H e l s i n g i n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u k s e n h e n k i l ö s t ö l e h t i 3/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "H e l s i n g i n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u k s e n h e n k i l ö s t ö l e h t i 3/2009"

Transkriptio

1 Terveiset H e l s i n g i n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u k s e n h e n k i l ö s t ö l e h t i 3/2009 Uusi Haartmanin sairaala sivu 8 Psykiatriaa perusterveydenhuollossa sivu 4 Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sivu 16 Henkilöstön osallistuminen muutoksissa sivu 29

2 Terveiset 3/2009 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen henkilöstölehti 29. vuosikerta To i m i t u s Siltasaarenkatu 13, 3. krs. PL Helsingin kaupunki puh. (09) Pä ä t o i m i t t a j a Matti Toivola To i m i t u s s i h t e e r i Markus Snellman To i m i t u s n e u v o s t o Virpi Heikkinen Seija Hiekkanen Ina Ihalainen Harriet Jacobson Hannele Kopilow Sami Keränen Tarja Kyllönen Marja-Sisko Luomanpää Mira Reijonen Eeva Sandelin Antti Sorva K a n s i k u v a Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen ja peruspalveluministeri Paula Risikko Haartmanin sairaalan vihkiäisissä. Kuva: Kimmo Brandt Ta i t t o Meri Jähi Pa i n o Painotalo Auranen Oy ISSN Terveiset 4/09 ilmestyy joulukuussa. Aineiston tulee olla toimituksessa mennessä. Terveydenhoitaja Terhi Haltsonen ja oppilas Mäkelänrinteen lukiosta. Sisältö Pääkirjoitus 3 Psykiatriaa perusterveyden huollossa 4 Psykiatrian asiantuntemusta terveysasemille ja sairaaloille 6 Uusi sairaala Helsinkiin 8 Suun erikoishoito ja päivystys PKS-yhteistyönä 11 Malmin päivystyksen uusi ylilääkäri Mia Laiho muutosten keskellä 12 Suun vuoro 15 Influenssa A(H1N1)v pandemiaan varautuminen 15 Paloharjoituksia Herttoniemen sairaalassa 15 Kouluissa ja oppilaitoksissa 16 Terveydenhoitajana Roihuvuoren ammatillisessa oppilaitoksessa 18 Lääkärinä kouluterveydenhuollossa 19 Luottamuksellista apua 20 Oli kiireet ja unohtui siinä 21 Yökotihoidossa on hyvä toimintamalli ja henkilöstö 22 Arkiliikkumista kotihoidossa 23 Pitkäaikaishoidon uudelleenjärjestelyä valmistellaan 23 HoiData-hanke käynnisti hoitotyön systemaattisen kirjaamisen 24 Työvoimaa terveyskeskukseen ulkomailta 26 Kimmo Brandt Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009

3 Malmin sairaala Liisa Suominen Markus Snellman Pääkirjoitus Ensimmäinen leikkaus Haartmanin sairaalassa - mitä seuraavaksi? Henkilöstökassa Suun vuoro Työsuojelun valvonnasta tukea työn ja työolojen kehittämiseen 28 Muutostilanteet hoidetaan yhdessä 29 Tietohallintoyksikkö teki opintovisiitin Viroon 30 HOPE-vaihto-ohjelman vieraat terveyskeskuksessa 31 Hoivan ja hoidon lähijohtaminen 32 Henkilöstökassa pankin rinnalla 33 Uusia Helsinkiläisiä 34 Aurora 34 Taiteiden yö oli Kivelässä taiteiden päivä 34 Lintsillä on makeeta! 35 Markus Snellman Markus Snellman Ensimmäinen leikkaus uudessa Haartmanin sairaalassamme tapahtui, kun peruspalveluministeri Paula Risikko ja apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen suorittivat sairaalan vihkimiseen liittyneen symbolisen silkkinauhan leikkauksen. Leikkaus onnistui hyvin ja juhlaväki oli kuulemaansa ja näkemäänsä tyytyväistä. Matkamme kahteen kaupungin isännöimään, aikuisten terveyskeskus- ja perustason sisätauti- ja kirurgian päivystyspisteeseen Helsingissä on ollut pitkä ja monipolkuinen. Suunnittelutyömme käynnistyi yli kymmenen vuotta sitten. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin perustamisvaiheessa toiminta- ja kapasiteettityöryhmä esitti vuonna 1999 tavoitteeksi kustannustehokkaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyskeskuksen Meilahti Laakso -alueelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän linjauksen samalla, kun se päätti Helsingin sairaanhoitopiirin lakkauttamisesta ja pääosan Helsingin erikoissairaanhoidon liittämisestä uuteen, vuosituhannen alussa perustettuun Hus-kuntayhtymään. Aluksi päivystys toimi mallilla, jossa Malmin päivystys oli terveyskeskuksen toimintaa ja Marian päivystys HUS:in. Vuoden 2008 alusta sitten päivystystoiminta yhtenäistyi, kun Marian päivystys siirtyi takaisin kaupungin toiminnaksi. Tällä ratkaisulla varmistettiin myös Marian henkilöstön pääsy täysillä osallistumaan Haartmanin sairaalan suunnitteluun. Kun tämä henkilöstölehtemme on lukijan käsissä, Marian päivystyksen toiminnot ovat jo siirtyneet Haartmanin sairaalaan. Toimiva päivystys edellyttää hyviä ja erityisesti päivystykseen suunniteltuja tiloja. Nyt kun tila-asiat ovat läntisen Helsingin osalta saatu kuntoon, vuorossa on itäisen Helsingin päivystyksen tilat eli alkaa käynnistymässä oleva Malmin peruskorjausja laajennustyö. Tuttu totuushan kuitenkin on, etteivät parhaimmatkaan tilat ja toimivinkaan päivystysjärjestelmä yksin riitä hävittämään päivystyksen ruuhkia, vaan tarvitaan koko hoidon prosessin ja hoitoketjun tarkastelua: mistä ja miksi potilaat tulevat päivystykseen, pääsevätkö he päivystyksestä diagnoosin varmistuttua sujuvasti tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Tässä riittää haastetta kaupungin koko terveydenhuollolle, eikä yksin terveydenhuollolle, vaan mitä suurimmassa määrin koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten hoitoketjujen kehittämishaasteeseen pyritään vastaamaan myös meneillään olevassa, kaupunginhallituksen konsernijaoston periaatepäätöksellä käynnistyneessä valmistelussa, jonka tuloksena pääosa terveyskeskuksen pitkäaikaissairaalan toimintaa suunnitellaan siirrettäväksi sosiaalivirastoon. Hyvää syksyn jatkoa Matti Toivola toimitusjohtaja Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009 3

4 Psykiatriaa Mielenterveystyö Suomessa käynnistyi keisarillisella asetuksella vuonna Kunnallinen hoitojärjestelmä alkoi muodostua valtakunnallisen rinnalle saman vuosisadan loppupuolella. Useiden lainuudistusten myötä on tultu nykypäivään. Helsingissä yli 18-vuotiaiden psykiatrisen hoidon järjestää terveyskeskus, kun HUS:n vastuulla on nuorisopsykiatria. Missä mennään kaupungin järjestämässä hoidossa? Tuula Saarela 4 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009

5 perusterveydenhuollossa Teksti Markus Snellman Kuvat Kimmo Brandt Helsingissä on ollut pitkään vahva psykiatrinen erikoissairaanhoito osana kaupungin järjestämää terveydenhuoltoa. Terveyskeskuksen johtajapsykiatrin Tuula Saarelan mukaan tälle löytyy historiallisia perusteita. - Kun Suomi oli 1950-luvulta alkaen jaettu mielenterveystyössä mielisairaanhoitopiireihin, Helsinki muodosti oman piirinsä. Suurista kaupungeista myös esimerkiksi Turussa on ollut vahva kunnallinen psykiatrinen erikoissairaanhoito osana perusterveydenhuoltoa. - Nyt kuntien järjestämä psykiatria on kovasti ajankohtainen asia muun muassa STM:n tuoreen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman vuoksi. Suunnitelmassa korostetaan asiakkaan aseman parantamista, painotetaan edistävää ja ehkäisevää työtä, mielenterveys- ja päihdepalveluja esitetään osin yhdistettäviksi perus- ja avopalvelujen tehostamiseksi ja ohjauskeinojen kehittäminen tuodaan esiin, Tuula Saarela kertoo. Hänen mukaansa Helsinki on omissa linjauksissaan ollut jo aiemmin valtakunnallisen suunnitelman kanssa samansuuntaisilla linjoilla. - Valmistelemme sosiaaliviraston kanssa valtakunnallisen MIEPÄS-projektin (mielenterveys- ja päihde) toimeenpanoa kaupungille. Terveysasemien kanssa Helsingissä keskeisin reitti hakeutua psykiatriseen hoitoon kulkee perusterveydenhuollon kautta. Kaupungin terveysasemat ovat psykiatriaosaston rinnalla tärkeässä roolissa mielenterveystyössä. Kuinka tärkeänä johtajapsykiatri näkee kahden terveyskeskuksen osaston välisen yhteistyön. - Erinomaisen tärkeänä, yhteistyö on olennainen osa palvelujen järjestämistä, joustavia ja liikkuvia työtapoja tarvitaan. Tärkeää on myös, että palvelumallia rakennetaan yhdessä käytännön tarvetta vastaavaksi. - Psykiatrian konsultaatiopoliklinikalla työskentelee neljä erikoislääkäriä ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. Kaksi psykiatria tukee ja ohjaa Helsingin terveysasemien psykiatrisia sairaanhoitajia, lääkärikuntaa sekä tarvittaessa muutakin henkilökuntaa. - Konsultoivan työn osuus ei ole pois psykiatrian palveluista vaan mitä suurimmassa määrin osa erikoissairaanhoidon toimintaa. Kun psykiatria tukee mielenterveystyössä terveyskeskuksen muuta henkilökuntaa, saadaan hoidon piiriin paljon laajempi joukko sitä tarvitsevia. - Tavallisen yhteistyötä tekevän triangelin muodostavat terveysaseman lääkäri, psykiatrinen sairaanhoitaja ja konsultoiva psykiatri. Samoin hyvin tarpeelliseksi on osoittautunut akuuttisairaalassa ja päivystysyksiköissä tehtävä konsultaatiotyö. Myös kotihoito-osaston mielenterveystiimien kanssa tavoitellaan toimivaa konsultaatioyhteistyötä, Saarela sanoo. - Psykiatrian poliklinikoille tulee noin 5600 lähetettä vuosittain, suurin yksittäinen lähettäjä on terveysasemaosasto. - Yhtenä matalan kynnyksen psykiatrisena palveluna Helsingissä voidaan mainita neuvontapuhelin, jossa opastetaan helsinkiläisiä arkisin numerossa (09) Iltaisin ja viikonloppuisin neuvontanumero yhdistyy psykiatrisen päivystyksen numeroon eli neuvonta-apua on tarvittaessa saatavilla ympärivuorokauden. Avohoitoa arvioitiin Helsingin psykiatrista avohoitoa arvioitiin viime vuonna ulkoisten asiantuntijoiden voimin. Arvioinnissa muun muassa todetaan, että Helsingin palveluverkosto on monipuolinen ja suurkaupungin palvelutarvetta vastaava. Avohoito on hyvin suunniteltu, perustuu väestön tarpeisiin ja on loogisesti rakennettu kokonaisuus. - Arvio kertoo, että avohoitoa tulisi kehittää saman suuntaisesti kuin nykyiset suositukset ohjeistavat. Yhteydet perusterveydenhuoltoon ja psykiatrian konsultointi nousevat esiin. Terveysasemilla voisi olla vieläkin enemmän mielenterveyspalveluja, kun otetaan huomioon psyykkisten ongelmien tavallisuus, Saarela sanoo. Avohoidossa on tänä vuonna arviolta yli asiakaskäyntiä, joista noin toteutuu viidellä psykiatrian poliklinikalla, loput päiväsairaaloissa, ryhmäterapiakeskuksessa ja konsultaatiopoliklinikalla. Kiireetöntä hoitoa koskevasta hoitotakuusta Helsingin psykiatriaosasto on selvinnyt hyvin. Kevään tietojen mukaan kaikki lähetteet arvioidaan kolmessa viikossa eli säädetyssä ajassa. Avohoidossa on hoitotakuun voimassaoloaikana keskimäärin prosenttia potilaista saanut ensimmäisen vastaanottoajan kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Kaupunki ostaa psykiatrian asiakkaille myös psykoterapiajaksoja yksityisiltä terapeuteilta. Psykoterapiaostot on kilpailutettu ja potilaille suositellaan sellaisia terapiamuotoja, joiden vaikuttavuudesta heidän sairaudenkuvassaan on mahdollisimman suuri näyttö. Sairaalahoitoa Auroran psykiatriseen sairaalaan tullaan potilaana sisään yleensä psykiatrian poliklinikan tai päivystyksen kautta. Psykiatrisessa laitoshoidossa yleisin diagnoosi on psykoosi kun avosairaanhoidon asiakkaat kärsivät useimmin masennuksesta. Sairaansijoja Aurorassa on 308. Tyypillinen hoitoaika akuuttipsykiatriassa on kahdesta kolmeen viikkoa, kuntoutuspsykiatriassa hoitoaika vaihtelee kahdesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi sairaalatoimintaan kuuluu asumiskuntoutuksen noin 140 asuntoa ja perhehoitopaikkoja. Myös Aurorassa sijaitseva psykiatrian päivystys on osa sairaalatoimintaa. - Sairaalahoitojaksojen pituudet herättävät keskustelua. Potilaan sairaalajakso ei saa olla liian pitkä eikä liian lyhyt. Pitkittynyt sairaalahoito saattaa laitostaa ja heikentää potilaan kykyä selvitä itsenäisesti. Toisaalta asiakkaille pitää olla äkillisissä kriiseissä tarjolla 24 tunnin tuki. - Sairaala- ja avohoidon raja liikkuu. Laaksossa on syyskuussa käynnistetty mielialahäiriökeskus, joka toimii masennuspotilaiden intensiivisen avohoidon tukena. Mielialahäiriökeskuksessa on sairaansijoja lyhytaikaisempaa hoitoa varten, tarvittaessa virka-aikana tehdään kotikäyntejä. - On tärkeää että pystymme palvelemaan sekä akuuttipotilaita että hoitoa tarvitsevia pitkään sairastaneita, Saarela summaa. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009 5

6 Psykiatrian Osaava henkilöstö Arjen konkreettisten asioiden hallintaa voidaan oppia ja opettaa. - Helsingin psykiatrian henkilöstössä on hyvin paljon osaamista, hoitamisen taitoa, kykyä integroida nykyisiä hoitomalleja ja -tapoja yhteen ihmisten vastaanottamisen ja hoidollisen kohtaamisen kanssa. - Henkilökunnasta välittyy paneutuminen hoidettavien ihmisten ja perheiden asioihin. On paljon oman työn arvostusta ja pyrkimystä hyvään vuorovaikutukseen potilaiden kanssa, johtajapsykiatri kuvailee työntekijöitään. Tuula Saarelalla on tältä kesältä kokemuksia konkreettisesta poliklinikkalääkärin työstä. Hän toimi Kivelän psykiatrian poliklinikalla vastaanottotyössä kolme viikkoa saadakseen taas tuntumaa potilastyön arkeen. - Tiimin kanssa oli ilo tehdä kesällä työtä. Moniammatillinen tiimityö on antoisaa ja haastavaa. Eri työntekijöiden osaamisen saaminen parhaaseen käyttöön on myös työnilo ja jaksamiskysymys, Saarela kertoo. Terveyskeskuksen psykiatria-osastolla on tällä hetkellä 877 vakanssia, joista 37 prosenttia on avohoidossa ja 63 prosenttia sairaalatoiminnassa. Osaston tulosbudjetti vuodelle 2009 on 74,3 miljoonaa euroa. Millainen on henkilöstön rekrytointitilanne? Tuore avohoidon arviointiraportti korostaa psykiatrian erikoislääkäreiden rekrytoinnin tärkeyttä. - Erikoislääkäreiden vaihtuvuus ja vaje on jossain määrin ongelma. Meillä psykiatriassa lääkäri- vajausta on noin prosenttia, mikä on valtakunnallisesti varsin kohtuullinen lukema, mutta vaje kyllä hankaloittaa työtä. - Hoitohenkilökunnan saatavuuden osalta tilanne on toistaiseksi melko hyvä. Psykologien vakanssit ovat yhtä vaille täynnä, sosiaalityöntekijöiden rekrytointitilanne on vaihdellut, toivottavasti nyt ollaan menossa parempaan suuntaan, Saarela listaa. 6 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009 Osallisuuden kokemuksia Hoidon kannalta Tuula Saarela näkee tärkeänä, että potilas mahdollisuuksien mukaan itse saa asiansa tai ongelmansa haltuun. Saarela puhuu toipumisen ajattelusta. - On oleellista, että psykoottinenkin potilas voi toipua ja voida paremmin, vaikka hän ei tulisikaan täydellisen terveeksi. Toipuminen on yksilöllistä eikä se tarkoita, että ihmisestä pitäisi tulla täysin standardien tai normien mukainen. Masennuspotilaiden hoidossa on pidetty tärkeänä sitä, ettei paraneminen jäisi puolitiehen. - Hoitoprosessit kulkevat usein hallinnollisten rajojen yli. Silti hoidossa pitää säilyä kokoajan punainen lanka. Hoidon kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä esimerkiksi terveysasemien, kotihoidon, sosiaaliviraston ja HUS:n kanssa. Myös palvelujen käyttäjiä pyritään kuulemaan. - On tärkeää, että resurssit suunnataan mielenterveystyössä tarkoituksenmukaisesti. Jos hoidettavien volyymi tulevaisuudessa kasvaa, saatetaan tarvita lisäresursseja. Esimerkiksi väestön ikääntyminen lisää tiettyjä, muun muassa muistihäiriöihin liittyviä ongelmia. Saarela korostaa mielenterveystyössä ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen merkitystä. Perheiden tukeminen ja päihdetyö, esimerkiksi mini-interventiot terveysasemilla, ovat tärkeässä asemassa. Tulevaisuudessa tarvittava apu saattaa löytyä enemmän ja enemmän esimerkiksi internetin ammattilaisten ohjaamilta itseapu-sivustoilta. Lopuksi kysymme vielä johtajapsykiatrilta millaista on mielekäs elämä? - Yksi tapa ajatella on, että elämän tarkoitus löytyy osallisuuden kokemuksesta, joka voidaan nähdä tyhjyyden kokemisen vastakohtana. Mielekkyys voi rakentua pienistä asioista, jokainen rakentaa omalla laillaan oman elämänsä mielekkyyttä. - Koen, että on helpompi puhua arjen hallinnasta kuin elämän hallinnasta. Elämään kuuluu paljon sellaista, johon emme aina pysty vaikuttamaan. Vakavat sairastumiset ovat yksi esimerkki. Isoihinkin muutoksiin täytyy kuitenkin sopeutua ja niiden kanssa elää. Elämää ei oikein voi hallita, mutta arjen konkreettisten asioiden hallintaa voidaan oppia ja opettaa. Auroran sairaala-alueella sijaitsevan psykiatrian konsultaatiopoliklinikan erikoislääkärit neuvovat ja ohjaavat mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä terveysasemien ja sairaaloiden henkilökuntaa. Teksti ja kuva Markus Snellman työ voidaan jakaa sairaaloille annettaviin ja terveysasemakonsultaatioihin, apu- -Poliklinikan laisylilääkäri Risto Skoglund kertoo. Hän tehtäväalueensa konsultaatiopoliklinikalla on avosairaanhoito. - Tällä hetkellä sairaalakonsultaatioita annetaan pääsääntöisesti Haartmanin ja Malmin akuuttisairaaloille. Molemmissa päivystävissä sairaaloissa toimii psykiatrin lisäksi

7 asiantuntemusta terveysasemille ja sairaaloille Risto Skoglund kertoo, että terveysasemien henkilökunnalla on muutamia kanavia ottaa yhteyttä konsultaatiopoliklinikkaan. Poliklinikan psykiatreilla on puhelinajat, jolloin psykiatriset sairaahoitajat ja terveysasemien lääkärit voivat soittaa poliklinikalle. Sähköisellä Pegasos-potilastietojärjestelmällä voidaan ottaa yhteyttä epävirallisemmin tai virallisemmin niin, että potilaasta kirjoitetaan lähete, jolloin konsultaatiosta jää merkintä asiakkaan potilastietoihin. Konsultoivat psykiatrit tapaavat myös terveysasemien psykiatrisia sairaanhoitajia henkilökohtaisesti konsultaatiopoliklinikalla keskustellakseen potilastapauksista. - Pääasiallisesti terveysasemakonsultaatiot liittyvät lieviin ja keskivaikeisiin masennustiloihin, ahdistushäiriöihin, paniikkihäiriöihin ja elämän kriiseihin, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi parisuhteen kariutuminen tai työttömyys, Skoglund sanoo. Konsultaatiopoliklinikka tarvittaessa tukee myös terveysasemien psykiatrisia sairaanhoitajia ADHD-potilaiden seulonnassa. - Terveysasemien henkilökunta ottaa meihin yhteyttä kun asiakkaan hoito ei toteudu toivotulla tavalla, esimerkiksi potilaan lääkitys ei toimi tai se aiheuttaa sivuvaikutuksia. Jos asiakas ei toivu hoitokonsultoiva psykiatrinen sairaanhoitaja. Keskeisimpiä ryhmiä somaattisten sairaaloiden konsultoinneissa ovat itsemurhaa yrittäneet sekä masennus- tai sekavuustiloista kärsivät potilaat. Konsultaation avulla esimerkiksi selvitetään, onko asiakkaan vaivan syy or- gaaninen vai psykiatrinen, Skoglund kertoo. Konsultit auttavat myös hoito-ohjeiden laatimisessa ja selvittävät tarvittaessa esimerkiksi psykiatrisen sairaalahoidon tarpeen. - Avosairaanhoidossa meillä on kaksi psykiatria, joista toinen hoitaa kaupungin eteläisiä, keskisiä ja läntisiä terveysasemia ja toinen idän, koillisen ja pohjoisen alueen terveysasemia. Keskeiset yhteistyökumppanimme terveysasemilla ovat psykiatriset sairaanhoitajat ja lääkärit. - Työ on avohoidon konsultointia. Resursseista johtuen emme tapaa ainakaan vielä potilaita, vaikka kysyntää kyllä olisi. suunnitelman mukaisesti, eikä masennustila hellitä, voidaan tutkia onko taustalla muitakin sairauksia tai ongelmia, esimerkiksi persoonallisuuden häiriö. Diagnostisten ongelmien takaa voi löytyä myös kaksisuuntainen mielialahäiriö. - Työhömme kuuluu myös pohdintaa, kuuluuko asiakas perusterveydenhuoltoon vai erikoissairaanhoitoon, kenties akuuttiin sairaalahoitoon, jos taustalla on vakavaa itsetuhoisuutta. Joskus päihdepalvelut on asiakkaalle paras vaihtoehto. Yksi ryhmä on psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyneet potilaat, joiden hoidossa tarvitaan tukea. - Masennustilan varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollon asiakkailla on ensiarvoisen tärkeää. Ongelmia on hyvä päästä hoitamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Näin voidaan ehkäistä sairauden pitkittyminen ja vaikeutuminen. Masennus on melko tavallinen oire somaattisesta sairaudesta kärsivällä ihmisellä, samoin äitiyteen saattaa liittyä myös masennusta. Erikoissairaanhoidossa ei tarvitse hoitaa kaikkia potilaita. - Yksittäinen konsultaatio vaatii usein melko paljon työtä, sillä psykiatrin pitää lausuntoja antaessaan perehtyä tarkkaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon sairaskertomusmateriaaleihin. Yhteydenottojen määrä poliklinikalle vaihtelee. Vilkkaimpina työpäivinä saatamme kirjata toistakymmentä konsultaatiopyyntöä, Skoglund sanoo. Nykyisen konsultaatiopoliklinikan toiminnan voidaan katsoa alkaneen jo vuonna 2004, jolloin Malmin akuuttisairaalassa oli käytettävissä konsultoiva psykiatrinen sairaanhoitaja. Terveysasemien konsultaatiot alkoivat vuonna Sittemmin toiminta on laajentunut ja tällä hetkellä poliklinikan henkilökuntaan kuuluu johdon lisäksi neljä psykiatrian erikoislääkäriä, kaksi akuuttisairaaloissa työskentelevää psykiatrista erikoissairaanhoitajaa sekä neuropsykologi. Tulevaisuuden suunnitelmissa on saada joukkoon myös vanhuspsykiatrian konsultti. Risto Skoglund on työskennellyt psykiatrian parissa lähes kolmekymmentä vuotta. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa psykiatrian poliklinikoilla ja päiväsairaaloissa. Psykiatrian konsultaatiopoliklinikalla hän aloitti vuonna Antoisinta tässä työssä on kun saa positiivista palautetta tai näkee työnsä tuloksia. Konsultaatiopoliklinikalla on ollut mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009 7

8 Haartmanin sairaalan vihkiäisiä vietettiin Valtiovallan tervehdyksen toi peruspalveluministeri Paula Risikko (toinen oik.). Kuvassa myös (vas.) toimitusjohtaja Matti Toivola, apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen, ylihoitajat Eeva Rikkilä-Kettunen ja Veronica Renwall ja ylilääkäri Jukka Toivonen. Viereisellä sivulla johtajalääkäri Päivi Koivuranta-Vaara ja muuta juhlaväkeä, jota viihdytti Lenni-Kalle Taipale. Uusi sairaala Helsinkiin 8 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009 Teksti Eeva Rikkilä-Kettunen, ylihoitaja ja Jaana Palviainen, osastonhoitaja Kuvat Kimmo Brandt Haartmanin sairaala avasi ovensa helsinkiläisille potilaille 24.9 klo 8, jolloin Marian sairaalan päivystyspoliklinikka sulkeutui. Haartmanin sairaalaan, osoitteeseen Haartmaninkatu 4, muutti päivystyspoliklinikan mukana koko Marian päivystysyksikkö ja -osasto, vuodeosastot ja päivystystä tukevat palvelut kuten laboratorio ja röntgen. Työtä uuden sairaalan eteen on tehty jo vuosia, kirjoittavat Eeva Rikkilä-Kettunen ja Jaana Palviainen Haartmanin sairaalasta. Marian sairaalan korvaamista uudella, nykyaikaisemmalla sairaalalla ehdittiin suunnitella pitkään ja hartaasti, ennen kuin terveyslautakunta päätti kesällä 2004, että sairaala rakennetaan Meilahden sairaala-alueelle. Suunnittelua ja rakentamista ohjannut hankesuunnitelma valmistui toukokuussa 2005 ja rakentamaan päästiin syksyllä Marian sairaalan henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua sairaalan suunnitteluun alusta alkaen ja yhteistyö vain tiivistyi, kun Marian sairaala siirtyi HUS:lta terveyskeskuksen akuuttisairaalan osaksi vuoden 2008 alusta. Työnimellä Läntinen yhteispäivystyssairaala (LYPS) kulkenut hanke valmistui rakennustöiden osalta toukokuussa Lopullisen nimensä sairaala sai keväällä 2009 terveyskeskuksessa järjestetyn nimikilpailun tuloksena. Sijainnin lisäksi nimi viitaa Suomen lääketie-

9 teen isään Johan Haartmaniin ( ). Rakentamisen ja siihen liittyvän suunnittelun lisäksi Marian sairaalan henkilökunta on osallistunut myös sairaalan varustamisen ja kalustamisen suunnitteluun sekä kehittänyt yhdessä toimintaprosesseja entistä sujuvamman potilashoidon hyväksi. Työryhmissä on mietitty potilaan kulkua, eri ammattiryhmien tehtävien organisointia ja oman toiminnan arvoja. Uuden sairaalan myötä myös kaikki tukipalveluprosessit oli mietittävä uudestaan. Osittain hyödynnetään Meilahden sairaala-alueella toimivia palveluja. Esimerkiksi turvapalveluja ja kiinteistönhuoltoa hoitaa HUS-Kiinteistöt Oy, vahtimestarit ja potilaskuljettajat ovat HUS-Servisin palveluksessa ja huoltokuljetuksista vastaa HUS-Logistiikka. Osittain turvaudutaan terveyskeskuksen itse tuottamiin tukipalveluihin kuten arkistopalvelut, tekstinkäsittely, keskusvarasto-, välinehuolto- ja apteekkipalvelut. Potilasruoan sairaalaan tuottaa Palmian Laakson keittiö ja työ- ja potilasvaatteista huolehtii HUS:n ja Helsingin kaupungin yhdessä omistama Uudenmaan Sairaalapesula. Toiminta yhden oven periaatteella Haartmanin sairaala palvelee ensisijaisesti Helsingin eteläisen, keskisen ja läntisen alueen yli 16-vuotiaita asukkaita. Sairaalassa toimii päivystyspoliklinikka, päivystys- ja valvontaosasto, neljä päivystystä tukevaa vuodeosastoa, sisätautien poliklinikka sekä pääkaupunkiseudun yhteinen hammaspäivystysyksikkö. Päivystyspoliklinikalla toimii ympäri vuorokauden perustason sisätautien ja kirurgian päivystys ja lisäksi iltaisin, viikonloppuisin sekä juhlapyhinä terveyskeskuspäivystys. Päivystyspoliklinikalle tullessa potilaan ei tarvitse tietää, kuuluuko hänen vaivansa terveyskeskus- vai sairaalapäivystyksen hoidettavaksi vaan ilmoittautumispisteessä sairaanhoitaja arvioi potilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden ja ohjaa potilaan sisätautilääkärin, kirurgin, terveyskeskuslääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Arvion mukaan päivystyspoliklinikalla asioi vuosittain yli potilasta. Päivystys- ja valvontaosastolla hoidetaan päivystysluonteista tarkkailua vaativia potilaita ja keskimääräinen hoitoaika on 1-3 vuorokautta. Vuodeosastoille potilaat päätyvät, mikäli todetaan, että potilaan vaiva ei hoidu pelkällä poliklinikkakäynnillä. Osastoilla potilaan keskimääräinen hoitoaika on noin Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009 9

10 viikko. Tavallisimpia Haartmanin sairaalassa hoidettavia vaivoja ovat erilaiset rytmihäiriöt, rintakivut ja infektiosairaudet. Tavallisesti osastohoitoa vaativat potilaat ovat myös varsin iäkkäitä. Sairaansijoja osastoilla on saman verran kuin Mariassa, yhteensä 118. Suun terveydenhuollon päivystys palvelee arkipäivisin helsinkiläisiä päivystyshammashoitoa tarvitsevia potilaita ja iltaisin ja viikonloppuisin tiloissa hoidetaan koko pääkaupunkiseudun hammaspotilaita. Hammaspäivystykseen hakeudutaan ajanvarauksen kautta ja käyntejä arvioidaan olevan noin vuosittain. Päivystyssairaalan tarvitsemia kuvantamisja laboratoriopalveluja tuottavat ympäri vuorokauden HUS-Röntgen ja HUS-Laboratorio. Haartmanissa otetut laboratorionäytteet tutkitaan tosin Meilahden sairaalan puolella, jonne näytteet kulkevat putkipostin avulla. Huomioitu sekä potilaat että henkilökunta Uudessa sairaalassa on huomioitu monella tavalla henkilökunnan ja potilaiden turvallisuus, potilaiden kuntoutumisen tukeminen ja henkilökunnan työergonomia. Tutkimushuoneiden hätäpoistumisreitit turvaavat ulospääsyn tukalassa tilanteessa ja kulunvalvonnan avulla voidaan entistä paremmin huolehtia siitä, ketä sairaalan tiloissa liikkuu. Henkilökunnan turvana on myös paikantava henkilöhälytinjärjestelmä. Tulipalon varalta sairaalan erilaiset hälytysjärjestelmät on linkitetty toisiinsa niin, että tieto tulipalon sijainnista tulee näkyviin myös hoitajakutsujärjestelmän näytöille, perinteisten palokellojen ja hätäkuulutusten lisäksi. Potilaiden kuntoutumista pyritään tukemaan muun muassa hyvin suunnitelluilla potilashuone- ja wc-tiloilla sekä sairaalakalusteiden huolellisella valinnalla. Hoitajien selkää säästävät esimerkiksi joka toiseen potilashuoneeseen sijoitetut kattokiinnitteiset potilasnosturit. Uudessa sairaalassa päästään ottamaan myös käyttöön digitaalinen sydänfilmin käsittely, digi-ekg, uuden uutukaisine laitteineen ja päivystysalueella keskusvalvontamonitoreihin linkitetyt potilasvalvontamonitorit, joiden avulla voidaan tarkkailla keskitetysti useamman potilaan elintoimintoja. Potilaille välitetään tietoa sairaalan tuloaulaan ja osastoille sijoitettujen infonäyttöjen kautta. Osastojen varastoja hallitaan varastoautomaation avulla. Tulossa on myös laitepaikannusjärjestelmä, jonka avulla sairaalan ja koko Meilahden kampuksen alueella potilaiden mukana liikkuvat hoitolaitteet löytyvät takaisin lähtöyksikköönsä. Sairaalarakennuksen valmistumisen jälkeen tilat on varustettu ja kalustettu ottamaan potilaat vastaan. Myös henkilökunta on perehdytetty huolella: kaikki Haartmanin sairaalaan siirtyneet eri ammattiryhmät kävivät tutustumassa sairaalan tiloihin, toimintaan sekä erilaisten järjestelmien ja laitteiden käyttöön ennen muuttoa. Perehdytys- ja opastustoiminta jatkuu tietysti myös toiminnan jo alettua. Tärkeintä uudessa sairaalassa on kuitenkin asiansa osaava henkilökunta. Ja sitähän meiltä Haartmanista löytyy! Mariasta siirtyvän henkilökunnan mukana siirtyy myös Marian hyvä henki kupariseen taikapannuun Marian 125- vuotisjuhlissa yhdessä puhallettuna! 10 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009

11 Yhteispäivystys Suun erikoishoito ja päivystys PKS-yhteistyönä Nyt pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo Vantaa, Kauniainen) ja Kirkkonummen yhteispäivystys on alkamassa Meilahden sairaala-alueella uudessa Haartmanin sairaalassa lokakuun alussa ja suun erikoishoidon palvelut ovat kaikkien edellä mainittujen kuntien käytössä marraskuun alusta eteenpäin. PKS-SEHYK Runsas vuosi sitten Terveiset-lehdessä (2/2008) kerrottiin suun terveydenhuollon yhteistyösuunnitelmista. Sekä suun erikoishoidon yksikön laajeneminen että yhteisen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen aloittaminen olivat jo suunnitelmissa pitkällä. Teksti Marja Noponen, vastaava hammaslääkäri, SEHYK ja Nora Savanheimo, projektikoordinaattori Kuva Markus Snellman Potilaat tulevat suun erikoishoidon yksikköön lähetteellä pääkaupunkiseudun kuntien ja Kirkkonummen hammashoitoloista ja hoitoonpääsykriteerit on yhtenäistetty. Erikoisaloja ovat kirurgia, protetiikka, parodontologia, kariologia ja endodontia, pedodontia, ortodontia sekä radiologia. Helsingin omana toimintana tulee taloon jäämään vielä oikomishoito ja anestesiahammashoito hallinnollisesti erilliseen hammashoitolaan. Haartmanin sairaalassa sijaitseva pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yhteinen suun terveydenhuollon päivystys on avoinna arkisin klo ja viikonloppuisin ja arkipyhinä klo Arkisin päivällä päivystys palvelee helsinkiläisiä. Potilaita kehotetaan soittamaan ensin hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioimista varten. Käyntimääräksi on arvioitu noin potilasta vuodessa. Yhteispäivystyksen henkilökunnan vuokraaminen on kilpailutettu ja toimittajaksi valittiin Mediverkko Oy. Yhteispäivystyksen, kuten suun erikoishoidon yksikönkin, toimintaa on suunniteltu yhdessä kaikkien kuntien sekä HUS:n ja Helsingin yliopiston edustajien kanssa. Hoitoonottokriteerit ovat myös virka-ajan ulkopuolisessa päivystyksessä hiottu koko miljoonaväestön alueelle yhtenäisiksi. Yhteispäivystyksen toimivuutta arvioidaan myöhemmin tehtävän päivystystutkimuksen tulosten perusteella. Haartmanin sairaalan uudet valoisat tilat ovat saaneet jo paljon kehuja, ja suun terveydenhuollon osuus on otettu hienosti huomioon Haartmanin sairaalan toiminnan suunnittelussa. Todellinen yhteistyö on siis vasta alkumetreillä ja molemmissa hankkeissa riittääkin vielä kehittämistyötä toiminnan aloittamisen jälkeen muun muassa kuntien erilaisten potilastieto- ja kuvantamisjärjestelmien suhteen. Helsingissä on jo 1990-luvulta asti toiminut suun erikoishoidon yksikkö (SEHYK), joka on laajentunut sekä erikoisalojen että henkilömäärän suhteen jatkuvasti. Yksikkö sijaitsee Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella yliopistohammasklinikan ja Ruskeasuon hammashoitolan kanssa. SEHYK:ssä hoidetaan erikoishammashoitoa vaativia perusterveydenhuollon potilaita, joiden hoito ei vaadi sairaalaolosuhteita. Lisäksi yksikkö toimii erikoistuvien hammaslääkäreiden koulutuspaikkana. Nyt marraskuussa työntekijämäärä tulee kaksinkertaistumaan, kun Espoon ja Vantaan erikoishammaslääkärit oikojahammaslääkäreitä lukuun ottamatta siirtyvät saman katon alle pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yhteiseen suun erikoishoidon yksikköön (PKS-SEHYK). Lisäksi uusia vakansseja tulee auki sekä erikoishammaslääkäreille, suuhygienisteille että hammashoitajille. Remontti etenee aikataulussaan ja tänä syksynä valmistuu 12 uutta hoitohuonetta sekä uusia toimistotiloja. Ensi kesänä remontoidaan vielä kolme uutta kirurgista leikkaussalia. Uuden yksikön toiminta sekä yliopistohammasklinikan lisääntyvä opiskelijamäärä vaativat myös tukipalveluiden vahvistamista. Välinehuollon uudet hienot tilat ovatkin valmistumassa ensi vuoden alussa ja sinne keskitetään lähes kaikkien rakennuksessa toimivien yksiköiden välinehuolto. Nora Savanheimo ja Marja Noponen SEHYK:n käyttöön valmistuvissa tiloissa Ruskeasuolla. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/

12 Malmin päivystyksen uusi ylilääkäri Mia Laiho muutosten keskellä Ylilääkäri Mia Laiho keskellä tulevan evakkomuuton ja uusien tilojen rakentamisen haasteita. Mian taustalla Malmin uuden sairaalan rakennustyömaa elokuussa. Uusi Haartmanin sairaala on juuri avattu. Myös itäisen, kaakkoisen, koillisen ja pohjoisen Helsingin asukkaita hoitava Malmin päivystys saa tulevaisuudessa uudet toimintatilat ja yhden oven periaatteen. Teksti ja kuvat Liisa Suominen* Kerro itsestäsi sekä koulutuksesi ja työhistoriasi. - Olen 39-vuotias ja kotoisin Helsingistä. Valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1996 Tampereen yliopistosta. Valmistumiseni jälkeen tein vuoden terveyskeskuspalvelua Jyväskylässä ja päivystyksiä Keuruulla, Mäntässä ja Jämsässä. Helsinkiin tulin takaisin vuonna 1997 ja tein Jorvin sairaalassa sisätautien erikoistumisvaiheen runkokoulutusta vajaa kaksi vuotta sekä työskentelin anestesiologialla. Jorvin jälkeen olin myös täällä Malmin sairaalassa sisätaudeilla. Meilahden sairaalassa tein kaksi vuotta erikoislääkärin yliopistopalvelua. - Valmistuin sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 2003, jonka jälkeen toimin Meilahden päivystysalueella osastonlääkärin ja apulaisylilääkärin sijaisuuksissa vuodet Tutkimustyötä olen tehnyt keuhkoemboliasta ja laskimotromboosista. Syksyllä 2004 silloinen ylilääkäri Antti Kohvakka houkutteli minut töihin Malmin päivystyspoliklinikan apulaisylilääkärin tehtäviin, alkuun viransijaisena ja myöhemmin vakinaistettuna. Työ Malmin päivystyspoliklinikalla on ollut erittäin antoisaa ja haasteellista ja työilmapiiri on mukava. Hallinnon pätevyyden sain vuonna alkaen olen toiminut päivystyspoliklinikan ylilääkärinä. Sitä ennen olin kolme kuukautta eläkkeelle jäävän ylilääkärin Antti Kohvakan perehdytyksessä seuraajamallin mukaisesti. Miten päädyit tähän ammattiin? - Ihmisten hoitotyö on ollut jo pikkutytöstä haaveammattini, lääkärin tai sairaanhoitajan, vaikka suvussamme ei ollutkaan tuolloin 12 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009

13 muita lääkäreitä. Opintoni lukiossa olivat kuitenkin kielipainotteisia, ja havahduin tosiasiaan vasta lukion loppumetreillä. Päästäkseni lääkikseen minun oli opiskeltava lukion fysiikan ja kemian opintomäärät itsenäisesti iltaopiskeluna. Kerro uudesta työstäsi ja toimenkuvastasi. - Malmin päivystyksen ylilääkärin alaisuuteen kuuluvat sisätautien päivystys, sisätautien ajanvarauspoliklinikka, päivystystä tukevat neljä vuodeosastoa, joista yksi on valvontaosasto, sekä lisäksi perustason kirurgian päivystys, aikuisten ilta- ja viikonlopun terveyskeskuspäivystys, Lastenklinikan terveyskeskuspäivystys, selviämishoitoasema ja epidemiologinen yksikkö. Henkilökuntamme koostuu 30 lääkäristä, joista 16 on erikoislääkäriä ja 14 erikoistuvaa lääkäriä, sekä 200 hoitohenkilöstä. Lisäksi meillä on lukuisa määrä päivystäviä lääkäreitä. - Hallintotöiden ja kokousten lisäksi olen kiertänyt valvontaosastoa 1-2 kertaa viikossa. Etulinjan päivystyksiä teen 1-2 kertaa kuussa ja lisäksi osallistun takapäivystyksiin. Käytännön työn teko hallintotyön ohella on mukavaa ja piristävää, samalla pysyvät kliiniset taidot hanskassa ja tuntuma käytännön työhön. Hallintotyötä, suunnittelua ja kokouksia, on kuitenkin paljon ja varsinkin nyt uuden sairaalan rakennustöiden aiheuttamien toiminnallisten muutosten ja Mariaan siirtymisen muuttovalmistelujen vuoksi. Vaikka kokouksia on paljon, on suunnittelullekin onneksi jäänyt aikaa. Malmin uuden sairaalan suunnittelu on nyt loppuvaiheessa. Kaikkien eri ammattiryhmien mielipiteitä ja arvioita on huolella kuunneltu ja ne on pyritty mahdollisuuksien mukaan huomioimaan suunnittelussa. Materiaali- ja laitehankinnat ovat vielä edessä. - Uudet tilat valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä, ja loppukeväällä 2014 muutamme takaisin Malmille. Nykyisiin tiloihin verrattuna tilat kasvavat selvästi. Uudessa sairaalassa on huomioitu erilaisten infektiopotilaiden hoito paremmin eristyshuoneiden osalta sekä myös erilaiset potilasryhmät kuten vanhukset. Päivystyspoliklinikan toiminnan on suunniteltu jakaantuvan nopeaan ja seurantalinjaan. Minkälainen filosofia ohjaatyöntekoasi? - Pidän tärkeänä vuorovaikutusta ihmisten kanssa ja heidän kuulemistansa työn kehittämisessä. Koen antavani palautetta aika herkästi henkilöstölle sekä positiivisista että negatiivisista asioista. Rakentavan ja molemminpuolisen palautteen näen tärkeänä työn ja toiminnan kehittämisen kannalta. Tärkeää on myös se, että jokainen työntekijä tietäisi työnsä tavoitteet, sen, miksi tätä työtä tehdään. Yksittäiselle työntekijälle strategia jää helposti vieraaksi ja kaukaiseksi. Hyvätkin suunnitelmat pitää osata siirtää käytännön työhön soveltuviksi ja toimiviksi. - Toimivista hoitokäytännöistä voisin mainita, että meillä päivystyspoliklinikalla on luotu hoitoprosessimalli, jonka pohjalta on tehty käytännön muutoksia potilaiden hoitoprosessiin. Olemme luoneet lääkärin ja hoitajan työnjakoon perustuvan aulapotilaiden hoidosta vastaavan niin sanotun aulatiimimallin. Tällä hetkellä se on ottanut oman paikkansa, ja sen avulla olemme saaneet varsinkin hyväkuntoisten potilaiden odotusajat lyhenemään. Malmin päivystys muuttaa ensi vuonna väistötiloihin uuden sairaalan rakentamisen ajaksi. Milloin ja mihin muutatte ja kuinka pitkäksi aikaa? - Päivystyksemme muuttaa Marian sairaalaan väistötiloihin syyskuussa 2010, ja siellä ollaan runsaat kolme vuotta. Henkilökunnalle Mariaan muutto on iso muutos, mutta suurin osa henkilöstöä on sopeutunut ajatukseen hyvin, ja muutto koetaan jopa mukavana vaihteluna, varsinkin kun tiedetään, että jatkossa meitä odottaa rakennustöiden valmistuttua uusi ja toimivampi sairaala. Malmin päivystyksen kaikki toiminnot ja henkilökunta muuttavat Mariaan. Malmin sairaalan alueelle jäävät Malmin akuuttivuodeosastot, muistipoliklinikka, kotisairaala, hallinto, kuntoutusyksikön fysio- ja toimintaterapia sekä apuvälinelainaamo. - Nykyinen Marian sairaala on puolestaan muuttanut uuteen Haartmanin sairaalaan Meilahteen syyskuussa Miten päivystys hoidetaan Mariassa? Miten sen toiminta eroaa nykyisestä? - Muutamme niihin tiloihin, joissa entinen Marian päivystys oli vielä syyskuussa. Uutta on se, että päivystyspoliklinikkamme toimii ympärivuorokautisesti kahdessa eri kerroksessa, mutta niin sanotun yhden oven periaatteen mukaisesti. Toivomme, että siten saavutetaan sekä hoitohenkilöstölle että potilaille levollisempi ja kiireettömämpi olo. Pyrimme kehittämään samalla päivystykseen kahta erilaista hoitomallia, nopeaa ja seurantalinjaa. Miten muutto Marian sairaalaan vaikuttaa päivystyksen työhön? - Malmin sairaalan ja Haartmanin sairaalan päivystysalueet säilyvät entisinä. Malmilta muuton myötä tämä tulee tarkoittamaan pitkiä kuljetusmatkoja päivystykseemme varsinkin Itä-Helsingistä. Myös Malmin ja Herttoniemen akuuttiosastot ovat maantieteellisesti varsin kaukana Marian tiloista. Välimatkat luovat erityisiä haasteita päivystystoiminnalle ja erityisesti potilaiden lähettämiselle jatkohoitoon akuuttiosastojen vuodeosastoille. Jatkohoitoon ei voida lähettää potilaita, joiden tilanteessa on odotettavissa äkillisiä muutoksia. - Tähän liittyen Mariaan onkin suunniteltu 20 sairaansijan lisäosastoa turvaamaan potilaiden riittävä seuranta päivystävässä sairaalassa. Varmaa rahoitusta lisäosastolle ei kuitenkaan vielä ole. - Mariassa olemme ottamassa käyttöön yhteis- eli yhden oven päivystyksen, jolloin ensimmäinen potilaan vastaanottava hoitaja arvioi, tarvitseeko potilas hoitoa terveyskeskusvai sairaalapäivystyksessä, ja kuinka kiireellisesti hoidettava potilaan vaiva on. Malmilla tilat ovat estäneet ja hankaloittaneet yhden oven taktiikan käyttämistä, ja nykyään Malmilla on sekä terveyskeskus- että sairaalapäivystyksellä oma sisäänkäynti ja hoidon arvion tekevä hoitaja. Päivystyksien välillä tehdään kuitenkin jo nykyisellään paljon yhteistyötä. - Yhden oven systeemissä vastaanottavan hoitajan tehtävä on vaativa. Hoitajan on oltava hyvin koulutettu, hänen pitää saada hyvä perehdytys ja omata myös hyvät vuorovaikutustaidot. Vastaanottavalla hoitajalla on aina lähellä mahdollisuus konsultoida lääkäriä epäselvissä tilanteissa. Yhden oven systeemi on myös asiakaslähtöisempi tapa vastaanottaa potilas, ja se selkiyttää työnjakoa terveyskeskus- ja sairaalapäivystyksien kesken sekä vähentää potilaan siirtoa päivystyksestä toiseen. - Paras koulutustausta vastaanottavalle hoitajalle on mielestäni kokenut terveydentai sairaanhoitaja. Vankan ja monipuolisen työkokemuksen omaavat perushoitajat voivat tulla kyseeseen. Päivystyksen henkilökunnalle on annettu jo niin sanottua triage- eli hoidon kiireellisyysarviokoulutusta. Säännöllistä toimipaikkakoulutusta järjestetään lisäksi jatkuvasti. Päivystyksen henkilökuntaa on koulutettu myös tilannejohtamiseen ruuhkatilanteiden hallitsemisen avuksi. Mitkä ovat työalueesi ja oman työsi tulevaisuuden haasteet ja tavoitteet? - Lähitulevaisuuden suuri haaste tulee olemaan, mikäli kuntapäättäjät niin päättävät, että terveyskeskuspäivystystä voidaan käyttää yli kuntarajojen. Helsingin päivystyspisteiden keskeinen sijainti, ihmisten asiointi keskustassa ja hyvät liikenneyhteydet tulevat aiheuttamaan kysynnän kasvun Helsingin päivystyksissä. Arkkitehtitoimistot OP Jokela ja AW2 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/

14 Malmin sairaala saa päivystykselle uuden rakennuksen Malmin sairaalan laajat peruskorjaus- ja laajennustyöt alkoivat kesällä 2009 ja valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä. Sairaala-alueen tontilla kunnallistekniikka teletekniikasta vesi- ja viemäriputkiin uusitaan, vanhoja rakennuksia korjataan ja alueelle rakennetaan kokonaan uusi rakennus päivystyksen käyttöön. Rakennustöistä huolimatta sairaalan toiminnat jatkuvat normaalisti syksyyn 2010 asti, jolloin Malmin päivystys muuttaa vilkkaimman rakentamisen ajaksi Marian sairaalan tiloihin. Liikennejärjestelyt muuttuvat sairaalan pääsisäänkäynnin ja päivystyksen edustalla. Muutokset koskevat lähinnä poistuvaa liikennettä. Sisään- tuloväylät ja pääsisäänkäynnit terveysasemalle, päivystykseen ja rakennukseen 18 (vuodeosastot) säilyvät ennallaan. Talvelantien ja rakennuksen 18 välille rakennetaan uusi huoltoväylä, joka otetaan käyttöön vuodenvaihteessa Uusien tilojen pääsuunnittelija on Olli-Pekka Jokela, Arkkitehtitoimisto Jokela Oy. Sairaalakokonaisuuden rakentamisesta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus. Malmi on tilakeskuksen suurin lähivuosien rakennushanke. Kokonaiskustannus on arvonlisäveroineen noin 92 miljoonaa euroa, ja uusia ja korjattavia tiloja on yhteensä n brm 2. Rakennuttajana toimii HKR-Rakennuttaja. Lähde: Kiinteistöviraston internetsivut 14 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009 Tuolloin olisi huolehdittava siitä, että resurssit kasvavat myös yhdessä kysynnän kasvun myötä, jotta helsinkiläisille saadaan jatkossakin turvattua laadukkaat päivystyspalvelut. Tärkeää tuolloin olisi myös, että kaikki pääkaupunkiseudun päivystyspisteet käyttäisivät samantasoista triage- eli hoidon kiireellisyysluokitusarviota. Mikä on parasta työssäsi? - Parasta työssäni on se, että voi olla kehityksen kärjessä ja ajan hermolla. Lääketiede ja päivystyslääketiede kehittyvät jatkuvasti, mikä vaikuttaa myös päivystysten toimintaan ja toiminnalle asetettaviin vaatimuksiin. Uuden kehittäminen on haaste. On kiitollista huomata, miten pienikin toiminnallinen muutos voi sujuvoittaa toimintaa huomattavasti. Toisaalta pienikin muutos päivystysasioissa, esimerkiksi se, mihin potilaat ohjataan hoitoon, voi olla suuri asia käytännössä ja aiheuttaa merkittävän potilasmäärän muutoksen. Maltillista ja huolellista asioiden valmistelua ja suunnittelua vaaditaan uusien päätösten tueksi. Kerro yhteistyöstä muiden tahojen kanssa. - Nykyisen Haartmanin päivystyksen kanssa meillä on paljon yhteistyötä. Kehitystyöryhmä kokoontuu säännöllisesti. Pyrimme yhdenmukaistamaan hoito-ohjeita ja sopimaan yhteisistä toiminnallisista asioista. Akuuttisairaaloiden kanssa teemme jatkuvaa yhteistyötä. - Päivystyksessä meillä on luonnollisesti yhteistyötä terveysasemien kanssa. Jatkossa näkisin, että yhteistyön lisääminen edelleen alueen terveysasemien kanssa toisi molemminpuolista hyötyä ja selkiyttäisi ja parantaisi monia potilaan hoitoprosesseja. Päivystyksellä on myös paljon yhteistyötä HUSin, terveyskeskuksen muiden osastojen, sosiaaliviraston, ensihoidon ynnä muiden kanssa. Kerro vielä jotain itsestäsi, perheestäsi ja vapaa-ajastasi. - Perheeseeni kuuluu miehen lisäksi kaksi poikaa, joista toinen on koululainen, toinen päiväkodissa. Lisäksi meillä on jo iäkäs, mutta terhakka pieni terrieri. Harrastan lenkkeilyä, uintia ja tennistä. Työmatkat kuljen hankalien kulkuyhteyksien vuoksi autolla. Aloitin pianonsoiton opettelun vuosi sitten, koska poikanikin aloitti ja vaati, että minunkin pitää alkaa pianon soitto, muuten hän ei suostuisi. Soitamme molemmat pianoa edelleen. * Liisa Suominen on vapaa toimittaja

15 Nyt on suun vuoro! -kampanja on pureutunut alkaen lasten ja nuorten suun hyvinvointiin näkyvällä ja iskevällä kampanjailmeellä tunnuksenaan särmikkäät puhuvat suut. Teksti Hammashuollon PKS-ryhmä Koulujen alkaessa käynnistynyt kampanja pyrkii innostamaan lapsia ja nuoria huolehtimaan suun ja hampaiden hyvinvoinnista. Tavoitteena on herättää lasten ja nuorten aito kiinnostus aiheeseen. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kirkkonummen ja Kauniaisten suun terveydenhuollon yksiköt. Kampanjan kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten ohella myös pienten lasten ja nuorten vanhemmat. Kampanjan yhteydessä julkistetaan internetsivusto jossa kerrotaan suun hoidosta ja puhtaan suun merkityksestä. Sivuilla on houkuttimena hauskaa tekemistä, kuten Suun puhdistus-peli, ladattavia hymiöitä ja taustakuvia. Suunvuoro-sivuilla on myös materiaalipankki, joka on salasanan takana. Ammattilaiset voivat hakea sieltä esim. opetuskäyttöön erilaista materiaalia ja tietoa suun terveydestä. Materiaalipankkiin on kerätty kaupunkien tuottamia esityksiä ja muuta materiaalia. Nyt on suunvuoro! näkyy ja kuuluu syksyn aikana internetin ohella pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä, paikallislehdissä, kouluissa ja hammashoitoloissa sekä The Voice-tv:ssä ja radiossa. Terveyslautakunta Influenssa A(H1N1)v pandemiaan varautuminen Teksti Jaana Juutilainen-Saari Kuva Markus Snellman Terveyslautakunta merkitsi tiedoksi terveyskeskuksen päivitetyn pandemia-suunnitelman ja hyväksyi osaltaan terveyskeskuksen A(H1N1)v -influenssapandemian varautumisen edellyttämät toimenpiteet. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) päätöksellä siirryttiin influenssapandemian rajaamisvaiheesta lieventämisvaiheeseen (pandemiavaihe 6) ja A(H1N1)v -influenssa poistettiin yleisvaarallisten tartuntatautien listalta. Samalla hoitovastuu tautiin sairastuneiden potilaiden hoidosta siirtyi sairaanhoitopiiriltä terveyskeskukselle. Tässä yhteydessä A(H1N1)v -influenssapotilaiden hoito keskitettiin Helsingin terveyskeskuksessa Laakson terveysasemalle perustetulle influenssaterveysasemalle. Lieventämisvaiheen toimenpiteiden tavoitteena on sairastuneiden hoito ja viruksen leviämisen hidastaminen siihen saakka, että influenssarokote saadaan maahan ja väestö rokotetuksi. Paloharjoituksia Herttoniemen sairaalassa Teksti ja kuvat Päivi Markkanen, ylihoitaja, Herttoniemen sairaala Herttoniemen sairaalassa pidettiin syyskuun ( ) kolmena iltapäivänä henkilökunnalle paloharjoitukset yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Sairaalan saneerausta käytettiin hyväksi siten, että yhdellä tyhjällä, remonttia odottavalla osastolla, demonstroitiin palotilanne. Osallistuneista kukin sai harjoituksen alussa oman roolinsa toimia joko hoitotyöntekijänä, potilaana tai tarkkailijana. Monet eläytyivät täysillä rooleihinsa ja tarkkailijat saivatkin seurata varsin elävää ja mielenkiintoista esitystä. Paloharjoitus alkoi siten, että yhdellä vuodeosastolla syttyi vanha pesukone palamaan. Osas- A(H1N1) Terissä ja sairauspoissaolot Laakson terveysaseman sisäänläynti. Teriin on luotu uusi sivusto, josta löytyy kaikki A(H1N1)-influenssaan liittyvä terveyskeskuksen intramateriaali. Ikoni sivuille löytyy Terin etusivun ja aulasivujen oikeasta alalaidasta osoittesta: Heken ohjeen mukaan A(H1N1)-influenssaan liittyen sairauslomaa ilman todistusta voidaan myöntää enintään kolmen ensimmäisen työkyvyttömyyspäivän ajaksi. Työkyvyttömyyden neljännestä päivästä seitsemänteen päivään saakka on esitettävä työterveyshoitajan, terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai lääkärin antama todistus. Jos sairaus jatkuu yli seitsemän päivää, lääkärintodistus on aina esitettävä. Lisätartuntojen ehkäisemiseksi työterveyskeskuksen työterveyshoitaja voi antaa em. todistuksen harkintansa mukaan myös puhelimitse ilman vastaanotolla käyntiä. Työterveyshoitajan todistus toimitetaan työntekijälle postitse. tolla oli tapahtumahetkellä kuusi hoitotyöntekijää, yksi opiskelija ja 25 potilasta. Henkilökunta toimi ripeästi hälyttäen palokunnan ja pelastaen valtaosan potilaista. Pelastuslaitoksen pelastajat sammuttivat palolähteen ja pelastivat loput potilaista. Yleisin huomio oli, että odottavan aika oli pitkä. Vaikka pelastajat olivat paikalla ennätysajassa, sekin tuntui olevan liikaa. Harjoitukset olivat hyvä keino saada esille kehittämiskohtia niin henkilökunnan toiminnassa kuin yhteistyössä pelastuslaitoksen pelastajien kanssa. Ennen kaikkea tällainen harjoitus edistää potilasturvallisuutta. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/

16 Terveydenhoitaja Terhi Haltsonen ja Mäkelänrinteen urheilulukion oppilaita. Kouluissa ja oppilaitoksissa - Kansanterveyslain mukaan perustehtävämme on edistää terveyttä ja tukea oppilaiden kasvua. Terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveyden huollon palvelujen piiriin kuuluu noin pääkaupungin opiskelijaa ja koululaista eli olemme merkittävä terveyden edistäjä, Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikkö Hanna Viitala sanoo. Teksti Markus Snellman Kuvat Kimmo Brandt ja Markus Snellman Terveydenhoitajat tapaavat helsinkiläisten peruskoulujen oppilaat vuosittain. Lääkärin tarkastus tehdään 1., 5. ja 8. luokan oppilaille. - Ensimmäiselle luokalle syksyllä tulleet oppilaat tarkastettiin jo kesällä. Samalla tapasimme oppilaiden vanhemmat. Yleensä luottamus terveyspalveluihin syntyy jo neuvolan aikana. Vanhempien toivotaan tulevan yhdessä tarkastukseen erityisesti siirtymävaiheissa, kuten koulun alkaessa tai siirryttäessä yläasteelle, Seija Laaksonen kertoo ikäkausitarkastuksista. Hän toimii ylihoitajana kouluja opiskeluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhoitajalla ikäkausitarkastukset ja muu vastaanottohuoneessa työskentely on vain osa työtä. Hoitajat näkyvät kouluyhteisössä monin tavoin. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi oppilashuoltoryhmän muut jäsenet kuten koulun rehtori, opettajat, koulupsykologi ja kuraattori. - Kouluterveydenhuollon ammattilainen ottaa tarvittaessa yhteyttä myös oppilaan kotiin. Vuorovaikutus ja luottamus ovat avaintekijöitä, Hanna Viitala painottaa. Yhteistyötä tehdään myös lastensuojelun ja muiden sosiaaliviraston ammattilaisten kanssa. Projekteissa ja hankkeissa, kuten Klaarissa tai Savuttomassa Helsingissä, ollaan mukana edistämässä terveyttä. Yhtenä tavoitteena on esimerkiksi vähentää ammatti-oppilaitosten opiskelijoiden tupakointia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon omia painopistealueita tällä hetkellä ovat mielenterveyden edistäminen, päihteidenkäytön ennaltaehkäisy, seksuaaliterveyden edistäminen, koulukiusaamisen ja fyysisen uhan tunnistaminen ja niihin puuttuminen sekä ylipainon ennaltaehkäisy. Huolenpitoa ja herkkyyttä - Suurin osa koululaisista ja opiskelijoista voi hyvin. Helsingissä on kuitenkin kasvava määrä lapsia ja nuoria, jotka ovat vailla riittävää huolenpitoa. Vanhemmat eivät välttämättä seuraa riittävästi, että lapsi nukkuu tarpeeksi ja syö hyvin. Täällä vallitsee ehkä muuta maata enemmän yksilöllisyyden kulttuuri, josta seuraa, että lapsia saatetaan jättää yksin. - Nykyaikana nuoret saattavat kärsiä myös rajattomuudesta. Joskus kukaan ei aseta nuorille sääntöjä, joita he itse asiassa kaipaisivat. Vanhemmat ovat toisinaan enemmän kavereita kuin kasvattajia, Hanna Viitala sanoo. Huolen pidon puutteen takaa saattaa perheissä löytyä Viitalan ja Laaksosen mukaan työttömyyttä, köyhyyttä, päihdetai mielenterveysongelmia tai vanhempien ero. 16 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009

17 Ongelmia kotona voivat aiheuttaa myös vanhempien paineet töissä ja nykyinen työelämään liittyvä epävarmuus. - Samanikäisten nuorten elämän lähtökohdat voivat olla hyvin erilaiset. Resursseja tulee kohdistaa ennen kaikkea syrjäytymisen ehkäisyyn. Taitoa ja halua on. Meidän täytyy olla aktiivisesti kuulolla, mitä kentällä tapahtuu, jotta tavoitamme nuoret, Viitala ja Laaksonen kertovat. Lasten ja nuorten parissa tarvitaan herkkyyttä. Jo yhden vuoden aikana ehtii tapahtua paljon. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon johto korostaa vastavuoroisuutta ja tasavertaisuutta nuoren kohtaamisessa. Nuori on saatava osallistumaan ja kiinnostumaan omista asioistaan. Silti aikuisen ja ammattilaisen roolin tulee kouluterveystyössä säilyä kokoajan. Kaupunki pyrkii tavoittamaan nuoret myös internetissä. Netari-sivuilla terveydenhoitaja vastaa terveysaiheisiin nuoria kiinnostaviin kysymyksiin. Terveyskeskuksen omilla sivuilla on laaja paketti tietoa koululaisten ja opiskelijoiden terveydestä. - Vaikka Helsingin erityispiirteenä ovat alueelliset erot, täällä on myös paljon positiivista. Nuoret löytävät helpommin samanikäisiä kavereita ja harrastusmahdollisuuksia on paljon, Seija Laaksonen täydentää. Yhtenä Helsingille luonteenomaisena piirteenä hän mainitsee myös monikulttuurisuuden. Helsingin kouluissa opis-kelee 30 eri kansallisuutta olevia lapsia ja nuoria. Päättäjät mukana - Kaupungin päättäjät, esimerkiksi sekä edellinen että nykyinen terveyslautakunta, ovat nähneet koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tärkeyden. Tämä on näkynyt myös vakanssien määrän kasvuna. Vuonna 2006 saimme seitsemän psykiatrisen sairaanhoitajan tointa, Hanna Viitala sanoo. Psykiatriset sairaanhoitajat ovat mahdollistaneet aikaisempaa nopeamman puuttumisen masennukseen ja muihin mielenterveyttä lähellä oleviin ongelmiin. - Kouluterveydenhuoltoon on ymmärretty panostaa jo ennen kuin media alkoi kiinnostua aiheesta viime vuosien ikävien tapahtumien jälkeen, Seija Laaksonen kommentoi. Helsingissä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on toiminut omassa tulosyksikössään vuodesta 2004 alkaen. Tämä on helpottanut keskittymistä koululaisten asioihin ja lisännyt tavoitteellisuutta. Viitala ja Laaksonen näkevät Helsingin edelläkävijänä kouluterveydenhuollon organisoinnissa. Laaja organisaatio Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on noin 125 kouluterveydenhoitajaa, kuusitoista lääkäriä ja seitsemän psykiatrista sairaanhoitajaa, jotka toimivat peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Toimipisteitä on huikeat 230. Isoimmissa oppilaitoksissa toimii oma kouluterveydenhoitajansa. Monet kouluterveyden ammattilaiset toimivat osia viikosta eri pisteissä. Kouluissa arvostetaan oppilaiden terveydenhuoltoa. - Opiskelijat ja opettajatkin usein toivovat, että jokaisessa koulussa olisi oma terveydenhoitaja. Jos koulun terveydenhoitaja on sairas, se huomataan heti ja puhelin alkaa meillä soida sijaisen toivossa, Seija Laaksonen kertoo. - Terveydenhoitajien mitoitus on meillä hyvä. On kuitenkin kouluja, jotka tarvitsisivat lisäresursseja, koska lasten olosuhteet ovat tavallista haastavampia. Lääkäreitä voisi olla hiukan enemmän, Hanna Viitala sanoo. Sosiaali- ja terveysministeriön suositus on, että peruskoulussa yhtä kouluterveydenhoitajaa kohden on 600 oppilasta. Helsingissä luku on 565 oppilasta/hoitaja eli parempi kuin ministeriön suositus. Lääkärien määrässä ollaan oltu hiukan jäljessä suositusta, joka on oppilasta lääkäriä kohden. Mitoitusten osalta Helsinki pärjää valtakunnallisessa vertailussa erinomaisesti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon budjetti tälle vuodelle on 9,1 miljoonaa euroa. Asiakaskäyntejä on arviolta Terveydenhuollon ammattilaiset tietävät, että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työpaikat ovat haluttuja. Näin on myös Helsingissä. - Meillä henkilöstö on sitoutunutta ja kiinnostunutta työstään. Kaikki vakanssit on täytetty, Viitala ja Laaksonen kertovat. Hanna Viitala ja Seija Laaksonen työskentelevät Kivelän sairaalasta käsin. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/

18 Mäkelänrinteen oppilaita. Terveydenhoitajana Roihuvuoren ammatillisessa oppilaitoksessa Teksti haastatellut ja Markus Snellman Kuvat Kimmo Brandt ja Markus Snellman Virpi Korhonen tekee työtään muun muassa Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa. 18 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009 Mitä kouluterveydenhoitajan työhön kuuluu? - Työn rungon muodostavat terveystarkastukset, jotka tehdään ohjelman mukaan peruskoulussa jokaisella vuosiluokalla ja opiskeluterveydenhuollossa aloittaville opiskelijoille. Verkostotyötä on myös paljon. Opiskeluun liittyviä pulmia hoidetaan moniammatillisesti. Uuden asetuksen mukaan työ kohdistuu yhä enemmän koko perheeseen ja elämäntilanne huomioidaan laajasti. Kerro esimerkkejä siitä millaisia ongelmia, vaivoja tai sairauksia kohtaat a. ikäkausitarkastuksissa? - Arkirytmin liittyvät pulmat ovat tavallisia: on vaikea herätä aamuisin tai illalla ei saa unta. Koulunkäynti ei aina huvita. Masentuneisuus on melko yleistä. Koulukiusaamista ja kaverisuhdeongelmia tulee myös esille tarkastuksissa melko usein. b. tarkastusten ulkopuolella? - Aika samantapaisia kuin tarkastuksissakin. Edellä mainituilla masennuksesta, heikosta motivaatiosta ja arkirytmiongelmista kärsivillä oppilailla on paljon erilaisia oireita: huonovointisuutta, päänsärkyä, voimakasta väsymystä. Tapaturmia on myös aika paljon. Millaisia ratkaisuja mainitsemiisi asioihin löytyy? - Tapaturma-asioissa pyritään kiinnittämään huomiota kouluolojen yleiseen turvallisuuteen ja valvontaan. Näissä asioissa neuvotellaan turvallisuudesta vastaavien henkilöiden kanssa. - Arkirytmi- ja motivaatio-ongelmissa saa käyttää kaiken ammattitaitonsa: helppoja ja nopeita ratkaisuja löytyy harvoin. Yhteistyö ja pitkäjänteisyys on toimivin lähestymistapa. Usein aloitetaan esimerkiksi säännöllisillä tapaamisilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, ohjataan psykiatriselle sairaanhoitajalle tai muulle hoitavalle taholle, eikä opetuksen järjestelyjäkään voi unohtaa. - Erityisopettaja tai opinto-ohjaaja ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Tarvittaessa otetaan myös yhteyttä sosiaalitoimeen. Kai- kessa, mitä tehdään, nuori ja hänen perheensä on koko ajan mukana. Kuinka kouluterveydenhoitajan vastaanotolle hakeudutaan/pääsee vuositarkastusten ulkopuolella? - Opiskelijat tulevat usein piipahtamaan oven takana. Mikäli olen juuri silloin varattu ja asia ei ole kiireellinen, sovitaan opiskelijan kanssa aika, jolloin voi tulla vastaanotolle. Terveydenhoitajalta voi varata aikoja myös puhelimitse, mutta kovin monet eivät käytä tätä mahdollisuutta. - Jos opiskelijaa tavataan säännöllisesti, seuraava aika sovitaan jo valmiiksi. Joissakin oppilaitoksissa erikseen varattu avoin vastaanotto- tai päivystysaika, jolloin ei tehdä terveystarkastuksia, on toimiva ratkaisu. Vastaanoton järjestelyissä on otettava huomioon oppilaitoksen päivärytmi ja toimintatavat, jotta homma sujuisi mahdollisimman hyvin. Mainitse muita tärkeitä yhteistyökumppaneitasi / yhteistyötilanteita? - Alueella toimivat järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. He järjestävät erilaista ryhmä- ja harrastustoimintaa. Sosiaalitoimi, Klaari ja nuorisoasiainkeskus ovat myös tärkeitä kumppaneita. Terveydenhuollon kontakteissa tulee esille paljon asioita, jotka vaikuttavat opiskelukykyyn, mutta eivät yleensä ole vain terveydenhuollon keinoin ratkaistavissa. Toiminta-alueesi, mitkä koulut tai oppilaitokset kuuluvat vastuullesi? Millainen työmiljöösi / koulusi on? - Vastuualueelleni kuuluu toisen asteen ammatillinen oppilaitos ja kaksi erityiskoulua. Erityiskoulut ovat pieniä, ja toinen niistä sijaitsee maaseudulla. Ammatillinen oppilaitos on melko suuri ja työllistävä. Meillä on opiskeluterveydenhuollon tiimissä kaksi terveydenhoitajaa ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Kaikissa nykyisissä työpisteissäni on erittäin hyvin toimiva opiskelijatukitiimi tai oppilashuolto. Mikä työssäsi on parasta / antoisinta? - Lasten ja nuorten kanssa keskusteleminen on ehdottomasti tämän työn suola.

19 Lääkärinä kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen toimii lääkärinä Herttoniemen, Kulosaaren ja Laajasalon kouluilla. Mitä lääkärin työhön kuuluu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa? - Koululääkärin työhön kuuluu vastaanottotoimintaa, pääasiassa lasten terveystarkastuksia ja niissä esiin tulleiden asioiden selvittelyä; hoidon tarpeen arviointia, yhteistyötä terveydenhoitajan, vanhempien, opettajien ym. kanssa sekä hoitoon ja tutkimuksiin ohjaamista. Tarvittaessa sovitaan myös seurantatapaamisia esimerkiksi mieliala-asioissa, ja ravitsemusasioissa (syömishäiriöt, ylipaino). muita tapaamisia lasten ja nuorten kanssa heidän omasta aloitteestaan tai vanhempien tai opettajan aloitteesta. neuvotteluja vanhempien, opettajien, koulupsykologin, koulukuraattorin ym. kanssa. Tarvittaessa osallistun oppilashuollon kokouksiin. kouluterveydenhoitajan työparina ja tukena olemista. kehittämistyötä. Osallistun oman yksikön toimintojen kehittämiseen. - Lääkäri tapaa terveystarkastuksen merkeissä peruskoululaiset 1., 5., ja 8. luokalla. Lukiolaisia tapaamme 2. luokalla ja kutsuntaikäisille teemme ennakkoterveystarkastuksia. Opiskeluterveydenhuollossa lääkärit tekevät enemmän ikäkausitarkastusten ulkopuolista vastaanottotyötä. Itse toimin ala- ja yläasteella ja lukiossa. Kerro esimerkkejä siitä millaisia ongelmia, vaivoja tai sairauksia kohtaat a. ikäkausitarkastuksissa? - Kasvuun liittyviä huolia tai todellisia kasvuhäiriöitä, koulukiusaamista ja mielialaongelmaa (alakuloa, ylitunnollisuutta ym.) univaikeuksia, terveystottumuksiin liittyviä ongelmia (liika tietokone pelaaminen, ylipaino ym.) ylivilkkautta, oppimisen ongelmia, ryhtivirheitä, murrosiän poikkeavuuksia, päänsärkyä, vatsavaivoja, aknea, poikkeavuutta kuulokäyrässä. b. tarkastusten ulkopuolella? - Masennusta, ylivilkkautta ja keskittymisvaikeuksia, oppimisen ongelmia, käytöshäi- riöitä, kasvun- ja murrosiän poikkeavuuksia, skolioosiepäilyjä. Millaisia ratkaisuja mainitsemiisi asioihin löytyy? - Monesti asian huolellinen läpikäynti oppilaan (ja vanhemman) kanssa ja oppilaan tutkiminen selvittää tilannetta ja voimme yhdessä todeta tilanteen normaaliksi tai löydämme yhdessä sopivat keinot avuksi. Tarvittaessa sovimme uuden tapaamisen, tai seurantakäynnit terveydenhoitajalla. Selvästi sairaanhoidollisissa tapauksissa voimme myös ohjata oppilaan jatkoselvittelyihin omalle terveysasemalle tai laboratorio tai rtg-tutkimuksiin. - Koulun muiden työntekijöiden apu ja neuvot ovat joskus tarpeen ja silloin voidaan sopia esimerkiksi koulupsykologin tutkimuksista ja yhteistapaamisista. Erikoissairaanhoidon tutkimusten ja hoidon ollessa tarpeellisiateemme lähetteen tai konsultoimme erikoislääkäriä. Kuinka kouluterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle hakeudutaan / pääsee vuositarkastusten ulkopuolella? - Oppilas voi koulun terveydenhoitajan kautta pyytää ja varata aikaa koululääkärille. Koululääkäri on koululla koulun koosta riippuen kerran viikossa tai pari kertaa lukukaudessa, joten vastaanotto toimii pääasiassa ajanvarauksella. Terveydenhoitaja ohjaa oppilaan koululääkärin vastaanotolle kasvuun, kehitykseen, mielialaan, terveystottumuksiin ja koulunkäynnin ongelmiin liittyvissä asioissa. Muuten sairaanhoidolliset asiat ohjataan omalle terveysasemalle. Kuinka monta lääkäriä toimii Helsingin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa? - Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikössä toimii tällä hetkellä 16 osa- tai kokopäivätoimista lääkäriä. Terveysasemilta kouluilla käy osa-aikaisesti n. 60 eri lääkäriä. Koko kaupungissa yhteenlaskettu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimivien kokopäiväisten lääkäreiden määrä on 21. Millaista yhteistyötä teette? - Koska lääkärit toimivat itsenäisesti eri kouluilla ja tapaavat siten toisiaan harvoin, toisin kuin terveysasemilla toimivat lääkärit, ovat säännölliset kokoukset tärkeitä. Joka toinen viikko koululääkärit tapaavat iltapäiväkokouksessa. - Kokouksissa tai muulloin puhelimitse voimme helposti konsultoida omien kollegoiden kesken. Joukossamme on eri erikoisalojen lääkäreitä ja siten omasta yksiköstämme löytyy vastaus useaan ongelmaan. Oman yksikkömme ja lääkärin työnkuvan kehittämistä toteutamme yhteisesti. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/

20 Luottamuksellista apua Psykiatrinen sairaanhoitaja Jannecke Karto kertoo työstään kahdella yläasteella Vuosaaressa. Mainitse muita tärkeitä yhteistyökumppaneitasi / yhteistyötilanteita? - Koulun terveydenhoitaja on ensisijainen yhteistyökumppani. Työ on vahvasti parityöskentelyä oppilaiden auttamiseksi. - Oppilaiden vanhempia toivomme tapaavamme mahdollisimman usein nuoren terveystarkastuksen yhteydessä. Vanhempien kanssa teemme paljon yhteistyötä yhteisymmärryksessä oppilaan kanssa. - Koulun henkilökunta, koulukuraattori ja koulupsykologi ovat säännöllisiä yhteistyökumppaneita. - Yhteistyötä tehdään myös oman alueemme terveysaseman kanssa, koska asiakkaina on samoja lapsia ja perheitä. Lisäksi erikoissairaanhoidon poliklinikat, perheneuvolat ja lastensuojelu kuuluvat yhteistyökumppaneihin. Toiminta-alueesi, mitkä koulut tai oppilaitokset kuuluvat vastuullesi? Missä otat vastaan oppilaita? - Toimin pelkästään kouluterveydenhuollossa, jossa työskentelen täysipäiväisesti. Työskentelen kaakkoisella alueella Laajasalossa, Herttoniemessä ja Kulosaaressa seitsemällä koululla: Laajasalon, Tahvonlahden, Poikkilaakson, Santahaminan, Kulosaaren ja Herttoniemenrannan ala-asteilla sekä Kulosaaren yhteiskoulussa. Tällä hetkellä minulle kuuluu myös Meilahden yläaste. Ammatillisia oppilaitoksia ei ole vastuullani. - Oppilaita otan vastaan kouluissa terveydenhoitajan huoneessa. Mikä työssäsi on parasta / antoisinta? Oppilaiden kuunteleminen ja heidän kanssaan keskusteleminen. Sopivan itsenäinen työ. Lapsen voinnin tai tilanteen paranemisen näkeminen. Toimivan yhteistyön tekeminen (vrt. edellä monet yhteistyötahot). Kehittämistyöhön osallistuminen. 20 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3/2009 Mitä psykiatrisen sairaanhoitajan työhön kuuluu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa? - Psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee koulupäivinä koulun tiloissa. Työn tarkoitus on tarjota luottamuksellista keskusteluapua nuorelle pulmallisissa asioissa ja kysymyksissä. Tämän lisäksi sairaanhoitaja työskentelee koulun oppilashuoltoryhmässä ja tekee yhteistyötä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä perheiden ja koulun henkilöstön kanssa. Kerro esimerkkejä siitä millaisia ongelmia tai vaivoja kohtaat? - Tapaamiset ovat aina luottamuksellisia ja työntekijää sitoo vaitiolovelvollisuus. Oppilas voi kärsiä alakuloisuudesta, ahdistuneisuudesta tai jännittämisestä. Hänellä voi olla elämänkriisi, vaikeuksia elämänhallinnassa kuten unirytmissä tai syömisessä tai erilaisia koulunkäyntivaikeuksia. Kohtaan myös kiusaamiseen, kaveri- ja lähimmäissuhteisiin ja seurusteluun liittyviä ongelmia. - Yleistäen kaikki murrosikään, kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat ovat vastaanottokäyntien aiheina. Nuori on kuitenkin aina yksilönä vastaanotolla, enkä voi lähteä yleistämään kenenkään elämäntarinaa. Millaisia ratkaisuja mainitsemiisi asioihin löytyy? - Ratkaisut ovat aina loppujen lopuksi nuorella itsellään. Usein asioista puhuminen ääneen ja avoimesti auttaa. Nuoren toivon herääminen ja tulevaisuuteen luottaminen tuovat ratkaisut usein kuin itsestään esiin. Perheen/muun sosiaalisen verkoston sekä koulun tuki, ymmärrys, toimiva vuorovaikutus ja yhteistyö ovat ehdottomasti tärkein seikka nuoren tilannetta pohtiessa. Joskus muiden auttavien tahojen tarjoama apu on tarpeen. Kuinka psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle hakeudutaan/pääsee? - Oveen koputtamalla tai soittamalla itse vastaanottoaikaa. Pyrin olemaan läsnä koulun arjessa ja tällä tavoin helpottaa kynnystä tulla asioimaan kanssani. Terveydenhoitajan, koululääkärin, opettajan tai koulun oppilashuoltoryhmän kautta pääsee myös vastaanotolle. Mainitse tärkeitä yhteistyökumppaneitasi / yhteistyötilanteita? - Yhteistyö koulun terveydenhoitajan, koululääkärin, kuraattorin, psykologin, opettajien ja rehtorin kanssa on jokapäiväistä. Koulun ulkopuolisia tahoja ovat nuorisoasemat, luotsitoiminta, tyttöjen talo, nuorisopsykiatrian poliklinikka, perheneuvola, lastensuojelu ja 3. sektorin paikat. Erilaiset verkostoneuvottelut yhdessä perheiden ja muiden auttavien tahojen kanssa ovat osa työtäni. Mitkä koulut tai oppilaitokset kuuluvat vastuullesi? Millainen työmiljöösi / koulusi on? - Työskentelen kahdella Vuosaaren alueen koululla: Kallahden ja Tehtaanpuiston yläasteilla. Molemmat kouluni ovat mielestäni viihtyisiä. Niissä on paljon elämää, johon suhtaudun positiivisesti. Oman vastaanottotilani olen pyrkinyt tekemään mukavaksi ja rauhalliseksi, jotta sinne olisi hyvä tulla. Mikä työssäsi on parasta / antoisinta? Ehdottomasti luonteva ja avoin vuorovaikutus nuorten kanssa. Luottamus, kyky nähdä ja ymmärtää nuoren tilanne ja sitä kautta vaikuttaa positiivisella tavalla hänen elämäänsä ja ehkä myös tulevaisuuteen. Se, että nuori saa onnistumisen ja toivon kokemuksia elämässään.

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Haartmanin sairaalan palvelukonsepti. Sairaalapäivät 2010 Jukka Toivonen ylilääkäri

Haartmanin sairaalan palvelukonsepti. Sairaalapäivät 2010 Jukka Toivonen ylilääkäri Haartmanin sairaalan palvelukonsepti Sairaalapäivät 2010 Jukka Toivonen ylilääkäri Marian sairaala 1884-2009 Läntinen yhteispäivystyssairaala Päätös rakentamisesta 21.6.2004 Hankesuunnitelma valmistui

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE 1 Liite 1. Palvelukuvaus H002-12-1 HEL 2011-010061 LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on lääkärityövoiman vuokraaminen tilapäiseen sijaistarpeeseen

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille Kouvolan terveyskeskuksen sairaala Tulokasopas uudelle lääkärille 1 Tervetuloa! Tervetuloa töihin Kouvolan terveyskeskukseen ja sen sairaalaan. Kouvolan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa kuuden kunnan

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI

WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI 17.4.2014 1 17.4.2014 2 WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI Esittelyvideo: http://vimeo.com/83577952 17.4.2014 3 4 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo)

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Ylilää ääkäri Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hoidon tarpeen arviointi ja

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1.

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1. TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTA KESÄLLÄ 2008 Hämeenlinnan kaupungissa, Hauholla, Parolassa, Kalvolassa ja Rengossa terveysasemat ovat auki koko kesän. Pappilanniemen terveysasema on suljettu 23.6.- 3.8.2008.

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT

KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Esitteen kuvat Tiina Laukkanen 2 KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT KEMIN KAUPUNGIN VASTAANOTTOPALVELUT LÄÄKÄRIEN JA SAIRAANHOITAJIEN VASTAANOTOT Avoinna

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3920/02.07.00/2013 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen Omenatorille Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö Oh S.Puro, aoh Milla Pyötsiä, os.siht. Vuojärvi 14 hoitajaa; J.Virta, H.Malkavaara,O.Luhti, A.Tiala, A.Ruth, L.Turunen, E.korhonen, J.Leikas, K-M.Solismaa, M.Sainio,

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Päätöshistoria Sosiaali- ja terveysvirasto 7.5.2014 HEL 2014-005402 T 01 01 00 Sosiaali- ja terveysvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi seuraavista

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Kristiina Hellstén, ympärivuorokautisenhoidon äi id johtaja j Turun sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuspalvelut 5.6.2009 kristiina.hellsten@turku.fi Sairaalahankkeen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot