KASVATUSALAN HENKILÖSTÖ JA ADHD-LAPSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVATUSALAN HENKILÖSTÖ JA ADHD-LAPSET"

Transkriptio

1 KASVATUSALAN HENKILÖSTÖ JA ADHD-LAPSET Pekka Marttala Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalialan suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Pekka Marttala, Kasvatusalanhenkilöstö ja ADHD -lapset, Oulu kevät 2009, 44 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Pohjoinen, Oulu. Diakoninen sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakoni. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia Rovaniemellä erilaisissa kasvatustehtävissä toimivien henkilöiden tietämystä ADHD- oireyhtymästä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista koulutusta ja tukea opetushenkilöstö tarvitsee kohdatessaan työssään erityislapsia, joista yhtä ryhmää edustavat ADHD -lapset. Oireyhtymällä ADHD eli Attention Deficit Hyperactivity Disorder tarkoitetaan tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriötä. Tutkimus on pääasiassa kvantitatiivinen, mutta siinä on kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla tammikuussa Vastaajina olivat Erityislapsen kohtaamiseen liittyvät haasteet -koulutuspäiville osallistuneet henkilöt. Kyselylomakkeita jaettiin 742 kappaletta. Asiallisesti täytettyinä saatiin 208 lomaketta. Vastausprosentti oli 29. Suurin osa kysymyksistä oli strukturoituja, mutta osa kysymyksistä oli avoimia. Tutkimustulosten mukaan kasvatus- ja opetustyötä Rovaniemellä tekevillä oli vähän tietoa ADHD- oireyhtymästä. Tosin puolella vastaajista oli omakohtaisia kokemuksia ADHD -lapsista. Vajaa puolet ilmaisi osaamisensa olevan vain teoriatiedon tasolla. Erityisopettajat toivoivat voivansa vaihtaa kokemuksia kollegoiden ja erityislasten vanhempien kanssa. Yli puolet kertoi, että eivät osaa toimia riittävän hyvin erityislasten kanssa. Erityisesti lukion opettajat ja terveydenhoitajat vastasivat tietämyksensä ADHD :stä olevan puutteellista. Enemmistö (82%) toivoi saavansa tietoa erityislapsista työnantajan järjestämänä lisäkoulutuksena. Myös konkreettisia keinoja ja neuvoja tarvittaisiin. Työnantajan toivottiin järjestävän lisäresursseja erityislasten kasvatukseen ja opettamiseen. Näitä olivat koulukäyntiavustajat ja oppilasmäärältään pienemmät luokat. Henkilöstön työssä jaksamiseksi ehdotettiin työnohjausta. Tutkimustulosten mukaan vain pieni osa (33%) vastaajista oli saanut tietoa ADHD - lapsista ja muista erityislapsista ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkimus antaakin haasteita kasvatus- ja opetushenkilöstön koulutukselle lisätä erityislapsiin kohdistuvaa tietoa. Heitä on useissa päiväkodeissa ja koululuokissa. Erityislapsia kohdataan myös seurakunnan diakonia-, päiväkerho-, nuoriso- ja rippikoulutyön parissa. Asiasanat: ADHD, erityislapset, kvantitatiivinen tutkimus, diakonia

3 ABSTRACT Pekka Marttala, Educational personnel and ADHD children, Oulu, 2009, language: Finnish, 44 pages 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, DIAK, North, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health care and Educational Bachelor of Social Services Deacon. The aim of this study was to study the knowledge of the ADHD syndrome among the persons who are working in different educational duties in Rovaniemi, Finland. Furthermore, there was a purpose to clear out, what kind of education and support teaching personnel need when meeting special children in their work of whom one group represents ADHD children. ADHD syndrome means Attention Deficit Hyperactivity Disorder. The research is mainly quantitative, but there are features of the qualitative study. The research data were gathered using questionnaires in January Respondents were the persons who took part on the job training The challenges faced when meeting Special Children. 742 questionnaires were distributed, of which came back 208 properly filled forms. The answering per cent was 29. Most of the questions were structured, but a part of questions were open. According to the research results, the people who are working in educational and school teaching had only little knowledge of the ADHD syndrome. Indeed, half of the respondents had personal experiences about ADHD children. Under half of them declared their knowledge being purely be the theoretical level. Special education teachers wished that they could change opinions with colleagues and parents of the special children. More than half of them told, that they cannot practise with the special children well enough. Especially teachers of the upper secondary school and public health nurses answered that their knowledge of ADHD being wanting. The majority (82%) wished for employer-organized updating education so that they could get facts concerning special children. As well, they would need concretie resources and advice. They wished that the employer organized more resources for get education and teaching. These resources would be to get school assistants and smaller amount of pupils in the classrooms. For the personnel they recommended personal supervision of work. According to the research results only a small section (33%) of the respondents had received facts about ADHD children and other special children in the professional basic education. The research gives challenges for the education personnel to increase the knowledge and to focus it for the special children. These children are in several daycare centres and in several school classes. One can meet special children among the social work of the church, in groups for children and for young people and confirmation classes of the church. Keywords: ADHD, special children, quantitative study, social work of the Church

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO PÄIVÄHOIDON JA OPETUSALAN HENKILÖSTÖ Päivähoidon henkilöstö Opetusalan henkilöstö ADHD -LAPSET PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA SEURAKUNNASSA ADHD- oireyhtymä ADHD -lapset päivähoidossa ADHD -lapset koulussa ADHD -lapset seurakunnassa ADHD- oireyhtymään liittyviä tutkimuksia OPINNÄYTETYÖN TAVOITE JA TARKOITUS TUTKIMUSAINEISTON KERÄÄMINEN JA ANALYSOINTI TULOKSET Kasvatusalan henkilöstön tiedot ADHD -lapsista Kasvatusalan henkilöstön lisäkoulutuksen tarve JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...32 LÄHTEET...35 LIITE 1. Kyselylomake...39 LIITE 2 Tutkimuslupapyyntö...42 LIITE 3 Das Heilpädagogium an der Ostseen ADHD- koulutusesite...43

5 5 1 JOHDANTO Opinnäytetyö käsittelee ADHD -oireista kärsiviä lapsia ja työssään heitä opettavia ja kasvattavia ammattilaisia. Työ tavoitteena on selvittää, onko näillä ammattilaisilla tietoa kyseisestä oireyhtymästä ja tunnistavatko he ADHD -oireyhtymän. Lisäksi selvitetään, minkälaista tietotaitoa kasvatus- ja opetusalan henkilöt katsovat tarvitsevansa, kun he työssään kohtaavat ADHD -lapsia. Usein ADHD -lapsia pidetään päiväkodeissa tai kouluissa häirikköinä, koska heidän kanssaan tekemisissä olevalla kasvatus- tai opetusalanhenkilöstöllä on vaikeuksia tunnistaa lapsen oireita. Tästä voi seurata vääränlaista kohtelua ADHD -lasta kohtaan. Tosin ADHD- oireyhtymä on nykyisin tunnetumpi kuin joitakin vuosia sitten, sillä teoriatietoa on saatavilla aikaisempaa enemmän. Kasvatusalanhenkilöstöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa lastenhoitajia, lastentarhanopettajia, erityislastentarhanopettajia, ala- ja yläasteen sekä lukion opettajia ja erityisopettajia. Myös koulupsykologeja, koulunkäyntiavustajia ja kouluterveydenhoitajia kuuluu tähän ryhmään. Lisäksi kasvatusalan henkilöstössä on seurakunnan työntekijöistä diakonia-, nuoriso-, rippikoulu- ja päiväkerhotyössä toimivia henkilöitä. Kyseisistä ammattiryhmistä käytetään myös nimitystä kasvatus- ja opetusalan henkilöstö. Tämän opinnäytetyöni aiheen idea syntyi keväällä 2006 osallistuessani saksalaisen Das Heilpädagogium an der Ostsee -kristillisen lastenkotisäätiön hallintoneuvoston kokoukseen. Keskustellessani lastenkodin pedagogisen johtajan Hubert Schreiberin kanssa ilmeni, että kyseisessä lastenkodissa oli hoidettavana 200 lasta, joista 44:llä lapsella oli ADHD diagnoosi. Schreiber kertoi, että lasten saadessa asianmukaisesti järjestettyä opetusta, jossa on huomioitu ADHD- ja muiden erityislasten tarpeet, lapset voivat opiskella pääsääntöisesti tavallisissa koululuokissa ja menestyä normaalisti tulevassa elämässään. Tämä herätti uteliaisuuteni tutkia, miten asiat ovat Suomessa. Syksyllä 2006 Lapin yliopisto järjesti Sodankylässä ja Rovaniemellä erityislapsiin liittyvän koulutuksen Erityislasten tuomat haasteet, joka oli tarkoitettu Rovaniemen kaupungin päiväkotihenkilöstölle ja opettajille sekä myös muille asiasta kiinnostuneille tahoille muun muassa seurakunnan diakonia-, lapsi- ja nuorisotyöntekijöille. Koulutus

6 6 saavutti valtavan suosion. Tämän vuoksi päätettiin järjestää tammikuussa 2007 samanlainen koulutus. Koulutus toteutettiin osana isompaa projektia. Projektin yhteyshenkilö tarjosi minulle mahdollisuutta tehdä opinnäytetyöhöni liittyvä kysely osanottajille. (Schopp 2007.) Rovaniemellä järjestettiin 19. ja 20. tammikuuta 2007 koulutus, jossa oli aiheena erityislapsien kohtaaminen kasvatus- ja hoitotyössä. Tapahtuman järjesti Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kehittämishanke yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen kanssa. Ensimmäiseen koulutuspäivään osallistui päiväkotihenkilöstöä, seurakunnan työntekijöitä, opiskelijoita ja erityislasten vanhempia. Toinen koulutuspäivä oli suunnattu Rovaniemen kaupungin opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle (LIITE 2, LIITE 3.).

7 7 2 PÄIVÄHOIDON JA OPETUSALAN HENKILÖSTÖ Tässä tutkimuksessa käytetään päivähoidossa ja opetusalalla työskentelevistä yhteisnimitystä kasvatusalanhenkilöstö. Kummallakin alalla keskeisenä työtehtävänä on auttaa lapsia kasvamaan ja kehittymään, jotta he selviytyisivät omassa lähiyhteisössään ja ympäröivässä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä vieläpä koko globalisoituvassa maailmassa. Kummallekin toimialalle on yhteistä se, että ne ovat lakisääteisiä ja että ne ovat yhteiskunnan valvonnassa. Myös niissä toimivien henkilöiden kelpoisuudesta on omat säädöksensä. 2.1 Päivähoidon henkilöstö Laki lasten päivähoidosta velvoittaa kunnat järjestämään lasten päivähoidon. Sen mukaan päivähoito toteutetaan päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. (Päivähoitolaki 1993.) Päiväkodin henkilöstöltä vaaditaan varhaiskasvatukseen suuntautuneen kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinto tai opistoasteinen lastentarhanopettajan tutkinto. Tehtäviä voi hoitaa myös henkilö, joka on suorittanut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon. Päiväkodeissa toimii myös kiertäviä erityislastentarhanopettajia (kelto), integroidussa erityisryhmässä on vähintään yksi erityislastentarhanopettaja (relto). Heillä on lastentarhanopettajakoulutuksen lisäksi erityislastentarhanopettajan opintotutkinto. Perhepäivähoitajat ovat saaneet kodeissa suoritettavaan lastenhoitotyöhön asianmukaisen koulutuksen; joko perhepäivähoitajakurssi tai perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Laissa on rajattu tarkoin lapsiryhmän koko; yhtä aikaa voi olla hoidossa neljä kokopäivälasta ja yksi puolipäivälapsi, joka on joko esiopetusikäinen tai peruskoulun 1-2 -luokkalainen. (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 2005.)

8 8 2.2 Opetusalan henkilöstö Opetustoimessa työskentelevillä tarkoitetaan peruskoulun ja lukion opettajia. Jokaisessa koulussa, jossa järjestetään opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla palveluksessaan vakinaisten opettajien lisäksi tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä. Peruskoulusta säädetään peruskoululaissa. (Perusopetuslaki 1998, 37.) Sen perusteella peruskoulu muodostuu ala- ja yläasteesta. Peruskoulu on niin sanottu oppivelvollisuuskoulu, jossa jokainen seitsemän vuotta tiettynä vuonna täyttävä lapsi aloittaa koulunkäyntinsä. Poikkeuksen tästä tekevät aistivammaiset, jotka aloittavat koulunkäynnin jo kuusivuotiaana. Peruskoulun opettajat ovat koulutukseltaan luokanopettajia ja lukion opettajat ovat koulutukseltaan aineopettajia. Kouluissa toimii myös erityisopettajia ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Näitä ovat koulukuraattorit, terveydenhoitajat, lääkärit, koulupsykologit ja koulunkäyntiavustajat.

9 9 3 ADHD -LAPSET PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA SEURAKUNNASSA 3.1 ADHD- oireyhtymä Käsitteet ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) ja MBD (Minimal Brain Dysfunction) tarkoittavat lievää aivotoiminnan häiriötä, johon liittyy tarkkaavaisuushäiriötä neurologisena oireyhtymänä. Tähän puolestaan liittyy erilaiset kielelliset ymmärtämisvaikeudet ja hankaluudet sosiaalisissa suhteissa. Lisäksi oireyhtymään liittyvät tarkkaavaisuushäiriöt, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Usein mukana on myös kömpelyyttä ja oppimisvaikeuksia. ADHD:n diagnosointiin on olemassa selkeät kriteerit, mutta ne eivät ole mitenkään tarkkarajaisia tai yksiselitteisiä. ADHD:n erottaminen muista aivotoiminnan häiriöistä on joskus vaikeaa tai jopa mahdotontakin, koska oireissa on paljon samankaltaisuuksia verrattuna muihin neurologisiin häiriöihin. Tällaisia ovat esimerkiksi dysfasia (aivoperäinen puhe- ja kirjoitushäiriö) ja lievä kehitysvamma. Kuitenkin arvioiden mukaan Suomessa noin viidellä prosentilla koulunkäyntinsä aloittavista lapsista on ADHD- oireyhtymä. Pojilla oireet ovat yleisempiä kuin tytöillä. (Westerinen 2003.) Käsitteet ADHD ja MBD kulkevat yleisessä kielenkäytössä rinnakkain. MBD- käsitettä on käytetty Suomessa aiemmin, mutta nykyään se on jäänyt pois ja puhutaan ADHD :stä. MBD termi on poistettu Suomessa käytettävästä tautiluokituksesta (ICD-10). Nykyisin MBD- termiä käytetään kattoterminä yleisesti sellaisille häiriöille kuin monimuotoiset kehityshäiriöt (F81). Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan MBDoireista kärsiviä lapsia on kolmesta kahdeksaan prosenttia, joista vaikeita ongelmia esiintyy yhdellä prosentilla, keskivaikeita kahdella prosentilla ja lieviä noin viidellä prosentilla. (Wikipedia 2008.) ADHD:n lääketieteellinen diagnoosi pohjautuu erilaisten kykyjen ja taitojen kartoittamiseen, siksi diagnoosin tekemiseen tarvitaan monen alan ammattilaisia. Diagnoosin tekemiseen osallistuvat lääkäri, psykologi tai neuropsykologi sekä mahdollisesti puhe- tai toimintaterapeutti ja opettaja. Lääkäri tekee erotusdiagnostiikan, eli hän selvittää, onko lapsella ADHD vai johtuvatko oireet jostain muusta aivotoiminnan häiriöstä. Monesti tehdään myös erilaisia kuvantamis- ja

10 10 laboratoriokokeita. (Westerinen 2003.) Syyt ADHD:n ilmenemiseen ovat moninaisia eikä niitä pystytä aina selvittämään lääketieteellisestikään. Oireet voivat olla perintötekijöistä riippuvaisia. Myös ulkoiset tekijät, kuten raskauden aikainen huumeiden käyttö tai liiallinen alkoholinkäyttö voivat vaurioittaa sikiötä. Lapsi voi vaurioitua synnytyksen aikana esimerkiksi hapenpuutteen tai aivoverenvuodon vuoksi. Vanhemmilla lapsilla jokin ulkoinen päähän kohdistunut vamma tai aivokalvontulehdus voi jättää pysyviä oireita. Jos neurologisia oireita ei tunneta, ei ymmärretä, mikä lasta vaivaa. Diagnoosin tekeminen on vaikeaa oireiden epämääräisyyden vuoksi. Toimintahäiriöt riippuvat siitä, missä kohti aivoja ja kuinka laajalla alueella aivotoiminta on häiriintynyt. Tietyn aivojen osan toiminnan häiriö vaikuttaa usein myös muiden aivojen alueiden toimintaan ja kehitykseen haitallisesti. Oireet ovat siis hyvin riippuvaisia toisistaan. On hyvin tavallista, että ADHD -lapsella on monenlaisia oireita. ADHD on yleisin lastenpsykiatrinen ongelma, johon käytetään lääkehoitoa. Lääkehoito aloitetaan aina kokeiluna ja sitä on syytä harkita, mikäli oireet ovat vaikeita. Tällä hetkellä tehokkaimmiksi ovat osoittautuneet keskushermostoa stimuloivat lääkkeet. Tällaisia lääkkeitä ovat muun muassa metyylifenidaatti, dekstroamfetamiini ja magnesiumpemoliini. Etenkin metyylifenidaatin on osoitettu olevan tehokkaampi kuin psykologiset hoidot tai käyttäytymisterapia lasten ADHD:ssa. (Westerinen 2003.) Ritalin- ja Concerta-nimiset lääkkeet näyttävät auttavan aluksi, mutta ne menettävät tehonsa täysin kolmessa vuodessa, osoittaa laaja amerikkalainen seurantatutkimus (MTA). (Pelham 2007.) Sitä johti ADHD:hen erikoistunut maailmankuulu psykiatrian professori William Pelham (Buffalon yliopisto). "Pitkällä tähtäimellä lääkityksestä ei ole kerta kaikkiaan mitään hyötyä. Se vain hidastaa lasten pituuskasvua. Tämä asia täytyy saada selvästi vanhempien tietoon, " sanoo professori Pelham. (Daily Telegraph, ) Lääkehoito ei ole lääketieteen ja kirurgian tohtori Tolosen mukaan niin tehokasta eikä turvallista kuin lääketeollisuus mielellään antaa ymmärtää. Kaikki ADHD -lääkkeet kiihottavat sydäntä ja verisuonia, mikä voi johtaa sydänkohtaukseen, aivohalvaukseen ja jopa kuolemaan. Ritalin aiheuttaa geenimuutoksia ja mahdollisesti syöpäsairauden vaaraa. Strattera voi vaurioittaa maksa ja maha-suolikanavaa. Tolosen mielestä lääkehoitoa ei tule aloittaa ainakaan ennen kuin on kokeiltu vähintään puoli vuotta

11 11 monipuolista ravitsemushoitoa, koska siitä on usein huomattavaa apua ja se on turvallista. Ravintolisät (karnosiini ja E-EPA) ehkäisevät syrjäytymisriskiä sekä myös epilepsiaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja masennusta, joita ADHD:ssa esiintyy tavallista useammin. (Tolonen ) Kuntoutus toteutetaan lääkinnällisenä ja ravitsemushoitona sekä moniammatillisena kasvatuksellisena ja sosiaalisena kuntoutuksena. Kuntoutuksesta vastaavat terveys-, sosiaali-, opetus- ja työvoimaviranomaiset. Jotta kuntouttaminen olisi mahdollisimman tasokasta, se edellyttää näiden kaikkien yhteisöjen tiivistä yhteistyötä. Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on suorituskyvyn parantaminen ja ylläpitäminen sekä oireiden pahenemisen estäminen. Kuntoutus on osa perus- ja erikoissairaanhoitoa. Terveydenhuollolla on velvoite kuntoutuksen järjestämiseen. Kunta voi järjestää lääkinnällisen kuntoutuksen tai se voi antaa maksusitoumuksen yksityiselle palveluntuottajalle. (Michelsson ym. 2004, ) 3.2 ADHD -lapset päivähoidossa Pyrkimyksenä on, että ADHD -lapset diagnosoitaisiin ennen kouluikää. Jo ensimmäisten elinvuosien aikana ilmenneet puheen ja liikunnan häiriöt voivat viitata aivotoiminnan häiriöön, mutta tässä vaiheessa ei vielä tehdä ADHD -diagnoosia. Kolmen - neljän ikävuoden aikana ilmenevät oireet on syytä selvittää tarkemmin. Lasten kehitystä seurataan tarkkaan neuvolassa. Jos jotain poikkeavaa ilmenee, lasta suositellaan tarkempiin tutkimuksiin. Tutkimuksia tehdään terveyskeskuksessa, mutta useimmiten kuitenkin keskussairaalassa tai yliopistollisessa sairaalassa, jossa on yleensä asiaan erikoistunut työryhmä. Teini-ikäisen lapsen diagnosoiminen on hankalampaa kuin kasvavan lapsen. Nykypäivänä on alettu kehittää tutkimusmenetelmiä ja ohjaamaan voimavaroja myös aikuisten diagnosointiin ja hoitoon. (Michelsson ym. 2004, ) Kun päiväkotiin otetaan hoidettavaksi lapsi, joka on erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeessa, on hänestä hankittava alan erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto. (Päivähoitolaki 1973.) Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa olennaista on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Tärkeää on myös luoda tuen suunnittelun pohjaksi kokonaiskuvaa lapsesta, hänen

12 12 vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2004, 33) Vilkkautensa, keskittymättömyytensä ja muiden erityispiirteittensä vuoksi ADHD -lapsi tarvitsee paljon tukea ja ymmärrystä. Siksi hänet ja muut päivähoidossa erityislapsiksi määritetyt lapset ovat kahden niin sanotun normaalin lapsen paikalla. Lapsen vaikeahoitoisuudesta riippuen lapselle voidaan järjestää vammaispalvelulain mukaan henkilökohtainen avustaja. ADHD -lapsia on myös omissa erityislapsille suunnatuissa ryhmissä tai päiväkodeissa. Kodin ulkopuolisen hoidon ja tuen onnistumisen ehdoton edellytys on se, että vanhempien ja hoitohenkilöstön yhteistyö sujuu. Hyvä kasvatuskumppanuus vaatii ehdotonta luottamusta ja rohkeuttakin keskustella kaikista lapseen liittyvistä asioista, olipa lapsen hoitopaikka päiväkoti tai perhepäivähoitajan koti. (Vasu-asiakirja ) 3.3 ADHD -lapset koulussa ADHD eli tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriö kuuluu oppimishäiriöihin. Joidenkin lasten kohdalla häiriö on niin vaikea, että se vaatii erityisopetuksen järjestämistä lapselle koko peruskouluajaksi ja myös sen jälkeisiin jatko-opintoihin. Syyt lasten oppimisvaikeuksiin ovat hyvin moniselitteiset ja näin ollen diagnosointikin voi olla vaikeaa. Eri lapsilla oppimisvaikeudet ja syyt vaikeuksiin ilmenevät eri tavoin. Näin ollen lapsen oppimiseen vaikeuttavan syyn diagnosoiminen on vaikeaa. Lapsilta vaaditaan eri elämäntilanteissa eri osaamista. Yleensä lapsella ei ole ongelmia, mikäli vaatimukset vastaavat lapsen edellytyksiä. Tämän takia on hyvin yleistä, että ongelmat havaitaan vasta kouluiässä, jolloin vaatimukset ylittävät lapsen kyvyt. (Michelsson, Saresma, Valkama & Virtanen 2004, 13.) Koulunkäynnissä useimmiten paras vaihtoehto on pidennetty oppivelvollisuus ja erityisluokka tai mukautettu opetussuunnitelma. Lapsen perheen huomioimisessa on erilaisissa tutkimuksissa todettu hyväksi käyttää sopeutumisvalmennuksia, vanhempien tukemista lomien aikana sekä tarvittaessa myös perheterapiaa. Lapsi tarvitsee myös ohjausta ja tukea ammatinvalinnassa. (Westerinen 2003.)

13 ADHD -lapset seurakunnassa Erityislasten, joihin ADHD -lapsetkin kuuluvat, määrä on kasvanut viime vuosina seurakuntien lapsiryhmissä. Tämä tuo mukanaan monenlaisia haasteita lastenohjaajien ammattitaidolle, jotta he osaavat tukea ja ohjata näitä lapsia. Lasten rauhattomuutta lisää yleinen suomalaisessa yhteiskunnassa vallitseva kiire, joka näkyy vanhempien väsymisenä ja ärtyneisyytenä. Siksi tärkeätä on luoda kiireettömiä ja rauhallisia hetkiä iltapäivä- ja päiväkerhoihin. Yrjölä totesi haastattelussa , että Oulun seurakuntayhtymässä on perheiden yhteiselon mahdollistamiseksi järjestetty jo ensimmäiset kristilliset perheleirit perheille, joilla on erityislapsia, kuten ADHD- ja Aspergerlapsia. (Yrjölä , Raija Yrjölän haastattelu ) Sosiaaliset ongelmat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa lisääntyneet. Monessa perheessä tarvitaan tukea ja apua, jotta selvittäisiin taloudellisista ja henkisistä vaikeuksista. Usein lastenohjaajat helpottavat vanhempien taakkaa kuuntelemalla heitä ja ohjaavat diakoniatyöntekijän kanssa keskustelemaan. Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkojärjestyksen mukaan diakonian virka on jokaisessa paikallisessa seurakunnassa pakollinen ja seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa. Diakoniatyö on kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuvaa laupeudentyötä, joka velvoittaa jokaista kristittyä voimiensa ja kykyjensä mukaan auttamaan jokaista kärsivää ihmistä riippumatta siitä, millainen ihminen on kysymyksessä. Diakoniatyötä tehdään riippumatta siitä, millainen hänen hätänsä on ja mikä tai kuka on sen aiheuttanut. (Åstrand 1995, 7.) Nykyajan seurakunnallinen diakoniatyön lähimmäisenrakkaus on ammatillistettu. Kuitenkaan se ei muuta auttajan ja autetun välistä suhdetta vähemmän henkilökohtaiseksi. Ammatillistettu diakoniatyö pyrkii järjestelmällisempään toimintaan kuin yksilötason vapaaehtoinen diakoniatyö. Joskus diakoniatyö muodostuu vähemmän henkilökohtaiseksi, kun diakonian antama apu on jollakin tavalla välillistä toimintaa, josta puuttuu henkilökohtainen kontakti asiakkaan ja diakonityöntekijän väliltä. Yksilöllisessä diakoniatyössä auttaja toimii sen mukaan, mitä hän osaa tehdä. Ammatillisessa diakoniatyössä pyritään pois hetkellisyydestä. Siinä ennakoidaan avun tarvetta, varaudutaan ja suunnitellaan toimia ja harkitaan sopivimpia keinoja vastaamaan erilaisia tarpeita.. Tämän lisäksi pyritään toimimaan moniammatillisesti eri tahojen kanssa yhteistyössä, jolloin voidaan kohdentaa resurssit mahdollisimman

14 14 tehokkaasti. Tärkein piirre ammatillisuudessa on ehkä sen problematisointi, mikä on todellista apua. Diakoniatyöhön liittyvän ammatillisten auttamismuotojen pohdinnan tuloksena on tullut pyrkimys tukea ihmistä omaehtoiseen tai yhteisölliseen selviämiseen pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena on auttaa häntä löytämään tasapaino elämässään ja sopu elämänsä kanssa ja siten välttämään riippuvuutta avun jatkuvuudesta. (Åstrand 1995, 7.) Mitään hätää ei rajata diakoniatyön ulkopuolelle. Käytännössä on otettava huomioon käytettävissä olevien resurssien rajallisuus. Diakoniatyön vuosisatainen perinne ja ammattiosaaminen ohjaavat sitä, millainen hätä parhaiten huomataan. Diakoniatyön ihmis- ja käytännönläheisyys antavat jatkuvasti mahdollisuuksia työn jatkuvalle kehittämiselle. Arkielämä pakottaa huomaamaan uusia auttamiskohteita ja -tarpeita. Perinteisesti on pyritty auttamaan siellä, missä hätä on suurin. (Åstrand 1995, 8.) Yksi tällainen uusi diakoniatyön auttamisen muoto voisi olla seurakuntien järjestämä vertaistukiryhmätoiminta esimerkiksi ADHD -lasten vanhemmille yhdessä seurakunnan nuorisotyöntekijöiden ja ADHD -liiton työntekijöiden kanssa. Diakoniatyö voi olla hyvinkin laaja-alaista mutta suunnitelmallista. Tällöin on otettava huomioon laaja-alaisuuden mukanaan tuomat sudenkuopat. Vaarana on, että liika laaja-alaisuus voi aiheuttaa suunnittelematonta työskentelyä ja pyrkimystä vastata kaikkeen mahdolliseen hätään. Tällöin olisi pohdittava kriittisesti diakoniatyön keskeisintä sisältöä ja auttamisreservejä. (Rättyä, 1998.) Diakoniatyön asiakkaiden moniongelmaisuus ja vaikeus tekee siitä työstä laaja-alaisen, vaikeasti hallittavan ja henkisesti kuormittavan. Myös diakoniatyön ajattomuus tekee siitä erityisen kuormittavan. (Rantama, 2001.) Myös sosiaaliset ongelmat ovat yleistyneet, josta on seurannut lasten syrjäytyminen harrastuksista. Vanhempien taakkaa helpottaakseen työntekijät kuuntelevat heitä ja tarvittaessa ohjaavat muun avun esimerkiksi diakonian piiriin. Seurakunnan lastenohjaajat totesivat myös, että seurakunta / kirkko voisi tarjota pienillä maksuilla muun muassa mukavia kohtaamispaikkoja lapsiperheille, avointa perhetoimintaa iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina yhdistämällä seurakunnan eri työmuotojen tarjoamia palveluita. Rovaniemen seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille todetaan muun muassa, että etsitään syrjäytyviä yksilöitä ja ryhmiä. Seistään heidän rinnallaan ja kehitetään auttamis- ja työmenetelmiä. Tuodaan

15 15 ihmisten hätä yhteiskunnan tietoisuuteen ja pyritään sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Osallisuuteen tukeminen, kuten seurakuntayhteyden saamiseen ja tuetaan vaikeuksissa olevien ja erityisryhmien omaehtoisia tuki- ja toimintaryhmiä. (Rovaniemen seurakunta 2006.) 3.5 ADHD- oireyhtymään liittyviä tutkimuksia Vlam sai tutkimuksessaan tulokseksi (2006), että sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla on heikot tiedot ADHD -lapsista. Etenkin kouluterveydenhuollon parissa työskentelevät hoitajat kokevat olonsa epävarmaksi kohdatessaan ADHD -lapsen. Tutkijan mielestä onkin tärkeää, että hoitoalalla työskentelevien ammattitaitoa pidetään yllä, jotta he osaavat omalta osaltaan hoitaa ja ehkäistä ongelmia. (Vlam, 2006.) Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan noin 50 prosentilla ruotsalaisista vangeista on diagnosoitu ADHDoireyhtymä. Tutkimuksessa todettiin myös, että ADHD -lapsilla ja nuorilla on kymmenkertainen riski joutua jossakin elämänsä vaiheessa vankilaan. USA:ssa on saatu vastaavanlaisia tuloksia vankien keskuudessa. Suomessa ei ole toistaiseksi tehty vastaavanlaista tutkimusta. Olisi mielenkiintoista tietää, päädyttäisiinkö maassamme vastaavanlaisiin tutkimustuloksiin, mikäli tutkimus tehtäisiin Suomessa. (Lauerma, 2008.) Oulussa Tuiran seurakunnan diakoniatyöntekijä Raija Yrjölä (2008) kertoo tutkimuksessaan Verkon tekijöinä seurakunnan lastenohjaajien todenneen, että erityislasten määrä on kasvanut lapsiryhmissä. Erityislasten määrän lisääntyminen on tuonut erityislapsiin liittyvän täydennyskoulutuksen tarpeen seurakuntien työntekijöille. (Yrjölä, , Raija Yrjölän haastattelu ) Mielenkiintoisen näkökulman ADHD- oireyhtymään tuo Anne Juntunen Lapin Yliopistoon tekemässään pro gradu -tutkimuksessaan (2007). Hänen tutkimuksensa on laadullinen tapaustutkimus ADHD -lapsesta. Juntunen seurasi läheltä Olli-pojan elämää kahden vuoden ajan. Hän keräsi tutkimusaineistonsa haastattelemalla, osallistuvalla havainnoinnilla, lapsen dokumenteista sekä Ollin puheterapiavihkosta. Juntusen mukaan tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta siitä, että ADHD toimisi sopeutuakseen ympäristöönsä. Tulosten mukaan käynnissä olisi eliö-ympäristö-järjestelmän

16 16 muutosprosessi, jolloin ADHD -yksilö yrittää prosessoida tietoa nopeammin sopeutuakseen ympäristöönsä. Tutkimuksen mukaan muutosprosessin olemassaoloa tukee ADHD -lapsen voimakkaat emootiot, havaintojen tulkitsemisen vaikeus (tarkkaavaisuuden häiriö), yritys prosessoida nopeammin (impulsiivisuus, ylivilkkaus) sekä poikkeava aineenvaihdunta (välittäjäaineet). (Juntunen 2007, 2.)

17 17 4 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE JA TARKOITUS Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, mitä ADHD (Attention Deficit Heperactivity Disorder) -lapsia työssään kohtaavat tietävät kyseisestä oireyhtymästä. Kun kohderyhmänä ovat opetus- ja kasvatustyötä tekevät henkilöt, on perusteltua olettaa, että he tietävät ja ymmärtävät lapsen ja oppilaan käytöstä silloinkin, kun se poikkeaa niin sanotusta normaalista käyttäytymisestä. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa, minkälaista tietoa ja koulutusta kasvatus- ja opetusalan henkilöt katsovat tarvitsevansa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa paikallisesti Rovaniemen koulupalvelukeskuksessa, sekä valtakunnallisesti Suomessa suunniteltaessa lisä- ja täydennyskoulutusta kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle. Rovaniemen seurakunnalla on erityisdiakoniatyöntekijöitä, joiden vastuualueeseen kuuluu muun muassa perhe- ja lähiötyö, työttömät, päihde-, katulähetys- ja vankilatyö. Seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä kohdataan myös erityislapsia. Rovaniemen seurakunta aloitti ensimmäisenä Suomessa ala-asteikäisten lasten iltäpäiväkerhotoiminnan jo 1990-luvulla ollen siten edelläkävijä. Vastuu lasten iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisestä kunnille tuli voimaan vuonna (Laki lasten iltapäiväkerhotoiminnasta 2004.) Työssään seurakunnan kasvatushenkilöstö tarvitsee valmiuksia kohdata erityislapsia ja -nuoria. Henkilöstö tarvitsee käytännön konkreettisia keinoja ja työmenetelmiä voidakseen auttaa ja ohjata erityislapsia sekä -nuoria. Tämän opinnäytetyön tutkimustehtäviksi muotoutui kaksi kysymystä: Tutkimustehtävä 1. Millaiseksi Rovaniemen kaupungin kasvatushenkilöstö arvioi tietonsa ADHD:sta? Tutkimustehtävä 2. Millaista tietoa ja tukea Rovaniemen kaupungin kasvatusalanhenkilöstö toivoo saavansa ADHD -lasten kohtaamiseen?

18 18 5 TUTKIMUSAINEISTON KERÄÄMINEN JA ANALYSOINTI Tutkimusaineisto päätettiin kerätä kyselyllä (LIITE 1.), koska kysely on surveytutkimuksen keskeinen menetelmä. Termi survey on englanninkielinen ja se tarkoittaa kyselyn, haastattelun ja havainnoinnin muotoja, jonka avulla voidaan kerätä aineistoa standardoidusti. Lisäksi kohdehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen tietystä perusjoukosta. Tässä opinnäytetyössä tämä perusjoukko on kasvatusalan henkilöstö. Termi standardoituus tarkoittaa lisäksi sitä, että jos halutaan saada selville esimerkiksi vastaajien ikä, sukupuoli ja koulutus, niin näitä asioita on kysyttävä kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla (Hirsjärvi 2002, 180.). Kyselytutkimukseen päädyttiin myös siksi, että sen avulla voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto. Tällöin voidaan saada tutkimukseen suuri kohdehenkilöjoukko, jolta voidaan kysyä monia asioita. Lisäksi kysely on tehokas, koska sen avulla voidaan säästää tutkijan aikaa sekä vaivaa. Mikäli lomake on suunniteltu huolellisesti, se voidaan kirjoittaa nopeasti sellaiseen muotoon, mikä voidaan analysoida tietokoneella. (Hirsjärvi 2002, 181.) Kun halutaan kerätä tietoa arkaluonteisista asioista ja henkilökohtaisia mielipiteitä, voidaan kyselyn avulla saada luotattavia vastauksia. Kyselytutkimuksen etuna voidaan pitää myös sitä, että vastaajan henkilöllisyys jää tuntemattomaksi. Kyselylomake soveltuu erityisen hyvin jonkin tapahtuman yhteydessä paikan päällä tehtävänä kyselynä, jolloin vastaajat vastaavat heti kyselylomakkeen kysymyksiin. Tällöin säästetään tutkijan aikaa ja voimavaroja. (Vilkka 2005, ) Mikäli vastaajia pyydetään lähettämään kyselylomake myöhemmin tutkijalle, niin siitä voi seurata viiveitä vastauslomakkeiden palautuksessa. Monissa tapauksissa joudutaan tekemään uusintakyselyitä, jotka viivästyttävät tutkimuksen valmistumista. Kyselytutkimuksen yhtenä haittapuolena voidaan pitää myös sitä, että on olemassa riski alhaiseen vastausprosenttiin. Alhaista vastausprosenttia kutsutaan tutkimusaineiston kadoksi. (Vilkka 2005, 74.) Tutkimuksen luotettavuutta heikentää se, että vastaaja ymmärtää asian eri lailla kuin tutkija. Hän voi muistaa jonkin asian väärin vastatessaan kysymyksiin. Tutkimustulosten kannalta virheellisten vastausten vaikutus ei ole kovinkaan suuri, mikäli tutkija ottaa tutkimuksessaan kantaa satunnaisiin virheisiin. (Uusitalo 1991, 86.) Vaikka tutkimuksessa pyritään eliminoimaan jo tutkimussuunnitelmaa tehtäessä virhemahdollisuudet, niin silti tutkimuksen luotettavuus

19 19 ja pätevyys saattavat vaihdella. Kyselytutkimuksella on myös heikkouksia. Sitä voidaan pitää pinnallisena ja tutkimuksen tuloksia teoreettisesti vaatimattomina. Lisäksi voi olla vaikeaa varmistua siitä, kuinka vakavasti vastaajat suhtautuvat tutkimukseen. Voi olla myös epäselvää siitä, miten vastaajat ymmärtävät annetut vastausvaihtoehdot. Joissakin tapauksissa vastaamattomuus eli kato voi nousta suureksi. (Hirsjärvi 2003, 182.) Tutkimuksen mittaustulosten toistettavuus eli reliaabelius tarkoittaa sen kykyä antaa eisattumanvaraisia tuloksia. Reliaabelius on mahdollista todeta monella erilaisella tavalla. Esimerkkinä voisi olla se, että mikäli kaksi tai useampi arvioija päätyy samanlaisiin tutkimustuloksiin voidaan tutkimusten tuloksia pitää reliaabelina. Reliabiliteetti viittaa tutkimuksen toistettavuuteen. Mikäli tutkittaisiin samaa ilmiötä monta kertaa samalla mittarilla, voitaisiin todeta kuinka samanlaisia tai toisistaan poikkeavia vastauksia voitaisiin saada. (Hirsjärvi 2003, 213, Metsämuuronen 2007, 64.) Toinen käsite, mikä liittyy tutkimuksen arviointiin on tutkimuksen pätevyys eli validius. Se tarkoittaa mittarin tai tutkimusmenetelmän kykyä mitata sitä, mitä tutkijalla on tarkoituskin mitata. Kyselylomakkeisiin saatetaan saada esimerkiksi vastaukset, mutta vastaajat ovat saattaneet ymmärtää jotkin kysymykset aivan eri tavalla kuin tutkija on tarkoittanut tai on saattanut vastata oikein, mutta kirjoittanut vastaukset väärään paikkaan kyselylomakkeella. Mikäli tutkija ei ota näitä virheellisyyksiä huomioon niin tuloksia ei voida pitää pätevinä. Validiteetin luotettavuussisältönä on keskeisesti se, että mitataanko sitä, mitä onkin tarkoitus mitata. Tutkija voi luulla mittaavansa opetuksen tehokkuutta, mutta mittaakin itse asiassa jotakin muuta välillisesti opetuksen tehokkuuteen yhteydessä olevaa tekijää. (Hirsjärvi 2003, ; Metsämuuronen 2007, 64.) Tämän opinnäytetyön kyselylomakkeeseen laadittiin seitsemän kysymystä. Näistä kahdessa ensimmäisessä kysyttiin vastaajien taustatietoja, joita olivat sukupuoli ja ammatti. (Liite 1). Muut viisi kysymystä liittyivät ADHD:n tunnistamiseen ja sen toteamiseen. Kysely on puolistrukturoitu ja kyselylomakkeella saadaan sekä laadullista että määrällistä aineistoa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeilla 19. ja 20. tammikuuta 2007 Rovaniemellä järjestetyn Erityislapsen tuomat haasteet - koulutuksen osanottajilta. Kyselylomakkeita jaettiin 742 kappaletta. Kyselylomakkeita palautettiin määräaikaan mennessä 210 kappaletta. Vastausprosentti oli 29 prosenttia

20 20 Vastaajien henkilöllisyys ei tule tietoon, koska he vastaavat kyselyyn nimettöminä. Vastauslomakkeet hävitetään työn valmistuttua. Vastauslomakkeita ei luovuteta muille kuin opinnäytetyön tekijälle ja tarvittaessa ohjaaville opettajille. Anonymiteetin ongelma sisältyy erityisesti organisaatioissa ja yrityksissä tehtäviin kyselyihin. Tutkimusetiikan mukaisesti tutkijan on oltava vaitiolovelvollinen tutkimukseen vastaajista. Tutkijan on sen lisäksi kerrottava vastaajille, että kukaan muu kuin tutkija itse ei pääse tutkimaan vastauslomakkeita. (Aaltola, Valli 2001; Vilkka 2005, 75.) Tutkija tarvitsee ammattitaidon lisäksi työssään myös eettisiä periaatteita, sääntöjä, normeja, arvoja ja hyveitä. Tutkijaa koskee samat eettiset periaatteet kuin muitakin ihmisiä. On huomioitava se, miten hän toteuttaa yleisiä eettisiä periaatteita ja vaatimuksia, joita sisältyy tieteen harjoittamiseen. Hankkiessaan informaatiota tutkija joutuu monien eettisten kysymysten äärelle. Voiko hän hankkia tietoa mistä tahansa asiasta ja miten hän saa sitä hankkia. Voiko hän käyttää tiedon hankkimisen lähteinä esimerkiksi asiakkaitaan, joihin hänellä saattaa liittyä ennakkoluuloja. Onko tutkijalla moraalinen oikeus tiedon hankkimiseen mistä tahansa lähteestä, vai tulisiko hänen sulkea joitakin tiedon lähteitä tieteellisen tutkimisen ulkopuolelle. (Karjalainen, Launis, Pelkonen & Pietarinen 2002, 58, 61.) Johtavat geenitutkijat esimerkiksi ehdottivat 1970-luvulla tietynlaisten kokeiden vapaaehtoista jäädyttämistä eli moraatiota, kunnes saadaan lisää tietoa riskeistä ja kehitetään tarvittavia varotoimia. Vapaaehtoisella moraatiolla halutaan välttää mahdollisia haittoja sekä yritetään vaikuttaa siihen, että tutkimusta ei estetä tai rajoiteta lainsäädännöllä. Ammattietiikka kieltää aiheuttamasta ihmisille ja luonnolle kohtuuttomia haittoja. Informaation hankkimisen menetelmille joudutaan asettamaan joko vapaaehtoisia tai lainsäädännöllisiä rajoituksia. Maailman lääkäriliiton hyväksymässä Helsingin julistuksessa (1964) korostetaan voimakkaasti koehenkilön integriditeetin kunnioittamista. Lisäksi siinä korostetaan hänen suojaamista psyykkisiltä ja fyysisiltä haitoilta. Julistuksessa todetaan lisäksi, että haitan tuottaminen on sallittua vain, mikäli tutkimus tuo koehenkilölle terapeuttista hyötyä. Mikäli tutkijalla on ennakkoluuloja omia asiakkaitaan kohtaan, niin tutkimuksen eettisyyden vuoksi hänen tulisi mielestäni jättää heidät vapaaehtoisesti tutkimuksensa ulkopuolelle. (Karjalainen, Launis, Pelkonen & Pietarinen 2002, ) Kuitenkin kun tutkija harjoittaa tieteellistä ammattiaan, sen suorittaminen saattaa vaatia häneltä joskus sellaisia toimia, joissa joudutaan poikkeamaan yleisistä eettisistä vaatimuksista. Esimerkiksi sielunhoitaja tai

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke ROVANIEMI OULU Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen henkilöstölle

Lisätiedot

Riitta Rajala

Riitta Rajala Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Huoltajat - (N = 11) Riitta Rajala 29.4.2011 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen koululaisten aamu-

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot