Service Science -raportti: Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut, CASE Sastamala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Service Science -raportti: Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut, CASE Sastamala"

Transkriptio

1 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Hallintotiede Service Science -raportti: Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut, CASE Sastamala Harjoitustyö, HAS Kevät 2012 Merja Enlund-Nousiainen Marja Hynninen Stella Nieminen Satu Riihinen Minna Teittinen Tiina Vuori

2 Sisältö Sisältö Johdanto Projektityön kuvaus, tavoite ja toteutus Case-kohde empiirisestä näkökulmasta Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut Sastamalassa Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut Imatralla Kehittämisehdotukset kuntavertailun pohjalta Erikoislääkäreiden haastattelu - tavoite ja sisältö Haastattelun vastaukset Case-kohde teoreettisesta näkökulmasta Asiakaslähtöisyys ja palveluiden arvontuotanto Arviointi Sastamalan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman arvontuotannon tavoista Innovatiivisuus palvelutuotannossa Makrohyvinvointi-malli Palveluseteli-malli Sastamalan hyvinvointikeskus Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet

3 1 JOHDANTO Lasten ja nuorten mielenterveys ja siihen liittyvät ongelmat ovat olleet näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa viime aikoina. Ongelmat ilmenevät sekä yhteiskunnan että yksilön tasoilla. Yhteiskunnan tasolla ongelmat näkyvät mm. lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden kasvavana tarpeena, huostaanottojen määrän kasvuna sekä nuorten syrjäytymisenä koulutuksesta ja työelämästä. Karua kieltään ongelmista puhuvat myös lasten ja nuorten tekemien rikosten määrän kasvu. Yksilön tasolla puolestaan ongelmat voivat merkitä jopa yksilön koko elämän läpi vaikuttavaa taakkaa. Sellaiset ilmiöt kuten koulukiusaaminen, yksinäisyys, syrjäytyminen, masennus ja itsetuhoinen käytös ovat arkipäivää monelle lapselle ja nuorelle ja ne vaikuttavat väistämättä heidän lähipiirissäänkin olevien elämään. Sekä mielenterveysongelmien hoitamattomuus että niiden hoitaminen ongelmien jo ilmennyttyä tulevat molemmat kalliiksi yhteiskunnalle. Julkisissa keskusteluissa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja etenkin mahdollisimman varhainen puuttuminen ongelmiin nähdään parempana vaihtoehtona kuin jo olemassa olevien ongelmien korjaaminen. Käytännössä mahdollisimman varhaisesta puuttumisesta Suomessa vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastuussa olevat kunnat, joiden välillä tosin on huomattavia eroja lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämisessä. Eroavaisuudet eivät välttämättä johdu automaattisesti kuntien taloustilanteesta, vaan kuntien kontekstiin sopimattomista palvelukonsepteista. Sopivan palvelukonseptin löytämiseen ei ole olemassa oikotietä, mutta konseptin löytämiseksi on hyvä kartoittaa laajasti erilaisia palveluiden järjestämisen vaihtoehtoja. Tämä tarkoittaa paitsi palveluissa jo olemassa olevien puutteiden korjaamista kosmeettisella tasolla, myös palvelukonseptin rakenteen syvällisempää uudistamista erilaisten innovatiivisten lähestymistapojen kautta. 3

4 2 PROJEKTITYÖN KUVAUS, TAVOITE JA TOTEUTUS Tampereen yliopiston hallintotieteiden oppiaineen järjestämällä Julkisten palveluiden tuotanto ja organisointi -kurssilla ryhmämme sai projektityön aiheeksi kehitysehdotusten laatimisen Sastamalan kaupungin lasten- ja nuortenpsykiatrian palveluihin liittyen. Casekohteen kontekstiin sovelletut kehitysehdotukset toivottiin laadittavan kurssin luentojen pohjalta ja tuomalla ehdotuksiin mukaan ne innovatiivisten ajatukset, joita luennot ovat ryhmäläisissä herättäneet. Ryhmätyömme tavoitteena onkin lähestyä Sastamalan lasten ja nuorten psyykkisiä ongelmia uudesta, enemmän hallintotieteellisestä näkökulmasta peilaamalla ongelmien syitä kurssin luennolla esitettyihin pääteemoihin. Pääpaino työssä on ryhmäläisten omalla pohdinnalla palveluiden kehittämiseksi. Projektityö voidaan jakaa karkeasti kahteen osioon: olemme ensin arvioineet Sastamalan lasten- ja nuortenpsykiatrisia palveluita empiirisestä näkökulmasta saadaksemme selville case-kohteen palveluiden kontekstin, sitten olemme tulkinneet kaupungissa käytettävää palvelumallia luennolla esitettyjen, palvelutieteellisten teorioiden näkökulmasta. Kehityskohteemme Sastamalan lasten ja nuorten psykiatristen ongelmien ihmisläheisyys edellyttää empiirisen osuuden lisäämistä muutoin melko teoreettiseen kehitysraporttiin. Käytännön osiossa olemme esimerkiksi tehneet vertailua Sastamalan kaupungin lasten- ja nuortenpsykiatristen palveluiden ja Imatran kaupungin vastaavien palveluiden välillä. Ryhmätyön vaikuttavuuden tehostamiseksi olemme toteuttaneet pienimuotoisen haastattelun Taru Valtamolle ja Kristiina Hyttiselle, jotka toimivat Sastamalan lasten- ja nuortenpsykiatristen palveluiden rajapinnassa. Sähköpostitse toteutetun haastattelun sekä teoriaosassa esitetyn palvelumallivertailun pohjalta esitämme tämän raportin loppuosassa ehdotuksia uudenlaisen palvelukonseptin kehittämiseksi Sastamalassa. Raportin kehitysehdotukset halutaan esittää realistisesta näkökulmasta, minkä vuoksi esimerkiksi innovatiivisuutta käsittelevässä osiossa on tuotu esille myös erilaisiin palvelumalleihin liittyvät rajoitukset. 4

5 3 CASE-KOHDE EMPIIRISESTÄ NÄKÖKULMASTA 3.1 Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut Sastamalassa Sastamalan kaupungin perusterveydenhuollon palvelut ja sosiaalipalvelut tuottaa Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut (Sotesi), joka aloitti toimintansa Erikoissairaanhoidon palvelut kaupunki ostaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, pääasiassa Vammalan aluesairaalalta sekä Tampereen yliopistolliselta keskussairaalalta. Kaupungin kotisivujen mukaan -- Perusterveydenhuollon pääasialliset palvelumuodot ovat kuntalaisten käynnit eriasteisten hoitajien ja lääkärien vastaanotoilla ja ympärivuorokautinen sairaanhoito terveyskeskuksessa siihen lasketaan kuuluvaksi kaikki ne terveydenhuollon palvelut, joita ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa erikoissairaanhoidon yksiköissä. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan lähellä asiakkaan asuinpaikkaa ja kotia verkostomaisessa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. -- (Sastamalan kaupunki Terveydenhuoltopalvelut). Mielenterveyspalvelut Sastamalassa on järjestetty siten, että Sotesi tarjoaa perusterveydenhuoltona Mielipisteen palveluita, jotka on tarkoitettu mielenterveyshäiriöiden tunnistamiseen sekä hoidon toteuttamiseen. Mielipisteessä toimii psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykiatri. Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon palvelut 0-13-vuotiaille lapsille tuottaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Lastenpsykiatrian aluepoliklinikka Vammalan aluesairaalassa. Psykiatristen palveluiden lähetekäytäntöön kuuluu, että lapsi tai nuori ohjataan aluepoliklinikalle tutkimuksiin, hoidon arviointiin tai konsultaatioon lääkärin, terveydenhoitajan (lastenneuvolan terveydenhoitaja tai kouluterveydenhoitaja), psykologin tai sosiaalityöntekijän lähetteellä. Lähettämiseen tarvitaan lapsen huoltajien lupa. (PSHP -Lastenpsykiatrian aluepoliklinikka Vammalan aluesairaala esite). Sastamalan kaupungissa tarve lasten ja nuorten psykiatrisille palveluille on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana. Esimerkiksi Isotalo (2012) kirjoittaa Alueviesti- 5

6 lehden artikkelissa, että vuonna 2009 yhteensä 24 lasta ohjattiin lähetteellä Vammalan aluesairaalan lastenpsykiatriselle aluepoliklinikalle, kun taas vuonna 2011 lähetteiden määrä oli 67. Lisäksi asiakaskäyntien määrä on noussut Sastamalassa vuoden aikana yli 500:llä (Isotalo 2012). Muihin Pirkanmaan kuntiin verrattuna Sastamalan lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden käyntimääriä voidaan luonnehtia hälyttävän korkeiksi. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä on kasvanut koko 2000-luvun lopun ajan: Kuva 1 Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit Sastamalassa ja Pirkanmaalla (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet) Avun tarpeen kasvuun on aiemmin pyritty vastaamaan lastenpsykiatristen palveluiden laajennuksella, mitä on toteutettu mm. siirtämällä Vammalan aluesairaalan lastenpsykiatrian poliklinikka terveyskeskuksen viereen sairaala-alueelle. Siirron lisäksi poliklinikalle on palkattu toinen erikoislääkäri sekä sairaanhoitaja, ja kehitystä on yritetty vauhdittaa myös neuropsykiatrian työryhmän perusteella. (Isotalo 2012). 6

7 Ryhmämme saama tehtävä lasten- ja nuortenpsykiatrian palvelumallin ideoimiseksi kertoo kuitenkin melko selkeästi siitä, että aiemmat kehityshankkeet eivät ole onnistuneet riittävästi parantamaan lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilaa Sastamalassa. 3.2 Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut Imatralla Sastamalan kaupungin lasten- ja nuorten psykiatristen palveluiden piirteiden kartoittamiseksi olemme laatineet pienimuotoisen kuntavertailun. Vertailun pohjalta syntyneet johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Sastamalan kaupungille esitetään seuraavassa luvussa. Valitsimme Imatran kaupungin vertailukohteeksi, koska kaupunki on asukkaan väkiluvullaan samankokoinen Sastamalan kaupungin kanssa. Lapsiperheitä Imatran kaupungissa on 2735 perhettä. Imatran kaupunkia johtaa Imatrakonserni, jonka johdossa on kaupunginjohtaja, ja hänen alaisenaan toimivat konsernin esikunta ja yhteiset palvelut. Palvelujärjestelmän toiminnot on jaettu sosiaali- ja terveystoimeen, sivistystoimeen ja tekniseen toimeen. Mielenterveyspalvelut ovat sosiaali- ja terveystoimen vastuulla. (Imatran kaupunki). Imatran kaupungin nettisivuilta mielenterveys- ja päihdepalvelut löytyvät kahden klikkauksen takaa, ja lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut löytyvät loogisesti seuraavalta sivulta. Sen jälkeen on saatavilla runsaasti tietoa erilaisista palveluista, kuten Nuorten Asemasta, nuorten työryhmästä sekä perheneuvolasta. Yhteystiedot ovat selkeästi näkyvillä. Nuorten Asema on tarkoitettu imatralaisille alle 18-vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen ja läheisilleen. Apua voi hakea esimerkiksi päihteiden käyttöön tai pelaamiseen liittyviin ongelmiin. Asemalle voi mennä suoraan ilman ajanvarausta ja käynnit ovat maksuttomia. Nuorten työryhmä on tarkoitettu vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen ja läheisilleen. Apua voi hakea mielenterveysongelmiin, koulunkäyntivaikeuksiin tai muihin elämänhallinnan ongelmiin. (Imatran kaupunki). Imatralla toimii perheneuvola, jonka palvelut on tarkoitettu alle 13-vuotiaille imatralaisille lapsille ja heidän perheilleen. Palvelut ovat maksuttomia, eikä lähetettä tarvita. Perheneuvolan henkilökuntaan kuuluu psykologeja, perheneuvoja, sairaanhoitaja/perheterapeutti sekä konsultoiva lastenpsykiatri. Koulupsykologeja ja 7

8 koulukuraattoreja on molempia kaksi. Kouluterveydenhoitajia on seitsemän. Perheneuvolan ja koulupsykologien yhteystiedot ovat helposti löydettävissä kaupungin nettisivuilta (Imatran kaupunki). Lasten ja nuorten erikoissairaanhoitoa vaativat psykiatriset palvelut Imatran kaupunki ostaa Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriltä, jossa on lasten- ja nuortenpsykiatrian osastot. Lastenpsykiatrian toiminnot ovat poliklinikka, varhaisen vuorovaikutuksen yksikkö sekä kotihoito. Varhaisen vuorovaikutuksen yksikön palvelut on tarkoitettu odottaville äideille ja ensisijaisesti alle 2-vuotiaille lapsille perheineen. Nuorisopsykiatrian palveluita ovat Sihti, poliklinikka, osastopalvelut sekä päiväyksikköpalvelut. Sihti on paikka, jonne vuotiaat nuoret voivat mennä puhumaan mieltä painavista asioista ilman lähetettä. Imatran kaupungille on laadittu lapsipoliittinen ohjelma, varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma sekä seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma. (Imatran kaupunki, Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri). 3.3 Kehittämisehdotukset kuntavertailun pohjalta Seuraavaksi esitetään Sastamalan kaupungille pari yksinkertaista ja käytännöllistä kehittämisehdotusta, jotka syntyivät laatimamme kuntavertailun pohjalta: 1) Sastamalan kaupungin kannattaisi kehittää kaupunkinsa www-sivuja asiakasystävällisemmiksi niin, että tieto löytyy helpommin. Vertailukohteena kannattaa käydä tutustumassa Imatran kaupungin kotisivuihin, jotka ovat erittäin selkeät ja loogisesti etenevät, ja joista lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut sekä palveluista vastaavien henkilöiden yhteystiedot löytyvät nopeasti ja helposti. 2) Huomiota tulisi kiinnittää tilastojen taustalla oleviin tekijöihin, eli siihen, mitä tilastot oikeasti kertovat. Onko mahdollista, että esimerkiksi korkeat tilastot erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määristä lasten- ja nuorisopsykiatrian osalta kertovat itse asiassa kuntien reagointiherkkyydestä nuorten ongelmiin, eli toisin sanoen siitä, että asioille tehdään jotakin? Tällöin kuntien palvelujärjestelmien vertailu keskenään tai maan keskiarvoon vertaaminen ei välttämättä ole hyödyllistä. 8

9 Hedelmällisempää voi olla seurata kunnan omaa vuosittaista kehitystä ja yrittää analysoida kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, tai etsiä lisäksi sellaisia kuntia, joissa tilastot osoittavat laskevaa suuntaa, ja verrata niiden palvelurakenteita ja toimintamalleja Sastamalaan. Esimerkiksi Sastamalan lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon avohoidon käynnit ovat olleet kasvusuunnassa viiden viime vuoden ajan, paitsi lasten avohoidon käyntien osalta vuonna 2010, jolloin käyntejä on ollut vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Imatralla sen sijaan lasten ja nuorten avohoidon käyntimäärät ovat paitsi alle maan keskitasoa, ne ovat olleet 2000-luvulla laskusuunnassa (paitsi vuonna 2007 lasten käynnit ja vuonna 2010 nuorten käynnit ovat lisääntyneet edellisiin vuosiin verrattuna). Huomattava tosin on, että koko maan tilastot näyttävät kasvusuuntaa samalta ajanjaksolta sekä lasten että nuorten osalta. Avohoidon käyntimäärien taustalla olevia syitä pyritään selvittämään vielä syvällisemmin seuraavassa luvussa erikoislääkäreiden haastattelun avulla. 3.4 Erikoislääkäreiden haastattelu - tavoite ja sisältö Saadaksemme selkeämmän kokonaiskuvan Sastamalan lasten- ja nuortenpsykiatrian palveluiden tilasta, toteutimme keväällä 2012 lyhyehkön haastattelun Sastamalan lastenpsykiatrisen työryhmän erikoislääkäri Taru Valtamolle sekä lasten neuropsykiatrian työryhmän erikoislääkäri Kristiina Hyttiselle. Yhteenveto haastatteluista sekä kehittämisehdotukset esitetään myöhemmin raportin loppuosiossa. Haastattelu sisälsi sähköpostitse lähetetyt, psykiatristen palveluiden yksityiskohtaisempaa tilaa käsittelevät kysymykset, jotka ryhmämme näki relevanttina informaationa kehitysehdotusten muodostamiseksi. Vaikka haastattelu toteutettiinkin lyhyenä sähköpostikyselynä, siitä saatu informaatio vaikutti oleellisesti ryhmämme kokonaiskäsitykseen siitä, miten Sastamalan lasten- ja nuortenpsykiatristen palveluiden tila on viime vuosien aikana muuttunut. Haastattelun liittäminen osaksi Sastamalan lasten- ja nuortenpsykiatriaa koskevaa ryhmätyötämme on tärkeää, vaikka työn päähuomio keskittyykin Julkisten palveluiden tuotanto ja organisointi kurssin luennoilla käytyjen teorioiden avaamiseen. 9

10 Haastattelussa kysyttiin seuraavat kysymykset: 1. Mitkä näette syiksi siihen, että lasten ja nuorten psykiatrian avohoitokäynnit ovat lisääntyneet radikaalisti vuodesta 2006? 2. Kuinka kauan kestää psykiatristen ongelmien havaitsemisesta siihen, että ongelmille tehdään jotain? Miten prosessi käytännössä etenee? 3. Mitkä ovat yleiset määritysperusteet avohoidon tarpeelle? Ovatko perusteet valtakunnallisia? 4. Sastamala on toteuttanut useita lasten- ja nuortenpsykiatrian palveluiden parantamistoimia, mutta haluttuihin tuloksiin ei tästä huolimatta ole päästy. Miksi? Haastattelukysymykset osoitettiin Sastamalan Taru Valtamolle ja Kristiina Hyttiselle, koska uskoimme heidän yhteisen osaamispohjansa riittävän parhaiten lastenpsykiatristen palveluiden nykytilan analysointiin. Vaikka Valtamo onkin työskennellyt Sastamalan kunnan palveluksessa vasta lokakuusta 2011 lähtien, on hänellä yli 15 vuoden kokemus lastenpsykiatriasta Pirkanmaan ja Satakunnan alueelta. Hyttinen puolestaan on toiminut nykyisen Sastamalan lastenpsykiatrian parissa nykyisessä virassaan jo vuodesta 1998 lähtien, joten hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus juuri kyseisen alueen psykiatrisesta kehityksestä. Erikoislääkärit Valtamo ja Hyttinen tuottivat projektiryhmällemme kiitettävän täsmälliset vastaukset, jotka tiivistimme seuraavassa alaluvussa esitettäviksi vastauskokonaisuuksiksi. 3.5 Haastattelun vastaukset Ensimmäisessä kysymyksessä halusimme saada selvityksen niihin syihin, jotka ovat erikoislääkäreiden mielestä vaikuttaneet lastenpsykiatrian avohoitokäyntien kasvuun. Sekä Taru Valtamon että Kristiina Hyttisen mielestä lasten neuropsykiatristen häiriöiden tunnistaminen on alkanut tapahtua varhaisemmin kuin ennen, ja tämä yhdessä perheitä kuormittavien valtakunnallisten suhdanteiden kanssa on johtanut lähetteiden lisääntymiseen. Kumpikin erikoislääkäri näkee avohoitokäyntien kasvamisen syyksi niin 10

11 ikään peruspalvelutason palveluiden vajeen, joka johtaa herkästi ongelmien pitkittymiseen ja vaikeutumiseen. Peruspalveluiden heikentymiseen on Hyttisen mukaan vaikuttanut muun muassa perheneuvolan viimeisen kahden vuoden aikana vaihtunut henkilöstö, mikä on lisännyt katkoja perustason toimintaan. Tämän lisäksi perusterveydenhuollossa on kärsitty yleisestä työntekijävajeesta esimerkiksi koulupsykologiresurssien ollessa valtakunnallisestikin liian pieni. Valtamo puolestaan perustelee avohoitokäyntien lisääntymistä neuropsykiatristen häiriöiden hoidon kehittymisellä ja erikoislääkäriarvioinnin tarpeen kasvulla tilanteessa, jossa erikoislääkärin arviota ei ole saatavissa peruspalvelutasolla. Valtamo mainitsee vastauksessaan myös kasvaneen ymmärryksen siitä, että lapsuusajan kokemuksilla on suuri vaikutus ihmisen myöhempään hyvinvointiin, minkä vuoksi ongelmat on välttämätöntä tunnistaa jo lapsuusiässä. Toisessa kysymyksessä halusimme kuulla erikoislääkäreiden tiivistetyn näkemyksen siitä, mikä on kulkukaavio lastenpsykiatristen ongelmien havaitsemisen ja toimenpiteiden aloittamisen välillä. Olimme jo aiemmin tutustuneet lastenpsykiatrian aluepoliklinikan Vammalan aluesairaalan lähetekäytäntöön, joka sisältää kattavan kuvauksen eri psykiatristen hoitoketjujen lähetetoiminnasta. Lähetekäytäntö on esitetty tämän raportin luvussa 3.1. Erikoislääkäri Taru Valtamon vastaus sisälsi lähetekäytäntökuvauksen lisäksi erinomaisen informatiivista kuvausta siitä, miten lapsen oireilun laatu käytännössä vaikuttaa hoitotoimien käynnistämiseen. Valtamon mukaan sisäänpäin oireilevat lapset eivät vaadi välitöntä hoitotarvetta varsinkaan tilanteessa, jossa vanhempien valmius ongelmiin puuttumiseen ei ole tarvittavalla tasolla. Ulospäin oireilevat lapset tulevat usein kiireellisellä lähetteellä psykiatrisen hoidon piiriin, koska he purkavat oireensa muun muassa aggressiivisella käytöksellä. Yleisellä tasolla ajan kuluminen ongelmien havaitsemisesta toimenpiteiden käynnistykseen riippuu Valtamon mukaan oleellisesti myös psykiatrisen hoidon saatavuudesta, jota myös Kristiina Hyttinen kommentoi lyhyesti omassa vastauksessaan. 11

12 Kolmas kysymyksemme käsitteli avohoidon tarpeen yleisiä määritysperusteita. Sekä Valtamo että Hyttinen vastasivat kysymykseen melko tiivistetysti, minkä vuoksi haluamme avohoidon tarpeen määritysperusteiden yhteydessä avata myös Hyttisen esiin tuomaa linkkiä ADHD-hoitoketjusta ja sen tavoitteista. Valtamon vastauksesta selviää avohoidon tarpeen määrityksen kannalta olennaisin tieto eli se, että hoidon tarve määräytyy psykososiaalisen arvion LAPS-lomakkeen pisteytyksen mukaan. Lomakkeen pisteytyksessä otetaan huomioon myös alueelliset vaihtelut siten, että tietyillä paikkakunnilla myös vähemmän pisteitä saaneet lapset on otettava avohoidon piiriin. Tietyillä alueilla peruspalvelutason verkosto on huomattavan suppea ja puutteellinen, jolloin esim. perheneuvoloista saattaa puuttua kokonaan lastenpsykiatrian asiantuntijuus. Tällöin lapsen lähete on Valtamon mukaan otettava vastaan siinäkin tapauksessa, että LAPS- lomakkeen pisteet eivät saavuttaisi valtakunnallista kokonaismäärää. Myös Hyttinen toteaa vastauksessaan perustason terveyspalveluverkoston puutteellisuuden ja näiden puutteiden vaikutuksen mm. ADHD-lasten avohoidon tarpeen määritysperusteisiin. Hyttisen mukaan hoitosuositus on ADHD-lasten tapauksessa valtakunnallinen, ja mikäli perustason psykiatristen palveluiden verkosto toimisi, lapset saisivat hoitoa jo perustasolla. Hyttinen toteaa vastauksessaan, että ongelmaan ollaan hakemassa ratkaisua Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisö Sotesin sekä itse kunnan välisillä neuvotteluilla huhtikuussa. Hyttinen viittaa avohoidon tarpeen yleisten määritysperusteiden yhteydessä ADHDhoitoketjuun, jonka mukaan Sastamalan lastenpsykiatrian aluepoliklinikka pyrkii toimimaan. Kyseinen hoitoketju on tehty TAYSissa, ja sen lisäksi sekä ADHDtapauksissa että muissa psykiatrisissa tapauksissa on pyritty saavuttamaan alueellista työnjakoa perusterveydenhuollon sekä koulupsykologien kesken. ADHD-hoitoketju on vain esimerkki monien hoitoketjujen joukossa, ja sen kuvaus erikoislääkäri Hyttisen viittaaman linkin mukaan kertoo kokoavasti hoitoketjun etenemisen ideaalitilanteessa. ADHD-hoitoketjun keskeisimmiksi tavoitteiksi määritellään tukitoimien mahdollisimman varhainen aloittaminen sekä erikoissairaanhoidon oikea-aikainen lähetetoiminta, joka viittaa myös kolmannessa kysymyksessä selvittämiimme avohoidon määritysperusteisiin. 12

13 Neljännessä kysymyksessä halusimme melko provosoivalla kysymyksenasettelulla selvittää, miksi haluttuja lasten- ja nuortenpsykiatrian palveluiden parantamistuloksia ei ole useista erilaisista toimenpiteistä huolimatta saavutettu Sastamalassa. Hyttisen mukaan kehittämisessä suunta on oikea, ja toimenpiteet ovat olleet relevantteja. Tulokset eivät kuitenkaan ole nähtävissä vielä, koska esimerkiksi hoidonporrastuksen kehittämisen vaikutukset tulevat näkyviin vasta myöhemmin. Kuten edellisissäkin kysymyksissä, myös neljännessä kysymyksessämme Hyttinen vetoaa perusterveydenhuollon resurssien riittämättömyyteen, jonka hän näkee oikeasuuntaisista toimenpiteistä huolimatta ratkaisevana syynä lasten- ja nuortenpsykiatrian tarvittavien kehittämistulosten saavuttamattomuuteen. Hyttinen näkeekin tulevaisuuden kehitystyön päätavoitteeksi juuri perusterveydenhuollon kehittämisen, jotta perustasolla pystyttäisiin hoitamaan mahdollisimman paljon asiakkaita, ja erikoissairaanhoidon konsultaatiota tarvittaisiin näin ollen vähemmän. Erikoislääkäri Valtamo ei vastaa neljänteen kysymykseen millään lailla ja perustelee vastaamattomuutensa lyhyellä työskentelyjaksollaan. Valtamo toivoo Sastamalan lasten- ja nuortenpsykiatrisen tilanteen helpottuvan omallaan eli toisen lastenpsykiatrin tuomalla työpanoksella. 13

14 4 CASE-KOHDE TEOREETTISESTA NÄKÖKULMASTA 4.1 Asiakaslähtöisyys ja palveluiden arvontuotanto Palvelutieteellinen näkökulma tarkastelee palveluprosessia laajana kokonaisuutena ja jatkumona eikä vain yksittäisenä palvelutapahtumana. Sen keskeinen ajatus on arvon tuottaminen asiakkaalle hänen omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Palvelujärjestelmän näkeminen arvon tuottamisen näkökulmasta tarkoittaa sitä, että organisaation sijasta asiakas määrittää arvon sen perusteella, miten hän kokee saavansa hyötyä tarvitsemassaan asiassa. Organisaation tehtävä on miettiä, millaisia hyötyjä se voi asiakkaalle luoda, ja miten niitä luodaan. Itsensä näkeminen palvelutieteen näkökulmasta antaa organisaatiolle etulyöntiaseman ja joustokykyä muuttuvissa olosuhteissa sekä ympäristöissä, joissa rakenteellisia uudistuksia tehdään jatkuvasti. ARVON TUOTTAMISESTA Palvelun tarjoaja voi kehittää palvelujaan asiakasarvoa pohtimalla. Arvo on asiakkaalle sitä, että hänen saamansa hyöty ylittää hänen maksamansa kustannukset. On huomattava, että kustannus ei välttämättä ole vain rahallista, vaan se on myös erilaisia uhrauksia, jotka voivat olla mm. ajallisia tai henkiseen epävarmuuteen liittyviä. Julkisissa palveluissa tyypillisesti palvelun asiakas voi olla joku muu kuin palvelun varsinainen käyttäjä. Sastamalan tapauksessa käyttäjä on kuntalainen tai perhe, joka etsiytyy palvelun pariin. Kunnassa voitaisiin miettiä, mikä on kunnan rooli. Onko kunta palvelujen tarjoaja vai itse asiakas vaiko molempia? Kunnassa voitaisiin myös pohtia onko asiakasarvon tuottaminen kunnan tehtävä vai Vammalan aluesairaalaan tehtävä, vai molempien? Lisäksi voitaisiin miettiä kenelle asiakasarvoa tuotetaan, onko se käyttäjälle vai kunnalle? 14

15 Onko myös kunnan asukkaiden yhteisö asiakas? Mitä asiakasarvo voisi olla? Näiden pohdintojen tarkoituksena olisi selkiyttää sitä, miten asiakasarvon rakentuminen voidaan koordinoida, kuka toivoo ja mitä toivoo, ja millaisilla rakenteilla se toteutetaan. EHDOTUKSIA ASIAKASARVOKSI Käyttäjä Hyödyt: Käyttäjälle suurin hyöty on lapsen toipuminen tai se, ettei hän sairastuisi lainkaan. Lisäksi hyötyä tuottavat nopea pääsy hoitoon, sillä se estää tilanteen pahemman kriisiytymisen, mahdollisesti nopeuttaa toipumista ja vähentää epätietoisuutta tilanteesta. Toisin sanoen tärkeää ylipäätään on käyttäjän mahdollisimman hyvä tilaisuus saada tietoa ja ymmärrystä omaan tilanteeseen sekä osallistuminen lapsen hoitoon. Hyötynä voi olla voimaantuminen ja keinojen löytyminen toipumisen tueksi. Lisäksi hyötynä voi olla turvallisuuden tunne siitä, että perhe saa ammattitaitoista ja tehokasta apua juuri heidän tilanteessaan. Uhraukset: Käyttäjän uhrauksia ovat epätietoisuus sekä pitkä odotus hoitoonpääsyssä, jonka seurauksena saattaa syntyä monenlaisia vaikeuksia. Tällaisia vaikeuksia ovat esim. aikataulujen peruminen ja siirtely, kulkemisvaikeudet, poissaolo työstä, lapsen hoidon tai koulunkäynnin järjestely sekä kulut hoitomaksuista, lääkkeistä ja matkoista. Lisäksi haasteena on käyttäjän mahdollinen tyytymättömyys siihen, ettei tule kohdatuksi tai ymmärretyksi, tai että joutuu selittämään samat asiat moneen kertaan. Tyytymättömyyttä lisää, mikäli organisaatiossa työntekijät vaihtuvat usein, jolloin kokonaiskuvaa perheen tilanteesta ei ole kenenkään hallussa, ja perhe joutuu kulkemaan työntekijältä ja luukulta toiselle. Vanhempien ja muun perheen oma jaksaminen joutuu ylimääräiselle koetukselle, mikä ei johdu vain sairaudesta, vaan myös toimimattomasta järjestelmästä. Asiakasarvo: Löytyykö palvelujärjestelmästä asioita, jotka lisäävät kustannuksia/uhrauksia käyttäjän kannalta? Ovatko hyödyt suuremmat kuin uhraukset? 15

16 Kunta Hyödyt: Asukkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin ja näin ollen legitimiteetti kunnallisille palveluille, asukkaiden turvallisuus, vähäinen syrjäytyminen, kunnan lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen. Kustannukset: Hoitokustannukset, työvoimakustannukset ynnä muut rahalliset kustannukset, syrjäytyneisyyden ja pahoinvoinnin lisääntyminen, niiden kustannukset ja niiden vuoksi tulevaisuudessa menetetyt verotulot, tyytymättömyys, turvattomuus. Asiakasarvo: Ovatko hyödyt suuremmat kuin kustannukset? MITEN LUODA ARVOA ASIAKKAALLE? Kuvassa 2 on esitetty kaksi arvon luomisen tapaa: Kuva 2 Arvon luomisen kaksi tapaa Modulaarisuus Palvelun arvon määrittämisen perustana voi olla hinta, itse tuote tai palvelu, modulaarisuus tai räätälöity palvelun tuottaminen. Modulaarisuudella tarkoitetaan toimintatapaa, joka tuottaa palvelun asiakkaalle monesta eri osasta, ja jonka strategisina painopisteinä on sitoutuminen asiakkaaseen sekä hänen tarpeisiinsa vastaaminen. Sastamalan lasten ja nuorten psykiatrinen palvelutuotanto voidaan nähdä modulaarisena 16

17 sen perusteella, että kaupungin prosessimainen toimintamalli, palvelustrategia sekä lapsija nuorisopoliittisessa ohjelmassa määritellyt tavoitteet ja toimintamallit korostavat asiakaslähtöisyyttä ja organisaatiorajoja ylittäviä yhteistyömalleja. Modulaarisen palvelutuotannon toteuttamista estävät tai vaikeuttavat tekijät aiheuttavat sen, että toimintaa arvottaa käytännössä enemmän vain itse palvelun tuottaminen tavoitteenaan asiakkaan sitoutuminen palveluun kuin palvelun tuottajan sitoutuminen asiakkaaseensa. Näiden tekijöiden tunnistaminen ja mahdollinen poistaminen luovat edellytyksiä aidolle modulaariselle palvelutuotannolle, jolla luodaan parhaat mahdollisuudet vastata asiakkaan tarpeisiin oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Lasten ja nuorten palveluiden tuottamista ei voi arvottaa vain hinnan perusteella. Syrjäytymiselle voidaan laskea hinta monella eri tavalla, mutta sen ehkäisemiselle ei ole olemassa kaavaa, koska tietyn toimenpiteen vaikutuksia tiettyyn asiaan ei voi varmasti tietää, jolloin niiden arviointi jälkikäteen luotettavalla tavalla on vaikeaa. Luennolla esitetyn Kaizen-periaatteen mukaan organisaation uudistaminen on alhaalta ylöspäin etenevää pienin askelin tehtävää uudistamis- ja kehittämistyötä, jossa lähtökohtana on asiakas ja hänen tarpeensa. Tämä ajattelumalli sopii erityisen hyvin ennaltaehkäisevän mielenterveystyön kehittämiseen, koska sen tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Ennaltaehkäisevä työ tarkoittaa kustannusnäkökulmasta riskin ottamista, mutta arvon tuottamisen näkökulmasta suurin arvo tuotetaan silloin, kun lapsi tai nuori kokee saavansa apua ja välttää syrjäytymisen. Tällöin arvon tuottamisen määrittää asiakas eikä organisaatio. Tämä puolestaan edellyttää organisaatiolta kykyä määrittää palvelut oikein, jolloin toivotut vaikutukset tuottavat arvoa palvelun tuottajalle ja järjestäjälle takaisin moninkertaisesti. Arvontuotantoon liittyy keskeisesti asiakastyytyväisyyden teema. Se ymmärretään yleensä asiakkaan tyytyväisyydeksi palvelun tai tuotteen hinta-laatu suhteeseen, mikä pätee etenkin yksityisen sektorin palveluiden kohdalla. Sen sijaan kuntien palveluissa asiakastyytyväisyys merkitsee ennen kaikkea sitä, että palvelun asiakas kokee tulleensa kohdelluksi oikein. Tämä korostuu erityisesti juuri sosiaali- ja terveysalan palveluissa, joiden palvelutapahtumat ovat usein luonteeltaan hyvin henkilökohtaisia, potilaan ja 17

18 hoitohenkilökuntaan kuuluvien välisiä keskusteluja. Asiakkaille, erityisesti lapsille ja nuorille, nämä ovat arkoja ja herkkiä tilanteita. Sastamalan lasten ja nuorten psykiatrisia palveluita käyttävien odotusarvona on se, että palvelutapahtumassa asiakkaat huomioidaan yksilönä, ja yksittäisen palvelutilanteen perusteella asiakkaat luovat herkästi käsityksensä koko Sastamalan kaupungin toiminnasta. Kysymykseen siitä, miten kuntien palveluiden asiakkaat voidaan saada tuntemaan olonsa huomioiduksi ja oikein kohdelluiksi, voidaan yhtenä vastauksena nähdä vuorovaikutuksen parantaminen asiakasorganisaatio suhteessa. Vuorovaikutuksen parantaminen sisältää sekä vaikutustapojen lisäämisen että monipuolistamisen. 4.2 Arviointi Sastamalan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman arvontuotannon tavoista Sastamalan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on laadittu niiden kaupungin ydinprosessien mukaisesti, jotka koskettavat lapsia ja nuoria eniten. Ohjelmassa korostetaan lasten ja nuorten asiakkuutta sekä prosessien yhteistyömuotojen kehittämistä. Ohjelman konkreettiseksi ja tarkemmaksi tavoitteeksi on kirjattu yhteistyön kehittäminen eri toimijatahojen ja kaupungin välillä, mutta kaupungin omien ydinprosessien välistä yhteistyötä ei ole ohjelmassa erikseen määritelty tavoitteeksi. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaan kaupunki käyttää johtamismallinaan prosessijohtamista. Kaupungin toimintamallin kuvauksessa tai strategiassa johtamismallia ei ole erikseen määritelty. Prosessimainen toimintamalli mahdollistaa kokonaisvaltaisen ja asiakaslähtöisen palvelutoiminnan, mutta se edellyttää sitä tukevaa, selkeästi määriteltyä ja koko organisaatioon vietyä johtamisjärjestelmää, joka on yhteneväinen organisaation strategian ja arvojen kanssa. Palvelutieteellinen lähestymistapa korostaa vuorovaikutusta strategisena arvon tuottamisen välineenä. Vuorovaikutus korostuu asiakkaan kohtaamistilanteissa, jotka ovat lähtökohtia asiakkaan palvelutarpeen tunnistamisessa ja oikeaan toimenpiteeseen ohjaamisessa. Sastamalan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu, että peruspalveluissa toimivat tahot tuntevat toistensa palvelut ja osaavat ohjata 18

19 asiakkaan oikeaan paikkaan, mikä edellyttää verkostoitunutta toimintamallia. Toisaalta vuorovaikutus mainitaan erikseen ainoastaan varhaiskasvatuksen osalta päivähoidon konkreettisena keinona lisätä lasten osallisuutta. Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen oikea-aikaisesti edellyttää monipuolista ja laajaa palvelupakettia. Palvelupaketin laajentaminen on mahdollista ydinprosessien kautta tapahtuvalla ydinpalvelujen ja liitännäispalvelujen määrittämisellä ja vastaavasti ydinhyötyjen ja lisähyötyjen määrittämisellä. Eri prosessien resurssien yhdistämisellä ja/tai mahdollisesti toisella tavalla käyttämisellä voidaan saavuttaa lisähyötyä sekä asiakkaalle että palvelun tuottajalle. Esimerkiksi Sastamalan kaupungin sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky ydinprosessin liitännäishyödyn pitkän ajan tavoitteena voisi olla esimerkiksi syrjäytymisen välttäminen. Tällöin liitännäispalvelu voisi puolestaan olla sitä, että nuori saa opiskelupaikan, työllistyy ja kykenee hoitamaan osansa yhteiskunnallisista velvoitteista kustannustaakan kasvattamisen sijaan, jolloin hyöty on molemminpuolinen. Hyötyjen tuottamiseen palvelupaketti tarvitsee sekä henkilöstön, asiakkaat että tekniset resurssit. Toimiva palvelupaketti edellyttää puolestaan aitoa vuorovaikutusta ja dialogia kaikkien osa-alueiden välillä. Konkreettisena toimenpiteenä resurssien ja palvelujen järjestämisestä uudella tavalla voisi olla perhesosiaalityön mahdollisuuksien kehittäminen lapsen odotuksesta lähtien, esimerkiksi kotipalvelun ja lapsen kasvatukseen ja hoitoon liittyvän neuvontatyön kehittäminen. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman yhdeksi perhetyön tavoitteeksi on asetettu intensiiviperhetyön kehittäminen, mistä voidaan lähinnä tehdä oletus pyrkimyksistä ehkäistä huostaanottoja. Toisena esimerkkinä resurssien uudelleen järjestämisestä voisi olla koulun sosiaalityöntekijän toimiminen myös koulunkäyntiavustajana tarpeen mukaan. Tämän toimenpiteen pitkän ajan tavoitteena voisi olla sosiaalityön ja lapsi- ja nuorisopalveluiden sekä kouluterveydenhuollon lähentäminen, mikä mahdollistaisi synergiaetujen luomisen näiden osa-alueiden välille. Tällä toimenpiteellä voidaan myös vähentää sosiaalityön lastensuojelullista leimaa, mikä usein nostaa kynnystä ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään 19

20 ja kertoa ongelmista. Osa-alueiden lähentämisellä ja synergiaetujen luomisella on mahdollista luoda edellytyksiä lapsen ja nuoren ongelmien varhaiselle tunnistamiselle. Ongelman tunnistaminen ja määrittäminen ovat strategisesti tärkeitä asioita, koska eri tavat nähdä ongelmia tuottavat erilaisia ratkaisuja. Sastamalan kaupungin yhtenä strategisena menestystekijänä mainitaan varhaisen tukemisen mallit (Sastamalan kaupunki). Ongelman oikea-aikainen tunnistaminen edellyttää strategista johtamista. Strategisella johtamisella luodaan edellytykset sille, että ongelma tunnistetaan. Arvon maksimaalinen tuottaminen asiakkaalle alkaa täältä. Sastamalan lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa on lastensuojelutyön tavoitteeksi asetettu osaamisen lisääminen lapsen kuulemisen osalta. Muilla osa-alueilla lapsen kuulemista ei ole korostettu, ja nuoren kuulemista ei ole korostettu erikseen millään osaalueella. Varhainen puuttuminen edellyttää sitä, että lasta ja nuorta pitää kuunnella aikaisemmin kuin lastensuojelutyön piirissä. Lapsen ja nuoren kuulemisen lisäksi vanhemman/vanhempien kuuleminen on tärkeää, koska he tuntevat lapsensa ja nuorensa parhaiten. Nuorisopalveluiden kehittämisen konkreettisiksi mittareiksi on määritelty varhaisen puuttumisen mallit, mutta malleja ei ole tarkemmin määritelty. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaan ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet kaikki kaupungin ydinprosessit sekä halukkaat yhteistyötahot. Ohjelman erityisteemana mainitaan olevan laaja lasten ja nuorten aito osallistuminen, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta vaikuttaa arjen valintoihin sekä ennen kaikkea kuulluksi ja huomatuksi tulemista lapsen ja nuoren omista lähtökohdista. Palvelutieteellisen ajattelu- ja toimintatavan lähtökohtana on asiakkaan huomioiminen ja hänen tarpeisiinsa vastaaminen, mikä konkreettisimmillaan tarkoittaa sitä, että asiakkaalta kysytään, mitä hän haluaa. Tässä kontekstissa lasten ja nuorten osallistuminen jo ohjelman suunnitteluun sekä sen tavoitteiden ja keinojen laadintaan on perusteltua. Kokonaisvaltaisen palveluajattelun näkökulmasta esimerkiksi lastensuojeluasiakkaiden sekä lasten ja nuorten psykiatristen avohoitokäyntien määrien vähentäminen pitkän ajan 20

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen I työpaja

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen I työpaja Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen I työpaja Työpaja Aika: tiistai 5.4.2016 kello 13.00-16.00 Paikka: HAMK, Forssan toimipiste, Maisemasali,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot