Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille (Linkki) -projekti ( ) LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille (Linkki) -projekti (2008 2011) LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille (Linkki) -projekti ( ) LOPPURAPORTTI Huhtikuu 2011 Milja Ilkka Tuula Immonen Inka Kasurinen

2 2 Sisältö 1 Johdanto Projektin organisointi Projektin kohderyhmä, päämäärä ja tavoitteet Projektin toteutus Ensimmäinen toimintavuosi Linkin toimintaympäristö Suunnittelua ja toimitila Yhteistyö Toinen toimintavuosi Toinen toimintavuosi Työntekijävaihtuvuus ja asiakastilanne Yhteistyö Palvelujärjestelmän muutokset ja Linkki Viimeinen toimintavuosi Viimeinen toimintavuosi Ryhmätoiminnat Yksilötyö ja ArMo -projektiin osallistuminen Oppimisympäristö ja kumppanuus Oppimisympäristökokeilu Kumppanuus Yhteenvetoa, arviointia ja pohdintaa Odottelua ja katkoksellisuutta Asiakkaiden tavoittaminen Toimintaa mahdollisuuksien puitteissa Linkki lukuina Mitä opittiin? Liite: Huumetyön oppimisympäristön kehittämiskokeilun raportti... 27

3 1 Johdanto 3 Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille (Linkki) -projekti ( ) oli Kalliolan setlementin, A-klinikkasäätiön ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kumppanuushanke. Sen tarkoituksena oli tuottaa huumeriippuvaisten kanssa työskentelevien käyttöön verkostotyötä, ammatillista ja vertaistukea sekä asiakkaiden omaehtoista toimintaa yhdistävä toimintamalli. Lisäksi kehitettiin huumetyön oppimisympäristöä. Hanke oli suunnattu erityisesti henkilöille, jotka ovat hakeutumassa korvaushoidon piiriin (korvaushoitoon jonottajat) tai irrottautumassa lääkkeellisistä hoidoista. Kehittämishanketta rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen käynnistämisen taustalla oli tieto siitä, että korvaushoidon toteuttamisen ongelma-alueita pääkaupunkiseudulla olivat pitkät jonotusajat ja riittämätön jonotusaikainen tuki. Arjessa pärjäämisen tukea ei ollut riittävästi saatavilla myöskään vaiheeseen, jossa irrottaudutaan lääkkeellisestä hoidosta. Siirtymävaiheissa on riskinä palveluista putoaminen ja palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääminen. Yleensä päihde- ja muiden palveluiden ongelmaksi todettiin se, että ne edellyttävät sellaista käyttäytymistä (ajanvaraus, ajanvarauksesta kiinni pitäminen jne.), joka on usein heikosti huumeriippuvaisten ihmisten hallussa. Hankkeen tarpeen perusteluissa todettiin korvaushoitojen määrän olevan kasvussa, vaikka hoitoon pääsy olikin tiukkaa. Kokonaisprosessi ennen hoidon alkamista saattoi kestää yhdeksän kuukautta, josta arviointiprosessin osuus oli kolmisen kuukautta. Tätä seurasi jonotusvaihe ja hoitotakuun toteutuessa hoitoon pääsi noin puolessa vuodessa. Lisäksi korvaus- tai ylläpitohoitoon pääsemisen edellytyksenä oli, että asiakkaiden tulee saavuttaa hoitojärjestelmän asettamat välitavoitteet, kuten mm. sekakäytöstä johtuvien muiden aineiden (alkoholi, bentsodiatsepiinit) kuin opiaattien vähentäminen. Myös lääkehoidosta irrottautumisen todettiin olevan pitkä ja vaativa prosessi kuntoutujalle eikä tätä ollut riittävästi huomioitu päihdehuollon palvelujärjestelmässä. Ongelmaksi katsottiin se, että tarjolla ei ole matalakynnyksistä palvelua eikä vertaistukea vaiheessa, jossa on oleellista luoda toipumista tukeva verkosto ja saada tilaisuus opetella arjessa tarvittavia elämäntaitoja. Esillä oli myös ajatus tarjota tukea erityisesti oppimiseen liittyvien valmiuksien parantamiseen, koska usein näissä valmiuksissa saattoi olla puutteita ja opiskelut keskeytyneet huumeiden käytön vuoksi. Tietoja asiakkaiden tarpeista ja ongelmista oli koottu mm. Kalliolan kehittämisyksikön toteuttamassa Hoitovalmennusprojektissa 1 ja terveysneuvontapisteissä (Vinkeissä). Asiakkaat kertoivat, että tarvetta olisi sellaiselle helposti saavutettavalle tukipisteelle, jossa voisi käydä omien voimavarojen mukaan ilman hoito- tai muita vastaavia velvoitteita. Projektin ryhmätoimintaan osallistuneet pitivät tärkeänä vertaistukea sekä jonotus- että hoidosta irtautumisen vaiheissa sekä apua arkeen liittyvien, kuten sosiaaliturva-asioiden hoidossa. 1 Ilkka, Milja, Immonen, Tuula ja Talja, Arja (2008)

4 4 2 Projektin organisointi Kansalaistoiminnan kehittäminen huumeriippuvaisille -projekti toteutettiin kolmivuotisena ( ) kehittämishankkeena. Projektia hallinnoi Kalliolan setlementin kehittämisyksikkö ja sen rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Kehittämisyksikön johtaja toimi projektin johtajana vastaten virallisten yhteistyösopimusten tekemisestä sekä talouden seurannasta yhteistyössä Kalliolan setlementin taloushallinnon kanssa. Projektityöntekijät vastasivat muusta projektin toteutuksesta, kuten asiakas- ja verkostotyöstä sekä omalta osaltaan opiskelijoiden ohjauksesta. Kehittämisyksikön kehittämissuunnittelija osallistui toteutukseen oman tehtävänsä puitteissa. Projekti toteutettiin kumppanuushankkeena A-klinikkasäätiön Vinkkitoiminnan ja Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Projektin toimintaa varten vuokrattiin tilat Mäkelänkatu 50:stä; toimitila nimettiin Linkiksi. Työntekijöillä oli lisäksi työhuone Kalliolan setlementtitalossa. Alustavia kumppanuusneuvotteluja yllä mainittujen osapuolten kanssa oli käyty jo ennen rahoituspäätöksen saamista ja projektin suunnittelukokoukset käynnistettiin heti rahoituksen varmistuttua. Vuoden 2008 aikana pidettiin neljä suunnittelukokousta, joissa hahmoteltiin projektin ja kumppanuuden rakenteita ja sisältöä. Keskustelujen pohjalta päädyttiin perustamaan kolme erillistä työryhmää projektin toteutuksen tueksi ja määriteltiin ryhmien tehtävät. Johtoryhmä koostui kumppanuusosallisista. Sen jäseniä olivat Teemu Tiensuu A- klinikkasäätiön Vinkkitoiminnasta, Hannele Tainio Diakonia-ammattikorkeakoulusta, projektityöntekijät Milja Ilkka ja Inka Kasurinen sekä Matti Rajamäki ja Tuula Immonen Kalliolan kehittämisyksiköstä. Ryhmän kokoonpano muuttui projektin aikana. Teemu Tiensuu tuli ryhmässä aloittaneen ja sittemmin toisiin työtehtäviin siirtyneen Päivi Puron tilalle. Myös toinen projektityöntekijä vaihtui useita kertoja, aiemmat työntekijät olivat Arja Talja ja Mari Hietala. Johtoryhmän tehtävänä oli suunnitella, johtaa ja koordinoida projektia sekä antaa tutkimusluvat projektiin. Ryhmä kokoontui säännöllisesti. Ohjausryhmän jäseniä olivat Päivi Puro (A-klinikkasäätiö), Mikko Tamminen (Helsingin kaupunki), Arja Kesälahti (Päihdepsykiatrian poliklinikka), Sami Ylitalo (Kalliolan Avokisko) sekä Leena Ruskomaa, Milja Ilkka, Inka Kasurinen, Matti Rajamäki ja Tuula Immonen (Kalliolan kehittämisyksikkö). Ohjausryhmän tehtävä oli seurata ja arvioida projektin toteutusta, tiedottaa toiminnasta omiin verkostoihin sekä tukea toimiviksi osoittautuneiden käytäntöjen implementointia. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin kolme kertaa vuodessa. Projektiryhmän jäseniä olivat käytännön työntekijät, jotka myös tunsivat hyvin kohderyhmän. Jäsenet olivat Tiina Lintunen ja Pia Mielonen (Vinkkitoiminta) sekä Inka Kasurinen ja Milja Ilkka (Kalliolan kehittämisyksikkö). Projektiryhmän tehtävät liittyivät projektin toteutukseen - kohtaamispaikan toimintaan, verkostotyöhön, toimintaan Vinkissä, oppimisympäristöön, projektin arviointiin ja materiaalin tuottamiseen asiakastyöstä ym. projektin toiminnasta.

5 3 Projektin kohderyhmä, päämäärä ja tavoitteet 5 Projekti oli tarkoitettu huumeriippuvaisille, jotka ovat suuntautumassa päihteiden käytöstä irrottautumiseen, hakeutumassa hoitoon (korvaushoitojonossa) tai siirtymässä pois lääkkeellisistä hoidoista. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan voi kuitenkin tulla periaatteessa kuka tahansa, koska tietojen antamisen velvoitetta ei ollut. Projektin alkuvaiheessa tarkennettiin projektisuunnitelmaa. Keskusteltiin tavoitteista, millaisin menetelmin ne aiotaan saavuttaa ja millaisiin oletuksiin toiminta perustuu. Alkuperäisen projektisuunnitelman / rahoitushakemuksen mukaan projektin päämääränä oli katkaista huumeriippuvaisten syrjäytymiskierrettä kansalaistoiminnan, vertaistuen, opinnollisen tuen ja palveluohjauksen keinoin sekä kumppanuuden avulla kehittää matalankynnyksen toimintaa, joka helpottaa asiakkaita oman elämän tilanteen kohentamisessa. Päätavoitteena oli kehittää kansalaistoimintaa, jonka avulla huumeriippuvaiset voivat saada tukea arkeen tilanteessa, jossa ollaan hakeutumassa hoidon piiriin tai irrottautumassa pidempikestoisesta lääkkeellisestä hoidosta. Lisäksi tavoitteena oli tukea avun piirissä olevien läheisiä. Tavoitteena oli: 1. Perustaa matalankynnyksen tukipiste korvaushoitoon hakeutuville sekä lääkkeellisestä hoidoista irroittautuville. 2. Kehittää perusteeltaan kansalaistoiminnallista tukipisteen mallia, jossa yhdistyvät ammatillinen ja vertaistuki ja jota muiden toimijoiden on mahdollista hyödyntää. 3. Kehittää kumppanuuden avulla hoitoon hakeutumista tukevia ja helpottavia työmalleja terveysneuvontapisteissä asioivien asiakkiden osalta. 4. Edistää asiakkaiden siirtymistä matalankynnyksen palveluista tarpeenmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen. 5. Kehittää kumppanuuden avulla huumetyön oppimisympäristöä Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa. Suunnitelmaa tarkentavissa keskusteluissa todettiin projektin varsinaiseksi kehittämiskohteeksi huumeriippuvaisille suunnatuissa toiminnoissa ja palveluissa olevan aukon täyttäminen. Korvaushoitoihin jonottajille ei ollut riittäviä tukipalveluita, ei myöskään lääkkeellisistä hoidoista irrottautuville. Tarjolla ei ollut myöskään toimintaa, joka linkittäisi yhteen vertaistukea, omaehtoista toimintaa ja ammatillista tukea. Yhdeksi hankkeen tehtäväksi nähtiin näin jo alkuvaiheessa sen selvittäminen, mikä on hankkeen toimintaympäristö, miten se toiminnan aikana muuttuu sekä muodostuuko kehitetylle toiminnalle luonteva paikka toimintajärjestelmässä. Päämääräksi määritelty syrjäytymiskierteen katkaiseminen todettiin sisällöltään epäselväksi ilmaukseksi, minkä vuoksi sen toteutumista olisi vaikea seurata. Tämä sijaan määritettiin projektin tarkoitukseksi tuottaa huumeriippuvaisten kanssa työskentelevien käyttöön verkostotyötä, ammatillista ja vertaistukea sekä asiakkaiden omaehtoista toimintaa yhdistävä toimintamalli. Sitä soveltamalla voidaan vastata arjessa selviytymisen tuen tarpeisiin, tukea siirtymää hoidosta itsenäiseen elämään sekä viritellä ja ylläpitää hoitoon hakeutumisen motivaatiota. Päätavoitteesta jätettiin pois läheiset todeten, että heille oltiin valmiita antamaan tarvittaessa keskustelu- ja neuvonta-apua, mutta ei ollut

6 mahdollista projektin resurssein kehittää heille suunnattua toimintaa. Lisäksi Omaiset huumetyön tukena yhdistyksellä on pääkaupunkiseudulla omaistoimintaa. 6 Tavoitteisiin ei tehty suuria muutoksia ja ohjausryhmä hyväksyi ne osana toteutussuunnitelmaa joulukuussa 2008 seuraavassa muodossa: 1. Perustetaan matalan kynnyksen tukipiste huumeriippuvaisille. 2. Kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa tukipisteeseen asiakkaita tukevia toimintoja. Mallinnetaan kehitetty toiminta. 3. Kehitetään kumppanuusyhteistyönä hoitoon hakeutumista tukevia ja helpottavia työmalleja terveysneuvontapisteissä asioivien asiakkaiden auttamiseen (kumppani: A-klinikka / Vinkit). 4. Edistetään asiakkaiden siirtymistä matalan kynnyksen tukipisteestä tarpeenmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen. 5. Kehitetään huumetyön oppimisympäristöä projektissa kumppanina olevan Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Projektin toiminta perustui Kalliolan setlementin arvioihin: Erilaisuuden hyväksyminen Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen 4 Projektin toteutus 4.1 Ensimmäinen toimintavuosi Projekti sai rahoitusta haettua vähemmän ja heti tammikuussa 2008 laadittiin uusi projektisuunnitelma rahoittajaa varten. Ensimmäisen toimintavuoden aikana keskityttiin tilojen hankintaan, ohjaus- ja muiden ryhmien kokoamiseen, toiminnan sisältöjen suunnitteluun ja toteutussuunnitelman täsmentämiseen, yhteyksien solmimiseen, Vinkeissä työskentelyyn sekä tiedottamiseen Linkin toimintaympäristö Projektin alkaessa A-klinikat vastasivat Helsingin kaupungin tarjonnasta korvaushoitoon jonottaville eli ns. jononaikaisesta hoidosta. Tehtävä oli A-klinikoille haasteellinen. Muutama A-klinikka kykeni järjestämään jonohoidon tarkoitetulla tavalla ja pyrki tarjoamaan jonottajille parhaan mahdollisen tuen saamatta kuitenkaan lisäresursseja toiminnalle. Pääsääntöisesti tilanne oli projektin yhteistyökumppaneilta ja jonottajilta saatujen tietojen mukaan se, useat jonottajat kokivat olevansa vailla tukea eivätkä he kokeneet kuuluvansa A-klinikan asiakaskuntaan. Kurvin huumeklinikka tarjosi ympärivuorokautista tukea ja mahdollisuutta vieroitukseen sitä haluaville.

7 Päiväkeskuksien tapaista tarjontaa oli hoidossa oleville ja hoidosta irrottautuneille. Päiväkeskuksia oli esimerkiksi STOP huumeille, Harjula, Omaiset huumetyöntukena ry, KOHO -kohtaamispaikka. Nämä paikat tarjosivat päivittäisiä toimintoja (ryhmä- tai olohuone) päihteistä irrottautujille, irrottautuneille (tarkoitetaan raittiita) tai jo hoidossa oleville. Rajoitteet päihteiden käytön suhteen ovat ymmärrettävät kunkin toimijan osalta. 7 Vertaistoiminta puuttui jonottajilta sekä irrottautujilta. Jonottajille ei ollut tarjolla paikkaa, missä olla, viettää aikaa tai pohtia oman elämäntilanteen tulevaa muutosta. Tässä vaiheessa ainoat paikat olivat A-klinikkasäätiön terveysneuvontapisteet, Vinkit. Linkin ajateltiin muodostuvan matalan kynnyksen paikaksi, jossa jonottajien, irrottautujien ja lääkkeellisistä hoidosta normaali elämään siirtyvien olisi mahdollista saada tukea elämän muutoksiin. Toisaalta olisi myös mahdollista vain oleskella ja osallistua toimintoihin kunkin itselleen määrittelemissä rajoissa. Näin Linkin toiminta voisi vastata ilmeisiin olemassa oleviin tarpeisiin ja palvelujärjestelmän puutteisiin. Linkin paikka palvelujärjestelmän osana hahmoteltiin projektin alkaessa seuraavasti: HOITOPALVELUT - Diakonissalaitos, Arabia, A-klinikat, Kisko, NA LINKKI VINKKI Verto Lumme ry PÄPSY A-SÄÄTIÖ Arabia DIAKK VINKKI PÄPSY LINKKI HOITO VINKKI LINKKI HOITO Kuvio 1. Linkki-projektin paikka suhteessa palvelujärjestelmään 2008 (lyhenteet selitetty liitteessä 1). Projektin toiminnan jatkuvuuden kannalta oli alusta alkaen oleellista hahmottaa toimintaympäristö ja sen muutokset. Koko toiminnan ajan seurattiin, muodostuuko (ja millaisin sisällöin) Linkille luonteva paikka olemassa olevassa järjestelmässä. Tämä nähtiin osaksi juurruttamistoimintaa Suunnittelua ja toimitila Keväällä 2008 projektin toiminnan ja kumppanuuden sisältöjä työstettiin projektia valmistelleessa ryhmässä. Projektin käynnistyttyä ryhmä nimettiin johtoryhmäksi ja siinä olivat edustettuina kaikki kumppanuusosapuolet, A-klinikkasäätiö / Vinkkitoiminta,

8 Diakonia- ammattikorkeakoulu ja Kalliolan kehittämisyksikkö. Kumppanuuden toteutusta koskevat periaatteet kirjattiin sopimukseen. 8 Linkin yhteistyötä ja toiminnan sisältöjä suunniteltiin ryhmissä ja kokoontumisissa, joihin osallistuivat projektin työntekijät, kehittämisyksikön johtaja ja kehittämissuunnittelija. Suunnitteluvaiheen jälkeen kokoontumiset jatkuivat seuranta- ja arviointitapaamisina. Täsmennetty toteutussuunnitelma ja projektin arviointisuunnitelma hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa Ohjausryhmä oli aloittanut työskentelynsä syksyllä ja sen tehtäviin kuuluivat ohjaukseen ja arviointiin liittyvät asiat. Toimitilan saaminen kohtaamispaikkatoimintaa varten oli hankalaa ja siinä onnistuttiin vasta elokuussa. Tilojen vuokraaminen huumeiden käyttäjien toimintaa varten on sinänsä vaikeaa ja lisäksi rahalliset resurssit olivat sangen rajalliset. Paikka löytyi Mäkelänkadulta, mutta jo tuossa vaiheessa työntekijät epäilivät, että paikka ei ole sijainniltaan riittävän keskeinen. Paras paikka olisi ollut esim. Vinkin läheisyydessä, jolloin olemassa olevaan palveluun tulijat olisi ollut helpompi saada tutustumaan Linkkiin. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan ollut, joten saadut tilat remontoitiin, kalustettiin ja sinne hankittiin perustarvikkeet asiakkaiden vastaanottamiseksi. Linkin avajaiset pidettiin ja sitä pidettiin avoinna ti to klo Yhteistyö Yhteistyösuhteet olivat osittain jo olemassa aloitettaessa toimintaa. Yhteistyöverkostoa laajennettiin edelleen ja pyrittiin luomaan yhteydet kaikkiin projektin toteutuksen kannalta keskeisiin toimijoihin. Työntekijät kävivät esittelemässä toimintaa lukuisille potentiaalisille yhteistyötahoille. Ennen toimitilan saamista ei ryhmän aloittamisen lisäksi ollut vielä mitään konkreettista tarjolla eikä ehdotus korvaushoitoon jonottajien ryhmän aloittamisesta Sturenkadulla kehittämisyksikön tiloissa herättänyt kiinnostusta Vinkin asiakkaissa. Mäkelänkadun tilan avauduttua levitettiin esitteitä ja kutsuttiin yhteistyötahoja tutustumiskäynneille, mieluiten yhdessä asiakkaiden kanssa. Tutustumiskäyntejä Linkkiin tehtiin toiminta-aikana useita kymmeniä. Palvelujärjestelmässä toiminnasta tiedettiin, mutta kävi ilmi, että tämä ei riitä kohderyhmän mukaan saamiseksi. Tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi ensimmäisen toimintavuoden aikana tulivat Helsingin terveysneuvontapisteet Vinkit (Itäkeskus, Hakaniemi), Arabianrannan päihdeklinikka, HUS:n päihdepsykiatrian poliklinikka sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alainen Kiinni päihteettömään arkeen -hanke. Toinen Linkki-projektin työntekijä jatkoi jo aiemmin alkanutta työskentelyä Vinkeissä. Tarkoituksena oli sellaisten käyttäjien tapaaminen, jotka voisivat hyötyä Linkin tarjoamasta tuesta ja samalla voitiin henkilökunnan kanssa pohtia tukitoimia asiakkaiden auttamiseksi. Käyntejä Vinkkeihin tehtiin pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa koko toimintavuoden ajan. Vinkkiyhteistyön merkitys oli projektille keskeinen ja sen vuoksi perustettiin Linkin ja Vinkin työntekijöiden yhteistyöryhmä projektin toteutuksen tueksi. Ryhmä sai nimekseen projektiryhmä ja se kokoontui säännöllisesti. Arabianrannan päihdeklinikan työntekijöiden kanssa pohdittiin ja kehiteltiin toimintaa korvaushoidosta irrottautuvien tukemiseksi. Tavoitteena on ryhmätoiminnan aloittaminen lääkkeistä / lääkkeellisestä hoidosta irrottautuvien kanssa Hoitovalmennusprojektissa

9 (Ilkka ym. 2008) kehitetyn ryhmätoiminnan mallin mukaan. Yhteistyökokouksia pidettiin ensimmäisenä toimintavuonna kolme sekä yksi lähinnä tiedottamiseen liittyvä kokous koko päihdeklinikan henkilökunnalle. Päihdepsykiatrian poliklinikan kanssa yhteistyötä lähdettiin rakentamaan tapaamisissa osastonhoitajan kanssa ja järjestettiin laajempi informaatio koko työryhmälle. Kiinni päihteettömään arkeen -hankkeen työntekijöiden kanssa kokoonnuttiin neljä kertaa toimintavuoden aikana pohtimaan asiakkaiden tukemisen muotoja. Kohderyhmä oli molemmilla yhteinen. Oppimisympäristön toteuttamista suunniteltiin toimintavuoden aikana yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa ja siitä keskusteltiin johtoryhmässä, mm. neuvontapiste Ne-Råssa saatujen oppimisympäristön kehittämiskokemusten pohjalta. 9 Tutustumismatka Tukholmaan Vuoden 2008 syksyllä teimme Vinkkien työntekijöiden kanssa matkan Tukholmaan, jossa pääasiallisena tutustumiskohteena oli Svenksa Brukarföreningen; Ruotsin käyttäjäyhdistys. Yhdistyksessä toimivat käyttäjät itse ajaen omia etujaan. Erityisesti yhdistys valvoo narkomaanien ihmisoikeuksien toteutumista Ruotsissa. Toimintaan kuuluu myös esimerkiksi tukihenkilönä oleminen erilaisissa palavereissa (sosiaalitoimessa tai hoitopaikoissa) ja yleensä rinnalla kulkeminen. Yhdistys kääntää ja painattaa infolehtiä esimerkiksi suonensisäisestä huumeidenkäytön vaaroista tai eri huumeiden riskeistä. Yhdistys tekee myös pienimuotoisesti käytettyjen neulojen ja ruiskujen puhtaisiin välineisiin vaihtamista. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään muiden maiden käyttäjäyhdistysten kanssa. Suomessa vastaavaa etujärjestötyyppistä toimintaa ei ole. Pienimuotoista yhdistystoimintaa on Lumme ry:ssä, joka toimii Helsingissä. Etujärjestönä toimiminen edellyttäisi vahvaa organisaatiota ja melko suurta aktiivitoimijoiden joukkoa. Ruotsissa, jolla on Suomea pidempi huumehistoria, on enemmän potentiaalia myös tämäntyyppiseen toimintaan. Toinen kohde oli Tukholmassa sijaitseva matalan kynnyksen terveyskeskus, joka on avoinna kadulla asuville päihteidenkäyttäjille. Asiointiin ei tarvita henkilöllisyyspapereita, ainoa edellytys on kuulua Tukholman maakäräjäkuntaan. Palveluina on lääkäri, jalkahoitaja, sosiaalityöntekijä ja sovitusti lähialueiden optikot, jotka vapaaehtoistyönään tekevät silmätarkastuksia ja etsivät kierrätyssilmälaseista sopivimmat lasit asiakkaalle. Suosituinta on jalkojen hoito, sen päätyttyä asiakkaalle annetaan ilmaiset puhtaat sukat. Lääkereseptejä ei anneta asiakkaalle mukaan, vaan hän saa päivittäin hakea lääkkeensä vastaanoton luukulta. Lääkkeet ovat antibiootteja, ei rauhoittavia tai unilääkkeitä. Samalla piha-alueella toimii päihteiden käyttäjien päiväkeskus, jossa saa kruunulla syödä ja ilmaiseksi pestä vaatteitansa. Yöpymismahdollisuuksia keskus ei tarjoa. Tällainen laaja-alaista perushuoltoa tarjoava matalan kynnyksen paikka olisi tarpeen myös Helsingissä. Meiltä puuttuu myös sentyyppinen vapaaehtoistoiminnan kulttuuri, jota edellä kerrotussa esim. optikot edustavat. (Linkin työntekijän päiväkirjasta)

10 4.2 Toinen toimintavuosi 10 Toisen toimintavuoden (2009) alkaessa Linkin tilat olivat käytössä, mutta remontti jatkui muualla kiinteistössä ja piha-alueella. Remonttitilanteen rauhoituttua järjestettiin tammikuun lopussa avoimet ovet -tapahtuma. Edeltävien parin kuukauden aikana Linkin oli löytänyt vain muutama asiakas, joten huolena oli asiakkaiden tavoittaminen. Huolta aiheuttivat myös Helsingin huumehoitojärjestelmässä edellisen vuoden lopulla äkillisesti käynnistyneet uudelleen järjestelyt Työntekijävaihtuvuus ja asiakastilanne Projektin toiseen toimintavuoteen aiheutti katkoksellisuutta työntekijöiden vaihtuminen. Toinen projektityöntekijöistä jäi eläkkeelle toukokuun 2009 lopussa ja hänen tilalleen valittu uusi työntekijä oli vain muutaman kuukauden. Kolmannen työsuhde alkoi lokakuun 2009 puolivälissä. Alkuvuonna Linkkiin kävi tutustumassa 15 asiakasta omatoimisesti tai työntekijän saattamana. Tämän jälkeen jotkut heistä kävivät jonkin aikaa säännöllisesti, jotkut muutaman kerran satunnaisesti. Työntekijävaihdosten yhteydessä toimitila jouduttiin pitämään ajoittain suljettuna ja toiminta käynnistämään jossakin määrin uudelleen. Tätä varten järjestettiin mm. loppuvuodesta avointen ovien tapahtuma. Asiakkaiden viestinä Linkissä käydessään oli paikan syrjäinen sijainti. Se mietitytti myös työntekijöitä ja johtoryhmää. Keskeisenä työmuotona asiakkaiden tavoittamisessa pidettiin kuitenkin edelleen yhteistyösuhteiden laajentamista ja tiivistämistä sekä jalkautumista. Myös ryhmiä oltiin valmiita perustamaan muuallekin kuin Linkin tiloihin Yhteistyö Yhteisiä kokoontumisia järjestettiin erikseen Helsingin A-klinikoiden (eteläinen, itäinen ja pohjoinen) sekä Kettutien A-poliklinikan kanssa. Yhteyttä otettiin myös Helsingin kaupungin mielenterveysyksiköihin, Helsingin vankilaan sekä Niemenkotisäätiöön. Toimintaan perehtyjiä kävi mm. Niemikotisäätiöstä, Helsingin kaupungin jälkikuntoutuksen palveluohjauksesta, Arabianrannan päihdeklinikalta, PESÄ -ensikodista ja Armoprojektista. A-klinikoilta käyntejä asiakkaiden kanssa oli useamman kerran. Myös työllistämistoimintaa tekevän Kehityspiikin kanssa keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista. Vinkki-yhteistyötä (Itäkeskus ja Hakaniemi) laajennettiin aloittamalla kokoukset aluevastaavien kanssa. Kokouksissa mietittiin konkreettisesti yhteistyön mahdollisuuksia ja etsittiin vastauksia mm. seuraavan tyyppisiin kysymyksiin: Molemmat toimivat samanlaisen kohderyhmän kanssa, mutta miten joukosta löydetään erityisesti Linkki-toiminnasta hyötyvät? Miten heitä voisi ohjata luontevasti Linkkiin? Mikä toiminta Linkissä Vinkin työntekijöiden näkökulmasta olisi asiakkaille tarpeellista ja heitä hyödyttävää? Vinkeissä oltiin säännöllisesti asiakasaikaan jakamassa infoa Linkki-toiminasta. Vinkkien vertaistoimijoiden kanssa keskusteltiin ja kutsuttiin Linkkiin tutustumaan. Keskusteluissa vahvistui näkemys, että projektin kohderyhmän kohdennukset olivat perusteltuja: Korvaushoitoon jonottajat voisivat hyötyä toiminnasta, joka tukisi mahdollista elämäntavan muutokseen suuntautuvaa ajattelua. Myös korvaushoidossa olevilta puuttui elämän muutoksia tukevaa toimintaa ja molemmilta ryhmiltä mielekästä tekemistä päivien täytteeksi.

11 11 Linkki Vinkeissä Linkin aloittaessa kontaktien luomista asiakkaisiin, oli ensiarvoisen tärkeää päästä tutustumaan heihin heille tutussa ympäristössä, sellaisten ammattilaisten ympäröimänä, jotka he tunsivat ja joihin luottivat. Ei ole toista yhtä hyvin näitä kriteereitä täyttävä palvelua kuin Vinkki. Alussa kokeiltiin vain sohvalla istumista ja paikalla oloa, jotta tulisi asiakkaille naamatutuksi. Tämä oli aika puuduttavaa ja hidasta. Seuraavassa vaiheessa kokeiltiin toimintamallin muuttamista siten, että Linkin työntekijä tekee Vinkin työntekijän kanssa normaaleja Vinkin töitä. On siis palvelutiskillä ihan kuin olisi töissä Vinkissä. Tämä malli toimi: asiakkaat tulivat tiskille juttelemaan ja näin pääsi luontevammin puhumaan heidän kassa. Asiakkaat ottivat itsekin kontaktia ja kyselivät asioita, jolloin myös heiltä saattoi kysellä heidän tilanteestaan ja pääsi keskustelemaan sellaisten asiakkaiden kanssa, joille arveli olevan Linkin toiminnasta hyötyä. Samalla Vinkeissä kuuli ja näki, miten asiakkailla meni, missä kunnossa he ovat ja mitä huumeita tai lääkkeitä oli saatavana kadulta. Asiakkaiden välittämänä avautuu näköala siihen todellisuuteen, missä he ongelmineen pyrkivät selviytymään. Tämä kaikki on arvokasta tietoa, kun tehdään matalalla kynnyksellä töitä. (Työntekijän päiväkirjasta) Yhteistyösuhteet tiivistyivät päihdepsykiatriseen poliklinikkaan (Päpsy), jossa korvaushoidon arviointi tuolloin tapahtui. Kokouksissa mietittiin, missä arvioinnin vaiheessa olisi Päpsyn mielestä luontevaa kertoa arvioinnissa olevalle henkilölle Linkkitoiminnasta ja antaa esite. Sovittiin järjestelystä, jonka mukaisesti Linkin työntekijät voivat osallistua korvaushoitoon pääsyn arvioinnissa olevien asiakkaiden tapaamisiin. Suunnitelmaa ei kuitenkaan päästy toteuttamaan Helsingin kaupungin huumehoitopalveluiden muutosten vuoksi. Suhteiden luomiseen ja suunnitteluun käytetty aika meni tältä osin hukkaan, koska klinikan tehtävien tuli kaupungin suunnitelmien mukaan siirtyä suureksi osaksi uuden yksikön, Huumeklinikan hoidettaviksi. Ensiksi saatujen tietojen mukaan siirtymän tuli tapahtua lokakuussa Näin ollen Huumeklinikasta tulisi Linkin läheinen yhteistyökumppani. Yhteistyö klinikan kanssa käynnistettiin nopeasti ja klinikan johtaja oli myös Linkin ohjausryhmän jäsen. Yhteistyö aloitettiin tutustumiskäynneillä puolin ja toisin. Toimintavuoden lopulla sovittiin, että Linkki voi olla mukana infotilaisuuksissa, joiden järjestäminen aloitetaan, kun korvaushoidon arvioinnit aloitetaan klinikalla. Linkin työntekijät ehdottivat ryhmän perustamista korvaushoitoon jonottaville. Osallistumisen helpottamiseksi Linkin työntekijät tarjoutuivat vetämään ryhmää Huumeklinikan tiloissa. Tämä järjestely ei kuitenkaan ollut mahdollista ryhmätoimintatilojen puutteen vuoksi. Yhteistyön rakentaminen jatkui kuitenkin myötämielisessä hengessä. Kettutien A-poliklinikan kanssa käynnistyi syksyllä uusi yhteistyön muoto, jota oli kehitetty aiemmin Päpsy:n kanssa. Linkin työntekijät kävivät säännöllisesti parin viikon ajan

12 päivystyksissä jakamassa tietoa Linkin toiminnasta asiakkaille. Päivystyksissä tavattiin 17 asiakasta. He osoittivat kiinnostusta toimintaan ja ottivat mielellään esitteen. Eteläisellä A-klinikalla tehtiin vastaavanlaista toimintaa kuin Kettutiellä. Työntekijöiden oli tarkoitus osallistua kahteen korvaushoitolaisille tarkoitettuun päivystykseen. Toinen osallistuminen peruuntui klinikan työntekijän sairastumisen vuoksi, ensimmäisessä tavattiin seitsemän asiakasta. Pohjoisella A-klinikalla tavattiin syksyllä koko työryhmä, kerrottiin toiminnasta ja kutsuttiin Linkkiin tutustumaan. Huumehoitojärjestelmän muutokset koskivat myös A-klinikoita, mutta tilanne oli niissäkin epäselvä. Arabianrannan päihdeklinikalta tutustumaan tulleet työntekijät kertoivat, että haittoja vähentävään ryhmään kuuluvat potilaat olivat oma-aloitteisesti kertoneet tarvitsevansa pelkän lääkkeen hakemisen lisäksi muutakin tukea. Kaupungilta sai maksusitoumuksen ainoastaan lääkkeen hakemista varten. Arabianrannan päihdeklinikan työryhmässä oli keskusteltu Linkki-yhteistyöstä ryhmän järjestämisessä ja asialle annettu vihreää valoa, joten suunnittelua päätettiin jatkaa yhteisessä kokouksessa. Projektin johtoryhmä, ohjausryhmä ja projektiryhmä kokoontuivat säännöllisesti. Projektin seurantaan ja arviointiin liittyviä yksikön sisäisiä palavereja pidettiin kuusi Palvelujärjestelmän muutokset ja Linkki Kaupungin päihdepalvelujärjestelmässä tekemät muutokset vaikuttivat palveluiden työntekijöihin, käyttäjiin ja Linkki-projektin toimintaan. Ostopalvelusopimuksia jätettiin uusimatta ja palveluita, kuten esim. Kurvin huumepoliklinikka jouduttiin lopettamaan ja lääkkeettömät / yhteisöhoidot supistuivat. Päihdepsykiatrisen poliklinikan (jossa korvaushoidon arviot tehtiin) kanssa kaupunki aloitti neuvottelut arvioinnin siirtämisestä omaksi toiminnaksi (Munkkisaaren Huumeklinikalle). Muutokset aiheuttivat hämmennystä. Työntekijät eri toimipisteissä eivät olleet selvillä, kenet ja mihin tulisi ohjata ja käyttäjille oli epäselvää, mistä apua tarvittaessa löytyisi. Jäljelle jääneet vanhat palvelut kuormittuivat. Jonovaiheessa oleville ei ollut aiemminkaan tarjolla paljon tukea, mutta nyt tuntui, että jäljelle jäivät enää Vinkit. Vinkeistä jonottajat kokivat saavansa apua, tukea ja palveluohjausta. Myös järjestöpuoli oli laajentanut vähitellen toimintansa tarjontaa koskemaan myös korvaushoidossa olevia ja muutoinkin muutosta haluavia narkomaaneja. Stop huumeille linjasi korvaushoidon yleistyttyä toimintaansa siten, että korvaushoidossa olevat ovat tervetulleita, mutta oheiskäyttöä ei saa olla (www.stophuumeille.fi/tiedote10v.pdf). Toimintaa on kuitenkin supistanut rahoituksen pieneneminen. Omaiset huumetyön tukena ry järjestää ryhmätoimintaa myös päihteitä vielä käyttäville narkomaaneille, olohuoneeseen saa tulla päihtyneenä, kunhan pystyy asiallisesti asioimaan. Omaisten ryhmätoiminnoilla on jo pitkät perinteet ja niihin osallistuneilta on saatu myönteistä palautetta. Toiveena ryhmiin osallistuneet jonottajat ovat esittäneet, että jonottajille voisi olla aivan oma ryhmänsä (esim. Törmä ym. 2010). Projektin toimintaa oli muutosten vaikutuksesta suunnattava uudelleen. Joidenkin yhteistyökumppaneiden, kuten Päpsy:n, kanssa tehdyt yhteistyösuunnitelmat jouduttiin purkamaan sekä etsimään uusia yhteistyötahoja ja aloittamaan neuvottelut yhteistyömahdollisuuksista. Huumeklinikan toiminta ei käynnistynyt niin nopeasti kuin aluksi oli kaavailtu. Korvaushoitoarviointien piti siirtyä klinikalle ensimmäisten arvioiden

13 mukaan jo vuoden 2009 puolella, mutta aikaraja muuttui useaan kertaan. Lopulta siirtymää alettiin vähin erin toteuttaa kesän 2010 aikana tavoitteena päästä normaalitoimintaan syksyn aikana. Päpsyn hoidettavaksi jäi edelleen ns. moniongelmaisten asiakkaiden arviointi (asiakkaat, joilla on vakavia mielenterveyden häiriöitä). Linkin paikkaa palvelujärjestelmässä hahmoteltiin muutosten ollessa käynnissä. Projektin loppupuolella Kettutien a-poliklinikalle tuli tieto ostosopimuksen irtisanomisesta ja asiakkaiden siirtämisestä muille kaupungin A-poliklinikoille. Lopullista palveluiden tilanne ei ollut tiedossa vielä projektin päättyessäkään; järjestelmän toiminnan muotoutumisessa oli monta epäselvää kohtaa. 13 HOITOPALVELUT - Diakonissalaitos, Arabia, A-klinikat, Kisko, NA (kokonaisuus =?) LINKKI VINKKI Verto ( Lumme ry) PÄPSY HUUMEKL. DIAKK VINKKI PÄPSY LINKKI HOITO?? VINKKI LINKKI HOITO? VINKKI HUUMEKLI HOITO Kuvio 2. Linkki-projektin paikka suhteessa muutoksessa olevaan palvelujärjestelmään.

14 14 Kohtaamisia Linkissä työntekijöiden kirjauksia 29-vuotias mies, Ville, soitti, oli saanut Vinkistä tiedon Linkistä. Jo puhelun aikana hän kertoo paljon elämästään, myös sen, että on juuri lopettanut huumeiden käytön, bentsolääkitys on vielä menossa. Kerron toiminnasta ja toivotan tervetulleeksi. Muutaman Havaintoja päivän kuluttua hän soittaa uudelleen, lupaa tulla seuraavana päivänä ja tuleekin. Hänellä on kova tarve puhua. On aiempia hoitoja ja retkahduksia, mutta nyt aikomus Linkin työntekijä vähitellen oli selviytyä toiminut kierteestä. Vinkeissä jo Kertoo Linkkiä asuvansa edeltäneen äidin luona, oikeusjuttuja ei ole odottamassa. Hoitovalmennusprojektin Ehdottelee, mitä aikana. Linkkiin Alla hänen pitäisi havaintojaan hankkia, jotta kentältä, toiminta palveluista kiinnostaisi. ja Käynnin aikana niiden Villen muutoksista: kaveri soittaa ja Ville kutsuu kaverinkin tutustumaan Linkkiin. Hän tulee, arviolta vuotias mies. On ottanut rohkaisuryypyn, mutta käyttäytyy melko asiallisesti. Korvaushoitoon Ville lupaa hakeutuvat tulla uudelleen. asiakkaat Seuraavana ovat keksimääräisesti päivänä hän nuorentuneet. soittaa, ettei Asiasta kykene tulemaan Vinkeissä vieroitusoireiden puhuvat ja hoitoa vuoksi; suunnittelevat kertoo olleensa asiakkaat kahdeksan ovat alle päivää kolmenkymmenen, ilman huumeita. Lupaa pitkän tulla päihteiden seuraavalla käytön viikolla. historian Ei tule, omaavia, mutta ei soittaa, välttämättä ettei pääse, montaa kun vieroitusyritystä on muita asioita. Samalla taustalla. hän Korvaushoito kertoo kaverilla nähdään olleen monesti rahapäivän, porttina joka onneen: johtanut Kun siihen, hoito että alkaa kaveri sitten on aloittanut teen sitä uudelleen ja sitä Asiakkailta aineiden käytön. puuttuu Tämän ammatilliset jälkeen koulutukset Ville ei enää ja joiltakin ottanut yhteyttä. on peruskoulu suorittamatta loppuun. Ulkoinen olemus on epäsiisti, osalta puuttuu oma asunto. Usein asenteena on saada * pää * * * sekaisin ihan millä vain. Helsingin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksiköstä otetaan yhteyttä ja kerrotaan Pertistä, Haastatelluista joka haluaisi asiakkaista tulla kaikki tutustumaan luokittelevat Linkkiin. ensimmäiseksi/ Sovittu tapaaminen päivittäin peruuntuu ja uusi järjestetään käyttämäkseen tällä päihteekseen kertaa Vuosaaren buprenorfiinin. a-klinikan työntekijän Amfetamiinin kanssa. johdannaiset Sovitaan, MPDV että ja mennään Daisy- huume asiakasta vaikuttavat ja a-klinikan kaoottisesti työntekijää asiakkaisiin. vastaa Kurviin. Se on silminnähtävissä. Näin tapahtuu. Pertti kertoo laveasti Kyseisiä asioistaan. uusia huumeita On ollut käyttävät korvaushoidossa ovat erittäin useampia psykoottisia vuosia, ja mutta heidän ei fyysinen ole löytänyt paikkaa, kuntonsa missä menee olla huonoksi päivisin. erittäin Kokee, nopeasti. että tutkimuksissa Asiakkaat löytyneeseen itse kertovat aineen ADHD:hen olevan saatu lääkitys pelottavaa on auttanut sen vaikutusten suunnattomasti. vuoksi, sekavuustilat Xanoria hän eivät on vähentämässä olekaan mukavia omatoimisesti ja muisti ja vakuuttaa saattaa hävitä haluavansa useammalta sen loppumista, päivältä, käytös haluaa on tukea erittäin ja keskustelua aggressiivista. asiaan Vanhoja liittyen. Hänellä käyttäjiä tuntuu on kuollut olevan ilmeisesti vahva usko MPDV:n bentsojen yliannostukseen. voimaan ja hän kertoo kokevansa sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja uusiin paikkoihin meneminen on ollut välillä hyvin ylivoimaista. Päihdehoitotarjonta Ulkoisesti muuttui Pertti projektin on suhteellisen aikana siisti, radikaalisti. tyypillinen Kaupunki hampaiden irtisanoi vajavuus suussa ostopalvelusopimuksia sekä lommoposket useammista näkyvät selkeästi. lääkkeettömistä/ Kädenselät yhteisöhoidoista. vaikuttavat aika Kilpailutus turvonneille. Pertti kiristyy. vaikuttaa Korvaushoidon paikkaan arvioinnit tyytyväiseltä tulevat ja pohtii siirtymään myös mahdollista HUS:n päihdepsykiatriselta ryhmätoimintaa. Lähtiessä kaupungin toistaa omaan moneen uuteen kertaan yksikköön tulevansa (Munkkisaaren uudelleen. Huumeklinikka). Ei tullut. Yksikkö tulee korvaamaan myös Helsingin diakonissalaitoksen Kurvin huumepoliklinikan, joka lakkautettiin kaupungin sanottua ostopalvelusopimuksen * * * * irti. Projektin Minna loppupuolella on 26 -vuotias, Kettutien ulkoisesti a-poliklinikalle erittäin tulee siisti. tieto Hän myös asuu sen yhdessä ostosopimuksen avomiehensä kanssa, myös irtisanomisesta, miehellä on asiakkaat päihdeongelmia. siirretään Peruskoulu muille kaupungin on suoritettu, A-poliklinikoille. mutta ei muita opintoja; suunnitelmia on ja yrityksiä päästä kouluun. Oikeudenkäyntejä ei tulossa. Hän on ollut asiakkaana Asiakkaat kokevat a-klinikalla päihdehoitotilanteen viimeiset puoli vuotta hyvin ja sekavana. käynyt säännöllisesti. Eivät oikein Hän tiedä kokee minne olevansa pitäisi mennä fyysisesti ja mitä ja psyykkisesti pitäisi tehdä. terve Huumehoitoklinikalla ja odottaa korvaushoidon kesti suhteellisen alkua; aloittaminen pitkään voisi ennen parantaa kuin asiakkaat välejä äitiin. löysivät Veli sen, on ollut vaikka raittiina paikka jo kymmenen tarjoaa suunnilleen vuotta ja saman välit häneen kuin ovat parantuneet. Kurvi aikoinaan Lapsuuden (ja jonne ystäviä, asiakkaat ns. olivat päihteettömiä tottuneet on hakeutumaan). yksi, johon pitää Median ajoittain ja yhteyttä. Se jonkin kuitenkin verran myös vaikeaa, päihdehoitopaikkojen koska häpeää omaa informaatio tilannettaan. siitä, Minna miten hoitoa toivoo ei enemmän ole normaaleja tarjolla on imeytynyt ihmisiä ympärilleen, asiakkaisiin ja sosiaalisempaa luonut heissä elämää, epävarmuutta. mutta ei koe pystyvänsä itse sitä rakentamaan. Välit avomieheen ovat hyvät, mutta Minna ei usko suhteen voivan jatkua, jos toinen pyrkii raittiuteen ja raitistuu, mutta toinen jatkaa käyttöä. Tämä tuntuu pelottavalta ja painaa ajoittain mieltä, sillä mies on ainoa luotettava ihminen eikä häneenkään voi täysin luottaa. Tosin sanoen Minna on hyvinkin yksinäinen. Minnalla on useita avo- ja laitoskatkoja takana ja yksi pidempi raittius (16 kk.) Viimeisen kuukauden aikana hän on lopettanut bentsodiatsepiinien käytön, käyttää päivittäin buprenorfiinia, viikoittain kannabista ja alkoholia, jonka käyttö yrittää tietoisesti rajata, vaikka kokee jo ikävää mahdollisesta kokonaan lopettamisesta. Pitää ongelmapäihteenään buprenorfiinia, mutta ei koe ristiriitaa olla korvaushoidossa buprenorfiinilla. Koki Linkin ryhmässä käymisen hyvänä. Oli mukava, kun oli odotettavaa seuraavalle viikolle ja kellon aika jota noudattaa. Minna aloitti korvaushoidon kesällä 2010.

15 4.3 Viimeinen toimintavuosi 15 Kaupungin palvelujärjestelmä oli viimeistä toimintavuotta aloitettaessa muutoksessa, mutta uusia yhteistyösuhteita oli solmittu ja toimintaa vakautti myös se, että oli saatu uusi työntekijä vuoden lopulla. Toiminnassa keskityttiin ryhmätoimintoihin ja jatkettiin Vinkeissä toimimista säännöllisesti. Työntekijöinä normaalissa asiakastyöskentelyssä toimiminen mahdollisti kontaktien saamisen mahdollisiin Linkin asiakkaisiin Ryhmätoiminnat Ryhmiä oli kaksi kertaa viikossa, toinen oli suunnattu korvaushoitoon jonottaville ja toinen haittoja vähentävässä korvaushoidossa oleville. Ryhmät kokoontuivat säännöllisesti koko kevään. Viimeinen kokoontuminen oli yhteinen molemmille ryhmille ja se toteutettiin kevätretkenä, risteilynä Porvoon saaristossa. Kevään ajan pyrittiin aloittamaan myös ryhmä raskaana oleville päihteiden käyttäjille, jotka käyvät päihdepsykiatrisella poliklinikalla hakemassa lääkkeensä. Ryhmä ei käynnistynyt koska ei tavoitettu riittävästi asiakkaita. Kesän ajan ryhmäläisiin pidettiin puhelimitse yhteyttä. Jonottajista kahdella alkoi kesän aikana korvaushoito. Ryhmistä informoitiin ja niitä varten haastateltiin huomattava joukko Vinkkien ja eri hoitopaikkojen asiakkaita. Haastatteluhetkellä kiinnostusta saattoi olla paljonkin, mutta se todellistui harvemmin osallistumisena. Yhteensä ryhmätoimintoihin osallistui 20 henkilöä. Korvaushoitoon jonottajien ryhmä Korvaushoitoon jonottajien ryhmän keskusteluissa nousivat ryhmäläisten aloitteesta pääasiallisiksi aiheiksi rahan riittävyys, vieroittautuminen muista lääkkeistä ennen hoidon alkua ja pistäminen. Aiheet pysyivät samoina henkilöiden vaihtumisesta huolimatta. Huolen aiheena oli, miten voisi saada vähäiset rahat riittämään kadulta ostettuihin lääkkeisiin, joita oli saatava eikä suurin osa ryhmäläisistä halunnut hankkia rahaa rikoksia tekemällä. Toimeentulotuki meni liki kokonaisuudessaan diilereille, sillä rahat laitettiin ensisijaisesti lääkkeisiin ja toissijaisesti ruokaan tai muihin arjen normaalitarpeisiin. Lääke käytettiin pistämällä, koska se on ainoa mahdollisuus saada annos pysymään mahdollisimman pienenä. Kertoman mukaan joidenkin vanhemmat olivat suostuneet auttamaan ottamalla lääkkeet itselleen ja antamalla niitä vain sovitut määrät. Näin lääkkeiden käyttö pysyi edes jotenkin kontrolloituna. Bentsodiatsepiinilääkkeiden vieroitusohjelmat pelottivat ryhmäläisiä. Hoitojärjestelmässä sovellettu käytäntö on, että narkomaaneilta lääkitys lasketaan alas huomattavasti nopeammin kuin mitä muutoin pidetään suositeltavana. Selkeää syytä tähän ei ole annettu. Kaikki ryhmäläiset kokivatkin ohjelmien olevan liian nopeita eikä heitä kuultu asiassa. He eivät ymmärtäneet, minkä takia juuri bentsodiatsepiinien pitää loppua ennen hoidonalkua, miksi ei voinut suunnitella hidasta laskua hoidon alettua. Osa ryhmän jäsenistä ei suostunut ymmärtämään ollenkaan lääkkeiden alasajoa. Syynä näkemykseen olivat usein aiemmat liian nopeat vieroittautumisyritykset, jotka olivat päättyneet yleensä kaaokseen. Joillakin lääkkeiden käyttö oli jatkunut hyvin pitkään, se oli aloitettu jo varhaisnuoruudessa: Nuori mies, noin 25 -vuotias, kuvasi bentsojen olevan hänelle kuin äiti. Hän oli aloittanut lääkkeiden käytön yhdessä äitinsä kanssa 11 -vuotiaana.

16 Pistäminen on narkomaanien keskuudessa jokapäiväistä. Harvemmin kentällä tulee vastaan narkomaania, joka ei käyttäisi lääkkeitä tai muita huumaavia aineita suonensisäisesti. Etenkin käytettäessä korvaavaa lääkitystä huumaavaa aineena käyttö on pistämistä. Pistämisen taloudellisena etuna on se, että pistettäessä ainetta ei tarvita niin suurta kerta-annosta, koska hyötysuhde on parempi/ nopeampi kuin suun kautta otettuna. Ryhmäläiset kuvasivat, muiden narkomaanien tapaan, pistämisen olevan oireiltaan samankaltaista kuin olisivat riippuvaisia itse pistämisestä. Useita kertoja päivässä pistävälle henkilölle pistäminen ei tuota enää nautintoa, vaan se on pakonomaista ja hyvinkin kivuliasta, terveydelle haitallista toimintaa. Eräs asiakas kertoi pistävänsä päivän aikana kolme erillistä kertaa, mutta kullakin kerralla joutuu lävistämään ihon noin kertaa etsiessään toimivaa suonta. Keskustelujen lisäksi jonottajien ryhmässä tehtiin myös ruokaa yhdessä. Niinä kertoina, jolloin ruokaa ei laitettu, oli tarjolla aina jotakin syötävää: leipää, kahvia/teetä, hedelmiä. Jokainen ryhmässä käynyt söi joka kerta. Muutosta asiakkaissa tapahtui hitaasti, mutta tapahtui kuitenkin. Ulkoinen olemus siistiytyi, hiukset kammattiin, jos ei jopa pesty ennen ryhmään tuloa. Alkuajan myöhästelystä siirryttiin ajoissa paikalle saapumiseen. Asiakkaat myös ilmoittivat, jos olivat estyneitä, vaikka ilmoitusvelvollisuutta ei ollut. Niin sanottu kuivanappailu ja uskomattomien tarinoiden kertominen vähentyi ja asiakkaiden kertomukset lähenivät enemmän heidän reaalimaailmaansa. Onnistumisia jaettiin ja kannustus toisia kohtaan lisääntyi. Puheet ja pohdinnat muuttuivat avoimemmiksi. Työntekijöiden kohdatessa ryhmäläisiä Vinkin palveluissa, he tulivat kertomaan kuulumisiaan. 16 Haittoja vähentävän korvaushoidon ryhmä Ryhmä syntyi yhteistyössä Arabianrannan päihdeklinikan kanssa. Se sai alkunsa klinikalta lääkkeensä hakevien asiakkaiden ilmaisemasta tarpeesta saada lääkkeen lisäksi myös tukea elämäänsä. Tämän ryhmän keskustelun aiheet olivat erilaisia kuin jonottajien ryhmässä. Heitä eivät enää puhututtaneet niinkään lääkkeet, pistäminen tai päivittäinen selviäminen taloudellisesti. Ryhmä pohti enemmänkin asemaansa yhteiskunnassa: Haluaisiko töihin? Jos haluaa töihin, ei saa töitä. Hoito katsotaan monessa paikassa työn tekemisen esteeksi. Osa oli tyytyväisiä elämäänsä sellaisenaan eikä kaivannut vaihtoehdoksi työntekoa, vaan päiviin haluttiin pientä tekemistä. Keskusteluissa selvisi, että ryhmäläiset syövät paljon valmisruokia ja harvoin viitsivät tehdä itselleen ruokaa. Vanhempien luona käydessään he saivat syödä ns. itse tehtyä ruokaa. Yhteinen ruuanlaitto oli yksi toimintamuoto ja ryhmäläiset olivat siitä innostuneita. Eräskin ryhmäläinen pohti, ettei ollut paistanut jauhelihaa yli 15 vuoteen. Ryhmän kanssa käytiin myös tutustumassa eri vapaa-ajan tarjontaan. Kehityspiikin työntekijöitä kävi kertomassa mahdollisuuksista lähteä työhön tai opiskeluun valmentaviin ryhmiin. Muutoksia ryhmäläisissä olivat samankaltaisia kuin jonottajien ryhmässä: Ilmoittamiset poissaoloista (ei ilmoituspakkoa), ajoissa ryhmiin tulot, avoimempi keskustelu ryhmän etenemisen myötä ja ulkoisen olemuksen siistiytyminen.

17 Palaute ja hyötyjä 17 Kaikkien ryhmiin osallistuneiden palaute oli positiivista. He kokivat saaneensa tukea ja aikaa työntekijöiltä ja vertaistukea muilta kävijöiltä. Toiveena oli, että ryhmät olisivat olleet osallistujamäärältään suurempia. Osallistujia oli kertaa kohden kahdesta viiteen, joskus vain yksi, retkillä enemmän. Jonottajat pohtivat mahdollisuutta jatkaa ryhmässä myös hoidon alkamisen jälkeen. Tätä ideaa ei tuettu, koska ajatus oli, että hoidon alettua asiakas keskittyy siihen eikä hajota hoidettavia asioitaan liian useaan eri paikkaan/yksikköön. Oli myös käynyt selväksi, että Linkin toiminta ei jatku projektin päättymisen jälkeen, jolloin toiminnassa mukana olevat haluttiin ohjata hyvissä ajoin muiden tukitoimien piiriin. Eniten asiakkaita innostivat ruuan laitto ja tutustumiskäynnit; konkreettisesta tekemisestä tuli eniten positiivista palautetta. (Vrt. Törmä ). Muutama ryhmäläinen jäi miettimään, milloin viimeksi oli itse tehnyt oikeaa ruokaa. Joillekin ruuan laitto oli tutumpaa ja he pääsivät neuvomaan käytännön toimissa. Tuli iloa uuden oppimisesta ja vanhan taitamisesta sekä apuna olemisesta. Keskustelu tekemisen lomassa oli ryhmässä keskustelua vapautuneempaa, mutta silti monesti arkeen ja sen hetkiseen tilanteeseen liittyvää. Tutustumiskäynnit eri paikkoihin herättivät asiakkaissa muistoja, jos kohteena oli lapsuudesta tuttu paikka ja toisaalta ihmeteltiin, mitä kaikkea kotikaupungista löytyy. Vaikutti siltä, että toiminnasta hyötyivät eniten ne asiakkaat, joilla oli jo hyvä ja toimiva hoitosuhde A-klinikkaan tai jos hoidossa olevilla oli hyvä tukihenkilöverkosto tai suhde johonkin lähiomaiseen. Asiakkaat, joilla oli elämänhallinnan vaikeuksia, eivät yksittäisten käyntien lisäksi kyenneet sitoutumaan ryhmiin tai sovittuihin palveluohjaustapaamisiin. Heidän käyntinsä olivat sattumanvaraisia, jolloin keskeistä oli ruuan saaminen. MA (Methadone Anonymous) -ryhmän kokeilu Toinen Linkin työntekijä ryhtyi vuoden 2010 alussa kokoamaan ja käynnistämään MA - ryhmää korvaushoidossa oleville henkilöille, jotka haluavat lopettaa oheiskäytön ja kaipaavat vertaistukea. Hän selvitti, kuka toimintaa oli aiemmin vetänyt, etsi ryhmämateriaalia netistä ja sai apua sen kääntämiseen Vinkin työntekijöiltä. Tilat saatiin Arabianrannan päihdeklinikalta. Ryhmän kokoontumisajaksi sovittiin kerran viikossa ja Linkin työntekijän lisäksi vetäjänä oli ryhmän aiempi vetäjä. Tarkoitus oli, että Linkin työntekijä on tukihenkilö, joka vetäytyy toiminnasta, kun ryhmä alkaa pärjätä omillaan. Periaatteessa useat henkilöt ilmaisivat kiinnostuksensa ryhmään, mutta osallistuminen ja toimintaan sitoutuminen näyttivät olevan liian kova haaste. Ryhmässä kävi kevään ja kesän välillä kolmesta viiteen henkilöä, mutta toiminta hiipui lomien jälkeen, vaikka osallistujat olivat satunnaisesti yhteydessä työntekijään. Ryhmän mahdollinen elvyttäminen jäi osallistujille, mutta tukea Linkistä oli tarjolla tarvittaessa projektin keston ajan. 2 Törmä, Sinikka ja Huotari, Kari (2010) Vaik on viel käyttöö. Omaiset Huumetyön Tukena ry:n ETtyömallin vaikutus nuorten huumeiden käyttäjien elämään. Omaiset Huumetyön Tukena ry:n tutkimussarja. PicaScript Oy. Helsinki.

18 Ryhmätoimintojen lopettaminen 18 Linkistä ei sen toiminta-aikana tullut odotusten ja suunnitelmien mukaista kohtaamispaikkaa, vaan käynnit olivat satunnaisia tai tultiin osallistumaan ryhmätoimintoihin. Tämän vuoksi Mäkelänkadun tilat irtisanottiin elokuun 2010 lopussa. Ajatuksena oli jatkaa ryhmien toimintaa Kalliolan setlementin tiloissa. Syksyllä 2010 tuli tieto, ettei kaupunki enää vuoden 2011 alusta osta Kettutien A-poliklinikalta a- klinikkapalveluja ja vanhat asiakkaat siirretään muiden A-klinikoiden asiakkaiksi. Linkin kannalta tämä tarkoitti sitä, että mahdollisten uusien asiakkaiden (korvaushoitoon jonottajat) tapaaminen Kettutiellä ei enää onnistunut. Kettutie aloitti yhteistyössä Arabianrannan päihdeklinikan kanssa haittoja vähentävän korvaushoidon asiakkaiden hoidon kehittämisen, mikä sisältää myös omaa ryhmätoimintaa. Näin ollen ei myöskään Arabianrannan päihdeklinikalta enää ohjattu asiakkaita Linkin ryhmiin. Näin Linkin ryhmätoiminta ei enää jatkunut, mutta toimintaa jatkettiin yksilötyönä ja tekemällä yhteistyötä ArMo -projektin kanssa. Myös Vinkeissä työskenneltiin projektin loppuun saakka Yksilötyö ja ArMo -projektiin osallistuminen Ryhmien ohella tarjolla oli myös mahdollisuus yksilöllisiin keskusteluihin ja akupunktioon; ohjausta palveluihin ja neuvontaa oli myös saatavilla. Lisäksi toimittiin avun tarpeessa olevien huumeriippuvaisten tukena ja keskusteluapuna myös Linkin ulkopuolella ja tehtiin palveluohjauksellista toimintaa. Viimeksi mainittua oli mm. palveluihin saattaminen, lomakkeiden täytössä auttaminen ja osallistuminen viranomaistapaamisiin asiakkaan tukena. Linkin ulkopuolella erilaista tukea ja ohjausta annettiin noin 20 henkilölle. Projektin loppuvaiheen aikana työstettiin loppuraportti ja tehtiin asiakastyötä ArMoprojektin puitteissa. 3 Näin voitiin siirtää Linkki-projektin tietoa ja kokemuksia Kalliolan päihdetyön käyttöön. 5 Oppimisympäristö ja kumppanuus 5.1 Oppimisympäristökokeilu Keväällä 2010 opiskelijat suorittivat Linkki-projektissa sekä Hakaniemen ja Itäkeskuksen Vinkeissa mielenterveys- ja päihdetyön opintokokonaisuuteen liittyvät harjoittelujakson. Tarkoitus oli liittää opiskeltavat asiat huumetyön ja laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon todellisiin ajankohtaisiin ongelmiin ja opiskelijoiden omiin kokemuksiin. Tehtävän taustalla oli Helsingin sosiaaliviraston organisaatiouudistus, jonka seurauksena Asunnottomien sosiaalipalvelutoimisto (ASSO) lakkautettiin ja sen palvelut hajautettiin. Tarkoituksena oli selvittää, miten uudistus vaikuttaa huumeita aktiivisesti käyttävien asunnottomien Vinkin ja Linkin asiakkaiden päihde- ja sosiaalipalveluiden käyttöön heidän omien kokemustensa perusteella. 3 ArMo-projekti on Kalliolan hallinnoima kehittämishanke, jonka tavoitteena on vaikeasti vieroitettavien huumeasiakkaiden psykososiaaliseen päihdekuntoutukseen hakeutumisen parantaminen.

19 Opiskelijaryhmästä valikoitui 6 vapaaehtoista opiskelijaa, jotka halusivat suorittaa opintoihinsa liittyvän harjoittelun huumetyön yksiköissä. Heistä muodostettiin kahden hengen työparit. Oppimistavoitteena oli huumeiden käyttöön liittyvien yhteiskunnallisten, yhteisöllisten ja yksilökohtaisten ongelmien ja haasteiden syvempi ymmärtäminen sekä asiantuntijakulttuurin tiedonrakentelukäytäntöjen harjoittelu. Oppimisympäristökokeilun raportointi on tämän raportin liitteenä. Opiskelijat kokivat oppineensa mm., mitä matalan kynnyksen toiminta on aidoimmillaan ja mikä on sen merkitys asiakkaille. Harjoittelu antoi mahdollisuuden kohdata käyttäjiä, nähdä, kuulla ja olla kuuntelijana; toisaalta väliin oli turhauttavaa, kun auttamisen keinot olivat niin vähäiset. Linkissä näki ryhmätoiminnan merkityksen yksittäisille kävijöille, miten meistä pieni asia voi asiakkaalle olla suuri. Hyväksi koettiin sekin, että oli liikkumavaraa ja ammattilainen rinnalla, jolloin oli mahdollisuus keskustella heti käsittelyä vaativista asioista. Myös keskeneräisessä projektissa mukana oleminen oli opettavaa. Eli: Vinkin ja Linkin koettiin olleen oppimisympäristönä toimiva ja monipuolinen. 19 Työntekijän havaintoja Vinkeissä Korvaushoitoon hakeutuvat asiakkaat ovat keksimääräisesti nuorentuneet muutaman vuoden takaisesta. Asiasta Vinkeissä puhuvat ja hoitoa suunnittelevat asiakkaat ovat alle kolmenkymmenen, pitkän päihteiden käytön historian omaavia, ei välttämättä montaa vieroitusyritystä taustalla. Korvaushoito nähdään monesti porttina onneen: Kun hoito alkaa sitten teen sitä ja sitä Asiakkailta puuttuu ammatilliset koulutukset ja joiltakin on peruskoulu suorittamatta loppuun. Ulkoinen olemus on epäsiisti, osalta puuttuu oma asunto. Usein asenteena on saada pää sekaisin ihan millä vain. Haastatelluista asiakkaista kaikki luokittelevat ensimmäiseksi/ päivittäin käyttämäkseen päihteekseen buprenorfiinin. Amfetamiinin johdannaiset MPDV ja Daisy -huume vaikuttavat kaoottisesti asiakkaisiin. Se on silminnähtävissä. Kyseisiä uusia huumeita käyttävät ovat psykoottisia ja heidän fyysinen kuntonsa menee huonoksi erittäin nopeasti. Asiakkaat itse kertovat aineen olevan pelottavaa sen vaikutusten vuoksi, sekavuustilat eivät ole mukavia ja muisti saattaa hävitä useammalta päivältä, käytös on erittäin aggressiivista. Vanhoja käyttäjiä on kuollut ilmeisesti MPDV:n yliannostukseen. Päihdehoitotarjonta muuttui projektin aikana radikaalisti. Asiakkaat kokevat päihdehoitotilanteen hyvin sekavana. Eivät oikein tiedä minne pitäisi mennä ja mitä pitäisi tehdä. Kesti suhteellisen pitkään ennen kuin asiakkaat löysivät kaupungin Huumeklinikan, vaikka paikka tarjoaa suunnilleen saman kuin Kurvi aikoinaan (sinne asiakkaat olivat tottuneet hakeutumaan). Median ja jonkin verran myös päihdehoitopaikkojen informaatio siitä, miten hoitoa ei ole tarjolla on imeytynyt asiakkaisiin ja luonut heissä epävarmuutta. (Työntekijän päiväkirjasta)

20 Kumppanuus Projektin toteutuskumppanuus Kalliolan ja A-klinikkasäätiön välillä pohjautui vuosina toteutettuun huumeriippuvaisille suunnattuun Hoitovalmennus-projektiin. Sen puitteissa aloitettiin yhteistyö terveysneuvontapisteiden, Vinkkien kanssa. Tarkoituksena oli tavoittaa niitä huumeiden käyttäjiä, jotka eivät olleet kiinnittyneet muihin päihdepalveluihin tai joiden psykososiaalisiin tuen tarpeeseen ei kyetty vastamaan riittävästi. Näin yhteistyösuhteet tiivistyivät ja käydyissä keskusteluissa syntyi ajatus yhdistää voimavarjoja hoitojärjestelmän ulkopuolella tai reunoilla elävien huumeriippuvaisten tukemiseksi. Keväällä 2007 projektia suunnittelevaa ryhmää laajennettiin kutsumalla kumppaniksi myös Diakonia- ammattikorkeakoulu, koska siellä oli jo pitkään toteutettu ja kehitetty päihdetyöhön liittyvää koulutusta. Kumppanuusosapuolten yhteisenä taustana oli vuosien ajan jatkunut Huumetyöläisten neuvottelupäivien toteutusyhteistyö, mikä osaltaan antoi yhteistoiminnalle hyvän perustan. Kumppanuustoiminta organisoitiin perustamalla projektia ja erityisesti kumppanuutta suunnittelemaan, johtamaan ja arvioimaan johtoryhmä, jossa eri osapuolet olivat edustettuina. Lisäksi tehtiin kirjallinen sopimus, jossa määriteltiin toiminnan toteutuksen periaatteet ja yhteistoiminta-alueet. Muut keskeiset yhteistyötahot olivat edustettuina ohjausryhmässä. Kumppanuuskehittämisen alueiksi sovittiin A-klinikkasäätiön / Vinkkitoiminnan kanssa uusien tukimuotojen kehittäminen korvaushoitoon jonottaville ja siitä irrottautuville sekä muu yhteistyö huumeriippuvaisten auttamisessa. Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa painopisteenä oli huumetyön oppimisympäristön kehittäminen osana laajempaa mielenterveys- ja päihdetyön työelämän oppimisympäristön kehittämistä. Yhteistyö osapuolten välillä oli tiivistä, kuten edellä on kuvattu ja yksi kumppanuuden keskeisiä saavutuksia oli uudentyyppisen oppimisympäristön kokeilu ja dokumentointi. 6 Yhteenvetoa, arviointia ja pohdintaa Seuraavassa kootaan yhteen projektin kokemuksia. Yhteenvedossa pääpaino on toiminnan käynnistämisen vaikeuksissa, asiakkaiden toimintaan saamisen ongelmissa ja ongelmien ratkaisuyrityksissä. Linkistä ei lopulta muodostunut tavoitellun tyyppistä kohtaamispaikkaa lukuisista yrityksistä huolimatta. Tilanne oli ristiriitainen, sillä kyse ei ollut toiminnan tarpeettomuudesta - sen katsoivat tarpeelliseksi toimintaan osallistuneet, tutustujat, potentiaaliset asiakkaat ja alan ammattilaiset. 6.1 Odottelua ja katkoksellisuutta Linkki-projektissa käytiin läpi lähes kaikki projektityöhön liittyvät toimintaa häiritsevät asiat. Projektin käynnistymistä hidasti toimitilan saamisen ja remontoinnin vaatima useiden kuukausien aika. Väliaikaisia tiloja löytyi vain keskusteluryhmien käyttöön, mutta pelkkä keskusteluryhmä ei herättänyt asiakkaiden kiinnostusta Vinkeissä käytyjen keskustelujen perusteella. Tämä ei ollut yllätys, sillä tuleminen itselle vieraaseen taloon osallistumaan keskusteluryhmään tarkoittaa hyvinkin korkean kynnyksen ylittämistä. Katkoksellisuutta toi

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi Nuorten osallisuus Lasten Kasteessa Lasten ja nuorten osallisuus lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden merkitys 2422015 24.2.2015, Rovaniemi Pekka Ojaniemi 1 Historiaa Rovaseudun lastensuojelun kehittämiskeskus

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Hämeenlinna 19.4. Aikuiskoulutukseen ohjaus- ja palvelupiste Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) koulutukseen ohjausta

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) 289 Käytetyille huumeruiskuille tarkoitettujen erilliskeräysastioiden vakiinnuttaminen Helsingin yleisillä alueilla HEL 2015-006459 T 10 05 03 Päätös päätti,

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus Rovaniemellä. Ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita on

Kehittäjäasiakasvalmennus Rovaniemellä. Ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita on Kaikille kansalaisille avoin keskustelukahvila toiminta Rovaniemellä pidettiin syksyllä 2013 yhteensä yhdeksän kertaa eri toimipisteissä aiheesta : Miten päihdepalveluita tulisi khi kehittää kunnassasi?

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2014

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2014 Nuoria infratöihin uutiskirje 2 / 2014 1 Tiivistelmä Mitä tehty - ESR-rahoitushakemus (Euroopan sosiaalirahasto) - Kesätyöntekijöiden tapaaminen - FinnMETKO Jämsä Suunnitelmat loppuvuodeksi 2014 - Työtehoseuran

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Vertaisuus mistä siinä on kysymys?

Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Esa Pöntinen, Hyvinkään A-kilta ry Outi Hietala, Kuntoutussäätiö 19.9.2016 Järvenpään opisto, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto Vertaisuuden juuret Ystävyys, kumppanuus,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot