta se on ihan tarpeen. Muutos on todella tervetullut sekä henkilökohtaisesti että koko alan kannalta, Erja Saarinen sanoo. Olemme tehneet sosiaalialan lehteä, mutta ihmisten ongelmat eivät jakaudu aloittain. On viimeinkin aika katsoa maailmaa muustakin kuin ammattilaisten näkövinkkelistä ja käsitellä aiheita ymmärrettävästi. Uuden lehden aiheissa on paljon yhtäläisyyksiä Sosiaalitietoon, mutta niihin pureudutaan tuorein keinoin. Lehti tarjoaa lukijoilleen muun muassa elämäntuoksuisia reportaaseja, komeita valokuvasarjoja sekä klassista tutkivaa journalismia. Lea Suoninen-Erhiön mielestä käsittelytapojen monimuotoisuus ja oivaltavuus eivät tee lehdestä ainoastaan kiinnostavaa, vaan myös lisäävät sen vaikutusvaltaa. Maailmasta ei puutu tietoa, ja tieto myös tavoittaa päätöksentekijät, mutta se ei puhuttele eikä kosketa heitä. Meidän tehtävä on pukea tieto puhuttelevampaan muotoon. Ehkä sitä kautta syntyy myös toisenlaista yhteiskuntapolitiikkaa, hän sanoo. Toimituksen neljäntenä pyöränä hyörii graafikko Anna-Mari Tenhunen, joka alkoi syyskuun alussa suunnitella uudelle lehdelle ulkoasua. Tenhunen oli vastikään muuttanut Helsinkiin Berliinistä, missä hän asui, opiskeli ja työskenteli 11 vuotta. Uuden lehden ulkoasun suunnittelemista hän pitää innostavana työtehtävänä eikä vähiten aihepiirin vuoksi. Tämä on teemoiltaan ja käsittelytavoiltaan juuri sellainen lehti, jota itse haluaisin lukea, hän sanoo. Syksyn mittaan Tenhunen on loihtinut toinen toistaan tyylikkäämpiä luonnoksia lehden logosta ja sivupohjista. Niistä valitaan pian parhaimmat. Myös ensimmäisen numeron juttuja on jo laitettu tekoon. Lehden paneutumista aiheisiinsa kuvastaa se, että ensimmäisen numeron kansihenkilön elämää aiotaan seurata koko vuoden 2013 ajan, kenties pidempäänkin. Ensin hänen pitäisi vain päästä ulos vankilasta. Luvassa on myös pitkä reportaasi Virosta tai oikeastaan siitä, miten Viron jakautuminen rikkaisiin ja köyhiin näkyy Suomessa. Ja paljon muuta. Ei kannata jättää lukematta.

18 Millaista lehteä sinä haluat lukea? Rakennamme uutta lehteä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, ammattilaisille ja niille, jotka alan asioista päättävät. Tule mukaan kehitystyöhön! Lehteä suunnitellaan lukijatyöpajassa, joka on avattu verkossa. Mukaan pääset lähettämällä nimesi ja yhteystietosi sähköpostilla päätoimittaja Ilkka Karistolle Tilaa nyt edulliseen ennakkohintaan! Sosiaali- ja terveysalan uusi tuhti asiantuntijalehti ilmestyy viidesti vuonna Jos tilaat lehden mennessä, saat sen reilulla alennuksella. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaan lehden vuoden 2013 alusta: n kestotilauksena nyt hintaan 60 /vuosi (normaalisti 75 ) n vuodeksi hintaan 80 n opiskelijana/työttömänä/eläkeläisenä vuodeksi hintaan 40 Tilaajan nimi Lähiosoite Sähköposti Päiväys Opiskelupaikka Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Allekirjoitus SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS n Tietojani ei saa käyttää markkinointiin Tilauslomake myös verkossa:

19 pinnan alta johtoryhmä ohjaa palveluita enemmän kuin valtio. Mitä tapahtuu todella? Kunnan Liisa Pentti Heinämäki, Kananen, erikoistutkija, ylitarkastaja, KT, YTT, sosiaali- Terveyden ja terveysministeriö ja hyvinvoinnin laitos Valtionohjauksen sietämätön keveys Kuntien rooli ja vastuu palveluiden rahoittajana, järjestäjänä ja tuottajana on ollut myllerryksessä viime vuosina. Palveluiden muutoksia voi katsoa monestakin suunnasta: henkilöstön, asiakkaan, kunnan, talouden tai oikeuden, muiden muassa. Kun sosiaalipalveluiden muutosta on tutkittu, on esiin noussut ristiriitaisia juonteita: Palvelut monipuolistuvat, mikä on hyvä vai onko ja niistä muodostuu myös yhä asiakaslähtöisempiä kokonaisuuksia miten nyt itse kukin sen käsittääkään. Mutta samalla palvelut sirpaloituvat, ja niihin on yhä hankalampaa päästä. Näkökulma vaikuttaa aina. Se, mikä palvelurakenteessa nähdään palvelukokonaisuuksien muodostumisena hallinto- ja organisaatiokartalle, näkyy toivottavasti asiakkaalle sujuvina siirtyminä palveluketjuissa. Henkilöstölle se näyttäytyy yhä lisääntyvänä verkostoitumisena ja yhteistyönä. Toisaalta muuttuva palvelurakenne, kuten isompien yksiköiden muodostaminen, voi merkitä asiakkaalle etääntyviä ja pirstaloituvia palveluita, kun taas työntekijöille se mahdollistaa tiimityön ja erikoistumisen. Palveluiden uusilla tuottamistavoilla, kuten palveluseteleillä, korostetaan asiakkaan valinnanvapautta ja vastuuta. Palveluiden järjestämisestä vastuussa olevilta organisaatioilta ne edellyttävät lisää hallintaosaamista ja strategiatyötä. Kun tavoitellaan tehokkuutta, vaikuttavuutta ja tuottavuutta, kenen näkökulmasta palveluita katsotaan? Ja katsotaanko yksittäisen toiminnon tehokkuutta vai kokonaisvaikutusta? Kysymys on arvioinnin vaikeudesta. Kenelle ja millaista hyvää tuotetaan, ja miten se näkyy? Ennen nykyistä vaikuttavuuspuheen aikaa sosiaali- ja terveydenhuollossa on keskusteltu paljonkin arvioinnin tarpeesta ja mahdollisuuksista. Etenkin sosiaalialan työssä se on nähty vaikeaksi, monestakin syystä. Otetaan esimerkiksi paikoitellen suorastaan ilmavaksi keventynyt valtionohjaus. Sen pitäisi näyttää suunta ja antaa linjaukset, mutta määrittää myös rajat. Kunnilla on vastuu palveluista ja valta järjestää ne niin kuin itse hyväksi näkevät, tietyissä rajoissa. Kuntien halutaan voivan käyttää paikallistuntemustaan, ja ne itse korostavat tarvetta paikallisiin ratkaisuihin. Perusturvajohtajat kertovat, että kunnan johtoryhmä ohjaa palveluita enemmän kuin valtio. He toivovat valtiolta selkeitä rajoja, joihin voisivat kunnassa vedota, kun resursseja jaetaan. Kun valtionohjaus 1990-luvun alussa muuttui radikaalisti, oli se kulttuurin muutos sekä hallinnossa että palveluissa. Jotta toimintalohkolle saataisiin kunnan sisällä rahoitusta, toiminta ja sen tavoitteet piti osata perustella uudella tavalla. Palveluissa uudistusten tuoma toiminnan vapaus jäi osittain lamavuosien jalkoihin ja alkoi todenteolla näkyä vasta 2000-luvun alussa. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen mallit, rakenteet ja ratkaisut kirjavoituivat niin, ettei kokonaisuudesta ole enää kenelläkään tietoa. Kuntien vertailu on vaikeaa, koska palvelut jakautuvat erilaisiin rakenteisiin, kattavat eri asioita ja kustannukset jaetaan ja vyörytetään eri tavoin. Tiedossa olevia epäkohtiakaan ei päästä korjaamaan, koska on niin vaikea asettaa määreitä hyvälle ja tavoiteltavalle. Tässä tilanteessa valtion ohjaukselta kysytään viisautta ja vahvuutta luvulla on vallalla ollut informaatio-ohjaus ja sen osana kehittynyt ohjelmaohjaus. Kymmenillä ohjelmilla on piirretty kunnille linjauksia, suuntia, painopisteitä ja tavoitetiloja. Keinoihin on pureuduttu välillä isoin vedoin, välillä hyviä käytäntöjä edistämällä. Hyvä tahto ja laajalla yhteistyöllä tuotetut ideat eivät kuitenkaan juuri ohjaa toimintaa. Laadun kuvaukset ovat usein niin väljiä, etteivät ne toimi arvioinnin välineinä. Valtion vuosien sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmissa kuntia ohjattiin palveluiden tuottamisessa teonsanoilla varmistaa, painottaa, suunnata, edistää, kehittää, huolehtia, ottaa huomioon ja lisätä. Kieli heijasti sinänsä tervetullutta, ajassaan uuden kunta-valtiosuhteen etsintää, mutta ei tarjonnut aineksia palveluiden arviointiin ja seurantaan. Valtionohjausta on pyritty muuttamaan ylhäältä alas annetusta vuorovaikutteiseksi ja toimijoita osallistavaksi. Yhden sektorin ohjauksen sijasta kuntia ohjataan tekemään sektorit ylittäviä strategioita. Palveluiden muutos on niin monitasoista ja -tahoista, että kuntien ja valtion päätöksentekijöillä ja toimijoilla tulisi olla yhteinen käsitys palvelujärjestelmän tulevaisuuden suunnista ja tavoitteista. Vai jätetäänkö järjestelmä pätevän henkilöstön puutteen, ikärakenteen muutoksen ja muuttoliikkeen sekä talouden vietäväksi? Toinen kysymys on sitten se, onko palveluiden tulevaisuuden suunta ja tavoitteet ylipäänsä valtionohjauksella tavoitettavissa. Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla > Artikkelipankki > Sosiaalipolitiikka > Pinnan alta nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä. sosiaalitieto 10 I12 19

20 näkökulma PUHEENVUORO Lama latisti sosiaalityön Kunnallista hyvinvointipolitiikkaa ei enää ole. On vain talouspolitiikkaa, joka on alkanut 90-luvun alun lamasta eikä muutosta näy lähitulevaisuudessa. Meille ihmisammateissa toimiville työntekijöille kehityksen suunta oli ilmiselvä. Varoituksen sanat kaikuivat kuitenkin kuuroille korville eikä käytettävissä ollut tarpeeksi selkeää viittomakieltä, jolla osoittaa, että vielä koittaa maksun aika. Maksusta arvelimme selvittävän rahalla. Myyrmanni, Jokela, Kauhajoki, Orivesi, Hyvinkää ja lukematon määrä paikkakuntia, vanhempia ja lapsia, joita ei enää ole. Ensimmäinen oli vuonna 2002 ja viimeisin tiedossa oleva äitienpäivänä Tällaista maksua emme edes me, ihmisammateissa toimivat osanneet odottaa. Jokaisessa tapauksessa katse tarkennetaan yksilöön ja hänen motiiveihinsa. Ne jäävät vain arvailuiksi, ehkä tekijälle itselleenkin. Nuoria miehiä ja naisia, 1990-luvun laman aikana kasvaneita. Siinäkö ainoa yhteinen nimittäjä, jos ei oteta huomioon lamaa, joka kunnissa on vain jatkunut ja jatkunut noususuhdanteista ja erivärisistä hallituksista huolimatta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli koko maassa 90-luvun taitteessa noin 9 000, nyt runsaat , joista valtaosa on yksityisissä laitoksissa ja perhekodeissa. Vielä 70- ja 80-luvuilla lastensuojelun tärkein avohuollon tukitoimi oli lapsiperheiden kotipalvelu ja siitä kehitetty tehostettu perhetyö. Se tarjosi pitempikestoisen tuen niille perheille, joilla oli vaikeuksia arjen ja elämänsä hallinnassa. Milleniumin jälkeen lapsiperheiden kotipalvelua ei enää ollut. Oli vain vanhusten kotihoitoa, jos 5 15 minuutin käyntiä voi hoidoksi sanoa. Laman jälkeen työttömyys, rakenteellinen ja pitkäaikainen, kasvoi räjähdysmäisesti samoin kuin sosiaalitoimistojen asiakaskunta, koska työttömät perheet eivät tulleet työttömyyskorvauksilla toimeen. Sosiaalityöntekijöiden työaika meni vuosia toimeentulotuen laskemiseen ja varsinainen sosiaalityö jäi tekemättä. Nyt on saatu muutama kanslisti etuuskäsittelijäksi. Merkillistä sekin, että Suomessa tarvitaan useita yhteiskunnan luukkuja, joissa työllistetään pienipalkkaista laskentahenkilökuntaa ja joista työttömän täytyy haalia niukka toimeentulonsa. Onko tällaisessa järjestelmässä muuta järkeä kuin köyhän kansan nöyryyttäminen? Kun etuuden tavoittelija saadaan vihaiseksi, hänen puutteensa ja ongelmansa on helppo yksilöllistää. Lukuisia juhlapuheita kuunnelleina tiedämme, että ehkäisevä työ olisi edullisempaa, inhimillisempää, ihmisläheisempää, joustavampaa ja pehmeämpää. Sen painottaminen vaatisi satsausta perustyöhön, työntekijöihin. Pelkällä vapaaehtoisväellä tätä postia ei hoideta kuin näennäisesti. Vielä 70- ja 80-luvuilla työntekijöiden työaikaa riitti paitsi asiakkaille myös suunnitteluun ja kehittämiseen. Työtä tehtiin yksittäisten asiakkaiden, perheiden, yhteisöjen ja jopa yhdyskuntien kanssa yhdyskuntatyö oli voimissaan. Nyt työaika ei riitä edes asiakastyöhön. Suunnittelu ja kehittäminen on ulkoistettu projekteihin, joihin rahoitusta näyttää riittävän. Valtaosa projekteista ei johda minkäänlaiseen pysyvään muutokseen. Ne elävät ja työllistävät ammattitaitoista kokenutta työvoimaa rajallisen ajan, mutta jäljelle jää vain hyllyillä pölyttyviä lukemattomia raportteja. Sitten keksitään uusi projekti, sitten uusi ja työntekijät siirtyvät projektista toiseen. Suomeen on syntynyt runsaan vuosikymmenen aikana erillinen projektityöntekijöiden joukko, joka suunnittelee ja kehittää, mutta etäällä perustyöstä. Myös kuntien hallinto-, suunnittelu- ja demokratiakustannukset ovat paisuneet. Niitä ei ole leikattu. Keskushallinnon suunnittelu- ja hallintohenkilökunta palvelee enimmäkseen poliittista järjestelmää, ei tuotettavia palveluita. Keskushallinnolle palveluista vastaavat työntekijät ovat tarpeellisia yksisuuntaisen tiedon tuottajina ja määräysten vastaanottajina, mutta harvemmin aktiivisen vuorovaikutteisen viestinnän osapuolina. Sosiaali- ja terveyspalveluita suunnitellaan ja kehitetään palvelujärjestelmän sisällä yleensä ilman siihen erikseen rekrytoitua henkilökuntaa varsinaisten töiden ohella. Jos malli siirrettäisiin kunnan keskushallintoon, kunnan tai kaupunginjohtajan pitäisi tulla toimeen merkittävästi pienemmällä suunnittelu- ja hallintoarmeijalla tai sitten olisi tehtävä rakenteellisia muutoksia. Kunnallisesta itsehallinnosta on tullut itsetarkoitus, joka jatkuvasti etääntyy sekä palveluiden tuottajista että kuntalaisista. Ville Mattanen sosiaalityössä Tornio Etuovi: Sosiaalipalvelujen tarjoaja, tartu ainutlaatuiseen tilaisuuteen! Myytävänä Sastamalan Suodenniemellä toimintakeskus Hoivatilaa + suurkeittiö + sos.tiloja 2 141/2 328 m 2 Maantieteellisesti hyvällä sijainnilla vt 11 läheisyyteen, vesistön äärelle sijoittuva toimintakeskuksena palvellut suuri, monien mahdollisuuksien toimitila! Tilava 4,8 ha Koivuniemenjärveen rajoittuva tontti, jossa mm. virkistäytymiseen oma rantasauna. Pihapiirissä erillinen paritalo. Hp Tähän kannattaa tutustua lähemmin! Lisätiedot ja esittelyt: Vammalan Kiinteistönvälitys Oy, lkv, [A], Puistokatu 18, Sastamala puh , , sosiaalitieto 10 I12

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen KOKONAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA PIRSTALEINEN JÄRJESTELMÄ AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT TERVEYSPALVELUISSA Toimintaympäristö, johon puheenvuoromme sijoittuu

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2012 - Länsi-Suom päihde- ja mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2012 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa

THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa Tausta Aikuissosiaalityön vaikuttavuushanke 2011-2012 Tapauskohtainen sosiaalityö: vaikuttavuus syntyy sosiaalityön tavoitteista,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot