LAPSI MONISSA KÄSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSI MONISSA KÄSISSÄ"

Transkriptio

1 Anna Hartikainen, Jenni Torni, Minna Tuomainen LAPSI MONISSA KÄSISSÄ A D / H D - L A P S E N H O I T O P O L U N K U V A U S I T Ä I S E N S A V O N L I N N A N A L U E E L L A Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Lokakuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Anna Hartikainen, Jenni Torni, Minna Tuomainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja amk Nimeke Lapsi monissa käsissä, AD/HD-lapsen hoitopolun kuvaus Itäisen Savonlinnan alueella. Tiivistelmä Opinnäytetyön päätarkoituksena oli muodostaa ehdotus AD/HD-lapsen hoitopoluksi Itäisen Savonlinnan alueella, ammattihenkilöiden näkökulmasta. Opinnäytetyön keskeiset teemat olivat AD/HD-lapsen hoitopolku, yhteistyö, tiedonkulku ja hoitopolun kehittäminen. Opinnäytetyön tuloksena saatiin prosessikuvauksen avulla ehdotus AD/HD-lapsen hoitopolusta, josta Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän on tarkoitus muodostaa AD/HD-lapsen hoitomalli Savonlinnan alueelle. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta ja aineistoa kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksen kohdejoukko oli AD/HD-lasten kanssa työskentelevät ammattihenkilöt. Haastattelimme 9 varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää. Tutkimustulokset analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia. Merkittävimpiä tuloksia AD/HD-lapsen hoitopolussa oli resurssien riittämättömyys. Resursseja olisi lisättävä ja ne tulisi kohdistaa oikein jokaisella hoitopolun osa-alueella. Opinnäytetyön tulokset osoittivat AD/HD-lapsen hoitopolun kehittämisen lähtökohtana olevan tiedon ja koulutuksen lisääminen lapsen kanssa toimiville ammattihenkilöille. Hoitopolun toimijoiden tulisi tietää enemmän toistensa työstä ja pyrittävä tehokkaammin moniammatillisuuteen. Tiedonkulkua tulisi kaikin puolin kehittää sujuvammaksi ja eri organisaatioiden rajat ylittäväksi. Tarpeellisiksi nähtiin ammattikuntien sisäiset, ammattikuntien väliset sekä eri organisaatioiden väliset yhteistyöpalaverit. Hoitopolusta puuttui selkeä toimintamalli, jolla yhtenäistettäisiin hoitokäytäntöjä, yhteistyötä ja tiedonkulkua. Tulosten perusteella terveydenhoitajan rooli on hoitopolussa merkittävä. Hän on tärkeä yhteyshenkilö eri organisaatioiden välillä. Salassapito aiheutti ongelmia tiedonkulussa eri organisaatioiden välillä. Salassapito saatettiin ymmärtää tai tulkita väärin, minkä vuoksi osassa tapauksista tieto jäi lähettämättä eteenpäin. Savonlinnan alueella ei ole aiemmin tehty vastaavanlaista tutkimusta, joten opinnäytetyö kokonaisuudessaan toimii tarpeellisena välineenä Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymälle, heidän kehittäessään AD/HD-lapsen hoitomallia. Opinnäytetyö toi näkyväksi ehdotuksen hoitopoluksi, jonka pohjalta hoitomallia lähdetään kehittämään. Opinnäytetyö antaa uusia näkökulmia moniammatillisen yhteistyön merkityksestä hoitopolun toimivuutta ajatellen. Asiasanat (avainsanat) AD/HD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, tarkkaavuus, impulsiivisuus, ylivilkkaus, hoitopolku, moniammatillinen yhteistyö, päiväkoti, lastenneuvola, peruskoulu, kouluterveydenhuolto Sivumäärä Kieli URN 77 s. + liitt. 13 suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Sirkka Erämaa Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Anna Hartikainen, Jenni Torni, Minna Tuomainen Degree programme and option Degree programme in nursing Nursing Name of the bachelor s thesis Child in many hands The description of an AD/HD-child s treatment path in the area of eastern Savonlinna Abstract The aim of this dissertation work is to explain and visualize an AD/HD-child s treatment path in the area of eastern Savonlinna. The dissertation work has been done from the professionals point of view, who work with AD/HD-children. The central themes of our work were an AD/HD-child s treatment path, cooperation, communication and development of treatment path. Using process description we made a suggestion for an AD/HD-child s treatment path. On the basis of our work Savonlinna Basic Health Care Joint Municipal Board is going to form an AD/HD-child s care model to be used in Savonlinna area. Our research was qualitative and the material was collected using theme interviews. The subject group were professionals who work with AD/HD-children. We interviewed 9 professionals from the fields of early childhood education, basic education, social services and health care. The research results were analysed by using content analysis. The most significant result was the lack of resources concerning an AD/HD-child s treatment path. There should be more resources in every sector of an AD/HD-child s treatment path and they should be aimed correctly. The results also showed that the starting point when developing an AD/HD-child s treatment path is to increase knowledge and education among professionals. Professionals should know more about each other s job descriptions and aim at multiprofessiol cooperation. Communication should be developed to be more fluent and exceed separate organisations borders. Cooperation meetings inside one profession, between professions and between separate organisations were seen significant. A clear treatment model is missing from treatment path; it would standardize treatment practises, co-operation and communication in treatment path. Our results showed the importance of public health nurses role in treatment path. Public health nurse is an important link between separate organisations. Professional secrecy caused problems in communication between separate organisations. Professional secrecy could be misunderstood or misinterpreted and in some cases the information was not sent forward. Information didn t move as the research sources were hoping. Information was pointed at wrong professionals or parents were responsible of taking care of data transmission. The entire dissertation work can be used as a useful tool in Savonlinna Basic Healthcare Joint Municipal Board when they develop an AD/HD-child s care model. The dissertation work visualized a suggestion of treatment path making it easier to start developing a care model. The dissertation work gave new viewpoints of the meaning of multiprofessional work when considering the functioning of the treatment path. Subject headings, (keywords) AD/HD (attention deficit hyperactivity disorder), attention, impulsivity, hyperactivity, treatment path, multiprofessional work, day-care, children s clinic, primary school, school healthcare Pages Language URN 77 + liit. 13 Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Sirkka Erämaa Bachelor s thesis assigned by Savonlinna Basic Healthcare Joint Municipal Board

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AD/HD ELI TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ AD/HD-oireyhtymän diagnosoinnin kehittyminen Tarkkaavuus Ylivilkkaus ja impulsiivisuus AD/HD-LAPSEN OIREET Oireet leikki-iässä Oireet kouluiässä AD/HD-LAPSEN HOITO JA KUNTOUTUS MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ JA SALASSAPITOVELVOLLISUUS HOITOPOLUN ORGANISAATIOT ITÄISEN SAVONLINNAN ALUEELLA Lastenneuvola Päiväkoti Peruskoulu Erityisopetus Oppilashuolto Kouluterveydenhuolto TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUSAINEISTON HANKINTA Tutkimustulosten analysointi TULOKSET Ammattihenkilöiden rooli AD/HD-lapsen hoitopolussa AD/HD-lapsen hoitopolun vahvuudet ja ongelmat Yhteistyöverkosto Yhteistyö Tiedonkulku AD/HD-lapsen hoitopolun nykytilanne ja sen kehittäminen EHDOTUS AD/HD-LAPSEN HOITOPOLUKSI TULOSTEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Jatkotutkimusaiheet Tutkimusmenetelmän ja tutkimuksen luotettavuus OPINNÄYTETYÖNTEKIJÖIDEN OPPIMISPROSESSI... 66

5 LÄHTEET LIITTEET 2

6 3 1 JOHDANTO AD/HD:n katsottiin pitkään olevan oireyhtymä, joka iän ja kehityksen myötä paranee itsestään. AD/HD-tutkimuksen edistyessä huomattiin oireita olevan myös aikuisiässä, mutta ilmenemismuodot ja vaikeusaste vaihtelevat. (Michelsson ym. 2003, 32.) AD/HD on yhteiskunnassamme, mediassa ja jopa tavallisessa arkikeskustelussa noussut ilmiöksi, joka herättää huomiota. Tutkimuksen myötä on tiedostettu olemassa oleva oireyhtymä, joka selittää lapsen ongelmat opiskelussa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä ilman, että häntä leimataan laiskaksi tai häiriköksi. Tältä pohjalta yhteiskunnassa on alettu käydä keskustelua lasten ongelmien varhaisesta havaitsemisesta ja niihin puuttumisesta. Ongelmien varhaisella puuttumisella tai puuttumatta jättämisellä on pitkälle kantavia seurauksia yksilölle itselleen, hänen läheisilleen sekä myös yhteiskunnalle. Tämän vuoksi valitsemamme aihe on merkityksellinen lapselle, hänen kanssaan työskenteleville ammattihenkilöille sekä meille tulevina terveydenhuollon ammattilaisina. Opinnäytetyön päätarkoituksena oli muodostaa ehdotus AD/HD-lapsen hoitopoluksi Itäisen Savonlinnan alueella, ammattihenkilöiden näkökulmasta. Tähän pääsimme selvittämällä ja saamalla näkyväksi, AD/HD-lapsen hoitopolun nykytilanteen Itäisen Savonlinnan alueella. Nykytilanteen pohjalta muodostimme ehdotuksen AD/HDlapsen hoitopolusta. Opinnäytetyön tuloksena syntyneestä ehdotuksesta on Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän tarkoitus kehittää sitä palveleva hoitomalli moniammatillisen yhteistyön pohjaksi. Aiheesta keskustellaan nykyään paljon, mutta omassa koulutuksessamme aihetta käsitellään erittäin vähän. Tulevina terveydenhuollon ammattilaisina kohtaamme työssämme AD/HD-lapsia, -nuoria ja -aikuisia, joten opinnäytetyöstä ja sen tuomasta lisätiedosta on meille hyötyä tulevaisuudessa. Opinnäytetyö on osa Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän Hyvä työelämä-projektia. Projektin tarkoituksena on yhtenäistää perusterveydenhuollon hoitokäytäntöjä sekä kehittää näin toimintaa tehokkaammaksi ja työhenkilöstöä vähemmän rasittavaksi. Työhyvinvointi-ryhmän (Tyhy) tarkoituksena on muodostaa hoitomalleja käytäntöön projektin tuloksena. Tyhy-ryhmän koollekutsujana toimii Matti Pihkala ja hankekoordinaattorina Tuula Issakainen. (Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä 2004, 4-5.) Toimimme yhdessä Tyhy-ryhmän, Savonlinnan koulutoimen sekä perusterveydenhuollon oppilashuoltoyhteistyötyöryhmän kanssa. Oppilashuolto-

7 4 yhteistyötyöryhmän tarkoituksena on käynnistää keskustelu ja yhteistyö peruskoulujen ja lukioiden oppilashuollon kehittämiseksi. Useat eri tahot ovat ilmaisseet tarpeensa yhteistyön ja työnjaon selkiyttämisestä. Ryhmän tavoitteena on kuvata oppilashuolto saumattomana kokonaisuutena. Savonlinnan koulutoimen ja perusterveydenhuollon oppilashuoltoyhteistyö työryhmän koulutuskoordinaattori on Tommi Tikka. (Liite 1.) Meillä ei ollut juurikaan aiempaa tietoa AD/HD:sta, joten teimme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen (liite 2.) ennen tutkimuksen aloittamista. Kirjallisuuskatsauksessa etsimme tutkimuksia, jotka liittyivät aiheeseemme ja antoivat uusia näkökulmia. Tutkimuksia oli vaikea löytää erityisesti terveydenhuollon alalta, suurin osa niistä käsitteli erityislasta perusopetuksessa. Etsimme tutkimuksia mahdollisimman laaja-alaisesti koskien AD/HD-lasta, moniammatillista yhteistyötä ja hoitopolkua. Löysimme muutamia kehittämisprojekteja, joissa oli tarkoituksena edistää ja kehittää eri organisaatioiden välistä yhteistyötä AD/HD-lapsen kohdalla. Opinnäytetyö oli osa erityislapsen hoitopolun kuvausta, joka kuuluu uusien hoito- ja toimintamallien kehittämiseen. Opinnäytetyön tuloksena muodostui ehdotus AD/HDlapsen hoitopoluksi, joka perustuu teemahaastattelujen pohjalta saatuihin tuloksiin. Tässä opinnäytetyössä perustana toimivat AD/HD-lapsen kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden ajatukset ja kokemukset tästä aiheesta. Haastattelimme heitä ja luotamme heihin tämän aihealueen parhaina asiantuntijoina. Heidän ajatuksistaan syntyi myös opinnäytetyön nimi "lapsi monissa käsissä". Eräs haastateltavista halusi kuvata ilmaisulla AD/HD-lapsen kulkua hoitopolussa asiantuntijalta toiselle. Opinnäytetyön tilaaja (perusterveydenhuollon kuntayhtymä) antoi meille opinnäytetyöntekijöinä vapaat kädet, tuloksiin perustuen, muodostaa ja nostaa esille toimivimman AD/HDlapsen hoitopolun. Haastateltavat kertoivat, mitkä asiat toimivat vahvuuksina ja mitä olisi kehitettävä AD/HD-lapsen hoitopolussa. Vertailua tehdessämme, huomasimme selvästi haastatteluissa ilmenevät yhteneväisyydet ja eroavaisuudet, joiden pohjalta muodostimme toimivimman mallin. Opinnäytetyömme pohjalta ilmeni ammattihenkilöiden tarve saada tulevaisuudessa ajantasaista tietoa sekä lisäkoulutusta AD/HD:sta. AD/HD-diagnostiikka on parantunut ja varmentunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattihenkilöstön ja vanhempien valmiudet erottaa AD/HD-lapsen oireet ovat parantuneet. Nykyään pysty-

8 5 tään aiempaa nopeammin ja tehokkaammin ohjaamaan AD/HD-lapsi yksilöllisen ja kehitystä tukevan hoidon piiriin. Opinnäytetyömme toi esille selkeitä kehittämiskohteita AD/HD-lapsen hoitopolussa. Savonlinnan kaupunki on tehnyt päätöksen lasten päivähoidon siirtämisestä organisatorisesti sosiaalitoimesta sivistystoimialan ja koulutuslautakunnan alaisuuteen. Yhdistymistä valmistellaan niin, että se tapahtuisi alkaen. (Tikka,2006.) Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimiessa näin saman organisaation alaisuudessa voidaan ajatella monien yhteistyön ja tiedonsiirron ongelmien väistyvän. Opinnäytetyön tuloksena saadusta hoitopolun ehdotuksesta on hyötyä tämän uuden organisaation sekä perusterveydenhuollon yhteistyön sujuvuudelle. Tulevaisuudessa onkin tärkeää kiinnittää huomiota terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen hyödyntämiseen AD/HD-lapsen hoitopolussa. 2 AD/HD ELI TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä, AD/HD:ta on kolmea eri muotoa: AD/HD, jossa pääasiallisena ongelmana on tarkkaavaisuushäiriö, AD/HD, jossa pääasiallisina ongelmina ovat ylivilkkaus ja impulsiivisuus, sekä AD/HD, jossa todetaan kaikki nämä oireet. AD/HD, jossa kaikki oireet esiintyvät, vastaa hyperkineettistä häiriötä. Vinoviiva AD:n (tarkkaavaisuushäiriö) ja HD:n (ylivilkkaushäiriö) välillä tarkoittaa, että oireet voivat esiintyä erikseen. (Michelsson ym. 2004, 18-19; Michelsson ym. 2003, 17-21; Michelsson 2002, 13.) AD/HD:ta eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä pidetään neuropsykiatrisena ja neurobiologisena oireyhtymänä, koska käyttäytymishäiriöiden katsotaan johtuvan neurologisista ja biologisista syistä. AD/HD:hen kuuluu tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Osalla lapsista voi olla vain tarkkaavaisuuden ylläpitämisen ongelmia tai vain impulsiivisuutta ja ylivilkkautta tai näiden yhdistelmää. (Michelsson ym. 2004, 18.) AD/HD on yksi yleisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia. Arviolta n. 3-5 prosentilla kouluikäisistä lapsista on AD/HD. (Voutilainen ym. 2004, 2672; Michelsson 2002, 8.) Nykytutkimusten mukaan AD/HD on n. 3-6 kertaa yleisempää pojilla kuin tytöillä, ja tytöillä AD/HD ilmenee enemmän tarkkaavuuden ongelmina. (Voutilainen ym. 2004, 2672.) AD/HD:n on katsottu n prosentilla johtuvan

9 6 perinnöllisistä syistä. Muita syitä ovat raskauden aikaiset tekijät (virustaudit, äidin runsas tupakan poltto tai alkoholin käyttö), synnytysvauriot, aivojen kehityspoikkeamat, keskushermostoon vaikuttavat sairaudet ja kromosomipoikkeavuudet. (Sillanpää ym. 2004, ; Voutilainen ym. 2004, ; Michelsson ym. 2003, 23-25; Michelsson 2002, 8-9.) Tutkimuksissa AD/HD:n on todettu johtuvan hermoratojen vajaatoiminnasta. Oireiden taustalta on löydetty dopamiini- ja noradrenaliinijärjestelmän epätasapainoa. Solujen välissä olevat välittäjäaineet (dopamiini, noradrenaliini ja serotoniini) edesauttavat impulssin siirtymistä hermosolusta toiseen. Nämä aineet joko kiihottavat tai estävät hermojen impulsseja. (Michelsson ym. 2004, 20; Sillanpää ym. 2004, 252; Voutilainen ym. 2004, 2674.) Kaikkia tekijöitä AD/HD:n syntyyn ei tunneta, eikä syitä aina pystytä selvittämään. Ympäristötekijät, ravintoaineet ja ympäristömyrkyt (erilaiset negatiiviset tekijät lähiympäristössä) eivät aiheuta AD/HD:ta mutta voivat pahentaa jo olemassa olevia oireita. Niiden vaikutuksista on kuitenkin toistaiseksi vain vähän tietoa. (Sillanpää ym. 2004, ; Voutilainen ym. 2004, ; Michelsson ym. 2003, 23-25; Michelsson 2002, 8-9.) 2.1 AD/HD-oireyhtymän diagnosoinnin kehittyminen Ensimmäinen lääketieteellinen havainto keskittymättömistä, impulsiivisista, ylivilkkaista ja aggressiivisista lapsista on vuodelta Monet heistä olisivat tänä päivänä saaneet AD/HD-diagnoosin. Oireiden katsottiin johtuvan jonkinlaisesta aivovammasta. Niiden perimmäinen syy selitettiin motivaation puutteella, huonolla kasvatuksella ja tottelemattomuudella. (Michelsson ym. 2003, ) Vuosina lapsilla esiintyneen laajan influenssaepidemian, ns. espanjantaudin, seurauksena tilaa alettiin nimittää lieväksi aivovaurioksi (minimal brain damage). Oireina olivat ylivilkkaus, impulsiivisuus, voimakkaat tunneilmaisut sekä erilaiset kognitiiviset ja hahmottamisen häiriöt luvulla ilmestyneissä julkaisuissa kiinnitettiin huomiota ylivilkkausoireyhtymään, johon kuului keskittymisvaikeuksia, impulsiivisuutta ja tarkkaavaisuuden ongelmia. Lisäksi ongelmiin kuuluivat raivokohtaukset ja huono koulumenestys. (Michelsson ym. 2003, 14.) Lievä aivovaurio-termiä käytettiin 1960-luvulle asti, vaikka ei pystytty osoittamaan tieteellisesti mitään aivovaurioon viittaavaa luvun lopulla oireyhtymää alettiin

10 7 nimittää lieväksi aivotoiminnan häiriöksi, MBD (minimal brain dysfunction). Kliinisen työskentelyn myötä oletettiin, että tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja oppimisvaikeudet johtuivat neurologisista eli aivotoiminnanhäiriöistä eikä ilkeydestä, laiskuudesta tai huonosta kasvatuksesta. Monet psykiatrit pitivät häiriöitä reaktioina epäsuotuisista ympäristöolosuhteista. Vuodelta 1968 olevan psykiatrisen tautiluokituksen mukaan ongelmia nimitettiin lapsuuden ylivilkkausreaktioksi. (Michelsson ym. 2003, ) MBD, lievä aivotoiminnan häiriö, tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä neurologisena oireyhtymänä, johon liittyy motoriikan, hahmottamisen ja/tai oppimisen häiriö. Oireisiin kuuluvat usein myös kielelliset erityisvaikeudet, vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä ja käyttäytymisessä. (Michelsson ym. 2004, 11.) 1970-luvulla tutkijat päättelivät, ettei oireyhtymän keskeinen oire ollutkaan ylivilkkaus vaan tarkkaavaisuushäiriö, ja näin ollen vahvistettiin oireiden liittyvän kognitiivisiin ja kehityksellisiin poikkeavuuksiin eikä psyykkisiin häiriöihin. Tarkkaavaisuushäiriöksi, ADD:ksi (attention-deficit disorder), tilaa alettiin nimittää vuonna Tämän määritelmän mukaan kyse oli joko pelkästään tarkkaavaisuushäiriöstä tai tarkkaavaisuushäiriöstä, johon liittyi ylivilkkautta. (Michelsson ym. 2003, 15.) Kansainvälisesti termi MBD jäi pois virallisesta tautiluokituksesta jo 1980-luvulla. Tilalla alettiin käyttää ADD -termiä, johon kuului tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö; muille samanaikaisesti esiintyville oireille ja ongelmille annettiin oma erillinen diagnoosi. Suomessa MBD-termi poistettiin 1995, mutta sitä käytetään nykyään yläkäsitteenä puhuttaessa lapsista, joilla on neurologisista syistä johtuvia tarkkaavaisuuden, ylivilkkauden, hahmotuksen, oppimisen, kielellisen kehityksen ja motoriikan ongelmia. (Michelsson ym. 2003, ) Mikäli tarkkaavaisuushäiriöön ei liity ylivilkkautta, käytetään edelleen termiä ADD, koska vuodelta 1980 olevan määritelmän mukaan tarkkaavaisuushäiriö harvoin esiintyy ilman ylivilkkautta. Vuonna 1987 oireyhtymä sai nimen tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, ADHD (attention-deficit hyperactivity disorder), koska usein tarkkaavaisuushäiriöön liittyy ylivilkkautta luvulla AD/HD-termiin liitettiin vinoviiva osoituksena siitä, että AD/HD on jaettu kolmeen alaryhmään sen mukaan, onko henkilöllä tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus-impulsiivisuus vai molemmat (Michelsson ym. 2003, 15-16).

11 8 Lääketieteellisessä diagnosoinnissa on kaksi eri tautiluokitusta, WHO:n kansainvälinen tautiluokitus ICD (International Classification off diseases) ja amerikkalaisen psykiatriyhdistyksen psyykkisten sairauksien luokitus DSM (Diagnostic and Statistical Manual off Mental Disorders). (Michelsson ym. 2003, 17; Michelsson 2002, 13.) Erona näissä kahdessa tautiluokituksessa on se, että ICD:ssä on tiukemmat kriteerit diagnoosia varten. AD/HD-termi tulee siis DSM-tautiluokituksesta. ICD on Suomessa ja muualla Euroopassa virallinen tautiluokitus. Se on EU:n hyväksymä. Luokituksen mukaan tilaa kutsutaan hyperkineettiseksi häiriöksi, oireyhtymänä aktiivisuus ja tarkkaavuushäiriö. Tällöin henkilöllä on sekä tarkkaavaisuushäiriö että ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. DSM on psykiatrinen tautiluokitus, johon suurin osa tieteellisen tutkimuksen tutkimusraporteista perustuu. (Michelsson ym. 2004, 18-19; Michelsson ym. 2003, 17-21; Michelsson 2002, 13.) 2.2 Tarkkaavuus Tarkkaavuudella eli huomiokyvyllä tarkoitetaan toimintaa suuntaavaa, organisoivaa ja kontrolloivaa prosessia. Tarkkaavuuteen ja vireyteen liittyy läheisesti aktiivisuuden säätely, impulssikontrolli ja toimintojen ohjaus (Sillanpää ym. 2004, 245). Liikunnalliset (motoriset) toiminnot ja kielelliset (foneemiset) taidot sekä laskennolliset (aritmeettiset) taidot ovat itsenäisiä toimintoja. Toisin kuin edellä mainitut, tarkkaavuus ei ole itsenäinen toiminto, vaan se on aina osa jotain toista toimintaa. Tarkkaavuudella ei myöskään ole itsenäistä tuotosta, vaan se ilmenee jonkin muun toiminnan tehokkuuden tai tuloksen parantumisena. (Lyytinen ym. 1997, 173.) Pienelle lapselle on tyypillistä ympäristön tai aikuisen ohjaama tahaton tarkkaavuus, johon liittyy lapsen kielen ja taitojen kehittyessä lisääntyvästi aktiivista, tahdonalaista tarkkaavuutta. Häiriöiden taustalla on käyttäytymistä säätelevän ehkäisyn vajavuus, joka johtaa puutteelliseen toiminnanohjaukseen (Sillanpää ym. 2004, ) Tarkkaavuus koostuu monista eri osioista. Tarkkaavuuden suuntaaminen on varhaisen, havaintoihin pohjautuvan tarkkaavuuden muuttumista loogisesti organisoiduksi ja aktiiviseksi tutkimiseksi. Tarkkaavuuden jakaminen on kyky käsitellä samanaikaisesti useaa eri asiaa. Esimerkiksi lapsi pystyy keskittymään opetukseen ja kirjoittamaan samanaikaisesti. Selektiivinen eli valikoiva tarkkaavuus huomioi keskeiset asiat ja sulkee pois epäolennaiset. Tämä tarkoittaa, että lapsi pystyy keskittymään tunnilla

12 9 opetukseen eikä kiinnitä huomioita muuhun epäolennaiseen. Tarkkaavuuden ylläpitäminen on toiminnan jatkuvuutta ja pitkäaikaisuutta eli lapsi kykenee keskittymään asiaan tarvittavan ajan. Tarkkaavuuden siirtäminen tai vaihtaminen tarkoittaa, että lapsi pystyy muuttamaan toimintatapaansa ja/tai tarkastelukohdettaan tarpeen mukaan. (Sillanpää ym. 2004, 246.) 2.3 Ylivilkkaus ja impulsiivisuus Ylivilkkaus ja levottomuus näkyvät lapsesta helposti päällepäin. Lapsi kiinnostuu nopeasti uusista tehtävistä, joita hän innokkaana alkaa tehdä, mutta jättää kuitenkin tehtävät helposti kesken. Ylivilkkaan lapsen tunteet vaihtelevat niin voimakkaasti, etteivät ne jää ympäristöltä huomaamatta. Hän saattaa suuttua nopeasti, mutta leppyy yhtä helposti. Hän osoittaa positiiviset ja negatiiviset tunteensa rajusti. (Ladonlahti ym. 1998, 129.) Ylivilkas lapsi on koko ajan äänessä ja keskeyttää muiden tekemisiä. Hän ei pysy paikoillaan tilanteen sitä vaatiessa vaan liikkuu ympäri huonetta. Lapsen ylivilkkaus vaikuttaa leikiltä, mutta tarkemmin seurattaessa huomaa käyttäytymisen olevan melko suunnitelmatonta. Lapsella on tarve liikkua, eikä hän ajattele, että liikkumisella voisi olla jokin tarkoitus. (Michelsson ym. 2004, ) Impulsiivisuus näyttää ohjaavan lapsen kaikkia toimintoja. Hän toimii ennen kuin ehtii ajatella toimintojensa seurauksia (Ladonlahti ym. 1998, ). Impulsiivinen käyttäytyminen ei ole ennalta suunniteltua, vaan se on äkillistä ja odottamatonta. Lapsi reagoi ensimmäiseen virikkeeseen eikä suunnittele vaihtoehtoisia toimintamuotoja, vaikka se ei olisi tilanteeseen sopivaa käyttäytymistä. Impulsiivinen lapsi tietää, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Hän tuntee säännöt ja ohjeet kahdenkeskisessä työskentelyssä aikuisen kanssa, mutta ryhmätilanteissa sovitut ohjeet eivät enää päde. Ympäristön häiriötekijät haittaavat impulsiivisen lapsen keskittymistä ryhmätyöskentelyyn. Lapsi ei suunnittele toimintaansa etukäteen, tästä johtuen hän ei ymmärrä tilanteen kehitystä eikä osaa korjata sitä. (Michelsson ym. 2004, 35.) Impulsiivisuus vaikeuttaa lapsen sosiaalista kanssakäymistä sekä koulutyöskentelyä. Lapsi pärjää yleensä tehtävissä, jotka tehdään nopeasti eivätkä ne vaadi paneutumista, kuten suunnittelua tai ongelmanratkaisukykyä. Impulsiivinen lapsi tekee samat virheet aina uudelleen, mikä voi turhauttaa tai ärsyttää lasta, vanhempia, luokkatovereita tai opettajia. (Michelsson ym. 2003, ) Näin ollen jotkut voivat ajatella ylivilkkau-

13 10 den ja impulsiivisuuden johtuvan AD/HD-henkilön kykenemättömyydestä hillitä käytöstapojaan, koska hän ei tee sitä, mitä hänen oli aikomus tehdä eikä mieti tekojensa seurauksia (Michelsson ym. 2003, 51). 3 AD/HD-LAPSEN OIREET AD/HD-oireyhtymän ydinoireita ovat tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulsiivisuus sekä liitännäisoireita muut samanaikaisesti esiintyvät neurologiset toiminnanhäiriöt ja psyykkiset ongelmat (Michelsson ym. 2003, 12). AD/HD-lapsista noin 70 prosentilla esiintyy muita oireita ja ongelmia, eli heillä on monimuotoinen AD/HD (Michelsson 2002, 10). Erilaisia liitännäisoireita ovat oppimisvaikeudet, motoriset ongelmat, puheen ja kielen ongelmat, muistiongelmat, hahmotushäiriöt sekä käytösongelmat. (Michelsson ym. 2004, 20.) Oppimiseen liittyviä ongelmia on noin 90 prosentilla, ja erityisiä oppimisvaikeuksia (lukihäiriö) on noin 30 prosentilla AD/HD-lapsista. Ainakin 50 prosentilla on sosiaalisen kanssakäymisen ongelmia tai tunne-elämän ongelmia. (Michelsson ym. 2004, 20.) Nämä ovat liitännäisoireita tai liitännäistauteja, koska ne eivät kuulu AD/HD:n määritelmään (Michelsson 2002, 8). AD/HD-oireyhtymän oireet ja laatu vaihtelevat yksilöllisesti. Oireet voivat joko puuttua kokonaan tai olla niin huomattavia, että ne peittävät muut samanaikaisesti esiintyvät ongelmat. Taustalla olevaa AD/HD:ta ei välttämättä huomata, koska oppimisvaikeudet, kielelliset ongelmat ja psyykkiset sairaudet voivat olla niin mittavia. (Michelsson 2002, 8.) Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutoimen asiantuntijoiden on helpompi tunnistaa tarkkaavaisuuteen, koulumotivaatioon, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia, koska ne näkyvät selvästi lapsen koulutyöskentelyssä ja muussa toiminnassa. Usein oppimisen ja kehityksen ongelmat kasaantuvat samoille lapsille, jolloin erityisvaikeuksien tunnistamisessa ammattihenkilöiden tulisi arvioida lapsen kokonaistilanne. (Palomäki- Jägerroos 2003, 55.) AD/HD-lapsella oireita on ennen seitsemän vuoden ikää. Joskus ne huomataan vasta lapsen ensimmäisinä kouluvuosina, kun ilmenee oppimisvaikeuksia tai hän ei saavuta opetuksen tavoitteita ikäkautensa edellyttämällä tavalla. Oireet voivat jatkua ja muuttua aikuisikään asti. Silloin ne voivat eriasteisesti vaikeuttaa jatko-opintoja tai haitata

14 11 työelämää. Kyseessä on krooninen tila, jonka oireet jatkuvat lapsuudesta kouluvuosien läpi aikuisikään asti. Iän myötä oireet voivat kuitenkin lievittyä, pahentua tai muuttua kokonaan. (Michelsson ym. 2003, 12.) AD/HD:ta sairastavalla jo pääoireet aiheuttavat hankaluuksia toimia muiden ihmisten kanssa. Keskustelun seuraaminen on vaikeaa, kehon kielen ymmärtäminen on heikkoa, ja sosiaaliset vihjeet jäävät huomaamatta. Käyttäytyminen voi impulsiivisuuden takia olla muista ihmisistä poikkeavaa, AD/HD:ta sairastava voi tulla liian lähelle tai sanoa jotain varomatonta tai loukkaavaa. Uusiin tilanteisiin sopeutuminen, sosiaaliset tilanteet ja osallistuminen ovat vaikeita jokapäiväisissä toiminnoissa. (Michelsson ym. 2004, ) 3.1 Oireet leikki-iässä AD/HD-lapsen ydinoireiden lisäksi huomattavimmat oireet ovat kieltojen ja rajoitusten hyväksymisen vaikeus sekä tapaturma-alttius (Michelsson 2002, 9). Lapsi on uhkarohkea, häneltä puuttuu pelon tunne eikä hän osaa ennakoida vaaratilanteita. AD/HD-lapsen on vaikea keskittyä erilaisiin hienomotorisiin tehtäviin (esim. piirtäminen, napittaminen, kengän nauhojen solmiminen). Hänen on vaikeaa leikkiä rauhallisesti tai kuunnella satuja. (Michelsson 2004, 9; Michelsson ym. 2003, ) Tavallisia oireita ovat viivästynyt puheen kehitys, joten lapsi ei kykene seuraamaan aikuisen puhetta. Tämän vuoksi monimutkaisten ohjeiden noudattaminen ja niiden mielessä pitäminen tuottaa vaikeuksia. Näkö- ja kuulohavaintojen hahmotushäiriöiden takia lapsen on vaikea havaita tai tulkita ympäristöä ja ymmärtää kehotuksia tai ohjeita. (Michelsson 2002, 9-10.) Heikko tuntoaisti aiheuttaa, ettei lapsi kykene arvioimaan voiman käyttöään. Hän saattaa tarttua toisiin lapsiin tai hauraisiin esineisiin kovakouraisemmin kuin mitä oli tarkoitus. Tämä saattaa aiheuttaa muissa lapsissa ärtymystä, koska lapsen käytös koetaan ilkeänä ja aggressiivisena. (Michelsson ym. 2003, 27; Michelsson 2002, 10.) AD/HD:n oireet saavat lapsen käyttäytymään muista lapsista poikkeavasti. Tämä aiheuttaa syrjintää ja kiusaamista. Jatkuvat moitteet sekä toistuvat epäonnistumisen kokemukset voivat johtaa itsetunnon heikentymiseen. Lapsi yrittää parhaansa mutta epäonnistuu siitä huolimatta. Hän ei voi ymmärtää, miksi juuri hän epäonnistuu. Itsetunnon heikkenemisen vuoksi käyttäytymisen häiriöt voivat lisääntyä iän myötä. (Michelsson ym. 2003, 28; Michelsson 2002, 10.)

15 Oireet kouluiässä AD/HD-lapsen oireita ei välttämättä huomata ennen kouluikää. Oireet todetaan tai ne korostuvat lapsen siirtyessä kouluun vaatimustason noustessa. Useimmilla lapsilla on oppimisongelmia ja käyttäytymisen häiriöitä, jotka johtuvat ydinoireista (tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulsiivisuus). Lapsen on vaikea seurata opetusta. Hänen kykynsä oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan voi olla heikompi kuin muilla ikätovereilla. Lapsi voi olla myös erityisen lahjakas jollain oppimisen alueella, esim. matematiikassa, jos hänellä on kyky keskittyä juuri siihen aiheeseen. AD/HD-lapsen on vaikea ymmärtää ja tulkita erilaisia aistihavaintoja ja tilanteita, eikä hän kykene arvioimaan, miten toimia ja reagoida. Hän ei pysty toimimaan nopeasti ja tehokkaasti eikä ymmärrä, mikä kokonaisuuden kannalta on olennaista. Ensimmäisellä ja toisella luokalla lapsi pärjää suhteellisen hyvin, mutta ylemmille luokille siirryttäessä oppiminen vaikeutuu. Keskittymis- ja oppimisvaikeudet lisääntyvät luokkakoon kasvaessa, koska lapsi saa ympäristöstä liikaa virikkeitä. (Michelsson ym. 2004, 34-41; Michelsson ym. 2003, 29; Michelsson 2002, ) AD/HD-lapsella esiintyy muistiongelmia, hänen on vaikea muistaa ohjeita ja kehotuksia. Lapsen kyky käsitellä tietoa on pintapuolinen, eikä hän kykene arvioimaan tai painamaan mieleensä olennaisia asioita. Lapsi unohtaa nopeasti aiemmin oppimansa tiedon. Muistiongelmat liittyvät toiminnan ohjaukseen, joka lähes kaikilla AD/HDlapsilla on häiriintynyt, lapsi ei pysty liittämään aiemmin oppimaansa omaan tekemiseensä ja käyttäytymiseensä. (Michelsson ym. 2004, 34-41; Michelsson ym. 2003, 29; Michelsson 2002, ) AD/HD huonontaa kykyä käsitellä arkielämän tilanteita. Lapsen käytös on häiritsevää, herättää pahennusta ja lasta syrjitään ikäistensä joukossa. Oppimisvaikeudet ja suoritustason epätasaisuus aiheuttavat epäonnistumisia. Nämä yhdessä sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuksien kanssa, edesauttavat ristiriitojen syntymistä ympäristössä. Jatkuva eri ongelmien kerääntyminen heikentää lapsen itsetuntoa, mikä voi aiheuttaa psyykkisiä häiriöitä ja sopeutumattomuutta. Lapsi turhautuminen voi johtaa raivokohtauksiin, joka aiheuttaa ongelmia koulussa ja kotona. (Michelsson ym. 2004, 34-41; Michelsson ym. 2003, 29; Michelsson 2002, )

16 13 4 AD/HD-LAPSEN HOITO JA KUNTOUTUS AD/HD-diagnoosi tehdään aina oireiden perusteella. Diagnoosin perusteella määritellään lapselle sopivat hoito- ja kuntoutusmuodot. Diagnoosin tekeminen voi olla ongelmallista ja epäselvää, koska oireiden vaikeusastetta on vaikea määritellä, oireet voivat olla epämääräisiä, ja ne voivat vaihdella päivästä toiseen. Oireet voivat muuttua iän myötä, ja niihin voivat vaikuttaa myös ympäristön odotukset ja vaatimukset. Oireisiin ei aina löydy elimellistä tai toiminnallista syytä, joten oireet ovat riippuvaisia toisistaan. Siksi AD/HD-lapsella voi olla paljon erilaisia oireita ja ongelmia. (Michelsson ym. 2004, 13-14; Michelsson ym. 2003, ) Diagnoosi voidaan tehdä aikaisintaan 4-5 vuoden iässä, vaikka ennakoivia oireita (hyperaktiivisuus, motorinen kömpelyys, puheen kehityksen viivästyminen) voidaan havaita jo varhaisleikki-iässä. Vauvaiässä lapsella voi olla jo oireina itkuisuutta ja univaikeuksia. (Sillanpää ym. 2004, 253.) Diagnoosiin tulisi päästä ennen kouluikää, koska myöhemmällä iällä sekundaariset psyykkiset ongelmat voivat dominoida taudinkuvaa. Varhainen diagnoosi edesauttaa kuntoutuksen aloittamista, ja lapsen koulutai luokkasijoitusta voidaan etukäteen suunnitella. Neurologiset oireet voivat lieventyä ja muuttaa luonnettaan, siksi diagnosointi voi olla teini-iässä vaikeaa. (Sillanpää ym. 2004, 253; Michelsson 2002, 13.) Diagnoosin tekeminen on moniammatillista yhteistyötä. Tutkimuksiin voi lääkärin, psykologin ja neuropsykologin lisäksi osallistua puhe-, toiminta- ja/tai fysioterapeutti, sekä opettaja ja/tai sosiaalityöntekijä. Usein lapselle tehdään myös psykologinen ja kliininen tutkimus sekä erilaisia laboratorio- ja röntgentutkimuksia. Tutkimusten tulisi olla mahdollisimman laaja-alaisia ja kehityksen eri osa-alueita kartoittavia. Tutkimustuloksia on osattava tulkita ja on otettava huomioon virhearvion mahdollisuus. (Michelsson ym. 2004, 13-16; Sillanpää 2004, ; Michelsson 2002, ) Lapsen oman kehityshistorian ja aikaisempien tutkimuslöydösten lisäksi kiinnitetään huomiota perimään (suvussa esiintyvät oppimisen, tarkkaavuuden, sopeutumiskäyttäytymisen vaikeudet). Lapsen pre-, peri- ja postnataaliset tiedot, sairaudet, mahdolliset leikkaukset ja kasvutiedot selvitetään. Oleellisia ovat myös mahdolliset opettajalta saadut tiedot lapsen oppimiseen ja käyttäytymiseen liittyvistä ongelmista. (Sillanpää ym. 2004, 254.)

17 14 Lastenneuvolassa aloitettiin 1980-luvun alussa järjestelmällinen 3-6-vuotiaiden lasten terveystarkastusten kehittäminen. Vuonna 1986 valmistui 3-6 -vuotiaiden lasten terveystarkastusohjelma, jonka perusajatuksena on lapsen järjestelmällinen kehityksen arviointi vuosittain. Erityisen tärkeänä tässä seurannassa pidettiin ja pidetään edelleenkin viisivuotiaiden lasten terveystarkastusta. (Strid 1996, 37.) Lastenneuvolassa suoritetaan noin viiden vuoden iässä laaja kehitysseulonta, jossa seurantatutkimuksilla voidaan tunnistaa AD/HD ja siihen liittyvät muut ongelmat. Seulontatutkimuksen tulisi olla monipuolinen ja kattava. Etukäteen olisi hyvä selvittää, mitä poikkeavuuksia etsitään ja mitkä menetelmät antavat parhaiten vastauksia. Kehitysseulonnalla pyritään löytämään ne lapset, jotka tarvitsevat tarkempia tutkimuksia. (Michelsson 2002, ) Stridin (1999, 34) tutkimuksen mukaan neuvolaseurannan avulla on löytynyt kaksi kolmasosaa neurologisen kehityksen erityisvaikeuksista ja yli puolet oppimisvaikeuksista kuudennella luokalla kärsivistä lapsista. Esimerkkiryhmänä hän pitää lapsiryhmää, jolla epäiltiin neuvolassa vaikeaa tai keskivaikeaa neurologisen kehityksen vaikeutta. Heistä joka toisella oli kuudennella luokalla luki-, tarkkaavaisuusongelma tai joku muu selvä neurologisen kehityksen erityisvaikeus. AD/HD:n varhaistoteamisessa päiväkotien ja neuvoloiden yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Päiväkotien henkilökunnalla tulisi olla hyvät edellytykset erilaisten kehitysongelmien ja tunne-elämän häiriöiden tunnistamiseen. Mikäli AD/HD tunnistetaan koulunkäynnin alkuvaiheessa, opettajien tulisi huolehtia lapsi tutkimuksiin. AD/HD-lapsen vanhetessa ilman diagnoosia ja hoitotoimenpiteitä voivat oppimisvaikeudet ja psyykkiset ongelmat vaikeuttaa oppimista, jopa koko loppuiän. (Michelsson 2002, ) Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on ottaa kantaa AD/HD:n ydinoireisiin, neurologisiin toiminnanhäiriöihin, oppimisvaikeuksiin, psyykkisiin häiriöihin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmiin (Michelsson ym. 2003, 77). Hoidossa käytetään lääketieteellisiä, pedagogisia, psykologisia ja psykososiaalisia toimenpiteitä. Hoidolla ja kuntoutuksella pyritään parantamaan AD/HD:sta johtuvia häiriöitä sekä siihen liittyviä muita toiminnanhäiriöitä ja psyykkisiä ongelmia. Kun hoitotoimenpiteistä ei ole apua, pyritään opettamaan korvaavia strategioita sekä muokkaamaan sosiaalista ja fyysistä ympäristöä. (Michelsson ym. 2003, 77.) AD/HD:hen liittyvien ydinoireiden ja toiminnanohjauksen vaikeuksien hoitoon kuuluvat tieto AD/HD:sta, henkilökohtainen ohjaus

18 ongelmien hallitsemiseen ja kompensoimiseen, vertaistukiryhmät, sopeutumisvalmennus, henkilökohtainen valmennus ja lääkehoito (Michelsson ym. 2003, 101). 15 AD/HD:n lääkehoitoon on suhtauduttu 1990-luvulle asti pidättyväisesti. Tutkimusten mukaan prosenttia psykostimulantteja saaneista lapsista ovat kuitenkin hyötyneet hoidosta. Psykostimulantit vähentävät ylivilkkautta ja parantavat tarkkaavaisuutta. Lapsen pystyessä keskittymään ja seuraamaan paremmin opetusta koulusuoritukset paranevat, vaikka lääke ei varsinaisesti vaikuta muihin toimintoihin. Suomessa eniten käytetty psykostimulantti on Ritalin (metyylifenidaatti). (Michelsson 2002, ) Ilman selvitystä lapsen ongelmien laadusta ja haittavaikutuksista ei lääkehoitoa pidä aloittaa. Lääkehoidon yhteydessä tulisi antaa tietoa ja raportoida oireiden syistä, ilmenemismuodoista ja ennusteista. Lääkehoito ei paranna oireita, mutta auttaa lasta toimimaan paremmin ja pärjäämään arjen erilaisissa tilanteissa. (Michelsson 2002, 37.) Eri tutkimuksissa ja julkaisuissa on kartoitettu päiväkodin ja koulun keinoja tukea AD/HD-lapsen arkea, eri asiantuntijoiden kuvaamina. Lapsen kanssa toimiessa korostuu selkeän, suoran ja välittömän palautteen antaminen sekä toistojen tärkeys. Selkeät, havainnollistavat materiaalit ja ympäristön muokkaaminen lapselle sopivaksi auttavat lapsen arjessa selviytymistä. Arkeen luodaan myönteinen ilmapiiri, lapsen positiivisia kokemuksia kartoitetaan ja lapsen itseluottamusta pyritään lisäämään. Ongelmatilanteissa keskustellaan lapsen kanssa, selvennetään lapselle syy-seuraussuhteet sekä autetaan lasta käymään läpi epäonnistumisia. Ehkäisevät ja kuntouttavat toimenpiteet koettiin tärkeinä lapsen arjessa. (Vrt. Martikainen ym. 2005, 38-45; Eskelisen & Lipponen 2004, 49-74, ; Kannosto-Puhakka 2004, ) Stridin (1999, 35) tutkimuksessa kävi ilmi, että lapsiin oli kohdistunut paljon auttamistoimenpiteitä, mutta ei kuitenkaan riittävissä määrin. Vain osalle oli määrätty tutkimuksia ja tukitoimenpiteitä. Nykyisen oppilas-, kouluterveyden- sekä perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon voimavarat eivät riittäisi, jos nämä kaikki lasten ongelmat olisivat tiedossa ja niitä hoidettaisiin täsmällisesti ja ammattitaidolla. Uusien työtapojen ja toimintamallien kehittäminen on tärkeää, kun on kyse näin suuresta määrästä lapsia, jotka tarvitsevat apua ja tukea. Tieto lasten oppimisvaikeuksista on lisääntynyt ja siten lisännyt tutkimuksen ja hoidon tarvetta. Kuitenkaan kaikkia lapsia ei voida lähettää erikoistutkimuksiin ja erikoistuneille terapeuteille. Pääasiallisesti auttamis- ja tukityön tulee tapahtua päivähoidossa, kotona ja koulussa. Moniammatilliset

19 16 hoito- ja kuntoutustoimenpiteet auttavat ymmärtämään AD/HD:hen liittyviä ongelmia, vaikka AD/HD:ta ei pystytä parantamaan. AD/HD-lapsi oppii uusia toimintatapoja, joiden avulla hän oppii hallitsemaan oireitaan, selviytymään niistä huolimatta ja parantamaan elämänlaatuaan. (Stridin 1999, 35.) 5 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ JA SALASSAPITOVELVOLLISUUS Launis (1997) määrittelee asiantuntijan jonkin erityisalan taitavaksi henkilöksi, joka perusteellisen koulutuksensa ja pitkän kokemuksensa perusteella pystyy antamaan hyvin yksityiskohtaisia selvityksiä ja vastauksia oman alansa erityiskysymyksiin. Asiantuntijuus puolestaan on tällaisen taitavan asiantuntijan ominaisuus (Kirjonen ym. 1997, 122). Tiimin oppimisessa toisen asiantuntijuus välittyy sekä oppimisen tuloksissa että yhteistoiminnan välttämättömänä osatekijänä. Organisaatiot oppivat, kun ne kehittävät itseään uudelleen järjestämällä tapoja ajatella ja toimia. Samalla organisaatiot luopuvat vähitellen vanhoista tulkinta- ja toimintatavoistaan. Yksi tapa tähän on avartaa näkökulmia organisaation ulkopuolelle. (Jalava & Virtanen 1998, ) Moniammatillinen työyhteisö/tiimi mahdollistaa moniammatillisen osaamisen, tietojen ja taitojen kehittämisen. Yhteistyö on keskeisessä roolissa kehitettäessä moniammatillista työskentelyä ja asiantuntijuutta sekä osaamista. Yhteistyöhön sitoutuminen merkitsee, että työntekijä sitoutuu oppimiskumppanuuteen, kehittävään vuorovaikutukseen sekä oppimisprosessiin. Vuorovaikutus ja ryhmätyötaidot ovat lähtökohtana moniammatillisen yhteistyön onnistumiselle. (Karila & Nummenmaa 2001, 103.) Linden (1998) määrittelee, että rakennettaessa eri tilanteissa toimivaa ja hyvinvoinnin turvaavaa järjestelmää on mahdotonta luottaa pelkästään viralliseen sosiaali- ja terveystyöhön. Mikään sektori tai ammattiryhmä ei yksin pysty vastaamaan yksilön sosiaalisiin ja terveydellisiin tarpeisiin niiden monitahoisuuden ja laajuuden takia. Tarvitaan ammattikuntien ja sektorien rajat ylittävää yhteistyötä, jossa osaaminen ja asiantuntemus yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Yhteistyön toimivuus vaatii vastuunottoa, selkeää käsitystä omasta tehtävästä ja toisten asiantuntemuksen kunnioitusta. Moniammatillisten ryhmien tavoitteena on yhdistää asiakkaan tarpeet ja käytettävissä olevat ammattiryhmien voimavarat ja taidot. (Pihlaja & Kuismin 1998, 265.) Nikkarin (2000, 38) tutkimuksessa kouluterveydenhoitajat ja opettajat kokivat mo-

20 17 niammatillisuuden yhteistyötä rikastuttavana asiana. Luottamus toisen ammattitaitoon sekä hyvä työparisuhde koettiin auttavaksi tekijäksi työnteossa. Eri ammattialojen tietämys asioista auttoi huomioimaan lasta laaja-alaisemmin ja eri näkökannoilta. Koulun henkilökunta ja ulkopuoliset tahot tekivät yhteistyötä keskenään, ja tämä moniammatillinen ryhmätyö helpotti puolin ja toisin työtä, kun asioita oli mahdollisuus pohtia yhdessä. Palomäki-Jägerroosin (2003, 56-57) tutkimus osoittaa, että moniammatillista yhteistyötä edellytetään erityislapsen kohdalla lapsen varhaisvaiheista lähtien. Esiopetuksen ja alkuopetuksen sekä peruskoulun päättymisen nivelvaiheet ovat tärkeitä kulminaatiokohtia tiedon saumattomassa siirtymisessä ja yhteistyön toimivuudessa. Tiivis yhteistyö yli hallintorajojen ja yhteistyön kehittäminen ovat osoittaneet toimintamallien tarpeellisuuden tulevaisuudessa. Siiraisen (2001) haastatteluissa haastateltiin kouluterveydenhuollon, sosiaalitoimen, nuorisotoimen, oppilashuollon ja poliisin palveluksessa olevia ammattilaisia. Kaikki haastateltavat toivat ilmi ongelmia salassapidossa, jotka aiheuttivat epätietoisuutta ja haittasivat yhteistyötä. Useat haastateltavat näkivät kehitettävää omassa tai yleisessä tietoisuudessa salassapidosta. (Parkkari ym. 2001, ) Parkkari ym. (2001, 20) määrittelevät, että salassapitovelvollisuus muodostuu vaitiolovelvollisuudesta ja asiakirjasalaisuuden säilyttämisvelvollisuudesta. Asiakirjan salassapitovelvollisuus sisältää kiellon näyttää salainen asiakirja tai antaa siitä kopio. (Ranta 2001, ) Vaitiolovelvollisuus on aina ammattiorganisaatiokohtainen, jolloin se on periaatteessa hyvin yksinkertaisesti selitettävissä käytännön työhön. Toisen viranomaisen palveluksessa oleville ammattiorganisaation jäsenille ei saa kertoa eikä luovuttaa salassapitovelvollisuuden alaisia tietoja. Ainoa keino antaa ja saada tietoa asianomaisen asioista on saada lupa tältä henkilöltä (lasten kohdalla vanhemmat). Lainsäädäntöä tulisi kehittää juuri moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta. (Parkkari ym. 2001, )

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Ennakoivasta otteesta apua kouluihin

Ennakoivasta otteesta apua kouluihin Ennakoivasta otteesta apua kouluihin yliopettaja Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Tammisaari, 19.9.2013 Laurean Pumppu-osahankkeen 2. vuosiseminaari Laurean Pumppu-hankkeen kokonaisuus NV-osion tavoitteet

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot