Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet"

Transkriptio

1 Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet Professori Mikael Knip Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, HYKS

2 ALLE 15-VUOTIAITTEN SUOMALAISTEN LASTEN TYYPIN 1 DIABETEKSEN ILMAANTUVUUS Ilmaantuvuus/100,

3 TYÖHYPOTEESI TYYPIN 1 DIABETEKSESTA tyypin 1 diabetes on oman puolustusjärjestelmän epätarkoituksenmukaisen toiminnan seurausta, joka johtaa haiman saarekkeiden insuliinia tuottavien solujen lähes täydelliseen tuhoon ja pysyvään insuliininpuutokseen jolle altistavat sekä ns. kudosantigeeneja koodavat HLAgeenit että joukko HLA-alueen ulkopuolisia geenejä jonka laukaisijana toimi yksi tai useampi ulkoinen tekijä jota vie eteenpäin yksi tai useampi ulkoinen tekijä jonka tautiprosessin etenemiseen vaikuttaa joukko muita ympäristötekijöitä jossa tautialttiuteen vaikuttavat geenit ja ulkoiset tekijät ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa tautiprosessin eri vaiheissa

4 TYYPIN 1 DIABETEKSEN KEHITTYMINEN Insuliininerityskyky, % Modifioivat tekijät 100 Kliininen diabetes II. Laukaisija IV. III. I. 2 kk - >20 vuotta Ikä Eteenpäin vievä antigeeni Beetasoluautoimmuniteetti Perinnöllinen alttius

5 TYYPIN 1 DIABETEKSEN EHKÄISY Avoimet kysymykset: - Milloin ryhtyä toimenpiteisiin? - Mikä on oikea kohderyhmä? - Mitä hoitovaihtoehtoja on olemassa?

6

7 Insulininerityskyky, % PRIMÄÄRIEHKÄISY TYYPIN 1 DIABETEKSEN EHKÄISY II. Laukaisija SEKUNDAARIEHKÄISY Modifioivat tekijät Kliininen diabetes TERTIÄÄRI- EHKÄISY 0 IV. III. I. Eteenpäin vievä antigeeni Beetasoluautoimmuniteetti Perinnöllinen alttius Ikä

8 TYYPIN 1 DIABETEKSEN EHKÄISYYN TÄHTÄÄ- VIEN KLIINISTEN TUTKIMUSTEN EHDOT I Tutkittavalla hoitotoimenpiteellä tulee olla tieteelliset perusteet Autoimmuunidiabeteksen kokeelliset tutkimukset puhuvat sen puolesta että käytettävä hoitokeino on tehokas

9 TYYPIN 1 DIABETEKSEN EHKÄISYYN TÄHTÄÄ- VIEN KLIINISTEN TUTKIMUSTEN EHDOT II Käytettävissä olevat toksikologiset tiedot viittaavat siihen, että hoitotoimenpide on turvallinen Kliininen tutkimus tulee suunnitella ja toteuttaa niin että se tuottaa tieteellisesti luotettavaa tietoa riippumatta siitä, onko hoidolla toivottua tehoa vai ei

10 DIABETEKSEEN LIITTYVIEN AUTOVASTA-AINEIDEN KUMULATIIVINEN ILMAANTUVUUS KAHDEN ENSIM- MÄISEN IKÄVUODEN AIKANA Autovasta-aineiden prevalenssi (%) Ikä (kk) DIPP ICA IAA GADA IA-2A Kimpimäki ym. J Clin Endocrinol Metab 2002;87:

11 PRIMÄÄRIEHKÄISYN VAIHTOEHDOT enterovirusinfektioiden estäminen - antidiabetogeeninen enterovirusrokote? - pikkulapsen kotihoito tai perhepäivähoito? varhaislapsuuden ruokinta - vieroitus erikoiskorvikkeelle, jos rintamaito ei riitä täysimetykseen puolen vuoden ikään saakka? - iso annos D-vitamiinia?

12 PRIMÄÄRIEHKÄISY MENOSSA OLEVAT TUTKIMUKSET TRIGR (Trial to Reduce IDDM in the Genetically at Risk) - vieroitus pitkälle hydrolysoidulle korvikkeelle lapsilla, joilla on tyypin 1 diabetesta sairastava perheenjäsen ja HLAgeenien määräämä tautialttius NIP esitutkimus, jossa korvikkeeseen on lisätty omega-3- rasvahappoa (dokosahekseenihappo, DHA). Rekrytointi päättynyt FINDIA esitutkimus, missä selvitetään voidaanko vähentää beetasoluautoimmuniteetin ilmaantumista vieroittamalla HLA-tautialttiuden omaavat lapset insuliinivapaalle korvikkeelle (tulokset valmistumassa)

13 TRIGR-ESITUTKIMUKSEN KYSYMYS ONKO MAHDOLLISTA VÄHENTÄÄ DIABETEKSEEN LIIT- TYVIEN AUTOVASTA-AINEIDEN ILMAANTUMISTA POIS- TAMALLA LEHMÄNMAITOPROTEIINIT RISKILASTEN RUOKAVALIOSTA 6-8 ENSIMMÄISEN ELINKAUUDEN AJAN? TRIGR esitutkimus

14 VÄHINTÄÄN YHDEN AUTOVASTA-AINEEN ILMAANTUMINEN Knip ym. New Engl J Med 2010; 363:

15 VÄHINTÄÄN KAHDEN AUTOVASTA-AINEEN ILMAANTUMINEN Knip ym. New Engl J Med 2010; 363:

16 VIEROITUS PITKÄLLE HYDROLYSODULLE KORVIKKEELLE: AUTOVASTA-AINEIDEN HASARDISUHTEET Knip ym. New Engl J Med 2010; 363:

17 TYYPIN 1 DIABETES Yhteensä 16 tapaus - 9/116 (7.8%) verrokkiryhmässä - 7/114 (6.1%) hydrolysaattiryhmässä Protokollan mukaan: 4/111 (3.6%) Poisjääneet: 3/22 (13.6%) TRIGR esitutkimus

18 JOHTOPÄÄ ÄÄTÖKSET Vieroitus pitkälle hydrolysoidulle korvikkeelle vähentää diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantumisen noin 50 prosentilla 10 ikävuoteen mennessä Varhainen ravintointerventio näyttää ehkäisevän diabetekseen johtavan tautiprosessin käynnistymistä noin puolella tapauksista Tulokset viittaavat siihen että tyypin 1 diabeteksen ehkäisy on mahdollisuuksien rajoissa TRIGR esitutkimus

19 PÄÄTELMÄ VIEROITUSTA PITKÄLLE HYDROLYSOIDULLE KOR- VIKKEELLE VOIDAAN SUOSITELLA IMEVÄISIKÄISELLE LAPSELLE PERHEESSÄ, JOSSA ON TYYPIN 1 DIABE- TESTA SAIRASTAVA PERHEENJÄSEN JA VIEROITUS TAPAHTUU ENNEN PUOLEN VUODEN IKÄÄ TRIGR esitutkimus

20 VARSINAISEN TRIGR -TUTKIMUKSEN KYSYMYS ONKO MAHDOLLISTA VÄHENTÄÄ (i) DIABETEKSEEN-LIITTYVIEN AUTOVASTA-AINEIDEN JA/TAI KLIINISEN DIABETEKSEEN ILMAANTUMISTA 6 IKÄVUOTEEN MENNESSÄ (ii) KLIINISEN DIABETEKSEN ILMAANTUMISTA 10 IKÄ- TEEN MENNESSÄ VIEROITTAMALLA RISKILAPSET PITKÄLLE HYDROLY- SOIDULLE KORVIKKEELLE 6-8 ENSIMMÄISEN ELIN- KUKAUDEN AIKANA

21 TRIGR TUTKIMUKSEN NYKYVAIHE 77 TUTKIMUSKESKUSTA 15 MAASSA REKRYTOINTI ALKOI TOUUKOKUUSSA 2002 JA PÄÄTTYI HELMIKUUSSA LASTA SATUNNAISTETTIIN, VANHIN LAPSI TÄYTTÄÄ 9 VUOTTA TOUKOKUSSA JA NUORIN 4 VUOTTA HELMIKUUSSA TÄNÄ VUONNA

22 TRIGR TUTKIMUKSEN ETENEMINEN Åkerblom ym. Diabetologia 2011; 54: painossa

23 SEKUNDAARIEHKÄISY I PÄÄTTYNEET TUTKIMUKSET TUTKIMUS HOITOMENETELMÄ LOPPUTULOS DPT-1, parenteraalinen haara insuliini - DPT-1, oraalinen haara insuliini - (+/-) ENDIT nikotiiniamidi - DIPP hoitotutkimus insuliini nenäsuihkeena - MENOSSA OLEVAT TUTKIMUKSET TUTKIMUS HOITOMENTELMÄ NYKYTILANNE TRIALNET insuliini suun kautta Rekrytointi jatkuu Australialainen esitutkimus insuliini nenäsuihkeena Rekrytointi jatkuu

24 DIPP-TUTKIMUKSEN HOITOTUTKIMUS INTRANASALISELLA INSULIINILLA Yhteensä 49 sairastunutta Yhteensä 47 sairastunutta Näntö-Salonen ym. Lancet 2008; 372:

25 DIABETESVAPAA ELOON- JÄÄMINEN DIPP-TUTKIMUK- SEN INDEKSITAPAUSTEN JOUKOSSA (A)9 JA SISARUS- TEN JOUKOSSA (B) Näntö-Salonen ym. Lancet 2008; 372:

26 SEKUNDAARIPREVENTIO II SUUNNITTEILA OLEVAT TUTKIMUKSET TUTKIMUS HOITOMENETELMÄ VAIHE Monoklonaalinen anti-cd3 anti-cd3 suunnitteilla Kiihdyttäjähypoteesin metformiini suunnitteilla testaus GAD-rokote Diamyd-GAD suunnitteilla

27 PÄÄTTYNEET TUTKIMUKSET TUTKIMUS Syklosporiini Anti-CD3 monoklonaalinen vasta-aine GAD-rokote DiaPep277 TERTIÄÄRIEHKÄISY I LOPPUTULOS Oman insuliinituotannon parempi säilyminen hoidon aikana Oman insuliinituotannon parempi säilyminen 36 kuukauden ajan Oman insuliinituotannon parempi säilyminen 30 kuukauden ajan Oman insuliinituotannon parempi säilyminen 12 kuukauden ajan aikuisilla, ei tehoa lapsipotilailla Anti-CD20 monoklo- Oman insuliinituotannon parempi säilyminen 12 kuukauden naalinen vasta-aine ajan (Rituximab)

28 TERTIÄÄRIEHKÄISY II MENOSSA OLEVAT TUTKIMUKSET TUTKIMUS PÄÄTEMUUTTUJA VAIHE CTLA-4 Ig Oman insuliinituotannon säilyminen Rekrytointi päättynyt (Abatacept) IL1-reseptorianta- Oman insuliinituotannon säilyminen Rekrytointi jatkuu gonisti (Kineret ) Antitymosyyttiglobuliini (ATG) Oman insuliinituotannon jatkuminen

29 Milloin ryhtyä ehkäisyyn? Primääriehkäisy: Imeväisiässä Sekundaariehkäisy: Niin nopeasti kuin mahdollista ensimmäisten beetasoluautoimmuniteetin markkereiden ilmaannuttua Tertiääriehkäisy: Niin pian kuin mahdollista kliinisen diabeteksen diagnoosin jälkeen

30 Mikä on oikea kohderyhmä? Primääriehkäisy: Imeväisikäiset lapset, joilla on HLAgeenien välittämä tautialttius Sekundaariehkäisy: Yksilöt, joilla on vähintään kaksi diabetekseen liittyvää autovasta-ainetta kahdessa perättäisessä näytteessä Tertiääriehkäisy: Ensisijaisesti murrosiän ohittaneet potilaat, joilla on vasta todettu tyypin 1 diabetes

31 Mitä hoitovaihtoehtoja on olemassa? Primääriehkäisy: Turvalliset hoidot, jotka vaikuttavat edullisesti oman puolustusjärjestelmän säätelyyn Sekundaariehkäisy: Eri hoitokeinojen yhdistelmät, joissa kullakin keinolla on oma vaikutusmekanisminsa Tertiääriehkäisy: Eri hoitokeinojen yhdistelmät, joissa kullakin keinolla on oma vaikutusmekanisminsa

32 Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet? Primääriehkäisy: TOIVOA ON Sekundaariehkäisy: ONKO TOIVOA? Tertiääriehkäisy: LIIAN MYÖHÄÄN?

33 KATSOMMEKO OIKEAAN SUUNTAAN?

34 LAPSUUSIÄN DIABETEKSEN KANSALLINEN VERKOSTO AUTOIMMUNITEETTI GENETIIKKA - Olli Simell - Jorma Ilonen - Outi Vaarala - Robert Hermann - Hans K. Åkerblom - Riitta Veijola - Sanna Hoppu - Marika Kukko - Petri Kulmala - Matti Ronkainen - Heli Siljander - Tuula Simell - Taina Härkönen ULKOISET TEKIJÄT EPIDEMIOLOGIA - Antti Reunanen - Anita Kondrashova - Heikki Hyöty - DiMe - Maria Lönnrot - TRIGR (MIP) - Karita Sadeharju - DIPP - Hanna Viskari - Suvi Virtanen TUTKIMUSRYHMÄT

35 TUTKIMUKSEN RAHOITTAJAT - National Institute of Child Health and Human Development( NICHD) and National Institute of Diabetes, Digestive and Kidney Diseases (NIDDK), NIH - Juvenile Diabetes Research Foundation (JDRF) - EU Biomed 2 (BMH4-CT ) - EU 7th Framework (DIABIMMUNE ) - Juvenile Diabetes Research Foundation (JDRF) - Terveyden tutkimuksen toimikunta, Suomen Akatemia - EVO-tutkimusmääräraha HYKS, TAYS, TYKS ja OYS - Novo Nordisk Fonden - Sigrid Jusélius säätiö - Finska Läkaresällskapet

MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA?

MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA? MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA? Mikael Knip Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS KUKA SAIRASTUU DIABETEKSEEN, KUKA EI? GENEETTINEN OHJELMOINTI

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa Jorma Toppari Turun yliopisto ja Tyks Biolääketieteen laitos, fysiologia Lasten ja nuorten klinikka Riitta Veijola Oulun yliopisto ja Oys Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Mikael Knip

Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Mikael Knip Lasten ja nuorten diabetes Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Mikael Knip Tyypin 1 diabetes luokitellaan autoimmuunisairaudeksi, koska se on seurausta haiman

Lisätiedot

DIPP-tutkimus 1997-2015

DIPP-tutkimus 1997-2015 DIPP-tutkimus 1997-2015 DIPP-TUTKIMUS www.dipp.fi DIPP -TUTKIMUSHOITAJAT Sinikka Jäminki 03 3116 9013 Merja Koskinen 03 3116 9437 Jarita Kytölä 03 3116 7620 Suvi Laurinen 03 3116 5827 Tiina Niininen 03

Lisätiedot

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Tutkimusprofessori Suvi Virtanen 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 1 Välttämättömät aminohapot Aikuiset

Lisätiedot

OSALLISTUJAN OPAS. Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS

OSALLISTUJAN OPAS. Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS OSALLISTUJAN OPAS Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS Mikä on TrialNet? Tutkijamme toimivat osana laajempaa kansainvälistä diabetestutkijoiden verkostoa, jonka nimi on TrialNet.

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Vauvan ruokinta saattaa vaikuttaa diabetesriskiin

Vauvan ruokinta saattaa vaikuttaa diabetesriskiin Professori Mikael Knip Tampereen DIPP/TEDDY-tutkimusten vastuututkija TRIGR-tutkimuksen päätutkija Vauvan ruokinta saattaa vaikuttaa diabetesriskiin TRIGR(Trial to Reduce IDDM in the Genetically at Risk)

Lisätiedot

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia Katsaus tieteessä Liisa Uusitalo FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja osallisuus -osasto liisa.uusitalo@thl.fi Sari Niinistö ETM, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

ENTEROVIRUKSET JA TYYPIN 1 DIABETES. Power Point esitys DIPPtutkimusryhmälle

ENTEROVIRUKSET JA TYYPIN 1 DIABETES. Power Point esitys DIPPtutkimusryhmälle ENTEROVIRUKSET JA TYYPIN 1 DIABETES Power Point esitys DIPPtutkimusryhmälle Sallamari Henttinen Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

2/2007. Tyypin 1 diabeteksen ehkäisy Lapsen diabeteksen insuliinihoito Tyypin 2 diabetes lapsilla Vanhemmuuden tyylit lapsen omahoidon tukemisessa

2/2007. Tyypin 1 diabeteksen ehkäisy Lapsen diabeteksen insuliinihoito Tyypin 2 diabetes lapsilla Vanhemmuuden tyylit lapsen omahoidon tukemisessa 2/2007 VOL. 36 HUHTIKUU SUOMEN DIABETESLIITTO Tyypin 1 diabeteksen ehkäisy Lapsen diabeteksen insuliinihoito Tyypin 2 diabetes lapsilla Vanhemmuuden tyylit lapsen omahoidon tukemisessa Kuva: Timo Saaristo

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 2 2016 huhtikuu 45. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 2 2016 huhtikuu 45. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Tyypin 1 diabeteksen ehkäisy nyt HUS:n Painonhallintatalo.fi Diabetesteknologian kongressi ATTD 2016 2 2016 huhtikuu 45. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi Kuva: Rodeo Diabetes

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ Dos., OTT, MA, Salla LötjL tjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta perusteet 1 Pääasialliset oikeuslähteet Kansalliset L lääl ääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

1 2012 helmikuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Rodeo. diabetes.fi

1 2012 helmikuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Rodeo. diabetes.fi 1 2012 helmikuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi Kuva: Rodeo Tämä tapa teki diabeteksesta oppimisen hauskaksi. Millaisia aiheita keskustelukartoissa käsitellään? Outi

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Mitä jokaisen keuhkolääkärin tulee tietää Suomalaisesta IPFrekisteristä? Marjukka Myllärniemi, keuhkolääkäri, Dosentti, Akatemiatutkija

Mitä jokaisen keuhkolääkärin tulee tietää Suomalaisesta IPFrekisteristä? Marjukka Myllärniemi, keuhkolääkäri, Dosentti, Akatemiatutkija Mitä jokaisen keuhkolääkärin tulee tietää Suomalaisesta IPFrekisteristä? Marjukka Myllärniemi, keuhkolääkäri, Dosentti, Akatemiatutkija Marjukka Myllärniemi Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Pfizer, Mundipharma,

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA)

Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) N:o 841 2787 Liitteet Liite 1 Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) ENNAKKOILMOITUS KLIINISESTÄ LÄÄKETUTKIMUKSESTA 1. Viranomainen täyttää Saapunut Diaari-/rekisterinumero

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

The 5th Finnish Microbial Pathogenesis Day / Registration

The 5th Finnish Microbial Pathogenesis Day / Registration The 5th Finnish Microbial Pathogenesis Day / Registration Akrenius, Nina Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti PL 21 00014 HY Amdahl, Hanne Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes. 0 4-vuotiaat 5 9-vuotiaat 10 14-vuotiaat arvioitu trendi (3.5% / vuosi) Ilmaantuvuus /100 000 /vuosi

Tyypin 1 diabetes. 0 4-vuotiaat 5 9-vuotiaat 10 14-vuotiaat arvioitu trendi (3.5% / vuosi) Ilmaantuvuus /100 000 /vuosi Tyypin diabetes Ilmaantuvuus / /vuosi 7 6 4 4-vuotiaat 9-vuotiaat 4-vuotiaat arvioitu trendi (.% / vuosi) 97 9 99 diagnoosivuosi Kuva: Marja Hyryläinen Yleisimmin alle vuoden iässä puhkeava tyypin diabetes

Lisätiedot

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää?

Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää? Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää? Etiikan päivä 2014 Juhani Eskola 19.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen teemat Otsikon kysymys on ymmärrettävä Rokotekehitys

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito LIITE 1 Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito Ensiapuopas urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille 1 HEIKOTTAAKO? Tämä ensiapuopas on tarkoitettu urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille,

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Tyypin 1 eli insuliininpuutosdiabetekseen sairastuu

Tyypin 1 eli insuliininpuutosdiabetekseen sairastuu KATSAUS Olli Simell ja Hans Åkerblom Tyypin 1 eli insuliininpuutosdiabetes on tavallisin lasten endokrinologis-metabolinen sairaus. Se on parantumaton. Taudin ilmaantuvuus on Suomessa suurempi ja sairastumisikä

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin.

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Keuhkosyövän uudet lääkkeet

Keuhkosyövän uudet lääkkeet Keuhkosyövän uudet lääkkeet Jarkko Ahvonen Syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Lilly, MSD, Roche

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Diabetes 2013. Näyttöön perustuva hoito. 21. 22.8.2013 Radisson Blu Seaside, Helsinki 2013 TEEMAT: Järjestäjänä:

Diabetes 2013. Näyttöön perustuva hoito. 21. 22.8.2013 Radisson Blu Seaside, Helsinki 2013 TEEMAT: Järjestäjänä: Diabetes 2013 Näyttöön perustuva hoito 21. 22.8.2013 Radisson Blu Seaside, Helsinki Millainen on diabeteshoitajan tulevaisuuden työnkuva ja rooli? 2013 TEEMAT: Kohti yksilöllistä tyypin 2 diabeteksen hoitoa

Lisätiedot

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit ovat yleistyneet

Autoimmuunitaudit ovat yleistyneet KATSAUS TIETEESSÄ HEIKKI JULKUNEN dosentti, ylilääkäri HYKS, medisiininen tulosyksikkö Peijaksen sairaala AARO MIETTINEN dosentti, osastonylilääkäri HUSLAB, kliininen mikrobiologia, virologian ja immunologian

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Kabergoliini ja sydän

Kabergoliini ja sydän Kabergoliini ja sydän Mirja Tiikkainen LT, Sisätautien el, endokrinologian sl HUS, Endokrinologia ENDOPÄIVÄT 30.-31.10.2008 Biomedicum, Helsinki 15.8.2008 PROLAKTINOOMAN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT DOPAMIINIAGONISTIT

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) TOIMIPAIKKAKOULUTUS AJALTA 1.1-31.12.2014

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) TOIMIPAIKKAKOULUTUS AJALTA 1.1-31.12.2014 Asikkalan terveysasema: koulutusvastaava lääkäri: Outi Terho 1. 15.1.2014 Asikkalan oman astman hoitopolun esittely Hoitopolun juurrutus käytäntöön 2 2. 23.1.2014 Asikkalan oman astman hoitopolun esittely

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä Johanna Krappe, FM, projektipäällikkö Turku, SOTETITE-päivät, 27.5.2013 emedic lyhyesti Neljä maata, kuusi partneria ja

Lisätiedot

Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen

Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen Lasten ja nuorten diabetes Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen Tyypin 1 diabetes alkoi yleistyä Suomessa ja lähes

Lisätiedot

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla / 12.10.2011 EHEC-ITUEPIDEMIAN VAIHEITA: Vahva signaali epidemiasta

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

2a) Piirrä ison valtimon ja laskimon rakenne ja nimeä kuvaan siinä näkyvät rakenteet (4p) (Ihminen s.40)

2a) Piirrä ison valtimon ja laskimon rakenne ja nimeä kuvaan siinä näkyvät rakenteet (4p) (Ihminen s.40) TerBio Valintakoe 2010 Biologian osakoe, vastaukset 1. Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittavat a) Systolinen verenpaine (1p) (Ihminen s.42) b) Imuneste (1p) (Ihminen s. 179) c) Perusaineenvaihdunta (2p)

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Inna Sareneva FM Laboratorioasiantuntija 13.5.2013 1 1 1 1 1 Immunologian perusteita taustaksi Immunologia on tieteenala, jossa tutkitaan

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija Esityksen sisältö Teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Näytöstä käyttöön Kutsu

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

4.2.2009 Keskiviikko Avajaiset. 1. Hematologia

4.2.2009 Keskiviikko Avajaiset. 1. Hematologia Avajaiset 09:00 Päivien avaus; Ilkka Mononen, Europaeaa Labquality Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2009 Laadunedistämispalkinnot 09:20 Avausluento Sosiaali- ja terveyspolitiikan ajankohtaiset näkymät; ylijohtaja

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Aikuisten diabetes Markku Laakso ja Matti Uusitupa Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Diabeteksen esiintyvyyden huomattava lisääntyminen aiheutuu ennen muuta ympäristömme ja elintapojemme muutoksista, jotka

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Vähähiilihydraattinen Ruokavalio

Vähähiilihydraattinen Ruokavalio KARPPAUS PELASTAA Vähähiilihydraattinen ruokavalio Raahen Kauppaporvarin Raahesali, Kirkkokatu 28 Keskiviikkona 9.11.2011 klo 18.30 Pyry-Pekka Suonsivu, Lääketieteen Lisensiaatti Vähähiilihydraattinen

Lisätiedot