Meininki. Perhepalvelut: Omatyöntekijä kulkee rinnalla. Kun arki ei suju, Koti on koti, mutta palvelut muuttuvat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meininki. Perhepalvelut: Omatyöntekijä kulkee rinnalla. Kun arki ei suju, Koti on koti, mutta palvelut muuttuvat"

Transkriptio

1 Meininki Tekemisen tuloksia & kehittämiskuulumisia, Oulunkaaren kuntayhtymä, 1/2015 Perhepalvelut: Omatyöntekijä kulkee rinnalla Kun arki ei suju, vanhempainkoulu auttaa Koti on koti, mutta palvelut muuttuvat Terveyspalvelut: Tärkeintä on yhteistyö ja oikea työnjako Etäkuntoutus parantaa toimintakykyä Vanhuspalvelut: Suunta on kotia kohti Muutosmuotoilu antaa elämyksiä arkeen

2 Oulunkaaren kehittämistoiminta > kehitysjohtaja Anu Vuorinen > ylilääkäri H. Tapio Hanhela > tietohallintopäällikkö Matti Matero Kaikki mukana kehittämässä! Videoyhteyksiä, sähköisiä palveluja, hoitopolkujen moniammatillista kehittämistä, kuntouttavaa työotetta, Twitteriä, vanhempainkoulua, hyvää vastaanottoa, mobiilikotihoitoa; tässä joitakin esimerkkejä kehittämistyöstä, jota Oulunkaarella on tehty. Kehittämistyössä tarvitaan meitä jokaista: kuntalaisia ja asiakkaita, henkilöstöä, esimiehiä ja johtoa, luottamushenkilöitä, kuntien muita toimialoja ja yhteistyöverkostoja. Vain näin saadaan aikaan vaikuttavaa toimintaa, joka vie eteenpäin kuntalaisten hyvinvointia. Vuonna 2014 käyttöönotetun palautejärjestelmän välityksellä on saatu asiakkailta ja kuntalaisilta positiivisia kommentteja Oulunkaaren palveluista ja myös toimivia kehittämisehdotuksia. Tärkeää on myös saada henkilöstön kehittämisideat näkyviksi. Esimerkiksi kehityskeskustelut ja uusi innostuskysely ovat tähän hyviä kanavia. Kannustammekin jokaista työntekijää pohtimaan, miten muun muassa asiakaslähtöisyyttä, sähköistä asiointia ja työhyvinvointia voidaan entisestään yhdessä parantaa. Ideoita kannattaa tuoda rohkeasti esiin vaikkapa yksikköpalavereissa tai suoraan kehittämistiimille. Kuntayhtymä on mukana sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen Mielekäs-ohjelmassa, jonka tavoite on lisätä sote-alan vetovoimaisuutta. Ohjelmaan on valittu työpaikkoja, jotka ovat onnistuneet hyvin työn vetovoimaisuuden ja työhyvinvoinnin lisäämisessä. Oulunkaarella kehittämistyötä on vauhdittamassa kehittämistiimi, jonka tavoite on varmistaa, että kehittämistoiminta tukee kuntayhtymän ja kuntien strategisia painopisteitä sekä muun muassa vahvistaa palvelualojen ja eri verkostojen yhteistyötä. Yhtenä toimijana kehittämistyössä ovat myös Oulunkaaren Innovaattorit, eli noin kahdenkymmenen hengen joukko tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittajia, joista kukin laatii puolentoista vuoden aikana kolme omaan työhönsä liittyvää kehittämistehtävää. Oulunkaaren kuulumisia voi nykyisin seurata myös Twitteristä. Kuntayhtymän ajankohtaiset asiat löytyvät palvelusta oulunkaari. Kiitokset koko henkilöstölle ja luottamushenkilöille yhteisestä kehittämistyöstä! Kehittämisen painopisteet Alueellinen vaikuttavuus Laaja-alainen hyvinvointi Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys Tiedolla johtaminen Sähköiset palvelut ja etäasiointi

3

4 Perhepalvelujen kehittäminen Omatyöntekijä kulkee rinnalla > perhepalvelujohtaja Mirva Salmela Sosiaalihuoltolaki uudistuu tämän kevään aikana. Lakiuudistus tukee jo meidän aiemmin aloittamaamme suuntausta ennaltaehkäiseviin palveluihin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen keskittymisessä. Lakiuudistukset painottavat asiakaslähtöisiä ja niin sanottuja matalankynnyksenpalveluja. Tarkoitus on, että asiakkaan on mahdollisimman helppo pyytää apua ja tukea sekä hakeutua itse suoraan palveluihin. Esimerkiksi perheneuvolaan ei tarvitse erikseen lähetettä. Lakiuudistusten myötä asiakkailla on mahdollisuus saada myös omatyöntekijä, joka nimitetään palveluntarpeen arvioinnin yhteydessä. Hän pysyy asiakkaan rinnalla koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajan ja on esimerkiksi tarvittaessa yhteydessä eri työntekijöihin ja omaisiin. Lisäksi esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu on tullut tietyt kriteerit täyttävien perheiden subjektiiviseksi oikeudeksi vuoden alusta lähtien. Erityisryhmien asumispalveluissa kehitämme kotiin annettavia palveluja, esimerkiksi tukiasumista. Kehitysvammaisten palvelurakennetta uudistamme niin, että kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta ja asumispalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta voimme yhdessä paremmin tukea asiakkaan henkilökohtaista kuntoutussuunnitelmaa. Sähköisten palvelujen kehittäminen on tärkeää sekä asiakasnäkökulmasta että työntekijöiden resurssoinnin kannalta. Toimeentulotuen myöntäminen siirtyy mahdollisesti Kelalle, mikä vaikuttaa oleellisesti aikuissosiaalityön toimintatapoihin. Huomioimme tulevaa muutosta jo nyt toimintaa kehittäessämme.

5 Kun lapsiperheen arki ei suju, vanhempainkoulu auttaa > Tukeva 3 > Neuvolatyön palveluesimies Anne Leppälä-Hast Ihmeelliset vuodet -vanhempainkoulu on erityisen hyvän vastaanoton saanut ennaltaehkäisevän tuen muoto. Koulu on tarkoitettu haastavan arjen kanssa kamppaileville lapsiperheille. Koulu koostuu kymmenestä ryhmätapaamisesta, joiden ajaksi lapsille on järjestetty ohjattua toimintaa. Kokoontumisten aikana käydään läpi muun muassa leikkiminen lapsen kanssa, tehokkaat keinot kiittää ja kannustaa, palkitseminen, tehokas rajojen asettaminen sekä luonnollisten seuraamusten ymmärtäminen. Koulu sisältää runsaasti käytännön harjoituksia ja käytännöllisiä toimintatapoja, joita harjoitellaan kotona. Varhaiserityisopettaja Pia Heikkilä on yksi Iin vanhempainkoulun ohjaajista. Koulun tavoite on vahvistaa vanhempien itseluottamusta ja vanhemmuuden taitoja sekä hoitaa ja ennaltaehkäistä lasten käyttäytymisongelmia ja tottelemattomuutta. Tarkoituksena on myös muuttaa vanhempien ja lasten käyttäytyminen sekä heidän keskinäinen vuorovaikutuksensa myönteisemmäksi. Iissä vanhempainkouluun osallistuneen perheen mielestä vanhempainkouluun pitäisi olla oikeus kaikilla vanhemmilla. - Vanhempainkoulun kirjallinen anti on niin laaja, että siinä on pureksittavaa pitkäksi aikaa. Hyötyä saa sitä enemmän, mitä enemmän jaksaa kiinnittää huomiota omiin virheellisiin toimintamalleihin ja panostaa niiden korjaamiseen, perhe kertoo kiitollisena. Perhe lähti mukaan, koska koki, että toisen vanhemman aiemmin sairastama depressio oli jättänyt jälkensä perheen sisäiseen dynamiikkaan. Se oli etäännyttänyt vanhemman suhdetta lapsiin, ja kasvatusasioissa, kuten Kodin haasteet ovat helpottaneet. Arki ei ole jatkuvaa taistelua, vaikka vauhtia riittää edelleen.

6 rajojen asettamisessa ja arjen hallinnassa, oli edelleen epävarmuutta. Toisessa perheessä oli kaksi vilkasta päiväkoti-ikäistä lasta, joista toisella todettiin ADHD vanhempainkoulun aikaan. Mikään arjen tilanne ei tuntunut enää onnistuvan, ja vanhemmat olivat melko uupuneita arkeen. Neuvolan terveydenhoitaja otti vanhempainkoulun puheeksi neuvolakäynnillä, kun perheen äiti koki olevansa hermoromahduksen partaalla, kun lapset juoksentelivat ympäri neuvolaa ja testeistä ei meinannut tulla mitään. - Vanhempainkoulu oli meille kuin jokaviikkoinen terapiahetki, jossa saimme olla hetken lapsilta rauhassa ja pohtia arkeamme. Lastenhoito oli järjestetty kunnan puolesta. Parasta oli muilta vanhemmilta saatu vertaistuki, perhe kertoo. Erityisen toimivia uusia toimintatapoja olivat muun muassa positiivisen käytöksen vahvistaminen ja palkitsemismenetelmänä käytettävä taulu, johon saa tarroja hyvin sujuneista tilanteista. Myös teoriatieto jäähyjen käyttämisen periaatteista oli perheelle hyödyksi. Vanhempainkoulun vahvuuksia ovat myönteisyys ja kokemuksellinen oppiminen sekä ryhmän jäseniltä saadut ideat ja vertaistuki. Tutkimusten mukaan ryhmän käyneet vanhemmat ovat pystyneet merkittävästi vähentämään lastensa käyttäytymisongelmia ja lisäämään myönteistä käyttäytymistä. Vanhempainkoulu on järjestetty Iissä, Utajärvellä ja Vaalassa jo muutaman kerran. Tavoite, että toiminta saadaan käynnistettyä tänä vuonna myös Simossa ja Pudasjärvellä. Iissä vanhemmat osaavat jo itse kysellä ryhmiä, joten tänä vuonna on tilausta kahdelle ryhmälle. Ainakin Iihin, Simoon ja Utajärvelle koulutetaan tänä vuonna lisää ohjaajia. Myös muiden alojen, kuten päivähoidon ja neuvolan henkilöstöä, koulutetaan menetelmän tuntijoiksi. Koulutuksen jälkeen he osaavat hyödyntää ohjelman menetelmiä työssään ja ohjata tarvittaessa vanhempia kasvatuspulmissa. Riitta Muhonen Monialainen yhteistyö edistää nuoren hyvinvointia > Virta II > projektipäällikkö Sanna Juutinen Uusi sosiaalihuoltolaki edistää hyvinvointia parantamalla yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimijoiden sekä muiden toimijoiden välillä. Virta II -hanke tuo toimijoita yhteen työpajamuotoiseen työskentelyyn kehittämään sosiaalihuollon nuorten asiakkaiden palveluja. Mukana ovat muun muassa sosiaalihuollon ja työllistämisen toimijoita, nuorten kanssa työskenteleviä järjestöjä ja Kela. Tavoite on sopia yhteisistä toimintatavoista ja prosesseista asiakkaan auttamiseksi. Hanke lisää muun muassa eri organisaatioissa toimivien työntekijöiden tietoisuutta, mitä palveluja ja tukitoimia eri paikoissa pystytään tarjoamaan. Prosessien avulla kuvataan toimintatapoja, esimerkiksi millä edellytyksillä, miten ja kuka voi ohjata asiakkaan työkyvyn arviointiin. Työskentely tapahtuu vaiheittain kahdessa työpajassa. Ennen ensimmäistä työpajaa toimijoille järjestetään sähköinen kysely, jolla kartoitetaan yhteistyön tekemisen nykytilaa ja haasteita. Ensimmäisessä työpajassa kyselyn tulosten käsittelyn jälkeen työstetään toimintamallit tietynlaisten asiakastilanteiden hoitamiseksi. Työpajojen välillä Oulunkaari työstää toimintamallien perusteella prosessikuvaukset, joihin työpajaosallistujat perehtyvät ennen seuraavaa pajaa. Toisessa työpajassa prosessikuvaukset hiotaan ja tarkennetaan sekä sovitaan konkreettisesti, miten yhteinen työskentely jatkossa hoidetaan.

7 Maahanmuuttajapalveluihin moniammatillinen sote-työryhmä Valokuva Suomenmaan lehtijutusta Työryhmä on perustettu maahanmuuttaja-asioiden linjausta ja yhteistyötä varten. Mukana on työntekijöitä sosiaalitoimistosta, neuvolasta, vastaanotosta, perheryhmäkodista, kotipalvelusta, ja lastensuojelusta. Lisäksi on kutsuttu tarpeen mukaan edustajia koulusta, päivähoidosta ja ELY-keskuksesta keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja yhteistyökysymyksistä. Mukana työryhmässä on myös ollut kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori. Päihdetiimi Suomenmaa Tiimi toimii moniammatillisuuden periaatteella ja tehtävänä tiimissä on asiakasasioiden lisäksi yhteisten linjojen sopiminen päihdetyössä, korvaushoidossa ja päihdeohjauksessa. Elämänlaatua mielenterveyskuntoutujille > Mielen aske > erityisryhmien asumispalveluvastaava Satu Turkka Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen rakennetta on muutettu kevyemmäksi. Laitosmaisesta asumisesta on siirrytty kohti mallia, jossa kuntoutujat asuvat omissa kodeissaan tarvitsemiensa tukipalvelujen piirissä. Tukipalveluja ovat muun muassa asumispalvelujen työntekijöiden säännölliset vierailut, jotka tukevat asiakkaiden arjenhallintaa. Mielenterveyskuntoutujille on pystytty järjestämään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Asiakkaat ovat olleet aktiivisesti mukana työpajoissa kehittämässä asumista yhdessä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Oulunkaaren luomaa toimintamallia on tarkoitus soveltaa myös valtakunnallisesti. Asumisneuvontaa päihdekuntoutujille Asumisneuvontaa on annettu päihdeohjaajan asiakkaille esimerkiksi kodin kunnossapitoon, siivoukseen, hygieniaan ja asioiden hoitamiseen liittyen. Neuvontaa on tehty yhteistyössä muun muassa mielenterveystyön, asuntotoimiston ja sosiaalitoimiston kanssa asiakkaan kokonaistilanteen parantamiseksi. Tärkeätä on ollut myös asiakkaan itsensä motivointi asumis- ja elämäntilanteensa kohentamiseksi. Pudasjärven perhepalvelut

8 Työkaluja muistisairaiden kehitysvammaisten arkeen > Mukeva > erityisryhmien asumispalveluvastaava Satu Turkka Kuntayhtymän kehitysvammahuollon henkilöstöä on koulutettu laaja-alaisesti kohtaamaan ikääntyvät muistisairaat kehitysvammaiset. Työntekijät osaavat nyt entistä paremmin tunnistaa muistisairauden oireita sekä keskittyä tukemaan asiakkaan hyvinvointia muistisairaudesta huolimatta. Erityisosaamisen vahvistaminen tukee sekä asiakkaiden että henkilöstön hyvinvointia. Oulunkaarelta koulutuksiin on osallistunut 51 työntekijää. Oulunkaarelta hankkeeseen valittiin 16 tutkimusasiakasta, joita lääkäri on tavannut kolmen kuukauden välein. Lähes kaikilla tutkituista todettiin muistisairaus ja aloitettiin lääkitys. Muistilääkityksen johdosta asiakkaiden toimintakyky on parantunut. Jokakesäiset tanssitapahtumat ovat yksi kesän kohokohdista. Kehitysvammaisten tilapäishoito on nyt aina tutussa paikassa Kehitysvammaisten tilapäishoidon yksikkö Aseman asuntola otettiin käyttöön syksyllä. Paikka on tarkoitettu kehitysvammaisille aikuisille ja lapsille, jotka tarvitsevat tilapäisesti hoitopaikkaa esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi. Aiemmin tilapäishoidon paikkoja on ollut saatavilla hyvin niukasti ja palveluja on jouduttu hankkimaan muualta ostopalveluina. Uusi yksikkö on parantanut huomattavasti tilannetta, kun asiakkailla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa palvelua läheltä ja aina samasta tutusta paikasta. Iin perhepalvelut

9 Jälkihuoltonuorille oma sosiaaliohjaaja Kuntayhtymä on saanut hyviä kokemuksia palkkaamalla oman jälkihuollossa olevien nuorten parissa työskentelevän sosiaaliohjaajan. Jälkihuolto on lastensuojelun työmuoto, joka tukee nuorta hänen kasvussaan aikuisuuteen ja vastuullisuuteen. Sosiaaliohjaaja tapaa nuoria tarpeen mukaan 1 3 kertaa viikossa ohjaten konkreettisesti esimerkiksi asioinnissa, lomakkeiden täytössä, taloudellisten asioiden hoitamisessa ja arjen hallinnassa. Sosiaaliohjaaja on myös järjestänyt ryhmätoimintoja. Nuorten ohjausta on saatu tehostettua, ja yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa on tiiviimpää verrattuna siihen, että aiemmin palvelut hankittiin ostopalveluina. Omana toimintana palvelu on myös huomattavasti edullisempaa. Lapset puheeksi -menetelmä: ennaltaehkäisevä vanhemmuutta tukeva keskustelu > projektipäällikkö Anne Leppälä-Hast Mitä tehdä, jos on huolissaan, miten oma tai puolison sairaus vaikuttaa vanhemmuuteen ja lapsen arkeen? Miten työntekijä voi ottaa uuden asiakasperheen kanssa lapsen asiat puheeksi? Oulunkaaren jäsenkunnat ovat sopineet Lapset puheeksi -työmallin käyttöönotosta kaikissa kuntien ja Oulunkaaren palveluissa, joissa lapsiperheet asioivat. Menetelmän koulutukset alkoivat viime vuonna. Lapset puheeksi -keskustelumallilla voidaan toteuttaa esimerkiksi koulujen vanhempien vartteja sekä päiväkotien vanhempien tapaamisia. Menetelmää hyödyntävät lisäksi muun muassa neuvoloiden työntekijät. Keskustelut tarjoavat vanhemmalle mahdollisuuden keskustella työntekijän kanssa lapsen ja perheen tilanteesta voimavaroja etsien. Vanhempi on avainasemassa lapsen hyvinvoinnin tukemisessa. Lapset puheeksi on neuvonnallinen työmenetelmä, joka tukee vanhemmuutta ja lasten kehitystä tilanteessa, kun vanhempi on sairastunut esimerkiksi masennukseen tai kun vanhemmuutta kuormittavat muut vaikeudet. Kun vanhempi sairastuu, muuttuu usein koko perheen arki. On tärkeää, että perheessä voidaan puhua tapahtumista ja etsiä yhdessä ratkaisuja hankaliin tilanteisiin. Keskustelussa kartoitetaan vanhemman tai vanhempien kanssa lapsen tilanne kotona ja kodin ulkopuolella päivähoidossa tai koulussa, vapaa-aikana ystävien ja harrastusten parissa sekä keskustellaan perheen tilanteesta yleisesti. Vanhemman kanssa keskustellaan sekä hyvin toimivista asioista ja vahvuuksista, mutta myös asioista, jotka huolestuttavat. Vanhempi oppii näkemään lapsensa voimavarat ja vahvuudet ja pystyy tukemaan niitä. Mikäli jokin asia huolestuttaa tai jos tilanteessa ilmenee haavoittuvuuksia, pohditaan yhteisesti, kuinka lapsen tilannetta voi tukea tai muuttaa siten, etteivät huolet pääse lisääntymään. Mahdollisesta jatkotuen tarpeesta ja tuen vaihtoehdoista keskustellaan aina vanhemman kanssa. Esimerkki lapsen elämänpiirin räätälöinnistä Masentuneella yksinhuoltajaäidillä ei ole voimia eikä rahaa viedä lasta harrastuksiin. Lapsi on urheilullisesti lahjakas, ja liikunnan harrastaminen olisi hänen elämässään tärkeä suojaava tekijä. Työntekijä miettii perheen kanssa, kuka heitä voisi auttaa. He kutsuvat paikalle edustajat paikallisesta urheiluseurasta, kunnasta ja seurakunnasta. Vierailta kysytään, mitä he voivat tehdä perheen auttamiseksi. Yksi heistä järjestää kuljetuksen viikkotreeneihin ja toinen lupaa tulla vastaan lisenssimaksussa. Kuukauden päästä käydään läpi, mitä vaikutusta toimilla on ollut.

10 Perhetyön kehittäminen ja koordinointi Utajärvellä ja Vaalassa on nyt oma perheneuvolapsykologi Utajärven ja Vaalan perhepalveluissa perheneuvolapsykologin palvelut järjestetään nyt Oulunkaaren omana toimintana. Aiemmin perheneuvolan palvelut on ostettu Koulutusavain oy:ltä. Muutoksien myötä perheneuvolan psykologin palvelut ovat jatkossa Utajärvi-Vaala-alueella paremmin asiakkaiden saavutettavissa. Omana toimintana järjestettäessä psykologin työ myös kytkeytyy paremmin perhepalvelujen muihin palveluihin. Perheneuvolapsykologi auttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä ja perheen vuorovaikutusongelmissa. Perheneuvolapsykologiin voi ottaa yhteyttä, kun vanhemmat ovat huolissaan lapsen tai nuoren käyttäytymisestä, sosiaalisesta kehityksestä, oppimisesta tai tunne-elämän asioista. Perheneuvolapsykologi tekee yhteistyötä neuvolan, päivähoidon, koulun ja sosiaalitoimen kanssa. Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä psykologiin. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Utajärven ja Vaalan perhepalvelut Lisää päihdetietoutta nuorille Kuntayhtymä tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa nuorten päihdetietouden lisäämiseksi. Oulunkaaren perhepalvelut Kun perhetyötä koordinoi yksi työntekijä, perhetyö kohdistuu paremmin sitä tarvitseviin perheisiin. Perheet ja yhteistyötahot kuten neuvola ja koulut ottavat yhteyttä sosiaaliohjaajaan, joka kartoittaa perheen tilanteen ja tekee perheen kanssa yhdessä suunnitelman perheen auttamiseksi. Jatkossa pakolaisperheiden perhetyö ja muu perhetyö toimivat yhteisen koordinoinnin kautta yhteistyössä pakolaistyön sosiaaliohjaajan kanssa, jolloin resursseja voidaan yhdistää ja kohdentaa tehokkaammin. Pudasjärven perhepalvelut Koti on koti, vaikka palvelut muuttuvat Uusi erityisryhmien tukiasuminen tarjoaa tavallista asumista normaaleissa vuokra-asunnoissa. Asukkaat saavat apua arjen tilanteisiin yksilöllisesti oman tilanteensa ja tarpeidensa mukaan. Osa tarvitsee apua arjen askareissa, osa erilaisten lomakkeiden täytössä, osa lääkehuollossa ja osa vain jonkun, jonka kanssa keskustella. Asiakkaan kunnon muuttuessa hänen ei tarvitse muuttaa, vaan henkilökunta lisää tai vähentää apua. Asumispalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan kanssa. Iin perhepalvelut Lasten oikeuksia lisäävät teot ovat mukana Sata investointia -hankkeessa Oulunkaaren kuntayhtymä ja Utajärven kunta on valittu mukaan Sata investointia -hankkeeseen, jossa selvitetään lasten oikeuksien näkymistä kuntien budjetoinnissa. Oulunkaari ja Utajärvi ovat systemaattisesti kehittäneet lasten ja perheiden palveluja ja ottaneet käyttöön muun muassa Vanhempainkoulun sekä Lapset puheeksi -toimintamallin. Oulunkaaren lapsiperheiden palveluihin on lisätty työntekijöitä kuten perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaajia. Kuntayhtymä kehittää sähköisiä palvelujaan koko ajan. Oulunkaaren Omahoito -palvelun kautta voi nyt hoitaa terveyspalvelujen lisäksi monia perhepalvelujen asioita. Kuntayhtymä hyödyntää myös verkkotapaamispalvelua, jonka avulla vanhemmat voivat osallistua Utajärven lastenvalvojan tapaamisiin etänä. Pilottikunnissa myös synnytysvalmennukseen voi osallistua videoyhteyden avulla. Sata investointia -hanke edistää kuntien taloussuunnittelua lasten tasavertaisten oikeuksien näkökulmasta. Hanke luo ohjeen, jonka pohjalta kunnat voivat seurata lasten ja lapsiperheiden palvelujen resurssiensa käyttöä. Hankkeen tutkimus- ja kehittämistyö edistää kuntien suunnitelmallista lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa. Uusilla työvälineillä ja toimintatavoilla kunnat voivat torjua lasten eriarvoistumista sekä edistää perheiden hyvinvointia. Hankkeen toteuttavat Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen yliopiston sosiaalija terveysjohtamisen laitos sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö. Oulunkaaren ja Utajärven lisäksi hankkeen tutkimuskuntia ovat Imatra ja Hämeenlinna. Oulunkaaren perhepalvelut ja Utajärven kunta

11 Terveyspalvelujen kehittäminen Tärkeintä on yhteistyö ja oikea työnjako > terveyspalvelujohtaja Tuula Saukkonen Kuntayhtymän lääkäreiden osaamisen ja yhteistyön kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Tänä vuonna kaikki terveysasemat pitävät lääkäripalaverit samaan aikaan, ja myös sisältö on samanlainen. Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää sekä terveysasemien sisällä että niiden välillä. Lääkäreiden lisäksi esimerkiksi diabetes-, reuma- ja muistihoitajat eri kunnista kokoontuvat säännöllisesti ja käyvät yhdessä asioita läpi. Asiantuntijahoitajien verkostojen luominen jatkuu myös tänä vuonna. Sairaanhoitajien rooli korostuu vastaanottotoiminnassa erityisesti, kun tehostamme pitkäaikaissairauksien kuten sydänsairauksien, diabeteksen ja astman hoitoa. Asiantuntijahoitajat ovat tiiviisti mukana luomassa hoitopolkuja keskeisimmille sairausryhmille. Hoito- ja palvelusuunnitelmien kehittäminen on tärkeää, jotta asiakas saa oikea-aikaisen avun juuri oikealta ammattilaiselta. Esimerkiksi fysioterapeuttien akuutteja vastaanottoaikoja lisätään, sillä usein tuki- ja liikuntaelinvaivoissa asiakas saa paremman ja nopeamman avun, kun hän ohjautuu lääkärin sijaan suoraan fysioterapeutille. Hyvä Potku -hanke jatkuu sekä vastaanotoilla että hammashuolloissa, ja tällä hetkellä suunnittelemme muun muassa sairaanhoitajien iltavastaanoton kokeilemista Pudasjärvellä. Hoito-osasto kehittää kotona tapahtuvaa saattohoitoa, ja mielenterveyspalveluissa painopiste on päihdehoidossa ja päivätoiminnassa. Kuntoutuspalvelut sai hyviä kokemuksia etäjumpista ja kehittää toimintaa edelleen. Sähköisissä palveluissa tärkeintä on kuitenkin saada Omahoito-palvelulle lisää käyttäjiä. On kaikkien työntekijöiden tehtävä markkinoida palvelua sekä rohkaista ja opastaa asiakkaita sen hyödyntämiseen.

12 Asiakkaat tyytyväisiä vastaanoton ilmoittautumishuoneeseen Vaalan vastaanoton asiakkaat ovat tyytyväisiä uuteen ilmoittautumishuoneeseen, joka lisää asiakkaiden yksityisyyttä. Ultraäänikuvien lausunnot nopeasti Ultraäänikuvien lausunnot tallennetaan nyt puheentunnistuksen avulla. Psyykkaritoiminta aloitti Kouluissa on aloitettu niin sanottu psyykkaritoiminta, jossa psykiatriset sairaanhoitajat ovat mukana koulujen oppilashuoltotyöryhmissä. Simon mielenterveyspalvelut Miehille oma mielenterveystyön toimintaryhmä Mielenterveystyön päivätoiminnassa on lisätty ryhmiä, uutta on esimerkiksi miesten oma porukka. Simon mielenterveyspalvelut Vaalan vastaanotto Yhteistyöllä lisää resurssia varhaiseen tukeen Uusi tekniikka helpottaa arkea Vastaanotoilla on käytössä uusi järjestelmä uniapnea-apuvälineiden lainausten hallintaan. Laboratorioissa ovat uudet nykyaikaiset näytteenottotuolit. Utajärven ja Vaalan vastaanotot Mielenterveystyön avopalvelut kuten päivätoiminta, asumisen tuki ja jälkihuoltonuorten ohjaajapalvelut ovat lisänneet yhteistyötä. Terveysaseman mielenterveystyöllä on nyt enemmän resursseja varhaiseen tukeen. Iin mielenterveyspalvelut Nuortenryhmä ehkäisi syrjäytymistä Yläkouluikäisten nuorten toiminnallinen ryhmä yhteistyössä nuorisotoiminnan kanssa ennaltaehkäisi syrjäytymistä. Utajärven mielenterveyspalvelut Perehdytysopas uusille työntekijöille Sairaanhoidon opiskelijat tekivät opinnäytetyönä laadukkaan perehdytysoppaan osaksi laajempaa potilasturvallisuussuunnitelmaa. Perehdytysopas on tarkoitettu uusille työntekijöille, pitkään poissaolleille työntekijöille, opiskelijoille sekä kaikille muille sidosryhmille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään työnsä sisältöä. Vaalan hoito-osasto Päivätoiminnan sisällöt syynissä Mielenterveystyön päivätoiminnan sisältöjä ja ryhmien kokoonpanoja muokataan vastaamaan paremmin asiakkaiden henkilökohtaisia tarpeita. Utajärven mielenterveyspalvelut Palavereita lääkäreiden kanssa Yhteistyötä vastaanoton kanssa on lisätty. Psykiatriset sairaanhoitajat ja psykologit pitävät säännöllisiä palavereita lääkäreiden kanssa. Vaalan mielenterveyspalvelut

13 Vaalalainen Alli Lyttinen, 84, avasi videoyhteyden etäjumppaan pari kertaa viikossa. Kuva: Klaffi Tuotannot Oy. Etäkuntoutus parantaa toimintakykyä > ITTS eli Implementing Transnational Telemedicine Solutions > tietohallintopäällikkö Matti Matero Oulunkaari soveltaa Pohjois-Irlannissa ja Skotlannissa käytössä olevia etäteknologioita, joilla parannetaan kotona asumisen turvallisuutta erilaisissa hätätilanteissa. Pudasjärvellä vanhusten asumispalveluyksikkö Yläkartanossa on otettu käyttöön paikannukseen perustuva hoitajakutsujärjestelmä. Esimerkiksi, jos muistisairas asukas poistuu öiseen aikaan, lähettää hänen rannekkensa tiedon hoitajalle. Ratkaisu vähentää henkilökunnan turhia tarkistuskäyntejä asiakkaiden luona ja parantaa asiakkaiden turvallisuutta huomioiden heidän terveydentilansa. Toinen Oulunkaarelle tuotu toimintamalli oli Skotlannissa käytössä oleva videopuhelimen välityksellä tapahtuva etäkuntoutus. Pilottiryhmä Utajärven ja Vaalan ikäihmisiä kokoontui kaksikymmentä kertaa ohjattuun jumppatuoki- oon. Fysioterapeutin vetämän ryhmän fyysinen toimintakyky testattiin ennen ja jälkeen kuntoutusjakson. Testien mukaan kaikkien osallistujien toimintakyky parani. Saman videopuhelinkaluston kautta ikäihmiset saattoivat osallistua muihinkin sosiaalisiin tilanteisiin, esimerkiksi seurakunnan järjestämiin etähartauksiin. Pilottiryhmän jälkeen etäjumppaa on vetänyt Vaalan kunnan liikunnanohjaaja. Hankkeessa testattuja videovälitteisiä palveluja otetaan käyttöön kaikissa jäsenkunnissa. Vastaavasti Pohjois-Irlanti alkoi soveltaa Oulunkaarella käytössä olevaa diabeteslääkärin etäkonsultaation toimintamallia, jossa asiakas saa diabeteslääkärin asiantuntijapalvelut käyttöönsä omalle terveysasemalleen videon välityksellä. Hankkeen kuusi osallistujamaata toteutti yhteensä kymmenen pilottiprojektia, joiden teemoja olivat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito. Projektin tavoite oli ottaa käyttöön etälääketieteen ratkaisuja harvaan asutuilla alueilla ja samalla vähentää kuljetuskustannuksia, pienentää hiilijalanjälkeä ja valmistautua ikärakenteen tuomiin haasteisiin. Tarkoitus oli tuottaa julkisen sektorin, tutkimusyhteisöjen ja yrityselämän yhteistyönä innovatiivisia terveydenhuollon ratkaisuja sekä levittää parhaita käytäntöjä muihin maihin. Oulunkaaren Omahoito-palvelu toimi projektissa esimerkkinä terveydenhuollon sähköisten asiointipalveluiden tuottamisesta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 2,3 miljoonaa euroa, josta Oulunkaaren osaprojektin toteutuneet kustannukset olivat euroa. Toteutusaika: Rahoittaja: Northern Periphery Programme.

14 Puhelintyöskentely on yksi haastavimmista työtehtävistäni. Joskus on todella vaikeaa tehdä hoidontarpeenarviota puhelimessa, ja silloin pyydänkin asiakkaan tulemaan paikan päälle, Pudasjärven vastaanoton sairaanhoitaja Leena Lehtoaho toteaa. Vastaanotto toimii sujuvasti Vastaanotolla oli viime vuoden alussa vielä jonokirjat kiireettömille vastaanotoille ja jonossa noin sata potilasta. Ajanvarauskirja lääkäreille on muutettu siten, että päivystysvastaanottojen määrää on vähennetty, kiireellisiä ja kiireettömiä käyntejä lisätty ja kirjoja on pyritty pitämään auki kuukausi eteenpäin. Lääkärin vastaanottojonoa ei ole ollut kevään 2014 jälkeen, ja potilaat ovat tyytyväisempiä kun saavat tietää ajan heti yhteyttä ottaessaan. Hoitajien vastaanottotoimintaa on tehostettu ja hoitajien kontrollivastaanottoja sydänpotilaille on aloitettu uudestaan. Potilaspuhelujen ruuhka-aikana on useampi hoitaja linjoilla, mikä on parantanut puhelinpalvelua. Simon vastaanotto Sydänhoitajan vastaanotto aloitti Syksyllä vastaanoton sairaanhoitaja kävi perehtymässä Oysin sydänpolilla sydänhoitajan vastaanottotoimintaan ja sai perehdytystä sydäntapahtumapotilaiden hoitoon. Heti sen jälkeen otimme käytäntöön uuden toimintamallin, sydänhoitajan vastanoton. Joka keskiviikko on sydänhoitajalla vastaanottopäivä. Potilaat ohjautuvat vastaanotolle joko lääkärin kautta, hoidontarpeenarvioinnin kautta tai suoraan Oysista sydäntapahtuman jälkeen. Jo nyt olemme saaneet toiminnasta kiitosta, potilaat ovat tyytyväisiä. Kipsauksen ammattilaisia oppisopimuksella Loppu vuodesta kaksi sairaanhoitajaa lähti oppisopimuskoulutukseen suorittamaan kipsauksen ammattitutkintoa. Tämä vahvistaa meidän osaamista kovasti, sillä meillä on oma röntgen ja murtumapotilaita käy paljon kipsien vaihdossa ja kontrolleissa meillä, koska Oysiin on pitkä matka. Koulutus on edennyt erinomaisesti. Pudasjärven vastaanotto

15 Ii sai oman liikuntaohjaajan - Hyvinvointikertomuksen indikaattorit vakuuttivat rahoittajan > TerPS II > erityisryhmien asumispalveluvastaava Satu Turkka Iin kunta sai Aluehallintovirastolta euron tuen oman liikuntaneuvojan palkkaamiseen. Iin Hyte-työryhmän sihteeri Riitta Räinä uskoo, että hakemukseen liitetyt hyvinvointikertomuksen indikaattorit vakuuttivat rahoittajan. Iiläiset jäävät eläkkeelle jo keskimäärin 56-vuotiaina. Lisäksi muun muassa mielenterveysongelmien, sydän- ja verisuonitautien ja liikuntaelinsairauksien punaista näyttävät indikaattorit tukivat ajatusta kunnan omasta liikuntaneuvojasta. Tavoite on saada erityisesti sohvalla viihtyvät työikäiset kuntalaiset liikkumaan ja voimaan paremmin. Fyysisen terveyden kohentumisella odotetaan olevan vaikutuksia myös muuhun aktiivisuuteen, ja taustalla onkin lisäksi toive kunnan korkean työttömyysprosentin laskemisesta. Tarkoitus on, että mukaan lähtemiseen ei ole kynnystä vaan liikuntahetket sopivat kaikille, vaikka lähtötaso olisi nolla. Neuvojan voi tilata myös kotiinsa tai itse järjestettyyn tapahtumaan. - Esimerkiksi sukulaisporukalla voi ensin valmistaa yhdessä salaatin, keskustella terveellisestä ruuasta ja lopuksi jumpata ohjaajan opastuksella, tapahtuma- ja hankesuunnittelijana Iin liikunta- ja kulttuuripalveluita järjestävässä Ii Instituutissa työskentelevä Räinä kertoo. Liikuntaneuvojan palvelut ovat kuntalaisille ilmaisia. AVI:n Aikuisten terveyttä edistävä liikunta -hankkeen rahoituksen loputtua toiminta jatkuu pysyvästi kunnan omalla rahoituksella. Lisäksi liikuntastrategia linjaa palveluiden kehittämistä tulevina vuosina. Poikkihallinnolliset hyvinvointityöryhmät toimivat Iin lisäksi aktiivisesti kaikissa muissakin Oulunkaaren kunnissa. TerPS II -hankkeen aikana hyvinvointikertomus on valmistunut jo neljässä kunnassa ja yhdessä työ on aktiivisesti käynnissä. Hyvinvointikertomuksien kuntakohtaiset tavoitteet, joilla on vaikutusta Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaan, on nostettu osaksi Oulunkaaren ja kuntien välisiä järjestämissopimuksia. Riitta Muhonen Liikuntaneuvoja vetää muun muassa keppijumppia, yhteiskävelyjä ja erilaisia koko perheen liikuntatapahtumia.

16 Vanhuspalvelujen kehittäminen Suunta on kotia kohti > vanhuspalvelujohtaja Matti Vähäkuopus Vanhuspalvelujen keskeinen tavoite Oulunkaarella ja valtakunnallisesti on ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen. Tähän tarvitaan uusia toimintamalleja ja työkaluja. Oulunkaarella on otettu käyttöön uutena palvelumuotona ikäihmisten perhehoito, josta on tullut hyvää palautetta sekä asiakkailta että kuntalaisilta. Haluamme tarjota monipuolisia palveluja ikäihmisten kotiin yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan ja toimijoiden kanssa. Esimerkiksi kuntouttavaa päivätoimintaa on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Arjen turvan lisäämisessä avainsanoja ovat muun muassa sähköiset palvelut sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kuten muillakin palvelualoilla, myös vanhuspalveluissa etäasioinnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen on tärkeää. Muun muassa Omahoito, mobiilikotihoito ja tablet-tietokoneiden hyödyntäminen tarjoavat uusia työkaluja asiakkaiden hyvinvointiin ja työntekijöiden kiireen kesytykseen.

17 .. Ohjausta ja neuvontaa ikäihmisille > SenioriKaste ja Ikäihminen toimijana > Hanna Siltakoski Senioripiste Ikäihmiset saavat ohjausta ja neuvoja arjen pulmiin Oulunkaaren alueella monilla eri tavoilla. Ikääntyneiden huoli kuullaan puhelimitse, kasvotusten tai sähköisesti Omahoidon kautta. Usein ikääntymiseen liittyvät asiat huolettavat sekä ikäihmisiä itseään että heidän omaisiaan. Apua ja ohjausta tilanteisiin antavat Oulunkaaren koulutetut työntekijät. Ikääntynyt ei aina tarvitse kotihoidon palvelua, vaan joskus apu esimerkiksi yksinäisyyteen löytyy paikallisesta kerhosta tai päivätoiminnasta. Ikäihmisten tai omaisten kysymyksiin ja tarpeisiin pyritään löytämään paras mahdollinen vaihtoehto kunnan, järjestöjen, yksityisten yrittäjien tai Oulunkaaren toiminnasta. Oulunkaaren tarjoamat ohjaus- ja neuvontapalvelut ikäihmisille ovat ilmaisia. Ikääntyneillä on paikkakuntakohtaisesti yksi paikka, henkilö ja puhelinnumero, joiden kautta he saavat tarvitsemansa avun keskitetysti. Myös omaiset voivat ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa. Oulunkaari on julkaissut kaikilla palvelualueilla ikäihmisten palveluoppaat, joita on saatavilla kirjastoista, kunnantaloilta, kotihoidosta sekä sähköisesti kuntayhtymän nettisivuilta. Palveluoppaat sisältävät runsaasti tietoa eri toimijoista oman kunnan alueella. Oulunkaari tarjoaa 75 vuotta täyttäville ikäihmisille hyvinvointitarkastukset, joihin kutsutaan henkilökohtaisilla kirjeillä. Myös 80 vuotta täyttäville tarjotaan hyvinvointia tukeva kotikäynti, jolloin ikäihminen voi halutessaan kutsua ammattilaisen keskustelemaan hyvinvoinnistaan omaan kotiinsa. Hyvinvointitarkastukset ja kotikäynnit tukevat ikäihmisen kotona asumista. Kuntakohtaiset SenioriPisteet Omahoito Kuntakohtaiset ohjausja neuvontanumerot Kuntakohtaiset palveluoppaat Hyvinvointitarkastukset 75-vuotiaille kutsuttuna Hyvinvointia tukevat kotikäynnit 80-vuotiaille kutsuttuna

18 Työhyvinvoinnin kehittämisen ja ylläpitämisen malli muotoutuu > Voimaa vanhuspalveluihin > projektipäällikkö Sanna Juutinen Voimaa-porukka on testannut viime syyskuusta alkaen erilaisia työhyvinvointia ylläpitäviä ja kehittäviä menetelmiä. Porukkaan kuuluu kaksikymmentä kotihoidon työntekijää, joista 15 on Pudasjärveltä ja viisi Vaalasta. Osallistujille on määritelty yhteistyössä työterveyshuollon kanssa henkilökohtaiset hyvinvointipolut, joita he seuraavat. Polku voi olla esimerkiksi ravitsemukseen tai liikuntaan keskittyvä. Jokainen porukan jäsen on saanut käyttöönsä älypuhelimen, jolla hän muun muassa merkitsee liikuntasuorituksensa HeiaHeiaan, eli puhelimen sovellukseen, jolla voi mitata ja jakaa päivittäistä liikkumistaan. Älypuhelimella on myös kätevä vaihtaa kuulumisia Facebookiin luodussa Voimaa-porukan omassa ryhmässä. Porukan jäsenet ovat tavanneet toisiaan koko ryhmän yhteisissä ja paikkakunnittaisissa tapaamisissa, osallistuneet työnantajan tarjoamille liikuntatunneille ja käyttäneet aktiivisuusrannekkeita ja sykemittareita hyvinvoinnin seurantaan. Hyvinvointipolkujen mukaisesti osa porukasta on saanut ravitsemusterapeutin neuvontaa tai tiimikoulutusta. Omaehtoinen työhyvinvoinnin ylläpitäminen on erityisen tärkeää, ja siihen liittyen Voimaa-porukka muun muassa kokeilee osittain työajalla tapahtuvaa liikuntaa kuukauden ajan. Useiden tiimin jäsenten hyvinvointi on jo parantunut. Monet ovat innostuneet esimerkiksi henkilökohtaisesta valmennuksesta ja saaneet sitä kautta parannettua lihaskuntoaan. Loppukeväällä arvioimme, miten toiminta on vaikuttanut ryhmäläisten hyvinvointiin. Silloin myös määrittelemme Oulunkaaren uuden työhyvinvointimallin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Voimaa-porukka sai naurujoogasta hyvän startin pilotin aloittamiseen.

19 Iin hoivaosastolla uusi asiakas tutustuu työntekijöihin ja talon tapoihin tupaantuliaisissaan. Hyvät käytännöt jakoon > Hyve-johtamisen kartta > projektipäällikkö Sanna Juutinen Oulunkaaren intranetissä on hyvien käytäntöjen pankki, johon on kerätty konkreettisia asioita vanhuspalveluyksiköiden toimintojen kehittämiseen. Jokainen työntekijä ja esimies voi jakaa oman työyksikkönsä hyvät käytännöt muille ja myös löytää uusia käytäntöjä ja oivalluksia muiden yksiköiden käytännöistä sovellettavaksi omaan työhönsä. Myös perhe- ja terveyspalvelut voivat hyödyntää monia käytäntöjä. Hyvien käytäntöjen keräämistä ja hyödyntämistä jatketaan ja pankki laajenee koskemaan kaikkia Oulunkaaren palvelualoja. Jatkossa palvelualojen johtoryhmät tuovat omat uudet hyvät käytäntönsä pankkiin puolivuosittain. Lisäksi henkilöstölehdessä alkaa ilmestyä hyvien käytäntöjen palsta, jossa työntekijät haastavat toisiaan jakamaan hyväksi kokemiaan työvälineitä ja toimintatapoja. Hyvät käytännöt on jaettu kolmeen eri koriin: asiakasprosessit ja arjen sujuvuus, henkilöstö työyhteisön hyvinvoinnin kehittäjänä ja kuntouttava asiakastyö. Mobiilikotihoidon myötä hoitajalla on enemmän aikaa asiakkaalle Kotihoidon sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön kevään aikana kaikissa Oulunkaaren kunnissa. Mobiilikotihoidon myötä työntekijällä on enemmän aikaa asiakkaan luona. Työntekijä voi esimerkiksi tehdä kirjaukset kännykän tai tabletin välityksellä asiakkaan kotona. Kokemusten mukaan työntekijät, jotka käyttävät mobiilikotihoitoa, tuntevat olonsa vähemmän kiireisiksi. Oulunkaaren vanhuspalvelut Asiakkaan tupaantuliaiset asumis- ja hoivayksikössä Kun asiakas muuttaa asumis- tai hoivayksikköön, asiakas, omaiset, omahoitaja ja palveluesimies kokoontuvat yhteen käymään läpi käytännön asioita, tutustumaan toisiinsa ja keskustelemaan asiakkaan tottumuksista. Lisäksi palveluesimies kertoo Oulunkaaren kuntayhtymästä. Myöhemmin yhteydenpito on helpompaa, kun osapuolet tuntevat toisensa ja asioista on keskusteltu. Suunnitelmalliset henkilöstöpalaverit Kaksituntinen henkilöstöpalaveri on kerran kolmessa viikossa. Palaveriin osallistuvat myös sijaiset. Vapaapäivänä osallistuva saa ottaa kuluneen ajan takaisin työajastaan. Jokainen voi merkitä palaverivihkoon asioita, joita haluaa käsiteltävän. Palavereissa käsitellään omaan toimintaan liittyviä asioita, sovitaan yhteisistä käytännöistä ja kerrotaan Oulunkaaren yleisistä asioista. Tarpeen mukaan mukana on asiantuntijoita, esimerkiksi työterveyshuollon tai teknisen toimen edustajia, henkilöstöpäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu. Ikäihmisten päivätoiminta on entistä kuntouttavampaa Ikäihmisten päivätoiminnan sisältöä on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden kanssa entistä kuntouttavammaksi. Samalla on otettu käyttöön uusi työkalu, jolla seurataan asiakkaiden toimintakyvyn kehitystä. Oulunkaaren vanhuspalvelut

20 Huolenpitoa kodissa ikäihmisten perhehoito > SenioriKaste > projektipäällikkö Hanna Siltakoski Perhehoito antaa ikääntyneelle mahdollisuuden asua kodissa, perheenjäsenenä, vaikka kunto tai muisti alkaa heikentyä. Perhehoito on kotihoitoa turvallisempi ja hoivahoitoa pehmeämpi vaihtoehto esimerkiksi muistisairaalle vanhukselle. Koulutetut perhehoitajat antavat ikääntyneelle kodissa asumisen mahdollisuuden pysyvästi, muutaman päivän vierailun tai vaikka päivän ajaksi. Oulunkaaren ensimmäiset ikäihmisten perhehoitajat ovat aloittaneet toiminnan Iissä, Utajärvellä ja Pudasjärvellä. Perhehoidossa on pitkäaikaisia asiakkaita sekä lyhyemmillä vierailuilla olevia ikääntyneitä. Oulunkaarella valmennettiin viime syksyn aikana kaikkiaan 13 perhehoitajaa. Perhehoitajat ovat hyvin innostuneita uudesta ja rohkeasta mahdollisuudesta avata oman kodin ovet tuntemattomalle ikääntyneelle ja ottaa hänet perheen jäseneksi. Oulunkaarella pidetään perhehoitoa hyvänä vaihtoehtona huolehtia ikääntyneistä, jotka eivät enää pärjää omassa kodissaan. Tulevien vuosien aikana onkin tavoitteena valmentaa lisää perhehoitajia sekä vakiinnuttaa perhehoito osaksi vanhuspalveluita. Oulunkaaren perhehoito sai positiivista valtakunnallista julkisuutta, kun MTV3:n uutiset vieraili Yli-Olhavassa perhehoitajan luona.

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2016-17 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013 14.2.2014 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013 Oulunkaaren toimielimissä toimivat ja muut kuntien Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot