KASVATUSALAN HENKILÖSTÖ JA ADHD-LAPSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVATUSALAN HENKILÖSTÖ JA ADHD-LAPSET"

Transkriptio

1 KASVATUSALAN HENKILÖSTÖ JA ADHD-LAPSET Pekka Marttala Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalialan suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Pekka Marttala, Kasvatusalanhenkilöstö ja ADHD -lapset, Oulu kevät 2009, 44 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Pohjoinen, Oulu. Diakoninen sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakoni. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia Rovaniemellä erilaisissa kasvatustehtävissä toimivien henkilöiden tietämystä ADHD- oireyhtymästä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista koulutusta ja tukea opetushenkilöstö tarvitsee kohdatessaan työssään erityislapsia, joista yhtä ryhmää edustavat ADHD -lapset. Oireyhtymällä ADHD eli Attention Deficit Hyperactivity Disorder tarkoitetaan tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriötä. Tutkimus on pääasiassa kvantitatiivinen, mutta siinä on kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla tammikuussa Vastaajina olivat Erityislapsen kohtaamiseen liittyvät haasteet -koulutuspäiville osallistuneet henkilöt. Kyselylomakkeita jaettiin 742 kappaletta. Asiallisesti täytettyinä saatiin 208 lomaketta. Vastausprosentti oli 29. Suurin osa kysymyksistä oli strukturoituja, mutta osa kysymyksistä oli avoimia. Tutkimustulosten mukaan kasvatus- ja opetustyötä Rovaniemellä tekevillä oli vähän tietoa ADHD- oireyhtymästä. Tosin puolella vastaajista oli omakohtaisia kokemuksia ADHD -lapsista. Vajaa puolet ilmaisi osaamisensa olevan vain teoriatiedon tasolla. Erityisopettajat toivoivat voivansa vaihtaa kokemuksia kollegoiden ja erityislasten vanhempien kanssa. Yli puolet kertoi, että eivät osaa toimia riittävän hyvin erityislasten kanssa. Erityisesti lukion opettajat ja terveydenhoitajat vastasivat tietämyksensä ADHD :stä olevan puutteellista. Enemmistö (82%) toivoi saavansa tietoa erityislapsista työnantajan järjestämänä lisäkoulutuksena. Myös konkreettisia keinoja ja neuvoja tarvittaisiin. Työnantajan toivottiin järjestävän lisäresursseja erityislasten kasvatukseen ja opettamiseen. Näitä olivat koulukäyntiavustajat ja oppilasmäärältään pienemmät luokat. Henkilöstön työssä jaksamiseksi ehdotettiin työnohjausta. Tutkimustulosten mukaan vain pieni osa (33%) vastaajista oli saanut tietoa ADHD - lapsista ja muista erityislapsista ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkimus antaakin haasteita kasvatus- ja opetushenkilöstön koulutukselle lisätä erityislapsiin kohdistuvaa tietoa. Heitä on useissa päiväkodeissa ja koululuokissa. Erityislapsia kohdataan myös seurakunnan diakonia-, päiväkerho-, nuoriso- ja rippikoulutyön parissa. Asiasanat: ADHD, erityislapset, kvantitatiivinen tutkimus, diakonia

3 ABSTRACT Pekka Marttala, Educational personnel and ADHD children, Oulu, 2009, language: Finnish, 44 pages 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, DIAK, North, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health care and Educational Bachelor of Social Services Deacon. The aim of this study was to study the knowledge of the ADHD syndrome among the persons who are working in different educational duties in Rovaniemi, Finland. Furthermore, there was a purpose to clear out, what kind of education and support teaching personnel need when meeting special children in their work of whom one group represents ADHD children. ADHD syndrome means Attention Deficit Hyperactivity Disorder. The research is mainly quantitative, but there are features of the qualitative study. The research data were gathered using questionnaires in January Respondents were the persons who took part on the job training The challenges faced when meeting Special Children. 742 questionnaires were distributed, of which came back 208 properly filled forms. The answering per cent was 29. Most of the questions were structured, but a part of questions were open. According to the research results, the people who are working in educational and school teaching had only little knowledge of the ADHD syndrome. Indeed, half of the respondents had personal experiences about ADHD children. Under half of them declared their knowledge being purely be the theoretical level. Special education teachers wished that they could change opinions with colleagues and parents of the special children. More than half of them told, that they cannot practise with the special children well enough. Especially teachers of the upper secondary school and public health nurses answered that their knowledge of ADHD being wanting. The majority (82%) wished for employer-organized updating education so that they could get facts concerning special children. As well, they would need concretie resources and advice. They wished that the employer organized more resources for get education and teaching. These resources would be to get school assistants and smaller amount of pupils in the classrooms. For the personnel they recommended personal supervision of work. According to the research results only a small section (33%) of the respondents had received facts about ADHD children and other special children in the professional basic education. The research gives challenges for the education personnel to increase the knowledge and to focus it for the special children. These children are in several daycare centres and in several school classes. One can meet special children among the social work of the church, in groups for children and for young people and confirmation classes of the church. Keywords: ADHD, special children, quantitative study, social work of the Church

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO PÄIVÄHOIDON JA OPETUSALAN HENKILÖSTÖ Päivähoidon henkilöstö Opetusalan henkilöstö ADHD -LAPSET PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA SEURAKUNNASSA ADHD- oireyhtymä ADHD -lapset päivähoidossa ADHD -lapset koulussa ADHD -lapset seurakunnassa ADHD- oireyhtymään liittyviä tutkimuksia OPINNÄYTETYÖN TAVOITE JA TARKOITUS TUTKIMUSAINEISTON KERÄÄMINEN JA ANALYSOINTI TULOKSET Kasvatusalan henkilöstön tiedot ADHD -lapsista Kasvatusalan henkilöstön lisäkoulutuksen tarve JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...32 LÄHTEET...35 LIITE 1. Kyselylomake...39 LIITE 2 Tutkimuslupapyyntö...42 LIITE 3 Das Heilpädagogium an der Ostseen ADHD- koulutusesite...43

5 5 1 JOHDANTO Opinnäytetyö käsittelee ADHD -oireista kärsiviä lapsia ja työssään heitä opettavia ja kasvattavia ammattilaisia. Työ tavoitteena on selvittää, onko näillä ammattilaisilla tietoa kyseisestä oireyhtymästä ja tunnistavatko he ADHD -oireyhtymän. Lisäksi selvitetään, minkälaista tietotaitoa kasvatus- ja opetusalan henkilöt katsovat tarvitsevansa, kun he työssään kohtaavat ADHD -lapsia. Usein ADHD -lapsia pidetään päiväkodeissa tai kouluissa häirikköinä, koska heidän kanssaan tekemisissä olevalla kasvatus- tai opetusalanhenkilöstöllä on vaikeuksia tunnistaa lapsen oireita. Tästä voi seurata vääränlaista kohtelua ADHD -lasta kohtaan. Tosin ADHD- oireyhtymä on nykyisin tunnetumpi kuin joitakin vuosia sitten, sillä teoriatietoa on saatavilla aikaisempaa enemmän. Kasvatusalanhenkilöstöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa lastenhoitajia, lastentarhanopettajia, erityislastentarhanopettajia, ala- ja yläasteen sekä lukion opettajia ja erityisopettajia. Myös koulupsykologeja, koulunkäyntiavustajia ja kouluterveydenhoitajia kuuluu tähän ryhmään. Lisäksi kasvatusalan henkilöstössä on seurakunnan työntekijöistä diakonia-, nuoriso-, rippikoulu- ja päiväkerhotyössä toimivia henkilöitä. Kyseisistä ammattiryhmistä käytetään myös nimitystä kasvatus- ja opetusalan henkilöstö. Tämän opinnäytetyöni aiheen idea syntyi keväällä 2006 osallistuessani saksalaisen Das Heilpädagogium an der Ostsee -kristillisen lastenkotisäätiön hallintoneuvoston kokoukseen. Keskustellessani lastenkodin pedagogisen johtajan Hubert Schreiberin kanssa ilmeni, että kyseisessä lastenkodissa oli hoidettavana 200 lasta, joista 44:llä lapsella oli ADHD diagnoosi. Schreiber kertoi, että lasten saadessa asianmukaisesti järjestettyä opetusta, jossa on huomioitu ADHD- ja muiden erityislasten tarpeet, lapset voivat opiskella pääsääntöisesti tavallisissa koululuokissa ja menestyä normaalisti tulevassa elämässään. Tämä herätti uteliaisuuteni tutkia, miten asiat ovat Suomessa. Syksyllä 2006 Lapin yliopisto järjesti Sodankylässä ja Rovaniemellä erityislapsiin liittyvän koulutuksen Erityislasten tuomat haasteet, joka oli tarkoitettu Rovaniemen kaupungin päiväkotihenkilöstölle ja opettajille sekä myös muille asiasta kiinnostuneille tahoille muun muassa seurakunnan diakonia-, lapsi- ja nuorisotyöntekijöille. Koulutus

6 6 saavutti valtavan suosion. Tämän vuoksi päätettiin järjestää tammikuussa 2007 samanlainen koulutus. Koulutus toteutettiin osana isompaa projektia. Projektin yhteyshenkilö tarjosi minulle mahdollisuutta tehdä opinnäytetyöhöni liittyvä kysely osanottajille. (Schopp 2007.) Rovaniemellä järjestettiin 19. ja 20. tammikuuta 2007 koulutus, jossa oli aiheena erityislapsien kohtaaminen kasvatus- ja hoitotyössä. Tapahtuman järjesti Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kehittämishanke yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen kanssa. Ensimmäiseen koulutuspäivään osallistui päiväkotihenkilöstöä, seurakunnan työntekijöitä, opiskelijoita ja erityislasten vanhempia. Toinen koulutuspäivä oli suunnattu Rovaniemen kaupungin opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle (LIITE 2, LIITE 3.).

7 7 2 PÄIVÄHOIDON JA OPETUSALAN HENKILÖSTÖ Tässä tutkimuksessa käytetään päivähoidossa ja opetusalalla työskentelevistä yhteisnimitystä kasvatusalanhenkilöstö. Kummallakin alalla keskeisenä työtehtävänä on auttaa lapsia kasvamaan ja kehittymään, jotta he selviytyisivät omassa lähiyhteisössään ja ympäröivässä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä vieläpä koko globalisoituvassa maailmassa. Kummallekin toimialalle on yhteistä se, että ne ovat lakisääteisiä ja että ne ovat yhteiskunnan valvonnassa. Myös niissä toimivien henkilöiden kelpoisuudesta on omat säädöksensä. 2.1 Päivähoidon henkilöstö Laki lasten päivähoidosta velvoittaa kunnat järjestämään lasten päivähoidon. Sen mukaan päivähoito toteutetaan päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. (Päivähoitolaki 1993.) Päiväkodin henkilöstöltä vaaditaan varhaiskasvatukseen suuntautuneen kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinto tai opistoasteinen lastentarhanopettajan tutkinto. Tehtäviä voi hoitaa myös henkilö, joka on suorittanut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon. Päiväkodeissa toimii myös kiertäviä erityislastentarhanopettajia (kelto), integroidussa erityisryhmässä on vähintään yksi erityislastentarhanopettaja (relto). Heillä on lastentarhanopettajakoulutuksen lisäksi erityislastentarhanopettajan opintotutkinto. Perhepäivähoitajat ovat saaneet kodeissa suoritettavaan lastenhoitotyöhön asianmukaisen koulutuksen; joko perhepäivähoitajakurssi tai perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Laissa on rajattu tarkoin lapsiryhmän koko; yhtä aikaa voi olla hoidossa neljä kokopäivälasta ja yksi puolipäivälapsi, joka on joko esiopetusikäinen tai peruskoulun 1-2 -luokkalainen. (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 2005.)

8 8 2.2 Opetusalan henkilöstö Opetustoimessa työskentelevillä tarkoitetaan peruskoulun ja lukion opettajia. Jokaisessa koulussa, jossa järjestetään opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla palveluksessaan vakinaisten opettajien lisäksi tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä. Peruskoulusta säädetään peruskoululaissa. (Perusopetuslaki 1998, 37.) Sen perusteella peruskoulu muodostuu ala- ja yläasteesta. Peruskoulu on niin sanottu oppivelvollisuuskoulu, jossa jokainen seitsemän vuotta tiettynä vuonna täyttävä lapsi aloittaa koulunkäyntinsä. Poikkeuksen tästä tekevät aistivammaiset, jotka aloittavat koulunkäynnin jo kuusivuotiaana. Peruskoulun opettajat ovat koulutukseltaan luokanopettajia ja lukion opettajat ovat koulutukseltaan aineopettajia. Kouluissa toimii myös erityisopettajia ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Näitä ovat koulukuraattorit, terveydenhoitajat, lääkärit, koulupsykologit ja koulunkäyntiavustajat.

9 9 3 ADHD -LAPSET PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA SEURAKUNNASSA 3.1 ADHD- oireyhtymä Käsitteet ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) ja MBD (Minimal Brain Dysfunction) tarkoittavat lievää aivotoiminnan häiriötä, johon liittyy tarkkaavaisuushäiriötä neurologisena oireyhtymänä. Tähän puolestaan liittyy erilaiset kielelliset ymmärtämisvaikeudet ja hankaluudet sosiaalisissa suhteissa. Lisäksi oireyhtymään liittyvät tarkkaavaisuushäiriöt, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Usein mukana on myös kömpelyyttä ja oppimisvaikeuksia. ADHD:n diagnosointiin on olemassa selkeät kriteerit, mutta ne eivät ole mitenkään tarkkarajaisia tai yksiselitteisiä. ADHD:n erottaminen muista aivotoiminnan häiriöistä on joskus vaikeaa tai jopa mahdotontakin, koska oireissa on paljon samankaltaisuuksia verrattuna muihin neurologisiin häiriöihin. Tällaisia ovat esimerkiksi dysfasia (aivoperäinen puhe- ja kirjoitushäiriö) ja lievä kehitysvamma. Kuitenkin arvioiden mukaan Suomessa noin viidellä prosentilla koulunkäyntinsä aloittavista lapsista on ADHD- oireyhtymä. Pojilla oireet ovat yleisempiä kuin tytöillä. (Westerinen 2003.) Käsitteet ADHD ja MBD kulkevat yleisessä kielenkäytössä rinnakkain. MBD- käsitettä on käytetty Suomessa aiemmin, mutta nykyään se on jäänyt pois ja puhutaan ADHD :stä. MBD termi on poistettu Suomessa käytettävästä tautiluokituksesta (ICD-10). Nykyisin MBD- termiä käytetään kattoterminä yleisesti sellaisille häiriöille kuin monimuotoiset kehityshäiriöt (F81). Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan MBDoireista kärsiviä lapsia on kolmesta kahdeksaan prosenttia, joista vaikeita ongelmia esiintyy yhdellä prosentilla, keskivaikeita kahdella prosentilla ja lieviä noin viidellä prosentilla. (Wikipedia 2008.) ADHD:n lääketieteellinen diagnoosi pohjautuu erilaisten kykyjen ja taitojen kartoittamiseen, siksi diagnoosin tekemiseen tarvitaan monen alan ammattilaisia. Diagnoosin tekemiseen osallistuvat lääkäri, psykologi tai neuropsykologi sekä mahdollisesti puhe- tai toimintaterapeutti ja opettaja. Lääkäri tekee erotusdiagnostiikan, eli hän selvittää, onko lapsella ADHD vai johtuvatko oireet jostain muusta aivotoiminnan häiriöstä. Monesti tehdään myös erilaisia kuvantamis- ja

10 10 laboratoriokokeita. (Westerinen 2003.) Syyt ADHD:n ilmenemiseen ovat moninaisia eikä niitä pystytä aina selvittämään lääketieteellisestikään. Oireet voivat olla perintötekijöistä riippuvaisia. Myös ulkoiset tekijät, kuten raskauden aikainen huumeiden käyttö tai liiallinen alkoholinkäyttö voivat vaurioittaa sikiötä. Lapsi voi vaurioitua synnytyksen aikana esimerkiksi hapenpuutteen tai aivoverenvuodon vuoksi. Vanhemmilla lapsilla jokin ulkoinen päähän kohdistunut vamma tai aivokalvontulehdus voi jättää pysyviä oireita. Jos neurologisia oireita ei tunneta, ei ymmärretä, mikä lasta vaivaa. Diagnoosin tekeminen on vaikeaa oireiden epämääräisyyden vuoksi. Toimintahäiriöt riippuvat siitä, missä kohti aivoja ja kuinka laajalla alueella aivotoiminta on häiriintynyt. Tietyn aivojen osan toiminnan häiriö vaikuttaa usein myös muiden aivojen alueiden toimintaan ja kehitykseen haitallisesti. Oireet ovat siis hyvin riippuvaisia toisistaan. On hyvin tavallista, että ADHD -lapsella on monenlaisia oireita. ADHD on yleisin lastenpsykiatrinen ongelma, johon käytetään lääkehoitoa. Lääkehoito aloitetaan aina kokeiluna ja sitä on syytä harkita, mikäli oireet ovat vaikeita. Tällä hetkellä tehokkaimmiksi ovat osoittautuneet keskushermostoa stimuloivat lääkkeet. Tällaisia lääkkeitä ovat muun muassa metyylifenidaatti, dekstroamfetamiini ja magnesiumpemoliini. Etenkin metyylifenidaatin on osoitettu olevan tehokkaampi kuin psykologiset hoidot tai käyttäytymisterapia lasten ADHD:ssa. (Westerinen 2003.) Ritalin- ja Concerta-nimiset lääkkeet näyttävät auttavan aluksi, mutta ne menettävät tehonsa täysin kolmessa vuodessa, osoittaa laaja amerikkalainen seurantatutkimus (MTA). (Pelham 2007.) Sitä johti ADHD:hen erikoistunut maailmankuulu psykiatrian professori William Pelham (Buffalon yliopisto). "Pitkällä tähtäimellä lääkityksestä ei ole kerta kaikkiaan mitään hyötyä. Se vain hidastaa lasten pituuskasvua. Tämä asia täytyy saada selvästi vanhempien tietoon, " sanoo professori Pelham. (Daily Telegraph, ) Lääkehoito ei ole lääketieteen ja kirurgian tohtori Tolosen mukaan niin tehokasta eikä turvallista kuin lääketeollisuus mielellään antaa ymmärtää. Kaikki ADHD -lääkkeet kiihottavat sydäntä ja verisuonia, mikä voi johtaa sydänkohtaukseen, aivohalvaukseen ja jopa kuolemaan. Ritalin aiheuttaa geenimuutoksia ja mahdollisesti syöpäsairauden vaaraa. Strattera voi vaurioittaa maksa ja maha-suolikanavaa. Tolosen mielestä lääkehoitoa ei tule aloittaa ainakaan ennen kuin on kokeiltu vähintään puoli vuotta

11 11 monipuolista ravitsemushoitoa, koska siitä on usein huomattavaa apua ja se on turvallista. Ravintolisät (karnosiini ja E-EPA) ehkäisevät syrjäytymisriskiä sekä myös epilepsiaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja masennusta, joita ADHD:ssa esiintyy tavallista useammin. (Tolonen ) Kuntoutus toteutetaan lääkinnällisenä ja ravitsemushoitona sekä moniammatillisena kasvatuksellisena ja sosiaalisena kuntoutuksena. Kuntoutuksesta vastaavat terveys-, sosiaali-, opetus- ja työvoimaviranomaiset. Jotta kuntouttaminen olisi mahdollisimman tasokasta, se edellyttää näiden kaikkien yhteisöjen tiivistä yhteistyötä. Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on suorituskyvyn parantaminen ja ylläpitäminen sekä oireiden pahenemisen estäminen. Kuntoutus on osa perus- ja erikoissairaanhoitoa. Terveydenhuollolla on velvoite kuntoutuksen järjestämiseen. Kunta voi järjestää lääkinnällisen kuntoutuksen tai se voi antaa maksusitoumuksen yksityiselle palveluntuottajalle. (Michelsson ym. 2004, ) 3.2 ADHD -lapset päivähoidossa Pyrkimyksenä on, että ADHD -lapset diagnosoitaisiin ennen kouluikää. Jo ensimmäisten elinvuosien aikana ilmenneet puheen ja liikunnan häiriöt voivat viitata aivotoiminnan häiriöön, mutta tässä vaiheessa ei vielä tehdä ADHD -diagnoosia. Kolmen - neljän ikävuoden aikana ilmenevät oireet on syytä selvittää tarkemmin. Lasten kehitystä seurataan tarkkaan neuvolassa. Jos jotain poikkeavaa ilmenee, lasta suositellaan tarkempiin tutkimuksiin. Tutkimuksia tehdään terveyskeskuksessa, mutta useimmiten kuitenkin keskussairaalassa tai yliopistollisessa sairaalassa, jossa on yleensä asiaan erikoistunut työryhmä. Teini-ikäisen lapsen diagnosoiminen on hankalampaa kuin kasvavan lapsen. Nykypäivänä on alettu kehittää tutkimusmenetelmiä ja ohjaamaan voimavaroja myös aikuisten diagnosointiin ja hoitoon. (Michelsson ym. 2004, ) Kun päiväkotiin otetaan hoidettavaksi lapsi, joka on erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeessa, on hänestä hankittava alan erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto. (Päivähoitolaki 1973.) Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa olennaista on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Tärkeää on myös luoda tuen suunnittelun pohjaksi kokonaiskuvaa lapsesta, hänen

12 12 vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2004, 33) Vilkkautensa, keskittymättömyytensä ja muiden erityispiirteittensä vuoksi ADHD -lapsi tarvitsee paljon tukea ja ymmärrystä. Siksi hänet ja muut päivähoidossa erityislapsiksi määritetyt lapset ovat kahden niin sanotun normaalin lapsen paikalla. Lapsen vaikeahoitoisuudesta riippuen lapselle voidaan järjestää vammaispalvelulain mukaan henkilökohtainen avustaja. ADHD -lapsia on myös omissa erityislapsille suunnatuissa ryhmissä tai päiväkodeissa. Kodin ulkopuolisen hoidon ja tuen onnistumisen ehdoton edellytys on se, että vanhempien ja hoitohenkilöstön yhteistyö sujuu. Hyvä kasvatuskumppanuus vaatii ehdotonta luottamusta ja rohkeuttakin keskustella kaikista lapseen liittyvistä asioista, olipa lapsen hoitopaikka päiväkoti tai perhepäivähoitajan koti. (Vasu-asiakirja ) 3.3 ADHD -lapset koulussa ADHD eli tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriö kuuluu oppimishäiriöihin. Joidenkin lasten kohdalla häiriö on niin vaikea, että se vaatii erityisopetuksen järjestämistä lapselle koko peruskouluajaksi ja myös sen jälkeisiin jatko-opintoihin. Syyt lasten oppimisvaikeuksiin ovat hyvin moniselitteiset ja näin ollen diagnosointikin voi olla vaikeaa. Eri lapsilla oppimisvaikeudet ja syyt vaikeuksiin ilmenevät eri tavoin. Näin ollen lapsen oppimiseen vaikeuttavan syyn diagnosoiminen on vaikeaa. Lapsilta vaaditaan eri elämäntilanteissa eri osaamista. Yleensä lapsella ei ole ongelmia, mikäli vaatimukset vastaavat lapsen edellytyksiä. Tämän takia on hyvin yleistä, että ongelmat havaitaan vasta kouluiässä, jolloin vaatimukset ylittävät lapsen kyvyt. (Michelsson, Saresma, Valkama & Virtanen 2004, 13.) Koulunkäynnissä useimmiten paras vaihtoehto on pidennetty oppivelvollisuus ja erityisluokka tai mukautettu opetussuunnitelma. Lapsen perheen huomioimisessa on erilaisissa tutkimuksissa todettu hyväksi käyttää sopeutumisvalmennuksia, vanhempien tukemista lomien aikana sekä tarvittaessa myös perheterapiaa. Lapsi tarvitsee myös ohjausta ja tukea ammatinvalinnassa. (Westerinen 2003.)

13 ADHD -lapset seurakunnassa Erityislasten, joihin ADHD -lapsetkin kuuluvat, määrä on kasvanut viime vuosina seurakuntien lapsiryhmissä. Tämä tuo mukanaan monenlaisia haasteita lastenohjaajien ammattitaidolle, jotta he osaavat tukea ja ohjata näitä lapsia. Lasten rauhattomuutta lisää yleinen suomalaisessa yhteiskunnassa vallitseva kiire, joka näkyy vanhempien väsymisenä ja ärtyneisyytenä. Siksi tärkeätä on luoda kiireettömiä ja rauhallisia hetkiä iltapäivä- ja päiväkerhoihin. Yrjölä totesi haastattelussa , että Oulun seurakuntayhtymässä on perheiden yhteiselon mahdollistamiseksi järjestetty jo ensimmäiset kristilliset perheleirit perheille, joilla on erityislapsia, kuten ADHD- ja Aspergerlapsia. (Yrjölä , Raija Yrjölän haastattelu ) Sosiaaliset ongelmat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa lisääntyneet. Monessa perheessä tarvitaan tukea ja apua, jotta selvittäisiin taloudellisista ja henkisistä vaikeuksista. Usein lastenohjaajat helpottavat vanhempien taakkaa kuuntelemalla heitä ja ohjaavat diakoniatyöntekijän kanssa keskustelemaan. Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkojärjestyksen mukaan diakonian virka on jokaisessa paikallisessa seurakunnassa pakollinen ja seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa. Diakoniatyö on kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuvaa laupeudentyötä, joka velvoittaa jokaista kristittyä voimiensa ja kykyjensä mukaan auttamaan jokaista kärsivää ihmistä riippumatta siitä, millainen ihminen on kysymyksessä. Diakoniatyötä tehdään riippumatta siitä, millainen hänen hätänsä on ja mikä tai kuka on sen aiheuttanut. (Åstrand 1995, 7.) Nykyajan seurakunnallinen diakoniatyön lähimmäisenrakkaus on ammatillistettu. Kuitenkaan se ei muuta auttajan ja autetun välistä suhdetta vähemmän henkilökohtaiseksi. Ammatillistettu diakoniatyö pyrkii järjestelmällisempään toimintaan kuin yksilötason vapaaehtoinen diakoniatyö. Joskus diakoniatyö muodostuu vähemmän henkilökohtaiseksi, kun diakonian antama apu on jollakin tavalla välillistä toimintaa, josta puuttuu henkilökohtainen kontakti asiakkaan ja diakonityöntekijän väliltä. Yksilöllisessä diakoniatyössä auttaja toimii sen mukaan, mitä hän osaa tehdä. Ammatillisessa diakoniatyössä pyritään pois hetkellisyydestä. Siinä ennakoidaan avun tarvetta, varaudutaan ja suunnitellaan toimia ja harkitaan sopivimpia keinoja vastaamaan erilaisia tarpeita.. Tämän lisäksi pyritään toimimaan moniammatillisesti eri tahojen kanssa yhteistyössä, jolloin voidaan kohdentaa resurssit mahdollisimman

14 14 tehokkaasti. Tärkein piirre ammatillisuudessa on ehkä sen problematisointi, mikä on todellista apua. Diakoniatyöhön liittyvän ammatillisten auttamismuotojen pohdinnan tuloksena on tullut pyrkimys tukea ihmistä omaehtoiseen tai yhteisölliseen selviämiseen pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena on auttaa häntä löytämään tasapaino elämässään ja sopu elämänsä kanssa ja siten välttämään riippuvuutta avun jatkuvuudesta. (Åstrand 1995, 7.) Mitään hätää ei rajata diakoniatyön ulkopuolelle. Käytännössä on otettava huomioon käytettävissä olevien resurssien rajallisuus. Diakoniatyön vuosisatainen perinne ja ammattiosaaminen ohjaavat sitä, millainen hätä parhaiten huomataan. Diakoniatyön ihmis- ja käytännönläheisyys antavat jatkuvasti mahdollisuuksia työn jatkuvalle kehittämiselle. Arkielämä pakottaa huomaamaan uusia auttamiskohteita ja -tarpeita. Perinteisesti on pyritty auttamaan siellä, missä hätä on suurin. (Åstrand 1995, 8.) Yksi tällainen uusi diakoniatyön auttamisen muoto voisi olla seurakuntien järjestämä vertaistukiryhmätoiminta esimerkiksi ADHD -lasten vanhemmille yhdessä seurakunnan nuorisotyöntekijöiden ja ADHD -liiton työntekijöiden kanssa. Diakoniatyö voi olla hyvinkin laaja-alaista mutta suunnitelmallista. Tällöin on otettava huomioon laaja-alaisuuden mukanaan tuomat sudenkuopat. Vaarana on, että liika laaja-alaisuus voi aiheuttaa suunnittelematonta työskentelyä ja pyrkimystä vastata kaikkeen mahdolliseen hätään. Tällöin olisi pohdittava kriittisesti diakoniatyön keskeisintä sisältöä ja auttamisreservejä. (Rättyä, 1998.) Diakoniatyön asiakkaiden moniongelmaisuus ja vaikeus tekee siitä työstä laaja-alaisen, vaikeasti hallittavan ja henkisesti kuormittavan. Myös diakoniatyön ajattomuus tekee siitä erityisen kuormittavan. (Rantama, 2001.) Myös sosiaaliset ongelmat ovat yleistyneet, josta on seurannut lasten syrjäytyminen harrastuksista. Vanhempien taakkaa helpottaakseen työntekijät kuuntelevat heitä ja tarvittaessa ohjaavat muun avun esimerkiksi diakonian piiriin. Seurakunnan lastenohjaajat totesivat myös, että seurakunta / kirkko voisi tarjota pienillä maksuilla muun muassa mukavia kohtaamispaikkoja lapsiperheille, avointa perhetoimintaa iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina yhdistämällä seurakunnan eri työmuotojen tarjoamia palveluita. Rovaniemen seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille todetaan muun muassa, että etsitään syrjäytyviä yksilöitä ja ryhmiä. Seistään heidän rinnallaan ja kehitetään auttamis- ja työmenetelmiä. Tuodaan

15 15 ihmisten hätä yhteiskunnan tietoisuuteen ja pyritään sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Osallisuuteen tukeminen, kuten seurakuntayhteyden saamiseen ja tuetaan vaikeuksissa olevien ja erityisryhmien omaehtoisia tuki- ja toimintaryhmiä. (Rovaniemen seurakunta 2006.) 3.5 ADHD- oireyhtymään liittyviä tutkimuksia Vlam sai tutkimuksessaan tulokseksi (2006), että sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla on heikot tiedot ADHD -lapsista. Etenkin kouluterveydenhuollon parissa työskentelevät hoitajat kokevat olonsa epävarmaksi kohdatessaan ADHD -lapsen. Tutkijan mielestä onkin tärkeää, että hoitoalalla työskentelevien ammattitaitoa pidetään yllä, jotta he osaavat omalta osaltaan hoitaa ja ehkäistä ongelmia. (Vlam, 2006.) Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan noin 50 prosentilla ruotsalaisista vangeista on diagnosoitu ADHDoireyhtymä. Tutkimuksessa todettiin myös, että ADHD -lapsilla ja nuorilla on kymmenkertainen riski joutua jossakin elämänsä vaiheessa vankilaan. USA:ssa on saatu vastaavanlaisia tuloksia vankien keskuudessa. Suomessa ei ole toistaiseksi tehty vastaavanlaista tutkimusta. Olisi mielenkiintoista tietää, päädyttäisiinkö maassamme vastaavanlaisiin tutkimustuloksiin, mikäli tutkimus tehtäisiin Suomessa. (Lauerma, 2008.) Oulussa Tuiran seurakunnan diakoniatyöntekijä Raija Yrjölä (2008) kertoo tutkimuksessaan Verkon tekijöinä seurakunnan lastenohjaajien todenneen, että erityislasten määrä on kasvanut lapsiryhmissä. Erityislasten määrän lisääntyminen on tuonut erityislapsiin liittyvän täydennyskoulutuksen tarpeen seurakuntien työntekijöille. (Yrjölä, , Raija Yrjölän haastattelu ) Mielenkiintoisen näkökulman ADHD- oireyhtymään tuo Anne Juntunen Lapin Yliopistoon tekemässään pro gradu -tutkimuksessaan (2007). Hänen tutkimuksensa on laadullinen tapaustutkimus ADHD -lapsesta. Juntunen seurasi läheltä Olli-pojan elämää kahden vuoden ajan. Hän keräsi tutkimusaineistonsa haastattelemalla, osallistuvalla havainnoinnilla, lapsen dokumenteista sekä Ollin puheterapiavihkosta. Juntusen mukaan tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta siitä, että ADHD toimisi sopeutuakseen ympäristöönsä. Tulosten mukaan käynnissä olisi eliö-ympäristö-järjestelmän

16 16 muutosprosessi, jolloin ADHD -yksilö yrittää prosessoida tietoa nopeammin sopeutuakseen ympäristöönsä. Tutkimuksen mukaan muutosprosessin olemassaoloa tukee ADHD -lapsen voimakkaat emootiot, havaintojen tulkitsemisen vaikeus (tarkkaavaisuuden häiriö), yritys prosessoida nopeammin (impulsiivisuus, ylivilkkaus) sekä poikkeava aineenvaihdunta (välittäjäaineet). (Juntunen 2007, 2.)

17 17 4 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE JA TARKOITUS Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, mitä ADHD (Attention Deficit Heperactivity Disorder) -lapsia työssään kohtaavat tietävät kyseisestä oireyhtymästä. Kun kohderyhmänä ovat opetus- ja kasvatustyötä tekevät henkilöt, on perusteltua olettaa, että he tietävät ja ymmärtävät lapsen ja oppilaan käytöstä silloinkin, kun se poikkeaa niin sanotusta normaalista käyttäytymisestä. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa, minkälaista tietoa ja koulutusta kasvatus- ja opetusalan henkilöt katsovat tarvitsevansa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa paikallisesti Rovaniemen koulupalvelukeskuksessa, sekä valtakunnallisesti Suomessa suunniteltaessa lisä- ja täydennyskoulutusta kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle. Rovaniemen seurakunnalla on erityisdiakoniatyöntekijöitä, joiden vastuualueeseen kuuluu muun muassa perhe- ja lähiötyö, työttömät, päihde-, katulähetys- ja vankilatyö. Seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä kohdataan myös erityislapsia. Rovaniemen seurakunta aloitti ensimmäisenä Suomessa ala-asteikäisten lasten iltäpäiväkerhotoiminnan jo 1990-luvulla ollen siten edelläkävijä. Vastuu lasten iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisestä kunnille tuli voimaan vuonna (Laki lasten iltapäiväkerhotoiminnasta 2004.) Työssään seurakunnan kasvatushenkilöstö tarvitsee valmiuksia kohdata erityislapsia ja -nuoria. Henkilöstö tarvitsee käytännön konkreettisia keinoja ja työmenetelmiä voidakseen auttaa ja ohjata erityislapsia sekä -nuoria. Tämän opinnäytetyön tutkimustehtäviksi muotoutui kaksi kysymystä: Tutkimustehtävä 1. Millaiseksi Rovaniemen kaupungin kasvatushenkilöstö arvioi tietonsa ADHD:sta? Tutkimustehtävä 2. Millaista tietoa ja tukea Rovaniemen kaupungin kasvatusalanhenkilöstö toivoo saavansa ADHD -lasten kohtaamiseen?

18 18 5 TUTKIMUSAINEISTON KERÄÄMINEN JA ANALYSOINTI Tutkimusaineisto päätettiin kerätä kyselyllä (LIITE 1.), koska kysely on surveytutkimuksen keskeinen menetelmä. Termi survey on englanninkielinen ja se tarkoittaa kyselyn, haastattelun ja havainnoinnin muotoja, jonka avulla voidaan kerätä aineistoa standardoidusti. Lisäksi kohdehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen tietystä perusjoukosta. Tässä opinnäytetyössä tämä perusjoukko on kasvatusalan henkilöstö. Termi standardoituus tarkoittaa lisäksi sitä, että jos halutaan saada selville esimerkiksi vastaajien ikä, sukupuoli ja koulutus, niin näitä asioita on kysyttävä kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla (Hirsjärvi 2002, 180.). Kyselytutkimukseen päädyttiin myös siksi, että sen avulla voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto. Tällöin voidaan saada tutkimukseen suuri kohdehenkilöjoukko, jolta voidaan kysyä monia asioita. Lisäksi kysely on tehokas, koska sen avulla voidaan säästää tutkijan aikaa sekä vaivaa. Mikäli lomake on suunniteltu huolellisesti, se voidaan kirjoittaa nopeasti sellaiseen muotoon, mikä voidaan analysoida tietokoneella. (Hirsjärvi 2002, 181.) Kun halutaan kerätä tietoa arkaluonteisista asioista ja henkilökohtaisia mielipiteitä, voidaan kyselyn avulla saada luotattavia vastauksia. Kyselytutkimuksen etuna voidaan pitää myös sitä, että vastaajan henkilöllisyys jää tuntemattomaksi. Kyselylomake soveltuu erityisen hyvin jonkin tapahtuman yhteydessä paikan päällä tehtävänä kyselynä, jolloin vastaajat vastaavat heti kyselylomakkeen kysymyksiin. Tällöin säästetään tutkijan aikaa ja voimavaroja. (Vilkka 2005, ) Mikäli vastaajia pyydetään lähettämään kyselylomake myöhemmin tutkijalle, niin siitä voi seurata viiveitä vastauslomakkeiden palautuksessa. Monissa tapauksissa joudutaan tekemään uusintakyselyitä, jotka viivästyttävät tutkimuksen valmistumista. Kyselytutkimuksen yhtenä haittapuolena voidaan pitää myös sitä, että on olemassa riski alhaiseen vastausprosenttiin. Alhaista vastausprosenttia kutsutaan tutkimusaineiston kadoksi. (Vilkka 2005, 74.) Tutkimuksen luotettavuutta heikentää se, että vastaaja ymmärtää asian eri lailla kuin tutkija. Hän voi muistaa jonkin asian väärin vastatessaan kysymyksiin. Tutkimustulosten kannalta virheellisten vastausten vaikutus ei ole kovinkaan suuri, mikäli tutkija ottaa tutkimuksessaan kantaa satunnaisiin virheisiin. (Uusitalo 1991, 86.) Vaikka tutkimuksessa pyritään eliminoimaan jo tutkimussuunnitelmaa tehtäessä virhemahdollisuudet, niin silti tutkimuksen luotettavuus

19 19 ja pätevyys saattavat vaihdella. Kyselytutkimuksella on myös heikkouksia. Sitä voidaan pitää pinnallisena ja tutkimuksen tuloksia teoreettisesti vaatimattomina. Lisäksi voi olla vaikeaa varmistua siitä, kuinka vakavasti vastaajat suhtautuvat tutkimukseen. Voi olla myös epäselvää siitä, miten vastaajat ymmärtävät annetut vastausvaihtoehdot. Joissakin tapauksissa vastaamattomuus eli kato voi nousta suureksi. (Hirsjärvi 2003, 182.) Tutkimuksen mittaustulosten toistettavuus eli reliaabelius tarkoittaa sen kykyä antaa eisattumanvaraisia tuloksia. Reliaabelius on mahdollista todeta monella erilaisella tavalla. Esimerkkinä voisi olla se, että mikäli kaksi tai useampi arvioija päätyy samanlaisiin tutkimustuloksiin voidaan tutkimusten tuloksia pitää reliaabelina. Reliabiliteetti viittaa tutkimuksen toistettavuuteen. Mikäli tutkittaisiin samaa ilmiötä monta kertaa samalla mittarilla, voitaisiin todeta kuinka samanlaisia tai toisistaan poikkeavia vastauksia voitaisiin saada. (Hirsjärvi 2003, 213, Metsämuuronen 2007, 64.) Toinen käsite, mikä liittyy tutkimuksen arviointiin on tutkimuksen pätevyys eli validius. Se tarkoittaa mittarin tai tutkimusmenetelmän kykyä mitata sitä, mitä tutkijalla on tarkoituskin mitata. Kyselylomakkeisiin saatetaan saada esimerkiksi vastaukset, mutta vastaajat ovat saattaneet ymmärtää jotkin kysymykset aivan eri tavalla kuin tutkija on tarkoittanut tai on saattanut vastata oikein, mutta kirjoittanut vastaukset väärään paikkaan kyselylomakkeella. Mikäli tutkija ei ota näitä virheellisyyksiä huomioon niin tuloksia ei voida pitää pätevinä. Validiteetin luotettavuussisältönä on keskeisesti se, että mitataanko sitä, mitä onkin tarkoitus mitata. Tutkija voi luulla mittaavansa opetuksen tehokkuutta, mutta mittaakin itse asiassa jotakin muuta välillisesti opetuksen tehokkuuteen yhteydessä olevaa tekijää. (Hirsjärvi 2003, ; Metsämuuronen 2007, 64.) Tämän opinnäytetyön kyselylomakkeeseen laadittiin seitsemän kysymystä. Näistä kahdessa ensimmäisessä kysyttiin vastaajien taustatietoja, joita olivat sukupuoli ja ammatti. (Liite 1). Muut viisi kysymystä liittyivät ADHD:n tunnistamiseen ja sen toteamiseen. Kysely on puolistrukturoitu ja kyselylomakkeella saadaan sekä laadullista että määrällistä aineistoa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeilla 19. ja 20. tammikuuta 2007 Rovaniemellä järjestetyn Erityislapsen tuomat haasteet - koulutuksen osanottajilta. Kyselylomakkeita jaettiin 742 kappaletta. Kyselylomakkeita palautettiin määräaikaan mennessä 210 kappaletta. Vastausprosentti oli 29 prosenttia

20 20 Vastaajien henkilöllisyys ei tule tietoon, koska he vastaavat kyselyyn nimettöminä. Vastauslomakkeet hävitetään työn valmistuttua. Vastauslomakkeita ei luovuteta muille kuin opinnäytetyön tekijälle ja tarvittaessa ohjaaville opettajille. Anonymiteetin ongelma sisältyy erityisesti organisaatioissa ja yrityksissä tehtäviin kyselyihin. Tutkimusetiikan mukaisesti tutkijan on oltava vaitiolovelvollinen tutkimukseen vastaajista. Tutkijan on sen lisäksi kerrottava vastaajille, että kukaan muu kuin tutkija itse ei pääse tutkimaan vastauslomakkeita. (Aaltola, Valli 2001; Vilkka 2005, 75.) Tutkija tarvitsee ammattitaidon lisäksi työssään myös eettisiä periaatteita, sääntöjä, normeja, arvoja ja hyveitä. Tutkijaa koskee samat eettiset periaatteet kuin muitakin ihmisiä. On huomioitava se, miten hän toteuttaa yleisiä eettisiä periaatteita ja vaatimuksia, joita sisältyy tieteen harjoittamiseen. Hankkiessaan informaatiota tutkija joutuu monien eettisten kysymysten äärelle. Voiko hän hankkia tietoa mistä tahansa asiasta ja miten hän saa sitä hankkia. Voiko hän käyttää tiedon hankkimisen lähteinä esimerkiksi asiakkaitaan, joihin hänellä saattaa liittyä ennakkoluuloja. Onko tutkijalla moraalinen oikeus tiedon hankkimiseen mistä tahansa lähteestä, vai tulisiko hänen sulkea joitakin tiedon lähteitä tieteellisen tutkimisen ulkopuolelle. (Karjalainen, Launis, Pelkonen & Pietarinen 2002, 58, 61.) Johtavat geenitutkijat esimerkiksi ehdottivat 1970-luvulla tietynlaisten kokeiden vapaaehtoista jäädyttämistä eli moraatiota, kunnes saadaan lisää tietoa riskeistä ja kehitetään tarvittavia varotoimia. Vapaaehtoisella moraatiolla halutaan välttää mahdollisia haittoja sekä yritetään vaikuttaa siihen, että tutkimusta ei estetä tai rajoiteta lainsäädännöllä. Ammattietiikka kieltää aiheuttamasta ihmisille ja luonnolle kohtuuttomia haittoja. Informaation hankkimisen menetelmille joudutaan asettamaan joko vapaaehtoisia tai lainsäädännöllisiä rajoituksia. Maailman lääkäriliiton hyväksymässä Helsingin julistuksessa (1964) korostetaan voimakkaasti koehenkilön integriditeetin kunnioittamista. Lisäksi siinä korostetaan hänen suojaamista psyykkisiltä ja fyysisiltä haitoilta. Julistuksessa todetaan lisäksi, että haitan tuottaminen on sallittua vain, mikäli tutkimus tuo koehenkilölle terapeuttista hyötyä. Mikäli tutkijalla on ennakkoluuloja omia asiakkaitaan kohtaan, niin tutkimuksen eettisyyden vuoksi hänen tulisi mielestäni jättää heidät vapaaehtoisesti tutkimuksensa ulkopuolelle. (Karjalainen, Launis, Pelkonen & Pietarinen 2002, ) Kuitenkin kun tutkija harjoittaa tieteellistä ammattiaan, sen suorittaminen saattaa vaatia häneltä joskus sellaisia toimia, joissa joudutaan poikkeamaan yleisistä eettisistä vaatimuksista. Esimerkiksi sielunhoitaja tai

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Opintielle pienluokan kautta

Opintielle pienluokan kautta Opintielle pienluokan kautta Pienluokkatoiminnan arviointitutkimus Katja Jokinen Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tutkimuksen lähtökohdat Omat kokemukset erityisluokanopettajana

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot