Perusopetuksen oppilashuollon käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusopetuksen oppilashuollon käsikirja"

Transkriptio

1 Hyvä oppiminen syntyy hyvinvoivasta oppilaasta Perusopetuksen oppilashuollon käsikirja Sivistyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Sisältö 1. Johdanto Käsikirjan käyttäjälle Mitä oppilashuolto on? Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärvellä Oppilashuoltotyötä ohjaavat keskeiset lait Oppilashuollon moniammatilliset toimijat ja palvelut koulussa Koulunkäyntiavustajan tuki Kouluterveydenhuolto Koulukuraattoripalvelut Terveyskeskuspsykologi Kouluruokailu Koulukuljetus Oppilashuollon yhteistyötahot Terveyskeskuspäivystys Hyvinkään Kriisikeskus Hammashoito Nuorisoneuvola Nuorisopalvelut Kehitysvammahuolto Perheneuvola Perhetyö Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Päihdehuolto Lastenneurologian poliklinikka Lastenpsykiatrian poliklinikka Sairaalakoulut Nuorisopsykiatrian poliklinikka Lähipoliisi Puhe-, toiminta- ja fysioterapiapalvelut Muut toimijat Koti, koulu ja oppilas Kodin ja koulun yhteistyö Oppilaan asioiden käsittely huoltajien kanssa pidettävässä neuvottelussa Oppilashuoltoryhmä

3 6.1. Oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja tehtävät Kokouksen valmistelu Oppilashuoltoryhmän kokoontuminen Yksittäisen oppilaan asioiden käsittely oppilashuoltoryhmässä Oppilashuollon tuen tasot Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki -suunnitelma Oppilashuollon erityiskysymyksiä koulussa Oppilaan poissaolojen seuranta Koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen Kurinpito Päihteet ja päihteiden käyttö Lapsen kaltoin kohtelu ja perheväkivallan epäily Nivelvaiheyhteistyö Esiopetuksesta alkuopetukseen Alakoulusta yläkouluun Perusopetuksesta toiselle asteelle Eri kieli- ja kulttuuriryhmät Oppilashuollon rekisterit ja arkistot Kirjaamisvelvoite Salassapito ja tiedonsiirto Asiakas- ja potilasrekisterit ja arkistointi Oppilashuoltotoiminnan arviointi ja kehittäminen Oppilashuollon suunnitelma Kuntakohtainen arviointi ja kehittäminen Koulukohtainen arviointi ja kehittäminen LIITTEET Oppilashuollon lomakkeet Kaaviot ja taulukot Muut lomakkeet

4 3

5 1. Johdanto 1.1. Käsikirjan käyttäjälle Nurmijärven kunnassa on toiminut vuosina Opetushallituksen erityisavustuksella oppilashuollon kehittämishanke, jonka tuotoksena tämä käsikirja on syntynyt. Käsikirjan tavoitteena on yhtenäistää koulujen käytäntöjä niin, että perusopetuslain muutokset 642/2010 otetaan huomioon ( voimaan). Käsikirjaa ovat olleet kokoamassa hankkeen ohjausryhmän nimeämä kehittäjäryhmä, johon ovat kuuluneet opetuspäällikkö Kati Luostarinen, rehtori Arto Sinisalo, erityisopettaja Jyrki Lihr, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö, koulukuraattori Marianne Summanen, terveydenhoitaja Terhi Seppälä ja terveyskeskuspsykologi Riitta Jussila. Lisäksi käsikirjaa ovat kommentoineet hankkeen ohjausryhmä, koulujen rehtorit, oppilashuoltoryhmät sekä muut yhteistyötahot. Käsikirjan on toimittanut laatukoordinaattori Riikka Leikola. Huolenpito oppilaista kuuluu jokaisen koulun aikuisen tehtäviin Käsikirjassa avataan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä sekä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tasoja. Käsikirjassa esitellään ryhmämuotoista ja yksittäistä oppilasta koskevaa oppilashuoltotyötä. Lisäksi käsikirjassa esitellään varhaista tukea kouluilla, sen vaihtoehtoisia toteuttamismahdollisuuksia sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Kehittäjäryhmä on laatinut käsikirjan liitteeksi kaikkien koulujen käyttöön yhtenäiset oppilashuollon lomakkeet. Käsikirja sisältää lain mukanaan tuomia rajauksia ja määrittelyjä siitä, kuinka oppilashuoltoa tulee toteuttaa kouluissa. Yksi keskeisimmistä uudistuksista on se, että yksittäisen oppilaan asiaa saavat jatkossa käsitellä vain ne koulun työntekijät, joiden tehtäviin se välittömästi kuuluu. Tehty oppilashuoltotyö on kirjattava ja yhteistyö sekä tiedottaminen on hoidettava koulun toimesta. Lakiuudistus ohjaa oppilashuoltotyötä enemmän yksittäistä oppilaskohtaista työtä kohden, ja se edellyttää kouluilta oman oppilashuoltotyön uudenlaista organisoimista. 4

6 1.2. Mitä oppilashuolto on? Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa ja valtioneuvoston asetuksissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Huolen ilmaiseminen, avun ja tuen pyytäminen ja vastaanottaminen sekä verkostoituminen kertovat hyvästä ammatillisuudesta. Ne eivät ole huonon ammattitaidon tai heikkouden merkki. Perusopetus- ja lastensuojelulakien mukaan huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja siitä, että tämä suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävä on tukea kotien kasvatustyötä ja vastata oppilaiden kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäseninä. Oppilaan velvollisuus on osallistua opetukseen, suorittaa annetut tehtävät tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä sekä oppimista. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajille tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset ). 5

7 1.3. Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärvellä Nurmijärven kuntastrategian mukaisesti kunnan kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa turvataan asiakkaan osallisuus. Siinä asiakas/perhe on aina alusta lähtien mukana oman asiansa käsittelyssä. Yhteistyötä tukee huolen vyöhykkeistöön perustuva varhaisen avoimen yhteistyön malli. Yhteistyö alkaa, kun huolet ovat vielä pieniä. Tärkeää on, etteivät huolet pääse kasvamaan. Huolia hälvennetään antamalla oppilaalle ja hänen perheelleen riittävä ennaltaehkäisevä tuki. Tarvittaessa työntekijä voi konsultoida, oppilaan henkilöllisyyttä paljastamatta, tässä käsikirjassa esiteltäviä koulun työntekijöitä ja koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja. Huolen vyöhykkeistön käyttö Prosessi käynnistyy siten, että työntekijä jäsentää omaa huoltaan. Apunaan hänellä on huolten vyöhykkeistö (liitteenä 2.1.). Huolen puheeksi ottaminen Huolen arviointia seuraa huolen puheeksi ottaminen. Työntekijä tarjoaa tukea ja pyytää apua huolia huojentavan toiminnan käynnistämiseksi. Hän ei ala määritellä tilannetta tässä vaiheessa, ei edes siihen johtaneita syitä. Tukea huolen puheeksi ottamistilanteisiin saa esim. kunnassa säännöllisesti järjestettävissä koulutuksissa, joista tiedotetaan Myllyssä. Vaikeakin asia tulee ottaa huoltajien kanssa puheeksi, vaikkapa sanomalla: Hei. Olen huolestunut Liisan poissaoloista ja kotitehtävien tekemättä jättämisestä. Hän on ollut neljän viikon aikana poissa seitsemän päivää ja läksyt ovat olleet ainakin osittain tekemättä yhdeksän kertaa. Hän on kuitenkin käyttäytynyt hyvin ja saanut kokeista 8+ ja 9,5. Voisimmeko tavata ja yhdessä miettiä, miten voisimme koulussa ja kotona auttaa Liisaa? 6

8 Tulevaisuuden muistelu -verkostopalaveri Tulevaisuuden muistelu - verkostopalaverissa luodaan kuvaa oppilaan hyvästä tulevaisuudesta ja tehdään oppilasta tukeva suunnitelma. Neuvonpito tilataan verkostotyön koordinaattorilta. Verkostokonsultteja voi tilata myös alue- ja teemaneuvonpitoihin sekä erilaisiin työyhteisöjen suunnittelupalavereihin. Teemaneuvonpito soveltuu esimerkiksi koulukiusaamisen tai yläkouluun siirtymisen selvittelyihin. Läheisneuvonpito Läheisneuvonpidossa asiakas saa yhdessä läheistensä kanssa omista tarpeistaan ja voimavaroistaan lähtien ja viranomaisverkoston tuella arvioida ja etsiä ratkaisua omaan tilanteeseensa. Verkostotyön koordinaattori huolehtii sen järjestelyistä yhdessä koulutettujen koollekutsujien kanssa. Seurantapalaverin järjestäminen Ennakointidialogeissa ja läheisneuvonpidoissa voidaan sopia seurantapalaverin järjestämisestä muutaman kuukauden kuluttua. Siinä arvioidaan suunnitelman toteutumista ja tarvittaessa tarkennetaan tai muutetaan sitä. Hyvien käytäntöjen keskustelu ja Puimala Hykä eli hyvien käytäntöjen keskustelu ja Puimala pohjautuvat Huolen vyöhykkeistöön. Siinä osallistujat tulevat tietoisemmaksi omasta ja yhteisönsä hiljaisesta tiedosta, siirtävät hyviä ja toimivia työkäytäntöjä muillekin tahoille ja kehittävät käytäntöjä yhdessä. Hyvien käytäntöjen keskusteluja ja Puimaloita ohjaavat verkostokonsultit tai vaikkapa rehtori-opettaja -työparit. 7

9 Työyhteisön kriisikoulutus Työyhteisöille suunnattujen kriisikoulutusten tarkoituksena on lisätä työntekijöiden tietoutta erilaisista kriiseistä, kriisien ilmenemismuodoista ja niiden vaikutuksesta ihmiseen sekä vahvistaa työntekijöiden valmiuksia kohdata kriisissä olevia ihmisiä. Koulutus antaa valmiuksia ohjata apua tarvitsevia varsinaisen kriisiavun ja tuen piiriin. Verkostotyön koordinaattori vastaa kriisikoulutuksista yhdessä kouluttajien kanssa. Nurmijärven kunnassa on kaksi kriisikouluttajaa. Lisätiedot ja neuvonpitojen sekä koulutusten tilaukset: Nurmijärven kunnan verkostotyön koordinaattori Keskustie 2 A, PL Nurmijärvi puh

10 2. Oppilashuoltotyötä ohjaavat keskeiset lait Perustuslaki 6, 10, 16, 19, 22 Perusopetuslaki 29, 31 a (628/1998) Lastensuojelulaki 7, 8, 9, 25 (417/2007) Kansanterveyslaki 14 (66/1972) sekä laki kansanterveyslain muuttamisesta (626/2007) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 kohta 30 Henkilötietolaki Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta /380 Yksittäisen oppilaan näkökulmasta toimiva koulun oppilashuolto heijastuu oman kouluyhteisön arjen turvallisuutena ja riittävänä huolenpitona. 9

11 3. Oppilashuollon moniammatilliset toimijat ja palvelut koulussa 3.1. Koulunkäyntiavustajan tuki Nurmijärvellä opetuspäällikkö on osoittanut koulujen käyttöön oppilasmäärään perustuvan koulunkäyntiavustajaresurssin. Perusopetuslaissa tapahtuneista muutoksista johtuen jatkossa kunkin koulun avustajaresurssin tarvetta määriteltäessä joudutaan huomioimaan oppilasmäärän lisäksi yksilöllisesti kohdennettujen avustajapalveluiden tarpeet eri kouluissa. Rehtori osoittaa koulunkäyntiavustajapalvelun sitä tarvitsevalle oppilaalle koululle myönnetystä avustajaresurssista. Avustajapalvelujen kohdentamisessa selvitetään yksilö- ja ryhmäkohtaiset tarpeet. Lääkärinlausunnon ja mahdollisten muiden selvitysten perusteella arvioidaan avustajapalvelujen tarvetta opetuksen ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi. Oppilaan saamissa lääkärin- ja muissa asiantuntijalausunnoissa olevat kannanotot ovat oppilaan opetuksen järjestämistä varten tukena. Ennen kuin rehtori tekee päätöksen koulunsa avustajaresurssin jakamisesta, koulun oppilashuoltoryhmä käsittelee asian kokouksessaan. Rehtorin tulee seurata avustajapalveluiden oikeaa kohdentamista, kuten koulun muitakin järjestelyjä oppilaan tukemiseksi, pitkin lukuvuotta. Toiminnassa pyritään annettujen voimavarojen puitteissa mahdollisimman hyvää tulokseen. Tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan saama avustajapalvelu kirjataan oppilaalle pedagogisen arvion pohjalta laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan avustajapalveluista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Nurmijärven kunnassa on sovittu, että koulunkäyntiavustajat vastaavat myös pitkäaikaissairaiden oppilaiden lääkkeiden annostelemisesta ja antamisesta sekä muusta sairauteen liittyvästä avustamisesta koulupäivän aikana. Yksilöllisesti kohdennetut avustajapalvelut kirjataan tällöin oppilaalle laaditun HOJKS:iin tai oppimissuunnitel- 10

12 man liitteenä olevaan hoitosuunnitelmaan. Siinä tapauksessa, että oppilas opiskelee yleisen tuen piirissä, avustajapalvelut kirjataan hoitosuunnitelmaan. Pitkäaikaissairaita tai heihin rinnastettavia oppilaita ovat mm: diabetesoppilaat oppilaat, joilla on avanne oppilaat, joille tehdään alaraajahalvauksen seurauksena katetrointi kehitysvammaiset sokeat oppilaat liikuntavammaiset oppilaat monivammaiset oppilaat oppilaat, joilla on mahaletkuruokinta 3.2. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija ja vastaa hoitotyön asiantuntijana kouluterveydenhuollosta. Lisäksi hän vastaa oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraamisesta, arvioinnista ja edistämisestä. Terveydenhoitaja tapaa kaikki oppilaat vähintään kerran vuodessa kouluterveydenhuollon toimintaa ohjaavan asetuksen mukaisesti. Kouluterveydenhuolto osallistuu koulussa esiintyvien vaarojen ja haittojen arviointiin ja yhteisten toimintastrategioiden valmisteluun koskien mm. tapaturmien ja päihteidenkäytön ehkäisyä sekä kriisi-, väkivalta- ja kiusaamistilanteita sekä muita erityistilanteita osana oppilashuollon suunnitelmaa. Kouluterveydenhoitaja osallistuu koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden edistämisen seurantaan ja valvontaan oppilasnäkökulman kannalta. Kouluterveydenhoitaja osallistuu oppilaiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen asiantuntijana opetussuunnitelman valmisteluun, terveystietoon liittyvien asioiden käsittelyyn oppilasryhmissä sekä oppilashuollon toimintaan. Tavoitteena on oppilaan 11

13 hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltainen seuraaminen, arviointi ja tukeminen sekä ongelmien varhainen havaitseminen yhdessä koulun henkilökunnan ja huoltajien kanssa. Terveydenhoitaja seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä ja huolehtii seulontatutkimuksista. Hän vastaa kouluterveydenhuollon tiedottamisesta oppilaille, huoltajille ja opettajille, oppilaiden terveystapaamisista, oppilaskohtaisesta yhteistyöstä huoltajien ja opettajien kanssa sekä oppilaiden ja opiskelijoiden ohjaamisesta tarvittaessa koululääkärin tai muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin. Kouluterveydenhuollossa toteutetaan lapsen kehitysasteen mukaista terveysneuvontaa ja ohjausta. Koululääkäri tarkastaa oppilaat 1., 5. ja 8. luokalla. Koululääkärin toimialueeseen kuuluvat oppilaan kasvuun ja kehitykseen, koulunkäyntiin ja ammatinvalintaan liittyvät asiat. Koululääkärin vastaanotolla 8. luokalla kirjoitetaan nuorison terveystodistus (= mopokorttitodistus). Terveystarkastuksissa kartoitetaan fyysisen kasvun ja kehityksen lisäksi laajasti oppilaan psykososiaalista tilaa. Lisäksi tarvittaessa voi varata koululääkäriajan ehkäisyyn, mielenterveyteen ja päihdeongelmiin liittyvissä asioissa. Ajanvaraus tehdään kouluterveydenhoitajan kautta. Pääasiassa kuitenkin lääkärinhoitoa vaativat sairausasiat hoidetaan terveysasemalla omalääkärin vastaanotolla. Kouluterveydenhuoltoon ei sisälly varsinaista sairaanhoitoa, vain ensiavun antaminen tapaturmien ja äkillisen sairastumisen yhteydessä ja hoitoon ohjaus. Vastuu ensiavusta ja hoitoon ohjauksesta on kaikilla koulun aikuisilla. Sairastuneen lapsen hoidosta, sairaanhoidon järjestymisestä ja hoitoon viemisestä vastaa ensisijaisesti huoltaja. Terveysneuvonta Yksilö- ja ryhmäneuvontaa toteutetaan suunnitelmallisesti ja oppilaiden kehitykselliset tarpeet huomioiden kohdennettuna oppilaille ja heidän huoltajilleen painottaen kansanterveyden kannalta keskeisiä tekijöitä: tupakan, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö uni ja lepo hygienia liikunta 12

14 suun terveys painon hallinta ravitsemus seksuaalisuus tartuntataudit rokotukset Yksilö- ja ryhmäneuvonnassa kiinnitetään huomiota oman elämän hallintaan, ihmissuhteisiin, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaitojen ja itsehoidon oppimiseen sekä voimavarojen ja suojaavien tekijöiden vahvistamiseen. Vastaanotoilla kartoitetaan oppilaan sopeutuminen koulutyöhön perhetilanne, muutokset kotona, väkivalta ja päihdeongelmat, turvattomuus kaverisuhteet, itsetunto, aktiivisuus, motivaatio, oppimisvaikeudet, runsaat tai luvattomat poissaolot, provosoiva käyttäytyminen mahdollinen kiusatuksi joutuminen mahdolliset psyykkiset ongelmat (yksinäisyys, jännittyneisyys, levottomuus, masennus, psykosomaattiset oireet) harrastuneisuus, jatko-opintosuunnitelmat tietokonepelien, tv-viihteen ja viihde-elektroniikan käyttötottumukset Pitkäaikaissairauksien hoito koulussa Pitkäaikaissairaan lapsen koulupäivän aikana tarvitsemasta lääkityksestä ja hoidosta vastaa koulu. Mikäli astmaa, diabetesta, epilepsiaa tai muuta perussairautta sairastava oppilas tarvitsee koulupäivän aikana lääkitystä tai hoitotoimenpiteitä, koululla laaditaan vuosittain hoitosopimus (linkki lomakkeisiin liitteessä 3.1.) koulun ja huoltajien välillä. Sopimuksessa määritellään koulupäivän aikana annettava lääkitys ja hoitotoimenpiteet ohjeineen, vastuuhenkilö sekä varahenkilö, jotka toteuttavat hoitoa koulussa sekä sovitaan, missä lääkkeitä säilytetään. Silloin kun perussairaus edellyttää erityisruokavaliota, sopimuksen laatimiseen on hyvä kutsua mukaan myös koulun ruokapalvelun esimies. 13

15 Huoltajat ovat velvollisia toimittamaan koululle lapsen perussairauden hoitoon tarvittavat lääkkeet, hoitovälineet ja niihin liittyvät ohjeet sekä huolehtimaan siitä, että ne ovat ajantasaisia. Vastuuhenkilöt saavat terveydenhuollon ammattilaiselta (esim. diabeteshoitaja) perehdytyksen tehtävän hoitamiseen. Pitkäaikaissairaan lapsen hoito on omalääkärin tai erikoissairaanhoidon, ei koululääkärin vastuulla Koulukuraattoripalvelut _ja_sosiaalipalvelut/perheiden_tukeminen_ja_lasten_suojelu/koulukuraattoripalvelut Nurmijärven kunnassa koulukuraattoripalveluja tarjotaan tällä hetkellä ala- ja yläkoululaisille. Jokainen kuraattori toimii 2 4 koululla. Koulukuraattorin työpanos ja menetelmät vaihtelevat kouluittain riippuen oppilaiden tarpeista ja koulukuraattorin käytettävissä olevista resursseista. Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin. Koulukuraattori pyrkii asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisäämään heidän voimavarojaan ja etsimään myönteisiä ratkaisuja. Oppilaan opiskelu- ja elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sekä yksilö-, perhe- että kouluyhteisön tasolla. Koulukuraattorityössä kiinnitetään huomiota oppilaiden arjen sujumiseen, toimintakykyyn ja vuorovaikutussuhteisiin. Oppilaan etu koulun sosiaalityössä merkitsee sitä, että hänen sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeensa huomioidaan ja hän tulee kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Koulukuraattorin asiakkaaksi tullaan monista eri syistä. Yhteistä näille syille on huoli oppilaan koulunkäynnistä, kotiasioista tai muusta hyvinvoinnista. Kunnassa toimitaan varhaisen, avoimen yhteistyön mallin mukaisesti (ks. luku 1.3.). Oppilas voi tulla koulukuraattorin asiakkaaksi opettajan, huoltajien, oppilashuoltoryhmän tai omasta aloitteestaan. Hyvä käytäntö on yhteinen aloituspalaveri, jossa käydään avoimesti läpi oppilasta koskevat huolet tietoja saaden ja tukea tarjoten. Yhdessä sovitaan tavoitteista, toi- 14

16 mintatavoista ja vastuunjaosta: mitä kukin osapuoli voi tehdä lapsen hyväksi ja huolten hälventämiseksi. Jatkotoimina voivat olla esim. koulukuraattorin ohjaus- ja tukikeskustelut oppilaan ja/tai hänen perheensä kanssa, koulunkäyntijärjestelyt, seurantapalaverit koululla, ulkopuolisen vetämä verkostopalaveri tai oppilaan ja/tai hänen perheensä ohjaaminen koulun omien tai koulun ulkopuolisten tukitoimien piiriin. Tapaamisissa kuraattori kartoittaa oppilaan koulunkäyntiä, opiskelua ja oppimisympäristöä, oppilaan henkilökohtaista toimintakykyä, vointia ja jaksamista, perhe- ja kotitilannetta sekä kaverisuhteita, harrastuksia ja vapaa-ajan viettoa. Tavoitteena on oppilaan ja perheen voimavarojen ja toisaalta heidän elämässään olevien riskitekijöiden sekä oppilaan tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen. Ohjauskeskusteluissa haetaan ratkaisuja riskitekijöiden ja esteiden minimoimiseksi ja oppilaan voimavarojen ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Kuraattori toimii yhteistyössä oppilaan, perheen ja opettajan sekä tarvittaessa muun tukiverkoston, esim. lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Koulukuraattori tekee tarvittaessa myös lausunnon tai lähetteen esim. nuorisopsykiatrian poliklinikalle, perheneuvolaan tai perhetyöhön yhteistyössä kodin ja tarvittaessa yhdessä opettajan kanssa. Esimerkkejä työmenetelmistä Neuvottelut ja konsultaatiot: opettajien kanssa ovat olennainen osa päivittäistä yhteistyötä silloin, kun opettaja on huolestunut luokan tai oppilaan tilanteesta. Keskusteluissa mietitään koulun sisäisiä opetusjärjestelyjä tai muita käytännön ratkaisuja opetuksen tueksi. Samalla arvioidaan oppilaan muuta tuen tarvetta, suunnitellaan puheeksi ottamista sekä tarvittavaa yhteistyötä huoltajien kanssa. Huoltajien ohjaus ja neuvonta: Huoltajien kanssa etsitään ratkaisuja lasten ja nuorten elämään liittyviin asioihin kuten kasvatuskysymyksiin, pelaamiseen ja netin käyttöön, vapaa-ajanviettoon, päihteiden käyttöön ja seurusteluasioihin. Koulukuraattori Koulukuraattori tuo sosiaalityön näkökulmaa koulun toimintaan ja oppilashuoltoon. 15

17 voi tavata huoltajia koululla tai kotona, käydä sähköpostikeskustelua tai keskustella asioista puhelimessa vanhemman kanssa. Koululla kuraattori voi myös olla mukana toteuttamassa vanhempainryhmiä ja teemallisia vanhempainiltoja. Yksilökeskustelut: Yksilöllisissä tukikeskusteluissa koulukuraattorin kanssa oppilaat tulevat kuulluiksi. Heillä on mahdollisuus puhua itselleen tärkeistä asioista sekä käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan rauhassa aikuisen kanssa. Oppilailla on oikeus oppilashuollon palveluihin myös oppituntien aikana. Ryhmätoiminta: Tarvittaessa oppilaista voidaan muodostaa ryhmiä jonkun aiheen/teeman ympärille, kuten kiusaaminen, masentuneisuus tai sosiaaliset taidot. Ryhmien vetäminen toteutetaan usein työparin, esimerkiksi koulupsykologin, erityisopettajan tai terveydenhoitajan kanssa. Luokkatoiminta: Koulukuraattori voi osallistua myös koko luokan ryhmäyttämiseen toiminnallisin menetelmin yhteistyössä opettajan kanssa esim. ilmapiiri- ja kiusaamistilanteissa. Kuraattori on myös usein mukana 7. -luokkalaisten ryhmäyttämisessä. Ryhmäyttäminen voi tapahtua joko koulun tiloissa tai koulun ulkopuolella. Se toteutetaan yleensä monialaisena yhteistyönä luokanvalvojien, tukioppilaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kuten esim. nuoriso- ja liikuntatoimen tai seurakunnan työntekijöiden kanssa (katso luku 4.5). Luokassa koulukuraattori voi pitää myös esim. kiusaamiseen, ihmissuhteisiin, päihteiden käyttöön, kaltoin kohteluun ja mielenterveyteen liittyviä oppitunteja. 3.4 Terveyskeskuspsykologi Nurmijärvellä terveyskeskuspsykologien työalueena ovat neuvolat ja koulut. Työ painottuu ennaltaehkäisyyn. Psykologit ovat mukana koulujen oppilashuoltoryhmissä. Työ on laaja-alaista ja monimuotoista. Psykologit antavat konsultaatiota koulujen henkilökunnalle sekä neuvovat huoltajia lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Terveyskeskuspsykologien tehtäviin kuuluvat oppilaan psyykkiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät pulmat. Pulmatilanteita psykologi selvittelee keskustele- 16

18 malla oppilaan ja /tai huoltajien kanssa. Oppilas voi myös tarvita psykologin tutkimusta. Koulujen oppilashuoltoryhmissä pohditaan, millaista tukea oppilas tarvitsee ja miten tuki toteutetaan. Psykologin tutkimus voi olla tarpeellinen, kun oppilas ei ahkerasta työskentelystä ja erityisopetuksesta huolimatta opi odotusten mukaisesti koulun omat selvitykset eivät tunnu riittäviltä, esimerkiksi koulussa tulee epäily laajemmasta ongelmasta, jonka arviointiin erityisopettajan menetelmät eivät riitä koulu toivoo apua tukitoimien suunnitteluun koulu toivoo apua koulun ja kodin ristiriitojen selvittämiseen perhe, opettajat tai oppilas ovat huolissaan oppilaan oppimisessa tapahtuneista muutoksista oppilaan taidoissa on tapahtunut selvää taantumista toivotaan selvitystä koulun ulkopuolisten tuki- ja kuntoutuspalveluiden tarpeesta Psykologin tutkimus sisältää varsinaisten testimenetelmien lisäksi myös tietojen keräämistä oppilaan kanssa toimivilta tahoilta ja kodilta. Psykologinen tutkimus ei usein anna valmiita toimintamalleja eikä suoria vastauksia asioiden syy-seuraussuhteista. Oppilaan kehityksen suunnan arvioiminen saattaa vaatia psykologista seurantaa. Tukitoimien suunnittelu tapahtuu yhteistyönä koulun ja perheen kanssa Kouluruokailu Oppilaille tarjottu ateria sisältää pääruoan, salaatin, ruokajuoman, leipää ja kasvisrasvapohjaista ravintorasvaa. Vaihtelua kouluruokailuun tuovat erilaiset teemapäivät ja - viikot sekä juhlapyhiin kuuluvat ruokaperinteet. Nurmijärven ruokapalvelussa huomioidaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset ruoanvalmistuksessa, ruokalistasuunnittelussa ja elintarvikehankin- 17

19 Koululounaan tulisi kattaa kolmannes oppilaan päivittäisestä energian tarpeesta: sen avulla oppilaat säilyttävät vireytensä koulupäivän ajan. noissa. Erityisesti kiinnitetään huomiota suolan määrään sekä rasvan määrään ja sen laatuun. Ruokapalvelussa mietitään myös aktiivisesti keinoja, joilla jokaista oppilasta kannustetaan juomaan maitoa ja syömään nykyistä runsaammin kasviksia salaattina ja tuorepalana. Suurin osa oppilaista annostelee itsepalvelulinjastosta ruokansa itse, joten viimekädessä kouluruokailun ravitsemuksellisten tavoitteiden toteutuminen riippuu siitä, mitä oppilas lautaselleen valitsee. Ruokaa saa aina hakea lisää, ainoastaan kappaletavaroiden annosmäärää on rajoitettu. Tällöinkin oppilaat saavat hakea ruokaa lisää, mutta heitä ohjataan annostelemaan lautasensa oikein: lautasmallin mukaan ½ lautasesta täytetään kasviksilla, ¼ perunalla, riisillä tai pastalla ja ¼ pääruoalla. Kouluruokailun onnistuminen on koko koulun yhteinen asia. Erityisruokavaliot Ruokapalvelut valmistaa oppilaiden tarvitsemat lääketieteellisiin syihin perustuvat erityisruokavaliot sekä uskonnollisista tai eettisistä syistä rajoitetut ruokavaliot. Huoltajien tulee täyttää Ilmoitus erityisruokavaliosta lomake (linkki lomakkeelle liitteessä 3.1.) ja palauttaa se koulun keittiöhenkilökunnalle. Ruoka-aineallergioista, laktoosi-intoleranssista, keliakiasta ja diabeteksesta ilmoitukseen tulee liittää lääkärinlausunto ruokavalion tarpeesta. Elämänkatsomuksellisista syistä rajoitettuun erityisruokavalioon riittää huoltajan täyttämä ilmoitus. Ilmoitus erityisruokavaliosta on uusittava vuosittain aina lukuvuoden alussa elokuussa. Poikkeuksena ovat diabetekseen ja keliakiaan liittyvät ruokavaliot, joista riittää kerran kouluaikana tehty ilmoitus. Ruokavaliossa tapahtuneista muutoksista on tärkeää tehdä uusi ilmoitus. Lisäksi huoltajien toivotaan ilmoittavan oppilaan poissaoloista myös koulun keittiöön, jos oppilaalla on hyvin yksilöllinen erityisruokavalio. 18

20 3.6. Koulukuljetus Kunta järjestää peruskoulun oppilaille maksuttoman kuljetuksen tai avustaa oppilaan kuljettamista seuraavissa tapauksissa: Oppilas on luokalla ja hänen koulumatkansa on yli 3 km pitkä. Oppilas on luokalla ja hänen koulumatkansa on yli 5 km pitkä. Ilman kuljetusta matka on oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Ratkaisu tehdään asiantuntijalausunnon perusteella. Matka mitataan kotitontin portilta koulutontin portille lyhintä käyttökelpoista reittiä. Jos oppilas käy huoltajien hakemuksesta muuta kuin hänelle osoitettua lähikoulua, mahdollisen koulukuljetuksen järjestämisestä ja koulumatkakustannusten korvaamisesta päätetään erikseen osittain edellä esitetyistä perusteista poiketen. 19

21 4. Oppilashuollon yhteistyötahot 4.1. Terveyskeskuspäivystys Vakavan tapaturman tai sairauskohtauksen ilmetessä soitetaan aina hätänumeroon 112 ja toimitaan hätäkeskuksen ohjeiden mukaan. Muun äkillisen hoidon tarpeen ilmetessä soitetaan Kirkonkylän terveysasemalle, joka päivystää klo 8:00-22:00. Puhelinnumero klo 8:00 15:00 (09) ja klo 15:00 22:00 (09) Yöaikaan päivystys on Hyvinkään sairaalassa puh. (019) Puhelimitse tehdään hoidon tarpeen arvio ja annetaan toimintaohjeet. Mikäli todetaan tarve tuoda oppilas päivystyshoitoon, mukaan lähtee aina saattajaksi aikuinen. Oppilaalle ja saattajalle tilataan kuljetus oman alueen kuljetusyrittäjältä ja Kaikilla koulun aikuisilla on vastuu oppilaan turvallisuudesta siihen saakka, kunnes vastuu hoidosta on siirtynyt huoltajalle. ilmoitetaan asiasta kuljetussuunnittelijalle. Ennen päivystykseen lähtemistä tai välittömästi sen yhteydessä ilmoitetaan asiasta oppilaan huoltajalle. Huoltaja velvoitetaan tulemaan oppilaan luo päivystyspisteeseen tai sovitaan hänen ja mukaan lähtevän aikuisen kanssa siitä kuka on oppilaan luona päivystyksessä. Oppilasta ei siis saa lähettää yksin eikä jättää yksin päivystykseen, koska siellä joissakin tapauksissa saattaa kulua aikaa ennen lääkäriin pääsyä. Hoidon tarve määrittelee päivystyksessä kiireellisyyden ja joissakin tapauksissa voivat myös lapset ja nuoret joutua odottamaan jonkin aikaa hoitoon pääsyä. Mikäli tapaturman vuoksi tarvitaan todistusta vakuutuslaitosta varten esim. rikkoutuneista silmälaseista, tapahtuman nähnyt aikuinen tekee kirjallisen vapaamuotoisen kuvauksen siitä, mitä on tapahtunut. Lääkäri, sairaanhoitaja tai kouluterveydenhoitaja ei voi kirjoittaa todistusta muusta kuin aiheutuneesta näkyvästä ja todettavasta vam- 20

22 masta tai terveyshaitasta. Päivystykseen tai kouluterveydenhoitajalle ei tarvitse tulla muuten kuin terveydellisistä syistä, jolloin lausunto vakuutusyhtiölle voidaan kirjoittaa Hyvinkään Kriisikeskus Hyvinkään Kriisikeskus tarjoaa apua erilaisissa elämänkriiseissä, kuten ihmissuhteisiin liittyvissä ongelmissa. Kriisin voi myös aiheuttaa esimerkiksi oma tai läheisen vakava sairastuminen, avioero, seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, päihdeongelma tai muu vaikea elämäntilanne, jossa aikaisemmat kokemukset ja opitut toimintatavat eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen ja käsittelemiseen. Kriisiapua tarjoavat koulutetut ammattihenkilöt. Kriisiapu on lyhytkestoista auttamista, jota tarjotaan 1-5 kertaa. Tämän jälkeen kriisiapua saanut henkilö ohjataan tarvittaessa eteenpäin saamaan jatkohoitoa. Kriisiapua saa varaamalla ajan puhelimitse Hyvinkään Kriisikeskuksesta. Kriisikeskukseen voi hakeutua nimettömänä ja ilman lähetettä. Palvelu on maksutonta. Hyvinkään Kriisikeskuksen puhelinpäivystys- ja ajanvarausnumeron saa mm. oppilashuoltoryhmän jäseniltä. Koulutettujen vapaaehtoisten puhelinpäivystysaika tiistaisin klo 16:30-19:30 numerossa (019) tai Kriisipäivystys Hyvinkään Kriisikeskuksen ylläpitämä kriisipäivystys tarjoaa kriisiapua traumaattisen tapahtuman kokeneille ihmisille. Traumaattisella tapahtumalla tarkoitetaan esimerkiksi läheisen kuolemaa, itsemurhaa/itsemurhayritystä, raiskausta, ryöstöä, onnettomuutta tai vakavaa läheltä piti -tilannetta. 21

23 Kouluilla on aina oltava oma kriisivalmius, jota Hyvinkään kriisikeskus voi täydentää. Lähtökohtana on lisäksi, että ensisijassa toimitaan kunnan peruspalveluiden ja oppilashuollon terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstön tuella. Vakavissa tilanteissa kriisiavun tilaaminen Hyvinkään kriisikeskuksesta asiakkaille tapahtuu ainoastaan kunnan henkilöstön välityksellä, samoin hätäkeskus, poliisi ja seudullinen sosiaalipäivystys voivat pyytää asiakkailleen kriisiapua. Edellä mainitut työntekijät välittävät asiakkaan kriisiavun tarpeen Hyvinkään kriisikeskukseen, joka lähestyy asiakasta puhelimitse. Kriisiapua voi saada myös virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin. Kriisiapu on asiakkaille maksutonta kunnan järjestämää palvelua. Kriisiavun ohjeistus viranomaisille Mitä aikaisemmin kriisiapua saa, sitä paremmat ovat selviytymismahdollisuudet! Kun ihminen on kokenut traumaattisen kriisin, hän voi selviytyäkseen tarvita kriisiapua. Kriisissä oleva ihminen ei välttämättä pysty hakemaan itse apua, joten viranomaisten tulee tarjota apua aktiivisesti ja hoitaa kriisiavun käytännön järjestelyt asiakkaan puolesta. Asiakas päättää itse yhteydenoton jälkeen ottaako hän vastaan kriisiapua. Muista tarjota kriisiapua uhrin lisäksi myös tämän omaisille tai muille läheisille. Myös sinä tai työtoverisi voitte tarvita kriisiapua haasteellisen työtehtävän jälkeen. Toimi näin: Kysy asiakkaalta lupa ottaa yhteyttä kriisipäivystäjään, joka ottaa yhteyttä suoraan asiakkaaseen. Alaikäisten kohdalla on oltava huoltajien suostumus kriisityön käynnistämiseen. Soita kriisipäivystäjälle viranomaisnumeroon, joka on rehtorilla. Kriisipäivystykseen saa yhteyden myös hätäkeskuksen 112 kautta. Viranomaisnumero päivystää maanantaista torstaihin klo 8:00 24:00 ja perjantai klo 8:00 - sunnuntai klo 24:00. 22

24 Asiakas voi ottaa itse yhteyttä kriisikeskukseen ainoastaan ma, to, la puhelinpäivystysaikana klo 12:00 14:00 puh Kriisipäivystyksen työntekijät ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka ovat saaneet kriisityöhön erityiskoulutusta. Osa työntekijöistä pystyy työskentelemään viittomakielellä ja vaihtoehtoisilla kommunikointimenetelmillä. Työntekijät ovat salassapitovelvollisia Hammashoito n/koululaisten_7_-_16_v._hammashoito Oppilaat kutsutaan luokkatarkastuksiin koulun kautta 1., 3., 5., 7. ja 8. luokilla. Oppilaat käyvät luokkatarkastuksissa hammaslääkärillä, joka määrittelee yksilöllisen hoitovälin. Lisäksi 2., 6. ja 9. luokille pidetään koulussa suun terveydenedistämistunti ja 4 -luokkalaiset kutsutaan hammashoitolaan huoltajan kanssa yksilölliselle terveydenedistämiskäynnille, jossa neuvotaan ja ohjataan suun omahoitoa. Oppilaat kuljetetaan tarkastukseen niiltä kouluilta, jotka eivät sijaitse kävelymatkan päässä hammashoitolasta. Jatkohoito- ja oikomishoitokäyntien kuljetuksista ja muista järjestelyistä vastaavat huoltajat. Huoltajan läsnäolo hoitokäynnillä on toivottavaa. Alle 18 -vuotiaille hammashoito on maksutonta. Särky- tai tapaturmatapauksissa otetaan yhteyttä keskitettyyn ajanvaraukseen maanantaista perjantaihin klo 7:30 15:00 puh. (09) Ohjeita hammastapaturmaan osoitteessa: Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola palvelee alle 20-vuotiaita nuoria, jotka eivät ole opiskelu- tai työterveyshuollon piirissä sekä oppilaita koulujen loma-aikoina. Nuorisoneuvola tarjoaa 23

25 terveystarkastuksia ja -neuvontaa nuorison terveystodistuksen ajokorttia, armeijaa ja ammattia varten seurustelu-, seksi- ja ehkäisyneuvontaa rokotuksia ja tietoa tartuntatautien ehkäisystä keskustelua ja tukea arkielämän asioissa, muutoksissa ja ongelmissa opiskeluun, tulevaisuuteen ja terveyteen liittyvää keskustelua Nuorisoneuvoloissa on avoimet ovet ilman ajanvarausta maanantaista perjantaihin klo 10:00 11:30. Muut ajat ajanvarauksella. Ajanvaraus ja nettineuvonta maanantaista perjantaihin klo 12:00 13:00. Nurmijärven kirkonkylän alue: Nurmijärven yhteiskoulu: Terveydenhoitaja puh Klaukkalan alue: Klaukkalan yläaste: Terveydenhoitaja puh Rajamäen alue: Rajamäen yläaste ja lukio: Terveydenhoitaja puh Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tekee tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa: Kaksipäiväistä äxäriryhmäytysmenetelmää voi käyttää esimerkiksi ryhmähengen nostatukseen. Vetäjät toimivat työparina: esim. nuoriso-ohjaaja ja opettaja. Ryhmäytyspäivät Nuorisopalvelut ovat säännöllisesti mukana seitsemäsluokkalaisten ja tukioppilaiden toiminnallisissa ryhmäytymispäivissä. Mikäli yksittäisellä luokalla tai muulla pienryhmällä on ongelmia esim. kiusaamisesta, levottomuudesta, huonosta luokkahengestä johtuen, nuorisopalveluilta on mahdollisuus tilata toiminnallinen päivä. Päivän aikana pyritään (mahdollisuuksien mukaan koulu- 24

26 ympäristön ulkopuolella) yhdessä tekemisen ja olemisen avulla vaikuttamaan näihin ongelmiin. Koulukahvilat Nuoriso-ohjaajat ovat yhtenä aamuna viikossa Klaukkalan yläasteella, Rajamäen yläasteella ja Nurmijärven yhteiskoululla pitämässä kahvilaa, jossa kuunnellaan nuorten asioita, mahdollisia ongelmia ja ilmiöitä. Kahvilatoimintaa kehitetään yhdessä seurakunnan nuorisotyön kanssa. Kantti kestää -viikot Kantti kestää -viikot ovat päihdevalistusta 6 -luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen: pääpaino on alkoholissa ja tupakassa, mutta viikon aikana puhutaan myös huumeista, kiusaamisesta, tunteista ja yleensä nuoruudesta. Opettajat eivät osallistu oppitunneille, jotta oppilaiden olisi helpompi puhua käsiteltävistä aiheista. Mikäli keskusteluissa nousee esiin jotakin hälyttävää yksilö- tai yleisellä tasolla, asiat viedään opettajan ja muiden tarpeellisten tahojen tietoon. Kantti kestää -viikkoihin kuuluvat alueelliset vanhempainillat, joihin myös luokkien opettajat kutsutaan. Yksittäiset tapaukset Nuoriso-ohjaajat kohtaavat nurmijärveläisiä nuoria nuorisotiloissa, jotka ovat auki neljänä iltana viikossa. Avoimissa nuortenkerhoissa esiin nousseet ongelmat ja ilmiöt on tuotu esiin mm. alueellisten, monialaisten työryhmien kokouksissa tai tarvittaessa olemalla suoraan yhteydessä muihin tahoihin, kuten kouluun. Omin jaloin -menetelmä Omin jaloin -menetelmä on ehkäisevän lastensuojelun menetelmä, jonka avulla pyritään varmistamaan varhainen, avoin yhteistyö ja tuki nuorelle ja tämän perheelle. Menetelmällä tuetaan nuorta ymmärtämään omien valintojen vaikutus nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Menetelmä otetaan vähitellen käyttöön Nurmijärvellä vuosien aikana. 25

27 Monialaiset alueelliset työryhmät Ryhmiin kuuluu koulukuraattoreita, rehtoreita, lähipoliiseja ja terveydenhuollon henkilökuntaa sekä muita nuorten parissa työskenteleviä tahoja. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja niissä jaetaan tietoa alueen ilmiöistä. Vanhempainillat Tarvittaessa alueen nuoriso-ohjaaja voi osallistua koulujen vanhempainiltoihin tai olla mukana suunnittelemassa esim. johonkin teemaan liittyvää vanhempainiltaa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnassa mukana oleviin oppilaisiin liittyvä tarpeellinen tieto siirretään koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välillä Kehitysvammahuolto _ja_sosiaalipalvelut/vammaispalvelut/kehitysvammahuolto Kehitysvammaneuvola Kehitysvammaiset oppilaat käyvät säännöllisesti, 1-3 vuoden välein, kehitysvammalääkärin vastaanotolla joko Rinnekodin poliklinikalla tai Rinnekodin erikoislääkärin vastaanotolla Kivenpuiston koululla (= kehitysvammaneuvolan vastaanotto). Kehitysvammaneuvolassa laaditaan oppilaalle kuntoutussuunnitelma. Suunnitelman tekoon osallistuu oppilas itse, hänen huoltajansa, erikoislääkäri, mahdolliset terapeutit, opettaja, kehitysvammahuollon sosiaaliohjaaja ja kouluterveydenhoitaja sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Kehitysvammaneuvolaan liittyvissä asioissa yhteydenotot: sosiaaliohjaaja puh terveydenhoitaja puh

28 Nurmijärven kunnan kehitysvammahuollon palvelut aamu- ja iltapäivähoito (Aleksi) tilapäishoito työ- ja päivätoiminta tuettu työllistyminen asumispalvelut muut palvelut ostopalveluna esim. kehitysvammaneuvola, perhehoito, leiritoiminta Päivähoito Aleksi Päivähoito Aleksi on tarkoitettu Kivenpuiston koulun kehitysvammaisille ja autistisille oppilaille, jotka eivät selviydy yksin kotona koulupäivän jälkeen. Päivähoito toimii koulun tiloissa ja on alle 16 -vuotiaille maksutonta. Iltapäivähoitoaika on klo 12:00-16:30, aamuhoitoa järjestetään tarvittaessa. Koulujen loma-aikoina päivähoito on avoinna klo 7:30-16:30. Heinäkuussa päivähoito on suljettu neljä viikon ajan. Hoitoon haetaan maaliskuun aikana hakulomakkeella, johon on liitetty lääkärintodistus oppilaan diagnoosista. Lomakkeen saa Aleksin vastaavalta ohjaajalta. Mikäli hoidon tarve ilmaantuu lukuvuoden aikana, otetaan mahdollisimman pian yhteyttä päivähoidon vastaavaan ohjaajaan puh Palveluohjaus Palveluohjauksen tehtävänä on kartoittaa yhdessä perheen kanssa kehitysvammaisen henkilön tarvitsema palvelukokonaisuus ja laatia yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa palvelusuunnitelma, jossa määritellään ne palvelut ja tukitoimet, joita perhe ja kehitysvammainen henkilö tarvitsevat selviytyäkseen arjessa. Palveluohjausta hoitavat sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Seuraavissa asioissa yhteys sosiaaliohjaajaan puh tilapäishoito asumisvalmennus leirit 27

29 erityishuoltoon kuuluvat kuljetuspalvelut tukihenkilötoiminta Rinnekodin poliklinikkakäynnit Sosiaaliohjaaja osallistuu kehitysvammaneuvolan vastaanotoille ja tekee omille asiakkailleen palvelusuunnitelman, tarvittaessa yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa. Seuraavissa asioissa yhteys sosiaalityöntekijään puh. (09) klo 11:00-12:00 kehitysvammaisten vakituista asumista koskevat asiat vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut työ- ja päivätoiminta vammaispalvelulain mukaiset palvelut (mm. henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt) Sosiaalityöntekijä tekee omille asiakkailleen palvelusuunnitelman, tarvittaessa yhteistyössä sosiaaliohjaajan kanssa Perheneuvola _ja_sosiaalipalvelut/ajanvaraus_ja_yhteystiedot/perheneuvola Perheneuvola palvelee alle 13 -vuotiaita oppilaita ja heidän perheitään lasten kasvatukseen ja kehitykseen, käyttäytymiseen ja tunneelämään liittyvissä pulmissa perheen elämänkaareen liittyvien kriisien selvittelyssä vanhemmuuden ja perheen sisäisten suhteiden ongelmatilanteissa Huoltajat varaavat ajan perheneuvolaan itse, mutta koulun oppilashuoltoryhmä voi tehdä myös lähetteen. Käytännöksi on sovittu, että kirjalliseen lähetteeseen perheneuvola vastaa kirjallisella palautteella. Samoin on sovittu, että jos lähete on tehty ja perhe ei itse ota yhteyttä perheneuvolaan ajan varaamiseksi, perheneuvolan toimistonhoitaja lähettää 2 kk kuluttua lähetteen takaisin tiedoksiantona asiasta. Mikäli 28

30 lähete on tehty, kartoituskäynnin jälkeen perheneuvola ilmoittaa kirjallisesti lähettäneelle taholle käynnistä sekä siitä, mitä siinä on sovittu. Perheneuvolaan ilmoittautumisen jälkeen perheelle annetaan (noin 1-2 kuukaudessa) ns. kartoitusaika, jolloin paneudutaan tilanteeseen tarkemmin. Mikäli oppilas tai perhe tarvitsee pidempää työskentelyä, he jäävät jonoon, josta asiakkuuteen otetaan kiireellisyys ja jonotusaika huomioon ottaen. Kriittiset tilanteet pyritään huomioimaan, mutta kriisiaikoja perheneuvolassa ei ole. Perheneuvola toimii perheen tilanteen ja tarpeen mukaan räätälöidysti. Sekä käynneillä että puhelimitse annettavan neuvonnan lisäksi on mahdollista paneutua perheen pulmatilanteisiin erilaisten tutkimusten avulla. Mahdollinen hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä perheen kanssa ja hoitomuotoina ovat yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäterapiat, hoidollinen seuranta sekä vanhempien ohjaus ja neuvonta. Perheneuvolassa on käytettävissä myös oma konsultoiva lastenpsykiatri perheneuvolan asiakkaille. Perheen suostumuksella tehdään yhteistyötä koulun kanssa tarpeellisen tuen varmistamiseksi oppilaalle. Myös koulu voi tehdä aloitteen yhteisneuvottelusta. Koulun työntekijöillä on mahdollisuus konsultoida perheneuvolaa myös puhelimitse psykologien ja sosiaalityöntekijöiden puhelinaikoina maanantaisin klo ja tiistaista torstaihin klo 11 12, yhteystiedot verkkosivuilla. Konsultoinnin voi tehdä lapsen henkilöllisyyttä paljastamatta. Liitteenä 2.2. on perheneuvolan toimintaprosessia kuvaava kaavio. Ajanvaraus Toimistonhoitajalta maanantaista torstaihin klo 9:00 12:00 puh Perhetyö _ja_sosiaalipalvelut/ajanvaraus_ja_yhteystiedot/perhetyo Ennaltaehkäisevä perhetyö on avointa yhteistyötä ja matalan kynnyksen palvelua lapsiperheille. Perhetyö on koko perheen tukemista mm. arjen hallinnassa, perheen 29

31 sisäisessä vuorovaikutuksessa, vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa sekä lapsuus- ja nuoruusiän haasteissa. Perhetyöhön voi olla yhteydessä perhe tai oppilas itse, perheen läheiset, koulu tai muut yhteistyötahot. Ennaltaehkäisevän perhetyön prosessi Huolen herätessä työntekijä peruspalveluissa ottaa sen puheeksi ensimmäiseksi perheen kanssa varhaisen avoimen yhteistyön mallin mukaan. Jos huoli on edelleen olemassa työntekijän tehtyä voitavansa, perheelle voidaan tarjota mahdollisuutta selvittää perhetyön apumahdollisuuksia. Tällöin työntekijä tekee perhetyölle kirjallisen tilauksen. Työntekijä voi myös kutsua perhetyöntekijät kertomaan työskentelystä perheelle ennen perhetyön tilaamista. Perhetyö alkaa yhteisellä aloituspalaverilla, johon osallistuvat perhe, tilaaja ja perhetyöntekijät. Perheen kanssa tehdään suunnitelma, jossa sovitaan työn tavoitteista ja kestosta. Tapaamiskertojen määrä ja sisältö määräytyvät jokaisen perheen kohdalla yksilöllisesti, kuten myös tilaajan rooli ja osallisuus. Perhettä autetaan löytämään voimavaransa ja hyödyntämään läheisverkostosta saatava tuki. Perheen luvalla tehdään yhteistyötä myös muiden perheessä toimivien tahojen kanssa. Jos tilaaja on ollut mukana työskentelyssä, hänet kutsutaan mukaan väli- ja loppuarviointiin. Jos yhteistä palaveria ei ole ollut, perhe tai perhetyöntekijä ilmoittaa tilaajalle työskentelyn päättymisestä. Perhetyö voi olla myös konsultatiivista, esim. vanhempien ohjausta ja tukemista. Perhetyö alakoulussa Perhetyö on alkanut syksyllä 2010 Rajamäen koululla yhteistyössä koulun sosiaalityön kanssa. Perhetyö on tarkoitettu alakouluikäisille ja heidän perheilleen. Koulukuraattori tilaa perhetyötä tilanteissa joissa kuraattorityöskentely oppilaan ja perheen kanssa ei riitä vaan tarvitaan tiiviimpää kodin kanssa tehtävää työtä. Yhteydenotot puh

32 Nuorisoperhetyö Nuorisoperhetyö on tarkoitettu vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Työskentelyllä tuetaan vanhempien ja nuorten välistä vuorovaikutusta sekä autetaan nuorta ja perhettä ymmärtämään ja käsittelemään nuoruusiän tuomia haasteita. Yhteydenotot puh tai 4089 tai 4095 Linkki perhetyön tilauslomakkeelle on liitteessä Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu _ja_sosiaalipalvelut/perheiden_tukeminen_ja_lasten_suojelu Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen kasvu ja kehitys, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. Lastensuojelussa lapsen etu on ensisijalla: lapsella on oikeus erityiseen suojeluun, turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1 ). Lastensuojelun palvelut ovat avun tarpeessa olevien lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteen selvittämistä ja tuen tarjoamista. Lastensuojelun tukitoimet suunnitellaan yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteuttavat lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja erityissosiaaliohjaajat. Nurmijärven lastensuojelussa toimitaan aluepohjalla, alueet ovat: Kirkonkylä Nukari Palojoki - Raala Rajamäki Kiljava Herunen - Röykkä Klaukkala Lepsämä Metsäkylä Nummenpää - Perttula 31

33 Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen Lastensuojeluasia voi alkaa yli 12-vuotiaan lapsen omasta ja/tai huoltajien hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai erityissosiaaliohjaaja on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta (Lastensuojelulaki 26). Koulun työntekijän on syytä huolestua lapsen hyvinvoinnista esimerkiksi silloin, kun on epäilys, että lasta pahoinpidellään on epäilys, että lapsen perheessä on lähisuhdeväkivaltaa vanhemmat ovat lapsen seurassa humalassa tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena lapsi on päihtynyt tai huumausaineen vaikutuksen alaisena lapsella on toistuvia poissaoloja ja koulunkäynnin laiminlyöntiä lapsi on usein ulkona epätavallisina aikoina lapsen vaatetus on epäasianmukainen tai lapsen perushoidossa ja huolenpidossa on vakavia puutteita lapsen käyttäytyminen on tavanomaisuudesta poikkeavaa. Lastensuojeluasian alkamisen yhteydessä sosiaalityöntekijä arvioi, onko kyseessä kiireellinen lastensuojelutarve. Jos ei ole, seitsemän arkipäivän kuluessa arvioidaan, aloitetaanko lastensuojelutarpeen selvittäminen. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, jos lastensuojelutarpeen selvittäminen aloitetaan tai tehdään kiireellisiä lastensuojelutoimenpiteitä. Konsultointi huolista Koulun työntekijä voi puhelimitse konsultoida alueen lastensuojelutyöntekijöitä ennen lastensuojelupyynnön tai lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Konsultointi tehdään lapsen henkilöllisyyttä paljastamatta. 32

34 Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Mikäli koulun työntekijöiden toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä huolien hälventämiseen lapsen tilanteessa, voi koulun työntekijä yhdessä lapsen tai hänen huoltajiensa kanssa tehdä pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Lastensuojelupyyntöön kirjataan huolet sekä mitä lapsen asiassa on jo koululla tehty. Lastensuojelupyynnön allekirjoittavat sekä huoltajat että työntekijä. Lastensuojelupyyntö tehdään kirjallisella lomakkeella, linkki lomakkeelle on liitteessä 3.1. Lastensuojeluilmoitus Mikäli huolet lapsen tilanteessa eivät hälvene koulussa tehdyin toimenpitein tai oppilas ja huoltajat eivät ole valmiita yhteisen lastensuojelutarpeen selvittämispyynnön tekemiseen tai muun lisätuen vastaanottamiseen, niin koulun työntekijän velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus. Tarvittaessa asiassa voi konsultoida oppilashuoltoryhmän jäseniä. Lastensuojeluilmoitukseen kirjataan huolet sekä mitä lapsen asiassa on jo koululla tehty. Lastensuojeluilmoituksen allekirjoittaa se koulun työntekijä, jolla huoli on. Lastensuojeluilmoituksessa huolet ilmaistaan avoimesti lasta ja huoltajia kunnioittaen. On tärkeää muistaa, että yhteistyö perheen kanssa jatkuu myös lastensuojeluilmoituksen tekemisen jälkeen. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus perustuu lastensuojelulain 25 :ään, jonka mukaan mm: - sosiaali- ja terveydenhuollon, - opetustoimen, - nuorisotoimen, - opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai - koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. 33

35 Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka työntekijä on saanut omassa työssään. Lastensuojeluilmoitus tehdään kirjallisesti ilmoituslomakkeella (linkki lomakkeelle liitteessä 3.1.) josta toimitetaan kopio huoltajille. Suullinen lastensuojeluilmoitus tehdään tilanteissa, joiden arvioidaan vaativan välittömiä toimenpiteitä. Lapsella, nuorella ja huoltajilla on oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Ilmoittajatahon ollessa viranomainen (esimerkiksi opettaja) on ilmoittaja kerrottava perheelle. Paras tapa on, että ilmoittaja itse kertoo ilmoituksesta huoltajille ja oppilaalle sen tekemisen yhteydessä. Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä lapselle ja vanhemmille. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11 :n 2 momentin mukaan tilanteissa, joissa ilmoittajan henkilöllisyyden paljastaminen olisi lapsen edun tai ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista. Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojeluilmoituksen tai -pyynnön tehnyt koulun työntekijä kutsutaan lastensuojelutarpeen selvityksen alkutapaamiseen kertomaan huolesta. Alkutapaamisessa sovitaan yhteistyöstä selvityksen aikana, yhteenvetopalaveriin osallistumisesta sekä miten lastensuojeluasiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä informoidaan ilmoittajatahoa. Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään kolmen kuukauden määräajassa. Liitteessä 2.5 on lastensuojelutarpeen selvittämistä kuvaava prosessikaavio. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään tilanteessa, jossa on syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ilmoitusvelvollisia ovat samat tahot, jotka ovat velvollisia varsinaisen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Koulun oppilashuoltotyössä ennakollinen lastensuojeluilmoitus voi olla tarpeen tehdä tilanteessa, jossa alaikäinen odottaa lasta. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tarkoituksena on turvata odottavalle äidille ja lapsen tulevalle perheelle riittävät tukitoimet jo raskausaikana. Sosiaalihuoltolain 34

36 mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä (sosiaalipäivystystyö/aikuissosiaalityö). Yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa arvioidaan myös välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat sosiaalipalvelut. Varsinainen lastensuojeluasiakkuus alkaa vasta lapsen syntymän jälkeen. Linkki ennakollinen lastensuojeluilmoitus -lomakkeelle on liitteessä 3.1. Kiireelliset lastensuojeluasiat Huoltajilla on aina ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Kiireellisiä lastensuojeluasioita ovat tilanteet, joissa huoltajat eivät kykene huolehtimaan lapsen tai nuoren hoidosta, huolenpidosta ja turvallisuudesta esim. päihtymyksensä tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi. Kiireelliset lastensuojeluilmoitukset tehdään ensisijaisesti alueen sosiaalityöntekijälle. Yhteystiedot lastensuojelun Internet -sivuilta. Mikäli tätä ei tavoiteta, ilmoitus tehdään maanantaista torstaihin klo 8:00 15:00 ja perjantaisin klo 8:00-13:00 kunnan vaihteen (09) kautta lastensuojelun päivystykseen. Näiden aikojen ulkopuolella kiireelliset lastensuojeluasiat ilmoitetaan hätäkeskuksen (112) kautta Keski- Uudenmaan sosiaalipäivystykseen Päihdehuolto Kouluterveydenhuollossa arvioidaan säännöllisesti päihteiden käyttöä 5. ja 8. luokkien terveystarkastuksen yhteydessä. Lisäksi päihteiden käyttöä selvitetään e -pillereiden aloituksen yhteydessä ja kutsunta- ja ajokorttitarkastuksissa. Arvioinnin perusteella terveydenhoitaja tai lääkäri ohjaa nuoren tarvittaessa jatkohoitoon Nurmijärven kunnan mini -interventiomallin mukaisesti. Kunnan päihdeyksikkö on matalan kynnyksen toimipiste, johon nuoret voivat hakeutua itse tai tulla esimerkiksi omaisen, ystävän, sosiaalitoimen, lastensuojelun, muun terveydenhuollon, koulun henkilökunnan tai poliisin ohjaamana. Toiminta-ajatuksena on ehkäisevä päihdetyö sekä tuen ja asiantuntemuksen antaminen yhteistyökumppaneille. 35

37 Päihdeyksikön toiminta Hoidon tarpeen arviointi Avohoitokontakti ennen/jälkeen mahdollisen laitoshoitojakson Avokatko, päihdeajokorttiseuranta, ohjaus ja neuvonta, laboratorioseuranta Opiaattikorvaushoito Klaukkalan terveysasemalla Asiakkaan lääkkeiden jako tarvittaessa Päihdeajokorttiseurannat yhteistyössä omalääkärin kanssa Huumekatkaisuhoito erikseen sovittavassa päihdehuollon laitoksessa Päihdeyksikköön otetaan aina yhteys päihdesairaanhoitajan kautta. Avokatkaisuhoito Nurmijärvellä on mahdollista toteuttaa katkaisuhoitoa alkoholin suhteen myös avohoitona osastolla tapahtuvan katkaisuhoidon sijaan. Avokatkaisuhoitoa toteutetaan toistaiseksi kirkonkylän terveysasemalla: katkon aloitus maanantaista torstaihin ilman ajanvarausta klo 8-9 sosiaalihoitajan huoneessa. Avokatkaisuhoito kestää kolme päivää. Yhteystiedot Asiakkaille voi antaa päihdesairaanhoitajan puhelinnumeron, josta ensisijaisesti asiakas varaa itse aikansa. Päihdehoitajille voi myös jättää viestin tai soittopyynnön puhelinvastaajaan. Ohjeellinen puhelinaika tiistaista torstaihin klo 12:00 13:00 - päihdesairaanhoitajat puh tai päihdeyksikön vastaava sosiaalityöntekijä puh sosiaalihoitaja puh päihdelääkärin ajanvaraukset ja konsultoinnit päihdesairaanhoitajien kautta. Päihdesairaanhoitajat työskentelevät pääasiassa Klaukkalan terveysasemalla. Sairaanhoitaja on tiistaisin Kirkonkylän terveysasemalla ja keskiviikkoisin Rajamäen ter- 36

38 veysasemalla. Sosiaalityöntekijän toimenkuvaan kuuluu asiakastyön ja päihdehuollon maksusitoumusten lisäksi myös ehkäisevä päihdetyö. Sosiaalityöntekijän päätyöpiste on Klaukkalan terveysasemalla Lastenneurologian poliklinikka Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, Hyvinkää. Lastenneurologian poliklinikan vastaanotolle tarvitaan lääkärin lähete. Vastaanotolle lähettämisen pääasialliset syyt ovat epäily neurologisesta sairaudesta, epilepsia, päänsärky, vammojen jälkitilat, liikuntarajoitteisuus (esim. CP-vamma), vaikeaasteiset oppimisvaikeudet, epäily kehitysvammasta ja erilaiset kohtaukselliset oireet. Erityisvaikeudella tarkoitetaan yleisestä suoritustasosta poikkeavia selvästi heikompia kehityksen osa-alueita. Näitä voi esiintyä motoriikan, kielen kehityksen, hahmotuksen. tarkkaavaisuuden, oman toiminnan ohjauksen tai oppimisen alueilla, mutta myös sosiaalisen vuorovaikutuksen, käytöksen ja sopeutumisen alueella. Nämä kaikki ovat etiologialtaan heterogeenisiä häiriöitä, joiden oireet ilmenevät eri tavalla lapsen kehitysvaiheissa. Perusterveydenhuollon tehtävät Kehityksen viivästymän tai poikkeavuuden epäily ja tunnistaminen Tukitoimet (päivähoidon ja koulun toimenpiteet, kuntoutus) aloitetaan avohoidossa viipymättä, kun oire havaitaan ja saadaan alustava diagnoosi Selvityksiä ja toimenpiteitä täydennetään tarpeen mukaan paikallisiin toimenpiteisiin yhdessä päivähoidon ja koulun ja paikallisten erityistyöntekijöiden kanssa Toimenpiteistä laaditaan kirjallinen suunnitelma Perusteet erikoissairaanhoitoon lastenneurologian yksikköön lähettämiselle Kokonaiskehityksen selvä viivästymä tai epäily kehitysvammaisuudesta 37

39 Avohoidossa psykologin tutkimuksella Kehitys taantuu tai pysähtyy tai oireet etenevät tai vaikeutuvat Pienten lasten kontakti- ja vuorovaikutusongelmat, autismiepäily Lapsella on kohtauksellisia oireita Epäily neurologisesta sairaudesta Vaikeat tai monimuotoiset kehityksen erityisvaikeudet Ongelmaa ei tehdyistä toimenpiteistä huolimatta saatu hallintaan tai suunnittelu ei onnistu avohoidossa ongelman vaikea-asteisuuden tai monialaisuuden vuoksi Kyseessä on vaativan lääkityksen harkinta (TIC tai ADHD -oireet) Tarkkaavaisuushäiriö, joka vaatii lääkityksen harkintaa eikä siihen liity käyttäytymisen ja/tai vuorovaikutuksen ongelmaa Ennen erikoissairaanhoitoon tehtävää lähetettä edellytämme, että perustasolla lapselle on tehty seuraavat tutkimukset: psykologin ja/tai puheterapeutin tekemät tutkimukset tarvittaessa fysio- ja toimintaterapeutin tutkimukset lapsen kotikielen taitojen arvio (äidinkieli) näön ja kuulon tutkimus Lapsen hoito tapahtuu seuraavasti: lapsesta tehdään lähete lastenneurologian poliklinikalle, jonka pohjalta lastenneurologian erikoislääkäri tekee hoitosuunnitelman. Vastaanottoaika ilmoitetaan yleensä kirjeellä lapsen kotiin. Mikäli poliklinikka-aika on lapsen tutkimukseen riittämätön, tarvittavat selvittelyt voidaan tehdä myös päiväosastojaksolla (harvemmin kouluikäisen kohdalla). Lastenneurologian hoitotiimiin kuuluu mm. lääkäri, sairaanhoitaja, neuropsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Lasta tai nuorta voidaan tutkia ja seurata lastenneurologian poliklinikalla 16- vuotiaaksi tai peruskoulun päättymiseen asti, sen jälkeen oireesta riippuen aikuisneurologin tai esim. fysiatrian toimesta. 38

40 4.12. Lastenpsykiatrian poliklinikka Lastenpsykiatriassa tutkitaan ja hoidetaan alle 13 -vuotiaiden lasten psyykkisiä ongelmia. Hoidon piiriin kuuluu koko perhe. Vastaanotolle tullaan omalääkärin tai koululääkärin lähetteellä. Ajanvarauksesta ilmoitetaan kotiin kirjeellä. Perusselvittelyt lapsen tilanteesta tehdään perusterveydenhuollossa eli kouluterveydenhuollossa, neuvolassa, perheneuvolassa ja tarvittaessa erityistyöntekijän, esimerkiksi psykologin vastaanotolla. Polikliinisessa tutkimuksessa tutustutaan lapsen elämäntilanteeseen tapaamalla koko perhettä ja haastattelemalla huoltajia. Työryhmään kuuluu yleensä psykiatri, Lasten mielenterveysongelmat ilmenevät monella tavalla, esimerkiksi käyttäytymishäiriöinä keskittymisvaikeuksina ylivilkkautena pelkotiloina masentuneisuutena vaikeimmillaan psykooseina. psykologi, sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja. Tarvittaessa käytetään myös muiden erikoisalojen ja erityistyöntekijöiden kuten lastenneurologin, foniatrin ja puheterapeutin tutkimuksia. Tarvittaessa lapsen psyykkisen tilanteen ja hoidon tarpeen arvioimiseksi sovitaan osastotutkimusjakso, joka yleensä kestää 6-8 viikkoa. Lastenpsykiatrinen päivystys toimii Lastenklinikalla. Päivystyspoliklinikalle tuleva potilas tarvitsee lähetteen. Hyvinkään sairaala Sairaalankatu 1, Hyvinkää Keskuksen puhelinnumero: (019) Lasten ja nuorten sairaala/lastenlinna Lastenlinnantie 2, Helsinki Kanslian puhelinnumero: (09) Lastenklinikka Stenbäckinkatu 11, Helsinki 39

41 Neuvontapuhelin 24h/vrk (09) (Puhelut yhdistetään tarvittaessa päivystykseen) 4.13 Sairaalakoulut Sairaalakouluja käyvät sairaaloiden osastojaksoilla olevat oppilaat. Lastenlinnan koulu Lastenlinnan koulu toimii Lasten ja nuorten sairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lastenneurologian potilaiden oppivelvollisuuskouluna. Koulussa on esiopetus, luokat 1 9 ja kymppiluokka tarvittaessa. Rehtori puh PL 3884/Lastenlinnantie 2-4, Helsingin kaupunki Kalliomaan koulu Haastava nuori ja koulunkäynti opas opettajalle: Kalliomaan koulu toimii Kellokosken sairaalan nuorisopsykiatrian osastojen yhteydessä Ohkolan sairaalassa. Koulussa opiskelee Kellokosken sairaalan nuorisopsykiatrisilla osastoilla kriisi-, tutkimus-, hoito- ja päiväosastojaksoilla olevia sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueella avohoidossa olevia vuotiaita nuoria. Jokaisella sairaalakoulujaksolla olevalla nuorella säilyy oma lähikoulupaikka. Oppilaan oman koulun kanssa tehdään yhteistyötä sairaalakoulujakson nivelvaiheissa. Koulu tarjoaa myös konsultaatio- ja ohjauspalveluita oppilaaksiottoalueellaan. Rehtori puh Ohkolan sairaalan kiinteistö 1. krs, Ohkolantie 20, Kellokoski Rinnekodin koulu Rinnekodin koulu tarjoaa 11 -vuotista erityisopetusta sekä lyhyt- että pitkäaikaishoidossa oleville vaikeimmin kehitysvammaisille oppilaille. Rinnekodin koulua voivat käydä myös lähialueella asuvat tai muualta erityistarpeiden takia tulevat oppilaat. 40

42 Rehtori puh. (09) Rinnekodintie 8, Espoo Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorisopsykiatrian poliklinikka palvelee nuorisopsykiatriseen arvioon ja hoitoon hakeutuvia vuotiaita nuoria ja heidän huoltajiaan. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen. Poliklinikalle hakeudutaan perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, oppilashuollon tai yksityislääkärin lähetteellä. Lähetteen voi laatia lääkärin lisäksi myös terveydenhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä tai koulukuraattori. Poliklinikka toimii hoitotakuun piirissä eli ensimmäisen vastaanottoajan saa kolmen kuukauden kuluessa lähetteen vastaanottamisesta. Nuoren ja perheen asiakkuus ja hoito alkaa tutkimusjaksolla, jonka jälkeen laaditaan yksilöllinen ja tarpeenmukainen hoitosuunnitelma. Moniammatillinen työryhmä (lääkäri, psykologi, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijä) osallistuu nuoren ja perheen tutkimukseen ja hoitoon. Hoitomuotoja ovat yksilökäynnit ja -terapiat huoltajien tukikäynnit perhetapaamiset ryhmät viranomaisverkostot (sairaalat, sosiaalitoimi, koulut) Poliklinikka palvelee myös kunnan peruspalvelujen toimijoita konsultaation ja neuvonnan keinoin. Yhteystiedot puh. (09) Kauppanummentie 6 B 3, Nurmijärvi 41

43 4.15. Lähipoliisi Lähipoliisitoiminta on suunnitelmallista poliisin, sidosryhmien ja kansalaisten yhteistyötä, jolla ylläpidetään yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Lähipoliisitoiminnan tavoitteena on yhteistyössä muiden viranomaisten, asukkaiden ja yhteistyötahojen kanssa ehkäistä rikollisuuden syitä. Lähipoliisitoiminta on kehittymässä keskeiseksi osaksi peruspoliisitoimintaa ja poliisin ennalta ehkäisevää työtä. Lähipoliisitoiminnan tärkeät teemat ovat varhainen puuttuminen lasten ja nuorten rikoksiin perheväkivallan ehkäisy yhteistyö koulujen kanssa Lähipoliisitoimintaa toteutetaan osana kunnan turvallisuussuunnitelmaa. Poliisin tavoitteena on vahvistaa turvallisuusyhteistyötä viranomaisten kanssa. Poliisi on turvallisuusasioiden asiantuntija ja ennalta ehkäisevän toiminnan aloitteentekijä. Poliisilla on mahdollisuus käynnistää yhteiskunnan auttamis- ja tukitoimet. Näiden toteuttamiseen tarvitaan eri viranomaisten, yhteisöjen ja kansalaisten yhteistyötä. Lähipoliisit Klaukkala ja Röykkä puh Nurmijärven kirkonkylä ja Raala puh Rajamäki ja Nukari puh Lähipoliisitoiminnassa hyviä yhteistyökäytäntöjä ovat esimerkiksi kunnan sosiaalityöntekijän työskenteleminen poliisilaitoksella poliisin ja kouluviranomaisten välinen yhteistyö 4.16 Puhe-, toiminta- ja fysioterapiapalvelut Puheterapiapalvelut pia 42

44 Puheterapia on kielen, puheen ja äänen häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta. Puheterapeutin tehtäviin kuuluu myös kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy tiedon jakamisen, ohjauksen ja kouluttamisen avulla. Puheterapeuttisessa tutkimuksessa arvioidaan asiakkaan kommunikaatiokykyä ja niitä valmiuksia, jotka ovat kielellisen kanssakäymisen perusedellytyksiä. Puheterapeutti tekee arvionsa testien ja kliinisten havaintojen perusteella sekä arvioi, millaista kuntoutusta asiakas tarvitsee. Terapian seuranta ja tulosten arviointi sekä yhteistyö perheen ja muiden ammattikuntien kanssa ovat oleellinen osa terapiaa. Terveystoimen puheterapiapalvelut painottuvat alle kouluikäisten lasten puheen- ja kielenkehityksen tutkimiseen ja kuntoutukseen. Kouluikäisten puheterapia toteutetaan tarvittaessa harkinnanvaraisena lääkinnällisenä kuntoutuksena yksityiseltä puheterapiapalvelujen tuottajalta. Yhteystiedot: Erityistyön palvelujen johtaja puh Toimintaterapiapalvelut erapia Toimintaterapiaa toteutetaan vastaanotolla ja kotikäynteinä. Toimintaterapia voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista. Toimintaterapeutit toteuttavat toimintamahdollisuuksien arviointia, toimintaterapiaa, osallistuvat monialaisiin työryhmiin ja heiltä voi pyytää konsultaatioapua. Toimintaterapian tavoitteena on ylläpitää yksilön toimintakykyä, korjata toimintakyvyn rajoituksia tai parantaa yksilön elämänlaatua rajoituksista huolimatta. Toimintakykyyn kuuluu itsestä huolehtiminen, työn tekeminen, vapaa-ajan viettäminen, leikkiminen ja vuorovaikutuksessa oleminen. Toimintakykyä voi rajoittaa erilaiset kehitykseen liittyvät hankaluudet, sairaudet, vammat tai ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset. Pyrkimyksenä on, että yksilö selviytyy mahdollisimman omatoimisesti omassa elinympäristössään. 43

45 Kouluikäisten lasten kohdalla terveystoimen toimintaterapeutit tekevät ainoastaan arviointeja. Tarvittaessa toimintaterapia toteutetaan harkinnanvaraisena lääkinnällisenä kuntoutuksena yksityiseltä toimintaterapiapalvelujen tuottajalta. Yhteystiedot: Kirkonkylä, Rajamäki, Perttula, Röykkä, Nukari, Palojoki, Herunen puh Klaukkala, Lepsämä Luhtajoki, Metsäkylä puh Fysioterapiapalvelut Lasten fysioterapia puhelinaika ma - to klo 12: Klaukkalan alue puh Nurmijärven alue puh Fysioterapian tavoitteena on ylläpitää ja parantaa fysioterapeuttisin menetelmin eriikäisten kuntalaisten liikkumis- ja toimintakykyä, opettaa ja ohjata omaehtoista harjoittelua sekä tukea mahdollisimman itsenäistä selviytymistä omassa elinympäristössään. Lasten fysioterapiassa arvioidaan ja tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista erityisesti liikkumiseen ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Lasten fysioterapiassa tutkitaan, kuntoutetaan ja ennaltaehkäistään liikkumis- ja toimintakykyä haittaavia ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä vanhempien ja mahdollisesti muiden lapsen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Koululaiset tulevat fysioterapeutin vastaanotolle yleensä kouluterveydenhoitajan tai -lääkärin kautta. Lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa arjen selviytymistä edistäviä kuntoutus- ja apuvälinepalveluita, joita on mahdollisuus saada pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi. Perusterveydenhuollossa lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä. Kuntoutustyöryhmään kuuluu lääkäri, fysioterapeutti, puheterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti ja vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. Päätökset tehdään lääkinnällisen kuntoutuksen hakemuksen ja saatujen tietojen pohjalta Lääkinnällistä kuntoutusta haetaan kirjallisesti asiantuntija-arvion perusteella. 44

46 4.17. Muut toimijat Perheasian neuvottelukeskus Keskustie 8 C 30, 2. kerros, Nurmijärvi Perheasiain neuvottelukeskukset tukevat oppilaiden elämää etenkin heidän huoltajiaan tukemalla: keskuksissa selvitetään parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisen henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Työmuotoja ovat yksilö-, pari ja perheterapia. Neuvottelukeskuksessa kokoontuu myös erilaisia terapeuttisia ryhmiä, kuten eroryhmiä. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia ja asiakkaaksi voi hakeutua, vaikka ei olisi evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Perheneuvojilla on ehdoton salassapitovelvollisuus. Ajanvaraus Maanantaisin klo 10 12, puh Muina aikoina voi jättää viestin ja/tai soittopyynnön. 45

47 Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminnalla on Suomessa yli 30 vuoden historia ja perinteet. Nurmijärvellä toimintaa on kehitetty vuodesta 1993, tällä hetkellä mukana on 5 yläkoulua. Tukioppilastoiminta on parhaimmillaan jokaisessa päivässä olevaa välittämistä, ei pelkästään tapahtumia. Tukioppilastoiminnan ydinajatus on olla arjessa läsnä. Tukioppilaat toimivat vertaistukena muille nuorille. Tukioppilaiden koulutus On tärkeää, että tukioppilaat saavat riittävän koulutuksen. MLL suosittaa koulutuksen pituudeksi 16 tuntia. Peruskoulutuksen tavoitteena on antaa tukioppilaille valmiudet tukioppilaana toimimiseen. Koulutuksessa tukioppilas löytää oman tapansa olla tukioppilas, ryhmäytyy muiden tukioppilaiden kanssa ja vahvistaa sosiaalisia taitojaan. Pääsääntöisesti peruskoulutuksen järjestää tukioppilasohjaaja. Kouluttajana voi myös toimia MLL:n tukioppilaskouluttaja. Tukioppilaiden peruskoulutus voidaan järjestää valinnaisainekurssina, viikonloppuleirinä tai muulla, kyseiselle koululle ja sen toimintakulttuurille sopivalla tavalla. Peruskoulutuksen lisäksi tukioppilaille voidaan järjestää jatkokoulutuksia. Järjestetyn koulutuksen lisäksi tukioppilaat oppivat toimiessaan tukioppilaina ja suunnitellessaan ja arvioidessaan toimintaa. Nurmijärvellä peruskoulutuksen on järjestänyt kyseisen koulun ohjaaja ja sen osana on ollut tukioppilaspäivä, jonka ovat järjestäneet monialaisena ja alueellisena yhteistyönä tukioppilasohjaajat, koulun sosiaalityö, nuorisopalvelut ja seurakunta. Tukioppilaiden toiminta Keskeisimpiä tukioppilaiden toimintoja ovat uusien oppilasryhmien kummeina toimiminen, ryhmäytymisen tukeminen oppitunteja pitämällä ja toiminnallisia tutustumisleikkejä järjestämällä, koulun palveluista tiedottaminen ja luotettavana keskustelukumppanina toimiminen. Tukioppilas tiedottaa huolta herättävistä asioista tai oppilaista ja kiusaamisesta tukioppilasohjaajalle, joka tarvittaessa on yhteydessä oppilashuoltoon. Tukioppilaat järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. Koulujen alkaessa he julistavat valtakunnallisen koulurauhan. 46

48 Oppilaskunnan edustajat Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunta voi valita keskuudestaan hallituksen tai muun edustajaryhmän, jonka toiminnan tehtävänä on vahvistaa oppilaiden osallisuutta, ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan sekä vastuuta yhteisten asioiden hoitamisessa koulussa. Kullakin koululla on sovittu tapa oppilaskunnan edustajien valintaan. Oppilaskunnan edustajaryhmän tehtävät: Johtaa ja koordinoi oppilaskunnan toimintaa Neuvottelee ja vie viestiä luokkansa oppilaiden ja oppilaskunnan edustajien välillä. Luo edellytyksiä jäsenille kasvaa aktiivisiksi toimijoiksi ja tuleviksi päätöksentekijöiksi Tukee oppilaiden mahdollisuutta osallistua yhteisiä asioita koskevaan keskusteluun Vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria. Ideoi käsiteltäviä asioita sekä valmistelee ehdotuksia ja esityksiä esim. oppilaille, opettajakunnalle, rehtorille ja johtokunnalle Pyrkii kehittämään oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja oppilaiden osallisuuden lisäämistä heitä koskevissa asioissa Tekee päätökset käytössä olevien varojen käytöstä Lisätietoja toiminnasta: Osallistuva oppilas yhteisöllinen koulu, toimivan oppilaskunnan opas, Opetusministeriön julkaisu 2007: 32 Seurakunta ja Seurakunnan nuorisotyönohjaajat osallistuvat Kantti kestää - päihdekasvatusviikon toteutukseen, ryhmäytymispäivien ja äxäri -koulutuksen toteuttamiseen sekä yläkoulujen koulukahvilatoimintaan yhdessä kunnan nuorisopalveluiden kanssa. (Katso luku 47

49 4.5.). Tukioppilastoimintaan seurakunta antaa panoksensa tarjoamalla tukioppilaiden vuosittaiseen koulutuspäivään tilat, ruokailun ja koulutusta toteuttamaan nuorisotyönohjaajia. Seurakunta järjestää sururyhmiä lapsille ja nuorille, joilta on kuollut vanhempi. Ryhmiin on etsitty osallistujia koulujen kuraattoreiden ja terveydenhoitajien kautta. Tarvittaessa nuorisotyönohjaajat tapaavat nuoria myös kahden kesken. Palveluoperaatio Saappaan toiminnassa tavataan nuoria heidän vapaa-aikanaan ja juhlapäivinä, jolloin nuoret ovat usein päihtyneinä. Toistuvasti tai muuten selvästi, lastensuojelulaissa mainittavalla tavalla, itseään omalla toiminnallaan vaarantavasta nuoresta ollaan yhteydessä sosiaalitoimeen. Sosiaalitoimi on tarvittaessa kutsunut kartoitustapaamiseen oppilaan ja huoltajien lisäksi Saappaan vastaavan työntekijän ja esim. koulukuraattorin. Vertti on vertaisryhmä masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville vanhemmille ja heidän vuotiaille lapsilleen. Sen järjestää Nurmijärven seurakunnan diakonia- ja lapsityö yhdessä Nurmijärven kunnan perhetyön kanssa resurssien ja kysynnän mukaan. Yhteyshenkilönä toimii diakoninen perhetyöntekijä puh

50 5. Koti, koulu ja oppilas 5.1. Kodin ja koulun yhteistyö Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. VANHEMPAINVARTIT yhteinen keskustelu oppilaan koulunkäynnistä lapsi tai nuori mukana keskustelussa pidetään vähintään kerran lukuvuodessa kaikilla luokka-asteilla koulussa on hyvä sopia vanhempainvarttien yhteisistä käytänteistä Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on edistää oppilaiden oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Luokanopettaja/luokanvalvoja voi tiedottaa oppilaan koulutilanteesta huoltajia esimerkiksi jakson päättyessä tai kuukausiterveisinä. Yläkoululainen voi arvioida koulun sujumista itse ja opettaja lisätä omat kommenttinsa. Yhteydenpito Helmen ja sähköpostin kautta on huoltajien keskuudessa pidetty käytäntö. Lisäksi henkilökohtaiset keskustelut tarpeen mukaan ovat hyvä tapa yhteistyön rakentamiseksi. Oppilashuoltotyöstä ja sen eri muodoista tiedotetaan koteihin lukuvuositiedotteessa ja sitä kannattaa esitellä vanhempaintilaisuuksissa. Yksittäisen oppilaan asioissa tehdään aina yhteistyötä kodin kanssa. 49

51 Koulun arjessa opettajan tai muun henkilökunnan ja oppilaan välinen vuorovaikutus puheeksi suoraan, mutta asiallisesti. on ensisijaista. Oppilaan kuunteleminen on arjen huolenpitoa ja välittämistä. Kodin ja koulun yhteistyön pohja rakennetaan, kun asiat ovat hyvin. Myönteisen palautteen antaminen oppilaalle ja huoltajille on tärkeää. Hankalat asiat on helpompi ottaa puheeksi, kun kodin ja koulun välillä on keskusteluyhteys. Huoltajien kanssa keskusteltaessa on tärkeää perustella huoli omilla havainnoilla: mitä on nähnyt ja kuullut oppilaan asiassa. Tosiasiat on syytä ottaa Esimerkiksi läksyjen tekemättä jättäminen kolme kertaa on tosiasia, mutta arvio oppilaan välinpitämättömyydestä on jo tulkintaa. TILAISUUDET HUOLTAJILLE koulun uusille vanhemmille järjestetään koulun toiminnasta kertova infoilta luokkatasojen yhteisiä vanhempainiltoja teemallinen vanhempainilta, yhteistyökumppaneita paikalle, esim. nuorisotoimi, sosiaalitoimi, poliisi, seurakunta luokkakohtainen tilaisuus koko luokkaa koskevassa haasteellisessa tilanteessa tilaisuuksissa voidaan käyttää erilaisia toimintamalleja, esimerkiksi porinaryhmiä, toiminnallisuutta, työparityöskentelyä Lähtökohtana on, että oppilas on mukana koulun neuvotteluissa. Neuvottelun vastuuhenkilö ja oppilaan huoltajat arvioivat etukäteen, onko oppilaan perusteltua olla paikalla neuvottelussa koko aikaa. Työntekijän on hyvä tunnistaa oma reagointi haasteellisessa tilanteessa. On tärkeää, ettei ammattilaisena provosoidu, vaan suhtautuu asioiden käsittelyyn harkiten ja maltillisesti. Joissakin tilanteissa on hyvä vetäytyä ja pitää taukoa, ellei kykene hallitsemaan omia tunteitaan. 50

52 5.2. Oppilaan asioiden käsittely huoltajien kanssa pidettävässä neuvottelussa Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. (Perusopetuslaki 31a 2 mom.). Neuvottelun vastuuhenkilö arvioi yhdessä perheen kanssa, keiden tapaamisessa on syytä olla paikalla. Arvioinnin lähtökohtana ovat oppilaan näkökulma ja oppilaalle tärkeät henkilöt. Huoltajat kutsutaan aina tapaamiseen. Oppilaan asiaa voidaan kuitenkin käsitellä, vaikka huoltajat eivät saapuisi paikalle tai kieltäytyisivät yhteistyöstä. Erillistä lupaa asian käsittelyyn ei myöskään tarvita. (Katso myös luku 6.4.) HUOLTAJIEN OSALLISTUMINEN KOULUN TOIMINTAAN koulun juhlat, leirikoulut, luokkaretket, luokkatoimikunnat, avoimet ovet, teemapäivät johtokunta vanhempainyhdistys, - toimikunta Tapaamisesta laaditaan muistio (pohja liitteenä 1.1). Muistio laaditaan vähintään kahtena kappaleena, joista toinen jää koululle ja toinen lähetetään huoltajille. 51

53 6. Oppilashuoltoryhmä 6.1. Oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja tehtävät Oppilashuoltoryhmän toiminnasta vastaa rehtori. Rehtorin ollessa estynyt puheenjohtajana toimii rehtorin määräämä henkilö oppilashuoltoryhmästä. Oppilashuoltoryhmään voi kuulua mahdollisuuksien mukaan rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja, terveyskeskuspsykologi ja yläluokkien oppilaanohjaaja. Näille henkilöille kuuluvat välittömästi kaikkien koulun oppilaiden oppilashuollolliset asiat. Tarpeen mukaan ryhmään osallistuu luokanopettaja, luokanvalvoja, muu opettaja, koulunkäyntiavustaja, muu koulun aikuinen tai asiantuntijana sosiaalityöntekijä, lääkäri, poliisi tai muu asiaan liittyvä henkilö. Liitteessä 2.4. on kuvattu oppilashuoltotyön erilaisia kokoonpanoja sen mukaan, mitä asioita käsitellään. Oppilashuoltotyön tavoitteena on edistää oppilaiden hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä luoda terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö edistää kouluyhteisön hyvinvointia tunnistaa oppimisen esteitä ja kasvuun liittyviä ongelmia sekä mahdollistaa oppilaan tarvitsema varhainen tuki ehkäistä syrjäytymistä Oppilashuoltoryhmän tehtävä on suunnitella ja koordinoida oppilashuoltotyötä koulussa ennaltaehkäistä oppimisen esteitä ja kasvuun liittyviä ongelmia ratkaista jo syntyneitä ongelmia tukea opettajia kasvatus- ja opetustyössä löytää parhaat mahdolliset keinot oppimistuloksien saavuttamiseksi suunnitella yhteistyössä opettajien kanssa tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden koulutyön järjestäminen seurata ja arvioida toimenpiteiden vaikutuksia 52

54 6.2. Kokouksen valmistelu Rehtori tai rehtorin määräämä henkilö toimii kokouksen puheenjohtajana. Puheenjohtaja vastaa oppilashuoltoryhmän toiminnasta johtaa kokousta esityslistan mukaan pysyen sovitussa aikataulussa velvoittaa oppilashuoltoryhmään osallistuvat valmistautumaan kokoukseen omalta osaltaan. Puheenjohtaja laatii esityslistan ja laittaa sen koulun I-asemalle. Jokainen oppilashuoltoryhmän jäsen on velvollinen tutustumaan siihen ennen kokousta Oppilashuoltoryhmän kokoontuminen Ryhmä kokoontuu säännöllisesti, kuitenkin vähintään kaksi kertaa lukukaudessa Ryhmällä on oltava valmius kokoontua tilanteen mukaan. Tämä voidaan järjestää esimerkiksi sopimalla kalenteriin kokousaikoja etukäteen, mutta kokoontumalla vain tarpeen ilmetessä Ryhmällä on rajattu työskentelyaika, enintään 2 tuntia kerrallaan Kokoontumisesta laaditaan muistio, jonka pohja on liitteenä 3.2; huomioi myös kirjaamiskäytäntöjen ohjeet luvussa Yksittäisen oppilaan asioiden käsittely oppilashuoltoryhmässä Oppilashuoltoryhmä käsittelee tarpeen mukaan myös yksittäistä oppilasta koskevia asioita. Asian käsittelystä ilmoitetaan etukäteen huoltajille. Erillistä lupaa oppilaan asioiden hoitamiseksi ei tarvita, mutta ilman huoltajan suostumusta käsittelyssä voivat olla mukana vain ne henkilöt, Yhteistyö kodin kanssa on toimivan huolenpidon lähtökohta ilman poikkeuksia. Huoltaja ei kuitenkaan voi estää oppilaan asioiden käsittelyä, jos läsnä ovat vain ne, joiden työtehtäviin asian käsittely kuuluu. 53

55 joiden tehtäviin asian käsittely kuuluu. Huoltajille toimitetaan aina oppilasasian käsittelystä laadittava muistio (pohja liitteenä 1.1.) tapaamisen jälkeen. Tämä menettelytapa pohjautuu perusopetuslain lakimuutokseen 642/ a 2 mom: Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa tai muun laillisen edustajan kanssa. Silloin kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. 54

56 7. Oppilashuollon tuen tasot 7.1. Yleinen tuki Yleinen tuki on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien oppilashuollollista tukea oppilaalle: välittämistä, kiinnostusta oppilaan asioihin, kuuntelua. Oppilashuolto on opetuksen ohella osa kaikkien opettajien perustehtävää. Yleinen tuki toteutuu koulun arjessa, kun oppilasta kuunnellaan ja ollaan yhteistyössä kodin kanssa. Yleisen tuen tasolla opettajat ovat keskeisessä asemassa. Ensisijaisesti luokanopettajat/luokanvalvojat pitävät yhteyttä koteihin. Koulun arjessa opettaja on keskeinen oppilaan tukija ja huolen havaitsija. Opettaja tuo oppilashuoltotyöhön omat kokemuksensa oppilaan vahvuuksista ja haasteista koulutyön sujumisessa. Opettaja on tärkeässä asemassa yhteistyön kehittäjänä koulun ja kodin välillä. Opettajat voivat omassa työssään toimia toistensa työpareina ja jakaa kokemuksiaan oppilaan tukemisessa ja yhteistyössä kodin kanssa. Opettajan kannattaa kiinnittää huomiota luokan tunneilmastoon: onko välittämistä, motivaatiota, kiusaamista, huumoria, iloa kaverisuhteisiin, yksinäisiin oppilaisiin luokan toimimiseen ryhmänä (miten sujuvat pelit, leikit, ryhmätyöt?) Laadukas perusopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja - kulttuuria kehitetään niin, että koulun aikuisten ja oppilaiden välistä sekä oppilaiden keskinäistä yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Jokaisen opettajan työhön sisältyy opetuksen ohella ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Koulunkäyntiin ja oppilaan hyvin- 55

57 vointiin liittyvä tuki rakennetaan yhteistyössä opettajien, oppilaan ja hänen huoltajiensa ja tarvittaessa oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön kanssa Tehostettu tuki Tehostetun tuen tasolla ovat oppilaat, jotka tarvitsevat säännöllistä tukea ja useita tukimuotoja. Tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena ja se perustuu pedagogiseen arvioon. Tukitoimet kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostettu tuki on pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa kuin yleinen tuki ja tuen tarve tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityistä tukea. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei myöskään voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista onnistumisen kokemuksiin niin oppimisessa kuin ryhmän jäsenenäkin ja tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Tehostetun tuen tasolla kartoitetaan tuen tarve ja järjestetään moniammatillinen tuki koulun sisältä tai ulkopuolisesta verkostosta. Opettajan huolen voi herättää oppilaan poissaolot arvosanojen lasku yksinäisyys koulussa alakuloisuus ja/tai ahdistuneisuus riitaisuus tai levottomuus kiusaaminen tai kiusatuksi joutuminen epämääräiset ja aggressiiviset puheet määrittelemätön huoli: onko kaikki hyvin? käyttäytymisen muutos 56

58 Kun huoli kasvaa ja tarvitaan lisätukea, on opettajalla mahdollisuus työparin käyttöön koulun moniammatillisessa tiimissä. Työpari voi tarvittaessa arvioida, vaatiiko huolen aihe tai niiden moninaisuus oppilaskohtaista moniammatillista tapaamista. Keskeistä oppilaskohtaisessa tapaamisessa on sopia vastuuhenkilö koulusta, joka valmistelee neuvottelun ja kutsuu osapuolet koolle. Esimerkkejä opettajan työparin käytöstä: toinen opettaja: vertaistuki erityisopettaja: oppimisen ongelmat, työskentelyn vaikeudet, samanaikaisopetus psykologi: oppilaan psyykkiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät pulmat terveydenhoitaja: runsaat sairauspoissaolot, psyykkinen oireilu, uupuminen, syömisongelmat, päihdeongelmat sekä muut terveyteen liittyvät kysymykset kuraattori: toistuvat poissaolot, kouluhaluttomuus, käyttäytymisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet, yhteistyö kodin kanssa oppilaanohjaaja: koulunkäynnin sujuminen, jatko-opintoihin liittyvät vaatimukset rehtori: vakavat ongelmat kaikissa tilanteissa Luonnollisin vastuuhenkilö tapaamisissa on yleensä alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa luokanvalvoja. Varhaisen, avoimen yhteistyön periaatteena on, että riittävän ajoissa konsultoidaan koulukuraattoria, lastensuojelua tai terveydenhoitajaa tuen takaamiseksi oppilaalle. Tärkeintä tapaamisessa on oppilaan kuuleminen. Huoltajat pyydetään tapaamiseen, mutta jos huoltajat kieltäytyvät yhteistyöstä, voidaan oppilasta koskevat asiat käsitellä niiden koulun henkilökunnan jäsenten kesken, joille asioiden hoito välittömästi kuuluu. Huoltaja ei siis voi kieltää oppilaan asioiden käsittelyä oppilashuoltoryhmässä. Tapaamisesta kirjataan yhteenveto, joka toimitetaan huoltajille ja tapaamiseen osal- 57

59 listuneille henkilöille (pohja liitteenä 1.1). Yhteenvedossa kirjataan sovitut jatkotoimenpiteet ja niiden vastuuhenkilöt. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja pyritään samalla ehkäisemään ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Jos tehostettu tuki ei ole enää tarpeen, käsitellään tehostetun tuen päättäminen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän jälkeen oppilas voi edelleen saada yleistä tukea. Pedagoginen arvio Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki, kuten tukiopetus ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa on tärkeätä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Oppilashuollollisen käsittelyn jälkeen oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. 58

60 7.3. Erityinen tuki Matka oppilaan auttamisprosessin alusta opettajan kokemaan helpotuksen tunteeseen voi olla pitkä, eikä se välttämättä aina toteudu. Erityisen tuen taso tulee kysymykseen silloin, kun oppilasta ei kyetä riittävästi tukemaan tehostetun tuen keinoin. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen pohjautuvasta erityisopetuksesta ja muista perusopetuksen tukimuodoista. Tässä vaiheessa mukaan työskentelyyn tulevat entistä voimakkaammin koulun ulkopuoliset tahot ja erityiset opetuksen järjestelyt. Erityisen tuen tasolla tehdään tarvittaessa terveyskeskuspsykologin tutkimuksia ja laaditaan pedagoginen selvitys. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Oppilaiden edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon opetushenkilöstön, oppilashuollon palveluista vastaavien henkilöiden sekä huoltajien näkemys oppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisen tuen päätöksessä on määrätty. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voisi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saisi pohjan myös opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen opetuksen järjestäjä selvittää, voidaanko erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus ja tukitoimet järjestää muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. 59

61 Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajia tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä (katso Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuensuunnitelma) hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä sekä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki oppimisen ja kehityksen eteneminen tehostetun tuen aikana oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, avustajiin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Erityisen tuen käytännön toteutus kirjataan oppilaalle laadittavaan HOJKS:iin. 60

62 7.4. Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki -suunnitelma Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki -suunnitelmassa (ent. Suunnitelma erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä Nurmijärven kunnassa vuosina ) sisältää lomakkeet pedagogisen arvion ja selvityksen tekemiseen sekä oppimissuunnitelmalomakkeen. 61

63 8. Oppilashuollon erityiskysymyksiä koulussa 8.1. Oppilaan poissaolojen seuranta Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. (Perusopetuslaki 26). Oppilaan poissaolot kirjataan esimerkiksi Helmi-järjestelmään. Luvattomista poissaoloista ilmoitetaan huoltajille ensimmäisenä poissaolopäivänä esim. Helmijärjestelmässä, jossa huoltaja voi ilmoittaa poissaolon syyn. Mikäli huoltaja ei kuittaa poissaoloa saman päivän aikana, ollaan viimeistään toisena poissaolopäivänä puhelimitse yhteydessä kotiin. Oppilaan poissaolojen kokonaismäärä kirjataan lukukausittain ProCapitaan Koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen Koulukiusaamiseen suhtaudutaan vakavasti ja tapaukset on selvitettävä aina. Jokaisella koululla on opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma oppilaan suojelemiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Kiusaamisen vähentämiseen voi hyödyntää esimerkiksi valtakunnallista KiVa -koulu -ohjelmaa. Erimielisyydet ja nahistelut selvittää tapauksen nähnyt opettaja yhdessä luokanopettajan/luokanvalvojan kanssa varmistaakseen mistä oli kyse ja jotta riidat tulee sovittua. Koulukiusaamisen selvittäminen siirtyy joko KiVa -tiimin jäsenille tai oppilashuoltoryhmälle. Kiusaamista on, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä. Kiusaamisen tunnuspiirre on myös, että kiusattu on heikommassa asemassa kiusaajaan tai kiusaajiin nähden ja hänen puolustautumismahdollisuutensa ovat heikot. Erimielisyydet, riitely, raju leikki tai kiusoittelu eivät ole kiusaamista, mutta nekin täytyy aina selvittää, jotta varmistetaan, että leikki oli kaikkien mielestä hauskaa ja että riidat tai vahingossa aiheutettu paha mieli tulee sovittua. 62

64 Lukuvuonna käyttöön otettavassa koulujen turvallisuuskansiossa on yksityiskohtaiset ohjeet kiusaamisen selvittämisestä ja sen kirjaamisesta ja arkistoimisesta Kurinpito Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Kurinpitokeinojen luettelo laissa on tyhjentävä: näiden lisäksi ei siis voi olla koulun omia kurinpidollisia käytäntöjä Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta koulun henkilökunnan valvontaan. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. (Perusopetuslaki 36 ). Liitteenä 2.3. on kurinpitotoimia ja vastuukysymyksiä selkiyttävä taulukko. 63

65 8.4. Päihteet ja päihteiden käyttö Lukuvuonna käyttöön otettavassa koulujen turvallisuuskansiossa on toimintaohjeet päihtyneen tai huumaantuneen oppilaan tai muun henkilön esiintyessä koulussa. Päihdehuollon kanssa tehtävästä yhteistyöstä kerrotaan luvussa Lapsen kaltoin kohtelu ja perheväkivallan epäily Lasta vahingoittaa pelon ja uhan ilmapiirissä eläminen, väkivallan näkeminen ja kohteena oleminen. Väkivallan käyttö kasvatuskeinona eli kuritusväkivalta ei ole oikeutettua missään tilanteessa. Koulun työntekijöillä on velvollisuus puuttua väkivaltaan. Lapsen kaltoin kohtelun (lapseen kohdistuva fyysinen tai henkinen väkivalta tai laiminlyönti) tai perheväkivallan epäilyn herätessä on erityisen tärkeää kirjata havainnot konkreettisesti ja tarkasti: milloin on nähnyt ja kuullut asioita, kuka on kertonut, mitä on tapahtunut ja missä jne. Tarvittaessa voi konsultoida oppilashuoltoryhmän jäsentä tai lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Yhteistyössä oppilashuoltoryhmän kanssa sovitaan jatkosuunnitelmasta: huolen puheeksi otosta kodin kanssa, lastensuojeluilmoituksen tekemisestä ja seurannasta. (kts. luku 4.9. Lastensuojelu) Lasten kaltoin kohtelun hoitotyön suositus: 64

66 9. Nivelvaiheyhteistyö 9.1. Esiopetuksesta alkuopetukseen Yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä nähdään tärkeänä. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa joustava siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen. Tavoitteen toteutumiseksi on laadittu esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen prosessikuvaus, johon on linkki liitteessä 3.7. Prosessikuvauksessa korostuu huoltajien osallisuus ja nivelvaiheen yhteistyö. Kantavana ajatuksena on se, että lapsi siirtyy esiopetuksesta kouluun voimavaroineen. Esiopetuksen loppuvaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella lapsen koulunkäynnin aloittamiseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista erityistarpeista lapsen opettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa (Perusopetuslaki 3, 2 ja 3 mom). Luokkajakojen muodostamisen pohjaksi pidetään huhtikuussa nivelpalaveri, johon rehtori kutsuu erityisopettajan, esiopetuksen konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja terveyskeskuspsykologin. Tavoitteena on katsoa tulevien luokkien kokonaisuutta ja toimivuutta lasten tarpeiden näkökulmasta. Nivelvaiheen yhteistyö yleisessä tuessa: Esiopetusvuoden lopussa esiopettaja täyttää yleisen tuen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liittyvän arvioinnin keväällä ennen esiopetuksen päättymistä. Arviointilomake käydään huoltajien kanssa keskustellen läpi ja annetaan tarvittaessa vanhemmille luettavaksi. Esiopettaja lähettää lapsen esiopetuksen yleisen tuen oppimissuunnitelman ja arviointiosan lapsen huoltajien suostumuksella ensimmäisen luokan opettajalle rehtorin kautta. Nivelvaiheen yhteistyö tehostetussa tuessa: Jos tehostettu tuki riittää esiopetusvuoden aikana, lapsen oppilaskohtainen nivelpalaveri pidetään prosessikuvauksen mukaan toukokuun loppuun mennessä, johon esiopettaja kutsuu mukaan huoltajat, erityislastentarhanopettajan, lapsen tulevan alkuopettajan ja erityisopettajan. Palaverissa arvioidaan tehostetun tuen jatkumisen tarvetta ensimmäisellä luokalla. Tehostetun tuen aikana tehty pedagoginen arviointi ja 65

67 oppimissuunnitelma lähetetään huoltajien suostumuksella tulevan koulun ensimmäisen luokan opettajalle rehtorin kautta. Nivelvaiheen yhteistyö erityisessä tuessa: Erityistä tukea tarvitsevat lapset esiopetuksessa ovat pääsääntöisesti pidennetyn oppivelvollisuuden lapsia ja heidän nivelvaiheen siirtymisen prosessissa on mukana perusopetuksen konsultoiva erityisopettaja, joka tutustuu lapseen esiopetusvuoden aikana sekä on mukana HOJKS -palavereissa ja yhteistyössä suunnittelemassa tulevaa koulumuotoa. Hän myös konsultoi tarvittaessa niiden tehostetun tuen piiriin kuuluvien Yleisen ja tehostetun tuen oppimissuunnitelmat sekä lapselle tehty HOJKS ovat esiopetuksessa niitä opetuksen järjestämistä koskevia asiakirjoja, jotka siirtyvät huoltajien suostumuksella esiopetuksesta alkuopetukseen. lasten siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen, joille ollaan suunnittelemassa erityisen tuen päätöstä ennen koulun alkua. Kun lapselle suunnitellaan erityisen tuen päätöstä ensimmäiselle luokalle, pedagoginen selvitys tehdään moniammatillisessa yhteistyössä. Selvityksen kirjaa erityislastentarhanopettaja. Pedagoginen selvitys liitetään erityisen tuen hakemuksen mukaan Alakoulusta yläkouluun Ala- ja yläkoulun välisen nivelvaiheyhteistyön tavoitteena on varmistaa oppilaan joustava siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle. Tavoitteen toteutumiseksi koulutuspalveluissa on laadittu ala- ja yläkoulun nivelvaiheen prosessikuvaus, johon on linkki liitteessä 3.8. Prosessikuvaukseen on kirjattu mm. lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen aikataulu, yläkouluun tutustumisen käytännöt sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden nivelvaiheen yhteistyö. 66

68 Nivelvaiheen yhteistyö yleisessä tuessa Yläkoulujen oppilaanohjaajat vierailevat alakouluilla huhtikuun loppuun mennessä kertomassa yläkoulun opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Lisäksi kuudennen luokan oppilaat käyvät tutustumassa yläkouluun huhti - toukokuussa. Kaikista kuudennen luokan oppilaista järjestetään ala- ja yläkoulun nivelpalaveri. Nivelvaiheen yhteistyö tehostetussa tuessa Tehostetun tuen piiriin kuuluvien oppilaiden oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien asioiden tiedonsiirtoon kiinnitetään erityistä huomiota. Alakoulun rehtori huolehtii siitä, että tehostetun tuen oppilaiden oppimissuunnitelmat siirtyvät yläkouluun. Nivelvaiheen yhteistyö erityisessä tuessa Perusopetuslain 17 :n mukaan oppilaan saaman erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli erityisen tuen tarve jatkuu, opetuspäällikkö tekee siitä uuden päätöksen ja oppilaan asiassa järjestetään yksilöllinen nivelpalaveri toukokuun loppuun mennessä. Alakoulun rehtori huolehtii siitä, että oppilaan HOJKS siirtyy yläkouluun Perusopetuksesta toiselle asteelle Niin kutsutun ylänivelen prosessikuvaus valmistuu ja otetaan käyttöön lukuvuoden aikana. 67

69 10. Eri kieli- ja kulttuuriryhmät Suomessa vakinaisesti asuvat maahanmuuttajataustaiset lapset ovat oppivelvollisia. Koulu tukee maahanmuuttajataustaisia oppilaita kotoutumisessa suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan. Opetuksen tulee luoda perustaa oppilaan kaksikielisyydelle ja antaa hänelle mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Valmistava opetus Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksessa on otettava huomioon, että he eroavat toisistaan kielen ja kulttuurin, maahanmuuton syyn ja maassaoloajan suhteen. Nurmijärveläiset alakouluikäiset maahanmuuttajat, joiden maahantulosta on enintään kolme vuotta, voivat saada enintään yhden vuoden valmistavaa opetusta Järvenpään Kartanon koulussa. Valmistavan opetuksen tarkoitus on koulunkäyntivalmiuksien tukeminen ja suomen kielen oppiminen ennen perusopetukseen siirtymistä. Suomen kielen opetus Maahanmuuttajataustaisille oppilaille opetetaan suomea toisena kielenä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen yhteydessä opetussuunnitelman mukaisesti (S2-osuus). Oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito otetaan huomioon oppiaineiden ja aineryhmien arvioinnissa. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetulla arviointimenetelmällä. Tarvittaessa oppilaan arviointi voi olla esimerkiksi sanallista kaikissa tai joissain aineissa niin pitkään kuin on tarpeen. Ainoastaan päättötodistukseen on annettava numeerinen arvosana. Maahanmuuttajaoppilaan koulunkäynnin aloitusta voidaan lykätä hakemuksesta vuodella, jos lapsen suomen kielen taito on vielä vähäinen. 68

70 Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetus Peruskouluissa voidaan antaa vieraskielisten oppilaiden äidinkielen eli nk. kotikielen opetusta. Opetusta voidaan antaa kaksi tuntia viikossa edellyttäen, että kyseisen kielen opetusryhmään ilmoittautuu vähintään neljä oppilasta. Opetus järjestetään pääsääntöisesti oppituntien ulkopuolella. Samassa opetusryhmässä voi olla oppilaita eri vuosiluokilta ja eri kouluista. Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen tarve selvitetään lukuvuosittain tehtävällä kyselyllä. Uskonnot Uskonnonopetuksen tavoitteena on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Oppilas osallistuu joko enemmistön mukaiseen (evankelis-luterilainen) uskonnonopetukseen, ortodoksiuskonnon opetukseen, elämänkatsomustiedon opetukseen tai mahdolliseen muun oman uskonnon opetukseen. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat osallistuvat enemmistön mukaiseen opetukseen, ortodoksikirkon jäsenet ortodoksiuskonnon opetukseen ja uskontokuntiin kuulumattomat oppilaat joko enemmistön mukaiseen opetukseen tai elämänkatsomustiedon opetuksen huoltajien valinnan mukaan. Elämänkatsomustietoa ja ortodoksiuskontoa opetetaan, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme. Oppilaille järjestetään muun oman uskonnon opetusta, jos opetuksen järjestäjän kouluissa on vähintään kolme kyseiseen uskontokuntaan kuuluvaa oppilasta tai oppilasta, joiden katsomusta opetus kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella vastaa, ja huoltajat sitä pyytävät. Tällaiseen opetukseen ovat velvollisia osallistumaan vain ne oppilaat, joiden huoltajat opetusta pyytävät. Muuhun kuin evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen uskontokuntaan kuuluvan tai uskontokuntiin kuulumattoman oppilaan huoltaja ilmoittaa osallistuuko oppilas enemmistön mukaiseen uskonnon opetukseen, elämänkatsomustiedon opetukseen vai muun oman uskonnon opetukseen, jos sitä kunnassa järjestetään. Uskonnollinen yhdyskunta voi myös antaa uskonnonopetusta korvaavaa opetusta, jos huoltajat niin ilmoittavat. 69

71 11. Oppilashuollon rekisterit ja arkistot Kirjaamisvelvoite Perusopetuslaissa (31a 3 mom) määritellään, että perusopetuksessa yksittäistä oppilasta koskevasta asiasta oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut asian käsittelyyn osallistuneet se, mitä tietoja ja kenelle on oppilaasta annettu. Käsikirjan lomakeliitteessä on muistiopohja yksittäistä oppilasta koskevaa tapaamista ja oppilashuoltoryhmän kokousta varten. Rehtori vastaa ryhmän työskentelystä ja siitä, että nämä kirjaukset tehdään muistioon. Rehtori päättää kuka kirjaukset tekee, miten ne tarkistetaan ja miten niitä säilytetään. Kirjausten avulla koulu voi myöhemmin osoittaa, mihin toimenpiteisiin oppilashuolto on ryhtynyt jossakin asiassa Salassapito ja tiedonsiirto Koulun henkilökunnan edustaja on velvollinen pitämään salassa oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisia oloja ja taloudellista asemaa koskevat tiedot. (Perusopetuslaki 40 ). Kouluhenkilöstöön kuuluva ei siis saa ilmaista sivulliselle, mitä on tehtäviään hoitaessaan saanut tietää oppilaiden, koulun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja asemasta. Sivullinen on myös sellainen koulun henkilökuntaan kuuluva, jolle asian käsittely ei välittömästi kuulu. Tiedonsiirtokysymyksissä se, jolla on hallussaan jokin tieto, ratkaisee onko sen siirtäminen muille viranomaisille välttämätöntä. Oppilashuollon kysymyksissä tiedontarpeen tulee koskea opetuksen asianmukaista järjestämistä. Oppilasta koskevat asiakirjat ovat ehdottomasti salassa pidettäviä (Julkisuuslaki 24, 70

72 kouluterveydenhuollon potilasasiakirjat, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992). Jokainen oppilashuoltotyöhön osallistuva vastaa omalta osaltaan siitä, mitä tietoja ja kenelle hän kertoo. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajille ja opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot (Perusopetuslaki 40 2 mom) Tällainen tieto on esimerkiksi oppilaalla oleva sairaus, joka voi aiheuttaa turvallisuusriskin hänelle itselleen tai muille, kuten diabetes tai epilepsia. Oppilaan huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta (Perusopetuslaki 40 3 mom). Mikäli oppilas siirtyy toiseen oppilaitokseen kesken perusasteen suorittamisen, opetuksen järjestäjällä on velvollisuus siirtää oppilaan opetuksen kannalta välttämättömät tiedot oppilaan tulevalle oppilaitokselle. Tietoja annetaan vain niissä tilanteissa, joissa opetuksen järjestäjä katsoo tietojen antamisen olevan ehdottoman tärkeää opetuksen asianmukaisen jatkumisen kannalta. Jos tuen tarve on jo päättynyt entisessä koulussa, ei tiedon siirtämistä voi katsoa välttämättömäksi. Vastaavat tiedot voidaan myös antaa uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. (Perusopetuslaki 40 :n 4 mom). Tietoja ei siirretä perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä. Perusopetuslain 41 :ssä säädetään, että opetuksen järjestäjällä on oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon toimijalta opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Tiedoksisaantioikeus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita Asiakas- ja potilasrekisterit ja arkistointi Kunnallisten asiakirjojen säilyttämistä ohjaa julkisuuslaki ja henkilötietolaki sekä ohjeistus kunnallisten asiakirjojen säilytysajoista. Koulutyössä syntyviä asiakirjoja säilytetään seuraavien ohjeiden mukaan: 71

73 Oppilasta koskevat asiakirjat ovat salaisia asiakirjoja (Julkisuuslaki 24 ). Salassa pidettävät asiakirjat tulee säilyttää lukitussa ja paloturvallisessa tilassa. Oppilashuoltoryhmän muistioita säilytetään oman tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 10 vuotta. Oppilasasioiden osalta oppilashuoltoryhmän muistioita säilytetään oppivelvollisuusaika + 10 vuotta. Ne arkistoidaan aikajärjestyksessä lukitussa tilassa. Kirjaukset on tehtävä niin, että salassa pidettävät merkinnät voidaan tarvittaessa erottaa muista. Oppilashuoltotyössä syntyneitä muita oppilaskohtaisia asiakirjoja säilytetään oppivelvollisuusaika +10 vuotta. HOJKS säilytetään oppivelvollisuusaika + 10 vuotta. Terveyskeskuspsykologin ja kuraattorin työssä laadittuja lausuntoja säilytetään oppivelvollisuusaika + 10 vuotta, huom! ilman asiakkuutta koulukuraattorit ja terveyskeskuspsykologit eivät tee potilasrekistereihinsä merkintöjä oppilashuoltotyöhön liittyen. Oppilaanohjaajan oppilastietoja säilytetään oppivelvollisuusaika +10 vuotta. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Rekisterinpitäjän velvollisuuksista säädetään henkilötietolaissa muun muassa seuraavaa: Rekisterinpitäjän tulee käsitellä henkilötietoja laillisesti, noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä toimia muutoinkin niin, ettei rekisteröidyn yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojan turvaavia perusoikeuksia rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta. Jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu tai, ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja. Rekisterinpitäjän on samalla ilmoitettava rekisteröidylle rekisterin säännönmukaiset tietolähteet sekä, mihin rekisterin tietoja käytetään ja säännönmukaisesti luovutetaan. Oppilashuoltotyössä syntyy henkilörekisteri oppilaskohtaisista asiakirjoista. Koulutuspalveluissa on laadittu malli koulun oppilashuoltotyön rekisteriselosteesta. Kukin koulu täydentää malliin omat tietonsa ja julkaisee sen sekä kou- 72

74 lun omilla kotisivuilla että opettajainhuoneen ilmoitustaululla tai muussa sopivassa paikassa. Em. koulun oppilashuoltotyön rekisterin lisäksi koulukuraattori ja terveyskeskuspsykologi pitävät asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillisiä asiakasrekistereitä. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät oppilaasta merkintöjä potilasrekisteriin, joka kuuluu osarekisterinä terveyskeskuksen potilasrekisteriin. 73

75 12. Oppilashuoltotoiminnan arviointi ja kehittäminen Oppilashuollon suunnitelma Paikallinen opetussuunnitelma tulee oppilashuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta laatia yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa, joita ovat kuraattorit, terveydenhoitajat, terveyskeskuspsykologit, koululääkärit sekä muut moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuvat tahot. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan myös huomioon kunnan muut lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset, kuten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Opetussuunnitelman osana laadittavassa oppilashuollon suunnitelmassa olevien toimintaohjeiden tulee sisältää sekä hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät että ongelmien ennaltaehkäisyä ja oppilaan suojelua koskevat menettelytavat. Suunnitelmassa tulee kuvata ohjeiden päivittäminen, niiden toteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi. Lisäksi suunnitelmassa tulee kuvata oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön sekä muiden yhteistyökumppaneiden ohjeisiin perehdyttäminen. Oppilashuollon suunnitelma sisältää ainakin oppilashuollon yhteistyön järjestämisen periaatteet ja rakenteet sekä yleiset toimintaohjeet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyä ja puuttumista koskevat toimintaohjeet kriisisuunnitelman äkillisten kriisien, uhka- ja vaaratilanteiden varalle Kuntakohtainen arviointi ja kehittäminen Kunnan oppilashuollon toteuttamista arvioidaan tarpeen mukaan, vähintään joka toinen vuosi. Arviointi perustuu oppilashuollon suunnitelmaan ja kouluilta koottavaan arviointien yhteenvetoihin sekä sovittaviin mittareihin ja sen tekee ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Kunnan tason arvioinnissa on tärkeää linjata millä tavoin toimintaa tullaan seuraavina 74

76 lukuvuosina parantamaan ja tiedottaa asia myös koulujen opetus- ja muulle henkilökunnalle. Kunnan tason toimintaa arvioidaan myös laadun itsearvioinnin yhteydessä, jolloin esiin voi nousta kehittämisalueita ja jossa yhteydessä on mahdollista levittää hyviksi havaittuja käytänteitä koulujen välillä. Nurmijärven kunnassa pyritään yhdenmukaistamaan oppilashuollon käytänteitä muun muassa tämän käsikirjan, Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki -suunnitelman sekä yhteisen lomakkeiston avulla. Yhtenäisten käytäntöjen tarkoituksenmukaisuuden ja toteutumisen arviointi kuuluu myös kuntakohtaiseen arviointiin Koulukohtainen arviointi ja kehittäminen Opetussuunnitelman mukaan koulun tulee arvioida oppilashuoltoryhmän toimintaa lukuvuosittain erillisessä kokouksessa ja tiedottaa arvioinnin tulokset koulun johtokunnalle. Koulun oppilashuoltoryhmän lukuvuoden viimeinen kokoontuminen on yleensä tämä erillinen arviointikokous, jossa arvioidaan menneen ja suunnitellaan seuraavan lukuvuoden toimintaa. Tämä tulee tehdä kesäkuun loppuun mennessä ja sen pohjaksi voi koota opettajilta ja muulta henkilökunnalta palautetta ja kehittämistoiveita huhti - toukokuun aikana. Arvioinnin yhteydessä on tärkeää linjata, millä tavoin toimintaa tullaan seuraavana lukuvuonna parantamaan ja tiedottaa asia myös koulun opetus- ja muulle henkilökunnalle. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota ainakin seuraaviin asioihin opettajien oppilashuoltoryhmältä saama tuki (OHR -kummit tai vastaavat) tiedonkulku kokouksien sujuminen asetettujen tavoitteiden toteutuminen kaikkien luokkien/opettajien tasapuolinen huomioiminen tuen eri tasojen toteutuminen moniammatillisen yhteistyön toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus Koulun itsearvioinnin on tarkoitus toimia oman toiminnan parantamisen välineenä. Koulukohtaisessa laadun itsearvioinnissa käsitellään oppilashuollon järjestämiseen liittyviä teemoja, jossa yhteydessä esiin voi nousta kehittämistä tarvitsevia alueita. 75

77 Nämä tulokset on hyvä huomioida arviointikokouksessa. Koulujen oppilashuollon arviointeja hyödynnetään myös osana kuntakohtaista arviointia (katso luku 12.2). 76

78 LIITTEET 1. Oppilashuollon lomakkeet Yhteisten oppilashuollon lomakkeiden tarkoitus on yhtenäistää käytäntöjä koulujen kesken ja varmistaa uuden lainsäädännön toteutuminen. Lomakkeet on laadittu sekä oppilashuoltoryhmän ns. yleistä kokousta että oppilaskohtaista tapaamista varten. Yleisen kokouksen muistio on jaettu kahteen osaan, joista toiseen kirjataan yleiset asiat ja toiseen ne oppilaskohtaiset asiat, joita voidaan yleisessä kokouksessa käsitellä. Lisäksi on lomake huoltajien kirjallisen luvan pyytämiselle yksittäisen oppilaan asian käsittelemiseksi koko ryhmän kesken. 77

79 1.1. Muistio oppilaskohtaisesta neuvottelusta Koulu Osallistujat Oppilas ja luokkatunnus Aika ja paikka Huolen aihe ja aloitteentekijä Asiat, joihin tarvitaan muutosta seuraami- Asian nen Sovitut jatkotoimenpiteet Perustelut Vastuuhenkilö yhteystietoineen Salassa pidettävien tietojen luovutusmerkinnät: mitä tietoja tapaamisessa on luovutettu, kuka on luovuttanut ja kenelle Lisätietoja Muistion laatija 78

80 1.2. Oppilashuoltoryhmän muistio sivu 1/2 Koulu Osallistujat Aika ja paikka Yleiset asiat Käsiteltävä asia Päätös ja perustelut Toimeenpanon vastuuhenkilö ja aikataulu Asian seuraaminen Salassa pidettävien tietojen luovutusmerkinnät: mitä tietoja tapaamisessa on luovutettu, kuka on luovuttanut ja kenelle 79

81 Oppilashuoltoryhmän muistio sivu 2/2 Oppilasasiat (huom. yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä on huoltajille ilmoitettava asiasta, yleisessä kokouksessa voidaan käsitellä esim. tarve kutsua tapaaminen koolle) Oppilas ja luokkatunnus Huolen aihe ja aloitteentekijä Päätetyt toimenpiteet ja vastuuhenkilö Salassa pidettävien tietojen luovutus Jakelu ja arkistointipaikka Muistion laatija 80

82 1.3. Lupalomake oppilaan asioiden käsittelemiseksi koulun oppilashuoltotyössä Koulu Oppilaan nimi ja luokkatunnus Huolen aihe Tapaamisen aika ja paikka Lisätietoja, esim. tapaamisen osallistujat Tätä oppilaan asiaa on tarkoitus käsitellä koulun oppilashuoltotyössä, johon kuuluu rehtori, kouluterveydenhoitaja, opinto- tai oppilaanohjaaja, erityisopettaja, koulukuraattori ja luokanopettaja tai -valvoja sekä tarpeen mukaan terveyskeskuspsykologi tai muu asiantuntija. Tapaamisesta laaditaan muistio, johon kirjataan sovitut jatkotoimet. Muistio toimitetaan teille tapaamisen jälkeen. Koulun henkilökunta noudattaa oppilashuoltotyössä oman ammattikuntansa salassapitosäädöksiä. Ilman suostumustanne oppilaan asian käsittelyssä ovat mukana vain ne henkilöt, joiden tehtäviin asian käsittely välittömästi kuuluu (laki perusopetuslain muuttamisesta 642/ a 2. mom.). Annan suostumuksen tämän asian käsittelyyn koulun oppilashuoltoryhmässä. En anna suostumusta tämän asian käsittelyyn koulun oppilashuoltoryhmässä. Asian käsittelyssä voivat olla läsnä vain ne henkilöt, joiden tehtäviin asian käsittely välittömästi kuuluu. Halutessanne voitte kirjoittaa tähän oman näkemyksenne tilanteesta sekä toiveenne asian käsittelyä varten: Nurmijärvellä / 20 Huoltajan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys ja nimenselvennys 81

83 2. Kaaviot ja taulukot 2.1. Varhaisen avoimen yhteistyön malli Mittarina on omakohtainen huoli. Huoli on ennakointia jokaisen omista toimintamahdollisuuksista kussakin tilanteessa. Tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen. Ei Huolta Pieni Huoli Tuntuva huoli Suuri Huoli harmaa vyöhyke Luottamus omiin toimintamahdollisuuksiin vahva Ajatus jatkaa samalla tavalla Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta Omat voimavarat ovat ehtymässä Ajatuksia lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisestä Lapsi/nuori on vaarassa Tilanteeseen on saatava muutos heti Palveluiden toimivuudesta huolehtiminen Huolen puheeksiottaminen kunnioittavasti tietoja saaden ja tukea tarjoten Yhteistyötahojen hakeminen Turvallisuusohjeiston mukaan toimiminen. Palvelut ja perheiden omatoimisuus täydentävät toisiaan Lapsi ja asiakaslähtöinen suunnittelu Toimijoiden kesken on vuoropuhelussa sovitut yhteiset käytännöt Ennaltaehkäisevä toiminta Konsultatiivinen tuki työyhteisöltä ja yhteistyökumppaneilta - Ammatillista neuvoa kysyttäessä ei käytetä asianosaisten nimitä tai muita tunnistetietoja. Toimijoiden kesken on vuoropuhelussa sovitut yhteiset käytännöt Verkostokokoukset - Palvelun käyttäjän tai perheen asioita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä ollessaan. Kohtaamisten tulee olla kunnioittavia ja edistää vuoropuhelua. Toimijoiden kesken on vuoropuhelussa sovitut yhteiset käytännöt Jos välitön uhka: soitto 112 Yhteyden otto lastensuojeluun Toimijoiden kesken on vuoropuhelussa sovitut yhteiset käytännöt Palveluista tiedottaminen huoli poistuu tai vähenee 82

84 2.2. Perheneuvolan toimintakaavio 83

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4. Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.2016 11.4.2016 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Laki perusopetuslain

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppilashuollon toimintasuunnitelma

Oppilashuollon toimintasuunnitelma KIRKONKYLÄN YHTENÄISKOULU Oppilashuollon toimintasuunnitelma 2016-2017 27.9.2016 Koulun koko henkilökunta osallistuu päivittäiseen oppilashuoltotyöhön Oppilashuolto Perusopetuksessa olevalla oppilaalla

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ 13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opetushallitus 17.3.2015 Kristiina Laitinen Opetusneuvos 1 Säädökset, eduskunta-asiakirjat sekä opetussuunnitelmien perusteet Lait Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 1. ARVIO OPPILASHUOLLON KOKONAISTARPEESTA Mänttä-Vilppulassa perusopetusta annetaan luokille 1-6 Savosenmäen koulussa, Koskelan alakoulussa, Vilppulankosken

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.-30.9.2011 Johtava sosiaalityöntekijä Pekka

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa 17.11.2016 Helsinki Erkkaa verkossa -verkkoluento Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaalle annettavan yksilöllisen tuen vaihtoehtoja Monialainen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 27.4.2012 Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Esi- ja perusopetuksen oppilaan tukea koskevaan uudistukseen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 8 UUDESSA OPS:SSA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 8 UUDESSA OPS:SSA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 8 UUDESSA OPS:SSA LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Kuortaneen kunnan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Kuortaneen kunnan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Kuortaneen kunnan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 SISÄLLYS 1. Yleistä 2. Oppilashuollon järjestäminen Kuortaneella 2.1 Kuortaneen kunnan oppilashuoltotyön tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA

VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA Sivistyslautakunta 75 07.09.2016 Sosiaali- ja terveysltk. 135 03.11.2016 VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA 228/22/2016 SIVLK 07.09.2016 75 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot