Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus 25.5.

Transkriptio

1 Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIPAIKKOJEN JA SUURTEN KAUPAN RAKENNUSTEN SIJOITTUMINEN Sisältö Johdanto... 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen ja työpaikkojen sijoittuminen... 2 Kaupan keskittymät... 8 Suuret kaupan rakennukset Paljon tilaa vaativan kaupan suuret yksiköt Suurten kaupan rakennusten yhdyskuntarakenteellinen sijoittuminen Myymälärakennusten rakentaminen viime vuosikymmeninä Liite Liite Liite Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuo siirtymäajan jälkeen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja moottoriajoneuvokaupan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen piiriin. Suuryksiköiden määrä tulee kasvamaan muutoksen myötä ja on tarvetta selvittää tarkemmin, millaisia vähittäiskaupan suuryksiköt tällä hetkellä ovat ja missä ne sijaitsevat. Muutetussa laissa suuryksiköiden ensisijaiseksi sijaintipaikaksi määritellään keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Uusien kauppojen suunnittelun perustaksi tarvitaan tietoa siitä, miten nykyiset kaupat ja suuryksiköt sijoittuvat suhteessa keskusta-alueisiin ja yleisemmin yhdyskuntarakenteeseen. Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on selvitetty vuosina koko vähittäiskaupan myymälässä tapahtuvan kaupan toimipaikkojen kokorakennetta ja sijoittumista. Paljon tilaa vaativan kaupan kokorakennetta on eritelty muita toimialoja yksityiskohtaisemmin. Kauppojen sijaintia on tarkasteltu suhteessa SYKEssä muodostettuihin monipuolisten keskusta-alueiden rajauksiin. Keskusta-alueet sisältävät myös alakeskukset. Myös kaupunkiseutujen ulkopuoliset isommat kuntakeskukset ovat mukana keskustarajauksessa. Maaseudun pienistä kirkonkyläkeskuksista on tehty erillinen aluerajaus, jotka on käytetty osassa koko maan tarkasteluja. Keskustojen lisäksi kaupan sijoittumista on tutkittu suhteessa eri liikkumismuotoihin tukeutuviin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin, joista on määritetty luonnosversio 34 suurimmalle kaupunkiseudulle. Vyöhykkeinä on keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhyke, sitä ympäröivä reunavyöhyke sekä näiden ulkopuoliset joukkoliikennevyöhyke ja autovyöhyke. Jalankulkuvyöhyke ulottuu noin kilometrin etäisyydelle keskustan keskipisteestä ja jalankulkuvyöhykkeen reunavyöhyke noin 1,5 kilometrin päähän jalankulkuvyöhykkeen reunasta. 1

2 Vyöhykkeiden rajaamisessa on otettu huomioon yhdyskunnan koko ja paikallinen maantiede. Joukkoliikennevyöhykkeen määrittelyn perusteena on ollut riittävä joukkoliikenteen vuoroväli. SYKEssä on myös koottu koko maan kattava aineisto vähittäiskaupan suuryksikköjä vastaavista suurista kaupan rakennuksista. Suurten kaupan rakennusten sijoittumista on tutkittu erikseen toimialaryhmittäin. Kaupan toimipaikkojen ja sijaintirakennusten lisäksi SYKEssä on määritetty kaupan keskittymien alueita, joissa toimipaikat sijaitsevat lähellä toisiaan lyhyen kävelymatkan päässä. Kaupan keskittymä muodostaa tällöin ainakin väljän toiminnallisen kokonaisuuden. Uusien kaupan hankkeiden vaikutusten arvioinnissa yhtenä lähtökohtana on nykyisen kaupan volyymi eri alueilla. Arviointia hankaloittaa se, ettei vähittäiskaupan toimipaikkojen pinta-alasta ole kattavia tietoja. SYKEn kokoamat tiedot kaupan sijaintirakennusten ja varsinkin suurten kaupan rakennusten kerrosalasta voivat tukea tarkasteluja. Kauppojen henkilöstömäärä tai henkilöstön suuruusluokka kertovat osaltaan kaupan toiminnan laajuudesta, asiakaskäyntien määrästä ja tätä kautta matkatuotoksista. Uuden kaupparakentamisen määrää voidaan suhteuttaa myös siihen, miten paljon viime vuosikymmeninä on valmistunut uusia myymälärakennuksia. Lopuksi tarkastellaankin uusien myymälärakennusten kerrosalaa, kokorakennetta ja sijoittumista. Vähittäiskaupan toimipaikkojen ja työpaikkojen sijoittuminen Pääosa vähittäiskaupoista sijaitsee keskustojen yhteydessä. Yhteensä noin 46 prosenttia kaupan toimipaikoista ja 51 prosenttia työpaikoista sijaitsi vuonna 2009 joko kaupunkien keskusta-alueilla, alakeskuksissa tai maaseudun kuntakeskuksissa. Lisäksi noin 13 prosenttia niin toimipaikoista kuin työpaikoistakin sijaitsi enintään puolen kilometrin etäisyydellä keskusta-alueiden ulkopuolella. Työpaikkatieto on osittain arvio. SYKEn määrittämille keskusta-alueille sijoittui päivittäistavarakaupan toimipaikkojen työpaikoista noin 54 prosenttia, tavaratalokaupan työpaikoista noin 66 prosenttia ja erikoistavarakaupan (ei tilaa vaativa) työpaikoista noin 74 prosenttia. Lisäksi päivittäistavarakauppojen työpaikoista noin 24 prosenttia sijoittui enintään kilometrin etäisyydelle keskustojen ulkopuolelle. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan työpaikoista vain noin 23 prosenttia ja moottoriajoneuvokaupan työpaikoista noin 10 prosenttia sijaitsi keskusta-alueilla. Keskustojen reunavyöhykkeillä sijaitsevien osuus oli suurempi kuin keskusta-alueilla sijaitsevien. Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoistavarakauppa Tilaa vaativa erikoistavarakauppa Autokauppa Maatalouskauppa Huoltoasemakaupppa Keskusta m m m Kirkonkyläkeskus Muualla 0 % 50 % 100 % Kuva 1. Vähittäiskaupan työpaikkojen sijoittuminen suhteessa keskusta-alueisiin toimialaryhmittäin vuonna Työpaikkamäärä on monitoimipaikkaisten yritysten osalta arvio. Mukana ei ole maatalouskauppaa. Lähde: SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/

3 Monilla yhdyskuntarakenteen seurannassa (YKR) erotelluilla kaupunkiseuduilla keskustasijainnin osuus vähittäiskaupan työpaikkojen sijoittumisessa jää alle 40 prosenttiin. Muutamilla seuduilla keskustan ulkopuolella mutta enintään kilometrin etäisyydellä keskustasta sijaitsee enemmän kaupan työpaikkoja kuin itse keskusta-alueella. Lähes kaikilla kaupunkiseuduilla päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja erikoistavarakaupan, joka ei ole tilaa vaativaa, työpaikoista yli puolet sijaitsee keskusta-alueella. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja moottoriajoneuvokaupan työpaikoista yli puolet sijoittuu joillakin kaupunkiseuduilla joko keskustoihin tai enintään puolen kilometrin päähän keskustoista. Toisilla seuduilla, kuten Tampereella, Joensuussa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa tilaa vaativa kauppa sijaitsee hyvin suurelta osin kaukana keskustoista. Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Keskusta m m m yli 1 km Kuva 2. Vähittäiskaupan toimipaikkojen työpaikkojen sijoittuminen suhteessa keskusta-alueisiin YKRkaupunkiseuduilla vuonna Keskusta-alueissa ovat mukana kaupunkien keskustojen lisäksi myös alakeskukset, mutta ei pienimpiä kirkonkyläkeskuksia. Työpaikkamäärä on monitoimipaikkaisten yritysten osalta arvio. Lähde: SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/

4 Päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja erikoistavarakaupan työpaikat (ei tiva) Keskusta m m m yli 1 km Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja moottoriajoneuvokaupan työpaikat Keskusta m m m yli 1 km Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Kuva 3. Vähittäiskaupan työpaikkojen sijoittuminen suhteessa keskusta-alueisiin toimialaryhmittäin YKRkaupunkiseuduilla vuonna Keskusta-alueissa ovat mukana kaupunkiseutujen keskustojen lisäksi myös alakeskukset, mutta ei pienimpiä kirkonkyläkeskuksia. Työpaikkamäärä on monitoimipaikkaisten yritysten osalta arvio. Lähde: SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/2010. Vähittäiskaupan työpaikkojen sijoittuminen suhteessa eri liikkumismuotoihin tukeutuviin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin vaihtelee toimialaryhmien välillä samaan tapaan kuin sijainti suhteessa keskustoihin. Liikkumisvyöhykkeiden perusteella voidaan arvioida tarkemmin myös keskustan ulkopuolista sijaintia. Kaupunkiseuduilla erikoistavarakaupan, joka ei ole tilaa vaativaa, ja tavaratalokaupan työpaikoista yli kaksi kolmasosaa sijoittui vuonna 2009 keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhykkeelle. Autovyöhykesijainnin osuus oli erikoistavarakaupassa noin kuusi prosenttia. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan ja moottoriajoneuvokaupan tyypillisin sijaintipaikka kaupunkiseuduilla oli joukkoliikennevyöhyke tai keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhykkeen reunavyöhyke. Autovyöhykkeen osuus oli noin viidennes tai hieman alle. Keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhykkeellä sijaitsevien työpaikkojen osuus oli tilaa vaativassa erikoistavarakaupassa noin 18 prosenttia ja moottoriajoneuvokaupassa noin 10 prosenttia. 4

5 Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoistavarakauppa Paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa Moottoriajoneuvokauppa Huoltoasemakaupppa Keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Muualla Kuva 4. Vähittäiskaupan työpaikkojen sijoittuminen suhteessa eri liikkumismuotoihin tukeutuviin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin toimialaryhmittäin kaikilla YKR-kaupunkiseuduilla yhteensä vuonna Liikkumisvyöhykkeet ovat vuosilta , ja osalta seutuja on käytössä vasta luonnosvaiheen rajaus. Muualla kuin liikkumisvyöhykkeillä sijaitsevat kaupat ovat joko uudella taajama-alueella tai kaupunkiseudun lievealueella paikassa, johon ei ole tehty liikkumisvyöhykemääritystä. Työpaikkamäärä on monitoimipaikkaisten yritysten osalta arvio. Mukana ei ole maatalouskauppaa. Lähde: YKR/SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/2010. Kaupunkiseutujen välillä keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhykkeellä sijaitsevien työpaikkojen osuus vaihteli noin 32 prosentin ja 62 prosentin välillä. Pienemmillä seuduilla jalankulkuvyöhykkeellä sijaitsevien osuus oli hieman suurempi kuin asukasmäärältään suurimmilla seuduilla. Suurimmista seuduista osuus oli pienin Jyväskylän kaupunkiseudulla. Jalankulun reunavyöhykkeellä sijaitsevien osuus oli suurin puolestaan keskisuurilla ja pienillä kaupunkiseuduilla. Joukkoliikennevyöhykkeellä sijaitsevien osuus oli suuri etenkin yhdeksällä suurimmalla kaupunkiseudulla. Autovyöhykkeellä sijaitsevien työpaikkojen osuus oli suurin Hämeenlinnan ja Raahen seuduilla. Pääosalla kaupunkiseutuja yli puolet päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja erikoistavarakaupan (ei tilaa vaativa) työpaikoista sijaitsi keskustojen tai alakeskusten jalankulkuvyöhykkeellä. Ainoastaan Jyväskylän, Kouvolan, Hämeenlinnan, Kemi-Tornion ja Seinäjoen seuduilla jalankulkuvyöhykkeellä sijaitsevien osuus jäi alle puoleen. Suurimmista seuduista autovyöhykesijainnin osuus oli korkein Tampereen seudulla. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja moottoriajoneuvokaupan työpaikoista jalankulkuvyöhykkeelle sijoittui vain pieni osa. Porin, Mikkelin ja Kokkolan ja Heinolan seuduilla jalankulkuvyöhykkeen osuus oli korkein, yli kolmannes työpaikoista. Jalankulun reunavyöhykkeen merkitys paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja moottoriajoneuvokaupan sijaintipaikkana on huomattava monilla pienillä ja keskisuurilla seuduilla sekä suurimmista seuduista muun muassa Oulun ja Jyväskylän seuduilla. Joukkoliikennevyöhykkeelle taas sijoittuu yli puolet paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja moottoriajoneuvokaupan työpaikoista Helsingin, Turun, Kuopion, Lohjan ja Savonlinnan seuduilla. Autovyöhykesijainnin osuus on suuri muun muassa Kotka- Haminan, Vaasan ja Kouvolan seuduilla. 5

6 Jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Muualla Jalankulun reunavyöhyke Autovyöhyke Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola KAIKKI SEUDUT Kuva 5. Vähittäiskaupan työpaikkojen sijoittuminen suhteessa eri liikkumismuotoihin tukeutuviin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin YKR-kaupunkiseuduilla vuonna Liikkumisvyöhykkeet ovat vuosilta , ja osalta seutuja on käytössä vasta luonnosvaiheen rajaus. Muualla kuin liikkumisvyöhykkeillä sijaitsevat kaupat ovat joko uudella taajama-alueella tai kaupunkiseudun lievealueella paikassa, johon ei ole tehty liikkumisvyöhykemääritystä. Työpaikkamäärä on monitoimipaikkaisten yritysten osalta arvio. Mukana ei ole maatalouskauppaa. Lähde: YKR/SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/

7 Päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja erikoistavarakaupan (ei tiva) työpaikat Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola KAIKKI SEUDUT Keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Muualla Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja moottoriajoneuvokaupan työpaikat Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola KAIKKI SEUDUT Keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Muualla Kuva 6. Vähittäiskaupan työpaikkojen sijoittuminen suhteessa eri liikkumismuotoihin tukeutuviin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin toimialaryhmittäin YKR-kaupunkiseuduilla vuonna Oikeanpuoleisessa diagrammissa ovat toimialat, jotka ovat paljon tilaa vaativia, ja vasemmanpuoleisessa ne, jotka eivät ole. Liikkumisvyöhykkeet ovat vuosilta , ja osalta seutuja on käytössä vasta luonnosvaiheen rajaus. Muualla kuin liikkumisvyöhykkeillä sijaitsevat kaupat ovat joko uudella taajama-alueella tai kaupunkiseudun lievealueella paikassa, johon ei ole tehty liikkumisvyöhykemääritystä. Työpaikkamäärä on monitoimipaikkaisten yritysten osalta arvio. Mukana ei ole maatalouskauppaa. Lähde: YKR/SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/

8 Kaupan keskittymät Kaupan keskittymä on määritetty tässä lähellä toisiaan sijoittuvien kaupparakennusten muodostamaksi alueeksi (Kuva 7, Liite 1). Kukin keskittymä muodostaa jonkin asteisen toiminnallisen kokonaisuuden. Lähellä toisiaan sijaitsevissa kaupoissa asioivilla voi olla mahdollisuus käyttää esimerkiksi yhtä pysäköintipaikkaa tai samaa joukkoliikenneyhteyttä. Kuva 7. Kaupan keskittymien rajauksessa vähintään viiden työpaikan tai kerrosneliömetrin kaupparakennusten ympärille on muodostettu puskurivyöhyke, jonka koko on metriä kaupan koon mukaan. Vyöhykkeet on yhdistetty toisiinsa, ja näin muodostuneista yhtenäisistä alueista on valittu kaupan keskittymät työpaikkamäärän perusteella. Suurin osa kaupan keskittymistä sijaitsi vuonna 2009 monipuolisilla keskusta-alueilla. Myös keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittui huomattavan kokoisia kaupan keskittymiä. Vähintään 50 työntekijän kaupan keskittymiä oli koko maassa vuonna 2009 noin 400 kappaletta ja näistä noin 40 prosenttia eli noin 160 keskittymää sijaitsee keskusta-alueiden ulkopuolella. Suurimmissa keskittymissä myymälä- ja varastorakennusten yhteen laskettu kerrosala oli yli neliömetriä ja työntekijämäärä yli 500 henkilöä. Suuria keskustan ulkopuolisia kaupan keskittymiä olivat muun muassa Vantaan Varisto, Jumbo ja Tammisto, Espoon Suomenoja ja Lommila, Hämeenlinnan Tiiriö, Porin Mikkola, Pirkkalan Partola, Lappeenrannan Myllymäki ja Kouvolan Tommola. Keskustojen ulkopuolisia vähintään 50 työntekijän kaupan keskittymiä sijaitsi Helsingin kaupunkiseudulla 37 kappaletta ja Tampereen ja Turun seuduilla molemmilla 14 kappaletta. Tätä pienemmillä seuduilla lukumääräisesti eniten keskustan ulkopuolisia kaupan keskittymiä oli Jyväskylän ja Joensuun seuduilla. 8

9 Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Kuva 8. Keskustojen ja alakeskusten ulkopuolisten vähintään 50 työntekijän kaupan keskittymien lukumäärä kaupunkiseuduittain Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen ulkopuolella. Lähde: SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/2010. Keskustan ulkopuolisten kaupan keskittymien vähittäiskaupan työpaikkamäärä on suuri verrattuna vähittäiskaupan työpaikkamäärään varsinaisissa keskustoissa. Viidellä kaupunkiseudulla keskustojen ulkopuolisissa kaupan keskittymissä oli yhtä paljon tai enemmän työpaikkoja kuin keskusta-alueilla. Tällaisia seutuja olivat Jyväskylä, Joensuu, Lappeenranta, Porvoo ja Varkaus. 9

10 Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Keskustassa tai alakeskuksessa Kaupan keskittymässä keskustan ulkopuolella Muualla kuin keskustassa tai kaupan keskittymissä Kuva 9. Vähittäiskaupan työpaikkojen jakautuminen keskusta-alueille, keskustojen ulkopuolisiin vähintään 50 työntekijän kaupan keskittymiin ja muualle kaupunkiseudun alueelle. Työpaikkamäärä on monitoimipaikkaisten yritysten osalta arvio. Mukana ei ole maatalouskauppaa. Lähde: SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/2010. Suuret kaupan rakennukset Vähittäiskaupan suuryksiköistä ei ole olemassa kattavaa tietoaineistoa. Tilastokeskuksen yritysrekisteri sisältää tiedon kaupan toimipaikoista ja niiden henkilöstön suuruusluokasta, mutta ei pinta-alasta. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennustietojen perusteella tiedetään kunkin rakennuksen käyttötarkoitus ja kerrosala. SYKEssä on tehty suurten kaupan rakennusten poiminta yhdistämällä nämä kaksi aineistoa (liite 2). Poiminnassa on mukana myös paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa ja moottoriajoneuvokauppa (liite 3). Tarkoituksena on ollut hakea kaupan suuryksiköitä vastaavat rakennukset. Koska lähtöaineistoihin liittyy jonkin verran epätarkkuuksia, tässä ei väitetä, että aineistopoiminta vastaisi tarkalleen vähittäiskaupan suuryksikköjä, vaan puhutaan suurista kaupan rakennuksista. SYKEn tarkastelussa suuri kaupan rakennus määritettiin kaupan sijaintirakennuksen käyttötarkoituksen, kerrosalan ja henkilökunnan suuruusluokan perusteella. Mukaan on valittu rakennukset, joiden kerrosala on vähintään kerrosneliömetriä. Tilaa vaativan 10

11 erikoistavarakaupan, tavaratalokaupan (sisältää halpahalli-tyyppisen kaupan) ja moottoriajoneuvokaupan kohdalla suurelta kaupan rakennukselta edellytettiin pienempää henkilökuntamäärää (vähintään viisi työpaikkaa) kuin päivittäistavara- ja erikoistavarakaupassa (vähintään 20 työpaikkaa), jos kauppa sijaitsi myymälä- tai liikerakennuksessa tai muussa rakennuksessa, jonka saatettiin arvioida olevan pääasiallisesti kaupan käytössä. Jos kauppa sijaitsi sellaisessa rakennuksessa, jonka pääasiallinen käyttö oli muu kuin kauppa, rakennus otettiin mukaan suurten kaupan rakennusten aineistoon, jos kaupan työpaikkoja oli rakennuksessa vähintään 50. Koska sekä toimipaikka- että rakennustiedoissa on puutteita, tiedot ovat osin likimääräisiä. Merkittävä osa suurista kaupan rakennuksista on kuitenkin tarkistettu tapauskohtaisesti SYKEssä. Kuva 10. Suuret kaupan rakennukset, kaupan keskittymien ja keskusta-alueiden rajaukset Jyväskylän kaupunkiseudulla. SYKEn kokoamassa vuoden 2009 tilannetta vastaavassa aineistossa on yhteensä noin suurta kaupan rakennusta, joissa toimii noin myymälää. Suuret kaupan rakennukset sijaitsivat yhteensä noin 700 erillisessä kaupan keskittymässä tai sijaintipaikassa. Mukana luvuissa on myös tilaa vaativa erikoistavarakauppa ja moottoriajoneuvokauppa. Rakennuksen päätoimiala on määritetty työntekijämäärän perusteella. Päivittäistavarakauppa (elintarvikekauppa ja hypermarketit) oli päätoimialana noin 470 suuressa kaupan rakennuksessa, tavaratalokauppa noin 130 rakennuksessa, erikoistavarakauppa noin 220 rakennuksessa, tilaa vaativa erikoistavarakauppa noin 420 rakennuksessa, moottoriajoneuvokauppa noin 340 rakennuksessa, huoltoasemakauppa noin 20 rakennuksessa ja maatalouskauppa noin 40 rakennuksessa. 11

12 Päivittäistavarakauppa Tavaratalot ja halpahallit Erikoistavarakauppa ( ei tiva) Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa Moottoriajoneuvokauppa Maatalouskauppa Huoltoasemakauppa Kuva 11. Suurten kaupan rakennusten lukumäärä toimialaryhmittäin vuonna Lähde: SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/2010. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä myös paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa ja moottoriajoneuvokauppa tulevat siirtymäajan jälkeen kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen piiriin. Lakimuutoksen myötä suuryksikköä vastaavien rakennusten määrä tulee kasvamaan SYKEn tarkastelun perusteella lähes kaksinkertaiseksi. Suurissa kaupan rakennuksissa työskenteli SYKEn tarkastelun mukaan vuonna 2009 hieman vajaa puolet myymälöissä tapahtuvan vähittäiskaupan työntekijöistä. Suurten kaupan rakennusten yhteen laskettu kerrosala oli noin 10,5 miljoonaa neliömetriä. Keskimääräinen kerrosala oli noin neliömetriä. Erikoistavarakaupan suuret rakennukset ovat keskikooltaan yli kerrosneliömerin kokoisia eli huomattavasti suurempia kuin muiden toimialojen rakennukset. Erikoistavarakaupan rakennuksiin lukeutuvat tässä pitkälti muun muassa kauppakeskukset, joissa on monenlaista kauppaa, mutta erikoistavarakauppa kokonaisuudessaan on suurin työllistäjä. Suuret päivittäistavarakaupan ja tavaratalokaupan rakennukset ovat keskikooltaan noin kerrosneliömetriä. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suurten rakennusten keskikoko on jonkin verran pienempi, noin kerrosneliömetriä. Suuret maatalouskaupan, moottoriajoneuvokaupan ja huoltoasemakaupan rakennukset ovat keskikooltaan vielä tätä hieman pienempiä. Suurista päivittäistavarakaupan rakennuksista lähes puolet on kooltaan yli kerrosneliömetriä. Tavaratalokaupassa ja erikoistavarakaupassa, joka ei ole tilaa vaativaa, yli kerrosneliömetrin rakennusten osuus on vielä suurempi. Tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja moottoriajoneuvokaupan alalla suurista kaupan rakennuksista lähes puolet on kooltaan alle kerrosneliömetriä, ja yli kerrosneliömetrin rakennuksia on vain muutama. 12

13 Päivittäistavarakaupat ja hypermarketit Tavaratalot Erikoistavarakaupat ( ei tiva) Tilaa vaativat erikoiskaupat Autokaupat Maatalouskaupat Huoltoasemakaupat kerrosneliömetriä Kuva 12. Suurten vähintään kerrosneliömetrin kokoisten kaupan rakennusten keskikerrosala päätoimialaryhmittäin vuonna Mukana ovat vain ne rakennukset, joissa kauppa on oletettavasti pääkäyttötarkoitus. Lähde: SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/2010. Päivittäistavarakaupat ja hypermarketit Tavaratalot Erikoistavarakaupat Tilaa vaativat erikoiskaupat Autokaupat Maatalouskaupat Huoltoasemakaupat k-m k-m k-m k-m k-m k-m lukumäärä Kuva 13. Suurten, vähintään kerrosneliömetrin kokoisten kaupan rakennusten lukumäärä eri kokoluokissa ja päätoimialan mukaan. Mukana ovat vain ne rakennukset, joissa kauppa on oletettavasti pääkäyttötarkoitus. Lähde: SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/2010. Päivittäistavarakaupat ja hypermarketit Tavaratalot Erikoistavarakaupat Tilaa vaativat erikoiskaupat Autokaupat Maatalouskaupat Huoltoasemakaupat k-m k-m k-m k-m k-m k-m2 osuus Kuva 14. Suurten, vähintään kerrosneliömetrin kokoisten kaupan rakennusten jakautuminen kokoluokittain ja päätoimialan mukaan. Mukana ovat vain ne rakennukset, joissa kauppa on pääkäyttötarkoitus. Lähde: SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/

14 Kaupan toimialojen välillä on suuria eroja siinä, miten iso osa toimipaikoista sijoittuu suuriin kaupan rakennuksiin. Osuus on suurin hypermarket- ja tavaratalokaupassa sekä isojen supermarkettien, alkojen ja halpahallien toimialoilla. Erikoiskaupan toimialoista sijainti suuressa kaupan rakennuksessa on yleisin vaatekaupassa, huonekalukaupassa, viihde-elektroniikan kaupassa ja kenkäkaupassa. Myös rauta- ja autokaupan työntekijöistä yli puolet työskentelee suurissa kaupan rakennuksessa, vaikka kyseisten alojen toimipaikoista vain melko pieni osa sijaitsee suurissa kaupan rakennuksissa. 14

15 Suuressa kaupan rakennuksessa sijaitsevien osuus toimipaikoista toimialoittain Itsepalv.tavaratalot (yli 2500 m²) Tavaratalot (yli 2500 m²) Isot supermarketit (yli 1000 m²) Alkoholi- ja muiden juomien väh.k. Miesten vaatteiden vähittäiskauppa Pienoistavaratalot (enint m²) Huonekalujen vähittäiskauppa Vaatteiden yleisvähittäiskauppa Viihde-elektroniik. vähittäiskauppa Kalan, äyriäisten, nilv. väh.kauppa Jalkineiden vähittäiskauppa Laukkujen vähittäiskauppa Televiestintälaitt. vähittäiskauppa Lastenvaun. ja -tarvikk. väh.kauppa Kultasepänteosten ja kellojen väh.k Pelien ja leikkikalujen vähittäisk. Optisen alan vähittäiskauppa Paperi- ja toimistotarv. väh.kauppa Rauta-, rakenntarv. yleisväh.kauppa Supermark. (yli 400, enint 1000 m²) Taloustavaroiden vähittäiskauppa Moottoriajon. osien, varust. väh.k. Makeisten vähittäiskauppa Kosmet- ja hygieniatuott vähittäisk Naisten vaatteiden vähittäiskauppa Kirjojen vähittäiskauppa Luontaistuotteiden vähittäiskauppa Lastenvaatteiden vähittäiskauppa Apteekit Valokuvausalan vähittäiskauppa Lemm.el, niiden ruokien, tarv väh.k Keittiö-, sanit.kalust. väh.kauppa Kankaiden vähittäiskauppa Henk.autoj, kev. moott.ajon. väh.k. Polttoain. väh.kauppa automaateista Sähköisten kodinkon vähittäiskauppa Renkaiden vähittäiskauppa Maalien vähittäiskauppa Lihan ja lihatuotteiden vähittäisk. Moott.pyör. sekä niiden osien väh.k Tapettien ja lattianpääll. väh.k. Jäätelökioskit Lahjatav, askartelutarv. vähittäisk Kukkien vähittäiskauppa Terveydenhoitotarvikk. vähittäisk. Turkisten ja nahkavaatt. vähittäisk Urheiluväl., polkupyör. vähittäisk. Matk.vaun, muiden moott.ajon väh.k. Mattojen, verhojen vähittäiskauppa Muu päivittäistav. erik.vähittäisk. Elintarv.kioskit ym (enint. 100 m²) Kumi- ja muovitav. vähittäiskauppa Leipomotuotteiden vähittäiskauppa Veneiden ja veneilytarv. vähittäisk Muu rauta- ja rak.alan väh.kauppa Soittim. ja musiikkitarv väh.kauppa Sähkötarvikk. ja valais. väh.kauppa Tietokon. ja ohjelmistojen vähitt.k Puutarha-alan vähittäiskauppa Lankojen ja käsityötarvikk. väh.k. Huoltamotoiminta Muiden käytettyjen tav. väh.kauppa Muualla luokitt kotital.tarv väh.k. Valintamyym (yli 100, enint 400 m²) Hedelmien, marjojen, vihann. väh.k. Taideliikkeet Antikvariaattikauppa Musiikki-, videotallent. vähittäisk Huutokauppakamarit Lukkoseppä- ja avainliikkeet Muiden uusien tavar. vähittäisk. Kukkakioskit Antiikkiliikkeet Tupakkatuotteiden vähittäiskauppa Aikakausjulk. ja lehtien vähittäisk Lakkien ja hattujen vähittäiskauppa Kuva 15. Suurissa kaupan rakennuksissa sijaitsevien toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista toimialoittain. Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri. 15

16 Suuressa kaupan rakennuksessa sijaitsevien kaupan työpaikkojen osuus toimialoittain Tavaratalot (yli 2500 m²) Itsepalv.tavaratalot (yli 2500 m²) Isot supermarketit (yli 1000 m²) Huonekalujen vähittäiskauppa Rauta-, rakenntarv. yleisväh.kauppa Alkoholi- ja muiden juomien väh.k. Pienoistavaratalot (enint m²) Viihde-elektroniik. vähittäiskauppa Henk.autoj, kev. moott.ajon. väh.k. Vaatteiden yleisvähittäiskauppa Miesten vaatteiden vähittäiskauppa Lastenvaun. ja -tarvikk. väh.kauppa Moottoriajon. osien, varust. väh.k. Kosmet- ja hygieniatuott vähittäisk Pelien ja leikkikalujen vähittäisk. Lastenvaatteiden vähittäiskauppa Kirjojen vähittäiskauppa Muu päivittäistav. erik.vähittäisk. Kalan, äyriäisten, nilv. väh.kauppa Laukkujen vähittäiskauppa Sähköisten kodinkon vähittäiskauppa Naisten vaatteiden vähittäiskauppa Jalkineiden vähittäiskauppa Polttoain. väh.kauppa automaateista Maalien vähittäiskauppa Kumi- ja muovitav. vähittäiskauppa Taloustavaroiden vähittäiskauppa Kankaiden vähittäiskauppa Supermark. (yli 400, enint 1000 m²) Urheiluväl., polkupyör. vähittäisk. Veneiden ja veneilytarv. vähittäisk Apteekit Matk.vaun, muiden moott.ajon väh.k. Televiestintälaitt. vähittäiskauppa Luontaistuotteiden vähittäiskauppa Paperi- ja toimistotarv. väh.kauppa Optisen alan vähittäiskauppa Kultasepänteosten ja kellojen väh.k Lemm.el, niiden ruokien, tarv väh.k Makeisten vähittäiskauppa Tapettien ja lattianpääll. väh.k. Tietokon. ja ohjelmistojen vähitt.k Keittiö-, sanit.kalust. väh.kauppa Valokuvausalan vähittäiskauppa Renkaiden vähittäiskauppa Terveydenhoitotarvikk. vähittäisk. Moott.pyör. sekä niiden osien väh.k Jäätelökioskit Lahjatav, askartelutarv. vähittäisk Puutarha-alan vähittäiskauppa Lihan ja lihatuotteiden vähittäisk. Muu rauta- ja rak.alan väh.kauppa Muiden käytettyjen tav. väh.kauppa Leipomotuotteiden vähittäiskauppa Kukkien vähittäiskauppa Soittim. ja musiikkitarv väh.kauppa Elintarv.kioskit ym (enint. 100 m²) Turkisten ja nahkavaatt. vähittäisk Mattojen, verhojen vähittäiskauppa Lankojen ja käsityötarvikk. väh.k. Huutokauppakamarit Valintamyym (yli 100, enint 400 m²) Sähkötarvikk. ja valais. väh.kauppa Antiikkiliikkeet Huoltamotoiminta Lukkoseppä- ja avainliikkeet Taideliikkeet Hedelmien, marjojen, vihann. väh.k. Muualla luokitt kotital.tarv väh.k. Muiden uusien tavar. vähittäisk. Musiikki-, videotallent. vähittäisk Antikvariaattikauppa Tupakkatuotteiden vähittäiskauppa Aikakausjulk. ja lehtien vähittäisk Lakkien ja hattujen vähittäiskauppa Kukkakioskit Kuva 16. Suurissa kaupan rakennuksissa sijaitsevien toimipaikkojen työpaikkojen osuus kaikkien toimipaikkojen työpaikoista toimialoittain. Työpaikkamäärä on monitoimipaikkaisten yritysten osalta arvio. Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/

17 Paljon tilaa vaativan kaupan suuret yksiköt Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja moottoriajoneuvokaupan toimialoilla on molemmilla noin myymälää (molemmissa noin 12 prosentin osuus kaikista myymälässä tapahtuvan vähittäiskaupan myymälöistä). Lisäksi maatalouskaupassa on muutama sata myymälää. Tässä käytetty toimialaluokittelu on esitetty liitteessä 3. Paljon tilaa vaativa erikoistavarakaupan myymälöissä työskentelee noin 14 prosenttia myymälöissä tapahtuvan vähittäiskaupan työntekijöistä ja tilaa vaativien erikoistavarakauppojen osuus on noin 12 prosenttia myymälöissä tapahtuvan vähittäiskaupan liikevaihdosta. Moottoriajoneuvokaupoissa työskentelee noin 9 prosenttia myymälöissä tapahtuvan vähittäiskaupan työntekijöistä ja moottoriajoneuvokauppojen osuus on noin 18 prosenttia myymälöissä tapahtuvan vähittäiskaupan liikevaihdosta. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alalla noin myymälässä on vähintään viisi työntekijää ja noin 400 myymälässä vähintään kymmenen työntekijää. Moottoriajoneuvokaupoista noin 800 myymälässä on vähintään viisi työntekijää ja noin 300 myymälässä on vähintään kymmenen työntekijää. Toisin sanoen vain noin joka kymmenessä myymälässä on kymmenen työntekijää tai enemmän. Suurin osa myymälöistä on siis kooltaan pieniä. Noin 65 prosenttia paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan myymälöistä sijaitsee rakennuksessa, joissa ei ole muuta myymälää. Tässä tarkastelussa suureksi kaupan rakennukseksi määritellyn sijaintipaikan lisäksi paljon tilaa vaativan erikoiskaupan alalla on noin 90 sijaintirakennusta, jotka ovat myymälä- tai varastorakennuksia tai vastaavia ja rakennuksen kerrosala ylittää neliömetriä, mutta työntekijöitä on alle viisi. Tällöin voidaan pitää epävarmana sitä, kattaako kaupan toiminta rakennuksen koko pinta-alan. Vastaavanlaisia moottoriajoneuvokaupan rakennuksia on noin 70 kappaletta. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan sijaintirakennuksista vain noin 14 prosenttia on vähintään neliömetrin kokoisia ja henkilöstön suuruusluokaltaan vähintään viiden työntekijän suuruisia, mutta näissä rakennuksissa sijaitsee noin 57 prosenttia toimialan työpaikoista. Jos osuus lasketaan vain niistä sijaintirakennuksista, jotka eivät todennäköisesti ole yrittäjän asuinpaikkoja (muut kuin pientalot sijaintirakennuksena), osuus on noin 17 prosenttia ja työpaikkojen osuus 58 prosenttia. Osuudet on laskettu niistä rakennuksista, joiden kerrosala tiedetään. Moottoriajoneuvokaupan sijaintirakennuksista noin 11 prosenttia on vähintään neliömetrin kokoisia ja henkilöstön suuruusluokaltaan vähintään viiden työntekijän suuruisia, mutta näissä rakennuksissa työskentelee noin 52 prosenttia moottoriajoneuvokaupan työvoimasta. Jos osuus lasketaan vain niistä sijaintirakennuksista, jotka eivät todennäköisesti ole yrittäjän asuinpaikkoja (muut kuin pientalot asuinrakennuksena), osuus on noin 14 prosenttia ja työpaikkojen osuus 54 prosenttia. Osuudet on laskettu niistä rakennuksista, joiden kerrosala tiedetään. Suurten kaupan rakennusten yhdyskuntarakenteellinen sijoittuminen Suurten kaupan rakennusten sijoittumista on tarkasteltu suhteessa SYKEssä tehtyihin keskustaalueiden ja alakeskusten rajauksiin. Suurten kaupan rakennusten sijoittuminen keskusta-alueille tai alakeskuksiin vaihtelee hyvin paljon toimialan mukaan. Päätoimialaltaan päivittäistavarakaupan suurista kaupan rakennuksista 52 prosenttia sijoittui vuonna 2009 keskustoihin ja noin 25 prosenttia keskustojen läheisyyteen kilometrin etäisyydelle tai pieniin kirkonkyläkeskuksiin. Suurista tavaratalokaupan rakennuksista 44 prosenttia sijoittui keskustoihin ja noin 30 prosenttia keskustojen läheisyyteen kilometrin etäisyydelle tai kirkonkyläkeskuksiin. Tavaratalokauppaan kuuluvat tässä myös halpahallit, jotka sijaitsevat usein keskustojen ulkopuolella. Erikoistavarakaupan, joka ei ole 17

18 tilaa vaativaa, suurista kaupan rakennuksista keskustoihin sijoittui 79 prosenttia ja lisäksi yhdeksän prosenttia on keskustojen reuna-alueilla kilomerin etäisyydellä. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön kokoisista rakennuksista vain 16 prosenttia ja suurista moottoriajoneuvokaupan rakennuksista vain viisi prosenttia sijoittui keskustoihin. Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoistavarakauppa Paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa Moottoriajoneuvokauppa Maatalouskauppa Huoltoasemakaupppa Keskusta m m m Kirkonkyläkeskus Muualla Kuva 17. Suurten kaupan rakennusten sijoittuminen suhteessa keskusta-alueisiin koko maassa vuonna Tarkastelussa ovat mukana myös keskusta-alueiden puskurivyöhykkeet, erillisenä aluetasona pienet kirkonkyläkeskukset. Lähde: SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/2010. Pääosa, noin 64 prosenttia, yli kilometrin päässä keskustasta sijaitsevista suurista kaupan rakennuksista sijaitsi kaupan keskittymässä, joissa on vähintään 50 työpaikkaa. Suurista kaupan rakennuksista hyvin suuri osa, noin 89 prosenttia, sijaitsi 34 suurimmalla kaupunkiseudulla tai niiden lievealueella. Kaupunkiseutujen välillä on eroja suurten kaupan rakennusten yhdyskuntarakenteellisessa sijoittumisessa. Muutamilla seuduilla, kuten Mikkelin ja Varkauden seuduilla, kaikki suuret päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja erikoistavarakaupan rakennukset sijoittuivat keskustoihin tai keskustan läheiselle reunavyöhykkeelle Yli kilometrin päähän keskustoista sijoittuvien osuus on suuri muun muassa Tampereen, Hämeenlinnan ja Kemi-Tornion seuduilla. Suurista paljon tilaa vaativan erikoiskaupan ja moottoriajoneuvokaupan rakennuksista keskustassa sijaitsevien osuus oli suuri Oulun kaupunkiseudulla, jossa yli puolet tilaa vaativien toimialojen suurista kaupan rakennuksista sijaitsi keskustoissa tai enintään 500 metrin etäisyydellä. Monilla muilla seuduilla jopa yli kaksi kolmasosaa tilaa vaativien kaupan toimialojen rakennuksista sijaitsi yli kilometrin päässä keskustoista. Tällaisia seutuja olivat muun muassa Kuopio, Hyvinkää- Riihimäki ja Joensuu. Kouvolan seudulla yli kilometrin etäisyydellä keskustoista sijaitsi jopa yli 80 prosenttia suurista tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja moottoriajoneuvokaupan rakennuksista. 18

19 Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Suuret päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja erikoistavarakaupan rakennukset Keskusta m m m yli 1 km Suuret paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan, moottoriajoneuvokaupan ja huoltoasemakaupan rakennukset Keskusta m m m yli 1 km Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Kuva 18. Suurten kaupan rakennusten sijoittuminen suhteessa keskusta-alueisiin toimialaryhmittäin 34 suurimmalla kaupunkiseudulla vuonna Oikeanpuoleisessa diagrammissa ovat toimialat, jotka ovat paljon tilaa vaativia, ja vasemmanpuoleisessa ne, jotka eivät ole. Tarkastelussa ovat mukana myös keskusta-alueiden puskurivyöhykkeet, mutta ei pieniä kirkonkyläkeskuksia. Tarkastelussa ovat mukana myös keskusta-alueiden puskurivyöhykkeet, mutta ei pieniä kirkonkyläkeskuksia. Lähde: SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/2010. Suurten kaupan rakennusten sijaintia on tarkasteltu myös suhteessa eri liikkumismuotoihin tukeutuviin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin. Suurten kauppojen sijoittumisessa liikkumisvyöhykkeille erot toimialaryhmien välillä ovat suuret. Suurista erikoistavarakaupan rakennuksista noin 74 prosenttia sijaitsee keskustojen tai alakeskusten jalankulkuvyöhykkeellä, suurista tavaratalokaupan rakennuksista 54 prosenttia ja suurista päivittäistavarakaupan rakennuksista 46 prosenttia. Tilaa vaativan erikoiskaupan suurista sijaintirakennuksista jalankulkuvyöhykkeellä on 14 prosenttia ja moottoriajoneuvokaupoista 7 prosenttia. Tilaa vaativista kaupoista suurin osa sijoittuu jalankulkuvyöhykettä ympäröivälle reunavyöhykkeelle tai joukkoliikennevyöhykkeelle. Autovyöhykkeellä sijaitsevien osuus on suurin moottoriajoneuvokauppojen joukossa, noin 20 prosenttia ja tilaa vaativan erikoistavarakaupan toimipaikkojen joukossa, noin 18 prosenttia. 19

20 Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoistavarakauppa Paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa Moottoriajoneuvokauppa Maatalouskauppa Huoltoasemakauppa Keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhyke Jalankulkuvyöhykkeen reunavyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Muualla kaupunkiseudun alueella Kuva 19. Suurten kaupan rakennusten sijoittuminen suhteessa eri liikkumismuotoihin tukeutuviin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin toimialaryhmittäin 34 suurimmalla kaupunkiseudulla vuonna Liikkumisvyöhykkeet ovat vuosilta , ja osalta seutuja on käytössä vasta luonnosvaiheen rajaus. Muualla kuin liikkumisvyöhykkeillä sijaitsevat kaupat ovat joko uudella taajama-alueella tai kaupunkiseudun lievealueella paikassa, johon ei ole tehty liikkumisvyöhykemääritystä. Lähde: YKR/SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/2010. Suurten päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja erikoistavarakaupan (ei tilaa vaativa) rakennusten sijainti painottui valtaosalla kaupunkiseuduista keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhykkeille. Suurista seuduista jalankulkuvyöhykkeen osuus oli pienin Tampereella. Autovyöhykesijainnin osuus oli vähintään viidennes Joensuun, Rovaniemen, Imatran ja Heinolan seuduilla. Suurten tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja moottoriajoneuvokaupan rakennusten sijoittumisessa liikkumisvyöhykkeille on suuria eroja seutujen välillä. Suurimmilla seuduilla jalankulkuvyöhykesijainnin osuus on hyvin pieni, mutta jalankulun reunavyöhykkeellä sijaitsevia on runsaasti muun muassa Oulun, Jyväskylän ja Porin seuduilla. Lappeenrannan, Rauman ja Kokkolan seuduilla kaikki tai lähes kaikki suuret tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja moottoriajoneuvokaupan rakennukset sijaitsevat jalankulun reunavyöhykkeellä. Joukkoliikennevyöhykesijainti on hyvin yleinen Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Kotkan seuduilla, autovyöhykesijainti taas Joensuun, Porvoon ja Vaasan seuduilla. 20

21 Suuret päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja erikoistavarakaupan rakennukset Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhyke Keskustojen reunavyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Muualla Suuret paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan, moottoriajoneuvokaupan ja huoltoasemakaupan rakennukset Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhyke Keskustojen reunavyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Muualla Kuva 20. Suurten kaupan rakennusten sijoittuminen suhteessa eri liikkumismuotoihin tukeutuviin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin toimialaryhmittäin 34 suurimmalla kaupunkiseudulla vuonna Oikeanpuoleisessa diagrammissa ovat toimialat, jotka ovat paljon tilaa vaativia, ja vasemmanpuoleisessa ne, jotka eivät ole. Liikkumisvyöhykkeet ovat vuosilta , ja osalta seutuja on käytössä vasta luonnosvaiheen rajaus. Muualla kuin liikkumisvyöhykkeillä sijaitsevat kaupat ovat joko uudella taajama-alueella tai kaupunkiseudun lievealueella paikassa, johon ei ole tehty liikkumisvyöhykemääritystä. Lähde: YKR/SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri 3/2010, VTJ/VRK 4/

22 rakennusten kerrosala yhteensä Myymälärakennusten rakentaminen viime vuosikymmeninä Kaupparakentaminen on painottunut 2000-luvulla hyvin suuriin yksiköihin. Uusien, valmistuneiden kaupparakennusten kokoluokka on kasvanut nopeasti. Viime vuosina lähes puolet uudesta myymälärakennusten kerrosalasta on rakennettu erittäin suuriin yli kerrosneliömetrin rakennuksiin yli k- m k-m k-m k-m k-m rakennuksen valmistumisvuosi Kuva 21. Myymälä-, liike-, tavaratalo- ja kauppakeskusrakennusten yhteen laskettu kerrosala kokoluokittain ja valmistumisvuoden mukaan Lähde: VTJ/VRK 4/ luvulla valmistuneet myymälärakennukset sijaitsevat 34 suurimmalla kaupunkiseudulla ja 1980-luvulla valmistuneita huomattavasti useammin keskustojen ulkopuolelle. Autoriippuvaiselle vyöhykkeelle valmistui 2000-luvulla yhtä paljon kerrosalaa kuin keskustoihin ja alakeskuksiin yhteensä. Myös joukkoliikennevyöhykkeelle valmistuneen myymälärakennusten kerrosalan osuus on kasvanut. Sijoittumisessa ei ole suurta eroa erikokoisten myymälärakennusten välillä. Suurimmat myymälärakennukset sijoittuvat pienempiä hieman useammin keskustoihin tai alakeskuksiin. Yli neliömetrin myymälärakennusten kerrosalaa on rakennettu 2000-luvulla enemmän alakeskuksiin kuin pääkeskuksiin. 22

23 2000-luvulla valmistuneet 1990-luvulla valmistuneet 1980-luvulla valmistuneet Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan ja alakeskusten reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Muu joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Kuva 22. Vuosina valmistuneiden myymälärakennusten sijoittuminen eri liikkumismuotoihin tukeutuville yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille valmistumisvuosikymmenen mukaan. Lähde: YKR/SYKE, VTJ/VRK 4/2010. yli k-m k-m k-m k-m k-m k-m2 Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan ja alakeskusten reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Muu joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke KAIKKI Kuva 23. Vuosina 2000-luvulla valmistuneiden myymälärakennusten kerrosalan jakautuminen eri liikkumismuotoihin tukeutuville yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille kokoluokittain. Lähde: YKR/SYKE, VTJ/VRK 4/

24 Liite 1. Kaupan keskittymät Kaupan keskittymät on rajattu kaupan sijaintirakennusten perusteella seuraavasti. Kullekin kaupan sijaintirakennukselle on muodostettu puskurivyöhyke sen mukaan, miten paljon rakennuksessa on kaupan työntekijöitä yhteensä tai kerrosalaa, jos rakennuksen pääasiallinen käyttötapa on kauppa: 5 9 työntekijää 75 metriä työntekijää tai kerrosneliömetriä ja vähintään 5 työntekijää 100 metriä työntekijää tai kerrosneliömetriä ja vähintään 5 työntekijää 150 metriä työntekijää tai kerrosneliömetriä ja vähintään 5 työntekijää 200 metriä 100 työntekijää tai kerrosneliömetriä ja vähintään 5 työntekijää 250 metriä Liite 2. SYKEn vähittäiskaupan suuryksikköpoiminta Lähtöaineistot: a. Tilastokeskuksen yritysrekisterin myymälöissä tapahtuvan vähittäiskapan toimipaikat vuoden 2009 lopussa b. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennustiedot vuoden 2009 lopun tilanteesta c. ACNielsenin Myymälärekisteri 2008 Poimintakriteerit: A) Rakennuksessa vähintään 50 vähittäiskaupan työpaikkaa tai B) Rakennuksessa toimi vuoden 2008 lopussa ACNielsenin Myymälärekisterin perusteella päivittäistavarakaupan myymälä, jonka kokonaismyyntipinta-ala oli vähintään neliömetriä. Tällöin rakennuksen kerrosala on hyvin suurella todennäköisyydellä vähintään neliömetriä tai C) Kaupan sijaintirakennuksen kerrosala on vähintään neliömetriä, ja rakennuksen käyttötarkoitus on joku seuraavista: 111 Myymälähallit 112 Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset 119 Muut myymälärakennukset 162 Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset 163 Pysäköintitalot 164 Tietoliikenteen rakennukset 169 Muut liikenteen rakennukset 691 Teollisuushallit 692 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 699 Muut teollisuuden tuotantorakennukset 711 Teollisuusvarastot 712 Kauppavarastot 719 Muut varastorakennukset 941 Talousrakennukset 24

25 992 Muualla luokittelemattomat rakennukset 998 Muualla luokittelemattomat rakennukset 999 Muualla luokittelemattomat rakennukset Tämän lisäksi vaihtoehdossa C sijaintirakennuksessa kaupan työntekijämäärän tulee olla: - vähintään viisi, jos rakennuksessa toimivan kaupan pääasiallinen toimiala on moottoriajoneuvokauppa, tilaa vaativa erikoistavarakauppa tai huoltoasemakauppa. - vähintään 20, jos rakennuksessa toimivan kaupan pääasiallinen toimiala on päivittäistavarakauppa tai erikoiskauppa, joka ei ole tilaa vaativaa Näiden kolmen kriteerin lisäksi useita satoja toimipaikkoja on tarkistettu tapauskohtaisesti. Toimipaikkojen kohdistumista juuri myymälärakennukseen on korjattu SYKEssä käsin. Samassa osoitteessa voi olla useita rakennuksia, myymälärakennuksia, varastoja jne. Aineisto sisältää silti jonkin verran epätarkkuuksia eikä mukana ole kaikkea kaupan kerrosalaa. Liite 3. Paljon tilaa vaativan kaupan toimialat Viihde-elektroniikan vähittäiskauppa Rauta-, rakennustarvikkeiden yleisvähittäiskauppa Maalien vähittäiskauppa Keittiö- ja saniteettitilojen kalusteiden vähittäiskauppa Muu rauta- ja rakennusalan vähittäiskauppa Tapettien ja lattianpäällysteiden vähittäiskauppa Sähköisten kodinkoneiden vähittäiskauppa Huonekalujen vähittäiskauppa Veneiden ja veneilytarvikkeiden vähittäiskauppa Puutarha-alan vähittäiskauppa Lastenvaunujen ja -tarvikkeiden vähittäiskauppa Moottoriajoneuvokaupan toimialat Henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa Matkailuvaunujen ja muualla luokittelemattomien moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden vähittäiskauppa (pl. renkaat) Renkaiden vähittäiskauppa Moottoripyörien sekä niiden osien ja varusteiden vähittäiskauppa Huoltoasemakaupan toimialat Huoltamotoiminta Polttoaineen vähittäiskauppa automaateista Päivittäistavarakaupan toimialat Isot supermarketit (yli 1000 m²) Pienet supermarketit (yli 400 m², enintään 1000 m²) Valintamyymälät (yli 100 m², enintään 400 m²) Elintarvike-, makeis- ym. kioskit (enintään 100 m²) Itsepalvelutavaratalot (yli 2500 m²) Tavaratalot (yli 2500 m²) Pienoistavaratalot ja muut erikoistumattomat myymälät (enintään 2500 m²) 25

26 47210 Hedelmien, marjojen ja vihannesten vähittäiskauppa Lihan ja lihatuotteiden vähittäiskauppa Kalan, äyriäisten ja nilviäisten vähittäiskauppa Leipomotuotteiden vähittäiskauppa Makeisten vähittäiskauppa Alkoholi- ja muiden juomien vähittäiskauppa Tupakkatuotteiden vähittäiskauppa Jäätelökioskit Luontaistuotteiden vähittäiskauppa Muu päivittäistavaroiden erikoisvähittäiskauppa Erikoistavarakaupan, joka ei ole tilaa vaativa, toimialat Tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen vähittäiskauppa Televiestintälaitteiden vähittäiskauppa Kankaiden vähittäiskauppa Lankojen ja käsityötarvikkeiden vähittäiskauppa Mattojen ja verhojen vähittäiskauppa Sähkötarvikkeiden ja valaisimien vähittäiskauppa Kumi- ja muovitavaroiden vähittäiskauppa Taloustavaroiden vähittäiskauppa Soittimien ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa Lukkoseppä- ja avainliikkeet Muualla luokittelemattomien kotitaloustarvikkeiden vähittäiskauppa Kirjojen vähittäiskauppa Paperi- ja toimistotarvikkeiden vähittäiskauppa Aikakausjulkaisujen ja lehtien vähittäiskauppa Musiikki- ja videotallenteiden vähittäiskauppa Urheiluvälineiden ja polkupyörien vähittäiskauppa Pelien ja leikkikalujen vähittäiskauppa Naisten vaatteiden vähittäiskauppa Miesten vaatteiden vähittäiskauppa Lastenvaatteiden vähittäiskauppa Turkisten ja nahkavaatteiden vähittäiskauppa Lakkien ja hattujen vähittäiskauppa Vaatteiden yleisvähittäiskauppa Jalkineiden vähittäiskauppa Laukkujen vähittäiskauppa Apteekit Terveydenhoitotarvikkeiden vähittäiskauppa Kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppa Kukkien vähittäiskauppa Kukkakioskit Lemmikkieläinten, niiden ruokien ja tarvikkeiden vähittäiskauppa Kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa Taideliikkeet Valokuvausalan vähittäiskauppa Optisen alan vähittäiskauppa Lahjatavaroiden ja askartelutarvikkeiden vähittäiskauppa Muiden uusien tavaroiden vähittäiskauppa Antiikkiliikkeet Antikvariaattikauppa Huutokauppakamarit Muiden käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppa 26