PERIKS EI ANNETA, VAIKKA VAIKEETA SE ON Alle kouluikäisen ADHD lapsen kanssa arjessa eläminen isän näkökulmasta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERIKS EI ANNETA, VAIKKA VAIKEETA SE ON Alle kouluikäisen ADHD lapsen kanssa arjessa eläminen isän näkökulmasta."

Transkriptio

1 Created by Neevia Document Converter trial version Minna-Leena Peltonen PERIKS EI ANNETA, VAIKKA VAIKEETA SE ON Alle kouluikäisen ADHD lapsen kanssa arjessa eläminen isän näkökulmasta. Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Minna-Leena Peltonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Nimeke PERIKS EI ANNETA, VAIKKA VAIKEETA SE ON, alle kouluikäisen ADHD lapsen kanssa arjessa eläminen isän näkökulmasta Tiivistelmä ADHD on neurobiologinen oireyhtymä, joka hankaloittaa arjessa selviytymistä sekä suoriutumista opinnoista ja töistä (Henttonen ym. 2006, 5). ADHD lapsen isyys vaatii isältä vielä enemmän kuin niin sanottu normaalin lapsen isyys (Mäkelä & Mäkelä 1998, 84; 87). ADHD lapsi tarvitsee selkeitä rajoja, palkitseminen oikeanlaisesta käytöksestä kasvattaa ADHD lapsen itsetuntoa (Sandberg ym. 2004, 23; 55). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena arki koettiin ADHD lasten perheissä isien mukaan. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin syvähaastatteluja. Tutkimukseen osallistui neljä ADHD lapsen isää. Haastattelut suoritettiin helmi-maaliskuussa Tutkimustulokset osoittivat, että ADHD lapsen kanssa arjessa elämiseen sisältyi jatkuvaa toiminnan ohjausta. ADHD näkyi perheen arjessa lapsen riehumisena, käyttäytymisen ongelmina, rauhoittumisen vaikeuksina illalla sekä sosiaalisuuden ongelmina. ADHD lapsi rajoitti perheen sosiaalista kanssakäymistä muiden lapsiperheiden kanssa. Isät olivat saaneet kuulla monenlaista, enimmäkseen negatiivista palautetta lapsestaan. Kaikkien vaikeuksien keskellä isät kuitenkin olivat sisukkaita ja päättivät pärjätä muista ihmisistä ja kommenteista välittämättä. Haastatellut isät olivat mukana lastensa kasvatuksessa lähes päivittäin. Isä oli perheissä useimmiten vahva taustavaikuttaja, mutta myös aktiivinen osallistuja. Isät käyttivät ADHD lapsensa ohjauksen ja hallinnan keinoina jäähypenkkiä, pelikieltoa, kuulustelupäiväkirjaa ja käytöskoulua. Isät totesivat, ettei ilman tiukkaa otetta pärjäisi ADHD lapsen kanssa, mutta liian tiukka otekaan ei tuonut toivottua tulosta. Voimia arkeen isät saivat omista harrastuksistaan ja myös yhdessäolosta oman perheen kanssa. Tutkimustulosten perusteella ADHD lapsiperheille tulisi järjestää lisää tukea yhteiskunnan taholta. Jatkotutkimushaasteena olisi haastatella ADHD henkilöitä heidän näkökulmastaan arjessa elämisestä. Asiasanat (avainsanat) ADHD, arjessa eläminen, isyys, arki, perhe, vanhemmuus, laadullinen tutkimus Sivumäärä Kieli URN 60 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Anitta Huotari

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Minna-Leena Peltonen Degree programme and option The Degree Programme in Social Work Name of the bachelor's thesis WE ARE NOT GOING TO GIVE UP ALTHOUGH IT S HARD, living everyday life with an ADHDchild under school age from the father s point of view Abstract ADHD is a neurobiological syndrome, which makes everyday life more difficult, and it is harder to cope with studies and work if a person has ADHD (Henttonen etc. 2006, 5). Being a father of an ADHD-child requires the father even more than being a father of a so-called normal child (Mäkelä & Mäkelä 1998, 84; 87). An ADHD-child needs clear limits, rewarding makes an ADHD-child s self esteem stronger (Sandberg etc. 2004, 23; 55) The purpose of this study was to describe what everyday life was like in ADHD-children s families according to fathers. The research was a qualitative case study and the method of material collection was an in-dept interview. Four ADHD-children s fathers took part in the study. The interviews were carried out in February and March The results showed that living everyday life with an ADHD-child included constant guidance of activities. In families everyday life, the ADHD was seen as rambunctiousness, behaviour problems, difficulties of calming down in the evenings and problems of sociability. An ADHD-child caused limitations on families social relations with other families with children at home. The fathers had heard many kinds of, mostly negative, feedback about their children. However, the fathers were persistent in the midst of all problems and decided to manage without worrying about other people and their comments. The fathers who were interviewed took part in the upbringing of their children nearly daily. A father was most often a strong influential person in the background but also an active participant. The fathers used naughty spot, computer games, questioning diary and school of good manners as means to guide and control their ADHD-children. The fathers pointed out that one cannot cope with an ADHD-child without severe measures but playing hardball did not bear fruit, either. Hobbies and being together with their families gave the fathers resources to everyday life. Based on the results of this study, ADHD-families with children at home should be organised more support by society. For the future researches it would be important to interview ADHD-persons about living everyday life from their point of view. Subject headings, (keywords) ADHD, living everyday life, fatherhood, everyday life, family, parenthood, qualitative research Pages Language URN 60 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Anitta Huotari

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ADHD JA MBD Mikä on MBD? Mikä on ADHD? ADHD käytännössä ADHD:n yleisyys ADHD-lapsen kuntoutus ISYYS Isä on erilainen kuin äiti Hoitava isä, uudenlainen isän malli Eron vaikutus isyyteen Poikkeavan lapsen isyys ADHD-LAPSEN OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN KEINOT Poikkeava vai erikoinen? Kasvatustehtävän vaikeus Arjen haasteita ADHD-lapsen kanssa Rajojen asettaminen, palkintojen ja rangaistusten käyttö TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja tapaustutkimus Syvähaastattelu aineistonkeruumenetelmänä Sisällön analyysi TULOKSET ADHD:n näkyminen arjessa Epäilyksen herääminen Kodin ulkopuolella Nukkumaan menemisen ongelmat Sosiaalinen kanssakäyminen muiden lasten kanssa Isän rooli ADHD-lapsen kasvattajana Isän suhde ADHD-lapseen...32

5 7.2.2 Lähiympäristö isää tukemassa Isän ohjauksen ja hallinnan keinot PÄÄTELMÄT Keskeiset johtopäätökset tuloksista Eettiset näkökohdat ja luotettavuus Opinnäytetyön prosessi Jatkotutkimusehdotukset...50 LÄHTEET...51

6 1 JOHDANTO 1 Kiinnostus opinnäytetyön aihepiiriä kohtaan sai alkunsa omasta kuusivuotiaasta lapsestani, jolla diagnosoitiin ADHD joulukuussa ADHD-lapsen perheessä arki voi olla hyvinkin erilaista, kuin muiden lapsiperheiden arki. Yleisellä tasolla ADHD on nykyisin hyvin tutkittu ja tiedetty oireyhtymä, kuitenkin arjessa elämisestä erityislapsen kanssa on hyvin vähän erityisesti suomenkielistä tieteellistä kirjallisuutta. Myös ADHD lasten isien tuntemuksia on tutkittu vähemmän kuin yleisesti erityislapsen vanhempana olemista. Yleisesti ottaen äidit vastailevat haastatteluihin ja tutkimuksiin, isien seuratessa hiljaisena sivusta. Usein isää, joka ei osallistu ADHD-lasta koskeviin palavereihin ja muihin tapaamisiin, pidetään ns. passiivisena isänä (ks. Huttunen 2001, 90), joka ei halua osallistua perheensä arkielämään. Kuitenkin passiivisena pidetty isä saattaa olla hyvinkin aktiivisesti mukana perheensä arjessa osallistuen esimerkiksi puolisonsa välityksellä lasta koskevien asioiden päättämiseen ja niistä neuvotteluun sekä olemalla yhdessä lapsen kanssa ja antamalla rakkautta omalla persoonallisella tavallaan. Isälle ADHDdiagnoosin saaminen ei ole välttämättä ollenkaan huono asia, vaan jopa helpotus. Haluan tällä tutkimuksellani saada hiljaisena pidettyjen ADHD lasten isien äänen kuuluville. Isä voi olla ihan riittävän hyvä isä, vaikkei kuulukaan hoiva-isän (ks. Huttunen 2001) kategoriaan. Isä on erilainen kuin äiti ja niin tuleekin olla, että lapsesta kasvaa tasapainoinen ja luova persoona. Työn keskeiset kysymykset koskevat ADHD-lapsen isyyttä ja siihen liittyviä erilaisia tuntemuksia, kokemuksia ja keinoja selvitä arjessa. 1. Miten ADHD näkyy perheen arjessa? 2. Miten isä näkee roolinsa ADHD-lapsen kasvattajana? 3. Isän keinot ohjata ADHD-lasta Aluksi kerron ADHD ja MBD-oireyhtymistä ja niiden esiintyvyydestä. Jatkossa en erittele ADHD ja MBD-oireyhtymää, vaan käytän niistä yhteistä kattonimikettä ADHD kansainvälisen tautiluokituksen mukaan (Michelsson 2001, 7). Käyn myös läpi ADHD-lasta koskevia kuntoutusmahdollisuuksia. Seuraavaksi kerron isyydestä ja

7 viimeisessä teoriaa käsittelevässä luvussa keskityn ADHD-lapsen kanssa arjessa elämiseen ja ohjauksen keinoihin isän näkökulmasta. 2 2 ADHD JA MBD Suomessa yleisesti käytetty termi MBD on jäänyt pois känsäinvälisestä tieteellisestä kirjallisuudesta ja virallisesta tautiluokituksesta. Vastaava mm. Yhdysvalloissa käytetty termi onkin ADHD. ADHD ja MBD-termejä käytetään laajalti synonyymeina. Ruotsissa käytössä on termi DAMP, joka märitellään tarkkaavaisuushäiriöksi, johon liittyy kömpelyyttä ja hahmotushäiriöitä. (Michelsson ym. 2000, 11.)

8 2.1 Mikä on MBD? 3 MBD (minimal brain dysfunction) eli lievä aivotoiminnan häiriö tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä neurologisena oireyhtymänä, johon liittyy motoriikan, hahmottamisen ja/tai oppimisen häiriö. Oireisiin saattavat kuulua myös kielelliset erityisvaikeudet ja vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä ja käyttäytymisessä. Meillä käytetty termi MBD on siis kattonimike oireistolle, jonka ilmenemismuodot ja syyt voivat olla moninaiset. (Michelsson ym. 2000, 11.) MBD:hen liittyy myös vaikeuksia kehon liikkeiden hallinnassa ja hahmottamisessa (Tikkanen 2006, 74). MBD-termiä on käytetty Suomessa kliinisenä diagnoosina 1970-luvulta lähtien vuosisadan loppuun kun kyseessä oli lievästä aivotoiminnan häiriöstä johtuvia ongelmia, kuten tarkkaavaisuuden ylläpitämisen häiriöitä, motorisia ongelmia, hahmotushäiriöitä, oppimisvaikeuksia ja kielellisiä ongelmia. MBD-termi ei esiinny enää WHO:n kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD-10), joka meillä on virallinen tautiluokitus. MBD termiä ei käytetä Suomessakaan enää yksilötasolla diagnoosina. Diagnoosi annetaan virallisen tautiluokituksen mukaan kunkin MBD:hen kuuluvan yksittäisen oireen perusteella. (Michelsson 2002, 7.) 2.2 Mikä on ADHD? ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkausoireyhtymä on neurobiologinen oireyhtymä, joka hankaloittaa arjessa selviytymistä sekä suoriutumista opinnoista ja töistä (Henttonen, ym. 2006, 5). Kansainvälisesti ja etenkin USA:ssa käytetään termiä ADHD, joka esiintyy myös sikäläisen psykiatriayhdistyksen tautiluokituksessa (DSM- IV). ADHD tulee englanninkielisistä sanoista attention-deficit hyperactivity disorder. Se tarkoittaa, että lapsella on tarkkaavaisuuden ylläpitämisen ongelmia ja/tai ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. (Michelsson 2002, 7.) ADHD-oireyhtymään (aikaisemmin MBD) kiinnitettiin huomiota maassamme jo 1970, mutta paremmin se tuli tunnetuksi 1980-luvulla, vaikkakin siihen aikaan oli vielä monia, joita ei diagnosoitu eikä hoidettu. Muissa maissa luovuttiin MBD-termin käytöstä jo 1980-luvulla ja alettiin käyttää ADD-termiä (attention-deficit-disorder), jonka diagnostisiin määritelmiin kuuluu vain tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, ja

9 muille samanaikaisesti esiintyville oireille ja ongelmille annettiin oma erillinen diagnoosi. (Michelsson ym. 2003, 13.) 4 ADHD:hen liittyviä oireita on kaikista lasten ja nuorten psyykkisistä häiriöistä tutkittu eniten. Aikaisemmin oireyhtymästä on käytetty erilaisia termejä, kuten lievä aivovaurio, ylivilkkausoireyhtymä ja vähäinen aivotoiminnan häiriö, MBD. Sata vuotta sitten oireiden katsottiin johtuvan mm. motivaation puutteesta, huonosta kasvatuksesta ja tottelemattomuudesta luvun puolivälissä oireiden oletettiin johtuvan aivovauriosta tai aivotoiminnan häiriöstä, mutta nykyään korostetaan neuropsykiatrisia, biologisia ja perinnöllisiä syitä. (Michelsson ym. 2003, 13.) Kuitenkin nykyäänkin saatetaan ajatella, ettei ADHD-lapsen käyttäytyminen johdu sairaudesta, vaan vanhempien poikkeavista kasvatustavoista. 2.3 ADHD käytännössä ADHD-lapsi on levoton, kiemurtelee tuolilla, näprää tavaroita, töksäyttelee, puhuu päälle, ei jaksa keskittyä tai vetäytyy omaan maailmaansa. Suomalaisista kouluikäisistä lapsista 3-5 prosentilla on ADHD-oireyhtymä. ADHD on tullut suomalaiselle terveydenhuollolle tutuksi vasta 1990-luvulla. Ennen sitä oireita osattiin hoitaa huonosti. (Tikkanen 2006, 74.) Kuitenkin kautta aikojen on joukossamme ollut ADHD-oireyhtymästä kärsiviä ihmisiä, mutta emme ole tienneet oireiden syytä. Ensimmäiseksi ajatellaan, että lapsella on heikot rajat tai vanhemmat ovat muuten avuttomia kasvatustehtävässään, jos lapsi häslää ja säheltää, eikä osaa ottaa muiden ihmisten tunteita huomioon. Sinkkosen (2005, 299.) mukaan ADHD-lapsen piirteinä voidaan nähdä ainakin kuusi seuraavista: Lapsi tekee paljon huolimattomuusvirheitä, hänen on usein vaikea keskittyä leikkeihin tai tehtäviin, hän ei kuuntele puhuteltaessa, hän ei seuraa ohjeita, eikä saa tehtäviään valmiiksi, hän ei osaa järjestellä töitään ja on haluton tekemään pitkäjänteisyyttä vaativia tehtäviä, hukkaa tavaroita, häiriintyy ulkoisista ärsykkeistä ja unohtelee arkipäiväisiä asioita. Impulsiivisuutta ja yliaktiivisuutta arvioidaan Sinkkosen (2005, 299.) mukaan yhdeksän käyttäytymispiirteen perusteella. Diagnoosin asettaminen edellyttää näistä

10 5 vähintään kuuden löytymistä. Levottomuutta kuvaavat seuraavat piirteet: Lapsi liikehtii hermostuneesti tai kiemurtelee istuessaan, ei malta istua paikoillaan, juoksentelee ja kiipeilee sopimattomissa tilanteissa, ei jaksa harrastaa tai leikkiä mitään rauhallisesti, on jatkuvasti menossa, puhuu ylettömän paljon. Impulsiivisuutta kuvaa se, että lapsi vastailee kysymyksiin ennen kuin niitä on esitetty, ei malta odottaa vuoroaan ja keskeyttää toisia tai käyttäytyy tunkeilevasti. ADHD:n oireiden on täytynyt alkaa ennen seitsemää ikävuotta, niiden on pitänyt kestää ainakin puolen vuoden ajan, niitä on oltava ainakin kahdessa erilaisessa ympäristössä ja niiden on oltava ikään ja kehitystasoon nähden sopimattomia.(sinkkonen 2005, ) Gottliebin ja Shoafin (2006, 11.) mukaan ADHD-lapsella on fyysistä riskikäyttäytymistä, kuten kiipeämistä katolle tai puuhun, rullaluistelua vaarallisissa paikoissa ja painimista. ADHD-henkilön voi olla vaikea tajuta toisen tunteita ja hillitä omiaan. Lievät perusongelmat saattavat kasvaa lumipallon tavoin, sosiaalisesti taitamaton ihminen jää yksin, ahdistuu ja masentuu. ADHD-ihmisistä löytyy sekä rikollisia että idearikkaita, aikaansaavia aikuisia. ADHD-lapselta puuttuu itsehillintä, joten kontrollin pitää tulla ympäristöstä. Jos lasta on yleensä muistutettava sata kertaa, tarkkaamaton ja ylivilkas lapsi vaatii tuhat muistutusta. (Tikkanen 2006, 74.) ADHD-lapsi aiheuttaa huomattavasti enemmän haasteita vanhemmilleen, kuin ns. normaali lapsi. Neuropsykologi Susanna Hujun (2006) mukaan impulsiivinen lapsi tekee ensin ja muistaa ohjeen vasta sitten. Lapsi ei ole tottelematon ilkeyttään, hän haluaisi osata käyttäytyä, mutta ei pysty hillitsemään itseään. (Tikkanen 2006, ) Hillitsemätön käytös voi johtaa siihen, ettei ADHD-oireyhtymästä kärsivällä lapsella ole kavereita. Hän saattaa leikkiä enimmäkseen yksin, ellei löydä jotakin kaveria joka on erittäin joustava ja mukautuva ADHD-lapsen toiveisiin ja vaatimuksiin sopiva. 2.4 ADHD:n yleisyys Arviot ADHD:n esiintyvyydestä vaihtelevat erittäin paljon, mikä selittyy häiriön kriteerien erilaisuudesta. Useat tutkijat arvioivat lievää ADHD:ta olevan noin prosentilla ja vaikea-asteista noin 1,5 prosentilla lapsista. Almqvistin ym. (1999)

11 tutkimuksen mukaan esiintyvyydeksi saatiin seitsemän prosenttia. (Sinkkonen 2005, 300.) Keskuudessamme elää kaikkiaan n ADHD-henkilöä (Henttonen ym. 2006, 5). 6 Pojilla on useammin ADHD, kuin tytöillä (Ks. Heptinstall & Taylor 2002, Korhonen 2004). Ero on suurempi kliinisissä aineistoissa (5 9 poikaa yhtä tyttöä kohti) kuin väestöpohjaisissa tutkimuksissa (alle kolme poikaa yhtä tyttöä kohti) (Sinkkonen 2005, 300). Korhosen (2004, 14) mukaan jokaista tarkkaavaisuushäiriöistä tyttöä kohti on kolmesta kuuteen tarkkaavaisuushäiriöistä poikaa. Poikien ADHD oireilla on taipumus lievittyä iän myötä, mutta tyttöjen oireet pysyvät samanlaisina (Sinkkonen 2005, 300). Osalla ADHD-lapsella heidän käytökseensä aletaan kiinnittää huomiota vasta esikouluiässä tai koulun alkaessa (Korhonen 2004, 14). Tutkittaessa tarkkaavaisuushäiriön syitä on arvioitu, että vain alle viidessä prosentissa ongelman selittää aivovaurio. Perintötekijöiden aiheuttamaa aivojen toiminnallista erilaisuutta pidetään tärkeimpänä yksittäisenä syynä prosentilla ADHD-lapsen vanhemmista jommallakummalla vanhemmista (isällä tavallisemmin) on ollut lapsena vastaavia ongelmia. Motorinen levottomuus vähenee vuosien kuluessa oman käyttäytymisen ohjauksen hallinnan lisääntymisen myötä. Kuitenkin aikuisenakin yli puolella ja murrosiässä 75 prosentilla heistä on ollut havaittavissa tarkkaavaisuuden säätelyn vaikeuksia, jotka eivät välttämättä juurikaan vaikeuta elämää. (Korhonen 2004, ) 2.5 ADHD-lapsen kuntoutus ADHD-lapsia on kuntoutettu kaikista tehokkaimmin kuuden eri menetelmän avulla. Nämä ovat myös tieteellisesti pätevimmät kuntoutusmuodot Dinklagen & Barkleyn (1992) mukaan: 1) Lääkehoito 2) Käyttäytymisterapeuttisten menetelmien käyttö 3) Vanhempien ohjaus palkitsemis- ja rankaisemismenetelmien käyttöön 4) Opettajien koulutus käyttäytymisterapeuttisten lähestymistapojen käyttöön 5) Tarkkaavaisuushäiriöisten lasten kongnitiivis-behavioraalinen harjaannuttaminen 6) Edellä mainittujen lähestymistapojen tietynlainen yhdisteleminen. (Luotoniemi 1999, 17.)

12 ADHD-keskuksen verkkosivuilla olevan määritelmän (2004) mukaan jokainen ADHD-henkilö on erilainen. Tämän vuoksi onkin välttämätöntä, että diagnoosi varmistetaan ja sekä hoito että kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti ja kohdistetaan juuri niihin häiriöihin, joita ADHD-henkilöllä on. (ADHD-keskuksen verkkosivut 2004.) 7 Puumalan (1999) mukaan ADHD:n lääkehoitoa tulisi vielä kehittää. Tehokkaimpia lääkkeitä ADHD :n hoidossa ovat keskushermostostimulantit (metyylifenidaatti ja amfetamiini), koska taustalla oletetaan olevan aivojen dopamiini- ja noradrenaliinijärjestelmien toiminnan häiriö. Ongelmallista tällä hetkellä on se, että hoidossa käytetyt keskushermostostimulantit aiheuttavat sekä sivuvaikutuksia että riippuvuutta ja osa ihmisistä ei juurikaan hyödy stimulantti-lääkityksestä. (Puumala 1999, 1.) Gottliebin ja Shoafin (2006, 11.) mukaan ADHD-lapsen kuntoutuksessa yksilöterapiasta olisi hyötyä. Yksilöterapialla autetaan lasta ymmärtämään mielihyvähakuisen käytöksen riskit ja rohkaistaan harkitsemaan tekojensa seurauksia. Vaikka mielihyvähakusta käytöstä ei voidakaan kokonaan eliminoida, riskit voidaan opettaa harkitsemaan tarkemmin, joka taas johtaa turvallisempaan ja tasapainoisempaan käytökseen ADHD-lapsella. (Gottlieb & Shoaf 2006, 11.) Nieminen-Von Wendtin (2005, 28) mukaan ADHD-lapselle voidaan tarjota kuntoutukseksi myös puhe-, toiminta-, musiikki-, taide- ja käyttäytymisterapiaa, mutta kaikki eivät näistä hyödy eivätkä näitä tarvitse. Virallisissa ohjeissa, jotka koskevat henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa ynnä muuta lasta koskevaa kuntoutusta ja suunnitelmaa, vanhempien asema on määritelty vanhempien kuulemiseksi. Vanhempien rooli suunnitelmien teossa todetaan aina merkittäväksi. Päivähoidon ja koulun puolella korostetaan vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä, mutta silti vanhemmat saattavat jäädä sivustaseuraajiksi erilaisia suunnitelmia laadittaessa. (Määttä 1999, ) ADHD-liitto järjestää ADHD-lasten perheille erilaisia kuntouttavia kursseja. Perhekurssien rahoituksen hoitaa yhdessä Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja KELA. Heti ADHD-lapsen diagnoosin varmistuttua perheen on mahdollista hakea paikkoja

13 sopeutumisvalmennuskursseille ja tuetuille lomille. ADHD-oireyhtymän asema ei kuitenkaan ole vielä selvä kuntoutuksen kentässä. Kelan hoitotukikriteerien tarkentuminen vuonna 2005 on aiheuttanut sen, että osa ADHD-lapsista jää ilman Kelan myöntämää hoitotukea tai korotettu hoitotuki on tiputettu perustasolle. (Heikkilä 2007, 4.) 8 3 ISYYS Mies tulee isäksi, kun perheeseen syntyy lapsi. Isäksi voidaan tulla myös avioitumalla naisen kanssa, jolla on edellisestä suhteestaan lapsia. Tällöin lapsella saattaa olla oma biologinen isä mukana jopa lapsen päivittäisessä elämässä, joten se asettaa isänroolissa olevalle vielä enemmän haasteita kuin biologinen isyys. Adoptio tai sijaisvanhemmuus ovat eräs esimerkki ei-biologisesta isyydestä, vaikka tämän kaltainen isyys onkin yhtä todellista ja pätevää kuin biologinen isäksi tuleminenkin. Isän merkityksestä lapsen kehitykselle on Huttusen (1992, 26) mukaan esitetty eri aikoina toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Nämä voidaan kiteyttää kolmeksi eri suuntaukseksi: isän merkitystä vähättelevä, sitä korostava ja isän merkitystä äidin kautta tarkasteleva ajatussuunta. Tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan tarjoa näistä vaihtoehdoista oikeaa eikä väärää ajatussuuntaa. 3.1 Isä on erilainen kuin äiti Isän tärkein tehtävä on varmistaa, ettei äiti tee lapsiaan hulluksi Hei kuka puhuu elokuvassa James Vauvan ja isän välille syntyvä kiintymyssuhde on omanlaisensa. Se on tavallisesti vähemmän intensiivinen kuin äidin ja vauvan välillä. Tosin äidin synnytyksen jälkeinen masennus saattaa vaikuttaa niin, että isä hoitaa vauvaa enemmän ja vauvan ensisijainen kiintymyssuhde syntyykin hänen ja isän välille. Isä saattaa myös jäädä hoitamaan vauvaa kotona äidin mennessä työhön, jolloin isä on tietenkin vauvan ensisijainen kiintymyskohde. (Sinkkonen 2005, 90.) Usein isä on lapselle se kaipauksen kohde. Äiti on lapsen kanssa kotona isän käydessä työssä kodin ulkopuolella, sitä kaivataan jota harvemmin nähdään.

14 9 Huttusen (1992, 25.) mukaan isyys on epämääräinen olotila, johon joudutaan melko yllättäen ja vähällä valmistautumisella, vaikkakin vanhemmuus on suhteellisen peruuttamatonta, eikä lapsiaan voi valita. Hänen mukaansa moni mies saa tunnustusta työelämässä, mutta isänä häntä ei välttämättä ole kertaakaan kiitelty. Isänä olemisesta on helppo myös syyllistää. Isän erilaisuus äitiin verrattuna on vauvalle suuri rikkaus. Isä on erinomainen leikkijä ja hulluttelija, isän leikit ovat fyysisiä ja ne ovat vähemmän verbaalisia kuin äidin. Joskus isän stimulaatio lipsahtaa liian voimakkaaksi. Tämän seurauksena vauva saattaa parahtaa itkuun ylikuormittumisesta. (Sinkkonen 2005, 90.) Macmillanin (2006, 149) mukaan isien harrastamat rajut leikit tarjoavatkin tilaisuuden pojille harjoitella tunteidensa ja käyttäytymisensä säätelyä. Isä saattaa olla hyvin sensitiivinen ja hoivaava, mutta muutkin kuin hoivaavat isät ovat lapselle tärkeitä. Joidenkin miesten on helppo alusta asti hoitaa pientä vauvaa, toiset kokevat vauvan hoitamisen vieraaksi ja he odottavat lapsen kasvavan sen verran, ettei se ihan pienestä mene rikki. (Sinkkonen 2005, ) Huttusen (2004, 1.) mukaan perinteisessä isämallissa kiinteämpi isyys on alkanut vasta lapsen opittua puhumaan ja kävelemään. Macmillanin (2006, 146.) mukaan isän ei kuitenkaan pitäisi odottaa, kunnes lapsi on 8-10-vuotias, ennen kuin alkavat enemmän puuhailla hänen kanssaan. Pojan suhde isään näyttää muuttuvan noin kymmenen vuoden iässä, jolloin isä tulee hänelle paljon tärkeämmäksi, kuin äiti. Tämän väitteen paikkansa pitävyyttä ei olla tiettävästi pystytty todistamaan, mutta viitteitä siitä on näkyvissä seuratessa isäpoikasuhdetta. Hellstenin (2000, ) mukaan isän tehtävä lapsen tullessa murrosikään on lapsen pelastaminen äidiltään. Isä varmistaa, ettei lapsi jää äitisymbioosiin, vaan vie lapsen ulkomaailmaan. Lapset tavallaan löytävät vasta murrosiän kynnyksellä isän. Irrottautumisen ei kuitenkaan pidä tapahtua äidin kustannuksella. Isän rooli on siis varsin merkittävä lasten aikuistuessa. Isän merkitys on itsestään selvää, tarvitsee miettiä vain omaa isäsuhdettaan. Jos isä oli hyvä ja lämmin, kokemus oli korvaamaton ja arvokas. Jos isä taas oli etäinen,

15 10 poissaoleva tai tunnekylmä, tietää, miten paljon toivoi armollisempaa suhdetta omaan isään. Väkivaltaisen juopon isän kanssa oppii pelkäämään ja vihaamaan sekä kadehtimaan kavereiden ja serkkujen yhdessäoloa omien isien kanssa. (Sinkkonen 2005, ) Isät auttavat Macmillanin (2006, 149.) mukaan poikia ymmärtämään miehen seksuaalisuutta ja käyttäytymistä. Isät opettavat poikiaan kanavoimaan vihan ja turhautumisen tunteet positiivisin tavoin. Isä voi myös auttaa voittamaan pelon, joka liittyy oman haavoittuvuuden paljastamiseen, pelon tulla leimatuksi naismaiseksi. Pulkkinen (2002, 143.) toteaa yhteenkuuluvuuden tunteen isän kanssa syntyvän arkisessa touhuamisessa. Touhuilun lomassa ollaan lähekkäin ja voidaan jutella. Monen isä saattaa kauitenkin olla poissaoleva, varsinkin alkoholisti-isän synkkä varjo tuntuu lapsesta painostavalta. Tytöt puhuvat siitä enemmän kuin pojat. Rakastamisen, hoivaamisen ja suojelun kyky ei ole pelkästään naisten tai miesten juttu, vaan isät rakastavat ja tulkitsevat vauvojen viestejä yhtä hyvin kuin äidit. Tämä edellyttää sitä, että isien on täytynyt päästä viettämään runsaasti aikaa vauvansa kanssa. Isyys eroaa äitiydestä siinä, että nainen synnyttää ja imettää, kun taas isän tehtävä on etsiä oma paikkansa vanhemmuudessa. Kun lapsi syntyy perheeseen, isä käy läpi omaa lapsuuttaan ja suhdetta omiin vanhempiinsa. Yhteiskunta asettaa suuria vaatimuksia isyydelle. Työn vaativuus voi uuvuttaa ja usein perhe-elämä voi olla ristiriidassa työn vaativuuden kanssa. (Supinen & Anttonen 2006, 48; 51) 3.2 Hoitava isä, uudenlainen isän malli Jo viidentoista vuoden ajan on puhuttu hoitavavasta tai hoivaavasta isästä, niin sanotusta uudesta isyydestä. Uuden isyyden lähtökohtana on ajatus siitä, ettei lapsenhoito ole biologisesti ohjautuvaa vaan se nähdään hoitotyönä, johon opitaan vähitellen ja kokemuksen kautta. Isä voi myös oppia täydellisesti tyydyttämään lapsensa tarpeet, näin mies voi jakaa hoivan ja hoidon antamisen yhdessä äidin kanssa. Lastenhoitoon osallistuneiden isien lapsia tutkittaessa on todettu, että tällaiset lapset osoittavat keskimääräistä enemmän hoivaavuutta, vastuullisuutta, myötätuntoisuutta ja

16 empaattisuutta.(huttunen 2004, 1.) Myös Koskisen & Mustosen tutkimuksen (2006, 46.) mukaan isät ottavat entistä enemmän osaa lasten hoitoon ja kasvatukseen. 11 Nuoret isät ovat löytämässä isyyden uudella tavalla: kahden viikon isyysloman käyttää prosenttia miehistä, osa jaksottaa vuosiloman lapsen syntymän aikoihin ja synnytykseen osallistuu neljä isää viidestä. Toisaalta osalla nuorista isistä on hyvin minäkeskeinen maailmankuva, johon liittyy seikkailunhakuisuutta ja nuoruuden pidentämistä lähes naurettavuuteen saakka. Huttusen mukaan perheissä lähes tyrkytetään isyydelle tilaa. Jaetun vanhemmuuden perheissä eletään ensimmäinen vuosi jakaen lastenhoitotehtävät, vaivihkaa nainen kuitenkin tekee isomman panoksen perheen hyväksi ja pettyy. Mies kokee punttien olevan kokolailla tasan. (Huttunen 2005, 1-2.) Tommy Hellsten (2000, ) on taas sitä mieltä, että isän perustehtävä lapsen ollessa pieni, on vapauttaa naisensa olemaan lastensa äiti. Miehen tulisi hänen mukaansa suojata äitiä ja lasta kaikilta mahdollisilta uhkilta, niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin. Yhteiskunta on ottanut Hellstenin mielestä isän roolin, tehtävän huolehtia kansalaistensa perusturvallisuudesta. Tämä ei ole kuitenkaan ongelmatonta, mies saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja turhaksi omassa perheessään, jos kuka tahansa sosiaalitäti kykenee siihen, mihin hänkin. Pulkkinen (2002, 121.) toteaa isyyden olleen aiemmin leivän hankkiminen perheelle. Nykyään isällä saattaa olla äidin työssäkäynnin seurauksena myös hoivaajan rooli monen muun roolin lisäksi. Ihanne isä ottaa tasaveroisen vastuun perheen erilaisista tehtävistä, joka aiheuttaa miesten käyttäytymiselle suuria muutospaineita. Isyyteen paneutumisesta on erotettu kolme eri puolta. Ensimmäinen on sitoutuminen, isän runsas vuorovaikutus lapsensa kanssa hoivan, leikin ja vapaa-ajan toiminnan yhteydessä. Toinen on isän saatavuus, isän läsnäolo riippumatta vuorovaikutuksen asteesta ja laadusta. Kolmantena on isän vastuunotto lapsen psyykkisten ja fyysisten tarpeiden tyydyttämisestä. Lapsen kehityksen kannalta parhaita ovat sitoutuneet, läsnä olevat ja vastuuntuntoiset isät. Virpiranta-Salon tutkimuksen mukaan (1992, 86.) äidit kokivat valinneensa osan kotiäitiydestä ja todenneet kotitöiden kuuluvan tämän takia heille. Isät tekevät pitkää

17 päivää työssä, joten äidit kokevat ettei kotityöt kuulu enää raskaan työpäivän jälkeen isälle. Äidit kokivat olevansa tyytyväisiä tällaiseen järjestelyyn. 12 Hellstenin (2000, ) mukaan isä saattaa ottaa äitiä lepyttääkseen apuäidin roolin. Hän vaihtaa vaippoja ja lämmittää tuttelia äidin levätessä, mutta ei ole miehenä motivoitunut tapahtumaan. Vaimo kokee, ettei mies enää rakasta häntä, eikä lapsi ole hänelle tärkeä. Mies ei voi sitoutua äitiyteen, eikä pidäkään, vaan isyyteen. Isyyden perustehtävät ovat täysin erilaisia, kuin äidin. Isä saattaa kadota työmaailmaan tai ystävien seuraan äidin jäädessä yksi hoitamaan lapsia ja kotia. Äiti uupuu ja vie lapset päivähoitoon. Hellstenin mukaan poliitikkojen tulisi puuttua sosiaalipolitiikkaan niin, että isän rooli selkiytyisi ja isä saisi tehdä hänelle kuuluvan tehtävän, olla perheen suojelija. 3.3 Eron vaikutus isyyteen Lähes puolet avioliitoista päättyy eroon, luvut itsessään vanhenevat nopeasti, mutta avioerojen kokonaismäärä pysyy lähes samana. Monet miehet kokevat eron suuruuden ja kylmän realiteetin vasta, kun ero on jo tapahtunut. Hermoja raastavan metelin ja arjen sietämisen tilalle on tullut yksinäisyys ja kaipaus. Ei-huoltajaisien alkoholin käyttö lisääntyy yleensä eron myötä ja heidän itsemurhariskinsä kasvaa selvästi. Erostressi heikentää tilapäisesti immuunijärjestelmää, masentuneisuus ja ahdistus lisääntyvät. (Sinkkonen 1998, ) Erojen myötä perinteinen isyys on vähentynyt, etävanhemmuus tuo kärjistäen esille vanhan roolijaon perinteisestä isyydestä ja äitiydestä esiin sen haavoittuvuuden ja epäkohdat. (Huttunen 2004, 2.) Ero vaarantaa Pulkkisen (2002, 130.) mukaan isälapsisuhteen. Jos isä ei maksa edes elatusmaksuja, on muukin isyys vähäistä. Perinteisessä isän roolissa oleva eroisä huomaa jäävänsä eroon myös lapsestaan. Äiti jatkaa eron jälkeen yleensä kahdenkeskeistä suhdetta lapseensa, mutta isä ei. Isältä saattavat puuttua edellytykset arjen jakamiseen lapsen kanssa. Näitä edellytyksiä ovat kehittyneet lapsen- ja kodinhoitotaidot, ajantasaisuus lasta koskevissa asioissa, kuten neuvola-, lääkäri-, päivähoito- ja koulutiedoissa. Myös ulkoisten olosuhteiden ja

18 tapaamispuitteiden tarjoaminen voidaan laskea näihin isältä vaadittaviin edellytyksiin. (Huttunen 2004, 2.) 13 Perheet, joissa on poikalapsia hajoavat harvemmin, kuin ne, joissa on vain tyttölapsia. Äitejä hirvittää ajatuskin siitä, että hän kasvattaisi yksin pojat ilman isää ja isät tuntevat erityislaatuista yhteenkuuluvuutta poikiinsa. Tytöt kärsivät poikia vähemmän erosta ja ero saattaa jopa nopeuttaa tytön kypsymistä. Osa eronneista isistä katoaa lapsensa elämästä kokonaan. Osa kadonneista isistä on kypsymättömiä, haluavat elää ikuista nuoruuttaan ilman velvollisuuksia ja vastuita. Jotkut isät kokevat eron niin raskaana, että suojaavat itseään ja toimintakykyään pysyttelemällä erossa lapsista. Myös molempien vanhempien uudet liitot loitontavat isää lapsistaan (Sinkkonen 1998, ) Uusi puoliso ei välttämättä halua tavata miehen edellisestä liitosta olevia lapsia ja rakentaa näihin läheistä suhdetta. 3.4 Poikkeavan lapsen isyys Isien on joidenkin tutkimusten mukaan vaikeampi sopeutua vammaisen lapsen vanhemmuuteen kuin äitien. Äidit saattoivat myös tutkimusten mukaan pitää lapsiaan poikkeavimpina kuin isät. Isät ovat myös huolestuneempia lapsen sosiaalisesti hyväksyttävästä käytöksestä, kuin äidit. (Kaukola & Nyman 2000, 37.) Isät hakevat vähemmän tukea kodin ulkopuolelta, kuin äidit. Isät tukeutuvat äitejä enemmän toisaalta itseensä, toisaalta puolisoonsa (Virpiranta-Salo 1992, 84; 103). Lapsen käyttäytymisen ongelmat ovat isälle vähäisempi stressitekijä kuin äidille, isälle merkittävämpi stressitekijä on vammaisuuden aste. Isät myös kritisoivat sopeutumisvalmennuskurssien psykologista ilmapiiriä. Isät kokevat tärkeänä leikin ja yhdessä olon poikkeavan lapsen kanssa. (Kaukola & Nyman 2000, 38; 41; 47; Virpiranta-Salo 1992, 89) Toisaalta Virpiranta-Salon tutkimuksen (1992, 85) mukaan vanhemmat eivät kokeneet heidän välisten ristiriitojen lisääntyneen poikkeavan lapsen vuoksi. Erityislapsi oli perheissä tarpeineen keskipisteenä, joka sääteli perheen muuta elämää.

19 14 ADHD-lapsen isyyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa perheeseen ja olosuhteisiin liittyvät tekijät, kuten parisuhde, ystävät, työ, harrastukset, opiskelu, elämänkatsomus, taloudelliset ja terveydelliset tekijät. Nämä voivat lisätä tai vähentää voimavaroja. Paineet ja huolet vaikuttavat siihen, miten vanhempi jaksaa kestää kasvatukseen liittyviä ristiriitatilanteita. Vilkkaan lapsen kasvatus vaatii isältä tavallistakin enemmän voimavaroja. Voimien jouduttua liian lujille, seurauksena on joko se, että vanhempi alkaa komentaa enemmän, rankaista lasta yhä ankarammin tai hän luopuu reagoimasta lapsen tottelemattomuuteen ja antaa lapselle periksi. (Tasola & Lajunen 1997, 16.) Lapsen muodostuminen taakaksi voi liittyä myös isän käsityksiin hyvästä elämästä (Vehmas 2005, 184). Molemmat aiheuttavat tilanteen, että vanhemman uskottavuus heikkenee. Nalkuttaminen sekä komentojen ja käskyjen liiallisuus heikentävät vanhemman uskottavuutta. Luovuttaminen antaa lapselle vapaat kädet tehdä, mitä huvittaa, niinpä vanhemman on jatkossa yhä vaikeampi toteuttaa vaatimuksiaan. Lapsi alkaa vanhemman uskottavuuden heiketessä saadessaan paljon kielteistä palautetta pitämään itseään ilkeänä ja pahatapaisena lapsena. Vanhempi taas kokee olevansa epäonnistunut, huono ja keinoton vanhempi. (Tasola & Lajunen 1997, 16.) Lapsen haastava käyttäytyminen saattaa herättää myös vihantunteita (Kaukola & Nyman 2000, 48). Kaukolan & Nymanin (2000, ) mukaan isien ei ollut juurikaan tarvinnut luopua itselle tärkeistä asioista tai omasta ajastaan poikkeavan lapsen vuoksi. Se koettiin yhdeksi selviytymiskeinoksi arjessa. Virpiranta-Salon tutkimuksen mukaan (1992, 79) poikkeava lapsi ei kuitenkaan vie vanhempien kaikkia voimavaroja. 4 ADHD-LAPSEN KASVATTAMINEN: OHJAUKSEN JA HALLINNAN KEINOT Arki erilaisine haasteineen työllistää tavallisenkin lapsen vanhempaa, saatikka sitten erityislapsen vanhempaa. Arki rakentuu rutiineista, rituaaleista ja se rakentuu tietynlaiseen säännölliseen rytmiin, ilta ja yö, arki ja pyhä, toiminta ja lepo (Heikkilä & Luumi 2003, 45.) Kuosmasen tutkimuksen (2006, 47.) mukaan ammatti-ihmiset ajattelevat, että erityislapsen vanhemmat ovat kyvyttömiä ja taidottomia hoitamaan

20 15 lapsiaan tai jopa kotiaan. Vanhemmat kokevat, että heitä pidetään tyhminä sekä vammaisina ja heitä neuvotaan ihan arkisissa ja yksinkertaisissakin asioissa, joihin tutkittavat eivät kuitenkaan kokeneet minkäänlaista tarvetta. Erityislasten vanhemmat kokivat, että heidät asetettiin syrjäytyneiden asemaan. 4.1 Poikkeava vai erikoinen? Ihmiset luokittelevat toisiaan lukemattomilla tavoilla. Toiset luokat ovat haluttuja, toisia vältellään viimeiseen asti. Ongelman nimeäminen voi auttaa löytämään ratkaisuja, mutta sillä voi olla myös negatiivinen leima. Kasvattaja tuntee totaalista neuvottomuutta ja avuttomuutta, kun lapsi käyttäytyy käsittämättömällä tavalla. Silloin nimen antaminen lapsen ongelmakäyttäytymiselle vie asiaa eteenpäin ja helpottaa ongelmaa, kun kasvattaja ymmärtää, mistä ongelmat johtuvat. (Kuorelahti 1998, ) Pihlaja toteaa kuitenkin, että kasvattajalle olisi olennaisempaa tunnistaa lapsen arjessa esiin nousevat tuen tarpeet. Näihin tulisi vastata pedagogisin keinoin ja pyrkiä vaikuttamaan myönteisesti erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvuolosuhteisiin. (Pihlaja 2004, 216.) Perheet, jotka ovat taloudellisesti ja emotionaalisesti omillaan pärjäävät huonommin arjessa kuin perheet, jotka saavat tukea yhteisöltä. Jos yhteisössä on vallalla voimakkaita kielteisiä asenteita poikkeavuutta kohtaan, vanhemmat kokevat lapsensa luultavasti suuremmaksi taakaksi, kuin ympäristössä, jossa poikkeavuuteen ei liitetä niin kielteisiä merkityksiä. (Vehmas 2005, 184.) 4.2 Kasvatustehtävän vaikeus Vanhemmuuteen ei kouluteta, vanhemmaksi tullaan. Vanhempana voidaan pärjätä perimätiedon, toisten vanhempien, aikakauslehtien sekä maalaisjärjen avulla. Jokainen vanhempi toivoo tervettä lasta. Jos lapsi ei olekaan odotusten mukainen, syntyy vammaisena tai häiriintyy lapsuudessaan liian monista pettymyksistä, vanhemmat tarvitsevat eri alojen ammatti-ihmisten tukea ja ohjausta. Yhteistyökumppaneita vanhemmille löytyy perheneuvoloista, lastenneuvoloista, sairaaloista, päivähoidon työntekijöistä ja sosiaalitoimiston ammattilaisista. Mukana voi olla myös kuntoutuksen terapeutteja, lapsen henkilökohtainen avustaja ja järjestöihmisiä.

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot