ADHD oireet ja diagnostiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADHD oireet ja diagnostiikka"

Transkriptio

1 1 ADHD oireet ja diagnostiikka 50 lennokasta vuotta. Salo, la Lastenpsykiatrian ylilääkäri, erityistason perheterapeutti Pekka Räisänen, Vaasan TK Nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro Salo P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

2 HISTORIAA (S. Sandberg et J. Barton (2002), kirjassa Hyperactivity and attention disorders of childhood, 2. painos, toim. 2 Seija Sandberg, ss Cambridge: Cambridge University Press) ADHD on lyhenteenä uusi, mutta ilmiönä vanha. Kanner: Textbook of Childpsychiatry (1957) ei sisältänyt viittauksia hyperaktiivisuuteen diagnostisena käsitteenä. Psykologien parissa laajalti käytetty Johnson and Medinnus: Child Psychology (1969) sisälsi vain kaksi (!) sivua 657 sivun teoksesta tarkkaavuuden kirjosta. Toisaalta saksal. Hoff: Lehrbuch der Psychiatrie (1956) käsitteli hyperkineettistä häiriötä

3 3 HISTORIAA II Kuitenkin jo James, W: The Principles of Psychology (1890) käsitteli tarkkaavuuden psykologiaa. Vaikka Hyperaktiivisuutta/tarkkaavuuden ongelmaa joskus pidetään amerikkalaisena ilmiönä, on eurooppalaisessa psykiatrian/psykologian kirjallisuudessa termiä käytetty pian 120 vuotta!

4 4 HISTORIAA III Sata vuotta sitten oireilun (tarkkaavuuden ylläpitämisen vaikeus, itsekontrollin/tahdon puute, rauhattomuus ja impulsiivisuus yhdistyneenä lieviin neurologisiin löydöksiin esim. motoriseen kömpelyyteen, ja synnynnäisiin anomalioihin) katsottiin johtuvan tahdon puutteesta ja häiriöstä moraalin kontrolloimisessa (moral dyscontrol). Vrt. nykykäsitykseen EF:n (executive functions) häiriöistä yhtenä ADHD pääoireena.

5 5 ADHD Jostain syystä ADHD:ta pidetään edelleen epäluotettavana diagnoosina, joka sekoittaisi ymmärrystämme lasten käytöshäiriöiden todellisista syistä. Tuhannet tieteelliset tutkimukset ja kliininen kokemus ovat kuitenkin kiistatta osoittaneet kyseisen häiriön olemassaolon.

6 6 MOTTO ADHD ON VAKAVA KANSANTERVEYDELLINEN ONGELMA! SEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN, HYVÄ HOITO JA KUNTOUTUS SÄÄSTÄVÄT PALJOLTA INHIMILLISELTÄ KÄRSIMYKSELTÄ!

7 PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN YLEISYYS LAPSILLA JA NUORILLA 7 M. Rutter & al : v. Brittiläisistä lapsista 12 %:lla (Isle of Wight) - 25 %:lla (Lontoo) psyykkisiä häiriöitä (lomakkeet + vanhempien ja lapsen haastattelu) K. Kumpulainen & al, K. Puura & al tutkineet suomessa 8-9 vuotiaita Muutkin tutkimukset (4-18 v.) Antaneet samansuuntaisia tuloksia: P = % Amerikkalaisessa seurantatutkimuksessa todettu, että 23 ikävuoteen mennessä noin 90 % lapsista tai nuorista oli sairastanut jonkin psyykkisen häiriön!

8 Psyykkisten häiriöiden yleisyys alaikäisillä 8 Useimmissa tutkimuksissa psyykkisten häiriöiden suhde: -pojat > tytöt -vanhemmat lapset > nuoremmat lapset -kaupunkilaislapset > maalaislapset -matala sosioekonominen luokka > korkea Paljon monioireisia ts. häiriöt kasaantuvat

9 9 Käypä hoito -suositus Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoito Duodecim 2007;123(24): ADHD lisää hoitamattomana psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä! - Keskeiset hoitomuodot: potilaaseen ja ympäristöön kohdistuvat tukitoimet + tarvittaessa lääkitys - Huomioi siirtymävaiheet kouluasteesta toiseen (ja työelämään)!

10 AKTIIVISUUDEN JA TARKKAAVUUDEN HÄIRIÖ 10 ADHD = attention deficit and hyperactivity disorder = aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADD = attention deficit disorder = tarkkaavaisuushäiriö MBD = minimal brain (disorder) dysfunction = ADHD + motoriset ong. + oppimisvaikeudet/hahmotushäiriöt (Suomessa ja Norjassa.) DAMP = deficits in attention, motor control and perception = tarkkaavaisuushäiriö, motorinen kömpelyys ja hahmotushäiriö (käytössä lähinnä vain Ruotsissa.)

11 11 ADHD:n esiintyvyys -Lievempää ADHD:n oireilua joissakin tutkimuksissa jopa 18%:lla. -Diagnostiset kriteerit täyttyvät eri tutkimuksissa 4-10 %:lla. -Suomessa v vuotiailla 4 % (tytöillä 2:lla, pojilla 6%:lla) -Pohjois-Suomessa v v. 8,5 %

12 12 ADHD:n diagnostiikka I Potilaan haastattelu ja tutkimus (käytös!) Vanhempien haastattelu (käytös kotona!) Tieto potilaan käyttäytymisestä muissa tilanteissa (päiväkoti, koulu, harrastus, työ): - lomakkeet (esim. DBRS, Conners, Viivi), puhelu Psykologin (aikuisilla neuropsykologin) tutkimus: onko oppimisvaikeuksia

13 13 ADHD:n diagnostiikka II Tarvittaessa puhe-, toiminta- ja fysioterapeutin arvio. EEG-, CT- tai MRI tutkimuksista ei hyötyä diagnoosin kannalta

14 ADHD:n oirekuva ja diagnostiset kriteerit 14 - (Jotkin oireet) Alkaa ennen 7 v. ikää, usein jo alle 5 v - (Joidenkin) Oireiden täytyy esiintyä ainakin kahdessa eri ympäristössä (koti, koulu/päiväkoti, pihapiiri, vastaanotto) vähintään 6 kk:n ajan -Kolme eri oireryhmää: 1) keskittymisvaikeudet, ainakin 6 oiretta 9:stä oltava 2) hyperaktiivisuus, aina vauhdissa, ainakin 3 oiretta 5:stä 3) impulsiivisuus, tekee ensin, ajattelee sitten, minimi 3 oiretta 4:stä [DSM-IV:ssä 2) + 3):sta ainakin 6 oiretta 9:stä]

15 ADHD ja sen kriteerit kahdessa eri tautiluokituskäsikirjassa I 15 WHO:n tautiluokitus ICD-10 luokittelee kaikki sairaudet, myös psykiatriset. Suomessa virallinen psykiatrinen diagnostiikka (koodimerkinnät) perustuu siihen. Kuitenkin APA:n (American Psychiatric Association) psykiatrinen tautiluokitus DSM- IV:n kriteerit ovat selkeämmät ja luotettavammat kuin vastaavat ICD-10:n psykiatrian osa-alueen kriteerit.

16 ADHD ja sen kriteerit kahdessa eri tautiluokituskäsikirjassa II 16 Tieteellisen psykiatrisen tutkimuksen diagnostiikka perustuukin DSM-IV:een. Vaikka DSM-IV ja ICD-10:n psykiatrian osuus ovat hyvin pitkälti identtiset, on tietyissä diagnooseissa (esim. ADHD:ssa) kuitenkin joitakin eroja. Näissä tapauksissa yleensä kriteerit otetaan DSM-IV:stä ja koodi ICD-10:stä.

17 F90 Hyperkineettiset häiriöt I (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) 17 Ominaista: i) varhainen alku, tavallisesti ennen 5 v ii) kestävyyden puute älyllistä osallistumista vaativissa toiminnoissa, iii) taipumus siirtyä toiminnasta toisen saamatta mitään valmiiksi sekä iv) järjestymätön, hajanainen ja liiallinen toiminnallisuus. Häiriöt kestävät tavallisesti läpi kouluvuosien ja jopa aikuisikään asti, mutta usein tapahtuu asteittaista paranemista aktiivisuudessa ja tarkkaavuudessa.

18 F90 Hyperkineettiset häiriöt II (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) 18 Diagnoosi voidaan asettaa aikuisellekin. Ylivilkkaat lapset ovat usein tapaturmaalttiita, piittaamattomia vaaratilanteissa ja toimivat hetken mielijohteista. Aiheuttavat usein kurinpito-ongelmia, mutta rikkovat sääntöjä pikemminkin ajattelemattomuuttaan kuin tahallaan. Suhde aikuisiin on usein estoton, koska siitä puuttuu normaali varovaisuus ja pidättyväisyys. Eivät ole suosittuja toisten lasten keskuudessa ja voivat joutua eristetyiksi.

19 F90 Hyperkineettiset häiriöt III (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) 19 A. Keskittymiskyvyttömyys (ainakin 6/9) (1) Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin epäonnistuu tai potilas tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muissa tehtävissä. (2) Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein. (3) Usein ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle puhutaan.

20 F90 Hyperkineettiset häiriöt IV (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) 20 A. Keskittymiskyvyttömyys (ainakin 6/9) (4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-, koti- tai työtehtävien valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta käytöksestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää ohjeita). (5) Kyky järjestää tehtäviä tai toimintoja on usein huonontunut. (6) Usein välttää tai kokee voimakkaan vastenmielisenä tehtävät, jotka vaativat psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä, kuten läksyt

21 F90 Hyperkineettiset häiriöt V (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) 21 A. Keskittymiskyvyttömyys (ainakin 6/9) (7) Kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä tietyissä tehtävissä ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita, kyniä, kirjoja, leluja tai työkaluja. (8) Häiriintyy usein helposti ulkopuolisista ärsykkeistä. (9) On usein muistamaton päivittäisissä toiminnoissa.

22 F90 Hyperkineettiset häiriöt VI (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) 22 B. Hyperaktiivisuus (ainakin 3/5) (1) Liikuttelee usein levottomasti käsiään tai jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan. (2) Lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteissa, missä edellytetään paikalla pysymistä. (3) Juoksentelee tai kiipeilee tilanteissa, missä se ei kuulu asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä pelkkänä levottomuuden tunteena).

23 F90 Hyperkineettiset häiriöt VII (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) 23 B. Hyperaktiivisuus (ainakin 3/5) (4) On usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin. (5) On motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä aktiivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai ulkoisista vaatimuksista.

24 F90 Hyperkineettiset häiriöt VIII (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) 24 C. Impulsiivisuus (ainakin 3/4) (1) Vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiina ja estää vastauksellaan toisten tekemiä kysymyksiä. (2) Ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa vuoroaan peleissä tai ryhmissä. (3) Keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva (esim. tunkeutuu toisten keskusteluihin ja peleihin). (4) Puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä.

25 F90 Hyperkineettiset häiriöt IX (Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) 25 Diagnostiset kriteerit (jatkoa): Kohtien (A-C) oireet aiheuttavat kliinisesti merkittävää ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemistä. Poissuljettava ahdistuneisuushäiriöt, mania, depressio sekä laaja-alaiset kehityshäiriöt.

26 DSM-IV JA ADHD I 26 DSM-IV (APA:n eli Amerikan psykiatriyhdistyksen luokituskäsikirja) jakaa ADHD:n kolmeen eri alaryhmään vallitsevien oireitten perusteella (DSM-IV:ssä lueteltu samat oireet kuin ICD-10:ssä, mutta DSM-IV tarkastelee hyperaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireita yhtenäisenä ryhmänä). DSM-IV Diagnostiset kriteerit, Suomen Psykiatriyhdistys r.y. ja American Psychiatric Association, Finnreklama Oy 1997

27 27 DSM-IV JA ADHD II 1) Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, pääasiallisesti tarkkaamattomuustyyppi (Predominantly Inattentive Type) -Tarkkaamattomuusryhmästä vähintään 6 oiretta (useat aikuispsykiatrit katsovat 4 oireen riittävän);yliaktiivisuus ja Impulsiivisuus ryhmästä alle 6 oiretta. Tästä alaryhmästä käytetään joskus ADDtermiä (etenkin jos ylivilkkautta ja impulsiivisuutta ei ole juuri lainkaan).

28 28 DSM-IV JA ADHD III 2) Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, pääas. yliaktiivinen/impulsiivinen tyyppi (Predominantly Hyperactive-Impulsive Type) - Tarkkaamattomuusryhmästä alle 6 oiretta; Yliaktiivisuus ja Impulsiivisuus ryhmästä vähintään 6 oiretta. Tämä ADHD:n alaryhmä on yleinen ennen kouluikää, prevalenssi pienenee iän myötä.

29 29 DSM-IV JA ADHD IV 3) Edellisten yhdistelmä eli Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuus häiriö, yhdistynyt tyyppi (ADHD, Combined Type) -molemmista ryhmistä vähintään 6 oireita

30 30 ADHD:n komorbiditeetti I -Usein mukana muita lasten- ja nuorisopsykiatrisia ongelmia, kuten uhmakkuushäiriötä = ODD, käytöshäiriötä = CD (P-Suomi tutkimus: CI 43 %) Lisäksi monella on muita neuropsykiatrisia oireita: tictoimintoja tai Touretten oireyhtymää TS (20-30 %), pakko-oireita (OCD) tai Aspergerin sdr:n (AS) piirteitä.

31 31 ADHD:n komorbiditeetti II Myös mielialahäiriöt (masennus: 22 %) ja ahdistuneisuushäiriöt (27 % vs %), oppimishäiriöt (Ruotsi: P=40 %), puheen ja kielen kehityksen häiriöt päihdehäiriöt (16 %) sekä unihäiriöt ovat yliedustettuja.

32 MUUT NEUROPSYKIATRISET OIREYHTYMÄT 32 1) Pakko-oireilu eli tvångs eli OCD (obsessive, compulsive disorder) P = %, (lievänä erittäin yleinen) 2) Touretten oireyhtymä, P = % 3) Aspergerin oireyhtymä, P = %

33 33 F42 PAKKO-OIREILU eli OCD Pakko-oireilussa voi olla pakkotoimintoja eli kompulsioita (esim. toistuva käsien pesu, pissalla käynti, esineiden järjestely, tiettyjen reittien noudattaminen) ja/tai pakkoajatuksia eli obsessioita (esim. pelko omien ajatusten vahingollisuudesta tai syntisyydestä, laskemisvimma eli aritmomania, pöpöjen pelko). OCD kuuluu myös ahdistuneisuushäiriöihin. Usein mukana masennusta.

34 34 Ticit / Touretten oireyhtymä (TS) F95 Nykimishäiriöt Ticit eli nykimisoireet jaetaan: 1a) Yksinkertaisiin motorisiin tictoimintoihin : esim. silmien räpyttely, nenän nyrpistely, olkapäiden kohauttelu 1b) Monimuotoisiin motorisiin tictoimintoihin : esim. hypähtelyt, kävellessä pysähtelyt, yläraajojen levittäminen sivuille, käsien räpyttely, nuuhkimiset

35 35 Ticit / Touretten oireyhtymä II 2) Vokaalisiin eli äänellisiin tic-toimintoihin: esim. kröhimiset, niiskuttamiset, vingahtelut, haukahtelut, huudahtelut, äänien, tavujen tai sanojen (joskus jopa kirosanojen) toistelut F95.1 Väliaikainen nykimishäiriö. Yksittäiset ticit ovat tavallisia koulunkäynnin aloittavilla, 5-9 -vuotiailla lapsilla. Kesto alle 12 kk. F95.2 Touretten syndrooma (TS) = monimuotoiset motoriset ticit + äänelliset ticit. Kesto yli 12 kk.

36 36 Aspergerin oireyhtymä eli AS Kuuluu Lapsuusiän laaja-alaisiin kehityshäiriöihin (Pervasive Developmental Disorder, PDD) kuten autismikin Kaksi pääoiretta: 1) Poikkeavuuksia molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ( sosiaalisesti värisokeita ) 2) Epätavallisen intensiivisiä harrastuksia tai rajoittuneita, kaavamaisia mielenkiinnon kohteita/toimintoja

37 37 Aspergerin oireyhtymä eli AS II Usein pikkuvanhoja, ruokien suhteen valikoivia, aistien suhteen yliherkkiä, mustavalkoisesti ajattelevia. Käsittävät asiat kirjaimellisesti. AS:ssa voi esiintyä psykoottisia episodeja. Suomessakin on sukuja, joissa esiintyy runsaasti skitsofreniaa ja Aspergerin oireyhtymää.

38 38 Aspergerin oireyhtymä III Voidaan jakaa kahteen alaryhmään (by Christopher Gillberg): 1) Lähellä varsinaisia autisteja: eivät paljon puhu, vajoavat usein omiin maailmoihinsa 2) ADHD:n tyyppisesti oireilevat (Huom: jako on epävirallinen)

39 39 ADHD:n erotusdiagnoosi -Oppimishäiriöt ilman ADHD:ta -Käytöshäiriöt Masennus Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli maanisdepressiivisyys! - PTSD - poissaolokohtauksina esiintyvä epilepsia

40 F30 Mania, F31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö 40 Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolar disorder (BPD) eli maanis-depressiivisyys. Masennus- ja normaalien mielialajaksojen lisäksi esiintyy hypomania- tai maniajaksoja Manian perusmieliala on usein ärtynyt eikä euforinen. Psykiatritkin voivat missata BPD:n! Lapsuus bipolaarihäiriötä tutkitaan paljon. Oireilu voi muistuttaa ADHD:ta, paljon päällekkäisyyttä! (70-90 %.lla ped. BPDpotilailla myös ADHD!)

41 41 ADHD:n oirekuva -Päiväkodissa ADHD-lapsilla usein vaikeuksia sopeutua ryhmätoimintoihin. Muksivat ja tönivät toisia, eivät ymmärrä kunnioittaa toisen lapsen intimiteettiä. Aikuisen kanssa kahden kesken voi sujua erittäin hyvin, kun saavat huomiota -elävät ikään kuin noin yhden minuutin aikakuplassa, eivät mieti, mitä menneisyydestä voisi oppia tai mitä ongelmia voi tulla, jos teen tai tai näin

42 ADHD:n oirekuva nuorilla ja aikuisilla I 42 Iän myötä hyperaktiivisuus häviää, jolloin korkeampien aivotoimintojen eli ns. executive functions toimintojen (EF) häiriöt korostuvat: -suunnittelu, päätöksen tekeminen, organisointikyky, epäasianmukaisten toimintojen inhibitio häiriintyy Saavat usein hankalan tyypin maineen

43 ADHD:n oirekuva nuorilla ja aikuisilla II 43 Hoitamattomana riski lisääntyy: - epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön - päihdehäiriöön - patologiseen pelaamiseen - seksuaalirikoksiin

44 44 ADHD (tarkkaamaton alamuoto) -Tällä potilasryhmällä ei siis ole ylivilkkautta -Usein haaveilevat tunneilla, mutta eivät häiriköi -> ongelma jää helposti huomaamatta -Tässä ryhmässä enemmän tyttöjä, murrosikäisiä ja aikuisia

45 45 AD/HD:n syyt Eniten näyttöä häiriön synnynnäisyydestä: -Geneettiset tekijät, mukana monia eri geenejä (usein suvussa muitakin samantyyppisesti oireilevia) -Keskushermoston kehityksen vauriot sikiöaikana (vrt. tupakointi lisää 2.1 ja alkoholi 2.5 krt ADHD riskiä, Downin sdr.) tai synnytyksen yhteydessä, keskosuus -Olettamus aivojen neurokemiallisesta häiriöstä vahvistunut

46 46 Laboratoriomarkkerit I Laboratorioissa tutkittu ADHD:ta: 1.a) Aivojen kuvantamisella (EEG, PET, SPECT, fmri ym.) 1.b) Neurofarmakologisesti 1.c) Neurofysiologisesti 2. Lääkityksen avulla: 2.a) Dopamiinin ja 2.b)Noradrenaliinin eli norepinefriinin takaisinoton estäjillä)

47 47 Laboratoriomarkkerit II PET- JA MRI- kuvissa poikkeavuuksia: SPECT:issä epänormaali dopamiinin välittyminen. Myös EEG:ssä usein poikkeavuuksia. Tutkimustuloksia vaikea vetää yhteen toisten tutkimusten kanssa (metodit vaihdelleet, potilasaineiston valinta erilainen ym.)

48 48 Laboratoriomarkkerit III 2.a) Dopamiini: Motoriikan moduloija (vrt. Parkinsonin tauti sekä liiallista motorista aktiviteettia aiheuttavat häiriöt) Se välittää aivoissa myös tärkeän stimuluksen aiheuttamaa signaalia, myös opettavaa signaalia aivokuorelle ja basaaliganglioihin -se säätelee myös tarkkaavuutta (attention) ja EF-toimintoja (executive functions)

49 49 Laboratoriomarkkerit IV Useat ADHD:n geeniehdokkaat vaikuttavatkin dopamiinin aineenvaihduntaan: -presynaptinen dopamiinin takaisinoton säätelijä DAT 1 -postsynaptinen DRD 4 -lisäksi ADR alfa2a ja ADR alfa2c, AR, COMT, DBH, C4B

50 50 Laboratoriomarkkerit V 2.b) Noradrenaliini: -vähemmän tutkittu kuin dopamiini -aiheuttaa muutoksen uneliaasta tilasta valppauteen (drowsy to alert)

51 Diagnostinen validiteetti (psykiatriassa) 51 Diagnostic Criteria for Use in Psychiatric Resarch, Feighner et al. Arch Gen Psychiatry 1972; 26:57: 1) Häiriön kliininen kuvaus eli fenomenologia 2) Häiriön luonnollinen kulku seurantatutkimusissa 3) Perinnöllisyyden määrittäminen sukututkimusten avulla

52 Diagnostinen validiteetti (psykiatriassa) II 52 4) Häiriön erottaminen toisista häiriöistä eli spesifisyys 5) Objektiiviset ja luotettavat laboratoriomarkkerit ADHD TÄYTTÄÄ KAIKKI EDELLÄ LUETELLUT KRITEERIT!

53 53 ADHD:n validitetti ADHD on siis validi diagnoosi. ADHD voidaan toistaiseksi luokitella pikemminkin oireyhtymäksi kuin häiriöksi. Endofenotyyppien (eli jako alaryhmiin oireiden, aivomuutosten ja perimän perusteella) määrittely ja kuvaileminen muuttanevat tilannetta tulevaisuudessa. Prenataalivaiheen ja ympäristön vaikutusten arvioiminen myös tulevaisuuden haaste.

54 54 Syyt (jatkoa) Psykososiaaliset tekijät, kuten vanhempien avioero, varhaisen vuorovaikutuksen häiriö, emotionaalinen laiminlyönti ym. pahentavat usein ADHD:n oireita (muokkaamalla kehittyvää keskushermostoa), harvemmin ovat ainoana syynä

55 ADHD:n vaikutus potilaaseen ja vanhempiin 55 Potilaat Huono koulumenestys Sosiaalisten taitojen puute Alhainen ammatillinen status Lisääntynyt väärinkäytön riski Lisääntynyt onnettomuusriski Perhe Lisääntynyt stressitaso Lisääntynyt masennus Lisääntynyt avioeron riski Työnkuvan muutokset Alentunut elintaso

56 56 ADHD:n vaikutus kehitykseen Käyttäytymisen häiriö Oppimisvaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet Itsetunto-ongelmat Onnettomuudet Tupakointi Yhteiskunnallinen epäonnistuminen Itsetunto-ongelmat Ihmissuhdeongelmat Onnettomuudet Aineiden väärinkäyttö Esikoulu Nuori Aikuinen Alakoulu Opiskelija Käyttäytymisen häiriö Oppimisvaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet Itsetunto-ongelmat Koulutuksen keskeytyminen Yhteiskunnalliset ongelmat Itsetunto-ongelmat Aineiden väärinkäyttö Onnettomuudet

57 57 Miksi pitää hoitaa? ADHD:n seuraukset vakavia: -huono koulumenestys, huono itsetunto, sosiaaliset ja emotionaaliset ongelmat -ADHD taakkana perheille ja kouluille; Onko yhdellä oppilaalla oikeus terrorisoida koko luokkaa? -lisää myöhemmällä iällä riskiä työttömyyteen, rikollisuuteen, päihteiden väärinkäyttöön (etenkin jos mukana on ODD tai CD)

58 58 ADHD:n hoito I Lievissä tapauksissa riittää: A. Informaation jakaminen diagnoosista kotiin ja päiväkotiin/kouluun. B. Muut mahdolliset tukitoimenpiteet: 1) Kasvatuksen tukeminen (vanhempien ryhmät, ART-terapia, Muksuoppi ym. käyttäytymisterapeuttiset lähestymistavat, silmiin katsominen!). 2) HOJKS.

59 59 ADHD:n hoito I (jatkoa) 3) Pienryhmäsijoitus (+ avustaja). 4) (Positiivisen) palautteen antaminen esim. palkkiojärjestelmällä -> lapsen oman vastuuntunnon kehittäminen. 5) Vahvuuksien kartoittaminen -> itsetunnon vahvistuminen.

60 60 ADHD:n hoito II C. Terapiat (leikki-, musiikki-, ratsastus-, toiminta- ja ryhmäterapia) eivät tutkimusten mukaan kovinkaan paljoa vähennä oireilua, mutta voivat muutoin olla lapsen psyykelle hyödyksi. Jos mukana aistiyliherkkyyttä tai muuta aistitiedon käsittelyn häiriötä (Aspergerin sdr:n piirteitä), toimintaterapia (etenkin SIpainotteinen) saattaa hyödyttää.

61 61 ADHD:n hoito III Keskivaikeassa/vaikeassa muodossa: D.1. Piristelääkkeet eli psykostimulantit, esim. metyylifenidaatti: Ritalin, Medikinet, Equasym ja Concerta (0,5-1,2 mg/kg/vrk, max 2,0 mg/kg/vrk) ja dekstroamfetamiini (0,3-1 mg/kg/vrk), ovat ylivoimaisia teholtaan. Lisäävät aivoissa dopamiinin määrää. Ovat turvallisia käyttää. Yleisimmät sivuvaikutukset ovat nukahtamisvaikeudet ja näläntunteen katoaminen. Menevät yleensä ohi muutamassa viikossa.

62 62 ADHD:n hoito III (jatkoa) Uusimpien tutkimusten mukaan piristelääkehoito vähentää riskiä päihdehäiriön syntyyn Noin 80 % hyötyy metyylifenidaatista tai amfetamiinista. Jos ensimmäinen ei auta, kannattaa kokeilla toista piristelääkettä. Täten yli 90 % saa avun. USA:ssa yli 2 miljoonaa lasta syö psykostimulantteja, pojista noin 10 %!!!

63 63 ADHD:n hoito III (jatkoa) D.2. Atomoksetiini (Strattera) on aivan uusi ADHD-lääke. Ei kuulu psykostimulantteihin. On kemiallisesti sukua noradrenaliinin aineenvaihduntaan vaikuttavalle Edronaxmasennuslääkkeelle. D.3. Masennuslääkkeet, jotka vaikuttavat serotoniinin lisäksi noradrenaliinin pitoisuuksiin aivoissa, esim. Efexor, Ixel, Cymbalta, voivat joskus helpottaa oireilua tai tehostaa psykostimulanttien vaikutusta.

64 64 ADHD:n hoito III (jatkoa) D.4. Muut lääkkeet: tupakasta vieroittautumislääkkeet, bupropioni Zyban (eli Wellbutrin), psykoosilääkkeet; etenkin jos mukana vaikeata käytöshäiriötä esim. Risperdal (0,5-2,0 mg/vrk), Zyprexa (varo painonnousua!), Seroquel, Abilify, eräät verenpainelääkkeet (klonidiini), Melatoniini 3-12 mg unihäiriöissä

65 65 ADHD:n hoito III (jatkoa) D.5. Hivenaineet ja kalaöljyt. Vaikka USA:ssa yllättävän monella ADHD-lapsella ovat rauta-, kupari- ja sinkkiarvot alle viitearvojen, on hivenaineiden, vitamiinien ja kalaöljyjen nauttimisesta vain erittäin niukkaa näyttöä tai sitä ei ole lainkaan. Paras näyttö kalaöljyistä. Teho kuitenkin paljon heikompi kuin psykostimulanteilla.

66 66 ADHD:n hoito IV D.6. Muut hoidot: EEG-biopalautehoidosta ei luotettavaa näyttöä. Tietokoneistettu työmuistiharjoittelu saataa parantaa toiminnanohjauksen taitoja (= EF-taitoja).

67 67 ADHD:n hoito V Painoa ja pituutta syytä seurata. Etenkin jos huono syömään, kesällä 1 kk lääkitystauko. RR ja pulssi ennen ja jälkeen lääkityksen aloituksen tai annosnoston (erittäin harvoin ongelma, joillakin herkillä palpitaatiota). Keskimäärin lääkehoidon kesto 4,4 vuotta, voi kestää vuosikymmeniä.

68 68 ADHD:n hoito VI Ajoissa aloitettu hoito ja kuntoutus lääkityksen kera voi parhaimmillaan jopa dramaattisesti muuttaa potilaan elämänkaarta!

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT

KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT Petra Waris PsT, Neuropsykologian erikoispsykologi (VET), psykoterapeuttikoulutuksessa (HY) LUDUS OY tutkimus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9. Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.2012 Neuropsykiatria Mielen ja aivojen erottamattomuus Kognitiota,

Lisätiedot

ADHD:n neurologiset muutokset

ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA

TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA ADHD aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö Mitä ADHD on? ADHD-lyhenne on peräisin termistä Attention Deficit Hyperactivity Disorder, joka tarkoittaa suomeksiaktiivisuuden

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO

MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO Suomen nuorisopsyakitrinen yhdistys RY 7.11.2014 Elina Sihvola, LKT, psykiatrian erikoislääkäri, HUS ERITYISTUTKIMUSTEN POLIKLINIKAT, NEUROPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät 10.11.2016 Leena Jaakkola Teoriat täydentämässä toisiaan Luennon sisältö Näkökulmia Diagnoosiin Etiologiaan Hoitomuotoihin DIAGNOOSI

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT. AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Luennon sisältö Persoonallisuushäiriöistä.

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

2013-2015 Esitevihko

2013-2015 Esitevihko 2013-2015 Esitevihko Kädessäsi oleva esitevihkonen on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015 Hankkeen

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Päivitetty kohdennetusti

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, SOTLK KLP-johto Tuusula 19.1.2017 Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Esitys perustuu:

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Miltä aikuisten ongelmat näyttävät nuoren näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat heidän hyvinvointiin Bio-psykososiaalinen viitekehys - Geenit

Lisätiedot

Että minut ois huomioitu tyttönä, jolla on ongelmia, eikä tyttönä, joka on ongelma. Erja Sandberg KT, EO Helsingin yliopisto Erityispedagogiikka

Että minut ois huomioitu tyttönä, jolla on ongelmia, eikä tyttönä, joka on ongelma. Erja Sandberg KT, EO Helsingin yliopisto Erityispedagogiikka Että minut ois huomioitu tyttönä, jolla on ongelmia, eikä tyttönä, joka on ongelma Erja Sandberg KT, EO Helsingin yliopisto Erityispedagogiikka Tutkimuksesta Erja Sandberg, KT, EO ADHD perheessä Opetus,-

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus

Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Elina Vuorinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Neuropsykologikeskus NeuTera,

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

ADHD-LASTEN SAAMA KUNTOUTUS JA VANHEMPIEN MIELIPITEET KUNTOUTUKSEN TUOMASTA AVUSTA

ADHD-LASTEN SAAMA KUNTOUTUS JA VANHEMPIEN MIELIPITEET KUNTOUTUKSEN TUOMASTA AVUSTA Eveliina Lahti ADHD-LASTEN SAAMA KUNTOUTUS JA VANHEMPIEN MIELIPITEET KUNTOUTUKSEN TUOMASTA AVUSTA Opinnäytetyö Fysioterapian ko Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 28.3.2012 Tekijä(t)

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Diagnoosina ADHD - sairaanhoitajien kokemuksia hoitamisesta nuorisopsykiatrisella

Diagnoosina ADHD - sairaanhoitajien kokemuksia hoitamisesta nuorisopsykiatrisella Diagnoosina ADHD - sairaanhoitajien kokemuksia hoitamisesta nuorisopsykiatrisella osastolla Enckell, Jenni 2009 Hyvinkää 2 Laurea ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Terveyden

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot