Keskushermostostimulanttien käyttö Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskushermostostimulanttien käyttö Suomessa"

Transkriptio

1 TOIMITTANEET: TIMO KLAUKKA, ARJA HELIN-SALMIVAARA, RISTO HUUPPONEN, JUHANA E. IDÄNPÄÄN-HEIKKILÄ Keskushermostostimulanttien käyttö Suomessa K Lasten ja aikuisten ADHD:n hoidon perusta ovat psykososiaaliset interventiot. Vaikeissa ongelmissa käytetään tarvittaessa lisäksi keskushermostostimulantteja. K Stimulanteista metyylifenidaatin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla, erityisesti 7 14-vuotiaiden lasten hoidossa. Alueelliset erot stimulanttien käytössä ovat huomattavat. K On tärkeätä yhtenäistää hoitokäytäntöjä, luoda alueellisia hoitoketjuja ja kehittää sekä psykososiaalisia hoito- ja tukimuotoja ADHD:n hoidossa että koulutusta neuropsykiatristen häiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta. K Lääkkeiden käytössä tulee hyötyjen lisäksi ottaa huomioon niiden riskit ja haitat. Keskushermostostimulanteilla tarkoitetaan usein lääkeryhmää, johon kuuluvat metyylifenidaatti (MPH), dekstroamfetamiini (DEX) ja raseeminen amfetamiini (AMF). Tässä kirjoituksessa dekstroamfetamiinista ja raseemisesta amfetamiinista käytetään yhteislyhennettä AMF. Lääkeryhmän aineet vaikuttavat muita sympatomimeettejä enemmän dopamiinivälittäjäaineisiin. Suurten annosten väärinkäyttö aiheuttaa mielihyvää ja riippuvuutta. Kansainvälisen ATC-luokituksen mukaan keskushermostoa stimuloiviin lääkeaineisiin (ryhmä N06B) kuuluvat myös atomoksetiini ja modafiniili. Tässä kirjoituksessa käytämme keskushermostoon vaikuttavista sympatomimeeteistä (ryhmästä N06BA) nimeä stimulantit. Suomessa oli 1960-luvulla käytössä useita amfetamiinia, fenmetraliinia ja metyylifenidaattia sisältäneitä lääkevalmisteita. Niiden väärinkäyttö suonensisäisinä ruiskeina lisääntyi ja lääkintöhallitus poisti vuonna 1968 keskushermostostimulantit myynnistä. Vuoteen 2003 asti, jolloin pitkävaikutteinen metyylifenidaatti tuli markkinoillemme, stimulanttihoito vaati Lääkelaitoksen (aiemmin lääkintöhallituksen) erityisluvan. Lisäksi muiden kuin atomoksetiinin määräämiseen vaaditaan erityisresepti. Keskushermostostimulantteja käytetään pääosin tarkkaavuushäiriöiden, hypersomnian ja uniapnean hoidossa. Keskittymisvaikeuksien stimulanttihoito on tunnettu vuodesta 1937 (1), jolloin aiheesta ilmestyi ensimmäinen tieteellinen julkaisu. Ensimmäiset stimulanttihoidot Suomessa toteutettiin 1960-luvulla Hyksin Lastenklinikalla vaikeiden minimal brain damage (MBD) -tapausten hoidossa (Donner M, henkilökohtainen tiedonanto, 2006). Nyt stimulanteista on noin eri puolilla maailmaa julkaistua tutkimusta, 250 katsausta ja yli 160 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, ensimmäiset niistä 1960-luvulta. Myös systemaattisia katsauksia ja meta-analyysejä on useita. Stimulanttien teho on osoitettu ADHD:n ydinoireiden, eli tarkkaavuusongelman, hyperaktiivisuuden ja impulsiivisuuden, lyhytaikaisessa hoidossa (2,3). Eurooppalaisen suosituksen mukaan vaikean ADHD:n ensilinjan hoito yli 6-vuotiaille on stimulanttilääkitys (4,5). Lasten ADHD:sta on Suomessa hiljattain julkaistu katsaus (6) ja kirjoitus keskushermostostimulanttien vaikutusmekanismeista ja sivuvaikutuksista (7). 5184

2 Tarkastelemme tässä artikkelissa stimulanttilääkityksen yleisyyttä maassamme vuonna 2005 erityisesti vuotiaiden lasten hoidossa, stimulanttien käytön kehitystä vuosina , käytön alueellisia ja erikoisalakohtaisia eroja sekä käyttöä eräissä muissa maissa. Taulukot 1, 2, ja 3 antavat perustietoa stimulanttien luokituksesta, vaikutuksista, haittavaikutuksista, varotoimista ADHDpotilailla sekä ajankohtaisesta keskustelusta. Aineistot Tässä selvityksessä on käytetty Lääkelaitoksen lääkemyyntirekisterin tietoja stimulanttien käytöstä vuosilta , Kansaneläkelaitoksen korvaustilastoja vuosilta sekä Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen tietoja sairaanhoitopiirien ja koko maan väestöstä. Muiden Pohjoismaiden lääkeviranomaisilta on saatu kulutustietoja, jotka ovat keskenään vertailukelpoisia ja käyttävät koko väestöön suhteutettavaa mittayksikköä (DDD / asukasta / vrk). DDD / asukasta / vrk ilmaisee vuorokauden aikana tiettyä lääkettä yhden vrkannoksen ottaneiden henkilöiden määrän promilleina väestöstä. Lisäksi on käytetty tuloksia Englannin NICE:n (National Institute for Clinical Excellence) selvityksistä sekä Yhdysvalloissa tehdyistä prevalenssitutkimuksista. Sairaala-apteekeista toimitetut stimulantit eivät ole mukana tämän kirjoituksen tilastoissa ja prevalenssiluvuissa. Joissakin yksiköissä on vakiintunut käytäntö, että myös polikliininen hoito aloitetaan sairaalan apteekista toimitetulla lääkkeellä. Stimulanttihoidon potilasmäärät ja kehitys vuosina Lääkelaitoksen (11) ja Kansaneläkelaitoksen (12) tilastojen mukaan vuoden 2005 aikana metyylifenidaatti- tai amfetamiinihoitoa on saanut Suomessa henkilöä. Tämän lisäksi 175 henkilöä sai atomoksetiini- ja 185 modafiniilihoitoa. Yhteensä N06BA-ryhmän aineiden hoitoja on vuonna 2005 Suomessa annettu henkilölle. Vuodesta 1968 vuoteen 1998 asti Taulukko 1. Kansainvälinen luokitus, tilastointi ja sympatomimeetit. ATC-luokitus (Anatomical Therapeutic Chemical classification system) = kansainvälinen lääkeaineiden luokitus, jossa koodin lähtökohtana on lääkkeen kohde-elin DDD (Defined Daily Dose) / as / vrk = kansainvälisessä tilastoinnissa käytetty laskennallinen kulutusarvo, joka perustuu määriteltyyn aikuisannostukseen / vrk Stimulantit eli keskushermostoon vaikuttavat sympatomimeetit = ATC-ryhmä N06BA, johon kuuluvat mm. seuraavat lääkeaineet (lääkeaine, lyhenne, tuotenimet): metyylifenidaatti MPH Ritalin, Concerta, Equasym dekstroamfetamiini DEX Dexedrin amfetamiini AMF Racemisk Amfetamin atomoksetiini ATX Strattera modafiniili MOD Modiodal, Provigil Stimulanttien prevalenssi = käyttäjien määrä suhteessa ikäryhmään tai alueen tai koko maan väestömäärään. Tässä kirjoituksessa ilmaistu prosenteissa. Taulukko 2. Keskushermostostimulanttien dokumentoidut edulliset vaikutukset ADHD:n hoidossa (6,10,11). Stimulantit lisäävät tarkkaavuutta impulssien hallintaa suunnittelukykyä kognitiivista kykyä, oppimiskykyä koulusuorituksia lyhytmuistia motoriikkaa välillisesti itsetuntoa Stimulantit vähentävät motorista aktiviteettia johdattelualttiutta aggressiivisuutta häiritsevää käyttäytymistä reaktioaikaa välillisesti itsekritiikkiä stimulanttihoidon käyttö oli Suomessa hyvin vähäistä. Sen jälkeen se lisääntyi, ja vuonna 1999 potilaiden kokonaismäärä oli jo 274. Tämän jälkeen kuudessa vuodessa ( ) tapahtui lähes 16-kertainen nousu (274:stä 4 343:een), mikä johtuu nimenomaan MPH:n käytön lisääntymisestä (kuvio 1). Muiden stimulanttien kohdalla ei ole tapahtunut suurta muutosta. MPH:n käytön lisääntyminen lasten ja nuorten hoidossa vuoden 2003 jälkeen näkyy selvästi kuviosta 2. Vuonna 2005 jo 63 % psykostimulanteilla hoidetuista potilasta oli alle 18-vuotiaita. Suurin osa alle 18-vuotiaista oli kouluikäisiä, alle 7-vuotiaita oli 80 ja alle 5-vuotiaita koko maassa 4 potilasta. Puolet stimulanttihoitoa saaneista on 7 14-vuotiaita. Vuoden 2005 aikana tämän ikäistä lasta sai MPH-hoitoa. Heistä 61 % oli 9 12-vuotiaita. MPH on kansainvälisesti käytetyin stimulantti. Vuonna 2003 markkinoille tullut pitkävaikutteinen valmiste on ohittanut käyttöluvuissa lyhytvaikutteisen version, jota käytetään nykyisin etenkin lääkityksen säätelyvaiheessa ja osittain rinnan pitkävaikutteisen kanssa. Pienillä koululaisilla lyhytvaikutteinen valmiste voi riittää koulupäivän ajaksi. DEX:ia on määrätty 7 14-vuotiaille lähes yksinomaan Varsinais-Suomessa (32/40). ATX:ia on vuonna 2005 määrätty 69:lle 7 14-vuotiaalle. Dekstroamfetamiinia ja atomoksetiinia on määrätty lapsille ainoastaan tarkkaavuushäiriö- tai ADHD-diagnoosien perusteella. Raseemista amfetamiinia sai vuonna 2005 neljä aikuista potilasta. Sukupuolijakautuma Stimulanttilääkityksen käyttö on pojilla tyttöjä yleisempää, ja ero on huomattavasti suurempi kuin ADHD:n 5185

3 Taulukko 3. Keskushermostostimulanttien kielteisiä vaikutuksia ja niihin liitettyjä varoituksia väärinkäytöstä tai riskeistä (6,10,11). Tavallisia ruokahalun väheneminen painon lasku tai painokäyrän tasaantuminen nukahtamisvaikeudet vatsakivut päänsärky Vähemmän tavallisia pituuskasvun mahdollinen lievä hidastuminen tahattomat lihasnykäykset tai tics'ien paheneminen dysforia tai lisääntynyt herkkyys väsyneisyys pyörrytys Harvinaisia agitaatio aggressiivisuus masennus verenpaineen kohoaminen sydämentykytys psykoosin kaltaiset oireet stereotypiat kouristuskynnyksen aleneminen urtikaria, ihottuma itsemurha-alttius (ATX:n käyttäjillä) Suositeltavat varotoimet: Lääkkeen annostelu ja antaminen on aikuisen käsissä, ei lapsen vastuulla. Lääkkeitä ei suositeta määrättäväksi niille, joilla on väärinkäytön tai väärän annostelun riski. Varmistuttava, ettei lääke joudu vääriin käsiin tai laittomaan katukauppaan. Sydänperäisten haittavaikutusten lisääntynyttä riskiä ja jopa äkkikuolemia epäillään liittyvän stimulanttihoitoihin lapsilla, joilla on sydämen rakennevika, kardiomyopatia tai rytmihäiriöitä. Myös psyykkisten haittavaikutusten riski on tutkimuksellisen huomion kohteena. esiintyvyyden vastaava ero. Vuosina MPH:lla ja DEX:llä hoidettujen poikien ja tyttöjen suhde on vaihdellut 12:n ja 8:n välillä, ja ero on kaventunut hieman. Sukupuolijakaumaa on kuvattu myös esim. Yhdysvalloissa toistakymmentä vuotta sitten; vuosien 1991 ja 1995 välillä suhde muuttui 9,8:sta 4,6:een (13). Alueelliset erot 7 14-vuotiaiden ikäryhmässä stimulanttihoitoa sai 2 7 lasta tuhannesta. Suurimmat prevalenssit olivat Varsinais-Suomen, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Satakunnan sairaanhoitopiirien alueilla (0,6 % tai yli). Luvut olivat pienimmät (0,30 % tai alle) Ahvenanmaan, Länsi-Pohjan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä. Kuten taulukko 4 osoittaa, on miljoonapiirien välillä ja niiden sisällä selviä alueellisia eroja. Myös sairaanhoitopiirien sisällä käytännöt saattavat vaihdella huomattavasti. Kuvio 1. Stimulanttiryhmän lääkkeiden käyttäjämäärät Suomessa vuosina (Pitkävaikutteisen metyylifenidaatin luku vuodelle 2003 on laskennallinen arvio). Kuvio 2. Stimulanttihoitoa (MPH/DEX) vuosina saaneet 0 17-vuotiaat ja yli 17-vuotiaat. 5186

4 Erikoislääkärikohtaiset erot Stimulanttihoitoja määräävät Suomessa erikoislääkärit. Jos lääkärillä ei ole merkintää erikoisalasta, on käsityksemme mukaan kyseessä erikoistuva lääkäri, jota ohjaa erikoislääkäri. Stimulantteja 7 14-vuotiaille määränneet lääkärit ovat pääosin lastenneurologeja ja lastenpsykiatreja (kuvio 3). Lastenlääkärien osuus näkyy Etelä- Karjalan, Länsi-Pohjan, Itä-Savon ja Keski-Pohjanmaan piireissä. Lastenneurologien rooli on aiemmin ollut korostunut stimulanttihoidoissa. Tilanne on nyt muuttunut ja lastenpsykiatrien aktiivisuus näkyy eri osissa maata. Erityisesti Varsinais-Suomessa stimulanttihoito on pitkälti lastenpsykiatrien vastuulla. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että lastenpsykiatria on panostanut neuropsykiatriaan ja mm. käynnistänyt neuropsykiatrian työryhmän vuonna Myös Vaasan, Lapin, Etelä-Pohjanmaan ja Itä-Savon alueilla lastenpsykiatreilla on suurempi osuus hoidoista kuin lastenneurologeilla, kun taas Hus-alueella lastenneurologien osuus oli 71 % lastenpsykiatrien vastatessa 17 %:sta ja lastenlääkäreiden 2 %:sta 7 14-vuotiaiden lääkehoidosta. Syitä erikoisalojen hyvin erilaisiin käytäntöihin sairaanhoitopiireissä ei näiden tietojen pohjalta voida analysoida. Niihin vaikuttanevat mm. erilaiset hoidolliset traditiot, asenteet, tietotaidot ja erikoislääkäreiden alueellinen jakauma sekä yhteistyökäytännöt eri alojen välillä. Joillakin alueilla stimulanttihoito näyttää olevan vain muutaman lääkärin käsissä, vaikka koko maassa vuonna 2005 jo yli tuhat lääkäriä hoiti potilaita stimulanteilla. Kansainvälinen vertailu Kuvio 3. Lasten ja nuorten psykostimulanttihoidon prevalenssilukuja löytyy yksittäisistä tutkimuksista, joiden tutkimusasetelmat ovat hyvin erilaisia. Yhdysvalloissa lasten ja nuorten stimulanttihoidon prevalenssi on 2000-luvulla ollut 4 7 % (14,15,16, 17,18). Nopeinta kasvu oli 1990-luvulla (19). Esimerkkejä 2000-luvun eurooppalaisista tutkimuksista ovat Hollannin koko maan tutkimus (0 19 v), jossa näkyy käytön lisääntyminen viisinkertaiseksi vuodesta 1995 vuoteen 1999 (0,15 vs. 0,74 %) (20), sekä Saksassa tehty tutkimus MPH:n prevalenssista (5 15 v), jonka mukaan käyttö yleistyi vuoden aikana ( ) 0,6 %:sta 1,4 %:iin (21). Taulukko 5 antaa kuvan pohjoismai vuotiaiden lasten metyylifenidaatti (MPH) -hoidosta vastaavien lääkärien erikoisalat vuonna Taulukko vuotiaiden lasten metyylifenidaattihoidot miljoonapiireittäin ja sairaanhoitopiireittäin vuonna Miljoonapiirien Sairaan vuotiaita MPH-hoitoa 7-14-vuotiaiden erityisvastuualueet hoitopiiri saaneet MPH-hoidon prevalenssi, % Hyks Hus ,41 Etelä-Karjala ,62 Kymenlaakso ,41 Tyks Varsinais-Suomi ,73 Satakunta ,61 Tays Pirkanmaa ,36 Etelä-Pohjanmaa ,24 Kanta-Häme ,33 Päijät-Häme ,55 Vaasa ,55 Kys Pohjois-Savo ,46 Etelä-Savo ,65 Itä-Savo ,48 Keski-Suomi ,51 Pohjois-Karjala ,54 Oys Pohjois-Pohjanmaa ,34 Kainuu ,30 Keski-Pohjanmaa ,30 Lappi ,32 Länsi-Pohja ,23 Ahvenanmaa ,19 Koko maa ,

5 sesta kehityksestä (DDD/1 000 asukasta/vrk). Rekisterit ovat tiedon keruun suhteen jonkin verran erilaisia, mutta antavat kuitenkin mahdollisuuden yleislinjojen vertailuun. Erot ovat suuria. Käyttöluvut ovat Suomeen verrattuna Tanskassa kaksinkertaiset, Ruotsissa kolminkertaiset, Norjassa kahdeksan- ja Islannissa jopa yli 20-kertaiset. Syitä ei ole tutkittu. Suomessa käytön lisääntyminen on aivan viime vuosina ollut suhteellisesti muita Pohjoismaita nopeampaa. Kaikissa Pohjoismaissa viranomaiset seuraavat stimulanttien käyttötilannetta systemaattisesti. Yhteenveto ja pohdinta Selvityksemme tarkoituksena oli saada ajankohtaista tietoa stimulanttien käytöstä maassamme ja verrata eri maista kertyneitä tietoja. Taustatiedot ja tulokset eivät kerro eri hoitomenetelmien alueellisista ja paikallisista variaatioista, eivätkä siitä, miten stimulanttihoidot sijoittuvat hoitokäytäntöjen kirjoon. Niiden perusteella ei ole mahdollista ottaa kantaa siihen, onko lääkehoidon osuus ADHD:n kokonaishoidossa maassamme riittävä, liian alhainen tai liiallinen. Emme myöskään tiedä, onko jollakin alueella käynyt niin, että stimulanttihoito olisi lasten ADHD:ssa ensimmäinen tai ainut hoitokeino. Näin ei mielestämme saisi käydä. Tarvitsemme lisää tutkimustietoa Suomen hoitokäytäntöjen kehityksestä. Lääkelaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen tietojen perusteella stimulanttihoidon prevalenssi Suomessa (MPH+AMF) vuonna 2005 oli vuotiaiden ryhmässä 0,45 %, vuotiailla 0,30 % ja koko väestössä 0,08 % vuotiaat muodostivat suurimman käyttäjäryhmän; heidän Taulukko 5. Keskushermostostimulanttien (ATC-ryhmä: NO6BA) kulutus Pohjoismaissa vuosina , kaikki ikäryhmät, DDD / asukasta / vrk (23,24,25,26,27,28). Suomi Ruotsi Tanska Norja Islanti ,11 0,71 0,4 1,84 5, ,25 0,96 0,6 2,64 7, ,45 1,28 0,8 3,67 9,70 osuutensa oli 33 % koko määrästä. Suomessa lasten ADHD:n lääkehoito on lisääntynyt hyvin nopeasti ja muissa Pohjoismaissa vielä huomattavan paljon nopeammin. Koko maassa 7 14-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin hiukan alle 1 lapsi 200:sta sai lääkehoitoa vuonna Muualla kuin Suomessa tehtyjen epidemiologisten tutkimusten perusteella ADHD:n prevalenssi tässä ikäryhmässä on yleensä 3 5 %. Näiden tutkimuksien perusteella arvioituna keskimäärin yksi kymmenestä ADHD-lapsesta saa Suomessa lääkehoitoa osana mahdollista muuta psykososiaalista kuntoutusta. Tyttöjen osuus 7 14-vuotiaista lääkkeillä hoidetuista ADHDlapsista on Suomessa 11 %. Ero voi johtua tyttöjen ja poikien hoidon eroista, mutta myös siitä, että tyttöjen ADHD-oireisto on vaikeampi tunnistaa. Lääkehoidon yleistyminen edellyttää, että erityisesti alaikäisten lääkehoidon kehitystä seurataan. Stimulanttien haittavaikutukset ja riskit on tärkeä huomioida riittävästi kliinisessä käytännössä. Olisi eduksi, jos Lääkelaitoksen ja Kelan stimulantteja koskevat tilastotiedot kerättäisiin samojen periaatteiden mukaisesti, mm. niin, että myyntiluvallisten ja erityisluvallisten aineiden vertailu olisi helposti tehtävissä. Yhtenäistä tilastotietoa tarkkaavuushäiriöiden diagnoosien määrästä on vaikea löytää. Suomeen voitaisiin luoda kansallinen laaturekisteri, joka aktiivisesti seuraisi ja tukisi lasten ja nuorten vaikeahoitoisen ADHD:n hoitokäytännön kehitystä. Ruotsissa tällainen rekisteri on olemassa: Nationellt kvalitetsregister för behandling av barn och ungdomar med svår AD/HD, (28). Huomattavat alueelliset erot viittaavat siihen, että hoitokäytännöt ja erikoislääkärikoulutuksen sisältö ovat erilaisia eri puolilla maata. ADHD:n kokonaishoidon kannalta olisi tärkeätä, että sekä lastenpsykiatreilla että lastenneurologeilla olisi riittävästi kokemusta ja tietoa häiriöstä sekä sen monipuolisista psykososiaalisista hoitomenetelmistä ja lääkehoidosta. Tulevaisuuden haasteina korostamme hyvien monipuolisten hoitokäytäntöjen ja -ketjujen edelleen kehittämistä sekä yhtenäisen koulutusjärjestelmän luomista neuropsykiatrian alalle. Tärkeätä olisi selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä lääkehoidon käyttöön onko lääkehoito yhteydessä lapsen oireiluun ja toimintakyvyn tasoon vai enemmän sattumanvaraisesti siihen, mistä perhe on lapselleen apua lähtenyt hakemaan? Selvitys vanhempien ja lasten tyytyväisyydestä saatuun hoitoon antaisi tärkeää lisäarvoa hoitojärjestelmien kehittämiselle jatkossa. Koska Suomessa hoitokäytännöt vaihtelevat paljon, ja koska eurooppalainen ADHD:n hoitosuositus suosittelee stimulantteja ensisijaisesti vaikean ADHD:n hoitoon, olisi tärkeää määritellä vaikean ADHD:n käsite. ADHD:ta käsittelevä Käypä hoito -suositus on tekeillä. Se on tämän selvityksen valossa erityisen tarpeellinen ja tervetullut laadun kehittämisen apuväline. Kirjallisuutta 1 Bradley C. The behaviour of children receiving Benzedrine. Am J Psychiatry 1937;94: Dalsgaard S, Thomsen PH. Evidence-based treatment of ADHD/DAMP in children and adolescents with central stimulants. Ugeskr Laeger 2001;163: National Institute for Clinical Excellence. Methylphenidate, atomoxetine and dexamphetamine for attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) in children and adolescents, Verkossa: 4 National Institute for Clinical Excellence. Methylphenidate (Ritalin, Equasym) For Attention Deficit / Hyperactivity Disorder (ADHD) In Childhood. London Taylor E, Döpfner M, Sergeant J ym. European clinical guidelines for hyperkinetic disorder first upgrade. Eur Child Adolesc Psych 2004;13:S1. 6 Voutilainen A, Sourander A, Lundström B. Lasten tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö neuropsykiatrisena ongelmana. Duod 2004;120: Airaksinen E, Airaksinen M, Nuorten aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriön lääkehoidon perusteet. Duod 2003;119: Banaschewski T, Coghill D, Santosh P ym. Long-acting medication for the hyperkinetic disorders. A systematic review and European treatment guideline. Eur Child Adolesc Psychiatry Julkaistu verkossa , 10 Kadesjö B (toim.). ADHD hos barn och vuxna. Socialstyrelsen 2002, s

6 11 Paakkari P, Koivunen A. Tilastotietoja vuosilta Helsinki: Lääkelaitos, 2006, 12 Tyrkkö K. Tilastotietoja metyylifenidaatin käyttöluvuista , erityisesti 7 14-vuotiailla Helsinki: Kansaneläkelaitos, Zito JM. Pharmacoepidemiology of methylphenidate and other medications for the treatment of ADHD. United States: Mental Health, Rowland AS, Umbach DM, Stallone L, Bohlig EM, Sandler DP. Prevalence of medication treatment for attention deficit hyperactivity disorder among elementary school children in Johnston County, North Carolina, Am J Public Health 2002;92: Olfson M, Marcus SC, Weissman MM, Jensen PS. National trends in the use of psychotropic medications by children. Journal Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2002;41: Martin A, VanHoof T, Stubbe D, Sherwin T, Scahill L. Multiple psychotropic pharmacotherapy in children and adolescents: A study of Connecticut Medicaid managed care. Psychiatr Serv 2003;54: Guevara J, Lozan, P,Wickizer T, Mell L, Gephart H. Psychotropic medication use in a population of children who have attention-deficit/hyperactivity disorder. Pediatrics 2002;109: Zito JM, Safer DJ, dosreis S ym. Psychotropic practice patterns for youth: A 10-year perspective. Arch Pediatr Adolesc Med 2003;157: Ellison AT, Pottick KJ, Zito J ym. Identification and treatment of Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A lifespan perspective. Kirjassa: U.S. Department of Health and Human Services. United States: Mental Health, 2002, ss Schirm E, Tobi H, Zito JM, de Jong-van den Berg LTW. Psychotropic Medication in Children: A Study From The Netherlands. Pediatrics 2001;108: Schmidt-Troschke SO, Ostermann, T, Melcher D, Schuster R, Erben CM, Matthiessen PF. The use of methylphenidate in children: Analysis of prescription usage based in routine data of the statutory health insurance bodies concerning drug prescriptions. Gesundheitswesen 2004;66: Lääkelaitos, Läkemedelsinformationen, Danmark, Lægemiddelstyrelsen, Norge, Folkehelseinstituttet, Islannin sosiaali- ja terveysministeriö, Nationellt kvalitetsregister för behandlingen av Barn och Ungdomar med Svår AD/HD (BUSA). Björn Lundström LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Hus, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Arja Voutilainen LKT, apulaisylilääkäri, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, hallinnon pätevyys Hus, Lasten ja nuorten sairaala Andre Sourander dosentti, apulaisylilääkäri Turun yliopisto ja Tyks, lastenpsykiatria Visiting professor, Department of child and adolescent psychiatry Columbia University, New York, USA Toistuuko stimulanttilääkkeiden historia? Kaikkien stimulanttilääkkeiden määräämiseen vaaditaan Suomessa huumausaineresepti. Tämä hankaloittaa tietyssä määrin niiden käyttöä ADHD:n hoidossa. On syytä palauttaa mieleen, miksi ja miten tähän on jouduttu. Keskushermostoa stimuloivaa amfetamiinia, dekstroamfetamiinia, fenmetraliinia ja metyylifenidaattia käytettiin Suomessa runsaasti vielä luvulla mm. masennus- ja laihdutuslääkkeinä sekä väsymyksen, keskittymiskyvyn puutteen ja narkolepsian hoitoon. Väärinkäyttöä alkoi esiintyä ensin Ruotsissa ja sittemmin Suomessa: stimulantteja ruiskutettiin suoneen tai niitä nuuskattiin. Näin käytettynä aineet aiheuttivat euforian lisäksi riippuvuutta ja hengenvaarallisia toksisia reaktioita, erityisesti kun sietokyky aineeseen kohosi ja huumevaikutuksen aikaansaamiseksi annoksia oli lisättävä. Lokakuussa 1968 lääkintöhallitus poisti lääkevalmisteet myynnistä, ja niiden toimittaminen apteekista edellytti sen jälkeen lääkintöhallituksen potilaskohtaisen luvan, jonka lääkäri joutui perustelemaan. Stimulanttien maailmanlaajuinen väärinkäyttöepidemia johti siihen, että ne otettiin Yhdistyneiden kansakuntien huumausainevalvontaan vuoden 1972 psykotrooppisten aineiden yleissopimuksessa, jossa ne luokiteltiin kansanterveydelle huomattavan vaarallisiksi ja hoidon kannalta vähän tai kohtalaisen merkityksellisiksi aineiksi. Valmistukseen, kauppaan ja jakeluun on sen jälkeen kohdistettu erityisiä kansainvälisiä valvontatoimia, ja niiden käyttö lääkinnässä edellyttää huumausainereseptin. Näillä toimenpiteillä stimulanttilääkevalmisteiden väärinkäyttö tyrehtyi. Mitä historia opettaa nyt, kun stimulantit ovat tulleet takaisin, nyt ADHD:n hoitoon? Amfetamiiniriippuvuuden syntyminen edellyttää annosten huomattavaa suurentamista, ja väärinkäyttö perustuu yleensä suuria lääkepitoisuuksia nopeasti verenkiertoon ja aivoihin tuottaviin käyttötapoihin. Tällaisia ovat tabletin liuottaminen ruiskeeksi ja tablettijauheen nuuskaus tai poltto. Suun kautta nautittuna ja erityisesti hitaasti lääkeainetta vapauttavia depotvalmisteita käytettäessä riippuvuutta ja väärinkäyttöä tuskin ilmenee. Muun muassa Yhdysvalloissa lääkkeitä on kuitenkin ajautunut laittomaan myyntiin: tabletteja on jauhettu käytettäväksi ruiskuhuumeena. Stimulanttien lääkinnällinen käyttö lisääntyy Suomessa nopeasti. Lääkkeitä käsitellään kodeissa, niitä on käytössä tai käyttämättömänä yhä useammassa paikassa ja säilytystavat vaihtelevat. Tämä lisää riskiä, että lääkevalmisteita joutuu myös asiattomaan käyttöön. Metyylifenidaatin tuoteseloste korostaa, että lääkettä määrää vain tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriön (ADHD:n) hoitoon perehtynyt lastentautien, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian tai lastenneurologian erikoislääkäri. On hyvä syy yhtyä Eila ja Mauno Airaksisen toteamukseen: Erityistä huolta on pidettävä siitä, etteivät stimulanttilääkkeet joudu asiattomiin käsiin (1). Näin varmistetaan, ettei stimulanttien historia pääse toistamaan itseään. Kirjallisuutta 1 Airaksinen E, Airaksinen M. Nuorten aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriön lääkehoidon perusteet. Duodecim 2003;119: Juhana E. Idänpään-Heikkilä professori, pääsihteeri CIOMS, c/o WHO 5189

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Yes. Psychosocial intervention Parent Training. Significant impairment exists

Yes. Psychosocial intervention Parent Training. Significant impairment exists Stimulantti vai atomoksetiini? Lastenpsykiatriyhdistyksen kevätkoulutuspäivät 20.-21.4.2009 21.4.2009 Leena Pihlakoski TYKS/lastenpsykiatria, neuropsykiatrian tr European Guidelines 2004: Psychosocial

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Elektiivisten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus sairaanhoitopiireittäin 2000 2013

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Tilastot tutkijan näkökulmasta 40 vuotta Tilastot tutkijan näkökulmasta Timo Klaukka Terveystutkimuksen päällikkö, Kela 19.11.2004 40 vuotta Tilastot ovat vaativa tietoaarteisto Tilastot ovat hyvä apuväline ja niistä voi jopa kiinnostua

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3)

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) Akselin otsikko 70000 66032 Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) 60000 50000 40000 41000 34207 30000 00 10000 0 30 12326 9 691 7332 7092 5520 4 2204 3 9373 527 4 330

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Kommunerna i sote Kunnat sotessa Kommunerna i sote Kunnat sotessa Göran Honga CEO, M.Sc., MBA 02.03.2016 HENKILÖSTÖ PERSONAL hlö/10.000 as pers/10.000 inv Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2013 2014 1990

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA

TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA ADHD aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö Mitä ADHD on? ADHD-lyhenne on peräisin termistä Attention Deficit Hyperactivity Disorder, joka tarkoittaa suomeksiaktiivisuuden

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 205. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 205. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 205 207 SISÄLLYS N:o Sivu 205 Valtioneuvoston asetus lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä oikeuspsykiatristen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus. Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus. Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus 9.6.2016 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien kansalaisten näkemyksiä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , % Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos 2014-15, % Koko maa keskimäärin +1,2 % pienimmät: suurimmat: Kökar -8,1 Geta 10,6 Merijärvi -6,3 Kustavi 6,2 Kyyjärvi -6,3 Jomala 5,1

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Esi- ja peruskouluopetus 2016 Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot