PERIKS EI ANNETA, VAIKKA VAIKEETA SE ON Alle kouluikäisen ADHD lapsen kanssa arjessa eläminen isän näkökulmasta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERIKS EI ANNETA, VAIKKA VAIKEETA SE ON Alle kouluikäisen ADHD lapsen kanssa arjessa eläminen isän näkökulmasta."

Transkriptio

1 Created by Neevia Document Converter trial version Minna-Leena Peltonen PERIKS EI ANNETA, VAIKKA VAIKEETA SE ON Alle kouluikäisen ADHD lapsen kanssa arjessa eläminen isän näkökulmasta. Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Minna-Leena Peltonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Nimeke PERIKS EI ANNETA, VAIKKA VAIKEETA SE ON, alle kouluikäisen ADHD lapsen kanssa arjessa eläminen isän näkökulmasta Tiivistelmä ADHD on neurobiologinen oireyhtymä, joka hankaloittaa arjessa selviytymistä sekä suoriutumista opinnoista ja töistä (Henttonen ym. 2006, 5). ADHD lapsen isyys vaatii isältä vielä enemmän kuin niin sanottu normaalin lapsen isyys (Mäkelä & Mäkelä 1998, 84; 87). ADHD lapsi tarvitsee selkeitä rajoja, palkitseminen oikeanlaisesta käytöksestä kasvattaa ADHD lapsen itsetuntoa (Sandberg ym. 2004, 23; 55). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena arki koettiin ADHD lasten perheissä isien mukaan. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin syvähaastatteluja. Tutkimukseen osallistui neljä ADHD lapsen isää. Haastattelut suoritettiin helmi-maaliskuussa Tutkimustulokset osoittivat, että ADHD lapsen kanssa arjessa elämiseen sisältyi jatkuvaa toiminnan ohjausta. ADHD näkyi perheen arjessa lapsen riehumisena, käyttäytymisen ongelmina, rauhoittumisen vaikeuksina illalla sekä sosiaalisuuden ongelmina. ADHD lapsi rajoitti perheen sosiaalista kanssakäymistä muiden lapsiperheiden kanssa. Isät olivat saaneet kuulla monenlaista, enimmäkseen negatiivista palautetta lapsestaan. Kaikkien vaikeuksien keskellä isät kuitenkin olivat sisukkaita ja päättivät pärjätä muista ihmisistä ja kommenteista välittämättä. Haastatellut isät olivat mukana lastensa kasvatuksessa lähes päivittäin. Isä oli perheissä useimmiten vahva taustavaikuttaja, mutta myös aktiivinen osallistuja. Isät käyttivät ADHD lapsensa ohjauksen ja hallinnan keinoina jäähypenkkiä, pelikieltoa, kuulustelupäiväkirjaa ja käytöskoulua. Isät totesivat, ettei ilman tiukkaa otetta pärjäisi ADHD lapsen kanssa, mutta liian tiukka otekaan ei tuonut toivottua tulosta. Voimia arkeen isät saivat omista harrastuksistaan ja myös yhdessäolosta oman perheen kanssa. Tutkimustulosten perusteella ADHD lapsiperheille tulisi järjestää lisää tukea yhteiskunnan taholta. Jatkotutkimushaasteena olisi haastatella ADHD henkilöitä heidän näkökulmastaan arjessa elämisestä. Asiasanat (avainsanat) ADHD, arjessa eläminen, isyys, arki, perhe, vanhemmuus, laadullinen tutkimus Sivumäärä Kieli URN 60 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Anitta Huotari

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Minna-Leena Peltonen Degree programme and option The Degree Programme in Social Work Name of the bachelor's thesis WE ARE NOT GOING TO GIVE UP ALTHOUGH IT S HARD, living everyday life with an ADHDchild under school age from the father s point of view Abstract ADHD is a neurobiological syndrome, which makes everyday life more difficult, and it is harder to cope with studies and work if a person has ADHD (Henttonen etc. 2006, 5). Being a father of an ADHD-child requires the father even more than being a father of a so-called normal child (Mäkelä & Mäkelä 1998, 84; 87). An ADHD-child needs clear limits, rewarding makes an ADHD-child s self esteem stronger (Sandberg etc. 2004, 23; 55) The purpose of this study was to describe what everyday life was like in ADHD-children s families according to fathers. The research was a qualitative case study and the method of material collection was an in-dept interview. Four ADHD-children s fathers took part in the study. The interviews were carried out in February and March The results showed that living everyday life with an ADHD-child included constant guidance of activities. In families everyday life, the ADHD was seen as rambunctiousness, behaviour problems, difficulties of calming down in the evenings and problems of sociability. An ADHD-child caused limitations on families social relations with other families with children at home. The fathers had heard many kinds of, mostly negative, feedback about their children. However, the fathers were persistent in the midst of all problems and decided to manage without worrying about other people and their comments. The fathers who were interviewed took part in the upbringing of their children nearly daily. A father was most often a strong influential person in the background but also an active participant. The fathers used naughty spot, computer games, questioning diary and school of good manners as means to guide and control their ADHD-children. The fathers pointed out that one cannot cope with an ADHD-child without severe measures but playing hardball did not bear fruit, either. Hobbies and being together with their families gave the fathers resources to everyday life. Based on the results of this study, ADHD-families with children at home should be organised more support by society. For the future researches it would be important to interview ADHD-persons about living everyday life from their point of view. Subject headings, (keywords) ADHD, living everyday life, fatherhood, everyday life, family, parenthood, qualitative research Pages Language URN 60 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Anitta Huotari

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ADHD JA MBD Mikä on MBD? Mikä on ADHD? ADHD käytännössä ADHD:n yleisyys ADHD-lapsen kuntoutus ISYYS Isä on erilainen kuin äiti Hoitava isä, uudenlainen isän malli Eron vaikutus isyyteen Poikkeavan lapsen isyys ADHD-LAPSEN OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN KEINOT Poikkeava vai erikoinen? Kasvatustehtävän vaikeus Arjen haasteita ADHD-lapsen kanssa Rajojen asettaminen, palkintojen ja rangaistusten käyttö TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja tapaustutkimus Syvähaastattelu aineistonkeruumenetelmänä Sisällön analyysi TULOKSET ADHD:n näkyminen arjessa Epäilyksen herääminen Kodin ulkopuolella Nukkumaan menemisen ongelmat Sosiaalinen kanssakäyminen muiden lasten kanssa Isän rooli ADHD-lapsen kasvattajana Isän suhde ADHD-lapseen...32

5 7.2.2 Lähiympäristö isää tukemassa Isän ohjauksen ja hallinnan keinot PÄÄTELMÄT Keskeiset johtopäätökset tuloksista Eettiset näkökohdat ja luotettavuus Opinnäytetyön prosessi Jatkotutkimusehdotukset...50 LÄHTEET...51

6 1 JOHDANTO 1 Kiinnostus opinnäytetyön aihepiiriä kohtaan sai alkunsa omasta kuusivuotiaasta lapsestani, jolla diagnosoitiin ADHD joulukuussa ADHD-lapsen perheessä arki voi olla hyvinkin erilaista, kuin muiden lapsiperheiden arki. Yleisellä tasolla ADHD on nykyisin hyvin tutkittu ja tiedetty oireyhtymä, kuitenkin arjessa elämisestä erityislapsen kanssa on hyvin vähän erityisesti suomenkielistä tieteellistä kirjallisuutta. Myös ADHD lasten isien tuntemuksia on tutkittu vähemmän kuin yleisesti erityislapsen vanhempana olemista. Yleisesti ottaen äidit vastailevat haastatteluihin ja tutkimuksiin, isien seuratessa hiljaisena sivusta. Usein isää, joka ei osallistu ADHD-lasta koskeviin palavereihin ja muihin tapaamisiin, pidetään ns. passiivisena isänä (ks. Huttunen 2001, 90), joka ei halua osallistua perheensä arkielämään. Kuitenkin passiivisena pidetty isä saattaa olla hyvinkin aktiivisesti mukana perheensä arjessa osallistuen esimerkiksi puolisonsa välityksellä lasta koskevien asioiden päättämiseen ja niistä neuvotteluun sekä olemalla yhdessä lapsen kanssa ja antamalla rakkautta omalla persoonallisella tavallaan. Isälle ADHDdiagnoosin saaminen ei ole välttämättä ollenkaan huono asia, vaan jopa helpotus. Haluan tällä tutkimuksellani saada hiljaisena pidettyjen ADHD lasten isien äänen kuuluville. Isä voi olla ihan riittävän hyvä isä, vaikkei kuulukaan hoiva-isän (ks. Huttunen 2001) kategoriaan. Isä on erilainen kuin äiti ja niin tuleekin olla, että lapsesta kasvaa tasapainoinen ja luova persoona. Työn keskeiset kysymykset koskevat ADHD-lapsen isyyttä ja siihen liittyviä erilaisia tuntemuksia, kokemuksia ja keinoja selvitä arjessa. 1. Miten ADHD näkyy perheen arjessa? 2. Miten isä näkee roolinsa ADHD-lapsen kasvattajana? 3. Isän keinot ohjata ADHD-lasta Aluksi kerron ADHD ja MBD-oireyhtymistä ja niiden esiintyvyydestä. Jatkossa en erittele ADHD ja MBD-oireyhtymää, vaan käytän niistä yhteistä kattonimikettä ADHD kansainvälisen tautiluokituksen mukaan (Michelsson 2001, 7). Käyn myös läpi ADHD-lasta koskevia kuntoutusmahdollisuuksia. Seuraavaksi kerron isyydestä ja

7 viimeisessä teoriaa käsittelevässä luvussa keskityn ADHD-lapsen kanssa arjessa elämiseen ja ohjauksen keinoihin isän näkökulmasta. 2 2 ADHD JA MBD Suomessa yleisesti käytetty termi MBD on jäänyt pois känsäinvälisestä tieteellisestä kirjallisuudesta ja virallisesta tautiluokituksesta. Vastaava mm. Yhdysvalloissa käytetty termi onkin ADHD. ADHD ja MBD-termejä käytetään laajalti synonyymeina. Ruotsissa käytössä on termi DAMP, joka märitellään tarkkaavaisuushäiriöksi, johon liittyy kömpelyyttä ja hahmotushäiriöitä. (Michelsson ym. 2000, 11.)

8 2.1 Mikä on MBD? 3 MBD (minimal brain dysfunction) eli lievä aivotoiminnan häiriö tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä neurologisena oireyhtymänä, johon liittyy motoriikan, hahmottamisen ja/tai oppimisen häiriö. Oireisiin saattavat kuulua myös kielelliset erityisvaikeudet ja vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä ja käyttäytymisessä. Meillä käytetty termi MBD on siis kattonimike oireistolle, jonka ilmenemismuodot ja syyt voivat olla moninaiset. (Michelsson ym. 2000, 11.) MBD:hen liittyy myös vaikeuksia kehon liikkeiden hallinnassa ja hahmottamisessa (Tikkanen 2006, 74). MBD-termiä on käytetty Suomessa kliinisenä diagnoosina 1970-luvulta lähtien vuosisadan loppuun kun kyseessä oli lievästä aivotoiminnan häiriöstä johtuvia ongelmia, kuten tarkkaavaisuuden ylläpitämisen häiriöitä, motorisia ongelmia, hahmotushäiriöitä, oppimisvaikeuksia ja kielellisiä ongelmia. MBD-termi ei esiinny enää WHO:n kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD-10), joka meillä on virallinen tautiluokitus. MBD termiä ei käytetä Suomessakaan enää yksilötasolla diagnoosina. Diagnoosi annetaan virallisen tautiluokituksen mukaan kunkin MBD:hen kuuluvan yksittäisen oireen perusteella. (Michelsson 2002, 7.) 2.2 Mikä on ADHD? ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkausoireyhtymä on neurobiologinen oireyhtymä, joka hankaloittaa arjessa selviytymistä sekä suoriutumista opinnoista ja töistä (Henttonen, ym. 2006, 5). Kansainvälisesti ja etenkin USA:ssa käytetään termiä ADHD, joka esiintyy myös sikäläisen psykiatriayhdistyksen tautiluokituksessa (DSM- IV). ADHD tulee englanninkielisistä sanoista attention-deficit hyperactivity disorder. Se tarkoittaa, että lapsella on tarkkaavaisuuden ylläpitämisen ongelmia ja/tai ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. (Michelsson 2002, 7.) ADHD-oireyhtymään (aikaisemmin MBD) kiinnitettiin huomiota maassamme jo 1970, mutta paremmin se tuli tunnetuksi 1980-luvulla, vaikkakin siihen aikaan oli vielä monia, joita ei diagnosoitu eikä hoidettu. Muissa maissa luovuttiin MBD-termin käytöstä jo 1980-luvulla ja alettiin käyttää ADD-termiä (attention-deficit-disorder), jonka diagnostisiin määritelmiin kuuluu vain tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, ja

9 muille samanaikaisesti esiintyville oireille ja ongelmille annettiin oma erillinen diagnoosi. (Michelsson ym. 2003, 13.) 4 ADHD:hen liittyviä oireita on kaikista lasten ja nuorten psyykkisistä häiriöistä tutkittu eniten. Aikaisemmin oireyhtymästä on käytetty erilaisia termejä, kuten lievä aivovaurio, ylivilkkausoireyhtymä ja vähäinen aivotoiminnan häiriö, MBD. Sata vuotta sitten oireiden katsottiin johtuvan mm. motivaation puutteesta, huonosta kasvatuksesta ja tottelemattomuudesta luvun puolivälissä oireiden oletettiin johtuvan aivovauriosta tai aivotoiminnan häiriöstä, mutta nykyään korostetaan neuropsykiatrisia, biologisia ja perinnöllisiä syitä. (Michelsson ym. 2003, 13.) Kuitenkin nykyäänkin saatetaan ajatella, ettei ADHD-lapsen käyttäytyminen johdu sairaudesta, vaan vanhempien poikkeavista kasvatustavoista. 2.3 ADHD käytännössä ADHD-lapsi on levoton, kiemurtelee tuolilla, näprää tavaroita, töksäyttelee, puhuu päälle, ei jaksa keskittyä tai vetäytyy omaan maailmaansa. Suomalaisista kouluikäisistä lapsista 3-5 prosentilla on ADHD-oireyhtymä. ADHD on tullut suomalaiselle terveydenhuollolle tutuksi vasta 1990-luvulla. Ennen sitä oireita osattiin hoitaa huonosti. (Tikkanen 2006, 74.) Kuitenkin kautta aikojen on joukossamme ollut ADHD-oireyhtymästä kärsiviä ihmisiä, mutta emme ole tienneet oireiden syytä. Ensimmäiseksi ajatellaan, että lapsella on heikot rajat tai vanhemmat ovat muuten avuttomia kasvatustehtävässään, jos lapsi häslää ja säheltää, eikä osaa ottaa muiden ihmisten tunteita huomioon. Sinkkosen (2005, 299.) mukaan ADHD-lapsen piirteinä voidaan nähdä ainakin kuusi seuraavista: Lapsi tekee paljon huolimattomuusvirheitä, hänen on usein vaikea keskittyä leikkeihin tai tehtäviin, hän ei kuuntele puhuteltaessa, hän ei seuraa ohjeita, eikä saa tehtäviään valmiiksi, hän ei osaa järjestellä töitään ja on haluton tekemään pitkäjänteisyyttä vaativia tehtäviä, hukkaa tavaroita, häiriintyy ulkoisista ärsykkeistä ja unohtelee arkipäiväisiä asioita. Impulsiivisuutta ja yliaktiivisuutta arvioidaan Sinkkosen (2005, 299.) mukaan yhdeksän käyttäytymispiirteen perusteella. Diagnoosin asettaminen edellyttää näistä

10 5 vähintään kuuden löytymistä. Levottomuutta kuvaavat seuraavat piirteet: Lapsi liikehtii hermostuneesti tai kiemurtelee istuessaan, ei malta istua paikoillaan, juoksentelee ja kiipeilee sopimattomissa tilanteissa, ei jaksa harrastaa tai leikkiä mitään rauhallisesti, on jatkuvasti menossa, puhuu ylettömän paljon. Impulsiivisuutta kuvaa se, että lapsi vastailee kysymyksiin ennen kuin niitä on esitetty, ei malta odottaa vuoroaan ja keskeyttää toisia tai käyttäytyy tunkeilevasti. ADHD:n oireiden on täytynyt alkaa ennen seitsemää ikävuotta, niiden on pitänyt kestää ainakin puolen vuoden ajan, niitä on oltava ainakin kahdessa erilaisessa ympäristössä ja niiden on oltava ikään ja kehitystasoon nähden sopimattomia.(sinkkonen 2005, ) Gottliebin ja Shoafin (2006, 11.) mukaan ADHD-lapsella on fyysistä riskikäyttäytymistä, kuten kiipeämistä katolle tai puuhun, rullaluistelua vaarallisissa paikoissa ja painimista. ADHD-henkilön voi olla vaikea tajuta toisen tunteita ja hillitä omiaan. Lievät perusongelmat saattavat kasvaa lumipallon tavoin, sosiaalisesti taitamaton ihminen jää yksin, ahdistuu ja masentuu. ADHD-ihmisistä löytyy sekä rikollisia että idearikkaita, aikaansaavia aikuisia. ADHD-lapselta puuttuu itsehillintä, joten kontrollin pitää tulla ympäristöstä. Jos lasta on yleensä muistutettava sata kertaa, tarkkaamaton ja ylivilkas lapsi vaatii tuhat muistutusta. (Tikkanen 2006, 74.) ADHD-lapsi aiheuttaa huomattavasti enemmän haasteita vanhemmilleen, kuin ns. normaali lapsi. Neuropsykologi Susanna Hujun (2006) mukaan impulsiivinen lapsi tekee ensin ja muistaa ohjeen vasta sitten. Lapsi ei ole tottelematon ilkeyttään, hän haluaisi osata käyttäytyä, mutta ei pysty hillitsemään itseään. (Tikkanen 2006, ) Hillitsemätön käytös voi johtaa siihen, ettei ADHD-oireyhtymästä kärsivällä lapsella ole kavereita. Hän saattaa leikkiä enimmäkseen yksin, ellei löydä jotakin kaveria joka on erittäin joustava ja mukautuva ADHD-lapsen toiveisiin ja vaatimuksiin sopiva. 2.4 ADHD:n yleisyys Arviot ADHD:n esiintyvyydestä vaihtelevat erittäin paljon, mikä selittyy häiriön kriteerien erilaisuudesta. Useat tutkijat arvioivat lievää ADHD:ta olevan noin prosentilla ja vaikea-asteista noin 1,5 prosentilla lapsista. Almqvistin ym. (1999)

11 tutkimuksen mukaan esiintyvyydeksi saatiin seitsemän prosenttia. (Sinkkonen 2005, 300.) Keskuudessamme elää kaikkiaan n ADHD-henkilöä (Henttonen ym. 2006, 5). 6 Pojilla on useammin ADHD, kuin tytöillä (Ks. Heptinstall & Taylor 2002, Korhonen 2004). Ero on suurempi kliinisissä aineistoissa (5 9 poikaa yhtä tyttöä kohti) kuin väestöpohjaisissa tutkimuksissa (alle kolme poikaa yhtä tyttöä kohti) (Sinkkonen 2005, 300). Korhosen (2004, 14) mukaan jokaista tarkkaavaisuushäiriöistä tyttöä kohti on kolmesta kuuteen tarkkaavaisuushäiriöistä poikaa. Poikien ADHD oireilla on taipumus lievittyä iän myötä, mutta tyttöjen oireet pysyvät samanlaisina (Sinkkonen 2005, 300). Osalla ADHD-lapsella heidän käytökseensä aletaan kiinnittää huomiota vasta esikouluiässä tai koulun alkaessa (Korhonen 2004, 14). Tutkittaessa tarkkaavaisuushäiriön syitä on arvioitu, että vain alle viidessä prosentissa ongelman selittää aivovaurio. Perintötekijöiden aiheuttamaa aivojen toiminnallista erilaisuutta pidetään tärkeimpänä yksittäisenä syynä prosentilla ADHD-lapsen vanhemmista jommallakummalla vanhemmista (isällä tavallisemmin) on ollut lapsena vastaavia ongelmia. Motorinen levottomuus vähenee vuosien kuluessa oman käyttäytymisen ohjauksen hallinnan lisääntymisen myötä. Kuitenkin aikuisenakin yli puolella ja murrosiässä 75 prosentilla heistä on ollut havaittavissa tarkkaavaisuuden säätelyn vaikeuksia, jotka eivät välttämättä juurikaan vaikeuta elämää. (Korhonen 2004, ) 2.5 ADHD-lapsen kuntoutus ADHD-lapsia on kuntoutettu kaikista tehokkaimmin kuuden eri menetelmän avulla. Nämä ovat myös tieteellisesti pätevimmät kuntoutusmuodot Dinklagen & Barkleyn (1992) mukaan: 1) Lääkehoito 2) Käyttäytymisterapeuttisten menetelmien käyttö 3) Vanhempien ohjaus palkitsemis- ja rankaisemismenetelmien käyttöön 4) Opettajien koulutus käyttäytymisterapeuttisten lähestymistapojen käyttöön 5) Tarkkaavaisuushäiriöisten lasten kongnitiivis-behavioraalinen harjaannuttaminen 6) Edellä mainittujen lähestymistapojen tietynlainen yhdisteleminen. (Luotoniemi 1999, 17.)

12 ADHD-keskuksen verkkosivuilla olevan määritelmän (2004) mukaan jokainen ADHD-henkilö on erilainen. Tämän vuoksi onkin välttämätöntä, että diagnoosi varmistetaan ja sekä hoito että kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti ja kohdistetaan juuri niihin häiriöihin, joita ADHD-henkilöllä on. (ADHD-keskuksen verkkosivut 2004.) 7 Puumalan (1999) mukaan ADHD:n lääkehoitoa tulisi vielä kehittää. Tehokkaimpia lääkkeitä ADHD :n hoidossa ovat keskushermostostimulantit (metyylifenidaatti ja amfetamiini), koska taustalla oletetaan olevan aivojen dopamiini- ja noradrenaliinijärjestelmien toiminnan häiriö. Ongelmallista tällä hetkellä on se, että hoidossa käytetyt keskushermostostimulantit aiheuttavat sekä sivuvaikutuksia että riippuvuutta ja osa ihmisistä ei juurikaan hyödy stimulantti-lääkityksestä. (Puumala 1999, 1.) Gottliebin ja Shoafin (2006, 11.) mukaan ADHD-lapsen kuntoutuksessa yksilöterapiasta olisi hyötyä. Yksilöterapialla autetaan lasta ymmärtämään mielihyvähakuisen käytöksen riskit ja rohkaistaan harkitsemaan tekojensa seurauksia. Vaikka mielihyvähakusta käytöstä ei voidakaan kokonaan eliminoida, riskit voidaan opettaa harkitsemaan tarkemmin, joka taas johtaa turvallisempaan ja tasapainoisempaan käytökseen ADHD-lapsella. (Gottlieb & Shoaf 2006, 11.) Nieminen-Von Wendtin (2005, 28) mukaan ADHD-lapselle voidaan tarjota kuntoutukseksi myös puhe-, toiminta-, musiikki-, taide- ja käyttäytymisterapiaa, mutta kaikki eivät näistä hyödy eivätkä näitä tarvitse. Virallisissa ohjeissa, jotka koskevat henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa ynnä muuta lasta koskevaa kuntoutusta ja suunnitelmaa, vanhempien asema on määritelty vanhempien kuulemiseksi. Vanhempien rooli suunnitelmien teossa todetaan aina merkittäväksi. Päivähoidon ja koulun puolella korostetaan vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä, mutta silti vanhemmat saattavat jäädä sivustaseuraajiksi erilaisia suunnitelmia laadittaessa. (Määttä 1999, ) ADHD-liitto järjestää ADHD-lasten perheille erilaisia kuntouttavia kursseja. Perhekurssien rahoituksen hoitaa yhdessä Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja KELA. Heti ADHD-lapsen diagnoosin varmistuttua perheen on mahdollista hakea paikkoja

13 sopeutumisvalmennuskursseille ja tuetuille lomille. ADHD-oireyhtymän asema ei kuitenkaan ole vielä selvä kuntoutuksen kentässä. Kelan hoitotukikriteerien tarkentuminen vuonna 2005 on aiheuttanut sen, että osa ADHD-lapsista jää ilman Kelan myöntämää hoitotukea tai korotettu hoitotuki on tiputettu perustasolle. (Heikkilä 2007, 4.) 8 3 ISYYS Mies tulee isäksi, kun perheeseen syntyy lapsi. Isäksi voidaan tulla myös avioitumalla naisen kanssa, jolla on edellisestä suhteestaan lapsia. Tällöin lapsella saattaa olla oma biologinen isä mukana jopa lapsen päivittäisessä elämässä, joten se asettaa isänroolissa olevalle vielä enemmän haasteita kuin biologinen isyys. Adoptio tai sijaisvanhemmuus ovat eräs esimerkki ei-biologisesta isyydestä, vaikka tämän kaltainen isyys onkin yhtä todellista ja pätevää kuin biologinen isäksi tuleminenkin. Isän merkityksestä lapsen kehitykselle on Huttusen (1992, 26) mukaan esitetty eri aikoina toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Nämä voidaan kiteyttää kolmeksi eri suuntaukseksi: isän merkitystä vähättelevä, sitä korostava ja isän merkitystä äidin kautta tarkasteleva ajatussuunta. Tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan tarjoa näistä vaihtoehdoista oikeaa eikä väärää ajatussuuntaa. 3.1 Isä on erilainen kuin äiti Isän tärkein tehtävä on varmistaa, ettei äiti tee lapsiaan hulluksi Hei kuka puhuu elokuvassa James Vauvan ja isän välille syntyvä kiintymyssuhde on omanlaisensa. Se on tavallisesti vähemmän intensiivinen kuin äidin ja vauvan välillä. Tosin äidin synnytyksen jälkeinen masennus saattaa vaikuttaa niin, että isä hoitaa vauvaa enemmän ja vauvan ensisijainen kiintymyssuhde syntyykin hänen ja isän välille. Isä saattaa myös jäädä hoitamaan vauvaa kotona äidin mennessä työhön, jolloin isä on tietenkin vauvan ensisijainen kiintymyskohde. (Sinkkonen 2005, 90.) Usein isä on lapselle se kaipauksen kohde. Äiti on lapsen kanssa kotona isän käydessä työssä kodin ulkopuolella, sitä kaivataan jota harvemmin nähdään.

14 9 Huttusen (1992, 25.) mukaan isyys on epämääräinen olotila, johon joudutaan melko yllättäen ja vähällä valmistautumisella, vaikkakin vanhemmuus on suhteellisen peruuttamatonta, eikä lapsiaan voi valita. Hänen mukaansa moni mies saa tunnustusta työelämässä, mutta isänä häntä ei välttämättä ole kertaakaan kiitelty. Isänä olemisesta on helppo myös syyllistää. Isän erilaisuus äitiin verrattuna on vauvalle suuri rikkaus. Isä on erinomainen leikkijä ja hulluttelija, isän leikit ovat fyysisiä ja ne ovat vähemmän verbaalisia kuin äidin. Joskus isän stimulaatio lipsahtaa liian voimakkaaksi. Tämän seurauksena vauva saattaa parahtaa itkuun ylikuormittumisesta. (Sinkkonen 2005, 90.) Macmillanin (2006, 149) mukaan isien harrastamat rajut leikit tarjoavatkin tilaisuuden pojille harjoitella tunteidensa ja käyttäytymisensä säätelyä. Isä saattaa olla hyvin sensitiivinen ja hoivaava, mutta muutkin kuin hoivaavat isät ovat lapselle tärkeitä. Joidenkin miesten on helppo alusta asti hoitaa pientä vauvaa, toiset kokevat vauvan hoitamisen vieraaksi ja he odottavat lapsen kasvavan sen verran, ettei se ihan pienestä mene rikki. (Sinkkonen 2005, ) Huttusen (2004, 1.) mukaan perinteisessä isämallissa kiinteämpi isyys on alkanut vasta lapsen opittua puhumaan ja kävelemään. Macmillanin (2006, 146.) mukaan isän ei kuitenkaan pitäisi odottaa, kunnes lapsi on 8-10-vuotias, ennen kuin alkavat enemmän puuhailla hänen kanssaan. Pojan suhde isään näyttää muuttuvan noin kymmenen vuoden iässä, jolloin isä tulee hänelle paljon tärkeämmäksi, kuin äiti. Tämän väitteen paikkansa pitävyyttä ei olla tiettävästi pystytty todistamaan, mutta viitteitä siitä on näkyvissä seuratessa isäpoikasuhdetta. Hellstenin (2000, ) mukaan isän tehtävä lapsen tullessa murrosikään on lapsen pelastaminen äidiltään. Isä varmistaa, ettei lapsi jää äitisymbioosiin, vaan vie lapsen ulkomaailmaan. Lapset tavallaan löytävät vasta murrosiän kynnyksellä isän. Irrottautumisen ei kuitenkaan pidä tapahtua äidin kustannuksella. Isän rooli on siis varsin merkittävä lasten aikuistuessa. Isän merkitys on itsestään selvää, tarvitsee miettiä vain omaa isäsuhdettaan. Jos isä oli hyvä ja lämmin, kokemus oli korvaamaton ja arvokas. Jos isä taas oli etäinen,

15 10 poissaoleva tai tunnekylmä, tietää, miten paljon toivoi armollisempaa suhdetta omaan isään. Väkivaltaisen juopon isän kanssa oppii pelkäämään ja vihaamaan sekä kadehtimaan kavereiden ja serkkujen yhdessäoloa omien isien kanssa. (Sinkkonen 2005, ) Isät auttavat Macmillanin (2006, 149.) mukaan poikia ymmärtämään miehen seksuaalisuutta ja käyttäytymistä. Isät opettavat poikiaan kanavoimaan vihan ja turhautumisen tunteet positiivisin tavoin. Isä voi myös auttaa voittamaan pelon, joka liittyy oman haavoittuvuuden paljastamiseen, pelon tulla leimatuksi naismaiseksi. Pulkkinen (2002, 143.) toteaa yhteenkuuluvuuden tunteen isän kanssa syntyvän arkisessa touhuamisessa. Touhuilun lomassa ollaan lähekkäin ja voidaan jutella. Monen isä saattaa kauitenkin olla poissaoleva, varsinkin alkoholisti-isän synkkä varjo tuntuu lapsesta painostavalta. Tytöt puhuvat siitä enemmän kuin pojat. Rakastamisen, hoivaamisen ja suojelun kyky ei ole pelkästään naisten tai miesten juttu, vaan isät rakastavat ja tulkitsevat vauvojen viestejä yhtä hyvin kuin äidit. Tämä edellyttää sitä, että isien on täytynyt päästä viettämään runsaasti aikaa vauvansa kanssa. Isyys eroaa äitiydestä siinä, että nainen synnyttää ja imettää, kun taas isän tehtävä on etsiä oma paikkansa vanhemmuudessa. Kun lapsi syntyy perheeseen, isä käy läpi omaa lapsuuttaan ja suhdetta omiin vanhempiinsa. Yhteiskunta asettaa suuria vaatimuksia isyydelle. Työn vaativuus voi uuvuttaa ja usein perhe-elämä voi olla ristiriidassa työn vaativuuden kanssa. (Supinen & Anttonen 2006, 48; 51) 3.2 Hoitava isä, uudenlainen isän malli Jo viidentoista vuoden ajan on puhuttu hoitavavasta tai hoivaavasta isästä, niin sanotusta uudesta isyydestä. Uuden isyyden lähtökohtana on ajatus siitä, ettei lapsenhoito ole biologisesti ohjautuvaa vaan se nähdään hoitotyönä, johon opitaan vähitellen ja kokemuksen kautta. Isä voi myös oppia täydellisesti tyydyttämään lapsensa tarpeet, näin mies voi jakaa hoivan ja hoidon antamisen yhdessä äidin kanssa. Lastenhoitoon osallistuneiden isien lapsia tutkittaessa on todettu, että tällaiset lapset osoittavat keskimääräistä enemmän hoivaavuutta, vastuullisuutta, myötätuntoisuutta ja

16 empaattisuutta.(huttunen 2004, 1.) Myös Koskisen & Mustosen tutkimuksen (2006, 46.) mukaan isät ottavat entistä enemmän osaa lasten hoitoon ja kasvatukseen. 11 Nuoret isät ovat löytämässä isyyden uudella tavalla: kahden viikon isyysloman käyttää prosenttia miehistä, osa jaksottaa vuosiloman lapsen syntymän aikoihin ja synnytykseen osallistuu neljä isää viidestä. Toisaalta osalla nuorista isistä on hyvin minäkeskeinen maailmankuva, johon liittyy seikkailunhakuisuutta ja nuoruuden pidentämistä lähes naurettavuuteen saakka. Huttusen mukaan perheissä lähes tyrkytetään isyydelle tilaa. Jaetun vanhemmuuden perheissä eletään ensimmäinen vuosi jakaen lastenhoitotehtävät, vaivihkaa nainen kuitenkin tekee isomman panoksen perheen hyväksi ja pettyy. Mies kokee punttien olevan kokolailla tasan. (Huttunen 2005, 1-2.) Tommy Hellsten (2000, ) on taas sitä mieltä, että isän perustehtävä lapsen ollessa pieni, on vapauttaa naisensa olemaan lastensa äiti. Miehen tulisi hänen mukaansa suojata äitiä ja lasta kaikilta mahdollisilta uhkilta, niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin. Yhteiskunta on ottanut Hellstenin mielestä isän roolin, tehtävän huolehtia kansalaistensa perusturvallisuudesta. Tämä ei ole kuitenkaan ongelmatonta, mies saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja turhaksi omassa perheessään, jos kuka tahansa sosiaalitäti kykenee siihen, mihin hänkin. Pulkkinen (2002, 121.) toteaa isyyden olleen aiemmin leivän hankkiminen perheelle. Nykyään isällä saattaa olla äidin työssäkäynnin seurauksena myös hoivaajan rooli monen muun roolin lisäksi. Ihanne isä ottaa tasaveroisen vastuun perheen erilaisista tehtävistä, joka aiheuttaa miesten käyttäytymiselle suuria muutospaineita. Isyyteen paneutumisesta on erotettu kolme eri puolta. Ensimmäinen on sitoutuminen, isän runsas vuorovaikutus lapsensa kanssa hoivan, leikin ja vapaa-ajan toiminnan yhteydessä. Toinen on isän saatavuus, isän läsnäolo riippumatta vuorovaikutuksen asteesta ja laadusta. Kolmantena on isän vastuunotto lapsen psyykkisten ja fyysisten tarpeiden tyydyttämisestä. Lapsen kehityksen kannalta parhaita ovat sitoutuneet, läsnä olevat ja vastuuntuntoiset isät. Virpiranta-Salon tutkimuksen mukaan (1992, 86.) äidit kokivat valinneensa osan kotiäitiydestä ja todenneet kotitöiden kuuluvan tämän takia heille. Isät tekevät pitkää

17 päivää työssä, joten äidit kokevat ettei kotityöt kuulu enää raskaan työpäivän jälkeen isälle. Äidit kokivat olevansa tyytyväisiä tällaiseen järjestelyyn. 12 Hellstenin (2000, ) mukaan isä saattaa ottaa äitiä lepyttääkseen apuäidin roolin. Hän vaihtaa vaippoja ja lämmittää tuttelia äidin levätessä, mutta ei ole miehenä motivoitunut tapahtumaan. Vaimo kokee, ettei mies enää rakasta häntä, eikä lapsi ole hänelle tärkeä. Mies ei voi sitoutua äitiyteen, eikä pidäkään, vaan isyyteen. Isyyden perustehtävät ovat täysin erilaisia, kuin äidin. Isä saattaa kadota työmaailmaan tai ystävien seuraan äidin jäädessä yksi hoitamaan lapsia ja kotia. Äiti uupuu ja vie lapset päivähoitoon. Hellstenin mukaan poliitikkojen tulisi puuttua sosiaalipolitiikkaan niin, että isän rooli selkiytyisi ja isä saisi tehdä hänelle kuuluvan tehtävän, olla perheen suojelija. 3.3 Eron vaikutus isyyteen Lähes puolet avioliitoista päättyy eroon, luvut itsessään vanhenevat nopeasti, mutta avioerojen kokonaismäärä pysyy lähes samana. Monet miehet kokevat eron suuruuden ja kylmän realiteetin vasta, kun ero on jo tapahtunut. Hermoja raastavan metelin ja arjen sietämisen tilalle on tullut yksinäisyys ja kaipaus. Ei-huoltajaisien alkoholin käyttö lisääntyy yleensä eron myötä ja heidän itsemurhariskinsä kasvaa selvästi. Erostressi heikentää tilapäisesti immuunijärjestelmää, masentuneisuus ja ahdistus lisääntyvät. (Sinkkonen 1998, ) Erojen myötä perinteinen isyys on vähentynyt, etävanhemmuus tuo kärjistäen esille vanhan roolijaon perinteisestä isyydestä ja äitiydestä esiin sen haavoittuvuuden ja epäkohdat. (Huttunen 2004, 2.) Ero vaarantaa Pulkkisen (2002, 130.) mukaan isälapsisuhteen. Jos isä ei maksa edes elatusmaksuja, on muukin isyys vähäistä. Perinteisessä isän roolissa oleva eroisä huomaa jäävänsä eroon myös lapsestaan. Äiti jatkaa eron jälkeen yleensä kahdenkeskeistä suhdetta lapseensa, mutta isä ei. Isältä saattavat puuttua edellytykset arjen jakamiseen lapsen kanssa. Näitä edellytyksiä ovat kehittyneet lapsen- ja kodinhoitotaidot, ajantasaisuus lasta koskevissa asioissa, kuten neuvola-, lääkäri-, päivähoito- ja koulutiedoissa. Myös ulkoisten olosuhteiden ja

18 tapaamispuitteiden tarjoaminen voidaan laskea näihin isältä vaadittaviin edellytyksiin. (Huttunen 2004, 2.) 13 Perheet, joissa on poikalapsia hajoavat harvemmin, kuin ne, joissa on vain tyttölapsia. Äitejä hirvittää ajatuskin siitä, että hän kasvattaisi yksin pojat ilman isää ja isät tuntevat erityislaatuista yhteenkuuluvuutta poikiinsa. Tytöt kärsivät poikia vähemmän erosta ja ero saattaa jopa nopeuttaa tytön kypsymistä. Osa eronneista isistä katoaa lapsensa elämästä kokonaan. Osa kadonneista isistä on kypsymättömiä, haluavat elää ikuista nuoruuttaan ilman velvollisuuksia ja vastuita. Jotkut isät kokevat eron niin raskaana, että suojaavat itseään ja toimintakykyään pysyttelemällä erossa lapsista. Myös molempien vanhempien uudet liitot loitontavat isää lapsistaan (Sinkkonen 1998, ) Uusi puoliso ei välttämättä halua tavata miehen edellisestä liitosta olevia lapsia ja rakentaa näihin läheistä suhdetta. 3.4 Poikkeavan lapsen isyys Isien on joidenkin tutkimusten mukaan vaikeampi sopeutua vammaisen lapsen vanhemmuuteen kuin äitien. Äidit saattoivat myös tutkimusten mukaan pitää lapsiaan poikkeavimpina kuin isät. Isät ovat myös huolestuneempia lapsen sosiaalisesti hyväksyttävästä käytöksestä, kuin äidit. (Kaukola & Nyman 2000, 37.) Isät hakevat vähemmän tukea kodin ulkopuolelta, kuin äidit. Isät tukeutuvat äitejä enemmän toisaalta itseensä, toisaalta puolisoonsa (Virpiranta-Salo 1992, 84; 103). Lapsen käyttäytymisen ongelmat ovat isälle vähäisempi stressitekijä kuin äidille, isälle merkittävämpi stressitekijä on vammaisuuden aste. Isät myös kritisoivat sopeutumisvalmennuskurssien psykologista ilmapiiriä. Isät kokevat tärkeänä leikin ja yhdessä olon poikkeavan lapsen kanssa. (Kaukola & Nyman 2000, 38; 41; 47; Virpiranta-Salo 1992, 89) Toisaalta Virpiranta-Salon tutkimuksen (1992, 85) mukaan vanhemmat eivät kokeneet heidän välisten ristiriitojen lisääntyneen poikkeavan lapsen vuoksi. Erityislapsi oli perheissä tarpeineen keskipisteenä, joka sääteli perheen muuta elämää.

19 14 ADHD-lapsen isyyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa perheeseen ja olosuhteisiin liittyvät tekijät, kuten parisuhde, ystävät, työ, harrastukset, opiskelu, elämänkatsomus, taloudelliset ja terveydelliset tekijät. Nämä voivat lisätä tai vähentää voimavaroja. Paineet ja huolet vaikuttavat siihen, miten vanhempi jaksaa kestää kasvatukseen liittyviä ristiriitatilanteita. Vilkkaan lapsen kasvatus vaatii isältä tavallistakin enemmän voimavaroja. Voimien jouduttua liian lujille, seurauksena on joko se, että vanhempi alkaa komentaa enemmän, rankaista lasta yhä ankarammin tai hän luopuu reagoimasta lapsen tottelemattomuuteen ja antaa lapselle periksi. (Tasola & Lajunen 1997, 16.) Lapsen muodostuminen taakaksi voi liittyä myös isän käsityksiin hyvästä elämästä (Vehmas 2005, 184). Molemmat aiheuttavat tilanteen, että vanhemman uskottavuus heikkenee. Nalkuttaminen sekä komentojen ja käskyjen liiallisuus heikentävät vanhemman uskottavuutta. Luovuttaminen antaa lapselle vapaat kädet tehdä, mitä huvittaa, niinpä vanhemman on jatkossa yhä vaikeampi toteuttaa vaatimuksiaan. Lapsi alkaa vanhemman uskottavuuden heiketessä saadessaan paljon kielteistä palautetta pitämään itseään ilkeänä ja pahatapaisena lapsena. Vanhempi taas kokee olevansa epäonnistunut, huono ja keinoton vanhempi. (Tasola & Lajunen 1997, 16.) Lapsen haastava käyttäytyminen saattaa herättää myös vihantunteita (Kaukola & Nyman 2000, 48). Kaukolan & Nymanin (2000, ) mukaan isien ei ollut juurikaan tarvinnut luopua itselle tärkeistä asioista tai omasta ajastaan poikkeavan lapsen vuoksi. Se koettiin yhdeksi selviytymiskeinoksi arjessa. Virpiranta-Salon tutkimuksen mukaan (1992, 79) poikkeava lapsi ei kuitenkaan vie vanhempien kaikkia voimavaroja. 4 ADHD-LAPSEN KASVATTAMINEN: OHJAUKSEN JA HALLINNAN KEINOT Arki erilaisine haasteineen työllistää tavallisenkin lapsen vanhempaa, saatikka sitten erityislapsen vanhempaa. Arki rakentuu rutiineista, rituaaleista ja se rakentuu tietynlaiseen säännölliseen rytmiin, ilta ja yö, arki ja pyhä, toiminta ja lepo (Heikkilä & Luumi 2003, 45.) Kuosmasen tutkimuksen (2006, 47.) mukaan ammatti-ihmiset ajattelevat, että erityislapsen vanhemmat ovat kyvyttömiä ja taidottomia hoitamaan

20 15 lapsiaan tai jopa kotiaan. Vanhemmat kokevat, että heitä pidetään tyhminä sekä vammaisina ja heitä neuvotaan ihan arkisissa ja yksinkertaisissakin asioissa, joihin tutkittavat eivät kuitenkaan kokeneet minkäänlaista tarvetta. Erityislasten vanhemmat kokivat, että heidät asetettiin syrjäytyneiden asemaan. 4.1 Poikkeava vai erikoinen? Ihmiset luokittelevat toisiaan lukemattomilla tavoilla. Toiset luokat ovat haluttuja, toisia vältellään viimeiseen asti. Ongelman nimeäminen voi auttaa löytämään ratkaisuja, mutta sillä voi olla myös negatiivinen leima. Kasvattaja tuntee totaalista neuvottomuutta ja avuttomuutta, kun lapsi käyttäytyy käsittämättömällä tavalla. Silloin nimen antaminen lapsen ongelmakäyttäytymiselle vie asiaa eteenpäin ja helpottaa ongelmaa, kun kasvattaja ymmärtää, mistä ongelmat johtuvat. (Kuorelahti 1998, ) Pihlaja toteaa kuitenkin, että kasvattajalle olisi olennaisempaa tunnistaa lapsen arjessa esiin nousevat tuen tarpeet. Näihin tulisi vastata pedagogisin keinoin ja pyrkiä vaikuttamaan myönteisesti erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvuolosuhteisiin. (Pihlaja 2004, 216.) Perheet, jotka ovat taloudellisesti ja emotionaalisesti omillaan pärjäävät huonommin arjessa kuin perheet, jotka saavat tukea yhteisöltä. Jos yhteisössä on vallalla voimakkaita kielteisiä asenteita poikkeavuutta kohtaan, vanhemmat kokevat lapsensa luultavasti suuremmaksi taakaksi, kuin ympäristössä, jossa poikkeavuuteen ei liitetä niin kielteisiä merkityksiä. (Vehmas 2005, 184.) 4.2 Kasvatustehtävän vaikeus Vanhemmuuteen ei kouluteta, vanhemmaksi tullaan. Vanhempana voidaan pärjätä perimätiedon, toisten vanhempien, aikakauslehtien sekä maalaisjärjen avulla. Jokainen vanhempi toivoo tervettä lasta. Jos lapsi ei olekaan odotusten mukainen, syntyy vammaisena tai häiriintyy lapsuudessaan liian monista pettymyksistä, vanhemmat tarvitsevat eri alojen ammatti-ihmisten tukea ja ohjausta. Yhteistyökumppaneita vanhemmille löytyy perheneuvoloista, lastenneuvoloista, sairaaloista, päivähoidon työntekijöistä ja sosiaalitoimiston ammattilaisista. Mukana voi olla myös kuntoutuksen terapeutteja, lapsen henkilökohtainen avustaja ja järjestöihmisiä.

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä?

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Paula Määttä III Avoin varhaiskasvatusseminaari 9.-10.10.2012 Imatran Kylpylä 1 VARHAISVUODET JA ERITYISKASVATUS VARHE-TUTKIMUSRYHMÄ 1990-2010 1. Miten

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot