Lasten käytöshäiriöt ja tutkitut hoitomenetelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten käytöshäiriöt ja tutkitut hoitomenetelmät"

Transkriptio

1 Lasten käytöshäiriöt ja tutkitut hoitomenetelmät Ihmeelliset vuodet kutsuseminaari Eeva Aronen, Lastenpsykiatrian professori (vt), Lastenpsykiatrian dosentti, Lasten ja nuorten klinikka, HY, ylilääkäri, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus, HUS

2 Käytösongelmainen lapsi -ulospäinsuuntautuvat oireet Impulsiivinen, levoton, hyperkineettinen, ei jaksa keskittyä, vaikeuksia toverisuhteissa, voi härnätä ja ärsyttää, pettymykset purkautuvat raivokohtauksina, vaikea rauhoittua ja hallita itseään Lapsi menettää usein malttinsa, riitelee, on uhmakas, ärsyttää tahallaan, syyttää muita virheistään, herkkä ja ärsyyntyy helposti, usein vihainen ja pahantuulinen, ilkeä ja kostonhimoinen

3 Käytösongelmainen lapsi -ulospäinsuuntautuvat oireet Tappelee, kiusaa, uhmaa, kiukuttelee, saa raivokohtauksia, ei tottele, tuhoaa omaisuutta raivotessaan - reactive impulsive sytyttää tulipaloja, on tahallaan julma eläimille /ihmisille, valehtelee, varastaa, on luvatta pois koulusta, karkailee, tekee murtoja, valehtelee saadakseen itselleen hyötyä tai välttääkseen vastuuta, rikkoo toisten oikeuksia- proactive

4 Käytöshäiriöinen lapsi Usein poika Suurissa vaikeuksissa kotona ja koulussa Saa paljon negatiivista palautetta (koti, koulu) Oireet usein muuttuvat/pahenevat iän mukana (case) Tyypillinen lpsy potilas Hoitaminen haasteellista

5 Lasten käytöshäiriöt Käytösongelmat yleisiä: kiukuttelu, vastustaminen, tavaroiden heittely, lyöminen ym- ikätaso norm 3- vuotias- haittaa arkielämässä?. valehtelu, varast, eiempatiaa-yksittäisinäkin ennustaa (20-100%) Käytöshäiriöllä tarkoitetaan lapsuus- tai nuoruusiässä alkavaa pitkäkestoista ja toistuvaa epäsosiaalista käyttäytymistapaa, joka rikkoo muiden perusoikeuksia ja ikäkauteen kuuluvia sosiaalisia normeja. Kouluikäisistä 3-8%:lla, Alhainen SES jopa 20%

6 Käytösongelmien/häiriöiden diagnoosit Oirekuvadiagnooseja (kategoriat/dimensiot): Uhmakkuushäiriö Käytöshäiriö (perheensisäinen, epäsosiaalinen, sosiaalinen, masennusoireinenkh, hyperkineettinen kh, ICD 10) (ADHD)

7 Käytöshäiriödiagnoosit-ICD 10 Yleiset kriteerit: Toistuva ja pitkäaikainen käytösmalli, jossa lapsi tai nuori rikkoo toisten perusoikeuksia tai iänmukaisen sosiaalisen käyttäytymisen perusnormeja tai -sääntöjä. Kesto vähintään 6 kuukautta, jona aikana lapsella tai nuorella on muutamia seuraavista oireista: 1. Kehitystasoonsa nähden epätavallisen paljon tai vaikeita kiukkukohtauksia 2. Riitelee usein aikuisten kanssa 3. Kieltäytyy usein aktiivisesti toteuttamasta aikuisen pyyntöjä tai uhmaa sääntöjä 4. Tekee usein ilmeisen tarkoituksellisesti asioita, jotka ärsyttävät muita ihmisiä 5. Syyttää usein muita omista virheistään tai huonosta käytöksestään 6. Suuttuu herkästi tai on helposti toisten ärsytettävissä 7. On usein vihainen tai harmistunut 8. On usein ilkeä tai kostonhaluinen

8 Käytöshäiriödiagnoosit-ICD Valehtelee tai rikkoo usein lupauksia saadakseen hyötyä tai suosiota tai välttääkseen velvollisuuksia 10. Aloittaa usein tappeluita (ei sisällä sisarusten välisiä tappeluita) 11. On käyttänyt asetta, joka voi aiheuttaa vakavaa fyysistä vahinkoa toiselle (esim. maila, puukko, ampuma-ase) 12. Viipyy usein yömyöhään ulkona vanhempien kielloista huolimatta (alkanut ennen 13 vuoden ikää) 13. Kohdistaa toisiin ihmisiin fyysistä julmuutta (esim. sitoo, viiltelee tai polttaa uhria) 14. Kohdistaa fyysistä julmuutta eläimiin 15. Tuhoaa tahallaan muiden omaisuutta (muulla tavoin kuin tulipalon sytyttämisellä) 16. Sytyttää tarkoituksella tulipaloja, joissa vakavan vahingon riski 17. Varastaa tärkeitä tavaroita kotoa tai muualta, ei vahingoita uhria (esim. myymälävarkaus, murto, väärennys)

9 Käytöshäiriödiagnoosit-ICD Usein koulupinnausta (alkanut ennen 13 vuoden ikää) 19. On karannut kodista tai sijaiskodista vähintään kahdesti ja on karannut kerran pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi yöksi (ei sisällä pakenemista fyysisen tai seksuaalisen väkivallan seurauksena) 20. Tekee rikoksen uhria vahingoittaen (esim. käsilaukun sieppaaminen, muu väkivaltainen ryöstö, kiristys) 21. Pakottaa toisen henkilön sukupuoliyhteyteen kanssaan 22. Kiusaa ja pelottelee usein toisia (esim. kivun tai vamman aiheuttaminen, uhkailu, ahdistelu, vainoaminen tai häirintä) 23. Murtautuu toisen henkilön asuntoon, muuhun rakennukseen tai autoon

10 Monimuotoinen oirekuva Reaktiivinen/ proaktiivinen oirekuva Psykopatiapiirteitä, kylmä-tunteeton piirteet/ narsistiset piirteet / impulsiivisuuspiirteet, ASPD-kyselylomakkeet (Munoz& Frick 2007) Varhain alkava pysyvä/ei-pysyvä, myöhään alkava ennuste (Odgers ym, 2008, seuranta 7v.-32-vuotiaaksi)

11 Monimuotoinen oirekuva +ADHD, muu komorbiditeetti, unihäiriöt Ikä-oireet / sukupuoli-oireet Traumakokemukset Perhetilanne, koulutilanne Laaja-alainen arvio hoitovalintojen taustalla

12 Ennusteesta KH ennustaa psyykkisiä sairauksia, rikollisuutta, psykosos. huono-osaisuutta aikuisiällä. Erityisesti varhain alkava, pysyvä Steiner et al., 2007 JAACAP:ADHD+ODD/CD oireet 80%:lle joku häiriö

13 Dunedin seurantatutkimus (Odgers et al, 2008, n=1037, New Zealand, 6 kh-oiretta, 7-32v, kiusaaminen, valehtelu, varastaminen, omaisuuden tuhoaminen, fyysiset tappelut, karkailu ) Varhain alkava, aikuisuuteen jatkuva käytöshäiriöoireilu:7.5% t, 10.5% p- runsaasti riskitekijöitä, lisääntynyt riski psyyk.häiriöt, fyysiset sairaudet, rikollisuus, psykosos huono-osaisuus Varhain alkava, lapsuusikään rajoittuva käytöshäiriöoireilu: 20.0%t, 24.3%p-runs riskitekijöitä, lis riski vain taloud.ong, koulutustaso, ei psy/som sairaudet Nuoruusiässä alkava kh-oireilu 17.4% t, 19.6% p.-riskitekijöitä, päihteet, terv ong, väkivaltais Ei käytöshäiriöoireilua: 55.1% t., 45.6%p

14 Ennusteesta Lasten käytöshäiriöiden varhainen ja tehokas hoito on tehokkainta vakavien ongelmien ennaltaehkäisyä, jota psykiatriassa voidaan tehdä (Suvisaari J, 2009)

15 Käytöshäiriön taustalla - multifaktoriaalinen tausta Lapsen vaikeudet /haasteellinen lapsi: Tunteiden säätelyn vaikeus (emotion regulation-temperamentti, Eisenberg et al, 2010, geenit, opittua- amygdalaprefrontal cortex). Hypoarousal tila- low resting heart rate associates with aggressive behavior in children- (usein toistettu löydös, Higging & George 2007: Neuroscience of Clinical Psychiatry)

16 Käytöshäiriön taustalla Alhainen syke kuvastaa pelotonta, ärsykkeitä hakevaa temperamenttia? Lapsi ei ahdistu rangaistuksista, esim koe sosiaalista häpeää/ahdistusta, jotta korjaisi käytöstään sosiaaliset oppimisvihjeet eivät toimi normaalisti

17 Käytöshäiriön taustalla Päätöksentekoon liittyviä vaikeuksia: ottavat riskiä huolimatta huolimatta pienistä palkkioista tai päätöksiä seuraavista hankaluuksista. ( tunteet-amygdala ja toiminnanohjaus) Tasapaino palkkio- rangaistus sensitiivisyyden välillä poikkeava (early-oneset) Fairchild et al. 2009: Decision making and executive function in male adolescents with early oneset of adolescents oneset CD and controls

18 Käytöshäiriön taustalla Väkivalta tuottaa mielihyvää (pleasure)- dopamiinivaikutus-addiktio? (Higgings 2007) Kielelliset vaikeudet Esim. aggression sanoittamien vaikeaa, ohjeiden ymmärtäminen vaikeaa (Burke et al, 2002) Toiminnanohjauksen vaikeudet: tarkkaavaisuus, työmuisti, inhibitiokyky. (Eisenberg et al., 2010). Univaikeudet (Coble et al., 1997, Lindberg et al, 2004)

19 n-back tests 0-back Työmuisti CD/ODD potilailla ja verrokeilla Controls n=30 Mean SD Range Patients n=26 Mean SD Range incorrect back incorrect back incorrect

20 Unen määrä (actigrafia) ja käytösoireet eilääkityillä lapsilla, joilla CD/ODD

21 Käytöshäiriön taustalla Sosiaalisen oppimisen vaikeus? -voiko aggression hallintaa oppia? -voiko psykopatiatyyppistä käytöstä vähentää oppimalla muuta käytöstä?

22 Käytöshäiriöinen lapsi ja vanhemmuus Ongelmia johdonmukaisuudessa, ennakoivuudessa, turvallisessa rajaamisessa, pakottava (coercive) vuorovaikutus, positiivista vv vähän Rankaiseva, kova kasvatustapa lisää käytöshäiriöriskiä (Nix et al, 1999)

23 Käytöshäiriöinen lapsi ja ympäristö Negatiiviset vuorovaikutustilanteet (tässä ja nyt) lapsen ja aikuisen välillä ylläpitävät lapsen käytöshäiriöongelmatiikkaa (Patterson, 1982, Patterson et al., 1992, Reid et al., 2002)

24 Coercive interaction, Patterson 1982, Kazdin 2005 Vuorovaikutustilanne lapsen ja aikuisen välillä, joka lisää vihamielistä, aggressiivistä käyttäytymistä Negatiivista käytöstä palkitaan huomiolla (vaikkakin neg) Aikuinen antaa mallia negatiivisesta käytöksestä

25 Coercive interaction, Patterson 1982, Kazdin 2005 Vuorovaikutustilanteet vaikuttavat lapsen käyttäytymiseen, tapa antaa käskyjä, rankaisut, hyvän käyttäytymisen huomiotta jättäminen, negatiivinen vuorovaikutuskehä, neg. palaute

26 Miten tilannetta voi muuttaa? Muuttamalla aikuisten tapaa toimia voitiin vähentää lapsen aggressiivistä käytöstä (Dishion and Andrews, 1995) Miten käyttäytymistä voi muuttaa? Käyttäytymistavat ovat impliisiittisen muistin alueella- vaikea muuttaa. (Daniel Siegel, 1999: the Developing Mind)

27 Käyttäytymisen muuttaminensosiaalisen oppimisen teoriat Oppimisteorioihin perustuva tapa lähestyä asiaa- sosiaalisen oppimisen teoria taustalla, solut oppivat, lapset oppivat, käyttäytymistä voi muuttaa palautteen avulla ja harjoittelemalla, mallintamalla (modelling), Hebbin laki-hermoratojen vahvistuminen (Skinner, Patterson, Kazdin, 2005)

28 Lasten käytöshäiriöt -tutkittuja psykososiaalisia hoitomenetelmiä 16 kpl (Eyberg et al., 2008) Parent Management Training Oregon Model (vahvin näyttöaste, opetetaan vanhemmille käyttäytymisen muovaamista, 3-12v) Incredible Years Parent Training, Child part, School part (Ihmeelliset vuodet- W-S)- seurantatutkimuksia esim.5-6- v, Drugli et al 2012, 2/3 ei diagn. Seuran. Multisystemic Therapy (nuoret, intensive family and community intervention, 8 principles, tailored to indiv. needs) Multidimensional Treatment Foster Care (antisos. käyttäytyvät nuoret, intensiivinen kasvatuskoti-interventio)

29 Lasten käytöshäiriöt -tutkittuja hoitomenetelmiä Parent-Child Interaction Therapy (Eyberg, 2-7 v. lapset, vanhemmille opetetaan pos. vurovaikutuksen taitoja) Positive Parenting Program (PPP, Triple-P) Problem-Solving Skills Training (Kazdin,2003) PSST + Parent Management Training (Kazdin) Rationale-Emotive Mental Health Program (Cognitive-behavioral school-based program for children 10-13v)

30 Lasten käytöshäiriöt -tutkittuja hoitomenetelmiä Anger Control Training Group Assertive Training (ryhmämuotoinen kouluinterventio) Helping the Noncompliant Child (vanhempilapsi interventio, modelling, roleplays, training, 1/vi 10x)

31 Tutkitut hoitomuodot Pohjautuvat pääosin: kognitiivisbehavioraaliseen teoriaan, sosiaalisen oppimisen teoriaan, kiintymyssuhdeteoriaantaitoja voi oppia Useat interventiot yhdistävät teemoja eri viitekehyksistä, manualisoituja Pyritään aktiivisesti/ intensiivisesti muuttamaan vanhemman käyttäytymistä/ lapsen käyttäytymistä/ vuorovaikutustalisäämään positiivista vuorovaikutusta, lisäämään sos.taitoja

32 Tutkitut hoitomuodot Osa kohdistuu preventiivisesti käytösongelmin oireileviin alle kouluikäisiin lapsiin - parent management training yksin Osa koulukäisiin vaikeammin oireileviin, esim. yhdistetty PMT ja sosiaalisten taitojen opetus lapselle ja kouluinterventio (Kazdin) Vaikeasti käytöshäiriöisille nuorille: Multisystemic therapy (intensive family and community based intervention)

33 Käyttäytymisen muuttaminensosiaalisen oppimisen teoriat Vanhemmuuden vahvistaminen, hoidetaan vanhemman kautta, lapsen havainnointi Vahvistetaan positiivisen palautteen avulla sosiaalisesti hyväksyttävää käytöstä, palaute intensiivistä kohdennettua kiitos, kun laitoit astian koneeseen

34 Sosiaalisen oppimisen teorioihin pohjautuvien interventioiden perusperiaatteet Lisätään sosiaalisesti hyväksyttävän käyttäytymisen saamaa palautetta esimerkiksi tarjoamalla huomiota. Vähennetään ongelmakäyttäytymisen saamaa huomiota Rangaistukset pois, Seuraukset ongelmakäyttäytymiselle Aikuisen responssi ennustettavaksi, jatkuvaksi ja välittömäksi (tehoton kieltäminen pois)

35 Tehokkaiden interventioiden komponentteja Kokemuksellinen oppiminen Uusia taitoja täytyy harjoitella aktiivisesti, roolileikit, mallintaminen Interventio opettaa periaatteita enemmän kuin tiettyä tekniikkaa (omat tavoitteet, pay attention to what we want more off, follow the child s lead) Terapeutti on yhteistyökumppani vanhemman kanssa (collaborative)

36 Tehokkaiden interventioiden komponentteja Positiivisen suhteen luomisen strategia (leikin ja kehumisen avulla) ja miten lapsen negatiivista käytöstä voidaan käsitellä ilman väkivaltaa (vrt ei tehdä mitään)

37 Yhteenvetoa Lasten käytösongelmat ovat yleisiä, ennustavat vahvasti aikuisuuden ongelmia Tuen tarjoaminen käytösongelmaisille lapsille ja heidän perheilleen on parasta preventiivistä työtä mitä voidaan tehdä aikuisiän psyykkisten/fyysisten/ sosiaalisten ongelmien ja rikollisuuden ehkäisemiseksi Koulu ja koti ovat lapsen tärkeät kasvupaikat, joista tukea pitäisi saada ensisijaisesti

38 Yhteenvetoa Sosiaalisen oppimisen teorioihin perustuvat menetelmät on todettu tehokkaiksi lasten käytösongelmien ennaltaehkäisyyssä ja hoitamisessa Miten käyttöön Suomessa? -vanhemmuustaitojen ohjaus -lastentarhan koulun opettajien ohjaus -sosiaalisten taitojen ohjaus lapsille päiväkoti/koulut?

39 Kiitos tarkkaavaisuudesta

Lasten ja nuorten käytöshäiriöt- ehkäisevä näkökulma

Lasten ja nuorten käytöshäiriöt- ehkäisevä näkökulma Lasten ja nuorten käytöshäiriöt- ehkäisevä näkökulma Helsinki 14.2.2014 Eeva Aronen Lastenpsykiatrian professori, HY, Kliininen laitos, Lasten ja nuorten klinikka ylilääkäri, HUS, perheterapeutti E. Aronen,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010

Nuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010 Nuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010 Ottawa Charter 1986/WHO Terveyden ja hyvinvoinnin* edellytykset rauha koti/suoja koulutus ravinto taloudellinen

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Oulun kaupunki lähettää asiantuntijalausunnon perhehoitolain muuttamisesta.

Oulun kaupunki lähettää asiantuntijalausunnon perhehoitolain muuttamisesta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Oulun kaupunki lähettää asiantuntijalausunnon perhehoitolain muuttamisesta. Oulussa 1.6..2016 OULUN KAUPUNKI Arja Heikkinen sosiaalijohtaja Oulun kaupungin lausunto

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Sä pääset meijän leikkiin Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa KT Laura Repo

Sä pääset meijän leikkiin Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa KT Laura Repo Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa - seminaarit Mannerheimin Lastensuojeluliitto 4.3.2016 Turku 7.4.2016 Helsinki 14.4.2016 Rovaniemi 18.4.2016 Hämeenlinna 21.4.2016 Jyväskylä Sä pääset meijän

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä. Raision perheneuvola

Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä. Raision perheneuvola Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä Raision perheneuvola Meneekö hermot?! Oletko huolissasi lapsesi tottelemattomuudesta ja kiukkukohtauksista? Menetätkö malttisi lapsen kanssa? Onko arki raskasta ja ilo

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ

NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ Pullo, puukko ja paha mieli Pohjolan pojasta mieheksi -seminaari, Kokkola 11.3.2008 OTK, tutkija Henrik Elonheimo Oikeustieteellinen tdk, Turun yliopisto henelo@utu.fi NUORISORIKOLLISUUDEN

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

KOULUN KEINOT PSYYKKISESTI OIREHTIVAN LAPSEN TUKEMISESSA. Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen sairaalaopetus, Mikkeli

KOULUN KEINOT PSYYKKISESTI OIREHTIVAN LAPSEN TUKEMISESSA. Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen sairaalaopetus, Mikkeli KOULUN KEINOT PSYYKKISESTI OIREHTIVAN LAPSEN TUKEMISESSA. Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen, Mikkeli Haastavasti toimivat lapset ja hankaliksi koetut perheet työllistävät

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS )

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS ) IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS ) YHDYSVALTALAISEN PSYKOLOGIAN PROFESSORI CAROLYN WEBSTER-STRATTONIN KEHITTÄMÄ RYHMÄPOHJAINEN OHJAUSMENETELMÄ 3-12 VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE JA LASTEN

Lisätiedot

Lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon ja koulutoimen yhteistyö näkökulma hoidon puolelta

Lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon ja koulutoimen yhteistyö näkökulma hoidon puolelta Lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon ja koulutoimen yhteistyö näkökulma hoidon puolelta Anita Puustjärvi Lastenpsykiatrian ylilääkäri Etelä-Savon SHP Mutta etkö sinä käsitä, että sinun on käytävä koulua?

Lisätiedot

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI Asiakkaan perustiedot Nimi: Sukupuoli: Ikä: Täyttöpvm: Täyttäjä: MUUTOSARVIOINTI Henkilön päihteiden käyttöön tai ongelmakäyttäytymiseen liittyvä muutosvalmius Oletko tehnyt

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön. -Tiedote vanhemmille

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön. -Tiedote vanhemmille Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön varhaiskasvatuksessa -Tiedote vanhemmille Tämän tiedotteen tarkoitus on lujittaa vanhempien ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kiusaamisen ehkäisyssä.

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN

VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI 1 Sisällys YLEISTÄ... 3 ARVOT JA NÄKEMYS, MITÄ KIUSAAMINEN ON... 3 KIUSAAMISEN EHKÄISYN KEINOT:... 4

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystä. Ylöjärvi El Anne-Mari Borg, Lastenpsykiatrian vastuualue

Lasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystä. Ylöjärvi El Anne-Mari Borg, Lastenpsykiatrian vastuualue Lasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystä Ylöjärvi 3.10.2013 El Anne-Mari Borg, Lastenpsykiatrian vastuualue Lasten mielenterveysongelmien yleisyydestä Mitä on varhainen tunnistaminen lasten mielenterveystyössä

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot