Meininki. Perhepalvelut: Omatyöntekijä kulkee rinnalla. Kun arki ei suju, Koti on koti, mutta palvelut muuttuvat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meininki. Perhepalvelut: Omatyöntekijä kulkee rinnalla. Kun arki ei suju, Koti on koti, mutta palvelut muuttuvat"

Transkriptio

1 Meininki Tekemisen tuloksia & kehittämiskuulumisia, Oulunkaaren kuntayhtymä, 1/2015 Perhepalvelut: Omatyöntekijä kulkee rinnalla Kun arki ei suju, vanhempainkoulu auttaa Koti on koti, mutta palvelut muuttuvat Terveyspalvelut: Tärkeintä on yhteistyö ja oikea työnjako Etäkuntoutus parantaa toimintakykyä Vanhuspalvelut: Suunta on kotia kohti Muutosmuotoilu antaa elämyksiä arkeen

2 Oulunkaaren kehittämistoiminta > kehitysjohtaja Anu Vuorinen > ylilääkäri H. Tapio Hanhela > tietohallintopäällikkö Matti Matero Kaikki mukana kehittämässä! Videoyhteyksiä, sähköisiä palveluja, hoitopolkujen moniammatillista kehittämistä, kuntouttavaa työotetta, Twitteriä, vanhempainkoulua, hyvää vastaanottoa, mobiilikotihoitoa; tässä joitakin esimerkkejä kehittämistyöstä, jota Oulunkaarella on tehty. Kehittämistyössä tarvitaan meitä jokaista: kuntalaisia ja asiakkaita, henkilöstöä, esimiehiä ja johtoa, luottamushenkilöitä, kuntien muita toimialoja ja yhteistyöverkostoja. Vain näin saadaan aikaan vaikuttavaa toimintaa, joka vie eteenpäin kuntalaisten hyvinvointia. Vuonna 2014 käyttöönotetun palautejärjestelmän välityksellä on saatu asiakkailta ja kuntalaisilta positiivisia kommentteja Oulunkaaren palveluista ja myös toimivia kehittämisehdotuksia. Tärkeää on myös saada henkilöstön kehittämisideat näkyviksi. Esimerkiksi kehityskeskustelut ja uusi innostuskysely ovat tähän hyviä kanavia. Kannustammekin jokaista työntekijää pohtimaan, miten muun muassa asiakaslähtöisyyttä, sähköistä asiointia ja työhyvinvointia voidaan entisestään yhdessä parantaa. Ideoita kannattaa tuoda rohkeasti esiin vaikkapa yksikköpalavereissa tai suoraan kehittämistiimille. Kuntayhtymä on mukana sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen Mielekäs-ohjelmassa, jonka tavoite on lisätä sote-alan vetovoimaisuutta. Ohjelmaan on valittu työpaikkoja, jotka ovat onnistuneet hyvin työn vetovoimaisuuden ja työhyvinvoinnin lisäämisessä. Oulunkaarella kehittämistyötä on vauhdittamassa kehittämistiimi, jonka tavoite on varmistaa, että kehittämistoiminta tukee kuntayhtymän ja kuntien strategisia painopisteitä sekä muun muassa vahvistaa palvelualojen ja eri verkostojen yhteistyötä. Yhtenä toimijana kehittämistyössä ovat myös Oulunkaaren Innovaattorit, eli noin kahdenkymmenen hengen joukko tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittajia, joista kukin laatii puolentoista vuoden aikana kolme omaan työhönsä liittyvää kehittämistehtävää. Oulunkaaren kuulumisia voi nykyisin seurata myös Twitteristä. Kuntayhtymän ajankohtaiset asiat löytyvät palvelusta oulunkaari. Kiitokset koko henkilöstölle ja luottamushenkilöille yhteisestä kehittämistyöstä! Kehittämisen painopisteet Alueellinen vaikuttavuus Laaja-alainen hyvinvointi Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys Tiedolla johtaminen Sähköiset palvelut ja etäasiointi

3

4 Perhepalvelujen kehittäminen Omatyöntekijä kulkee rinnalla > perhepalvelujohtaja Mirva Salmela Sosiaalihuoltolaki uudistuu tämän kevään aikana. Lakiuudistus tukee jo meidän aiemmin aloittamaamme suuntausta ennaltaehkäiseviin palveluihin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen keskittymisessä. Lakiuudistukset painottavat asiakaslähtöisiä ja niin sanottuja matalankynnyksenpalveluja. Tarkoitus on, että asiakkaan on mahdollisimman helppo pyytää apua ja tukea sekä hakeutua itse suoraan palveluihin. Esimerkiksi perheneuvolaan ei tarvitse erikseen lähetettä. Lakiuudistusten myötä asiakkailla on mahdollisuus saada myös omatyöntekijä, joka nimitetään palveluntarpeen arvioinnin yhteydessä. Hän pysyy asiakkaan rinnalla koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajan ja on esimerkiksi tarvittaessa yhteydessä eri työntekijöihin ja omaisiin. Lisäksi esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu on tullut tietyt kriteerit täyttävien perheiden subjektiiviseksi oikeudeksi vuoden alusta lähtien. Erityisryhmien asumispalveluissa kehitämme kotiin annettavia palveluja, esimerkiksi tukiasumista. Kehitysvammaisten palvelurakennetta uudistamme niin, että kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta ja asumispalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta voimme yhdessä paremmin tukea asiakkaan henkilökohtaista kuntoutussuunnitelmaa. Sähköisten palvelujen kehittäminen on tärkeää sekä asiakasnäkökulmasta että työntekijöiden resurssoinnin kannalta. Toimeentulotuen myöntäminen siirtyy mahdollisesti Kelalle, mikä vaikuttaa oleellisesti aikuissosiaalityön toimintatapoihin. Huomioimme tulevaa muutosta jo nyt toimintaa kehittäessämme.

5 Kun lapsiperheen arki ei suju, vanhempainkoulu auttaa > Tukeva 3 > Neuvolatyön palveluesimies Anne Leppälä-Hast Ihmeelliset vuodet -vanhempainkoulu on erityisen hyvän vastaanoton saanut ennaltaehkäisevän tuen muoto. Koulu on tarkoitettu haastavan arjen kanssa kamppaileville lapsiperheille. Koulu koostuu kymmenestä ryhmätapaamisesta, joiden ajaksi lapsille on järjestetty ohjattua toimintaa. Kokoontumisten aikana käydään läpi muun muassa leikkiminen lapsen kanssa, tehokkaat keinot kiittää ja kannustaa, palkitseminen, tehokas rajojen asettaminen sekä luonnollisten seuraamusten ymmärtäminen. Koulu sisältää runsaasti käytännön harjoituksia ja käytännöllisiä toimintatapoja, joita harjoitellaan kotona. Varhaiserityisopettaja Pia Heikkilä on yksi Iin vanhempainkoulun ohjaajista. Koulun tavoite on vahvistaa vanhempien itseluottamusta ja vanhemmuuden taitoja sekä hoitaa ja ennaltaehkäistä lasten käyttäytymisongelmia ja tottelemattomuutta. Tarkoituksena on myös muuttaa vanhempien ja lasten käyttäytyminen sekä heidän keskinäinen vuorovaikutuksensa myönteisemmäksi. Iissä vanhempainkouluun osallistuneen perheen mielestä vanhempainkouluun pitäisi olla oikeus kaikilla vanhemmilla. - Vanhempainkoulun kirjallinen anti on niin laaja, että siinä on pureksittavaa pitkäksi aikaa. Hyötyä saa sitä enemmän, mitä enemmän jaksaa kiinnittää huomiota omiin virheellisiin toimintamalleihin ja panostaa niiden korjaamiseen, perhe kertoo kiitollisena. Perhe lähti mukaan, koska koki, että toisen vanhemman aiemmin sairastama depressio oli jättänyt jälkensä perheen sisäiseen dynamiikkaan. Se oli etäännyttänyt vanhemman suhdetta lapsiin, ja kasvatusasioissa, kuten Kodin haasteet ovat helpottaneet. Arki ei ole jatkuvaa taistelua, vaikka vauhtia riittää edelleen.

6 rajojen asettamisessa ja arjen hallinnassa, oli edelleen epävarmuutta. Toisessa perheessä oli kaksi vilkasta päiväkoti-ikäistä lasta, joista toisella todettiin ADHD vanhempainkoulun aikaan. Mikään arjen tilanne ei tuntunut enää onnistuvan, ja vanhemmat olivat melko uupuneita arkeen. Neuvolan terveydenhoitaja otti vanhempainkoulun puheeksi neuvolakäynnillä, kun perheen äiti koki olevansa hermoromahduksen partaalla, kun lapset juoksentelivat ympäri neuvolaa ja testeistä ei meinannut tulla mitään. - Vanhempainkoulu oli meille kuin jokaviikkoinen terapiahetki, jossa saimme olla hetken lapsilta rauhassa ja pohtia arkeamme. Lastenhoito oli järjestetty kunnan puolesta. Parasta oli muilta vanhemmilta saatu vertaistuki, perhe kertoo. Erityisen toimivia uusia toimintatapoja olivat muun muassa positiivisen käytöksen vahvistaminen ja palkitsemismenetelmänä käytettävä taulu, johon saa tarroja hyvin sujuneista tilanteista. Myös teoriatieto jäähyjen käyttämisen periaatteista oli perheelle hyödyksi. Vanhempainkoulun vahvuuksia ovat myönteisyys ja kokemuksellinen oppiminen sekä ryhmän jäseniltä saadut ideat ja vertaistuki. Tutkimusten mukaan ryhmän käyneet vanhemmat ovat pystyneet merkittävästi vähentämään lastensa käyttäytymisongelmia ja lisäämään myönteistä käyttäytymistä. Vanhempainkoulu on järjestetty Iissä, Utajärvellä ja Vaalassa jo muutaman kerran. Tavoite, että toiminta saadaan käynnistettyä tänä vuonna myös Simossa ja Pudasjärvellä. Iissä vanhemmat osaavat jo itse kysellä ryhmiä, joten tänä vuonna on tilausta kahdelle ryhmälle. Ainakin Iihin, Simoon ja Utajärvelle koulutetaan tänä vuonna lisää ohjaajia. Myös muiden alojen, kuten päivähoidon ja neuvolan henkilöstöä, koulutetaan menetelmän tuntijoiksi. Koulutuksen jälkeen he osaavat hyödyntää ohjelman menetelmiä työssään ja ohjata tarvittaessa vanhempia kasvatuspulmissa. Riitta Muhonen Monialainen yhteistyö edistää nuoren hyvinvointia > Virta II > projektipäällikkö Sanna Juutinen Uusi sosiaalihuoltolaki edistää hyvinvointia parantamalla yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimijoiden sekä muiden toimijoiden välillä. Virta II -hanke tuo toimijoita yhteen työpajamuotoiseen työskentelyyn kehittämään sosiaalihuollon nuorten asiakkaiden palveluja. Mukana ovat muun muassa sosiaalihuollon ja työllistämisen toimijoita, nuorten kanssa työskenteleviä järjestöjä ja Kela. Tavoite on sopia yhteisistä toimintatavoista ja prosesseista asiakkaan auttamiseksi. Hanke lisää muun muassa eri organisaatioissa toimivien työntekijöiden tietoisuutta, mitä palveluja ja tukitoimia eri paikoissa pystytään tarjoamaan. Prosessien avulla kuvataan toimintatapoja, esimerkiksi millä edellytyksillä, miten ja kuka voi ohjata asiakkaan työkyvyn arviointiin. Työskentely tapahtuu vaiheittain kahdessa työpajassa. Ennen ensimmäistä työpajaa toimijoille järjestetään sähköinen kysely, jolla kartoitetaan yhteistyön tekemisen nykytilaa ja haasteita. Ensimmäisessä työpajassa kyselyn tulosten käsittelyn jälkeen työstetään toimintamallit tietynlaisten asiakastilanteiden hoitamiseksi. Työpajojen välillä Oulunkaari työstää toimintamallien perusteella prosessikuvaukset, joihin työpajaosallistujat perehtyvät ennen seuraavaa pajaa. Toisessa työpajassa prosessikuvaukset hiotaan ja tarkennetaan sekä sovitaan konkreettisesti, miten yhteinen työskentely jatkossa hoidetaan.

7 Maahanmuuttajapalveluihin moniammatillinen sote-työryhmä Valokuva Suomenmaan lehtijutusta Työryhmä on perustettu maahanmuuttaja-asioiden linjausta ja yhteistyötä varten. Mukana on työntekijöitä sosiaalitoimistosta, neuvolasta, vastaanotosta, perheryhmäkodista, kotipalvelusta, ja lastensuojelusta. Lisäksi on kutsuttu tarpeen mukaan edustajia koulusta, päivähoidosta ja ELY-keskuksesta keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja yhteistyökysymyksistä. Mukana työryhmässä on myös ollut kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori. Päihdetiimi Suomenmaa Tiimi toimii moniammatillisuuden periaatteella ja tehtävänä tiimissä on asiakasasioiden lisäksi yhteisten linjojen sopiminen päihdetyössä, korvaushoidossa ja päihdeohjauksessa. Elämänlaatua mielenterveyskuntoutujille > Mielen aske > erityisryhmien asumispalveluvastaava Satu Turkka Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen rakennetta on muutettu kevyemmäksi. Laitosmaisesta asumisesta on siirrytty kohti mallia, jossa kuntoutujat asuvat omissa kodeissaan tarvitsemiensa tukipalvelujen piirissä. Tukipalveluja ovat muun muassa asumispalvelujen työntekijöiden säännölliset vierailut, jotka tukevat asiakkaiden arjenhallintaa. Mielenterveyskuntoutujille on pystytty järjestämään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Asiakkaat ovat olleet aktiivisesti mukana työpajoissa kehittämässä asumista yhdessä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Oulunkaaren luomaa toimintamallia on tarkoitus soveltaa myös valtakunnallisesti. Asumisneuvontaa päihdekuntoutujille Asumisneuvontaa on annettu päihdeohjaajan asiakkaille esimerkiksi kodin kunnossapitoon, siivoukseen, hygieniaan ja asioiden hoitamiseen liittyen. Neuvontaa on tehty yhteistyössä muun muassa mielenterveystyön, asuntotoimiston ja sosiaalitoimiston kanssa asiakkaan kokonaistilanteen parantamiseksi. Tärkeätä on ollut myös asiakkaan itsensä motivointi asumis- ja elämäntilanteensa kohentamiseksi. Pudasjärven perhepalvelut

8 Työkaluja muistisairaiden kehitysvammaisten arkeen > Mukeva > erityisryhmien asumispalveluvastaava Satu Turkka Kuntayhtymän kehitysvammahuollon henkilöstöä on koulutettu laaja-alaisesti kohtaamaan ikääntyvät muistisairaat kehitysvammaiset. Työntekijät osaavat nyt entistä paremmin tunnistaa muistisairauden oireita sekä keskittyä tukemaan asiakkaan hyvinvointia muistisairaudesta huolimatta. Erityisosaamisen vahvistaminen tukee sekä asiakkaiden että henkilöstön hyvinvointia. Oulunkaarelta koulutuksiin on osallistunut 51 työntekijää. Oulunkaarelta hankkeeseen valittiin 16 tutkimusasiakasta, joita lääkäri on tavannut kolmen kuukauden välein. Lähes kaikilla tutkituista todettiin muistisairaus ja aloitettiin lääkitys. Muistilääkityksen johdosta asiakkaiden toimintakyky on parantunut. Jokakesäiset tanssitapahtumat ovat yksi kesän kohokohdista. Kehitysvammaisten tilapäishoito on nyt aina tutussa paikassa Kehitysvammaisten tilapäishoidon yksikkö Aseman asuntola otettiin käyttöön syksyllä. Paikka on tarkoitettu kehitysvammaisille aikuisille ja lapsille, jotka tarvitsevat tilapäisesti hoitopaikkaa esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi. Aiemmin tilapäishoidon paikkoja on ollut saatavilla hyvin niukasti ja palveluja on jouduttu hankkimaan muualta ostopalveluina. Uusi yksikkö on parantanut huomattavasti tilannetta, kun asiakkailla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa palvelua läheltä ja aina samasta tutusta paikasta. Iin perhepalvelut

9 Jälkihuoltonuorille oma sosiaaliohjaaja Kuntayhtymä on saanut hyviä kokemuksia palkkaamalla oman jälkihuollossa olevien nuorten parissa työskentelevän sosiaaliohjaajan. Jälkihuolto on lastensuojelun työmuoto, joka tukee nuorta hänen kasvussaan aikuisuuteen ja vastuullisuuteen. Sosiaaliohjaaja tapaa nuoria tarpeen mukaan 1 3 kertaa viikossa ohjaten konkreettisesti esimerkiksi asioinnissa, lomakkeiden täytössä, taloudellisten asioiden hoitamisessa ja arjen hallinnassa. Sosiaaliohjaaja on myös järjestänyt ryhmätoimintoja. Nuorten ohjausta on saatu tehostettua, ja yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa on tiiviimpää verrattuna siihen, että aiemmin palvelut hankittiin ostopalveluina. Omana toimintana palvelu on myös huomattavasti edullisempaa. Lapset puheeksi -menetelmä: ennaltaehkäisevä vanhemmuutta tukeva keskustelu > projektipäällikkö Anne Leppälä-Hast Mitä tehdä, jos on huolissaan, miten oma tai puolison sairaus vaikuttaa vanhemmuuteen ja lapsen arkeen? Miten työntekijä voi ottaa uuden asiakasperheen kanssa lapsen asiat puheeksi? Oulunkaaren jäsenkunnat ovat sopineet Lapset puheeksi -työmallin käyttöönotosta kaikissa kuntien ja Oulunkaaren palveluissa, joissa lapsiperheet asioivat. Menetelmän koulutukset alkoivat viime vuonna. Lapset puheeksi -keskustelumallilla voidaan toteuttaa esimerkiksi koulujen vanhempien vartteja sekä päiväkotien vanhempien tapaamisia. Menetelmää hyödyntävät lisäksi muun muassa neuvoloiden työntekijät. Keskustelut tarjoavat vanhemmalle mahdollisuuden keskustella työntekijän kanssa lapsen ja perheen tilanteesta voimavaroja etsien. Vanhempi on avainasemassa lapsen hyvinvoinnin tukemisessa. Lapset puheeksi on neuvonnallinen työmenetelmä, joka tukee vanhemmuutta ja lasten kehitystä tilanteessa, kun vanhempi on sairastunut esimerkiksi masennukseen tai kun vanhemmuutta kuormittavat muut vaikeudet. Kun vanhempi sairastuu, muuttuu usein koko perheen arki. On tärkeää, että perheessä voidaan puhua tapahtumista ja etsiä yhdessä ratkaisuja hankaliin tilanteisiin. Keskustelussa kartoitetaan vanhemman tai vanhempien kanssa lapsen tilanne kotona ja kodin ulkopuolella päivähoidossa tai koulussa, vapaa-aikana ystävien ja harrastusten parissa sekä keskustellaan perheen tilanteesta yleisesti. Vanhemman kanssa keskustellaan sekä hyvin toimivista asioista ja vahvuuksista, mutta myös asioista, jotka huolestuttavat. Vanhempi oppii näkemään lapsensa voimavarat ja vahvuudet ja pystyy tukemaan niitä. Mikäli jokin asia huolestuttaa tai jos tilanteessa ilmenee haavoittuvuuksia, pohditaan yhteisesti, kuinka lapsen tilannetta voi tukea tai muuttaa siten, etteivät huolet pääse lisääntymään. Mahdollisesta jatkotuen tarpeesta ja tuen vaihtoehdoista keskustellaan aina vanhemman kanssa. Esimerkki lapsen elämänpiirin räätälöinnistä Masentuneella yksinhuoltajaäidillä ei ole voimia eikä rahaa viedä lasta harrastuksiin. Lapsi on urheilullisesti lahjakas, ja liikunnan harrastaminen olisi hänen elämässään tärkeä suojaava tekijä. Työntekijä miettii perheen kanssa, kuka heitä voisi auttaa. He kutsuvat paikalle edustajat paikallisesta urheiluseurasta, kunnasta ja seurakunnasta. Vierailta kysytään, mitä he voivat tehdä perheen auttamiseksi. Yksi heistä järjestää kuljetuksen viikkotreeneihin ja toinen lupaa tulla vastaan lisenssimaksussa. Kuukauden päästä käydään läpi, mitä vaikutusta toimilla on ollut.

10 Perhetyön kehittäminen ja koordinointi Utajärvellä ja Vaalassa on nyt oma perheneuvolapsykologi Utajärven ja Vaalan perhepalveluissa perheneuvolapsykologin palvelut järjestetään nyt Oulunkaaren omana toimintana. Aiemmin perheneuvolan palvelut on ostettu Koulutusavain oy:ltä. Muutoksien myötä perheneuvolan psykologin palvelut ovat jatkossa Utajärvi-Vaala-alueella paremmin asiakkaiden saavutettavissa. Omana toimintana järjestettäessä psykologin työ myös kytkeytyy paremmin perhepalvelujen muihin palveluihin. Perheneuvolapsykologi auttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä ja perheen vuorovaikutusongelmissa. Perheneuvolapsykologiin voi ottaa yhteyttä, kun vanhemmat ovat huolissaan lapsen tai nuoren käyttäytymisestä, sosiaalisesta kehityksestä, oppimisesta tai tunne-elämän asioista. Perheneuvolapsykologi tekee yhteistyötä neuvolan, päivähoidon, koulun ja sosiaalitoimen kanssa. Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä psykologiin. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Utajärven ja Vaalan perhepalvelut Lisää päihdetietoutta nuorille Kuntayhtymä tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa nuorten päihdetietouden lisäämiseksi. Oulunkaaren perhepalvelut Kun perhetyötä koordinoi yksi työntekijä, perhetyö kohdistuu paremmin sitä tarvitseviin perheisiin. Perheet ja yhteistyötahot kuten neuvola ja koulut ottavat yhteyttä sosiaaliohjaajaan, joka kartoittaa perheen tilanteen ja tekee perheen kanssa yhdessä suunnitelman perheen auttamiseksi. Jatkossa pakolaisperheiden perhetyö ja muu perhetyö toimivat yhteisen koordinoinnin kautta yhteistyössä pakolaistyön sosiaaliohjaajan kanssa, jolloin resursseja voidaan yhdistää ja kohdentaa tehokkaammin. Pudasjärven perhepalvelut Koti on koti, vaikka palvelut muuttuvat Uusi erityisryhmien tukiasuminen tarjoaa tavallista asumista normaaleissa vuokra-asunnoissa. Asukkaat saavat apua arjen tilanteisiin yksilöllisesti oman tilanteensa ja tarpeidensa mukaan. Osa tarvitsee apua arjen askareissa, osa erilaisten lomakkeiden täytössä, osa lääkehuollossa ja osa vain jonkun, jonka kanssa keskustella. Asiakkaan kunnon muuttuessa hänen ei tarvitse muuttaa, vaan henkilökunta lisää tai vähentää apua. Asumispalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan kanssa. Iin perhepalvelut Lasten oikeuksia lisäävät teot ovat mukana Sata investointia -hankkeessa Oulunkaaren kuntayhtymä ja Utajärven kunta on valittu mukaan Sata investointia -hankkeeseen, jossa selvitetään lasten oikeuksien näkymistä kuntien budjetoinnissa. Oulunkaari ja Utajärvi ovat systemaattisesti kehittäneet lasten ja perheiden palveluja ja ottaneet käyttöön muun muassa Vanhempainkoulun sekä Lapset puheeksi -toimintamallin. Oulunkaaren lapsiperheiden palveluihin on lisätty työntekijöitä kuten perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaajia. Kuntayhtymä kehittää sähköisiä palvelujaan koko ajan. Oulunkaaren Omahoito -palvelun kautta voi nyt hoitaa terveyspalvelujen lisäksi monia perhepalvelujen asioita. Kuntayhtymä hyödyntää myös verkkotapaamispalvelua, jonka avulla vanhemmat voivat osallistua Utajärven lastenvalvojan tapaamisiin etänä. Pilottikunnissa myös synnytysvalmennukseen voi osallistua videoyhteyden avulla. Sata investointia -hanke edistää kuntien taloussuunnittelua lasten tasavertaisten oikeuksien näkökulmasta. Hanke luo ohjeen, jonka pohjalta kunnat voivat seurata lasten ja lapsiperheiden palvelujen resurssiensa käyttöä. Hankkeen tutkimus- ja kehittämistyö edistää kuntien suunnitelmallista lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa. Uusilla työvälineillä ja toimintatavoilla kunnat voivat torjua lasten eriarvoistumista sekä edistää perheiden hyvinvointia. Hankkeen toteuttavat Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen yliopiston sosiaalija terveysjohtamisen laitos sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö. Oulunkaaren ja Utajärven lisäksi hankkeen tutkimuskuntia ovat Imatra ja Hämeenlinna. Oulunkaaren perhepalvelut ja Utajärven kunta

11 Terveyspalvelujen kehittäminen Tärkeintä on yhteistyö ja oikea työnjako > terveyspalvelujohtaja Tuula Saukkonen Kuntayhtymän lääkäreiden osaamisen ja yhteistyön kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Tänä vuonna kaikki terveysasemat pitävät lääkäripalaverit samaan aikaan, ja myös sisältö on samanlainen. Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää sekä terveysasemien sisällä että niiden välillä. Lääkäreiden lisäksi esimerkiksi diabetes-, reuma- ja muistihoitajat eri kunnista kokoontuvat säännöllisesti ja käyvät yhdessä asioita läpi. Asiantuntijahoitajien verkostojen luominen jatkuu myös tänä vuonna. Sairaanhoitajien rooli korostuu vastaanottotoiminnassa erityisesti, kun tehostamme pitkäaikaissairauksien kuten sydänsairauksien, diabeteksen ja astman hoitoa. Asiantuntijahoitajat ovat tiiviisti mukana luomassa hoitopolkuja keskeisimmille sairausryhmille. Hoito- ja palvelusuunnitelmien kehittäminen on tärkeää, jotta asiakas saa oikea-aikaisen avun juuri oikealta ammattilaiselta. Esimerkiksi fysioterapeuttien akuutteja vastaanottoaikoja lisätään, sillä usein tuki- ja liikuntaelinvaivoissa asiakas saa paremman ja nopeamman avun, kun hän ohjautuu lääkärin sijaan suoraan fysioterapeutille. Hyvä Potku -hanke jatkuu sekä vastaanotoilla että hammashuolloissa, ja tällä hetkellä suunnittelemme muun muassa sairaanhoitajien iltavastaanoton kokeilemista Pudasjärvellä. Hoito-osasto kehittää kotona tapahtuvaa saattohoitoa, ja mielenterveyspalveluissa painopiste on päihdehoidossa ja päivätoiminnassa. Kuntoutuspalvelut sai hyviä kokemuksia etäjumpista ja kehittää toimintaa edelleen. Sähköisissä palveluissa tärkeintä on kuitenkin saada Omahoito-palvelulle lisää käyttäjiä. On kaikkien työntekijöiden tehtävä markkinoida palvelua sekä rohkaista ja opastaa asiakkaita sen hyödyntämiseen.

12 Asiakkaat tyytyväisiä vastaanoton ilmoittautumishuoneeseen Vaalan vastaanoton asiakkaat ovat tyytyväisiä uuteen ilmoittautumishuoneeseen, joka lisää asiakkaiden yksityisyyttä. Ultraäänikuvien lausunnot nopeasti Ultraäänikuvien lausunnot tallennetaan nyt puheentunnistuksen avulla. Psyykkaritoiminta aloitti Kouluissa on aloitettu niin sanottu psyykkaritoiminta, jossa psykiatriset sairaanhoitajat ovat mukana koulujen oppilashuoltotyöryhmissä. Simon mielenterveyspalvelut Miehille oma mielenterveystyön toimintaryhmä Mielenterveystyön päivätoiminnassa on lisätty ryhmiä, uutta on esimerkiksi miesten oma porukka. Simon mielenterveyspalvelut Vaalan vastaanotto Yhteistyöllä lisää resurssia varhaiseen tukeen Uusi tekniikka helpottaa arkea Vastaanotoilla on käytössä uusi järjestelmä uniapnea-apuvälineiden lainausten hallintaan. Laboratorioissa ovat uudet nykyaikaiset näytteenottotuolit. Utajärven ja Vaalan vastaanotot Mielenterveystyön avopalvelut kuten päivätoiminta, asumisen tuki ja jälkihuoltonuorten ohjaajapalvelut ovat lisänneet yhteistyötä. Terveysaseman mielenterveystyöllä on nyt enemmän resursseja varhaiseen tukeen. Iin mielenterveyspalvelut Nuortenryhmä ehkäisi syrjäytymistä Yläkouluikäisten nuorten toiminnallinen ryhmä yhteistyössä nuorisotoiminnan kanssa ennaltaehkäisi syrjäytymistä. Utajärven mielenterveyspalvelut Perehdytysopas uusille työntekijöille Sairaanhoidon opiskelijat tekivät opinnäytetyönä laadukkaan perehdytysoppaan osaksi laajempaa potilasturvallisuussuunnitelmaa. Perehdytysopas on tarkoitettu uusille työntekijöille, pitkään poissaolleille työntekijöille, opiskelijoille sekä kaikille muille sidosryhmille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään työnsä sisältöä. Vaalan hoito-osasto Päivätoiminnan sisällöt syynissä Mielenterveystyön päivätoiminnan sisältöjä ja ryhmien kokoonpanoja muokataan vastaamaan paremmin asiakkaiden henkilökohtaisia tarpeita. Utajärven mielenterveyspalvelut Palavereita lääkäreiden kanssa Yhteistyötä vastaanoton kanssa on lisätty. Psykiatriset sairaanhoitajat ja psykologit pitävät säännöllisiä palavereita lääkäreiden kanssa. Vaalan mielenterveyspalvelut

13 Vaalalainen Alli Lyttinen, 84, avasi videoyhteyden etäjumppaan pari kertaa viikossa. Kuva: Klaffi Tuotannot Oy. Etäkuntoutus parantaa toimintakykyä > ITTS eli Implementing Transnational Telemedicine Solutions > tietohallintopäällikkö Matti Matero Oulunkaari soveltaa Pohjois-Irlannissa ja Skotlannissa käytössä olevia etäteknologioita, joilla parannetaan kotona asumisen turvallisuutta erilaisissa hätätilanteissa. Pudasjärvellä vanhusten asumispalveluyksikkö Yläkartanossa on otettu käyttöön paikannukseen perustuva hoitajakutsujärjestelmä. Esimerkiksi, jos muistisairas asukas poistuu öiseen aikaan, lähettää hänen rannekkensa tiedon hoitajalle. Ratkaisu vähentää henkilökunnan turhia tarkistuskäyntejä asiakkaiden luona ja parantaa asiakkaiden turvallisuutta huomioiden heidän terveydentilansa. Toinen Oulunkaarelle tuotu toimintamalli oli Skotlannissa käytössä oleva videopuhelimen välityksellä tapahtuva etäkuntoutus. Pilottiryhmä Utajärven ja Vaalan ikäihmisiä kokoontui kaksikymmentä kertaa ohjattuun jumppatuoki- oon. Fysioterapeutin vetämän ryhmän fyysinen toimintakyky testattiin ennen ja jälkeen kuntoutusjakson. Testien mukaan kaikkien osallistujien toimintakyky parani. Saman videopuhelinkaluston kautta ikäihmiset saattoivat osallistua muihinkin sosiaalisiin tilanteisiin, esimerkiksi seurakunnan järjestämiin etähartauksiin. Pilottiryhmän jälkeen etäjumppaa on vetänyt Vaalan kunnan liikunnanohjaaja. Hankkeessa testattuja videovälitteisiä palveluja otetaan käyttöön kaikissa jäsenkunnissa. Vastaavasti Pohjois-Irlanti alkoi soveltaa Oulunkaarella käytössä olevaa diabeteslääkärin etäkonsultaation toimintamallia, jossa asiakas saa diabeteslääkärin asiantuntijapalvelut käyttöönsä omalle terveysasemalleen videon välityksellä. Hankkeen kuusi osallistujamaata toteutti yhteensä kymmenen pilottiprojektia, joiden teemoja olivat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito. Projektin tavoite oli ottaa käyttöön etälääketieteen ratkaisuja harvaan asutuilla alueilla ja samalla vähentää kuljetuskustannuksia, pienentää hiilijalanjälkeä ja valmistautua ikärakenteen tuomiin haasteisiin. Tarkoitus oli tuottaa julkisen sektorin, tutkimusyhteisöjen ja yrityselämän yhteistyönä innovatiivisia terveydenhuollon ratkaisuja sekä levittää parhaita käytäntöjä muihin maihin. Oulunkaaren Omahoito-palvelu toimi projektissa esimerkkinä terveydenhuollon sähköisten asiointipalveluiden tuottamisesta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 2,3 miljoonaa euroa, josta Oulunkaaren osaprojektin toteutuneet kustannukset olivat euroa. Toteutusaika: Rahoittaja: Northern Periphery Programme.

14 Puhelintyöskentely on yksi haastavimmista työtehtävistäni. Joskus on todella vaikeaa tehdä hoidontarpeenarviota puhelimessa, ja silloin pyydänkin asiakkaan tulemaan paikan päälle, Pudasjärven vastaanoton sairaanhoitaja Leena Lehtoaho toteaa. Vastaanotto toimii sujuvasti Vastaanotolla oli viime vuoden alussa vielä jonokirjat kiireettömille vastaanotoille ja jonossa noin sata potilasta. Ajanvarauskirja lääkäreille on muutettu siten, että päivystysvastaanottojen määrää on vähennetty, kiireellisiä ja kiireettömiä käyntejä lisätty ja kirjoja on pyritty pitämään auki kuukausi eteenpäin. Lääkärin vastaanottojonoa ei ole ollut kevään 2014 jälkeen, ja potilaat ovat tyytyväisempiä kun saavat tietää ajan heti yhteyttä ottaessaan. Hoitajien vastaanottotoimintaa on tehostettu ja hoitajien kontrollivastaanottoja sydänpotilaille on aloitettu uudestaan. Potilaspuhelujen ruuhka-aikana on useampi hoitaja linjoilla, mikä on parantanut puhelinpalvelua. Simon vastaanotto Sydänhoitajan vastaanotto aloitti Syksyllä vastaanoton sairaanhoitaja kävi perehtymässä Oysin sydänpolilla sydänhoitajan vastaanottotoimintaan ja sai perehdytystä sydäntapahtumapotilaiden hoitoon. Heti sen jälkeen otimme käytäntöön uuden toimintamallin, sydänhoitajan vastanoton. Joka keskiviikko on sydänhoitajalla vastaanottopäivä. Potilaat ohjautuvat vastaanotolle joko lääkärin kautta, hoidontarpeenarvioinnin kautta tai suoraan Oysista sydäntapahtuman jälkeen. Jo nyt olemme saaneet toiminnasta kiitosta, potilaat ovat tyytyväisiä. Kipsauksen ammattilaisia oppisopimuksella Loppu vuodesta kaksi sairaanhoitajaa lähti oppisopimuskoulutukseen suorittamaan kipsauksen ammattitutkintoa. Tämä vahvistaa meidän osaamista kovasti, sillä meillä on oma röntgen ja murtumapotilaita käy paljon kipsien vaihdossa ja kontrolleissa meillä, koska Oysiin on pitkä matka. Koulutus on edennyt erinomaisesti. Pudasjärven vastaanotto

15 Ii sai oman liikuntaohjaajan - Hyvinvointikertomuksen indikaattorit vakuuttivat rahoittajan > TerPS II > erityisryhmien asumispalveluvastaava Satu Turkka Iin kunta sai Aluehallintovirastolta euron tuen oman liikuntaneuvojan palkkaamiseen. Iin Hyte-työryhmän sihteeri Riitta Räinä uskoo, että hakemukseen liitetyt hyvinvointikertomuksen indikaattorit vakuuttivat rahoittajan. Iiläiset jäävät eläkkeelle jo keskimäärin 56-vuotiaina. Lisäksi muun muassa mielenterveysongelmien, sydän- ja verisuonitautien ja liikuntaelinsairauksien punaista näyttävät indikaattorit tukivat ajatusta kunnan omasta liikuntaneuvojasta. Tavoite on saada erityisesti sohvalla viihtyvät työikäiset kuntalaiset liikkumaan ja voimaan paremmin. Fyysisen terveyden kohentumisella odotetaan olevan vaikutuksia myös muuhun aktiivisuuteen, ja taustalla onkin lisäksi toive kunnan korkean työttömyysprosentin laskemisesta. Tarkoitus on, että mukaan lähtemiseen ei ole kynnystä vaan liikuntahetket sopivat kaikille, vaikka lähtötaso olisi nolla. Neuvojan voi tilata myös kotiinsa tai itse järjestettyyn tapahtumaan. - Esimerkiksi sukulaisporukalla voi ensin valmistaa yhdessä salaatin, keskustella terveellisestä ruuasta ja lopuksi jumpata ohjaajan opastuksella, tapahtuma- ja hankesuunnittelijana Iin liikunta- ja kulttuuripalveluita järjestävässä Ii Instituutissa työskentelevä Räinä kertoo. Liikuntaneuvojan palvelut ovat kuntalaisille ilmaisia. AVI:n Aikuisten terveyttä edistävä liikunta -hankkeen rahoituksen loputtua toiminta jatkuu pysyvästi kunnan omalla rahoituksella. Lisäksi liikuntastrategia linjaa palveluiden kehittämistä tulevina vuosina. Poikkihallinnolliset hyvinvointityöryhmät toimivat Iin lisäksi aktiivisesti kaikissa muissakin Oulunkaaren kunnissa. TerPS II -hankkeen aikana hyvinvointikertomus on valmistunut jo neljässä kunnassa ja yhdessä työ on aktiivisesti käynnissä. Hyvinvointikertomuksien kuntakohtaiset tavoitteet, joilla on vaikutusta Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaan, on nostettu osaksi Oulunkaaren ja kuntien välisiä järjestämissopimuksia. Riitta Muhonen Liikuntaneuvoja vetää muun muassa keppijumppia, yhteiskävelyjä ja erilaisia koko perheen liikuntatapahtumia.

16 Vanhuspalvelujen kehittäminen Suunta on kotia kohti > vanhuspalvelujohtaja Matti Vähäkuopus Vanhuspalvelujen keskeinen tavoite Oulunkaarella ja valtakunnallisesti on ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen. Tähän tarvitaan uusia toimintamalleja ja työkaluja. Oulunkaarella on otettu käyttöön uutena palvelumuotona ikäihmisten perhehoito, josta on tullut hyvää palautetta sekä asiakkailta että kuntalaisilta. Haluamme tarjota monipuolisia palveluja ikäihmisten kotiin yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan ja toimijoiden kanssa. Esimerkiksi kuntouttavaa päivätoimintaa on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Arjen turvan lisäämisessä avainsanoja ovat muun muassa sähköiset palvelut sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kuten muillakin palvelualoilla, myös vanhuspalveluissa etäasioinnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen on tärkeää. Muun muassa Omahoito, mobiilikotihoito ja tablet-tietokoneiden hyödyntäminen tarjoavat uusia työkaluja asiakkaiden hyvinvointiin ja työntekijöiden kiireen kesytykseen.

17 .. Ohjausta ja neuvontaa ikäihmisille > SenioriKaste ja Ikäihminen toimijana > Hanna Siltakoski Senioripiste Ikäihmiset saavat ohjausta ja neuvoja arjen pulmiin Oulunkaaren alueella monilla eri tavoilla. Ikääntyneiden huoli kuullaan puhelimitse, kasvotusten tai sähköisesti Omahoidon kautta. Usein ikääntymiseen liittyvät asiat huolettavat sekä ikäihmisiä itseään että heidän omaisiaan. Apua ja ohjausta tilanteisiin antavat Oulunkaaren koulutetut työntekijät. Ikääntynyt ei aina tarvitse kotihoidon palvelua, vaan joskus apu esimerkiksi yksinäisyyteen löytyy paikallisesta kerhosta tai päivätoiminnasta. Ikäihmisten tai omaisten kysymyksiin ja tarpeisiin pyritään löytämään paras mahdollinen vaihtoehto kunnan, järjestöjen, yksityisten yrittäjien tai Oulunkaaren toiminnasta. Oulunkaaren tarjoamat ohjaus- ja neuvontapalvelut ikäihmisille ovat ilmaisia. Ikääntyneillä on paikkakuntakohtaisesti yksi paikka, henkilö ja puhelinnumero, joiden kautta he saavat tarvitsemansa avun keskitetysti. Myös omaiset voivat ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa. Oulunkaari on julkaissut kaikilla palvelualueilla ikäihmisten palveluoppaat, joita on saatavilla kirjastoista, kunnantaloilta, kotihoidosta sekä sähköisesti kuntayhtymän nettisivuilta. Palveluoppaat sisältävät runsaasti tietoa eri toimijoista oman kunnan alueella. Oulunkaari tarjoaa 75 vuotta täyttäville ikäihmisille hyvinvointitarkastukset, joihin kutsutaan henkilökohtaisilla kirjeillä. Myös 80 vuotta täyttäville tarjotaan hyvinvointia tukeva kotikäynti, jolloin ikäihminen voi halutessaan kutsua ammattilaisen keskustelemaan hyvinvoinnistaan omaan kotiinsa. Hyvinvointitarkastukset ja kotikäynnit tukevat ikäihmisen kotona asumista. Kuntakohtaiset SenioriPisteet Omahoito Kuntakohtaiset ohjausja neuvontanumerot Kuntakohtaiset palveluoppaat Hyvinvointitarkastukset 75-vuotiaille kutsuttuna Hyvinvointia tukevat kotikäynnit 80-vuotiaille kutsuttuna

18 Työhyvinvoinnin kehittämisen ja ylläpitämisen malli muotoutuu > Voimaa vanhuspalveluihin > projektipäällikkö Sanna Juutinen Voimaa-porukka on testannut viime syyskuusta alkaen erilaisia työhyvinvointia ylläpitäviä ja kehittäviä menetelmiä. Porukkaan kuuluu kaksikymmentä kotihoidon työntekijää, joista 15 on Pudasjärveltä ja viisi Vaalasta. Osallistujille on määritelty yhteistyössä työterveyshuollon kanssa henkilökohtaiset hyvinvointipolut, joita he seuraavat. Polku voi olla esimerkiksi ravitsemukseen tai liikuntaan keskittyvä. Jokainen porukan jäsen on saanut käyttöönsä älypuhelimen, jolla hän muun muassa merkitsee liikuntasuorituksensa HeiaHeiaan, eli puhelimen sovellukseen, jolla voi mitata ja jakaa päivittäistä liikkumistaan. Älypuhelimella on myös kätevä vaihtaa kuulumisia Facebookiin luodussa Voimaa-porukan omassa ryhmässä. Porukan jäsenet ovat tavanneet toisiaan koko ryhmän yhteisissä ja paikkakunnittaisissa tapaamisissa, osallistuneet työnantajan tarjoamille liikuntatunneille ja käyttäneet aktiivisuusrannekkeita ja sykemittareita hyvinvoinnin seurantaan. Hyvinvointipolkujen mukaisesti osa porukasta on saanut ravitsemusterapeutin neuvontaa tai tiimikoulutusta. Omaehtoinen työhyvinvoinnin ylläpitäminen on erityisen tärkeää, ja siihen liittyen Voimaa-porukka muun muassa kokeilee osittain työajalla tapahtuvaa liikuntaa kuukauden ajan. Useiden tiimin jäsenten hyvinvointi on jo parantunut. Monet ovat innostuneet esimerkiksi henkilökohtaisesta valmennuksesta ja saaneet sitä kautta parannettua lihaskuntoaan. Loppukeväällä arvioimme, miten toiminta on vaikuttanut ryhmäläisten hyvinvointiin. Silloin myös määrittelemme Oulunkaaren uuden työhyvinvointimallin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Voimaa-porukka sai naurujoogasta hyvän startin pilotin aloittamiseen.

19 Iin hoivaosastolla uusi asiakas tutustuu työntekijöihin ja talon tapoihin tupaantuliaisissaan. Hyvät käytännöt jakoon > Hyve-johtamisen kartta > projektipäällikkö Sanna Juutinen Oulunkaaren intranetissä on hyvien käytäntöjen pankki, johon on kerätty konkreettisia asioita vanhuspalveluyksiköiden toimintojen kehittämiseen. Jokainen työntekijä ja esimies voi jakaa oman työyksikkönsä hyvät käytännöt muille ja myös löytää uusia käytäntöjä ja oivalluksia muiden yksiköiden käytännöistä sovellettavaksi omaan työhönsä. Myös perhe- ja terveyspalvelut voivat hyödyntää monia käytäntöjä. Hyvien käytäntöjen keräämistä ja hyödyntämistä jatketaan ja pankki laajenee koskemaan kaikkia Oulunkaaren palvelualoja. Jatkossa palvelualojen johtoryhmät tuovat omat uudet hyvät käytäntönsä pankkiin puolivuosittain. Lisäksi henkilöstölehdessä alkaa ilmestyä hyvien käytäntöjen palsta, jossa työntekijät haastavat toisiaan jakamaan hyväksi kokemiaan työvälineitä ja toimintatapoja. Hyvät käytännöt on jaettu kolmeen eri koriin: asiakasprosessit ja arjen sujuvuus, henkilöstö työyhteisön hyvinvoinnin kehittäjänä ja kuntouttava asiakastyö. Mobiilikotihoidon myötä hoitajalla on enemmän aikaa asiakkaalle Kotihoidon sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön kevään aikana kaikissa Oulunkaaren kunnissa. Mobiilikotihoidon myötä työntekijällä on enemmän aikaa asiakkaan luona. Työntekijä voi esimerkiksi tehdä kirjaukset kännykän tai tabletin välityksellä asiakkaan kotona. Kokemusten mukaan työntekijät, jotka käyttävät mobiilikotihoitoa, tuntevat olonsa vähemmän kiireisiksi. Oulunkaaren vanhuspalvelut Asiakkaan tupaantuliaiset asumis- ja hoivayksikössä Kun asiakas muuttaa asumis- tai hoivayksikköön, asiakas, omaiset, omahoitaja ja palveluesimies kokoontuvat yhteen käymään läpi käytännön asioita, tutustumaan toisiinsa ja keskustelemaan asiakkaan tottumuksista. Lisäksi palveluesimies kertoo Oulunkaaren kuntayhtymästä. Myöhemmin yhteydenpito on helpompaa, kun osapuolet tuntevat toisensa ja asioista on keskusteltu. Suunnitelmalliset henkilöstöpalaverit Kaksituntinen henkilöstöpalaveri on kerran kolmessa viikossa. Palaveriin osallistuvat myös sijaiset. Vapaapäivänä osallistuva saa ottaa kuluneen ajan takaisin työajastaan. Jokainen voi merkitä palaverivihkoon asioita, joita haluaa käsiteltävän. Palavereissa käsitellään omaan toimintaan liittyviä asioita, sovitaan yhteisistä käytännöistä ja kerrotaan Oulunkaaren yleisistä asioista. Tarpeen mukaan mukana on asiantuntijoita, esimerkiksi työterveyshuollon tai teknisen toimen edustajia, henkilöstöpäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu. Ikäihmisten päivätoiminta on entistä kuntouttavampaa Ikäihmisten päivätoiminnan sisältöä on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden kanssa entistä kuntouttavammaksi. Samalla on otettu käyttöön uusi työkalu, jolla seurataan asiakkaiden toimintakyvyn kehitystä. Oulunkaaren vanhuspalvelut

20 Huolenpitoa kodissa ikäihmisten perhehoito > SenioriKaste > projektipäällikkö Hanna Siltakoski Perhehoito antaa ikääntyneelle mahdollisuuden asua kodissa, perheenjäsenenä, vaikka kunto tai muisti alkaa heikentyä. Perhehoito on kotihoitoa turvallisempi ja hoivahoitoa pehmeämpi vaihtoehto esimerkiksi muistisairaalle vanhukselle. Koulutetut perhehoitajat antavat ikääntyneelle kodissa asumisen mahdollisuuden pysyvästi, muutaman päivän vierailun tai vaikka päivän ajaksi. Oulunkaaren ensimmäiset ikäihmisten perhehoitajat ovat aloittaneet toiminnan Iissä, Utajärvellä ja Pudasjärvellä. Perhehoidossa on pitkäaikaisia asiakkaita sekä lyhyemmillä vierailuilla olevia ikääntyneitä. Oulunkaarella valmennettiin viime syksyn aikana kaikkiaan 13 perhehoitajaa. Perhehoitajat ovat hyvin innostuneita uudesta ja rohkeasta mahdollisuudesta avata oman kodin ovet tuntemattomalle ikääntyneelle ja ottaa hänet perheen jäseneksi. Oulunkaarella pidetään perhehoitoa hyvänä vaihtoehtona huolehtia ikääntyneistä, jotka eivät enää pärjää omassa kodissaan. Tulevien vuosien aikana onkin tavoitteena valmentaa lisää perhehoitajia sekä vakiinnuttaa perhehoito osaksi vanhuspalveluita. Oulunkaaren perhehoito sai positiivista valtakunnallista julkisuutta, kun MTV3:n uutiset vieraili Yli-Olhavassa perhehoitajan luona.

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIEN KUVAAMISEN MERKITYS Kuvaa organisaation toiminnan ja toimintatavat Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista Auttaa havaitsemaan prosessien vahvuudet, ongelmakohdat ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot