Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille (Linkki) -projekti ( ) LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille (Linkki) -projekti (2008 2011) LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille (Linkki) -projekti ( ) LOPPURAPORTTI Huhtikuu 2011 Milja Ilkka Tuula Immonen Inka Kasurinen

2 2 Sisältö 1 Johdanto Projektin organisointi Projektin kohderyhmä, päämäärä ja tavoitteet Projektin toteutus Ensimmäinen toimintavuosi Linkin toimintaympäristö Suunnittelua ja toimitila Yhteistyö Toinen toimintavuosi Toinen toimintavuosi Työntekijävaihtuvuus ja asiakastilanne Yhteistyö Palvelujärjestelmän muutokset ja Linkki Viimeinen toimintavuosi Viimeinen toimintavuosi Ryhmätoiminnat Yksilötyö ja ArMo -projektiin osallistuminen Oppimisympäristö ja kumppanuus Oppimisympäristökokeilu Kumppanuus Yhteenvetoa, arviointia ja pohdintaa Odottelua ja katkoksellisuutta Asiakkaiden tavoittaminen Toimintaa mahdollisuuksien puitteissa Linkki lukuina Mitä opittiin? Liite: Huumetyön oppimisympäristön kehittämiskokeilun raportti... 27

3 1 Johdanto 3 Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille (Linkki) -projekti ( ) oli Kalliolan setlementin, A-klinikkasäätiön ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kumppanuushanke. Sen tarkoituksena oli tuottaa huumeriippuvaisten kanssa työskentelevien käyttöön verkostotyötä, ammatillista ja vertaistukea sekä asiakkaiden omaehtoista toimintaa yhdistävä toimintamalli. Lisäksi kehitettiin huumetyön oppimisympäristöä. Hanke oli suunnattu erityisesti henkilöille, jotka ovat hakeutumassa korvaushoidon piiriin (korvaushoitoon jonottajat) tai irrottautumassa lääkkeellisistä hoidoista. Kehittämishanketta rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen käynnistämisen taustalla oli tieto siitä, että korvaushoidon toteuttamisen ongelma-alueita pääkaupunkiseudulla olivat pitkät jonotusajat ja riittämätön jonotusaikainen tuki. Arjessa pärjäämisen tukea ei ollut riittävästi saatavilla myöskään vaiheeseen, jossa irrottaudutaan lääkkeellisestä hoidosta. Siirtymävaiheissa on riskinä palveluista putoaminen ja palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääminen. Yleensä päihde- ja muiden palveluiden ongelmaksi todettiin se, että ne edellyttävät sellaista käyttäytymistä (ajanvaraus, ajanvarauksesta kiinni pitäminen jne.), joka on usein heikosti huumeriippuvaisten ihmisten hallussa. Hankkeen tarpeen perusteluissa todettiin korvaushoitojen määrän olevan kasvussa, vaikka hoitoon pääsy olikin tiukkaa. Kokonaisprosessi ennen hoidon alkamista saattoi kestää yhdeksän kuukautta, josta arviointiprosessin osuus oli kolmisen kuukautta. Tätä seurasi jonotusvaihe ja hoitotakuun toteutuessa hoitoon pääsi noin puolessa vuodessa. Lisäksi korvaus- tai ylläpitohoitoon pääsemisen edellytyksenä oli, että asiakkaiden tulee saavuttaa hoitojärjestelmän asettamat välitavoitteet, kuten mm. sekakäytöstä johtuvien muiden aineiden (alkoholi, bentsodiatsepiinit) kuin opiaattien vähentäminen. Myös lääkehoidosta irrottautumisen todettiin olevan pitkä ja vaativa prosessi kuntoutujalle eikä tätä ollut riittävästi huomioitu päihdehuollon palvelujärjestelmässä. Ongelmaksi katsottiin se, että tarjolla ei ole matalakynnyksistä palvelua eikä vertaistukea vaiheessa, jossa on oleellista luoda toipumista tukeva verkosto ja saada tilaisuus opetella arjessa tarvittavia elämäntaitoja. Esillä oli myös ajatus tarjota tukea erityisesti oppimiseen liittyvien valmiuksien parantamiseen, koska usein näissä valmiuksissa saattoi olla puutteita ja opiskelut keskeytyneet huumeiden käytön vuoksi. Tietoja asiakkaiden tarpeista ja ongelmista oli koottu mm. Kalliolan kehittämisyksikön toteuttamassa Hoitovalmennusprojektissa 1 ja terveysneuvontapisteissä (Vinkeissä). Asiakkaat kertoivat, että tarvetta olisi sellaiselle helposti saavutettavalle tukipisteelle, jossa voisi käydä omien voimavarojen mukaan ilman hoito- tai muita vastaavia velvoitteita. Projektin ryhmätoimintaan osallistuneet pitivät tärkeänä vertaistukea sekä jonotus- että hoidosta irtautumisen vaiheissa sekä apua arkeen liittyvien, kuten sosiaaliturva-asioiden hoidossa. 1 Ilkka, Milja, Immonen, Tuula ja Talja, Arja (2008)

4 4 2 Projektin organisointi Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille -projekti toteutettiin kolmivuotisena ( ) kehittämishankkeena. Projektia hallinnoi Kalliolan setlementin kehittämisyksikkö ja sen rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Kehittämisyksikön johtaja toimi projektin johtajana vastaten virallisten yhteistyösopimusten tekemisestä sekä talouden seurannasta yhteistyössä Kalliolan setlementin taloushallinnon kanssa. Projektityöntekijät vastasivat muusta projektin toteutuksesta, kuten asiakas- ja verkostotyöstä sekä omalta osaltaan opiskelijoiden ohjauksesta. Kehittämisyksikön kehittämissuunnittelija osallistui toteutukseen oman tehtävänsä puitteissa. Projekti toteutettiin kumppanuushankkeena A-klinikkasäätiön Vinkkitoiminnan ja Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Projektin toimintaa varten vuokrattiin tilat Mäkelänkatu 50:stä; toimitila nimettiin Linkiksi. Työntekijöillä oli lisäksi työhuone Kalliolan setlementtitalossa. Alustavia kumppanuusneuvotteluja yllä mainittujen osapuolten kanssa oli käyty jo ennen rahoituspäätöksen saamista ja projektin suunnittelukokoukset käynnistettiin heti rahoituksen varmistuttua. Vuoden 2008 aikana pidettiin neljä suunnittelukokousta, joissa hahmoteltiin projektin ja kumppanuuden rakenteita ja sisältöä. Keskustelujen pohjalta päädyttiin perustamaan kolme erillistä työryhmää projektin toteutuksen tueksi ja määriteltiin ryhmien tehtävät. Johtoryhmä koostui kumppanuusosallisista. Sen jäseniä olivat Teemu Tiensuu A- klinikkasäätiön Vinkkitoiminnasta, Hannele Tainio Diakonia-ammattikorkeakoulusta, projektityöntekijät Milja Ilkka ja Inka Kasurinen sekä Matti Rajamäki ja Tuula Immonen Kalliolan kehittämisyksiköstä. Ryhmän kokoonpano muuttui projektin aikana. Teemu Tiensuu tuli ryhmässä aloittaneen ja sittemmin toisiin työtehtäviin siirtyneen Päivi Puron tilalle. Myös toinen projektityöntekijä vaihtui useita kertoja, aiemmat työntekijät olivat Arja Talja ja Mari Hietala. Johtoryhmän tehtävänä oli suunnitella, johtaa ja koordinoida projektia sekä antaa tutkimusluvat projektiin. Ryhmä kokoontui säännöllisesti. Ohjausryhmän jäseniä olivat Päivi Puro (A-klinikkasäätiö), Mikko Tamminen (Helsingin kaupunki), Arja Kesälahti (Päihdepsykiatrian poliklinikka), Sami Ylitalo (Kalliolan Avokisko) sekä Leena Ruskomaa, Milja Ilkka, Inka Kasurinen, Matti Rajamäki ja Tuula Immonen (Kalliolan kehittämisyksikkö). Ohjausryhmän tehtävä oli seurata ja arvioida projektin toteutusta, tiedottaa toiminnasta omiin verkostoihin sekä tukea toimiviksi osoittautuneiden käytäntöjen implementointia. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin kolme kertaa vuodessa. Projektiryhmän jäseniä olivat käytännön työntekijät, jotka myös tunsivat hyvin kohderyhmän. Jäsenet olivat Tiina Lintunen ja Pia Mielonen (Vinkkitoiminta) sekä Inka Kasurinen ja Milja Ilkka (Kalliolan kehittämisyksikkö). Projektiryhmän tehtävät liittyivät projektin toteutukseen - kohtaamispaikan toimintaan, verkostotyöhön, toimintaan Vinkissä, oppimisympäristöön, projektin arviointiin ja materiaalin tuottamiseen asiakastyöstä ym. projektin toiminnasta.

5 3 Projektin kohderyhmä, päämäärä ja tavoitteet 5 Projekti oli tarkoitettu huumeriippuvaisille, jotka ovat suuntautumassa päihteiden käytöstä irrottautumiseen, hakeutumassa hoitoon (korvaushoitojonossa) tai siirtymässä pois lääkkeellisistä hoidoista. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan voi kuitenkin tulla periaatteessa kuka tahansa, koska tietojen antamisen velvoitetta ei ollut. Projektin alkuvaiheessa tarkennettiin projektisuunnitelmaa. Keskusteltiin tavoitteista, millaisin menetelmin ne aiotaan saavuttaa ja millaisiin oletuksiin toiminta perustuu. Alkuperäisen projektisuunnitelman / rahoitushakemuksen mukaan projektin päämääränä oli katkaista huumeriippuvaisten syrjäytymiskierrettä kansalaistoiminnan, vertaistuen, opinnollisen tuen ja palveluohjauksen keinoin sekä kumppanuuden avulla kehittää matalankynnyksen toimintaa, joka helpottaa asiakkaita oman elämän tilanteen kohentamisessa. Päätavoitteena oli kehittää kansalaistoimintaa, jonka avulla huumeriippuvaiset voivat saada tukea arkeen tilanteessa, jossa ollaan hakeutumassa hoidon piiriin tai irrottautumassa pidempikestoisesta lääkkeellisestä hoidosta. Lisäksi tavoitteena oli tukea avun piirissä olevien läheisiä. Tavoitteena oli: 1. Perustaa matalankynnyksen tukipiste korvaushoitoon hakeutuville sekä lääkkeellisestä hoidoista irroittautuville. 2. Kehittää perusteeltaan kansalaistoiminnallista tukipisteen mallia, jossa yhdistyvät ammatillinen ja vertaistuki ja jota muiden toimijoiden on mahdollista hyödyntää. 3. Kehittää kumppanuuden avulla hoitoon hakeutumista tukevia ja helpottavia työmalleja terveysneuvontapisteissä asioivien asiakkiden osalta. 4. Edistää asiakkaiden siirtymistä matalankynnyksen palveluista tarpeenmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen. 5. Kehittää kumppanuuden avulla huumetyön oppimisympäristöä Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa. Suunnitelmaa tarkentavissa keskusteluissa todettiin projektin varsinaiseksi kehittämiskohteeksi huumeriippuvaisille suunnatuissa toiminnoissa ja palveluissa olevan aukon täyttäminen. Korvaushoitoihin jonottajille ei ollut riittäviä tukipalveluita, ei myöskään lääkkeellisistä hoidoista irrottautuville. Tarjolla ei ollut myöskään toimintaa, joka linkittäisi yhteen vertaistukea, omaehtoista toimintaa ja ammatillista tukea. Yhdeksi hankkeen tehtäväksi nähtiin näin jo alkuvaiheessa sen selvittäminen, mikä on hankkeen toimintaympäristö, miten se toiminnan aikana muuttuu sekä muodostuuko kehitetylle toiminnalle luonteva paikka toimintajärjestelmässä. Päämääräksi määritelty syrjäytymiskierteen katkaiseminen todettiin sisällöltään epäselväksi ilmaukseksi, minkä vuoksi sen toteutumista olisi vaikea seurata. Tämä sijaan määritettiin projektin tarkoitukseksi tuottaa huumeriippuvaisten kanssa työskentelevien käyttöön verkostotyötä, ammatillista ja vertaistukea sekä asiakkaiden omaehtoista toimintaa yhdistävä toimintamalli. Sitä soveltamalla voidaan vastata arjessa selviytymisen tuen tarpeisiin, tukea siirtymää hoidosta itsenäiseen elämään sekä viritellä ja ylläpitää hoitoon hakeutumisen motivaatiota. Päätavoitteesta jätettiin pois läheiset todeten, että heille oltiin valmiita antamaan tarvittaessa keskustelu- ja neuvonta-apua, mutta ei ollut

6 mahdollista projektin resurssein kehittää heille suunnattua toimintaa. Lisäksi Omaiset huumetyön tukena yhdistyksellä on pääkaupunkiseudulla omaistoimintaa. 6 Tavoitteisiin ei tehty suuria muutoksia ja ohjausryhmä hyväksyi ne osana toteutussuunnitelmaa joulukuussa 2008 seuraavassa muodossa: 1. Perustetaan matalan kynnyksen tukipiste huumeriippuvaisille. 2. Kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa tukipisteeseen asiakkaita tukevia toimintoja. Mallinnetaan kehitetty toiminta. 3. Kehitetään kumppanuusyhteistyönä hoitoon hakeutumista tukevia ja helpottavia työmalleja terveysneuvontapisteissä asioivien asiakkaiden auttamiseen (kumppani: A-klinikka / Vinkit). 4. Edistetään asiakkaiden siirtymistä matalan kynnyksen tukipisteestä tarpeenmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen. 5. Kehitetään huumetyön oppimisympäristöä projektissa kumppanina olevan Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Projektin toiminta perustui Kalliolan setlementin arvioihin: Erilaisuuden hyväksyminen Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen 4 Projektin toteutus 4.1 Ensimmäinen toimintavuosi Projekti sai rahoitusta haettua vähemmän ja heti tammikuussa 2008 laadittiin uusi projektisuunnitelma rahoittajaa varten. Ensimmäisen toimintavuoden aikana keskityttiin tilojen hankintaan, ohjaus- ja muiden ryhmien kokoamiseen, toiminnan sisältöjen suunnitteluun ja toteutussuunnitelman täsmentämiseen, yhteyksien solmimiseen, Vinkeissä työskentelyyn sekä tiedottamiseen Linkin toimintaympäristö Projektin alkaessa A-klinikat vastasivat Helsingin kaupungin tarjonnasta korvaushoitoon jonottaville eli ns. jononaikaisesta hoidosta. Tehtävä oli A-klinikoille haasteellinen. Muutama A-klinikka kykeni järjestämään jonohoidon tarkoitetulla tavalla ja pyrki tarjoamaan jonottajille parhaan mahdollisen tuen saamatta kuitenkaan lisäresursseja toiminnalle. Pääsääntöisesti tilanne oli projektin yhteistyökumppaneilta ja jonottajilta saatujen tietojen mukaan se, useat jonottajat kokivat olevansa vailla tukea eivätkä he kokeneet kuuluvansa A-klinikan asiakaskuntaan. Kurvin huumeklinikka tarjosi ympärivuorokautista tukea ja mahdollisuutta vieroitukseen sitä haluaville.

7 Päiväkeskuksien tapaista tarjontaa oli hoidossa oleville ja hoidosta irrottautuneille. Päiväkeskuksia oli esimerkiksi STOP huumeille, Harjula, Omaiset huumetyöntukena ry, KOHO -kohtaamispaikka. Nämä paikat tarjosivat päivittäisiä toimintoja (ryhmä- tai olohuone) päihteistä irrottautujille, irrottautuneille (tarkoitetaan raittiita) tai jo hoidossa oleville. Rajoitteet päihteiden käytön suhteen ovat ymmärrettävät kunkin toimijan osalta. 7 Vertaistoiminta puuttui jonottajilta sekä irrottautujilta. Jonottajille ei ollut tarjolla paikkaa, missä olla, viettää aikaa tai pohtia oman elämäntilanteen tulevaa muutosta. Tässä vaiheessa ainoat paikat olivat A-klinikkasäätiön terveysneuvontapisteet, Vinkit. Linkin ajateltiin muodostuvan matalan kynnyksen paikaksi, jossa jonottajien, irrottautujien ja lääkkeellisistä hoidosta normaali elämään siirtyvien olisi mahdollista saada tukea elämän muutoksiin. Toisaalta olisi myös mahdollista vain oleskella ja osallistua toimintoihin kunkin itselleen määrittelemissä rajoissa. Näin Linkin toiminta voisi vastata ilmeisiin olemassa oleviin tarpeisiin ja palvelujärjestelmän puutteisiin. Linkin paikka palvelujärjestelmän osana hahmoteltiin projektin alkaessa seuraavasti: HOITOPALVELUT - Diakonissalaitos, Arabia, A-klinikat, Kisko, NA LINKKI VINKKI Verto Lumme ry PÄPSY A-SÄÄTIÖ Arabia DIAKK VINKKI PÄPSY LINKKI HOITO VINKKI LINKKI HOITO Kuvio 1. Linkki-projektin paikka suhteessa palvelujärjestelmään 2008 (lyhenteet selitetty liitteessä 1). Projektin toiminnan jatkuvuuden kannalta oli alusta alkaen oleellista hahmottaa toimintaympäristö ja sen muutokset. Koko toiminnan ajan seurattiin, muodostuuko (ja millaisin sisällöin) Linkille luonteva paikka olemassa olevassa järjestelmässä. Tämä nähtiin osaksi juurruttamistoimintaa Suunnittelua ja toimitila Keväällä 2008 projektin toiminnan ja kumppanuuden sisältöjä työstettiin projektia valmistelleessa ryhmässä. Projektin käynnistyttyä ryhmä nimettiin johtoryhmäksi ja siinä olivat edustettuina kaikki kumppanuusosapuolet, A-klinikkasäätiö / Vinkkitoiminta,

8 Diakonia- ammattikorkeakoulu ja Kalliolan kehittämisyksikkö. Kumppanuuden toteutusta koskevat periaatteet kirjattiin sopimukseen. 8 Linkin yhteistyötä ja toiminnan sisältöjä suunniteltiin ryhmissä ja kokoontumisissa, joihin osallistuivat projektin työntekijät, kehittämisyksikön johtaja ja kehittämissuunnittelija. Suunnitteluvaiheen jälkeen kokoontumiset jatkuivat seuranta- ja arviointitapaamisina. Täsmennetty toteutussuunnitelma ja projektin arviointisuunnitelma hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa Ohjausryhmä oli aloittanut työskentelynsä syksyllä ja sen tehtäviin kuuluivat ohjaukseen ja arviointiin liittyvät asiat. Toimitilan saaminen kohtaamispaikkatoimintaa varten oli hankalaa ja siinä onnistuttiin vasta elokuussa. Tilojen vuokraaminen huumeiden käyttäjien toimintaa varten on sinänsä vaikeaa ja lisäksi rahalliset resurssit olivat sangen rajalliset. Paikka löytyi Mäkelänkadulta, mutta jo tuossa vaiheessa työntekijät epäilivät, että paikka ei ole sijainniltaan riittävän keskeinen. Paras paikka olisi ollut esim. Vinkin läheisyydessä, jolloin olemassa olevaan palveluun tulijat olisi ollut helpompi saada tutustumaan Linkkiin. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan ollut, joten saadut tilat remontoitiin, kalustettiin ja sinne hankittiin perustarvikkeet asiakkaiden vastaanottamiseksi. Linkin avajaiset pidettiin ja sitä pidettiin avoinna ti to klo Yhteistyö Yhteistyösuhteet olivat osittain jo olemassa aloitettaessa toimintaa. Yhteistyöverkostoa laajennettiin edelleen ja pyrittiin luomaan yhteydet kaikkiin projektin toteutuksen kannalta keskeisiin toimijoihin. Työntekijät kävivät esittelemässä toimintaa lukuisille potentiaalisille yhteistyötahoille. Ennen toimitilan saamista ei ryhmän aloittamisen lisäksi ollut vielä mitään konkreettista tarjolla eikä ehdotus korvaushoitoon jonottajien ryhmän aloittamisesta Sturenkadulla kehittämisyksikön tiloissa herättänyt kiinnostusta Vinkin asiakkaissa. Mäkelänkadun tilan avauduttua levitettiin esitteitä ja kutsuttiin yhteistyötahoja tutustumiskäynneille, mieluiten yhdessä asiakkaiden kanssa. Tutustumiskäyntejä Linkkiin tehtiin toiminta-aikana useita kymmeniä. Palvelujärjestelmässä toiminnasta tiedettiin, mutta kävi ilmi, että tämä ei riitä kohderyhmän mukaan saamiseksi. Tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi ensimmäisen toimintavuoden aikana tulivat Helsingin terveysneuvontapisteet Vinkit (Itäkeskus, Hakaniemi), Arabianrannan päihdeklinikka, HUS:n päihdepsykiatrian poliklinikka sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alainen Kiinni päihteettömään arkeen -hanke. Toinen Linkki-projektin työntekijä jatkoi jo aiemmin alkanutta työskentelyä Vinkeissä. Tarkoituksena oli sellaisten käyttäjien tapaaminen, jotka voisivat hyötyä Linkin tarjoamasta tuesta ja samalla voitiin henkilökunnan kanssa pohtia tukitoimia asiakkaiden auttamiseksi. Käyntejä Vinkkeihin tehtiin pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa koko toimintavuoden ajan. Vinkkiyhteistyön merkitys oli projektille keskeinen ja sen vuoksi perustettiin Linkin ja Vinkin työntekijöiden yhteistyöryhmä projektin toteutuksen tueksi. Ryhmä sai nimekseen projektiryhmä ja se kokoontui säännöllisesti. Arabianrannan päihdeklinikan työntekijöiden kanssa pohdittiin ja kehiteltiin toimintaa korvaushoidosta irrottautuvien tukemiseksi. Tavoitteena on ryhmätoiminnan aloittaminen lääkkeistä / lääkkeellisestä hoidosta irrottautuvien kanssa Hoitovalmennusprojektissa

9 (Ilkka ym. 2008) kehitetyn ryhmätoiminnan mallin mukaan. Yhteistyökokouksia pidettiin ensimmäisenä toimintavuonna kolme sekä yksi lähinnä tiedottamiseen liittyvä kokous koko päihdeklinikan henkilökunnalle. Päihdepsykiatrian poliklinikan kanssa yhteistyötä lähdettiin rakentamaan tapaamisissa osastonhoitajan kanssa ja järjestettiin laajempi informaatio koko työryhmälle. Kiinni päihteettömään arkeen -hankkeen työntekijöiden kanssa kokoonnuttiin neljä kertaa toimintavuoden aikana pohtimaan asiakkaiden tukemisen muotoja. Kohderyhmä oli molemmilla yhteinen. Oppimisympäristön toteuttamista suunniteltiin toimintavuoden aikana yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa ja siitä keskusteltiin johtoryhmässä, mm. neuvontapiste Ne-Råssa saatujen oppimisympäristön kehittämiskokemusten pohjalta. 9 Tutustumismatka Tukholmaan Vuoden 2008 syksyllä teimme Vinkkien työntekijöiden kanssa matkan Tukholmaan, jossa pääasiallisena tutustumiskohteena oli Svenksa Brukarföreningen; Ruotsin käyttäjäyhdistys. Yhdistyksessä toimivat käyttäjät itse ajaen omia etujaan. Erityisesti yhdistys valvoo narkomaanien ihmisoikeuksien toteutumista Ruotsissa. Toimintaan kuuluu myös esimerkiksi tukihenkilönä oleminen erilaisissa palavereissa (sosiaalitoimessa tai hoitopaikoissa) ja yleensä rinnalla kulkeminen. Yhdistys kääntää ja painattaa infolehtiä esimerkiksi suonensisäisestä huumeidenkäytön vaaroista tai eri huumeiden riskeistä. Yhdistys tekee myös pienimuotoisesti käytettyjen neulojen ja ruiskujen puhtaisiin välineisiin vaihtamista. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään muiden maiden käyttäjäyhdistysten kanssa. Suomessa vastaavaa etujärjestötyyppistä toimintaa ei ole. Pienimuotoista yhdistystoimintaa on Lumme ry:ssä, joka toimii Helsingissä. Etujärjestönä toimiminen edellyttäisi vahvaa organisaatiota ja melko suurta aktiivitoimijoiden joukkoa. Ruotsissa, jolla on Suomea pidempi huumehistoria, on enemmän potentiaalia myös tämäntyyppiseen toimintaan. Toinen kohde oli Tukholmassa sijaitseva matalan kynnyksen terveyskeskus, joka on avoinna kadulla asuville päihteidenkäyttäjille. Asiointiin ei tarvita henkilöllisyyspapereita, ainoa edellytys on kuulua Tukholman maakäräjäkuntaan. Palveluina on lääkäri, jalkahoitaja, sosiaalityöntekijä ja sovitusti lähialueiden optikot, jotka vapaaehtoistyönään tekevät silmätarkastuksia ja etsivät kierrätyssilmälaseista sopivimmat lasit asiakkaalle. Suosituinta on jalkojen hoito, sen päätyttyä asiakkaalle annetaan ilmaiset puhtaat sukat. Lääkereseptejä ei anneta asiakkaalle mukaan, vaan hän saa päivittäin hakea lääkkeensä vastaanoton luukulta. Lääkkeet ovat antibiootteja, ei rauhoittavia tai unilääkkeitä. Samalla piha-alueella toimii päihteiden käyttäjien päiväkeskus, jossa saa kruunulla syödä ja ilmaiseksi pestä vaatteitansa. Yöpymismahdollisuuksia keskus ei tarjoa. Tällainen laaja-alaista perushuoltoa tarjoava matalan kynnyksen paikka olisi tarpeen myös Helsingissä. Meiltä puuttuu myös sentyyppinen vapaaehtoistoiminnan kulttuuri, jota edellä kerrotussa esim. optikot edustavat. (Linkin työntekijän päiväkirjasta)

10 4.2 Toinen toimintavuosi 10 Toisen toimintavuoden (2009) alkaessa Linkin tilat olivat käytössä, mutta remontti jatkui muualla kiinteistössä ja piha-alueella. Remonttitilanteen rauhoituttua järjestettiin tammikuun lopussa avoimet ovet -tapahtuma. Edeltävien parin kuukauden aikana Linkin oli löytänyt vain muutama asiakas, joten huolena oli asiakkaiden tavoittaminen. Huolta aiheuttivat myös Helsingin huumehoitojärjestelmässä edellisen vuoden lopulla äkillisesti käynnistyneet uudelleen järjestelyt Työntekijävaihtuvuus ja asiakastilanne Projektin toiseen toimintavuoteen aiheutti katkoksellisuutta työntekijöiden vaihtuminen. Toinen projektityöntekijöistä jäi eläkkeelle toukokuun 2009 lopussa ja hänen tilalleen valittu uusi työntekijä oli vain muutaman kuukauden. Kolmannen työsuhde alkoi lokakuun 2009 puolivälissä. Alkuvuonna Linkkiin kävi tutustumassa 15 asiakasta omatoimisesti tai työntekijän saattamana. Tämän jälkeen jotkut heistä kävivät jonkin aikaa säännöllisesti, jotkut muutaman kerran satunnaisesti. Työntekijävaihdosten yhteydessä toimitila jouduttiin pitämään ajoittain suljettuna ja toiminta käynnistämään jossakin määrin uudelleen. Tätä varten järjestettiin mm. loppuvuodesta avointen ovien tapahtuma. Asiakkaiden viestinä Linkissä käydessään oli paikan syrjäinen sijainti. Se mietitytti myös työntekijöitä ja johtoryhmää. Keskeisenä työmuotona asiakkaiden tavoittamisessa pidettiin kuitenkin edelleen yhteistyösuhteiden laajentamista ja tiivistämistä sekä jalkautumista. Myös ryhmiä oltiin valmiita perustamaan muuallekin kuin Linkin tiloihin Yhteistyö Yhteisiä kokoontumisia järjestettiin erikseen Helsingin A-klinikoiden (eteläinen, itäinen ja pohjoinen) sekä Kettutien A-poliklinikan kanssa. Yhteyttä otettiin myös Helsingin kaupungin mielenterveysyksiköihin, Helsingin vankilaan sekä Niemenkotisäätiöön. Toimintaan perehtyjiä kävi mm. Niemikotisäätiöstä, Helsingin kaupungin jälkikuntoutuksen palveluohjauksesta, Arabianrannan päihdeklinikalta, PESÄ -ensikodista ja Armoprojektista. A-klinikoilta käyntejä asiakkaiden kanssa oli useamman kerran. Myös työllistämistoimintaa tekevän Kehityspiikin kanssa keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista. Vinkki-yhteistyötä (Itäkeskus ja Hakaniemi) laajennettiin aloittamalla kokoukset aluevastaavien kanssa. Kokouksissa mietittiin konkreettisesti yhteistyön mahdollisuuksia ja etsittiin vastauksia mm. seuraavan tyyppisiin kysymyksiin: Molemmat toimivat samanlaisen kohderyhmän kanssa, mutta miten joukosta löydetään erityisesti Linkki-toiminnasta hyötyvät? Miten heitä voisi ohjata luontevasti Linkkiin? Mikä toiminta Linkissä Vinkin työntekijöiden näkökulmasta olisi asiakkaille tarpeellista ja heitä hyödyttävää? Vinkeissä oltiin säännöllisesti asiakasaikaan jakamassa infoa Linkki-toiminasta. Vinkkien vertaistoimijoiden kanssa keskusteltiin ja kutsuttiin Linkkiin tutustumaan. Keskusteluissa vahvistui näkemys, että projektin kohderyhmän kohdennukset olivat perusteltuja: Korvaushoitoon jonottajat voisivat hyötyä toiminnasta, joka tukisi mahdollista elämäntavan muutokseen suuntautuvaa ajattelua. Myös korvaushoidossa olevilta puuttui elämän muutoksia tukevaa toimintaa ja molemmilta ryhmiltä mielekästä tekemistä päivien täytteeksi.

11 11 Linkki Vinkeissä Linkin aloittaessa kontaktien luomista asiakkaisiin, oli ensiarvoisen tärkeää päästä tutustumaan heihin heille tutussa ympäristössä, sellaisten ammattilaisten ympäröimänä, jotka he tunsivat ja joihin luottivat. Ei ole toista yhtä hyvin näitä kriteereitä täyttävä palvelua kuin Vinkki. Alussa kokeiltiin vain sohvalla istumista ja paikalla oloa, jotta tulisi asiakkaille naamatutuksi. Tämä oli aika puuduttavaa ja hidasta. Seuraavassa vaiheessa kokeiltiin toimintamallin muuttamista siten, että Linkin työntekijä tekee Vinkin työntekijän kanssa normaaleja Vinkin töitä. On siis palvelutiskillä ihan kuin olisi töissä Vinkissä. Tämä malli toimi: asiakkaat tulivat tiskille juttelemaan ja näin pääsi luontevammin puhumaan heidän kassa. Asiakkaat ottivat itsekin kontaktia ja kyselivät asioita, jolloin myös heiltä saattoi kysellä heidän tilanteestaan ja pääsi keskustelemaan sellaisten asiakkaiden kanssa, joille arveli olevan Linkin toiminnasta hyötyä. Samalla Vinkeissä kuuli ja näki, miten asiakkailla meni, missä kunnossa he ovat ja mitä huumeita tai lääkkeitä oli saatavana kadulta. Asiakkaiden välittämänä avautuu näköala siihen todellisuuteen, missä he ongelmineen pyrkivät selviytymään. Tämä kaikki on arvokasta tietoa, kun tehdään matalalla kynnyksellä töitä. (Työntekijän päiväkirjasta) Yhteistyösuhteet tiivistyivät päihdepsykiatriseen poliklinikkaan (Päpsy), jossa korvaushoidon arviointi tuolloin tapahtui. Kokouksissa mietittiin, missä arvioinnin vaiheessa olisi Päpsyn mielestä luontevaa kertoa arvioinnissa olevalle henkilölle Linkkitoiminnasta ja antaa esite. Sovittiin järjestelystä, jonka mukaisesti Linkin työntekijät voivat osallistua korvaushoitoon pääsyn arvioinnissa olevien asiakkaiden tapaamisiin. Suunnitelmaa ei kuitenkaan päästy toteuttamaan Helsingin kaupungin huumehoitopalveluiden muutosten vuoksi. Suhteiden luomiseen ja suunnitteluun käytetty aika meni tältä osin hukkaan, koska klinikan tehtävien tuli kaupungin suunnitelmien mukaan siirtyä suureksi osaksi uuden yksikön, Huumeklinikan hoidettaviksi. Ensiksi saatujen tietojen mukaan siirtymän tuli tapahtua lokakuussa Näin ollen Huumeklinikasta tulisi Linkin läheinen yhteistyökumppani. Yhteistyö klinikan kanssa käynnistettiin nopeasti ja klinikan johtaja oli myös Linkin ohjausryhmän jäsen. Yhteistyö aloitettiin tutustumiskäynneillä puolin ja toisin. Toimintavuoden lopulla sovittiin, että Linkki voi olla mukana infotilaisuuksissa, joiden järjestäminen aloitetaan, kun korvaushoidon arvioinnit aloitetaan klinikalla. Linkin työntekijät ehdottivat ryhmän perustamista korvaushoitoon jonottaville. Osallistumisen helpottamiseksi Linkin työntekijät tarjoutuivat vetämään ryhmää Huumeklinikan tiloissa. Tämä järjestely ei kuitenkaan ollut mahdollista ryhmätoimintatilojen puutteen vuoksi. Yhteistyön rakentaminen jatkui kuitenkin myötämielisessä hengessä. Kettutien A-poliklinikan kanssa käynnistyi syksyllä uusi yhteistyön muoto, jota oli kehitetty aiemmin Päpsy:n kanssa. Linkin työntekijät kävivät säännöllisesti parin viikon ajan

12 päivystyksissä jakamassa tietoa Linkin toiminnasta asiakkaille. Päivystyksissä tavattiin 17 asiakasta. He osoittivat kiinnostusta toimintaan ja ottivat mielellään esitteen. Eteläisellä A-klinikalla tehtiin vastaavanlaista toimintaa kuin Kettutiellä. Työntekijöiden oli tarkoitus osallistua kahteen korvaushoitolaisille tarkoitettuun päivystykseen. Toinen osallistuminen peruuntui klinikan työntekijän sairastumisen vuoksi, ensimmäisessä tavattiin seitsemän asiakasta. Pohjoisella A-klinikalla tavattiin syksyllä koko työryhmä, kerrottiin toiminnasta ja kutsuttiin Linkkiin tutustumaan. Huumehoitojärjestelmän muutokset koskivat myös A-klinikoita, mutta tilanne oli niissäkin epäselvä. Arabianrannan päihdeklinikalta tutustumaan tulleet työntekijät kertoivat, että haittoja vähentävään ryhmään kuuluvat potilaat olivat oma-aloitteisesti kertoneet tarvitsevansa pelkän lääkkeen hakemisen lisäksi muutakin tukea. Kaupungilta sai maksusitoumuksen ainoastaan lääkkeen hakemista varten. Arabianrannan päihdeklinikan työryhmässä oli keskusteltu Linkki-yhteistyöstä ryhmän järjestämisessä ja asialle annettu vihreää valoa, joten suunnittelua päätettiin jatkaa yhteisessä kokouksessa. Projektin johtoryhmä, ohjausryhmä ja projektiryhmä kokoontuivat säännöllisesti. Projektin seurantaan ja arviointiin liittyviä yksikön sisäisiä palavereja pidettiin kuusi Palvelujärjestelmän muutokset ja Linkki Kaupungin päihdepalvelujärjestelmässä tekemät muutokset vaikuttivat palveluiden työntekijöihin, käyttäjiin ja Linkki-projektin toimintaan. Ostopalvelusopimuksia jätettiin uusimatta ja palveluita, kuten esim. Kurvin huumepoliklinikka jouduttiin lopettamaan ja lääkkeettömät / yhteisöhoidot supistuivat. Päihdepsykiatrisen poliklinikan (jossa korvaushoidon arviot tehtiin) kanssa kaupunki aloitti neuvottelut arvioinnin siirtämisestä omaksi toiminnaksi (Munkkisaaren Huumeklinikalle). Muutokset aiheuttivat hämmennystä. Työntekijät eri toimipisteissä eivät olleet selvillä, kenet ja mihin tulisi ohjata ja käyttäjille oli epäselvää, mistä apua tarvittaessa löytyisi. Jäljelle jääneet vanhat palvelut kuormittuivat. Jonovaiheessa oleville ei ollut aiemminkaan tarjolla paljon tukea, mutta nyt tuntui, että jäljelle jäivät enää Vinkit. Vinkeistä jonottajat kokivat saavansa apua, tukea ja palveluohjausta. Myös järjestöpuoli oli laajentanut vähitellen toimintansa tarjontaa koskemaan myös korvaushoidossa olevia ja muutoinkin muutosta haluavia narkomaaneja. Stop huumeille linjasi korvaushoidon yleistyttyä toimintaansa siten, että korvaushoidossa olevat ovat tervetulleita, mutta oheiskäyttöä ei saa olla (www.stophuumeille.fi/tiedote10v.pdf). Toimintaa on kuitenkin supistanut rahoituksen pieneneminen. Omaiset huumetyön tukena ry järjestää ryhmätoimintaa myös päihteitä vielä käyttäville narkomaaneille, olohuoneeseen saa tulla päihtyneenä, kunhan pystyy asiallisesti asioimaan. Omaisten ryhmätoiminnoilla on jo pitkät perinteet ja niihin osallistuneilta on saatu myönteistä palautetta. Toiveena ryhmiin osallistuneet jonottajat ovat esittäneet, että jonottajille voisi olla aivan oma ryhmänsä (esim. Törmä ym. 2010). Projektin toimintaa oli muutosten vaikutuksesta suunnattava uudelleen. Joidenkin yhteistyökumppaneiden, kuten Päpsy:n, kanssa tehdyt yhteistyösuunnitelmat jouduttiin purkamaan sekä etsimään uusia yhteistyötahoja ja aloittamaan neuvottelut yhteistyömahdollisuuksista. Huumeklinikan toiminta ei käynnistynyt niin nopeasti kuin aluksi oli kaavailtu. Korvaushoitoarviointien piti siirtyä klinikalle ensimmäisten arvioiden

13 mukaan jo vuoden 2009 puolella, mutta aikaraja muuttui useaan kertaan. Lopulta siirtymää alettiin vähin erin toteuttaa kesän 2010 aikana tavoitteena päästä normaalitoimintaan syksyn aikana. Päpsyn hoidettavaksi jäi edelleen ns. moniongelmaisten asiakkaiden arviointi (asiakkaat, joilla on vakavia mielenterveyden häiriöitä). Linkin paikkaa palvelujärjestelmässä hahmoteltiin muutosten ollessa käynnissä. Projektin loppupuolella Kettutien a-poliklinikalle tuli tieto ostosopimuksen irtisanomisesta ja asiakkaiden siirtämisestä muille kaupungin A-poliklinikoille. Lopullista palveluiden tilanne ei ollut tiedossa vielä projektin päättyessäkään; järjestelmän toiminnan muotoutumisessa oli monta epäselvää kohtaa. 13 HOITOPALVELUT - Diakonissalaitos, Arabia, A-klinikat, Kisko, NA (kokonaisuus =?) LINKKI VINKKI Verto ( Lumme ry) PÄPSY HUUMEKL. DIAKK VINKKI PÄPSY LINKKI HOITO?? VINKKI LINKKI HOITO? VINKKI HUUMEKLI HOITO Kuvio 2. Linkki-projektin paikka suhteessa muutoksessa olevaan palvelujärjestelmään.

14 14 Kohtaamisia Linkissä työntekijöiden kirjauksia 29-vuotias mies, Ville, soitti, oli saanut Vinkistä tiedon Linkistä. Jo puhelun aikana hän kertoo paljon elämästään, myös sen, että on juuri lopettanut huumeiden käytön, bentsolääkitys on vielä menossa. Kerron toiminnasta ja toivotan tervetulleeksi. Muutaman Havaintoja päivän kuluttua hän soittaa uudelleen, lupaa tulla seuraavana päivänä ja tuleekin. Hänellä on kova tarve puhua. On aiempia hoitoja ja retkahduksia, mutta nyt aikomus Linkin työntekijä vähitellen oli selviytyä toiminut kierteestä. Vinkeissä jo Kertoo Linkkiä asuvansa edeltäneen äidin luona, oikeusjuttuja ei ole odottamassa. Hoitovalmennusprojektin Ehdottelee, mitä aikana. Linkkiin Alla hänen pitäisi havaintojaan hankkia, jotta kentältä, toiminta palveluista kiinnostaisi. ja Käynnin aikana niiden Villen muutoksista: kaveri soittaa ja Ville kutsuu kaverinkin tutustumaan Linkkiin. Hän tulee, arviolta vuotias mies. On ottanut rohkaisuryypyn, mutta käyttäytyy melko asiallisesti. Korvaushoitoon Ville lupaa hakeutuvat tulla uudelleen. asiakkaat Seuraavana ovat keksimääräisesti päivänä hän nuorentuneet. soittaa, ettei Asiasta kykene tulemaan Vinkeissä vieroitusoireiden puhuvat ja hoitoa vuoksi; suunnittelevat kertoo olleensa asiakkaat kahdeksan ovat alle päivää kolmenkymmenen, ilman huumeita. Lupaa pitkän tulla päihteiden seuraavalla käytön viikolla. historian Ei tule, omaavia, mutta ei soittaa, välttämättä ettei pääse, montaa kun vieroitusyritystä on muita asioita. Samalla taustalla. hän Korvaushoito kertoo kaverilla nähdään olleen monesti rahapäivän, porttina joka onneen: johtanut Kun siihen, hoito että alkaa kaveri sitten on aloittanut teen sitä uudelleen ja sitä Asiakkailta aineiden käytön. puuttuu Tämän ammatilliset jälkeen koulutukset Ville ei enää ja joiltakin ottanut yhteyttä. on peruskoulu suorittamatta loppuun. Ulkoinen olemus on epäsiisti, osalta puuttuu oma asunto. Usein asenteena on saada * pää * * * sekaisin ihan millä vain. Helsingin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksiköstä otetaan yhteyttä ja kerrotaan Pertistä, Haastatelluista joka haluaisi asiakkaista tulla kaikki tutustumaan luokittelevat Linkkiin. ensimmäiseksi/ Sovittu tapaaminen päivittäin peruuntuu ja uusi järjestetään käyttämäkseen tällä päihteekseen kertaa Vuosaaren buprenorfiinin. a-klinikan työntekijän Amfetamiinin kanssa. johdannaiset Sovitaan, MPDV että ja mennään Daisy- huume asiakasta vaikuttavat ja a-klinikan kaoottisesti työntekijää asiakkaisiin. vastaa Kurviin. Se on silminnähtävissä. Näin tapahtuu. Pertti kertoo laveasti Kyseisiä asioistaan. uusia huumeita On ollut käyttävät korvaushoidossa ovat erittäin useampia psykoottisia vuosia, ja mutta heidän ei fyysinen ole löytänyt paikkaa, kuntonsa missä menee olla huonoksi päivisin. erittäin Kokee, nopeasti. että tutkimuksissa Asiakkaat löytyneeseen itse kertovat aineen ADHD:hen olevan saatu lääkitys pelottavaa on auttanut sen vaikutusten suunnattomasti. vuoksi, sekavuustilat Xanoria hän eivät on vähentämässä olekaan mukavia omatoimisesti ja muisti ja vakuuttaa saattaa hävitä haluavansa useammalta sen loppumista, päivältä, käytös haluaa on tukea erittäin ja keskustelua aggressiivista. asiaan Vanhoja liittyen. Hänellä käyttäjiä tuntuu on kuollut olevan ilmeisesti vahva usko MPDV:n bentsojen yliannostukseen. voimaan ja hän kertoo kokevansa sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja uusiin paikkoihin meneminen on ollut välillä hyvin ylivoimaista. Päihdehoitotarjonta Ulkoisesti muuttui Pertti projektin on suhteellisen aikana siisti, radikaalisti. tyypillinen Kaupunki hampaiden irtisanoi vajavuus suussa ostopalvelusopimuksia sekä lommoposket useammista näkyvät selkeästi. lääkkeettömistä/ Kädenselät yhteisöhoidoista. vaikuttavat aika Kilpailutus turvonneille. Pertti kiristyy. vaikuttaa Korvaushoidon paikkaan arvioinnit tyytyväiseltä tulevat ja pohtii siirtymään myös mahdollista HUS:n päihdepsykiatriselta ryhmätoimintaa. Lähtiessä kaupungin toistaa omaan moneen uuteen kertaan yksikköön tulevansa (Munkkisaaren uudelleen. Huumeklinikka). Ei tullut. Yksikkö tulee korvaamaan myös Helsingin diakonissalaitoksen Kurvin huumepoliklinikan, joka lakkautettiin kaupungin sanottua ostopalvelusopimuksen * * * * irti. Projektin Minna loppupuolella on 26 -vuotias, Kettutien ulkoisesti a-poliklinikalle erittäin tulee siisti. tieto Hän myös asuu sen yhdessä ostosopimuksen avomiehensä kanssa, myös irtisanomisesta, miehellä on asiakkaat päihdeongelmia. siirretään Peruskoulu muille kaupungin on suoritettu, A-poliklinikoille. mutta ei muita opintoja; suunnitelmia on ja yrityksiä päästä kouluun. Oikeudenkäyntejä ei tulossa. Hän on ollut asiakkaana Asiakkaat kokevat a-klinikalla päihdehoitotilanteen viimeiset puoli vuotta hyvin ja sekavana. käynyt säännöllisesti. Eivät oikein Hän tiedä kokee minne olevansa pitäisi mennä fyysisesti ja mitä ja psyykkisesti pitäisi tehdä. terve Huumehoitoklinikalla ja odottaa korvaushoidon kesti suhteellisen alkua; aloittaminen pitkään voisi ennen parantaa kuin asiakkaat välejä äitiin. löysivät Veli sen, on ollut vaikka raittiina paikka jo kymmenen tarjoaa suunnilleen vuotta ja saman välit häneen kuin ovat parantuneet. Kurvi aikoinaan Lapsuuden (ja jonne ystäviä, asiakkaat ns. olivat päihteettömiä tottuneet on hakeutumaan). yksi, johon pitää Median ajoittain ja yhteyttä. Se jonkin kuitenkin verran myös vaikeaa, päihdehoitopaikkojen koska häpeää omaa informaatio tilannettaan. siitä, Minna miten hoitoa toivoo ei enemmän ole normaaleja tarjolla on imeytynyt ihmisiä ympärilleen, asiakkaisiin ja sosiaalisempaa luonut heissä elämää, epävarmuutta. mutta ei koe pystyvänsä itse sitä rakentamaan. Välit avomieheen ovat hyvät, mutta Minna ei usko suhteen voivan jatkua, jos toinen pyrkii raittiuteen ja raitistuu, mutta toinen jatkaa käyttöä. Tämä tuntuu pelottavalta ja painaa ajoittain mieltä, sillä mies on ainoa luotettava ihminen eikä häneenkään voi täysin luottaa. Tosin sanoen Minna on hyvinkin yksinäinen. Minnalla on useita avo- ja laitoskatkoja takana ja yksi pidempi raittius (16 kk.) Viimeisen kuukauden aikana hän on lopettanut bentsodiatsepiinien käytön, käyttää päivittäin buprenorfiinia, viikoittain kannabista ja alkoholia, jonka käyttö yrittää tietoisesti rajata, vaikka kokee jo ikävää mahdollisesta kokonaan lopettamisesta. Pitää ongelmapäihteenään buprenorfiinia, mutta ei koe ristiriitaa olla korvaushoidossa buprenorfiinilla. Koki Linkin ryhmässä käymisen hyvänä. Oli mukava, kun oli odotettavaa seuraavalle viikolle ja kellon aika jota noudattaa. Minna aloitti korvaushoidon kesällä 2010.

15 4.3 Viimeinen toimintavuosi 15 Kaupungin palvelujärjestelmä oli viimeistä toimintavuotta aloitettaessa muutoksessa, mutta uusia yhteistyösuhteita oli solmittu ja toimintaa vakautti myös se, että oli saatu uusi työntekijä vuoden lopulla. Toiminnassa keskityttiin ryhmätoimintoihin ja jatkettiin Vinkeissä toimimista säännöllisesti. Työntekijöinä normaalissa asiakastyöskentelyssä toimiminen mahdollisti kontaktien saamisen mahdollisiin Linkin asiakkaisiin Ryhmätoiminnat Ryhmiä oli kaksi kertaa viikossa, toinen oli suunnattu korvaushoitoon jonottaville ja toinen haittoja vähentävässä korvaushoidossa oleville. Ryhmät kokoontuivat säännöllisesti koko kevään. Viimeinen kokoontuminen oli yhteinen molemmille ryhmille ja se toteutettiin kevätretkenä, risteilynä Porvoon saaristossa. Kevään ajan pyrittiin aloittamaan myös ryhmä raskaana oleville päihteiden käyttäjille, jotka käyvät päihdepsykiatrisella poliklinikalla hakemassa lääkkeensä. Ryhmä ei käynnistynyt koska ei tavoitettu riittävästi asiakkaita. Kesän ajan ryhmäläisiin pidettiin puhelimitse yhteyttä. Jonottajista kahdella alkoi kesän aikana korvaushoito. Ryhmistä informoitiin ja niitä varten haastateltiin huomattava joukko Vinkkien ja eri hoitopaikkojen asiakkaita. Haastatteluhetkellä kiinnostusta saattoi olla paljonkin, mutta se todellistui harvemmin osallistumisena. Yhteensä ryhmätoimintoihin osallistui 20 henkilöä. Korvaushoitoon jonottajien ryhmä Korvaushoitoon jonottajien ryhmän keskusteluissa nousivat ryhmäläisten aloitteesta pääasiallisiksi aiheiksi rahan riittävyys, vieroittautuminen muista lääkkeistä ennen hoidon alkua ja pistäminen. Aiheet pysyivät samoina henkilöiden vaihtumisesta huolimatta. Huolen aiheena oli, miten voisi saada vähäiset rahat riittämään kadulta ostettuihin lääkkeisiin, joita oli saatava eikä suurin osa ryhmäläisistä halunnut hankkia rahaa rikoksia tekemällä. Toimeentulotuki meni liki kokonaisuudessaan diilereille, sillä rahat laitettiin ensisijaisesti lääkkeisiin ja toissijaisesti ruokaan tai muihin arjen normaalitarpeisiin. Lääke käytettiin pistämällä, koska se on ainoa mahdollisuus saada annos pysymään mahdollisimman pienenä. Kertoman mukaan joidenkin vanhemmat olivat suostuneet auttamaan ottamalla lääkkeet itselleen ja antamalla niitä vain sovitut määrät. Näin lääkkeiden käyttö pysyi edes jotenkin kontrolloituna. Bentsodiatsepiinilääkkeiden vieroitusohjelmat pelottivat ryhmäläisiä. Hoitojärjestelmässä sovellettu käytäntö on, että narkomaaneilta lääkitys lasketaan alas huomattavasti nopeammin kuin mitä muutoin pidetään suositeltavana. Selkeää syytä tähän ei ole annettu. Kaikki ryhmäläiset kokivatkin ohjelmien olevan liian nopeita eikä heitä kuultu asiassa. He eivät ymmärtäneet, minkä takia juuri bentsodiatsepiinien pitää loppua ennen hoidonalkua, miksi ei voinut suunnitella hidasta laskua hoidon alettua. Osa ryhmän jäsenistä ei suostunut ymmärtämään ollenkaan lääkkeiden alasajoa. Syynä näkemykseen olivat usein aiemmat liian nopeat vieroittautumisyritykset, jotka olivat päättyneet yleensä kaaokseen. Joillakin lääkkeiden käyttö oli jatkunut hyvin pitkään, se oli aloitettu jo varhaisnuoruudessa: Nuori mies, noin 25 -vuotias, kuvasi bentsojen olevan hänelle kuin äiti. Hän oli aloittanut lääkkeiden käytön yhdessä äitinsä kanssa 11 -vuotiaana.

16 Pistäminen on narkomaanien keskuudessa jokapäiväistä. Harvemmin kentällä tulee vastaan narkomaania, joka ei käyttäisi lääkkeitä tai muita huumaavia aineita suonensisäisesti. Etenkin käytettäessä korvaavaa lääkitystä huumaavaa aineena käyttö on pistämistä. Pistämisen taloudellisena etuna on se, että pistettäessä ainetta ei tarvita niin suurta kerta-annosta, koska hyötysuhde on parempi/ nopeampi kuin suun kautta otettuna. Ryhmäläiset kuvasivat, muiden narkomaanien tapaan, pistämisen olevan oireiltaan samankaltaista kuin olisivat riippuvaisia itse pistämisestä. Useita kertoja päivässä pistävälle henkilölle pistäminen ei tuota enää nautintoa, vaan se on pakonomaista ja hyvinkin kivuliasta, terveydelle haitallista toimintaa. Eräs asiakas kertoi pistävänsä päivän aikana kolme erillistä kertaa, mutta kullakin kerralla joutuu lävistämään ihon noin kertaa etsiessään toimivaa suonta. Keskustelujen lisäksi jonottajien ryhmässä tehtiin myös ruokaa yhdessä. Niinä kertoina, jolloin ruokaa ei laitettu, oli tarjolla aina jotakin syötävää: leipää, kahvia/teetä, hedelmiä. Jokainen ryhmässä käynyt söi joka kerta. Muutosta asiakkaissa tapahtui hitaasti, mutta tapahtui kuitenkin. Ulkoinen olemus siistiytyi, hiukset kammattiin, jos ei jopa pesty ennen ryhmään tuloa. Alkuajan myöhästelystä siirryttiin ajoissa paikalle saapumiseen. Asiakkaat myös ilmoittivat, jos olivat estyneitä, vaikka ilmoitusvelvollisuutta ei ollut. Niin sanottu kuivanappailu ja uskomattomien tarinoiden kertominen vähentyi ja asiakkaiden kertomukset lähenivät enemmän heidän reaalimaailmaansa. Onnistumisia jaettiin ja kannustus toisia kohtaan lisääntyi. Puheet ja pohdinnat muuttuivat avoimemmiksi. Työntekijöiden kohdatessa ryhmäläisiä Vinkin palveluissa, he tulivat kertomaan kuulumisiaan. 16 Haittoja vähentävän korvaushoidon ryhmä Ryhmä syntyi yhteistyössä Arabianrannan päihdeklinikan kanssa. Se sai alkunsa klinikalta lääkkeensä hakevien asiakkaiden ilmaisemasta tarpeesta saada lääkkeen lisäksi myös tukea elämäänsä. Tämän ryhmän keskustelun aiheet olivat erilaisia kuin jonottajien ryhmässä. Heitä eivät enää puhututtaneet niinkään lääkkeet, pistäminen tai päivittäinen selviäminen taloudellisesti. Ryhmä pohti enemmänkin asemaansa yhteiskunnassa: Haluaisiko töihin? Jos haluaa töihin, ei saa töitä. Hoito katsotaan monessa paikassa työn tekemisen esteeksi. Osa oli tyytyväisiä elämäänsä sellaisenaan eikä kaivannut vaihtoehdoksi työntekoa, vaan päiviin haluttiin pientä tekemistä. Keskusteluissa selvisi, että ryhmäläiset syövät paljon valmisruokia ja harvoin viitsivät tehdä itselleen ruokaa. Vanhempien luona käydessään he saivat syödä ns. itse tehtyä ruokaa. Yhteinen ruuanlaitto oli yksi toimintamuoto ja ryhmäläiset olivat siitä innostuneita. Eräskin ryhmäläinen pohti, ettei ollut paistanut jauhelihaa yli 15 vuoteen. Ryhmän kanssa käytiin myös tutustumassa eri vapaa-ajan tarjontaan. Kehityspiikin työntekijöitä kävi kertomassa mahdollisuuksista lähteä työhön tai opiskeluun valmentaviin ryhmiin. Muutoksia ryhmäläisissä olivat samankaltaisia kuin jonottajien ryhmässä: Ilmoittamiset poissaoloista (ei ilmoituspakkoa), ajoissa ryhmiin tulot, avoimempi keskustelu ryhmän etenemisen myötä ja ulkoisen olemuksen siistiytyminen.

17 Palaute ja hyötyjä 17 Kaikkien ryhmiin osallistuneiden palaute oli positiivista. He kokivat saaneensa tukea ja aikaa työntekijöiltä ja vertaistukea muilta kävijöiltä. Toiveena oli, että ryhmät olisivat olleet osallistujamäärältään suurempia. Osallistujia oli kertaa kohden kahdesta viiteen, joskus vain yksi, retkillä enemmän. Jonottajat pohtivat mahdollisuutta jatkaa ryhmässä myös hoidon alkamisen jälkeen. Tätä ideaa ei tuettu, koska ajatus oli, että hoidon alettua asiakas keskittyy siihen eikä hajota hoidettavia asioitaan liian useaan eri paikkaan/yksikköön. Oli myös käynyt selväksi, että Linkin toiminta ei jatku projektin päättymisen jälkeen, jolloin toiminnassa mukana olevat haluttiin ohjata hyvissä ajoin muiden tukitoimien piiriin. Eniten asiakkaita innostivat ruuan laitto ja tutustumiskäynnit; konkreettisesta tekemisestä tuli eniten positiivista palautetta. (Vrt. Törmä ). Muutama ryhmäläinen jäi miettimään, milloin viimeksi oli itse tehnyt oikeaa ruokaa. Joillekin ruuan laitto oli tutumpaa ja he pääsivät neuvomaan käytännön toimissa. Tuli iloa uuden oppimisesta ja vanhan taitamisesta sekä apuna olemisesta. Keskustelu tekemisen lomassa oli ryhmässä keskustelua vapautuneempaa, mutta silti monesti arkeen ja sen hetkiseen tilanteeseen liittyvää. Tutustumiskäynnit eri paikkoihin herättivät asiakkaissa muistoja, jos kohteena oli lapsuudesta tuttu paikka ja toisaalta ihmeteltiin, mitä kaikkea kotikaupungista löytyy. Vaikutti siltä, että toiminnasta hyötyivät eniten ne asiakkaat, joilla oli jo hyvä ja toimiva hoitosuhde A-klinikkaan tai jos hoidossa olevilla oli hyvä tukihenkilöverkosto tai suhde johonkin lähiomaiseen. Asiakkaat, joilla oli elämänhallinnan vaikeuksia, eivät yksittäisten käyntien lisäksi kyenneet sitoutumaan ryhmiin tai sovittuihin palveluohjaustapaamisiin. Heidän käyntinsä olivat sattumanvaraisia, jolloin keskeistä oli ruuan saaminen. MA (Methadone Anonymous) -ryhmän kokeilu Toinen Linkin työntekijä ryhtyi vuoden 2010 alussa kokoamaan ja käynnistämään MA - ryhmää korvaushoidossa oleville henkilöille, jotka haluavat lopettaa oheiskäytön ja kaipaavat vertaistukea. Hän selvitti, kuka toimintaa oli aiemmin vetänyt, etsi ryhmämateriaalia netistä ja sai apua sen kääntämiseen Vinkin työntekijöiltä. Tilat saatiin Arabianrannan päihdeklinikalta. Ryhmän kokoontumisajaksi sovittiin kerran viikossa ja Linkin työntekijän lisäksi vetäjänä oli ryhmän aiempi vetäjä. Tarkoitus oli, että Linkin työntekijä on tukihenkilö, joka vetäytyy toiminnasta, kun ryhmä alkaa pärjätä omillaan. Periaatteessa useat henkilöt ilmaisivat kiinnostuksensa ryhmään, mutta osallistuminen ja toimintaan sitoutuminen näyttivät olevan liian kova haaste. Ryhmässä kävi kevään ja kesän välillä kolmesta viiteen henkilöä, mutta toiminta hiipui lomien jälkeen, vaikka osallistujat olivat satunnaisesti yhteydessä työntekijään. Ryhmän mahdollinen elvyttäminen jäi osallistujille, mutta tukea Linkistä oli tarjolla tarvittaessa projektin keston ajan. 2 Törmä, Sinikka ja Huotari, Kari (2010) Vaik on viel käyttöö. Omaiset Huumetyön Tukena ry:n ETtyömallin vaikutus nuorten huumeiden käyttäjien elämään. Omaiset Huumetyön Tukena ry:n tutkimussarja. PicaScript Oy. Helsinki.

18 Ryhmätoimintojen lopettaminen 18 Linkistä ei sen toiminta-aikana tullut odotusten ja suunnitelmien mukaista kohtaamispaikkaa, vaan käynnit olivat satunnaisia tai tultiin osallistumaan ryhmätoimintoihin. Tämän vuoksi Mäkelänkadun tilat irtisanottiin elokuun 2010 lopussa. Ajatuksena oli jatkaa ryhmien toimintaa Kalliolan setlementin tiloissa. Syksyllä 2010 tuli tieto, ettei kaupunki enää vuoden 2011 alusta osta Kettutien A-poliklinikalta a- klinikkapalveluja ja vanhat asiakkaat siirretään muiden A-klinikoiden asiakkaiksi. Linkin kannalta tämä tarkoitti sitä, että mahdollisten uusien asiakkaiden (korvaushoitoon jonottajat) tapaaminen Kettutiellä ei enää onnistunut. Kettutie aloitti yhteistyössä Arabianrannan päihdeklinikan kanssa haittoja vähentävän korvaushoidon asiakkaiden hoidon kehittämisen, mikä sisältää myös omaa ryhmätoimintaa. Näin ollen ei myöskään Arabianrannan päihdeklinikalta enää ohjattu asiakkaita Linkin ryhmiin. Näin Linkin ryhmätoiminta ei enää jatkunut, mutta toimintaa jatkettiin yksilötyönä ja tekemällä yhteistyötä ArMo -projektin kanssa. Myös Vinkeissä työskenneltiin projektin loppuun saakka Yksilötyö ja ArMo -projektiin osallistuminen Ryhmien ohella tarjolla oli myös mahdollisuus yksilöllisiin keskusteluihin ja akupunktioon; ohjausta palveluihin ja neuvontaa oli myös saatavilla. Lisäksi toimittiin avun tarpeessa olevien huumeriippuvaisten tukena ja keskusteluapuna myös Linkin ulkopuolella ja tehtiin palveluohjauksellista toimintaa. Viimeksi mainittua oli mm. palveluihin saattaminen, lomakkeiden täytössä auttaminen ja osallistuminen viranomaistapaamisiin asiakkaan tukena. Linkin ulkopuolella erilaista tukea ja ohjausta annettiin noin 20 henkilölle. Projektin loppuvaiheen aikana työstettiin loppuraportti ja tehtiin asiakastyötä ArMoprojektin puitteissa. 3 Näin voitiin siirtää Linkki-projektin tietoa ja kokemuksia Kalliolan päihdetyön käyttöön. 5 Oppimisympäristö ja kumppanuus 5.1 Oppimisympäristökokeilu Keväällä 2010 opiskelijat suorittivat Linkki-projektissa sekä Hakaniemen ja Itäkeskuksen Vinkeissa mielenterveys- ja päihdetyön opintokokonaisuuteen liittyvät harjoittelujakson. Tarkoitus oli liittää opiskeltavat asiat huumetyön ja laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon todellisiin ajankohtaisiin ongelmiin ja opiskelijoiden omiin kokemuksiin. Tehtävän taustalla oli Helsingin sosiaaliviraston organisaatiouudistus, jonka seurauksena Asunnottomien sosiaalipalvelutoimisto (ASSO) lakkautettiin ja sen palvelut hajautettiin. Tarkoituksena oli selvittää, miten uudistus vaikuttaa huumeita aktiivisesti käyttävien asunnottomien Vinkin ja Linkin asiakkaiden päihde- ja sosiaalipalveluiden käyttöön heidän omien kokemustensa perusteella. 3 ArMo-projekti on Kalliolan hallinnoima kehittämishanke, jonka tavoitteena on vaikeasti vieroitettavien huumeasiakkaiden psykososiaaliseen päihdekuntoutukseen hakeutumisen parantaminen.

19 Opiskelijaryhmästä valikoitui 6 vapaaehtoista opiskelijaa, jotka halusivat suorittaa opintoihinsa liittyvän harjoittelun huumetyön yksiköissä. Heistä muodostettiin kahden hengen työparit. Oppimistavoitteena oli huumeiden käyttöön liittyvien yhteiskunnallisten, yhteisöllisten ja yksilökohtaisten ongelmien ja haasteiden syvempi ymmärtäminen sekä asiantuntijakulttuurin tiedonrakentelukäytäntöjen harjoittelu. Oppimisympäristökokeilun raportointi on tämän raportin liitteenä. Opiskelijat kokivat oppineensa mm., mitä matalan kynnyksen toiminta on aidoimmillaan ja mikä on sen merkitys asiakkaille. Harjoittelu antoi mahdollisuuden kohdata käyttäjiä, nähdä, kuulla ja olla kuuntelijana; toisaalta väliin oli turhauttavaa, kun auttamisen keinot olivat niin vähäiset. Linkissä näki ryhmätoiminnan merkityksen yksittäisille kävijöille, miten meistä pieni asia voi asiakkaalle olla suuri. Hyväksi koettiin sekin, että oli liikkumavaraa ja ammattilainen rinnalla, jolloin oli mahdollisuus keskustella heti käsittelyä vaativista asioista. Myös keskeneräisessä projektissa mukana oleminen oli opettavaa. Eli: Vinkin ja Linkin koettiin olleen oppimisympäristönä toimiva ja monipuolinen. 19 Työntekijän havaintoja Vinkeissä Korvaushoitoon hakeutuvat asiakkaat ovat keksimääräisesti nuorentuneet muutaman vuoden takaisesta. Asiasta Vinkeissä puhuvat ja hoitoa suunnittelevat asiakkaat ovat alle kolmenkymmenen, pitkän päihteiden käytön historian omaavia, ei välttämättä montaa vieroitusyritystä taustalla. Korvaushoito nähdään monesti porttina onneen: Kun hoito alkaa sitten teen sitä ja sitä Asiakkailta puuttuu ammatilliset koulutukset ja joiltakin on peruskoulu suorittamatta loppuun. Ulkoinen olemus on epäsiisti, osalta puuttuu oma asunto. Usein asenteena on saada pää sekaisin ihan millä vain. Haastatelluista asiakkaista kaikki luokittelevat ensimmäiseksi/ päivittäin käyttämäkseen päihteekseen buprenorfiinin. Amfetamiinin johdannaiset MPDV ja Daisy -huume vaikuttavat kaoottisesti asiakkaisiin. Se on silminnähtävissä. Kyseisiä uusia huumeita käyttävät ovat psykoottisia ja heidän fyysinen kuntonsa menee huonoksi erittäin nopeasti. Asiakkaat itse kertovat aineen olevan pelottavaa sen vaikutusten vuoksi, sekavuustilat eivät ole mukavia ja muisti saattaa hävitä useammalta päivältä, käytös on erittäin aggressiivista. Vanhoja käyttäjiä on kuollut ilmeisesti MPDV:n yliannostukseen. Päihdehoitotarjonta muuttui projektin aikana radikaalisti. Asiakkaat kokevat päihdehoitotilanteen hyvin sekavana. Eivät oikein tiedä minne pitäisi mennä ja mitä pitäisi tehdä. Kesti suhteellisen pitkään ennen kuin asiakkaat löysivät kaupungin Huumeklinikan, vaikka paikka tarjoaa suunnilleen saman kuin Kurvi aikoinaan (sinne asiakkaat olivat tottuneet hakeutumaan). Median ja jonkin verran myös päihdehoitopaikkojen informaatio siitä, miten hoitoa ei ole tarjolla on imeytynyt asiakkaisiin ja luonut heissä epävarmuutta. (Työntekijän päiväkirjasta)

20 Kumppanuus Projektin toteutuskumppanuus Kalliolan ja A-klinikkasäätiön välillä pohjautui vuosina toteutettuun huumeriippuvaisille suunnattuun Hoitovalmennus-projektiin. Sen puitteissa aloitettiin yhteistyö terveysneuvontapisteiden, Vinkkien kanssa. Tarkoituksena oli tavoittaa niitä huumeiden käyttäjiä, jotka eivät olleet kiinnittyneet muihin päihdepalveluihin tai joiden psykososiaalisiin tuen tarpeeseen ei kyetty vastamaan riittävästi. Näin yhteistyösuhteet tiivistyivät ja käydyissä keskusteluissa syntyi ajatus yhdistää voimavarjoja hoitojärjestelmän ulkopuolella tai reunoilla elävien huumeriippuvaisten tukemiseksi. Keväällä 2007 projektia suunnittelevaa ryhmää laajennettiin kutsumalla kumppaniksi myös Diakonia- ammattikorkeakoulu, koska siellä oli jo pitkään toteutettu ja kehitetty päihdetyöhön liittyvää koulutusta. Kumppanuusosapuolten yhteisenä taustana oli vuosien ajan jatkunut Huumetyöläisten neuvottelupäivien toteutusyhteistyö, mikä osaltaan antoi yhteistoiminnalle hyvän perustan. Kumppanuustoiminta organisoitiin perustamalla projektia ja erityisesti kumppanuutta suunnittelemaan, johtamaan ja arvioimaan johtoryhmä, jossa eri osapuolet olivat edustettuina. Lisäksi tehtiin kirjallinen sopimus, jossa määriteltiin toiminnan toteutuksen periaatteet ja yhteistoiminta-alueet. Muut keskeiset yhteistyötahot olivat edustettuina ohjausryhmässä. Kumppanuuskehittämisen alueiksi sovittiin A-klinikkasäätiön / Vinkkitoiminnan kanssa uusien tukimuotojen kehittäminen korvaushoitoon jonottaville ja siitä irrottautuville sekä muu yhteistyö huumeriippuvaisten auttamisessa. Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa painopisteenä oli huumetyön oppimisympäristön kehittäminen osana laajempaa mielenterveys- ja päihdetyön työelämän oppimisympäristön kehittämistä. Yhteistyö osapuolten välillä oli tiivistä, kuten edellä on kuvattu ja yksi kumppanuuden keskeisiä saavutuksia oli uudentyyppisen oppimisympäristön kokeilu ja dokumentointi. 6 Yhteenvetoa, arviointia ja pohdintaa Seuraavassa kootaan yhteen projektin kokemuksia. Yhteenvedossa pääpaino on toiminnan käynnistämisen vaikeuksissa, asiakkaiden toimintaan saamisen ongelmissa ja ongelmien ratkaisuyrityksissä. Linkistä ei lopulta muodostunut tavoitellun tyyppistä kohtaamispaikkaa lukuisista yrityksistä huolimatta. Tilanne oli ristiriitainen, sillä kyse ei ollut toiminnan tarpeettomuudesta - sen katsoivat tarpeelliseksi toimintaan osallistuneet, tutustujat, potentiaaliset asiakkaat ja alan ammattilaiset. 6.1 Odottelua ja katkoksellisuutta Linkki-projektissa käytiin läpi lähes kaikki projektityöhön liittyvät toimintaa häiritsevät asiat. Projektin käynnistymistä hidasti toimitilan saamisen ja remontoinnin vaatima useiden kuukausien aika. Väliaikaisia tiloja löytyi vain keskusteluryhmien käyttöön, mutta pelkkä keskusteluryhmä ei herättänyt asiakkaiden kiinnostusta Vinkeissä käytyjen keskustelujen perusteella. Tämä ei ollut yllätys, sillä tuleminen itselle vieraaseen taloon osallistumaan keskusteluryhmään tarkoittaa hyvinkin korkean kynnyksen ylittämistä. Katkoksellisuutta toi

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) 289 Käytetyille huumeruiskuille tarkoitettujen erilliskeräysastioiden vakiinnuttaminen Helsingin yleisillä alueilla HEL 2015-006459 T 10 05 03 Päätös päätti,

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9. Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.2009 1 JOHDANTO Työpajan aluksi katsottiin dokumentti kolmilapsisen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus Rovaniemellä. Ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita on

Kehittäjäasiakasvalmennus Rovaniemellä. Ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita on Kaikille kansalaisille avoin keskustelukahvila toiminta Rovaniemellä pidettiin syksyllä 2013 yhteensä yhdeksän kertaa eri toimipisteissä aiheesta : Miten päihdepalveluita tulisi khi kehittää kunnassasi?

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot